Löydy – Brändää itsesi verkossa

Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari

Sisällys

LöYdY. Brändää iTSeSi verkoSSA. 9Aluksi 9Tekijät 9kiitokset 10

JohdAnTo 11Globaali yhteistyö 13Työn muutos yksilön tasolla 14

AMMATiLLiSen verkkoeLäMän edeLLYTYkSeT 17Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi 17

Verkkoelämän 360 astetta 21Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä 22Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä 23Julkinen ammatillinen verkkoelämä 25Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä 33

Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa 35Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen 37

Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? 41Sosiaalisen median strategiat 41

Työkulttuuri ratkaisee 45Puitteet, työkalut ja kompetenssit 48

Muuttuva ammatti-identiteetti 49Kohti verkottunutta journalismia 51Verkottunut luonnontieteilijä 55

MiTen TULLA LöYdeTYkSi? 60navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytää 61

Sivullesi johtavat linkit 62hakukoneet annostelevat näkyvyyttä 64

Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa 68Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamista 69

Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa 70Tunnisteet luokittelun apuna 71

Pitkä häntä 73Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla 76

nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä? 77Näkyvyys ei takaa uskottavuutta 79

LöYTYMinen verkoSSA – LäSnäoLoA JA ToiMinTAA 80henkilöbrändin muodostaminen 80olemus 81

Nimi 81Profiilikuva 82Esittäytyminen 84Oma verkkotunnus eli domain 86

kanavavalinnat 86Twitter 87Facebook 88

Sivu vs. profiili 88LinkedIn 90

Läsnäolo 92Verkkosivusto, blogi 93Pikaviestimet 94Kuinka avoin kannattaa olla? 95

Toiminta – prosesseja, teoksia 97Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminen 97Viestintä keskustelupalstoilla 101Tiedon hankinta ja suodattaminen 103

RSS 103Hakuvahdit 104Sosiaaliset kirjanmerkit 104

7

Talkoistaminen 105Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi 110Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksi 111Tapahtumiin osallistuminen 112Liverapo – kimppamuistiinpanot 113Vaalikampanjointi 114Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina 116Työnhaku 117

henkilöbrändin rakentamisprojekti 119Henkilöbrändi = startup-yritys? 120

kolme esimerkkiä ammatillisista sosiaalisen median strategioista 121Tapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassa 121Tapaus 2 Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä 122Tapaus 3 Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteen 123

LoPUkSi 124

LiiTTeeT 127Liite 1: Turvallisuuden muistilista 127Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja 130Liite 4: Ajanhallinnan Qii-malli 132

LähTeeT 135

17

Ammatillisen verkkoelämän edellytykset

Jotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh­dan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesi kanssa.

Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinulla on siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt ver­kossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, on verkkoidentiteettisi.

Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejä riippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elä­mänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityy uteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoiden­titeettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseu­donyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastus­asiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti on usein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä.

Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätun­nus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari 2009 s. 114).

18

Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi

Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tar­peelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan.

Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaa­ajan sekoittumista, ja sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota tässä kirjassa käsitellään laajasti.

Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään.

Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pi­tämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtai­nen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse

Henkilöbrändi

Maine, luotettavuus, asiantuntijuus

Löydettävyys

Olemus, läsnäolo, tavoitettavuus, kanavavalinnat

Toiminta verkossa:bloggaaminen, kommentointi,

keskustelu, tiedonhankinta, kampanjointi, suosittelut

Sähköpostiosoitteetkäyttäjätunnukset

Verkkoelämä

Verkkoidentiteetit

Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY

19

olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomo pyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin.

On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kol­men tasoista verkkoelämää:

nikSi• Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka­

verit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mah­dollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mi­käli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa kommunikointiin.

Täysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa orga­nisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jo­kaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaa yksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verk­koelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.

Työrooli

Ammatillinen rooli

Henkilökohtainen vapaa-ajan verkkopersoona

Kolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY

20

Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet­ajal­la syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä, mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista hen­kilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan va­paa­ajan verkkoelämää.

Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvi­naisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digi­taalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja peril­lä alansa kehityksestä.

Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnais­ta verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden it­senäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta.

Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaa­ajan ja työkeskeiset roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä.

Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat. Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkosto­jen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valt­tisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mah­dollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit.

Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa:• Oman työn tuki• Oman työn vaikuttavuuden lisääminen• Oppiminen• Vaikutuspiirin laajentaminen.

Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista sosiaalisen median strategioista.

21

Verkkoelämän 360 astettaOrganisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vä­hitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitel­la liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä. Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloa ei tunnu hyvältä eikä työnjohto­oikeuden rajoista netissä ole selvyyttä. Työhön liittyvän ja vapaa­ajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottami­nen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta.

Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaa­violla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja am­matillisesta toiminnasta vapaa­aikaan.

Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.

Verkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY

• Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Inranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit

• Työblogi ym • Linkedin, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa

• Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä

• Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Ei-julkinenammatillinen

Julkinenammatillinen

Yksityinenhenkilökohtainen

Julkinenhenkilökohtainen

22

Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämäAsioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa, että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuulu­vat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälittei­nen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki­ ja veroasiat tai ostokset verk­kokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat.

Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdollisek­si julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withings­kehonkoos­tumusmittari­vaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internet­järjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröitynei­den perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä tai julkaista muualla verkossa.

Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen, mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidet­tävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa

• Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä

Yksityinenhenkilökohtainen

23

ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasi päivittäiset lukemat.

Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisen leiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoida julkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti.

Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämäEi­julkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu orga­nisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vä­hintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset. Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedon­hallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen 2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seu­raajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tu­loaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu on tätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajat­tavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku.

Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteis­työ on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksi muita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hal­lintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö­

• Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Intranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen

ammatillinen

24

hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä. Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä

enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia yhtiön sisällä julkisia dokumentteja.

Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että nä­kyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoi­tuksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkult­tuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköposti­listan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilan­teen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä.

Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakenta­mista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopi­va työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällai­sen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intrane­tiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mu­kaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille. Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön. (Otala & Pöysti 2008. )

Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mie­lessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.

25

Julkinen ammatillinen verkkoelämäAmmatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään joko työnantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillise­na itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistä kahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävän asian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hieman monipuolisemmin ja tarkemmin.

Työroolissa verkkoonVerkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokasta pääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdolli­suus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liitty­västä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla.

Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan ta­voitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompi sinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnä­olon ja ­toiminnan mahdollisuuksien tuntemista.

Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tie­don suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteet ja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimie­hesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro­

• Työblogi ym • LinkedIn, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa

Julkinenammatillinen

26

jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja keksineet.

Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jat­kuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskus­tellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahat­tomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljet­tukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssa­laisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.

virkamiehenä verkossa

Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdol­lisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRC­Gal­leriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret viettävät merkittävän osan vapaa­ajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeil­leet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä.

Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia­ ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaali­sen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimin­tatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin or­ganisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä.

Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka­aseman asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia.

27

Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk­sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosi koulutus­ ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle kes­kustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin.

Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoi­dentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita var­ten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työn­antajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja.

Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen, merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toiminta verkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsi mitenkään.

Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpi tämä tarkistuslista:

• Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin nojata?

• Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta?• Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi

työnantajasi brändin alla?• Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi?• Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja

aikaa verkkoläsnäololle?• Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi?

(Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä)• Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja

realistisesti?

Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntua liian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihin omaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee?

Pohdi• Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on

yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?

28

Ammatillista henkilöbrändiä luomaan?Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am­mattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajal­lasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatilli­sen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uu­tisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla.

Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla oman alasi auktoriteetti, kuten AY­aktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visio­nääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi suoraan kulloistakin työnantajaasi.

Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja:

• Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi, verkostoitua.

• Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset tavoitteet).

• Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan, työpanostaan.

• Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien työnantajien huomaamaksi.

• Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää tarkoitusta varten.

Epäröimisen syitä:

• Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä• Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta• Työnantajan negatiivinen suhtautuminen • Tunne yleisön puutteesta• Huoli negatiivisesta palautteesta• Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta• Ajan puute.

29

Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli­sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä:

• Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua alastasi yleensä?

• Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä?• Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi

huippuosaajana?

Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleen juuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edusta­jina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luoda omaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittä­jänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaa­tion kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettua tai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksi määräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuri ei kuitenkaan ole näin rajoittava.

Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä olla jo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tule­van uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkarei­den silmissä.

Asiantuntijan oma ääni verkossaAsiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esille juuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii.

Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudes­ta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esi­merkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioiden yksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättä yksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöiden silmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkey­teen ja säilyttää silti syvyys?

Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittaja tarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten int­ressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on, sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.

30

Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin, mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi (”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toi­mittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lää­ketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus, johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsi­koidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää, että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Par­kinsonin taudilta!”).

Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalais­ten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hy­väksyttävä.

Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi te­keminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantun­tijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja kes­keneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laaduk­kaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa.

Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkos­toissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.

31

Avoin innovaatio syntyy verkostoissaValtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisia virtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoa valtamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin paris­sa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) He saavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tun­nistamalla heikkoja signaaleja.

Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tu­levaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi sa­mansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovat organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitä tai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä parem­min se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemmin se pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä, sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaation omaa osaamista juuri oikeilla alueilla.

Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoon myös eri alojen harrastajat.

hUoMAA• Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot­

to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vä­hitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiin­toa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti, jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on otollisin aika ottaa kantaa.

• Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista, eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajat­telua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.

32

Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neu­vonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteis­työhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ul­kopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua.

hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria

Gaping Void ­strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod ke­hottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilantees­sa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaa­ajalle jää ai­kaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa.

”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hä­nen oma juttunsa.

MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksik­kyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava tai­teilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vai­mentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päi­vätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin en­nen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.

33

Vapaa-ajan julkinen verkkoelämäKun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaa­ajan kiin­nostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkko­yhteisöille.

Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuk­sen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkai­suissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä, näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä.

Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvät tunnisteet (tags).

Käsityö­, muoti­ ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voit ilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuo­situsten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi.

Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoo­naa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spoti­fyssä tai julkaista Facebook­sivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopi­viin musiikkivideoihin.

Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muut mobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksis­ta, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään

• Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Julkinenhenkilökohtainen

34

monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista re­aaliajassa yhteisöprofiilissa.

nYT TiedäT

• Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.)

Japanilais­amerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkos­toitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyö­taitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnis­tumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen elämän kuulumisia.

Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pe­lit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3 julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa.

Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuper Model­verkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannat­taa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista. Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää nettimaineen kannalta yleisemminkin.

35

Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa

Tässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoit­teellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissä olemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henki­löbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioista henkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloin häneen voi ottaa yhteyttä.

Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mah­dollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä ole kytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin.

Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana on todellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tä­män lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikke­leita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kir­joja.

Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toiminta verkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosi­vun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URL­osoitteen viljely tuo blogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän link­kejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakuko­neet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.

nikSi

• Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus­arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näy­tetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne. Saat ”piilota” ­toiminnon näkyviin viemällä hiiren ei­toivotun so­vellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit) olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa ase­tuksia” ­linkistä.

36

Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luotta­musta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen ”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voi­daan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis läh­temään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta he­rättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanja­maisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee.

Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämi­en jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä, miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri vii­teryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki­

• Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehitty­misen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat. Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on Myers­Briggs Type Indicator ­persoonallisuustestaus. Amerik­kalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä ver­sioita. 2000­luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä MBTI­testaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimer­kiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joi­den avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuus­tyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP.

Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTI­mukaelmia, joita voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enem­pää vakavissaan.

Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joha­rin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonalli­suuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa.

Linkki: http://kevan.org/johari

37

sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele­vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa olla huomattu ja arvostettu.

Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymäl­lä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymällä sieltä poissa.

Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen

Motivaatio ja asenneJos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin” ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu orga­nisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtää uutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voi tutkia vapaammin.

Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessa kuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä, ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimit sosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kans­sa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulu työtehtäviisi, tee se omalla ajallasi.

Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyä osoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muu­kin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mi­käli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun ei yritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä, että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista aras­tellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mieli­piteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päin vastoin osata olla iloinen!

Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinen työn sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostois­taan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä.

Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet koke­vat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa