KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINATMARKKINAT

11.11.2013

KUIVA LAATUHAKE

Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä terminaalissa kuivauspaikan lähellä.kuivauspaikan lähellä.

TAVOITTEET

Tavoitteena oli selvittää:

• Onko kuivalle laatuhakkeelle olemassa markkinoita eli minkälaiset voimalaitokset ja lämpölaitokset voisivat olla hakkeen käyttäjiä?hakkeen käyttäjiä?

• Kuinka paljon nämä laitokset voisivat käyttää kuivaa laatuhaketta ja millaiset ovat laatuvaatimukset kuivalle laatuhakkeelle?

• Kuinka paljon laitokset olisivat valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta?

KIVIHIILIVOIMALAITOKSET

Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali:

• Helsingin Energia (Sa, Ha, Vuo): 2200-3200 GWh/a

• Fortum, Espoo Suomenoja: 800 GWh/a

• Vantaan Energia, Martinlaakso: 500 GWh/a

• Vaskiluodon Voima, Vaasa: 700 GWh/a

• Turun Seudun Energiantuotanto, Naantali: 1800 GWh/a

• Lahti Energia, Kymijärvi: 1200 GWh/a

Yhteensä maksimissaan 7000-8000 GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella

TURVE-JA BIOVOIMALAITOKSET

Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali:

• Oulun Energia, Toppila: 900 GWh/a

• Tampereen Sähkölaitos, Naistenlahti: 500 GWh/a

• Vaskiluodon Voima, Seinäjoki: 300 GWh/a

• Kokkolan Energia: 500 GWh/a

• Alholms Kraft, Pietarsaari: 2200 GWh/a

• Jyväskylän Energia, Keljonlahti: 800 GWh/a

• Kuopion Energia, Haapaniemi: 500 GWh/a

• Kainuun Voima, Kajaani: 600 GWh/a

TURVE-JA BIOVOIMALAITOKSET

Kuivan laatuhakkeen maksimipotentiaali:

• Rovaniemen Energia: 300 GWh/a

• Pori Energia: 600 GWh/a

Yhteensä maksimissaan 7000-7500 GWh/a kymmenen vuoden kuluttua 2020-luvun alkupuolella

LÄMPÖ- JA HÖYRYKESKUKSET

• Öljykäyttöisten huippu/varalämpökeskusten sekä teolli-suus- ja palvelukiinteistöjen öljyn käyttö Oulun seudulla on noin 200 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia)

• Biopolttoaineiden käyttö lämpökeskuksissa Oulun • Biopolttoaineiden käyttö lämpökeskuksissa Oulun seudulla on alle 100 GWh/a (ei sisällä asuinrakennuksia)

• Yhteismäärä (noin 300 GWh/a) ei yksin riitä tekemään hakkeen kuivauksesta kannattavaa liiketoimintaa, mutta parantaa kuivauksen kannattavuutta, jos myös olemassa olevia ja suunniteltuja isoja voimalaitoksia saadaan kuivan laatuhakkeen käyttäjiksi

LÄMPÖ- JA HÖYRYKESKUKSET

• Kuiva laatuhake kilpailee metsähakkeen, sahanpurun, kuoren ja pelletin kanssa, kun suunnitellaan siirtymistä öljyn käytöstä biopolttoaineiden käyttöön

• Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa • Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa kuiva laatuhake soveltuu hyvin polttoaineeksi johtuen alhaisesta kosteuspitoisuudesta ja tasaisesta laadusta

MÄÄRÄ• Kuivan laatuhakkeen vähimmäismäärä tulisi olla

vähintään sama määrä kuin nykyisissä polttoaine-sopimuksissa on biopolttoainetoimitusten minimimäärä

• Suunnitteilla olevien pääasiassa biopolttoainetta käyttävien isojen voimalaitosten osalta biopolttoaineen käyttävien isojen voimalaitosten osalta biopolttoaineen saatavuus lähialueilta saattaa olla haastavaa, jolloin kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata ulkomailta tuotua biopolttoainetta

• Määrään vaikuttavat myös turpeen saatavuus nyt ja tulevaisuudessa (ongelmat uusien soiden luvituksissa) ja valtiovallan toimenpiteet (mm. verotus ja EU lainsäädäntö), jotka ovat lisänneet kivihiilen käyttöä

LAATUVAATIMUKSET

Kivihiilivoimalaitokset

• Kuiva laatuhake pitäisi olla vähintään yhtä hyvää kuin korvattava biopolttoaine, joten pelletin korvaaminen ei onnistu (jauhautuvuus)onnistu (jauhautuvuus)

• Kuiva laatuhake ei voi korvata biohiiltä, jonka ominaisuudet ovat lähellä kivihiiltä, mutta biohiilen raaka-aineeksi kuiva laatuhake saattaisi soveltua

• Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa (Vaskiluodon Voiman Vaasan laitos) kuivalla laatuhakkeella voidaan välttää kuivuri-investointi, jos hakkeen kosteuspitoisuus on enintään 30 %, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta

LAATUVAATIMUKSET

Turve- ja biovoimalaitokset

• Kuiva laatuhake soveltuu hyvin priimauspolttoaineeksisäätämään polttoaineseoksen kosteus kattilan suunnitteluarvoja vastaavaksisuunnitteluarvoja vastaavaksi

• Kuivalla laatuhakkeella voitaisiin korvata myös voimalaitosten käynnistys-, tuki- ja varapolttoaineena käytettävää öljyä tai maakaasua

POLTTOAINEIDEN HINTOJA

Voimalaitospolttoaineiden hintoja (alv 0 %) lämmön-tuotannossa kesäkuussa 2013 ja hintojen vuosimuutos:

Energia Hinta, €/MWh Vuosimuutos, %

Kivihiili 28 (23, jos CHP) -1,2Kivihiili 28 (23, jos CHP) -1,2

Maakaasu 46 -2,5

Metsähake 20 +10,5

Jyrsinturve 19 +44,2 (suurelta osin veromuutoksen takia)

Kevyt polttoöljy 87 +2,1

Raskas polttoöljy 68 +2,1

POLTTOAINEIDEN HINTOJA

Voimalaitospolttoaineiden hintoja (alv 0 %) sähkön-tuotannossa (hinta ilman veroja) kesäkuussa 2013:

Energia Hinta, €/MWh

Kivihiili 10Kivihiili 10

Maakaasu 35

Metsähake 20

Jyrsinturve 14

POLTTOAINEIDEN HINTOJA

• Koska kivihiilen hinta on laskenut ja turpeen sekä metsä-hakkeen hinta noussut mm. veromuutosten takia, niin kivihiilen kulutus on noussut Suomessa alkuvuonna 2013 yli 40 % (johtuu myös turpeen huonosta saatavuudesta) yli 40 % (johtuu myös turpeen huonosta saatavuudesta)

• Puupelletin kuluttajahinta oli elokuussa 2013 tasolla 45 €/MWh (alv 0 %) ja voimalaitos- ja lämpökeskuspelletin tasolla 35 €/MWh (alv 0 %)

• Biohiilellä ei vielä ole markkinoita, mutta sen hinnan uskotaan asettuvan vähintään pelletin hintatasolle, todennäköisesti hieman korkeammalle

KUIVAN LAATUHAKKEEN HINTA

• Isot kivihiiltä tai biopolttoainetta pääpolttoaineena käyttävät voimalaitokset eivät ole valmiit maksamaan kuivasta laatuhakkeesta enempää kuin metsähakkeesta, mikäli metsähaketta on saatavilla riittävästi. Tällöin pieni mikäli metsähaketta on saatavilla riittävästi. Tällöin pieni noin 10 % hinnankorotus kattamaan osittain kuljetus-kustannuksia voisi olla mahdollinen eli kuivan laatu-hakkeen hinta voisi olla luokkaa 23 €/MWh (alv 0 %)

• Sama koskee myös öljyä käyttäviä lämpö- ja höyry-keskuksia, jotka siirtyvät käyttämään biopolttoainetta tai käyttävät biopolttoainetta jo nyt (poikkeuksena öljykäyttöiset huippu- ja varalämpökeskukset)

KUIVAN LAATUHAKKEEN HINTA JA TUOTTEISTAMINEN

• Jos metsähaketta ei ole saatavilla riittävästi laitoksen lähialueelta, voisivat laitokset olla valmiit maksamaan puuttuvasta osuudesta luokkaa 30-35 €/MWh (alv 0 %)

• Käytettäessä kuivaa laatuhaketta kaasutuksessa voi • Käytettäessä kuivaa laatuhaketta kaasutuksessa voi kaasutuslaitoksen kokonaisinvestointia vähentää kuivurin osuuden verran eli noin 20 % valitusta kuivausteknolo-giasta riippuen, minkä vaikutus kuivan laatuhakkeen hintaan otetaan huomioon

• Kohteesta riippuen kuiva laatuhake voitaisiin tuotteistaa kosteuspitoisuuden mukaan (20 %, 30 %, 40 %)

YHTEENVETOKuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa kohteissa:

• Suunnitteilla olevissa isoissa voimalaitoksissa, joiden on vaikea saada lähialueilta riittävästi biopolttoainetta ja jotka siksi harkitsevat biopolttoaineen tuontia ulkomailta

• Biopolttoaineen kaasutuslaitoksissa korvaamaan kuivuri-investointi

• Olemassa olevissa voimalaitoksissa priimaus-, käynnistys-, tuki- ja varapolttoaineeksi

• Öljykäyttöisissä huippu- ja varalämpökeskuksissa (PINO-asetus)

YHTEENVETOKuivalle laatuhakkeelle voisi löytyä markkinoita seuraavissa kohteissa:

• Öljykäyttöisissä lämpö- ja höyrykeskuksissa, jotka siirtyvät biopolttoaineen käyttöön tai biopolttoainetta jo nyt käyttävissä lämpö- ja höyrykeskuksissa

• Kaasutukseen perustuvissa pienissä lämpölaitoksissa

• Biohiilen raaka-aineena

KIITOS

Jukka Jalovaara

Puh: 040 7218815Puh: 040 7218815

E-mail: jukka.jalovaara@rejlers.fi