rati-info - suomenpankki.fi (poikkeuksena koti-tiedonkeruu). ... bird –banks’ integrated...
TRANSCRIPT
Julkinen
Suomen Pankki
RATI-info
130.11.2017
Tilastoyksikkö
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Agenda
Tervetuloa (Elisabeth Flittner)
Yleistä Suomen Pankin raportointikehikosta (Tanja Laubach)
European Reporting Framework, ERF (Jaska Järnfors)
LuoTi-projekti (Jyrki Lehtinen)– Aikataulut ja osapuoliarkisto
– Konsernirakenteen raportointi
Asuntoyhteisöjen lainat (Jaakko Suni)
Kulutusluottokyselyn tulokset (Jenna Björklund)
Korkosuojaukset ja laskennallinen marginaali (Olli Tuomikoski)
Vuodenvaihteen muutokset (Juuso Koppanen)
Tarkennukset raportointiin (Meri Sintonen ja Jaakko Suni)
Keskuspankkitalletukset
Factoring
Sektoriluokitus 2019 (Jyrki Lehtinen)
Muut asiat (Tanja Laubach)– Markkinaosuuksien julkaiseminen
– Korkokysely
– Johdannaisten raportointi
30.11.2017 Tilastoyksikkö 2
Julkinen
Suomen Pankki
Yleistä Suomen Pankin
raportointikehikosta
Tanja Laubach
Tilastoyksikkö
30.11.2017 3
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedon-
keruu (RATI) ja konsernitiedonkeruu (KOTI)
Rahalaitoksilta kerätään tietoja– Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien
hoitamiseen
– Kansallisiin tilasto- ja analyysitarpeisiin Suomen Pankin tehtävien hoitamiseen
– Kansainvälisten järjestöjen tilastovaatimusten täyttämiseen
Yhtenäistetty raportointikehikko vuodesta 2010– Tasetilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla
– Korkotilastot, yksikkö- ja aggregaattitasolla
– Vähimmäisvarantolaskelmat
– Tiedot Tilastokeskukselle maksutase- ja rahoitustilinpitotilastoihin
– Tietoja Kansainvälisen järjestelypankin (Bank of International Settlements, BIS) tilastoihin suoraan sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) tilastoihin EKP:n kautta
– Lisäksi Finanssivalvonta voi käyttää tietoja pankkivalvontaan ja tietoja voidaan hyödyntää yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin tehtävien hoitamiseen.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 4
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen Pankki kokoaa vaadittavat
sarjat
30.11.2017 Tilastoyksikkö 5
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Laadunvalvontaa sekä yksikkötasolla
että aggregaattitasolla
Havaintoja voi nousta esille yksikkötason tiedoista tai
eri aikasarjoja muodostettaessa.
EKP:ltä tulee palautetta sekä yksikkö- että
aggregaattitasolla.
Eri jatkoraportointifrekvensseistä johtuen kysymyksiä
saattaa tulla samaan raportointiajankohtaan liittyen
useampaan otteeseen.
Merkittävistä muutoksista saa mielellään oma-
aloitteisesti lähettää erillisselvityksen.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 6
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteistyötä viranomaisten välillä
Pyrimme keräämään tiedot vain kerran mikäli mahdollista – Mikäli toisella viranomaisella on oikeus kerätä vastaavat tiedot,
tietoja voidaan jakaa viranomaisten kesken.
– Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti, kriisitilanteissa on oikeus jakaa tietoja laajemmin.
– Talon sisällä tietoa saa käyttää analyyseihin laajasti, mutta tietojen julkaisemisen osalta on olemassa säännöt.
– Tilastot laaditaan sijaintimaan mukaan (ns. host-periaate), solotasolla (poikkeuksena KOTI-tiedonkeruu).
Saamme julkaista vain aggregoituja tietoja– Yksittäistä raportoijaa ei saa tunnistaa tiedoista, ns.
luottamuksellisuus.
– Tiedonantajan luvalla voimme julkaista myös luottamuksellista tietoa.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 7
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kohti integroitua yhteiseurooppalaista
raportointia? SDD
SDD – Single Data Dictionary– Tavoitteena luoda viranomaisille yhtenäinen terminologia, jossa
käsitteet on määritelty kertaalleen.
– Ei suoraan vaikuta pankkeihin, mutta on tärkeä viranomaisten
taustatyössä.
– Tarkoitus on tunnistaa päällekkäisyydet sekä tilanteet, joissa
viranomaisvaateissa on eroja.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 8
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kohti integroitua yhteiseurooppalaista
raportointia? BIRD
BIRD – Banks’ Integrated Reporting Dictionary– Tietomalli, jolla kuvataan lähdejärjestelmistä vaadittavat tiedot
sekä käsittelysäännöt, joilla saa johdettua viranomaisvaateet.
– Sisältää tällä hetkellä AnaCreditin ja SHS:n, työn alla Finrep solo
– Ei sisällä ohjelmistoratkaisua
– Vapaaehtoinen
– Suomen Pankki pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään
BIRDissä määrteltyjä koodiarvoja
Linkki BIRDin nettisivuille:
http://banks-integrated-reporting-dictionary.eu/
30.11.2017 Tilastoyksikkö 9
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kohti integroitua yhteiseurooppalaista
raportointia? ERF
ERF - European Reporting Framework– Yhteiseurooppalainen raportointikehikko
– Miten tehdään siirtyminen kohti yhteiseurooppalaista raportointia?
30.11.2017 Tilastoyksikkö 10
Julkinen
Suomen Pankki
ERF-katsaus
Tilannekatsaus, aikataulut ja Qualitative StockTaking Exercise
Jaska Järnfors
Tilastoyksikkö
30.11.2017 11
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 12
Tilannekatsaus
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työryhmän edistyminen
Kirjallista työtä
Työpajoja, joiden kesto ollut 2-3 päivää
Syyskuussa työpaja Suomen Pankin järjestämänä– Tällöin esiteltiin myös Suomen Pankin tilastojärjestelmiä
Kyselyn (muuttunut Fact-findingista Qualitative Stock
Taking Exerciseksi) valmistelua
30.11.2017 Tilastoyksikkö 13
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 14
Yleisesityksestä ennakkotietoa
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 15
Country A
ECBTransformations and
matching by NCBs/NCAs
AnaCredit
Securities holdings
statistics (SHS)
MFI balance sheet
items statistics (BSI)
NCBs/NCAs
Integrated
Reporting
Framework
Country B
Monetary
Data
Credit
Register
Supervisory
Data
Security-by-security
reporting
Sector
accountsB.o.p. & I.i.p.
MFI interest rates
statistics (MIR)
Suomi
e.g. BIS Statistics
Other statistics
Tausta: nykyiset tiedonkeruut eri
keskuspankeissa vaihtelevat
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Approach to data collection from banks:Standardise and integrate existing frameworks for banks’
reporting across domains and across countries
30.11.2017 Tilastoyksikkö 16
Approach to data
collection from
banks:
Standardise and
integrate existing
frameworks for
banks’ reporting
across domains
and across
countries
BIRD
Banks’ Integrated
Reporting Dictionary
Support reporting
agents to optimally
organise the
information available
in their internal
systems
BoF: olemme jo
hyödyntäneet
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 17
Voluntary!
BIR
D i
np
ut
laye
r
ER
F c
oll
ec
tio
n la
ye
r
De
rive
d s
tati
sti
cs
Banks ESCB/SSM
Transformations
by banks
Transformations
by banksTransformations
by the ESCB
BIRD
Transformations
defined by banks
Transformations
defined by banks
and authorities
Single Data Dictionary (SDD)
BSI & MIR
SHS
AnaCredit
b.o.p., i.i.p &
sector accounts [?]BIS, IMF & OECD
Datasets [?]
Other reports [?]
ERF
Op
era
tio
na
l S
ys
tem
s
BoF: mitä muuta
pitää jäädä?
Suomen Pankin rooli ERF-työssä
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
ERF pyrkii saavuttamaan samoja integroitujen
tietojenkeruun etuja, mitä Suomen Pankissa on
tavoiteltu 2010-luvun alusta alkaen:
Main objectives:
Consolidation of existing requirements into one report
Simplification of the reporting
Ensure proportionality
Expected benefits for banks:
Fewer redundancies
Higher cross-country standardisation
Stability of reports and reduced need for ad hoc
requests
Easier benchmarking
30.11.2017 Tilastoyksikkö 18
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Aim: Assess the ERF impact and define its features and format
The exercise goes beyond the standard merits & costs procedure:
Not assessing a new statistical regulation… but
Evaluating the eagerness of stakeholders to move towards an ERF
In close cooperation with the banking industry (and ESCB users / producers)
Various scenarios will be evaluatedcombining reporting and production aspects
Sep-17 Dec-17 Mar-18 Sep-18 Dec-18Jun-18
Public
communication
Qualitative
stock-taking
questionnaire
Cost-benefit
assessment
questionnaire
Assessment of
the results
Assessment of
the results
Mar-19
30.11.2017 Tilastoyksikkö
ERF:n toteutusta ja hyötyjä arvioidaan
2017-2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen Pankin rooli ERF-työssä
”Suomen Pankki on aktiivisesti vaikuttanut (ja vaikuttaa)
yhteiseurooppalaisen raportointikehikon (European
Reporting Framework) kehittämiseen. Suomella on pitkä
kokemus useiden tiedonkeruiden yhdistämisestä
samaan raportointikehikkoon. Osallistuminen
yhteiseurooppalaisen järjestelmän suunnitteluun on
tärkeää, jotta Suomen asiantuntemus hyödynnetään
täysin.”
30.11.2017 Tilastoyksikkö 20
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
ERF:n rakenne ja QST-kysely
30.11.2017 Tilastoyksikkö 21
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 22
…mallinnusperiaatteet ovat BIRD:n (Banks’ Integrated Reporting Dictionary) mukaiset.
ERF:n rakenne on pitkälti vastaava kuin
Suomen Pankin tiedonkeruissa
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
QSTn toteutus
Web-lomakepohjainen tiedonkeruu
Vastaajat:– Raportoijat
– Laatijat
– Käyttäjät (myös Tilastokeskus)
Suomen Pankki:– Vastaa kyselystä Suomen osalta:
Vastaajajoukko
Painotus
– Infotilaisuuksia vastaajille
30.11.2017 Tilastoyksikkö 23
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
QSTn toteutus pankeille Suomessa
Kaikki pankit ovat vastaajia
Vastaaminen ryhmänä on mahdollista, jolloin sama vastaus tulee koko ryhmän vastaajille
Vastaajien luokittelu– BIS:n luokitukset: pääkonttori, sivuliike, sivukonttori
– Emojen kotimaat
– Täysi / häntäraportoija
Vastaamattomuus otetaan huomioon– Taataan mahdollisuus analysoida dataa eri luokituksilla yli
kaikkien maiden
– Haluamme edustavat tulokset
30.11.2017 Tilastoyksikkö 24
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kyselyyn valmistautuminen
Erityinen tilaisuus kaikille raportoijille
kyselylomakkeesta…
…kun kyselylomake on julkaistu ja kysely on
ajankohtainen
Lisäksi on mahdollisuus kahdenvälisiin tapaamisiin
Haluttaessa jaamme tietoa aikaisemminkin
30.11.2017 Tilastoyksikkö 25
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Esimerkkejä kysymyksistä: Integroidaanko
koodilistat vai pitäydytäänkö asetusten
minimivaatimuksissa?
Nykytilanne RATI:ssa: Kaikissa vaateissa on samat
koodilistat käytössä; esim. täydet maa- ja
valuuttajakaumat.
Käytetään mahdollisimman vähän koodilistoja
nykyasetuksista huolimatta
Vaihtoehto: pitäydytään asetusten
minimivaatimuksissa. Eri kuutioissa on tarvittaessa
eri koodilistat samoista asioista.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 26
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Esimerkkejä kysymyksistä (2): Kansallisten lisäysten suhde ERF:ään
Nykytilanne RATI:ssa: Kaikki tiedot kerätään samalla integroidusti
Perusvaihtoehto: Kaikki kansalliset lisäykset omiin kuutioihin, joita ei saa käyttää virallisessa raportoinnissa. Ydinkuutiot ovat pakolliset ja samat kaikille raportoijille.
– Huono puoli: tuplaraportointi.
Vaihtoehto 1: kansalliset lisäykset mukana lisäattribuutteina tai syvempinä hierarkioina, jonka tilastonlaatija aggregoi lopputuotteen tasolle.
Vaihtoehto 2: ei mitenkään mukaan ERF:ään, vapaat kansalliset sovellutukset.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 27
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Viime aikoina kyselyn valmistelussa
painottuneita kysymyksiä
Raportoinnin suhde kirjanpitostandardeihin
Kuka raportoi sivuliikkeet ja –konttorit? – Miten eri vaihtoehdoissa hoidetaan kansalliset lisäykset?
Raportoidun datan laatu: mikä on formaalisti oikea
raportti?
30.11.2017 Tilastoyksikkö 28
Julkinen
Suomen Pankki
LuoTi-projekti
Aikataulut ja osapuoliarkisto
Jyrki Lehtinen
Tilastoyksikkö
30.11.2017 29
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
LuoTin raportointiohjeet: tapahtumat
Luottotietokannan raportointisivuille on edellisen RATI-infon (5.6.2017)
jälkeen lisätty seuraavat dokumentit:
Luottotietoraportoinnin konekielisen tietojenvälityksen kuvaus ja
sen liitteet (29.9.2017)
BoF AnaCredit requirements v2.2 (29.9.2017)
Alustavat luottotietoraportoinnin sisältövalidoinnit (21.6.2017)
Kaikki kolme dokumenttia pyritään päivittämään 31.12.2017
mennessä.
Linkki Suomen Pankin luottotietokannan raportointiohjeiden sivustoon:
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/raportointiohjeet/luottotietokant
a/
30.11.2017 Tilastoyksikkö 30
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Osapuoliarkiston (taulu 1) raportointi
DCS-tunnuksia on jaettu testiraportoinnista kiinnostuneille
Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille alkuvuodesta
2018M01 järjestelmän ensimmäinen (release 1) tuotantoon siirto Suomen Pankissa
31.12.2017 tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (viikko 6?)
31.3.2018 tilanteesta tiedonantajien pakollinen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv)
31.3.2018 tilanteesta Suomen Pankin pakollinen osapuoliraportointi EKP:lle (viive 30 ppv)
30.9.2018 tilanteesta tiedonantajien kuukausittainen osapuoliraportointi Suomen Pankille (viive 15 ppv)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 31
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottotiedon (taulut 2 - 11) raportointi
2018 kevät/kesä: luottotietojen testiraportointi Suomen Pankkiin
2018 kevät/kesä: Suomen Pankin kuittauspalaute tiedonantajien DCS-lähetyksille
30.6.2018 tilanteesta tiedonantajien pakollinen testiraportointi Suomen Pankille (heinäkuun loppu?)
2018Q3 järjestelmän toinen (release 2) tuotantoon siirto Suomen Pankissa
30.9.2018 tilanteesta tiedonantajien tuotantoraportti Suomen Pankille (15 ppv taulua 6 lukuun ottamatta, taululle 6 noin 30 ppv)
31.10.2018 alkaen siirrytään normaaliin tuotantorytmiin kaikkien taulujen osalta
30.11.2017 Tilastoyksikkö 32
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen30.11.2017 Tilastoyksikkö 33
Luotto AB,
myönnetty 5.9.2018
Velallinen
Pääkonttori Välitön emo Perimmäinen emo
Alullepanija
Ei arvopaperistettu
Hallinnoija
Velkoja
Suojaus
Suojauksen
antaja
Pääkonttori
Välitön emo
Perimmäinen emo
Tarkasteltava
toimija
Tiedonantaja
Suomen Pankki
Sopimukseen liittyvät osapuolet:
yleiskuva normaalista luotosta
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luotto AB, myönnetty 15.9.2018,
raportoitavat osapuolet
Ensisijainen raportointi (tiedonantajat raportoivat kansalliseen keskuspankkiin):
Luoton AB raportointivelvolliset:
Osapuolitiedot = Tiedonantaja (reporting agent, RA)
Sopimustiedot = Tarkasteltava toimija (observed agent, OA)
Luoton AB sopimusosapuolet eli AnaCreditissa sopimukseen liitetyt roolit:
Velkoja (normaalisti tarkasteltava toimija)
Hallinnoija (normaalisti tarkasteltava toimija)
Alullepanija (jos luotto myyty eteenpäin, mutta luottolaitos säilyy hallinnoijana)
Velallinen– Sekä velalliseen liitettynä:
– Pääkonttori
– Välitön emo
– Perimmäinen emo
Luottoon mahdollisesti liittyvän suojauksen antaja– Sekä suojauksen antajaan liitettynä:
– Pääkonttori*
– Välitön emo*
– Perimmäinen emo*
* Ei raportoida
30.11.2017 Tilastoyksikkö 34
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Osapuoliin liitetyt tunnisteet (1/3)
Vastapuolitunniste: tiedonantajan käyttämä tunniste, jonka avulla jokainen vastapuoli voidaan tunnistaa
yksilöllisesti. Kullakin vastapuolella on oltava yksi vastapuolitunniste. Tämä arvo ei muutu ajan kuluessa, eikä sitä
voida käyttää toisen vastapuolen vastapuolitunnisteena. Normaalisti vastapuolen tunniste on yksilöivä vain
tiedonantajan omissa järjestelmissä, se ei ole yleisesti käytetty osapuolen yksilöivä tunniste.
Vastapuolen tunnistetta käytetään AnaCreditissa ensisijaisena yksilöivänä tunnisteena
Tiedonantajan on käytettävä raportoitavasta osapuolesta vastapuolitunnistetta seuraavien asetuksen attribuuttien
kohdalla:
30.11.2017 Tilastoyksikkö 35
Taulu1 Attribuutin nimi Vastapuolen tunnisteen aliasnimi taulussa
1
Vastapuolen viitetiedot
Vastapuolen tunniste
1 Yrityksen pääkonttorin tunniste
1 Välittömän emon tunniste
1 Perimmäisen emon tunniste
4 Vastapuolta ja instrumenttia koskevat tiedot Vastapuolen tunniste
5 Yhteisiä vastuita koskevat tiedot Vastapuolen tunniste
7 Saatua suojausta koskevat tiedot Suojauksen antajan tunniste
9 Vastapuoliriskiä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste
10 Vastapuolen maksukyvyttömyyttä koskevat tiedot Vastapuolen tunniste
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Osapuoliin liitetyt tunnisteet (2/3)
Raportoinnissa osapuoliin liitettävät toissijaiset tunnisteet yksilöivät osapuolen yksiselitteisesti ja ovat
kaikkien käytettävissä. Tällaisia tunnisteita voidaan käyttää rekisteririkastuksissa.
Jos ensisijaiseen tunnisteeseen (vastapuolen tunniste) voidaan liittää jokin toissijainen tunniste, niin usean
attribuutin kohdalla vastuu tiedosta siirtyy Suomen Pankille (kuten nyt esim. Ratissa ISIN-koodin kohdalla)
Toissijaiset tunnisteet:
1. Oikeushenkilötunnus (LEI) = Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardin 17442
mukaisesti annettu vastapuolen universaali oikeushenkilötunnus.
2. Tunnisteen tyyppi = EKP:n AnaCredit manuaalin mukainen tieto tunnisteen tyypistä, joka
raportoidaan attribuutissa "Kansallinen tunniste".
3. Kansallinen tunniste = Yleisesti käytetty tunnistekoodi, jonka avulla vastapuoli tai oikeushenkilö,
josta vastapuoli muodostaa osan, voidaan yksiselitteisesti tunnistaa kotimaassaan (ei siis
universaali).
4. RIAD-tunniste = EKP:n osapuoliarkistossa ao. osapuolesta oleva tunniste. Ei yleisesti käytössä
oleva tunniste, mutta AnaCreditissa luonteeltaan tällainen.
5. KV-organisaation tunniste = Raportoidaan, mikäli kyseessä on "KV-organisaatio" ja organisaatio
löytyy koodilistalta.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 36
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Osapuoliin liitetyt tunnisteet (3/3)
LEI-tunnus toimii universaalisti (https://www.gleif.org/en/lei/search), ja sen avulla voidaan rikastaa
attribuutteja sekä kansallisista rekistereistä että EKP:n osapuoliarkistosta RIAD.
Tunnuksen tyyppi ja kansallista tunnistetta käytetään rikastusavaimena yhdessä. Jos kotimainen velallinen
raportoidaan y-tunnuksella (esim.1927400-1), niin tunnisteen tyyppi on FI_Y_CD. EKP:n sivuilla on eri
maiden (ja AnaCredit valtioiden) tunnisteen tyyppi ja esimerkki itse tunnisteesta.
Jos kotimaisen osapuoleen on liitettynä y-tunnus, niin Suomen Pankilla on rikastuksia varten käytössä:
Yritysrekisteri (Tilastokeskus)
Konsernirekisteri (Tilastokeskus)
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä eli YTJ (Patentti- ja rekisterihallitus)
Verottajan aineisto (Verohallitus)
Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri (Oikeusrekisterikeskus)
Yhteisöjen perusrekisteri (Finanssivalvonta ja Suomen Pankki)
Jos muun AnaCredit valtion osapuoleen on liitettynä tunnisteen tyyppi ja kansallinen tunniste (tai RIAD
tunniste), niin rikastuksiin on käytössä EKP:n osapuoliarkisto RIAD.
Koodilistalla olevien KV-organisaatioiden perustiedoista vastaa Suomen Pankki (ja EKP).
30.11.2017 Tilastoyksikkö 37
Julkinen
Suomen Pankki
LuoTi-projekti
Konsernirakenteen raportointi
Jyrki Lehtinen
Tilastoyksikkö
30.11.2017 38
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (1/7)
Finanssiala ry välitti Suomen Pankille kysymyksen
konsernirakenteen raportoinnista:
1. Millä perusteella tiedonantajien pitää raportoida
AnaCreditissa omien asiakkaidensa emoyritysten
tietoja siinä tapauksessa, että ko. emoyritys ei ole
pankin asiakas?
2. Perustuuko vaatimus asetukseen eli onko Suomen
Pankilla harkintavaltaa jättää kyseinen vaatimus
pois?
30.11.2017 Tilastoyksikkö 39
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (2/7)
AnaCredit-asetuksen mukaan, kun osapuolen kotimaa on tietoja antavassa AnaCredit valtiossa, niin
konsernirakenne on raportoitava aina– velalliselta, jolta vähintään yksi instrumentti (luotto) on myönnetty
1.9.2018 tai sen jälkeen
yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla keräämättä tietoja yksittäisiltä – velalliselta, jonka kaikki instrumentit myönnetty ennen 1.9.2018;
tai
– osapuoli on suojauksen antaja
Jos osapuolen kotimaa ei ole tietoja antavassa AnaCreditvaltiossa, niin konsernirakennetta ei tarvitse raportoida.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 40
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (3/7)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 41
AnaCredit asetus:
AnaCredit valtiot Muut kuin AnaCredit valtiot
Velalalinen
Luotto eAC
Velallinen
Luotto jAC
Suojauksen
antaja
Velallinen
Luotto eAC
Velallinen
Luotto jAC
Suojauksen
antaja
Vastapuolen tunniste
Kansallinen tunniste N N N N
Pääkonttorin tunniste N N X X X
Välittömän emon ID N N X X X
Perimmäisen emon ID N N X X X
Luotto eAC = luotto myönnetty ennen 1.9.2018 ja Luotto jAC = Luotto myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen
X = tietoa ei vaadita
N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla
keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta
Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus)
Pääkonttorin tunniste
Välittömän emon ID
Perimmäisen emon ID
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (4/7)
Konsernirakenteen raportointi tapahtuu seuraavasti, kun luotto otettu 1.9.2018 jälkeen.
Konsernirakenteessa Krunikan kukan omistaa Helsingin kukka, jonka omistaa Etelä-
Suomen kukka, jonka puolestaan omistaa Suomen kukka. Luottolaitos on myöntänyt
lainan Krunikan kukalle, ja muut konserniyritykset eivät ole luottolaitoksen asiakkaita.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 42
Attribuutti Raportointi
Koska
konsernirakenne
raportoitu, niin
välittömän ja
perimmäisen emon
tiedot raportoitava
Välitön emo Perimmäinen emo
Vastapuolen ID RA_A001 RA_B001 RA_C001
Tunnisteen tyyppi FI_Y_CD FI_Y_CD FI_Y_CD
Kansallinen tunnus 123456789-9 45678912-3 78912345-6
Pääkonttorin ID Ei sivuliike, tyhjä Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä
Välittömän emon ID RA_B001 Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä
Perimmäisen emon ID RA_C001 Ei raportoida, tyhjä Ei raportoida, tyhjä
Nimi Krunikan kukka Helsingin kukka Suomen kukka
Rikastus Rekisterit Rikastus Rikastus
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (5/7)
Asetuksen määritelmien mukaan:
– Yrityksen pääkonttorin tunniste = sen oikeushenkilön
vastapuolitunniste, josta ulkomainen sivukonttori on oikeudellisesti
riippuvainen osa. Tämä tieto ilmoitetaan vain vastapuolista, jotka ovat
ulkomaisia sivukonttoreita.
– Välittömän emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön
vastapuolitunniste, joka on vastapuolen välitön emoyritys. Jos
vastapuolella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma
vastapuolitunniste. 'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen
(EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan
määritelmässä.
– Perimmäisen emoyrityksen tunniste = sen oikeushenkilön
vastapuolitunniste, joka on vastapuolen perimmäinen emoyritys. Tällä
perimmäisellä emoyrityksellä ei ole emoyritystä. Jos vastapuolella ei
ole emoyritystä, ilmoitetaan vastapuolen oma vastapuolitunniste.
'Emoyrityksellä' tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013
4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdan määritelmässä.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 43
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (6/7)
Käytyjen keskustelujen perusteella (niin EKP:n kuin tiedonantajien kesken), Suomen Pankki tulee muuttamaan raportointivelvoitetta seuraavasti:
AnaCredit valtioiden ulkopuolisilta osapuolilta– rooliin katsomatta ei vaadita konsernitietoja.
AnaCredit valtioiden osapuolilta– vaaditaan konsernirakenne, jos luotto on myönnetty 1.9.2018 tai sen
jälkeen (asetuksen vaatimuksen mukaisesti)
– luovutaan konsernirakenteen raportoinnista, jos yhtäkään luottoa ei ole myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen
– luovutaan konsernirakenteen raportoinnista suojauksen antajan kohdalla
Suomen Pankin raportointiskeema antaa mahdollisuuden raportoida kaikkia osapuolitietoja vapaaehtoisesti.
Muutosten jälkeen konsernirakenteen raportointi taulukkona esitetään seuraavalla sivulla.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 44
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Konsernirakenteen raportointi (7/7)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 45
AnaCredit asetus:
AnaCredit valtiot Muut kuin AnaCredit valtiot
Velalalinen
Luotto eAC
Velallinen
Luotto jAC
Suojauksen
antaja
Velallinen
Luotto eAC
Velallinen
Luotto jAC
Suojauksen
antaja
Vastapuolen tunniste
Kansallinen tunniste N N N N
Pääkonttorin tunniste N N X X X
Välittömän emon ID N N X X X
Perimmäisen emon ID N N X X X
Luotto eAC = luotto myönnetty ennen 1.9.2018 ja Luotto jAC = Luotto myönnetty 1.9.2018 tai sen jälkeen
X = tietoa ei vaadita
N = yksittäistapauksia koskevien järjestelyjen perusteella asianomainen kansallinen keskuspankki voi päättää olla
keräämättä näitä tietoja yksittäisiltä tiedonantajilta
Tyhjä ja valkoinen = Tieto on ilmoitettava (AC asetus) Tyhjä ja keltainen (SP:n raportointivaatimus, alla)
Pääkonttorin tunniste X X X X X
Välittömän emon ID X X X X X
Perimmäisen emon ID X X X X X
Julkinen
Suomen Pankki
Asuntoyhteisöjen lainat
Jaakko Suni
Tilastoyksikkö
30.11.2017 46
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvaa
voimakkaimmin luottolaitosten kautta
30.11.2017 Tilastoyksikkö 47
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Lainat luottolaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäLainat muilta rahoituslaitoksiltaVelkakirjat
Mrd. euroa
Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntoyhteisöjen lainakanta
30.11.2017 Tilastoyksikkö 48
0
5
10
15
20
25
30
0
5
10
15
20
25
30
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Asuntoyhteisöjen lainat Asuntoyhteisöjen lainat, vuosimuutos %
Mrd. EUR %
Lähde: Suomen Pankki
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntoyhteisöjen lainakannan korko jo
lähes sama kuin asuntolainoilla
30.11.2017 Tilastoyksikkö 49
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Lainat asuntoyhteisöille Asuntolainat Yrityslainat
%
Lähde: Suomen Pankki.
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tarkempi sektorijaottelu
asuntoyhteisöjen lainoista
30.11.2017 Tilastoyksikkö 50
0
5
10
15
20
25
30
Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaisetAsunto-osakeyhtiöt, julkiset Muut asuntoyhteisöt, julkisetAsunto-osakeyhtiöt, ulkomaisomisteiset Muut asuntoyhteisöt, ulkomaisomisteiset
Lähde: Suomen Pankki.
Mrd. euroa
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Sektoritasolla merkittävää rakenteellista
muutosta ei ole tapahtunut
30.11.2017 Tilastoyksikkö 51
61,2 %18,9 %
16,5 %
3,5 %
2013Q4
Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset
Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht.
61,1 %17,0 %
17,6 %
4,3 %
2017Q2
Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset Asunto-osakeyhtiöt, julkiset
Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset Muut yht.
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tarkempi toimialakohtainen jaottelu
asuntoyhteisöjen lainoista
30.11.2017 Tilastoyksikkö
0
5
10
15
20
25
30
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta Omien kiinteistöjen kauppa Asuntojen vuokraus Muut yht.
Lähde: Suomen Pankki.
Mrd. euroa
52
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Toimialatasolla tarkasteltuna rakenteellista
muutosta ei ole myöskään tapahtunut
30.11.2017 Tilastoyksikkö 53
58,4 %20,1 %
18,8 %
2,7 %
2013Q4
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta
Omien kiinteistöjen kauppa
Asuntojen vuokraus
Muut yht.
56,3 %
21,2 %
19,6 %
2,9 %
2017Q2
Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta
Omien kiinteistöjen kauppa
Asuntojen vuokraus
Muut yht.
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntoyhteisöjen lainakanta
käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna
30.11.2017 Tilastoyksikkö 54
0
5
10
15
20
25
30
2013 2014 2015 2016 2017/II
Uudisrakentaminen Muu Korjausrakentaminen
Mrd. euroa
Lähde: Suomen Pankki.
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Asuntoyhteisöjen lainakanta jaoteltuna
toiminnan luonteen mukaan
30.11.2017 Tilastoyksikkö 55
0
5
10
15
20
25
2013 2014 2015 2016 2017/II
Kotitalouksien omistamat asunto-osakeyhtiöt Muu toiminta Vuokra-asuntoyhtiöt
Mrd. euroa
Lähde: Suomen Pankki.
Julkinen
Suomen Pankki
Kulutusluottokyselyn tulokset
Jenna Björklund
5630.11.2017
Tilastoyksikkö
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kulutusluottokysely (1/2)
Euroopan komissio kerää Euroopan Unionin
jäsenvaltioilta tietoa kulutusluottomarkkinoista viiden
vuoden välein Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivin 2008/48/EC mukaisesti.
Tämän tietotarpeen täyttämiseksi lähetettiin
luottolaitoksille ja muille rahoituslaitoksille kysely
kuluttajille myönnetyistä luotoista toukokuussa 2017.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 57
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kulutusluottokysely (2/2)
Tietoja kerättiin vuosilta 2011-2016
Kyselyllä selvitettiin tietoja kolmenlaisista lainoista:
asuntolainoista, vapaa-ajan asuntolainoista sekä
kulutusluotoista. Kulutusluotot viittaavat tässä kaikkiin
kotitalouksille myönnettyihin lainoihin, asunto- ja
vapaa-ajanasuntolainat pois lukien.
Kuluttajiin luettiin kyselyssä kaikki kotitaloudet paitsi
elinkeinonharjoittajat ja laitoskotitaloudet.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 58
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottolaitosten kuluttajille myöntämien
lainojen lukumäärä (milj. kpl)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 59
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Asuntolainat 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2
Vapaa-ajan asuntolainat 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
Kulutusluotot 4,2 4,3 4,6 4,3 4,4 4,4
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottolaitosten kuluttajille myöntämien
lainojen keskiarvo (1 000 €)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 60
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot
Lähde: Suomen Pankki
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottolaitosten kuluttajille myöntämien
kulutusluottojen keskiarvo (1000 €)
0
5
10
15
20
25
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Maksuaikaluotto Pidennetty luottokorttiluotto
Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Muut kulutusluotot
Kulutusluotot yhteensä
30.11.2017 Tilastoyksikkö 61
Lähde: Suomen Pankki
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottolaitosten kuluttajille myöntämien
kulutusluottojen keskiarvo (1000 €)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 62
0
1
2
3
4
5
6
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Maksuaikaluotto Pidennetty luottokorttiluotto
Tililuotot ja valmiusluottolimiitit Kulutusluotot yhteensä
Lähde: Suomen Pankki
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten
kuluttajille myöntämien kulutusluottojen
keskiarvo (1000 €)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 63
Lähde: Suomen Pankki
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Luottolaitokset Muut rahoitulaitokset
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hoitamattomien lainojen osuus lainojen
lukumäärästä (%)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 64
Lähde: Suomen Pankki
0,000
0,005
0,010
0,015
0,020
0,025
0,030
0,035
0,040
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Asuntolainat Vapaa-ajan asuntolainat Kulutusluotot
Julkinen
Suomen Pankki
Korkosuojaukset ja
laskennallinen marginaali
Olli Tuomikoski
Tilastoyksikkö
30.11.2017 65
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
HS 18.11.2017
30.11.2017 Tilastoyksikkö 66
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Laskennallisen marginaalin
laskentatapa
1) Jaetaan uudet asuntolainanostot korkosidonnaisuuden ja
koron kiinnitysajan mukaan
2) Vähennetään kunkin ryhmän keskikorosta sitä vastaava
viitekorko
3) Lasketaan nostojen määrällä painotettu keskiarvo
30.11.2017 Tilastoyksikkö 67
Uudet
nostot
Ko
rko
sid
on
na
isuu
s
Ko
ron
kiin
nitysa
ika
3 kk euribor
-sidonnaiset
6 kk euribor
-sidonnaiset
12 kk euribor
-sidonnaiset
3 kk euribor
…
6 kk euribor
12 kk
euribor
…
-
-
-
Lainaluokkakohtainen marginaali = keskikorko - viitekorko
Pa
ino
tettu
ke
skia
rvo
-
Lasken-
nallinen
margi-
naali
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
HS 18.11.2017Esimerkki laskennallisesta marginaalista, kun suojaus
sisältyy sovittuun vuosikorkoon
30.11.2017 Tilastoyksikkö 68
Laskennallinen
marginaali tällä
hetkellä
1,60 % 1,45 %
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kysymyksiä
Sisältyykö korkosuojaukset sovittuun vuosikorkoon?
Lasketaanko suojaukseen liittyvät kertaluonteiset
maksut todelliseen vuosikorkoon mukaan?
Onko korkosuojauksen osuus helposti eriteltävissä?
Kuinka suuri vaikutus korkosuojauksilla arviolta on
sovittuun vuosikorkoon?
Voiko suojauksen ottaminen vaikuttaa marginaaliin
laskevasti?
30.11.2017 Tilastoyksikkö 69
Julkinen
Suomen Pankki
Vuodenvaihteen muutokset
Juuso Koppanen
Tilastoyksikkö
30.11.2017 70
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Vuodenvaihteen muutokset (1/2)
Sisältöohjeen ja tietuemuodon versiointi tapahtuu jatkossa niin, että kokonaisluku vaihtuu aina– Uudet versiot: sisältöohje 2.0 ja tietuemuoto 2.0
SBS-tietueen kentän 18 = ‘Arvopaperin tilinpäätöskäsittelyn mukainen luokittelu’ muutokset:– 2 = Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat
– 4 = Rahoitusvarat, jotka nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
– 41 = Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pl. kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
– 8 = Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat
– 6 = Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
– 14 = Kassan saldot keskuspankeissa ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset
30.11.2017 Tilastoyksikkö 71
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Vuodenvaihteen muutokset (2/2)
IFRS 9 arvonalentumiset:– Kirjattavien arvonalentumisten määrä kasvaa ja niiden
kirjausajankohta aikaistuu, mutta raportointi RATI:ssa ei muutu
– Arvonalentumisissa kuukauden aikana tapahtuneet muutokset
raportoidaan RATI:ssa edelleen LD- tai IL- tietueen kentässä 47
LuoTin ’muiden lainojen’ tarkempi jaottelu– BS-tietueella kentässä 23 valittava käyttääkö vuoden 2018 ajan
tarkempaa jaottelua vai ei. Vuoden 2019 alusta tarkempi jaottelu
pakollinen:
"47" = Muut lainat, tai
”47211” = Rahoitusleasing, ja
”47311” = Factoring, ja
”47319” = Muut myyntisaamiset, ja
”4791” = Muut lainat, ja
30.11.2017 Tilastoyksikkö 72
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Koodilistojen päivitykset
Kansainvälisten organisaatioiden koodilista vaihtuu– Aiemmin 9 koodia, jatkossa 178 koodia
– Vanhat koodit eivät enää toimi
Valuuttakoodilistaan muutamia lisäyksiä
Maksutileihin liittyvät vuositason tiedot BS-tietueelle
jatkossa pakollisia– Avattujen perusmaksutilien lukumäärä
– Evättyjen perusmaksutilihakemusten lukumäärä
– Siirrettyjen kuluttajien maksutilien lukumäärä
– Evättyjen kuluttajien maksutilien siirtohakemusten lukumäärä
30.11.2017 Tilastoyksikkö 73
Julkinen
Suomen Pankki
Tarkennukset raportointiin
Keskuspankkitalletukset ja factoring
Meri Sintonen ja Jaakko Suni
Tilastoyksikkö
30.11.2017 74
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (1/6)
Taustaa– EKP on tarkentanut validointejaan, minkä takia
keskuspankkitalletusten raportointiin on kiinnitetty enemmän
huomiota. Lisäksi halutaan luoda yhdenmukainen
raportointiohjeistus LuoTin kanssa.
– Keskuspankkitalletukset (TARGET2-tilien saldot) voivat sisältää
vähimmäisvarantotalletuksen ja muuta likviditeettiä maksuja
varten (yön yli –talletukset (depot) keskuspankkiin lasketaan myös
muuksi likviditeetiksi raportoinnissa)
Vähimmäisvarannon ylittävä osuus saldosta lasketaan sen
mukaan, onko varantovelvoitetta täytetty vielä pitoperiodin (6
vk) aikana
– TARGET2-tilit Suomen Pankissa:
1. PM-tilit (rahapolitiikan vastapuolet)
2. HAM-tilit (vain vähimmäisvarantotalletusta varten)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 75
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (2/6)
Raportointi– TARGET2-tilin saldo raportoidaan LD-tietueella tililuotoissa (vaade
43) vastapuolena keskuspankki (sektori 121)
– Vähimmäisvarantotalletukselle sovelletaan
perusrahoitusoperaatioiden korkoa ja sen ylittävälle osalle yön yli
–talletuskorkoa (korot löytyvät täältä)
Vähimmäisvarannon korko on tällä hetkellä 0,0% ja sen
ylittävän osan -0,4%
Koska vähimmäisvarannolle ja muulle likviditeetille
sovelletaan eri korkoja, tulee tämä huomioida
raportoinnissa
– Korkosidonnaisuutena (kenttä 41) käytetään O = ”Muut korot”
– Kertynyt korko raportoidaan siirtyvissä koroissa kentässä 37
Kertynyt korko hyvitetään/veloitetaan 2 ppv pitoperiodin
jälkeen ja se lasketaan koko pitoperiodin ajalta päivän
päätteen saldojen keskiarvosta:
30.11.2017 Tilastoyksikkö 76
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (3/6)
Esimerkki vähimmäisvarantovelvoitteen täyttymisestä ja kertyvän koron
muodostumisesta
– SP:n ilmoittama vähimmäisvarantovelvoite per päivä: 20 000 000 €
– Pitoperiodi: 26.7.-12.9.2017 (49 päivää)
– Tarvittava varanto yhteensä pitoperiodilta: 980M (20M x 49)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 77
Pitoperiodi: 26.7. - 12.9.2017 980 000 000 -0,20 % -0,40 %
Päivämäärä Raportoija TARGET2-tilin saldo Tarvittava varanto Vähimmäisvaranto Korko% Kertyvä korko Muu likviditeetti Korko% Kertyvä korko Korko yhteensä
26.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -940 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -222,22 0,00 -0,00111 % 0,00 -222,22
27.7.2017 Pankki A 30 000 000,00 -910 000 000,00 30 000 000,00 -0,00056 % -388,89 0,00 -0,00111 % 0,00 -388,89
28.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -870 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -611,11 0,00 -0,00111 % 0,00 -611,11
29.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -830 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -833,33 0,00 -0,00111 % 0,00 -833,33
30.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -790 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 055,56 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 055,56
31.7.2017 Pankki A 40 000 000,00 -750 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 277,78 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 277,78
1.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -710 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 500,00 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 500,00
2.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -670 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -1 722,22 0,00 -0,00111 % 0,00 -1 722,22
18.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -70 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -5 055,56 0,00 -0,00111 % 0,00 -5 055,56
19.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 -30 000 000,00 40 000 000,00 -0,00056 % -5 277,78 0,00 -0,00111 % 0,00 -5 277,78
20.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 30 000 000,00 -0,00056 % -5 444,44 10 000 000,00 -0,00111 % -111,11 -5 555,56
21.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -555,56 -6 000,00
22.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -1 000,00 -6 444,44
29.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -3 444,44 -8 888,89
30.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -3 888,89 -9 333,33
31.8.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -4 333,33 -9 777,78
1.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -4 777,78 -10 222,22
2.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -5 222,22 -10 666,67
11.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -9 111,11 -14 555,56
12.9.2017 Pankki A 40 000 000,00 0,00 0,00 -0,00056 % -5 444,44 40 000 000,00 -0,00111 % -9 555,56 -15 000,00
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (4/6)
Vaihtoehto 1: Raportointi erillisillä riveillä– Esimerkissä vähimmäisvarannolle käytetty nollasta poikkeavaa korkoa
havainnollisuuden vuoksi
30.11.2017 Tilastoyksikkö 78
Varantovelvoitetta ei ole vielä täytetty:
31.7.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
Vähimmäisvarantotalletus 43 121 40 000 000,00 -0,20 -1 277,78
Muu likviditeetti 43 121 0,00 -0,40 0
40 000 000,00 -0,20 -1 277,78
Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy
20.8.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
Vähimmäisvarantotalletus 43 121 30 000 000,00 -0,20 -5 444,44
Muu likviditeetti 43 121 10 000 000,00 -0,40 -111,11
40 000 000,00 -0,25 -5 555,56
Varantovelvoite on jo täytetty:
31.8.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
Vähimmäisvarantotalletus 43 121 0,00 -0,20 -5 444,44
Muu likviditeetti 43 121 40 000 000,00 -0,40 -4 333,33
40 000 000,00 0,40 -9 777,78
VAIHTOEHTO 1
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (5/6)
Vaihtoehto 2: Raportointi yhdellä rivillä– TARGET2-tilin koko saldo raportoidaan yhdellä rivillä, mutta
raportoitava korkoprosentti riippuu siitä, onko varantovelvoitetta täytetty
vielä raportointiajankohtana vai ei
– Jos raportointipäivä sattuu päivälle, jolloin varantovelvoite täyttyy,
korkoprosenttina raportoidaan korkojen painotettu keskiarvo
30.11.2017 Tilastoyksikkö 79
Varantovelvoitetta ei vielä täytetty:
31.7.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
TARGET2-tilin saldo 43 121 40 000 000,00 -0,20 -1 277,78
Päivä, jolloin varantovelvoite täyttyy
20.8.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
TARGET2-tilin saldo 43 121 40 000 000,00 -0,25 -5 555,56
Korko% laskettu painotettuna keskiarvona käyttäen nimellisarvoja painoina.
Varantovelvoite jo täytetty:
31.8.2017 Vaade Sektori Nimellisarvo Sovittu vuosikorko Siirtyvät korot
TARGET2-tilin saldo 43 121 40 000 000,00 -0,40 -9 777,78
VAIHTOEHTO 2
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Keskuspankkitalletukset (6/6)
Yhteenveto– Keskuspankkitalletusten raportoinnissa on havaittu puutteita ja
seuraaviin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota:
Tilin saldo ja siirtyvät korot tulee raportoida erikseen
Siirtyviä korkoja on jäänyt raportoimatta
Korkoprosentit tulisi tarkistaa ettei niitä ole esimerkiksi
kovakoodattu järjestelmiin
Korkosidonnaisuudet olisi myös hyvä tarkistaa
– Molempien vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen raportointi on sallittua
Kummatkin vaihtoehdot vaativat tietoa siitä, onko
raportointiajankohtana vähimmäisvarantovelvoitetta täytetty
pitoperiodin aikana vai ei
30.11.2017 Tilastoyksikkö 80
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Factoring (1/2)
Nykytilanne– Factoring voidaan raportoida RATIssa valmiusluottolimiittinä
(vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47).
– Jos factoring raportoidaan vaateella valmiusluottolimiitti, pitää sen
täyttää kokonaan tai lähes kokonaan seuraavat neljä ehtoa:
1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta
hyväksyttyyn luottolimiittiin saakka ilmoittamatta siitä etukäteen
lainanantajalle.
2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä
mukaa kuin varoja lainataan ja maksetaan takaisin.
3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.
4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.
– Jos luottolaitoksen sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin
velkakirjamuotoinen, raportoidaan se muissa lainoissa
– Muussa tapauksessa factoring raportoidaan muissa lainoissa (47)
30.11.2017 Tilastoyksikkö 81
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Factoring (2/2)
Tilanne raportointiperiodista 2018M1 alkaen– Factoring voidaan edelleen raportoida RATIssa
valmiusluottolimiittinä (vaade 42) tai muissa lainoissa (vaade 47),
samoilla ehdoilla kuin ennenkin.
– Mutta, jos luottolaitos ottaa käyttöön tarkemman vaadejaottelun ja
on entuudestaan käyttänyt factoringin raportoimiseen
vaadekoodia 47, tulee raportointi jatkossa suorittaa seuraavasti:
BS-tietueen kenttään 23 täytetään arvoksi yksi (1) ja
LD-tietueella factoringin vaadekoodi muuttuu 47 47311
– Tämä ohjeistus löytyy myös RATI-sisältöohjeen v. 2.0:sta
– Tarkemman vaadejaottelun käyttö muuttuu pakolliseksi
raportointiperiodista 2019M1 alkaen.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 82
Julkinen
Suomen Pankki
Sektoriluokitus 2019
Jyrki Lehtinen
Tilastoyksikkö
30.11.2017 83
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Sektoriluokitus 2019: maakunnat
Sektoriluokitusta muutetaan maakuntauudistuksen takia
Maakunnat tulevat osaksi julkisyhteisöjä
Maakunnille luodaan oma laskentataso julkisyhteisöjen alasektorina
kansantalouden reaali- ja rahoitustilinpitoon
Nykyinen sektoriluokitus 2012 jakaa julkisyhteisöt (S.13) seuraaviin ylätasoihin
Valtionhallinto (S.1311)
Osavaltionhallinto (S.1312) – ei käytössä Suomessa
Paikallishallinto (S.1313)
Sosiaaliturvarahastot (S.1314)
Näistä kolme ylintä saattavat tulla mahdollisiksi maakuntahallinnon ylätasoksi,
mutta sosiaaliturvarahastot ei.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 84
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Sektoriluokitus 2019: asuntoyhteisöt
Onko muita tarpeita muuttaa sektoriluokituksen 2012 sisältöä?
Kotitalouksien velkaantumisen tutkinnan yhteydessä on asuntoyhteisöjen (S.112) lainoista iso osa siirretty kotitalouksien veloiksi, koska omistusasuntojen yhtiövelasta vastaa osakas (eli yleisesti kotitalous). Sektoriluokituksen muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta, että alasektorin
S.11212 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset
jaettaisiin tarkempiin alasektoreihin
S.112121 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, kotitalouksien omistamat
S.112122 Asunto-osakeyhtiöt, yksityiset kotimaiset, muiden kuin kotitalouksien omistamat
Sama jako tehtäisiin myös alasektoriin
S.11222 Muut asuntoyhteisöt, yksityiset kotimaiset
30.11.2017 Tilastoyksikkö 85
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Sektoriluokitus 2019: muu rahoitus
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset sektorin (S.12) sisällä uudistamisen ensisijainen
paine kohdistuu sektoreihin muut rahoituksen välittäjät (S.125), rahoitusta
avustavat (S.126) sekä konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat
(S.127).
Sellaiset rahoituslaitokset, joiden ensisijainen tehtävä on myöntää luottoja, ovat
erityisen kiinnostuksen kohteena (ns. varjopankkitoiminta). Samaten, jos
Suomeen perustettaisiin ns. erityisyhtiöitä (arvopaperistamiseen erikoistuneita
rahoitusyhtiöitä), niin tällaiset olisivat välittömästi EKP:n raportointivelvoitteen
alaisia.
Erilaisten sektorien S.125 – S.127 sisäisten yksiköiden erottelulle olisi siis tarvetta,
ja helpoin tapa yksilöidä yritykset omiksi ryhmikseen on sektoriluokitus. Tällöin
erottelu tapahtuisi Tilastokeskuksen toimesta, ja RATI-raportoinnissa y-
tunnuksellisten yritysten kohdalla luottolaitoksilla olisi vapaa pääsy
Tilastokeskuksen yritysrekisteriin.
Tähän tarkasteluun perustetaan työryhmä, johon osallistuvat ainakin
Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 86
Julkinen
Suomen Pankki
Muut asiat
Tanja Laubach
Tilastoyksikkö
30.11.2017 87
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Markkinaosuuksien julkaiseminen
Suomen Pankin johtokunta on tehnyt päätöksen, että
Suomen Pankki alkaa julkaista pankkien
markkinaosuuksia keväällä 2018.
Finanssiala ry on julkaissut tietoja vuoteen 2016
saakka.
Julkaiseminen vaatii pankkien suostumuksen.
Ehdolla neljä julkaistavaa sarjaa– Lainat Suomeen (muille kuin rahalaitoksille)
– Asuntolainat kotitalouksille Suomessa
– Talletukset Suomesta (muilta kuin rahalaitoksilta)
– Yrityslainat
Asiasta järjestetään tiedotustilaisuus 18.12.2017.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 88
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n korkokysely
- mahdollisesti tulossa Q1/2018
Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää– Rahapoliittisten päätösten välittyminen yritys- ja kotitalouslainojen korkoihin
– Rahapoliittisten päätösten vaikutus pankkien kannattavuuteen
Kysytään eri viitekorkojen ja korontarkistusperiodien käyttöä pankeissa.
Korkotietojen kytkentä yritys- ja kotitalouslainojen kantoihin sekä uusiin sopimuksiin.
Kysely on jatkoa vuoden 2013 kyselylle.– Otanta vuonna 2013 oli suppea.
– Kyselyä laajennetaan merkittävästi
Kaksi ajankohtaa, keskiarvot vuodelta 2013 sekä tältä vuodelta.
Mahdollinen aikataulu Q1/2018.
Kyselyn toteutuessa saatamme kysyä kansallisena lisäyksenä myös korkosuojausten (korkokattojen, -lattioiden ja –putkien) vaikutus marginaaliin, sovittuun korkoon ja todelliseen vuosikorkoon
30.11.2017 Tilastoyksikkö 89
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Johdannaiset
Johdannaisten osalta on poikkeavia raportointitapoja
eri Euroopan maissa.
Yhtenäistämistä selvitellään parhaillaan.
Lisäksi RATIssa ja KOTIssa on haasteita puuttuvien
luokitusten sekä negatiivisten arvojen kanssa.
Tulemme olemaan osaan raportoijista yhteydessä
näiden asioiden selvittämiseksi.
Tavoitteena pitkällä tähtäimellä lisätä tarkistukset,
joiden jälkeen puutteellisia ja virheellisiä arvoja ei
enää sisäänluvussa sallita.
30.11.2017 Tilastoyksikkö 90
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hyvä muistaa… Raportin kommenttikentän käyttö
– Pyritään välttämättään turhaa käyttöä (esim. ”Lokakuun RATI-raportti”)
– Kannattaa hyödyntää muutosten informoinnissa
Suurimmat muutokset raportoinnissa tulisi ilmoittaa raportoinnin yhteydessä sähköpostilla tai raportin kommenttikentässä
Yritysjärjestelyistä, esim. fuusioista tulee ilmoittaa myös Suomen Pankille
Lisäajan pyytäminen on mahdollista– Teknisten tai muiden ongelmien sattuessa juuri viimeisenä
raportointipäivänä on hyvä muistaa, että lisäaikaa voi aina pyytää Suomen Pankista virka-ajan puitteissa
– Lisäaikaa myönnetään päivä kerallaan, mutta mahdollista saada muutama päivä
– Rikkomusseuranta
30.11.2017 Tilastoyksikkö 91
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hyvä muistaa…
Yhteystietojen pitäminen ajan tasalla helpottaa
asioiden hoitamista– Suomen Pankissa ja OpusCapitassa
Lomat ja muut poissaolot– Poissaoloviestit
– Sijaiset/kesätyöntekijät
– Voimassaolevat tunnukset
Tuotantoperiodia koskeviin kysymyksiin tulee
reagoida mahdollisimman pikaisesti
Kahdenvälisiin tapaamisiin on aina mahdollisuus
30.11.2017 Tilastoyksikkö 92
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteystiedot
RATI-raportointi
Elisabeth Flittner 09 183 2322
Jaakko Suni 09 183 2402
Juuso Koppanen 09 183 2257
Meri Sintonen 09 183 2247
LuoTi-projekti
Mikko Koutaniemi 09 183 2484
Jyrki Lehtinen 09 183 2376
Jori Oksanen 09 183 2552
30.11.2017 Tilastoyksikkö 93