rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta...

97
Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta OTM-tutkielma Yleinen velvoiteoikeus Toukokuu 2012 Ohjaaja: Heikki Halila Laatija: Kati Marjasuo

Upload: others

Post on 28-Mar-2020

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit

Helsingin yliopisto

Oikeustieteellinen tiedekunta OTM-tutkielma

Yleinen velvoiteoikeus Toukokuu 2012

Ohjaaja: Heikki Halila Laatija: Kati Marjasuo

Page 2: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

II

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty

Oikeustieteellinen tiedekunta

Laitos/Institution– Department

Tekijä/Författare – Author Kati Marjasuo

Työn nimi / Arbetets titel – Title Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit

Oppiaine /Läroämne – Subject Yleinen velvoiteoikeus

Työn laji/Arbetets art – Level

OTM -tutkielma

Aika/Datum – Month and year

Toukokuu 2012

Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages

X + 87 s.

Tiivistelmä/Referat – Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan rakennusalan vakioehtojen mukaista virhevastuuta ja ehtojen välisten erojen vaikutuksia rakennushankkeiden erilaisissa sopimusketjuissa. Käsiteltävät vakioehdot ovat urakkasopimusten YSE 1998 -ehdot, konsulttisopimusten KSE 1995 -ehdot sekä hankinta- ja toimitussopimusten RYHT 2000 -ehdot. Näiden vakioehtojen eri osapuolten virhevastuiden välillä on eroja, jotka vaikuttavat erilaisissa sopimusketjuissa siten, että virheen aiheuttaja ei välttämättä joudu viimesijassa vastuuseen virheestään, vaan lopullinen vastuunkantaja on ketjussa keskelle jäävä niin sanottu välittävä lenkki. Keskeisimmät vakioehtojen väliset erot liittyvät virhevastuun sisältöön, vastuunrajoi-tusehtojen laajuuteen ja reklamaatiomääräysten tarkkarajaisuuteen. Sopimusketjuja käsittelevään osaan on valikoitunut kuusi erilaista sopimusketjua. Neljäs-sä ketjussa riskialtis välittävän lenkin rooli on jommallakummalla YSE-sopimuksen osa-puolella, kun taas kaksi viimeistä ketjua muodostuu RYHT- ja KSE-ehtoisten sopimusten välille. Tarkastelun perusteella on arvatenkin havaittavissa se, että kaikista suurin riski on siellä, missä vastuuta on rajoitettu kaikista vähiten, mikä tarkoittaa YSE-ehtoisia sopimuk-sia. Sen lisäksi etenkin YSE-urakoitsijan vastuuta kasvattavat siltä edellytetty huolellisuus- ja asiantuntijuusvelvoite, tarkastusvelvollisuus ja tosiasiallinen mahdollisuus vastuun kan-tamiseen myös silloin, kun se on varsinaiseen sopimusketjuun nähden ulkopuolinen osa-puoli. Tutkielman lopuksi pohditaan myös sitä, voiko rakennushankkeen erilaisten sopimusten eri sopimusosapuolten välille syntyä virheen perusteella yhteisvastuu vai onko vastuu ai-na kohdistettava kullekin aiheuttajalle erikseen. Kysymystä käsittelevien lausuntojen pe-rusteella päädytään siihen, että virhetilanteiden tyyppitapauksissa perusteet yhteisvas-tuun mahdollisuutta vastaan ovat uskottavammat kuin yhteisvastuuta puoltavat argumen-tit, mutta kysymys jää kuitenkin vaille lopullista vastausta ainakin siihen asti, kunnes sii-hen otetaan laajemmin kantaa oikeuskirjallisuudessa tai oikeuskäytännössä. Tutkielmassa käsitellään ainoastaan osapuolten rakennus- ja takuuaikainen virhevastuu, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi viivästysvastuu ja takuuajan jälkeinen virhevastuu jäävät tutkimusrajauksen ulkopuolelle.

Avainsanat – Nyckelord – Keywords

Velvoiteoikeus, sopimusoikeus, vastuu, virhe, rakennusurakka, konsulttisopimus, irtaimen kauppa, sopimusehdot, asiantuntija, yhteisvastuu

Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto

Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information

Page 3: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

III

Lähteet ......................................................................................................................... V

1 Johdanto ................................................................................................................... 1

2 Rakennusalan vakiosopimukset ja virheet ............................................... 5

2.1 Vakiosopimusoikeus ............................................................................................................. 5

2.2 Rakennusalan vakioehdot .................................................................................................. 8

2.2.1 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) .................................................. 8

2.2.2 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 1995) ......................................... 10

2.2.3 Rakennustuotteiden yleiset hankinta- ja toimitusehdot (RYHT 2000) ......... 11

2.3 Rakennushankkeen virheet ............................................................................................. 12

2.3.1 Virheen määritelmästä .......................................................................................................... 12

2.3.1.1 Konkreettinen laatuvirhe ............................................................................................................. 15

2.3.1.2 Laatuvirhe aineettomassa palvelussa .................................................................................... 17

2.3.2 Rakennusalan vakiosopimusosapuolten virhetyypit ............................................. 19

3 Virheestä aiheutuvat sanktiot ..................................................................... 21

3.1 Sanktiot yleisesti .................................................................................................................. 21

3.2 Sanktiot urakkasopimuksessa (YSE 1998)................................................................ 22

3.2.1 Sopimusosapuolten yleinen vastuu ................................................................................ 22

3.2.2 YSE-urakoitsijan virhevastuu............................................................................................. 24

3.2.2.1 Virhevastuu alistetussa urakassa ............................................................................................. 30

3.2.3 YSE-tilaajan virhevastuu ...................................................................................................... 31

3.3 Sanktiot konsulttisopimuksessa (KSE 1995) ............................................................ 37

3.3.1 KSE-konsultin virhevastuu .................................................................................................. 37

3.3.2 KSE-tilaajan virhevastuu ...................................................................................................... 43

Page 4: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

IV

3.4 Sanktiot hankinta- ja toimitussopimuksissa (RYHT 2000) ................................ 45

3.4.1 RYHT-myyjän virhevastuu .................................................................................................. 45

3.4.2 RYHT-ostajan virhevastuu................................................................................................... 52

3.5 Sopimusosapuolten virhevastuu ................................................................................... 55

4 Sopimusketjut ..................................................................................................... 57

4.1 Sopimusketjuasetelmasta yleisesti ............................................................................... 57

4.2 Sopimusketju: KSE–YSE .................................................................................................... 59

4.2.1 YSE-urakoitsija KSE-tilaajana ............................................................................................ 59

4.2.2 YSE-tilaaja KSE-tilaajana ...................................................................................................... 63

4.3 Sopimusketju: RYHT–YSE................................................................................................. 66

4.3.1 YSE-urakoitsija RYHT-ostajana ......................................................................................... 66

4.3.2 YSE-tilaaja RYHT-ostajana ................................................................................................... 69

4.4 Sopimusketju: KSE–RYHT ................................................................................................ 73

4.4.1 KSE-tilaaja RYHT-ostajana .................................................................................................. 73

4.4.2 RYHT-ostaja KSE-tilaajana .................................................................................................. 75

4.4.2.1 Sopimusketjutilanne ....................................................................................................................... 75

4.4.2.2 Sopimusasetelmatilanne ............................................................................................................... 77

4.5 Eri osapuolten yhteisvastuu ............................................................................................ 82

5 Yhteenveto ja loppupäätelmät ..................................................................... 85

Page 5: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

V

Lähteet Kirjallisuus ja artikkelit: Aarnio, Aulis: Uusi varallisuusoikeus – vai vanha? Lakimies 2002, s. 515–534. Aarnio, Aulis: Luentoja lainopillisen tutkimuksen teoriasta. Helsinki, 2011. Ahokas, Inka-Liisa: Tilaajan velvollisuudet. Teoksessa (Ahokas – Klementjeff-Sarasma – Larsén – Lehtonen): Urakoitsijan YSE-opas. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto. Neljäs, uusittu painos, s. 94–104. Espoo, 2005. Bärlund, Johan: Reklamation i konsumentavtal. Helsinki, 2002. Erma, Reino: Rakennusurakan sopimusehdot I. Helsinki, 1974. Erma, Reino: Urakoitsijan suoritusvirheen vaikutuksista sopimussuhteeseen rakennus-urakassa. Teoksessa (Erma – Hoppu): Vahingonkorvauksesta ja sopimusvastuusta rakennusurakassa, s. 113–138. Helsinki, 1976. Eskelinen, Krista: Yleisten sopimusehtojen sitovuus kauppatapana – oikeudellinen epä-varmuus. Oikeustieto 2008/1, s. 10–14. Haapio, Helena: Sopimuslukutaidon ABC: Sopimuksen näkyvä ja näkymätön osa. Teok-sessa (Haapio – Sipilä – Kousa – Palmu – Koskelainen – Nystén-Haarala – Lehto – Poh-jonen – Salmi-Tolonen – Koivu – Leskinen): Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa, s. 25–48. Helsinki, 2005b. Hakulinen, Y. J: Velkakirjalaki siihen liittyvine lakeineen. Toinen täydennetty painos. Porvoo, 1965. Halila, Heikki: Rakennuttajan tiedonantovelvollisuudesta rakennusurakassa. Helsinki, 1981. Halila, Heikki: Oikeudellinen asiantuntijalausunto Helsingin käräjäoikeudessa käsitel-lyssä asiassa, 28.10.2011. Hellner, Jan: Linked contracts. Teoksessa (Goode – Cranston): Making Commercial Law. Essays in Honour of Roy Goode, s. 167–189. Oxford, 1997. Hellner, Jan & Hager, Richard & Persson Annina H: Speciell avtalsrätt II. Kontraktsrätt, 1 häftet. Särskilda avtal. Neljäs painos. Tukholma, 2005. Hemmo, Mika: Vahingonkorvauksen määräytymisestä sopimussuhteessa. Helsinki, 1994.

Page 6: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

VI

Hemmo, Mika: Sopimus ja delikti. Tutkimus vahingonkorvausoikeuden vastuumuo-doista. Helsinki, 1998. Hemmo, Mika: Sopimusoikeus II. Toinen, uudistettu painos. Helsinki, 2003. Hemmo, Mika: Sopimusoikeus III. Helsinki, 2005. Hemmo, Mika: Sopimusoikeus I. Toinen, uudistettu painos. Helsinki, 2007. Hemmo, Mika & Hoppu, Kari: Sopimusoikeus. Päivitettävä Asiantuntija-sarja. Helsinki, 2012 (viimeisin päivitys). Hoppu, Esko: Alistamisesta rakennusurakassa. Sivu-urakoiden alistamista pääurak-kaan koskeva oikeudellinen tutkimus. Helsinki, 1972. Hoppu, Esko: Virallisen vastaväittäjän lausunto Juha Laineen väitöskirjasta Raken-nusvirheistä. Lakimies 1993, s. 651–656. Hoppu, Esko: Oikeudellinen asiantuntijalausunto Vantaan käräjäoikeudessa käsitel-lyssä asiassa, 8.7.1997. Hoppu, Kari: Virallisen vastaväittäjän lausunto Olli Norroksen väitöskirjasta Vastuu sopimusketjussa. Lakimies 2007, s. 928–935. Hørlyck, Erik: Enterprise og licitation. Almindelige betingelser for arbejder og leve-rancer i bygge- og anlægsvirksomhed og Licitationsloven med kommentarer. Neljäs painos. Kööpenhamina, 1993. Iso-Mustajärvi, Pertti: RTEK-3140 Betonitekniikka. Tampere, 2006. Järvinen, Antti & Heikkinen, Kimmo: KKO 2008:19 – Urakoitsijan lisä- ja muutostyö-vaatimukset sekä lisäaikavaatimus rakennusurakassa. Lakimies 2008, s. 981–1002. Järvinen, Marjaana: Komponenttitoimittajan vastuu virhe- ja vahinkotilanteissa. Teok-sessa (Haapio – af Hällström – Järvinen – Koivu – Lehto – Leskinen – Lintumaa – Nystén-Haarala – Pohjonen – Salmi-Tolonen – Taivalmaa): Yritysten sopimus- ja vas-tuuketjut. Sopimusten hallinta käytännössä, s. 93–121. Helsinki, 2005a. Klementjeff-Sarasma, Pia: Sopijapuolten vastuu ja Sivu-urakan alistaminen. Teoksessa (Ahokas – Klementjeff-Sarasma – Larsén – Lehtonen): Urakoitsijan YSE-opas. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto. Neljäs, uusittu painos, s. 112–176 ja 257–272. Espoo, 2005. Kolehmainen, Esa: Säänteleekö rakennushankkeen konsultin asemaa kauppakaaren 18 luku? Teoksessa Business Law Forum 2004, s. 193–227. Helsinki, 2004. Koskela, Timo: Pääsuunnittelijan sopimusvastuu: käytännön käsikirja. Helsinki, 2004.

Page 7: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

VII

Kousa, Marjaana: Häiriötilanteiden, muutosten ja reklamaatioiden hallinta. Teoksessa (Haapio – Sipilä – Kousa – Palmu – Koskelainen – Nystén-Haarala – Lehto – Pohjonen – Salmi-Tolonen – Koivu – Leskinen): Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta raken-nusprojekteissa, s. 85–107. Helsinki, 2005b. Kärkkäinen, Martti: Rakennusurakoitsijan YSE 33 §:n mukainen selonottovelvollisuus. Helsinki, 2005. Laine, Juha: Rakennusvirheistä. Helsinki, 1993. Laine, Juha: Oikeustapauksia – kommentteja (KKO 2003:26). Lakimies 2003, s. 1028–1041. Laine, Ville: Rakennusurakka (KKO 2008:19). Defensor Legis 2008, s. 670–693. Lehto, Jukka: Virhevastuun kesto ja ennakoitu virhe. Teoksessa (Haapio – af Hällström – Järvinen – Koivu – Lehto – Leskinen – Lintumaa – Nystén-Haarala – Pohjonen – Sal-mi-Tolonen – Taivalmaa): Yritysten sopimus- ja vastuuketjut. Sopimusten hallinta käytännössä, s. 155–195. Helsinki, 2005a. Lehto, Jukka: Sopimuksen näkymätön osa suoritushäiriötilanteiden arvioinnissa ja hal-linnassa. Teoksessa (Haapio – Sipilä – Kousa – Palmu – Koskelainen – Nystén-Haarala – Lehto – Pohjonen – Salmi-Tolonen – Koivu – Leskinen): Sopimusten ja häiriötilan-teiden hallinta rakennusprojekteissa, s. 190–228. Helsinki, 2005b. Lehtonen, Roger: Urakan sisältö ja laajuus. Teoksessa (Ahokas – Klementjeff-Sarasma – Larsén – Lehtonen): Urakoitsijan YSE-opas. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto. Neljäs, uusittu painos, s. 80–93. Espoo, 2005. Lindholm, Tomas & Hakoranta, Eeva: Myyjän virhevastuusta ja kaupan kohteen tar-kastuksesta yrityskaupassa. Defensor Legis 1997, s. 75–92. Liuksiala, Aaro: Rakennussopimukset: käytännön käsikirja. Kuudes, uusittu laitos. Hel-sinki, 2004. Liuksiala, Aaro: Viivästyssakon ja viivästystä koskevan vahingonkorvauksen välisestä suhteesta rakennusurakassa – oikaisuja Ari Saarnilehdon kirjoitukseen. Defensor Legis 2009, s. 851–860. Mäntysaari, Petri: Lisää myyjän virhevastuusta osakkeiden kaupassa. Defensor Legis 1997, s. 314 –320. Norros, Olli: Vastuu sopimusketjussa. Vantaa, 2007. Norros, Olli: Vahingonkorvaus asiantuntijapalveluissa. Lakimies 2008, s. 637–643. Oksanen, Antero & Laine, Ville & Kaskiaro, Kim: Urakkasopimukset. Helsinki, 2010.

Page 8: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

VIII

Palmu, Brita: Suunnittelutoimiston vastuu ja sopimusten hallinta. Teoksessa (Haapio – Sipilä – Kousa – Palmu – Koskelainen – Nystén-Haarala – Lehto – Pohjonen – Salmi-Tolonen – Koivu – Leskinen): Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennuspro-jekteissa, s. 108–126. Helsinki, 2005b. Peltonen, Tommi & Kiiras, Juhani: Projektinjohtorakentamisen kehittäminen, docu-tech-painos. Helsinki, 2008. Pistemaa, Jouko: Vahingonkorvausvastuu sopimussuhteessa. Oikeustieto 2001/4, s. 11–12. Routamo, Eero: Vastaavuusteoria – viisaallekin kivinen? Lakimies 1980, s. 933–937. Routamo, Eero & Ramberg, Jan: Kauppalain kommentaari. Helsinki, 1997. Rudanko, Matti: Rakennuttajan myötävaikutushäiriöistä rakennusurakassa. Helsinki, 1989. Saarnilehto, Ari: Kommentoituja oikeustapauksia korkeimmasta oikeudesta – oikeus-toimen tulkinta. Oikeustieto 2003/3, s. 3–4. Saarnilehto, Ari: Sopimus ja kahdet vakioehdot. Oikeustieto 2008/3, s. 15–16. Saarnilehto, Ari: Viivästysvastuun rajoitus rakennusurakan YSE 1998 -ehtojen mukaan. Defensor Legis 2009, s. 523–539. Saarnilehto, Ari: Urakkasopimuksen rikkomisen arviointi. Oikeustieto 2011/2, s. 16–17. Sandvik, Tore: Enterprenørrisikoen. Oslo, 1966. Sipilä, Ritva: Vastuutilanteiden ja suunnitelmamuutosten hallinta. Teoksessa (Haapio – Sipilä – Kousa – Palmu – Koskelainen – Nystén-Haarala – Lehto – Pohjonen – Salmi-Tolonen – Koivu – Leskinen): Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennuspro-jekteissa, s. 49–84. Helsinki, 2005b. Takki, Tapio: Konsulttisopimus. Helsinki, 1988. Teriö, Olli: Tilaajan aiheuttamien viivästysten kustannukset betonielementtiteollisuu-dessa. Tampere, 2008. Tulokas, Mikko: Takuuajan jälkeinen vastuu aliurakoitsijan virheestä. Teoksessa (toim. Halila – Hemmo – Sisula-Tulokas): Juhlakirja Esko Hoppu 1935 – 15/1 – 2005, s. 404–410. Helsinki, 2005. Virtanen, Jenny: Rakennuskonsultin vastuusta. Oikeustieto 2006/1, s. 19–22. Wilhelmsson, Thomas & Sevón, Leif & Koskelo, Pauliine: Kauppalain pääkohdat. Vii-des, uudistettu painos. Helsinki, 2006.

Page 9: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

IX

Wilhelmsson, Thomas: Vakiosopimus ja kohtuuttomat sopimusehdot. Kolmas painos. Helsinki, 2008. Ämmälä, Tuula: Kauppaa koskevista reklamaatioista. Teoksessa (toim. Tammi-Salminen) Omistus, sopimus, vaihdanta: juhlakirja Leena Kartiolle, s. 261–280. Turku, 2004. Virallislähteet: HE 93/1986 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle kauppalaiksi. KM 1990:20. Oikeustoimilakitoimikunnan mietintö. Yleiset sopimusehdot ja sopimuslomakkeet: RT 13-10574: Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. RT 16-10660: Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. RT 17-10721: Rakennustuotteiden yleiset hankinta- ja toimitusehdot RYHT 2000. RT 80271: Sivu-urakan alistamissopimus. RT 80278: KVR-urakkasopimus. Oikeustapaukset: HelHO 1.12.2000, S 99/1292 HelHO 5.2.2004, S 00/3188 HelHO 16.12.2004, S 02/49 HelHO 19.9.2007, S 06/2374 KKO 1980-II-23 KKO 1980-II-49 KKO 1983-II-33 KKO 1985-II-51 KKO 1987:23 KKO 1989:71 KKO 1991:153 KKO 1992:178 KKO 1993:130 KKO 1994:108 KKO 1995:71 KKO 1995:81 KKO 1997:179 KKO 1998:75 KKO 1999:101 KKO 2001:2 KKO 2001:14 KKO 2001:77 KKO 2003:26

Page 10: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

X

KKO 2005:127 KKO 2006:56 KKO 2007:5 KKO 2007:41 KKO 2008:19 KKO 2009:89 KKO 21.12.1998/4039 KouHO 5.3.2010, S 09/489 RovHO 31.12.2002, S 01/497 TurHO 29.1.1993, S 91/789 VaaHO 11.5.2006, S 04/1162

Page 11: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

1

1 Johdanto

Rakennusurakka on sopimusoikeuden näkökulmasta harvinaislaatuinen oma sopi-

mustyyppinsä, sillä se voidaan jakaa kahteen sääntelyn kannalta omaan maailmaan-

sa: pakottavin lainsäännöksin säänneltyyn kuluttajarakennusurakkaan ja yritysten

väliseen omaa laintasoista sääntelyä vailla olevaan rakennusurakkaan. Tässä tutkiel-

massa huomio kohdistuu jälkimmäiseen maailmaan ja siihen kiinteästi liittyviin ra-

kennushankkeeseen sisältyviin muihin sopimustyyppeihin, joissa sopimusvapauden

ja muiden sopimusoikeudellisten periaatteiden lisäksi suuri merkitys on rakennus-

alan erilaisia sopimussuhteita varten luoduilla vakioehdoilla. Rakennushankkeen si-

sällä eri sopimussuhteet muodostavat sopimusketjuja, ja ketjun alkupäässä tapahtu-

nut sopimushäiriö voi vaikuttaa pitkänkin ketjun toiseen päähän asti. Tutkielmassa

tarkoituksena onkin perehtyä kyseisiin sopimusketjuihin virheen näkökulmasta.

Tutkielman kohteeksi on valikoitunut kolmet keskeiset rakennusalan vakioehdot,

joissa määrätään urakkasopimuksista (YSE), konsulttisopimuksista (KSE) sekä han-

kinta- ja toimitussopimuksista (RYHT). Jokaisissa ehdoissa on määräyksiä osapuolten

virheen seuraamuksista, mutta ehdot eivät yleensä edes yhdessä muun sopimusai-

neiston kanssa ole aukottomia. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaiset

ovat osapuolten sanktiot kyseessä olevien vakioehtojen ja niiden soveltamista selven-

tävän tulkinta-aineiston perusteella ja millaisia riskejä sopimusosapuolille voi koitua

erilaisten sopimusketjujen eri rooleissa. Tutkielma kohdistuu siis nimenomaisesti va-

kioehtojen määräyksiin, vaikka käytännössä rakennushankkeen eri sopimukset sisäl-

tävät aina myös muita normilähteitä. Päämääränä on selvittää vakioehtojen virhe-

määräysten eroavaisuuksia siitä syystä, että ehtojen käyttäminen on yleistä ja niiden

väliset riskit saattavat jäädä sopimuksentekovaiheessa huomiotta.

Tutkielmassa käsiteltävä virhe on rajattu rakennus- ja takuuaikaiseksi virheeksi, mikä

tarkoittaa, että takuuajan jälkeinen virhevastuu on jätetty rajauksen ulkopuolelle.

Vaikka rakennus- ja takuuaikaisista virheistä määrätään ehdoissa aina erikseen, niis-

tä seuraavat sanktiot ovat hyvin samankaltaisia. Tyypillistä on kuitenkin se, että ra-

kennusaikainen virhe voi olla helpommin oikaistavissa, kun taas rakennuskohteen

Page 12: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

2

valmistumisen jälkeen oikaisun lisäksi tulee kyseeseen usein mittavia vahingonkor-

vauksia1. Sen sijaan sopimuksen purkaminen sijoittuu käytännössä ainoastaan ra-

kennusajalle. Myös eri osapuolten virhevastuu voidaan sijoittaa rakennus- ja takuu-

ajalle eri tavoin. Tässä tutkielmassa virheen määrittelyn lähtökohtana on niin sanot-

tujen suorittajien2 virhevastuu, joka kestää koko käsiteltävän ajan. Sen sijaan suoritta-

jien vastapuolen, tilaajien, virhevastuu rakentuu tämän suorittajavastuun peilikuvak-

si eli tilaajan myötävaikutusvelvollisuudeksi. Tilaajien roolin ja virhetyypin vuoksi

tilaajien virhevastuu sijoittuu vain rakennusaikaan, sillä takuuaikana suoritus on jo

tehty, eikä siihen siten tarvitse enää myötävaikuttaa3. Takuuajassa kyse onkin suorit-

tajien antamasta takuuajasta.

Tutkimuksen tavoitteena on vallitsevan oikeustilan selvittäminen rakennusalan va-

kioehtojen avulla. Metodiltaan tutkimus on lainoppia, jossa pyritään argumenttien

etsimiseen ja jäsentämiseen sen sijasta, että esitettäisiin tarkkoja tulkintasuosituksia.

Tällaisella joustavalla argumentaatiolla on suuri merkitys velvoiteoikeudessa, jossa

yksittäiset ratkaisut perustuvat usein tapauskohtaiseen harkintaan.4 Tavoitteena on

tämän lisäksi myös kuvata vakioehtojen osapuolten virhevastuut ja näiden välille

muodostuvien vastuuketjujen haasteet systemaattisella tavalla. Tällaista tavoitetta

voidaan perustella sillä, että systeemihakuisen tulkinnan seurauksena ratkaistava

ongelma voidaan paikantaa johonkin systeemiympäristöön, joka määrittää ne valin-

tamahdollisuudet, joista voidaan yksittäistapauksessa valita jokin vaihtoehto5. Täten

tutkimus voi parhaassa tapauksessa toimia ratkaisun perusteena käytännön tilan-

teessa.

Eri vakioehtojen mukaista sopimusosapuolten virhevastuuta käydään läpi niin itse

sopimusehtojen kuin niiden tulkintaa selventävän oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäy-

tännönkin avulla. Koska merkittävä osa rakennusalan riidoista ratkaistaan välimies-

1 YSE-urakoitsijan, KSE-konsultin ja RYHT-myyjän viivästys on jätetty tämän tutkielman rajauksen ul-kopuolelle. Koska rakennusaikainen virhe aiheuttaa usein myös viivästyksiä, tulevat rakennusaikaiset korvaukset enemmän sitä kautta, ja siksi tässä tutkielmassa korvaukset painottuvat takuuajalle. 2 Suorittajilla tarkoitetaan YSE-urakoitsijaa, KSE-konsulttia ja RYHT-myyjää, joskin myös YSE-tilaaja voidaan tietyissä tilanteissa rinnastaa suorittajaan. 3 Myötävaikutusvelvollisuuden sisältöön palataan jäljempänä, mutta yleisesti tässä tutkielmassa se pidetään erillään lojaliteetista, jonka perusteella tilaajilla on myös takuuaikana esimerkiksi reklamaa-tiovelvollisuus, jonka laiminlyönti johtaa oikeudenmenetyksiin. 4 Metodologinen tausta Norroksen (2007) väitöskirjasta, s. 21–22. 5 Aarnio (LM 2002), s. 532.

Page 13: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

3

menettelyssä, perustuu alan tuomioistuinoikeuskäytäntö vain yksittäistapauksiin, ei-

kä se anna kokonaiskuvaa alan oikeuskäytännön linjoista. Tutkielmassa oikeuskäy-

täntö sijoittuu pääosin alaviitetasolle, jossa sen tehtävä on tuoda esiin käytännön yk-

sittäistilanteita. Suurin osa viittauksista on tehty korkeimman oikeuden ennakkota-

pauksiin, mutta mukana on myös hovioikeuden ratkaisuja. Hovioikeusratkaisuja ei

voida pitää korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen arvoisina, mutta niiden to-

siseikastot antavat runsaasti tietoa käytännön elämän ongelmatilanteista. Hovioi-

keusratkaisujen merkitys laintulkinnassa on tärkeä myös siksi, että monet tapaukset

jäävät hovioikeuksien ratkaisujen varaan. Sen vuoksi hyvin perustellun hovioikeus-

ratkaisun on sanottu tarjoavan käyttökelpoisen argumentin lainopille yhdessä mui-

den perusteluiden kanssa.6

Koska huomio kohdistuu vakioehtoihin, tutkielman toinen luku alkaa lyhyellä vakio-

sopimusoikeuden katsauksella ja käsiteltävien vakioehtojen esittelyllä, jossa kolmien

pääosassa olevien vakioehtojen, YSE 1998-, KSE 1995- ja RYHT 2000 -ehtojen tausta

ja sopimusosapuolet käydään tiiviisti läpi. Sen johdosta, että tutkielmassa vakioehto-

jen eroja ja niiden välisten sopimusketjujen riskejä käsitellään nimenomaan virhe-

määräysten avulla, tämän jälkeen perehdytään rakennushankkeiden virhetyyppeihin

hieman tarkemmin ja otetaan huomioon sopimusketjuissa siirtyvän virheen erilaiset

ilmenemismuodot eli virhetyypit. Kolmannessa luvussa perehdytään tarkemmin va-

kioehtojen eri osapuolten virhevastuuseen, lähinnä virheen seuraamuksiin, joita

yleensä ovat ainakin virheen oikaisu, vahingonkorvaukset ja sopimuksen purkami-

nen, sekä vastapuolen reklamointiin ja vaatimusten tekemiseen. Neljäs luku on omis-

tettu erilaisten joillain tavoin riskialttiiden sopimusketjujen hahmottamiselle. Siinä

käydään läpi sellaiset sopimusketjuasetelmat, joissa yleensä ketjun keskellä oleva,

niin sanotun välittävä lenkki, joutuu virhetilanteessa viimesijaiseksi maksumieheksi.

Luvun lopussa pohditaan myös sitä, voiko eri sopimusten osapuolten välille syntyä

yhteisvastuu. Viidennessä ja viimeisessä luvussa tehdään päätelmiä tutkielmassa il-

mikäyneistä riskeistä ja tulkinnanvaraisuuksista.

Rakennushankkeessa ilmeneviä ongelmia ei kuitenkaan voida käsitellä rajoittumalla

pelkästään rakennusalan sopimusehtoihin, vaan varsinaisen lainsäädännön puuttu-

6 Aarnio (2011), s. 79.

Page 14: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

4

minen korostaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden merkitystä alan sopi-

musongelmien ratkaisemisessa7. Tämän vuoksi tutkielmassa nämä periaatteet kulke-

vat vakiosopimusmääräyksien rinnalla tulkinnan apuvälineenä. Rakennushankkees-

sa, jossa sopimusosapuolten toiminta perustuu suurelta osin erilaisiin asiantunti-

juusvelvoitteisiin, korostuu etenkin sopimusosapuolten lojaliteettivelvollisuus.

7 Hoppu (LM 1992), s. 653.

Page 15: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

5

2 Rakennusalan vakiosopimukset ja virheet

2.1 Vakiosopimusoikeus Yksi sopimusten luokittelutapa on jakaa sopimukset yksilöllisiin sopimuksiin ja va-

kiosopimuksiin, jolloin erotteluperusteena on se, onko sopimus tehty yksilöllistä tar-

koitusta varten vai onko samaa sopimusta tarkoitus käyttää monien eri osapuolten

välisissä tilanteissa. Ellei sopimus ole yksilöllinen, sitä sanotaan vakiosopimukseksi,

jonka ehdot ovat vakioehtoja tai yleisiä ehtoja8. Käytännössä sopimukset ovat vain

harvoin tyyppitapauksia, sillä niistä monet sisältävät kummankinlaisia ehtoja9. Ra-

kennushankkeeseen sisältyvät eri sopimukset monine hankekohtaisine asiakirjoi-

neen ja yleisine sopimusehtoineen ovat tästä malliesimerkki. Koska tämä tutkielma

kohdistuu jälkimmäiseen normilähteistöön, on sille tyypillisiä oikeudellisia piirteitä

syytä käsitellä lyhyesti.

Vakioehtojen yleisinä tunnusmerkkeinä on pidetty kolmea piirrettä: ne on laadittu

käytettäväksi useissa yleisissä sopimuksissa, ne laaditaan tulevia sopimussuhteita

varten, ja niitä on tarkoitus käyttää useiden sopimuskumppanien kanssa. Lainsää-

dännössä ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen tehty jakoa vakiosopimusten tai -ehtojen

ja yksilöllisten sopimusten tai ehtojen välille.10 Erilaisia vakioehtoja voidaan luokitel-

la sen perusteella, kuka ne on laatinut. Yhden osapuolen laatimien vakioehtojen sito-

vuus edellyttää enemmän kuin sellaisten, joiden kumpikin osapuoli on osallistunut

ehtojen laadintaan. Tällaisista osapuolten kesken yhteisesti laadituista tai kumman-

kin osapuolen etuja edustavien järjestöjen hyväksymistä vakioehdoista käytetään

termiä agreed documents, joka tarkoittaa sitä, että ehdot ovat syntyneet yhteisten

neuvottelujen tuloksena.11 Tällaisia ovat muun muassa tässä tutkielmassa käsiteltävät

YSE-, KSE- ja RYHT-ehdot.

8 Tutkielmassa käytetään kumpaakin käsitettä, ja niillä viittaan samaan asiaan. 9 Ks. esim. Hemmo (2007), s. 30, Hellner, Hager & Persson (2005), s. 128, ja Wilhelmsson (2008), s. 35. 10 Wilhelmsson (2008), s. 36 ja 47. Mainitsemisen arvoista on se, että Oikeustoimilakitoimikunta eh-dotti vuonna 1990 erillisen vakioehdoista annettavan lain säätämistä, mutta lakiehdotusta ei kuiten-kaan sellaisenaan toteutettu, ks. Emt., s. 48. Ehdotusta voidaan kuitenkin käyttää yleisesti vakiosopi-muksia käsittelevän kirjallisuuden lähteenä. 11 Wilhelmsson (2008), s. 37, ja KM 1990:20, s. 291–292. Agreed documents –tyyppisinä ehtoina voi-daan joskus pitää myös viranomaisten laatimia yleisiä sopimusehtoja, ks. tarkemmin KM 1990:20, s. 327–329, Hemmo (2007), s. 147 ja Wilhelmsson (2008), s. 37.

Page 16: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

6

Vakioehtojen etuna on nähty niiden taloudellisuus transaktiokulujen pienentäjänä,

kun resurssit voidaan käyttää pääasian hoitamiseen oikeudellisten kysymysten rat-

kaisemisen sijasta12. Positiivisena puolena on myös pidetty sopimuskäytännön yhte-

näistämistä, mikä lisää ennalta-arvattavuutta13. Vakioehtojen avulla on myös mahdol-

lista selventää ja täsmentää tahdonvaltaisen oikeuden epäselviäkin sääntöjä jousta-

valla ja helposti muutettavalla tavalla sekä sovittaa määräykset sekä kysymyksessä

olevaan erityiseen sopimustyyppiin että alan omiin tarkoituksiin14. Lisäksi on mah-

dollista, että elinkeinoalalla vakiintuneesti käytettävät ehdot muokkaavat sopimus-

tyyppiä koskevia sopimusoikeuden yleisiä periaatteita niin, että ehtoja muistuttavat

normit tulevat sovellettavaksi jo lain perusteella15. Vakioehtojen hyödyt näkyvät

aloilla, joissa tehdään useita toisiinsa liittyviä sopimuksia, sillä standardisoitujen eh-

tojen avulla voidaan helpottaa toisiinsa liittyvien sopimusten kitkatonta soveltamis-

ta16. Rakennusalalla tämä puoltaa vakioehtojen käyttämistä sopimuksen normiläh-

teenä mahdollisimman vähin muutoksin tai vähintään sen selvittämistä, miten vakio-

ehdoista poikkeaminen vaikuttaa muihin sopimussuhteisiin.

Etuja enemmän vakiosopimusoikeutta käsittelevässä oikeuskirjallisuudessa on kui-

tenkin ollut tapana keskustella vakioehtojen haasteista17. Vakioehtojen yleisinä haas-

teina pidetään usein niiden tulkintaan ja liittämiseen liittyviä ongelmia18. Yhteisesti

laadittujen ehtojen liittämiseksi voi riittää pelkkä ehtoihin viittaaminen19. Tapaus-

kohtaisten olosuhteiden perusteella oikeuskäytännössä on yksittäisissä tapauksissa

hyväksytty myös se, että jokin ehto voi tulla sovellettavaksi ilman viittausta jo kaup-

patavan perusteella20. Tulkintaongelmissa tulee huomioida agreed documents

12 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 30. 13 Hemmo (2007), s. 145–147. 14 KM 1998:20, s. 296. 15 Hemmo (2007), s. 147. Hemmo toteaa tässä puhuvansa laista sen laajassa merkityksessä. 16 Hellner (1995), s. 169. 17 Erma (1974), s. 5. 18 Ks. esim. Hemmo (2007), ss. 149, ja Wilhelmsson (2008), ss. 38. 19 Ks. tarkemmin Wilhelmsson (2008), s. 67 ja 71–79. YSE-ehtojen osalta pelkkää viittaamista on pidet-ty riittävänä, esim. Laine (1993), s. 15–16. KSE-ehtojen osalta kysymys ehtojen sitovuudesta on ollut korkeimman oikeuden ratkaistavana ratkaisussa KKO 2003:26, johon palataan tarkemmin jäljempä-nä. 20 Oikeuskäytännössä on myös päinvastaisia ratkaisuja, joten yhtenäistä tulkintalinjaa on vaikea löytää. Ks. ratkaisujen kommentointia esim. Eskelinen (OT 2008/1), s. 10–14, Laine (1993), s. 19–20, ja Oksa-nen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 32. KSE-ehtojen kauppatapaa kuvaavaa luonnetta on pohtinut Koskela (2004), s. 32–33, jonka mukaan ”on mahdollista”, että KSE-ehtojen katsottaisiin ilmentävän kauppata-

Page 17: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

7

-tyyppisten ehtojen tausta. Koska ehdot on luotu ja hyväksytty yhteisesti, yleisesti va-

kioehtoihin liitettävän epäselvyyssäännön soveltaminen tulee harvoin kysymyk-

seen21. Tulkintatilanteessa tarkoituksenmukaista onkin selvittää, mitä ehtoa laaditta-

essa on tarkoitettu. Selvitystyön ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että lain esi-

töiden kaltaisia yleisten ehtojen tarkoitusta kuvaavia asiakirjoja ei yleensä laadita,

joten tarkoituksen selvittäminen jää saatavilla olevan tiedon varaan. Ehdon sanamuo-

to voi siis kyseisessä tilanteessa saada ratkaisevan painoarvon, mutta myös historial-

lisilla tekijöillä on myös merkityksensä.22 Tulkinnassa voidaan käyttää apuna myös

vakioehtojen sisäistä analogiaa silloin, jos jostain yksittäisestä asiasta ei ole omaa

määräystään23.

Yksi vakioehtoihin liittyvä ongelma on niin sanottu ”the battle of forms”, jolla tarkoite-

taan vakioehtojen kollisiotilannetta. Kollision syntymisen perustilanne on se, että so-

pimuksentekovaiheessa osapuolet viittaavat automaattisesti omiin vakioehtoihinsa

toisilleen toimittamissaan asiakirjoissa ja nämä ehdot ovat keskenään ristiriidassa.24

Vain toisten ehtojen sitovuuden sijasta saattaa olla mahdollista, että kollisio voidaan

ratkaista siten, että kumpienkin ehtojen katsotaan tulleen sopimuksen normilähteek-

si ja niiden katsotaan täydentävän toisiaan25. Rakennusalan vakioehtojen välillä kol-

lisiovaara on mahdollinen, sillä YSE-ehtojen soveltamisala voi olla joissain tilanteissa

päällekkäinen niin KSE- kuin RYHT-ehtojenkin kanssa26.

paa suunnittelualalla. Sen sijaan ratkaisussa KKO 2006:56 KSE-ehdot eivät tulleet sopimuksen osaksi, sillä sopimusehtojen sitovuuteen vedonnut kantaja ei pystynyt näyttämään väitettään toteen. Vrt. myös KM 1990:20, s. 292. 21 Epäselvyyssäännöstä tarkemmin, ks. Hemmo (1994), s. 284. Sen sijaan kun sopimukseen otettu yksi-löllinen ehto ja vakioehto ovat keskenään ristiriidassa, yksilöity ehto saa etusijan, ks. esim. Hoppu (1997), s. 17, ja KKO 1994:108, jossa sama periaate on lausuttu vakuutussopimukseen liittyvässä rat-kaisussa. 22 Saarnilehto (DL 2009), s. 527. Ks. tarkemmin keskustelu YSE-ehtojen tulkinnan periaatteista, emt. ja Liuksiala (DL 2009). 23 Hellner, Hager & Persson (2005), s. 131. 24 Hemmo (2007), s. 170–171. 25 Tällaiseen lopputulokseen päädyttiin hovioikeuden ratkaisussa HelHO 19.9.2007, S 06/2374 (lain-voimainen), jossa kyse oli YSE 1998 -ehtojen ja RYHT 2000 -ehtojen kollisiosta. Ks. tapauksesta tar-kemmin Saarnilehto (OT 2008/3), s. 15–16. 26 Kuten RYHT 1.2-kohdassa sanotaan, myös vähäinen ja lyhytaikainen asennustyö saattaa kuulua RYHT-ehdoin tehtyyn hankinta- ja toimitussopimukseen, vaikka yleisesti kaikki työtä sisältävät sopi-mukset kuuluvat YSE:n soveltamisalaan, ks. Oksanen, Laine Kaskiaro (2010), s. 34. KSE- ja YSE-ehdoilla on rinnakkainen soveltamisala esimerkiksi projektinjohtopalvelu-urakkamuodossa, jossa projektinjoh-tokonsultin sopimus voidaan tehdä joko YSE- tai KSE-pohjaisena, joskin käytännössä kumpienkin va-kioehtojen määräyksistä sovitaan jossain määrin toisin joko KSE-ehtoja laventavasti tai YSE-ehtoja supistavasti, ks. tarkemmin Peltonen & Kiiras (2008), s. 23.

Page 18: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

8

Tutkielman keskeinen vakioehtoihin liittyvä ongelma liittyy edellä sivuttuun lähtö-

kohtaan siitä, että käsiteltävillä vakioehdoilla on liityntä toisiinsa eri sopimusketjujen

kautta27. Liitynnällä tarkoitetaan tässä tutkielmassa sitä, että eri vakiosopimusehdot

ovat saman sopimusketjun osa, jolloin tutkimuksen kannalta keskeistä on huomioida

yksittäisten ehtojen erot, jotka voivat esimerkiksi liittyä edellä mainittuihin ehtojen

tulkinta- tai liittämiskysymyksiin28. Yksi sopimusten liityntään liittyvä tavoite onkin

alan vakioehtojen sisältöjen harmonisointi siten, että vakioehtojen erojen aiheutta-

mat riskit voitaisiin välttää tai niihin voitaisiin ainakin varautua etukäteen29. YSE-,

KSE- ja RYHT-ehtojen laadinnassa tämä harmonisointitavoite on otettu jossain mää-

rin huomioon30. Yksittäisistä harmonisointionnistumisista huolimatta muutosten te-

keminen on vakioehtojen valmisteluun liittyvän etupiiriajattelun vuoksi haastavaa, ja

rakennusalalla toisiinsa liittyvien vakioehtojen epäkohtana on yhä se, ettei pitkissä

tuotantoketjuissa vastuusta saada kanavoitua virheen alkuperäiselle aiheuttajalle31.

Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset eri vakioehtojen käyttöön liittyvät riskit ovat

ennalta havaittavissa.

2.2 Rakennusalan vakioehdot

2.2.1 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998)

Rakennusurakan sopimusoikeuden kodifikaatioksi ovat laajan ja pitkäaikaisen sovel-

tamisen seurauksena vakiintuneet yleiset sopimusehdot, joiden tuorein versio on

vuodelta 1998. Urakkasopimuksia koskevan erityislain puuttumisen vuoksi raken-

nusurakkaan sovelletaan yleisiä sopimusehtoja Suomen lisäksi myös muissa poh-

27 Tällaisesta sopimusoikeudellisesta tilanteesta on englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetty ter-miä ”linked contracts”, joka ei kuitenkaan viittaa johonkin tiettyyn oikeussääntöön tai käsitteeseen, ks. termistä tarkemmin Hellner (1995), s. 167. 28 Tässä tutkielmassa liittämiseen liittyvien erojen tarkastelu jää aiherajauksen ulkopuolelle. 29 Hellner (1995), s. 168. Hellnerin mukaan sopimusten liityntään liittyy myös kaksi muuta ongelmaa, jotka ovat kysymykset sopimussuhteen ylittävästä vastuusta ja riidanratkaisun perusteista sopimuslii-tyntätilanteissa, mutta näiden merkitys tutkielman aiheen kannalta ei ole olennainen. 30 Esim. KSE-konsultin virhevastuu riippuu urakkasopimuksen takuuajasta (KSE 1995: kohta 3.2.5), ja RYHT-myyjän takuu voi enintään olla ostajan takuuajan pituinen (RYHT 2000: kohta 18.1.) Ajallisesti harmonisointi näkyy myös esimerkiksi YSE- ja RYHT-ehtojen välillä, sillä YSE 1998 -ehtojen valmistu-misen jälkeen RYHT-ehdot päivitettiin YSE-ehtojen kanssa yhteensopiviksi RYHT 2000 -ehdoiksi. 31 Laine (1993), s. 245–246, ja Hellner (1995), s. 171. Esimerkkinä etupiiriajattelun aiheuttamasta haasteesta rakennusalan vakioehtojen muokkaamisessa ovat ehtomuutosten pitkät laadinta-ajat, mikä näkyy muun muassa tällä hetkellä työn alla olevan KSE-uudistuksen aikataulun venymisenä.

Page 19: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

9

joismaissa.32 Suomessa rakennusurakkasopimusten vakiosopimusoikeuden eräänlai-

nen lähtölaukaus sijoittuu jo 1800-luvun loppupuolelle, joskin yhteisesti laaditut so-

pimusmääräykset saatiin kuitenkin aikaan vasta vuonna 191633. Varsinaisesti en-

simmäiset nykyisten YSE-määräysten kaltaiset rakennusurakan yleiset sopimusehdot

laadittiin vuonna 1949, mutta monet julkiset ja yksityiset rakennuttajat käyttivät vie-

lä pitkään itse laatimiaan sovelluksia. Viimein vuonna 1983 hyväksyttiin rakennus-

alan järjestöjen yhdessä laatimat YSE 1983 -ehdot, jotka edelsivät nyt voimassa olevia

YSE 1998 -ehtoja.34 Ehtojen valmistelussa on agreed documents -tyyppisten vakioeh-

tojen tapaan ollut mukana eri sopimusosapuolten edustajajärjestöt35. Syntyproses-

sinsa ja laaja-alaisen käytön johdosta YSE-ehdot voidaan rinnastaa jopa dispositiivi-

seen lainsäädäntöön36. Käytön laajuuteen vaikuttaa myös nimenomaisen rakennus-

sopimuslainsäädännön puuttuminen.

YSE-ehtoja sovelletaan elinkeinonharjoittajien välisten rakennusurakkasopimusten

koko urakkaketjuun37. Ehtojen määräykset koskevat rakennusurakkasopimuksia, joi-

den osapuolia ovat tilaaja ja urakoitsija. YSE-ehdoissa tilaajalla tarkoitetaan työn ti-

laajaa, jonka roolissa voi rakennusurakassa olla erilaisia osapuolia sen mukaan, mil-

laisesta urakkasopimuksesta on kyse. Tilaajalla voidaan siis tarkoittaa rakennuttajan

synonyymia, mutta myös urakoitsija voi toimia tilaajana. Tilaajan ja urakoitsijan roo-

lit määräytyvät rakennusurakkasopimustyypin mukaisesti: pääurakkasopimuksessa

työn tilaaja eli rakennuttaja on tilaajan roolissa ja esimerkiksi rakennusliike urakoit-

sijan roolissa, kun taas aliurakkasopimuksessa kyseinen rakennusliike onkin tilaajana

ja aliurakoitsijayritys urakoitsijana. Käytännössä alkuperäinen tilaaja siis siirtää vas-

tuuta omille sopimuskumppaneilleen erilaisin urakkasopimuksin38. Täten rakennut-

taja on aina tilaaja, mutta tilaaja ei ole aina rakennuttaja.

32 Laine (1993), s. 12. 33 Ks. historiasta tarkemmin, Erma (1974), s. 10–11. 34 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 38–39. 35 YSE 1998 -ehtojen valmistelussa on ollut mukana ehdot vahvistaneen Suomen rakennuttajaliitto RAKLI ry:n lisäksi Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry, Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry sekä Suomen Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto ry. Luonnos sopimusehdoista oli kuulemiskierroksella myös laajemmin, ks. YSE 1998, s. 1. 36 Hemmo (2007), s. 146–147. 37 YSE 1998, s. 1. 38 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 17.

Page 20: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

10

2.2.2 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 1995)

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot ovat muun muassa rakentamisen, tuotan-

nollisen toiminnan sekä yhdyskuntien tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatehtävissä

käytettäviksi tarkoitetut vakioehdot, joiden sopimusosapuolia ovat konsultti ja tilaa-

ja39. Ehdoissa on määräyksiä näiden välisistä toimeksiannoista40. Käytännössä KSE-

ehtoja käytetään rakennusalalla esimerkiksi suunnittelusopimuksissa, joissa tilaaja-

osapuolena voi urakkamuodon perusteella olla joko rakennuttaja tai pääurakoitsija.

Lisäksi konsulttisopimuksia tehdään muun muassa valvonta- ja rakennuskonsulttiso-

pimuksissa41. Ehtojen mukaan tilaajalla tarkoitetaan tehtävän toimeksiantajaa, jolle

konsultti suorittaa erilaisia tehtäviä. Konsulttina voi toimia luonnollinen tai juridinen

henkilö, jonka tehtävänä on alan asiantuntijana vastiketta vastaan suorittaa tilaajan

tekemän toimeksiannon mukaisia tehtäviä.42

Vielä tällä hetkellä voimassa olevat konsulttitoiminnan vakioehdot ovat vuodelta

199543. Vuonna 2011 on aloitettu KSE-ehtojen päivitystyö, ja uusien – mahdollisesti

KSE 2012 -ehtojen – voimaantuloa on suunniteltu vuoden 2012 syksylle44. Kuten

muutkin rakennusalan yleiset sopimusehdot, myös KSE-ehdot perustuvat järjestöta-

son yhteistyöhön, ja sekä niiden laadinta- että hyväksymisvaiheissa on ollut mukana

kummankin osapuolen edustajajärjestöjä45. On kuitenkin kiintoisaa, että laatimispro-

sessissa tilaajaa on edustanut pelkkä rakennuttajajärjestö eikä mikään urakoitsijaa

edustava järjestö ole ollut mukana. Oikeuskirjallisuudessa on pidetty normaalina, että

rakennuskonsulttisuhteen tilaajaosapuolena on lähes poikkeuksetta rakennuttaja,

mikä on saattanutkin olla tilanne ajalla, jolloin perinteinen kokonaisurakka oli urak-

39 KSE 1995, s. 1. 40 Konsulttisuhteen toimeksiantoluonnetta on arvosteltu, ks. Kolehmainen (2004), s. 214–215. Tähän palataan myös jäljempänä. 41 Rakennushankkeiden konsulttitehtävistä tarkemmin, ks. Kolehmainen (2004), s. 195. Tosin artikke-lissaan Kolehmainen määrittelee konsultin tehtävät rakennushankkeissa suppeasti, sillä hän on jättä-nyt muun muassa suunnittelusopimukset kokonaan huomiotta. 42 KSE 1995, s. 2. 43 Aiemmat ovat vuosilta 1983 ja 1972. 44 Uudistuksen projektisihteeri Julle Keihäsen mukaan projektissa kyse on kuitenkin nimenomaan eh-tojen päivityksestä, eikä niihin ole suunnitteilla sopimus- tai vastuutasapainoa muuttavia uudistuksia. Koska uudet ehdot valmistuvat vasta tutkielman valmistumisen jälkeen, on tutkielman pohjana käytet-ty vuoden 1995 ehtoja. 45 KSE 1995 -ehdot ovat yhteistyössä laatineet ja hyväksyneet Suomen rakennuttajaliitto RAKLI, Suo-men Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry ja Suomen Arkkitehtiliitto – Finlands Arkitektförbund ry SA-FA, ks. KSE 1995, s. 1.

Page 21: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

11

kamuotona vahva pääsääntö46. Tavatonta ei kuitenkaan ole, että myös urakoitsijat

ovat KSE-ehtoisissa sopimuksissa tilaajaosapuolina esimerkiksi tehdessään suunnit-

telusopimuksia KVR-urakoissa, joten kysymys KSE-ehtojen todellisesta agreed docu-

ments -luonteesta voi urakoitsijanäkökulmasta olla kyseenalainen.

YSE-ehtojen tavoin KSE-ehdot paikkaavat lainsäädännön jättämää aukkoa, sillä kon-

sulttisuhteille ei ole olemassa omaa erityislakiaan47. Sen sijaan toimeksiantosuhteita

säännellään, joskin varsin pääpiirteisesti, kauppakaaren 18 luvussa, joka saattaa tulla

sovellettavaksi konsulttisuhteessa48. Kauppakaaren soveltuvuudesta rakennuskon-

sulttisopimukseen on oltu myös sitä mieltä, etteivät toimeksiantoa koskevat kauppa-

kaaren normit yleensä soveltuisi rakennushankkeen konsultin ja tilaajan väliseen

suhteeseen. Todellisen toimeksiantosuhteen muodostuminen konsultin ja tilaajan vä-

lille on nähty mahdolliseksi vain tilanteissa, joissa konsultilla on tosiasiallinen oikeus

tilaajan puolesta toimimiselle.49 Tämän tulkinnan perusteella kauppakaaren 18 luku

saattaisi siis joissain tapauksissa tulla sovellettavaksi asioista, joista KSE-ehdot vai-

kenevat. Myös oikeuskäytännön, kauppatavan, eri toimialoilla voimassa olevien hyvi-

en tapojen ja lakien analogisen soveltamisen on sanottu tulevan kyseeseen konsultti-

sopimusten oikeuslähteinä50.

2.2.3 Rakennustuotteiden yleiset hankinta- ja toimitusehdot (RYHT 2000)

Elinkeinonharjoittajien väliseen rakennusmateriaalien, -tarvikkeiden ja -osien kaup-

paan on luotu omat vakioehtonsa, joiden uusin versio on vuodelta 2000. Ehdot sovel-

tuvat myös sellaiseen kauppaan, johon voi sisältyä vähäistä ja lyhytaikaista asennus-

46 Ks. Kolehmainen (2004), s. 214 av. 48, ja Liuksiala (2004), s. 23. Urakkamuotojen kirjosta enemmän, ks. esim. Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), ss. 61. 47 Tässä tarkoitetaan nimenomaisesti konsultin ja tilaajan välistä suhdetta. Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman A2-osassa säännellään suunnittelijan vastuita ja velvollisuuksia suhteessa rakennusvalvontaviranomaisiin, mikä jää tämän tutkielman ulkopuolelle. 48 Koskela (2004), s. 28. 49 Ks. tarkemmin Kolehmainen (2004), s. 226–227. Sen sijaan konsultin toimimista tilaajan edustajana ja sen merkitystä suhteessa ulkopuoliseen urakoitsijaan kuvaa ratkaisu KKO 1995:171, jossa kyse oli siitä, että korkeimman oikeuden mukaan rakennuttajan valvoja tai muu edustaja ei alan käytännön mukaisesti tee sopimuksia omissa nimissään, mikä ammattilaisena toimivan urakoitsijan tuli tietää. Täten urakoitsija ei voinut vaatia maksusuoritusta tilauksen tehneeltä konsultilta. 50 KSE-ehtoja käsittelevässä tutkimuksessa muiden oikeuslähteiden mahdollinen soveltuvuus jääköön tässä kuitenkin pelkän maininnan varaan. Ks. konsulttisopimuksen oikeuslähteistä tarkemmin, Koske-la (2004), s. 28.

Page 22: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

12

työtä työmaalla (kohta 1). RYHT-ehtojen uusiminen on tullut ajankohtaiseksi nope-

ammalla syklillä YSE- ja KSE-ehtoihin verrattuna51. Myös RYHT 2000 -ehdot ovat yh-

teisesti hyväksytyt vakioehdot, ja niitä sovelletaan yleisesti rakennusalalla tavaran-

hankkijan eli ostajan ja tavarantoimittajan eli myyjän välisissä toimitus- ja hankinta-

sopimuksissa52. Käytännössä ostajan roolissa on joko urakoitsija tai rakennuttaja sen

perusteella, mikä on hankkeen urakkamuoto53.

Jos RYHT-ehtoihin ei ole nimenomaisesti viitattu, rakennustarvikkeiden kauppaan,

kuten muuhunkin irtaimen kauppaan, sovelletaan kauppalakia (355/1987) lain 1.1

§:n mukaisesti. Kauppalain tahdonvaltaisuuden vuoksi sen soveltamisesta voidaan

aina poiketa. RYHT-ehdoilla on kuitenkin vahva liityntä kauppalakiin niin yksittäisten

määräysten sisällön kuin ehdoissa olevan nimenomaisen viittauksenkin vuoksi54.

Vaikka ehdot ovat osa hankinta- ja toimitussopimusta, kauppalakia sovelletaan niiltä

osin, kuin RYHT-ehdoissa ei määrätä muuta. Tällaisen liitoksen on sanottu luovan so-

pimuksiin niin sanotun ”sopimuksen näkymättömän osan”55. Kauppalain säännökset

ja RYHT 2000 -ehtojen määräykset eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväiset, vaan

joissain kohdin lain ja vakioehtojen välillä on eroja muun muassa pidemmälle viety-

jen velvollisuuksien tai valmistuksen tarkastusoikeuden suhteen. Näihin eroihin pala-

taan tarkemmin jäljempänä RYHT-ehtojen virhevastuuta käsittelevissä kohdissa.

2.3 Rakennushankkeen virheet

2.3.1 Virheen määritelmästä

Virhe voidaan yleisesti määritellä yhdentyyppiseksi sopimusrikkomukseksi tai sen

synonyymiksi, suoritushäiriöksi. Sopimusrikkomusta käytetään nimityksenä tilan-

teesta, jossa sopimusvelvoitteita ei ole täytetty sopimuksen edellyttämällä tavalla.56

Virhettä on määritelty oikeustieteessä monin tavoin ja useissa yhteyksissä, mutta yksi 51 Aiemmat ehdot ovat vuosilta 1996, 1990 ja 1978, ks. Rudanko (1989), s. 14. 52 RYHT 2000 -ehdot ovat laatineet Rakennusteollisuuden keskusliitto RTK ry ja Rakennustuoteteolli-suus RTT ry. 53 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 34. 54 Ks. RYHT 2000: kohta 24.1. 55 Ks. määritelmästä tarkemmin, Haapio (2005b), s. 25–48. 56 Norros (2007), s. 11. Sopimusrikkomus- ja suoritushäiriökäsitteistä tarkemmin, ks. Rudanko (1989), s. 3–5.

Page 23: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

13

vallitseva näkemys eri virhemäärittelyissä on se, että oikeustieteessä virhe voidaan

jakaa alaluokkiin, joita ovat niin sanottu tosiasiallinen virhe eli laatuvirhe, vallintavir-

he ja oikeudellinen virhe57. Tässä tutkielmassa huomio kohdistuu rakennushankkees-

sa tapahtuvaan laatuvirheeseen, jossa yleisesti kyse on siitä, että suoritus tai tavara ei

lajiltaan, laadultaan, määrältään tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voi-

daan katsoa sovitun58.

Yleisesti virheen määritelmän lähtökohdaksi voidaan ottaa niin sanottu vastaavuus-

teoria, jonka mukaan virheen olemassaoloon voidaan ottaa kantaa vasta sitten, kun

on perehdytty sopimuksen normilähteisiin. Routamon esittämän teorian perusteella

ratkaisu vastaavuudesta tai sen puuttumisesta on tehtävä vertaamalla suoritusta mie-

likuvaan, joka perustuu sopimuksen taustalla oleviin eri normeihin, joita ovat sopi-

mukseen kuuluvan aineiston lisäksi muun muassa kirjoitetut sopimusoikeuden nor-

mit, tulkintasäännöt ja yleiset opit.59 Vaikka vastaavuusteoria on luotu nimenomaan

irtaimen kaupan virheen määrittelyksi, voidaan sen soveltuvuutta myös niin muun-

laisiin laatuvirheisiin kuin muihinkin virhetyyppeihin puoltaa sillä, että irtaimen

kauppaa sääntelevän kauppalain virhesäännökset ovat keskeisiä koko sopimusoikeu-

delliselle suoritusvirhenormistolle60. Ennen kaikkea teoria luo menetelmän sille, mi-

ten virheen olemassaolo voidaan käytännössä todeta. Virhearvioinnissa on ensin sel-

vitettävä se, mitä sopimusobjektin laadusta on nimenomaisesti sovittu, asettaako

lainsäädäntö sille omat vaatimuksensa ja jos sopimus on avoin, tulevatko esimerkiksi

yleiset periaatteet sovellettaviksi61. Rakennusurakassa vastuu siitä, soveltuuko suori-

tus tarkoitukseensa, liittyy irtaimen kauppaa kiinteämmin juuri asiakirjoihin, joissa

määritellään tulevan suorituksen ominaisuudet. Virhetyyppien erona onkin viime kä-

57 Ks. jaottelusta esim. Wilhelmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 99–100, ja Hemmo (2003), s. 120–121. Kauppalaissa vallintavirheellä ei ole omaa säännöstänsä, mutta oikeudellisesta virheestä säännellään KL 41 §:ssä. Oikeudellisesta virheestä tarkemmin, ks. HE 93/1986, s. 34–35 ja 95–97. 58 Ks. laatuvirheen määritelmästä yleisesti rakennusurakassa Laine (1993), s. 67, sekä irtaimen kau-passa KL 17 § ja sen tulkinnasta komponenttitoimituksissa, ks. Järvinen (2005a), s. 95–98. 59 Routamo (LM 1980), s. 934–937. 60 Hemmo (2003), s. 112 ja 125. Hemmon mukaan tästä ollaan oikeuskirjallisuudessa myös eri mieltä esimerkiksi osakekaupan osalta, mutta tutkielmassa käsiteltävien sopimustyyppien virhemääritelmän perustana ei aiheuta tämän kaltaisia kysymyksiä, ks. tarkemmin osakekaupan virhemääritelmästä, emt., s. 125–126. Kauppalain virhemääritelmän soveltuvuutta osakekauppaan ovat puoltaneet Linholm & Hakoranta (DL 1997), s. 75–76, kun taas sitä vastaan ja velkakirjalain soveltuvuuden puolesta on argumentoinut muun muassa Mäntysaari (DL 1997), s. 314–320. 61 Ks. virhearvioinnista tarkemmin Hemmo (2003), s. 121–125.

Page 24: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

14

dessä se, ettei rakennusurakassa suoritusta ole vielä sopimuksentekohetkellä ole-

massa.62

Tutkielmassa käsiteltävä virhe on ajallisesti rajattu rakennus- ja takuuaikaiseksi vir-

heeksi. Rakennusaikaisella virheellä tarkoitetaan virhettä, jonka aktualisoitumisaika

voidaan määritellä YSE 1998 -ehtojen avulla: rakennusajalla tarkoitetaan aikaa ra-

kennustyön alkamisesta (17 §) siihen hetkeen, jolloin työt on saatettu loppuun eli

kohteen vastaanottotarkastukseen tai käyttöönottopäivään (29.4 § ja 71 §)63. Se, että

rakennusaikaisen virheen aikarajaus voidaan tehdä pelkästään YSE-ehtojen määräys-

ten perusteella, johtuu tutkimusasetelmasta, jonka perusteella käsiteltävillä eri va-

kioehdoin tehdyillä sopimuksilla on liityntä toisiinsa. YSE 1998 -ehtojen mukaan ta-

kuuaika on aika, jona urakoitsija sopimuksen mukaan vastaa työntuloksessa ilmen-

neiden virheiden korjauksesta64. Takuuajat ovat eri vakioehdoissa eripituisia: YSE-

ehdoissa takuu on kaksi vuotta (29 §), KSE-ehdoissa takuu on yleensä YSE:n mukai-

nen (kohta 3.2.5), ja RYHT-ehdoissa se on 36 kuukautta luovutuspäivästä (kohta

18.1)65. Ajallisesti rajaus jättää tutkielman ulkopuolelle takuuajan jälkeisen virhevas-

tuun, josta kaikissa ehdoissa on omat määräyksensä66.

Koska tämän tutkielman päämääränä on tarkastella rakennushankkeen sopi-

musosapuolten virheen seurauksena syntyviä seuraamuksia eikä virhettä itseään, ei

virheen syväluotaava analyysi ole perusteltu. Virheanalyysin suppeuden puolesta pu-

huu myös se seikka, että tutkielmassa käsiteltävät vakioehdot eivät sisällä täydellisiä

virheen määritelmiä, vaan vastaavuusteorian edellyttämässä virhearvioinnissa huo-

mioon otettava normisto koostuu miltei kokonaan muusta aineistosta kuin vakioeh-

doista. Jotta tutkielmassa käsiteltävien eri sopimusosapuolten erilaiset virhetyypit

62 Rudanko (1989), s. 117. 63 Ks. YSE 1998 -ehtojen käsitteistö, s. 3. On kuitenkin huomattava, että tutkielmassa käsiteltävistä vir-hetyypeistä esimerkiksi konsultin virhe saattaa tapahtua jo ennen rakennusajan alkua, mutta tuskin koskaan rakennusajan jälkeen takuuaikana. Tämäntyyppisten virheiden ajoittumisella ei kuitenkaan ole tässä suurta merkitystä, sillä tutkimusasetelmassa päähuomiona ovat konkreettisen virheen seu-raamukset, jotka ovat yleensä samoja riippumatta siitä, tapahtuiko virhe vähän ennen rakennusaikaa, sen aikana vai takuuajalla. Olennaista aikarajan kannalta on se, milloin virhe on ilmennyt ja milloin siitä on reklamoitu. 64 Ks. YSE 1998 -ehtojen käsitteistö, s. 3. 65 Tässä esitetty lista on yksinkertaistettu. Näistä kaikista takuuajoista voidaan luonnollisesti sopia toisin, ja vakioehdot asettavat takuuajoille myös erilaisia variaatioita, ks. esim. KSE 1995: kohta 3.2.5 kokonaisuudessaan. 66 YSE 1998: 30 §, KSE 1995: kohta 3.2.5 ja RYHT 2000: kohta 18.5.

Page 25: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

15

kuitenkin erottuisivat toisistaan, seuraavassa on lyhyesti esitelty ne YSE-, KSE- ja

RYHT-ehtojen virhetyypit, joiden seurauksena syntyvistä sanktioista on kyse jäljem-

pänä.

2.3.1.1 Konkreettinen laatuvirhe

Rakennusurakassa konkreettisella virheellä tarkoitetaan virhettä urakan fyysisissä

ominaisuuksissa, joihin sisältyvät sekä urakan laajuus että laatu. Kun laatu määritel-

lään laaja-alaisesti, siihen voidaan sisällyttää muun muassa rakennussuorituksen kes-

tävyys, käyttöominaisuudet, rakenteellinen turvallisuus, terveellisyys ja ulkonäkö.

Rakennusurakan konkreettisesta virheestä voidaan puhua osittain eri merkityksissä

sen mukaan, mistä virhe alun perin johtuu ja missä se ilmenee. Tässä tutkielmassa

konkreettisella laatuvirheellä tarkoitetaan sitä, että sopimuskumppanin aikaansaama

työntulos poikkeaa toiselle sopimusosapuolelle epäedullisella tavalla siitä, mihin so-

pimuskumppani sopimusta koskevien normien perusteella on velvollinen. Voidaan

siis puhua sopimuskumppanin suoritusvirheestä.67 Tämä määrittely pätee myös mui-

hin rakennushankkeisiin liittyviin konkreettisiin virheisiin, kuten tavaran tai suunni-

telman laatuvirheisiin.

Edempänä on esitelty käsiteltävien sopimussuhteiden osapuolet, joita ovat YSE-

urakoitsija, YSE-tilaaja, KSE-konsultti, KSE-tilaaja, RYHT-myyjä ja RYHT-ostaja. Kysei-

sistä osapuolista konkreettisia laatuvirheitä tekevät näissä sopimusrooleissaan lä-

hinnä YSE-urakoitsija, YSE-tilaaja68, KSE-konsultti ja RYHT-myyjä. Sen sijaan tilaajien

virheet ovat yleisemmin aineettomassa palvelussa tapahtuvia virheitä, joita käsitel-

lään jäljempänä69. Toinen erottelu, joka voidaan tehdä laatuvirhetyyppien kesken, on

konkreettisen laatuvirheen jakaminen tulos- ja toimintavelvoitteiden perusteella.

Kun tulosvelvoite edellyttää velalliselta tietyn konkreettisen lopputuloksen saavutta-

mista, toimintavelvoite taas vaatii asianmukaista ja huolellista menettelyä tuloksen

67 Laine (1993), s. 67–68. Laine perustaa tämän määritelmänsä Routamon teoriaan, ks. emt., av. 3. 68 YSE-tilaajan tekemä konkreettinen laatuvirhe tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun YSE-tilaajana toi-mii pääurakoitsija eli YSE-ehtoinen sopimus on aliurakkasopimus. Pää- ja sivu-urakkasopimuksessa YSE-tilaajan virheet ovat kuitenkin yleensä aineettomia laatuvirheitä. 69 Myös konsultin virhe voidaan määritellä aineettomaksi, kuten jäljempänä käy ilmi. Käytännössä vir-heen luokitteleminen joko aineelliseksi tai aineettomaksi voi olla keinotekoista, mutta tässä tutkiel-massa luokittelun tarkoituksena on erottaa erilaisia rakennushankkeen laatuvirhetyyppejä toisistaan.

Page 26: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

16

saamiseksi. Tämän erottelun pohjalta myös tilaajien yleisimmät virheet, joissa kyse

on myöhemmin esitettävän tavoin yleensä jonkin menettelyvaatimuksen laiminlyön-

nistä, voidaan luokitella myös konkreettisiin laatuvirheisiin kuuluviksi.70 Myös KSE-

konsulttina toimivan valvojan tai asiantuntijan velvollisuuksiin kuuluu yleensä tietty-

jä menettelyvaatimuksia71.

Kuten aiemmin on todettu, virhemääritelmien taustalla ovat kauppalaki ja siinä sään-

nelty irtaimen kaupan virhemääritelmä. Kauppalaissa tavaran sopimuksenmukaisuu-

desta säännellään lain 17 §:ssä. Lain virhemääritelmä ei kuitenkaan ole tyhjentävä,

vaan myös se täydentyy muun normiston avulla, ja sillä on pikemminkin virhemääri-

telmää selventävä tehtävä, kuten Routamokin on teoriassaan esittänyt72. Olennaista

on sekin, että kauppalain tahdonvaltaisuuden vuoksi määritelmä on tulkintasääntö,

jota lain tahdonvaltaisuuden vuoksi voidaan rajoittaa varaumin73.

Tutkielmassa käsiteltävistä vakioehdoista YSE- ja RYHT-ehdoissa virhe on määritelty

samantapaisesti kuin kauppalaissa74. Kummankin ehtojen määritelmät ovat kuitenkin

laista poikkeavat: YSE-ehdoissa määritelmä on esimerkkityyppinen, ja ehtojen mu-

kaan virhe on ”työn tuloksessa oleva ominaisuus, joka ei vastaa sovittua suoritusta.

Virhe voi ilmetä esimerkiksi vauriona, puutteena tai haittana”75. YSE-ehtoisessa so-

pimussuhteessa konkreettisella virheellä tarkoitetaan rakennusvirhettä eli virheellis-

tä työntulosta76. Virhearviointi siis perustuu lähtökohtaisesti muuhun kuin vakioeh-

tojen tulkintaan. YSE-ehtojen rooli virheen määrittelyssä on se, että ehdot voivat si-

sältää täydentäviä määräyksiä siltä varalta, että työntuloksen laatu on joiltain osin

käynyt sopimusasiakirjoissa määrittelemättä eivätkä viranomaisvaatimuksetkaan

aseta omia vaatimuksiaan.77

70 Hemmo (2003), s. 131. Ks. myös Laine (1993), s. 67. Kumpikin on luokitellut tällaiset toimintavelvoi-tevirheet konkreettisten virheiden luokkaan. 71 Ks. valvonnan toteuttamisesta esim. YSE 1998 -ehtojen 61 §. 72 HE 93/1986 vp, s. 60. 73 Wilhelmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 101. 74 Ks. YSE-ehtojen käsitteistö ja RYHT-ehtojen kohdat 10.1–2. 75 YSE 1998 -ehtojen käsitteistö, s. 3. 76 Vastaa Laineen (1992) väitöskirjassaan käyttämää määritelmää, ks. s. 67–68, ja aiemmin mainitun tavoin tällainen virhe voi olla myös YSE-tilaajan tekemä. Ks. virheen määritelmästä myös Sandvik (1966), ss. 381, ja Hørlyck (1993), s. 287–292. 77 Laine (1993), s. 74. Rakennusvirheen arvioinnista tarkemmin, ks. emt., ss. 72.

Page 27: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

17

Edellä mainitun tavoin RYHT-ehdot sisältävät oman virhemääritelmän. Ehdoissa

RYHT-myyjälle asetetaan kauppalakia pidemmälle meneviä velvollisuuksia erilaisten

asiakirjojen toimittamiseksi. RYHT-ehtoisessa sopimussuhteessa kauppalain sään-

nösten merkitys kuitenkin korostuu ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin RYHT-ehdot

on tarkoitettu irtaimen kauppaan, joten ne rinnastuvat kauppalakiin soveltamisalan-

sa puolesta, ja toiseksi ehdoissa on nimenomainen määräys kauppalain soveltumises-

ta78 Täten RYHT-myyjän vastuulla olevan virheen olemassaolon arvioinnissa on

RYHT-ehtojen ohella huomioitava myös kauppalain tulkintakannanotot ja sovelta-

miskäytäntö.

KSE-ehdoissa virhe on määritelty eri tavoin: suoranainen virhemääritelmä puuttuu, ja

se on luettavissa ehtojen suoritusvelvollisuusmääräyksestä79. Ehdoissa puhutaan

yleisesti sopimuksen ja voimassa olevien säädösten mukaisuudesta. KSE-konsultin

konkreettinen virhe voi olla esimerkiksi suunnitelman virhe, joka on havaittavissa

rakennettavassa rakennuksessa tai sen osassa, jolloin kauppalain virhesäännösten

analogista soveltamista on pidetty mahdollisena80. Sen sijaan on vaikea kuvitella, että

muunlainen KSE-konsultin laiminlyönti voisi johtaa konkreettiseen virheeseen, vaan

muissa tilanteissa kyse on ennemminkin aineettomista laatuvirheistä.

2.3.1.2 Laatuvirhe aineettomassa palvelussa

Laatuvirheestä voidaan puhua myös silloin, kun velvoitteena ei ole ollut fyysisen koh-

teen luovutus, kuten esimerkiksi RYHT-myyjän tavarantoimitus, taikka aineellisen

työntuloksen aikaansaaminen, kuten YSE-urakoitsijan tai YSE-tilaajan urakkasuoritus

tai KSE-konsultin suunnitelma81. Tällainen virhevastuu voidaan määritellä asiantunti-

javastuuksi, sillä siinä on kyse erilaisten aineettomien palvelujen suorittamisesta ja

78 Ks. RYHT 2000 -ehtojen kohta 24.1. 79 Ks. KSE 1995 -ehtojen kohta 3.2.1. 80 Koskela (2004), s. 60. Vastaavanlaisena virheenä voitaneen pitää myös suunnitelman virhettä, joka havaitaan jo itse suunnitelmasta, mutta tällainen virhe voidaan toisaalta luokitella myös aineetto-mammaksi asiantuntijuusvelvoitteen laiminlyönniksi. Rajanveto ei ole yksiselitteinen. Kärkkäisen (2005), mukaan suunnitelmavirheet voidaan rinnastaa pitkälti KL 17 §:n mukaisiin konkreettisiin ja abstrakteihin virheisiin, emt. s. 96, av. 291. Abstrakti virhe on kyseessä silloin, kun suoritus on virheel-linen lain perusteella, ja konkreettinen virhe sopimusmääräyksen tai sopimuksenmukaisten edellytys-ten perusteella, eli erottelulla kuvataan suoritukselle asetettavien vaatimusten erilaista normatiivista perustaa, ks. Hemmo (1994), s. 49. 81 Hemmo (2003), s. 134.

Page 28: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

18

suorituksen ydinsisältönä on asiantuntemuksen tarjoaminen82. Tässä tutkielmassa

aineeton sopimusrikkomus voidaan yleensä luokitella myötävaikutusvelvollisuuden

laiminlyönniksi, sillä kyseessä olevassa tilanteessa sopimusrikkomus johtuu siitä, että

sopimusosapuoli ei ole täyttänyt sille kuuluvaa velvollisuutta myötävaikuttaa toisen

osapuolen pääsuoritusvelvollisuuteen83. Tällainen myötävaikutusvelvollisuus on YSE-

tilaajalla84, KSE-tilaajalla85 ja RYHT-ostajalla86.

Myös KSE-konsultin aineettomasta toiminnasta voi seurata laatuvirhe, jollaisesta on

kyse silloin, kun virhe ei ilmene konkreettisena. Syynä siihen, että konsultin virheet

voivat olla hyvin erityyppisiä, on KSE-ehtojen laaja soveltuvuus erilaisiin sopimus-

tyyppeihin87. Tällainen virhe liittyy konsultin suorituksen asiantuntijapalveluluon-

teeseen. Asiantuntijapalveluksissa suorituksen olennainen osa on tavallisesti infor-

maation välittäminen, joka kuuluu myös myötävaikutusvelvollisuuteen, mutta kysy-

mys voi myös olla esimerkiksi asiakirja-aineiston laatimisesta. Näissä tapauksissa

virhevastuu ilmenee usein sen arvioimisena, onko konsultti antanut tilaajalle oikeat

ja riittävät tiedot tilaajan kannalta tärkeistä asioista tai onko palvelu muuten toteutet-

tu tilaajan edun mukaisella tavalla.88 Virhearviointiin liittyy myös kysymys siitä, onko

asiantuntija sitoutunut tietyn tavoitteen saavuttamiseen sinänsä vai ainoastaan huo-

lelliseen toimintaan tavoitteen saavuttamiseksi. Koska etenkin konsultin asiantunti-

japalvelulle on tyypillistä, että tilaajan tavoitteen toteutuminen riippuu konsultin

toiminnan lisäksi myös erilaisista ulkopuolisista seikoista, konsultti pyrkii ulotta-

maan vastuunsa ainoastaan huolelliseen toimintaan, jolloin tavoitteen toteutumatta

jääminen ei itsessään merkitse sopimusrikkomusta.89

82 Norros (LM 2008), s. 637. Tutkielmassa puhutaan myös asiantuntijuusvelvoitteista ja -velvollisuuksista. 83 Myötävaikutusvelvollisuuden käsitteestä rakennusurakassa, ks. Rudanko (1989), s. 1–3, irtaimen kaupassa, ks. Wilhelmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 172, ja konsulttisopimuksissa, ks. Takki (1988), s. 28–29. 84 Ks. YSE 1998: 8 §, jossa tilaajan myötävaikutusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole määritelty tyhjentä-västi. 85 Ks. KSE 1995: kohdat 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.4. 86 Ks. RYHT 2000: kohdat 14.1–3. Myös kauppalaissa säännellään ostajan myötävaikutusvelvollisuutta, joka voidaan jakaa varsinaiseen myötävaikutusvelvollisuuteen (50.1 §) ja ostajan velvollisuuteen nou-taa tai vastaanottaa tavara (50.2 §). Näiden erona ovat velvollisuuden laiminlyöntien seuraamukset ja virheen olennaisuuden merkitys, ks. tarkemmin HE 93/1986 vp, s. 109–110. 87 KSE-ehtoja käytetään laajasti eri aloilla ja erilaisissa tehtävissä, joissa kyse voi olla täysin erilaisista sopimuskohteista. Kohteena voi olla esimerkiksi konkreettinen suunnitelma tai abstrakti valvontatyö. 88 Hemmo (2003), s. 134. 89 Norros (LM 2008), s. 639.

Page 29: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

19

Asiantuntijan velvoitteiden sisältöön liittyy erityispiirteitä, sillä sopimustyypin oi-

keudelliset kysymykset poikkeavat paljon esimerkiksi tavarakaupasta ja vastaavista

fyysisiä kohteita koskevista sopimuksista90. Nämä erityispiirteet liittyvät muun mu-

assa tiettyjen oikeusperiaatteiden korostumiseen. Yksi asiantuntijan velvoitteiden

sisällön määrittelyssä korostuva periaate on lojaliteettivelvollisuus, jolla on merkitys-

tä etenkin silloin, kun asiantuntijan ja tämän asiakkaan tai asiantuntijan eri asiakkai-

den keskeiset edut ovat ristiriitaisia. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijan on luovut-

tava tehtävän hoitamisesta, ellei tämä ole mahdollista lojaalisuusvaaraa aiheuttamat-

ta. Tyypillistä asiantuntijavastuulle on myös asiantuntijan velvoitteiden laajentava

tulkinta, mikä tarkoittaa sitä, että asiantuntijan on vähintään huomautettava asiak-

kaalle seikoista, joihin voi liittyä riskejä toimeksiannon kannalta. Huomautusvelvoit-

teeseen liittyvät myös asiantuntijan varottamisvelvollisuus ja velvollisuus ottaa asi-

akkaan tavoitteet huomioon, mikä saattaa edellyttää asiantuntijalta huomauttamista

myös sellaisista riskeistä tai erityishuomiota kaipaavista kysymyksistä, joiden hoita-

minen ei kuulu toimeksiannon piiriin.91 Kuten edempänä käy ilmi, myös urakoitsijan

YSE-ehtojen mukaiseen vastuuseen liittyy vastaavanlainen asiantuntijuusvastuu,

vaikka lähtökohtaisesti urakoitsijan suoritus on konkreettinen92. Vaikka ensisilmäyk-

sellä voidaan havaita, että rakennushankkeen eri osapuolten virheet ovat erityyppi-

siä, lähempi tarkastelu osoittaa, että virhetyypit kuitenkin sekoittuvat ja sisältävät

elementtejä erilaisista vastuuperusteista.

2.3.2 Rakennusalan vakiosopimusosapuolten virhetyypit

Luvun lopuksi tutkielmassa käsiteltävien vakioehtojen osapuolten virhetyypit on esi-

tetty taulukossa (Taulukko 1), josta ilmenee, että yhtäältä jokaisessa vakiosopimuk-

sessa on samantyyppinen tilaaja–suorittaja-asetelma, jossa suorittajan virhe on läh-

tökohtaisesti konkreettinen ja tilaajan aineeton laatuvirhe, mutta toisaalta virhetyypit

menevät myös päällekkäin sen mukaan, mitkä vakioehdot ja sopimustyyppi sekä sen

90 Hemmo & Hoppu (2012), 16. Asiantuntijapalvelujen tarjoaminen / Asiantuntijapalvelu oikeudellise-na ilmiönä / Palvelun sisältö. 91 Hemmo & Hoppu (2012), 16. Asiantuntijapalvelujen tarjoaminen / Asiantuntijan velvoitteiden sisäl-tö. 92 Seuraavassa taulukossa tällainen vastuu on merkitty sulkuihin, koska YSE-urakoitsijan asiantuntija-vastuuta voidaan pitää vain osana YSE-ehtojen mukaista laatuvirhevastuuta.

Page 30: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

20

sopimusosapuolet ovat kyseessä. Kun tämä eroavaisuus otetaan huomioon, näiden

vakioehtojen sopimusosapuolten roolia ei voi suoraan samastaa toisiinsa, vaan huo-

mio on kiinnitettävä jokaiseen sopimusosapuoleen erikseen. Myös jäljempänä käsitel-

tävät virheen seuraamukset ovat ehtojen välillä erilaisia.

Taulukko 1. Vakioehtojen sopimusosapuolten virhetyypit.

Page 31: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

21

3 Virheestä aiheutuvat sanktiot

3.1 Sanktiot yleisesti

Sopimussidonnaisuuden tosiasiallisen merkityksen on sanottu ratkaisevan se, millai-

silla oikeuskeinoilla sopimusvelvoitteiden täyttämistä tehostetaan93. Rakennushank-

keessa suoritushäiriöseuraamusten järjestelmä on monin tavoin yhteydessä lojalitee-

tin vaatimuksiin. Tämä näkyy muun muassa reklamaatiovelvollisuuksien korostami-

sena ennen varsinaisia rankempia seuraamuksia ja maltillisena suhtautumisena ra-

kennusurakan purkamis- tai keskeyttämisvaatimuksiin alan oikeuskäytännössä. Loja-

liteettiperiaatteen mukainen sopimuskumppanin etujen huomioiminen ei siis rajoitu

vain sopimuksenmukaiseen suoritukseen, vaan ne on otettava huomioon myös silloin,

kun sopimuskumppani on aiheuttanut sopimusrikkomuksen.94

Oikeuskeinot vaikuttavat myös sopimusosapuolten väliseen riskin jakamiseen, ja ne

määräävät sopimussidonnaisuuden merkityksen siten, että osapuoli on tietoinen oi-

keuksistaan tilanteessa, jossa sopimuksen luontoissuoritus ei toteudu95. Ensisijaisesti

sopimuksenmukainen suoritus turvataan luontoissuorituksella tai virheen oikaisulla.

Suoritustasapainon palauttamisen keinoja ovat sen sijaan hinnanalennus ja vahin-

gonkorvaus. Sopimuksenmukaisen suorituksen saamisen lisäksi oikeuskeinoilla tur-

vataan reaktiokustannuksia ja sopimukseen perustuvaa luottamusta, joista aiheutu-

neiden vahinkojen hyvityskeinoina on ainoastaan vahingonkorvaus.96 Sanktioiden

määräytymiseen vaikuttaa myös se, mistä virhetyypistä on kyse97. Kun sovitun tulos-

velvoitteen täyttämättä jättäminen antaa velkojalle oikeuden vaatia edellä mainittuja

seuraamuksia, toimintavelvoitteiden laiminlyöntiä ei sen sijaan voida tarkastella ve-

lalliseen kohdistuvista huolellisuusvelvollisuuksista irrallaan98. Sen vuoksi virhevas-

tuuta on tarkasteltava myös erilaisten sopimusosapuolelta edellytettyjen asiantunti-

juuteen liittyvien velvoitteiden kautta.

93 Hemmo (1994), s. 2. 94 Rudanko (1989), s. 43–44. 95 Hemmo (1994), s. 2–3. 96 Hemmo (2003), s. 174. 97 Ks. luku 2.3. 98 Hemmo (2003), s. 132.

Page 32: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

22

Urakka-, konsultti- sekä hankinta- ja toimitussopimusten oikeusseuraamusjärjestel-

mät sisältävät edellä esitetyt oikeuskeinot, joskin ehtojen välillä on myös eroja esi-

merkiksi erilaisten vastuunrajoitusehtojen vuoksi. Seuraavissa alaluvuissa tarkastel-

laan tarkemmin eri vakioehtojen sanktiomääräyksiä. Sanktioiden erojen merkitys nä-

kyy sopimusketjuissa, joita käsitellään luvussa 4.

3.2 Sanktiot urakkasopimuksessa (YSE 1998)

3.2.1 Sopimusosapuolten yleinen vastuu

Sopimustasapainolla on rakennusurakassa erityinen merkitys99. YSE-osapuolten yh-

teisen edun lähtökohta on se, että kumpikin pyrkii minimoimaan riskit ja niiden hait-

tavaikutukset100. YSE 1998 -ehdoissa sopimustasapaino on huomioitu muun muassa

siten, että ehdot sisältävät kaksi kumpaakin sopimusosapuolta koskevaa vastuumää-

räystä (24 ja 25 §), joiden mukaan sekä osapuolten yleinen vastuu toisiaan kohtaan

että vastuun sisältö ovat lähtökohtaisesti samat, ellei sopimuksessa tai yleisissä so-

pimusehdoissa määrätä erityisellä määräyksellä toisin. Tämä vastuu on täysimääräis-

tä vastuuta sopimusrikkomuksesta toiselle sopijapuolelle aiheutuneiden vahinkojen

johdosta lukuun ottamatta vahinkoja, joita ei ole voitu kaikkea mahdollista huolelli-

suutta noudattamallakaan välttää (25.1–2 §). Vastuu on siten tuottamusvastuuta101.

Korvauksen arvioinnissa tulevat sovellettaviksi vahingonkorvauksen yleiset periaat-

teet, ja lähtökohtana on positiivisen sopimusedun korvaaminen102. YSE-osapuolten

yhteisten vastuumääräysten tausta-ajatuksena on siten se, että urakoitsijan ja tilaajan

vastuu toisiaan kohtaan olisi tasapainossa, mutta on selvää, että osapuolten erilaiset

roolit urakkasopimuksessa edellyttävät erilaisia yksittäisiä määräyksiä siitä, mitkä

ovat sopimusrikkomuksia ja millaisia oikeusseuraamuksia vastapuoli voi näiden

määräysten perusteella saada. Vastuunjaossa merkityksellisiä ovat myös tilaajan tie-

99 Rudanko (1989), s. 259. 100 Ks. tarkemmin Sandvik (1966), s. 85–98. 101 Esim. Hemmo (1994), s. 9–10. 102 Ks. esim. Hemmo (1994), s. 89. Sopimusoikeudelliseen vahingonkorvaukseen läheisesti liittyviä positiivisen sopimusedun määritelmää, vahingonkorvauksen edellytyksiä ja korvausta rajoittavia teki-jöitä ei tässä ole mahdollisuutta käsitellä laajemmin. Ks. näistä tarkemmin, esim. emt. kokonaisuudes-saan.

Page 33: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

23

donanto- ja urakoitsijan selonottovelvollisuudet, joiden kautta riskinjako suoritetaan

subjektiivisin perustein. Näitä velvollisuuksia voidaan pitää käsitteinä, joiden avulla

arvioidaan kunkin osapuolen tuottamus.103 Riskinjaon subjektiivisuus näkyy siten,

että osapuolten erilaiset roolit ja niihin liittyvät velvollisuudet otetaan huomioon sen

määrittelyssä, onko toiminta ollut huolellista.

Vastuuta koskevat yleismääräykset ovat YSE-ehtojen keskeinen osa, sillä samalla, kun

niissä todetaan osapuolen velvollisuus korvata rikkomuksesta aiheutunut vahinko

sopimusehtojen ja yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, määrä-

yksissä myös havainnollistetaan tarkemmin niitä velvollisuuksia, joita osapuolille

kuuluu104. Näitä määräyksiä voidaan siis pitää tilaajan ja urakoitsijan sopimustasa-

painon lähtökohtana, jonka kautta voidaan lähteä selvittämään yksittäisten sopimus-

rikkomusten vastuunkantajaa. YSE-ehdoissa lähtökohtana on myös sopimusoikeuden

yleinen periaate apulaisvastuusta, joka perustuu siihen, ettei sopimusvelvoitetta ole

mahdollista ilman velkojan suostumusta siirtää toisen täytettäväksi itsensä samalla

vastuusta vapauttaen105.

Yksitäisten vastuumääräysten lisäksi merkittävänä tekijänä sen arvioinnissa, kum-

malla osapuolella on YSE-ehtojen mukaisesti vastuu, on osapuolille asetettujen rek-

lamaatiovelvoitteiden täyttäminen. YSE-ehtojen logiikassa reklamaatiovelvoitteet on

kirjoitettu erikseen seuraamusmääräystensä yhteyteen, eivätkä ne siten ole osapuo-

lille yhteisiä. Kantavana taustaperiaatteena on sopimusosapuolten lojaliteettiperiaa-

te, jonka perusteella reklamaatiovelvollisuuden täyttämisellä ei ainoastaan varjella

omia etuja, vaan varmistetaan myös vastapuolen suorituksen onnistumista106. Lojali-

teettiperiaatteen edistäjänä reklamaatio mahdollistaa sekä sen, että sopimusrikko-

103 Sandvik (1966), s. 297. Velvollisuuksiin palataan myöhemmin yksittäisissä kohdissa, mutta velvoit-teiden laajempi käsittely ei tutkielman rajallisen sivumäärän vuoksi ole mahdollista. Tilaajan tiedonan-tovelvollisuudesta tarkemmin, ks. esim. Halila (1981), ja urakoitsijan selonottovelvollisuudesta esim. Kärkkäinen (2005). Tässä tutkielmassa nämä velvollisuudet sisältyvät asiantuntijuus- ja huolellisuus-velvollisuuden käsitteisiin. 104 Klementjeff-Sarasma (2005), s. 113–116, ja Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 124. 105 Ks. tarkemmin esim. Tulokas (2005), s. 408–410. Apulaisvastuu pätee myös muissa sopimustyy-peissä. Tämän tutkielman aiheen kannalta apulaisvastuulla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, sillä tutkimuskysymys kohdistuu niihin riskeihin, joita sopimusketjut ja niiden sisältämät erilaiset so-pimusehdot aiheuttavat juuri sen vuoksi, että järjestelmä perustuu apulaisvastuulle eli vastuulle omis-ta sopimuskumppaneista. 106 Lojaliteetista huomautus- ja ilmoitusvelvollisuuden taustaperiaatteena tarkemmin ks. Rudanko (1989), s. 38–41.

Page 34: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

24

muksen tehnyt osapuoli saa tiedon virheestään ja voi alkaa kerätä todistusaineistoa

tulevaa prosessia varten, että sen, että osapuolella on mahdollisuus virheen vaikutus-

ten rajoittamiseen. Sen lisäksi reklamaatiota voidaan yleisesti tarkastella myös mui-

den oikeusperiaatteiden näkökulmasta, kuten status quon säilyttämisen, kohtuulli-

suuden, konfliktinrajoittamisen, pacta sunt servanda -periaatteen ja heikomman osa-

puolen suojan lähtökohdista.107 Seuraavissa alaluvuissa eri reklamaatiotilanteita on

esitelty aina tietyn oikeusseuraamuksen yhteydessä. Kaiken kaikkiaan YSE-ehdoissa

on määräyksiä useista kymmenistä eri reklamaatiota velvoittavista tilanteista, joista

tässä käsiteltävänä on vain murto-osa108.

3.2.2 YSE-urakoitsijan virhevastuu

YSE-ehtojen 1 §:n mukaan urakoitsijan päävelvollisuuteen kuuluu saada aikaan so-

pimusasiakirjojen ja voimassa olevan lainsäädännön mukainen työntulos. Lain tasolla

rakentamiselle asetettavista vaatimuksista säännellään MRL 117 §:ssä, jossa viitataan

myös hyvän rakennustavan109 noudattamiseen. Urakoitsijan vastuuseen liittyy kiin-

teästi myös sille asetettu asiantuntijuus- ja huolellisuusvelvoite, ja YSE-ehdoissa on

omat määräyksensä siitä, että urakoitsijaa pidetään rakennusalan ammattilaisena

(1.3 § ja 33 §)110. YSE-ehdoissa urakoitsijan virhevastuusta määrätään eri tavoin

muun muassa sen perusteella, koska virhe havaitaan tai kuka on vahingonkärsijä111.

Tämän tutkielman käsittelyn kohteena on kuitenkin rakennus- ja takuuaikainen vir-

hevastuu (26–27 § ja 29 §). Urakoitsijan virhevastuuta arvioidaan sen mukaan, vas-

taako fyysinen työntulos laadultaan ja laajuudeltaan urakka-asiakirjoja ja urakkaan

liittyviä muita täydentäviä asiakirjoja, ja ellei työntulosta ole näissä määritelty, verra-

taan työntulosta julkisoikeudellisiin määräyksiin ja hyvään rakennustapaan (15 §)112.

107 Ks. tarkemmin Bärlund (2002), ss. 475. 108 Kattava lista YSE 1998 -ehtojen eri reklamaatioista, ks. Liuksiala (2004), s. 146–148. 109 Hyvästä rakennustavasta tarkemmin esim. Laine (1993), ss. 85. 110 Tarkemmin YSE-urakoitsijan huolellisuusvelvoitteesta, ks. Kärkkäinen (2005), s. 87–94. Asiantunti-juus- ja huolellisuusvelvoitetta on korostettu myös oikeuskäytännössä muun muassa ratkaisuissa KKO 2007:5, KKO 1993:130, KKO 1983-II-33 ja KKO: 1980-II-49. 111 YSE 1998 -ehdoissa on tässä käsiteltävän virhevastuun lisäksi määräykset muun muassa urakoitsi-jan tuotevastuusta (28 §) ja vastuusta takuuajan jälkeen (30 §) sekä vastuusta kolmannelle henkilölle (31 §). 112 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 130. Ks. myös Hellner, Hager & Persson (2005), s. 133.

Page 35: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

25

Tässä tutkielmassa YSE-urakoitsijan virhe on kuitenkin aina alun perin jonkin ura-

koitsijan vastuupiirissä kuuluvan kolmannen osapuolen aiheuttama113.

YSE-ehdot tarjoavat erilaisia oikeusseuraamuksia urakoitsijan virheen johdosta. En-

sisijaisena on urakoitsijan korjaamisvelvollisuus (27.1 §)114. Vastaavasti urakoitsijalla

on yleensä myös oikeus korjata virheensä (11.1 §), mikä ei kuitenkaan ole oikeusseu-

raamus vaan eräänlainen urakoitsijan puolustuskeino115. Vaihtoehtona virheen kor-

jaamiselle se voidaan myös korvata uudella suorituksella, jolla tarkoitettaneen ra-

kennusosan purkamista ja uudelleen rakentamista116. Virheiden korjaaminen ei aina

ole mahdollista tai järkevää, jolloin tilaajan on turvauduttava muihin keinoihin117.

Tällaisessa tilanteessa urakoitsija voi olla velvollinen hyvittämään tilaajalle ar-

vonalennuksen (27.2 §). Ellei urakoitsija suostu tilaajan esittämiin vaatimuksiin eikä

kohtuullisessa ajassa tilaajan huomautuksesta täytä velvollisuuttaan, tilaajalla on oi-

keus korjauttaa virheet urakoitsijan kustannuksella (91 §)118. Samanlainen sank-

tiojärjestelmä samoine oikeuskeinoineen pätee myös takuuaikaiseen vastuuseen, jos-

kin erona on se, että urakoitsijan vastuu ei ulotu rakennuskohteen kulumisesta tai

muusta tilaajan vastuulla olevasta vauriosta aiheutuneisiin vikoihin, joiden kuulumi-

nen tilaajan vastuulle on kuitenkin asetettu urakoitsijan toteen näytettäväksi (29.1–3

§)119. YSE-ehtojen mukainen urakoitsijan takuuaika on kaksi vuotta (29.1 §).

Urakoitsijan takuuaikaisen virhevastuun laajuus on ollut ratkaistavana korkeimman oi-

keuden ratkaisussa KKO: 1980-II-49, joka koski puhdistamon vesiaseman paalutus- ja

maansiirtotöitä sisältänyttä urakkaa, jossa maamassat olivat siirtyneet ennen vastaanot-

113 Käytännössä tämä tarkoittaa, että seuraavassa luvussa käsiteltävissä sopimusketjuissa urakoitsijan virhe on aiheutunut joko KSE-konsultin tai RYHT-myyjän virheestä. 114 Virheen korjaamisen laajuutta on määritelty ratkaisussa KKO 2001:14, jossa korkein oikeus totesi, että rakennusurakoitsijan on vakiintuneesti katsottu olevan velvollinen suorittamaan kaikki rakennus-tekniset työt, jotka ovat välttämättömiä urakoitsijan vastuulle kuuluvan rakennusvirheen korjaami-seksi. YSE-ehtojen mukaisesta urakoitsijan korjaamisvelvollisuudesta tarkemmin, ks. Laine (1993), s. 146–150. 115 Laine (1993), s. 139, ja Liuksiala (2004), s. 95. Urakoitsijan korjaamisoikeudesta tarkemmin ks. Lai-ne (1993), ss. 198. 116 Ks. tarkemmin Laine (1993), s. 141. Virheen korjaamisesta ja korjauttamisesta tai irtaimen kaupan uudesta toimituksesta puhutaan tässä tutkielmassa yhteisesti myös virheen oikaisuna, ks. esim. Wil-helmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 117. 117 Liuksiala (2004), s. 95. 118 Teettämiskorvauksen määräytymisestä, ks. Laine (1993), s. 164–170. 119 Esimerkkinä ratkaisusta, jossa takuuajalla tapahtuneet vahingot eivät johtuneet urakoitsijan puolel-la olevasta syystä, on KKO 1980-II-23, jossa kyse oli urakoitsijan vedenpuhdistuslaitokseen asentami-en laitteiden rikkoontumisesta.

Page 36: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

26

totarkastusta ja sen jälkeen. Siinä urakoitsija oli vastuussa myös takuuaikana kallistunei-

den paalujen korjaamisesta, sillä urakoitsija ei ollut näyttänyt, että maamassojen siirty-

minen olisi aiheutunut jostain muusta urakoitsijasta riippumattomasta syystä.

Yhteistä edellä mainituille oikeusseuraamuksille on se, että ne eivät edellytä urakoit-

sijan syyllistymistä tuottamukseen. Sen sijaan edellytyksenä vahingonkorvaukselle,

joka voi olla urakoitsijan virheen ainoa tai muiden seurausten kanssa rinnakkainen

sanktio, on urakoitsijan tuottamus.120 Koska korvattavien vahinkojen määrää ei ole

ehdoissa rajattu (25 §), esimerkiksi urakkahinnan suuruudella ei ole vaikutusta ura-

koitsijan korvattaviksi tulevien vahinkojen määrään.

Esimerkkinä urakoitsijan vahingonkorvausvelvollisuuden aktualisoitumisesta on hovioi-

keuden ratkaisu HelHO 1.12.2000, S 99/1292 (lainvoimainen), jossa kyse oli YSE 1983

-ehtojen mukaisesta uimalaitoksen venttiilien asennusurakasta. Tapauksessa itse urakoit-

sijan suorituksessa ei ollut fyysistä virhettä, vaan virhe johtui asennetun venttiilin toimi-

vuudesta, jota hovioikeus piti urakoitsijan vastuupiiriin kuuluvana. Hovioikeus perusti

ratkaisunsa urakoitsijan asiantuntijaroolin edellyttämään huolellisuusvaatimukseen, jon-

ka mukaisesti urakoitsijan oli varauduttava siihen, että yksittäisestä rikkoontumisesta

saattaa aiheutua suurikin vahinko. Urakoitsija velvoitettiin korvaamaan uimalaitoksessa

tapahtunut vesivahinko kokonaisuudessaan.121

Takuuajan vastuusta määräävässä YSE 1998 -ehtojen 29 §:ssä ei ole mainittu mitään

vahingonkorvauksesta, joten ehdoissa ei oteta suoraan kantaa siihen, soveltuuko 25

§:n vahingonkorvausmääräys myös takuuaikana. Tulkintaa voidaan puoltaa kum-

paankin suuntaan, mutta ehtojen kokonaisuuden kannalta on loogisempaa, että ura-

koitsijan täysimääräinen vahingonkorvausvastuu ulottuu myös takuuaikaan.122

Urakoitsijan vastuuta omasta suorituksestaan korostavat urakoitsijan laadunvarmis-

tus- ja -valvontavelvollisuudet (10–11 §). Urakoitsijan erillistä ilmoitusvelvollisuutta

120 Liuksiala (2004), s. 94 ja 98. 121 Ks. ratkaisusta kirjoitettu kommentti, Pistemaa (OT 2001/4), s. 11–12, jonka mukaan ratkaisussa kyse on myös tutkielmassa aiemmin luvussa 2.3 esillä olleesta virheen määrittelyn ongelmallisuudesta, sillä virheellisyys ei ilmennyt suorituksen fyysisistä ominaisuuksista, vaan virhettä määriteltiin muun muassa urakoitsijan tietämyksen ja venttiilin käyttökelpoisuuden avulla. 122 Ks. perusteluita tarkemmin Klementjeff-Sarasma (2005), s. 148–150. Perusteluissa on mainittu myös hovioikeuden ratkaisu (RovHO 31.12.2002, S 01/497, lainvoimainen), jossa urakoitsijan va-hingonkorvausvastuu ulottui myös takuuajan jälkeiseen aikaan, mikä puoltaa määräyksen soveltu-vuutta myös takuuaikana.

Page 37: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

27

oman suorituksensa virheestä on perusteltu tilaajan merkittävällä intressillä saada

tietoonsa kaikki rakennustyön lopputulokseen vaikuttavat tekijät123. Tilaajan huo-

mautusvelvollisuudesta tavallisen virheen johdosta ja reklamaatiomenettelystä vaka-

van virheen johdosta on kuitenkin määrätty ehtojen 61.4–5 §:ssä124. Tilaajalla on

huomautusvelvollisuus urakoitsijan virheistä, mutta ehtojen mukaan ainoastaan vas-

tuu urakoitsijan vakavasta virheestä saattaa siirtyä myös tilaajan kannettavaksi tuot-

tamuksensa osilta tilanteessa, jossa tilaaja – käytännössä tilaajan valvoja – ei ole

huomauttanut tällaisesta ilmeisestä virheestä kirjallisesti eikä virhe ole aiheutunut

urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta, tai jos se

ei ole seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä. Ehdon sa-

namuodonmukaisen tulkinnan perusteella valvojan passiivisuutta tavallisen virheen

osalta ei siten voida pitää hiljaisena hyväksymisenä sopimuksenmukaisesta suorituk-

sesta poikkeamiselle125. Tällainen tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä täl-

löin valvonnan oikeusperiaatteena ei voitaisi pitää tilaajan lojaliteettia urakoitsijaa

kohtaan, vaan valvontavelvollisuus perustuisi vain tilaajan etuihin126.

Tilaajan reklamaatiolle urakoitsijan virheen vuoksi ei ole rakennusaikana annettu

tiettyä virheen havaitsemisen jälkeistä määräaikaa, vaan urakoitsijan vastuu on peri-

aatteessa voimassa normaalin vanhentumisajan, ellei tilaaja ole menettänyt puheval-

taansa laiminlyödessään reklamoinnin vastaanottotarkastuksessa (71 §)127. Raken-

nusaikana tilaajalla ei siis ole YSE-ehtoihin perustuvaa velvollisuutta vedota virhee-

seen viipymättä, vaan se voi odotella kohteen valmistumiseen asti ja reklamoida kai-

kista virheistä vasta silloin. Toisaalta rakennusaikana tilaajalla ei välttämättä ole mo-

ninaisia keinoja virheen korjaamisesta kieltäytyvää urakoitsijaa vastaan, sillä käytän-

nössä tilaajan mahdollisuudet tässä vaiheessa korjata virhe itse tai korjauttaa se tois-

ta urakoitsijaa käyttämällä on hankalaa siksi, että työmaa on urakoitsijan hallussa ja

virheen vaikutus maksusuhteisiin on hankalasti arvioitavissa128. Siten tilaajan rekla-

mointioikeuden säilymisen perusteena voidaan nähdä ainakin käytännön syitä. Myös

123 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 96–97. 124 Määräykset liittyvät tilaajan valvontaan. 125 Sandvik (1966), s. 311. 126 Rudanko (1989), s. 67. YSE 1998 -ehtojen 62.2 §:ssä mainittu tilaajan tuottamusvastuu vakavasta virheestä on otettu ehtoihin tämän tulkinnan jälkeen. 127 Liuksiala (2004), s. 99. 128 Erma (1976), s. 126.

Page 38: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

28

takuuvastuun piiriin kuuluvat virheet todetaan tavallisesti takuuajan jälkeisessä tar-

kastuksessa (74 §) lukuun ottamatta virheitä, jotka urakoitsija on tilaajan vaatimuk-

sesta korjannut takuuaikana viipymättä (29.2 §)129. Lojaliteettivelvollisuuden perus-

teella tilaajan on kuitenkin pyrittävä esittämään reklamaationsa mahdollisimman

ajoissa, sillä urakoitsijan virhevastuuta saattaa kaventaa se, jos tilaajan reklamaation

viivyttelemisen vuoksi vahingot ovat suurempia kuin silloin, jos tilaaja olisi reklamoi-

nut heti virheen havaittuaan130.

Siinä tapauksessa, että syntynyt tai syntymässä oleva virhe jo rakennusaikana osoit-

tautuu tilaajan mielestä laadultaan ja vaikutuksiltaan sellaiseksi, että työntuloksen

voidaan katsoa valmistuvan virheen johdosta olennaisesti sopimuksenvastaiseksi,

tilaajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin purkaa sopimus. Olennaisella sopimuk-

senvastaisuudella tarkoitetaan, että työntulos on joko arvoltaan sopimuksenmukai-

sen työntuloksen arvoa huomattavasti alhaisempi tai tavalliseen tai sopimuksenmu-

kaiseen tarkoitukseen kelvoton.131 YSE-ehtojen mukaan tilaajalla on oikeus sopimuk-

sen purkuun, jos rakennustyö muodostuu rakennustavaroiden, rakennusosien tai

työn osalta tai muuten olennaisesti sopimuksen vastaiseksi tai jos urakoitsija ei muu-

ten noudata sopimusasiakirjoissa olevia määräyksiä (78.1 b §). Ennen sopimuksen

purkamista tilaajan on ilmoitettava urakoitsijalle purku-uhasta kirjallisesti ja annet-

tava tälle mahdollisuus laiminlyönnin korjaamiseen kohtuullisessa ajassa (78.2 §).

Vaikka purkuperusteista määrätään ehdoissa nimenomaisesti, voidaan niitä selvittää

myös purkamista koskevien yleisten periaatteiden avulla. Urakkasopimuksen purka-

miseen tulisi urakoitsijan virheen vuoksi ryhtyä vain tilanteessa, jossa kyse on mer-

kittävästä laatuvaatimuksista poikkeamisesta tai virheiden suuresta määrästä, ja sil-

loinkin ratkaisevaa on se, missä määrin olosuhteet osoittavat urakoitsijan puuttuvaa

halua tai kykyä rakennustyön asianmukaiseen suorittamiseen.132 YSE-tilaajalla ei tä-

ten ole oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen, jos urakoitsija on halukas ja kyke-

nevä korjaamaan aiheuttamansa virheen133.

129 Klementjeff-Sarasma (2005), s. 142. 130 Ks. tarkemmin Sandvik (1966), ss. 420, ja Hørlyck (1993), s. 313–316. 131 Erma (1976), s. 126. 132 Sandvik (1966), s. 411. 133 Laine (1993), s. 202. Oma kokonaisuutensa on kuitenkin YSE-tilaajan vetäytymisoikeus, jolla tarkoi-tetaan tilannetta, jossa tilaaja purkaa urakkasopimuksen voimatta vedota urakoitsijan sopimusrikko-mukseen, mutta jota ei tässä tutkielmassa voida tarkastella laajemmin. Ks. vetäytymisoikeudesta esim. emt, s. 141–145 ja 202–204.

Page 39: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

29

Purkutilanteessa tilaajalla on ehtojen 83 §:n mukaan oikeus saada korvatuksi kaikki

sopimuksen purkamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka rakennustyötä loppuun

saatettaessa syntyivät yli sovitun urakkahinnan, ja muut tilaajalle purkamisesta ai-

heutuneet, urakoitsijan tahallisuudesta tai tuottamuksesta aiheutuneet vahingot134.

Tämä tarkoittaa urakoitsijan täysimääräistä vahingonkorvausvastuuta135. Urakoitsi-

jan suorittamaa työtä vastaava korvaus kuitenkin vähentää urakoitsijan maksetta-

vaksi tulevaa korvaussummaa (83.2 §). Yhteenvetona YSE-urakoitsijan virhevastuun

keskeinen sisältö on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2).

Taulukko 2. YSE-urakoitsijan (U) virhevastuu YSE-tilaajalle (T).

134 Huomionarvoista on kuitenkin ratkaisussa KKO 1995:81 lausuttu oikeusohje siitä, ettei tilaaja voi-nut vaatia urakoitsijalta urakkasopimuksen sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden kustannusten kor-vaamista ennen YSE-ehtojen mukaista loppuselvittelyä. Ratkaisu korostaa ehtojen menettelymääräys-ten merkitystä. 135 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 263. Ks. myös Hellner, Hager & Persson (2005), s. 140.

Page 40: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

30

3.2.2.1 Virhevastuu alistetussa urakassa

Urakoitsijan virhevastuuseen liittyy myös vastuu, joka sille syntyy sivu-urakan alis-

tamisen seurauksena136. Sivu-urakan alistamisella tarkoitetaan omaan vakiosopi-

mukseensa137 perustuvaa menettelyä, jossa rakennuttajan tekemät sivu-urakat aliste-

taan pääurakkaan, eli pää- ja sivu-urakoitsija tulevat keskenään sopimussuhteeseen,

jossa he eivät ole ilman alistamista. Yleensä pääurakoitsijaksi määrätään keskeisim-

män hankkeen osan toteutuksesta vastaava rakennusurakoitsija.138 Kirjallisesti teh-

tävällä alistamissopimuksella pääurakoitsijalle siirretään vastuu töiden yhteensovit-

tamisesta (kohta 3.2), mutta maksuvelvollisuus säilyy rakennuttajalla (kohta 5)139.

Alistamissopimuksella kaikki urakoitsijat tulevat keskenään sopimussuhteeseen,

mutta se ei muuta pää- ja sivu-urakkasopimusten määräyksiä muilta kuin alistamis-

sopimuksessa nimenomaisesti määrätyiltä osin (kohta 3.1). Alistamissuhteessa olevi-

en urakoitsijoiden välillä ei siis sellaisenaan sovelleta YSE-ehtoja140. On pidettävä

mielessä myös se, että alistamis- ja urakkasopimukset ovat muutoinkin osapuolten

välillä itsenäisiä ja rinnakkaisia vastuuperusteita, joten jokaista sopimusrikkomusta

on arvioitava erikseen molempien vastuuperusteiden perusteella141.

Sivu-urakan alistamisehtojen mukainen vastuu lisää urakoitsijan vastuuta suhteessa

tilanteeseen, jossa rakennuttajan tekemiä sivu-urakoita ei ole alistettu142. Ehtojen

mukaisesti pää- ja sivu-urakoitsijat sitoutuvat korvaamaan toisilleen tahallisesta tai

136 Tässä tutkielmassa sivu-urakan alistaminen käsitellään vain suppeasti, sillä tarkoituksena on lähin-nä vain muistuttaa urakoitsijan virhevastuun laajuudesta tarkemmin käsiteltävien KSE- ja RYHT-ehtojen virhevastuiden lisäksi. Alistamissopimuksen riskeihin palataan sopimusketjuja käsittelevässä 4 luvussa eri sopimusketjujen ohella, mutta alistettua sivu-urakkaa ei käsitellä omana ketjunaan, vaik-ka siihenkin liittyy omat riskinsä. 137 RT 80271. 138 Ks. esim. Hoppu (1972), s. 14–18, Klementjeff-Sarasma (2005), s. 257–259, ja Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 65–66. 139 Alistamissopimus huomioidaan YSE 1998 -ehtojen 8.2 §:ssä, jossa todetaan, että ellei alistussopi-musta ole, tilaaja vastaa aikataulun noudattamisesta myötävaikutusvelvollisuutensa osalta. Ks. aliste-tun sivu-urakan eri osapuolten vastuunjaon argumentointia ratkaisun KKO 1992:178 perusteluista ja eri mieltä olleen jäsenen lausunnosta. 140 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 66. Myös korkein oikeus on ratkaisunsa KKO 2007:41 perus-teluissa todennut sen, että rakennusurakan yleisten sopimusehtojen sitovuus on sopimuksenvaraista, eikä ehtojen kyseisessä tilanteessa voitu katsoa velvoittavan myöskään kauppatapana, ks. tuomion perustelujen kohta 13. 141 Rudanko (1989), s. 207. 142 Toisaalta YSE 31 §:n perusteella urakoitsija saattaa joutua viimekädessä vastuuseen myös kolman-nelle henkilölle ja sen omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta.

Page 41: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

31

tuottamuksellisesta teosta tai laiminlyönnistä aiheutuvat vahingot, jotka voivat syn-

tyä esimerkiksi huonosti yhteen sovitetusta työstä tai ala-arvoisten aineiden tai tar-

vikkeiden käytöstä (kohta 6)143. Urakoitsijoiden vastuu toisilleen on siten täysimää-

räistä144. Sen lisäksi, että urakoitsijat ovat vastuussa viivästysvahingoista toisilleen,

on vahingonaiheuttajan maksettava myös rakennuttajalle sovittu viivästyssakko

(kohta 8). Virhetilanteiden varalta ei vastaavaa määräystä ehdoissa ole annettu, mut-

ta lienee selvää, että virhevastuu rakentuu vastaavalla tavalla145.

Alistamisehtojen mukaan pääurakoitsijan oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat, kun

pääurakka luovutetaan rakennuttajalle (kohta 1). Vaikka ehdoissa puhutaan vain

pääurakoitsijan asemasta, oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sama pätee myös

sivu-urakoitsijoiden asemaan ja että ennen pääurakkaa luovutettuihin sivu-urakoihin

liittyvät alistamissopimukset päättyvät kunkin sivu-urakan luovuttamisajankohdan

mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi takuuaikaisissa töissä alistamissopimus ei

enää ole voimassa.146

3.2.3 YSE-tilaajan virhevastuu

Tässä tutkielmassa käsiteltävällä tilaajan virheellä tarkoitetaan virhettä, joka alun pe-

rin on tilaajan vastuupiiriin kuuluvan, mutta urakkasopimuksen ulkopuolisen osa-

puolen aiheuttama. Kyse on joko YSE-ehtojen 8 §:n mukaisen tilaajan myötävaikutus-

velvollisuuden laiminlyönnistä tai ehdoissa vailla omia määräyksiään olevasta tilaa-

jan konkreettisesta rakennusvirheestä147. YSE-ehdoissa on oma määräyksensä tilaa-

143 Urakoitsijan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja muista seuraamuksista tarkemmin, ks. Hoppu (1972), s. 79–83. 144 Esimerkkinä pääurakoitsijan maksettavaksi tulleesta täysimääräisestä vahingonkorvauksesta sivu-urakan alistamissopimuksen perusteella on hovioikeuden ratkaisu (TurHO 29.1.1993, S 91/789, lainvoimainen), jossa kyse oli viivästysvahinkojen korvaamisesta. 145 Syy siihen, miksi vastuusta määrätään tällä tavoin vain viivästyksen osalta, johtunee YSE-ehtojen nimenomaisesta sopimussakkolausekkeesta urakoitsijan viivästyksen varalle (YSE 1998: 18 §). Koska virheet pyritään ensisijassa korjaamaan – mikä voi aiheuttaa viivästystä – on pelkkä viivästysmääräys perusteltu ja käytännön mukainen. 146 Klementjeff-Sarasma (2005), s. 257. 147 Tässä tutkielmassa tarkoitetut tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnit johtuvat käy-tännössä virheellisistä suunnitelmista tai tavarantoimituksista. Tilaajan konkreettinen rakennusvirhe on sen sijaan mahdollinen esimerkiksi tilanteessa, jossa YSE-tilaajana toimii pääurakoitsija ja jossa pääurakoitsija tekee KSE- tai RYHT-sopimuskumppanistaan johtuvan virheen, jonka tuloksena YSE-

Page 42: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

32

jan myötävaikutusvelvollisuudesta, mutta kuten edempänä luvussa 2.3.1.2 on mainit-

tu, määräys ei ole tyhjentävä. Tilaajan myötävaikutusvelvollisuus suunnitelmien osal-

ta on kirjattu ehtojen 8.2 b §:ään. Määräyksen mukaan tilaajan myötävaikutusvelvol-

lisuuteen kuuluu:

”huolehtia siitä, että hänen toimittamiensa suunnitelmien yhteensopivuus ja sisältö on

verrattu ja tarkastettu sekä suunnitelmat päivätty ennen niiden toimittamista urakoitsi-

jalle ja että ne täyttävät viranomaisten, lakien, asetusten, rakentamismääräysten ja mui-

den vastaavien säännösten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.”

Tilaajan myötävaikutusvelvollisuus tämän vastuulla olevista tavarantoimituksista on

kirjattu 8 §:ään vastuuna toimittaa tavarat ajoissa, mutta lisäksi tilaajan vastuu sisäl-

tää myös tavarantoimitusten sisältövastuun (24.2 c §), johon voidaan soveltaa samoja

seuraamus- ja riskinjakomalleja kuin suunnitelmiin liittyvän vastuun yhteydessä148.

Tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu YSE 1998 -ehtojen

19 §:ssä, joissa tilaajalle on asetettu tuottamuksesta riippumaton velvollisuus lisäajan

myöntämiseen, kun myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönti johtaa työn viivästy-

miseen. Lisäksi tilaaja on velvollinen korvaamaan urakoitsijan osoittamat lisäkustan-

nukset (35.1 §), joka on lähellä positiivisen edun mukaista vahingonkorvausta, sillä se

sisältää tuottamusmallin piirteitä. Tällaiset lisäkustannukset johtuvat esimerkiksi

suunnitelmien muuttamisesta ja materiaalien vaihtamisesta.149 Saadakseen piden-

nyksen urakoitsijan on kuitenkin huomautettava tilaajalle viipymättä (19.2 §). Lojali-

teetin perusteella toisinaan ajanpidennyksen ja lisävastikkeen sijasta urakoitsijalta

voidaan vaatia työn nopeuttamista, jos silloin selvitään vähemmin lisäkustannuk-

sin150. Pidennyksen laskemisesta, viivästyksen rajoittamisesta ja muista menettelyta-

pamääräyksistä on myös omat ehtonsa, joiden tunteminen on osoittautunut riitatilan-

teissa ratkaisevaksi151.

urakoitsijan suoritus vaikeutuu tai estyy kokonaan. Tällainen virhe on myös esimerkiksi rakennuttajan vastuulla olevan sivu-urakoitsijan tekemä vastaavanlainen virhe. 148 Rudanko (1989), s. 162. 149 Rudanko (1989), s. 241, 247 ja 266–267. 150 Sandvik (1966), s. 288 ja 307 sekä ss. 345. 151 YSE 1998: 21–23 §. Etenkin menettelytapamääräysten luonteesta on käyty keskustelua niin oikeus-kirjallisuudessa kuin -käytännössäkin. Tuoreimpana ratkaisuna on KKO 2008:19, jossa kyse oli muun muassa YSE 1983:n menettelytapamääräysten noudattamisesta tavoite- ja kattohintaisessa urakassa. Ks. tarkemmin ratkaisun merkityksestä menettelytapamääräysten asemaan, Järvinen & Heikkinen (LM 2008), s. 990–991, ja Laine (DL 2008), s. 689–690. Myös korkeimman oikeuden julkaisemattomassa ratkaisussa (KKO 21.12.1998/4039) menettelytapamääräykset saivat korostetun aseman. Tapauk-

Page 43: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

33

Oikeuskirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, että YSE 1998 -ehdoissa tilaa-

jan vahingonkorvauksen suuruus on määritelty ristiriitaisesti, sillä 35.1 §:ssä puhu-

taan ”lisäkustannuksista”, jotka terminologisesti viittaavat lähinnä työmaan kustan-

nuksiin, kun taas YSE 1998 -ehtojen tilaajan vastuun laajuudesta määräävässä 34

§:ssä viitataan vastuun sisällön suhteen 25 §:ään, jonka 1-kohdan mukaan vastuu on

täysimääräistä152. Jos tilaajan korvausvastuu on täysimääräistä, se tarkoittaa, että

urakoitsijalla olisi viivästystilanteessa mahdollisuus korvaukseen myös esimerkiksi

saamatta jääneestä voitosta153. Tällaisessa tilanteessa korvausvastuun epäselvyyden

lisäksi ongelmia tuottaa useimmiten myös viivästysvahinkojen suuruuden arvioimi-

nen154.

YSE-ehdoissa ei ole nimenomaista määräystään tilaajan konkreettisen rakennusvir-

heen varalle, mutta myötävaikutusvelvollisuusmääräys sisältää yleisen huolehtimis-

velvollisuuden siitä, etteivät tilaajan tekemät työt häiritse urakoitsijan suoritusta (8.2

d §). On siis selvää, että tilaajalla on virhevastuu myös omista rakennusvirheistään.

Tilaajalle ei kuitenkaan ole asetettu urakoitsijan rakennusvirheen ensisijaisten oike-

usseuraamusten kaltaisia seuraamuksia, kuten tilaajan korjaamis- tai korvaamisvel-

vollisuutta, mikä selittyy jo tilaajan ja urakoitsijan eriluontoisilla pääsuoritusvelvolli-

suuksilla. Käytännössä tilaajan myötävaikutusvelvollisuus päättyy rakennusajan pää-

tyttyä, sillä takuuajassa kyse on nimenomaan urakoitsijan takuuajasta.

Tilaajan virhevastuuseen liittyy myös 24–25 §:n määräykset osapuolten vahingon-

korvausvelvollisuudesta. Määräysten mukainen vahingonkorvaus edellyttää tuotta-

musta, joten asianmukaista huolellisuutta noudattaen toiminut tilaaja ei ole korvaus-

velvollinen.

sessa tilaajan katsottiin laiminlyöneen myötävaikutusvelvollisuutensa, mutta se vältti korvausvastuun sillä perusteella, että urakoitsijan työmaakokousten pöytäkirjoihin merkitsemien huomautusten ei katsottu täyttävän urakoitsijalle asetettua kirjallista ilmoittamisvelvollisuutta. Ratkaisua on kritisoinut esimerkiksi Liuksiala (2004), s. 124–125 ja 148. Toisenlaiseen ratkaisuun päädyttiin kuitenkin tapauk-sessa KKO 1998:75, jossa hyväksyttiin rakennuttajan suullinen reklamaatio, vaikka sopimusehtojen mukaan se olisi tullut tehdä kirjallisesti. 152 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 146–149. 153 Tilaajan korvauksen täysimääräisyyteen on päädytty hovioikeuden ratkaisussa (KouHO 5.3.2010, S 09/489, lainvoimainen), johon palataan jäljempänä. Myös muissa käytännön YSE-oppaissa tilaajan vastuuta on pidetty täysimääräisenä, ks. Liuksiala (2004), s. 132, ja Klementjeff-Sarasma (2005), s. 168–169. 154 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 147.

Page 44: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

34

Esimerkkinä tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnistä, joka johti tilaajan va-

hingonkorvausvastuuseen, on tapaus HelHO 5.2.2004, S 00/3188 (lainvoimainen), jossa

hovioikeus katsoi tulleen näytetyksi, että urakoitsijan viivästyminen ja töiden vaikeutu-

minen oli johtunut tilaajasta, eikä urakoitsija ollut voinut kohtuudella ottaa huomioon

häiriöstä aiheutuneita lisäkustannuksia. Tilaaja velvoitettiin korvaamaan ylimääräisten

töiden osuus YSE 1983 -ehtojen 34 §:n155 mukaisesti.156

Tilaajan virheen arviointiin ja riskinjakoon liittyy ehtojen 9 §:n mukainen tilaajan

laadunvarmistusvelvollisuus, jota se käytännössä hoitaa valvonnan avulla (60–63

§)157. Toisin kuin urakoitsijalta, tilaajalta ei edellytetä mitään kirjallista selvitystä laa-

dunvarmistuksestaan158. Riskinjaon kannalta olennaista on myös huomioida urakoit-

sijan 33 §:n mukainen huomautuksentekovelvollisuus tilaajan virheistä, jota voidaan

pitää niin sanottuna urakoitsijan reklamoinnin yleismääräyksenä159. Määräyksen

mukaan urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle rakennustyön sopimuksenmukaisen

täyttämisen vaarantumisen uhasta viipymättä todistettavasti. Lisäksi jos urakoitsija

ei ole havainnut virhettä, mutta se on ollut niin ilmeinen, että urakoitsijan olisi se

kohtuuden mukaan pitänyt havaita ja ilmoittaa virheestä tilaajalle, urakoitsija on vas-

tuussa tällaisesta virheestä omaa tuottamustaan vastaavilta osin.

Urakoitsija ei siis voi vain seurata vierestä havaitessaan, että virhe on tilaajan vas-

tuulla, vaan urakoitsijalle saattaa langeta vastuu myös alun perin tilaajan aiheutta-

mista virheistä160. Huomautuksentekovelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi koko vas-

155 YSE 1983 -ehtojen 34 §:ssä oli määräys tilaajan velvollisuudesta korvata sopimushäiriöstä johtuvia lisäkustannuksia, ja se vastaa YSE 1998 -ehtojen 35.1 §:ää. 156 Ratkaisua on kommentoinut Ahokas (2005), s. 97–99. 157 YSE-ehtojen mukaisesta tilaajan suorittamasta valvonnasta tulee erottaa MRL 124 §:n mukainen viranomaisvalvonta. Esimerkkeinä viranomaisvalvonnan virhevastuusta korkeimman oikeuden oike-uskäytännössä ovat ratkaisut KKO 2001:2 ja KKO 1987:23, joissa rakennustarkastaja on välttänyt korvausvastuun. Ratkaisut korostavat rakennushankkeen osapuolten asiantuntijavastuuta. Tässä tut-kielmassa rakennustöiden valvonta jää kuitenkin kokonaisuudessaan vain maininnan tasolle. Ks. val-vonnasta tarkemmin esim. Liuksiala (2004), s. 182–187. 158 Ahokas (2005), s. 99. 159 Liuksiala (2004), s. 145. Urakoitsijan YSE 33 §:n mukaista selonottovelvollisuutta on tulkittu oike-uskirjallisuudessa ja -käytännössä laajasti, ks. mm. Laine (1993), s. 110–127, Kärkkäinen (2005), s. 70–76, ja Sandvik (1966), s. 299–305. Toisaalta määräyksen sanottu olevan sovellettavissa vain ”ääritapa-uksissa”, ks. Klementjeff-Sarasma (2005), s. 171–174, millä tarkoitettaneen, että siihen tuskin usein-kaan vedotaan ainoana perusteena, vaan useimmiten se lienee muiden perusteiden lisänä. 160 Rudanko (1989), s. 123, ja Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 144. Tällaisesta asetelmasta on ol-lut kyse tapauksessa KKO 1993:130, jossa rakennuttaja oli tehnyt alkuperäisiin suunnitelmiin muu-toksia, jotka urakoitsijan tieten johtivat siihen, ettei rakennuskohde täyttänyt sille asetettuja tavoittei-

Page 45: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

35

tuuta ei kuitenkaan yleensä tule siirtää urakoitsijalle, jos sopimusrikkomus on alun

perin tilaajan161. Vastuu jakautuu tällöin sen perusteella, että tuottamusta katsotaan

olevan sekä tilaajan että urakoitsijan puolella162. Reklamaatio voidaan tehdä aluksi

neutraalina, elleivät virheen vaatimukset ole vielä selvillä. Urakoitsijan on käytännös-

sä kuitenkin yksilöitävä virheet mahdollisimman tarkasti ja tehtävä vaatimukset

mahdollisimman pian oikeuksiensa säilyttämiseksi163. Vaatimusten esittämisen vii-

meiset ajankohdat ovat YSE-ehtojen mukaan samat kuin tilaajalla, eli vaatimukset on

esitettävä perusteiltaan yksilöityinä viimeistään virheen ilmenemisajankohdan mu-

kaisesti joko vastaanotto- tai takuutarkastuksissa (71 § ja 74 §).

Vaikka urakkasuhteen purkautuminen on epäedullinen ja siten viimesijainen seu-

raamus, voi tilaajan virhe johtaa YSE-ehtojen mukaisesti myös urakkasopimuksen

purkamiseen. Urakoitsijan oikeudesta purkaa sopimus tilaajan virheen johdosta ja

urakoitsijan reklamaatiosta purku-uhkatilanteessa määrätään 84.1 §:ssä:

”Urakoitsijalla on oikeus purkaa sopimus, ellei tilaaja täytä sopimuksen mukaisesti […]

urakan suorittamiseen olennaisesti vaikuttavaa muuta velvollisuuttaan taikka jos tilaaja

toimenpiteillään estää urakkasuorituksen täyttämisen sopimuksen mukaisesti. Ennen so-

pimuksen purkamista urakoitsijan tulee kirjallisesti huomauttaa tilaajaa ja ilmoittaa

urakkasopimuksen purkamisen uhasta, ellei laiminlyöntiä kohtuullisessa ajassa korjata.”

Urakoitsijan purkuperusteita ei ole määritelty tyhjentävästi, mutta tässä käsiteltävän

virhemääritelmän sisällä selvin purkuun johtavista virheistä on suunnitelmien puut-

ta. Urakoitsija oli siten vastuussa tällaisen virheen aiheuttamista seurauksista ja joutui vahingonkor-vausvastuuseen. Tapauksessa kyse oli KVR-sopimusehdoista, joiden asiassa ratkaisevan merkityksen saanut määräys 1.2.1.3 oli samansisältöinen YSE 1998 -ehtojen 33.1 §:n kanssa. On kuitenkin huomat-tava, että myös urakoitsija voi vedota määräykseen omaksi edukseen esimerkiksi tilanteessa, jossa se on tehnyt varauman työmaapäiväkirjaan ja toiminut kuitenkin toisin, mutta virheen ilmaannuttua ve-toaa huomautuksentekovelvollisuutensa täyttämiseen. Tällaisia tilanteet liittyvät yhteisiin toimituk-siin, joista tarkemmin esim. Liuksiala (2004), s. 138–144. 161 Sandvik (1966), s. 314–316. 162 Ks. esim. Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 144, ja Rudanko (1989), s. 165. Esimerkkinä tuorees-ta oikeuskäytännöstä on edempänä mainittu hovioikeuden ratkaisu (KouHO 5.3.2010, S 09/489, lainvoimainen), jonka perusteella vastuu jakautui urakoitsijan ja rakennuttajan välillä siten, että 98 viivästyspäivästä 43:n katsottiin tapahtuneen urakoitsijasta johtuvista syistä. 163 Aiemmin mainitussa ratkaisussa KKO 2008:19 kokonaiskestoltaan noin vuoden pituisen tavoite- ja kattohintaisen urakan kohtuullisena yksilöidyn vaatimuksen esittämisen aikana on pidetty yhtä kuu-kautta, joskin siinä vaatimukset liittyivät lisä- ja muutostöistä maksettaviin korvauksiin, ks. erityisesti tuomion perustelujen kohdat 44–46. Myös toisessa edellä mainitussa ratkaisussa KKO 21.12.1998/4039 urakoitsija menetti oikeutensa korvauksiin liian ylimalkaisen reklamointinsa vuok-si.

Page 46: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

36

tuminen kokonaan164. Vaikka käytännössä harvemmin lienee näin asian laita, purka-

misen syynä voi myös olla tilaajan rakennusvirhe, jos se on olennainen. Olennaisuu-

den on oltava sillä tasolla, että rakennushankkeen loppuunsaattamiselle ei ole riittä-

västi edellytyksiä165. Jos urakoitsija purkaa sopimuksen tilaajasta johtuvasta syystä,

sillä on oikeus saada suoritettua osaa vastaavan vastikkeen lisäksi korvaus todistet-

tavista vahingoista, jotka sopimuksen purkaminen sille aiheutti ja jotka sisältävät

myös kohtuullisen korvauksen saamatta jääneestä voitosta (86.2 §). Lisäajan myön-

tämisseuraamuksen tavoin purun johdosta maksettava korvaus ei kuitenkaan ole yk-

siselitteisesti objektiiviseen vastuuseen perustuvaa, vaan sisältää vahingonkorvauk-

sen ja tuottamusvastuun piirteitä166. Käytännössä ehtoa voidaan tulkita siten, että

tehtyä työtä vastaavan korvauksen lisäksi urakoitsija on oikeutettu saamaan positii-

visen sopimusedun mukaisen vahingonkorvauksen eli korvauksen, jolla se saatetaan

asemaan, jossa se olisi ollut, jos sopimus olisi täytetty oikein167.

Purkamisen sijasta tai sen ensiasteena urakoitsijalle on annettu mahdollisuus väliai-

kaiseen töiden keskeyttämiseen (84.3 §), joka yhtäältä ilmentää yleistä sopimusoi-

keudellista oman suorituksen pidättämistä vastapuolen sopimusrikkomuksen vuoksi

ja toisaalta taas sopimussuhteen jatkamisen tendenssiä168. Myös keskeyttämistilan-

teessa tilaajalle on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen, mutta tilaajan korjausmahdol-

lisuutta ei sanamuodon mukaan ole annettava. Silloin, kun keskeytys ei johda sopi-

muksen purkuun, urakoitsijalla on oikeus saada pidennystä suoritusaikaansa ja kor-

vaus keskeytymisestä aiheutuneista lisäkustannuksista (86.3 §), joiden suuruuden

määräytyminen arvioitaneen samalla tavoin kuin aiemmin mainittuja 35.1 §:n mukai-

sia tilaajan viivästymisestä johtuvia lisäkustannuksia. YSE-tilaajan virhevastuun kes-

keinen sisältö ilmenee seuraavasta taulukosta (Taulukko 3).

164 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 266, ja Rudanko (1989), s. 246. 165 Rudanko (1989), s. 323. 166 Rudanko (1989), s. 267–268. 167 Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 269. Ks. myös Hellner, Hager & Persson (2005), s. 144. 168 Rudanko (1989), s. 246.

Page 47: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

37

Taulukko 3. YSE-tilaajan (T) virhevastuu YSE-urakoitsijalle (U).

3.3 Sanktiot konsulttisopimuksessa (KSE 1995)

3.3.1 KSE-konsultin virhevastuu

KSE 1995 -ehtojen mukaan konsultti vastaa luovuttamansa suunnitelman tai suorit-

tamansa tehtävän sopimuksenmukaisuudesta ja siitä, että se täyttää lainsäädännön

mukaiset vaatimukset. Tämän asiantuntijuusvelvoitteen vuoksi konsultin vastuu

saattaa yksittäistapauksissa olla varsin ankara169. Konsultin asiantuntijaominaisuu-

desta seuraa edelleen, että konsultin on kiinnitettävä erityistä huomiota taloudelli-

169 Esimerkkejä suunnittelijoiden virhevastuun aktualisoitumisesta ovat ratkaisut KKO 2006:56 ja KKO 1985-II-51. Vaikka ratkaisuissa konsultin vastuuta soviteltiin, vahingonkorvaukset olivat tapa-uksissa moninkertaiset verrattuna suunnittelijoiden palkkioihin. Konsultin laajaa virhevastuuta kuvas-taa myös verokonsultointia antaneeseen tilintarkastusyhtiöön liittyvä ratkaisu KKO 1999:80. Ratkais-tuissa tapauksissa ei sovellettu KSE-ehtoja, mutta ne ovat omiaan kuvaamaan sitä, kuinka ankarasta vastuusta ja suurista vahingoista voi erilaisissa konsulttisopimusten virheissä olla kyse.

Page 48: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

38

suuteen, sillä kustannusvastuu voi aktualisoitua, jos konsultti huolimattomuuttaan tai

ajattelemattomuuttaan esittää tilaajalle liian kalliita ratkaisumalleja.170

Oikeuskäytännössä KSE-konsultin asiantuntijuusvelvoitetta on korostettu hovioikeuden

ratkaisussa (HelHO 16.12.2004, S 02/49, lainvoimainen), jossa lihansavustamo A oli

palkannut konsultti B:n rakennusprojektinsa konsultiksi ja valvojaksi. Valmiissa raken-

nuksessa ilmeni puutteita, joiden katsottiin johtuvan B:n tuottamuksellisesta toiminnasta

urakan valvomisessa ja suunnitelmien tarkastamisessa. Koska B oli sitoutunut toimek-

siantoon nimenomaan alan asiantuntijana, A:lla oli oikeus luottaa B:n asiantuntemukseen.

B oli syyllistynyt tuottamukseen jo sillä perusteella, että se oli vailla puuttuvaa ammatti-

taitoa ottanut valvonnan hoitaakseen. Hovioikeus myös piti virheitä niin ilmeisinä, että

B:n olisi pitänyt huomata ne.171

Jos konsultin suorituksessa havaitaan virheitä tai puutteita, konsultilla on ensisijai-

sesti oikeus ja velvollisuus korjata ne. Ellei konsultti kohtuullisessa ajassa tilaajan

huomautuksen jälkeen korjaa virhettä, tilaajalla on oikeus korjauttaa ne konsultin

kustannuksella (kohta 3.2.1). Konsultin vastuu siis vastaa mainituilta osin YSE-

urakoitsijan virhevastuuta samanlaisine virheen oikeusseuraamuksineen lukuun ot-

tamatta mahdollisuutta arvonalennukseen172.

Mainittujen seuraamusten lisäksi konsultilla on tilaajaa kohtaan vahingonkorvaus-

velvollisuus, jota on kuitenkin KSE-ehdoissa selvästi rajattu YSE-ehtojen kaltaiseen

täysimääräiseen vastuuseen verrattuna. Sopimusoikeudelliselle vahingonkorvauksel-

le tyypilliseen tapaan konsultin vahingonkorvaus edellyttää tuottamusta. Konsultin

huolellisuutta arvioidaan yleensä objektiivisin perustein niin sanotun keskimitan

täyttävään konsulttiin vertaamalla, joskin esimerkiksi tilaajan poikkeuksellisen suuri

intressi saattaa edellyttää konsultilta normaalia suurempaa huolellisuutta.173

Konsultin vahingonkorvausvelvollisuus on jaoteltu KSE-ehdoissa välittömiin ja välilli-

sin vahinkoihin. Ehdoissa ei määritellä tarkemmin välittömiä vahinkoja, mutta yleen-

170 Liuksiala (2004), s. 35. 171 Ratkaisua on kommentoinut Virtanen (OT 2006/1), s. 19–22. 172 Mahdollisuus arvonalennukseen voisi tulla kyseeseen lähinnä pienissä suunnitteluvirheissä, joita ei kannata tai voi korjata. Nyt tällaisten virheiden ainoana oikeuskeinona on tuottamusta edellyttävä va-hingonkorvaus. 173 Takki (1988), 54–56.

Page 49: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

39

sä sellaisina voidaan pitää itse konsultin suoritukselle syntyneitä vahinkoja eli korja-

uskustannuksia. Vahingon laadun määrittelyongelma saattaa kuitenkin syntyä silloin,

jos konsultin virhe johtaa koko projektin kaatumiseen.174 Olennaisin konsultin vahin-

gonkorvausvelvollisuutta rajoittava määräys on kohdassa 3.2.3, jonka ensimmäisessä

osassa konsultin vastuu välillisistä vahingoista rajataan käytännössä kokonaan pois:

”Konsultti ei ole vastuussa vahingosta, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymi-

sestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä eikä voitosta, joka on jäänyt

saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oi-

kein eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta tai muusta välilli-

sestä vahingosta.” (Korostus on kirjoittajan.)

Ehdon toisessa osassa määrätään konsultin vahingonkorvauksen ylärajasta, joka on

enintään konsultin kokonaispalkkion suuruinen, ellei ole toisin määrätty. Ehdon kol-

mannessa osassa lausutaan vastuunrajoituslausekkeisiin jo muutoinkin voimassaole-

va periaate siitä, etteivät rajoitukset ole voimassa silloin, kun kyse on konsultin tahal-

lisuudesta tai törkeästä tuottamuksesta175.

Selvästä sanamuodostaan huolimatta kyseinen vastuunrajoitus sivuutettiin tapauksessa

KKO 2003:26, jossa konsulttiyritys oli tehnyt tilaajan kanssa rakennuttamis- ja valvonta-

tehtäviä koskevan sopimuksen, jossa konsulttipalkkioksi valvontatehtävän osalta oli so-

vittu 46 000 markkaa. Sopimussuhteeseen sovellettiin konsulttitoiminnan yleisiä sopi-

musehtoja (KSE 1983). Ehtojen mukaan konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrättiin

sopimuksessa, ja jos tällainen määräys puuttui, vahingonkorvaus oli enintään konsultti-

palkkion suuruinen. Sopimuksen kohtaan "Muut ehdot" oli otettu sekä viittaus edellä

mainittuihin sopimusehtoihin että seuraava maininta: "Lisäksi konsultti sitoutuu pitä-

mään voimassa sopimuksen kestoajan 5 000 000 markan konsulttivastuuvakuutuksen.”

Tapauksessa kysymys oli sopimuksen tulkinnasta siltä osin, mikä merkitys viimeksi mai-

nitulla maininnalla oli konsultin vahingonkorvauksen ylärajan kannalta. Perusteluissaan

174 Palmu (2005b), s. 117. Välittömien ja välillisten vahinkojen erottelu voi olla haastavaa, vaikka erot-telulla on pitkäaikainen historiallinen tausta, ks. tarkemmin esim. Hemmo (1994), ss. 286. KSE-konsultin vahingonkorvausta arvioitaessa luokittelun haasteilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä seuraavaksi esiteltävän välillisien vahinkojen määrää rajoittavan ehdon vuoksi. Joissain tilanteissa sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä, pidetäänkö sivulliselle maksettuja välittömiä vahinkoja välittöminä myös varsinaisessa sopimussuhteessa, ks. tarkemmin Hemmo (1994), s. 287, ja jäljempänä RYHT-myyjän vastuun yhteydessä luvussa 3.4.1 sanottu. 175 Ks. esim. Hemmo (2005), s. 254. Vastuurajoitusehdon suppeaa tulkintaa rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa on käsitellyt esim. Saarnilehto (DL 2009) ja Liuksiala (DL 2009). Oikeuskäytännössä periaate on ollut esillä alistamisehtojen tulkintaa koskevassa ratkaisussa KKO 1992:178.

Page 50: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

40

korkein oikeus totesi, että vastuuvakuutuksen suuruutta koskeva ehto oli omiaan anta-

maan B:lle aiheen otaksua, että A oli tarjouksensa perusteella sitoutunut siihen, että va-

hingonkorvauksen yläraja on 5 000 000 markkaa. Täten sopimusta oli tulkittava niin, ettei

konsultin vastuu rajoittunut palkkion määrään.176

Toisin kuin tapaukseen sovelletuissa KSE 1983 -ehdoissa, KSE 1995 -ehtojen vas-

tuunrajoitusmääräykseen sisältyy maininta siitä, että ehdoista poikkeavan vastuun

vaikutuksesta konsultin saamaan korvaukseen ja vastuun kattamisesta vakuutuksella

määrätään sopimuksessa. Tällaisen lisäyksen tarkoituksena lienee KSE-ehtoisia so-

pimuksia tekevien sopimusosapuolten muistuttaminen niistä asioista, joista epäsel-

vyyksien välttämiseksi kannattaa sopia erikseen177. Sen sijaan muutosta konsultin

vahingonkorvausvastuun laajuuteen ei liene tiedossa, vaikka se onkin rakennusalalla

laajaa keskustelua herättänyt vastuutasapainon epäkohta178.

Konsultin virhevastuuta on rajoitettu myös esimerkiksi tiettyjen tilaajan vaatimien

muutosten tai suunnitteluperusteen muuttumisen taikka sovitun asiantuntijavalvon-

nan puuttumisen osalta (kohdat 3.2.7–8). Konsultin vastuu rajoittuu silloinkin, jos

vahinko on aiheutunut tilaajan antaman informaation heikkoudesta tai epätarkoituk-

senmukaisuudesta tai muusta tilaajasta johtuvasta syystä179. Tilaajan myötävaikutus

konsultin vahingonkorvausvelvollisuutta rajoittavana seikkana on merkittävä niistä

käytännön syistä, että ainakin tilaajana toimivalla rakennuttajalla voi usein olla sekä

suuri intressi että myös mahdollisuudet osallistua rakennushankkeen etenemiseen jo

suunnitteluvaiheessa180. Myös tilaajan asiantuntemukselle voidaan antaa merkitystä

esimerkiksi konsultin vahingonkorvausvastuun sovittelua puoltavana seikkana181.

Konsultin virhevastuu on yleensä voimassa koko rakennus- ja takuuajan, sillä vastuun

päättyminen on sidottu urakoitsijan ja rakennuttajan väliseen takuutarkastukseen

176 Ratkaisusta on kommentoinut myös Saarnilehto (OT 2003/3), s. 3–4. Ratkaisua on arvosteltu muun muassa sillä perusteella, että siinä KSE-tilaajalta olisi asiantuntijuutensa perusteella pitänyt edellyttää rakennusalan sopimuskäytäntöjen tuntemusta, ks. Laine (LM 2003), s. 1032. 177 Ks. Palmu (2005b), s. 116. Tämäntyyppisiä avonaisia ja lähinnä sopimisesta muistuttavia määräyk-siä KSE 1995 -ehdoissa on runsaasti, mikä on yksi syy siihen, että ehtoja käytetään hyvin erilaisissa ja myös rakennusalan ulkopuolisissa konsulttisopimuksissa. 178 KSE-ehtojen vastuunrajoitusehdon kritiikistä, ks. esim. Palmu (2005b), s. 116, ja Koskela (2004), s. 83. 179 Takki (1988), s. 58. 180 Koskela (2004), s. 84. 181 Liuksiala (2004). s. 36.

Page 51: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

41

(kohta 3.2.5)182. Ehtojen mukaan tilaajalta saatu hyväksyminen suunnitelmille tai

toimenpiteille ei vapauta konsulttia virhevastuustaan (kohta 3.2.6). Poikkeuksen vir-

hevastuun rakennusaikaiseen kestoon saattaa tuoda se, jos suunnitelmaa ei toteuteta

välittömästi. Tällöin vastuun kesto on korkeintaan viisi vuotta (kohta 3.2.5), mikä

tarkoittaa, että tilanteessa, jossa rakentaminen aloitettaisiinkin esimerkiksi vasta pa-

rin vuoden päästä suunnitelmien tekemisestä, konsultin virhevastuu saattaa päättyä

kesken rakennus- tai takuuajan. KSE-ehdoissa tilaajalle asetetaan reklamointivelvolli-

suus syntymässä olevasta tai syntyneestä virheestä välittömästi ja todistettavasti

(kohta 3.2.4). Korvausvaatimuksensa tilaajan on ilmoitettava perusteeltaan yksilöi-

tyinä viipymättä ja viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä lukien, kun konsultin

virhe on ilmennyt ja viimeistään vuoden kuluttua konsultin vastuuajan päättymisestä

(kohta 3.2.9).

Tilaajalle voi syntyä oikeus konsulttisopimuksen purkamiseen konsultin virheen joh-

dosta, jos virhe on olennainen. Purkamisen syyn on kuitenkin oltava niin sanotusti

tärkeä, ja tämän arvioinnissa on otettava huomioon myös vastapuolen intressi pysyä

sopimussuhteessa.183 Esimerkiksi konsulttisuhteessa olevan suunnittelijan olennai-

sesta virheestä voisi olla kyse tilanteessa, jossa tälle on useasti huomautettu suunni-

telmien yhteensopimattomuudesta ja toteuttamiskelvottomuudesta184. KSE-ehdoissa

tilaajan oikeudesta purkaa sopimus konsultin olennaisen virheen johdosta määrätään

yleisesti kohdassa 8.1.2 d. Määräyksen mukaan konsultille on kuitenkin ensin annet-

tava tilaisuus korjata virhe kohtuullisessa ajassa siitä, kun tilaaja on huomauttanut

siitä sille kirjallisesti. Tällaisessakin purkutilanteessa konsultilla on oikeus saada hy-

vitys suorittamastaan työstä (kohta 8.1.5).

Jos purkuun johtava virhe johtuu konsultin tuottamuksesta, konsultille syntyy yleisen

velvoiteoikeudellisen periaatteen mukainen velvollisuus korvata kaikki kohtuulliset

lisäkustannukset, jotka tilaajalle aiheutuvat tehtävän suorittamisesta loppuun sopi-

muksessa määrätyn palkkion, erityisten korvausten ja kulujen ylittäviltä osin (kohta

182 Koskela (2004), s. 63. KSE-ehtojen kohdan 3.2.5 mukaan konsultin vastuu päättyy vuoden kuluttua suunnittelukohteen valmistumisesta, ellei suorittajalla ole omaa takuuaikaa. Tässä tutkielmassa lähtö-kohta kuitenkin on se, että tässä tarkoitetussa suorituksessa noudatetaan YSE-ehtoja ja niiden mukais-ta takuuaikaa, joten konsultin vastuu ei tällaisissa tilanteissa jää YSE-ehtoista takuuaikaa lyhyemmäksi. 183 Takki (1988), s. 76–77. 184 Koskela (2004), s. 71.

Page 52: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

42

8.1.6)185. Määräystä on tulkittava kuitenkin täyttä vahingonkorvausvastuuta rajoitta-

vaksi, sillä siinä puhutaan tehtävän loppuun suorittamisesta aiheutuvista lisäkustan-

nuksista186. Sanamuodon perusteella konsultin vahingonkorvausvastuun myös sopi-

muksen purkamistilanteessa voidaan katsoa rajoittuvan vain korvaavan sopimuksen

tekemisestä aiheutuviin välittömiin kustannuksiin, kun kyse on tuottamuksesta mut-

tei kuitenkaan törkeästä tuottamuksesta187. Periaate kvalifioidusta tuottamuksesta

aiheutuvaan korvausvastuuseen, jota ei sopimuksin voida rajoittaa, pätee luonnolli-

sesti myös purusta aiheutuvaan vahingonkorvausvastuuseen, vaikkei sitä ole erik-

seen ehdon purkumääräyksissä mainittu. KSE-konsultin virhevastuun keskeiset osat

on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4).

Taulukko 4. KSE-konsultin (K) virhevastuu KSE-tilaajalle (T).

185 Takki (1998), s. 79–80. 186 Ks. esim. Hemmo (2005), s. 239. Ks. vastaavanlaisen sanamuodon tulkinnasta myös Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 147. 187 Ks. esim. Liuksiala (2004), s. 37.

Page 53: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

43

3.3.2 KSE-tilaajan virhevastuu

KSE-tilaajan virhevastuu syntyy tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnis-

tä, sillä on vaikea ajatella tilannetta, jossa tilaajan tekemä konkreettinen virhe, vaikka

sekin on mahdollinen esimerkiksi tilaajan ollessa pääurakoitsija, vaikuttaisi tilaajan

KSE-sopimussuhteeseen. Tässä tutkielmassa asetelma on kuitenkin se, että käsiteltä-

vät KSE-tilaajan virheet ovat seurausta tämän ulkopuolisen sopimuksen sopimus-

kumppanin virheestä188. Tilaaja on KSE-ehtojen mukaan vastuussa konsultille vahin-

goista, jotka johtuvat tilaajan tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä (kohta 2.2.1).

Lisäksi tilaaja vastaa myös konsultille antamistaan tiedoista sekä sitovista ohjeista ja

määräyksistä (kohta 2.2.2). Tiedonantovelvollisuutta pidetään sitä laajempana ja yk-

sityiskohtaisempana, mitä enemmän tilaus sisältää tavanomaisesta tilauksesta poik-

keavia piirteitä189. Tämä tilaajan tiedonantovelvollisuus tulee yleensä kysymykseen

konsulttisuhteen alussa, mutta velvollisuus on voimassa myös suhteen kestäessä190.

Tilaaja vastaa ehtojen mukaan lisäksi tutkimuksessa aiheutuvista väistämättömistä

haitoista ja vahingoista (kohta 2.2.3). Tilaajan vastuu on näiltä osin täysimääräistä,

sillä ehdoissa ei ole erillistä vastuunrajoitusehtoa191.

Tilaajan sanktiona on velvollisuus lisäajan antamiseen, kun tilaajan myötävaikutus-

velvollisuuden laiminlyönti aiheuttaa töiden viivästymisen. Viivästystilanteessa tilaa-

ja on myös velvollinen korvaamaan viivästyksestä johtuvat konsultin osoittamat

palkka- ja yleiskustannukset, erityiset korvaukset ja kulut (kohta 7.2). Näihin korva-

uksiin konsultti on kuitenkin oikeutettu enintään kahdeksan viikon ajan siitä lähtien,

kun se on saanut ilmoituksen keskeytyksestä (kohta 7.3). Sopimusoikeudellisten pe-

riaatteiden mukaisesti reklamaatiovelvollisuus sopimuskumppanin viivästyksen joh-

dosta on eri asemassa kuin virhetilanteissa, sillä viivästyneen osapuolen voidaan kat-

188 Tällainen ulkopuolinen sopimuskumppani on tässä tutkielmassa RYHT-myyjä, jonka kanssa KSE-tilaaja on RYHT-ehtoisessa hankinta- ja toimitussopimuksessa. Ketjua käsitellään jäljempänä luvussa 4.4.1. 189 Palmu (2005b), s. 110–111. Tilaajan tiedonantovelvollisuuden tarkempaa sisältöä määrittävät myös KSE 1995 -ehtojen kohdat 2.1.1–2.1.2, joissa määrätään muun muassa asiakirjojen luovuttamisesta, lupien hankkimisesta ja kokonaisuuden johtamisesta. 190 Takki (1988), s. 29. 191 Kuten sopimusvastuuta yleisestikin, myös tilaajan vastuuta rajoittavat vahinkojen ennakoitavuutta ja adekvaattisuutta painottavat kriteerit, ks. Hemmo (1994), s. 124.

Page 54: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

44

soa olevan tietoinen suorituksensa viivästymisestä192. Tilaajan viivästyessä intressi

ilmoittaa siitä on tilaajalla itsellään.

KSE 1995 -ehdot asettavat myös konsultille tilaajan velvollisuutta vastaavan rekla-

maatiovelvollisuuden tilaajan virheen johdosta (kohta 2.2.1). Konsultin on reklamoi-

tava tilaajan virheestä heti ja todistettavasti, mutta erillistä oikeudenmenetysuhkaista

vaatimusten esittämismääräystä ei konsultille ole annettu. Koska reklamoinnin pää-

määränä on kuitenkin virheellisen suorituksen tehneen luottamusta suoritustoimen

sopimuksenmukaisuuteen, on sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti selvää,

että reklamaatiota tai vaatimusten esittämistä ei varsinaisten sopimusehtojenkaan

puuttuessa voi viivytellä kohtuuttomasti. Siten sekä virheen että viivästyksen osalta

vaatimusten esittäminen on tehtävä kohtuullisessa ajassa.193

KSE-ehtojen suurpiirteisemmät tilaaja-osapuolen sopimusrikkomusmääräykset joh-

tunevat konsulttisopimuksen luonteesta nimenomaan konsultille konkreettisia vel-

voitteita luovana sopimustyyppinä sen sijaan, että kyse olisi suoritustensa perusteella

tasapuolisista sopimusosapuolista. KSE-ehtojen tilaajapuolen sanktiosääntely vastaa-

kin monelta osin YSE-tilaajaa koskevia määräyksiä, joskin YSE-ehdot ovat kokonai-

suudessaan KSE-ehtoja yksityiskohtaisempia194. Ehdoissa ei ole nimenomaista mää-

räystä, jonka perusteella lähtökohtaisesti tilaajan virhevastuu voisi joissain tilanteissa

siirtyä myös konsultin kannettavaksi, mutta konsultin asiantuntijuusvelvoitteen pe-

rusteella tällainen saattaisi olla tietyissä tilanteissa mahdollista195.

KSE-ehtojen mukaan myös konsultilla on oikeus purkaa sopimus tilaajan olennaisen

virheen johdosta (kohta 8.2.2 d). Konsultin on kuitenkin ensin tehtävä tilaajalle kirjal-

linen huomautus, jonka jälkeen tilaajalla on kohtuullinen aika korjata virheensä (koh-

ta 8.2.2). Purkaessaan sopimuksen tilaajasta johtuvasta syystä konsultilla on oikeus

saada korvaus osoittamastaan vahingosta ja purkamisesta aiheutuvista menetyksistä

(kohta 8.1.4). Tilaajan olennaisesta virheestä johtuvassa purussa konsultilla on siis

oikeus saada korvatuksi positiivinen sopimusetu, kun taas konsultin virhevastuussa

192 Hemmo (2003), s. 165. 193 Hemmo (2003), s. 164–165. 194 Ks. YSE-tilaajan sanktiot, luku 3.2.3. 195 Konsultin asiantuntijuus- ja ammattitaitovelvoitteesta tarkemmin, ks. Takki (1988), s. 55–56.

Page 55: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

45

kyseeseen tulevat vain kohtuulliset lisäkustannukset196. Yksittäisten määräysten tar-

kemman tutkailun avulla voidaankin tehdä se huomio, että KSE-ehdot ovat ainakin

virhevastuun suhteen erittäin konsulttiystävälliset merkittävin vastuunrajoituseh-

doin ja lievin sanamuodoin. KSE-tilaajan virhevastuun keskeinen sisältö on kuvattu

alla olevassa taulukossa (Taulukko 5).

Taulukko 5. KSE-tilaajan (T) virhevastuu KSE-konsultille (K).

3.4 Sanktiot hankinta- ja toimitussopimuksissa (RYHT 2000)

3.4.1 RYHT-myyjän virhevastuu

RYHT 2000 -ehdoissa myyjän virhevastuusta on määrätty melko yksityiskohtaisesti

sekä rakennusaikaisen että takuuaikaisen vastuun osilta (kohdat 15.1–5 ja 18.1–4).

Myyjän virhevastuu perustuu tavaran toimituskunnosta määrättyyn laatuvaatimuk-

196 Ks. esim. Takki (1988), s. 81.

Page 56: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

46

seen, eli siihen, että toimituksen on oltava lainsäädännön vaatimusten ja sopimukses-

sa sovitun mukainen (kohdat 10.1–2). Kuten luvussa 2.3.1.1 on esitetty, myyjällä on

vastuu konkreettisesta laatuvirheestä. RYHT-ehtojen tulkintaan vaikuttavassa kaup-

palaissa tavaran virhettä on määritelty lisäksi erikseen sellaisissa tilanteissa, joissa

sopimuksessa ei ole tavarasta sovittu muutoin (KL 17.2 §). Säännös sisältää muun

muassa maininnan myyjän asiantuntijavastuusta virheestä, joka johtuu siitä, ettei ta-

vara sovellu tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää ja myyjä oli tästä sel-

villä197. Vaikka laissa säännelty myyjän asiantuntijuusvelvoite täydentää RYHT-

ehtoja, joista nimenomainen asiantuntijuusmääräys puuttuu, käytännössä laissa ase-

tettu velvoite ei useinkaan vieritä vastuuta RYHT-myyjälle198.

Ehtojen mukaan myyjä vastaa tavaran virheestä, joka tavarassa on ollut vahingonvaa-

ran siirtyessä (kohta 15.1). Olennaista on siis vahingonvaaran siirtymishetki, josta on

omat määräyksensä kohdissa 8.1–2. Siirtymishetki on ehtojen mukaisesti luovutus-

hetki ostajalle tai itsenäiselle rahdinkuljettajalle, ja siinä on omaksuttu kauppalain

tavoin myös se, että ostajan viivästyessä luovutuksesta vaaranvastuu siirtyy silloin,

kun myyjä on täyttänyt sen, mitä siltä sopimuksen mukaan edellytettiin (kohta

8.2)199.

RYHT-ehdossa ostajalle on asetettu velvollisuus ilmoittaa virheestä myyjälle kohtuul-

lisessa ajassa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita (kohta

15.1). Ehto vastaa KL 32 §:n neutraalin reklamaation säännöstä, jonka esitöissä esi-

tettyjen perustelujen mukainen kohtuullinen aika voi olla varsin lyhytkin, esimerkiksi

vain muutama päivä, kun kyse on elinkeinotoiminnasta. Myös sen arvioinnissa, mil-

loin virhe olisi pitänyt havaita, voidaan ostajan asiantuntijuudelle antaa merkitys-

197 Säännöstä on tulkittu tiukasti rakentamiseen liittyvässä ratkaisussa KKO 1991:153, jossa myyjä oli tullut tietoiseksi toimittamansa maa-aineksen soveltumattomuudesta tuodessaan aineksen rakennus-paikalle. Koska myyjä ei asiantuntijuusvelvoitteensa perusteella huomauttanut asiasta ostajalle tässä vaiheessa, tavaraa pidettiin KL 17.2 §:n mukaisesti virheellisenä. 198 Kauppalain esitöissä on katsottu, ettei myyjän asiantuntijuudesta seuraisi vastuuta siinä tapaukses-sa, jos ostajan asiantuntemus ja tiedot olosuhteista, joissa tavaraan aiotaan käyttää, ovat paremmat kuin myyjällä. Myös silloin, kun ostaja on itse toimittanut yksityiskohtaiset tekniset spesifikaatiot tava-ran ominaisuuksista, voidaan katsoa, että ostaja ei ole tukeutunut myyjän asiantuntijuuteen KL 17. §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ks. HE 93/1986 vp, s. 61. Usein RYHT-ehtoisissa hankinnoissa kyse on tämäntyyppisistä tilanteista. 199 Vrt. KL:n 2 ja 3 luvut.

Page 57: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

47

tä.200 Myös takuuaikana ostajan on ilmoitettava virheestä viipymättä (kohta 18.3).

Virheen havaitsemiseen liittyy ostajan tarkastusvelvollisuus, joka RYHT-ehtojen mu-

kaan sisältää luovutuksen jälkeisen silmämääräisen tarkastuksen ja ennen tavaran

käyttämistä tehtävän asianmukaisen tarkastuksen (kohdat 13.2–3). Näissä havaitta-

vista virheistä ilmoitus on tehtävä kunkin tarkastuksen jälkeen heti, ensimmäisessä

lisäksi kirjallisesti. Kauppalakiin verrattuna ostajan tarkastusvelvollisuus on määri-

telty RYHT-ehdoissa lakia yksityiskohtaisemmin201.

RYHT-ehdoissa ei sen sijaan erikseen määrätä reklamaation jälkeisestä vaatimuksen

esittämisestä, kuten KL 35 §:ssä. Kyseisessä kauppalain pykälässä olevaa vaatimusten

esittämiselle annettavaa kohtuullista aikaa on pidetty pidempänä kuin 32 §:ssä mai-

nittua kohtuullista aikaa202. RYHT-ehtojen mukaan rakennusaikaisen virheen vii-

mesijainen vaatimusten esittämisaika on vastaanottotarkastuksessa, mutta sekin vain

niiden virheiden osalta, joita ei kohtuudella ole voitu havaita aiemmissa tarkastuksis-

sa (kohta 13.4). Sen sijaan takuuajalle ei ole annettu erillistä vaatimusten esittämisen

aikaa. Viimeinen aika vaatimusten esittämiselle on kuitenkin luonnollisesti takuuajan

päättyminen 36 kuukauden päästä luovutuspäivästä lukien (kohta 18.1). Oletettavaa

on kuitenkin se, että kauppalain säännöksillä on tässä merkitystä ja myös vaatimuk-

set olisi esitettävä kohtuullisessa ajassa eli käytännössä silloin, kun vahinkojen määrä

on selvillä203. Myös lojaliteetin perusteella vaatimusten esittäminen on tehtävä sellai-

sessa ajassa, että sopimusosapuolelle jää todellinen mahdollisuus sille kuuluvien oi-

keuskeinojen käyttämiseen204.

Myyjän virheen ensisijaiset sanktiot virhereklamaation vastaanotettuaan ovat vir-

heen oikaisu eli sen korjaaminen tai virheellisen toimituksen uusiminen (kohta 15.2).

Käytännössä virheen korjaaminen ja uusi toimitus ovat toistensa vaihtoehtoja, mutta

200 HE 93/1986 vp, s. 84, Hemmo (2005), s. 213, ja Ämmälä (2004), s. 267–273. Vrt. kuluttajasopimuk-sen neutraalin reklamaatioajan kohtuullisuudesta, Bärlund (2002), s. 170–181. 201 Vrt. KL 31 §. 202 HE 93/1986 vp, s. 88. Vaatimuksentekoaika on kuitenkin lyhyempi kuin kuluttajakaupassa, jossa hyväksyttävänä on pidetty vielä kahden tai kolmen kuukauden pituista aikaa vaatimusten esittämisel-le, ks. Bärlund (2002), 300 ja 302. 203 Reklamaation ja yksilöityjen vaatimusten esittämisajan kohtuullisuutta kauppalain perusteella on arvioitu asuntokaupan virheeseen liittyvässä ratkaisussa KKO 2005:127, jossa vähän yli kahden vuo-den aikaa vaatimusten esittämiselle ei pidetty enää kohtuullisena. 204 Hemmo (2003), s. 167.

Page 58: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

48

ne saattavat tulla kyseeseen myös peräkkäin205. Jos kuitenkin myyjä laiminlyö velvol-

lisuutensa, ostajalla on oikeus korjata tai korjauttaa virhe myyjän kustannuksella.

Ennen ostajan oma-aloitteista korjaamista tai korjauttamista ostajalle on kuitenkin

asetettu velvollisuus ilmoittaa tästä myyjälle kirjallisesti (kohta 15.3). Vaikka ehdois-

sa ei ole tästä mainintaa, kohdan 15.3 sanamuodosta on pääteltävissä, että määräys

sisältää myös myyjän oikeuden korjata virheensä. Kauppalaissa tästä on nimenomai-

nen säännös (KL 36 §). Perusteena myyjän korjausoikeudelle on katsottu olevan ai-

nakin se, että myyjän kannalta tämä voi olla kannattavampaa kuin muut mahdolliset

oikeusseuraamukset206.

RYHT-ehdoissa on myös myyjän virhevastuuta rajoittavia määräyksiä, joista 15.4 liit-

tyy siihen, että tavaraa ei ole suunniteltu siihen, missä virhe on aiheutunut, tai jos ta-

varaa on käytetty käyttöohjeen vastaisesti tai sen huolto on laiminlyöty. Määräys liit-

tyy läheisesti aiemmin mainittuun ehtojen kohtaan 10.2, jossa myyjälle on annettu

velvollisuus erilaisten asiakirjojen, kuten käyttö- ja huolto-ohjeiden, toimittamiseen.

Takuuaikana myyjän vastuuta on rajoitettu siltä osin, kun virheet johtuvat tavan-

omaisesta kulumisesta tai ostajan tuottamuksesta (kohta 18.2).

Virheen oikaisun lisäksi myyjä voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi. RYHT-

ehdoissa erotetaan kauppalain tavoin välittömät ja välilliset vahingot, ja koska eh-

doissa ei ole erikseen asiasta määrätty, pätee vahinkojen korvattavuuden suhteen

kauppalain logiikka vahinkojen korvattavuudesta: välittömät vahingot tulevat korvat-

taviksi, elleivät ne johdu virheen aiheuttajan vaikutusmahdollisuuden ulkopuolisesta

syystä, ja välilliset vahingot edellyttävät tuottamusta (KL 40.2–3 §)207. Ehdoissa ei

lausuta välittömien vahinkojen määrästä, mutta myyjän vahingonkorvausvelvollisuut-

ta välillisistä vahingoista on selvästi rajoitettu (kohta 15.5). Ehdon mukaan myyjän

vahingonkorvausvelvollisuus välillisistä vahingoista voi olla enintään myyjän toimi-

tuksen hinnan suuruinen. Sen lisäksi korvattavien välillisten vahinkojen ulkopuolelle

on listattu vahinko, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskey-

tymisestä sekä voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen

205 Wilhelmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 123. 206 Ks. tarkemmin HE 93/1986 vp, s. 88. 207 Ks. myös HE 93/186 vp, s. 91. Kauppalain mukaista välittömien ja välillisten vahinkojen rajanvetoa on määritelty oikeuskäytännössä muun muassa ratkaisussa KKO 2009:89, ks. etenkin perustelujen kohta 10.

Page 59: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

49

kanssa on rauennut tai jäänyt täyttymättä oikein. Tämä rajaus on hieman suppeampi

kuin KSE-konsultin vastaava rajaus, joka sisältää mainittujen lisäksi myös ”muun tu-

lon menetyksen” ja ”muun samankaltaisen vaikeasti ennakoitavan vahingon tai muun

välillisen vahingon”208. Tällainen välillinen mutta RYHT-ehtojen mukaan korvattava

vahinko voisi olla esimerkiksi vahinko, joka johtuu muun omaisuuden kuin toimite-

tun tavaran vahingoittumisesta209. Rajoitus ei myöskään koske vahingon johdosta si-

vulliselle suoritettavaa vahingonkorvausta, joten jäljempänä käsiteltävissä sopimus-

ketjuissa syntyvät vahingot tulevat korvattaviksi laatunsa puolesta.

Siihen, tuleeko sivulliselle suoritettava vahingonkorvaus RYHT-ehtojen perusteella

korvattavaksi määränsä puolesta, vaikuttaa se, millaisiksi vahingoiksi tämäntyyppiset

vahingot luokitellaan. Koska kyse on irtaimen kaupan ehdoista, vahinkojen määritte-

lyssä on syytä seurata KL 67 §:n määritelmää210. Kauppalain tulkintakannanottojen

perusteella ei ole selvää, luokitellaanko vahinkoa kärsineen sopimuskumppanin si-

vulliselle suoritettavien vahingonkorvauksien suhteen välittömiksi vai välillisiksi va-

hingoiksi211. RYHT-myyjän vastuu voisi muodostua erittäin riskialttiiksi, jos sen so-

pimuskumppanille aiheutuva vahinko esimerkiksi urakkasopimukselle voi tulla mak-

settavaksi pelkän kontrollivastuun perusteella välittömänä vahinkona, joita ei RYHT-

ehdoissa ole rajoitettu. Yleisesti vastuurajoitusehdoissa on kuitenkin pidetty tällaista

vahinkoa välillisenä, joten näin voidaan olettaa olevan myös RYHT-ehdoissa212. Lisäk-

si korvattavuuden arvioinnissa vaikuttaa se, voidaanko sivulliselle suoritettavia kor-

vauksia pitää ennalta-arvattavina ja alan yleisen tavan mukaisena213.

Sopimuksen purkaminen on RYHT-ehtojen mukaan mahdollista, jos sopimusosapuoli

syyllistyy sopimusvelvollisuuksiensa olennaiseen laiminlyöntiin (kohta 22.1). Olen-

208 Ks. luku 3.3.1. 209 Sipilä (2005b), s. 75. Ks. myös HE 93/1986vp, s. 128, jonka mukaan kauppalain vahingonkorvaus-säännöksiä voidaan soveltaa sellaisiin tuotevahinkoihin, jotka joko liittyvät läheisesti ja ennalta arvat-tavasti myydyn omaisuuden käyttötarkoitukseen tai jos vahinko kohdistuu omaisuuteen, jonka työs-tämiseen myyty tavara on tarkoitettu tai jolla on muu samankaltainen yhteys siihen. 210 Hemmo (1994), s. 291. 211 Ks. tarkemmin Routamo & Ramberg (1997), s. 510–516. 212 Hemmo (1994), s. 287. 213 Hemmo (1994), s. 156–157 ja siinä mainitut sopimussakkojen korvaamiseen liittyvät ratkaisut. Myös tuoreemmassa ratkaisussa KKO 2001:77 kyse oli kauppalain mukaisesta vahingonkorvauksesta myyjän virheen vuoksi. Siinä korvattavaksi tulivat kuluttajien reklamaatioiden perusteella maksetut hyvitykset, joskin ratkaisuun saattoi vaikuttaa kuluttajansuojalain 31 §:n mukaisesta aikaisemman myyntiportaan virhevastuusta ja tämän myyntiportaan regressio-oikeudesta alkuperäistä virheenai-heuttajaa kohtaan.

Page 60: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

50

naisuuden määrittämisessä kyse on kokonaisarvioinnista, jossa virheen laadun lisäksi

otetaan huomioon mahdollisuudet korjata tai poistaa virhe tai muutoin hyvittää se

ostajalle muiden seuraamusten avulla214. RYHT-ehdoissa ei kuitenkaan kauppalain

tavoin ole määräyksiä siitä, että virheen olennaisuuden olemassaolon lisäksi sopi-

musosapuolen olisi pitänyt myös käsittää sen merkitys toiselle osapuolelle215. RYHT-

ehtojen purkukynnys on sanamuotonsa mukaan täten hieman kauppalaissa asetettua

kynnystä alhaisempi. Ostajan aikoessa purkaa sopimuksen myyjän olennaisen sopi-

musrikkomuksen vuoksi ostajan on ensin ilmoitettava myyjälle tästä kirjallisesti ja

annettava kohtuullinen määräaika virheen korjaamiseen (kohta 22.1).

Purusta johtuvasta vahingonkorvauksesta määrätään RYHT-ehtojen kohdassa 22.3,

jonka mukaan sopimusosapuolella on oikeus saada korvaus sopimuksen täyttämättä

jättämisestä johtuvista kuluista ja vahingoista. Määräyksessä mainitaan myös rikas-

tumiskieltona tunnettu periaate siitä, että korvaukset eivät saa ylittää kärsityn vahin-

gon määrää216. Tämä ehto on kummallekin sopimusosapuolelle yhteinen. Ehtojen ra-

kenne viittaa siten siihen, että purusta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta on ha-

luttu määrätä erikseen, eikä edellä mainittu vastuunrajoitus päde vahingonkorvauk-

siin purkutilanteessa. Ehtojen kokonaisuuden kannalta on kuitenkin yllättävää, jos

purkaminen voi aiheuttaa sopimuksen arvoon verrattuna huomattavan korvausvas-

tuun. Jos sanamuotoa tulkitaan niin, että siinä sopimuksen täyttämättä jättämisestä

johtuvilla kuluilla ja vahingoilla viitataan vain välittömiin vahinkoihin, korvattavaksi

tulevat kauppalain logiikan mukaisesti lähinnä kateostosta aiheutuneet kulut217.

Kauppalain perusteella kateoston kuluja suurempi vahingonkorvaus on mahdollinen,

mutta kateoston erotuksen ylittävät osat luokitellaan välilliseksi vahingoksi218. Va-

hingonkorvauksen laajuus ei siis ole ehdon perusteella täysin yksiselitteinen. Tämä

koskee kuitenkin vain tuottamuksella, muttei törkeällä tuottamuksella aiheutuneita

vahinkoja, sillä aiemmin mainitun tavoin kvalifioidusta huolimattomuudesta seuraa

täysimääräinen korvausvastuu219.

214 Ks. kauppalain osalta HE 93/1986 vp, s. 90. 215 Vrt. KL 39.1 §. 216 Ks. rikastumiskiellosta esim. Hemmo (2003), s. 265. 217 Wilhelmsson, Sevón & Koskelo (2006), s. 142. Tällaiseen tukintaan päädyttäneen myös luvussa 2.1 mainitun ehtojen sisäisen analogian perusteella. 218 Routamo & Ramberg (1997), s. 522 ja 529–530. 219 Ks. konsultin vastuusta sanottu, luku 3.3.1.

Page 61: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

51

RYHT-ehdoissa ei ole määräyksiä myyjän velvollisuudesta antaa hinnanalennusta220.

Koska hinnanalennuksella on kuitenkin perusteltu paikkansa virheen seuraamusjär-

jestelmässä sellaisessa tilanteessa, jossa virheen oikaisu ei syystä tai toisesta onnistu

kohtuullisessa ajassa, mutta jossa virhe ei kuitenkaan ollut olennainen, jotta purku-

kynnys ylittyisi, hinnanalennusseuraamuksen paikkaa voidaan puoltaa RYHT-ehtojen

näkymättömänä osana221. Tällöin hinnanalennus voisi tulla sovellettavaksi ilman ni-

menomaista määräystäkin222.

Kauppalain mukainen hinnanalennus on purkamisen vaihtoehto, ja ostaja voi vaatia

sitä ainoastaan silloin, kun se pitää tavaran. Hinnanalennuksen tarkoituksena on näh-

ty sopimustasapainon palauttaminen myyjän virheellisen suorituksen ja ostajan mak-

saman vastikkeen välillä, mutta se ei kuitenkaan poista ostajan mahdollisuutta saada

vahingonkorvausta muilta kuin hinnanalennuksella kompensoitavin osin.223 Toisaalta

hinnanalennuksen puuttumista RYHT-ehtojen seuraamusjärjestelmästä voidaan pitää

myös merkkinä siitä, että sellainen seuraamus on nimenomaisesti jätetty seuraamus-

vaihtoehtojen ulkopuolelle, ja olennaisuuskynnyksen alittavien, mutta oikaisukelvot-

tomien vahinkojen osalta ostaja voi tyytyä ainoastaan vahingonkorvauksen vaatimi-

seen224. Käytännössä hinnanalennusmahdollisuuden tarve on kuitenkin ajateltavissa

esimerkiksi tilanteessa, jossa rakennustarvike ei ole sopimuksenmukainen, mutta

kuitenkin käyttökelpoinen ja rakennusalalle tyypillisen kiireen vuoksi uusi toimitus ei

ole mahdollinen. Yhteenvetona RYHT-myyjän virhevastuun keskeiset osat on esitetty

seuraavassa taulukossa (Taulukko 6).

220 Vrt. KL 37 § ja 38 §. 221 Ks. Haapio (2005b), s. 31. 222 Hemmon mukaan hinnanalennus voi tulla kyseeseen ilman lisäedellytyksiä aina, kun suorituksessa on virhe, vaikka sopimuksessa ei ole otettu kantaa siihen, ks. Hemmo (2005), 237. 223 HE 93/1986 vp, s. 89–90. 224 Hinnanalennuksen sopimattomuutta on perusteltu sillä, ettei se sovellu urakkasopimukseen itse-näisenä seuraamuksena erillään taloudellisesta selvittelystä, ks. Rudanko (1989), s. 170.

Page 62: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

52

Taulukko 6. RYHT-myyjän (M) virhevastuu RYHT-ostajalle (O).

3.4.2 RYHT-ostajan virhevastuu

RYHT-ostajan virhevastuu johtuu luvussa 2.3.1.2 esitellyin tavoin ostajan myötävai-

kutusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Tutkielmassa käsiteltävissä sopimusketjuissa

RYHT-ostaja ei ole alkuperäisen virheen aiheuttaja, vaan sen virheet johtuvat hankin-

ta- ja toimitussopimuksen ulkopuolisessa sopimuksessa aiheutuneita virheistä225. Os-

tajan velvollisuuksista määrätään RYHT-ehtojen kohdissa 14.1–4, joiden perusteella

ostajan vastuulla on huolehtia omalta ja alihankkijoidensa osalta sovitussa aikatau-

lussa pysymisestä, työmaateiden ja purkauspaikan kunnosta sekä pakkausjätteestä.

Aihepiiriltään kyseiset RYHT-määräykset vastaavat KL 50 §:ää, jossa ostajan myötä-

vaikutusvelvollisuudet on määritelty RYHT-ehtoja yleisemmin.

225 Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa RYHT-ostaja on myös KSE-tilaaja ja virheen alkuperäinen aiheut-taja on KSE-konsultti. Tähän palataan luvussa 4.4.2.

Page 63: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

53

Kuten YSE- ja KSE-tilaajienkin virhevastuu, myös RYHT-ostajan virheen ensisijaisena

sanktiona on viivästyksestä vastaaminen, sillä ostajan myötävaikutusvelvollisuuksiin

kuuluvien velvoitteiden laiminlyönti johtaa ensisijaisesti aikataulun viivästymiseen.

Ostajan ensimmäisenä velvollisuutena tällaisessa tilanteessa on tehdä kirjallinen il-

moitus, josta ilmenevät viivästyksen syy ja uusi toimitusajankohta (kohta 16.2). Li-

säksi ostajan vastuulla olevan viivästyksen varalle RYHT-ehdoissa on määräys myy-

jän oikeudesta laskuttaa toimitus sovitun aikataulun mukaisesti ja saada korvaus vii-

västyksen aiheuttamista välittömistä kustannuksista (kohta 16.4). Tämä rajanveto

välittömien ja välillisten vahinkojen välillä ei ole helppo, mutta tällaisia viivästymises-

tä johtuvia ja välittömästi laskutettavia kustannuksia ovat toimitussopimukseen suo-

raan kohdistettavat kustannukset, jotka aiheutuvat esimerkiksi työnjohdolle ja työn-

tekijöille aiheutuvasta ylimääräisestä työstä, kuten tuotannon uudelleen suunnitte-

lusta226.

Toinen RYHT-ehdoissa määrätty ostajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin

seuraus on sopimuksen purku, jota koskevat myyjän kanssa samat, aiemmin käsitel-

lyt sopimuksen purkamista koskevat määräykset virheen olennaisuusvaatimuksesta

purkukynnyksenä, ilmoitusvelvollisuudesta ja rikastumiskiellon mukaisesta, joskin

laajuutensa perusteella jossain määrin tulkinnanvaraisesta vahingonkorvauksesta

(kohdat 22.1 ja 22.3)227. Rakennustavaroiden kaupassa ostajan myötävaikutusvelvol-

lisuuden olennainen laiminlyönti voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tämä voi ottaa

vastaan sille valmistettua ja toimitettua tavaraa. Kauppalain mukaisesti ostajan sopi-

musrikkomuksesta aiheutunut vahingon määrä voidaan tällöin laskea myyjän voiton

ja sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden kustannusten perusteella, sillä korvausmää-

rän arvioita ei voida tehdä kateoston perusteella228. Muista ostajan sanktioista ei

RYHT-ehdoissa määrätä, mikä eroaa kauppalaista, jossa myyjälle on annettu nimen-

omainen oikeus muun muassa vaatia luontoissuoritusta tai vahingonkorvausta229.

Näiltä osin kauppalaki tullee noudatettavaksi, sillä ei olisi tarkoituksenmukaista, jos

ostajan sanktiot rajoittuisivat ainoastaan rajattuun viivästysvastuuseen ja kaupan

226 Teriö (2008), s. 15. 227 Kuten edellä RYHT-myyjää käsittelevässä alaluvussa kävi ilmi, purkamisesta aiheutuvan korvauk-sen täysimääräisyyttä voidaan pitää epäselvänä, vaikka ehtojen sanamuoto siihen viittaakin. 228 Routamo & Ramberg (1997), s. 501. 229 Vrt. KL:n 10 luku ja sen perustelut, HE 93/1983, ss. 104.

Page 64: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

54

purkuun. Kauppalain perusteella ostajan vahingonkorvausvelvollisuus virheensä joh-

dosta sisältää välittömät vahingot, kun vahinko ei ole johtunut ostajan vaikutusmah-

dollisuuksien ulkopuolisista seikoista, ja välilliset vahingot silloin, kun kyse on osta-

jan tuottamuksesta230.

RYHT-ehdoissa ei myöskään ole määräyksiä myyjän reklamaatiovelvollisuudesta os-

tajan lisäajan myöntämiseen johtavan virheen johdosta, vaan asetelma on pikemmin-

kin päinvastainen, sillä ilmoitusvelvollisuus viivästyksestä on asetettu vain viivästy-

jälle itselleen (kohta 16.2)231. Myyjän asiantuntijuusvelvoite perustuu edellä maini-

tuin tavoin kauppalakiin, mutta koska tutkielman asetelmassa ostajat ovat alan asian-

tuntijoita, on RYHT-myyjän asiantuntijuusvelvoite käytännössä vailla merkitystä232.

Myyjän reklamaatiovelvollisuusmääräys puuttuu myös vahingonkorvauksen osalta.

Kauppalaissa on sen sijaan säännelty siitä, että myyjä menettää oikeutensa vaatia os-

tajaa myötävaikuttamaan kauppaan, jos myyjä viivyttelee kohtuuttoman kauan vaa-

timuksiensa esittämisessä (KL 53.3 §). Mikäli kauppalaki tulee noudatettavaksi osta-

jan vahingonkorvausvelvollisuuden sisällön määrittelemisessä, on johdonmukaista,

että myös myyjän reklamaatioaikaa rajaava säännös saa saman RYHT-ehtoja täyden-

tävän aseman. RYHT-ostajan virhevastuun keskeinen sisältö on kuvattu kokonaisuu-

dessaan seuraavassa taulukossa (Taulukko 7).

230 Ks. edellytyksistä tarkemmin HE 93/1986 vp, s. 113 ja 73–81. Kauppalain mukaista ostajan vahin-gonkorvausvastuun laajuutta on määritelty ratkaisussa KKO 1997:179, jonka mukaan ostaja ei ollut vastuussa maksuviivästyksestään johtuneesta, myyjälle aiheutuneesta hinnankorotuksesta, sillä tällai-nen sopimusrikkomuksen seuraamus oli ostajan kannalta ennalta arvaamaton. 231 Perusteluna tässäkin lienee se, että viivästyksen aiheuttaja yleensä tietää viivästyneensä, ks. Hem-mo (2003), s. 165, ja lojaliteettiperiaatteen mukaisesti viivästyksestä ilmoittaminen on viivästyksestä kärsivän osapuolen etujen mukaista. 232 Tähän palataan jäljempänä luvussa 4.4.2.2.

Page 65: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

55

Taulukko 7. RYHT-ostajan (O) virhevastuu RYHT-myyjälle (M).

3.5 Sopimusosapuolten virhevastuu

Kolmien eri sopimusehtojen ja niiden eri sopimusosapuolten virhevastuun erojen

hahmottamiseksi luvun lopussa virhevastuut esitellään yhdessä taulukossa (Tauluk-

ko 8). Seuraavassa luvussa siirrytään yksittäisten sopimusketjujen arviointiin, jonka

taustana ovat tässä luvussa läpikäydyt virhevastuumääräykset ja niiden tulkinnat.

Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että asiat käytäisiin perinpohjaisesti läpi uudes-

taan, sopimusketjujen käsittelyssä viitataan aiempaan tekstiin. Seuraavalla sivulla

esitellyn virhevastuutaulukon on myös tarkoitus toimia tulevien sopimusketjujen kä-

sittelyn apuvälineenä233.

233 Kuten luvussa 2.1 on mainittu, tietyissä tilanteissa rakennusalan vakioehdoilla on keskenään yhtei-nen soveltumisala, joten näitä sopimuksia tehdessä voidaan valita, mitä vakioehtoja siinä sovelletaan. Seuraavan sivun taulukko voi toimia apuvälineenä myös tällaisessa päätöksenteossa.

Page 66: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

56

Taulukko 8. YSE-, KSE- ja RYHT-sopimusosapuolten virhevastuu.

Page 67: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

57

4 Sopimusketjut

4.1 Sopimusketjuasetelmasta yleisesti

Sopimusketjulla tarkoitetaan asetelmaa, jossa tietty suoritus siirtyy sellaisenaan tai

muuteltuna asetelman osapuolelta toiselle sopimuksen välityksellä234. Yksi klassisen

sopimusoikeuden peruslähtökohdista on se, että sopimuksen oikeusvaikutukset ra-

joittuvat kahden osapuolen suhteeseen. Kyse on niin sanotusta privity of contract -

doktriinista.235 Yhteiskunnan ja vaihdantarakenteiden kehittyminen on kuitenkin

asettanut kaksiasianosaissuhteen periaatteen koetukselle, mikä näkyy muun muassa

lainsäädännön muutoksina236. Sopimusketjuasetelmaa on pidetty toisena keskeisenä

tilanneryhmänä, jossa sopimusvastuun henkilöllistä ulottuvuutta tulisi pohtia myös

perusperiaatteesta poikkeavalla tavalla237. Yhtenä nimenomaisena sopimustyyppinä,

jonka yhteydessä välittömän sopimussuhteen ylittävä vastuu on tullut harkittavaksi,

on rakennusurakka238.

Tämän tutkielman sopimusketjut muodostuvat eri osapuolten välisistä sopimussuh-

teista, mutta kaikki ketjut voidaan havainnollistaa yksinkertaisella konstruktiolla,

jossa ketjun muodostavat kolme osapuolta A, B ja C, jossa A:n ja B:n sekä B:n ja C:n

välillä on sopimussuhde, mutta A:n ja C:n välillä ei. Jotta sopimusketjun eri osapuolis-

ta voitaisiin puhua johdonmukaisesti, on kussakin asetelmassa olevasta osapuolesta

234 Norros (2007), s. 7–8. 235 Hemmo (1998), s. 253. Ks. myös Norros (2007), s. 1–3. 236 Norros (2007), s. 3–4. Ks. tarkemmin uudemmista sopimustyyppiryhmistä, joissa kaksiasianosais-suhde on lainsäädännön tasolla hyväksytty, emt., ss. 50. 237 Hemmo (1998), s. 255. 238 Norros (2007), s. 5–6. Ks. myös Hemmo (1998), s. 263–269 ja 273. Tosin näissä tilanteissa kysymys on nimenomaan urakkasopimuksen sisälle sijoittuvista sopimusketjuista, joissa osapuolina ovat ra-kennuttaja, pääurakoitsija ja ali- tai sivu-urakoitsijat. Vaikka privity of contract -doktriinin ja sen kritii-kin soveltuminen tämän tutkimuksen kohteena oleviin sopimusketjuihin olisi eittämättä hedelmälli-nen, se jää tässä kuitenkin tutkimuksen ulkopuolelle lähinnä kahdesta syystä. Syitä ovat ensimmäiseksi se, että tutkielman päähuomiona on konkreettisten vastuuketjujen riskien arviointi, jolloin sopimus-suhteiden yhteyksien arviointi on siihen nähden toissijainen tavoite, joka rajallisen sivumäärän vuoksi jäisi myös suppeaksi. Toinen syy on se, että tässä tutkielmassa kyse on eri vakiosopimusehtoisten so-pimusten muodostamat sopimusketjuista, joissa osapuolten välisiä suhteita toisiinsa ei voi välttämättä pitää niin selvässä yhteydessä kuin perinteisessä rakennuttaja–pääurakoitsija–aliurakoitsija-asetelmassa. Esimerkkinä tällaisesta urakkasopimuksen sisäisestä sopimusketjua koskevasta ratkai-susta on KKO 1989:71, jossa kyse oli siitä, ettei pääurakkasopimuksen urakka-aikaa koskevan ehdon muutoksella ollut vaikutusta aliurakkasopimuksen urakka-aikaan.

Page 68: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

58

syytä käyttää tiettyä nimikettä, joka myös kuvaa sitä roolia, joka osapuolelle kyseises-

sä sopimusketjussa syntyy. Osapuolta A eli sitä osapuolta, jonka menettelystä ketjun

myöhempi lenkki on kärsinyt ja jonka vastuuta myöhemmälle lenkille tutkielmassa

tarkastellaan, kutsutaan aiemmaksi suoritusportaaksi. Aiemman suoritusportaan so-

pimuskumppania eli B:tä kutsutaan taas välittäväksi lenkiksi, ja välittävän lenkin so-

pimuskumppania C loppukäyttäjäksi seuraavan kuvion (Kuvio 1) mukaisesti.239

Kuvio 1. Sopimusketjuasetelma.

Kuten aiemmassa luvussa on käynyt ilmi, rakennusalan vakiosopimuksissa määritel-

tyjen osapuolten virhevastuumääräysten välillä on eroja, joilla on merkitystä eri so-

pimusketjuissa ja joiden erojen huomioimiseen on kiinnitetty huomiota erityisesti

alan juridiikkakäytäntöjä painottavassa kirjallisuudessa240. Seuraavissa luvuissa tar-

koituksena on kuitenkin perehtyä aiheeseen yhtäältä kirjallisuudessa esitettyä yleistä

katsausta tarkemmin keskittyen nimenomaan tiettyjen ehtojen mukaiseen virhevas-

tuuseen, mutta toisaalta esimerkkitapauksia painottavaa kirjallisuutta teoreettisem-

min käsittelemällä määräyksiä kuvitteellisten tapausten sijasta yleispätevästi. Tätä

yleispätevää analyysiä täydentävät kuitenkin niin oikeuskirjallisuuden tulkintakan-

nanotot yksittäisten tilanteiden varalle kuin aiheeseen liittyvät oikeustapauksetkin.

239 Asetelma mukailee Norroksen väitöskirjassa esitettyä ketjuasetelmaa, ks. Norros (2007), s. 6–11. Tässä tutkielmassa termien tehtävä on yksinkertaistaa sopimusketjujen osapuolten rooleja, ja termistö on siksi perusteltu, vaikka kyseisten termien on sanottu soveltuvan rakennusurakkaan huonosti, ks. Hoppu (LM 2007), s. 931. 240 Ks. esim. Liuksiala (2004), s. 83–86, Lehto (2005b), s. 219–221, ja Kousa (2005b), s. 85–107.

Page 69: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

59

Kuten luvussa 3 on käynyt ilmi, YSE-, KSE- ja RYHT-ehtojen merkittävimmät eroavai-

suudet osapuolten virhevastuun laajuudessa ovat vahingonkorvausmääräyksissä, jot-

ka voivat liittyä joko rakennus- tai takuuaikaisiin muihin sanktioihin tai vaihtoehtoi-

sesti tilanteisiin, joissa sopimus on purettu. Ainoat ehdot, joiden perusteella kum-

mankin sopimusosapuolen vahingonkorvaus on täysimääräistä, ovat YSE-ehdot. YSE-

osapuolten vahingonkorvausvastuun suuruus on keskeistä siitäkin syystä, että käy-

tännössä YSE-osapuolet ovat sopimusketjussa välittävän lenkin roolissa, sillä käytän-

nön ongelmat liittyvät usein joko KSE–YSE- tai RYHT–YSE-ketjuun, joissa aiempia

suoritusportaita ovat joko KSE-konsultti tai RYHT-myyjä241. Tämän lähtökohdan

vuoksi seuraavassa käsitellyissä sopimusketjuissa asetelmana on se, että välittävinä

lenkkeinä ovat YSE-urakoitsija tai -tilaaja sen perusteella, kumman kanssa konsultti-

tai hankinta- ja toimitussopimus on tehty. Viimeisenä käsitellään tavallista harvinai-

sempaa tilannetta, jossa ketju muodostuu KSE- ja RYHT-ehtojen välille. Siitä syystä,

että molemmissa ehdoissa on omat vastuunrajoitusmääräyksensä, ketjut käsitellään

kumminkin päin, sekä KSE-konsultin että RYHT-myyjän ollessa aiemman suoritu-

sportaan roolissa.

4.2 Sopimusketju: KSE–YSE

4.2.1 YSE-urakoitsija KSE-tilaajana

Tavanomainen tilanne, jossa YSE-urakoitsija toimii KSE-tilaajana, on KVR-urakka, jos-

sa urakoitsija huolehtii rakennuskohteen toteuttamisesta, siihen liittyvästä kokonais-

koordinoinnista, suunnittelusta ja muista tarvittavista tehtävistä, jotta kohde voidaan

ottaa suunniteltuun käyttöön242. KVR-urakassa urakoitsijan vastuulla ovat muun mu-

assa suunnittelusopimukset, jotka ovat tyypillisiä KSE-ehtoisia sopimuksia. YSE-

urakoitsijan toimiessa KSE-tilaajana asetelma on siten sellainen, että YSE-urakoitsija

on välittävä lenkki, siihen sopimussuhteessa oleva KSE-konsultti on aiempi suoritus-

porras, ja tällöin loppukäyttäjänä on YSE-tilaaja (Kuvio 2). Vastuuasetelman kannalta

241 Lienee selvää, että teoreettisessa tilanteessa, jossa aiemman suoritusportaan roolissa olisikin joko YSE-urakoitsija tai -tilaaja, KSE-konsultilla tai RYHT-myyjällä ei olisi ongelmaa, sillä tässä sopimusket-jussa YSE-ehdot eivät rajoittaisi vahingonkorvausta KSE- tai RYHT-ehtoja suppeammaksi. 242 Ks. KVR-urakasta tarkemmin esim. Liuksiala (2004), s. 41 ja 208–212, Rudanko (1989), s. 114–116, Ahokas (2005), s. 36–37, ja Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 63–64.

Page 70: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

60

olennaista on siten verrata sitä, miten KSE-ehtojen mukainen konsultin vastuu KSE-

tilaajalle eroaa YSE-ehtojen mukaisesta urakoitsijan vastuusta YSE-tilaajalle.

Kuvio 2. YSE-urakoitsija KSE-tilaajana.

Konsultin virhe voi aiemmin esitellyn luokittelun mukaisesti olla joko konkreettinen,

kuten esimerkiksi lakienvastainen suunnitelma, tai aineeton, kuten harhaanjohtava

neuvo243. Tällaiset virheet johtavat pahimmillaan urakoitsijoiden konkreettisiin ra-

kennusvirheisiin. Virheen tapahduttua se pyritään ensin tavalla tai toisella korjaa-

maan, ja sama pätee YSE-urakoitsijan ja YSE-tilaajan välisessä suhteessa. Sen sijaan

KSE-ehtojen mukaisesti konsultti ei voi hyvittää virhettä arvonalennuksella, kuten

YSE-urakoitsija voi244. Ainakin teoriassa tämä ero voisi johtaa siihen, että virheen

seurauksena YSE-tilaaja voisi vaatia urakoitsijan tuottamuksesta riippumatonta ar-

vonalennusta, mutta urakoitsijan oikeuskeinoksi KSE-tilaajana KSE-konsulttia koh-

taan jäisi ainoastaan vahingonkorvausmahdollisuus, mikä edellyttää niin tuottamusta

kuin vahingon aiheutumisen toteennäyttämistäkin245. Toisin sanoen YSE-urakoitsijan

korvausvastuu YSE-tilaajalle syntyy tällaisessa tilanteessa herkemmin kuin KSE-

konsultin vastuu KSE-tilaajalle. Lisäksi konsultin ja urakoitsijan virheiden erona on

243 Kysymys siitä, missä tilanteissa konsultti joutuu eri virheistään tosiasialliseen vastuuseen, riippuu monista seikoista, kuten esimerkiksi näyttökysymyksistä, ja siihen ei tässä voida ottaa kantaa. Ks. kon-sultin virheen luokittelun haasteista, luku 2.3. 244 Arvonalennus tulee kyseeseen esimerkiksi hankalasti korjattavissa ulkonäkövirheissä, ja käytän-nössä niistä sovitaan useimmiten yksimielisesti, ks. Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 131, ja Kle-mentjeff-Sarasma (2005), s. 129. Arvonalennusmääräyksen puuttumista konsultin virheen oikeusseu-raamuksena on pohdittu luvussa 3.3.1, jossa on todettu, että sen käyttökelpoisuus rajoittuu lähinnä pieniin suunnitteluvirheisiin. 245 Esimerkkinä rakennusurakan sopimusketjutapauksesta, jossa arvonalennusvaatimuksen tekemi-nen olisi voinut johtaa toisenlaiseen lopputulokseen, on hovioikeuden ratkaisu (VaaHO 11.5.2006, S 04/1162, lainvoimainen), jossa urakoitsijan vahingonkorvausvaatimus aliurakoitsijaansa kohtaan hylättiin siitä syystä, että urakoitsijalle ei ollut aiheutunut vahinkoa. Ks. tapauksesta tarkemmin, Saar-nilehto (OT 2009/2), s. 16–17.

Page 71: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

61

se, että urakoitsijan suoritusvelvollisuus on usein täsmällisemmin määritelty, minkä

vuoksi urakoitsijan virhe voi olla helpommin havaittavissa246.

Suurin eroavaisuus YSE-urakoitsijan ja KSE-konsultin virhevastuun välillä on vahin-

gonkorvausmääräyksissä. Kun lähtökohta on se, että KSE-konsultin vahingonkor-

vausvelvollisuudesta on käytännössä rajattu välilliset vahingot kokonaan pois ja sen

lisäksi jäljelle jäävän vahingon suuruus on rajoitettu palkkion määrään, on ilmiselvää,

että konsultin vastuu KSE-tilaajalle ei todennäköisesti kata YSE-urakoitsijan täysi-

määräistä vahingonkorvausta YSE-tilaajalle. Vahingonkorvauskuilu onkin yksi YSE-

urakoitsijan huomioon otettava riski, joka KVR-urakassa korostuu myös urakkasopi-

muksessa: KVR-urakan sopimuslomakkeessa247 on erityisesti mainittu, että urakoitsi-

jan vastuu siitä, että suunnitelmaratkaisut täyttävät niille sopimusasiakirjoissa määri-

tellyt vaatimukset, ei siirry tilaajalle, vaikka tilaaja hyväksyisi suunnitelmien yleisrat-

kaisun ja laatutason248. Tilaajan myötävaikutusvelvollisuuksien osuus on siten mini-

moitu249. Tämä tarkoittaa, että sen lisäksi, että urakoitsijan omaa mahdollisuutta saa-

da vahingonkorvausta KSE-konsultilta on KSE-ehdoissa huomattavasti rajattu, YSE-

tilaajan oikeutta vahingonkorvauksiin urakoitsijalta KVR-urakassa on korostettu.

YSE-urakoitsijan ja KSE-konsultin välinen vahingonkorvauskuilu on omiaan kasva-

maan myös silloin, kun urakoitsija on tehnyt sivu-urakan alistussopimuksen, jonka

perusteella urakoitsijan vastuu myös muille urakoitsijoille on täysimääräistä250. Ai-

noa tilanne, jossa urakoitsijan asema YSE-ehtojen perusteella ei yksiselitteisesti ole

heikompi KSE-ehtoihin verrattuna, on takuuaika, sillä konsultin vastuun voimassaolo

takuuaikana on kirjattu KSE-ehtoihin, kun taas YSE-ehdoista määräys YSE-

urakoitsijan vahingonkorvausvastuusta takuuaikana puuttuu251.

Toimiessaan KSE-tilaajana YSE-urakoitsijan tulee huomioida myös ehtojen väliset

reklamaatio- ja vaatimuksentekoaikojen eroavaisuudet. KSE-ehtojen mukaan konsul-

246 Ks. Rudanko (1989), s. 99. 247 RT 80278. 248 KVR-sopimuslomake, kohta 10. Ks. myös Klementjeff-Sarasma (2005), s. 129–130. 249 Rudanko (1989), s. 114. 250 Ks. luku 3.2.2.1. 251 Aiemmin mainituin tavoin käytännössä YSE-urakoitsijan vahingonkorvaus on kuitenkin täysimää-räistä myös takuuaikana. Sekin on mahdollista, että konsultin vastuu päättyy ennen takuuajan päätty-mistä, kun suunnitelmaa ei ole välittömästi toteutettu, ks. KSE 1995: kohta 3.2.5.

Page 72: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

62

tin virheestä on reklamoitava välittömästi ja todistettavasti. Vaatimukset on esitettä-

vä viipymättä ja viimeistään vuoden kuluessa virheen ilmenemisestä ja lopulliset vaa-

timukset kirjallisesti viimeistään, kun konsultin vastuuaika on päättynyt. KSE-

tilaajalle asetettuihin reklamointivelvoitteisiin verrattuna YSE-tilaajan reklamaation-

ja vaatimustentekovelvoite on laveampi. Käytännössä tilaaja esittämien vaatimusten

takarajoina ovat vastaanotto- ja takuutarkastukset aiemmin esitettyjä poikkeuksia

lukuun ottamatta252. Erityisesti siitä syystä, että yksittäistapauksissa vakioehtojen

menettelytapamääräyksille saatetaan antaa suurikin painoarvo253, urakoitsijan pitää

kiinnittää korostettua huomiota konsultille tehtävien reklamaatioiden viipymättö-

myyteen sekä vaatimusten yksilöintiin ja oikea-aikaisuuteen tarpeen tullen myös sil-

loin, kun YSE-tilaaja ei ole tehnyt minkäänlaista huomautusta YSE-ehtoiseen sopi-

mukseen perustuen.

Kun konsultin virhe on olennainen ja se on aiheutunut konsultin tuottamuksesta,

KSE-tilaaja voi purkaa sopimuksen ja saada korvatuksi kaikki purusta aiheutuneet

kohtuulliset lisäkustannukset, jotka aiheutuvat sopimuksen suorittamisesta loppuun.

YSE-tilaajalla taas on oikeus täysimääräiseen vahingonkorvaukseen, jonka kohtuulli-

suutta ei ole erikseen mainittu. Kuten konsultin vahingonkorvausvastuuta KSE-

ehtoisen sopimuksen purkutilanteessa on aiemmin tulkittu, vastuu kattaa vain välit-

tömät kustannukset, joita eivät ole muissa sopimussuhteessa aiheutuneet häiriöt254.

Täten konsulttisopimuksen purkaminen aiheuttaa YSE-urakoitsijalle hintariskin sekä

silloin, kun myös urakkasopimus joudutaan sen vuoksi purkamaan, että silloin, kun

urakkasopimus pysyy KSE-ehtoisen sopimuksen purusta huolimatta voimassa, ellei

urakoitsija selviä konsulttisopimuksen purusta ilman urakkasopimukselle aiheutuvia

häiriöitä, mikä käytännössä lienee epätodennäköistä. Lähtökohtaisesti tällaisessa so-

pimusketjussa YSE-urakoitsijan asema välittävänä lenkkinä on siten kaikkien sankti-

oiden suhteen erityisen riskialtis ja vastuu kaikissa tilanteissa konsultin vastuuta laa-

jempi.

252 Ks. luku 3.2.3. 253 Ks. esim. aiemmissa yhteyksissä esiin tulleet YSE-ehtoja käsittelevät tapaukset KKO 2008:19 ja KKO 21.12.1998/4039. 254 Ks. Hemmo (2005), s. 246.

Page 73: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

63

4.2.2 YSE-tilaaja KSE-tilaajana

Käytännössä kaikista tavallisinta lienee edempänä mainituin tavoin, että KSE-

tilaajana toimii YSE-tilaaja ja että esimerkiksi rakennuttajakonsultti- ja valvontaso-

pimuksissa sekä tilaajan tekemissä suunnittelusopimuksissa käytetään KSE-ehtoja255.

Tämä sopimusketju vastaa edellä esitettyä sillä poikkeuksella, että välittävän lenkin ja

loppukäyttäjän roolit ovat toisinpäin, eli tilaajalla on riskialtis välittävän lenkin rooli

(Kuvio 3). Riskien hahmottamiseksi on siis verrattava KSE-konsultin vastuuta YSE-

tilaajan vastuuseen, joka poikkeaa YSE-urakoitsijan vastuusta ennen kaikkea siitä

syystä, että konsultin tekemä virhe ilmenee loppukäyttäjänä roolissa olevalle YSE-

urakoitsijalle lähinnä YSE-tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyöntinä256.

Ajallinen ero on siinä, että käytännössä tilaajan myötävaikutusvelvollisuus ei aktuali-

soidu enää takuuaikana, kun kohde on tilaajan käytössä, joten takuuaikana havaitut

konsultin virheet ovat lähtökohtaisesti vain KSE-tilaajan ja KSE-konsultin välisiä, eikä

tällöin synny vastuuketjua.

Kuvio 3. YSE-tilaaja KSE-tilaajana.

Tyypillinen seuraus urakkasopimukselle KSE-konsultin virheestä on urakan viiväs-

tyminen, kun urakkasopimusta ei voida noudattaa sillä tavalla kuin on sovittu257. Kun

YSE-tilaajaan sopimussuhteessa oleva KSE-konsultti tekee virheen, joka viivästyttää

lopulta YSE-urakoitsijan töitä, on YSE-tilaaja velvollinen myöntämään urakoitsijalle

255 Usein haasteet liittyvät nimenomaan suunnittelusopimuksiin, sillä suunnittelun on sanottu muo-dostavan merkittävimmän ongelmaryhmän urakoitsijan ja tilaajan välisissä konflikteissa, ks. Kärkkäi-nen (2005), s. 95, ja Laine (1993), s. 244. 256 Ei tule kuitenkaan unohtaa sitä jo aiemmin mainittua tilannetta, jossa YSE-tilaajana toimiikin pää-urakoitsija ja YSE-ehtoisessa suhteessa on kyse aliurakkasopimuksesta. Tällöin YSE-tilaajan virhe-tyyppinä voi olla myös konkreettinen rakennusvirhe. 257 Rudanko (1989), s. 107 ja 116–117.

Page 74: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

64

lisäaikaa258. Tällöin tilaajan on myös korvattava urakoitsijalle tämän osoittamat lisä-

kustannukset, joiden aiemmin esitetyn tavoin on katsottu tarkoittavan täysimääräistä

vahingonkorvausvastuuta259. Koska KSE-konsultin vastuu välillisistä vahingoista on

rajattu KSE-ehdoissa pois, konsultti ei vastaa tilaajalle sen virheestä johtuvan lisäajan

myöntämisen aiheuttamista kustannuksista260.

YSE-tilaajan ja KSE-konsultin vahingonkorvausvastuun vertailu osoittaa samanlaisen

vastuun epätasapainon kuin YSE-urakoitsijan ja KSE-konsultin välillä. Myös YSE-

tilaajan vastuu on täysimääräistä. Tilaajan vastuu suhteessa YSE-urakoitsijaan saattaa

silti merkittävästi rajoittua suunnittelusopimuksissa YSE-ehdoissa urakoitsijalle asete-

tun asiantuntijuus- ja huolellisuusvelvoitteen vuoksi261. Velvoitteen perusteella YSE-

tilaajan vastuupiiriin kuuluvan suunnittelun virhe on mahdollista tietyissä tilanteissa

vierittää YSE-urakoitsijan kannettavaksi262. Tällainen vastuurakennelma antaa siten

tilaajalle mahdollisuuden valita, keneltä se vaatii korvausta. Käsiteltävässä sopimus-

ketjussa konsultin alhainen vahingonkorvausvastuu muodostaa riskin myös loppu-

käyttäjän roolissa olevalle YSE-urakoitsijalle, sillä tilaajalle voi usein olla kannatta-

vampaa vaatia korvausta vakavaraiselta urakoitsijalta tämän täysimääräisen YSE-

258 Luonnollisesti myös YSE-urakoitsijan toimiessa KSE-tilaajana konsultin virhe voi johtaa viivästymi-seen, jolloin tulevat sovellettavaksi YSE-ehtojen urakoitsijan viivästysvastuumääräykset. Koska ura-koitsijan viivästyksestä aiheutuneet sanktiot on kuitenkin rajattu tämän tutkielman ulkopuolelle, ei tällaista tilannetta ole käsitelty. 259 Ks. luku 3.2.3 ja ratkaisusta KouHO 5.3.2010 S 09/489 sanottu. 260 Konsultin vahingonkorvausvastuun rajoittuneisuuden vuoksi näin lienee asian laita huolimatta sii-tä, luokitellaanko vahingot välillisiksi vai välittömiksi, ks. luku 3.3.1. Eri asia on, jos konsultti on myös viivästynyt, jolloin sovellettavaksi tulevat KSE-ehtojen konsultin viivästysvastuumääräykset. Koska ne eivät kuulu tämän tutkielman piiriin, tässä konsultin virheellä tarkoitetaan ainoastaan virhettä siltä osin, kun se ei ole johtanut myös konsultin viivästymiseen omasta aikataulustaan vaan ainoastaan YSE-tilaajan viivästymiseen. On kuitenkin huomionarvoista, että konsultin oma aikataulu voidaan sopia urakkasopimuksen aikataulusta riippuvaiseksi, jolloin konsultin viivästysvastuumääräykset tulevat sovellettaviksi myös tilanteessa, jossa konsultin työ on ollut vain virheellinen, mutta se on viivästyttä-nyt urakkasopimuksessa sovittua aikataulua, ks. KSE 1995 -ehtojen kohdan 7.4 sanamuoto: ”Ellei sovit-tua aikataulua voida noudattaa konsultista johtuvista syistä…” 261 Rudanko (1989), s. 123. Ks. myös Palmu (2005b), s. 113–114. 262 Esimerkkinä tapauksesta, jossa yhtenä merkittävänä sopimusrikkomuksen (tässä viivästyksen) syynä oli suunnitelmien puutteellisuus, mutta oikeudenkäynti käytiin kuitenkin urakoitsijan ja raken-nuttajan välillä, on aiemmin esiin tullut niin sanottu Pukkila-tapaus (KouHo 23.3.2009, S 09/489, lainvoimainen). Ks. erityisesti suunnittelun arvioinnista tuomion s. 17. Suunnitelmavirhe on jäänyt urakoitsijan vastuulle myös esimerkiksi aiemmin mainitussa hovioikeuden ratkaisussa (HelHO 1.12.2000, S 99/1292), joka koski uimalaitoksen venttiilin käyttökelvottomuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Ks. myös YSE 33 §:stä sanottu, luku 3.2.3.

Page 75: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

65

vastuun perusteella kuin pienemmältä suunnittelijalta muutoinkin rajatun KSE-

vastuun perusteella263.

Vastaavanlainen vastuun vierittäminen YSE-tilaajan kannettavaksi ei sen sijaan ole

mahdollinen päinvastaisessa tilanteessa eli silloin, kun suunnitteluvastuu on YSE-

urakoitsijalla264. Suunnittelusopimuksissakin lähtökohta on kuitenkin se, että tilaaja

vastaa omaan vastuupiirinsä kuuluvista suunnitelmista silloin, kun urakoitsija on

omalta osaltaan toteuttanut rakennuksen suunnitelmien ja määräysten mukaisesti265.

Tällaisissa tilanteissa ja muissa kuin suunnittelusopimuksissa KSE-konsultin virhevas-

tuu jää viimesijassa tilaajan kannettavaksi KSE-konsultin vahingonkorvauksen ja täy-

simääräisen korvauksen erotuksen osalta. Tämä perustuu jo sopimusoikeuden ylei-

seen periaatteeseen siitä, että sopimusosapuoli vastaa omien toimenpiteidensä lisäksi

myös käyttämiensä apulaisten virheistä266. Lisäksi erityisesti silloin, kun urakoitsijan

suoritukset ovat laajoja ja monitahoisia sekä sisältävät monia yksityiskohtia, tilaajan

lojaliteettivelvollisuuden suhteellinen merkitys korostuu urakoitsijan asianmukaisen

menettelyn määrittelyssä267.

Reklamoinnissa YSE-urakoitsijan ja KSE-tilaajan velvollisuudet ovat melko samankal-

taisia tiukkoine edellytyksineen, sillä kummankin on reklamoitava sopimuskump-

paninsa sopimusrikkomuksesta viipymättä. KSE-tilaajan on esitettävä vaatimukset

myös viimeistään vuoden kuluessa, ja YSE-urakoitsijan vaatimusten tekemisen vii-

meiset tilaisuudet ovat vastaanotto- ja takuutarkastukset. Kuten aiemmin esitellystä

oikeuskäytännöstä on käynyt ilmi, reklamaatioiden tekemisessä ja vaatimusten esit-

263 Urakoitsijaan nähden ulkopuolisella suunnittelijalla voi olla vaikutus urakoitsijan oikeusasemaan myös muilla tavoin. Maininnan arvoisessa suunnittelija–tilaaja–urakoitsija-ketjuun liittyvässä aiemmin mainitussa ratkaisussa (VaaHO 11.5.2006, S 04/1162) rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan suunnittelijan hyväksyntä aliurakoitsijan sopimuksenvastaisesta suorituksesta tarkoitti sitä, ettei ura-koitsija ollut oikeutettu vahingonkorvaukseen aliurakoitsijan virheestä, ks. tarkemmin Saarnilehto (OT 2009/2), s. 16–17. Vaikka tapauksessa kyse ei ollut suunnittelijan virheestä, ratkaisusta voidaan kui-tenkin havaita se, että vaikka sopimussuhteet ovat erillisiä, voi niillä olla toisiinsa erilaisia vaikutuksia. 264 Ks. tilaajan tuottamuksesta pohdittua, Kärkkäinen (2005), s. 149–151. 265 Kärkkäinen (2005), s. 96, ja Halila (1981), s. 52. Vrt. Rudanko (1989), s. 118. Ratkaisussa KKO 1999:101 on todettu, että rakennuttajalle kuuluva suunnitteluvastuu ja urakoitsijalle kuuluva toteu-tusvastuu johdetaan rakennusurakan yleisistä periaatteista, joskin ratkaistussa tapauksessa urakoitsi-jan todettiin olevan vastuussa ehdottamansa vaihtoehtoisen teknisen ratkaisun suunnittelusta. Sen sijaan ratkaisussa KKO 2007:5 suunnitelma-asiakirjoissa ollut epäselvyys jäi suunnitelmista vastan-neen rakennuttajan kannettavaksi. 266 Tulokas (2005), s. 408. 267 Rudanko (1989), s. 39.

Page 76: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

66

tämisessä ehtojen sanamuodoille on annettu ratkaiseva merkitys, mikä korostaa loja-

liteettivelvoitteen noudattamisen lisäksi reklamoinnin dokumentoinnin tärkeyttä

etenkin silloin, kun siitä on nimenomaisesti määrätty.

YSE-tilaajan vastuu tilanteessa, jossa urakkasopimus puretaan siitä johtuvasta syystä

vastaa suurelta osin YSE-urakoitsjan vastuuta vastaavassa tilanteessa. Erona edellä

esiteltyyn sopimusketjuun on se, että YSE-ehtoisessa urakkasopimuksessa urakoitsi-

jalla on purkamisen sijasta myös oikeus keskeyttää työt, jolloin oikeusseuraamukset

ovat hieman erilaiset kuin urakkasopimuksen purussa268, mutta tämä ei suoranaisesti

vaikuta sopimusketjuasetelmaan. Siten myös sopimusketjussa, jossa YSE-tilaaja on

välittävä lenkki, vastuusuhteet ovat epätasapainossa, sillä konsultti ei rajatun vahin-

gonkorvausvelvollisuutensa vuoksi joudu korvausvelvolliseksi YSE-tilaajalle urakka-

sopimuksen keskeytyksestä tai purusta aiheutuneista vahingoista269. YSE-tilaajan

roolissa välittävänä lenkkinä on siten YSE-urakoitsijan kanssa samanlaiset riskit,

mutta erotuksena kuitenkin on vastuun siirtyminen osittain tai kokonaan urakoitsi-

jan kannettavaksi urakoitsijan asiantuntijuusvelvoitteen tai tiukkojen reklamointi-

velvoitteiden laiminlyönnin seurauksena.

4.3 Sopimusketju: RYHT–YSE

4.3.1 YSE-urakoitsija RYHT-ostajana

Erilaisten rakennustavaroiden hankinta kuuluu urakoitsijalle sen mukaan, miten siitä

on urakkasopimuksessa sovittu270. YSE-ehtojen mukaan erilaisten rakennusvälinei-

den, kuten nostolaitteiden ja telineiden, hankkiminen kuuluu urakoitsijan sivuvelvol-

lisuuksiin. Muiden hankintojen osalta urakoitsija ja tilaaja käytännössä sopivat, kum-

pi osapuoli niistä vastaa.271 Kun YSE-urakoitsija tekee hankintasopimuksen RYHT-

268 Jos YSE-urakoitsija purkaa sopimuksen, hänelle tulee maksettavaksi positiivisen sopimusedun mu-kainen korvaus sisältäen kohtuullinen korvaus saamatta jääneestä voitosta. Jos YSE-urakoitsija kes-keyttää urakan eikä keskeytys johda purkuun, urakoitsijalla on oikeus saada pidennys suoritusaikaan ja korvaus aiheutuneista lisäkuluista (YSE 1998: 86.2–3 §). Sillä, kummasta tilanteessa YSE-tilaajan kulut aiheutuvat, ei ole merkitystä konsultin purkutilanteessa maksama korvauksen suuruuteen. 269 Ks. luku 3.3.1. 270 Ks. rakennustavaroiden määritelmästä YSE 1998 -ehtojen käsitteistö, s. 3. 271 Ks. esim. YSE 1998: 1.1 §, 2.1 b § ja 8.2 c §, Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 80, ja Lehtonen (2005), s. 82.

Page 77: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

67

ehdoin, muodostuu sopimusketju siten, että urakoitsija on välittävä lenkki, RYHT-

myyjä aiempi suoritusporras ja YSE-tilaaja loppukäyttäjä (Kuvio 4). Tilanteissa, joissa

RYHT-myyjän virhe aiheuttaa virheen myös urakoitsijan suoritukseen, kyse on ra-

kennusvirheestä. Koska yksittäisten rakennustavarahankintojen arvo on vain pieni

osa urakkasopimuksen arvoon verrattuna ja yhden urakan sisällä tehdään useita yk-

sittäisiä RYHT-sopimuksia, voi RYHT–YSE-sopimusketjua pitää jo lähtökohtaisesti

epätasapainoisena272.

Kuvio 4. YSE-urakoitsija RYHT-ostajana.

RYHT-myyjän ja YSE-urakoitsijan oikeusseuraamukset vastaavat suurelta osin toisi-

aan: virhe pyritään ensisijaisesti oikaisemaan, johon virheen aiheuttajalla on myös

oikeus. Takuuaikana RYHT-myyjän vastuu on muutoin samanlaista, paitsi että myyjä

ei vastaa kulumisesta tai muusta ostajan vastuulla olevista virheistä. Arvonalennus-

mahdollisuudesta ei RYHT-ehdoissa ole määräyksiä, mutta aiemmin mainitun tavoin

se saattaa olla mahdollista kauppalain perusteella. On kuitenkin selvää, että RYHT-

myyjän hyvittämä arvonalennus rakennustavarasta saattaa olla täysin erisuuruinen

kuin moninkertaisesti arvokkaamman urakan arvonalennus. Tästä syystä arvonalen-

nusmahdollisuudella ei sopimusketjuasetelmassa ole kovin suurta merkitystä.

RYHT-myyjän vahingonkorvausvelvollisuutta on rajattu, muttei kuitenkaan yhtä pal-

jon kuin KSE-konsultilla. RYHT-myyjän korvausta välittömistä vahingoista ei ole ra-

jattu, eivätkä tällaiset vahingot myöskään edellytä tuottamusta. Sen sijaan välillisten

vahinkojen ulkopuolelle on jätetty tietyt vahingot, ja korvattavien välillisten vahinko-

jen suuruus on rajoitettu toimituksen hinnan suuruuteen, joten RYHT-myyjän jäljelle

272 Sama pätee usein myös KSE-ehtoisiin sopimuksiin, mutta aina ei kuitenkaan näin ole, sillä esimer-kiksi suunnittelu ja valvonta ovat erittäin merkittäviä tekijöitä rakennushankkeen kokonaisuuden kannalta, ja niiden virheellisyydellä saattaa olla hyvinkin laajoja vaikutuksia koko hankkeelle.

Page 78: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

68

jäävä vahingonkorvausvelvollisuus on huomattavasti suppeampi kuin täysimääräi-

sessä vastuussa olevan YSE-urakoitsijan. Sen lisäksi YSE-urakoitsijan vastuuta kasvat-

tavat mahdolliset alistetut sivu-urakkasuhteet, joiden perusteella urakoitsija on täy-

simääräisessä vastuussa tilaajan lisäksi myös toisia urakoitsijoita kohtaan273. Aiem-

min mainitun tavoin RYHT-ehtojen vastuunrajoitus ei rajaa pois vahinkoja, jotka joh-

tuvat toisen sopimussuhteen perusteella maksettavista korvauksesta RYHT-myyjän

virheen vuoksi. Koska tällaisia vahinkoja pidetään yleensä välillisinä, RYHT-myyjän

korvattavaksi tuleviin voi sisältyä YSE-urakoitsijan YSE-tilaajalle tai alistetuille sivu-

urakoitsijoille maksettavia korvauksia, mutta kuitenkin ainoastaan RYHT-myyjän

toimituksen hinnan suuruuteen asti274.

Olennaista on huomata myös vastuun kesto takuuaikana, joka RYHT-ehtojen mukai-

sesti on 36 kuukautta luovutuspäivästä lukien, kun taas YSE:n mukainen kahden vuo-

den takuuaika alkaa urakan vastaanotosta tai käyttöönotosta. Takuuajasta on sovitta-

va toisin ainakin pysyväksi osaksi jäävien rakennustavaroiden hankintasopimuksissa,

sillä YSE-ehdoissa edellytetään urakoitsijan käyttävän rakennustavaroita, joiden ta-

kuuaika on vähintään urakoitsijan takuuajan pituinen275.

Rakennusurakan luonteelle on ominaista se, että vaikka vastuu tavaran sopimuksen-

mukaisuudesta kuuluu lähtökohtaisesti RYHT-myyjälle, vastuu liittyy läheisesti myös

urakan työntuloksen sopimuksenmukaisuuteen, jolloin virheet otetaan huomioon

työntuloksen sopimuksenmukaisuutta arvioitaessa276. Urakoitsijan velvollisuudesta

tarkastaa käyttämänsä rakennustavara määrätäänkin yksityiskohtaisesti sekä YSE-

että RYHT-ehdoissa277. Tästä syystä YSE-urakoitsijan tarkastusvelvollisuus on ky-

seessä olevassa sopimusketjussa korostunut. Jos rakennustavarassa ilmenee virhe,

joka aiheuttaa urakoitsijan suorituksessa rakennusvirheen, ja urakoitsija joutuu kor-

vausvelvolliseksi YSE-tilaajaan nähden, urakoitsija saattaa sen lisäksi menettää oi-

273 Ks. luku 3.2.2.1. 274 Vaikka yksittäisen RYHT-myyjän toimituksen hinta voi olla korkeakin, kuten esimerkiksi runkotoi-mituksissa, se on tällaisessakin tilanteessa vain murto-osa YSE-ehtoisen sopimuksen arvosta, joten on todennäköistä, että RYHT-myyjän vahingonkorvaus ei kata toiselle YSE-osapuolelle tai sivu-urakoitsijalle maksettavaksi tulevaa vahinkoa. 275 Ks. YSE 1998: 10.2 § ja käsitteistö, s. 3. Ehtoja on harmonisoitu vastaavasti myös Tanskassa, ks. Hørlyck (1993), s. 117–120 ja 292–297. 276 Rudanko (1989), s. 166. 277 Ks. YSE 1998: 11.3–4 § ja RYHT 2000: kohdat 13.2–13.3.

Page 79: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

69

keutensa uuteen toimitukseen tai korvauksiin RYHT-myyjältä, jos se ei ole tarkasta-

nut tavaraa RYHT-ehtojen yksityiskohtaisten määräysten mukaisesti ja reklamoinut

virheestä kohtuullisessa ajassa. YSE-urakoitsijan on oikeuksiensa säilyttämiseksi pi-

dettävä huoli siitä, että se reklamoi ja esittää vaatimukset RYHT-myyjää kohtaan

mahdollisimman aikaisin ja täsmällisesti, jotta sillä säilyy mahdollisuus edes jonkin-

laisiin korvauksiin mahdollisen tilaajan myöhemmän korvausvaatimuksen kattami-

seksi.

Siinä tapauksessa, että RYHT-myyjä on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomuk-

seen, jolloin toimitus- ja hankintasopimuksen purku on mahdollinen, YSE-

urakoitsijan asema on RYHT-ehtojen sanamuodon mukaan tulkinnanvarainen: kuten

aiemmin on tullut ilmi, ehtojen sanamuoto antaa RYHT-ostajalle oikeuden saada kor-

vaus sopimuksen täyttämättä jättämisestä johtuvista kuluista ja vahingoista kärsityn

vahingon määrään asti, mutta tämä tuskin tarkoittanee sitä, että RYHT-myyjä voisi

joutua korvausvastuuseen YSE-urakoitsijan koko täysimääräisen korvausvastuun

määrällä, vaikka se olisikin YSE-urakoitsijan kärsimän vahingon määrä278. Tällaisessa

tilanteessa merkitystä saattaisi kuitenkin olla esimerkiksi RYHT-ostajan tarkastus-

velvollisuuden täyttämiseen liittyvillä seikoilla, joten käytännössä tulkinnan epäsel-

vyydellä ei välttämättä ole suurta käytännön merkitystä. Ehtojen sanamuodon mu-

kaan hankinta- ja toimitussopimuksen purkamisesta RYHT-myyjän maksettavaksi

aiheutuva vahingonkorvaus on kuitenkin sanamuodon perusteella myyjän virheestä

seuraavaa rajoitettua vahingonkorvausvastuuta laajempi.

4.3.2 YSE-tilaaja RYHT-ostajana

Myös YSE-tilaaja voi olla vastuussa joistain rakennustavaroista, jos niin on sovittu279.

Käytännössä tilanne voi olla se, että rakennuttaja on ottanut vastatakseen tavarahan-

kinnoista kilpailuttamisetujen saavuttamisen toivossa esimerkiksi jaetussa urassa280.

Koska tarvikkeiden asentaminen on suunnitelmia kiinteämmin sidoksissa urakan eri

278 Vahingonkorvauksen täysimääräisyyttä on pohdittu luvussa 3.4.1. Vahingon määrää voisi tällaises-sa tilanteessa rajoittaa aiemmin mainittujen ennakoitavuus- ja adekvaattisuusoppien lisäksi myös va-hingonkorvauksen sovittelumahdollisuus, ks. kauppalain osalta tarkemmin, Routamo & Ramberg (1995), s. 533–536. 279 Ks. YSE 1998: 8.2 c § ja Rudanko (1989), s. 161. 280 Ks. jaetusta urakasta esim. Oksanen, Laine & Kaskiaro (2010), s. 64–65.

Page 80: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

70

työvaiheisiin, joista urakoitsija on parhaiten selvillä, on myös mahdollista, että ura-

koitsija hoitaa tavaroiden tilaukset, vaikka hankinta kuuluu YSE-tilaajan vastuulle281.

Vastaava sopimusketju on olemassa myös aliurakkasopimukseen nähden, kun pää-

urakoitsija toimii YSE-tilaajana ja huolehtii joistain aliurakkaan vaikuttavista tava-

ranhankinnoista, kuten edellä esitellyssä vastuuketjuasetelmassa, jossa YSE-

urakoitsija oli välittävän lenkin roolissa.

Nyt käsiteltävässä ketjussa välittävänä lenkkinä toimii YSE-tilaaja, aiempana suoritus-

portaana RYHT-myyjä ja loppukäyttäjänä YSE-urakoitsija (Kuvio 5). Välittävän lenkin

virheellä tarkoitetaan tässä alun perin RYHT-myyjän tekemän virheen johdosta ai-

heutunutta YSE-tilaajan virhettä, joka ilmenee joko tilaajan myötävaikutusvelvolli-

suuden laiminlyöntinä tai konkreettisena rakennusvirheenä. Tilaajan virheet eroavat

YSE-urakoitsijan virheistä myös ajallisesti, sillä käytännössä tilaajan virhevastuu ura-

koitsijaa kohtaan sijoittuu vain rakennusajalle.

Kuvio 5. YSE-tilaaja RYHT-ostajana.

YSE-tilaajan ollessa vastuussa rakennustavaroista tarkoitetaan sitä, että tilaaja on

vastuussa niin suoritusajasta kuin suorituksen sisällöstäkin282. Sen sijaan rakennus-

tavaroiden vaaranvastuun on nähty siirtyvän suoraan urakoitsijalle tämän YSE-

ehtojen luoman aseman perusteella silloinkin, kun niiden hankinta on YSE-tilaajan

vastuulla283. RYHT-ostajana toimivalla tilaajalla on oikeus vaatia RYHT-myyjän vir-

heen oikaisemista samalla tavalla kuin välittävän lenkin roolissa olevalla YSE-

urakoitsijalla. Tilaajan näkökulmasta RYHT-myyjän virhe saattaa konkreettisesti vai-

281 Sandvik (1966), s. 263. 282 Tässäkin kohtaa mainittakoon, että myös urakoitsijalla on sisältövastuun lisäksi vastuu rakennus-tavaroiden suoritusajasta, mutta koska urakoitsijan viivästys jää tutkielman rajauksen ulkopuolelle, ei tätä näkökohtaa ole huomioitu edellisessä alaluvussa. 283 Rudanko (1989), s. 169.

Page 81: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

71

kuttaa siten, että tilaajan on myönnettävä YSE-urakoitsijalle lisäaikaa siksi ajaksi,

kunnes myyjä on oikaissut virheensä tai se on tullut muuten korjatuksi284. Jos RYHT-

myyjän virhe havaitaan vasta takuuaikana, voi olla, ettei virheellä enää ole vaikutusta

YSE-urakoitsijaan, ellei virheen oikaiseminen edellytä urakoitsijan lisätyösuoritusta.

Edellä mainitun tilanteen varalle voitaisiin puoltaa myös RYHT-ehdoista puuttuvaa

myyjän hinnanalennusseuraamusta285.

Myös YSE-tilaajan näkökulmasta RYHT-myyjän vahingonkorvausvelvollisuus on välil-

listen vahinkojen osalta suppea. Välittömistä vahingoista RYHT-myyjä on aiemmin

esitellyn mukaisesti vastuussa ilman tuottamustaankin, ellei vahinko ole aiheutunut

sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta seikasta. Koska tilaajan vahingonkor-

vausvelvollisuuden on tulkittu olevan täysimääräistä niin lisäajan myöntämisestä ai-

heutuvien kustannusten korvaamiseksi kuin muissakin virhetilanteissa, tilaajan va-

hingonkorvausvelvollisuus on käytännössä RYHT-myyjän rajattua korvausvelvolli-

suutta laajempi. Tosin myös tässä ketjussa pätee edellisessä alaluvussa mainittu

RYHT-myyjän vahingonkorvausvastuun tulkinta siitä, että RYHT-myyjän korvattavis-

ta välillisistä vahingoista ei ole rajattu pois YSE-tilaajan YSE-urakoitsijalle maksetta-

via korvauksia286. Erona YSE-tilaajan ja YSE-urakoitsijan tekemien hankinta- ja toimi-

tussopimusten välillä on kuitenkin vastuun vierittäminen näiden keskinäisen YSE-

sopimuksen perusteella: kuten YSE-tilaajan suunnitteluvastuu, myös vastuu tavaran-

hankinnassa voi siirtyä YSE-tilaajalta YSE-urakoitsijalle urakoitsijan huomautuksen-

tekovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella287.

Olennaista YSE-tilaajalle välittävän lenkin roolissa on YSE- ja RYHT-ehtojen eripituis-

ten takuuaikojen merkitys. Tilaajan kannalta eripituiset takuuajat eivät välttämättä

ole ongelma, sillä YSE-tilaajalla voi olla mahdollisuus hyödyntää RYHT-takuuta pi-

dempää YSE-takuuta, vaikka virhe olisikin rakennustavaroissa288. Rakennustavaroita

hankkineella tilaajalla voi tietyissä rajoissa olla mahdollisuus valita, vetoaako se tava-

284 Rudanko (1989), s. 163. 285 Ks. luku 3.4.1. 286 Ks. luku 3.4.1. 287 Rudanko (1989), s. 165, ja luvut 3.2.3 ja 4.2.2. 288 Poikkeuksena ehdoissa määrättyihin eripituisiin takuuaikoihin on rakennustuotteita koskeva ta-kuu, sillä YSE 1998 -ehtojen 10.2 §:n mukaisesti niillä oltava vähintään urakoitsijan takuuaikaa vastaa-va takuuaika.

Page 82: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

72

ran virheen vuoksi RYHT-myyjän RYHT-perusteiseen virhevastuuseen vai YSE-

urakoitsijan YSE-perusteiseen tavarantarkastusvelvollisuuteen289. Tästä syystä tällai-

sissa sopimusketjuissa eri sopimusosapuolten takuun pituuksien synkronisointi so-

pimuksentekovaiheessa on myös loppukäyttäjänä toimivan YSE-urakoitsijan intressi.

RYHT-ostajan tarkistus- ja reklamointivelvollisuuksia on arvioitu edellisessä alalu-

vussa, ja niiden on todettu olevan ehdoissa melko yksityiskohtaisesti määriteltyjä.

Urakoitsijan YSE-tilaajalle ja RYHT-myyjälle tehtävien reklamaatioiden välillä on kui-

tenkin ero: YSE-tilaajalle on reklamoitava viipymättä, mitä voidaan yleensä pitää

huomattavasti lyhyempänä aikana kuin RYHT-myyjälle tehtävälle reklamaatiolle an-

nettua kohtuullista aikaa290. YSE-tilaajalla voi siis olla mahdollisuus YSE 33 §:n ura-

koitsijan yleisen huomautuksentekovelvollisuuden nimissä vedota urakoitsijan huo-

mautuksenteon laiminlyöntiin ainakin tilanteessa, jossa tilaajan vastuulla olevassa

rakennustavarassa ilmenee virhe sen jälkeen, kun urakoitsija on saanut sen käyttöön-

sä291. Lojaliteettiperiaatteen mukaisesti urakoitsijalla on reklamointivelvollisuus

myös tilaajan vastuulla olevien tavaroiden viivästyessä292.

Kun hankintasopimus puretaan RYHT-myyjästä johtuvasta syystä, RYHT-ostajana

toimivan YSE-tilaajan asema on samalla tavoin tulkinnanvarainen kuin YSE-

urakoitsijankin. Käytännössä RYHT-ehtoisen sopimuksen purkaminen johtaa toden-

näköisimmin urakan viivästymiseen, eli tilaajan olisi myönnettävä urakoitsijalle lisä-

aikaa ja mahdollisesti korvattava urakoitsijalle viivästymisestä aiheutuneita vahinko-

ja. Vahinkojen määrän suhteen viitataan edellisessä alaluvussa sanottuun, mistä voi

johtaa sen, ettei YSE–RYHT-sopimusketjuissa RYHT-myyjän vahingonkorvausvelvol-

lisuuden laajuutta voi yksinään sopimusehdon perusteella arvioida, vaan suuruuteen

vaikuttavat monet tapauskohtaisiin olosuhteisiin liittyvät tekijät.

289 Vrt RYHT 2000: kohdat 13.2–3 ja YSE 1998: 33 §. 290 Ämmälä (2004), s. 266, ja Bärlund (2002), s. 169–170. 291 Urakoitsijan tarkastusvelvollisuudesta YSE 33 §:n mukaisen huomautuksentekovelvollisuuden osa-na tarkemmin, ks. Kärkkäinen (2005), s. 136–139. 292 Rudanko (1989), s. 171.

Page 83: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

73

4.4 Sopimusketju: KSE–RYHT

4.4.1 KSE-tilaaja RYHT-ostajana

Rakennusalan relevantteihin sopimusketjuihin ei aina välttämättä sisälly YSE-

ehtoista sopimusta. Vastuuketju, jossa KSE-tilaaja on myös RYHT-ostaja ja joutuu

RYHT-myyjän virheen vuoksi vastuuseen KSE-konsulttiin nähden, voi tulla kyseeseen

esimerkiksi tilanteessa, jossa rakennuttajan vastuulla oleva virheellinen tavaranhan-

kinta johtaisi rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan konsultin työn viivästymi-

seen293. Vaikka tilanne ei liene käytännössä kovin yleinen, vastuukysymysten kannal-

ta on kiintoisaa kuitenkin selvittää, miten eri osapuolten vastuiden laajuudet eroavat

tällaisessa sopimusketjussa294. Ketjun välittävänä lenkkinä on RYHT-ostaja, aiempana

suoritusportaana RYHT-myyjä ja loppukäyttäjänä KSE-konsultti (Kuvio 6). KSE-

tilaajan virhetyyppi tämänkaltaisessa asetelmassa on myötävaikutusvelvollisuuden

laiminlyönti.

Kuvio 6. KSE-tilaaja RYHT-ostajana.

KSE-tilaajan sanktiona myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnistä, jonka vuoksi

konsultti viivästyy, on lisäajan myöntäminen. Aiemmin esitellyn mukaisesti tilaajan

on myös korvattava konsultille viivästymisestä johtuvat kustannukset enintään kah-

deksan viikon ajalta siitä lukien, kun konsultille on ilmoitettu viivästyksestä295. RYHT-

293 Tässä konsultin viivästys on seurausta KSE-tilaajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnistä, eikä kyse ole tutkielman ulkopuolelle jäävästä konsultin aiheuttamasta viivästyksestä. Sellainen tilan-ne tuskin on mahdollinen, että RYHT-myyjän virhe aiheuttaisi myös KSE-tilaajan suorituksessa pelkän virheen, josta KSE-konsultilla olisi oikeus saada vahingonkorvausta. 294 Käytännössä tällaisessa tilanteessa rakennuttaja vetoaisi todennäköisesti urakoitsijan suoritusvir-heeseen joko puutteellisen tavarantarkastuksen, huomautuksenteon laiminlyönnin tai rakennusvir-heen johdosta urakkasopimuksen perusteella. Nyt käsiteltävässä asetelmassa YSE-ehtoinen sopimus pidetään kuitenkin ulkopuolella ja liikutaan teoreettisella tasolla RYHT- ja KSE-ehtojen osapuolten vastuiden vertailemiseksi. 295 Ks. luku 3.3.2.

Page 84: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

74

myyjän ensisijaiset sanktiot on esitelty aiemmissa luvuissa, ja KSE-tilaajaan ne liitty-

vät siten, että käytännössä KSE-tilaajan on myönnettävä konsultille lisäaikaa sen ver-

ran, mitä RYHT-myyjän virheen oikaisemiseen kuluu.

Kuten aiemmin on mainittu, RYHT-myyjän vahingonkorvausvastuuta välillistä vahin-

goista on rajattu toimituksen hinnan suuruuteen, mutta nämä välilliset vahingot voi-

vat sisältää myös KSE-konsultille maksettavista korvauksia296. RYHT–KSE-

sopimusketjujen erona YSE-liitännäisiin ketjuihin on kuitenkin se, että urakkasopi-

muksen kokonaisintressi on useimmiten selvästi KSE- ja RYHT-sopimusten intressejä

suurempi.

Vaikka KSE-tilaajan vahingonkorvausvastuu KSE-konsulttiin nähden onkin täysimää-

räistä, se ei välttämättä ole laajempi kuin rajoitettu RYHT-myyjän vastuu ainakaan

silloin, kun RYHT- ja KSE-sopimusten kokonaisintressit ovat suurin piirtein saman-

suuruiset. Jos kyse on esimerkiksi RYHT-ehtoisesta elementtitoimituksesta, voi olla

mahdollista, että RYHT-myyjän korvattavaksi tulevan vahingonkorvauksen välillisten

vahinkojen korvaus riittäisi kattamaan kaikki KSE-konsultille aiheutuneet vahingot jo

siitäkin syystä, että korvattavia vahinkoja on rajoitettu kahdeksaan viikkoon. Lisäksi

RYHT-ostajana toimivan KSE-tilaajan välittävän lenkin hintariskiä kaventaa hieman

se, että RYHT-myyjän aiheuttamat välittömät vahingot tulevat korvattaviksi tuotta-

muksesta riippumatta.

Aiemmin mainitun mukaisesti viivästysreklamaation tekeminen kuuluu viivästyjälle

eli tässä sopimusketjussa KSE-tilaajalle. Ilmoitukselle ei ole annettu tiettyä muoto-

määräystä, mutta tilaaja tehnee omien etujensa vuoksi kahdeksan viikon määräajan

aloittavan reklamaation todisteellisesti ja mahdollisimman ajoissa. RYHT-ostajan on

tehtävä reklamaatioilmoitus RYHT-myyjälle kohtuullisessa ajassa ja vaatimus viipy-

mättä. Kyseisessä tilanteessa välittävä lenkki siten reklamoi kummankin sopimuksen

perusteella: RYHT-ehtojen mukaan sillä on siihen velvollisuus ja KSE-ehtojen mukaan

intressi. Jos RYHT-ostajalle ei aiheudu myyjän virheestä muuta välillistä vahinkoa

kuin KSE-ehtoisen sopimussuhteen perusteella syntyvät KSE-konsultin vaatimat kor-

vaukset, saattaa RYHT-myyjä tietää kärsimiensä välillisten vahinkojen määrän aina-

296 Ks. luku 3.4.1.

Page 85: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

75

kin suurin piirtein viimeistään silloin kahdeksan viikon jälkeen, kun konsultille mak-

settavien korvausten määräaika päättyy. Konsultin vaatimien korvausten määrä voi-

taneen myös laskea jo etukäteen konsulttisopimuksessa sovittujen korvausten perus-

teella.297

RYHT-myyjän maksettavan vahingonkorvauksen täysimääräisyyttä hankinta- ja toi-

mitussopimuksen purkutilanteessa on pohdittu edempänä298. Konsulttisopimuksen

purku KSE-tilaajasta johtuvasta syystä aiheuttaa tilaajalle velvollisuuden korvata

konsultille tämän osoittamat vahingot ja purkamisesta aiheutuneet menetykset, mikä

aiemmin mainituin tavoin tarkoittaa positiivisen sopimusedun korvaamista299. Jos

taas hankinta- ja toimitussopimuksen purkamisesta huolimatta konsulttisopimus py-

syy voimassa, KSE-tilaajan vastuu rajoittuu korkeintaan kahdeksan viikon viivästys-

kulujen kattamiseen. Kyseessä olevassa sopimusketjussa välittävä lenkki on tällä ta-

voin edellä esiteltyjen muiden sopimusketjujen välittäviin lenkkeihin verrattuna pa-

remmassa asemassa myös purkutilanteessa. Tällaisen huomion perusteella RYHT–

KSE-sopimusketjun välittävällä lenkillä ei ole suurta eri vakioehtojen eroihin liittyvää

riskiä, vaan korvausvelvollisuus pystytään ehtojen perusteella siirtämään virheen al-

kuperäiselle aiheuttajalle eli aiemmalle suoritusportaalle ainakin silloin, kun sopi-

musten intressit ovat samansuuruiset ja virheen aiheuttaja selvästi osoitettavissa300.

4.4.2 RYHT-ostaja KSE-tilaajana

4.4.2.1 Sopimusketjutilanne

Viimeiseksi käsiteltävä sopimusketju on jaettu kahden eri alaotsikon alle, sillä osa-

puolten väliset sopimussuhteet mahdollistavat kaksi toisistaan eroteltavaa käytännön

sopimuskonstruktiota. Näistä ensimmäisessä kyse on edellisen alaluvun peilikuvasta

297 Ks. vaatimusten esittämisen ajankohdasta tarkemmin esim. Hemmo (2003), s. 166–167. KSE-ehtojen kohdassa 7.2 määritellään se, millaisista eristä konsultille maksettava töiden pidennyksestä johtuva korvaus muodostuu. 298 Ks. luvut 3.4.1 ja 4.3. 299 Ks. luku 3.3.2. 300 Kuten aiemmin on mainittu, myös urakoitsija saattaa olla vastuussa YSE-tilaajan vastuulla olevista tavarantoimituksista muun muassa vaaranvastuun, tarkastusvelvollisuuden, asiantuntijuusvelvoitteen sekä urakoitsijan työn ja tavarantoimitusten läheisen liitynnän vuoksi. Tähän problematiikkaan pala-taan kuitenkin jäljempänä viimeisen sopimusketjun käsittelyn yhteydessä luvussa 4.4.2.2.

Page 86: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

76

eli tilanteesta, jossa KSE-konsultti on alkuperäisen virheen aiheuttanut aiempi suori-

tusporras, KSE-tilaaja on välittävä lenkki ja RYHT-myyjä loppukäyttäjä (Kuvio 7).

Käytännössä asetelma toteutuu esimerkiksi silloin, kun rakennuttajalla on konsultti-

sopimus suunnittelijan kanssa ja lisäksi sillä on rakennustavaroiden hankinta- ja toi-

mitussopimus, jonka sopimuksenmukainen suoritus viivästyy suunnitelmien virheel-

lisyyden vuoksi301. Tällöin RYHT-ostajana toimiva rakennuttaja ei esimerkiksi ole

valmis vastaanottamaan tilattua toimitusta tai suunnitelmien virhe viivästyttää ra-

kennustavaran valmistumista302. Ketjussa rakennuttaja siten toimii sekä KSE-

tilaajana että RYHT-ostajana. RYHT-ostajalla on RYHT-ehtojen kohdan 14.2 mukainen

velvollisuus huolehtia muiden asiantuntijoidensa tehtävien suorittamisen aikatau-

luista, joten tämän perusteella RYHT-ostaja on menetellyt sopimuksenvastaisesti, jos

RYHT-myyjä ei voi suorittaa sopimusvelvoitteitaan.

Kuvio 7. RYHT-ostaja KSE-tilaajana (sopimusketju).

Kun RYHT-ostaja viivästyy sovitusta aikataulusta, sen on kuitenkin aiemmin esitetyn

mukaisesti maksettava myyjän lasku sovitussa ajassa ja sen lisäksi korvattava myyjäl-

le viivästyksen aiheuttamat välittömät kustannukset. Konsultin virhevastuu KSE-

tilaajaan nähden on mainituin tavoin rajattu palkkion määrään, eivätkä välilliset va-

hingot, kuten toiselle sopimussuhteelle aiheutuneet vahingot, yleensä tule konsultin

maksettaviksi303. Tämän vuoksi viivästymisestä vastaaminen jäänee RYHT-ostajan

kannettavaksi silloinkin, kun RYHT- ja KSE-sopimusten intressit ovat samansuurui-

set.

301 Tässäkin kyse on RYHT-ostajan myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuvasta ostajan viivästymisestä, joten tarkastelu kohdistuu vain niihin sanktioihin, jotka aiheutuvat konsultille pelkän virheen ja ostajalle myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. Konsultin viivästymistä ei siis käsitellä, vaikka käytännössä sekin usein sisältyy kyseessä olevaan tilanteeseen. 302 Ks. suunnittelun viivästymisen syistä ja vaikutuksista RYHT-ehtoisin sopimuksin tehdyissä ele-menttitoimituksissa, Teriö (2008), s. 7–8. 303 Ellei tällaisia toiselle sopimussuhteelle aiheutuvaa välitöntä vahinkoa pidetä poikkeuksellisesti vä-littömänä vahinkona, ks. luku 3.3.1.

Page 87: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

77

Myös reklamaatioiden ja vaatimusten tekemisen välillä on eroja. KSE-tilaajan on teh-

tävä reklamaatio välittömästi ja todistettavasti sekä esitettävä vaatimukset viipymät-

tä ja viimeistään vuoden kuluttua. Kuten aiemmassakin ketjussa, myös tässä välittä-

vällä lenkillä on kaksisuuntainen reklamointivelvollisuus, sillä RYHT-ehtoisessa so-

pimuksessa kyse on myyjän suoritusta viivästyttävästä seikasta, josta ostajan on il-

moitettava. RYHT-ostajan informointivelvoitetta korostaa se, että toimituksen viiväs-

tyminen voi johtaa siihen, että toimitusajat ja -hinnat on sovittava uudestaan304.

Konsulttisopimuksen purkaminen KSE-konsultista johtuvasta syystä luo konsultille

vahingonkorvausvelvollisuuden aiemmin mainituin tavoin vain kohtuullisista lisäkus-

tannuksista, jotka viittaavat lähinnä katesopimuksen erotukseen305. RYHT-

sopimuksessa aiheutuneita vahingonkorvauksia joko sopimuksen jatkamis- tai päät-

tymistilanteessa se ei kuitenkaan korvaa. Välittävän lenkin vahinko riippuu siten siitä,

jääkö hankinta- ja toimitussopimus voimaan vai puretaanko se ja millaiset sanktiot

nämä toimet aiheuttavat. RYHT-ostajan korvausvastuu on täysimääräinen, ja välittö-

mät vahingot tulevat korvattaviksi kontrollivastuun perusteella. Edellä esiteltyyn ja

toisensuuntaiseen RYHT–KSE-sopimusketjuun verrattuna KSE–RYHT-sopimusketju

ei siten samalla tavalla vieritä vastuuta aiemman suoritusportaan kannettavaksi, vaan

tässä ketjussa vakioehtojen erot aiheuttavat selviä vastuuriskejä, mistä voidaan tehdä

päätelmä siitä, että KSE-ehdot ovat suorittajan kannalta RYHT-ehtoja suopeammat.

4.4.2.2 Sopimusasetelmatilanne

Toinen tilanne eroaa edellisestä ja kaikista muistakin aiemmista asetelmista siten,

että siinä kyse ei ole samalla tavoin sopimusketjusta vaan pikemmin kahdesta toisiin-

sa liittyvästä mutta erillisestä sopimussuhteesta, joissa toinen osapuoli on kuitenkin

sama. Täten voidaankin puhua sopimusasetelmasta sopimusketjun sijaan. Käytännös-

sä tällainen sopimusasetelma on olemassa esimerkiksi siinä hyvin tyypillisessä tilan-

teessa, kun rakennuttaja on sopimussuhteessa suunnittelijaan ja tavarantoimittajaan,

304 Teriö (2008), s. 9. 305 Ks. luku 3.3.1.

Page 88: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

78

jotka eivät ole sopimussuhteessa keskenään306, ja suunnittelijan yhtenä tehtävänä on

tavarantoimittajan valmistamien elementtien suunnittelu, jolloin suunnittelijan te-

kemä virhe voi aiheuttaa rakennuskohteen kannalta virheellisen elementin toimitta-

misen (Kuvio 8). Tällöin rakennuttajan ja tavarantoimittajan välisessä sopimussuh-

teessa ei kuitenkaan ole tapahtunut virhettä, sillä tavarantoimittaja on toiminut sille

osoitettujen suunnitelmien mukaisesti307. Kiintoisaa tällaisessa sopimusasetelmassa

onkin se, kuka voi olla vastuussa tällaisesta virheestä308.

Kuvio 8. RYHT-ostaja KSE-tilaajana (sopimusasetelma).

Ensisijaisesti vastuun voisi kuvitella kuuluvan virheen tehneelle suunnittelijalle. KSE-

ehtojen perusteella KSE-konsultilta edellytetään ammattitaitoa, hyvää teknistä osaa-

mista sekä sopimuksen ja lainsäädännön mukaista suoritusta309. Näin teoriassa on-

306 Käytännössä asetelma on sama myös tilanteessa, jossa rakennuttajan tilalla YSE-tilaajan roolissa toimii aliurakkasopimuksen tehnyt pääurakoitsija. 307 Vastaavantyyppinen mutta pidempi sopimusasetelma on kyseessä myös silloin, kun elementtien suunnittelija toimiikin urakoitsijaan sopimuskumppanina. Vaikka tällaiseen ketjuun liittyvät omat vas-tuuta vierittävät seikkansa, sitä ei tässä tutkielmassa käsitellä tarkemmin, sillä tällaisessa ketjussa kyse on edellä luvuissa 4.2.1 ja 4.3.1 käsiteltyjen sopimusketjujen liittymisestä toisiinsa. 308 Suunnittelijan mahdollisen vastuun sopimusketjussa edempänä olevaa eli loppukäyttäjää kohtaan on sanottu olevan epäselvä samoin kuin sen, perustuisivatko tällaiset vaatimukset sopimussuhteeseen vai yleisiin vahingonkorvausoikeudellisiin säännöksiin, ks. Palmu (2005b), s. 119. Vastuumuotojen pohdinta jää kuitenkin tässä tutkielmassa vain yksittäisten mainintojen varaan, ks. vahingonkorvaus-lakiin perustuvan ja sopimusoikeudellisen korvausvastuun eroista käydystä keskustelusta esim. Nor-ros (2007) ja Hemmo (1998). 309 Ks. luku 3.3.1.

Page 89: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

79

kin, mutta sopimusehtojen ja käytännön mahdollistamien syiden vuoksi vastuunkan-

tajan asema ei aina kohdistu konsulttiin, vaan erinäisistä syistä on syytä pohtia myös

muiden osapuolten mahdollista vastuuta ja sen perusteita. Tällaisia vastuun siirtäviä

perusteita ovat esimerkiksi eri sopimusehdoissa asetut asiantuntijuus- ja huolelli-

suusvelvoitteet, erilaiset tarkastusvelvollisuudet ja reaaliset mahdollisuudet vahin-

gon kantamiseen310.

Sopimusosapuolten asiantuntijuus- ja huolellisuusvelvoitteet liittyvät sopimusoikeu-

dessa laajempaan näkemykseen vahinkojen ennakoitavuudesta yhtenä vastuun rajoi-

tusperusteena. Ennakoitavuusarvioinnin kohdistumisen arviointikriteerinä on perin-

teisesti ollut niin sanottu ”piti tietää”-mittapuu, joka lähtökohtaisesti on objektiivi-

nen, mutta tietyissä tilanteissa yksilöllisille piirteille, kuten ammattitaidolle ja siitä

johtuvalle huolellisuusvelvollisuudelle, annetaan korostunut merkitys.311 Kun nyt kä-

siteltävässä sopimusasetelmassa verrataan eri sopimusosapuolille vakioehdoissa ase-

tettua asiantuntijuus- ja huolellisuusvelvoitteita, huomataan, että KSE-ehtoisessa so-

pimussuhteessa myös KSE-tilaajalle on asetettu velvollisuuksia, jotka voidaan asettaa

tilaajan tiedonantovelvollisuuden yleisnimikkeen alle312. RYHT-myyjän vastuu perus-

tuu sen sijaan siihen, että myyjän toimittama tuote on sopimuksenmukainen, mutta

myyjän asiantuntijuuteen ei yleensä voida vedota tilanteessa, jossa ostaja on itsekin

asiantuntija313. Lisäksi RYHT-ehdoissa on erikseen mainittu, että kumpikin osapuoli

on vastuussa toimittamiensa suunnitelmien oikeellisuudesta (kohta 12.2). Täten

RYHT-myyjän ja RYHT-ostajana toimivan KSE-tilaajan välisessä suhteessa vastuu ei

ainakaan asiantuntijuusvelvoitteen perusteella jää myyjän kannettavaksi.

Sen lisäksi, että asiantuntijuusvelvoitteen perusteella vastuu olisi joko KSE-

konsultilla tai KSE-tilaajalla sen perusteella, mistä virhe johtuu, mahdollista on sekin,

310 Ks. soveliaan vastuunkantajan käsitteestä esim. Hemmo (1994), s. 232–233. Erona Hemmon esit-tämään on kuitenkin se, että käsiteltävässä sopimusasetelmassa valintaa ei tee tuomioistuin vaan va-hingon kärsinyt sopimusosapuoli, jolla on mahdollisuus vaatia korvausta useammalta kuin yhdeltä sopimusosapuoleltaan. 311 Ks. tarkemmin Hemmo (1994), ss. 145, erityisesti s. 182–189. Ammattitaidon vaatimuksesta myös Halila (1981), s. 66–72. 312 Ks. luku 3.3.2. 313 Ks. luku 3.4.1. Myyjällä on kuitenkin tuotevastuulain (694/1990) mukainen vastuu, joka on mainit-tu myös RYHT 2000 -ehtojen kohdassa 20.1–2. Koska tuotevastuu jää jo soveltamisalansa vuoksi tä-män tutkielman ulkopuolelle, ei sitä käsitellä tässä enempää, ks. lain soveltamisalasta lain 1 § ja tuote-vastuusta rakennusalalla tarkemmin, esim. Liuksiala (2004), s. 253–256.

Page 90: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

80

että virhevastuu kaatuu sopimusasetelman ulkopuolella olevalle urakoitsijalle YSE-

ehtoisen urakkasopimuksen perusteella314. Tämän mahdollistaa aiemmin mainittu

urakoitsijalta edellytetty YSE-ehtojen mukainen asiantuntijuus- ja huolellisuusvelvol-

lisuus315. Käytännössä asetelma on ollut tämä aiemmin mainitussa ratkaisussa, jossa

urakoitsijan todettiin olevan täysimääräisessä vastuussa316. Asiantuntijuus- ja huolel-

lisuusvelvoitteiden perusteella KSE-tilaajalla voi siis olla mahdollisuus kääntyä vaa-

timuksissaan YSE-urakoitsijan puoleen, mutta olisi kuitenkin oikeudenmukaista, että

urakoitsijan vastuu ei voisi ulottua sellaisiin virheisiin, joita sen ei edes ammattitai-

tonsa puolesta ole ollut mahdollista havaita317. Käytännössä kuitenkin lienee asian

laita se, että jos esimerkiksi takuuaikana rakennuksen betonipinta alkaa lohkeilla,

urakoitsijalta vaaditaan sen korjaamista, vaikka virhe olisi alun perin johtunut raken-

nuttajaan sopimussuhteessa olevan suunnittelijan virheellisestä elementtisuunnitel-

masta318. Urakoitsijan mahdollisuus saada korvaus tosiasialliselta virheen aiheuttajal-

ta olisi tässä asetelmassa sopimussuhteen ulkopuolisen vahingonkorvauksen varas-

sa319.

Toinen seikka, jonka perusteella vastuu KSE-konsultin roolissa olevan suunnittelijan

virheestä voisi siirtyä jollekin toiselle osapuolelle, on eri osapuolten tarkastusvelvol-

lisuus. Eri sopimusehdoissa asetettuja tarkastusvelvoitteita on käsitelty eri yhteyksis-

314 Lähtökohta on kuitenkin se, että suunnittelijoiden korkean asiantuntemuksen tulisi luoda urakoitsi-jalle perustellun odotuksen luottaa suunnittelijan toimenpiteiden virheettömyyteen, Kärkkäinen (2005), s. 140. 315 Ks. luku 3.2.2 ja YSE 1998: 1.3 § ja 33 §. 316 Ks. venttiileihin liittyvät tapaus HelHO 1.12.2000, S 99/1292, luvussa 3.2.2. Tämäntyyppistä rat-kaisua voidaan arvostella siltä kannalta, että niissä urakoitsijalla saatetaan olettaa olevan suunnitteli-jaa suurempi huolellisuusvelvollisuus, vaikka käytännössä suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset ovat urakoitsijoita korkeammat: Suunnittelijoilta vaaditaan tiettyä pätevyystasoa, joka määräytyy koulu-tuksen ja kokemuksen perusteella (rakentamismääräyskokoelman A2-osan 4-kohta). Urakoitsijan puo-lella pätevyysvaatimus on asetettu vastaavalle työnjohtajalle, ja se on suunnittelijan pätevyyteen ver-rattuna alhaisempi (vrt. määräyskokoelman A1-osan 4.1 kohta). Tosin mainitussa hovioikeuden tapa-uksessa urakoitsija oli käytännön syistä vastannut toteutussuunnittelusta, minkä perusteella se oli vas-tuussa, vaikka alun perin venttiilin suunnittelu oli kuulunut rakennuttajaan sopimussuhteessa olevalle suunnittelijalle, ks. tuomion s. 17. Vrt. Kärkkäinen (2005), s. 90, jossa on todettu, ettei urakoitsija ole asiantuntija suunnittelussa vaan toteutuksessa. 317 Ks. esim. Hemmo (1998), s. 189. Tällaisia virheitä, joiden vahinkoseuraamuksia urakoitsija ei ole mitenkään voinut ennakoida tavallista paremmin eikä sillä myöskään ole ollut tosiasiallisia tietoja va-hinkoriskeistä, saattaisivat olla esimerkiksi betonielementtien betonin puutteelliset rasitusluokat, ku-ten esimerkiksi pakkasenkestävyys, ks. esim. Iso-Mustajärvi (2006), s. 176. 318 Tällainen virhe voisi johtua esimerkiksi siitä, että suunnittelija olisi unohtanut tehdä suunnitelmaan rasitusluokkamerkinnän. Eri vakioehtojen huolellisuusvelvoitteiden perustella näyttäisi siis siltä, että RYHT-myyjä ei voisi joutua tällaisessa tilanteessa vastuuseen edes silloin, vaikka se olisi tiennyt, että elementti sijoitetaan ulkotiloihin. 319 Deliktivastuu jää tämän tutkielman ulkopuolelle.

Page 91: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

81

sä. Yleisesti tarkastusvelvollisuus voi tulla kyseeseen kahdessa eri vaiheessa, sopi-

musta valmisteltaessa ennakkotarkastuksena ja suorituksen vastaanoton yhteydessä

jälkitarkastuksena, jos se on suorituksen laatuun nähden mahdollista320. Erilaisia tar-

kastusvelvollisuuksia on asetettu KSE-tilaajalle, RYHT-ostajalle ja YSE-urakoitsijalle.

KSE-ehdoissa ei ole asetettu KSE-tilaajalle nimenomaista velvollisuutta tarkastaa

konsultin suoritusta, mutta sille on annettu siihen oikeus (kohta 2.1.3). RYHT-ehtojen

mukainen ostajan tarkastusvelvollisuus on sen sijaan aiemmin esitetyn mukaisesti

yksityiskohtainen321, mikä voisi puoltaa sitä, että suunnitteluohjeet antanut raken-

nuttaja, joka toimii tässä siis sekä KSE-tilaajana että RYHT-ostajana, olisi vastuussa

virheestä tarkastuksen laiminlyönnin perusteella. Myös YSE-urakoitsijan tarkastus-

velvollisuus, jolle YSE-ehdoissa asetetaan yksityiskohtaisia menettelytapoja, voi tässä

YSE-ehtojen ulkopuolisessa sopimusasetelmassa olla merkityksellinen; vaikka tarvik-

keiden käytöstä päättävältä suunnittelijalta edellytetään ammattiinsa kuuluvaa päte-

vyyttä, johon urakoitsijan on voitava luottaa, on mahdollista, että tarvikkeiden valin-

nan ja soveltuvuuden katsotaan olevan niin lähellä urakoitsijan kompetenssia ja

ydinaluetta, että vastuu YSE 33 §:n huomautuksentekovelvollisuuden perusteella siir-

tyykin sille322.

Kolmantena perusteena sille, miksi alkuperäisen virheen aiheuttanut suunnittelija

saattaa välttää virhevastuunsa, ovat reaaliset seikat: jos rakennuttaja on kärsinyt va-

hinkoa, jonka se haluaa saada korvatuksi mahdollisimman kattavasti, on rakennutta-

jan yleensä jo käytännön syistä kannattavinta vaatia virheen korjaamista siltä, jolla

on kaikista parhaat mahdollisuudet korjata se ja jonka virhevastuu on kaikista laajin.

Käytännön elämässä nämä molemmat edellytykset pätevät urakoitsijaan ainakin sil-

loin, kun kyse on suuresta rakennushankkeesta, joissa urakoitsijana useimmiten toi-

mivat suuret rakennusliikkeet. Sen sijaan suunnittelutoimistot lienevät usein selvästi

pienempiä. Kuten aiemmin on tullut ilmi, KSE-konsultina toimivan suunnittelijan vir-

hevastuu on selvästi YSE-urakoitsijan vastuuta suppeampi, joten käytännössä vahin-

gonkorvausten vaatiminen suunnittelijalta voi olla jo lähtökohtaisesti rakennuttajan

näkökulmasta poissuljettu vaihtoehto.

320 Hemmo (2005), s. 209. 321 Ks. luku 3.4.1. 322 Kärkkäinen (2005), s. 137.

Page 92: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

82

Vaikka sopimusasetelmaa on edellä käsitelty esimerkkiasetelman avulla, voidaan siitä

kuitenkin tehdä sellainen yleispätevä päätelmä, että käytännön realiteettien lisäksi

kokonaisuuteen liittyvien vakioehtojen eroavaisuuksilla on merkitystä. Edellä maini-

tut perusteet osoittavat, että myös kyseessä olevassa sopimusasetelmassa, joka läh-

tökohtaisesti on ainoastaan RYHT- ja KSE-sopimusosapuolten muodostama, virhevas-

tuu kuitenkin siirtyy sinne, missä vastuu on kaikista laajin, mikä tutkielmassa käsitel-

tävien rakennusalan vakioehtojen välillä tarkoittaa YSE-ehtoisen urakkasopimuksen

osapuolta – usein asiantuntijavastuussa olevaa urakoitsijaa. Merkityksellistä on myös

se, että kun eri sopimuksiin liittyvät sopimusriidat on käytävä erikseen ja kukin omal-

la forumillaan eikä niillä näissä prosesseissa ole liityntää toisiinsa, saattaa myös se

osaltaan voimistaa vahingonkärsijän pyrkimystä kohdistaa mahdollisimman paljon

vaateita yhdelle vastaajalle323.

4.5 Eri osapuolten yhteisvastuu

Edellä on eritelty erilaisia rakennusalan sopimusketjuja ja ketjujen eri osapuolille va-

kiosopimusehtojen erojen vuoksi aiheuttavia vastuuriskejä. Viimeisessä alaluvussa

tarkastellaan kysymystä siitä, voiko rakennushankkeen eri sopimusosapuolten välille

syntyä yhteisvastuu jostain hankkeessa tapahtuneesta virheestä. Kuten sopimusket-

juesimerkeistä on käynyt ilmi, rakennushankkeen virheet voivat johtua monen eri

osapuolen laiminlyönneistä ja eri sopimussuhteissa tapahtuneista sopimusrikkomuk-

sista. Kysymykseen yhteisvastuusta ei oteta kantaa vakiosopimusehdoissa, joten sii-

hen on vastattava sopimusoikeuden yleisten oppien avulla.

Sopimusoikeudessa lähtökohtana on se, että jokainen vastaa vain omasta suorituk-

sestaan, ellei suoritusta ole erikseen sovittu suoritettavan yhdessä324. Vahingonai-

heuttajien yhteisvastuusta on oma säännöksensä vahingonkorvauslaissa, jonka 6 lu-

vun 2 §:n mukaan vahingon ollessa kahden tai useamman aiheuttama tai heidän muu-

ten ollessa velvolliset korvaamaan saman vahingon he vastaavat yhteisvastuullisesti.

Lain 1 §:n soveltamisalasäännöksen mukaisesti laki ei kuitenkaan sopimukseen pe-

323 Sopimusketjujen erillisten oikeudenkäyntien aiheuttamia kustannuksia on pidetty myös yhtenä kaksiasianosaissuhteen ylittävää vastuuta puoltavana argumenttina, ks. tarkemmin Norros (2007), s. 161–165. 324 Esim. Halila (2011), s. 2.

Page 93: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

83

rustuvaa vastuuta, josta tässä tutkielmassa on kyse. Myöskään velkakirjalain 2 §:n so-

lidaarisen vastuun säännöstä ei sovelleta sopimussuhteisiin325.

Rakennushankkeen eri osapuolten yhteisvastuuseen ei juurikaan ole otettu oikeus-

kirjallisuudessa kantaa, eikä siitä ole annettu korkeimman oikeuden ennakkoratkai-

sua. Sen sijaan julkisten lausuntojen perusteella voidaan asiassa päätyä kahdelle

päinvastaiselle kannalle326. Yhteisvastuuta puoltavaksi perusteluksi on esitetty se,

että sopimusperusteista vastuuta koskevat oikeuskirjallisuuden kannanottojen olles-

sa niukat ei ole perusteita, joiden vuoksi korvausvastuuta olisi sopimussuhteessa ar-

vioitava vahingonkorvauslaissa omaksuttuun verrattuna eri tavoin327. Siitäkin huoli-

matta, että sopimus- ja deliktivastuun tosiasiallisten soveltamisalojen tarkoituksen-

mukaisuus ja rajat ovat oikeuskirjallisuudessa keskustelua herättänyt aihe328, tällais-

ta perustelua voidaan pitää heikkona jo siitä syystä, että lain soveltumattomuus so-

pimussuhteisiin on nimenomaisesti todettu. Vahingonkorvauslain soveltaminen joh-

taisi tällaisessa tilanteessa sopimusvastuun laajentumiseen siitä, mihin sopimusva-

pauden nimissä on sitouduttu, mikä ei voi olla pykälän tarkoitus329.

Toinen yhteisvastuun syntymisen puolesta esitetty argumentti liittyy vahingonkor-

vauksen edellytyksenä olevaan syy-yhteyteen. Sen mukaan yhteisvastuun kannalta

merkityksellistä on se, voiko jokainen osapuoli estää toimillaan vahingon syntymisen,

ja jos voi, vahinkoa aiheuttanut toiminta kohdistuu koko vahinkoon. Tällöin ei ole

osoitettavissa, miltä osin vahinko johtuu kenenkin toimista.330 Päättelyketju vaikuttaa

kuitenkin epäloogiselta, sillä sitä, miltä osin jokin vahinko syntyy kunkin osapuolen

laiminlyönnistä, ei voida suoraan päätellä siitä, olisiko osapuoli voinut estää vahin-

gon. Laiminlyönnin vaikutusten arviointi on sen sijaan tehtävä näytön perusteella.

Rakennushankkeissa eri sopimussuhteet ovat jo omien vakiosopimustensa osilta eril-

liset, ja kullakin osapuolella on siten toisistaan riippumattomat sopimukseen perus-

tuvat velvoitteensa, joiden osalta voidaan todistelun ja ratkaisupakon vuoksi selvittää

325 Ks. Hakulinen (1965), s. 23 ja 41. 326 Ks. Hoppu (1997) ja Halila (2011). Ks. myös alistamisehtojen osalta Hoppu (1972), s. 91–93. 327 Hoppu (1997), s. 8. 328 Ks. esim. Norros (2007), s. 133–136, joka käsittelee vastuunormistojen suhdetta sopimusketjujen kontekstissa. 329 Halila (2011), s. 4. 330 Hoppu (1997), s. 11.

Page 94: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

84

se, mikä osapuoli on kunkin vahingon aiheuttanut331. Tämä tarkoittaa sitä, että sellai-

sessakaan rakennushankkeessa, jossa suoritukset ovat eittämättä kiinteässä yhtey-

dessä toisiinsa, vastuun laajuutta ei voida johtaa ylimalkaisista vahingon estämis-

mahdollisuuksista, vaan vastuun on perustuttava sopimuksessa sovittuihin perustei-

siin.

Rakennushankkeessa mukana olevien osapuolten yhteisvastuu ei siten näyttäisi pe-

rustellulta, kun kyse on eri sopimusten osapuolten erilaisten sopimusvelvoitteiden

laiminlyönneistä332. Tämä tulkinta ei kuitenkaan ratkaise kysymystä siltä osin, kuin

sopimusten velvoitteet ovat päällekkäisiä. Esimerkkinä tällaisesta ovat edellisessä

alaluvussa käsitellyt sopimusasetelmatilanteet, joissa sopimusrikkomus sisältää sa-

malla KSE-konsultin, RYHT-myyjän tai RYHT-ostajan ja YSE-urakoitsijan asiantunti-

juuteen perustuvan huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnin. Tällaisen vahingon osalta

vastuu voisi olla yhteisvastuuta333. Käytännössä tällainen yhteisvastuun alue koskisi

kuitenkin todennäköisesti vain murto-osaa ratkaistavana olevasta vastuukysymyk-

sestä, eikä vahingonkärsijän kannata kohdistaa pelkkää yksittäistä osaa vaatimuksis-

taan yhteisvastuuperustaiseksi. Siten yhteisvastuun mahdollisuus jäänee teoriatasol-

le, vaikka moniulotteisen urakkariidan ratkaisemisessa yhden forumin käyttäminen

kaikkien liitännäisten sopimusriitojen ratkaisemisessa olisikin sinänsä vastuusuhtei-

den selvittämistä käytännössä yksinkertaistava menettelytapa.

331 Halila (2011), s. 7. 332 Tulkinnan lopputulos on sama kuin Halilalla, ks. Halila (2011), erityisesti s. 7–9. 333 Ks. Hopun (1997), s. 7–8, ja Halilan (2011), s. 5, esittämät oikeuskirjallisuuden kannanotot, jotka tukevat tällaista näkemystä.

Page 95: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

85

5 Yhteenveto ja loppupäätelmät

Tutkielmassa on tarkasteltu rakennusalan vakioehtojen eri osapuolten virhevastuuta

ja ehtojen välisten erojen vaikutuksia erilaisissa sopimusketjuissa. Lopuksi on tarkas-

teltu myös rakennushankkeen eri osapuolten välisen yhteisvastuun mahdollisuutta.

Tutkielman rajauksen vuoksi käsittely on kohdistunut vain tiettyihin sopimusrikko-

muksiin, mikä on ohjannut myös niitä valintoja, mitä yksittäisiä ehtoja on käsittelyssä

otettu huomioon. Esimerkiksi YSE-urakoitsijan, KSE-konsultin tai RYHT-myyjän vii-

västymisen mukaan ottaminen olisi tehnyt sopimusketjuista erinäköisiä ja tuonut

niihin lisää tosielämässä esiintyviä variaatioita. Käsittelyn rajaamisella nimenomai-

sesti tietynlaisiin virheisiin on kuitenkin pyritty saamaan aikaan systemaattinen ke-

hikko, jonka avulla ainakin yksittäisten vastuuketjujen riskit voidaan käsitellä tar-

kemmin. Vaikka tarkoituksena on ollut erilaisten vastuuasetelmien hahmottaminen

yleisellä tasolla, tausta-ajatuksena on kuitenkin ollut esimerkkien avulla kiinnittää

asetelmat myös rakennusurakan käytäntöihin.

Rakenteeltaan tutkielmassa on edetty yleisestä yksityiskohtaisempaan, ja tarkoituk-

sena on ollut ensimmäisissä luvuissa luoda tausta, jonka yksityiskohtiin pureudutaan

sitä seuraavissa luvuissa. Koko tutkielman ajan keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin

ollut se, että tutkimuskohteena ovat vakioehtosopimukset ja niissä säännellyt määrä-

ykset, vaikka käytännössä ainakaan laajoissa rakennushankkeissa sopimuksia ei teh-

täne täysin ”puhtain” vakioehdoin. Sen sijaan pienemmissä hankkeissa ehtojen käyt-

täminen muuttamattomana saattaa olla jopa varsin tyypillistä. Tällaisesta lähtökoh-

dasta tehty tutkielma ei siis kuvaa alalla vallitsevaa todellista sopimuskäytäntöä, vaan

se esittelee niitä mahdollisia seurauksia, joita ”puhtaiden” vakioehtomääräysten käyt-

tämisestä voi seurata.

YSE-, KSE- ja RYHT-osapuolten virhevastuumääräysten esittelyn jälkeen tutkielmassa

on käsitelty kuusi erilaista sopimusketjua, joissa tarkastelun kohteena on ollut ni-

menomaisesti ketjun keskelle jäävän välittävän lenkin rooli. Neljä ensimmäistä ketjua

muodostuvat siten, että niissä välittävän lenkin roolissa on joko YSE-urakoitsija tai

YSE-tilaaja, ja aiempana suoritusportaana eli alkuperäisen virheen aiheuttajana joko

KSE-konsultti tai RYHT-myyjä. Todennäköisesti juuri näiden ketjujen osalta vastuun

Page 96: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

86

siirtymistä ja riskien ennakointia pohditaan eniten myös käytännön rakennusura-

koissa. Kaksi viimeistä sopimusketjua, jotka muodostuvat vain RYHT- ja KSE-

osapuolten välille, lienee sen sijaan käytännön kannalta harvinaisempia, ja niiden

hahmottamisen tarkoituksena onkin lähinnä sen selvittäminen, onko vastuun vierit-

täminen ylipäänsä mahdollista. Näiden sopimusketjujen välinen ero oli selvä: kun

RYHT-myyjä on aiempi suoritusporras, vastuun vierittäminen on mahdollista ainakin

silloin, kun KSE- ja RYHT-sopimusten intressi oli samansuuruinen. KSE-konsultin

toimiessa aiempana suoritusportaana vastuu sen sijaan jää välittävälle lenkille. Poik-

keuksen viimeisen ketjun välittävän lenkin riskialttiiseen rooliin tuo vastuuketju-

asetelmana esitelty tilanne, jossa välittävällä lenkillä saattaa olla mahdollisuus vierit-

tää vastuu sopimusketjukumppaneidensa sijasta YSE-ehtoisen urakkasopimuksen

sopimuskumppanille.

Ehtojen tarkastelun yhdeksi keskeisimmäksi havainnoksi nousee YSE-urakoitsijan

riskialtis asema niin osana erilaisia sopimusketjuja kuin niiden ulkopuolellakin. Täl-

lainen asema johtuu ennen kaikkea YSE- ja alistussopimusehdoissa asetetusta ura-

koitsijan täysimääräisestä vahingonkorvausvastuusta, urakoitsijan erilaisista tarkas-

tus- ja huomautuksentekovelvollisuuksista sekä tosielämän realiteeteista eli lähinnä

siitä, että urakoitsijayritykset ovat usein KSE-konsultti- tai RYHT-myyjäyrityksiä suu-

rempia ja vakavaraisempia toimijoita, joilla on virheen korvaamiseen tosiasiallinen

mahdollisuus. Sen sijaan urakkasopimusten sisällä urakoitsijan ja tilaajan virhevastuu

vaikuttaa olevan lähes tasapainossa. YSE-urakoitsijan ja YSE-tilaajan välisessä suh-

teessa vastuun jakautuminen kulminoituu usein YSE 1998 -ehtojen 33 §:n mukaisen

urakoitsijan huomautuksentekovelvollisuuden ja 8 §:n mukaisen tilaajan myötävaiku-

tusvelvollisuuden tulkintaan ja punnintaan käytännön tilanteissa. Lopulliseksi vas-

tuunjaon ratkaisijaksi saattaa kuitenkin muodostua asiantuntijuusvelvoite, joka jos-

kus todellisista pätevyys- tai ammattitaitotaustoista poiketen asetetaan YSE-ehdoissa

kirjatun asiantuntijuusvelvoitteen perusteella urakoitsijalle.

Suorittajien334 näkökulmasta arvioiden sopimusehtojen keskinäisen vertailun perus-

teella ehdot voidaan karkeasti järjestää laajimmasta virhevastuusta suppeimpaan si-

ten, että YSE-ehdot ovat ensimmäisenä, RYHT-ehdot toisena ja KSE-ehdot kolmantena

334 Kuten johdannossa esiteltiin, suorittajia ovat YSE-urakoitsija, KSE-konsultti ja RYHT-myyjä.

Page 97: Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta …...Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

87

laajimpine vastuunrajoituksineen. Yksityiskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa,

että järjestys ei ole täysin yksioikoinen RYHT- ja YSE-ehtojen välillä, sillä esimerkiksi

hankinta- ja toimitussopimuksen purkamisesta johtuvien korvausten laajuuden tul-

kinnassa voidaan ehtojen sanamuodon mukaisesti päätyä siihen, että vastuu olisi

myös siinä täysimääräistä. On kuitenkin selvää, että käytännön rakennusurakassa so-

pimuksen purkaminen on viimesijainen vaihtoehto jo siitä syystä, että yksittäisiä

hankkeita varten laadittujen sopimusten korvaaminen vastaavilla on tuskin koskaan

nopea saati taloudellinen vaihtoehto. Yleistäen voidaan kuitenkin sanoa, että suoritta-

jista suurimmat sanktiot virheen seurauksena koituvat YSE-urakoitsijalle.

Tutkielman lopussa on pohdittu rakennusurakan eri sopimusosapuolten mahdolli-

suutta joutua vastaamaan virheestä yhteisvastuullisesti ilman, että osapuolet olisivat

siihen erikseen sitoutuneet. Vaikka tässä tutkielmassa on päädytty siihen, että virheti-

lanteiden tyyppitapauksissa perusteet yhteisvastuun mahdollisuutta vastaan ovat us-

kottavammat kuin yhteisvastuuta puoltavat argumentit, jää kysymys vaille lopullista

vastausta ainakin siihen asti, kunnes siihen otetaan laajemmin kantaa oikeuskirjalli-

suudessa tai oikeuskäytännössä.

Tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella sitä, millaiset ovat osapuolten sanktiot ra-

kennusalan vakioehtojen ja niiden soveltamista selventävän tulkinta-aineiston perus-

teella ja millaisia riskejä sopimusosapuolille voi koitua erilaisten sopimusketjujen eri

rooleissa. Tavoite on saavutettu virhettä koskevia vakioehtoja ja sopimusketjuja tar-

kastelemalla, mutta tosielämän sopimusketjuriskien hahmottamiseksi huomiota pi-

täisi kiinnittää lisäksi aiemmin mainitun tavoin niin muihin sopimushäiriöihin kuin

vakioehtojen ulkopuoliseenkin sopimusmateriaaliin. Rakennushankkeessa, jossa käy-

tännöt ja tapauskohtaiset olosuhteet määräävät leijonanosan sopimuskokonaisuu-

desta, sopimuksen tulkintaepäselvyyttä ei koskaan ratkaista pelkkää vakioehdon sa-

namuotoa lukemalla.