alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus€¦ · n us loppuraportti alueiden käyttö ja...

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Loppuraportti

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus

-teemaryhmä

22.5.2017

29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S Sisällys

1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

1.2. Työryhmän kokoontumiset

1.3 Ryhmän tuottama materiaali

1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin

2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan

kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus

2.2 Liikennejärjestelmä

2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

2.4 MAL-sopimus

2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät

2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset

2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset

2.8 Kulttuuriympäristön hoito

2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen

edistäminen

3 Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja

tehtäväkokonaisuuteen

3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja

tehtäväkokonaisuuteen

3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset

organisointiehdotukset

4 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus

4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden

kannalta keskeiset maakunnan tehtävät

4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja

kehittämistavoitteet

4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva

henkilökuljetusten malli

5 Asiakkuuden hallinta

6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät

7 Monituottajuus ja tuottamistavat

8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet

8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset

9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa

9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi

10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen

10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit

väliaikaishallinnon aikana

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan

uudessa maakunnassa

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

1 Teemaryhmän työskentely


1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

1.2 Työryhmän kokoontumiset

1.3 Ryhmän tuottama materiaali

1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

Teemaryhmän jäsenet

• Karoliina Laakkonen-Pöntys,

Pirkanmaan liitto, pj.

• Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus

• Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus

• Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus

• Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus

• Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy

• Taru Hurme, Tampereen kaupunki

• Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/Juko

• Päivi Nurminen,

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

• Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki

• Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto

• Satu Appelqvist/Hanna Djupsjöbacka,

Pirkanmaan liitto

• Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht.


Teemaryhmän alatyöryhmät

• Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Pj. Soili Ingelin, siht. Samuli Alppi

• Vesihuolto

Pj. Kaija Joensuu, siht. Satu Appelqvist

• Joukkoliikenne

Pj. Harri Vitikka, siht. Ruut Rissanen

• Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmän kanssa)

Pj. Heikki Ikonen, siht. Ruut Rissanen

• Kulttuuriympäristön hoito

Pj. Elina Viitanen, siht. Lasse Majuri

• Rakennusvalvonta Pj. Ulla-Kirsikka Vainio, siht. Elina Viitanen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 1.2 Teemaryhmän kokoontumiset


Tilaisuudet:

• Pirkanmaan kaavoittajien

tapaaminen 22.11.2016:

aiheena

maakuntauudistus

• Tampereen

kauppakamarin

aluesuunnittelu- ja

liikennevaliokunnan

työpaja maakunta-

uudistuksesta 11.5.

to 27.10.16 Maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä

ke 9.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen

to 24.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen

to 15.12.16 Esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista

to 12.1.17 Nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien

kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta

to 26.1.17 Joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus

to 9.2.17 Luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristön hoito ja alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

-alatyöryhmien työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta

ke 15.2.17 Teemaryhmän väliraportin käsittely

to 23.2.17 Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, väliraportin käsittely

to 9.3.17 Työryhmän työn loppuun saattaminen – asetettuihin tavoitteisiin vastaaminen.

Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan.

to 23.3.17 Maakuntakaavoitus uudessa maakunnassa -keskustelu.

Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa -keskustelu

to 6.4.17 Alatyöryhmien loppuraportit

Keskustelu edistämis- ja viranomaistehtävistä.

to 20.4.17 MAL-sopimus, esittely ja keskustelu

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa -keskustelu

to 4.5.17 Teemaryhmän loppuraportin käsittely, aiheena konsernirakenne

ti 16.5.17 Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 1.3 Ryhmän tuottama materiaali

• Loppuraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus

• Väliraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus

• Väliraportin liitteet: nykytilakuvausraportit

Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus

Liite 2. Liikennejärjestelmätyön nykytilakuvaus

Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus

Liite 3b. MAL-menettelyn peruskuvaus

Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus

Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät

(sis. taulukkoliitteet)

Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus

Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus

Liite 7. Kulttuuriympäristön hoito

• SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden

nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain

2.1 Maakuntakaavoitus

2.2 Liikennejärjestelmä


2.4 MAL-sopimus



2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset


2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen

edistäminen 29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 7

Kunkin osalta käsitellään:

• Määrittely

• Tehtävät ja organisaatiot

• Tuotettavat palvelut ja asiakkaat

• Tuotokset

• Hyvät käytännöt: Nykytilassa

toimivaa ja kehitettävää

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2.1 Maakuntakaavoitus

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen

suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen

osa-alueella.

• Siinä esitetään alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen

ja liikennejärjestelmän periaatteet sekä osoitetaan

maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

• Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista

valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden

käytön kysymykset.

• Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja

viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa

suunnittelua.

• Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja

maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen

strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu

maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden

kehittämisestä.

• Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa

edistää kaava toteutumista mm. kehityshankkeiden ja

edunvalvonnan keinoin.

MRL 32 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm.

• Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa

yleiskaavaa ja asemakaavaa

• Viranomaisten on pyrittävä edistämään

kaavan toteuttamista

2.1.1 Määrittely

Maakuntakaava on suunnittelujärjestelmän mukaista

strategista suunnittelua, jonka toteuttamista edistetään

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.1.2 Tehtävät ja organisaatiot

Maakuntien liitot

Lakisääteiset

• Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 §): kaava-asiakirjojen

valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön

ja vuorovaikutuksen järjestäminen

• Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja

yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja

luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 §)

• Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin

koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen

(Laki alueiden kehittämisestä… 17 §)

• Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä

koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun

yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä… 17 §)

• Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 §)

ja maa-ainesluvista (MAA 4 §)

• Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu

(AmpumarataL 12 §)

• Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä

esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta

(Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 §)

Vapaaehtoiset

• Maakunnan kehittämiseen liittyvien

hankkeiden toteutus

• Maakuntakaavan toteuttamisen

edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta,

neuvottelut ja lausunnot

ELY-keskukset

Kts. 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Tuotettavat palvelut

• Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu • Maakuntakaava pidetään ajan tasalla

valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan

kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin.

• Muut maakunnalliset suunnitelmat • Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset

väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys,

Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa

tuulesta Pirkanmaalla

• Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja

seutujen suunnitelmiin.

• Suunnitelmien toteuttaminen • Edunvalvonnan ja edistämisen keinot

• Neuvottelut ja lausunnot

• Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen,

rahoittaminen tai niihin osallistuminen

• Paikkatieto • Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun- , luonnon- sekä

toimintaympäristön tietoa

• Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja

hyödyntämisen ratkaisuja

Asiakkaat

• Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio

2.1.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat

• Selvitykset ja muut suunnitelmat • Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset,

selvitykset ja vaikutusten arvioinnit

• Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan

toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet • Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös

kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta.

• Esim. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen

kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa

• Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen • Järjestetään maakuntakaavan ohjaus- ja

hankeryhmätoiminta sekä muu sidosryhmäyhteistyö

• Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä

suunnitelmien toteuttamisen edistämiseksi

• Edistetään seudullisen tason suunnittelua tarjoamalla

foorumi ja asiantuntemusta kuntien ja valtion

yhteistyölle

• Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


• Ajantasainen maakuntakaava

• Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen

tähtäävät suunnitelmat

• väyläverkosto

• energiahuolto ja muu infrastruktuuri

• palveluverkko

• ampuma- ja moottoriratojen

kehittämissuunnitelma (lakisääteinen)

• Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen,

palveluiden ja elinkeinojen sekä luonnonvarojen ja -

arvojen suunnitelmat ja selvitykset

• Kuntakaavoituksen edistäminen

• Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen

edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan

keinoin

• Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja

tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin

2.1.4 Tuotokset

• Kokeilu- ja kehittämishankkeet

• innovatiivinen suunnittelukulttuuri

• valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin

osallistuminen

• Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen

alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä

• Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja

edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat,

hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen

• Noin 140 lausuntoa vuosittain

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.1.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää


• Laaja sidosryhmätyöskentely ja

kansalaisosallistuminen.

• Maakuntakaavoitus perustuu ohjaus- ja

hankeryhmätyöskentelyyn, mikä on sitouttanut

toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista

asiantuntemusta.

• Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim.

ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös

jatkettavan.

• Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen

kehittäminen.

• Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä

pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on

kasvava.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2.2 Liikennejärjestelmätyö

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.2.1 Määrittely

Liikennejärjestelmä

• Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet.

• Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

• Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä.

• Maakuntien liitoilla on vastuu maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu).

• Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan.


• Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva

liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna

2012. Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma

koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä

liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen

pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä.

• Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina

2012–2016 on tehty aiesopimus.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen

toteutumista seuraamaan on perustettu

seurantaryhmä.

• Tampereen kaupunkiseudulla

liikennejärjestelmäsuunnitelmia on tehty jo moneen

otteeseen.

• Keskeisiä yhteistyötahoja

liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja

toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja

ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat,

Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


Laki alueiden kehittämisestä ja

rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

17 § Maakunnan liiton tehtävät

6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman

suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän

yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun

yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun

kanssa

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

3 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja

tehtävät

9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie-

ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen

järjestäminen


Laki Liikennevirastosta

2 § Tehtävät

1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä

muiden toimijoiden kanssa

Vapaaehtoisena toimintatapana on

liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen

aiesopimus.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat

• Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu oma

liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka

on päivitetty vuonna 2010. Tampereen kaupunki-

seudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun

kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka

liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja

Pirkanmaan liitto kuuluvat.

• Tampereen kaupunkiseudulla on vahva

liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun

yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja

valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen

ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva

MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. Sopimus

perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmä-

suunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan.

• Seudulliset turvallisen ja viisaan liikkumisen

suunnitelmat ovat tärkeä osa ELY-keskuksen

liikenneturvallisuustyötä ja myös osa

liikennejärjestelmätyötä. Tampereen seudun

ulkopuolisten alueiden suunnitelmat on juuri

päivitetty tai osittain tekeillä.


2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot

• Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan

kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä

kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä

liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn,

pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden

parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä

kaupunkiseudun liikenteessä on myös

saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä

tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta

mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.

• Joukkoliikenteen järjestämistavoilla on vaikutusta

joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen.

Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeä osa

liikennejärjestelmätyötä. Nykyisin joukkoliikenteen

järjestämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaa

Tampereen seudun joukkoliikenne ja muualla

Pirkanmaalla Pirkanmaan ELY-keskus.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Liikennehankkeiden edunvalvonta Pirkanmaan liitossa

• Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja

maankäyttöhankkeiden

toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla.

• Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on

edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen

valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta

on käsitellyt useasti liikenneasioita.

• Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime

vuosina olleet muun muassa:

• Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys

• Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien

3. raide Tampereelta etelään

• Tampereen raitiotie

• Valtatie 3 yhteysväli Tampere‒Vaasa,

Hämeenkyrön ohitus

• Valtatie 9 Tampere‒Orivesi kehittämistoimenpiteet

• Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä



• Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä

liikennehankkeiden edistämiseksi yli

maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä,

Pori‒Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja

lukuisia muita.

• Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää

myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja

yhteistyössä kuntien kanssa.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.2.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat

Tuotettavia palveluja ovat muun muassa:

• Alueen (esim. seutu, maakunta)

liikennejärjestelmäsuunnitelma

• Liikenneturvallisuustoiminta ja -toimenpiteet

• Viisaan ja turvallisen liikkumisen alueelliset

suunnitelmat

• Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten

arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät

• TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin

kanssa

• Liikennetutkimukset

• Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon

merkitsevyysluokitus

• Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon

ohjaukselle

• Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät,

yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja

palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit…


2.2.4 Tuotokset

• Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen

kehittäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU



• Liikennejärjestelmän kehittäminen koskee erityisesti

kasvavaa kaupunkiseutua. Seudullinen

liikennejärjestelmätyö toimii hyvin ja jatkossa

maakunnan ja seudun yhteistyö on tärkeää.

• Yhteistyöryhmät on todettu erittäin toimiviksi, kuten

liikenneturvallisuusfoorumi, LJS aiesopimuksen

seurantaryhmä, liityntäpysäköinnin kehittämisryhmä

sekä muut teemakohtaiset hanke- ja työryhmät,

joissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

• Tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa.

• ELYn ja kuntien väliset vuosittaiset neuvottelut

suunnittelu- ja toteutustarpeista koettu hyviksi.

• Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuus alueen

edunvalvontatyöhön sekä hyvä keskusteluyhteys

pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa.

• ELY-keskus on pystynyt suuntaamaan omaa

rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin

hankkeisiin.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



Alueiden käytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä

Soili Ingelin, PIRELY, pj.

Samuli Alppi, PIRELY, siht.

Elina Viitanen, PIRELY

Hanna Djupsjöbacka, PL

Pia Hastio, Tampere

Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula

Markku Lahtinen, Kangasala

Timo Rysä, Ylöjärvi

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle,

taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja

elinympäristölle.

• Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja

rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua

maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi

maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava,

yleiskaava ja asemakaava.

• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden

käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo

että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä

otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut

alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä

kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset

(MRL 18 §).

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä

(tavoitteena voimaan tulo 1.4.2017)

• Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat

nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja

rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin

kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat,

valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat)

• Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen

liittyvässä tekstiosiossa.


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


• Osallistumalla kunta- ja

maakuntakaavoitukseen.

• Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä

valtakunnallisesti tai maakunnallisesti

merkittävistä yleis- ja asemakaavoista

viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne

viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa

käsitellään.

• Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset

kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm.

ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja

rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita,

kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia,

kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä

muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä

suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia.

• Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä

merkittävistä yleis- ja asemakaavoista,

rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen

mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja

suunnittelutarveratkaisuista.

• Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm.

laki rakennusperinnön suojelusta,

muinaismuistolaki).

• Tuottamalla valtakunnalliseen

seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja

asemakaavoista sekä kuntien

poikkeamispäätöksistä ja

suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm.

rakennussuojelua koskevia tiedostoja.

• Seuraamalla kuntien päätöksenteon

lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja

maakunnallisissa kysymyksissä.


Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa:

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


Valtakunnallisesti määritellyt ELY:n

alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset:

• Kehittämiskeskustelu

• Viranomaisneuvottelu

• Lausunto

• Päätösten seuranta ja valvonta

• Rakennusperintöavustus

• Rakennussuojelupäätös


Muita merkittäviä ELY:n palveluja ovat:

• Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta

• Suunnitteluyhteistyö

• Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä

• Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot

• Koulutus sidosryhmille

• Ohjelmien ja strategioiden laatiminen

• Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen

valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne,

kaavoitustilanne, lupaseuranta)

• Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin

ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v. 2015

Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti – luonnos

(Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017)

Asiakkaat:

• Kunnat, maakunnat

• Yritykset ja yhteisöt

• Asukkaat

• Elinympäristön käyttäjät

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.3.4 Tuotokset

• Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain 30–40 kpl.

• Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista on annettu vuosittain noin 30–40 kpl.

• Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin 40–50 kpl.

• Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset.

• MAL-sopimus vuosille 2016–2019 on allekirjoitettu 9.6.2016. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena.

• ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate -hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKU-verkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa.

• Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on

järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty

hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja

Hiedanrannan alueet).

• Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä.

Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö

valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere.

• Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48 %

Pirkanmaan ranta-alueista. Käynnissä ovat Orivesi,

Ikaalinen ja Kangasala.

• Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v. 2016

kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon

myönnettiin 30 000 euroa.

• Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta

paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja

asemakaavat, poikkeamispäätökset ja

suunnittelutarveratkaisut

• Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja

valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain

1–2 kpl.


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


• ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi

asiantuntijakumppaniksi.

• ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta

(mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole

resursseja.

• Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan

päättäjille tuotettava koulutus.

• Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely

ovat nyt hyvässä tasapainossa.

• Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa

keskittymään merkittäviin kysymyksiin.

• Edistäminen toimii, kun päämäärä on yhteinen,

ELY:n kanta on selkeä, kun eriäviä tahtotiloja.

• Pienten kuntien näkökulmasta neuvottelut

(kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut)

ovat erityisen tärkeitä.

• Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta; nykyiseen

lainsäädäntöön perustuen E:n rooli on jäänyt heikoksi.


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2.4 MAL-sopimusmenettely


Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.4.1 Määrittely: MAL-sopimusmenettely

• Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten

kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä.

• Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun

kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä

maankäytön, asumisen ja liikenteen

yhteensovittamisessa.

• Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta

eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun

Rakennesuunnitelman pohjalta.

• Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja

kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena

kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon

edellytyksiin ja tonttitarjontaan.

• Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen

kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet 2016–19.

Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM,

ARA, LIVI ja ELY-keskus.

• Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa.

Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja

käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä.

ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja

seurantaan valtion viranomaisena.

• Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä

valtioneuvoston periaatepäätös.

• Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen

liittyen ei ole tehty päätöksiä.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



Vesihuolto-alatyöryhmä

Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus

Samuli Alppi, Pirkanmaan ELY-keskus

Pekka Virtaniemi, Ylöjärven kaupunki

Teemu Lepistö, Ikaalisten Vesi

Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset)

vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta,

rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä

muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm.

vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset

ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien

vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea

vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesi-tutkimuksiin sekä muihin

vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. ELY-keskukset vastaavat

pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm.

pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista),

seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa.


• Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai

pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät

ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen

kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti

aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä

yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen

kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun.

Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa,

jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon.

Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu

maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun.

• Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon

kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun

valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat

osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien

laadintaan.

• Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille

talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää

talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien

käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja

ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa

2.5.1 Määrittely

• Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden

saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus.

Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat

useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus.

• Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset

pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä

pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös veden-

hankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan

edistäminen.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot

http://www.facebook.com/sharer.php?u=http://www.ymparisto.fi/vesihuolto&t=Ymparisto+>+Vesihuolto

http://twitter.com/share?url=http://www.ymparisto.fi/vesihuolto&text=Ymparisto+>+Vesihuolto

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.5.3 Tuotettavat palvelut, asiakkaat ja tuotokset


Asiakkaat

• Maakunnan asukkaat

• Toiminnanharjoittajat

• Kunnat

• Vesihuoltolaitokset

• Sidosryhmät ja

yhteistyökumppanit

Vesihuoltolaki, Asiantuntijapalvelut

• Vesihuolto ja pohjavedet

• Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus

• Vesihuollon järjestäminen

• Vesihuollon kehittäminen

• Pohjavesien suojelun edistäminen

• Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö

• Tulva- ja kuivuusriskit

• Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen

• Vesihuoltoyhteistyön edistäminen

• Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun

yhteensovittaminen vesihuollossa

• Viranomaisyhteistyö

Viranomais (valvonta) palvelut

• Yleisen edun valvonta

• Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely

• Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta

Rahoituspalvelut

• Vesihuollon kehittämishankkeet

• Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat

• Vesihuoltohankkeet

Maakuntakaavoitus

• Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen

kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen

oikeusvaikutteisesti

Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoitettuna

Tuotokset

ELY-keskus

• lausunnot

• kehittämissuunnitelma

• muut vesihuoltoon liittyvät

selvitykset (ml. biotalous)

• seurantasuunnitelma

• pohjavesialueiden rajaukset ja

kartat

• vesienhoidon

toimenpideohjelma

• vesienhoitosuunnitelma

• POVET-rekisteri

Pirkanmaan liitto

• maakuntakaava ja siihen

liittyvät selvitykset

• lausunnot

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.5.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa

• Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä

asiantuntemus

• Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien

arvioinnissa ja hallinnassa

• Verkostoituminen yli maakuntarajojen

• Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun

tarpeiden huomioon ottaminen osana

maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja

maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää

• Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana

vesien- ja merenhoitoa

• Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



Joukkoliikenne-alatyöryhmä Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY

Mika Periviita, Tampere

Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto

Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto

Erkki Harju, Tuomi Logistiikka

Minna Uschanoff, Valkeakoski

Pirkko Lindström, Juupajoki

Jukka-Pekka Vallius, Pirkanmaan ELY

Valmistelussa käytetty

apuna WayStep

Consultingin

konsulttityötä ”Julkisen

henkilöliikenteen

organisointi

Pirkanmaalla 2019”

Henkilökuljetukset-alatyöryhmä Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Oy

Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY

Mika Periviita, Tampere

Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto

Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto

Satu Astor, KELA

Jussi Teronen, Ylöjärvi

Anne Vesaranta, PSHP

Kristiina Harsu, KELA

Ellinoora Tuusa, Tuomi Logistiikka Oy

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY

2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 1/2

Muut joukkoliikennejärjestelmän toimijatahot:

• Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE): toimivalta-alue Tampere sekä

Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.

• Tampere isäntäkaupunki, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta.

• NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä.

• Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle.

• Resurssit: 20 henkilötyövuotta + sopijakuntien resurssit, kuntien rahoitus noin 15

M€/vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M€/vuosi.

• Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa.

• Lisäksi kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia .

• LVM:n tilaamaa junaliikennettä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen nykyiset tehtävät: • Toimivalta-alueena Pirkanmaan maakunta pois lukien Tampereen kaupunkiseutu.

• Vastaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä alueellaan.

• Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen.

• Nykyisin kilpailutetaan nettomallilla, jossa liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä.

• Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten

perusteella (ei enää uudessa maakunnassa).

• Nykytilassa ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M€ joukkoliikenteen

ostamiseen ja lipputukeen.

• ELY:n järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tilaajalla ole tarkkaa tietoa.

• Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella

Vallu-järjestelmällä.

• Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus.

• Lisäksi Pirkanmaalle ulottuu myös muiden ELY-keskusten hankkimaa ja luvittamaa

joukkoliikennettä.

NYKYTILA

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Tuomi Logistiikka Oy

• Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama

hankinta- ja logistiikkayhtiö

• Yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2016

• Henkilöstö 180 hlöä, liikevaihto 90 M€

• Tays erityisvastuualueen yhteishankintayksikkö

• Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri,

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä Pirkanmaan

sairaanhoitopiiri

• Kaikkien Tampereen kaupungin kustantamien kuljetusten suunnittelu

ja ohjaus joukkoliikennettä lukuun ottamatta

• Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla

• Kiireettömät potilassiirrot inva- ja paaritaksilla: kaikki PSHP:n yksiköt

(Tampere, Sastamala, Valkeakoski), Tampereen, Nokian ja

Kangasalan kaupungit

• Henkilöliikenneyksikön vuosivolyymit (2016) 1 240 000 matkaa, joiden

arvo 21 M€

• Pirkanmaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista

matkoista jo nykytilassa 85 % Tuomen ohjauksessa

• Tuomella ei ole omaa kuljetuskapasiteettia, vaan kuljetuspalvelut

hankitaan markkinoilta kilpailuttamalla.


Henkilöliikenteen toiminta-alue

2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 2/2

Kuljetustenohjauskeskuksen

(Kuohke) toiminta-alue

Kiireettömät potilassiirrot

ambulanssilla koko

Pirkanmaalla

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.6.2 Tuotantotapa

Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytetään Pirkanmaalla julkista rahoitusta vuodessa yhteensä yli 76 milj. €

• noin 3/4 on kuntien rahoitusta

• noin neljännes Kelan rahoitusta (sis. ei-kiireelliset SVL-matkat ja koulumatkatuki)

• Joukkoliikenteen valtion rahoituksen osuus on noin 4 milj. €

Kuntien rahoittamista SOTE-kuljetuksista vajaa 10 % on sosiaali-

huoltolain (SHL) ja reilut 90 % vammaispalvelulain (VPL) kuljetuksia

• Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin (13,6 M€ /2016) käyttäjällä

on subjektiivinen oikeus. Asiointialueena oma kunta ja lähikunnat.

• Harkinnanvaraisten sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten

(0,9 M€ /2016) järjestämisessä eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä

ja omavastuut vaihtelevat kunnittain.

• Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset (2,1 M€ /2016) koskevat

pääasiassa kehitysvammaisten työ- ja koulumatkoja.

Koulukuljetusten kustannuksiin (18,8 M€ /2016) sisältyvät sekä

koululaisten matkaliput normaaleille reittilinjoille että kunnan

ostamat erilliset koululaiskuljetukset linja-autoilla ja takseilla.

Avoimessa joukkoliikenteessä suurin osa liikennöitsijän

tuloista tulee asiakaslipputulosta. Yhteiskunnan tukiosuus ei

siis kerro kovinkaan paljon avoimen joukkoliikenteen

volyymeistä.

Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi

Kiireettömät potilaat Kela

17,1 milj. €

18,3 milj. €

18,9 milj. €

3,9 milj. €

18,4 milj. €

(vuosi 2015)

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.6.3 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää


Maakunnassa on tarpeen kehittää henkilöliikenteen

kokonaisvaltaista osaamista ja selkeää johtajuutta.

• ELY-keskuksen ja kuntien välillä yhteistyö toimivaa, mutta

painopistettä tulisi siirtää kehittämiseen ja parempaan

ennakointiin. Yhteishankintoja ja -rahoitusmalleja on kehitettävä

jatkossa.

• Kunnissa ongelmana on osaamisen puute, koska kunnissa

(pääosin) ei ole henkilökuljetusten tai joukkoliikenteen

ammattilaisia. Kaikki henkilöliikennetehtävät tehdään muun

toimen ohessa, myös suunnittelu ja kilpailuttaminen. Ollaan

palveluntarjoajien vietävissä.

• Pirkanmaan liitolla strateginen kehittämisote myös

joukkoliikenteeseen maakuntakaavan ja

liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä innovaatiotoiminnan

johtamisen kautta.

Tampereen seudun joukkoliikenteen alueella joukkoliikenne

kehittyy vahvasti keskeisillä alueilla.

• Verkostoperusteinen organisointi ja yhteistyö jäsenkuntien ja

liikennöitsijöiden kanssa toimii hyvin.

• Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä sekä toimivat

informaatiojärjestelmät palvelevat hyvin.

Yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen on tärkeä

tavoite koko maakunnan joukkoliikenteessä.

• Ongelmana eri julkisten toimijoiden järjestämien kuljetusten

hajanaisuus ja melko vähäinen yhteistyö (esim. sote-

kuljetukset, avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset…). Tulee

rakentaa seutuviranomaisen, maakunnan ja kuntien

yhteistyömalli. Ainakin yhteiskilpailutus voisi toimia.

Tavoitteena seutuviranomaisen lippu- ja maksujärjestelmän

laajentaminen koko työssäkäyntialueelle.

• Pääteiden joukkoliikennepalvelu toteutuu merkittävältä osin

markkinaehtoisesti, mutta markkinaehtoista liikennettä

viranomainen ei voi halutessaankaan tukea.

Markkinaehtoisen liikenteen osalta yhtenäisen lippu ja

maksujärjestelmän käytön mahdollisuutta ja kunnan

tukemismahdollisuutta tulee vielä selvittää.

Kuntarajapohjainen toimivaltaraja on hallinnollisesti helppo,

mutta palvelun tuottamisen kannalta tehoton.

• Tampereen seudun toimivaltaisen

joukkoliikenneviranomaisen alueella tärkeää on

maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen,

muualla Pirkanmaalla keskeisempää luoda riittävä

palvelutaso koulumatkojen ja pendelöinnin tarpeisiin sekä

joillakin yhteyksillä myös palveluasiointiin.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2.7 Tienpito

Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmä

Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY Markku Kujanpää, Tampereen aluetaksi

Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Pekka Aalto, Pirkanmaan LOGY ry

Tommi Merta, Pirkanmaan ELY Heikki Liimatainen, TTY

Annukka Hakala, Destia Jyri Sarkkinen, Akaa

Kari Keinonen, Länsilinjat


Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus

-teemaryhmä

sekä

Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Muut viranomaistahot

kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus,

luvat…

Pirkanmaan liitto

Liikennejärjestelmä-suunnitelma

Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY

Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö,

luvat

Liikennevirasto

Tienpito, radanpito,

suunnittelu, ohjeistus

Kunnat

Kadunpito

Tiekunnat/ yksityishenkilöt

Yksityisteiden tienpito

Palveluntuottajat

Asiakkaat

Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset

Yhteistyökumppanit

Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media...

2.7.1 Yhteistyötahot

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Pirkanmaan maantieverkon laajuus

• Valtatie 665 km

• Kantatie 313 km

• Seututie 768 km

• Yhdystie 3392 km

• Yhteensä 5138 km

• Sillat 1066 kpl

29.5.2017

Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet

www.pirkanmaa2019.fi

Kuhmoinen:

Valtatie 35 km

Kantatie 13 km

Seutu- ja yhdystiet 150 km

Maantielaki:

Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen,

kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien

rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien

parantamista.

2.7.2 Määritelmä ja tuotettavat palvelut

40

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


2.7.3 Tuotokset ja resurssit


PIR-ELY • Rahoitus

• Ohjelmointi

• Suunnittelun tilaajatehtävät:

• Esi- ja yleissuunnittelu

• Tiesuunnitelmat

• Maanhankinta

• Maankäytön yhteistyö


• Liikenneturvallisuus

• Ympäristöasiat

• Liikenteen hallinta

• Joukkoliikenne

• Yksityistiet

• Tienpidon lupia

Hankinta-alue (VAR-ELY),

Pirkanmaalle kohdistuvat • Rakennussuunnittelu

• Urakoiden kilpailuttaminen

• Urakan aikainen toiminta

• Pienet investoinnit

• Päällysteet

• Tiemerkinnät

• Tiestön hoito (6 alueurakkaa)

• Tampereen Rantatunneli

• Varusteet ja laitteet

• Liikennevalot

• Tievalaistus

• Pumppaamot

Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. €

Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta,

arviolta noin 110 000 € vuodessa.

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 § 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen

Tuotantotapa ja palveluverkko

Valtakunnallisesti keskitetyt

• PIRELY: Tienpidon luvat, liikenteen

asiakaspalvelu, tieperinneasiat

• EPOELY: Liikenteen luvat (taksi ja tavara)

• LAPELY: Vahingonkorvaukset,

ajoneuvojen siirrot

• KASELY + LIVI: Liikennetelematiikka

• KESELY: Pientieasiat

• VARELY: Lauttaliikenne, hoidon

kilpailuttaminen

• LIVI: Oikeudellinen apu, tutkimus ja

kehittäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU



• Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan

tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus

päätöksissä, ennakoitavuus)

• Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat)

• Toimivia yhteistyömuotoja mm.:

• Liikenneturvallisuusfoorumi

(laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja

liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä

(ELY, Liikenneturva, poliisi, pela)

• Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä

(ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä,

Metsäkeskus…)

• Liikenteen hallinnan johtoryhmä

(ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela)

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


Kulttuuriympäristön hoito -alatyöryhmä

Elina Viitanen, ELY (pj.) Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo

Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo

Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Ranja Hautamäki, Tampere

Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Ilari Rasimus, Lempäälä

Jaakko Lemmetyinen, ELY, E-vastuualue Leena Lahtinen, Vesilahti


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


• Kulttuuriympäristö:

• Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja

suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu

muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä,

maisemasta ja perinnebiotoopeista.

Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön,

ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja

kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi)

• Kulttuuriympäristöjen hoito:

Laaja merkitys:

• kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla

edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja

muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä,

suojelua, kestävää kehitystä ja aktiivista toimintaa.

(kulttuuriymparistomme.fi)

• Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. rakennusten

korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin

materiaalien ja menetelmin, alueiden perinteinen

käyttö (laidunnus, niitto, raivaus), edellisten

suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen

(kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen

hallinnolliset toimet (alla).


Suppea merkitys:

• hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä

kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen

edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksista)

• Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta

• Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja

rakennusten purkamisen valvonta

• Julkisyhteisöjen (mm. kuntien) omistaman

rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi)

• Ympäristön tilan seuranta

• Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat

• Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


ELY-keskukset

• Lakisääteiset:

• Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset

alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot

huomioiden

• Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä

rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla

• Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen

• Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat

• Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja

maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille

• Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto,

avustukset ympäristösopimusten kautta

• Infrahankkeet (tiet, mastot, voimalinjat) kulttuuriympäristön

arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja -

sillat)

• Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta

• Vapaaehtoiset:

• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä

• Koulutuspäivien järjestäminen

• Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin

osallistuminen


Maakuntien liitot

• Lakisääteiset:

• Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen

valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja

kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja

riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin

selvityksiin perustuen

• Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja

kehityksen seuranta

• Vapaaehtoiset:

• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään

osallistuminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


• Maakunnan asukkaat ja yhteisöt

• Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY)

• Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY)

• Kulttuuriympäristötieto (PL)

• Koulutus sidosryhmille (ELY)

• Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY)

• Maatalouden ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY)

• Rakennussuojelupäätökset (ELY)

• Kunnat

• Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY)

• Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY)

• Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL)


• Maakunnan yritykset ja matkailu

• Kulttuuriympäristötieto (PL)

• Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja

rakennusperinnön säilymisen edistäminen

(PL, ELY)

• Valtio

• Valtakunnallisten

kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano

alueilla (PL, ELY)

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.8.4 Tuotokset

• Selvitykset

• PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl /

10 vuotta

• Kaavalausunnot ja -neuvottelut: Kulttuuriympäristön

ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy

pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausuntoja

neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin

asemakaavahankkeet eivät koske

kulttuuriympäristöä.

• PL n. 60 lausuntoa / vuosi

• Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen

valtakunnallisissa ohjelmissa,

viranomaisyhteistyössä ym.

• PL n. 10 kpl / vuosi


• ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin

sekä lakisääteisiin kulttuuriympäristön suojelun

tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty

”Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen” -

alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä.

Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon

ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen

lausuntoja neuvottelumenettelyihin. Esim.

taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on

otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin

(Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.)

• Ympäristösopimukset perinnebiotooppien ja

maataloustuotannon monimuotoisuuden ja

maisemanhoidon tukemiseen.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


2.8.5 Hyvät käytännöt, nykytilassa toimivaa ja kehitettävää

• Kulttuuriympäristö nähdään voimavarana ja

vetovoimatekijänä. Alueiden suunnittelussa olemassa

olevien arvojen vaaliminen ja laadukkaan ympäristön

tuottaminen tuottavat parhaimmillaan uusia

arvokkaita kulttuuriympäristöjä.

• Asiantuntemusta ja neuvontavalmiuksia tulee olla

jatkossakin riittävästi käytettävissä. Asiakkaina

kunnat ja maakunnan yritykset ja asukkaat –

mieluummin yhdessä tehden kuin ylhäältä alas

ohjaten.

• Kaavasuunnittelussa arvostetaan eri viranomaisten

asiantuntemusta kulttuuriympäristöä koskevissa

kysymyksissä. Asiantuntijuus tulisi resursoida

jatkossakin.

• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän työ on toimivaa

ja kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen

kannatettavaa. Tarvitaan keskustelukumppaneita;

yhteisiä tulkintoja ja linjauksia, osaamisrinkiä.

• Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset

edistävät arvojen huomioon ottamista. Maakuntakaava

2040 on tärkeä työkalu jatkossa, sekä ohjelmia

laadittaessa, jalkautettaessa että hankkeita tuettaessa.

• Paikallistason toimijoiden kulttuuriympäristönhoitotyön

tukeminen avustuksin, sekä puitteita, neuvontaa ja

koulutusta tarjoamalla, edistävät jatkossakin

konkreettista työtä kulttuuriympäristön,

rakennusperinnön ja maisemien hoidossa. Tuettu työ

myös tekee aihetta tunnetuksi ja muokkaa asenteita.

Tiedotusta ja kannustimia on lisättävä.

• Kulttuuriympäristön tilan seuranta on jäänyt vähälle.

• Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tarvitaan

lisää.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen

järjestämisen edistäminen


Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen -alatyöryhmä

Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj.

Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano

Elina Viitanen, ELY-keskus siht.

Sirpa Jokela, Valkeakoski

Mika Wallin, Ikaalinen

Eija Muttonen-Mattila, Tampere

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU



Rakennusvalvonnan tehtävät

• Kaavojen noudattamisen valvonta

• Rakentamista koskevien lupien käsittely

• Rakennustyön aikainen valvonta

• Rakennetun ympäristön ja rakennusten

kunnossapidon ja hoidon valvonta

• Yleisen edun valvonta

• Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät

• Kunnan määräämät muut tehtävät

Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 2.9.2 Resurssit

www.pirkanmaa2019.fi

• Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja

sitä kautta resursseja on vaikea verrata

keskenään, koska työn sisältö vaihtelee

kunnittain.

• Kuntakohtaisesti eri tavoin jaettuja töitä ovat

mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat,

poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut,

mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten

käsittely, korjausneuvonta ja

esimiestehtävät.

• ELY-keskuksen 1.4.2016 alusta muuttunut

rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen

työmäärää.

• Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös

kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin

samoin kuin muuntuvat taloudelliset lasku- ja

nousukaudet rakentamisessa.

• Maakunnan alueella rakennuslupataksat

eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat

suuresti toisistaan.

• Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on

sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä

kautta yhtenevää.

• Erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi

tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

3 Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen


3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen

(järjestäminen ja tuottaminen)

3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset

3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja

tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)


• Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön

kasvu.

• Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta

maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen.

Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta

toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu

heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä

tunnistamaan valmistelutyössä.

• Alueiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja

maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena,

miten rajapinta määritellään.

• Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako

maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen

omistamillaan teillä?

• Palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset

vaikuttavat tienpidon priorisointiin ja palvelutason

tarpeeseen (mm. toimenpideajat).

• Megatrendien muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä

(kuten digitalisaatio, automaattiajaminen jne.).

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja

tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

• Palvelutason toteuttaminen

• Liikennepalveluiden suunnittelu

• Järjestämistapapäätös

• Lausuntojen antaminen

• Liikennöitsijäyhteistyö


• Liikennetietojärjestelmät

1. Joukkoliikenteen

toimivaltainen viranomainen • Kuljetusoikeuksia myöntävien

koordinointi ja ohjaus

• Kuljetuspalvelukokonaisuuden

kehittäminen yhdessä

joukkoliikenteen kanssa

• Joukkoliikenteen palveluista

tiedottaminen sote-hlökunnalle

ja asiakkaille

2. Sote-kuljetukset

• Kuntayhteistyö,

henkilöliikennetyöryhmät

• Koulukuljetusten

koordinointi

• Palvelutaso

• Yhteishankinnat

3. Kuntayhteistyö

• Tarjottavan palvelutason

kriteerien määrittely

• Henkilöliikenteen

kuljetustuotannon tilaaminen

• Suunnitteluttaminen

4. Järjestäjän tehtävät

• Joukkoliikenteen tavoitteiden määrittely maakuntastrategiassa

• Joukkoliikenteen palvelutason määrittely

• Jl:n tarpeiden esille tuominen (infran kehittäminen ja kunnossapito)

• Matkaketjujen ja solmupaikkojen kehittäminen

5. Liikennejärjestelmätyö

• Joukkoliikenteen edistäminen

kunnissa, maakunnassa ja

valtakunnallisesti

• Hankerahoitukset yms.

6. Edunvalvonta 7. Jatkossa mahdollisesti

sairausvakuutuslain

korvauspiiriin kuuluviin

kuljetuksiin ja

raideliikenteeseen liittyviä

tehtäviä

• Palvelutarve säilynee samana, mikäli muussa palveluverkossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Muutokset esimerkiksi sosiaali- ja

terveyspalveluiden palveluverkossa vaikuttavat liikkumistarpeeseen ja siten edellyttävät myös kulkemismahdollisuuksien muutoksia. Muutoksia

myös megatrendeistä kuten väestön ikääntyminen, nuorten ajokortittomuus ja muuttoliike. Liikennepalvelujen tuottamisessa isoja muutoksia.

• Maakunnalle siirtyvät henkilökuljetukset sekä joukkoliikennetehtävät antavat mahdollisuuden tarkastella ihmisten liikkumistarpeita ja julkisesti

tuotettuja liikkumispalveluita kokonaisuutena paremmin kuin ennen. Tämä mahdollistaa huomattavat säästöt kuljetuskustannuksissa.

Pienillä toimilla voidaan saavuttaa jopa miljoonien eurojen säästöjä!

• Tarve myös tarkastella kriittisesti tällä hetkellä vallalla olevia totuttuja toimintatapoja ja peilata niitä lain velvoitteisiin ja kohtuullisuuden

vaatimuksiin.

Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset:

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen



Maakuntakaava • Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään.

• Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko

valtio toteutukseen?

• Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten

järjestetään yhteistyö.

Liikennejärjestelmä • Maakunta huolehtii osaltaan liikennejärjestelmän toimivuudesta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön

kaltainen. Painotus vahvasti jatkuvassa ljs-työssä.

Alueidenkäytön

suunnittelun edistäminen

• ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste

kuntien kaavoituksen edistämisessä erityisesti valtakunnallisissa ja

maakunnallisissa asioissa.

Vesihuolto • Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia

• MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta

• Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki.

Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen



• Lähtökohtaisesti ei muutoksia joukkoliikenteen

toimivaltaisissa viranomaisissa Pirkanmaalla, ELY-

keskuksen tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tehtävissä ei

merkittäviä muutoksia, mutta maakuntalaissa julkisen

liikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä.

• Julkinen liikenne kirjataan maakuntastrategiaan, keskeinen

johtamisen työkalu. Maakunta päättää yleiskatteellisen

rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Joukkoliikenteen

palvelutasoa ei ole tarpeen enää lain mukaan vahvistaa,

mutta palvelutaso kannattanee määrittää jatkossakin.

• Suurimmat muutokset tuo laki liikennepalveluista, joka tuo

tiedon ja rajapintojen avaamis- ja toimitusvelvollisuuksia

sekä toimivaltaisille viranomaisille velvollisuuden myydä

kertalippuja koko matkaketjulle. Lisäksi tulee

maksujärjestelmän taustajärjestelmän

internetpohjaisuusvelvoite.

• Viranomaisen vastuu maaseutuliikenteestä todennäköisesti

kasvaa, kun taksien päivystys- ja

asemapaikkavelvollisuudet poistuvat.


• Isoin muutos syntyy liikenteen markkinoiden

muuttumisesta. Maakunnassa joukkoliikenteen

toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja osaamistarpeet

liittyvät entistä enemmän ihmisten kokonaisvaltaiseen

liikkumismahdollisuuksien turvaamiseen.

• Liikennepalvelulain taksisääntelymuutokset edellyttävät

merkittäviä muutoksia kuljetuspalveluiden hankintaan

• haja-asutusalueen palvelutason heikkenemisen estäminen

saattaa edellyttää yhteiskunnan erityistoimia

• hinnoittelumetodit

• kuljetuspalvelutuotannon laadunhallinta (kuljettajat ja

kuljetuskalusto)

• Valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti saattavat

aiheuttaa kuljetustuotantoon muutoksia ja joka

tapauksessa tilastointiin ja henkilökohtaisten tietojen

ylläpitoon liittyviä järjestelmämuutoksia.

• Sairausvakuutuslain (SVL) mukaisten matkakorvausten

siirtyessä maakuntien vastuulle tulee arvioida ja integroida

mm. omavastuu- ja palvelutasokysymykset koko

järjestelmän osalta.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset

• Maakuntaan tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden

juridista osaamista (nykyisin saatavissa Liikennevirastosta

ja vähäisesti myös Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja

ELY:ista)

• Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien

välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja

laajentaa.

• Asiantuntijapalveluiden ostomahdollisuus tärkeää.


• Joukkoliikenteen tausta- ja hallintajärjestelmät nykytilassa

Liikenneviraston järjestelmissä. Näiden jatkuvuus on

turvattava.

• Joukkoliikenne aiheuttaa tyypillisesti runsaasti

asiakaspalautetta, jonka vastaanottamiseen on luotava

toimintatapa.

• Bruttoliikenne aiheuttaa tilaajalle paljon lisävastuita

(asiakaspalautteet, lippu- ja maksujärjestelmä, aikataulu-

ja muu informaatio), tähän liittyen yhteistyö

seutuviranomaisen kanssa on edellytys liikenteen

järjestämiseksi tällä tavalla


Tienpito:

• Liikennevirasto vastaa nykytilassa keskitetyistä

tietojärjestelmäpalveluista. Tämän täytyy toteutua myös

jatkossa.

• Keskeisimmät tienpitoa palvelevat tietojärjestelmät ovat

maanteiden ominaisuustietojen hallintaa palvelevat

Tierekisteri ja Siltarekisteri (Taitorakennerekisteriksi 2017),

hoidon alueurakoiden raportointijärjestelmät Harja, eUrakka

ja Tiira, ylläpidon tietojärjestelmä YHA, onnettomuustiedot

(Tierekisteri), karttapohjainen tietopalvelu Tiemappi,

joukkoliikennettä palvelevat VALLU-liikennelupajärjestelmä

ja Digiroadin pysäkkitiedon hallinta.

• Tienpidon hankinnan ja kilpailutuksen toimintamalli on

keskitetty ja yhtenäisesti ohjeistettu valtakunnallisesti. Olisi

syytä olla myös jatkossa.

• Keskitetyt asiakas- ja tietopalvelut entistä enemmän

sähköisinä palveluina, resursoitava

• Toiminnanohjausjärjestelmät yms. ratkottava

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

4 Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus


4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta

keskeiset maakunnan tehtävät

4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet

4.3 Liikenteen palvelualueisiin

pohjautuva henkilökuljetusten malli

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Asiantuntija-apu ja koulutus

4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta

keskeiset maakunnan tehtävät

Strateginen suunnittelu

• Maakuntakaava

• Liikennestrategia

• Vesihuoltostrategia

• Muut

Muu suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen

Edistämistehtävät

• Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen

järjestämisen edistäminen, alueiden käytön seuranta

• Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja

kulttuuriympäristön hoito

• Vesihuollon edistäminen ja valvonta

• Tienpidon suunnittelu • Liikennejärjestelmätyö

• Tienpidon ja henkilöliikenteen hankinta ja

sopimusten hallinta

• Kehittämisohjelmat ja -hankkeet

• Edunvalvonta • yms…

• Muut suunnitelmat ja selvitykset

MAL-sopimus/

toteuttaminen

+ seuranta

• Viranomaisneuvottelut

• Yhteistyö- ja hankeryhmät

• Kehityskeskustelut

• Suunnitteluyhteistyö

• Asukasosallistuminen ja

asiakastarpeiden tunnistaminen

• Yhteiset prosessit ja vuoropuhelu

(LUOVA, LIVI, kunnat)

Vuorovaikutus

• Lausunnot

• Ympäristö-

tieto

• Aluetieto-

palvelu

T

I

E

T

O

J

Ä

R

J

E

S

T

E

L

M

Ä

T

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet


2

1

3

3. Vastataan kasvaviin

palvelutarpeisiin laadukkaasti ja

kustannustehokkaasti.

• Maakunnallinen kilpailutus ja

matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja

kehitysvammalain mukaisissa

matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa.

• Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen

kanssa.

2. Kustannustehokas joukkoliikenteen,

erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen

yhdistävä liikennejärjestelmä.

• Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö

korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä

liikennepalveluita.

• Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa.

1. Joukkoliikenne tarjoaa

kilpailukykyisen vaihtoehdon

henkilöauton käytölle.

• Kasvatetaan joukkoliikenteen

käyttäjämääriä

• Tiivis yhteistyö maankäyttö &

joukkoliikenne

Voidaan toteuttaa toimivaltarajoja

muuttamatta vahvistamalla

eri toimijoiden yhteistyötä.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Ydinalue Reuna-alue

4.3 Liikenteen palvelualueisiin

pohjautuva henkilökuljetusten malli Ydinkaupunkiseudun alueella

• Vahva linkki maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen välillä.

Maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksiin voidaan reagoida

ennakoiden, kun toimitaan rajatulla kasvualueella.

• Pystyttäisiin panostamaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen

suunnitteluun siellä, missä on eniten kysyntää parempaa

joukkoliikennettä isoille käyttäjäryhmille

Muualla maakunnan alueella

• Henkilöliikenteen ja joukkoliikenteen yhteistyö keskiössä

• Maakunnan rooli vahvistuu. Maakunnalle nykyistä enemmän

vastuuta henkilökuljetuksista ja joukkoliikenteestä. Jatkossa myös

mahdollisesti junaliikenne.

• Erilaistuminen mahdollistaa joukkoliikenteen ja henkilöliikenteen,

erityisesti koulukuljetusten tehokkaamman koordinoinnin

massajoukkoliikenteen ulkopuolisilla alueilla.

• Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä koko alueella ainakin

viranomaisen liikenteessä yhteistoimintasopimuksella

• Maakunta - kunta -yhteistoimintasopimukset, verkostoyhteistyö

kuntien kanssa

Keskeistä yhteistyön lisääminen toimivaltaisten viranomaisten välillä

(kuten yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä).

Selkein malli liikenteen järjestämisen kannalta.

Ei vaadi toimivaltarajojen muuttamista, mutta pitkällä aikavälillä

palvelualueiden mukaisia toimivalta-alueita kannattaa selvittää jatkossa.

Ydinkaupunkiseutu

Muu maakunta

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Asiakkaina eri viranomaiset, sidosryhmät ja asukkaat.

• Maakuntakaava, liikennestrategia ja

vesihuoltostrategia laaditaan kuntien ja valtion

toimijoiden kanssa yhteisesti.

• Alueidenkäytön suunnittelun ja vesihuollon

edistämistehtävä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja

valtion toimijoiden kesken. Yhteistyö maakunnan

muiden ympäristöviranomaisten kanssa on keskeinen

laatutekijä sekä ennakollisissa neuvotteluissa että

lausuntomenettelyissä.

• Uusi maakunta tarvitsee ajantasaiset, avoimet

digitaaliset tietokanavat, joita pitkin esimerkiksi

suunnitelma- ja seurantatieto välittyy organisaatiolle ja

asiakkaille.

• Digitaalisten kanavien rinnalla säilyy mahdollisuus

henkilökohtaiseen neuvontaan.



• On tarpeen arvioida yhteisen

asiakaspalvelukeskuksen tarve.

• Asiakkaat nähdään toiminnan kehittäjinä.

• Asiakassegmentointi:

• asiakkuustyyppien tunnistaminen

• prosessien kohdentaminen

• Jatkossa alueidenkäytön suunnittelu ja jatkuva

liikennejärjestelmätyö hyötyvät strategisesta

profiilistaan, joka perustuu toimintaympäristön,

erilaisten asiakkaiden ja yhteisöjen osaamisen

hyödyntämiseen joukkoistamalla ja tarpeiden

tuntemiseen sekä asiantuntijaorganisaation omaan

osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin.

• Suunnittelussa tärkeää on avoin ja aito vuorovaikutus

asukkaiden kanssa sekä kuntien ja muiden

viranomaisten osallisuus ja omistajuus suunnittelussa.

Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 5 Asiakkuuden hallinta

Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset

• Henkilökuljetusten osalta palvelutarve määrittyy

lakiperusteisesti sekä harkinnanvaraisten kriteerien

mukaan. Palveluverkko määrittää keskeisesti

matkustustarpeet.

• Joukkoliikenteen osalta tarpeet määräytyvät kuten

nykyään, joskin SOTE/KELA-kuljetustarpeet on

jatkossa otettava huomioon joukkoliikenteen

palvelutasomäärittelyssä. Maakunta määrittää

joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan

yhteistyössä kuntien kanssa.

• Tavoitteena on matkojen kustannustehokas yhdistely

asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Keskeistä on

päästä segmentoinnista yhdistettyihin palveluihin.

Lähtökohtana on, että kaikki kuljetukset ovat

periaatteessa yhdisteltävissä, mutta tähän voidaan

myöntää tarpeen mukaan asiakaskohtaisia

poikkeuksia.


• Asiakkuuksien ohjaus on tärkeää. Joukkoliikenne

saadaan osaksi henkilökuljetusjärjestelmää

ohjaamalla SOTE:n ja opetustoimen matkoja

joukkoliikenteeseen. Julkisesti tuetut kuljetukset

saadaan osaksi joukkoliikennettä avaamalla matkoja

myös muille matkustajille. Matkoja ohjaamalla ja

kuljetusten yhdistelyllä päästään kohti viisaampaa

liikkumista ja kuljettamista.

• Kuljetuspäätöksissä pyritään yhdenmukaisiin

käytäntöihin koko maakunnassa. Mikäli

valtakunnallisesti ei anneta ohjeistusta, on tarpeen

laatia sellaiset maakunnassa. Joka tapauksessa on

pohdittava, toteutetaanko palvelut valtakunnallisilla

minimikriteereillä vai haluaako maakunta tarjota

parempia palveluja.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Tienpito

• Yhteistyöryhmät ovat hyvä toimintamalli

asiakastarpeiden tunnistamiseen (esitelty nykytilan

yhteydessä kohdassa 2.7.4).

• Tiepalveluiden neuvottelukunta (tms.) voisi olla

tarpeen.

• Asiakaspalvelun rooli (keskitetty valtakunnallisesti?)



Kulttuuriympäristön hoito

• Kulttuuriympäristöihin liittyvää avointa dataa pitää

tuottaa jatkuvasti eri käyttäjien tarpeisiin.

• Kuntakäyttäjän näkökulmasta tarvittaisiin yhtä paikkaa,

josta tieto löytyisi keskitetysti ja olisi mahdollisuus

helposti löytää myös tiedon alkulähteille ja

mahdollisesti ladata omaan käyttöön aineistoja.

• Myös tuleva Luova-virasto on keskeinen tiedonkäyttäjä.

• Maakuntamuseon Siiri-järjestelmään olisi hyvä saada

toimiva rajapinta.

• Sisäinen asiakas maakunnassa on maakunnan

kiinteistöomaisuuden haltija, lähinnä SOTE:n

kiinteistöjen osalta.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 5 Asiakkuuden hallinta


• Paikkatietotyössä ja

-järjestelmissä enenevästi

siirtymä avoimiin aineisto-

rajapintoihin ja avoimen

lähdekoodin ohjelmistoihin

⟶ tavoitteena kustannus-

ja toimintahyödyt.

• Lisääntyvä yhteistyö

toiminnan, aineistojen ja

järjestelmien tiimoilta

⟶ yhtenäisempien,

kaikkia palvelevien

toimintamallien ja

-tapojen edistäminen

ja kehittäminen.

Alueelliset tietopalvelut

Avoin data + viranomaistieto

Yhteensopivat tietoinfrastruktuurit

Yhteneväiset tiedon jakamisen periaatteet

Yhteneväiset tiedon tuotannon periaatteet

Tiedon hyödyntämisen tarpeet, tavat ja tavoitteet

Asukkaat Päätöksentekijät Yhteisöt Media

Yritykset Viranomaiset Järjestöt Koulutus

Asiakkaat

Toimijoiden

sitouttaminen

Ympäristötieto: Tiedolla johtaminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Lähtökohtaisesti kaikki teemaryhmän käsittelemät

tehtävät ovat järjestäjätehtäviä, eikä niitä voida

siirtää tuottajalle. Esimerkiksi liikenteen osalta

tilaamisen/järjestämisen ja tuotannon erottaminen on

toteutettu jo Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen

eriyttämisen yhteydessä vuonna 2001.

• Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja

vesihuoltostrategia muodostavat strategisen ja

raamittavan suunnittelukokonaisuuden, jonka

johtaminen on järjestäjän tehtävä.

• Järjestäjä kehittää maakuntakaavaa (MRL 27 §) ja

liikennejärjestelmätyötä sekä sisällöllisesti että

teknisesti.

• Järjestäjä vastaa siitä, että maakunnassa on

käytössä ajantasaiset, strategisen maankäytön

suunnitelmat, jotka perustuvat laajaan tietopohjaan,

yhteistyöhön ja joukkouttamiseen sekä yhteisen

maakunnallisen/seudullisen arvokeskustelun pohjalta

syntyviin johtopäätöksiin. Selvitysten tilaaminen ja

koordinointi on järjestäjän tehtävä.



• Kuntayhteistyön pohjana toimii MRL:n (ehdotus)

mukainen maakuntakaavan yhteistyöryhmä.

Yhteistyöhön tulee linkittää myös valtion toimijat, ja

sen tulee käsitellä koko maakuntakaavan +

liikennestrategian + vesihuoltostrategian

kokonaisuutta. Yhteistyöryhmän toiminnan

järjestäminen on järjestäjän tehtävä.

• Erillisiä suunnittelukokonaisuuksia varten on syytä

perustaa hankeryhmiä, jotka johtavat vuorovaikutusta

ja toimivat tilaajina.

• Järjestäjätehtäviin kuuluvaa asukasosallistumista

vahvistetaan.

• Järjestäjä koordinoi ja kehittää tiedolla johtamisen

palveluita, kuten aluetietopalvelua.

Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmätyö ja vesihuollon kehittäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• ELY-keskukselta siirtyvä alueidenkäytön

suunnittelun edistämistehtävä on

kokonaisuudessaan järjestäjätehtävä, joka

perustuu lakeihin ja asetuksiin. Se sisältää yleensä

sekä viranomais- että asiantuntijatoimintaa. Näiden

erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista

ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia.

• Lakisääteisen yhteistyön lisäksi maakunnan

tehtäviin kuntaa tukevana organisaationa kuuluvat

mm. asiantuntija-avun antaminen, koulutuksen

järjestäminen, kaavoitustoimen

kehittämishankkeisiin osallistuminen

• Kuntien alueiden käytön suunnittelua edistävän

tiedon seuranta, tallennus ja analysointi kuuluu

järjestäjän tehtäviin.

Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Rakennusvalvonta ja rakennustoimen


• Mahdolliset kuntien yhteisrahoituksella toteutetut

maakunnan hoidettavaksi annetut palvelut, kuten

rakennusvalvontojen tukipalvelut, on mahdollista

tuottaa liikelaitoksessa.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Kulttuuriympäristön hoito on lakisääteinen tehtävä,

joka maakunnassa liittyy alueidenkäytön suunnitteluun

ja edistämiseen. Viranomaisresursseja tulee käyttää

myös kansalaistyön mahdollistamiseen (Faron

sopimus).

• Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito on järjestäjän

tehtävä, sisältäen mm. kulttuuriympäristöstrategian

edistämisen.

• Mikäli kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää osatehtävää

hoidettaisiin liikelaitoksessa tai sitä tuotettaisiin muulla

tavoin, sillä tulisi olla kiinteä yhteys muuhun järjestäjän

itse tekemään tai tilaamaan työhön. Laadun valvonta

etenkin selvitysten osalta on tärkeää.

Selvitystarpeiden, selvitysten laadun ja riittävyyden

arviointia tehdään yhteistyössä alan

asiantuntijaviranomaisten kanssa.


Vesihuollon kehittäminen

• Vesihuoltostrategian laatiminen on tärkeä osa

yhdyskuntarakenteen strategisen suunnittelun sekä

maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen

kokonaisuutta.

• Vesihuolto kytkeytyy vahvasti maakunnan

lakisääteisiin aluekehityksen edistämis- ja

maakuntakaavoituksen toteuttamistehtäviin.

• Vesihuollon edistämistehtävien lisäksi maakunta

toimii vesihuollon valvontaviranomaisena.

• Vesihuollon osalta maakunnan tehtävät ovat siten

järjestäjän tehtäviä kuntien ja muiden maakunnan

ulkopuolisten tahojen huolehtiessa vesihuollon

varsinaisista suunnittelu- ja toteutustehtävistä.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikenne-tiimiä, vastuussa kokonaisuudesta)

• Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista

• Joukkoliikenteen edunvalvonta

• Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa

Johtaminen

• Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu)

• Henkilöliikenneasiantuntija

• (Raideliikenteen suunnittelija)

• Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa)

• SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus

• Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen

Suunnittelu

• Kuljetusoikeuspäätösten valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL)

• Kehitysvammalain mukaiset toimet

• Kotona asumista tukevat palvelut

• Kiireettömät potilassiirrot

• Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset

SOTE

Järjestäjä

Tuottaja

(In-house yhtiö)

•

• Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä)

• Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus

‒ Matkojen välitys ja yhdistely

‒ Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen

‒ Ryhmäkuljetusten suunnittelu

• Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen

• SVL-korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen

Tuomi Logistiikka

Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin

keskijohdon määrä kasvaa.

Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä

liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti

strategisen suunnittelun heikkous.

SOTE-liikelaitoksessa

+ varsinainen kuljetuspalvelujen tuotanto kilpailuttamalla markkinoilta

Joukkoliikenne / Henkilökuljetukset

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Strateginen suunnittelu

• Edunvalvonta

• Sisäiset sopimukset

Johtaminen

Järjestäjä

Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle.

Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi

kuten nykyään

Järjestäjätehtävät,

jotka oltava

maakunnalla

Järjestäjätehtävät,

jotka voidaan

tarvittaessa tehdä

maakunnan

liikelaitoksessa

• Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin)

• Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät

• Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö vielä avoin)

• (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö avoin)

• Toimintaympäristön seuranta

• Liikenteen hallinta


• Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (periaatteiden linjaus /toimeenpano)

Lisäksi on avoinna tuleeko seuraavia tehtäviä maakunnalle:

• Urakoiden hankinta

• Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät

• Maanhankinta

• Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat

Suunnittelu/ tilaaminen

Voidaan tarvittaessa tehdä

liikelaitoksessa, jolloin

keskijohdon määrä kasvaa.

Ei tunnistettu hyötyjä

siirtämisestä

liikelaitokseen, sillä suuri

osa tehtävistä vaatii

asiantuntemusta joka

tapauksessa myös

maakuntaorganisaatiossa.

Ongelmana erityisesti

strategisen suunnittelun

heikko yhteys ja saman

työn tekeminen kahdesti.

Tienpito

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden

tehtäväkokonaisuuteen on vaikeaa soveltaa

monituottajuusmallia.

• Suunnittelua tuotetaan yhdessä muiden viranomaisten

kanssa. Teemaryhmän aiheiden kohdalla ei

kuitenkaan ole koskaan kyse varsinaisesta

monituottajamallista.

• Kulttuuriympäristön hoidon neuvontapalveluiden

siirtäminen kuntiin voisi olla osittain mahdollista.

• Joukkoliikenteen osalta varsinainen kuljetustuotanto

kilpailutetaan markkinoilla. Tietyn vakituisen reitin tms.

osalta ei voida käyttää monituottajuutta, vaan vain yksi

toimija voi tuottaa palvelun. Kuitenkin kilpailutettavia

reittikokonaisuuksia on useita, joten käytännössä

joukkoliikenteen tuottajia on useita, joskin identtisesti

samaa palvelua ei voi tarjota kuin yksi toimija.

Markkinaehtoisen liikenteen osalta maakunta ei voi

ohjata toimijoita.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

8 Vaikutusten arviointi


8.1 Strategiset ja taloudelliset vaikutukset

8.2 Henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun

edistäminen, vesihuolto ja

liikennejärjestelmätyö

• On tunnistettu mahdollisuudet henkilöstö- ja

osaamisresurssien laajempaan hyödyntämiseen

erityisesti maankäytön suunnittelun ja vesihuollon

yhteensovittamisessa.

• Yhteistyötarpeiden tunnistaminen mm.

varautumiseen, ympäristöterveydenhuollon tehtäviin

liittyen.


• Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/

kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä on

saavutettavissa useiden miljoonien eurojen säästöt.

Tienpito

• Odotetaan päätöksiä tehtävistä.


8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet


• Vaikutusten arviointia ei ole tehty, koska isomman

kokonaisuuden järjestämisen vaihtoehtoisia malleja ei

ole käytettävissä. Esitetään tehtäväksi sitten, kun eri

organisaatiomallit ovat edenneet.

Rakennusvalvonta ja rakennustoimen


• Maakunnan rakennustoimen edistämisen tehtävä voi

tehostaa merkittävästi erityisesti pienten kuntien

rakennusvalvonnan toimintaa.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


edistäminen, vesihuolto ja

liikennejärjestelmätyö

• Ei suuria vaikutuksia pääosalle siirtyvästä henkilöstöstä.

• Laaja vuorovaikutus ja yhteistyö edellyttävät vuorovaikutus-

ja tiedotusosaamisen lisäämistä ja vaativat resursointia

järjestäjän tehtävissä.

• Paikkatieto-osaamista ja -järjestelmiä pitää vahvistaa.

• Osa ELY:n pohjavesien asiantuntijoista siirtyy LUOVA:an.

• Riskinä: paikallisen asiantuntemuksen turvaaminen

pohjavesi- ja vesihuoltoasioissa ml. varautuminen

ympäristövahinkotilanteissa (yhteistyö maakunnan

pelastusorganisaation kanssa).

• Riskinä: vesihuollon eriytyminen maankäytön suunnittelusta,

toisaalta mahdollisuus syvempään integraatioon.

• Suunnittelulliset vesihuoltotehtävät ovat maakunnallisia, ja

niihin maakunnalla tulee olla oma osaaminen. Tehtävät,

joissa usein vaaditaan tutkimuksellista syvempää osaamista,

voidaan organisoida ylimaakunnallisesti, yhteistyössä

LUOVA:n kanssa, yksityisen sektorin, tutkimuslaitosten jne.

kanssa.

• Riskinä: toimintamallit voivat olla nykyistä jäykempiä

suhteessa LUOVA:an ja maakuntaorganisaation sisäisesti.


8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset


• Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten

kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää

joukkoliikenteen suunnitteluresurssin tarvetta.

• Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää

Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja

tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen

tilaamisosaamisen vahvistamista.

• Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee

kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat).

Tienpito

• Tienpidon yhteistyöalueiden osalta tehtävillä päätöksillä voi

olla henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

9 Yhteistyö ja yhdyspinnat


9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa

9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa


Toimija Työnjakoa suunniteltava

Kunnat Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmätyö

Vesihuollon suunnittelu

Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina

Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät

Maakuntamuseo Kulttuuriympäristön hoito

Tredea Logistiikka

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu

Kunta/maakunta

Toimija Työnjakoa suunniteltava

Ympäristöministeriö VAT, MAL

Liikennevirasto LJS, Tiedontuotanto, MAL

Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntakaava, LJS, MAL

Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuolto

Suomen ympäristökeskus SYKE Tiedonkeruu ja -saanti

Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja

valvontavirasto LUOVA

Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti, asiantuntemuksen

turvaaminen ELY:jen asiantuntemuksen hajautuessa maakuntaan ja Luovaan.

? ELY:n valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien järjestäminen

Valtio/maakunta

• Liikenteen palveluntuottajat

• Maakunnan sisällä:

hankintayhteistyö, ostopalveluja

ohjaava taho

• Maakuntien välillä:

Asiantuntijatehtävien

keskittäminen

• Asiakasrajapinta: yleisen edun

turvaaminen ja osallisuus

Muut

• Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Pirkanmaan henkilöliikenteen keskeiset toimijat ja tärkeimmät yhdyspinnat

• Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa sekä

käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa

• Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien mahdollisuutta

suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuutta.

Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta.

Liikennöitsijät

Pirkanmaan liitto

Tuomi

Logistiikka

Pirkanmaan sairaan-

hoitopiiri

Pirkanmaan ELY-keskus

Muut kunnat

Tampereen

seudun kunnat

Asiakkaat

KELA

Liikennevirasto

Tampereen

seudun

joukkoliikenne

= Erityinen tarve yhteistyön tiivistämiselle

9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• On tärkeä säilyttää vahva kontaktipinta kuntiin,

LUOVAan ja muihin valtion viranomaisiin: nyt osataan,

miten ylläpidetään?

• Yhteistyön rakentaminen LUOVA:n ja maakunnan

välille

• Ympäristötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen,

yhteistyön turvaaminen SYKE:n kanssa

• Maakuntien välisen yhteistyön edistäminen /

resurssien hyödyntäminen

• Asiantuntemuksen hyödyntäminen tulevassa

organisaatiossa / resurssien hyödyntäminen

• Yhteistyötarpeet maankäytön suunnittelun lisäksi

erityisesti varautumiseen liittyvissä tehtävissä sekä

ympäristöterveydenhuollon tehtävissä

• Sisäiset yhteydet erityisesti aluekehitykseen,

liikenteeseen ja muihin ympäristötehtäviin on

huomioitava. SOTE-puolella on tunnistettu kuntien

alueidenkäytön suunnittelun merkitys hyvinvoinnin ja

terveyden edistämiseen.

29.5.2017 81

9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen


edistäminen, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö

ja tienpito

• Maakuntakaavoitukseen, liikennestrategiaan ja

vesihuoltostrategiaan on tarpeen perustaa

yhteistyöryhmä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa

sekä tarvittava määrä hankeryhmiä, jotta työ on

pitkäjänteistä ja reagoivaa. Maakuntakaavoituksen

osalta yhteistyöryhmä tulee olemaan lakisääteinen.

• Toteuttamisen yhteistyötä tulee lisätä. Kaupunkiseudun

liikenteen ja maankäytön suunnittelussa yhteistyö

toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää.

• Maakunnan edunvalvonnan pitää olla koordinoitua.

Maakunnassa tulee olla edunvalvonnasta vastaavat

henkilöt. Kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa

tulee järjestää yhteistyöfoorumi.

• Kuntien kanssa kaavaneuvottelut, vesihuoltoneuvottelut

ym.

• Yhteistoiminta viranomaisten kanssa

• Kehittämiskeskustelut kuntien kanssa. Kuntien kanssa

tehtävän jatkuvan yhteistyön kehittäminen.

• Maakuntien erityisasiantuntijoiden yhteistyö (esim.

vesihuolto).

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S


9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen


• Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien

muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on

sitouttaa eri osapuolet henkilöliikenteen kehittämiseen ja

edistää yhteistoimintasopimuksia.

• Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen

kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja

yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä).

• Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa

rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden

kanssa, jotta säilyy kokonaiskuva myös

markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista.

• KELA:n kanssa tiivis yhteistyö jatkossa

sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen

valmistelussa.


• Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tulee edistää

(mm. maakuntastrategiaan liittäminen, ohjelmallinen

tutkimus, yhteistyö yliopistojen ja maakuntamuseon

kanssa sekä ohjelman mukaisten tutkimusten

rahoittaminen tutkijakohtaisilla apurahoilla, joita

myöntää mm. Pirkanmaan rahasto).

• Kulttuuriympäristötyöllä tulisi olla kytkös myös

maakunnan elinvoima- ja hyvinvointipalveluihin.

• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset


10.1 Organisaation muodostaminen

10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana

10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa

maakunnassa

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia

määrittävät maakunnan yhdyskuntarakenteen strategiset

tavoitteet. Tärkeää on kehittää yhteen suuntaan katsova

kokonaisuus, joka pyrkii aktiiviseen suunnitelmien toteuttamisen

edistämiseen. Teemaryhmän aihealueista nämä ovat lähimpänä

maakuntahallituksen poliittista ohjausta, ja teemaryhmä

suosittelee niiden sijoittamista suoraan järjestäjäorganisaatioon.

Maakuntapoliitikkojen on keskeistä osallistua strategisen

suunnittelun kokonaisuuteen. MRL:n (ehdotus) mukaan tulee

myös muodostaa yhteistyöryhmä kuntien kanssa.

• Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan

konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia,

miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa

maakunnassa.

• Organisoitumisessa on huomioitava alueidenkäytön suunnittelun

edistämisen viranomaistehtävän (konsultoiva asiantuntijarooli)

itsenäinen järjestäminen maakunnassa: tehtävän kohteena ovat

kunnat (yleis- ja asemakaavoitus). Tehtäväkokonaisuuteen

kuuluu myös rakennustoimen järjestämisen edistäminen.


10.1 Organisaation muodostaminen

• Turvattava vesihuolto- ja pohjavesitehtävien riittävät resurssit

tehtävien hoitoon, jotta pystytään huolehtimaan mm. riittävästä

maankäytön yhteistyöstä

• Viranomais- ja edistämistehtävien erottaminen toisistaan ei ole

tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta

kaksoisresursointia. Valvontatehtävien hoidon tulee kuitenkin olla

poliittisesti riippumatonta.

• Resurssitarpeet alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen

toimivuuden turvaamiseksi:

• Lakipalvelut, riittävän asiantuntemuksen turvaaminen

(MRL, vesihuoltolaki sekä muu keskeinen

ympäristölainsäädäntö)

• Hankintojen tilaaja-osaamisen varmistaminen

• Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen

• Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei

ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Väliaikaishallintoon tarvitaan välittömästi kokoaikainen

työntekijä valmistelemaan henkilökuljetusten ja

joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta, yhteistyömalleja sekä

tilaamista. Kyseessä on heti alussa noin 20 milj. euron

vuosittainen hankintakokonaisuus, jonka valmistelu vie

huomattavan kauan aikaa. Tämän lisäksi on mahdollisuus

liittää kokonaisuuteen saman suuruinen osuus kuntien

koulukuljetuksia, mikäli kunnat näin toivovat. Lisäksi mukaan

tulee mahdollisesti vuonna 2021 KELA:lta siirtyviä kuljetuksia

arviolta noin 20 milj. euron kokonaisuus. Mikäli kokoaikainen

resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian

myöhäistä enää saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019

alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto

otettava huomioon.

• Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös

käytännön kenttätyön aloittamisen. Jos Tuomi Logistiikan

rooli maakunnassa hyväksytään tämän esityksen

mukaisena, se tarvitsee suhteellisen varman mandaatin

työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä

Pirkanmaan Liiton / maakunnan ja Tuomi Logistiikan välillä

pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.

• ELY-keskukselta tulee siirtymään maakunnan toimivaltaan

voimassaolevia joukkoliikenteen sopimuksia ja kunnilta

henkilökuljetusten sopimuksia. Edellyttää sopimusten ja

läpikäyntiä ja mahdollisia kilpailutuksia hyvissä ajoin muun

muassa laskenta-ajat ja valitusajat huomioon ottaen. www.pirkanmaa2019.fi 85

10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana

• Työryhmätyöskentelyä on syytä jatkaa kun

lainsäädäntökehys selkeytyy

• Teemaryhmien osallistaminen hallintosäännön

laatimiseen tärkeää, koska säännössä määritellään

tehtävien hoitamisen reunaehtoja.

• Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusten alatyöryhmien

yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi. Ryhmän työskentelyä

on tarpeen jatkaa työntekijän tukena.

• Esitetään, että MAKU-teemaryhmien tuottamista

tietojärjestelmistä työstetään jaoteltu yhteenveto

selvitysmies-mallilla.

• Varautumisen ja valmiussuunnittelun osalta tarvitaan

ryhmien välistä yhteistyötä. Esitetään yhteisen

suunnitelman laatimista.

• Tienpito olisi syytä käsitellä samassa teemaryhmässä

kuin muu liikennejärjestelmäsuunnittelu, sillä ne

muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä

suunnittelun että rahoituksen näkökulmasta.

• Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus käsittää myös

teemaryhmän ulkopuolisia asioita: on tarve tehdä

yhteistyötä.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa

• Maakuntakaavan, liikennestrategian ja vesihuoltostrategian

tulee muodostaa yhtenäinen strategisen suunnittelun

kokonaisuus.

• Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä

toteuttajia. Tulee pitää yllä ja vahvistaa ohjaus- ja

hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan

yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa.

• Koska maakunta on kasvava, tulee pyrkiä jatkuvaan

prosessiin.

• Eri väestöryhmien kansalaisosallistumista tulee vahvistaa.

• Tulee erityisesti panostaa maakunnan suunnitelmien

toteuttamisen edistämiseen.

• Tulee olla mahdollisuuksia kokeilu- ja

kehittämishankkeisiin.

• Tärkeää on nähdä alueelliset erot tarpeissa:

kaupunkiseutujen, kasvavien keskuskaupunkien ja niiden

naapurien, seutukeskusten ja maaseutualueitten tarpeet

ovat erilaisia.

• Maakuntauudistuksen haasteena on siirtyminen pois

kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta tulee sopia kuntien ja

valtion kanssa.


• Haasteena myös valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. Lakimuutoksista johtuen YM ei enää kokoa valtion näkemystä maakuntakaavoitusprosessiin, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä. Maakunta ratkaisee itse, miten palautteen ottaa huomioon. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi yhteyspinnoista tulee sopia.

• Maakunta tulee toimimaan myös keskeisenä palveluiden toteuttajana, mikä eroaa nykyisestä roolista. Maakunnan tuottamien palvelujen sijoittamisella on yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeinen merkitys ja sen kytkentä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen tulee tunnistaa.

• Muutokset sääntelyssä (MRL, VAT) lisäävät suunnittelun vastuuta paikallisesti. Pirkanmaan on tarpeen varautua MRL:n kokonaisuudistukseen etunojassa.

• Maakuntakaavoituksen keskeinen sisältö liittyy strategisten valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen. Kuntien kaavoitusvastuu vahvistuu.

Maakuntakaavoitus

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

Maakunnan liikennestrategia


10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa

• Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia

muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka

määrittelee kehittämisen tahtotilan

• Jatkuva liikennejärjestelmätyö jalkauttaa strategioita,

reagoi aktiivisesti muutoksiin ja ohjaa jatkosuunnittelua

ja esimerkiksi tienpidon ohjelmointia. Erittäin tärkeää

jatkuva liikennejärjestelmätyö on kasvavalla

kaupunkiseudulla, ja siinä täytyy maakunnan ja

kaupunkiseudun toimijoiden roolit sopia, että

päällekkäisyyksiä ei synny.

Osa alueiden käytön strategisen suunnittelun kokonaisuutta

Pitkän aikavälin suunnitelma, osoittaa kehittämisen painopisteet ja laajat tavoitteet.

• Tavoitteena tulee olla jatkuvan liikennejärjestelmätyön

vahvistaminen.

• Maakunnan suhde valtion toimijoihin vielä täysin avoin

mm. vastuiden osalta – kuinka näkyy suunnittelussa?

Muun muassa teiden suunnitteluvastuu on vielä avoinna.

• Liikennehankkeiden toteuttamisen edistäminen on

jatkossakin maakunnan ja kuntien kannalta tärkeää.

Toimintamallien löytäminen yhteiseen edunvalvontatyöhön

pohdittava.

Liikennejärjestelmätyö

Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Lyhyen ja keskipitkän aikavälin nopeasti reagoivaa kokonaisuuden suunnittelua

Erittäin tärkeää yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Toteutuksen suunnittelu ja tilaaminen

Kokonaisuus riippuu maakunnan ja valtion tehtävänjaosta (vielä avoinna)

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


• Edistetään yleis- ja asemakaavaprosessien laatua ja

lainmukaisuutta yhteistyössä kuntien kanssa.

Keskiössä on valtakunnallisten

alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen

kuntakaavoituksessa; mm. vähähiilinen

yhdyskuntarakenne.

• Lakimuutosten (MRL) vaikutukset tehtävissä ovat

pitkälti nähtävissä jo ennen maakuntiin siirtymistä.

Merkittävin muutos siinä vaiheessa koskee kattavan

oikeudellisen valvontatehtävän poistumista. Vastuiden

muuttuminen (valtiolta/maakunnalta kunnille) lisää

asiantuntija-avun ja vuorovaikutuksen tarvetta.

• Resurssien mukaan lisätään kunnille suunnattua

koulutusta. ELY:n tarjoama yhdenluukun maankäytön-

ja ympäristön asiantuntijapalvelu on koettu hyväksi.

Vastaava palvelu tulee jatkossa säilyttää. Uusia

lausuntopohjaisia rajapintoja esim. LUOVAn suuntaan

ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva

viranomaisyhteistyö.


• Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu

on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja

Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia

rajapintoja ei saisi syntyä, vaan tulisi säilyttää sujuva,

ennakoiva yhteistyö.

• Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita,

jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy

luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys

aluekehitys, alueidenkäytön suunnittelu ja elinvoima

tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa.

• Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä

kokonaisvaltaisemmin. Valtakunnallista ja

kuntakohtaista tietoa tulisi ottaa paremmin käyttöön –

jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi.

• Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus

on koettu hyväksi. Jatkossa tulisi korostua

ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli.

Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU



MAL-sopimus

• Rahoituksen kanavoiminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkossakin tärkeää.

• Sopimusmenettelyn roolista maakuntakehyksessä ei ole tehty päätöksiä. Menettelyä ei ole sisällytetty aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiin.

• Pirkanmaalla MAL-sopimuksesta on hyvät kokemukset, ja sen halutaan jatkuvan.

• Kunnat haluavat suoran sopimismenettelyn valtion suuntaan.

• Jatkossa tulee pohtia maakunnan tuottamien palveluiden (mm. tienpito) rooli MAL-sopimuksessa. Riippuu erityslainsäädännöstä.

Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset

• Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa, kun

valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna,

ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella.

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen

varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön

vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla.

• Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan

ja valtion viranomaisten välillä.

• Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen

vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten

(pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken.

• Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien

hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan

valmiussuunnitteluun.

• Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee

varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin.

• Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten

edistäminen (maakunnan rooli?).

• Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen.



• Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n

asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien

tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim.

biotalouden edistäminen).

• Jatkossa pohdittava, miten järjestetään

valvontatehtävät maakunnan poliittisessa

järjestelmässä.

• Tulee varmistaa vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon

ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden

toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta,

poliittinen päätöksenteko).

• Tulee varmistaa, että viranomaisvalvontaan liittyvät

tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata

• Resurssien kohdentaminen: Tulee turvata riittävä

asiantuntemus.

• Jatkossa selvitettävä, miten hoidetaan jatkossa

asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla on nykyisin

valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus.

Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU


Keskeinen kysymys on, halutaanko muutoksesta selvitä

vai halutaanko siitä hyötyä

• Maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä on suuri.

Henkilökuljetusten kokonaisuuden uudistamisella on

mahdollisuus saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja myös

joukkoliikenne näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä

viitekehyksessä. Uudistaminen edellyttää pelisääntöjen

laatimista ja suunnittelun ja ohjauksen keskittämistä.

• Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat

yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka mahdollistaa

esimerkiksi sujuvat vaihdot. Hallinnollisten rajojen ei pidä

näkyä kuluttajalle. Asiaa ei tule tarkastella vain järjestäjän

näkökulmasta, vaan käyttäjän tarpeisiin perustuen.

• Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä,

jotka tulee ratkoa hallinnollisesti.

• Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä alueen kuntien ja

Tampereen toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

• Liikennepalvelulain tavoitteena on avata julkisia kuljetuksia

muillekin käyttäjille. Tämä on iso muutos paitsi

henkilökuljetusten, myös joukkoliikenteen näkökulmasta.

Tavoitteet henkilöliikenteen näkökulmasta:

1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja • Tiivistetään kehittämisyhteistyötä ja lisätään ennakointia (seutu,

maakunta ja kunnat sekä KELA)

• Hyödynnetään erikoistuvaa osaamista: massajoukkoliikenne ja

muu henkilöliikenne

• Nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät

• Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten

tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely)

• Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet (matkojenyhdistely,

tiedottaminen, MaaS…)

• Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden

parantamiseen

• Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen

2. Tehostaa henkilöliikenteen järjestämistä • Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti

kysyntää, kannattavuus paranee

• Karsitaan heikosti kannattavaa joukkoliikennettä, lisätään

joustavia ja esteettömiä palveluja

• Hyödynnetään välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä

• Kuljetuksia yhdistellään (koulu, sosiaalihuoltolaki,

vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki)

• Ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta

Joukkoliikenne

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Kulttuuriympäristön säilymisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyden

edistämiseen tulisi selvittää ja luoda kulttuuriympäristöstä

mahdollisuus, johon kannattaa satsata ja jota tarvitaan

maakunnassa.

• Kulttuuriympäristön hoidon tulee olla mukana maakunnan

strategioissa, jotka ovat lakisääteistä työtä.

• Tutkimushankkeitten ohjelmoiminen ja rahoittaminen osaksi

maakunnan imagollisia, taloudellisia ja hyvinvoinnin tavoitteita.

• Maakunta tulee myöntämään erilaisia avustuksia.

Sekä rakennusperinnön hoitoon että perinnebiotooppien ja

maiseman hoitoon, maaseudun rakentamiseen sekä

ympäristökasvatushankkeille annettavilla avustuksilla on

merkittävä vaikutus kulttuuriympäristötyön vaikuttavuuteen

maakunnassa.

• Käytetään sekä alueiden suunnittelun että aluekehityksen

voimavaroja ja resursseja kulttuuriympäristötyön edistämiseen.

Esim. hanketukiin ja investointiavustuksiin tulisi sisällyttää

kulttuuriarvojen huomioon ottamisen kriteerit.

• Kulttuuriympäristötyön motivoinnin tulee lähteä alueiden omista

vahvuuksista ja käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena mm.

kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvostuksen nostaminen

paikallistason päätöksenteossa.

• Maakunnassa täytyy huolehtia riittävistä resursseista. Erityisesti

kulttuuriympäristön hoitoon tarvitaan lisäresurssia, mm.

avustusten, koulutuksen ja kulttuuriympäristötutkimuksen

muodossa. Maakuntahallinnon ja maakuntamuseon tehtävät

täydentävät toisiaan ja tätä työtä voidaan tukea pysyvässä

yhteistyöryhmässä.

• Tulee liittää kulttuuriympäristökasvatus ja elinikäinen oppiminen

osaksi maakunnan ympäristökasvatusta.

• Kulttuuriympäristötiedon tuottaminen ja sen hyvä saatavuus on

tärkeää sekä käyttäjien että kuntapäättäjien kannalta. Erilaisten

tietojärjestelmien rajapinnat tulee saada joustaviksi.

• Parannetaan ympäristön tilan seurantaa kehittämällä

seurantametodeja ja liittämällä seuranta tietojärjestelmiin.

• Maakunnan ja maakuntamuseon työnjako tulee koordinoida niin,

ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä.

• Yhteistyötä lisätään toimivilla, pysyvillä yhteistyöryhmillä.


ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S



• Juridisen avun tuottaminen maakunnan

rakennusvalvontoihin olisi tarpeellista. Osa

rakennusvalvonnoista tekee myös alueensa

poikkeusluvat. Tähän tarvittaisiin juristin konsulttiapua

useassa kunnassa.

• Energialainsäädännön vaatimusten täyttämiseen

tarvittaisiin myös ulkopuolista apua erityisesti pienissä

kunnissa missä ei ole mahdollista palkata erillistä

LVI-tarkastajaa ja energia-asiantuntijaa.

• Rakennusvalvontojen yhteisten käytäntöjen lisääminen

voisi olla maakunnan rakennustoimen käytännön

edistämistä.

Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen

ALU

EID

EN K

ÄY

TTÖ

JA

YH

DY

SKU

NTA

RA

KEN

TEEN

TO

IMIV

UU

S

• Nyt ja jatkossakin tuotetaan, hallinnoidaan,

ylläpidetään ja jaetaan ympäristötietoa • Selvityksiä ja viranomaistyötä varten tuotettu ja

ylläpidettävä ympäristötieto

• Ympäristötiedon jakaminen ja avaaminen (avoimien

rajapintapalveluiden kautta)

• Alueellisen tietopalvelun ja digitaalisten

tietonäkymien kehittäminen ja ylläpito

• Tuotetaan tietoa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin

tietojärjestelmiin

• Samoin käytetään lukuisia eri ylläpitäjien

tarjoamia tietojärjestelmiä • Viranomais- ja asiantuntijatyön tukena

• Selvitysten ja suunnitelmien lähtötietona

• Tarjottavien palveluiden pohja-aineistona (mm. ELY:n

kehittämiskeskustelut)

• Suomen ympäristökeskuksen rooli ympäristötiedon

tuottajana ja ylläpitäjänä on keskeinen

• Käytetyt järjestelmät ja aineistot kuvattu tarkemmin

väliraportin liitteenä olevissa nykytilakuvauksissa.



• Tietoinfrastruktuuriratkaisujen

alueellista kehittämistä

• Rakennetaan avoimen lähdekoodin

paikkatietoinfrastruktuuria

• Kehitetään tietojen järjestelmäriippumatonta

käytettävyyttä ja saavuutta

• Pyritään irti tietojärjestelmien toiminnallisista ja

kustannuksellisista päällekkäisyyksistä

• Laajenevaa tiedolla johtamista

• Maakunnan rooli (ympäristö)tiedon tuotannossa

laajentunut alueiden käytön ulkopuolelle

• Erityisesti SOTE-valmistelun ja -uudistuksen puitteissa

vastattu esim. kiinteistö- ja palveluverkkotiedon

tuottamisesta ja keräämisestä. Enenevästi tiedolla

johtamisen roolia alueiden käytön ja operatiivisen

toiminnan suunnittelun integraatiossa.

Ympäristötieto − maakunta ympäristötiedon käyttäjänä ja tuottajana

alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus€¦ · n us loppuraportti alueiden käyttö ja...

Documents