Rajat ylittävä terveydenhuolto

Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi

Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

15.9.2017

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa

1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?

2. Lainsäädäntö

3. Oikeus hoitoon Suomessa

• Tilapäinen Suomessa oleskelu

• Asumisen tilanteet

• EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat

4. Hoitoon hakeutuminen

• Ulkomaille hoitoon

• Suomeen hoitoon

5. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

6. Lisätietoja

Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?

• Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse:

• kun henkilö saa tai hänelle syntyy tarve saada terveydenhuoltopalveluita muualta

kuin asuinmaastaan, tai

• kun asuinmaa ei ole vastuussa henkilölle asuinmaassa annetun

terveydenhuoltopalvelun kustannuksista lainsäädännössä määritellyn syyn

perusteella.

3

Lainsäädäntö

4

Kansallinen lainsäädäntö• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta,

nk. rajalaki(1201/2013)

• Sairausvakuutuslaki(1224/2010)

• Terveydenhuoltolaki(1326/2010)

• Laki asumisperusteisen

sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta

(1573/1993)

• Kotikuntalaki (201/1994)

Kansainväliset sairaanhoito-

ja sosiaaliturvasopimukset• Sairaanhoitosopimus Australian kanssa

• Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa

• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

EU-lainsäädäntö

• EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009

sosiaaliturvajärjestelmien

yhteensovittamisesta

• Direktiivi potilaiden oikeuksien

soveltamisesta rajatylittävässä

terveydenhuollossa, nk. potilasdirektiivi

2011/24/EU

• Maahanmuuttodirektiivit

Oikeus hoitoon Suomessa

5

Oikeus hoitoon Suomessa

Pääsääntö:

• Jos asiakkaalla on kotikunta, hänellä on oikeus tarvitsemiinsa julkisen

terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla.

• Ei ole merkitystä, onko asiakas Suomessa sairausvakuutettu, minkä maan kansalainen

hän on, tai mistä maasta on tullut Suomeen.

• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Päätöksen kotikunnasta tekee

maistraatti.

• Kenellä tahansa on aina oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa

terveydenhuollossa.

• Hoitava lääkäri arvioi hoidon kiireellisyyden.

• Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, hoidon antajalla on oikeus periä hoidosta aiheutuneet

todelliset kustannukset viime kädessä henkilöltä itseltään.

• Oikeus sairaanhoitokorvauksiin

• Jos henkilö on Suomessa sairausvakuutettu (= hänellä on Kela-kortti), hänellä on oikeus

sairaanhoitokorvauksiin yksityisten terveyspalveluiden, lääkkeiden ja sairauden hoidon

vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. 6

Oikeus hoitoon Suomessa

• Kotikuntalaisuus EI kuitenkaan yksin ratkaise oikeutta julkisen

terveydenhuollon palvelujen käyttöön eikä sairausvakuuttaminen

oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin

• Myös kansallinen lainsäädäntö, Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea

sitovat kansainväliset sopimukset voivat antaa hoito-oikeuden tai oikeuden

sairaanhoitokorvauksiin Suomessa, vaikka asiakkaalla ei olisi kotikuntaa tai

hän ei olisi sairausvakuutettu Suomessa

Näissä tilanteissa Suomi ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomessa annetun hoidon

kustannuksista tai niiden korvauksista.

7

Tilapäinen Suomessa oleskelu

8

Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana

• EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada

lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa tilapäisen

Suomessa oleskelun aikana

• Tilapäinen oleskelu on yleensä alle 12 kuukautta kestävä

oleskelu

• Esimerkiksi turistin lomamatka, puolen vuoden mittainen oleskelu tai

lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa ovat tilapäistä oleskelua

9

Lääketieteellisesti välttämätön hoito

• Hoito, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta takaisin kotimaahan.

Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa oleskelua Suomessa alkuperäisen

suunnitelmansa mukaan.

− Asiakas tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon.

• Terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion, onko kyseessä

lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito.

• Arviota tehdessä on huomioitava:

− Tilapäisen oleskelun kesto Suomessa

− Hoitoetuuden luonne: Hoidon tulisi olla vähintään sama kuin kiireellinen hoito, hoito voi

kuitenkin olla myös laajempi

− Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti

välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan

tulleelle annettava hoito.

10

Lääketieteellisesti välttämätön hoito

• Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös

pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai

synnytyksen johdosta.

• Esim. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voivat olla lääketieteellisesti

välttämätöntä sairaanhoitoa; edellytyksenä on, että ne ovat

aiheellisia kun huomioidaan asiakkaan Suomessa oleskelun kesto

• Oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen

pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman tai diabeteksen,

seurantaan

11

Lääketieteellisesti välttämätön hoito

• Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä oleskeluajalle

sellainen apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön (esim.

kyynärsauvat).

• Henkilöllä on aina oikeus saada hoitoa myös sairauksiin, jotka

edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai

kemoterapiaa sekä kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvää sydämen

kaikukuvausta.

• Tällaisissa tilanteissa, joissa hoidon antaminen vaatii ennakkojärjestelyjä,

henkilön on ennen Suomeen matkustamista otettava yhteyttä siihen julkisen

terveydenhuollon yksikköön, jossa hän toivoo saavansa hoitoa.

• Julkinen terveydenhuolto vastaa henkilön tiedusteluun ja ilmoittaa, onko

hoitoa mahdollista antaa.

12

Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)

• Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tilapäisesti tullut

asiakas osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään

sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC = European

Health Insurance Card)

• Kortin myöntää se maa, joka vastaa asiakkaan sairaanhoidon

kustannuksista.

• Asiakas saa EHIC:llä hoito julkisessa terveydenhuollossa samalla

hinnalla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin millä kotikuntalainen saisi

vastaavan hoidon.

• Asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista vastaava maa maksaa hoidon

todelliset kustannukset hoitoa antavalle maalle eli Suomelle.

13

Lääketieteellisesti välttämätön hoito - esimerkki

Kurt tulee Saksasta Suomeen viikon laskettelulomalle. Hänelle sattuu

toisena lomapäivänä rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu.

Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa

terveydenhuollossa sekä kyynärsauvat, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan

Suomessa suunnitellun mukaisesti. Kurtilla on mukanaan eurooppalainen

sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kotikuntalaisen

asiakasmaksun.

Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta

ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa Kurtin sairaanhoidon

kustannuksista.

14

Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen -erityistilanteet

Toisessa Pohjoismaassa asuva

• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla, muulla virallisella henkilötodistuksella sekä

ilmoittamalla vakituisen osoitteensa toisessa pohjoismaassa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva

• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla tai vaihtoehtoisesti passilla ja ilmoittamalla vakituisen osoitteensa

Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Australiassa asuva

• Australian ja Suomen sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada

lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Australian tai muun maan passilla, jossa on

rajoittamaton asumisoikeus Australiassa, sekä ilmoittamalla vakituisen osoitteensa

Australiassa.15

Asumisen tilanteet

16

Hoito-oikeudet asumisen aikana

• Asumisella tarkoitetaan yleensä yli 12 kuukauden Suomessa oleskelua.

• Se katsotaanko henkilön asuvan vai oleskelevan tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vaikuttaa hänen hoito-oikeutensa toteutumiseen ja sen laajuuteen.

• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti, hänellä on yleensä kotikunta. • Silloin hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon Suomen julkisessa

terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla.

• Jos henkilö asuu Suomessa vakinaisesti mutta hänellä ei ole kotikuntaa, hänellä voi kuitenkin olla oikeus sairaanhoitoon muulla perusteella.

17

Hoito-oikeus asumisen aikana

• Pääsääntö: Asiakkaalla on aina oikeus saada sairaanhoitoa

asuinmaassaan

• Jos asiakas on nk. aktiivi, eli työntekijä tai siihen rinnastettava henkilö,

hänellä on oikeus saada sairaanhoitoa myös työskentelymaassaan.

Vastuu sairaanhoidon kustannuksista voi kuitenkin olla toisella maalla

− Esim. Suomessa asuvan mutta Virossa työskentelevän merityöntekijän

sairaanhoidon kustannuksista vastaa merityöntekijän työskentelymaa Viro.

Merityöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon sekä työskentelymaassaan Virossa että

asuinmaassaan Suomessa.

• Hoito-oikeus sekä asuinmaassa että työskentelymaassa = oikeus

kaikkeen tarvittavaan maan lainsäädännön mukaiseen hoitoon

• Hoito-oikeus muualla EU- tai Eta-alueella tai Sveitsissä = oikeus

lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon 18

A) Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista

• Jos asiakas asuu Suomessa, mutta työskentelee toisessa EU-, Eta-maassa tai

Sveitsissä, asiakas on sairausvakuutettu työskentelymaassa ja työskentelymaa

vastaa asiakkaan sairaanhoidon kustannuksista.

• Asiakkaalla:

on oikeus tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin Suomen julkisessa

terveydenhuollossa

voi olla kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa

on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (”Kela-korvaus”)

ei ole Kela-korttia

• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa,

jolla asiakas voi esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun

Esimerkiksi Suomessa asuvat, mutta toisessa EU-, Eta-maassa tai Sveitsissä

työskentelynsä perusteella sairausvakuutetut merityöntekijät ja rajatyöntekijät. 19

Asuminen Suomessa, toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki

Mikko alkaa työskennellä Viron lipun alla purjehtivalla aluksella mutta asuu edelleen Suomessa,

jossa hänellä on kotikunta. Hän tulee työntekonsa kautta sairausvakuutetuksi Virossa ja Viro

vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

Mikko saa Kelasta Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, jolla hän osoittaa

oikeutensa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Koska Mikko ei ole enää Suomessa sairausvakuutettu, hänellä ei ole Kela-korttia, mutta hänellä

on oikeus sv-korvauksiin Suomessa yksityisen terveydenhuoltopalvelujen, lääkeostojen ja

sairauden vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista. Tämän oikeuden hän osoittaa Todistuksella

oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kela laskuttaa Mikolle Suomessa syntyneet

sairaanhoidon kustannukset Virosta.

Mikko saa Virosta EHIC:in, jolla hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kun hän

oleskelee tilapäisesti EU:n alueella.

20

B) Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista

• Jos asiakas asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta hän on

Suomessa sairausvakuutettu Suomi vastaa asiakkaan sairaanhoidon

kustannuksista.

• Asiakkaalla:

• on oikeus hoitoon asuinmaassaan

• on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa

• on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta

• voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa

• on Kela-kortti

• Kela myöntää asiakkaalle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa,

jolla asiakas esittää oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa.

• Asiakas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun

Esimerkiksi: ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät,

ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät ml. suomalaisdiplomaatit,

ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat21

Asuminen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki

Virolainen Tanel työskentelee viikot rakennuksilla Suomessa mutta asuu

vakituisesti Virossa, joten hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijänä

hänellä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa,

jota varten hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin

Suomessa. Tanel on työskentelynsä perusteella sairausvakuutettu Suomessa,

joten hän saa Kelasta Kela- ja EHIC-kortin.

Tiina lähetetään työskentelemään Suomesta Saksaan kahdeksi vuodeksi eikä

hänellä ole enää kotikuntaa Suomessa. Vaikka hänellä ei ole Suomessa enää

kotikuntaa, hänellä on Suomessa oleskellessaan oikeus käyttää julkisen

terveydenhuollon palveluita ja hänelle myönnetään Kelasta Todistus oikeudesta

hoitoetuuksiin Suomessa. Koska Tiina pysyy työskentelynsä perusteella Suomessa

sairausvakuutettuna hänellä on edelleen käytössään Kela- ja EHIC-kortti.

22

Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa

• Kela myöntää todistuksen, kun asiakkaan oikeus hoitoon Suomessa perustuu

EU-lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen

lainsäädäntöön

• Yleensä kyse on asiakkaasta, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa.

• Voi myös olla asiakas, jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai

Eta-maa tai Sveitsi, vaikka asiakkaan kotikunta on Suomessa,

• esim. Suomessa asuva mutta toisen maan lipun alla seilaavalla aluksella työskentelevä

merityöntekijä

• Asiakirjassa on tieto

minkä ajan todistus on voimassa

minkä laajuiseen sairaanhoitoon asiakkaalla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa

onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen asiakkaan hoidon

kustannuksista

onko asiakkaalla oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin

• Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova23

24

C) Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista

• Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä mutta saa eläkettä vain Suomesta, eläkeläinen ei ole Suomessa sairausvakuutettu eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa

• Suomi vastaa kuitenkin eläkeläisen sairaanhoidon kustannuksista eläkkeen maksun perusteella

• Asuinmaassaan eläkkeensaajalla on oikeus saada tarvitsemansa hoito

asuinmaan lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti

• Kun eläkeläinen oleskelee Suomessa, hänellä on oikeus julkisessa

terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon kuntalaisen

asiakasmaksulla

25

Eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti

• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka

sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa:

• Osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan eurooppalaisella

sairaanhoitokortilla

• Oikeus saada tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa ja

suorakorvaukseen yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostosten kustannuksista

sekä ensihoidon kuljetuksesta

26

Eläkkeensaaja, joka asuu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista - Esimerkki

Maire on muuttanut pysyvästi Suomesta Portugaliin viettämään

eläkepäiviä.

Hän sairastuu syöpään ja saa hoidon Portugalissa. Hoitojen vuoksi Maire

tarvitsee peruukin, mutta se ei kuulu Portugalin lakisääteisiin etuuksiin.

Maire voi tulla asiakkaaksi julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, josta

hänelle myönnetään peruukki tai maksusitoumus peruukin hankkimista

varten samalla tavalla kuin se myönnettäisiin Suomessa vakituisesti

asuvalle asiakkaalle vastaavassa tilanteessa.

Maire osoittaa oikeutensa hoitoon Kelan myöntämällä eläkkeensaajan

eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.27

EU-alueen ulkopuolelta tulevat asiakkaat

28

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät

• Työntekijöillä, jotka ovat korkeasti koulutettuja erityisosaajia tai

asiantuntijoita, ja tulevat EU-alueen ulkopuolelta voi seuraavien

edellytysten täyttyessä olla oikeus hoitoon Suomessa:

• työsuhteen kesto on vähintään vuosi

• Maahanmuuttovirasto on myöntänyt työntekijälle ja hänen

perheenjäsenelleen oleskeluluvan, johon on merkitty ”EU:n sininen kortti”

(blue card)

• EU:n sinisen kortin haltijalla ja hänen perheenjäsenillään on oikeus

tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa vaikka heillä

ei ole kotikuntaa Suomessa.

• Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille Todistuksen oikeudesta

hoitoetuuksiin Suomessa, jolla he osoittavat oikeutensa julkiseen

terveydenhuoltoon kuntalaisen asiakasmaksulla.

oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä

(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)29

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät

• EU:n sinisen kortin haltija perheenjäsenineen tulee Suomessa

sairausvakuutetuksi, jolloin heillä on oikeus:

• Kela-korttiin

• Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin

• korvauksiin yksityisen terveydenhuollon palveluiden ja lääkeostojen sekä

sairaanhoitoon liittyvien matkojen kustannuksista.

oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin on määritelty kansallisessa

lainsäädännössä (sairausvakuutuslain 2 §)

Edellä mainitut oikeudet perustuvat EU:n erityisosaajadirektiiviin, joka

koskee 3. maista tulevien työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua mm.

sosiaaliturvan alalla.30

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –A) Erityisosaajadirektiivityöntekijät – Esimerkki

Kunal muuttaa Intiasta Suomeen työskentelemään kahdeksi vuodeksi. Hän on

korkeasti koulutettu asiantuntija, jolla on Maahanmuuttoviraston myöntämä ”EU:n

sininen kortti”.

Kunal ja hänen mukanaan tuleva perhe tulevat Suomessa sairausvakuutetuiksi ja

he saavat Kela-kortit. Heillä on oikeus sv-korvauksiin Suomessa yksityisen

terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista. Heillä on oikeus saada

julkisen terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla, riippumatta siitä

onko heillä kotikuntaa vai ei. Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille

julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

31

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijät

• Muualta kuin EU-, Eta-maista tai Sveitsistä tulevilla työntekijöillä voi olla

seuraavien edellytysten täyttyessä oikeus hoitoon Suomessa:

• asiakkaalla on työskentelyoikeus Suomessa (oleskelulupa) ja

• asiakkaalla on voimassa oleva työ- virka- tai muu palvelussuhde

• asiakas on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työsuhteen päätyttyä

rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi

• Tällaisilla työntekijöillä on oikeus tarvitsemaansa hoitoon julkisessa

terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikka heillä ei olisi

kotikuntaa.

• Jos heillä ei ole kotikuntaa, Kela voi myöntää heille Todistuksen oikeudesta

hoitoetuuksiin Suomessa, jolla he osoittavat oikeutensa julkiseen

terveydenhuoltoon kuntalaisen asiakasmaksulla.

oikeus julkiseen sairaanhoitoon on määritelty kansallisessa lainsäädännössä

(kansanterveyslain 14§ ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)32

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijä

• Tällaiset työntekijät tulevat myös Suomessa sairausvakuutetuksi, jolloin

heillä on oikeus:

• Kela-korttiin

• Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin

• sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin yksityisen terveydenhuollon palveluiden

ja lääkeostojen sekä sairaanhoitoon liittyvien matkojen kustannuksista.

Edellä mainitut oikeudet perustuvat EU:n yhdistelmälupadirektiiviin,

joka koskee 3. maista tulevien työntekijöiden yhdenvertaista

kohtelua mm. sosiaaliturvan alalla.

• Edellä mainitut hoito-oikeudet eivät kuitenkaan koske näiden nk.

yhdistelmälupadirektiivityöntekijöiden työelämän ulkopuolella olevia

perheenjäseniä. 33

EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa –B) Yhdistelmälupadirektiivityöntekijä – Esimerkki

Jiang on tullut Kiinasta Suomeen työskentelemään. Hänellä on 9 kk

työsuhde ja voimassa oleva oleskelulupa, jossa on työskentelyoikeus.

Hänellä ei kuitenkaan ole kotikuntaa.

Kela voi myöntää hänelle julkista terveydenhuoltoa varten Todistuksen

oikeudesta hoitoetuuksiin, jolla hänellä on oikeus saada julkisen

terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla. Jiang tulee

sairausvakuutetuksi ja hänellä on oikeus sv-korvauksiin Suomessa

yksityisen terveydenhuoltopalvelujen ja lääkeostojen kustannuksista.

34

Kun asiakkaan tilanteessa ei sovellu EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö

• Kun asiakkaalla ei ole kotikuntaa, eikä häneen sovellu mikään edellä mainittu

säännös (EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus, erikoissairaanhoitolain tai

kansanterveyslain em. kohdat), hänellä ei ole oikeutta saada julkisen

terveydenhuollon kaikkia palveluita

• Asiakkaalle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen

lainsäädännön mukaisesti

• Terveydenhuoltolaki 50§

• Ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa

• Esimerkki: Japanista Suomeen kahdeksi viikoksi tullut Kamiko joutuu

liikenneonnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa

terveydenhuoltolain 50§ nojalla. Kamiko maksaa hoidon todelliset kustannukset

itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen

kustannuksista.

35

Hoitoon hakeutuminen

36

Mistä on kyse?

• Hoitoon hakeutuminen = asiakas matkustaa asuinmaastaan toiseen

maahan käyttämään terveydenhuoltopalveluita

• Asiakas voi hakeutua hoitoon asuinmaastaan toiseen EU- tai Eta-

maahan tai Sveitsiin

• omatoimisesti ilman ennakkolupaa tai

• ennakkoluvalla

37

Hoitoon Suomesta ulkomaille

38

Omatoimisesti hoitoon Suomesta ulkomaille

• Asiakas voi hakeutua Suomesta hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai

Sveitsiin omatoimisesti ilman ennakkolupaa

• Asiakas maksaa kaikki hoitokustannukset ensin itse

• Asiakas voi hakea jälkikäteen kustannuksista korvausta Kelasta

lomakkeella SV 128

Kustannukset korvataan sairausvakuutuslain perusteella, samalla tavalla kuin

yksityistä terveydenhuoltoa korvataan Suomessa

Jos asiakas hakeutuu hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin,

kustannuksia ei korvata

39

Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen

• Asiakas voi hakea Kelasta lupaa saada hoitoa toisessa EU- tai Eta-

maassa tai Sveitsissä (nk. ennakkolupa, EU-asetus 883/2004)

• Kyse voi olla tilanteesta, jossa

- asiakas haluaa saada hoitoa muualla kuin asuinmaassaan ja/tai

- asiakkaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää asuinmaassa

• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta

saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö

40

Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen

• Asiakas hakee lupaa Kelasta hakemuksella SV 129

Asiakkaan on liitettävä hakemukseen hoitoon hakeutumista koskeva

lääketieteellinen selvitys

• Lupaa voi hakea myös hoidon saamisen jälkeen

Hakemus ratkaistaan samalla tavalla kuin ennen hoidon saamista jätetty hakemus

• Aina ei tarvita asiakkaan hakemusta

Julkinen terveydenhuolto voi myös omasta aloitteestaan toimittaa suoraan Kelalle

hoitoon hakeutumista puoltavan lausunnon

41

Julkisen terveydenhuollon lausunto

• Kela pyytää hakemuksen ratkaisemista varten lausunnon julkiselta

terveydenhuollolta Lausunnossa tulee ilmaista, puoltaako julkinen terveydenhuolto luvan

myöntämistä

• Julkisella terveydenhuollolla on lain mukaan velvollisuus antaa lausunto

asiakkaan hakemukseen

• Lausunto tulee toimittaa Kelalle 21 vuorokauden kuluessa

lausuntopyynnön vastaanottamisesta Jos julkinen terveydenhuolto ei toimita lausuntoa määräaikaan mennessä, Kela

myöntää asiakkaalle luvan

(Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, 13 §)42

Julkisen terveydenhuollon lausunto

• Kela pyytää lausunnon asiakkaan kotikunnan mukaiselta julkiselta

terveydenhuollolta

erikoissairaanhoito – lausunto sairaanhoitopiiristä

perusterveydenhuolto – lausunto perusterveydenhuollosta

• Lausunnon antaa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon

ammattihenkilö Lausunto on annettava kirjallisena

43

Julkisen terveydenhuollon lausunto

• Lausunnossa tulee ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö asiakkaan kohdalla

EU-lainsäädännön mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle

- Kuuluko hoito Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan?

- Voiko julkinen terveydenhuolto järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti

perustellun ajan puitteissa (nk. hoitotakuuaika, Terveydenhuoltolaki 50 – 52 §),

ottaen huomioon asiakkaan terveydentila ja todennäköinen taudinkulku?

jos asiakas hakee lupaa jälkikäteen: Olisiko julkinen terveydenhuolto voinut

järjestää asiakkaalle hoidon lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa,…

• Jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä, lausunnossa

tulee lisäksi ilmaista, tarvitseeko asiakas hoitoon hakeutumiseen- erityisajoneuvoa, kuten ambulanssilentoa tai -kuljetusta, taksikuljetusta tai muuta

erityiskuljetusta

- saattajaa

44

Milloin luvan myöntämisestä ei voi kieltäytyä?

• Luvan myöntämistä on puollettava, jos

- hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja

- julkinen terveydenhuolto ei pysty järjestämään hoitoa asiakkaalle hoitotakuuajan

puitteissa

45

Milloin luvan myöntämistä voi puoltaa?

• Julkinen terveydenhuolto voi aina puoltaa luvan myöntämistä, vaikka

EU-asetuksen mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyttyisi

Esim. kieleen tai kulttuuriin tai palvelun hinnoitteluun liittyvät syyt

• Luvan puoltaminen ja epääminen tulee aina perustella tilanteessa,

jossa lupaa ei olisi EU-lainsäädännön nojalla pakko myöntää Luvan puoltamisen harkinta on hallinnollisen vallan käyttöä, joten luvan hakijoita

on kohdeltava yhdenvertaisesti

46

Hakemuksen ratkaiseminen

• Julkisen terveydenhuollon lausunto on Kelan päätöstä sitova

puoltava lausunto = myöntöpäätös ja ennakkolupa

kielteinen lausunto = hylkäävä päätös

Ennen hylkäävän päätöksen antamista Kela antaa asiakkaalle mahdollisuuden esittää

mielipiteen julkisen terveydenhuollon lausunnosta. Tämä voi johtaa uuden lausunnon

pyytämiseen.

• Asiakas voi valittaa päätöksestä kotikunnan mukaiseen hallinto-

oikeuteen

Kela pyytää valituksen johdosta lausunnon julkiselta terveydenhuollolta

47

Ennakkolupa S2

• Kela myöntää ennakkoluvan

lomakkeella S2

48

Myönnetyn luvan merkitys ja kustannukset

• Ennakkolupa toimii kuten maksusitoumus – asiakas maksaa hoidosta

saman asiakasmaksun kuin kyseisessä maassa asuva henkilö

Jos asiakas ei ole luvasta huolimatta saanut hoitoa asiakasmaksulla, hän voi

hakea hoitokustannuksista korvausta Kelasta

• Hoitoa antanut valtio laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset

Kelalta valtioiden välisessä laskutuksessa

• Kela laskuttaa hoitokustannukset lausunnon antanutta julkista

terveydenhuoltoa ylläpitävältä kunnalta tai kuntayhtymältä

Kustannukset laskutetaan, vaikka lausuntoa ei olisi toimitettu

Kotikunnattomien kustannukset jäävät valtiolle

49

Asiakas voi hakea Kelasta korvausta

• Asiakas voi hakea Kelasta jälkikäteen korvausta hoitoon

hakeutumiseen liittyvien matka-, oleskelu ja lääkekustannuksista

• Myös saattajan matka- ja oleskelukustannukset korvataan, jos saattaja

on ollut matkan aikana välttämätön

• Kela ei laskuta matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksia julkiselta

terveydenhuollolta

50

Esimerkki: Hoitoon hakeutuminen Suomesta Saksaan

• Helsingissä asuva herra X hakee Kelalta ennakkolupaa

Saksassa annettavaan hoitoon.

• Kela pyytää HUS:ilta lausunnon.

• HUS toimittaa puoltavan lausunnon Kelaan.

• Kela antaa asiakkaalle päätöksen ja myöntää ennakkoluvan.

• Herra X matkustaa hoitoon Saksaan ja maksaa hoidosta saman hinnan kuin

paikalliset*.

• Saksa laskuttaa hoitokustannukset Kelalta.

• Kela maksaa Saksalle.

• Kela laskuttaa hoitokustannukset HUS:ilta.

• HUS maksaa Kelalle.

*Asiakas hakee matkakustannuksista korvausta Kelasta.

*Kela korvaa matkat asiakkaalle.51

Tilastoja ratkaistuista hakemuksista

Ennakkolupia on myönnetty mm.

• vaativat syöpähoidot

• kaksosraskauteen liittyvän oireyhtymän laserhoito

52

Vuosi Ratkaisut Myönnöt Hylyt Jätettytutkimatta

2016 246 126 113 7

2015 197 98 97 2

2014 181 76 104 1

2013 140 59 81 -

2012 94 45 49 -

Hoitoon ulkomailta Suomeen

53

Omatoimisesti hoitoon ulkomailta Suomeen

• Jos asiakas hakeutuu ulkomailta Suomeen tarkoituksenaan käyttää

terveydenhuollon palveluita ilman ennakkolupaa, hänen tulee maksaa

itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset

• Kustannuksista ei voi saada korvausta Kelasta

Asiakkaan tulee hakea korvauksia siitä maasta, jossa hän on vakuutettu

HUOM! Hoitoon hakeutumisella ei tarkoiteta tilannetta, jossa asiakas joutuu tilapäisen

Suomessa oleskelun aikana välttämättömän hoidon tarpeeseen

54

Ennakkoluvalla hoitoon ulkomailta Suomeen

• Suomessa EU-lainsäädännön mukaista ennakkolupamenettelyä

voidaan käyttää vain julkisessa terveydenhuollossa

Asiakas voi hakeutua hoitoon myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Tällöin asiakas

maksaa ensin kaikki hoitokustannukset itse ja voi jälkikäteen hakea Kelalta

ennakkoluvan nojalla svl:n mukaista korvausta.

• Velvollisuus ottaa vastaan EU-maista tulevat potilaat

Hoito tulee järjestää ilman syrjintää ja samoin perustein kuin Suomessa asuvalle

asiakkaalle

Suomeen hoitoon hakeutuvan asiakkaan tulee itse selvittää hoitomahdollisuudet

siinä terveydenhuollon yksikössä, josta hän toivoo saavansa hoitoa.

55

Hoitoon hakeutumisen kustannukset

• Hoidon järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä hakee

ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) nojalla annetun hoidon

kustannuksista valtion korvausta Kelalta

• Kela laskuttaa kustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä

valtiolta

56

Esimerkki: Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Virosta Suomeen

• Neiti X hakeutuu Virosta hoitoon HUS:iin Viron myöntämällä

ennakkoluvalla.

• Neiti X saa hoidon HUS:issa kuntalaisen asiakasmaksulla.

• HUS hakee hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta

Kelasta.

• Kela maksaa HUS:lle valtion korvauksen.

• Kela laskuttaa hoitokustannukset Virosta.

• Viro maksaa Kelalle.

57

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

58

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

• Tehtävänä tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta EU-alueella,

kustannusten korvaamisesta sekä Suomen

terveydenhuoltojärjestelmästä.

• Tietoa tarjotaan verkkopalvelussa www.hoitopaikanvalinta.fi

• Toteutettu yhteistyössä Kelan, STM:n ja THL:n kanssa

59

Lisätietoja

60

Lisätietoja

• Tietoa rajat ylittävästä terveydenhuollosta:

• Kela.fi:n henkilöasiakkaille tarkoitetut sivut:

http://www.kela.fi/sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa

• Kela.fi:n lääkäreille ja terveydenhuollolle tarkoitetut sivut:

http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-sairaanhoito-kansainvalisissa-tilanteissa

• Hoitopaikanvalinta.fi –verkkopalvelu, joista löytyy omat osiot sekä

henkilöasiakkaille että terveydenhuollon työntekijöille:

https://www.hoitopaikanvalinta.fi/

61

Kiitos!

62