Vuoden kylässä uskotaan tulevaisuuteen

Arjen turvallisuus kylillä VAHVISTAA YHTEISÖLLISYYTTÄ

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri rySuupohjan Kehittämisyhdistys ry

YHYRES-Kehittämisyhdistys ry

KYLIEN TIEDOTUSLEHTI 2012 • KYLÄKÖÖRISSÄ ON ITUA -HANKE

Isossakyrössä golfataan

kolmen kylän voimin

3

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Könnintie 27 60800 ILMAJOKIpuh. (06) 424 4000Kyläasiamies puh. 050 5510 797toimisto@liiveri.netwww.liiveri.net

Suupohjan Kehittämisyhdistys ryTeknologiapuisto 161800 KAUHAJOKIpuh. 020 747 0205Kyläasiamies puh. 040 7055 801suupohjankehittamisyhdistys@sky.suupohja.fiwww.suupohjankehittamisyhdistys.fi

YHYRES-Kehittämisyhdistys ry Loukontie 6 66440 TERVAJOKIpuh. (06) 4788 200Kyläasiamies puh. 050 5867 884yhyres@yhyres.fiwww.yhyres.fi

Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyläköörissä on itua -hankkeeseen rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

TOIMITUSKUNTAIrma Kortesuo, Liiveri ryTuija Takamäki, Suupohjan Kehittämisyhdistys ryMaija Rintamäki, YHYRES ry

TAITTO Mainostoimisto Aada

PAINOS 2500 kpl

PAINO Litoset Oy

Mistä niitä kesätyöpaikkoja oikein tulee?

Mikä on teidän kylän tarjous nuorten hyväksi?

Olen viime aikoina miettinyt sitä, mikä saa ihmisen tekemään talkoita. Minä olen kokenut vapaa-ehtoistyön mielekkäänä. Innostun siitä, kun saan tehdä töitä sydäntäni lähellä olevien asioiden hy-väksi. Tällä hetkellä lasten harrastukset ovat tärkeitä ja siellä voin olla edistämässä niin omien kuin 300 muunkin lapsen hyvinvointia. Olen saanut tutustua aivan mahtaviin ihmisiin, olemme saaneet aikaan upeita näytöksiä ja kilpailuja ja olemme tarjonneet hyvän harrastusmahdollisuuden sadoille lapsille ja nuorille. Yhdessä tekeminen on opettanut paljon ja tuloksistakin olemme aina välil-lä muistaneet nauttia. On hienoa kuulua yhteisöön.

Etelä-Pohjanmaan paikallisyhteisöjen kehittämisstrategiassa 2014–2020 tode-taan, että yhteisöllisyys vahvistuu yhdessä tekemällä ja juhlimalla. Vahva yhteisölli-syys mahdollistaa myös ns. ”kovempiin” haasteisiin tarttumisen. Voisiko yhdessä te-keminen olla jotakin muutakin, kuin yleis-hyödyllistä vapaaehtoistoimintaa? Voisimme-ko tarttua myös elinkeinollisiin haasteisiin? Tämä on yksi keskeinen kehittämiskysymys uuden EU-ohjelmakauden kynnyksellä. Mitä kyläyhdistys tai muu paikallisyhdistys voisi teh-dä elinkeinollisuuden edistämiseksi?

Olen viime aikoina kantanut erityistä huolta nuorten kesätyöpaikoista, erityisesti alle 18-vuo-tiaiden. Liian monelta se jää kovasta yrityksestä huolimatta saamatta. Paikkoja ei ole tai ne mene-vät täysi-ikäisille, vaikka 15–18-vuotiaatkin olisivat jo kovia tekijöitä. Voisiko tässä olla kyläyhdistyk-sille elinkeinollisen tekemisen paikka? Yhdessä muiden yhdistysten, kunnan, seurakunnan tai kylän yritysten kanssa voisi löytyä tekemättömiä töitä ja kunkin pienellä panostuksella myös palkkarahat. Voisitko sinä olla talkoilla hakemassa näitä tekemisen paikkoja ja olla esimerkiksi nuoren tukihenkilö-nä työn alkuun saattamiseksi? Tekemällä nuoret sitoutuvat ja voi olla, että palkaksi saatte lisää nuoria toimintaanne mukaan.

Hyviä malleja uudenlaisiin kesätöihin on olemassa; muun muassa kyläkioski, puutarhanhoito, las-tenhoitorinki. Mikä on teidän kylän tarjous nuorten hyväksi? Nyt on aika suunnitella, sillä kesätöiden haku alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen! Ja kyläasiamiehet voivat tässäkin asiassa olla kylien apuna, joten otattehan rohkeasti yhteyttä. Tartutaan toimeen ja tehdään hyviä paikallistekoja!

Sinikka KoivumäkitoiminnanjohtajaSeinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry

SISÄLLYSPääkirjoitus ......................................................................................... 3

Kyläköörissä on itua ........................................................................... 4–5

Vuoden kylässä uskotaan tulevaisuuteen ......................................... 6–7

Jurvan keskustaan perustettiin kyläyhdistys ................................... 8

Isossakyrössä golfataan kolmen kylän voimin ................................ 9

Nuoren kylätoimijan näkökulma ....................................................... 10

Arjen turvallisuus kylillä vahvistaa yhteisöllisyyttä ....................... 11

Murrepakina ........................................................................................ 12

Kyliltä .................................................................................................. 13–15

Tapahtumakalenteri ............................................................................ 16

5

Olen 27-vuotias kahden lapsen äiti Valtaalan kylästä Isostakyröstä. Työskentelen YHYRES-kehittämisyh-distys ry:llä kyläasiamiehenä Kyrönmaalla. Alueesee-

ni kuuluvat Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön kuntien kylät. Toimipisteeni sijaitsee Tervajoella. Vapaa-aikani kuluu tiiviisti lasten (4- ja 6-vuotiaat) ja hevosen parissa. Minulla on 6-vuo-tias Trakehner-ruuna ylläpitotallilla Ylistarossa. Harrastuksii-ni siis kuuluvat ratsastus ja lasten kanssa touhaaminen.

Olen toiminut kylien kehittäjänä YHYRES ry:llä vuoden 2010 lopusta saakka. Tänä aikana olen tutustunut kylätoimi-joihin ja kylien toimintaan ja huomannut että jokaisella kyläl-lä on omat erityisosaamisensa.

Uuden Kyläköörissä on itua -hankkeen myötä olisi tarkoi-tus saada kyrönmaalaiset nuoret innostumaan yhdistystoi-minnasta ja saada heidät ymmärtämään sen, mitä kylätoimin-ta voi olla. Miltei kaikilla yhdistyksillä Kyrönmaalla on sama ongelma, eli nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan.

Siinä onkin pulmaa ratkaistavaksi ja touhua tehtäväksi nyt talven ja kevään ajaksi.

Tärkeää on myös kuulla lasten mielipide omasta kylästään, siksi aion tehdä lasten kanssa yhteistyössä ”lasten kyläsunni-telman”, jossa he saavat kuvailla omaa kyläänsä ja kertoa mitä oma kylä heille merkitsee asuinpaikkana ja mitä kylälle tar-vitsisi tehdä.

Päivittäisin olen tekemissä yhdistysten kanssa, neuvon, opastan ja annan vinkkejä heidän toimintaansa. Järjestän myös usein yhdistysten kanssa yhteistyössä toimintaa.

Tiedoksi kyläyhdistyksille, että ensi kesänä järjestetään kylienväliset kilpailut minigolfin parissa – kerätkää siis taas kolmen hengen joukkueet kasaan. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin.

Poikkea juttelemaan kun kuljet ohi!

Olen aloittanut Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä Kyläkööri-hankkeen vetäjänä lokakuun 2010 lopussa. Aiemmin olen toiminut lääkealalla; mm. apteekissa,

sairaalassa, Kelassa, lääketukkukaupassa ja lääketehtaassa mo-nenlaisissa myynti-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Työn ohessa olen opiskellut nyt muutaman vuoden myös kauppatie-teitä Vaasan yliopistossa ja tänä vuonna aloitin myös sosiaalipe-dagogisen hevostoiminnan koulutuksen.

Yhdistys- ja kylätoiminta on ollut minulle antoisa harras-tus pitkään. Olen ollut mukana monissa yhdistyksissä, mm. Ahonkylä-seurassa, jossa toimin puheenjohtajana 7 vuoden ajan. Harrastuksien myötä sainkin innostuksen vaihtaa alaa, lääkealalta hankesuunnittelijaksi ja Kylien kehittämishank-keen vetäjäksi. Nykyisessä työssäni pidän erityisesti ihmis-ten kanssa tekemisestä, mutta myös numeroiden ja paperien pyörittäminen ja hankebyrokratiassa auttaminen, ideointi ja suunnittelu ovat mielekästä työtä.

Olen kotoisin Kauhajoelta ja monien Etelä-Suomessa vie-tettyjen vuosien jälkeen lakeus kutsui takaisin vuonna 2000 ja päädyimme asumaan Ilmajoelle. Perheeseeni kuuluu puoli-soni ja 3 lasta (tyttö ja kaksi poikaa) sekä liuta eläimiä: kaksi hevosta, kaksi koiraa, kaksi kissaa ja kaksi kania. Harrastam-me myös vanhoja autoja, joten myös moottoriajoneuvoja löy-tyy jokunen pihapiiristä. Miesväen mukaan eläinten ja moot-toriajoneuvojen lukumäärän on oltava tasoissa, joten tarkkana saa olla, että tasapaino säilyy!

Kyläköörissä on itua -hankkeessa lähitulevaisuuden suunni-telmissa on saada valmiiksi Suupohjan kylien esite, järjestys-mieskoulutukset joulukuussa ja keväällä sekä muita koulutuk-sia kysynnän mukaan. Kyläkööri kiertueella -teeman merkeissä käydään myös kylissä ja tapahtumissa ja mm. autetaan kyliä tapahtumien markkinoinnissa.

Aloitin työskentelyn Liiverin kyläasiamiehenä kesäkuus-sa 2012. Sitä ennen toimin valtion virkamiehenä ja vastasin Ilmajoella sijaitsevan Yli-Lauroselan talomuse-

on hoidosta kahdeksan vuoden ajan. Aikaisempaa työkokemus-ta minulle on kertynyt niin hanke-, palvelu- kuin yrityspuolel-takin. Perheeseeni kuuluu mies ja kolme aikuista tytärtä, jotka ovat jo lentäneet pois pesästä. Meille kaikille tärkeä perheenjä-sen on koiramme Hugo, jonka kanssa ulkoilu on pakollinen, joskin hyvin mieluisa harrastukseni. Tykkään myös viettää aikaa läheisteni kanssa, lukea ja harrastaa yhdistystoimintaa.

Työni Liiverin kyläasiamiehenä on monipuolista ja siinä voin hyvin hyödyntää niin aikaisempaa työkokemustani kuin muutakin elämän varrella kertynyttä oppia. Todella hienoa on, että tässä työssä oppii myös jotain uutta joka päivä. Työni rikkaus ovat ihmiset, niin täällä omalla työpaikallani, kollegat alueen muissa Leader-toimistoissa sekä seutukunnan ihmiset varsinaisella työkentälläni, kylillä. Vähitellen alkaa tulla yhä enemmän tuttuja naamoja ja nimiä!

Näin loppuvuonna katseet kääntyvät jo tulevaan vuoteen. Monenlaista mielenkiintoista on tulossa: Paikkakunnittain järjestetään kyläkahvilatapaamisia, joissa tutustutaan puolin ja toisin ja tiedotetaan ajankohtaista asioista. Turvallisuuspäi-vien järjestäminen aloitetaan Koskenkorvan VPK:n kanssa 9.2. Näitä tapahtumia tullaan järjestämään myös muilla kylil-lä ja muutenkin viemään turvallisuusasioita eteenpäin. Kylien bisneskeissit on myös ajankohtainen asia, jota tulee valotta-maan liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoi-minta ry:stä Liiverin toimistolle 19.2. Ensi vuoden suunni-telmissa on myös ikäihmisten ja lapsiperheiden kohtaamisia mukavan tekemisen merkeissä sekä Kyläkööri kiertueella eri-laisissa tapahtumissa.

Kyläköörissä on itua -hanketta toteuttaa kolme Leader -toimintaryhmää:

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Suupohjan Kehittämisyhdistys ryYHYRES-Kehittämisyhdistys ry

PAIKKAKUNNAT

Hanketta on toteuttamassa kolme kyläasiamiestä, yksi jokaisessa toimintaryhmässä.

Tavoitteena on auttaa seutukuntien kyliä, erilaisia kylien yhdistyksiä ja muita kylien toimijoita niiden toiminnassa, kehittämisessä, ideoinnissa ja toimintasuunnitelmien kehittämisessä sekä kannustaa kyliä hanketoimintaan.

KOHDERYHMIÄ JA PAINOPISTEALUEITA

IRMA KORTESUO MAIJA RINTAMÄKITUIJA TAKAMÄKI

Kyläkööri kiertueella -kampanja lisäämään kylien näkyvyyttä ja vahvistamaan kylätoiminnan myönteistä imagoa

Nuoret kylätoimijoiksi aktivoimalla heitä esimerkiksi paikallisen kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi

Kansainvälistymisen edistäminen mm. ystävyyskylätoiminnan avulla sekä nuorten saaminen mukaan kv-toimintaan

Kylien turvallisuussuunnittelun vakiinnuttaminen osaksi muuta kyläsuunnittelua

Asukasyhteisöön juurtumista vahvistetaan tuomalla kylätoimintaa kirkonkyliin ja asuinalueille

Kylätoimijoita aktivoidaan palveluiden tuottamiseen, niiden säilyttämiseen tai järjestämiseen

Ympäristö ja kulttuurimaisema esille järjestämällä esimerkiksi ympäristöviikkoja ja kyläretkiä

Kylien markkinointia asuinpaikkoina edistetään tuomalla esille maalla asumisen vaihtoehtoja

KUVA Virpi Lähteinen

4

Seinäjoen seutu: Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, SeinäjokiSuupohja: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikan Jurva ja TeuvaKyrönmaa: Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö

Kyläköörissäon itua.

6 7

SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY pal-kitsi Seinäjoen Ylistarossa sijaitsevan Kitinojan kylän Vuoden Kylänä 2012. Valtakunnallisen tunnustuksen perus-teluina Kitinojaa kehuttiin omatoimi-suuden ja yhteistyön esimerkkikylänä. Kehut ja kiitokset tulivat oikeaan osoit-teeseen, sillä kylällä on aina vallinnut positiivinen itse tekemisen meininki.

Uhka 42 oppilaan kyläkoulun lop-pumisesta sai kyläläiset tulemaan julki-suuteen ja ilmoittautumaan kilpailuun. Kouluun ovat kyläläiset satsanneet vuosien saatossa niin paljon, että siitä halutaan pitää tosissaan kiinni. Myös kylän muuttovoittoisuus puoltaa kou-lun säilyttämistä. Viime vuonna kylälle rakennettiin kahdeksan taloa ja tänä vuonna on valmistunut neljä.

– 1990-luvun lopussa käynnistettiin mittava liikuntasali- ja kylätalohanke,

johon tehtiin 10 000 tuntia talkootyötä ja lisäksi mm. puutavaraa saatiin lahjoi-tuksena, kertoo Kitinojan kyläseuran puheenjohtaja Keijo Kitinoja. Siinä vaiheessa kylätoimikunta rekisteröi-tiin yhdistykseksi, jotta voitiin hakea hankerahoitusta. Myöhemmin raken-nukseen valmistui myös keittiö ja ruo-kasali. Näitä tiloja kaupunki vuokraa kyläseuralta koulun käyttöön. Tilojen käyttöaste onkin korkea, sillä iltaisin liikuntatilat ovat vastaavasti eri seu-rojen, yritysten ja yksityisen käytössä. Tiloja vuokraavat myös kansalaisopisto sekä seurakunta lasten päiväkerhoa ja ikäihmisten kokoontumista varten.

Liikuntapaikkojen tekeminen kou-lun ympäristöön aloitettiin jo ennen liikuntasalin rakentamista.

– Ennen kuin pesäpallokentän te-koon päästiin, piti läheisen laskuojan

nettiin laajemminkin karjanjalostusan-sioistaan.

– Karjataloudesta on siirrytty viljan-viljelyyn, myös osa-aikaisia viljelijöitä on paljon, kertoo Kitinojan maamies-seuran puheenjohtaja Juha Kitinoja. Maamiesseuran merkittävästä asemas-ta kertoo se, että sen omistuksessa on neljä kuivaajaa ja juuri hankittu, uusi puimuri. Valiolla työskentelevän ja it-sekin osa-aikaisena maanviljelijänä toi-mivan puheenjohtajan pitää syksyisin kiireisenä kaluston vuokraustoiminta ja kuivaajalla valvominen.

– Sieltä kuivaajalta se yhteisöllisyys ja vastuun ottaminen on opittu, kun jo pikkupoikana olimme kuivaajaa val-vomassa, tuumaa kumpikin Kitinoja, jotka eivät yhteisestä sukunimestään huolimatta ole sukua toisilleen, mutta parhaita kavereita he ovat olleet lapses-ta saakka.

PILOTTINA vALOKUITUvERKKO jA PERINNEKYLÄ

Kitinoja yhdessä Halkosaaren ja Mal-kamäen kanssa sai EU:n pilottina valo-kuituverkon vuonna 2004. Maanraken-nustyöt tehtiin 2004 ja käyttöönotto tapahtui vuotta myöhemmin. Ammat-ti-ihmisiä on niin tässä kuin muissakin kylän hankkeissa saatu mukaan talkoo-työhön. Valokaista-osuuskuntaan liittyi

110 jäsentä, nyt heitä on 140. Kitinojan kylässä oltiin asialla ensimmäisten jou-kossa, sillä 2000-luvun puolivälissä 100 megan liittymiä oli pääsääntöisesti vain kaupunkien keskustoissa. Verkon rakentaminen jat-kuu sitä mukaa, kun uusia tupia nousee Kitinojalle ja ympä-ristöön. Liittymis-maksun lisäksi osa-kas maksaa 30 euron kuukausimaksun.

Uusia perhei-tä kylään houkuttelevat paitsi nopeat tietoliikenneyhteydet, myös Seinäjoen kaupunkikeskustan läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan.

– Paine uusien tonttien saamiseksi myyntiin on kova, sillä kysyntää on, toteaa Keijo Kitinoja. Hän harmittelee, että kyläläiset eivät saaneet tarpeeksi vaikuttaa yleiskaavan valmistumiseen, jonka Ylistaro aloitti ja Seinäjoki vuon-na 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen vahvisti.

Uusin kylän ylpeys on perinne-kylähanke, jonka ensimmäiset suun-nitelmat juontavat juurensa aina 1990-luvulle saakka. Aluksi aluetta suunniteltiin Malkamäelle, mutta Ki-tinojalta löytyi maiseman ja sijainnin kannalta sopivampi alue perinnera-

vUODEN KYLÄSSÄ uskotaan tulevaisuuteen

mutka suoristaa, että saatiin täyspitkä kenttä, kertoo Keijo Kitinoja. 2000-lu-vun alku olikin tyttöpesiksen kulta-ai-kaa, kun kolme joukkuetta pelasi YKV:n nimissä. Myös jääkiekkokaukalo ja jalka-pallokenttä on tehty kyläläisten voimin kökkätyönä. Viime vuosina on kyläkes-kuksen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta lisätty entisestään tekemällä hiekanotto-montusta lapsille uimapaikka.

vIREÄN KYLÄN jUURET MAATALOUDESSA

Viimeisin kyläyhdistyksen aikaansaan-nos on perinteisen mallinen maitolai-turi, joka seisoo tien poskessa vastapää-tä koulua. Sen kylän voimakaksikko, Keijo Kitinoja ja Juha Kitinoja, toivoo muodostuvan kohtaamispaikaksi entis-aikojen malliin. Ja onhan maitolaituri muistuttamassa ajasta, jolloin kylä tun-

kentajille. Liiveri ry:n rahoittama Koto eteläpohjalaiseen kylämaisemaan -hank-keen vetäjä Taina Hautamäki on laatinut alueelle rakennustapaohjeis-tuksen, jonka pohjalta kahdelletoista

tontille on mahdollista siirtää vanhoja pohjalaistaloja tai rakentaa samoilla säännöillä uusia. Suunnittelua on teh-ty yhdessä Seinäjoen kaavoitusviran-omaisten kanssa.

– Ensimmäinen tontti on myyty ja toinen varattu, iloitsevat Keijo Kitinoja ja Juha Kitinoja. Keväällä aloitetaan perinteisen mallisen uudistalon ra-kentaminen tontille. Kitinojan perin-nekylän pilottihanke on saanut myös valtakunnallista huomiota, sillä se va-littiin 20 finalistin joukkoon Parhaat käytännöt 2012 -kilpailuun. Kilpailuun ilmoitettiin lähes 200 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyvää käytäntöä eri puolilta Suomea.

Valtakunnallisen tunnustuksen perusteluina Kitinojaa

kehuttiin omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikylänä.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vieraili syyskuussa Kitinojan kylätalolla.

Juha Kitinoja ja Keijo Kitinoja valokaista- osuuskunnan hermokeskuksessa.

KUVA Irma Kortesuo

TEKSTI Irma Kortesuo

8 9

RUNSAAT PARI vUOTTA sitten Isossakyrössä, Valtaalan kyläyhdistyksen kokouksessa, mietittiin millä eri tavoin voi-taisiin lisätä kylän ja koko paikkakunnan viihtyvyyttä ja toi-mintaa.

– Ehdotuksia tuli monenlaisia, joista yhtenä ideana oli perustaa Kalliojärven viihdekeskuksen lähiympäristöön mini-golf-rata, muistelee Valtaalan kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Jari Koski.

Koski lisää samaan hengenvetoon, että minigolf sopii har-rastuksena kaikenikäisille ja -taitoisille ihmisille, vaatimatta kuitenkaan suurta henkilökohtaista panostusta lajiin, joten ajatus radasta sai kannatusta.

Idean eteenpäin viemiseksi pyydettiin YHYRES-kehittä-misyhdistyksen kyläasiamiestä kertomaan, miten hanke voi-taisiin toteuttaa ja millaisia tukimahdollisuuksia hankkeeseen olisi mahdollista saada.

– 18-reikäisen minigolfrata-alueen hankkeen toteuttami-seen tarvittiin resursseja, joten kysyimme olisivatko naapuri-kylät Orismala ja Orisberg halukkaita tulemaan osuuksillaan

ISOSSAKYRÖSSÄ GOLFATAANkolmen kylän voimin

mukaan hankkeeseen. Tästä syntyi hankkeelle nimi ”kolmen kylän golf ”, Koski muistelee.

Minigolfrata Kalliojärven viihdekeskuksen ja Lukkuhaan karavaanarialueen läheisyydessä täyttää kaikki viralliset mitat, joten siellä voidaan järjestää lajin kilpailutoimintaakin. Rataa voidaan siis hyödyntää niin harrastelija- kuin kilpatasolla.

Kyläyhdistykset ovat kesän 2011 ja 2012 aikana tehneet paljon kökkätyötä radalla.

Vuonna 2011 kökällä on muun muassa raivattu alue ra-doille, tehty pohjatyöt sekä asennettu radat valmistajan avus-tuksella. Vuonna 2012 kökkätyö keskittyi maisemointiin. Talkoilla laatoitettiin rata-alueet, tehtiin lyöntialustat, istutet-tiin istutukset sekä valettiin aidan perustukset.

Yhdistyksen hakeman hankkeen kokonaisbudjetti talkoi-neen on noin 112 000 €. Leader-tuen lisäksi tärkeässä osassa hankkeessa oli myös Isonkyrön kunta, joka antoi yhdistyk-selle väliaikaisrahoituksen. Hankkeen omarahoitusosuutta hoidetaan perinteisen talkootyön voimin sekä lehdessä kiertä-neen haastekeräyksen avulla. Myöhemmin rata-alueen aitaan voidaan myös myydä yritysmainoksia, jotta saadaan yrityksiä sponsoreiksi.

Radat ovat kaikenlaisten pelaajien käytössä, ikään ja ko-koon katsomatta. Kolmen kylän golf -hankkeen omistamia mailoja ja palloja voi kesäkuukausina vuokrata Kalliojärven rantaravintolasta.

Hankkeessa mukana olevat kyläyhdistykset toivottavat kaikki rohkeasti pelaamaan koko perheen voimin tai vaikka-pa työporukalla!TEKSTI JA KUVAT Maija Rintamäki

jurvan keskustaan perustettiin kyläyhdistys

Minigolf sopii harrastuksena

kaikenikäisille ja -taitoisille

ihmisille, vaatimatta kuitenkaan suurta

henkilökohtaista panostusta lajiin.

KEvÄÄLLÄ 2010 jURvASSA järjestettiin tilaisuus, jossa pohdittiin Jurvan tulevaisuuden kehitystä. Illan aikana kes-kusteltiin muun muassa Jurvan kirkonkylän ja Koskimäen ky-läyhdistyksen perustamisesta, jotta Jurvan keskustan alueella olisi oma äänenkannattaja alueensa kehittämisasioissa.

Kesällä kokoontui työryhmä viemään asiaa eteenpäin ja työ-ryhmä päätti kartoittaa alueen toimijoiden valmiuden uuden yh-distyksen synnyttämiseen ja sen toimintaan. Keskustan alueella toimiville yhdistyksille lähetettiin kysely, jotta mahdollisimman monen alueen toimijan näkökulmat saatiin otettua huomioon. Kyselyyn vastanneet pitivät tärkeänä, että saadaan linkki ja ää-nenkannattaja koko Jurvan kehittämiseen liittyvissä asioissa.

– Mielestäni tällainen yhdistyksen perustaminen on tärkeä asia juuri sen vuoksi, että Jurvan alueen ihmisten toiveet otetaan huomioon ja viedään yhdistyksen kautta eteenpäin päättäville, toteaa eräs kyselyyn vastanneista.

Vuoden 2010 lopussa pidet-tiin suunnittelupalavereita ja myös yleinen kokous yhdistyksen perus-tamiseksi. Uusi kyläyhdistys näki päivänvalon vuoden 2011 alussa. Kyläyhdistys kattaa Jurvan kirkon-kylän ja Koskimäen kylän alueen, mutta toimii myös kaikkien Jurvan kylien linkkinä päättäjien suuntaan.

– Uusi yhdistys herätti kiinnostusta ja tuntui, että odotukset yhdistyksen toiminnalle ja roolille olivat suuret, toteaa yhdis-tyksen perustamisessa tiiviisti mukana ollut kyläasiamies Tuija Takamäki. Yhdistyksen perustaminen mahdollistaa paremmin myöskin erilaisten tukien, kuten Leader-tukien, hyödyntämisen.

Kyläasiamies oli mukana työryhmässä alusta alkaen ja hoiti

kyselyt ja yhteydenotot, yhdistyksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja toimi myös kokousten puheenjohtajana, kunnes yhdistykseen saatiin valittua johtokunta.

– Olen ollut myöhemminkin mukana yhdistyksen koko-uksissa mm. neuvomassa hankkeisiin ja rahoituksiin liittyvissä asioissa ja on ollut ilo huomata, että yhdistys toimii todella aktiivisesti ja on kehittänyt myös uutta toimintaa ja tapahtu-mia alueelle sekä nostanut esiin mm. asuinympäristöä ja viih-tyvyyttä parantavia projekteja, Takamäki iloitsee.

Kyläyhdistyksen taipaleen alku on ollutkin lupaava. Mukana on noin 15 aktiivin joukko, jotka suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia tapahtumia, joista esimerkkeinä mm. Jurvas Tairetahan – musiikkitapahtuma, bingotoiminta, myyjäiset, lennokkiker-hotoiminta, puutarhanäyttely sekä kesäjuhlat.

Kyläyhdistys on saanut rahaa toimintansa aloittamiseen Kuri-kan kaupungilta. Lisäksi omaa rahankeräystä on toteutettu myyjäisten avulla. Tämän vuo-den uutuutena on bingo.

– Aiemmin bingoa pyörit-tänyt urheiluseura luopuu toi-minnasta ja me jatkamme sitä.

Toivottavasti saamme bingosta pysyvämmän rahoituksen muodon, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Mäki.

Jurvassa on aktivoiduttu myöhemminkin uusien yhdistyk-sien perustamiseen. Vuoden 2012 alussa perustettiin kyläasi-amiehen avustuksella myös Jurvan nuorten musiikkiyhdistys Andante ry. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on ylläpitää ja kehittää musiikin harrastusta sekä edistää ja tukea musiikki-toiminnan kehitystä yhdistyksen kotipaikkakunnalla.

TEKSTI Tuija Takamäki ja Tuukka Olli

Uusi yhdistys herätti kiinnostusta ja tuntui,

että odotukset yhdistyksen toiminnalle ja roolille olivat suuret.

Kuvassa Jurvan kyläyhdistyksen rasapiiriläiset. KUVA Leila Luhtala

10 11

PETRI MÄKI-PANTTI on 26-vuotias

yrittäjä ja kyläaktiivi Kauhajoen

Hyypästä. Nuoresta iästään huolimatta

Petri on ehtinyt toimia yrittäjänä jo

kauan ja on aktiivinen toimija myös

kylän eri yhdistyksissä, mm. Jo-

Pa-Ki ry:ssä ja Hyypän urheilijoissa.

Jo-Pa-Ki ry on järjestänyt vuosien

saatossa monenlaista toimintaa mm.

kurahölkkä, pääsiäiskokot, kesäretket,

saunaillat, olopäivät, päivälliset,

huutokauppa ja monenlaista kökkää,

mm. Jokimäen entisen koulun parin

vuoden mittainen kunnostusprojekti

sekä viime vuonna hankerahoituksen

avustuksella tehty kota.

”Toimin tällä hetkellä Jo-Pa-Ki ry:n (Jo-kimäenkylä, Panttikylä, Kiviluomanky-lä) puheenjohtajana toista vuotta pe-räkkäin. Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana lähes koko ikäni tavalla tai toi-sella, koska vanhempani ovat olleet pe-rustamassa kyseistä yhdistystä muiden joukossa. Yhdistys muuten täyttää ensi vuoden alussa 20 vuotta.

Mielestäni tärkeää on, että kylillä on toimintaa ja erilaisia tapahtumia, koska myös siten pystytään pitämään paremmin kyliä elinvoimai-sina ja aktiivisina. Yhdistys-toimintaa Hyypässä on eri muodoissa ja kaikki toimii tahoillaan omalla panoksella pitäen yllä ja edistäen kylän monipuolista toimintaa.

Hyyppähän tunnetaan maisemistaan ja kylän pituu-desta. Hyyppä on mielenkiin-toisen näköinen kylä, kun sitä pääsee katsomaan lintuperspektiivistä, koska jokilaakson molemmin puolin kulkevat tiet ja mutkitteleva joki vaeltelee omia uomiaan pitkin siellä välissä.

Asioita, jotka mielestäni ovat Hyy-pässä hyvin palveluiden osalta: meillä on koulu, esikoulu, päiväkoti, 4h-ker-ho, srk:n päiväkerho, kyläkauppa, jossa toimii myös posti, neuvola sekä van-hustentalo. Muuttoliike on ja on ollut onneksi aktiivista ”meilleppäin”. Taloja rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan. Yritystoiminta on myös aktiivista ja monipuolista, maa- ja metsätalouden

– Kyläyhteisö on viime vuosikymmeni-nä muuttunut, kun kyläkouluverkko on harventunut, työssä käydään muualla, eivätkä kyläläiset enää välttämättä tunne toisiaan, kertoo projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen. Hän työskentelee Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoimassa Naa-puriavulla hyvinvoiva kylä -hankkeessa harvaan asutulla maaseudulla, erityises-ti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen avulla tuodaan esiin hyviä ratkaisuja ky-lien voimaannuttamiseen ja resurssien tunnistamiseen arjen turvallisuustyössä, etenkin auttamisessa ja ennakoinnissa.

TURvALLISUUSKÄvELYT KYLÄYhDISTYSTEN OhjELMAAN – Hyvä tapa kylän turvallisuussuun-nittelun aloittamiseen on järjestää turvallisuuskävely lähiympäristöön, rohkaisee Pekkarinen. Kyläpäällikkö tai joku muu kylän hyvin tunteva henkilö tutustuu ensin maastoon, suunnittelee reitin ja miettii riskitekijöitä.

– Tilaisuuden tulee olla kaikille ky-läläisille avoin, painottaa Pekkarinen. Kävelyn aikana tehdään huomioita, jot-ka kirjataan ja myöhemmin muistiin-panolista puretaan. Huomion kohteena ovat esimerkiksi vilkkaat risteykset, nä-kyvyyttä haittaavat puut, turvattomat oikopolut ja vaaralliset leikkipaikat. Turvallisuuskävely on ennalta ehkäise-

vää toimintaa, jolla pyritään torjumaan onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita.

– Myös viihtyisyyteen voi ottaa kan-taa ja siihen kuinka esimerkiksi liikun-taesteiset pääsevät kulkemaan, Pekkari-nen muistuttaa.

Yhdistys voi päättää turvallisuutta edistävien aloitteiden tekemisestä kun-nalle tai muille viranomaisille.

– Nopeusrajoitusten lasku, bussipy-säkin sijoitus ja katvealueiden raivaami-nen risteysnäkyvyyden parantamiseksi ovat yleisiä kyläyhdistykseltä tulevia aloitteita, kertoo Pekkarinen.

KYLÄLÄISTEN YhTEISIÄ PÄÄTöKSIÄ TURvALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI

– Kannattaa yhdessä sopia esimerkik-si siitä, että meidän kylällä on kaikilla heijastin heilumassa pimeänä aikana tai vaarallisella soramontulla ei ajeta enää mopolla, kannustaa Pekkarinen ”koko kylä kasvattaa”-ajatteluun. Tär-keää hänen mukaansa on, että lapsia ja nuoria kuullaan ja otetaan mukaan suunnitteluun. Vaarallisen soramontun vaihtoehdoksi nuorille voidaan osoittaa turvallinen ajorata ja heitä palkitaan vaikka leffaillalla kylätalolla, jos yhtei-set sopimuksen pitävät.

– Tutkimusten mukaan yksinäisyys on merkittävin turvattomuutta aiheutta-

va asia. Kun luontainen kanssakäyminen on vähentynyt, on kyläyhdistysten ehkä tarpeenkin miettiä, mitä kyläyhdistys voi tehdä arjen turvallisuuden lisää-miseksi. Hän kertoo Päijät-Hämeessä toteutettavasta hankkeesta, jossa jär-jestöjen rakentamat partiot vierailevat ikäihmisten luona ja tekevät asiakkaan suostumuksella heille turvallisuuskartoi-tuksen. Tulokset viedään mm. kuntaan ja pelastusviranomaisille. Pekkarinen painottaa, että henkilöt koulutetaan teh-täviinsä ja heillä on vaitiolovelvollisuus.

ENNAKOINTI jA vARAUTUMINEN OSA TURvALLISUUSSUUNNITELUA

– Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa tuli olla vuoden 2010 loppuun mennessä valtuustossa hyväksytty suun-nitelma siitä, miten rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta estetään ja turvallisuutta parannetaan, Pekkarinen kertoo. Hän pitää tärkeänä, että myös kylissä tehdään varautumissuunnitelmia sekä kartoitetaan resurssit ja osaaminen.

– Tärkeää on tunnistaa oman kylän riskitekijät, kuten tulvaherkkä vesistö tai tietää, onko aggregaatteja tai varavoima-koneita käytössä, jos esimerkiksi myrs-kyn seurauksena tulee pitkä sähkökatko.

TEKSTI Irma Kortesuo

lisäksi on mm. metalli- ja konepaja-toimintaa, puunjalostusta, sekä monia muita yrityksiä LVI-liikkeistä maanra-kennus- ja koneurakointiyrityksiin.

Edellä mainittujen asioiden perus-teella Hyypässä onkin hyvä asua ja elää, myös lapsiperheiden. Löytyyhän meiltä mm. erilaisia vapaa-ajan ja harrastus-mahdollisuuksia, kuten talvisin hiihto ja luistelu, joissa alueet ovat valaistuja. Talvella latuja tehdään jokilaaksoon ja kelien mukaan pidetään kunnossa. Ladut ja maisemat ovatkin saaneet ih-misiä liikkeelle laajalti ympäri maakun-taa, monet tykkäävät pysähtyä kodalle tai laavuille paistamaan makkaraa ja

ihailemaan maisemia. Puru- ja ampu-maradat löytyvät myös. Moottorikelk-kareitistö kulkee Hyypän kautta, myös pyöräily- ja patikkareittejä kulkee läpi kauniin jokilaakson. Itse haluan asua ja elää kylällä, koska täällä on tilaa olla ja touhata, lapsilla on turvallinen ja luon-nonläheinen ympäristö kasvaa ja kehit-tyä. Henkilökohtaisesti en osaa asua kerros- tai rivitalossa, sitä tuli kokeiltua vajaan kahden vuoden ajan ja pakko oli takaisin päästä maalle, täällä on hyvä olla.” Näin kertoili kylästään Jo-Pa-Ki ry:n puheenjohtaja Petri Mäki-Pantti.TEKSTI Tuija Takamäki ja Petri Mäki-Pantti

KUVA Tuija Takamäki

Arjen turvallisuus kylillä vahvistaa yhteisöllisyyttä

Nuoren kylätoimijan näkökulma

PROJEKTIPÄÄLLIKKö SIRPA PEKKARINEN:

Naapuriapu pelasi, kun rankka syystulva yllätti Etelä-Pohjanmaan lokakuussa 2012. Kyläläiset esimerkiksi Kauhajoella osallistuivat asuin- ja tuotantorakennusten suojaamiseen sekä karjan evakuointiin. KUVA Marketta Nummijärvi

”Tärkeää on, että kylillä on toimintaa ja erilaisia

tapahtumia, koska myös siten pystytään pitämään

paremmin kyliä elinvoimaisina ja aktiivisina.”

Ahonkylän kota ja laavu kutsuvat ulkoilemaanIlmajoen Ahonkylästä Seinäjoelle kulkevan, viime kesänä vihityn, valaistun elämysliikuntareitistön varteen kesällä 2011 valmistuneet kota ja laavu ovat saaneet huiman suosion reitin käyttäjien keskuudessa. Helppopääsyiset upeat sijainnit tarjoavat niin kesällä kuin talvella rentouttavat paikat hiukan huilahtaa matkan varrella. Isolla kodalla on tilaa käydä vaikka isommallakin porukalla keittelemässä nokipannukahvit taikka paistelemassa makkarat ja nauttia rauhallisesta luonnosta. Laavulle on mukava istahtaa vaikka hiihtolenkin lomassa nauttimaan kevätauringon syleilystä. Kodalta löytyy myös WC. Ja nämä kohteethan ovat aina auki ja kaikkien käytettävissä.TEKSTI ja KUVA Toni Lahti

Hanhikosken kenttä ahkerassa käytössäParin viime vuoden aikana on kunnostettu kylän pesäpallokenttää ja kentän varastorakennusta sekä hankittu lapsille erilaisten avustusten avulla pelivehkeitä niin kesä- kuin talviurheiluun. Kentällä on järjestetty mm. jo perinteeksi muodostuneet kyläläisten juhannusmittelöt pesäpallossa. Parina vuonna kentällä on ollut lapsille ja lapsenmielisille suunnatut nappulakisat. Kesällä 2012 nappulakisoissa kierrettiin rastirata, jonka liikunnalliset ja leikinomaiset pisteet suoritettuaan jokainen osallistuja sai pienen palkinnon. Kisat järjestettiin yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen Tulisielut -hankkeen kanssa. Lisäksi kenttä on agility -harrastajien jatkuvassa käytössä.

TEKSTI Tarja Latva-Käyrä

KUVA Hannu Kupari

Maalaismarkkinat valloittivat jälleen JokipiinJalasjärven Jokipiissä järjestettiin 25.8. Maalaismarkkinat. Ohjelmaa oli jälleen tarjolla hengästyksiin asti ja kävijöitä tapahtuma keräsikin tuhansittain. Puitteet onnistuneelle tapahtumalle tarjosi idyllinen jokimaisema, vanha kylänraitti sekä aurinkoinen sää.

Kyläpuistoon nousi maalaistori sekä rompetori, joille lähiseudun myyjät toivat esille omat tuotteensa. Kylän keskustassa sijaitseva vanha pankki avasi ovensa markkinapäiväksi pankkiaiheisella näyttelyllä. Vanhojen koneiden harrastajille oli tarjolla todellinen herkku Erkin ja Laurin tallilla, jonne oli Zetori-kyyditys ja avoimet ovet koko päivän ajan.

Vanhan tien varrella nähtiin yksi jos toinenkin sukupolvi ihmettelemässä ja ihastelemassa riihimistä, fälttäystä ja päreiden tekoa. Myllyjuoksussa kisattiin tällä kertaa Jalasjärven kylien kesken, mutta voitto jäi tiukan taiston päätteeksi omalle kylälle. Markkinat järjestettiin talkoovoimin alueen yhdistysten ja muiden vapaaehtoisten kanssa.TEKSTI ja KUvA Terhi Nisula

Kyliltä

13

Kylästä kotoosin, oikiasta vanhaalaija maalaaskylästäMoomma sitä ylypiää, muttei rehevää, kotokylästämmä onnellista kansaa. Pelijättää jotta oomma katua-vaa luonnonvaraa, me, tavalliset maalaaset jokka viä elämmä jalaat maas.

Justihin luin yhtä kuvalehtä ja kattoon Muuttajat-ohojelmaa töllöttimestä. Tulin siihen tuloksehen jotta oomma kummajaasia, sillä livulla päästähän palstalle jotta ollahan maalaaskylän asukkahia.

Vaikka kaikkien pitääski ny muuttaa puuronsilimähän asumahan, silti moni haluaa pitää sen maa-laaskotonsa kakkosasumuksena. Tai siis ne, joilla on varaa pitää kahta kotua.

Vaikk’ei meillä kylis enää ookkaa työpaikkoja niinku meiränki kotokyläs aikoonansa oli, on autot joilla pääsöö. Ku vain viä olis sääryllisen matkan pääs töitä. Ny ku päättäjät ’viisauresnansa’ yrittää aivopestä ihimisiä muuttamahan pois maalaaskylistä, meirän pitää ottaa ja panna kampoohin.

Jos kaikki lopettaa maansa vilijelemisen ja menöö kirkonkylihin tai kaupunkiihin rivitaloohin tai ’kennostoohin’ asumahan. Tuottaa vaikeuksia ymmärtää mistä ne kuvitteloo leivän tulovan ja lihanki ja ennenkaikkia mairon. Meille pakkosyötetähän sitte ulukomaanruokaa.

Ei siitä niin montaa sukupolovia oo ku täälä kasvoo mettiä ja niistä raivattihin peltoja, tuli elinvoim-maasia kyliä. Ny maksetahan siitä jotta kylät kuolis ja tulis takaasi mettät kovalla työllä raivattuuhin peltoohin. Joku hinku nuolla päätöksen tekijööllä on panna matalaksi maalaaselämä.

Joirenki herraan mielestä maalaaset on taakkoja, tullahan muka kallihiksi. Monet työpaikathan on kumminki niitä, jokka liittyy joinki maan ja elukkaan pitohon. Monet ’herrat’ on kumminki synty-ny maalaaskyläs. Ku ne tuloo juhulapuhujiksi kyläkoulunsa lopettajaasjuhulihin, puhuuvat ’lämmöllä’ suunsa lämpimiksi eikä ittekkää usko mitä sanoo.

Saa ny nähärä viäkö tämä mumma näköö kylänsä kuolemisen, sen elinvoimmaasen Nopankylän, yhtenä vuonna vuoren kyläksiki valitun. Toivoosin kumminki jotta siä sais ihimiset elää ja teherä työtä, kasvattaa mukulansa ja kuollakki sitte vaikka omas kotonansa.

Nykyysin sivukylästä käyy äkkiempää kaupaski kymmenen kilometrin pääs omalla autolla, seku tuo-la isooskaupungis yrittää kattella parkkipaikkaa. Täälä maaseurulla saa viä parkkeeratakki kaupaneres ilimaaseksi, ei trenkää opetella kaikemmailman lippuautomaattien käyttyä. Kyllä tavallisen ihimisen tavalliset kaupanasiat löytää viä likiltäki.

Koitetahan omilla tahoollamma olla maalaaskylähenkisiä, ostetahan oikiaa ruokaa. Jokka vain saa pie-nen porkkanamaan markillensa, mikäs sen mukavempaa on, ku antaa kersoolle myrkyttömiä järsittäviä.

Kyläkoululaasista tuloo vahavoja ihimisiä mailmaa vastahan, niiren on pitäny nähärä vaivaa vähä enämmän jo pienestä asti ittensä etehen. Pienis kouluushan ei oo sitä kisaamisongelmaakaa kovin suures määräs. Pienistä kylistä on hyvin monet lähte-ny ja pärijänny paremmin, on saatu suuria persoonia jokka vaikuttaa monien elämähän, enimmäkseen hyvis asioos.

Maalaaskylään puolestapujak-si täs ny alakasin, tai ainahan m’oon sellaanen ollu. Jottei käyysi niinku entiselle flikalle ku kattoo mumman lypsytouhuja, -kysyy: ”lypsäksää sen lehmän niin et se on yks rytty vaan.” Opetetahan mukuloolle jotta maito tuloo lehemästä eikä maitopurkista. Raha tuloo työnteosta eikä pankin seinästä.

TEKSTI Maire Loppi, murrekirjailija Ilmajoelta

Murrepakina

12

Kuvat ovat Teuvan Perälässä 28.7.2012 järjeste-tystä Kesätapahtumasta. Järjestäjinä olivat Pe-rälän Kyläyhdistys, Perälän Nuorisoseura sekä Perälän Huzaarit-nimisen jalkapalloseuran ak-tiivit. Huzaarit ovat lopettaneet toimintansa vuonna 1995 ja nyt haluttiin järjestää ystä-vyysottelu seuran entisille pelaajille.

Jalkapallon lisäksi tapahtumassa oli kah-vio, Perälä-aiheisten tuotteiden myyntiä, amerikanautonäyttely, peräkonttikirppis, poniratsastusta, jousiammuntaa, tarkkuus-potkuja, köydenvetoa sekä ajelua mootto-ripyörän sivuvaunussa.TEKSTI Soile Mäntymäki

Venestalosta remontoidaan toimiva juhlatalo Venestaloksi nimettyä kylätaloa, entistä Viitalan koulua, remontoidaan Nurmon Viitalankylässä vielä seuraavan vuoden ajan. Sitten Veneskoski-Viitala-seuran aloittama mittava ja työläs kylätalon saneeraushanke alkaa olla valmiina. Hankkeen läpivieminen vaatii paljon kylän aktiiveilta, sillä kökkätuntien lisäksi tarkkaa työtä on tehtävä raportoinnin ja kirjanpidon kanssa. Hankkeissa onnistutaan, kun kylältä löytyy yhdessä tekemisen henkeä ja halua. Remonttihanke aloitettiin vuonna 2010 kunnostamalla alakerran kahdesta luokkahuoneesta yhtenäinen juhlasali, johon mahtuu noin sata vierasta. Juhlasalin jälkeen aloitettiin saniteettitilojen rakentaminen. Viemäröintiä uusittiin, lisäksi poistettiin vanha kellari ja uusittiin kellarihuoneen kaikki lattiarakenteet. Sadevesijärjestelmä uusittiin ja ympäristö siistittiin. Lämmityskustannusten pienentämiseksi rakennusta tiivistettiin ja hankittiin ilmalämpöpumppuja. Ensi kesänä uusitaan kylätalon ulkopinnat.

TEKSTI JA KUVA Johanna Koskiahde

Puron kunnostusta talkoillaTeuvan Horonkylässä on kunnostettu talkoilla Itäjokea yhteensä noin 600 metrin matkalta. Tavoitteena on ollut lisätä luonnonvaraisen taimenen elinmahdollisuuksia ja parantaa vesistön tilaa sekä kalastusmahdollisuuksia. Erikokoisia kiviä ja tukkeja sijoiteltiin jokeen tuomaan suojapaikkoja. Kutupaikkoja tehtiin kaivamalla sorakuoppia. Jokeen istutettiin myös jokirapuja.

Talkootöitä tehtiin Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pienvesikoordinaattori Teemu Tuovisen johdolla ja SLL vastasi kustannuksista. Puronkunnostushanke oli osa SLL:n ja energiayhtiö Kraft & Kulturin Puroista syntyy virta – yritysyhteistyöhanketta.

TEKSTI Tuija Takamäki

KUVA Tanja Koivisto

ORISMALAN KESÄKYLÄTAPAHTUMAOrismalan kesäkylätapahtumaa vietettiin 16. kesäkuuta Valinta-Mäkisen pihalla, Ohjelmassa oli makkaratarjoilua, myyjiä, arvontaa, haitarin soittoa ja MLL:llä oli askartelua lapsille.

Samaan aikaan oli Motoristiviikonloppu Bikers on the Road! Orisbergissä, joten saimme vieraita sieltä. Pontus J Back soitti ja lauloi. Lisäksi oli moottoripyöräajelutusta halukkaille.

TEKSTI JA KUVAT Eila Haapoja

Pääsiäisvalakiaa poltettiin lauantai-illalla 7.4.2012 Huissin urheilutalon lähistöllä. Huissin Kyläyhdistys tarjosi makkaraa, juomia, pullaa ja arpavoittoja runsaslukuiselle yleisölle. Trullipuvut palkittiin karkeilla.

Nummikosken kyläkirjaa tehden kaksi vuotta kului kuin siivillä

KESÄTAPAHTUMA TEUVAN PERÄLÄSSÄ

KUVA Satu Jokipelto-Kiili

KUVA Elli Kilpiö KUVA Ossi Palomäki

Kirjan kannetkin on jo suunniteltu, niihin saatiin kuviksi Maija-Liisa Sorvarin öljyvärimaalaukset Nummikoski ja -joki. Takakannen teksti johdattaa salaperäisesti kylän alkuvaiheisiin:

Koskiosuuden jälkeen Nummijoki virtaa hitaasti kohti Särkikoskea, aivan kuin elämässäkin on suvantovaiheita kiireisen ja kuohuvan arjen keskellä. Joki koskineen tarjosi antimiaan entisajan eränkävijöille. He ihastuivat kosken kohinaan ja palasivat seudulle uudelleen ja uudelleen. Heistä muutamat jäivät pysyvästi Ilmajoen pitäjän eränautinta-alueelle, Hämeen metsän rajalle…

”Työ on ollut palkitsevaa ja mielenkiintoista kirja-aineistoa kerätessämme. Meillä on ollut erinomainen ja huumorintajuinen tiimi. Työ sujui kirjoituksia ja valokuvia keräten leppoisan joutuisasti. Ehkäpä olemme tehneet kyläkirjan tekemisen maailmanennätysajankin, kun saimme aineiston valmiiksi vajaassa kahdessa vuodessa. Olemme kirjatoimikuntana aloittelijoita, mutta saimme mielestämme kyläkirjasta kattavan ja mielenkiintoisen”, kertoi kirjahankkeen vetäjä Päivi Nummijoki. Kirjoja voi tilata osoitteesta: paivi.nummijoki@luukku.com, tai 040 837 0236.TEKSTI Päivi Nummijoki

14 15

Kyliltä Kyliltä

Me kyläkööriläiset jalkaudumme tapahtumiinne, jos saam-me teiltä kutsun! Tällaisia tapahtumia voivat olla markkinat, myyjäiset, messut ym. talvi- tai kesätapahtumat

Tulemme mielellämme esittelemään toimintaamme, innos-tamaan väkeä kylätoimijoiksi ja jakamaan tietoa hankemaail-masta. Tilaisuudesta riippuen tuomme esille hankkeemme painotuksia kuten kylien palvelut tai turvallisuus, maalla asu-misen vaihtoehdot tai nuorten aktivoiminen kylätoimintaan.

Meidän missiomme on, että kylällä on viihtyisää asua ja elää. Kylätoimintaan osallistuminen pitää olla vapaaehtoista ja se saa olla hauskaa. Yhdessä tekeminen oman kylän hyö-dyksi ja iloksi on arvokasta.

Jos kylänne tai yhdistyksenne on halukas ottamaan Kyläköö-rin vastaan tapahtumaanne, ilmoitattehan siitä meille. Voimme myös suunnitella yhdessä, miten me kyläasiamiehet voimme olla avuksi tapahtumanne järjestämisessä ja markkinoinnissa.

Tulevan kesän ja syksyn 2013 Kyläkööri-kiertue julkis-tetaan ensi toukokuussa ilmestyvässä Kyläkööri-lehdessä.

Kyläköörikiertueella

ISOKYRö .................................................................................................................................................

LEHMÄJOEN KYLÄYHDISTYS RY02.12.12 klo 18.30 Joulunavaus Lehmäjoen koululla30.03.13 Pääsiäiskokko Kleemolantien paikkeilla. Kokko sytytetään klo 18.30

LEHMÄJOEN VANHEMPAINYHDISTYS RY12.02.13 klo 18 Laskiaisrieha Lehmäjoen koululla

ORISBERIN KYLÄSEURA RY01.12.12 Kauneimmat joululaulut Huvilassa12.12.12 klo 19 Joulujuhla Huvilassa30.03.13 klo 18 Pääsiäisrieha yhteistalolla

KANSAN RAAMATTUSEURA, ORISBERG01.12.12 klo 12–18 Joulumyyjäiset30.04.13 klo 15–18 Vappukaffila: simaa, leivonnaisia ym.06.–11.05.13 Talkooviikko: maalinkeittoa ja maalausta, työnäytöksiä, seminaari ym.19.05.13 klo 13 Kesäkirkko, avajaiset, kesäkirkko joka sunnuntai25.05.13 klo 12–18 Kesäkahvila aukeaa (auki la-su klo12–18 koko kesän)

ORISMALAN KYLÄSEURA RY05.12.12 Kylän pikkujoulu Jokikartanossa23.12.12 klo 15 Jouluhartaus Myllymäen laavulla: glögi ja piparitarjoilu, mukana Minna Lainimo

LAIHIA ......................................................................................................................................................

LAIHIAN YSIKYLÄT RY14.12.12 Pikkujoulu, kulttuuria ja ilonpitoa24./25.05.13 Ulkoruokintakauden avajaiset

TEUVA ......................................................................................................................................................

NORIN NUORISOSEURA RY01.12.12 klo 11–16 Joulumyyjäiset Norinkylän Nuorisoseuralla: kansallispukunäyttely, musiikkia, kädentaitoja, herkkuja, kahvila ja arpajaiset

PERÄLÄN KYLÄYHDISTYS RY30.03.13 klo 19 Pääsiäiskokko Perälän kylässä rautatieaseman läheisyydessä

KAUHAJOKI ...........................................................................................................................................

HYYPÄN URHEILIJAT RY03.03.13 klo 11 Hyyppä-Hiihto, Hyypän maja 3, 10, 20 ja 30 km:n laturetki. http://hiihdot.kauhajoki.fi/hyyppa-hiihto

YLISTARO, SEINÄJOKI ...................................................................................................................

HANHIKOSKEN KYLÄSEURA RY 30.03.13 klo 20.00 Pääsiäiskokko

JALASJÄRVI .........................................................................................................................................

LUOPAJÄRVEN NUORISOSEURA RY www.luopajarvi.com1.12.12 klo 19–21.30 Pikkujouluiltamat Pohjolassa Pohjolantie 10, joulupukki, tanssia 16.12.12 klo 13–15 Joulumyyjäiset Pohjolassa10.2.13 klo 13–15 Laskiaisrieha Pohjolassa 14.4.13 klo 11–14 Päivälliset Pohjolassa, pohjalainen pitopöytä30.4.13 klo 21–01.30 Vapputanssit Pohjolassa

ILMAJOKI ................................................................................................................................................

AHONKYLÄ-SEURA RY18.12.12 klo 18.30 Kauneimmat joululaulut Ahonkylän seurakuntatalolla, laulattajana Kari Mantere

Kalenteriin on poimittu osa kylien ilmoittamista tapahtumista.

TapahtumakalenteriAjalle 12/12–05/13