liiton varapuheenjohtaja stig landén toi terveiset piirin ...rohkeat avauksemme ja toi-mintamme...

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI www.satakunnaninsinoorit.fi 4/2017

Liiton varapuheenjohtaja Stig Landén toi terveiset piirin kokoukselle Porissa

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2017

Jari VihervirtaTiedottaja

044 739 [email protected]

Mika HietikkoVarapuheenjohtaja

040 591 5555mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo SeppänenTaloudenhoitaja


Jani Välimaa

044 302 7528jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

Pasi Nokelainen

050 408 3131pasi.nokelainen@ gmail.com

Markku UusitaloPuheenjohtaja


Minna Suominen


Maiju MikkonenOpiskelijajäsen


Pia LuovulaToimistosihteeri

02 641 4131sati@ satakunnaninsinoorit.fi

Timo RuokoKenttäpäällikkö IL


Tuomas SaarnilahtiOpiskelijajäsen

tuomas.saarnilahti@ student.samk.fi

Mikko Vettenranta


SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTOPuheenjohtaja: Riku Laine | Varapuheenjohtaja: Jenni Huhtapelto

PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJATAla-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, [email protected] Insinöörit: Jenni Huhtapelto, [email protected] Insinöörit: Mikko Vettenranta, [email protected]

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄHallituksen jäsen: Jari VihervirtaYrittäjien valiokunnan jäsen: Pasi NokelainenJärjestövaliokunnan jäsen: Mika HietikkoKoulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko MyllyniemiInsinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATIn toimistoIsolinnankatu 24, 5 krs28100 PORIpuh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 [email protected]

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKAPäätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari VihervirtaToimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni HuhtapeltoPainopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kplJulkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

6

4/2017Kannen kuva: Jari Vihervirta - Stig Landén Insinööriliiton Länsi-Suomen piirin kokouksessa Porissa.

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan tervehdys

Paikallishistoriaa opiskelemassa

Varjonyrkkeilyä Porin aamussa

Oluita jouluun

Jäsenlounas Hiittenharjulla

Insinööriliitto julkisella sektorilla

100 tapaa

Piirin syyskokous

IL:n asiamiehen palsta: Painopisteenä jäsenkehitys

Tervehdys Rauman kampukselta

Pieteetillä peruskorjattu Porin Teatteri

Kun painui päät muun kansan, maan

4

5

6

8

10

11

12

14

16

17

18

20

23

Sähköinen näköislehti luettavissa:www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

6

816

Pääkir

joitu

s

Tämän pääkirjoituksen myötä valmistuu taas yksi Satikan vuosikerta. Kyseessä on nykymuotoisen Satikan kolmas-kymmenes vuosikerta. Pitkä historia on siis takana. Tätä vuoden viimeistä numeroa oli todella ilo tehdä, kun laadu-kasta sisältöä oli tarjolla runsaasti. Ilahduttavaa on myös se, että ensi vuoden kaksi ensimmäistä lehteä on jo melko pitkälle suunniteltu. Lukijoiden palautteet ja juttuvinkit ovat todella arvokkaita. Toivonkin, että lähetätte kommenttejan-ne lehdestä esimerkiksi sähköpostilla [email protected]. Ainoastaan saadun palautteen perusteella pys-tymme kehittämään lehteä edelleen. Jos taas mieluummin ottaisit SATIn viestintää vastaan jossain muussa formaatissa kuin painetun lehden muodossa, kuulemme mielellämme kommentteja myös siitä.

Tämän vuoden lehdissä on pidetty esillä sata vuotta täyt-tävää itsenäistä Suomea. Tässä numerossa käydään läpi vii-meiset vinkit satavuotiaan Suomen juhlistamiseksi. Lisäksi lehdestä löytyy juttu jääkäreistä.

Pääkirjoituksen taustalla oleva kuva sopii osaltaan hyvin Suomi 100 -teemaan. Kuva on otettu heinäkuun loppupuo-lella Turun Iso-Heikkilässä avautuneessa Sa-Int Maanpuo-lustusmuseossa. Museossa on nähtävillä niin sisällis-, talvi kuin jatkosodan esineitä. Museon erikoisuutena on se, että esineisiin saa myös koskea. Kannattaa poiketa, jos aihe kiin-nostaa ja kulku sattuun Turun seudulle.

Syksy on kiireistä aikaa kokousrintamalla. Insinöörilii-ton Länsi-Suomen piirin kokouksen kuulumiset on luet-tavissa tästä lehdestä. Satakunnan Insinöörien valtuuston syyskokous on tätä kirjoittaessa vielä edessä. Samoin Insi-nööriliiton edustajakokous. Insinööriopiskelijaliitton sen sijaan on ehtinyt liittokokouksensa jo pitää. Insinööriopis-kelijaliiton hallituksessa tulee ensi vuonna olemaan vahva satakuntalainen edustus. Hallitukseen on nimittäin valittu Karam Al-Murani Porin Insinööriopiskelijoista ja Tuo-mas Saarnilahti Rauman Insinööriopiskelijoista. Onnea molemmille!

Työmarkkina-asioita on loppukesän ja syksyn mittaan käsitelty eri medioissa ahkerasti. Insinööriliiton jäsenien kannalta oleellista on se, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN: n hallitus on hyväksynyt neuvottelutulokset uudeksi työ-ehtosopimukseksi teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle ja kemianteollisuuteen. Hyväksyttyjen so-pimusten piirissä on noin 120 000 ylempää toimihenkilöä. Sopimukset nostavat ansioita 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana. Palkkaratkaisut neuvotellaan lähtökohtaisesti pai-kallisesti. Jos paikallisia ratkaisuja ei synny, sopimukset si-sältävät sekä yleiskorotuksen että työnantajan jakaman erän liittojen sopimalla tavalla.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä vielä parempaa tu-levaa vuotta kaikille!

Jari VihervirtaPäätoimittaja

Satikka 4/20174

Pu

heen

joh

tajan ter

veh

dys

Aloitan tämän tervehdyksen Mediapolitikoinnin väliaikara-portilla ja tarina tulee suoraan USA:n ja Venäjän päämiesten tapaamisesta Vietnamissa. En vieläkään jaksa uskoa miten tämä tarina voi jatkua näinkin pitkään ja twitterin käyttö maan johdossa saa amerikkalaiset uskomaan, että tämä on maan eduksi. Viime kerralla mainitsin hyvät Suomi – USA suhteet. Nämä suhteet jatkuvat ja tätä tarinaa kirjoittaessani alkaa me-riteollisuuden kauppavaltuuskunnan matka Amerikkaan ja siihen liittyy suomalaisen laivanrakennuksen ja arktisen osaa-misen yhteistyön syventäminen ja tavoitteena saada ensimmäi-nen yhdessä tehty jäänmurtajaprojekti liikkeelle.

IL:n uuden strategian laatimista ja kohta sen jalkautta-misesta, haluan lausua oman käsityksen sen tärkeydestä. Strategiamme on: Olemme insinöörien ja tekniikan alan ammattilaisten johtava edunvalvoja ja ohittamaton yhteis-työkumppani. Jäsentemme työtä, ammattitaitoa ja kou-lutusta arvostetaan. Tuotamme korkeatasoisia palveluita jäsenyyden kaikkiin vaiheisiin. Rohkeat avauksemme ja toi-mintamme perustuvat tutkittuun tietoon.

Näistä strategiamme perussanoista on meidän kaikkien jäsenten hyvä lähteä kehittämään insinöörien tulevaisuutta Suomessa ja omilla paikkakunnilla. Suomi tarvitsee tek-niikanalan ammattilaisia tulevaisuudessa aina vain lisää. Meidän on pidettävä huolta, että ammattikorkeakouluista valmistuvat nuoret insinöörit ovat saaneet oppinsa reaali-maailmaan sopivana ja heistä on Suomen teollisuudelle ja yhteiskunnalle oikeasti hyötyä. Meillä ei ole varaa kouluttaa insinöörejä työttömiksi. Joten pidetään yhdessä huoli kou-lutuksen laadusta ja määrästä, että molemmat toteutuisivat.

Luin lehtiartikkelin, jossa kampaamoalan yrittäjä kertoi, että hän ei kohta enää voi ottaa harjoittelijoita ammattikoulus-ta, koska opiskelijat eivät osaa tehdä ammattiinsa liittyvää työtä vaan yrittäjän pitää olla kokoajan opettamassa tai neuvomas-sa. Itse aloin miettiä, että onneksi meillä ei vielä telakalla insi-nööriopiskelijoilla tai -harjoittelijoilla ole asiat näin huonosti. Mutta jos seuraa alamme lehtien kirjoituksia ja kommentteja niin opettajilta kuin oppilailta, tämä on myös meillä tulevaisuu-dessa totta, jos opiskelua siirretään kokoajan ns. etäluentoihin ja omatoimiseen opiskeluun. Kyllä mielestäni parasta opiskelua on se, kun opettaja opettaa ja oppilas opettelee ja sitten lopussa on koe, että oletko oppinut mitään. Ja tätä opettelua pitää jatkaa kunnes olet oppinut. Opetteluun kuuluu myös oman ammat-tiin liittyvät harjoittelut lomien aikana. Tähän opiskelun laatu-asiaan on varmaan paras käsitys IOL:n puheenjohtajalla, joten kysyn häneltä tätä seuraavalla tapaamisellamme.

Marraskuun jäsenetu on Vapaa-ajan vakuutukset. Tiesit-kö, että Insinööriliitto on vakuuttanut jäsenensä liittovakuu-tuksella, joka turvaa kattavasti myös vapaa-aikaa. Tutustu vakuutuksiin ja varmista, ettet maksa turhaan tuplavakuu-tuksista. Katso lisää osoitteessa www.ilry.fi/kuukauden-etu.

Ja lopuksi, hyvää loppuvuotta ja rauhallista Joulun ja Uuden Vuoden aikaa! Nähdään SATIn tapatumissa.

Markku UusitaloPuheenjohtaja

Satikka 4/2017 5

Paikallishistoriaaopiskelemassa

Satikka 4/20176

opiskelemassa

Ala-Satakunnan Insinöörit järjesti SATIn Syyskauden avajaiset tänä syksynä Euran kunnan Panelian kylässä. Kohteina olivat Wanha Sähkölaitos, jossa toimii kolmen eri yrittäjän yhteinen myymälä, Panelian kylän ylpeys toimiva Rivimylly ja tilaus-ravintola Villa Pellava, jonka herkullisesta tarjoiluista pääsimme nauttimaan.

Ainutlaatuinen vesistöalue

Kaikille mukanaolijoille tuli varmasti sel-väksi, miten ainutlaatuinen on Satakunnan Kokemäenjoen vesistöalue. Panelian kyläs-sä on ollut asutusta jo 5000 vuoden ajan. Panelian kylä on erittäin tunnettu röyk-kiöhaudoistaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Kuninkaan hauta, Pohjoismaiden suurin hautaröykkiö.

Panelian historia on erittäin vaihderi-kas, esimerkiksi 1800-luvun loppupuolel-la Panelian keskustan tontit olivat täynnä asuin- ja navettarakennuksia sekä pieniä ulkorakennuksia, että Paneliaan alettiin kutsumaan tällöin kaupungiksi.

Paneliassa toimii Paneliankosken Voi-ma Oy ja sen voimalaitos Paneliassa. Pu-touskorkeus on 6,16 m ja pystyturbiini, jonka nimellisteho on 368 kW.

Panelian rivimylly

Panelian rivimyllyn rakentaminen aloitet-tiin 1850-luvulla. Se on edelleen melkein alkuperäisessä muodossaan lukuun ot-tamatta ns. myllykamareita. Myllyillä oli omat nimensä ja osakkaansa, jotka muo-dostivat myllylahkon ja hallitsivat mylly-jään. Myllyjen nimet olivat Prunnimylly, Keskimylly, Maamylly ja Rantoomylly.

Rantoomyllyn vesiportti ei ollut linjas-sa toisten myllyjen kanssa vaan joen uo-man suuntainen. Myllyt olivat yhden kivi-parin vesiratasmyllyjä. Myllyjen tekniikan kehittäminen ja muuntaminen vekselimyl-lyiksi aloitettiin Maamyllystä vuonna 1882. Vekselimyllyissä voitiin vaihtolaitteiden avulla käyttää samanaikaisesti kolme kivi-paria. Prunnimyllyyn asennettiin vuonna 1887 sihtijauhojen valmistuslaitteet.

Ammattimylläreitä on Panelian rivimyl-lyssä toiminut vain kymmenisen kappalet-ta, sillä talolliset hoitivat myllytykset itse. Panelian sähkölaitoksen rakentamisen joh-dosta 1920-luvun alussa myllyt menettivät vesivoimansa, jolloin ne sähköistettiin. Lo-pullisesti myllytoiminta päättyi Paneliassa 1970-luvulla. Rivimylly on vuodesta 1987 ollut kotiseutuyhdistyksen omistuksessa. Myllystä on kunnostettu toimintakuntoon

Rantoomyllyn kaksi kiviparia ja masiini (ryynikone) sähkökäyttöisiksi. Prunnimyl-lyssä toimii vesivoimalla yksi kivipari.

Perinteistä ohjelmaa

Syyskaudenavajaisten vakio-ohjelmaan kuuluu perinteinen tietokilpailu ja sen erikoiset säännöt: Hyvin lahjustaneet ja pärstäkertoimeltaan miellyttävät palkitaan jotenkin joskus myöhemmin jossain kek-kereissä. Tuomaristo vääristelee tulokset haluamallaan tavalla. Ja kysyjä on kaikesta vastuusta vapaa.

Tänä vuonna paikalle tulleet 17 henkilö saivat kokea illan isännän Markku Uusita-lon visaiset kysymykset ja haastavan piste-laskun jälkeen voittajiski selvisivät: Naiset: Seija Miettinen, miehet: Timo Kalliopää ja perhesarjan voitto meni Seppo ja Aija Sutelalle. Seppo sai täten Ala-Satakunnan kiertopalkinnon vuodeksi koristamaan ko-tiaan. Onnittelut voittajille ja kiitos muka-na olleille. Tervetuloa mukaan ensi vuon-na. Ehdotuksia saatiin esim. Upseerikerho Säkylä ja Emil Cedercreutzin museo.

Teksti: Markku UusitaloKuvat: Timo Kallionpää

Satikka 4/2017 7

Työmarkkinoilla liikutaan kohti lisääntyvää paikallista sopimista, mutta miten? Toiset uskovat hitaan kiiruhtamisen viisauteen, toiset viittä vaille vallankumoukseen.

Nyrkkeilyn sääntöjä aikanaan kehittä-nyt Queensberryn markiisi olisi ollut ylpeä tavasta, jolla Suomen Yrittäjien työmarkki-najohtaja Janne Makkula ja Insinöörilii-ton neuvottelujohtaja Petteri Oksa ottivat sanallisesti mittaa toisistaan aamuisessa Porissa.

Aiheena oli paikallinen sopiminen, paikka Suomalainen Klubi ja tilaisuus Sa-takunnan Yrittäjien ja Satakunnan Insi-nöörien yhdessä järjestämä Suomalaisen yrittäjän päivän aamiaisbrunssi. Tilaisuu-den tarkoitus oli etsiä eväitä ja näkemyksiä paikalliseen sopimiseen.

Vanha on vanha

Matsin ensimmäiset minuutit oli pyhitetty Makkulalle, joka hoiti oman osuutensa ru-

Varjonyrkkeilyä paikallisesta sopimisesta Porin aamussatiinilla. Kuviot oli hyvin harjoiteltu, sano-ma tuttua: 1970-luvulla syntynyt työmark-kinajärjestelmä on vanhentunut käsiin, järjestäytymättömien yritysten ja työnte-kijöiden syrjintä on lopetettava, yrityksille on annettava vapautta sopia huomattavasti nykyistä enemmän.

Makkulan työmarkkinoiden mallimaa löytyi – yllätys, yllätys – Saksasta, jonka 2000-luvun työmarkkinareformeja hän kehui estotta. Tueksi löytyi talouden tun-nuslukuja, kuten kohonnut työllisyysaste ja alentunut rakennetyöttömyys.

-Saksalla menee nyt hyvin, Makkula iloitsi. Käsittelemättä jäi Hartz-reformien varjopuolet, kuten minijob-työt, työssä-käyvien kasvanut köyhyysriski ja järjestel-män myötä uhkaava vanhuusköyhyys.

Oksan puolustus nojasi luottamuksen vaatimiseen. Paikallinen sopiminen edel-lyttää luottamusta, pelkästään siitä puhu-minen ei riitä. Luottamus syntyy tekojen ja kokemuksen kautta. Luottamuksen

tueksi tarvitaan vielä taitoa ja tahtoa, ai-toa halua sopia ja osaamista sopimusten tekemiseen.

Debattivaiheen pisteet Oksalle

Debattivaiheessa Oksa pääsi vauhtiin. Hän ei ymmärtänyt, miksi Suomen juhliessa sataa vuottaa lähes puolta nuoremmasta työmarkkinajärjestelmästä yritetään väen väkisin leipoa aikansa elänyttä.

-Katsokaa ympärillenne. Suomessa on paljon vanhoja instituutioita. Ei asiaa voi julkistaa huonoksi vain sillä perusteella, että se on vanha, hän sivalsi.

Saman tien Oksa tyrmäsi väitteen, et-teikö suomalaista työmarkkinajärjestelmää olisi kehitetty viimeisen viiden vuosikym-menen aikana. Hän kehotti kuulijoita ver-taamaan eri vuosikymmeniltä olevia työ-ehtosopimuksia toisiinsa.

Oksa muistutti myös periaatteesta ”ne päättävät, joita asia koskee”. Valittamisen

Paikallinen sopiminen houkutteli Porin Suomalaiselle Klubille viitisen kymmentä kuulijaa.

Satikka 4/20178

Varjonyrkkeilyä paikallisesta sopimisesta Porin aamussasijaan voi vaikuttaa esimerkiksi liittymällä oman alansa työnantajaliittoon.

Hänen mukaansa aitoa paikallista sopi-mista ei vastusta kukaan.

-Kun seuraan julkista keskustelua, vä-lillä kyllä tuntuu siltä, että siitä puhuvat eniten he, jotka siitä vähiten ymmärtävät, Oksa sanoi ja viittasi politiikan puolelta tulleisiin puheenvuoroihin.

Hänen mielestään on selvää, että pai-kallinen sopiminen lisääntyy ja työehtoso-pimusjärjestelmässä tapahtuu muutoksia.

-Minä haluan kehittää järjestelmää pie-nin askelin. Joillekin se ei vain tunnu kel-paavan, Oksa totesi.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki

Petteri Oksan mukaan aitoa paikallista sopimista ei vastusta kukaan.

Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Markku Uusitalo kannusti kuulijoita

murtamaan myyttejä.

Satikka 4/2017 9

Jaahas, se oli aika taas hypätä kranaatin päälle, ja uhrautua tekemään juttu oluista jouluun. Alko ei päättänyt antaa mitään osviittaa mitä heidän joulukauden valikoi-maan kuuluu ennen jutun tekoa, niin teh-dään tällä kertaa pahuuden rajan alittavista eli kauppavahvuisista oluista pientä selkoa.

Olvi American Cream Ale

Olut on sekä ale, että lager - se on pääkäy-tetty pintahiivalla ja lageroitu (eli varas-tokäytetty, kuten panimo asian ilmaisee) pohjahiivalla. Mukavan informatiivinen tölkki missä Olvin nykytyyliin tärkeimmät speksit heti ilmoitettu. Mukavasti vaahtoa-va kullankeltainen olut jossa mukava he-delmäinen ja vähän hunajainenkin tuoksu. Maku on puhdas, pehmeä ja inan makea. Humalan katkeroa on niin että sen huo-maa, mutta ei hypi silmille (tai varpaille) ja kukkaisuuttakin löytyy. Tasapainoinen ja helposti juotava olut.

Laitilan Tuomas Golden Ale

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on valmis-tanut Olutliiton valitseman Hyvän Tuo-maan kanssa yhteistyöoluen joka vuosi.

Täman vuoden Hyvä Tuomas oli Viking Maltin Timo Huttunen ja jostain syystä olueen oli valittu Viking Maltin uutuus-maltaat Golden Ale ja Caramel Sweet perus pilsner-maltaan lisäksi. Oluessa on myös käytetty humalauutteita. Hyvin niukasti vaahtoava kullankeltainen olut.

Tuoksu on makea ja vahvarunkoinen, hu-malasta ei jälkeäkään. Maku runsaan mal-tainen ja hunajainen. Katkeroa on juuri ja juuri pitämään pää pinnalla, ettei mene liian makeaksi. Kuitenkin juotava ja laadu-kas olut. Kauppavahvuiseksi todella runsas runko.

Brooklyn Brewery Naranjito

Ajattelin laittaa yhden vähän vahvemmin humaloidun oluen arvosteluihin mu-kaan, kun joulupöydässä kuitenkin yleen-sä on vähän mausteisempia ruokia. Tässä Brooklynin makealla appelsiinin kuorella maustettu Pale ALE. Mukavasti vaahtoava, hieman utuisen keltainen olut. Tuoksussa erilaisia sitrushedelmiä ja pihkaista vivah-

detta. Maku jatkaa samaa linjaa, rungossa juuri sopivasti makeutta kantamaan katke-ropuolta mikä ei kylläkään hyökkää suo-raan lasista, vaan tulee pehmeästi päälle loppuen pieneen greippimäiseen loppu-liukuun. Kannattaa kokeilla.

Olvi American Brown ALE

Nyt ollaan lähellä tämän tyylilajin (siis brown ALE) standardia eli Newcastlen Brown ALEa. Eli mallaspohjan päällä hie-man limppuista makeutta ja humalaa vä-hän enemmän kuin perus brittibitterissä. Olvi ei tosin ole valinnut perinteisiä hu-malia vaan valinnut ne juurikin amerii-kan yhdysvalloista. Siitä nimikin varmaan juontaa juurensa. Maussa sopivasti myös paahteisuutta ja inan suklaata. Jenkki hu-malat tuovat sopivasti raikkautta makuun jyräämättä minkään muun yli. Pehmoista ja helposti juotavaa tämäkin.

Sinebrychoff Suomen Olutmestarin Shcwarz-Weizen

OluitaJouluun

Satikka 4/201710

Insinööriliitto ja Satakunnaninsinöörit jär-jestivät 3.10.2017 lounas-info-tilaisuuden Hotelli Hiittenharjulla. Jäsenten oli mah-dollisuus ottaa tilaisuuteen mukaan liit-toon kuulumaton henkilö. Paikalla olikin kiitettävän hyvin osallistujia aveceineen n. 20 henkilöä.

Mika Hietikko avasi tilaisuuden. Hän kertoi SATIn vuoden 2017 toteutuneista tapahtumista sekä myös loppuvuoden tu-levista tilaisuuksista. Käytiin läpi SATIn neuvottelemia paikallisetuja.

Paikallisosion jälkeen puheenvuoron otti insinööriliiton jäsenkehityskoordi-naattori Milla Pennanen. Milla kertoi liiton henkilökohtaisista palveluista mm urapalvelut, palkkaneuvonta ja työsuhde-neuvonta. Siten myös IL:n runsaasta jä-senetutarjonnasta riitti kerrottavaa kuten mm vakuutukset, mökit/matkustus/lo-mailu, vastavalmistuneen edut. Liitolla on parasta aikaa menossa neuvotteluja use-ampien mahdollisten yhteistyökumppani-en kanssa, ohjeistuksena jäsenistö tarpeet hyvin huomioon ottavat edut.

Esillä oli järjestettävät koulutukset jot-ka ovat myös osa liitolta saatavaa moni-puolista tarjontaa kuten esim. työhakuun, kielitaitoon, yrittäjyyteen, juridiikkaan liittyen. Ja jäsenillä on mahdollista esittää uusia aihealueita koulutusten osalta, ehdo-tuksia otetaan mielellään vastaan.

Liitto on näkyvästi esillä monissa me-dioissa, kuten myös sosiaalisessa mediassa

face, twitter, instagram, likedin ja uusin on IL mobiilisovellus.

IL:ssä on päivitetty jäsenhankintaosio-ta josta saa selkeät ohjeet miten suositella liiton jäsenyyttä kollegalle tai kaverille. Suosittelijalle on luvassa mukava palkkio sen ohella, että saamme lisää painoarvoa edunvalvontaan jäsenmäärän kasvulla.

Siirtyessämme jälkiruokakahviin, saimme kuulla ajankohtaisen tietoiskun työehtosopimusten neuvotteluista IL:n kenttäpäällikön Timo Ruokon kertomana.

Liiton edunvalvonta onkin merkittävä asia meille jäsenille, koska työmarkkina-edunvalvonnan tavoite on parantaa jäsen-

ten työllisyyttä, ammatillista arvostusta sekä kehittää tasa-arvoa ja yhdenvertai-suutta työelämässä. Työmarkkinaedunval-vonnalla vaikutetaan insinöörien palkka-ukseen ja työehtoihin sekä lainsäädännön että työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Info-tilaisuuden tiivistetty kattaus tar-josi osallistujille mahdollisuuden hyödyn-tää jäsenyyttä jatkossa entistä kattavammin ja samalla eväitä jäsenhankintaan. Vastaa-via tilaisuuksia tullaan pitämään myös jat-kossa. Kiitos kaikille osallistuneille.

Teksti: Mika HietikkoKuva: Milla Pennanen

Jäsenlounas Hiittenharjulla

Vuoden 2017 Suomen Olutmestari Miika Korpelan kanssa yhteistyössä kehitetty olut. Shcwatziksi en nyt ihan tätä sanoisi, ei ehkä riittävän paahteista, brown tai dun-kel olisi lähempänä. Mutta melko nopeasti kaadossa katoavan vaahdon alta paljastuu hyvä tumma vehnäolut jonka tuoksus-sa pientä paahteisuutta, vehnää ja hiukan banaania. Samat ottelijat ovat myös maun puolella mutta mukaan hyppää myös suk-laata ja vähän sahtimaisia piirteitä. Paah-teisuus tukee runkoa juuri sopivasti, ja runsaat hiilihapot sopivat tähän olueen oikein hyvin.

Ruosniemen Panimo Jouluapulainen

Jouluapulainen on amber ALE tyylisuun-nan olut. Olut on kyllä enemmän ruskean-punainen kuin punaisenruskea valkoisella vaahdolla.

Tuoksu on yllättävän mitäänsanomaton, vähän maltaisuutta ja humalan aromeja. Maku puolella on mallasta huomattavasti reilummin. Myös paahteisuutta, karamel-lia ja mäntyistä humalaa reilulla kädellä. Ei tästäkään pahaa sanottavaa, liukkaasti alas tämäkin menee.

Laitilan Kukko Tumma

Vapise Velkopopovický Kozel Dark, tässä

ei niin makea vaihtoehto tuolle tsekki lage-rille. Maussa on paljon samaa, kuin Olvin Brownissa mutta pehmeämpi, maltaisempi ja makeampi.

Ei muuta kuin maistelemaan, ja tieten-kin listan ulkopuolelta voi, ja kannattaa et-siä sitä suosikkia.

Teksti ja Kuvat: Mikko Vettenranta

Satikka 4/2017 11

Hyvät Satakunnan talousalueen insinöö-rit. Kiitos tilaisuudesta kirjoittaa hyvään jäsenlehteenne. Luon lyhyen katsauksen keskusliittomme nostoihin ja julkiseen sektoriin.

Toimin Insinööriliiton varapuheenjoh-tajana, tehtäväalueenani julkisen sekto-rin työmarkkinatoiminta kattaen valtion, aluehallinnon, kunnat, seurakunnat ja yli-opistot. Seuraan ja valvon niitä koskevia muutos- ja lainsäädäntötoimintoja, alue-vaikuttamista, työvoimahallintoa ja työ-elämä 2020 -hanketta liiton jäsenkuntaan vaikuttavilta osin. Raportoin niistä liiton johtajistolle, hallitukselle ja jäsenjärjestöil-le. Nyt hoidan myös IL:n 1. varapuheen-johtajan tehtäviä oto:na. Olen Akavan hal-lituksen varajäsen ja liittokokousedustaja sekä JUKO:n liittokokousedustaja.

Muutos keskusliitossamme

Insinööriliiton johtajisto ja hallitus ovat valmistautuneet vuoden 2016 keväästä lähtien liiton tavoitteiden päivittämiseen ja toimintojen tehostamiseen. Sitä varten ke-rättiin laaja-alaisesti tietoa ja näkemyksiä kenttäkierroksilla ja järjestökyselyillä. Sii-tä johdettiin strategialuonnos 2018-2022, käyttäen sitä useita kertoja lausuntokier-roksilla jäsenjärjestöissä ja valiokunnissa

samalla niitä sitouttaen. Syysedustajako-kouksessa strategia päätettäneen. Siitä al-kaa jalkauttaminen ja muutosten vuodet, jota vahvistaa resursointi liiton kehitys-päällikön palkkaamisena.

Muutoksessa keskitytään jäsenkehi-tykseen ja -palveluihin, vaikuttavuuteen ja resurssointiin. Toteutuksen keskiössä ovat vahva brändi, tehokas edunvalvonta ja jä-senyyden elinkaarimalli.

Julkishallinto muutoksessa

Insinöörikunnasta työskentelee julkishal-linnossa noin 12 % ja IL:n jäsenistä noin 9 %, joten marginaaliryhmästä ei ole kyse. IL:ssa heitä ovat valtakunnallisten Julki-sen alan insinöörien Liitto JIL ry:n, Pe-lastusalan Toimihenkilöliiton PTL ry:n, Tekniikan Ammattilaiset ry:n ja osan Tie-toalan toimihenkilöt ry:n henkilöjäsenten lisäksi alueyhdistyksissä yhteensä noin 3 500, Heidän yhteistyötä on tiivistettä-vä. Liitossa yksityisen sektorin jäsenistö ja YTN-toiminta on ehdottomasti suurin ja näkyvin osuus, mutta julkisen sektorin JUKO:lainen edunvalvonta on se toinen pääfunktioalue.

Julkisella sektorilla on haasteena maa-kuntahallinnon rakentuminen ja mittavat muutokset. Sote- ja maakuntauudistus on

suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muu-tos koskettaa kuntien 215 000 ja valtion 6 000 henkilön työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja vuoden 2020 alusta. Siinä julkis-hallinnon palvelutuotantoa ja henkilöstöä liikelaitostetaan, yhtiöitetään ja yksityiste-tään. Vaarana on resursointi- ja rahoitus-epävarmuutta sekä osaamisen ja hyvien toimintatapojen häviämistä.

Sopimustoimintaa tullaan tekemään yhä useammilla foorumeilla: valtio, maa-kunnat, kunnat ja kuntayhtymät sekä pal-veluyritykset. Ammattijärjestöillä ja niiden neuvottelujärjestöillä on lisääntyvä koordi-noinnin tarve, joka vaikeutuu paikallisso-pimisen yleistyessä.

Palvelutuotannon uudet rakenteet muuttavat nykyisiä julkishallinnon vaki-tuisia virka- ja työsuhteita lähemmäs avoi-men sektorin yritystaloudessa käytettäviin työsuhteiden moniin muotoihin.

Palvelutuotannon ulkoistaminen saat-taa johtaa kolmeen hankalaan vaihtoeh-toon yhdessä tai erikseen: 1. julkishallinto ostaa palvelut yksityiseltä

toimijalta maksaen lisäksi palveluyri-tyksille noin 15 % liiketoimintakatteen eli voiton;

2. veronmaksaja joutuu maksamaan ny-kyistä suuremman omavastuuosuu-


Satikka 4/201712

den eli julkinen sektori siirtää kuluja kansalaisilleen;

3. ko. palvelua julkishallinto ei osta lain-kaan, jos se ei ole lakisääteinen perus-palvelu, ja ehkä sitä ei kohta tuoteta enää missään.

Näistä suuntauksista olkoon esimerkkinä postin, terveydenhuollon ja lääkekorva-usten ja monen muun vastaavan palvelun tuotteistus ja kustantajaroolitus. Kansalai-nen ei saakaan enää samassa määrin pal-veluja verovaroin tuotettuna, vaan maksaa niistä osan itse, kuitenkaan verojen siitä vähentymättä. Sitten julistetaan, että ke-nenkään veroaste ei nouse, vaikka ns. välil-listen verojen määrä hivuttautuu kasvuun. Poliittisilla päätöksillä julkishallinto sääs-tää kustannuksista välittämättä.

JUKO voimaantuu

Akavalaisten liittojen julkisella sektorilla työskentelevien työmarkkinallinen edun-valvonta tehdään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n toimesta, johon kuuluu myös IL. JUKO:lla on hen-kilöjäseniä yhteensä 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 197 000. JUKO:n jäsenistöstä kuntien palve-luksessa on noin 65 %, valtiolla noin 20 %, yliopistoissa 12 % ja seurakunnissa 3 %.

Kunta-alan noin 423 000 palkansaajas-ta runsas neljännes on JUKO:laisia eli yli 130 000. Heistä kuuluu kunnallisen teknil-lisen henkilöstön virka- ja työsopimuksen sopimusalalle yli 7 000.

Akava ei enää tee työmarkkinakattoso-pimuksia. JUKO:n on vahvistettava omaa neuvotteluja sopimustoimintaansa. On varauduttava rakenteellisiin uudistuksiin eri sektoreilla ja huolehdittava siitä, että JUKO:n asema pääsopijana säilyy ja vah-vistuu. Akavan hallituksen varajäsenenä olen ollut mukana selkeyttämässä Aka-van ja JUKO:n sekä liittojen roolijakoa työmarkkina-asioissa.

Liiton julkisen sektorin kentän tiivistäminen

IL:n henkilöjäsenet ovat 90 %:sti yksityis-aloilla ja siten Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n työmarkkina-edunvalvonnan piirissä. IL:ssa niitä asioita pohtii TES-valtuuskunta. Alueyhdistyk-sissä lähes kaikki työmarkkina-asiat ovat YTN-pohjaisia. Alueyhdistyksissä ei kä-siteltäne kunnan ja valtion työmarkkina-asioita, koska alueilla ao. henkilöjäsenet ovat vähemmistössä. Liitossa on julkiselle sektorille asiamies, varapuheenjohtaja sekä KES- ja VES-valtuuskunnat.


Liiton julkisen sektorin työmarkki-naedunvalvonta tulee kanavoida sektorin jäsenjärjestöihin tukeutuvaksi. Kunnissa työskenteleville jäsenille tulisi luoda or-gaani koordinoimaan tiedonsiirtoa kaksi-suuntaisesti. Varapuheenjohtajana pyrin edistämään tämän toiminnon kehittämis-tä. Lähettäkää siitä minulle ideoita ja kom-menttejanne. Olen palveluksessanne.

Teksti: Stig LandénKuvat: Insinööriliitto, Pixabay

Kirjoittaja on Insinööriliiton [email protected] 040-5122849

Satikka 4/2017 13

70. Aloita avantouintikausi ajoissa Josset rohjennut talvella kokeilla, nyt voit ottaa pehmeän laskun ja siirtyä kesäuinnista syksyn kautta talviuintiin. Avantouinti jos mikä on suomalaista, lisäksi se auttaa rentoutumaan, parantaa kylmänsietoa ja unenlaatua. Siis vähän kuin monivitamii-ni, mutta kylmempi.

71. Opettele uuden kielen alkeetKansalaisopistojen kausi on alkanut, mut-ta vielä ehtii mukaan. Tai voit itseopiskella syksyn ja tähdätä kevätkaudella alkeiden jälkeiseen ryhmään.

72. Rentoudu Vaikka väkisin eli tositarkoi-tuksella rentoutumiskurssilla tai sitten ihan vaan itsellesi meiluisalla tavalla.

73. Kuuntele sotajuttuja Jos lähipiirissäsi on joku, joka haluaa niitä kertoa ja pystyy vielä ker-tomaan, niin kuuntele. Kirjoita vaikka tarinoita ylös jälkipolvien luettavaksi; omakohtaiset ko-kemukset eivät ole enää kauaa kuultavissa.

74. Bongaa tähtiä Tämän voi helposti yhdistää kansallispuistossa käymiseen tai pimeydestä nauttimiseen. Avantouinnin lomassa ei kannata kauheasti tuijotella tai-vaalle, voi tulla vilu.

75. Käytä heijastinta Heijastinliivi on kaikkein tehokkain pelas-taja liikenteessä. Niitä saa muunkinlaisia kuin keltaista tarrakiinniketelttaa; on vä-rejä, kokoja, vetoketjua, sivulta kiinnitet-tävää. Käytä aina kun liikut ulkona pime-ällä tai hämärässä. Kiinnitä myös lapsiin, lemmikkeihin ja muihin vastuullasi ulkoi-

leviin syyntakeettomiin heijastimia. Osta heijastinvastaiselle teinille pipo tai reppu, jossa on heijastavia elementtejä; hän ei edes tajua, että autoilijat näkevät hänet. Toimii myös teini-iän ylittäneihin oman elämänsä sankareihin, jotka luulevat olevansa joko pimeästtä hohtavia tai kuolemattomia.

76. Lue Tuntematon sotilas Kyllä, lue. Ihan koko kirja tai jopa lyhentämätön So-taromaani sellaisena kuin Väinö Linna sen kirjoitti, ennen kustantajan sensuuria.

77. Katso Tuntematon sotilas Mieluiten kaikki versiot. Ensimmäinen ja monien mielestä oikea versio vuodelta 1955, toinen versio vuodelta 1985 ja viimeisin, uunituo-re versio, joka edeltäjistään poiketen pe-rustuu nimenomaan Sotaromaaniin.

78. Osallistu hyväntekeväisyyskeräyk-seen Joulupuu ja Facebookin Jouluapu taitavat olla tunnetuimpia tapoja välittää tuntemattomille iloa joulun alla. Eläin-rakkaalle löytyy mahdollisuuksia muistaa myös tai nimenomaan eläimiä, joko per-heissä eläviä lemmikkejä tai omaa perhettä etsiviä. Melko pienelläkin rahasummal-la voi lahjoittaa lahjan sellaiselle, joka ei muuten saisi tänä(kään) jouluna paketteja.

79. Sytytä kynttilä sankarivainajille Kun-nat ja seurakunnat laskevat Itsenäisyyspäi-vänä ja jouluaattona kynttilöitä ja seppeleitä useille sankarihaudoille, mutta mikään ei estä viemästä omaa kynttilääsi vaikka muis-tomerkin eteen. Ja toki voit viedä sen muul-loinkin kuin edellä mainittuina päivinä.

80. Luovuta vertaVarsinkin pitkien juhlapyhien aikana luo-vutettu veri käy vähiin. Kiertävä Veripalve-lu vierailee Satakunnassa vielä useita ker-toja ennen vuodenvaihdetta.

81. Anna tunti aikaasi Kuljeta iäkäs naa-puri kauppaan tai tee lumiukko sen puis-tossa olevan lapsen kanssa, jolla ei näytä ikinä olevan ketään kaverinaan.

82. Osallistu Itsenäisyyspäivän juhlaan tai konserttiin Kotipaikkakunnaltasi löytyy var-masti useampi taho, jonka ohjelmaan kuuluu yleisölle avoin Itsenäisyyspäivän juhla.

83. Opettele laulamaan tai soittamaan Fin-landia-hymni Ota tavoitteeksi osata kappale Itsenäisyyspäivänä. Vaikkapa vuonna 2027.

84. Osta kotimaisia joululahjojaIkonisten muotoilun helmien ja muiden koriste-esineiden lisäksi löytyy ihan käyt-tötavaraakin. Lisäksi monia suomalaisuu-den perikuvaksi miellettyjä tuotteita ei valmisteta (enää) Suomessa, mutta toisaal-ta täällä tehdään paljon sellaista, mitä et miellä kotimaiseksi. Ja lahjojen klassikko, villasukat ja suklaa, löytyy joka koossa ja liki joka maussa kotimaisena.

85. Muista veteraaneja Joko koko jäljellä ole-vaa joukkoa tai yksittäistä veteraania. Heillä on jo ikää sen verran, että ikätoverit alkavat olla vähissä. Juttuseura kelpaa varmasti.

86. Ulkoile myös pimeällä Kaiken pime-yden keskellä raitis ilma piristää. Muista kuitenkin oikeaoppinen varustautuminen;

100 tapaaSuomi itsenäistyi 100 vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi Satikka julkaisee sata erilaista tapaa juhlia Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia.

Satikka 4/201714

tarpeeksi lämmintä, tarvittaessa vedenpi-tävää, pimeällä heijastavaa. Ja reippaan ul-koilun jälkeen voi hyvällä omallatunnolla siirtyä seuraavaan kohtaan.

87. Maastoudu lämpimän filtin alle pa-koon kylmyyttä Ota mahdollisuuksien mukaan seuraksi lämmintä juotavaa ja hy-vää luettavaa tai mukana tv-ohjelma. Tai ihan vaan hyvää seuraa.

88. Ruoki lintuja Talviruokinta paitsi hel-pottaa lintujen rankkaa talvea, mahdollistaa pikkulintujen tarkkailun ihan kotipihassa. Asunto-osakeyhtiössä pitää toki huomioida muitakin kuin oma halu. Jos aloitat lintujen ruokkimisen, jatka sitä koko talvi; helppoon ruokaan tottuneet linnut eivät helpolla vaih-da paikkaa ja löydä ruokaa muualta.

89. Käy kirjastossa ja lainaa jotain, mitä et yleensä lukisi Josset normaalisti lue mi-tään, aloita jostain sellaisesta minkä voisit kuvitella kiinnostavan. Elämänkertojen suurkuluttaja voi kokeilla puhtaasti viih-tellistä dekkaria ja viihderomaanien ystävä vakavampaa historiallista teosta. Muista, ettei mikään genre ole synonyymi tylsälle eikä kolme ensimmäistä sivua yleensä riitä kertomaan, pidätkö lopuista sivuista.

90. Siivoa Joulua varten yleensä siivotaan. Monet siivoavat myös kaikki kaapit, vaik-keivat oletettavasti vietä joulua tai mitään muutakaan aikaa kaapissa. Pakonomaisen putsaamisen sijasta siivoa itseäsi ja asunnon muita asukkaita varten. Tuovatko puhtautta kiiltävät ikkunat iloa enemmän kuin stres-

siä niiden pesemisestä? Jos ei, jätä pesemät-tä. Suurimman osan vuorokaudesta ulkona on niin pimeää, ettet kuitenkaan huomaa likaa. Eivätkä tontut näe niin hyvin sisälle.

91. Lahjoita siivouksessa tarpeettomik-si jääneet tavarat eteenpäin Jos kuiten-kin päätät siivota kaapit etkä saa kaikkea mahtumaan takaisin, harkitse ehjien mut-ta sinulle turhien tavaroiden lahjoittamis-ta esimerkiksi UFF:lle tai Punaisen Ristin Kontille. Sinulle hiukan liian pienet vaatteet tai se värittämättä jäänyt aikuisten väritys-kirja voi tuoda huomattavasti enemmän iloa jollekin muulle.

92. Maista jouluruokia ja -suklaita ennak-koluulottomasti Okei, vihasit silliä 80-luvul-la kun viimeksi maistoit. Voisitko kokeilla uudestaan?

93. Tee töitä jonkin sellaisen asian puoles-ta, mihin uskot On se sitten uskonto, presi-denttiehdokas, luonto tai oma perheesi. Toki jos taloudellinen vakaus on ainoa pontime-si ja raha ainoa asia mihin uskot, niin anna mennä. Monesti jokin korkeammaksi koettu päämäärä kuitenkin antaa erillaista boostia tekemiseen, vaikka kyse olisikin puhtaasti harrastuspohjalta tehtävästä asiasta.

94. Ota pieni hetki aikaa itsellesi Mielellään säännöllisesti. Lyhytkin het-ki oman maun mukaan vietettynä auttaa kummasti jaksamaan arjessa.

95. Lähetä joulukortteja Vanhanaikainen tapa, sanoo joku. Helppo tapa ilahduttaa toista, sanon minä. Joulukortti on siitä

kiitollinen vehje, ettei siihen edes tarvitse kirjoittaa mitään suureellista. Oikeastaan suurimpaan osaan ei tarvitse kirjoittaa kuin lähettäjän nimi ja vastaanottajan tie-dot, toivotukset on painettu valmiiksi.

96. Vie naapurille joulukukka, suklaata tai kortti Nyt, kun teistä on tullut melkein-pä ystäviä, voit käyttää joulua (teko)syynä syventää suhdettanne pienellä joululahjal-la. Tai ainakin toivottaa hyvää joulua; se on sellainen korrekti tapa, vaikka itse et jou-lusta perustaisikaan.

97. Tee suunnitelmia ensi vuodelle Ken-ties uusi harrastus, herkkulakko, täydel-linen elämänmuutos tai jotain vaatimat-tomampaa? Jos et halua muuttaa mitään, mieti, johtuuko se nykytilan sopivuudesta vai muutoksen pelosta.

98. Tee lumiukko Josko lumi riittäisi edes sellaiseen hyvin pieneen lumiukkoon, jolla on miniporkkana nenänä.

99. Harrasta kulttuuria Kulttuuria löytyy monenlaista. Jos ooppera tuntuu liioitte-lulta, kokeile museota tai jotain pienempää teatteria.

100. Muista olla myös tyytyväinen itseesiKaiken voisi aina tehdä paremmin. Yleen-sä vähempikin riittää. Lakkaa välillä vaati-masta itseltäsi aina parempaa ja parempaa ja tyydy siihen ihan hyvään.

Teksti: Jenni HuhtapeltoKuva: Pixabay

Satikka 4/2017 15

Piirin syyskokousTupa, Porin Suomalaisella klubilla, oli kir-jaimellisesti täynnä, kun Insinööriliiton Länsi-Suomen piiri kokoontui syyskoko-ukseen. Piirin puheenjohtajana kuluvalla kaudella toimii Marianne Saarela Meren-kurkun Insinööreistä.

Kokouksen aluksi kuulimme liiton jär-jestöjohtaja Tommi Grönholmin ajatuksia Insinööriliiton kehittämisestä. Aihe on varsin ajankohtainen, koska liiton marras-kuussa järjestettävän edustajakokouksen on tarkoitus hyväksyä liitolle uusi strate-gia vuosille 2018 - 2022. Strategiatyötä on tehty aktiivisesti liiton eri elimissä kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2018 toiminnassa painottuu hyväksytyn strategian siirtämi-nen käytäntöön ja liiton toiminnan uudis-taminen vastaamaan paremmin jäsenkun-nan tarpeita.

Johtajiston terveiset

Liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitava Stig Landén toi liiton puheenjohtajiston terveiset kokoukselle.

Liitossa on muutoksen osalta valittu leik-kauksien sijaan panoistusten tie. Tästä hy-vänä esimerkkinä on kehittämispäällikön tehtävä, johon on jo nimitetty Kalle Kiili.

Insinöörien työllisyys

Työikäisiä insinöörejä on Tilastokeskuk-sen tiedon mukaan koko Suomessa tällä hetkellä 112 618. Satakunnan ELY-kes-kuksen alueella insinöörejä on 4746, joista syyskuussa oli työttömänä 200. Vuoden-takaiseen verrattuna tilanne Satakunnassa on parantunut jonkin verran ja verrattuna muihin ELY-keskusalueisiin Satakunnan ELY-keskusalueen insinöörien työttö-myysprosentti, 4,2 %, on kolmanneksi pie-nin. Edellä ovat vain Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueet.

Uusi puheenjohtaja

Länsi-Suomen piirissä on ollut tapana va-lita uusi puheenjohtaja joka vudelle. Tässä syyskokouksessa päätettiin, että puheen-

johtajan nuijaan tarttuu vuoden 2018 alus-sa Petri Salko Salon Alueen Insinööreistä. Salko toimii parhaillaan myös edustamansa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Edustajakokous

Insinööriliiton ylintä päätöksentekovaltaa käyttää edustajakokous. Edustajakoko-us kokoontuu Insinööriliiton sääntöjen mukaan keväällä ja syksyllä. Kokouksissa vuosittain käsiteltävät asiat määritellään Insinööriliiton säännöissä. Edustajako-kous päättää muun muassa jäsenmaksun suuruudesta, keskusjärjestöjäsenyydestä, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja tilinpäätöksestä. Lisäksi edustajakokouk-sessa päätetään ajankohtaisista liiton toi-mintaa koskevista asioista.

Tänä vuonna Insinööriliitto IL ry:n edustajakokouksen sääntömääräinen syyskokous kokoontuu Helsingissä 17.-18.11.2017. Insinööriliiton hallituksen jäsen Timo Härmälä esitteli piirin koko-uksen osallistujille pääpiirteittäin tulevan

Satikka 4/201716

Talvi pääsi jälleen yllättämään autoilijan. Joka syksyhän pohdimme, koska pitää vaih-taa talvirenkaat auton alle. Tänä vuonna käyttämäni rengashotelli lähetti hyvissä ajoin minulle tarjouksen renkaiden vaihtoajasta. Pohdin hetken aikaa, että onko 26/10 lii-an aikainen ajankohta. Lakikin sanoo, että talvirenkaita saa alkaa käyttämään vasta 1/11 ellei sää muuta edellytä. Hyväksyi kuitenkin vaihtoajan. Mutta sitten se yllätys. Menin edellisenä päivänä Turkuun kouluttamaan Turun Insinööriopiskelijoiden yh-teyshenkilöitä. Kun torstaiaamuna piti lähteä takaisin kohti Poria oli maassa kym-menen senttiä lunta. Varovasti ajaen matka meni kuitenkin hyvin. aikaa vain meni hieman normaalia enemmän. Nyt kun alla on talvirenkaat ovat tiet tietenkin sulat.

Insinööriliiton Länsi-Suomen piiri piti piirikokouksensa Porissa lauantaina 28/10. Piirikokouksessa alueen yhdistysten edustajat hyväksyivät piirin toimintasuunni-telman ja budjetin vuodelle 2018. Ensi vuoden painopisteenä on piirillä ja liiton jä-senyhdistyksillä jäsenkehitys. Tarkoituksena on tuoda jäsenille ja jäsenkelpoisille tie-doksi, mitä Insinööriliitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat jäsenilleen ja miten sekä tiedotusta että tarjontaa voisi parantaa. Esimerkiksi kokouksessa järjestöjohtaja Tom-mi Grönholm kertoi, että liitollemme tulee jäsenetutarjouksia. Ne julkaistaan aivan lähiaikoina. Huhujen mukaan tarjouksiksi tulee ainakin kannettavia tietokoneita ja virustorjuntaohjelmia.

Liittomme edustajakokous on 17.–18.11. Siellä päätetään ensi vuoden toiminta-suunnitelma ja budjetti sekä hyväksytään liiton uusi strategia. Strategian on tarkoitus ohjata liittomme toimintaa seuraavat neljä vuotta. Sitä on valmisteltu koko tämä vuosi. Liiton hallitus on käynyt sitä läpi aktiivisesti, liiton henkilökunta on pitänyt palavereja joissa sitä on hiottu ja jäsenyhdistykset ovat saaneet kertoa omat mielipiteensä ja toi-veensa kahteen otteeseen vuoden aikana.

Timo RuokoKenttäpäällikkö

Lääkäri, tuomari ja Insinööri keskustelivat siitä, kumpi on parempi, vaimo vai rakastajatar.Lääkäri: ”Kannatan pysyviä perhesuhteita ja pelkään sukupuolitauteja, ja siksi olen sitä mieltä, että vaimo on parempi.”Tuomari: ”Avioliittoon liittyvien lakisotkujen vuoksi olen sitä mieltä, että rakastajatar on parempi.”Insinööri: ”Ottaisin molemmat. Työpäivän jälkeen sitten soittaisin vaimolle ja sanoisin meneväni rakastajattaren luo. Rakastajattarelle taas sanoisin meneväni vaimon luo. Sitten menisin laboratorioon jatkamaan hommia.

Painopisteenä jäsenkehitys

Piirin syyskokousedustajakokouksen esityslistan ja koko-uksessa käsiteltävät asiat. Jokasyksyisten asioiden lisäksi edustajakokous käsittelee tänä vuonna liiton uuden strategian. Edus-tajakokouksessa tullaan lisäksi valitsemaan liitolle uusi järjestötoiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Kalle Kiilin erottua haliituksesta tultuaan nimitetyksi liiton kehittämispäälliköksi.

Satakunnan Insinööreistä edustaja-kokoukseen osallistuvat puheenjohtaja Markku Uusitalo sekä hallituksen jäsenet Timo Seppänen ja Mikko Vettenran-ta. Varaedustajana on varapuheenjohtaja Mika Hietikko.

Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Satikka 4/2017 17

Rauman Insinööriopiskelijat RaunIO ry elää ja voi hyvin vuonna 2017. Tästä suuri kiitos kaikille teille aktiiveille, jotka olette tehneet työtä raumalaisten insinööriopis-kelijoiden eteen menneinä vuosina.

Tämän hetken hyvää tilannetta selittää suurelta osin se, että yhteistyö useiden eri rinnakkaisorganisaatioiden kanssa on ke-hittävää ja tuloksellista. Syksystä 2015 al-kaen RaunIO on tehnyt tiivistä yhteistyötä Rauman Liiketalousopiskelijain Kilta ry:n kanssa. Yhteistyö alkoi muutosta yhtei-seen toimistoon Kanali kampukselle, kun Otan kampuksen toiminnot lakkautettiin. Yhteiselon alkajaisiksi toimiston yleisil-mettä päivitettiin sekä pinta- että keittiö-remontilla. Yhteistoimisto kalskahtaakin jo hieman vanhanaikaiselta termiltä, koska tila on nykyään paremminkin opiskelijoi-den olohuone. Hyvin alkanut yhteistyö on mahdollistanut myös sen, että RaunIO ja Kilta ovat solmineet tapahtumien järjes-tämiseen liittyvän yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen myötä tapahtumien laatu ja osallistujamäärät ovat lähteneet kehittymään positiiviseen suuntaan. Yh-teistyötä koordinoi molempien yhdistys-ten hallitusten nimeämät edustajat, sekä hakemusten perusteella valittu puolueeton

opiskelijajäsen. Yhdessä he muodostavat tapahtumatoimikunnan, joka tekee yh-teistyötä tapahtumiin liittyen, esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opis-kelijakunta SAMMAKKOn ja Turun yli-opiston Rauman yksikön opiskelijajärjestö Opekas ry:n kanssa.

Yhteistyö muiden IOL:n paikallisyh-distysten kanssa on myös ollut erittäin monipuolista. Erityisesti Porin insinööri-opiskelijat PIO ry:n kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä viime vuodet ja siitä suuri kiitos PIO:laisille. Milloin olemme tarvinneet haalareita lainaan, konsultointia tapahtuman järjestämisessä tai yöpaikkaa Porista, niin aina hommat ovat hoituneet asiallisesti, eikä näistä aina kiireen keskelle muista edes kiittää.

Pienen paikallisyhdistyksen toiminta ei aina suju mutkattomasti ja RaunIOkin on kohdannut vastoinkäymisiä. Näitä tilantei-ta purkaessa on ollut ilo huomata, että tu-kea on saatavilla niin IL:n, kuin IOL:nkin puolelta. Erityiskiitokset kuuluvat kent-täpäällikkö Timo Ruokolle, sekä nuorjä-senasiamies Mika Kiviharjulle ja asiamies Tero Rinteelle.

Paikallisessa vaikuttamistoiminnassa olemme olleet mukana niin Satakunnan

insinöörien kuin Rauman insinöörienkin hallituksessa. Vuonna 2017 ideoimmekin yhdessä Rauman insinöörien kanssa kesä-tapahtumaa, joka oli mukava askel aktiivi-semman yhteistyön suuntaan. Valitettavas-ti tapahtuma ei toteutunut liian vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Olemme myös keskustelleet alumnitoiminnan merkityk-sestä yhteistyössä. Alumnien osallistumi-sen mahdollistaminen esimerkiksi jäsen-tapahtumiimme olisi varmasti molempia osapuolia hyödyttävä tilaisuus.

Koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontaa

Kuten kaikki varmasti ovat eri medioiden välityksellä saaneet kuulla, on opiskelijoi-den opintososiaalisia etuuksia muokattu rajusti. Opintotukisummat ovat pienenty-neet lainaosuuden kasvaessa ja opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin. Eikä tietenkään täysin ilman ongelmia. Tällä hetkellä käsittelyssä on hallituksen esitys osa-asuntonormista, joka leikkaisi kimp-pakämpissä ja alle 20 m2 yksiöissä asuvi-en yleistä asumistukea 20 %:lla. Tämän normin palauttaminen vaikuttaa suurim-maksi osaksi juuri opiskelijoihin. Vaikka

Tervehdys Rauman kampukselta

Satikka 4/201718

opiskelijoiden valtakunnallinen edunval-vonta onkin mielestämme hyvissä käsissä, niin nykyinen politiikka vaikuttaa erittäin haitallisesti opiskelijoiden tasavertaisiin ja sosioekonomisesta taustasta riippumatto-miin opiskelumahdollisuuksiin.

Paikallisesti meillä Satakunnassa moni asia on hyvin. Satakunnan ammattikor-keakoulun uusi Porin kampus on hieno ja nykyaikaiset vaatimukset täyttävä, sekä Rauman kampuksen tilat hyvin remon-toitu. Erityisesti Merimäen uudistetut tilat ovat modernit ja onnistuneet. Kuitenkin huolta on aiheuttanut esimerkiksi SAMK:n siirtyminen BYOD (Bring Your Own De-vice) aikaan. Tämä tarkoittaa, että koulun tiloissa olevat tietokoneluokat vähenevät ja opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden omia tietokoneita ja laitteita. Ajatus sinän-sä on järkevä ja kannatettava, koska onhan tietokone ja erilaiset ohjelmistot syrjäyttä-neet oppikirjat ja tehtävävihot työvälinei-nä. Kuitenkaan jokaisella korkeakoulu-opintoihin hakeutuvalla ei välttämättä ole varaa sijoittaa esimerkiksi insinöörikou-lutuksen vaatimukset täyttävään tietoko-neeseen. Myös luokissa sikin sokin olevat latausjohdot ovat aiheuttaneet muutamia vaaratilanteita johtoihin kompastumisista

Tervehdys Rauman kampukseltaaina tietokoneen putoamisiin saakka. Ku-ten monessa muussakin toimintamallin uudistuksessa, alku on aina hankala.

Raumalla yhdistettiin konetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat tuotantotalous ja tekniikka koulutusoh-jelmaksi, jonka myötä päivätoteutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrä vähe-ni noin 30:llä. Syksyllä 2017 alkoi uusina koulutuksina tuotantotalouden ja logistii-kan englanninkieliset koulutusohjelmat, jotka toteutetaan käytännössä täysin verk-kototeutuksina. Verkkototeutuksesta joh-tuen haasteena onkin tavoittaa opiskelijat saadaksemme heidät mukaan RaunIOn toimintaan.

Hallituksen toimikausi lähestyy loppu-aan ja tätä kirjoittaessa valmistaudumme jo marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Alavieskassa pidettävään Länsi-Suomen insinööriopiskelijoiden piirikokoukseen. Piirikokouksen jälkeisenä viikonloppuna puolestaan järjestetään IOL:n liittokokous. Allekirjoittanut on saanut toimia tämän vuoden LäSIOn piirivastaavana, eli she-riffinä ja on myös ehdolla IOL liittohalli-tukseen kaudelle 2018. Jännittäviä hetkiä on siis vielä tälle vuodelle luvassa. Lopuksi todettakoon, että vaikka toimijat vaihtuvat,

niin uskon RaunIOn toiminnan olevan kiinnostavaa ja vetovoimaista myös tulevi-na vuosina. Toimintamme merkitys opis-kelijoiden hyvinvoinnin ja edunvalvonnan parissa tulee entisestään kasvamaan ja siinä onnistuaksemme tarvitsemme tu-levaisuudessa vieläkin laajamittaisempaa yhteistyötä kaikkien liiton toimijoiden kesken.

Vuodesta 2017 lämpimästi kiittäen, Tuomas Saarnilahti, koulutuspoliittinen vastaava, Rauman insinööriopiskelijat RaunIO ry

Teksti ja kuvat: Tuomas Saarnilahti

Satikka 4/2017 19

Teatterin peruskorjausta oli toivottu jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Katosta tippui tavaraa ja putket hajoilivat. Muuten-kin teatteritalon tilat olivat alkaneet rep-sottaa neljäkymmenen vuoden saatossa. Edellinen peruskorjaus valmistui vuonna 1974, kun teatterin uudempi puoli raken-nettiin. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen kesällä 2011 Porin kaupunginvaltuusto teki Eetunaukion ulkoilmakokouksessa yksimielisen päätöksen myöntää rahaa teatterin peruskorjaukseen. Teatterinjoh-taja Patrik Drake oli itse paikalla.

– Poskeni aivan punoittivat kuunnel-lessani kaikkien puolueiden kehuvan te-atterimme toimintaa, Drake kertoo. Siitä hetkestä lähtien aloin itse uskoa projektin toteutumiseen. Päätöksen myötä myös val-tio saatiin mukaan kattamaan kustannuksia.

Varsinainen rakennusprojekti lähti käyntiin alkuvuodesta 2014. Rakennuttajan

Pieteetillä peruskor jattu Porin TeatteriPorin Teatterin syyskausi 2017 alkoi uudistetulla suurella näyttämöllä. Teatteritalon peruskorjaus kesti kolme vuotta ja saatettiin onnellisesti päätökseen kesäkuun puolivälissä, kun rakennus luovutettiin kokonaisuudessaan tilaajalle.

edustaja, projektipäällikkö Pekka Leppä-nen laati projektin aikataulun ja suunnitteli kilpailutuksen. Mittavan peruskorjauksen urakkamuodoksi valittiin jaettu urakka, jossa eri työt kilpailutetaan ja sovitaan eril-lisiksi urakkakokonaisuuksiksi. Kilpailu to-teutettiin rajoitettuna, jolloin rakennuttajan oli helpompi verrata ehdokkaita keskenään ja sen jälkeen valita kyvykkäimmät, joiden välillä suoritettiin kilpailu.

– Rajoitettua menettelyä on myös ar-vosteltu, mutta itse pidän siitä, koska siinä pystytään tekemään karsintaa toimijoiden välillä, toteaa Leppänen. Hankintalaki ra-joittaa, mutta on myös voimavara.

Kilpailutus toteutettiin kansainvälise-nä, koska arvioidut kustannukset ylittivät EU-kynnysarvot. Kaikki tarjouksen jättä-neet toimijat olivat kuitenkin kotimaisia. Tarjouksia saatiin Leppäsen mukaan aivan riittävästi – myös näyttämö- ja esitystek-

niikan osalta, vaikka alalla onkin vähem-män yrittäjiä.

Arkkitehtisuunnittelun hyväksytty tar-jous tuli Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:ltä. Pääsuunnittelusta vastasi Michael Küttner, arkkitehtisuunnittelusta Liisa Säämäki ja akustiikasta Akukon Oy:n Anssi Ruusuvuo-ri. Rakennesuunnittelun hoiti A-Insinöörit Suunnittelu Oy, teatteriteknisen suunnitte-lun Akukon Oy. LVIA-suunnittelu tuli Ettep-lanilta ja sähkösuunnittelu Sweco Industry Oy:ltä. Pääurakoitsijana ja -toteuttajana toimi Hartela Oy. Mukana oli myös lukuisa joukko sivu- ja aliurakoitsijoita muun mu-assa ilmastoinnin, putkiston, rakennusauto-maation, näyttämö- ja esitystekniikan sekä maalauksen ja restauroinnin saralla.

Suuri määrä eri toimijoita ei kuiten-kaan haitannut, vaan yhteistyö sujui sau-mattomasti kaikkien kanssa. Projektipääl-likkö Leppäsen laskujen mukaan teatterin

Eteinen remontin jälkeen

Satikka 4/201720

Pieteetillä peruskor jattu Porin Teatterityömaahan perehdytettiin kolmen vuoden aikana noin 430 henkilöä.

Kun on kyseessä yli 130 vuotta vanha rakennus, on tietenkin selvää, että Mu-seovirasto on mukana peruskorjaukses-sa. Porin teatteritalon projektissa sillä oli neuvova, ohjaava ja valvova rooli. Jo aluksi tehtiin ratkaisu, että arkkitehtitoimiston pääsuunnittelija neuvottelee Museovi-raston kanssa. Teatterinjohtaja Drake ja projektipäällikkö Leppänen pitävät mo-lemmat tärkeänä, että esimerkiksi pää-tökset liittyen makuasioihin kuten väriva-lintoihin on tämän kaltaisissa projekteissa yksissä käsissä. Kaikki valinnat kuitenkin hyväksytettiin Museovirastossa.

– Arkkitehtisuunnittelussa tehtiin lois-tavaa työtä, toteaa Leppänen.

Peruskorjaus alkoi syksyllä 2014 Porin kaupungin urakoimalla kulissiverstaan ja -varaston laajennuksella Hotelli Otavan suuntaan. Tämän jälkeen pieni näyttämö ja sen yhteydessä olevat henkilökunnan tilat käytiin läpi talven 2015–2016 aikana. Näytäntökaudella 2016–2017 peruskorjat-

tiin vuonna 1884 valmistunut teatteritalo ja suuri näyttämö.

Kustannusarvio ja aikataulu pitivät

Koko peruskorjauksen budjetiksi määritel-tiin 13,5 miljoonaa ja siinä pysyttiin. Val-tio myönsi projektille 3,4 miljoonaa euroa, loput tuli Porin kaupungilta. Teatteritalo Oy:n toimitusjohtajan, Anttivesa Knuut-tilan vastuulla oli projektin byrokratian ja taloushallinnon hoitaminen.

Myös aikataulu piti. Projektipäällikkö Leppäsen vuoden 2014 alussa laatima ai-kataulu toteutui lähes päivälleen.

– Eri osapuolet pysyivät omissa roo-leissaan. Tilaajan ja käyttäjän tahtotila pysyi samana koko projektin aikana ja se oli yksi kantava voima, Leppänen kertoo. Tämä mahdollisti sen, että kustannukset ja aikataulu pysyivät hallinnassa.

Peruskorjaus sujui kaikin puolin suunnitelmien mukaan. Ainoastaan pie-niä tarkennuksia tehtiin koko ajan, mutta varsinaisia yllätyksiä ei tullut. Leppäsen

mukaan haitta-ainekartoitukset pitivät paikkansa. Löytynyt asbesti poistettiin, kuten oli suunniteltu. 1970-luvulla raken-netun puolen vaurioituneet materiaalit poistettiin, rakenteet kuivattiin ja korvat-tiin uusilla. Väestösuojan katolta löytyi kosteutta, mutta sekin oli etukäteen tiedos-sa. Kosteuskartoituksessa ja sisäilmatutki-muksessa havaitut virheet korjattiin.

Peruskorjaus on ollut periaatteessa val-miina jo kesäkuusta, mutta pientä urakan ulkopuolista työtä tehdään vielä. Syksyn aikana vanhaa kuparikattoa on paikattu. Naapuritontilla sijaitsevan entisen olutteh-taan purku teettää vähän töitä sen puoliselle julkisivulle. Ensi kesänä seinän pinnoitteet uusitaan ja samalla tarkistetaan vielä koko teatterin ulkoasu. Samalla hoituvat Leppä-sen mukaan myös vesieristeet ja salaojitus.

Suuria parannuksia teatteritekniikkaan ja esteettömyyteen

Uudessa teatterissa suurimmat uudistukset yleisön kannalta ovat lisääntyneet wc-tilat

Teatteriin saatiin hissi

Satikka 4/2017 21

ja esteettömyyteen liittyvät parannukset muun muassa uuden hissin myötä. Lisäk-si teatterin lipunmyynnille on rakennettu uusi sisäänkäynti vanhan puolen oikealle sivulle. Myös teatterin henkilökunnan tilat kokivat suuria muutoksia. Pukuhuoneker-rokseen rakennettiin vihdoin saunakin.

Näyttämö- ja esitystekniikkaan upposi budjetista 3 miljoonaa euroa (hinta ilman arvonlisäveroa). Myös koko talotekniikka eli LVISA uusittiin. Teatterisalin katto put-sattiin ja näyttämön kaari kunnostettiin.

– Suurin rahareikä on kuitenkin näyt-tämön yläpuolella sijaitseva lavastetorni, joka oli kallein ja vaativin yksittäinen koh-de, Leppänen paljastaa.

Torni oli rakennesuunnittelun osalta äärettömän haastava. Uuden näyttämö- ja esitystekniikan vuoksi yläpohjaa ja näyt-tämökaarta jouduttiin vahvistamaan pe-rustuksia myöden, jotta kattorakenteet kestäisivät uudet tulevat kuormat. Tanko-nostimia ja pistenostimia tuli paljon lisää,

joten vanhan rakennuksen säilyttäminen vaati kattoristikoiden uusimisen. Työ oli haastavaa myös tekijöille.

– Paikoitellen ei mahtunut edes kontil-laan olemaan, vaan piti maaten tehdä töitä, kuvailee Leppänen.

Onnistumisen salaisuus

Yksi tärkeistä syistä, miksi teatteritalon pe-ruskorjaus onnistui niin hyvin, oli Leppäsen mukaan se, että käyttäjät olivat aktiivisesti mukana ja heitä kuunneltiin joka asiassa heti projektin alussa. Arkkitehtisuunnitte-lusta vastannut Liisa Säämäki kiersi työpis-teeltä toiselle haastatellen kaikki teatterin työntekijät. Teatterinjohtaja Drake puoles-taan teki ison työn seuraten peruskorjauk-sen edistymistä työmaalla yhdessä teatterin käyttöpäällikkö Juha Jutilan kanssa.

Jutila nostaa myös Hartela Länsi-Suomi Oy:n vastaavan työnjohtajan, Keijo Koivu-mäen osuuden merkittävään rooliin.

Peruskorjauksesta huolimatta teatterikiinteistössä harjoitettiin koko ajan myös esitystoimintaa. Sen lisäksi teatteri hyödynsi myös ulkopuolisia näyttämöitä, kuten KulttuuriKulmaa, Promenadisalia ja entisen oluttehtaan varastoa. Poikkeusvuosista huolimatta teatteri ylsi viime vuosikymmenien yleisöennätykseen viime näytäntökaudella – yli 68 tuhatta katsojaa.

– Projektin kannalta oli aivan mah-dottoman suuri etu, että Koivumäellä on teatteritaustaa. Hän osasi ajatella käyttäjän kannalta, Jutila kertoo. Tilaajan ja rakenta-jan vuoropuhelu toimi todella hyvin.

Porin Teatterin suuren näyttämön syk-sy on ollut työntäyteinen. Kolme ensi-iltaa – musiikkinäytelmä Tukkijoella, musikaali Harmony Sisters ja lätkäkomedia Hockey Night ovat tuoneet kiitettävästi yleisöä uusittuun teatteriin. Suuressa roolissa on ollut myös itse talo. Pelkästään avoimien ovien päivä, lastenpäivä ja muut yleisölle järjestetyt teatterikierrokset ovat tuoneet teatteriin tuhansittain kävijöitä.

– Tilat ovat toimineet erinomaisesti ja voimme olla vain tyytyväisiä peruskorja-ukseen, teatterinjohtaja Drake kiteyttää.

Teksti: Tanja-Annika AronenKuvat: Janne Alhonpää, Tanja-Annika Aronen

: Porin Teatterin suurella näyttämöllä 1800-luvun uusrenessanssi kohtaa nykytekniikan

Näyttämötornissa on nyt 25 senttimetrin välein tankoja, joihin erilaista tekniikkaa ja kulisseja voidaan ripustaa. Tässä näytettä muun muassa Harmony Sisters -musikaalin rekvisiitasta.

Satikka 4/201722

Kun painui päät muun kansan, maan

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1895 vapaaehtoista suomalaismiestä matkusti Saksaan tavoitteenaan hankkia sotilaskou-lutus ja hankitun koulutuksen avulla irrot-taa Suomi Venäjästä.

Sotahuutomme hurmaten maallemme soi, mi katkovi kahleitansa. Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun jääkäri Heikki Nurmio aikanaan kir-joitti Jääkärimarssin sanoja, hän kuvasi varmasti pitkälti omia tuntojaan. Vuoden 1914 venäläistyttämisohjelma oli se pisara, joka sai itsenäisyysmielisten maljan läikky-mään yli. Vastarintaa ja sen muotoja kehi-tettiin jo ohjelman julkaisupäivänä useassa paikassa, toisistaan riippumatta. Päämää-rä oli kuitenkin kaikilla sama; Itsenäinen Suomi.

Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa. Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on, se kas-vaa, se ryntää, se voittaa.

Itsenäisyysliikkeen järjestäytyminen alkoi marraskuun 20. 1914 pidetystä kokoukses-ta. Päivämäärästä ei tosin ole varmuutta, sillä pöytäkirjaa kokouksesta ei pidetty. Osallistujat totesivat, ettei passiivinen vas-tarinta Venäjää vastaan ollut enää ratkaisu vaan tarvittiin järeämpiä otteita. Koulutus löytyisi Saksasta ja osana sitä oli taistelu-koulutuksen hankkiminen rintamalla.

Sen leijonalippua jääkärien käsivarret jän-tevät kantaa yli pauhun kenttien hurmeisten päin nouse-van Suomen rantaa.

Jääkärien pääjoukko palasi Suomeen Vaa-san Vaskiluodossa helmikuussa 1918 noin 700 miehen voimin. Kolme vuotta oli ku-lunut ensimmäisten koulutettavien saapu-misesta koulutusleirille. Jääkärit olisivat halunneet taistella yhdessä, mutta päämaja hajotti pataljoonan jakaen koulutetut mie-het toimimaan päällystössä.

Suomen sisällissotaan osallistui yli 1200 jääkäriä, joista kymmenesosa kaa-tui taisteluissa. Talvisotaankin osallistui liki 800 jääkäriä. Suomessa on useita jää-käriliikkeelle ja jääkäripataljoona 27:lle pystytettyjä muistomerkkejä ja -laattoja. Valtaosa jääkäreistä lepää kotikuntansa kirkkomaalla, joko sankarihaudassa tai rauhan aikana haudattuna. Jääkärihaudan voi tunnistaa pataljoonan tunnuksesta.

Jääkäreistä viimeisenä iltahuutoon as-tui jääkärikenraali Väinö Valve. Lappeen-rannassa vuonna 1897 syntynyt Valve me-nehtyi 99-vuotiaana Helsingissä 11.3.1995 ja haudattiin valtiollisissa hautajaisissa so-tilaallisin kunniaosoituksen Kaartin hau-tausmaalle, jääkäriveljien viereen. Leijona-lippu jäi viestikapulan tavoin nuorempien kannettavaksi.

Teksti: Jenni HuhtapeltoKuva: Pixabay

Lähde: Jääkäripataljoona 27:n perinneyh-distys ry:n nettisivutKirjoittaja on jääkärin pojantyttären tytär.

Satikka 4/2017 23

Rauman Insinöörit ry:n yhdistyksen ylimääräinen kokous 14.12.2017 klo 18.00Wanhan Rauman Kaffebar. Ilmoittautumiset [email protected] 8.12.2017 mennessä.

Peppi Pitkätossu

Liput maksavat 10 € / kpl. Liput varataan ja maksetaan 9.2.2018 mennessä sähköpostilla [email protected]. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta

26.2. alkaen. Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. (Toimisto on suljettu 12.-21.2.2018.) Voit myös sopia muun toimitustavan.

SATI kutsuu jäseniään perheineen Porin Teatteriin

14.3.2018 kello 18.00

Kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu ottaa päänäyttämön haltuunsa valloittavalla

energiallaan rakastetussa koko perheen näytelmässä!

Kun maailman vahvin tyttö, Peppi Pitkätossu eräänä päivänä muuttaa hevosineen ja apinoineen hylättyyn taloon, koko kylä menee sekaisin. Eihän

pikkutyttö voi asua omillaan - sosiaaliviraston ja poliisin on puututtava asiaan! Rosvotkin

kiinnostuvat Pepin omistamista kultarahoista. Onneksi Peppi on paitsi vahvempi kuin kukaan

muu, myös niin sanavalmis, että selviytyy tukalista tilanteista

aina voittajana.

Peppi Pitkätossu tarjoaa seikkailua ja kutkuttavaa jännitystä lapsille

ja lämmintä nostalgiaa aikuisille samassa paketissa.

Satikka 4/201724

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin 25.1. kello 19.

Liput maksavat 15 € / kpl. Liput varataan ja maksetaan 3.1.2018 mennessä sähköpostilla [email protected]. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta

8.1. alkaen. Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan. Lippuja on varattu 100 kpl.

Mies jää pienen tyttären yksinhuoltajaisäksi sisällissodan runtelemassa, kahtia jakautuvassa Suomessa.

Mies, jota riivaa jo valmiiksi ikävä ja halu paeta maailmaa metsään. Miten mies selviää?

Tyttö erotetaan liian varhain isästään tukahtuneessa, suojeluskuntalaisessa Suomessa.

Tyttö, jota riivaa jo valmiiksi ikävä ja halu paeta maailmaa metsään. Miten tyttö selviää?

Satikka 4/2017 25

Satikka 4/201726

VS.

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan kiihkeätunnelmaista

Satakuntalaista paikallistaistoa

Isomäki Areenalla PorissaLauantaina

13.1.2018 klo 18:30

Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä!

Liput varataan SATIn toimistolta [email protected] Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava ja noudettava SATIn

toimistolta 5.1.2018 mennessä tai sovittava toimittamisesta muulla tavalla. Varmista ennen noutoa puhelimitse 02-641 4131 että toimistolla ollaan paikalla.

Lippuja ei toimiteta jäähallille! Lippuja on rajoitettu määrä.

Liput 10 €max 2 lippua / jäsen

paikat B5-istumakatsomossa

Rauman Lukon haastaessa Porin Ässät

Satikka 4/2017 27

SATI järjestää jäsenilleen seuralaisineen

VIKING Gracella16.-17.3.2018 miniristeilyn

Sitovat ilmoittautumiset [email protected], ehdottomasti 31.1.2018 mennessä.Matka toteutuminen edellyttää 40 matkalle lähtijää,

vahvistamme matkan toteutumisen SATIn kotisivulla 1.2.2018,jonka jälkeen maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä saadulle tilille, viitenumerolla. Maksut 15.2.2018 mennessä! Peruutustapauksissa käytetään matkatoimistojen peruutusehtoja.

Matkan hinta 100€ / hlö:Bussikuljetus ilmoitetulla reitillä

Laivamatka ikkunallisessa A2 -hytissäAamiainen

Ruokailuseteli, arvo 33 €Ruokailusetelin voi käyttää valintansa mukaan.

Pöytävaraukset ravintolaan tai buffeeseen jokainen tekee itse.

Bussi lähtee Porista(Mukaan pääsee myös matkalta, sovi ilmoittautumisen yhteydessä.)17.15 Tikkula ABC17.30 Matkakeskus, laituri 817.40 Luvia, ST 1 -pysäkki17.50 Eurajoki, pikavuoropysäkki18.15 Rauma, linja-autoasema

Lauantaina 17.3. kello 12.00 - 13.00 järjestetään SATIlaisille yhteistilaisuus, kokoustilassa kannella 9.

IL / SATI ajankohtaiskatsaus, tietokilpailu, arvontaa SATIlle on myös varattu Private Shopping aikaa 14.15 - 14.45 laivan myymälään

liiton varapuheenjohtaja stig landén toi terveiset piirin ...rohkeat avauksemme ja toi-mintamme...

Documents