helsingin seudun maankÄyttÖsuunnitelma 2050 · sivu6 väestö- ja työpaikkaprojektiot hlj 2015...

21
LUONNOS Tarkistettu 23.9.2014 HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050

Upload: others

Post on 30-Sep-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

LUONNOSTarkistettu 23.9.2014

HELSINGIN SEUDUNMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

2050

Page 2: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 1

MAL neuvottelukunta 23.9.2014Helsingin seudun kuntajohtajakokous 2.10.2014Helsingin seudun yhteistyökokous 14.10.2014

Page 3: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 2

Esipuhe

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050-luonnos (MASU 2050) perustuu kuntien ja valtionyhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen 2012–2015.

MASU 2050 ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015-luonnoksen (HLJ 2015)

maankäyttöä koskevaa osa on rakennettu tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, Uudenmaan liiton jaHSL:n kanssa. Työssä on hyödynnetty sekä edellä mainittujen tahojen, että HSY:n tietoaineistoja.

Yhtäaikaisesti seudulla on käynnissä useita yleiskaavaprosesseja, Uudenmaan neljännenvaihemaakuntakaavan laadinta sekä nyt käsillä olevat yhteiset maankäytön, asumisen ja liikenteen

suunnittelutyöt. Töiden laadinnassa on otettu merkittäviä harppauksia näiden eri suunnittelutasojenja instrumenttien yhteen sovittamisessa ja keskinäisessä vuoropuhelussa.

MASU 2050 pyrkii määrittämään seudullisen maankäytön tahtotilan ja tuottamaan tarpeellistataustatietoa paitsi HLJ 2015 -luonnoksen ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun,

myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaanseudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin.

Tässä raportissa esitellään MASU 2050. Lyhemmän aikavälin 2016–2025 toteutussuunnitelmaesitetään osana Helsingin seudun asuntostrategia 2025-luonnosta. Liikennettä ja siihen kohdistuvia

investointeja koskevat asiat on esitetty osana HLJ 2015-luonnosta.

Rikhard Manninen Merja Vikman-Kanervayleiskaavapäällikkö, Helsinki maankäyttöjohtaja, KeravaMaankäyttöryhmän puheenjohtaja Maankäyttöryhmän varapuheenjohtaja

Page 4: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 3

Sisällys

Esipuhe ................................................................................................................................ 2

Suunnitteluprosessi ............................................................................................................. 4

Suunnitelman taustalla olevat päätökset, oletukset ja periaatteet....................................... 5

MAL-visio.................................................................................................................... 5

Yhteiset MAL-tavoitteet.............................................................................................. 5

Väestö- ja työpaikkaprojektiot .................................................................................... 6

Periaatteena nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen ............................. 6

Kriteerit ja mittarit ...................................................................................................... 7

Maankäyttösuunnitelman keskeiset kriteerit ........................................................... 7

Erityisen hyvät alueet ............................................................................................... 8

Suunnittelua tarkentavat kriteerit ............................................................................ 9

MASU 2050 maankäyttövyöhykkeet .................................................................................... 9

Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet 2016–2050 ..................................... 11

Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet 2025–2050 .. 11

Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen .............................................. 12

Kuntien muut kehittämisalueet 2016–2050 ............................................................ 12

Seudulliset teollisuus, varasto ja logistiikkakeskittymät .......................................... 12

Vyöhykkeiden ulkopuoliset alueet .......................................................................... 12

Toteuttamispolku .............................................................................................................. 13

Toteuttaminen 2016–2025 ....................................................................................... 13

Toteuttaminen 2025–2040 ....................................................................................... 13

Toteuttaminen 2040–2050 ....................................................................................... 13

Seudun omailmeiset keskukset .......................................................................................... 14

Keskustat nyt ja tulevaisuudessa .............................................................................. 15

Liitteet ................................................................................................................... 19

Page 5: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 4

Suunnitteluprosessi

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa 2050 on valmistellut siihen kuntien yleiskaavoittajistakoottu maankäyttöryhmä. Ryhmä raportoi työstään MASU koordinaatioryhmälle, joka edelleenraportoi ja valmistelee suunnitelmakokonaisuutta MAL neuvottelukunnalle.

Maankäytön työryhmään ovat kuuluneet:

Espoo Marianne Kaunio, yleiskaavapäällikkö * Vuokko Rouhiainen, apulaisyleiskaavapäällikköHelsinki Rikhard Manninen, yleiskaavapäällikkö / työryhmän puheenjohtaja * Heikki Salmikivi,yleiskaavasuunnittelija * Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelijaHyvinkää Anne Jarva, kaavoituspäällikköJärvenpää Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehtiKauniainen Marko Lassila, maankäyttöpäällikköKerava Merja Vikman-Kanerva, maankäyttöjohtaja / työryhmän varapuheenjohtajaKirkkonummi Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehtiMäntsälä Lauri Pouru, kaavoitusjohtajaNurmijärvi Anita Pihala, yleiskaavapäällikköPornainen Ulla-Maija Upola, aluearkkitehtiSipoo Kaisa Yli-Jama, yleiskaavapäällikköTuusula Kaija Hapuoja, yleiskaavasuunnittelijaVantaa Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö * Sakari Jäppinen, yleiskaavasuunnittelijaVihti Suvi Lehtoranta, kaavoitusarkkitehti * Miia Perätalo, kaavasuunnittelijaUudenmaan liitto Sirkku Huisko, kehittämispäällikkö / työryhmän sihteeri * Elise Lohman,suunnittelija/ työryhmän tekninen sihteeri * Jouni Suominen, suunnittelija

Lisäksi ryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä sekä seudun asuntostrategiaa valmistelevan ryhmän, ettäHLJ 2015 työn valmistelijoiden kanssa.

2012 2013 2014 2015

MALaiesopimus2012–20156/2012

MALneuvottelukunnanseminaariMASU 2050aloituksenvalmistelu8/2012

MALneuvottelukunnan ja HLJtoimikunnantyöseminaari3/2013

HSYK, KUUMAjohtokunta jaHSL hallitusluottamusmies-seminaari8/2013

MASU 2050,Asumisenstrategia 2025 jaHLJ 2015yleisötilaisuus4/2014

Seudunluottamusmiestenyhteinenseminaari

Päätökset MASU2050, Asumisenstrategia 2025 jaHLJ 2015suunnitelmistakevät/2015

HSYK11.12.2012MASU 2050työnkäynnistäminen

HSYK 26.11.2013Vision,tavoitteiden javäestö/työpaikkaprojektionhyväksyminen

HSYK 13.5.2014Kriteerienhyväksyminen japäätös asumisenstrategian 2025valmistelusta

MASU 2050Asumisenstrategia2025 ja HLJ2015lausunnoille10/2014

MAL-(aie)sopimus2016–2019,neuvottelut

Page 6: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 5

Suunnitelmantaustallaolevatpäätökset,oletuksetjaperiaatteet

MASU 2050 ja HLJ 2015 töiden lähtökohdaksi on muodostettu MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan yhteistyönä yhteiset MAL-visio ja -tavoitteet. Helsingin seudun MAL -visio ja tavoitteet

ohjaavat sekä maankäyttösuunnitelmaa että asuntostrategiaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.Visio ja tavoitteet hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 26.11.2013.

MAL-visioØ Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena.

Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas.

Ø Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinenympäristö.

Ø Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.

Ø Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuvat liikennejärjestelmä palvelee seudun

saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

YhteisetMAL-tavoitteetü Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.

ü Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset.

ü Monipuolinen seutu houkuttelee lisää investointeja.

ü Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve

vähenee ja liikennejärjestelmän ekotehokkuus kasvaa.

ü Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä.

ü Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytyksetkohtuuhintaiselle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

ü Huolehdimme asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudunvetovoimatekijänä.

ü Varmistamme asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja

yhdyskuntatekniset valmiudet.

Page 7: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 6

Väestö-jatyöpaikkaprojektiotHLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio. Väestö- jatyöpaikkaprojektio hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 26.11.2013.

Väestön arvioidaan kasvavan siten, että vuonna 2050 seudulla on 2 miljoonaa asukasta. Tämätarkoittaa varautumista keskimäärin 1 % vuotuiseen väestön kasvuun. Asuntoina se tarkoittaa noin

12 500 asunnon vuosituotantoa koko seudulla.

Jotta asuntotuotanto voi sijoittua markkinoiden mukaisesti, tulee kunnittaisen asemakaavavarannonolla asuntojen vuosituotantoa suurempi. Tavoitteena voidaan pitää, että kunnilla on jatkuva viidenvuoden laskennallinen asemakaavavaranto, joka perustuu 1 % kasvuun.

Seudun työpaikkojen arvioidaan kasvavan siten, että vuonna 2050 seudulla on 1,05 miljoonaa

työpaikkaa. Palvelut ja toimistot hakeutuvat keskustoihin ja taajamiin. Teollisuus, logistiikka javarastot tarvitsevat niille erikseen varattuja alueita.

PeriaatteenanykyisenrakenteentäydentäminenjakehittäminenSuunnitelma luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoittumisesta koko seudun näkökulmasta.Pohjaoletuksena käytetään kuitenkin nykyistä kuntarakennetta, koska mahdollisia muutoksiakuntarakenteeseen tai seudulliseen hallintoon ei tässä vaiheessa ole tiedossa.

Läpileikkaavana valintana on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. Painopisteinä

nähdään erityisesti:

· Poikittaisten (joukko)liikenneyhteyksien kehittäminen tukemaan seudun maankäytöntiivistämistä

· Päärataan, oikorataan ja rantarataan liittyvien alueiden kehittäminen tukemaan seudunmaankäytön tiivistämistä

· Linja-autoliikenteeseen tukeutuvien keskusten kehittäminen

· Metroverkon täydentäminen länteen ja itään

· Uusien asemanseutujen kehittäminen

MASU 2050 lähtee oletuksesta, että uusia ratasuuntia ei pystyttäne seudulla toteuttamaan ainakaan

ennen vuotta 2040. Suunnitelma vastaa kuntien ja valtion välistä sopimusta, joka korostaaLänsimetron jatkeen ja Pisara-radan toteutumisen aikaistamista. Nykyrakenne tarjoaa kuitenkinmahdollisuudet tarvittavan kasvun osoittamiseen.

Page 8: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 7

KriteeritjamittaritVisiosta ja tavoitteista johdettuja suunnittelun kriteerejä käytetään ohjeellisesti seudullisestimerkittävien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden tunnistamiseen sekä kuntien esittämiensuunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi

suunnittelun kriteerit 13.5.2014.

Kriteerien tulkinnassa olennaisinta on maankäytön muutosalueiden suhde yhdyskuntarakenteeseen.Kriteereiden arvioimisessa ja suunnitelman seurannan pohjana on käytetty soveltuvia mittareita jatyökaluja järkevästi. Kriteereiden mekaanista tulkintaa on vältetty.

Maankäyttösuunnitelmankeskeisetkriteerit

”Tiivistyvä

kaupunkirakenne”

Asuminen sijoitetaan seudulla siten, että se tukee

palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuudenparantumista erityisesti kestävillä kulkumuodoilla

Kestäviä kulkumuotoja ovat ensisijaisesti raideliikenne,pyöräily ja jalankulku, mutta myös linja-autoliikennetunnistetaan osana työpaikka- ja asuinalueitatäydentävää joukkoliikennejärjestelmää. Linja-autoliikenne tunnistetaan lisäksi ainoana mahdollisenajoukkoliikennemuotona seudun joillain osin.

Asumisen sijoittaminen liikenteellisiin solmukohtiin janiiden läheisyyteen tukee saavutettavuudenparantumista.

”Kestävätkulkumuodot”

Seuranta: SAVU-analyysi (PKS I-III, KehäIII:n ulkopuolella I-V)

Maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassaolevaa kaupunkirakennetta.

Maankäytön tiivistämisellä tarkoitetaan esimerkiksiolemassa olevien asemanseutujen ja kaupunkirakenteentiivistämistä. Seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämisenja tehokkaan maankäytön tukemiseksiasuntorakentamista tulee määrätietoisesti ohjata joolemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja välittömäänläheisyyteen.

Seuranta: Seudun ydinalue, asemanseudut(nykyiset ja potentiaaliset), keskustat.

Page 9: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 8

Erityisenhyvätalueet

Edellytykset joukkoliikenteen ja palvelujen

kehittymiselle paranevat. Solmukohtienjoukkoliikenne, palvelu- ja asuntotuotantotasokasvavat tarkoituksenmukaisesti

Solmukohtien kehittäminen toiminnoiltaanmonipuolisiksi keskittymiksi tukee niinjoukkoliikennettä kuin palveluverkkoa.

”Työpaikkojensaavutettavuus”

Seudullisesti merkittävät jatyöpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan

seudullisesti hyvin kestävillä kulkumuodoillasaavutettaviksi

Kodin ja työpaikkojen välisen liikkumisen on oltavakestävää.Työpaikka-alueet pyritään ohjaamaan hyvien,kestävien liikenneyhteyksien varteen.

Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksienkehittymistä. Liikkumisympäristö suunnitellaanjalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta

miellyttäväksi.

Keskuksien tukeminen ja niiden kehittäminenkeskustoiksi tukee omailmeisyyden ja elävyydensyntymistä. Keskustoissa korostuu alueen kokeminen jaarjen sujuvuus kävellen ja pyöräillen.

”Elävätkeskukset”

Seuranta: Alueet, jotka sijoittuvat vähintään1,5 km etäisyydelle:• matkakeskuksista• vaihtoterminaaleista• tärkeimmistä vaihtopaikoista• tärkeimmistä raide- ja linja-autoasemista(myös tulevat)

Seuranta: SAVU-analyysi (PKS I-III, Kehä III:nulkopuolella I-V) ja alueet, jotka tukevatkeskustojen kehittymistä.

Seuranta: UZ jalankulkuvyöhykkeet jaalakeskukset.

”Toimivayhdyskuntarakenne”

Page 10: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 9

Seuranta: Arvioidaan maankäytön vaikutuksiakeskeisten luontoalueiden yhtenäisyyteen,kytkeytyneisyyteen ja monimuotoisuuteen.

Suunnitteluatarkentavatkriteerit

Maankäyttö suunnitellaan siten, että se ei

heikennä seudullisesti keskeisiä luontoarvoja

Viheralueiden huomioiminen tukee luontoarvojensäilyttämisen lisäksi alueen viihtyisyyden,monipuolisuuden ja omailmeisyyden toteutumista.Näin viheralueiden riittävyys vahvistaa seudunsosiaalista kestävyyttä.

Viheralueisiin liittyvä käyttö- jahyödyntämispotentiaali on tulevaisuudessatiivistyvässä yhdyskunnassa nykyistä suurempi.

”Toimiva

viherrakenne”

Seudun eri osien omailmeisyys, ympäristönluomat edellytykset, paikan henki ja historia

huomioidaan osana muuttuvaakaupunkirakennetta.

Seudun erilaisten alueiden potentiaali huomataanvoimavarana, eikä rakentamisella uhata olemassaolevia arvoja.

Alueiden omailmeisyyttä pyritään vahvistamaan.

”Omailmeisetympäristöt”

Maankäytön avulla tuetaan kaupunkirakenteenkehittymistä sosiaalisesti kestävämmäksi.

Sosiaalisen kestävyyden toteutuminen nojaa alueeneriarvoistumisen estämiseen, sekä monipuolisen jamonimuotoisen ympäristön toteuttamiseen.

”Sosiaalinenkestävyys”

Seuranta: Laadullinen suunnittelijoidentekemä arvio, joka sisältää

virkistysmahdollisuuksien arvioinnin.

Seuranta: Laadullinen suunnittelijoiden tekemäarvio, joka kytkeytyy asumisen strategiaan.

Page 11: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 10

MASU2050maankäyttövyöhykkeet

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 on luonteeltaan rakennesuunnitelma, joka osoittaaseudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Kartan vyöhykkeet on arvioitu nykyisen tiedonpohjalta. Rajauksia on tarpeen tarkistaa määrävälein.

Vyöhykkeet pitävät sisällään paikalliset viheralueet ja muut vapaa-alueet sekä toimisto- ja

palvelutyöpaikat. Kartta on tämän selostuksen liitteenä.

Page 12: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 11

Seudunensisijaisestikehitettävätvyöhykkeet2016–2050

· Nykyrakenteen tiivistämistä ja täydentämistä· On kriteerien mukaisesti erityisen hyvä alue· Vyöhykkeelle on perusteltua sijoittaa maankäyttöä koko suunnittelukaudella· Tavoitteena, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta

ohjataan näille alueille. Prosenttiluku vastaa nykyisen asuntokannan sijoittumistavyöhykkeille.

· Kehittämisvyöhykkeille osoitetaan ensisijaisesti:§ kohtuuhintainen asuntotuotanto§ seudullisia investointeja erityisesti sujuvan ja vastuullisen liikkumisen

tukemiseksi§ muita valtion tukimuotoja (infra-avustukset, tuettu asuminen)

Seudunensisijaisestikehitettävienvyöhykkeidentäydentymisalueet2025–2050

· Erityisen hyviä alueita uudelle rakenteelle sekä rakenteen täydentämiselle jatiivistämiselle joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä

· Osa kohteista on sidottu HLJ 2015 mukaisiin, ajanjaksolle 2025–2040 ajoitettuihinliikennehankkeisiin.

· Alueiden sisällä voidaan kehittää vuosien 2016–2050 ensisijaisesti kehitettäviävyöhykkeitä ja kuntien muita kehittämisalueita kuten näiden vyöhykkeidenkehittämistä on kuvattu.

Tavoitteena on, että seudun ensisijaisia vyöhykkeitä kehitetään toimintaympäristön muutoksiinsopeutuvasti, joustavasti ja jatkuvasti etenevällä prosessilla.Prosessin tulisi kattaa:

· seudulliset merkittävät pitkän tähtäimen tavoitteet· vaikuttavuusarvioinnin joka perustuu yhteiskuntataloudellisiin kriteereihin· strategisesti tärkeät kehittämisen kohteet ja niiden priorisoinnin (mm. projektialueet

ja liikennehankkeet).· toteuttamispolun· rahoituksen pitkäjänteisen järjestämisen

Page 13: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 12

Mahdollisetlaajentumisalueetvuoden2040jälkeen

· Isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminenon kytköksissä hankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen

· Vyöhykkeiden tulee toteuttaa seudullisten kriteerin mukaisia suunnittelun keskeisiälähtökohtia

· Alueiden toteuttaminen edellyttää riittävää mitoitusta liikennehankkeiden pohjaksi· Kartalla esitetyillä väreillä on erotettu eri raidehankkeisiin liittyvät alueet· Alueiden sisällä voidaan kehittää vuosien 2016–2050 ensisijaisesti kehitettäviä

vyöhykkeitä ja kuntien muita kehittämisalueita kuten näiden vyöhykkeidenkehittämistä on kuvattu.

· Eri raidehankkeisiin liittyvät alueet on korostettu kartassa eri väreillä:

§ Espoo-Salo oikorata (ESA-rata)

§ Itämetro

§ Kerava-Nikkilä henkilöliikenne (KeNi-rata)

§ Klaukkalan rata

§ Länsimetron jatkaminen Kirkkonummelle

Kuntienmuutkehittämisalueet2016–2050

· Seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet, joiden kehittäminen on kuntiennykyisten suunnitelmien (asemakaavat, yleiskaavat, kehittämissuunnitelmat) mukaisiaja toteuttavat kriteerien mukaisia suunnittelun keskeisiä lähtökohtia

· Tavoitteena, että mahdollisimman suuri osa siitä asuntotuotannosta, jota ei ohjataseudullisille vyöhykkeille, ohjattaisiin näille alueille (korkeintaan 30%).

· Alueen kehittäminen tapahtuu ilman seudullista rahoitusta, eikä se saa muutenaiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita

· Alueen kehittäminen ei saa haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä

Seudullisetteollisuus,varastojalogistiikkakeskittymät

· Sijainti ja ajoitus ovat merkityksellisiä erityisesti liikennejärjestelmän toimivuudenkannalta

· Maankäyttösuunnitelmassa ei määritellä tarkemmin muiden seudullisten työpaikka-alueiden toteutumista.

Vyöhykkeidenulkopuolisetalueet

· Vyöhykkeiden ulkopuolista, valkoista, aluetta voidaan kehittää paikallisena, mutta setapahtuu ilman seudullista rahoitusta, eikä saa muutenkaan aiheuttaa merkittäviäseudullisia investointitarpeita

· Alueen kehittäminen ei saa haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä

Page 14: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 13

Toteuttamispolku

Toteuttaminen2016–2025MASU 2050 lyhyen aikavälin toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025osana. Painopiste on olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen jo olemassa

olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Olemassa olevaksi infrastruktuuriksi katsotaan nyt rakenteillaolevat Kehärata ja Länsimetron ensimmäinen vaihe.

Tällä ajanjaksolla tehtävät liikennejärjestelmän investoinnit on ohjelmoitu osana HLJ 2015

suunnitelmaa. Investointitarpeet on arvioitu yhdessä asuntostrategian 2025 laatimisen kanssa.

Vuoteen 2025 mennessä toteutettavat hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla punaisella.

Toteuttaminen2025–2040Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin investointeihin, jotkaohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Olemassa olevan rakenteen tiivistämistä ja

täydentämistä jatketaan edelleen. Tarkempi toteuttamisen ohjelmointi tehdään asuntostrategian2025 päivittämisen yhteydessä.

Vuosien 2025–2040 välillä toteutettavaksi suunnitellut liikennejärjestelmän hankkeet on kuvattumaankäyttövyöhykekartalla oranssilla.

Toteuttaminen2040–2050Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaanpotentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein.

Vuoden 2040 jälkeen toteuttavia hankkeita ei ole esitetty erikseen kartalla.

Page 15: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 14

Seudunomailmeisetkeskukset

Yhteisten kriteereiden ja tavoitteiden toteuttamisen lisäksi Helsingin seudun vetovoiman kannalta ontärkeää, että eri alueiden erilaiset identiteetit säilyvät ja kehittyvät. Alueet voivat olla keskenään

hyvinkin erilaisia – omailmeisiä – ilman, että ne luokittuvat keskenään eriarvoisiksi.

Alueen identiteetti kulminoituu usein sen keskukseen. Keskukset sijoittuvat alueen liikenteellisiinsolmukohtiin, ja saavutettavuuden luoman vetovoimaisuuden vuoksi houkuttelevat myös palveluja.Toisaalta keskuksen muodostumisen taustalla saattavat olla historialliset seikat, mikä korostaa

omalla tavallaan keskuksen luonnetta ja identiteettiä. Lisäksi seudulla on merkittäviäjoukkoliikenteen solmukohtia joilla ei ole keskusmaista luonnetta.

Omailmeisten keskusten kehittymisen tarkasteleminen on tärkeää etenkin kävelyn ja pyöräilynkannalta, jotka ovat keskeisiä teemoja HLJ 2015 suunnitelmassa. Kävely- ja pyöräilykulttuurin osalta

olennaisia tekijöitä ovat toimivan infran ja elämyksellisyyden lisäksi esimerkiksi keskuksenpalvelurakenne ja alueen tiiveys. Ympäristön on oltava omavarainen ja viihtyisä, sekä arjen sujuva,monella tasolla myös ilman autoa.

Seuraavassa taulukossa seudun omailmeiset keskukset on luokiteltu yhteisten keskustyyppien

mukaisesti nyt ja tulevaisuudessa. Keskuksia on luokiteltu luonteen kautta, ei väestömäärän tai muunmäärällisen mittarin mukaan. Seudun eri osissa sijaitsevilla keskuksilla voi olla paikallisessarakenteessa samankaltaisia rooleja, vaikka ne ovat kooltaan tai seudulliselta merkitykseltään erilaisia.

Jaottelu on suurpiirteinen, mutta kertoo keskuksen hengestä ja luonteesta yleisesti. Esitetyttulevaisuuskuvat vastaavat kuntien näkemyksiä ja kehityskuvia. Taulukon tarkoituksena on tuodaesiin erityisesti keskuksen mahdollinen muutos, joko sen roolissa tai paikan hengessä.

Page 16: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 15

Keskustatnytjatulevaisuudessa

”Metropolikeskus”

Metropolikeskus hahmottuumonipuolisena jasekoittuneenakokonaisuutena: se koostuuerilaisista alueista ja sisältäämonipuolisesti palveluita,kulttuuria, historiaa, taidettaja urheilua. Kaupungissa onhelppo oleilla, kävellä japyöräillä.

Metropolikeskus vertautuukansainväliseen ympäristöön.

”Monipuolinen kaupunkikeskus”

Monipuolinen kaupunkikeskushahmottuu yksikeskuksisenaselkeänä kokonaisuutena,jossa kaikkimaankäyttömuodot ovathyvin edustettuina. Palvelut ja-toiminnot ovat monipuolisia,mutta pienimuotoisempia kunmetropolikeskuksessa.

Kaupunkikeskuksella on selkeäimago ja mielikuva useinhistoriastaan johtuen.

Helsingin keskusta Helsingin keskusta/Pasila

Espoon keskusEspoonlahtiHyvinkääJärvenpääKalajärviKauniainenKeravaKirkkonummiLeppävaaraMatinkyläTapiolaTikkurila

Espoon keskusEspoonlahtiHyryläHyvinkääJärvenpääKauniainenKeravaKirkkonummiKlaukkalaLeppävaaraMatinkyläMäntsäläNummelaSöderkullaTapiolaTikkurilaÖstersundom/Sakarinmäki

Keskustyyppi Nyt Tulevaisuudessa

Page 17: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 16

”Metropolin palvelukeskus”

Metropolin palvelukeskus onmetropolialueen sisäinenkeskittymä, jonka luonnettaleimaa runsaiden palveluidenja liikennesolmunmuodostama dynaamisuus.

Työpaikkoja ja palveluitasisältävää ydintä reunustaatiivis asuntokeskittymä.

”Pikkukaupunki”

Pikkukaupunki ilmentääpaikallista kulttuuria, sillä senrakentumisella on tai on ollutselkeä merkitys kunnan/kaupungin sisäisen rakenteenkannalta. Historialle on jäänyttilaa, ja sen aistiiympäristöstä.

Pikkukaupunki on kehittynytpaikallisen kysynnän ehdoilla.

ItäkeskusKlaukkalaMyyrmäkiNummelaPasila

Ainola (Kyrölä)AviapolisFinnooHistaItäkeskusKeraKivenlahtiKivistöKoivukyläMajvikMasalaMyyrmäkiOtaniemi/KeilaniemiPalopuroPitäjänmäki-HaagaRistikytöSavioSuurpeltoTammisto/Pakkala/

HerttoniemiHyryläJokelaKauklahtiKellokoskiKorsoLauttasaariMalmiMäntsäläNikkiläNurmijärviPitäjänmäki-HaagaPornainenRajamäkiVihtiVuosaari

HerttoniemiJokelaKauklahtiKellokoskiKorsoLauttasaariMalmiNikkiläNurmijärviPornainenRajamäkiVihtiVuosaari

Page 18: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 17

”Lähikeskus”

Lähikeskus on kaupunginlaajentuma tai itsenäinenpalvelu- ja asutusalue, joka onsyntynytasuntotuotantotarpeista.

Lähikeskuksen luonne voi ollailmeikäs ja palvelutarjontapaikallistarpeisiin nähdenkattavaa. Lähikeskustaympäröivät usein toimivat jalaajat viher- javirkistysyhteydet.

FinnooHakunilaKannelmäkiKeraKivenlahtiKivistöKoivukyläKontulaKäpyläLaajasaloMartinlaaksoOtaniemi/KeilaniemiPakkalaVeikkolaViikki

HakunilaKalajärviKalasatamaKannelmäkiKoivukyläKontulaKäpyläLaajasaloMartinlaaksoNoppoTalmaVeikkolaViikki

Page 19: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 18

Page 20: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio

Sivu 19

LiitteetMASU 2050 maankäyttövyöhykkeet -kartta (liite 1)

Page 21: HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2050 · Sivu6 Väestö- ja työpaikkaprojektiot HLJ 2015 ja MASU 2050 töiden pohjaksi on valmisteltu myös väestö- ja työpaikkaprojektio