kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä parasuudistuksesta

8.12.2011 1

Sosiaalipalvelut muutoksessaKuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä PARAS-

uudistuksesta

Professori Pekka Kettunen & tutkija Anssi Vartiainen

Paras

8.12.2011 Sosiaalipalvelut muutoksessa / Kettunen & Vartiainen 2

Paras-hankkeen perustelut

• Väestö ikääntyy (palvelukysyntä kasvaa, henkilöstöä siirtyy laajasti eläkkeelle ja työvoima niukkenee)

• Väestö keskittyy metropolialueille

• Julkinen talous on kovien paineiden alla


• Julkinen talous on kovien paineiden alla

• Palveluiden tuotantotavat monimuotoistuvat

• Valtio siirtää rahoitusvastuuta kunnille (kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan)

Tavoitteet ja keinot

• Tavoitteena on laadukkaat, tasavertaiset ja kuntalaisten saatavilla olevat palvelut

• Kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen (palvelujen tuotantotapojen uudelleenorganisointi tuottavuuden parantamisen ja kustannusten hillinnän näkökulmasta)


hillinnän näkökulmasta)

• Palvelut on tuotettava vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla

• Tuottavuutta parannetaan palveluiden järjestämistä tehostamalla

Tutkimusaineisto ja menetelmät


Tutkimuskunnat ja Paras-ratkaisut

• 1 kuntaliitos (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti)

• 1 kuntaliitos (Jämsä, Jämsänkoski) ja yhteistoiminta-alue isäntäkuntamallilla (Kuhmoinen)

• 1 kuntaliitos (Saarijärvi, Pylkönmäki) ja yhteistoiminta-alue


yhteistoiminta-alue kuntayhtymämallilla/perusturvaliikelaitos Saarikka (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi)

• 1 yhteistoiminta-alue (Wiitaunioni, Kinnula)

• 2 itsenäistä peruskuntaa (Multia ja Muurame), jotka eivät täytä Paras-puitelain vaatimuksia sosiaalipalveluiden osalta

Tutkimuksen fokus

• Millaisia vaikutuksia palvelurakenneuudistuksilla on sosiaalipalveluiden laatuun ja saatavuuteen?

– Äänessä kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät sekä sosiaalipalvelujen työntekijät ja johtajat

– Tutkimuksen painopistealueina kolme ryhmää eri elämänkaarelta


elämänkaarelta• Vanhusten kotipalvelut• Lapsiperheiden palvelut, erityisesti perhetyö• Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Työntekijähaastattelut(1) Perhetyö ja perheiden sosiaalityö-2008 (n=15)-2010 (n=12)(2) Vanhuspalvelut/-kotihoito-2008 (n=13)-2010 (n=18)

Sosiaalijohdonhaastattelut - 2008 (n=10)- 2010 (n=9)

Haastatteluaineistot

Asiakas-/ kuntalaishaastattelut(1) Mielenterveyskuntoutujien ja

päihdepalvelujenasiakkaiden kokemukset palveluista

- 2009-2010 (n=16)(2) Vanhusten kokemukset palveluista- 2009 (n=17)3) Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille järjestetyt

asiakasfoorumit-2010 8 asiakasfoorumia (n=48)

Kyselyaineistot


ParasSos-kuntalaiskysely

2009 (n=727)

Valtakunnallinenkuntakysely

2009

ParasSos-kuntalaiskysely 2011 (n=560)

Muut aineistot

Asiakirja-aineistot:- Tutkimuskuntien pöytäkirjat, hyvinvointi-

kertomukset, sopimukset

Palvelukartoitukset-Vanhus-, vammais-, perhe-,

päihde- ja mielenterveys-palvelut tutkimuskunnissa

Tutkimustulokset


Yhdentymisten pääasiallinen toimintalogiikka

• Suuremman kunnan palveluvalikoima

• Palvelukäytänteiden yhdenmukaistaminen

• Resurssien tasaaminen


• Resurssien tasaaminen

• Palvelujen keskittäminen

• Palvelukriteerien kiristäminen

• Palvelumaksujen nousu

Palvelujärjestelmän muutospiirteitä

• Kompleksisuus kasvaa eriytyvien tehtävien myötä– Lisääntynyt palveluohjauksen ja verkostotyön tarve– Lisääntynyt seurantatarve (mittarit, kirjaaminen)

• Palvelukäytänteiden yhdenmukaistaminen– Palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla on


– Palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla on parantunut (yhtäläinen palveluvalikoima)

– Alueellinen tasa-arvo on toteutettu palvelusisältöjä supistamalla ja karsimalla sekä palvelujen pääsyn kriteerejä ja asiakasmaksuja korottamalla � Askel kohti yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja polarisaatiota

Palvelujärjestelmän muutospiirteitä

• Tasaisemmin jakautuneet resurssit– Toisissa kunnissa ennen kiireisempää, toisissa

väljyyttä• Jalkautuvilla työntekijöillä osittain lyhentyneet

välimatkat– Työntekijöillä hitusen enemmän aikaa käytettävissä


– Työntekijöillä hitusen enemmän aikaa käytettävissä asiakkaille

• Keskittäminen on heikentänyt palvelujen saavutettavuutta, mutta parantanut useimmiten palvelujen saatavuutta

• Palvelujen yhtenäistämisen ja palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä asiakasmaksut ja muut asiakkaalle koituvat kustannukset usein nousseet

Keskeiset muutostendenssit


Palvelujen monipuolistuminen

• Suuremman kunnan laajempi palveluvalikko on nyt kaikkien alueen asukkaiden käytössä (vanhuspsykiatriset palvelut, haavahoitajat ym.)

• Monipuolinen palveluvalikoima tarjoaa erikoistuneempaa osaamista, sillä työtehtäviä voidaan eriyttää pidemmälle. Asiakkaat saavat


voidaan eriyttää pidemmälle. Asiakkaat saavat asiantuntevampaa palvelua.

• Palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä (palveluseteleitä omaishoitajille, lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun ym.)

Palvelujen sirpaloituminen

• Yhä syvemmälle eriytyneet työtehtävät lisäävät palvelujärjestelmän sirpaloitumista, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja vaikeuttaa tiedonkulkua

• Palvelujärjestelmästä tulee asiakkaalle monimutkainen � vaatii enemmän tietoa palvelujärjestelmän rakenteista / tarvitaan lisää palveluohjausta

• Haasteena moniongelmaiset asiakkaat ja


• Haasteena moniongelmaiset asiakkaat ja kokonaisvaltainen hoivatarve: jokaista ongelmaa varten eri työntekijä– ”sen suhteen kuitenkin toivosi, että kun tuo palveluitten

pirstoutuminen, niin se ei voi olla hyvä asia. Vaan että ne tulee niin monelta eri sektorilta vanhuspalvelut, että siihen kun sais jotain muutosta, paluuta entiseen. Se olis toivottua.” (Kotihoidon työntekijä)

Palvelukokonaisuuksien muodostuminen

• Sote-integraatio• Yhteispalvelupisteet (perhepalvelukeskus,

työvoiman palvelukeskus)• Palveluohjauksen lisääntyminen ja SAP-ryhmät• Palvelujen yhtenäistäminen ja toimintojen

virtaviivaistaminen � Tasa-arvoisuus palvelujen


virtaviivaistaminen � Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa, toisaalta poikkeaviin palvelutarpeisiin vastaaminen vaikeampaa

• Verkostotyö, moniammatillinen tiimityö ja tilaratkaisut

• Yhtenäistyvät tietojärjestelmät � Haasteena edelleen mielenterveysasiakkaat

Palvelujen karsiutuminen

• Alueiden yhdistämisen jälkeen, tietyt ammattiryhmät (esim. perhetyöntekijät tai kuntoutushoitajat) ovat saaneet laajentuneen alueen ja lisää asiakkaita, mutteivät lisää resursseja.

• Palvelukriteerit ovat kiristyneet ja palvelusisältöjä on karsittu (tukipalvelut)

• Huomiota kiinnitetään enenevissä määrin mittarien tuomaan


• Huomiota kiinnitetään enenevissä määrin mittarien tuomaan informaatioon ja tietyn luokituksen omaavat pullautetaan järjestelmän ulkopuolelle– "Kun meille ei voi lisää henkilökuntaa hommata niin sitten

päättikin nämä herrat viisauessaan, että meiltä vähennetään asiakkaita. Ja nyt kun niillä on tämmönen RAI-luokitus, niin sitten nämä jotka on niin kun vähiten apua tarvitsevia [vanhuksia], niin ne kuulemma pullautetaan meiltä poikkeen. Saavat hommata sitten apunsa jostakin yksityiseltä tai ystäväavusta." (Liitoskunnan kotihoidon työntekijöitä)

Case kotihoito

• Painopiste siirtynyt kotona asumisen tukemiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Kaikki muut hoivamuodot ovat laskussa ja erityisesti laitoshoidosta pyritään eroon.� Yhä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotioloissa

� Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen on vienyt kotihoidontyötä sairaanhoidolliseen suuntaan, järjestelmän kotihoidontyötä sairaanhoidolliseen suuntaan, järjestelmän pirstaleisuus on näiltä osin vähentynyt ja kotihoitajalla on parempi näkemys myös vanhuksen terveydestä

� Tukipalvelujen määrää on lisätty. Palvelurakenne on eriytynyt ja pirstaloitunut (vrt. sosiaalityö)

� Mittareiden kehittäminen, ylläpito ja seuraaminen vievät aikaa monella hallintoportaalla. Työntekijöiden aikaa kuluu kirjaamisiin.


Muuttuva kotihoito• Kotihoidon asiakkaan luona vietettävä aika on

merkittävästi vähentynyt pitkällä aikavälillä (15 vuotta)

• Ilta- ja viikonlopputöiden määrät ovat lisääntyneet ja tarve on kasvanut entisestään

• Resurssit ovat tiukentuneet

� Yhä enemmän asiakaskäyntejä kotihoitajaa kohden � Rajoittaa palvelutarpeisiin vastaamista� Rajoittaa palvelutarpeisiin vastaamista� Vaikuttaa työssäjaksamiseen� Työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisten määrä on kasvanut sekä sairaslomat ovat lisääntyneet� Kiire aiheuttaa ristiriitoja ja kinoja työntekijöiden välisissä suhteissa. Työilmapiiri kärsii� Kireä tahti näkyy myös asiakkaalle


Palvelutarpeita joihin ei riitä resurssit vanhustyössä• Yhtenä suurimmista haasteista: yksinäisyys, turvattomuus ja

ulkoileminen. Ratkaisuna läheisyys ja läsnäolo. Pirstaleinen ja erikoistunut palvelujärjestelmä kulkee vastakkaiseen suuntaan.

� Seurauksena kalliimpien palvelujen käyttöä, esim. tarpeettomia lääkärikäyntejä

• Kelan ynnä muiden etuuksien hakeminen tuottaa vanhuksille hankaluutta, eikä kotihoitajilla ole aina aikaa täyttää papereita

� Tukija jää saamatta� Tukija jää saamatta� Tarvetta vanhussosiaalityöntekijöille ja palveluohjaukselle

• Mielenterveysasiakkaiden hoito

� Avohuollon puolella ei ole aikaa eikä osaamista� Tieto ei kulje tietosuojaan liittyvien kysymysten takia ja ongelmia aiheuttaa myös kotihoidon ja terveydenhuollon käyttämien tietojärjestelmien yhteensopimattomuus

• Pitkät etäisyydet

� Jos asiakkaan luo matkaa yli 10 km, voidaan käydä ainoastaan kerran päivässä


Kotihoidon työntekijöiden sanomaa

• ”Tuntuu, että ennen oli niin kun asiakaslähtöistä tää työnteko, mut nyt ei sitä pysty sillee tekemään. Että vain luvut merkkaa, että pitää olla suuret määrät asiakkaita ja vain se on jotakin.”

• ”Tossa oli, en tiiä panitteko merkille, mutta nyt on yleisönosastolla myös kotihoidosta ollu Lyhyesti-palstalla yleisönosastolla myös kotihoidosta ollu Lyhyesti-palstalla muutama; Liukuhihnatyötä on”


Yhteenveto

• Mittarien käyttö lisääntyy

� Kirjaamisiin kuluva aika lisääntyy, palvelukriteerit kiristyvät ja yhdenmukaistuvat

• Verkostotyön rooli kasvaa

• Työntekijöiden osaaminen paranee erikoistumisen myötä

• Palveluvalikoima laajenee

• Palveluohjauksen tarve kasvaa• Verkostotyön rooli kasvaa

� Työntekijöiden aikaa kuluu palavereissa

• Kokonaisvaltainen hoiva vähentyy

� Sosiaalinen kaventuu

• Asiakaslähtöisyys heikentyy

� Tasa-arvoinen saatavuus8.12.2011 Sosiaalipalvelut muutoksessa / Kettunen & Vartiainen 22

kasvaa

Näkökulmia palveluiden käyttäjiin

Miten edellä kuvatut muutokset ovat vaikuttaneet sosiaalipalveluiden käyttäjiin?

- Kyselyt 2008-2009 ja 2010/2011 kertovat pääosin palveluiden käyttäjien tyytyväisyydestä ja tyytymättömyyden aiheista ylipäätään (sosiaalipalvelututkimus)(sosiaalipalvelututkimus)

- Muutamalla kysymyksellä luodattiin myös muutosta


Tyytyväisyys/tyytymättömyys

• Sosiaalibarometrin mukaan keskisuomalaisista tyytyväisiä sosiaalipalveluihin 17%, melko tyytyväisiä 52%, kohtalaisina 20%, melko huonoina 7% ja erittäin huonoina 4% (2116 ihmisen otos)

• ParasSos: eniten tyytymättömyyttä aiheutti asioinnin monimutkaisuus ja työläys sekä puutteellinen tuki monimutkaisuus ja työläys sekä puutteellinen tuki palvelun käytössä, noin joka kolmannes vastaaja, jopa puolet seuraavissa: lastensuojelun perhetyö, sosiaalityöntekijän neuvonta ja ohjaus, toimeentulotuki ja kehitysvammaisten palvelut

• Palveluohjauksen tarve korostuu


Avovastaukset

• Kuntalaiskyselyn (II) avovastaukset (n=330 ) jakautuvat seuraavasti:

+ Yleisesti hyvä, tyydyttävä+ Toiveet, arvot

Palveluprosessi: byrokratia,

Saavutettavuus: jonot, ei oikeaa palvelua, tieto

- Yleisesti huono


Palveluprosessi: byrokratia, asenteet, henkilöstön vaihtuvuus, resurssit

Palveluiden käyttäjien kertomaa

• ”Eiköhän ne ole ihan kohtalaisen hyvällä mallilla”

• ”Harkinnanvaraista toimeentulotukea ei saa millään, vaikka olis kauhea hätä ja tarve, aina hylätään”

• ”Sosiaalipalvelut saisivat olla hiukan lähempänä kuin nyt”kuin nyt”

• ”Minua on yllättänyt palveluiden sirpaleisuus ja vähäinen mahdollisuus vaikuttaa siihen kenen kanssa asioi.”

• ”Kehitysvammaisille lapsille enemmän yksilöllistä päivätoimintapalvelua…”


Muutokset palveluiden käyttäjien näkökulmasta

• Kysyttäessä sosiaalipalveluiden muutoksesta katsoi suurin osa vastaajista, ettei muutosta ole tapahtunut

• Kielteisiksi muutokset arvioi 22 – 37% ja myönteisiksi 3 – 12%

• Kielteisempiä muutoksia saatavuuden ja laadun • Kielteisempiä muutoksia saatavuuden ja laadun heikkeneminen, myönteisimpiä laadun ja henkilöstön osaamisen parantuminen

• Vastaajittain kielteisimpiä esikaupunkien ja kyläkeskusten asukkaat ja työttömät


Pohdintaa


Pohdintaa

• Sosiaalipalvelut ovat muutoksessa, jonka liikkeellepanijoita on useita tekijöitä

• Muutoksen arvioinnin haasteina: muutokset keskeneräisiä, muutoksen syitä monia, Paras hallinnollinen uudistus

• ParasSos nostaa esille erilaisia näkyviä ja tulollaan olevia muutossuuntia koskien mm. palvelutuotanto-organisaatiota, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan työnjakoa sekä palveluiden universaalisuutta


… pohdintaa

• Sosiaalipalvelut ovat osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota: kaikki saavat palveluita ja osallistuvat niiden rahoittamiseen

• Ovatko palvelut nyt tasavertaisempia ja laadukkaampia kuin ennen?

• Tärkeimpiä muutossuuntia sosiaalipalveluita tuottavien yksiköiden koon kasvu

• Suuremmissa yksiköissä tarvitaan uudenlaisia kokonaisvaltaisen työskentelyn ja asiakaslähtöisyyden keinoja

• Palveluohjauksen painoarvo kasvaa, onnistuvatko kunnat tekemään oikeita ratkaisuja?


Asiakaslähtöisiä ratkaisuja tarvitaan

• Kokonaisvaltaista sosiaalista tukea tarjoavan palvelun tarve on ilmeinen

• Tarvitaan uusia innovaatioita ja uusia palveluja


�Hidas palvelu

• Kohdennettua ja kokonaisvaltaista huolenpitoa kustannuksia jakamalla

kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä parasuudistuksesta

Health & Medicine