huomioita palkkarakennetilastosta, sampo pehkonen

Huomioita

palkkarakennetilastosta

Palkkarakenneaineistot tutkimuskäytössä –tilaisuus

Tilastokeskus 31.10.2014

Sampo Pehkonen

YY/Yritystilastot

Esityksen sisältö

Palkkarakennetilasto

Esittely lyhyesti

Kattavuus

Ansiokäsite

Muuttujasisältö

Taustalla sektorien välinen vertailtavuus

Yhteenveto

31.10.2014 2 Yritystilastot/Sampo Pehkonen

Tilastokeskuksen palkkatilastot

Kuntasektorin palkat

Valtion kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin tuntipalkat

Palkkarakennetilasto kostaa yhteen alakohtaiset

palkkatilastot

Palkkasummakuvaajat


http://tilastokeskus.fi/til/ksp/index.html

http://tilastokeskus.fi/til/vkp/index.html

http://tilastokeskus.fi/til/yskp/index.html

http://tilastokeskus.fi/til/ystp/index.html

http://tilastokeskus.fi/til/pra/index.html

http://tilastokeskus.fi/til/ktps/index.html

Palkkarakennetilasto lyhyesti

Perustuu EU-asetukseen

Kansallinen tilasto julkaistu vuosittain vuodesta 1995

lähtien

Kuvaa Suomessa työskentelevien palkansaajien ansioita

Yhdistää sektorikohtaiset tiedot

Poikkileikkaus

Yhdistetty työntekijä-työnantaja–aineisto

Tilastossa n. 1,3 milj. palkansaajaa (korotettuna 1,65 milj.)


Lähdeaineistot: yksityinen sektori

Järjestäytyneiden yritysten osalta valtaosin EK:n

jäsenyrityskyselyistä

690 000 palkansaajaa vuonna 2013

Joista 510 000 kuukausipalkkaista

180 000 tuntipalkkaista

Palvelualojen työantajayhdistys, Kirkon työmarkkinalaitos,

Teatterin tiedotuskeskus

45 000 palkansaajaa

Järjestäytymättömien yritysten osalta TK:n otos

60 000 palkansaajaa


Lähdeaineistot: julkinen sektori

Valtion palkkatiedot Valtion palkkatiedot Valtiokonttorin

TAHTI-järjestelmästä

Sis. valtion budjettitalous

82 000 palkansaajaa vuonna 2013

Kuntasektorin palkkatiedot TK:n tiedustelusta

Sis. kunnat ja kuntayhtymät

440 000 palkansaajaa

Sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkatiedot saadaan

palkanlaskentajärjestelmistä

Tietosisällössä eroja aineistoittain


Työsuhteet tietolähteen mukaan vuonna 2013


AineistoAineisto

yhteensä

Aineisto

korotettuna

Keskimääräinen

kerroin

Elinkeinoelämän keskusliitto 692 383 882 887 1.3

Järjestäytymättömät yritykset (TK) 60 355 208 304 3.5

Palvelulaitosten työnantajayhdistys 16 744 24 599 1.5

Kirkon työmarkkinalaitos 19 103 19 153 1.0

Teatterin tiedotuskeskus 1 593 2 179 1.4

Kuntatyönantajien tiedustelu (TK) 440 178 440 178 1.0

Valtion työmarkkinalaitos 82 050 82 050 1.0

Yhteensä 1 312 406 1 659 350 1.3

Tilaston korottaminen (= painottaminen)

Osite: yrityskoko ja yrityksen toimiala

4 kokoluokkaa, 50 toimialaa -> 200 ositetta

Yksinkertainen metodi:

Vastanneiden yritysten henkilökunnan määrän osuuden

käänteislukuna

80 % ositteesta vastaa -> kerroin 1,25 kaikille ositteen

vastanneille yrityksille

Oletus: vastaaminen satunnaista ansiotason ja

henkilöominaisuuksien suhteen


Palkkarakennetilaston kattavuus 1/2

Suomessa 2,1 milj. palkansaajaa lokakuussa v. 2013

(työvoimatutkimus)

Palkkarakenteessa n. 1,3 milj. palkansaajaa, korotettuna n.

1,65 milj.

Näin ollen tilasto kattaa n. 60/80 % kaikista palkansaajista

Yksityisen sektorin kattavuus n. 55/75 %

Valtio ja kunnat kokonaisaineistoja (pl. palkkionsaajat jotka

luetaan työvoimatutkimuksessa palkansaajiksi)

Yritystilastot/Sampo Pehkonen 31.10.2014 9

Palkkarakennetilaston kattavuus 2/2

Korotetun aineiston ulkopuolelle jäävät:

Alle 5 hengen yrityksissä työskentelevät

Kuukausipalkkaiset joiden työsuhde alkanut tai loppunut

keskellä tilastointikuukautta

Maa- ja metsätalouden yritykset

Yritysten ylin johto

Palkkionsaajat (esim. perhepäivä- ja omaishoitajat)

(Ja määritelmällisesti yrittäjät)


Palkkarakennetilaston ansiokäsite

Mitä palkkarakennetilaston ansiokäsite mittaa?

Miten se muodostetaan?

Mitä tämä tarkoittaa sektorien välisten vertailujen kannalta?


Palkkarakennetilasto mittaa kokonaisansioita

Ansiokäsite muodostettu EU-regulaation pohjalta

Tavoitteena sektorien välinen vertailtavuus

Palkkarakennetilasto englanniksi: Structure of Earnings

Pitäisikö puhua ansiorakennetilastosta?


Kokonaisansioiden koostumus

Kokonaisansio muodostuu jatkuvista ansioista:

Peruspalkka

Tehtävän, ammattitaidon, työpaikan sijainnin, olosuhteiden,

palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät

Vuoro-, yö- ja iltatyölisät [aineistossa: VTL]

Lisä- ja ylityön ansio [aineistossa: YLIP]

Suoritusperusteiset ansiot [aineistossa: PROV]

Varallaolokorvaukset [aineistossa: VKORV]

Ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka [aineistossa: YHTELOMA]

Luontoisetujen verotusarvo [aineistossa: LED]

Kokonaisansioon ei sisälly kertaluontoisia eriä:

Lomaraha

Tulospalkkiot


Palkkaerät tilastossa

Henkilökohtaisen palkan päälle maksettavat muut palkanosat

muodostavat keskimäärin n. 10 prosenttia ansioista

Ammattiryhmäkohtainen hajonta suurta (Erityisasiantuntijoilla

4 %, Prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä 21 %

Palkanerät aineistossa erillisinä muuttujina

Mahdollista laskea karkeasti:

Säännöllisen työn ansio = kokonaisansiot – ylityöpalkka

Kiinteä palkka = kokonaisansiot –vuorotyölisät – ylityöt –

provisiot – varallaolokorvaukset – ei tehdyn työajan palkka –

luontoisedut

Huom. Epätarkka metodi tuntipalkkaisilla

Pohdinnan alla kiinteän palkan ja säännöllisen työajan palkan

lisääminen aineistoon


Palkkarakennetilasto yhdistää kuukausi- ja

tuntipalkkaiset

Alakohtaisissa tilastoissa jako joko tunti- tai kuukausipalkkaisiin

työntekijöihin

Palkkarakennetilastossa tunti- ja kuukausiansiot muodostetaan

sekä tunti- että kuukausipalkkaisille palkansaajille

Ansioiden muodostaminen lähtee työajan määrittelemisestä

Alakohtaisissa aineistoissa kuukausipalkkaisilla palkatut tunnit,

tuntipalkkaisilla tehdyt tunnit

Tarvitaan yhteismitallistava ansiokäsite

Kokonaistyöaika = henkilökohtainen säännöllinen

viikkotyöaika kuukausitasolla + tilastointijakson ylityötunnit


Kuukausiansioiden muodostaminen

Kuukausipalkkaisilla

Ilmoitetut kuukausiansiot

Tuntipalkkaisilla

(Säännöllisen työn tuntiansio * säännöllinen työaika) + ylityön

korotusosat + luontoisedut

Huom. Määritelmällisesti mahdollista, että säännöllinen

keskimääräinen työaika ≠ tehdyt työtunnit

Periaate sama yksityisellä että kuntasektorilla – aineistoja

sovelletaan tapauskohtaisesti


Tuntiansioiden muodostaminen

Kuukausipalkkaisilla

Kuukausipalkka / (säännöllinen työaika + ylityötunnit)

Tuntipalkkaisilla

Edellä muodostetut kuukausiansiot / (säännöllinen keskimääräinen

työaika + ylityötunnit)

Teollisuuden tuntipalkkaisilla pekkaspäivien vaikutus vähennetty

säännöllisestä työajasta jos lyhennyskompensaatioita ei makseta

tilastossa teollisuuden tuntipalkkaisilla tuntiansiot suurempia

kuin työntekijälle käteen maksetut tuntiansiot (jos

lyhennyskompensaatioita ei makseta)

haluttu säilyttää vertailtavuus kuukausipalkkaisiin (joiden

työaikaa pekkassopimus lyhensi)


Huomioita ansioiden muodostamisesta

Palkkarakennetilastossa mitataan kokonaistyöajan (ei tehdyn)

ansioita

Tuntipalkkaisten viikkotyöaika on laskennallinen käsite

tehtyjen tuntien muutos ei heijastu kuukausiansioihin

tuntipalkkaisia tutkittaessa kannattaa käyttää tuntiansioita

jos haluaa vertailla kk- ja tuntipalkkaisia tuntiansiot

parempi vaihtoehto

Lomien vaikutusta ansiotasoon ei huomioida


Palkkarakennetilaston muuttujat

Liittyvät

Yritykseen tai toimipaikkaan

Palkansaajaan

Työsuhteeseen

Ansioihin, palkaneriin

Palkansaajaan ja yritykseen (ja toimipaikkaan) liittyvät

muuttujat pääosin rekistereistä

Työsuhdetta ja ansioita koskevat muuttujat saadaan

alakohtaisista aineistoista


Yritys- ja toimipaikkakohtaisia muuttujia

Yrityksen / paikallisyksikön toimiala

Yrityksen / paikallisyksikön sijainti (maakunta, kunta, postinro)

Yrityksen / paikallisyksikön palkansaajien lukumäärä

Työnantajasektori ja virallinen sektoriluokitus

Taloudellinen kontrolli

Vienti-status

Ulkomaalaisomistus


Palkansaajakohtaiset muuttujat

Sukupuoli, ikä

Tutkinto

Koulutusala- ja aste,

Kansalaisuus

Ammatti

Alakohtainen ammattitunnus

Kansainvälinen ISCO-luokitus

Muodostetaan ammattitunnuksen, koulutuksen ja toimialan

perusteella

Erityisesti asiantuntija-ammateissa kaikki sektorit

edustettuina


Työsuhteeseen liittyvät muuttujat

Alakohtaisista aineistoista – päättelysäännöillä sektoreittain yhteneviksi

Koko/osa-aikaisuus

Kokoaikainen -> säännöllinen viikkotyöaika väh. 90 prosenttia alan

yleisesti työajasta

Palkkausmuoto (tunti-/kuukausipalkkainen)

Työsuhteen luonne (määräaikainen, vakinainen, oppilas/harjoittelija,

työllisyysvaroin palkattu)

Palvelusaika vuosina

Sopimusala

Lomapäivien määrä


Yhteenveto

EU-asetus taustalla

Tilaston kattavuus hyvä, julkisella sektorilla erinomainen

Mittaa kokonaisansioita

Joskin lisät mahdollista huomioida

Tuntipalkkaisten kuukausiansioiden laskennallisuus

Tuntiansiot vertailukelpoisempi käsite palkkausmuotojen

välillä

Palkkarakennetilasto sisältää alakohtaisia tilastoja

enemmän taustamuuttujia

Taustamuuttujat yhteismitallistettu


huomioita palkkarakennetilastosta, sampo pehkonen

Government & Nonprofit