IlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

28.10.2011

nro 5

Raami sahaa

levikki 440015. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan unioni Iau ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

Päätoimittajajuha-matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

Toimituskuntamarkus Berg

Pekka hintikkaarto Kujala

ari miettinenVesa sunisari Virta

jyrki Väyrynen

Toimitusjohn stenbergin ranta 6

Pl 33700531 helsInKI

Fax. (09) 47857 250

Osoitteenmuutoksetliiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

Ilmestyminenlehti ilmestyy v. 2011 kuusi kertaa.

Ilmestymisaikataulu sivulla 30.

Aineistotoimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

Ulkoasuelina rajala

Painosälekarin Kirjapaino oy

somero

KansIKuVa: ota löysin raamein, viestittävät Iau:n kasakat Palta:n sulttaaneille.maalaus - Ilja repinlennokas viiva - elina rajalaKirjurista oikealla - jm Koskinen

SISällyS5•2011

5 • 20112

mar

kus

Berg

3 Pääkirjoitus4 sas Business lounge7 Finavian väki järjestäytyy Ilmailualan unioniin7 tiedote hi Flyn tarjoamista sopimuksista9 lyhyt kääntö10 Iau raamineuvotteluihin

12 työtapaturmat lisääntyivät viime vuonna

12 ryhmähenkivakuutuksen edut paranevat ensi vuonna13 servisairin työterveyshuolto uudistui13 Baronaan työaikasopimus ja Iss:ään osa-aikasopimus14 työkyvyn tukemista ei ole otettu työpaikoilla tosissaan15 työkyky arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen15 Kuormittavuus työhyvinvoinnin suuri uhka15 eVVK19 Kentän tasolta19 Vuorottelukorvauksen leikkauksen peruminen vahvistetaan marraskuussa20 jukeboxi – sixteen tons – Kuusitoista tonnia24 Kuljetusliittojen yhteistyöryhmät24 työtaisteluopas – Kalevi hölttä25 Kolumni26 Pussikaljaelokuva – syrjäytymisen laitamilla nähdään hyviäkin päiviä27 uudet jäsenkortit tulossa28 hei taas28 työeläkeote kotiin jatkossa vain joka kolmas vuosi29 hugo tungo30 Kuvakulma31 Vastarakki32 työsuojeluvaalit

24.10.2011

5 • 2011 3

Raamituksen mutkainen tie

IIlmailualan Unionin hallitus päätti keskusjärjestönsä hallituksen linjauksen mukaisesti aloittaa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskevat neuvottelut työnantajaliitto PALTA:n kanssa. Keskus-järjestöjen neuvottelemassa raamisopimuksessa on nimensä mukaisesti py-

ritty määrittelemään raamit alakohtaiselle neuvottelutulokselle.Nykyisessä työehtosopimuksessa on sopimatta palkankorotukset vuoden 2011

ja 2012 marraskuun alusta alkaen maapalveluja tuottavissa yrityksissä ja vuorolisi-en sekä euro- ja senttimääräisten lisien korotukset koko sopimusalalla. Raamiso-pimuksen kirjauksen mukaisesti aiemmin sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaa-vien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti.

Raamineuvottelujen kohteena ei ole esimerkiksi jo sovittu teknisiä palveluja tuot-tavia yrityksiä palkkarakenneuudistus. Uudistus toteutetaan sovitun mukaisesti en-si vuoden alussa joko paikallisten työryhmien toimesta tai, jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, peruspalkkataulukkojen yleiskorotuksella. Vastaavasti maapalveluja tuottavien yritysten osalta on ennen raamisopimusta sovittu alimpien palkkaryh-mien yhdistämisestä yhdeksi palkkaryhmäksi marraskuun alusta.

Raamisopimuksessa sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistusten lisäksi kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Tekstien osalta raamisopimus edellyttää irtisanomislausekkeen sisällyttämistä sopimukseen; ”Mikäli keskusjär-jestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopi-muksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten ir-tisanomista.” Muilta osin raamisopimus ei ota kantaa suoraan tekstikysymyksiin.

Raamineuvottelujen tulos syntyessään alistetaan IAU:n osalta hallituksen lisäk-si myös ammattiosastojen hyväksyttäväksi. Menettely on edustajiston päättämän työehtosopimusten neuvottelutulosten hyväksyntää koskevan linjauksen mukai-nen. Jos myös PALTA:n hallinto hyväksyy neuvottelutuloksen, molempien liitto-jen on ilmoitettava tuloksen syntymisestä omille keskusjärjestöilleen. Takaraja il-moitukselle on 24.11.2011.

Neuvottelutuloksen lopullinen kohtalo on vielä tämänkin jälkeen auki. Raami-sopimuksen mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt - EK, SAK, STTK ja Akava - ar-vioivat sopimuksen kattavuutta 25.11.2011, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuu-desta yhteisesti maan hallitukselle.

Jos kattavuus ei ole riittävä, eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu raamiso-pimuksen mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin, liitoilla on oikeus irtautua jo saavuttamastaan ja hyväksymästään neuvottelutuloksesta.

Tie liittokierroksilta keskitetympään ratkaisuun on siis mäkinen ja mutkikas. Si-vuteitä ja metsäpolkuja riittää alkutaipaleelta vielä viimeisen mutkan taaksekin.

juhanI haaPasaarI

5 • 20114

mIkä Työ?

Loungessa työskentelevät ovat kaikki pitkän matkailualan, sekä hyvän kieli-taidon omaavia henkilöitä, joilla riittää myös kokemusta erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen. Sama henkilökun-ta on siirtynyt SAS:sta, SAS Ground Servicen kautta ISS Aviationiin, joka on nykyinen työnantaja.

sas Business loungeLoungessa on tarjolla ruokaa, virvoi-

tusjuomia, viiniä, olutta, sekä hedelmiä ja muuta pientä suolapalaa. Asiakkai-lle löytyy Loungesta myös suomalaisia, sekä vieraskielisiä sanoma- ja aikakau-silehtiä, fax, internet-yhteys ja muut nykypäivän toimistopalvelut. Lounge -virkailijan keskeisiä tehtäviä ovat mm. matkustajien rekisteröinti heidän tulles-saan Loungeen, sekä lipunvarausmuu-toksia. Loungeen pääsyyn oikeutettuja ovat vain Star-alliancen business-luokan matkustajat, tai asiakkaat, joilla on Star Alliance kultatason oikeuttava kortti. Kortin myöntäminen puolestaan edel-lyttää yleensä melko ahkeraa lentämistä. SAS:n kultakorttilaiset saavat tuoda mu-kanaan samassa taloudessa asuvan lähi-perheensä, mutta muut Star Alliancen

korttilaiset ainoastaan yhden vieraan. Riippumaton yritys tekee SAS:ille

”lounge-surveyn” kaksi kertaa vuodes-sa. Tässä kyselyssä tiedustellaan ja arvio-idaan mm. asiakkaiden viihtyvyyttä, tar-joilua, it-järjestelmiä ja muita palveluja. Järjestelmä on laadittu melko nokkelas-ti, sillä kysely tulee aina ensimmäiseksi asiakkaan eteen, jos hän kirjautuu tie-toverkkoon joko omallaan, tai loungen koneella. Erityinen ylpeydenaihe tuli vii-me tutkimuksessa, jossa Helsingin SAS:n loungen henkilökunta arvioitiin kaikkein parhaaksi SAS loungeista.

Pääosa, jopa 80 % asiakkaista on mie-hiä. Arkiaamupäivisin käy Lounges-sa eniten suomalaisia matkustajia, jot-ka ovat menossa Scandinavian maihin. Ulkomaalaisia taas käy eniten iltapäivi-

Nykyisessä paikassaan lounge on sijainnut parisen vuotta. Vakinaisia virkailijoita on viisi, joista kaksi on työs-kennellyt siitä asti, kun SAS lounge vuonna 1996 avattiin. Lisäksi tarvittaessa ’lainataan’ lounge-taitoisia virkailijoita muilta osastoilta.

5 • 2011 5

Lounge-virkailija Carola Wikström-Lever

Lounge-palvelut korkeatasoi-sesti tuotettuna kantavat am-mattimatkaajien keskuudessa kypsää hedelmää.

5 • 20116

sin. Perheiden matkat keskittyvät enim-mäkseen viikonloppuihin sekä koulun lomien aikoihin.

Kävijämäärä on keskimäärin n. 400 vierasta arkipäivisin. Viikonloput ovat yleensä hiljaisempia.

Työ virkailijan silminLoungen virkailijoille on tärkeätä, et-tä asiakkaat viihtyvät. Vuosien aikana olen havainnut että matkustajat tekevät nykyisin loungessa töitä paljon enem-män kuin ennen. Ennen he tulivat tän-ne enimmäkseen rentoutumaan, mut-ta tänä päivänä melkein jokainen työs-kentelee ’läppärillään’, puhuu työasioita puhelimessa tai on puhelinkonferens-

sissa. Myös agressiivisuus on valitetta-vasti lisääntynyt, eli on enemmän ns. unruly-matkustajia kuin ennen. Nämä ovat ehkä merkkejä siitä miten stressi on lisääntynyt yhteiskunnassamme, sa-noo Carola

Huumori, ja vuosien kuluessa muo-dostunut henkilökunnan hyvä yhteis-henki kuitenkin auttavat jaksamaan pahemmistakin paikoista yli. Parhaim-millaan vakioasiakkaat alkavat jo tuntua vanhoilta ystäviltä.

haastateltavana lounge-virkailijaCarola Wikström-lever

teksti ja kuvat arto Kujala

5 • 2011 7

Finavian väki järjestäytyy Ilmailualan unioniin■ Ilmailutietotekniset ry:n ylimääräi-nen jäsenkokous hyväksyi lauantaina 15.10.2011 luonnoksen perustamisso-pimukseksi, jossa sovituilla menettely-tavoilla liitto voi liittyä osaksi Ilmailu-alan Unionia.

Ilmailutietotekniset ILTT on vuonna 1956 perustettu ammattiliitto, jolla on lähes sata jäsentä. Jäsenet työskentelevät Finavian lennonvarmistuksen ja lentolii-kenteen ylläpidon teknistä ja operatiivis-ta erityisosaamista vaativissa tehtävissä. ILTT ei ole tällä hetkellä työmarkkina-keskusjärjestön jäsen, mutta se on sol-

minut tämän vuoden alussa yhteistyö-sopimuksen SAK:n kanssa.

ILTT:n työehtosopimuskumppani on Palvelualojen työnantajat PALTA. Nykyinen työehtosopimus syntyi vii-me elokuussa valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta. Sovitte-lua edelsi yli puoli vuotta kestänyt so-pimuksetton tila ja sen jälkeen annettu ILTT:n työtaisteluvaroitus.

ILTT:n ja Ilmailualan Unioni IAU:n yhteisenä tavoitteena on vahvistaa ilmai-lualan eri työnantajien palveluksessa ole-vien palkansaajien ammattiliittokokonai-suutta. Tällä tavoin toimien tehostetaan edelleen ilmailualan palkansaajien edun-valvontaa sekä vastataan edunvalvonnan toimintaympäristön muutoksiin.

Finavian lennonjohto-operaattorit ovat osaltansa tehneet vastaavan ratkai-sun jo aiemmin. He liittyivät IAU:n jäse-niksi syyskuussa. Lennonjohto-operaat-torit työskentelevät lennonvarmistusteh-tävissä Tampereen aluelennonjohdossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tie-

toteknisten ja lennonjohto-operaattorei-den päätösten jälkeen Finavian lennon-varmistuksen henkilöstö tulee olemaan järjestäytynyt pääosin IAU:hun. Poikke-uksen muodostavat lennonjohtajat, joilla on yhteistyösopimus SAK:n kanssa.

Finavian maapalvelutyöntekijät puo-lestaan järjestäytyivät IAU:ssa omak-si ammattiosastoksi elokuussa. Finavi-an Maapalvelutyöntekijöiden työnan-tajia ovat Finavian tytäryhtiöt Airpro ja RTG Ground Handling. Yhtiöt vastaa-vat turvatarkastuksesta sekä matkusta-ja- ja matkatavarapalveluista. IAU aloitti soveltamisneuvottelut maapalvelutyön-tekijöiden työehdoista maanantaina 17.10.2011.

Edellä mainittujen ryhmien lisäk-si IAU käy par’aikaa järjestäytymiskes-kusteluja myös muiden Finavian ammat-tiryhmän kanssa. On mahdollista, et-tä Finavian palkasaajien järjestäyminen IAU:hun saa jatkoa jo lokakuun aikana.

juhanI haaPasaarI

■ Finnair on sopinut talvikauden 2011 - 2012 ajalle portugalilaisen Hi Fly -yh-tiön Airbus -koneen vuokrauksesta. Koneella lennetään Aurinkomatkojen lomalentoja. Hi Fly vuokraa henkilö-kuntaa koneisiin hollantilaisen Con-fair-yhtiön kautta. Confair hakee hen-kilöstöä mm. Facebookissa.

SLSY toivottaa Suomeen tervetulleek-si kaikki yhtiöt, jotka tarjoavat alalle työ-tä, kunhan työ tehdään vähintään yleissi-tovan työehtosopimuksen ehdoin.

Confairin tarjoama sopimus sisältää lukuisia vakavia ongelmia, jotka voidaan

kiteyttää siihen, että työtä tarjotaan yrit-täjäsopimuksella. Yhtiö edellyttää esi-merkiksi, että ca hoitaa ja maksaa itse omat vakuutuksensa. Tämä tarkoittaa yleissitovan työehtosopimuksen palk-ka- ja päivärahaehtojen rajua alittamis-ta. Kaiken huippuna riidat ratkaisisi ”Ge-neva court”, mikä se sitten lopulta on-kaan.

Sopimus tulee rakentaa kokonaan uu-delleen siten, että solmitaan yrittäjäsopi-muksen sijasta työsopimukset, jotka sido-taan matkustamohenkilökunnan yleissi-tovaan työehtosopimukseen ja kirjataan

lisäksi, että työsopimukseen sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. SLSY on tänään lähettänyt yhtiölle tämänsisältöisen vaa-timuksen ja toimittanut sille yleissitovan työehtosopimuksen englanniksi. Kehotamme kaikkia niitä jäseniä, jot-ka harkitsevat työtarjouksen hyväksy-mistä, esittämään mainitut ehdot. Kun riittävä määrä ca:ita toimii näin, yhtiö ei saa palkattua esittämillään ehdoilla työvoimaa.

thelma ÅKersPuheenjohtaja, slsY

20.10.2011

tiedote hi Flyn tarjoamista sopimuksista

Yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa hyötyä sen omistajille.

Turva ei tee tässä asiassa poikkeusta, mutta yksi asia tekee meistä

erityisen: keskinäisessä vakuutusyhtiössä omistaja-asiakkaat keräävät

hyödyt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jaamme kertyneet tuotot

asiakkaidemme eduksi kilpailukykyisinä hintoina, pitkäjänteisestä

asiakkuudesta palkitsevina alennuksina sekä panostuksina entistä

parempiin palveluihin – yrityksen vakavaraisuudesta tinkimättä.

Mitä kauemmin olet omistaja-asiakkaana, sitä tuntuvampia etuja

saat. Sijoita itseesi ja tule Turvaan.

Liittosi jäsenenä saat huomattavia etuja. Katso turva.fi/iau

Jaamme tuottomme jopa 10 % alennuksina asiakkaille.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Ota vakuutus; pääset nauttimaan omistajan eduista ja oikeuksista.

180x230_IAU_Omistaja1_102011.indd 1 4.10.2011 14:36:40

kääNTöly

hyT

5 • 2011 9

heuttamiin haittoihin, ja tästä voi olla hait-taa paitsi työntekijälle, myös työnantajalle esimerkiksi alentuneen työkyvyn tai laa-tuongelmien kautta. Mutta entä jos ongel-miin puututtaisiin ajoissa – tai vielä pa-rempi: entä jos niiden esiintyminen saa-taisiin estettyä ennalta?

Työelämän alkoholiohjelma HUU-GO tarjoaa tukea työelämässä esiintyvi-

mikä huugo?

Yhteystiedot

■ oletko toimittanut säh-köpostiosoitteesi liittoon? sähköpostiosoitteiden ja puhelinnumeroiden muu-tokset tulee ilmoittaa iau@iau.fi -osoitteeseen. samasta osoitteesta saa myös jäsensivujen kirjautu-mistunnukset. muuttoilmoitukset ja nimenmuutokset tehdään Väestörekisteriin. ne tarvit-see ilmoittaa erikseen liit-toon vain, jos liitto ei osoit-teenluovutuskiellon takia voi saada tietoja automaat-tisesti.

SAk:n kulttuuri-apurahat haussa■ SAK kulttuurirahasto julistaa vuo-den 2012 apurahat haettaviksi.

Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yk-sityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.

Hakulomake ja tarkat ohjeet löyty-vät 1.11.2011 alkaen KSR:n osoittees-ta www.sivistysrahasto.com. Inter-netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoi-tettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2011 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Ilmailualan Unionissa hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Ilmailualan Unioni IAU ry, Juha-Matti Koskinen, PL 337, 00531, Helsinki.

Apurahojen saajien nimet julkais-taan SAK:n kotisivuilla (www.sak.fi) viimeistään 15.2.2012 sekä Palkka-työläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti.

Lisätietoja antavat Pirjo Vainio puh. 040 5278805 (pirjo.vainio@sak.fi) ja Merja Lehmussaari puh 040 5042152 (merja.lehmussaari@sak.fi).

■ Useimmat suomalaiset lienevät ai-nakin kuulleet tapauksista, joissa jo-ku on joutunut vaikeuksiin työssään alkoholin takia – kyse on ehkä ollut rokulipäivistä, vaaratilanteesta tai muuten vain pettäneestä itsekontrol-lista.

Valitettavan tavallista on, että työ-paikalla ei puututa ajoissa alkoholin ai-

en alkoholihaittojen hallintaan ja eri-tyisesti niiden ennaltaehkäisemiseen. HUUGO-toimintaa toteuttaa Elämän-tapaliitto yhdessä Työturvallisuuskes-kuksen kanssa, jonka kautta toimintaa tukevat myös kaikki työmarkkinakeskus-järjestöt niin työntekijä- kuin työnanta-japuoleltakin.Tutustu osoitteessa www.taitolaji.fi

Opiskele Työelä-män verkko-opistossa■ Työelämän verkko-opisto on SAK:laisen ay-liikkeen yhteinen sisään-käynti verkko-opiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin. Kursseille voivat osallistua kaikki työelämän ja ay-liikkeen kysy-myksistä kiinnostuneet. Tutustu Työ-elämän verkko-opistoon osoitteessa www.tyoelamanverkko-opisto.fi.

Sivuilla voit tutustua myös työ-elämäsanastoon. Työelämäsanas-to on verkkokäyttöinen sanas-to, joka kokoaa yhteen yhteen työ-elämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuis-koulutuksen kuin sosiaaliturvankin kannalta. Se sisältää jo lähes neljäsa-taa keskeistä termiä selityksineen.

5 • 201110

Kokonaisuus on hahmottumatta

Iau raamineuvotteluihinTyömarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 13.10. sopuun raami-sopimuksesta, jonka pohjalta ne esittävät liittojen käynnistävän alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut. IAU:n hallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan 20.10. toimia esityksen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa soveltamisneuvotteluja Palvelualo-jen työnantajien PALTA:n kanssa. Neuvottelussa on kyse raami-sopimuksessa sovittujen asioiden viemisestä voimassa olevaan työehtosopimukseen, mikäli kummankin liiton hallinnot näin päättävät. Liittokohtaisille soveltamisneuvotteluille on varattu aikaa 24.11.2011 saakka. Tämän jälkeen keskusjärjestöt arvioivat niille ilmoitettujen ratkaisujen perusteella, onko laajalle tuloratkaisulle edellytyksiä kattavuutensa puolesta. Jos näin on, ne sitoutuvat omasta puolestaan raamisopimuksella sovittuihin työelämän kehittämishankkeisiin. Lisäksi maan hallitus on sitoutunut tukemaan tässä tapauksessa raamiratkaisua omilla toimillaan.

5 • 2011 11

Sopimuskausi ja palkankorotukset• Sopimuskorotukset ovat sopimus-

kaudella yhteensä 4,3 prosenttia: en-simmäinen 13 kuukautta 2,4 ja seu-raava 12 kk 1,9 prosenttia.

• Sopimuksen kustannuskehitys onmääritelty kahdelle jaksolle: 13 kuu-kaudelle ja 8-14 kuukaudelle riippu-en liittojen sopimuskausista ja pal-kankorotusten ajankohdista. Jousto antaa mahdollisuuden yhtenäistää sopimuskausia.

• Raaminkorotusprosentitpitävätsi-sällään palkkakustannusten nousun sekä sellaiset työehtojen muutok-set, joilla on kustannusvaikutus. Ko-rotusten jaosta päätetään liittojen neuvotteluissa. Keskusjärjestöt ovat laatineet ohjeistuksen mahdollisten kiistatilanteiden varalle.

• Lisäksi maksetaan ensimmäisenäsopimusvuonna 150 euron kerta-erä niille, joiden työ- ja virkasuhde on jatkunut vähintään 3 kuukautta. Osa-aikaiselle palkansaajalle mak-settava summa on suhteessa työai-kaan.

Työelämän kehittäminen• Vuokratyön ja määräaikaisten työ-

suhteiden perusteita tarkistetaan (esitys lainsäädäntömuutoksista 31.3.2012 mennessä).

• Selvitetään ns. nollasopimustenkäyttöä.

• Yt-lakiamuutetaan siten, ettähen-kilöstösuunnitelmiin sisällytetään joustavat työaikajärjestelyt, määrä-aikaisten työsuhteiden perusteet ja työntekijöiden ammatillisen osaa-misen kehittäminen (lakimuutos-esitykset 30.11.2012 mennessä).

• Työsuojelua koskevaa lainsäädän-töä täsmennetään siten että kiinni-tetään erityistä huomiota vuorotyön kuormittavuuteen.

• Selvitetään työaikapankkien käyt-töä (lainsäädäntömuutosesitykset 30.11.2012 mennessä).

• Samapalkkaisuutta varten tehdäänselvitys palkkakartoitusten toimi-vuudesta ja tämän pohjalta esitys jatkotoimista 31.5.2012 mennessä.

muutosturva ja osaaminen• Viranomaiset varaavat muutostur-

vaan riittävät henkilöstöresurssit ja muutosturvaprosessi aloitetaan mahdollisimman varhain.

• Koulutusrahaston tehtäviä ja roo-lia uudistetaan. Rahaston hallin-noimasta koulutustilistä ja opin-tovapaauudistuksesta tehdään eh-dotukset huhtikuun loppuun 2012 mennessä.

• Työntekijävoityönantajanmäärää-mällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisää-vään koulutukseen. Järjestelmä ote-taan käyttöön 1.1.2013.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovit-taminen• Isyysvapaata pidennetään kahdel-

la viikolla 54 arkipäivään. Vapaa on käytettävä siihen mennessä, kun lap-si täyttää 2 vuotta eikä vapaa kytkey-dy vanhempainvapaaseen. Järjeste-ly pidentää vapaata ja joustavoittaa sen käyttöä. Kustannusten jakoa säi-lyy entisellään ja uudistus astuu voi-maan vuoden 2013 alusta.

Työttömyysturva• Lomakorvauksenjaksotuksestaluo-

vutaan 1.1.2013 lukien. Tämä lyhen-tää irtisanottujen karenssiaikaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

• Valtio osallistuu lomautuspäivära-hojen rahoitukseen ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavalla osuu-della.

• Sovitellun päivärahan ehtoja muu-tetaan 1.1.2012 lukien. Muutos kos-kee lyhennettyä työviikkoa tekeviä. Työaikarajan nostetaan 75 prosen-tista 80 prosenttiin.

• Hallituksenesittämätvuorotteluva-paan leikkaukset perutaan.

luottamuksen lisääminen työmark-kinoilla• Osapuolet sitoutuvat edistämään

hyvää työmarkkinakäytäntöä (toi-menpideohjelma 30.11.2012 men-nessä).

• Keskusjärjestöilletuleepysyväneu-votteluelin, joka käsittelee hallitus-ohjelmaa ja keskusjärjestöjen yhtei-siä hankkeita, EU-tason toimintaa sekä talous- ja työmarkkinapolitiik-kaa.

Verotus ja sosiaalivakuutusmaksut• Palkansaajien työeläkemaksujen

nousua kompensoidaan pienentä-mällä ansioverotusta 0,2 prosent-tiyksikköä vuonna 2012.

• Hallitusperuuttaaesityksenpalkan-saajan ja työnantajan työttömyysva-kuutusmaksujen 0,2 prosenttiyksi-kön korotuksesta vuodelle 2012.

• Yritystenyhteisöverokeveneevuon-na 2012 suunnitellun 1,0 prosent-tiyksikön sijaan 1,5 prosenttiyksik-köä.

raamisopimuksen 2011-2013 ydinkohdat

5 • 201112

Palkansaajille sattui vuoden 2010 aikana 124 208 työtapa-turmaa. Näistä 104 788 sattui työpaikoilla ja 19 420 työn ja kodin välisellä matkalla. Pal-kansaajien työtapaturmien määrä nousi 6,5 prosenttia vuodesta 2009.

■ Työpaikkatapaturmien taajuus eli korvattujen työpaikkatapaturmien lu-kumäärä miljoonaa työtuntia koh-

työtapaturmat lisääntyivät viime vuonna

ti nousi vuonna 2010. Tapaturma-taajuus oli 30,3 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuonna 2010, vuonna 2009 taajuus oli 29,0 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työ-tuntia kohti.

Yrittäjien vapaaehtoisesta tapaturma-vakuutuksesta korvattiin 6 485 työtapa-turmaa, mikä on 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Kattavammat tiedot vuosina 2001-2010 sattuneista työtapaturmista esite-tään Tapaturmavakuutuslaitosten liiton

juuri ilmestyneessä Työtapaturmat – Tilas-tovuodet 2001-2010 -tilastojulkaisussa.

TVL:n tilastoi työtapaturmat sekä nii-den syyt ja seuraukset työtapaturmien torjuntatyön edistämiseksi. TVL tuottaa vuosittain laajan tilastojulkaisun korva-tuista työtapaturmista, niiden sattumis-tavoista ja syistä. Tilastojulkaisu julkais-taan sähköisessä muodossa TVL:n koti-sivuilla: www.tvl.fi.

Ennakkotietoja vuonna 2011 sattu-neista työvahingoista julkaistaan huh-tikuussa 2012.

■ Työntekijöiden ryhmähenkivakuu-tuksen etuuksia korotetaan ensi vuon-na yhdellä prosentilla. Lisäksi edunsaa-jia ovat ensi vuodesta alkaen puolison lisäksi kaikki alle 22-vuotiaat lapset, riippumatta siitä ovatko he opiskelijoi-ta. Etuuksien korottamisten kokonais-

ryhmähenkivakuutuksen ehdot paranevat ensi vuonna

vaikutus on silloin vähintään noin 2,44 prosenttia.

Tällä hetkellä vakuutuksen edunsaa-jia ovat vainajan puoliso, alle 18-vuoti-aat lapset sekä 18–21-vuotiaat opiskele-vat lapset. Muutos siis kasvattaa edun-saajien määrää.

- Muutos nopeuttaa korvauspro-sessia, koska opiskelun selvittäminen vie nyt aikaa. Aloite muutokseen tuli-kin korvauksia käsittelevältä ryhmä-henkivakuutuspoolilta, kertoo SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Vää-nänen.

mikä on ryhmähenkivakuutus? Keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ryhmähenkivakuutusturvan järjestämisestä työntekijöille. Vakuutuksen ottaa työnantaja. Ryhmähenkivakuutusta vastaava turva on järjestetty myös julkisen sektorin työntekijöille ja viranhaltijoille.Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen ja lasten välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen.Vakuutusturvan suuruus riippuu kuolleen työntekijän iästä sekä huollettavien lasten luku-määrästä. Vakuutus on voimassa työntekijän työ- ja vapaa-aikana.

SAK/viestintä

TyöhyVINVOINTI

5 • 2011 13

■ Servisair ja Helsingin Lääkärikeskus ovat tehneet työterveyshuoltoa kos-kevan sopimuksen, joka on tullut voi-maan 1.10. alkaen. Merkittävimpänä parannuksena Servisairin aikaisem-paan työterveyshuollon käytäntöön nähden, uusi sopimus kattaa myös sai-

raanhoidon piiriin kuuluvat työterveys-lääkärin ja yleislääkärin palvelut.

Työterveyshuoltoa koskeva sopimus selkeyttää yrityksessä työehtosopimuk-sen 89. §:stä, ”Sairausajan palkka”, tulkin-taerimielisyyksiä toisinaan aiheuttanei-ta tilanteita. Pykälän mukaan työnanta-

IAU:n hallitus vahvisti 4.10. kokouksessaan paikalliset neuvottelutulokset Baronassa noudatettavan työaikamuo-don sopimuksesta ja ISS:n matkustaja- ja asiakaspalvelu-osastojen osa-aikasopimuk-sesta. BaronaBaronan työntekijöitä edustavan am-mattiosaston SLT 012 irtisanottua ny-kyisen tasoittuvan työajan sopimuksen käytön 23.10. jälkeen, IAU:n ja Baro-nan välillä on neuvoteltu työehtosopi-muksen 48. §:n mukaisesta työaikojen

kehittämisestä. Neuvottelujen tulok-sena työehtosopimuksen mukaiseen jaksotyöhön on sovittu ajalle 24.10. - 4.12.2011 seuraavat poikkeukset:

Barona Handling Oy:ssa noudatetaan kahden toisiaan seuraavan kolmen vii-kon ajanjakson mukaista kuuden viikon jaksotyötä. Säännöllinen työaika on kuu-den viikon jaksossa enintään 222 tuntia ylittämättä kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana 122 tuntia. Työaikalis-ta laaditaan kuuden viikon ajanjaksolle ja julkaistaan viimeistään viikko ennen työjakson alkua.

Työvuoroluetteloon merkittyjen tun-tien ylimeneviltä tunneilta maksetaan li-sätyökorvauksena yksinkertainen tun-

tipalkka 222 tuntiin saakka. Tämän rajan ylittävä työ on sopimusperusteista ylityö-tä, josta maksetaan 20 ensimmäiseltä tun-nilta 50 %:lla ja sen jälkeen 100 %:lla ko-rotettua palkkaa. ISSHallituksessa vahvistettu ISS:n Helsin-ki-Vantaan matkustaja- ja asiakaspalvelu-osastojen osa-aikatyöntekijöiden työehto-ja koskeva sopimus noudattelee aiemmin voimassa ollutta sopimusta. Edellytykset sopimuksen uudelleensolmimiseen syn-tyivät, kun kesällä käydyissä yt-neuvotte-luissa irtisanotuille työntekijöille tarjottiin uudelleen kokoaikatyötä. Uusi sopimus on voimassa 31.12.2011 saakka.

servisairin työterveyshuolto uudistuija voi vaatia työntekijää varmentamaan sairausajan palkanmaksuperusteen mää-räämänsä ja kustantamansa lääkärin to-distuksella. Uuden sopimuksen myötä työnantajalla on osoittaa kustantaman-sa lääkäri. Toisaalta tässä yhteydessä on syytä korostaa, että erillinen mää-

räys voidaan antaa ainoastaan yksilökohtaisesti, ei kollektii-visesti.

Baronaan työaika- ja Iss:ään osa-aikasopimus

5 • 201114

■ Sairausvakuutuslain edellyttämä suunnitelma työntekijöiden työkyvyn tukemisesta puuttuu suurimmalta osal-ta työpaikoista. Suunnitelma työkyvyn hallinnasta on tällä hetkellä vain neljäl-lä työpaikalla kymmenestä. Pienillä alle 20 työntekijän työpaikoilla suunnitel-ma on vasta 25 prosentilla. Tämä käy ilmi SAK:n luottamusmiespaneelin ky-selystä, johon vastasi syyskuun alussa 770 luottamusmiestä ja työsuojeluval-tuutettua.

- Kaikkein pienimmät työpaikat eivät ole mukana paneelissa, mutta prosent-tiluku niillä työpaikoilla on todennäköi-sesti vielä alhaisempi, SAK:n asiantunti-jalääkäri Kari Haring sanoo.

Keskustelussa työurien pidentämises-tä on vahvasti noussut esille se, miten suuri merkitys työpaikkatason toimilla on työkyvyttömyyseläkkeiden vähentä-misessä. Keskeinen elementti siinä on työpaikalla tehtävä työterveysyhteistyö ja panostaminen työkyvyttömyyden eh-

käisyyn ja työkyvyn tukemiseen. - Tätä tavoitetta tukee kuluvan vuo-

den alussa tehty sairausvakuutuslain muutos, jonka mukaan työpaikalla on oltava työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä laatima suunnitelma kokonais-valtaisesta työkyvyn hallinnasta. Suun-nitelma on ehtona, että työpaikka saa paremman korvauksen järjestämänsä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, Haring sanoo.

Työpaikoilla kaivataan valmiutta työolojen muokkaamiseenSeuraamalla työntekijöiden sairaus-poissaoloja voidaan arvioida työpaikan työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilaa. Sairauspoissaolojen seurannas-ta on luottamusmiesten mukaan sovit-tu seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Seuranta ei kuitenkaan riitä silloin, kun halutaan tukea niiden työntekijöiden jatkamista työelämässä, joiden työkyky on syystä tai toisesta alentunut. Oleel-

lista silloin olisikin työn mukauttami-nen vastaamaan työntekijän voimava-roja.

Seitsemän kymmenestä luottamus-miehestä arvioi, että heidän työpai-kallaan olisi mahdollista muokata työ-tä ja työoloja siten, että työntekijä voi jatkaa työssä, vaikka työkyky on josta-kin syystä heikentynyt. Sen sijaan vain vajaa puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisel-la puolella 62 prosenttia vastaajista us-koi työnantajan valmiuteen, mutta teol-lisuudessa vain 43 prosenttia. Enemmän uskoa työnantajan halukkuuteen muo-kata työoloja on isoilla työpaikoilla sel-västi enemmän kuin pienillä. Ero yli 50 ja alle 20 työntekijän työpaikkojen välil-lä oli yli 15 prosenttiyksikköä.

Haringin mukaan olisi tarpeen poh-tia, miten työpaikkojen valmiuksia työ-olojen mukauttamiseen voitaisiin edis-tää.

saK/VIestIntä

työkyvyn tukemista ei ole otettu tosissaan ju

ha j

aati

nen

Työpaikalla tulee olla työpaikan ja työ-terveyshuollon yhdessä laatima suunni-telma työkyvyn hallinnasta.

TyöhyVINVOINTI

5 • 2011 15

■ Pitkittyvissä työkyvyttömyystapa-uksissa työterveyslääkärin olisi jatkos-sa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantajan olisi sel-vitettävä yhdessä työntekijän ja työter-veyshuollon kanssa työntekijän mah-dollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän olisi toimitettava Kansaneläkelaitoksel-le (Kela) lausunto työkyvystään ja mah-dollisuuksistaan jatkaa työssä viimeis-tään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.

Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesi-tyksen sisällöstä torstaina 6. lokakuuta. Lait on tarkoitus saada voimaan 1. kesä-kuuta 2012.

Jotta Kansaneläkelaitos saisi ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaolois-ta, sairauspäivärahaa olisi haettava ny-kyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajan olisi ilmoitet-tava työntekijän sairauspoissaolosta työ-terveyshuoltoon viimeistään siinä vai-heessa, kun poissaolo on jatkunut kuu-kauden.

Ehdotuksen tavoitteena on paran-taa mahdollisuuksia puuttua pitkit-tyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Menettely tukisi työkyvyn palautumista ja helpottaisi työnteki-jän paluuta työhön sairauspoissaolon

■ ”Työn henkisestä kuormittavuudes-ta puhutaan paljon. On totta, että työ kuormittaa edelleen henkisesti enem-män kuin fyysisesti. Kuitenkin tutki-musten mukaan työn henkinen kuor-mittavuus on 2000-luvulla laskenut ja fyysinen kuormittavuus lisääntynyt. Varsinkin kuntien työntekijät kokevat työnsä fyysisesti yhä kuormittavam-maksi”, totesi sosiaali- ja terveysminis-teri Paula Risikko avatessaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Työhy-vinvointiviikon Seinäjoella.

Työn fyysisestä kuormittavuudes-ta onkin tullut työhyvinvoinnin kasva-va uhka. Työterveyshuollolla on työhy-vinvoinnin edistäjänä merkittävä rooli, mutta se ei poista työnantajien ja työn-tekijöiden vastuuta oman työympäris-tön parantamisesta.

”Työhyvinvointia ei synny yksin ei-kä itsestään; sitä syntyy hyvästä joh-tamisesta, osaamisesta, osallisuudes-ta ja yhdessä tekemisestä sekä omasta kunnostaan huolehtimisesta”, kiteytti Risikko.

työkyky arvioitava 90 sairauspäiväraha-päivän jälkeen

jälkeen. Vaikka lausunnon toimitta-minen Kelalle 90 päivän jälkeen olisi jatkossa sairauspäivärahan maksami-sen ehto, ehdotuksen ei arvioida ai-heuttavan juurikaan päivärahan mak-sun keskeytymisiä.

Esitys on yksi hallituksen toimen-piteistä työurien pidentämiseksi. Eh-dotus pohjautuu valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän Työhyvinvoin-tityöryhmän ja johtaja Jukka Ahte-lan Työelämäryhmän linjauksiin.

Työhyvinvointi kannattaa myös ta-loudellisesti:”Asiat, jotka parantavat työhyvinvoin-tia, parantavat myös tuottavuutta: työn mielekkyys, hyvä työympäristö ja oikeu-denmukainen johtaminen kannustavat työntekijää ja parantavat organisaation kannattavuutta. Työhyvinvointiin satsaa-minen ei ole menoerä, vaan erittäin tuot-tava sijoitus. Hyöty on keskimäärin kuu-sinkertainen suhteessa panostukseen. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo siis kuusi euroa takaisin.”

ministeri risikko: Kuormittavuus työhyvinvoinnin suuri uhka

5 • 201116

eVVK

IAU:n edustajisto syyskokoukses-saan pohtii vuosittain toiminnan suun-taviivoja. Yksi sen keskeisimmistä teh-tävistä on asettaa tulevalle vuodelle tar-peellinen määrä valiokuntia, jotka niille osoitettujen asiakokonaisuuksien mu-kaan seuraavat sektorinsa kehitystä ja tarpeita. Tällä hetkellä IAU:ssa toimi-via valiokuntia on kolme. Oikeusapuva-liokunta, joka nimensä mukaisesti seu-raa liiton oikeusprosessien valmistelua ja etenemistä. Vaalivaliokunta, joka oh-jeistaa ja johtaa liittomme vaalitoimet. Ne kokoontuvat epäsäännöllisesti tar-peen mukaan. Huomattavin kokonai-suus on edunvalvontavaliokunta, joka puolestaan toimii pääluottamusmie-histä ja työsuojeluvaltuutetuista koot-tuna yhteistyöelimenä. Se kokoontuu tänä vuonna yhdeksän kertaa.

Jaostettua ajatteluaEvvk:n kokoonpanossa ja toiminnassa näkyy mainiosti lentoliikenteen palve-luissa vuosikymmenen aikana tapahtu-nut muutos. Operaatioiden määrä on

Puhekielessä kirjainyhdis-telmä evvk ymmärretään yleisimmin keskustelun päät-tämiseen tähtääväksi tokai-suksi, jonka sisältö kuuluu: Ei voisi vähempää kiinnostaa. Samalla lyhenteellä kutsutaan leikkisästi myös IAU:n edun-valvontavaliokuntaa. Sen tar-koitus on pikemminkin luoda valmiuksia keskustelujen aloittamiseksi.

lyhyitä taantumajaksoja lukuun otta-matta jatkuvasti kasvanut. Toinen huo-mattava tekijä on ollut ilmailualan pe-rinteisten toimijoiden, lähinnä lento-yhtiöiden, viimeaikainen halu siirtää lentoliikenteen tukipalvelut alalle tul-leiden uusien yrittäjien hoidettavaksi. Evvk:n aloittaessa toimintaansa vajaa vuosikymmen sitten, mahtuivat IAU:n pääluottamusmiehet ja työsuojeluval-tuutetut kahvihuoneeseen kokousta

pitämään. Nyt valiokunnan toimintaan osallistuu säännöllisesti yli 40 henkeä.

Edellä mainitusta syystä on valiokun-nan työskentelytapaa uudistettu men-neistä vuosista. Kokouspäivä on jaettu kahteen osaan siten, että aamupäivän ohjelma käsittää yhteisen kaikille suun-natun osion, yleensä koulutuksen tai lu-ennon. Aiheet vaihtelevat, joko liiton it-sensä tuottamasta työehtosopimuksen määräysten läpikäymisestä ja tulkitse-

5 • 2011 17

eVVK

ari m

iett

inen

misesta, tai sitten vieraileva luennoitsi-ja alustaa työmarkkinoihin liittyvästä ai-heesta, kuten esimerkiksi lainsäädännön muutoksista.

Iltapäivällä ryhmä jakaantuu pääluot-tamusmies- ja työsuojelujaokseen käsit-telemään yksityiskohtaisemmin tehtävä- ja ajankohtaisia asioita.

Valiokunnan tarkoitusEvvk:n merkitys liittomme edunvalvon-

nassa on jatkuvasti lisääntynyt. Tässä jo mainittiin muuttunut yritysympäristö. Kenties vieläkin merkittävämpi muu-tos on työnantajien sinänsä perusteltu vaatimus paikallisen sopimisen lisäämi-sestä yleisten työehtojen rinnalle. IAU:n edunvalvontakoneiston on kyettävä tar-joamaan mahdollisimman laadukkaat ja ennen kaikkea tasapuoliset edellytykset paikallisten neuvottelujen läpikäymisek-si ja tulosten aikaansaamiseksi. On kyet-

tävä estämään kohtuuttoman suuren kil-pailuedun tai -haitan aiheuttaminen.

Tilanne ei ole aivan yksinkertainen. Valiokunnan jäsenten yritykset kilpai-levat niukkuuden markkinoista keske-nään, ja tästä syystä keskinäinen koor-dinaatio on enemmän kuin tarpeellista. On luonnollista, että edunvalvojat ha-luavat saada sopimustoiminnan rullaa-maan työpaikallaan, ja aivan varmasti he myös huomioivat aina sopimusta tehdes-sään sen vaikutukset yrityksensä toimin-taedellytyksiin. Nykytilanteessa työnte-kijät ymmärtävät kuitenkin paremmin kuin ennen, että heidän on oltava soli-daarisia keskenään yli yritysrajojen, tai muuten kilpailu ennen pitkää kohdistuu heidän työehtoihinsa. Olisi miellyttävää jos työnantajat vallitsevaa tilannetta laa-jemmin hyväksyisivät tämän lähtökoh-dan. Edelleen viestintuoja joutuu liian usein maalitauluksi. Viimeistään tämä tapahtuu työehtosopimuksen mukaisen työsuhdeturvan umpeuduttua. Tosin on-pa joskus, toki kovin harvoin, kuultu va-liokunnan tauolla arvosteltavan sellais-ta työnantajan edustajaa, jolla ei organi-saatiossaan ole merkityksellistä asemaa päätöksenteossa. Molemmilla on siis op-pimista. Siihen tähtää evvk.

jm KosKInen

Paikallinen edunvalvonta on jotain aivan muuta, kuin patsastella nyrkit pystyssä.

5 • 201118

5 • 2011 19

keNTäN TASOlTA

1. mitä mieltä olet vuorottelu- vapaasta?2. Oletko itse ajatellut lähteä vuorotteluvapaalle?3. miksi olet/et ole ajatellut lähteväsi?

teksti ja kuvat: jYrKI VäYrYnen

JARI JäRVINeNBarona handling Oy1. Hyvä systeemi.2. Olen.3. Pääsisi nollaamaan työpaineet.

SIRPA lAhTINeNNorthport Oy1. Loistava keksintö.Toivottavasti vuorotteluva-paan ehdot säilyisivät nykyi-sellään tai paranisivat.2. Lähtisin, jos olisi talou-dellisesti mahdollista.3. Olisi mukavaa olla hetki pois työelämän kiireistä ja antaa pitkäaikaistyöttömäl-le mahdollisuus päästä kiin-ni työelämään.

TOmI lyIJyNeNFinnair Catering Oy1 Erittäin hyvä homma!2. Olen, mutta toistaiseksi ei ole taloudellisesti mah-dollista.3. Pääsisi keskittymään täysipainoisemmin soitto-harrastukseeni.

JANI AhONeNInterhandling Oy1. Hyvä vaihtoehto työssä jaksamiselle.2. Ei ole tarpeellista toistai-seksi, mutta olen miettinyt.3. Se olisi hyvä vaihtoehto, jos alkaa esimerkiksi raken-tamaan.

Hallitus on lupautunut peruuttamaan vuorottelukorvauksen alentamista koskevan lakiesityksen, jos työmarkki-nakeskusjärjestöjen 13.10.2011 tekemä raamisopimus toteutuu sovitussa muo-dossa ja on riittävän kattava. Sopimuk-

sen kattavuus arvioidaan 25.11.2011.Lisätietoja siirtymäsäännöistä

Työ- ja elinkeinoministeriön sivuil-ta www.tem.fi ja vuorotteluvapaas-ta Työttömyyskassojen Yhteisjärjes-tön sivuilta www.tyj.fi.

Vuorottelukorvauksen leikkauksen peruminen vahvistetaan marraskuussa

arto

Kuj

ala

5 • 201120

JUkeBOkSI

Laulun velkaantuvasta mainarista alkuperä on epäselvä. Yleensä tekijäk-si mainitaan Merle Travis, joka levyt-ti sen ensimmäisenä. Teoksen oikeuk-sia on itselleen vaatinut myös kaivos-miestaustainen George S. Davis, joka väitti tehneensä sen nimellä Nine- to- ten tons; Yhdeksästä kymmeneen ton-nia jo 15 vuotta aiemmin. Versiot ovat muuten lähes identtiset, mutta tekstis-sä esiintyvät tuotanto-odotukset ovat vuosien myötä kasvaneet suunnilleen kolmanneksen. Davisin esitys löytyy al-bumilta, joka nimeään myöten on var-sin kiintoisa: When Kentucky had no union men, Silloin kun Kentuckyssa ei ollut unionin miehiä. Huomattakoon, että Ilmailualan Unioni kiistää vas-tuunsa myös myöhempiin tapahtumiin siellä päin.

Suomessa taitaa The Delta Rhythm Boys -yhtyeen toisinto aiheesta olla tunnetuin. Mutta vähintäänkin vankka on myös Puna-armeijan kuoron sovi-tus, jossa satapäinen äijäkööri loistavi-ne laulajineen ja kalisevine kunniamerk-keineen jyrää kuulijan yli kuin panssa-ridivisioona.

sixteen tons - Kuusitoista tonniaOn aika siirtyä hetkeksi aitoon tunnelmaan. Sen takaa 33 kierroksen minuuttinopeudella rahiseva vinyyli, johon on kaiverrettu The Platters -yhtyeen maskuliinisissa ruumiinosissa tärisevä tulkinta kaivosmiesten arkkivei-susta Sixteen tons; Kuusitoista tonnia. Ajaton kertomus ruumiillisesti raskaista töistä, niiden tekijöiden sielunti-lasta ja siitä kuinka heitä toisinaan käytetään taloudelli-sesti hyväksi.

Syvältä etelästä ja poikittainYhdysvaltojen sisällissota päättyi 1865 Pohjoisvaltioiden voittoon. Historialli-sesti se muistetaan erityisesti säädetyis-tä laeista, jotka kielsivät orjien omista-misen koko maassa. Sodan lopputu-los ei kuitenkaan tarkoittanut suinkaan orjuuden päättymistä. Lukematto-mat joutuivat nimittäin usein entistä-kin epävarmempiin olosuhteisiin siir-ryttyään niin sanotun vapaan ammatin harjoittajiksi maassa, jossa ei juuri ollut työlainsäädäntöä. Vuosisadan loppu-puolisko oli myös erittäin kiivasta maa-hanmuuton aikaa, joten työvoimasta oli pysyvästi huomattavaa ylitarjontaa. Edellä olevaa ei luonnollisesti tule tul-kita niin, että orjatalous ja siihen liit-tyvä ihmisarvon esineellistäminen oli-si jotenkin ollut parempi vaihtoehto. Päinvastoin se on aina, ja kaikissa muo-doissaan, ehdottoman tuomittavaa ja vastenmielistä.

Kuudentoista tonnin teksti kuvaa mai-niosti Yhdysvalloissa tuolloin syntyneitä työmarkkinoita. Kaivosyhtiöt sitouttivat henkilökunnan suorittamalla heille pal-kan rahan sijasta maksutositteilla, jotka

5 • 2011 21

5 • 201122

JUkeBOkSI

kelpasivat ainoastaan yhtiön omistamis-sa kauppapuodeissa. Luonnollisesti työ-läiset perheineen, jos sellaisia suvaittiin, asutettiin yhtiön omistamiin asuntoloi-hin tai hökkeleihin, joiden vuokra pe-rittiin samalla periaatteella. Tunnetaan myös tapauksia, joissa työntekijät joutui-vat kaiken päälle ostamaan vielä työväli-neensäkin. Kuvion täydentää, että lähes-tulkoon kaikki työ teetettiin urakalla. On syytä lisäksi huomioida, että yhtiöt päät-tivät yksipuolisesti palkkojen ja takso-jen tason tarkastamisesta. Palkat jousti-vat notkeasti eri suuntaan hintojen kans-sa. Mainituista syistä ulkoistamiset eivät kuuluneet strategisten linjausten piiriin. Monesti työvoiman kiristäminen oli it-se asiassa kannattavampaa kuin varsi-nainen ydinliiketoiminta.

Pohjoisempi ulottuvuus Laulun välittämä sanoma ei rajoitu ai-noastaan historiaan, Yhdysvaltoihin tai kaivosteollisuuteen. Tästä on esimerk-kejä kylliksi. Suomenkin työmarkki-noilla, jotka oikeudenmukaisuudes-saan luultavasti keikkuvat kärkipäässä koko maailmassa, tämänkaltaiset tapa-ukset ovat joko lisääntyneet, tai ainakin tulleet entistä useammin ja näyttäväm-min julkisuuteen. Harmaa talous ja sen synkkään varjoon piiloutuva työehto-jen polkeminen maksaa yhteiskunnal-le selvitysten mukaan, jotka luonnol-lisesti perustuvat vain arvioihin, noin 5 miljardia vuodessa. Olisi varsin na-iivia kuvitella tämänsuuruisen pinkan katoavan pelkästään joidenkin puu-hastelevien pikkurikollisten taskuihin. Väitteellä ei ole tarkoitus osoitella yri-tyksiä, sen paremmin kuin muitakaan yhteisöjä tai yksilöitä, jotka huomat-tavilla summilla teettävät töitä tai ti-laavat palveluja. Kysymys on ketjuista, joissa toinen pää, usein aidosti, luulee pysyvänsä puhtaana. Tilaajanvastuula-ki määrittelee vain juridiset valvonta-velvollisuudet, mutta niiden yli pätevät aina myös moraaliset edellytykset. To-

ki tämä koskee vain niitä, joilla moraa-li on, eivätkä he koe sitä kilpailuhaitak-si. Kuluttajia, jotka hyväksyvät muita-kin hintoja ja arvoja, kuin sen, joka ulos rahana maksetaan.

Suuri kuva kertoo, että rakennus -ja ravintola-ala koetaan jo lähes menete-tyiksi harmaan talouden temmellysken-tiksi. Kuljetusaloilla kumipyöräliikenne, erityisesti maantierahdin osalta, on ylei-sen käsityksen mukaan hankalinta aluet-ta. Mutta ei ilmailualakaan tältä vitsauk-selta silti säästynyt ole. Kansainvälisyys ja arveluttavalla tavalla luovien konsep-tien luoma hetkellinen kasvu liikenne-määrissä mahdollistaa epäterveitä toi-mintamalleja aivan kyllin. On helppoa ymmärtää vakiintuneiden toimijoiden huoli vastaisista kassavirtauksista, mut-ta vaikeampaa hyväksyä johtopäätökset, joiden mukaan alati tapahtuva alasajo on ainoa vaihtoehto. Olisiko hallittu raken-nemuutos ollut alalla mahdollinen? Ken-ties ei, mutta nyt Pandoran lipas on ta-nakasti auki, ja vaihtoehdot niiltä osin vähäisemmät. Lentoliikenteen arkipäi-väistyminen ja kabiiniin taiten asenne-tut audiovisuaaliset viihdyttimet ovat su-mentaneet osittain käsityksiä todellisuu-desta. Edelleen maailman säännellyin ja turvallisin liikennemuoto perustuu ih-meelle, jossa matkustaja yli kymmenen kilometrin korkeudessa syö ravintolata-soista ruokaa kiitäessään lähes äänenno-peudella muutamassa tunnissa toiselle puolelle maailmaa. Tästä syntyy väistä-mättä kustannuksia. Nykyisillä lippujen hinnoilla taika on vain katoamassa ilman tylsimysten kehäpäätelmiäkin, joissa il-mailualan työntekijöitä syyllistetään vastoin parempaa tietoa kohtuuttomis-ta palkoista, ja milloin mistäkin.

Arkinen pimeysKuusitoista tonnia valaisee vastaansa-nomattomasti myös harmaan talou-den ja työehtojen polkemisen seura-ukset arkitodellisuudessa. Valtion me-netykset verotuloina on yksi asia, koko

työnteon mielekkyys, ja siten tulevai-suuden mahdollisuuksien muuttumi-nen näköalattomaksi sumuksi on toi-nen. Tästä loogisena jatkona on laulun säkeiden kuvaama elämänmeno, jos-sa tapellaan, sekä elämänkumppanin, että satunnaisten ohikulkijoiden kans-sa. Nujerrettu työmies ripustautuu it-sekunnioituksensa riekaleisiin koros-tamalla narrimaista olemustaan per-heenpäänä kieltäytyessään kuulemasta puolisonsa ohjeita ja vetoomuksia. Ri-vien välistä voi lukea, että vähäisten tu-lojen käyttötarkoituksesta ja jaosta on kysymys. Taustalta ei kuulu alkoholi-verotusta kritisoineen kansanedusta-ja Timo Soinin yksikössä mainitsema terävä ja lyhyt kopsu, vaan jatkuva, lo-pulta kaiken puuduttava kopse. Piittaa-mattomuus omasta ja muiden hyvin-voinnista on edennyt pisteeseen, jossa kadulla väistämättä jättäminen on, ai-nakin mahdollisesti liioitteluun taipu-vaisen kertojan mukaan, jo johtanut useisiin miestappoihin.

Tarinan lopun voi kuulija täydentää itse. Maailmassa, joka perustuu epäoi-keudenmukaisuuteen, jäävät jalkoihin tahdoltaan heikoimmat. Vaikka heillä olisi vahva selkä ja nyrkit maan metal-lista.

teKstI: jm KosKInenKuVItus: elIna rajala

5 • 2011 23

SIXTEEN TONS

Some people say a man is made outta mudA poor man’s made outta muscle and blood Muscle and blood and skin and bonesA mind that’s a-weak and a back that’s strong You load sixteen tons and what do you get Another day older and deeper in debt Saint Peter don’t you call me ’cause I can’t go I owe my soul to the company store I was born one mornin’ when the sun didn’t shine I picked up my shovel and I walked to the mine I loaded sixteen tons of number nine coal And the straw boss said ”Well, a-bless my soul” You load sixteen tons, what do you get Another day older and deeper in debt Saint Peter don’t you call me ’cause I can’t go I owe my soul to the company store I was born one mornin’, it was drizzlin’ rain Fightin’ and trouble are my middle name I was raised in the canebrake by an ol’ mama lion Cain’t no-a high-toned woman make me walk the line You load sixteen tons and what do you get Another day older and deeper in debt Saint Peter don’t you call me ’cause I can’t go I owe my soul to the company store If you see me comin’, better step aside A lotta men didn’t a lotta men died One fist of iron the other of steel If the right one don’t a-get you Then the left one will You load sixteen tons what do you get Another day older and deeper in debt Saint Peter don’t you call me ’cause I can’t go I owe my soul to the company store

KUUSITOISTA TONNIA

Sanotaan miehen olevan tehty mudasta.Köyhä mies on tehty lihasta ja verestä;lihasta ja verestä, nahasta sekä luista,heikosta tahdosta ja vahvasta selästä. Kuormaat 16 tonnia ja mitä saat? Olet päivän vanhempi ja pahemmin velkaantunut. Pyhä Pietari älä kutsu, sillä en voi vastata. Sieluni on yhtiön kauppapuodin omaisuutta. Syntyessäni ei aurinko paistanut.Otin lapioni ja marssin kaivokseen. Kuormasin 16 tonnia hiiltä n:o 9, johon kellokalle tokaisemaan:” Sus´siunakkoon”. Kuormaat 16 tonnia ja mitä saat? Olet päivän vanhempi ja pahemmin velkaantunut. Pyhä Pietari älä kutsu, sillä en voi vastata. Sieluni on yhtiön kauppapuodin omaisuutta. Syntyessäni sataa tihutteli.Tappelus ja hankaluudet ovat toinen nimeni. Kasvoin savimailla hurjan äitimuorin nuhteessa, muilta pahaäänisiltä naisihmisiltä en ota vastaan ohjeita. Kuormaat 16 tonnia ja mitä saat? Olet päivän vanhempi ja pahemmin velkaantunut. Pyhä Pietari älä kutsu, sillä en voi vastata. Sieluni on yhtiön kauppapuodin omaisuutta. Nähdessäsi minun saapuvan on syytä väistää. Monet, jotka eivät näin toimineetovat nyttemmin vainaita. Toinen nyrkkini on rautaa, toinen terästä. Jos oikeani ei sinua kaada, sen tekee vasen. Kuormaat 16 tonnia ja mitä saat? Olet päivän vanhempi ja pahemmin velkaantunut. Pyhä Pietari älä kutsu, sillä en voi vastata. Sieluni on yhtiön kauppapuodin omaisuutta.

*Vapaamittainen käännös Poseidon´s wake ltd/ John Matthew SmallriverHuomioita alkutekstistä, suom. huom. - Some people say man is made out of mud – Voisi olla myös Sanotaan ihmisen olevan tehty mudasta, tässä kontekstissa man viitannee kuitenkin nimenomaan mieheen. Vrt. maasta olet sinä tullut.- 16 tons – Tarkoittanee alkutekstissä paunoja (lbs). 16 000 lbs ~ 7257 kg. On sitä siinäkin lapioimista. - Number 9 coal – Voi viitata joko hiilen geologiseen koostumukseen, tietyn hiiliesiintymän suonien numerointiin tai kaivosten nimeen. Yhdysvalloissa on loputon määrä tällä numerolla nimettyjä kaivoksia. Tunnetuin niistä on Länsi-Virginian Farmingtonissa. Puutteellisten työturvallisuusmääräysten vuoksi se hautasi 78 mainaria vuonna -68. - Straw boss – Sananmukaisesti korsipomo, käännöksessä kellokalle. Henkilö, jota on puijattu näennäisellä esimiesasemalla pitämään jöötä työpaikalla. Palkka on entinen, tai jopa huonompi, mutta vähäisetkin oikeudet ovat menneet. Korostaa valta-asemaansa pureskelemalla kortta. Vrt. RTG:ssa aiemmin koeteltu manager- järjestelmä.- Canebrake – Maatyyppi, jossa tiheänä kasvaa sokeri- ja muita ruokoja, bambua jne. Käännös savimaiksi on tehty riittämättömillä botanisilla tiedoilla.

5 • 201124

Uuden kuljetusalan liiton perustamishankkeessa ovat mukana AKT, IAU, PAU, SMU, SLSY ja VML. Hank-keen eteenpäin viemiseksi kokoontuu toistaiseksi seitse-män työryhmää, joiden teh-tävänä on tuottaa esityksiä ja näkemyksiä projektihallituk-sen päätettäväksi toimeksian-tonsa mukaisesti.

edunvalvonnan ja sen osana sopi-muspolitiikan työryhmäValmistelee alustavat linjaukset uuden liiton edunvalvonnan tavoitteista.

Taloutta, kiinteistöä ja liiton tuki-palvelujen työryhmäTekee alustavan arvion kokonaisjäsen-maksun tasosta, jäsenmaksuperusteis-ta ja uuden liiton budjettirakentees-ta. Hahmottaa pidemmän aikavälin talousarvion ja laatii arvion liiton hen-kilöstövoimavaroista.

Kuljetusliittojen yhteistyöryhmätJärjestäytymistä, järjestötyötä, jäsenpalveluja sekä koulutusta ja tiedotus/viestintälinjauksia valmisteleva työryhmäLaatii linjauksia järjestäytymisestä, osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, pe-ruspalveluista ja jäseneduista. Koko-aa ja määrittelee jäsentyyppejä kos-kevat periaatteet, ammattiosastojen perustehtävät, sisäisen- ja ulkoisen tie-dottamisen linjaukset ja luottamus- ja työsuojeluverkoston nykykuvauksen. Tämän lisäksi se asettaa jäsen- ja luot-tamusmieskoulutuksen tavoitteet.

SääntötyöryhmäRakentaa projektihallituksen linjausten pohjalta liiton sääntöjen perusraken-teen ja arvioi lainsäädännön asettamat määräykset ja velvoitteet sääntöihin. Ottaa työssään huomioon periaatteet, jotka aiemmin on päätetty liiton toi-minta-ajatukseksi, arvoiksi ja hallinto-malleiksi. Hahmottaa eri vaihtoehtoja liiton vaali- ja äänestysperusteiksi. Kä-sittelee järjestötyöryhmän pohdintoja ammattiosastojen mallisäännöiksi.

Alueorganisaation kehittämistyöryhmäValmistelee alueorganisaation raken-teet ja tehtävät. Toimii yhteistyössä jär-jestö-, koulutus- ja viestintätyöryhmän kanssa.

henkilöstötyöryhmäLaatii näkemyksen liiton henkilöstöpo-litiikan periaatteista. Arvioi toimiston sisäisiä työtapoja ja sektorirajat ylittä-vän yhteistyön kehittämistä. Käy kes-kusteluja työsuhde- ja eläkeasioiden toteuttamisen lähtökohdista. Analysoi henkilöstön osaamiskartoituksen tu-loksia ja vaikutuksia.

Työttömyyskassojen yhteistyötä valmisteleva työryhmäTekee valmistelutyötä kuljetusalan yh-teisen työttömyyskassan perustami-seksi.

lIsätIetoja: WWW.KuljetuslIItot.FI

Into Kustannus Oy tekee merkittävää kulttuurityötä julkaisemalla pamfletti-sarjaa. Sen kantavana periaatteena on antaa tilaa niille yhteis-kunnallisille kirjoittajille, joi-den ajatukset harvakseltaan pääsevät esille valtamedi-assa. Julkaistujen listalla on sekä tuntemattomampia, että jo ansioituneita vastarannan kiiskejä meiltä ja muualta.Pitkän linjan ay-mies Kalevi Hölttä on tarttunut aina suuria tunteita herättä-

vään aiheeseen, työtaisteluun. Valin-ta on erinomainen sikäli, että molem-min puolin vastakkainasettelua teemaa käsitellään yleensä julkisessa keskuste-lussa kvasi -totuuksia pyöritellen, kipe-än aiheen asiallista ja syvällistä puintia vältellen. Teoksen ote on tutkijanomai-nen.

Kirjan nimi, joka raflaavuutensa puoles-ta herättää varmasti kiinnostusta, on sikäli harhaan johtava, että itse sisältö jakaantuu työtaisteluohjeistuksen ohella laajaan poh-diskeluun erilaisten konfliktien luontees-ta. Tässä suhteessa sen kohderyhmäksi so-pivat yhtä hyvin yrityskohtaista kulmaan-sa laajemmin työrauhasta kiinnostuneet

työtaisteluopas – Kalevi hölttähenkilöstöpäälliköt, kuin ärjyt ammatti-osastojen puheen-johtajatkin.

Teos on moni-puolinen, ja raikas keskustelunavaus parhai-den pamfletti-perinteiden mukaises-ti. Sen ainoaksi heikkoudeksi voi maini-ta tyylin, jossa välillä heilahtavat men-neiden vappujen lippulinnat. Se saattaa vieraannuttaa osan niistä lukijoista, lä-hinnä työnantajien puolelta, joiden kan-nattaisi kirjaan tutustua.

jm KosKInen

5 • 2011 25

missä menee terveen kilpailun raja?

Kotimaisten lento-yhtiöiden ydintoimintaa ovat enemmänkin yt-neuvottelut kuin lentotoiminta

U utispäivä Demarin päi-vyrissä julkaistiin 30.8. len-tämisen arkipäiväistymi-sestä artikkeli, jossa haas-

tateltiin Oulun lentoaseman päällikköä Pekka Mäntystä. Mäntynen kertoi tyy-tyväisenä lentoaseman uuden laajen-nuksen valmistumisesta ja iloitsi lento-matkustajien määrän huimasta kasvus-ta. Matkustajamäärien kasvun suhteen Mäntysellä onkin aihetta tyytyväisyy-teen. Lisääntynyt lentomatkustami-nen on myös tuonut työtä Oulun lento-asemalle, mikä on sinänsä positiivista. Kasvun siivittäjiksi Mäntynen mainit-see ennen kaikkea halpalentoyhtiöt.

Tällä kasvulla on myös kääntöpuoli. Vaikka matkustajamäärät lisääntyvät, lentoyhtiöt saavat yhä pienempiä tuloja ostetuista lentolipuista. Halpalentoyh-tiöt ovat kustannusrakenteensa ansios-ta etulyöntiasemassa ja näin asettaneet kotimaiset lentoyhtiöt yhä tiukempaan rakoon. Kilpailu on kuluttajalle tietenkin eduksi ja kilpailua pitääkin olla, mutta missä menee terveen kilpailun raja?

Ulkomaiset halpalentoyhtiöt ovat val-loittaneet Suomen lentomarkkinat, ja ne kilpailevat pääosin kotimaan, Pohjois-maiden ja Euroopan reiteillä. Halpa-lentoyhtiöt käyttävät usein ulkomaista työvoimaa edullisemmilla sopimuksilla, mikä on suuri kilpailuvaltti, mitä tulee operoivan lentoyhtiön kustannusraken-teeseen. Kotimaiset lentoyhtiöt eivät ky-kene tähän kilpailuun, joten heidän on täytynyt sopeutua kiristyneeseen kilpai-lutilanteeseen; ensiksi ulkoistettiin maa-palvelut, kuten lähtöselvitys sekä matka-tavaroiden käsittely. Samainen ilmiö on ollut havaittavissa maailmalla isommilla lentokentillä jo pidemmän aikaa. Tilan-

teessa, jossa palvelutarjoajia on paljon ja jossa jokaisella on omat toimintata-pansa ja kilpailu edelleen kiristyy, myös edunvalvonta vaikeutuu. Tämä on näh-ty jo monina ulosmarsseina ja lopulta asiakas kärsii.

Tällä hetkellä saamme lukea lehdistä, kuinka kotimaisten lentoyhtiöiden ydin-toimintaa ovat enemmänkin yt-neuvot-telut kuin lentotoiminta. Nyt suurim-malla sinivalkoisella ovat syynissä tekni-set palvelut: kun lipusta saatavilla tuloilla pitäisi ylläpitää laivaston lentokelpoi-suus, on raha taas tiukilla. Syntyy tilan-ne, jolloin huoltopalvelut joudutaan jo lähes ”pakonomaisesti” hakemaan hal-vemmilta palveluntarjoajilta, toisin sa-noen ulkomailta. Suomessa ollaan aja-massa alas alaa, jonka työntekijöiden ammattitaitoa on arvostettu ja johon on ollut vankka luottamus miltei sadan vuoden ajan. Ennusteet näyttävät, että lähitulevaisuudessa pelkästään pääkau-punkiseudulta on alalta kadonnut mil-tei tuhat työpaikkaa.

Kyseessä on pudotuskilpailu: viimei-senä elossa oleva jatkaa toimintaa. Jos Suomen sisäistä lentoliikennettä harjoit-taisi tulevaisuudessa vain yksi tai kaksi halpalentoyhtiötä, niin kuinka halpa oli-si lentolippu enää silloin, kun kotimaiset kilpailijat loistavat poissaolollaan? Työ-paikat alalta olisivat lähes kadonneet, ja heidän työpaikkojensa myötä myös Suo-meen tulevat verotulot. Onko tämä yh-teiskunnan ja työpaikkojen kannalta ter-vettä kilpailua?

janne laaKsonenlentokonemekaanikko,

pääluottamusmies Blue1 oY

5 • 201126

Onko kukaan koskaan istu-nut Kalliossa puistossa juo-massa pussikaljaa? Entä onko kukaan koskaan sillä retkel-lään astunut koiranp*#aan? Jos on, niin ovatko ystäväsi sen jälkeen käyneet ”hoita-massa” sulle uudet ”tonnin stiflat” divarista, jonka ydinlii-ketoimintaan kuuluvat kirjat sekä kengät?

Pienistä kikkareista tulee suuria jut-tuja, kunhan vain oivaltaa niiden mer-kityksen. On luvassa filosofista, elämäl-tä maistuvaa, hieman liian pitkäksi ve-nytettyä nuoruutta. Sitä paitsi ei ne ole tonnin stiflat. Tai ehkäpä kyseessä on varttuvan sukupolven tarjoama vaihto-ehto. Asia ratkeaisi mitä luultavimmin nopilla, mutta olen, ikävä kyllä, hävittä-nyt niistä yhden.Antielokuva

Romaanina Mikko Rimmisen vuon-na 2004 ilmestynyt teos osui keskelle taulua. Siitä kertoo myynti, käännösten suuri määrä ja useat teatterisovitukset.

Pussikaljaelokuva - syrjäytymisen laitamilla nähdään hyviäkin päiviä

Elokuvaksi sovitettuna sitä voisi luon-nehtia todeten, että se järjestelmällisesti sotii lähes kaikkia draaman perussään-töjä vastaan. Tästä syystä sitä ei ehkä ole edes syytä arvostella elokuvana.

Tarinan sisältö on lyhyehkö kertomus ystävyydestä, jonka kohokohtia ovat eit-tämättä kaikille yhteinen mehun vihaa-minen. Henkilöt ovat persoonallisia ja sanavalmiita kaveruksia. Hennisen häl-läväliä meininkiin tuo mielekästä ristirii-taa Lihin positiiviset toimintaan ryhty-miset. Jussi Nikkilän ruumiillistamalla Marsalkalla tuntuu olevan jonkinmoi-nen päämäärä. Kohteen lähestyminen tai tavoittaminen vain tuntuu hieman jumittavan.

Kallio on jossain yhteydessä mainit-tu yhdeksi elokuvan pääosan esittäjäk-si ja sitä se tuntuu olevankin. Elokuva on lähes kokonaisuudessaan kuvattu siellä, muutamaa sisäkohtausta lukuun ottamatta. Hesaria ja Vaasankatua siis mennään. Loistoidea lähteä kaupungin keskustaan ”hoitaan asioita” tuo pien-tä jännitettä muutoin melko paikallaan notkuvaan elokuvaa. Juuri kun jätkät ovat pääsemässä Pitkänsillan tuolle puo-

len, ojentaa kohtalo rujon kätensä ja ker-too, että matkasta sinne kuuluisi maksaa. Hinta on tietysti liian suuri. Se käy ilmi näppärällä dialogilla toteutetussa kohta-uksessa, jossa Henninen saa kuulla kun-niansa ostettuaan tölkillisen ”aivan liian kallista” tuontiolutta.

Tilanteissa kuin tilanteissa päästään kuitenkin jotenkuten eteenpäin, kunnes törmätään Hennisen huomionkipuun, joka päättääkin näyttää sen rujoimman puolensa, vieläpä suoraan päin virkaval-taa. Silloin tuontioluen viipyilevä maku on pelkkä muisto vain.

Pussikaljaelokuva on elämän makui-nen välipala, jota ei sellaisille katsojil-le voi suosittaa, joille Aristoteleen draa-mankaari on ”must”. Mutta on sitäkin ryhmää, joka tykkää olla ainiaan jatku-vassa keskikohdassa, kuten elokuvan henkilöt.

Ohjaaja Ville Jankerille Pussikalja-elokuva on ensimmäinen pitkän eloku-van ohjaustyö. Käsikirjoitus elokuvaa varten on tehty yhdessä romaanin kir-joittajan Rimmisen kanssa.

Vesa sunI

jolle

onn

ism

aa

5 • 2011 27

Ilmailualan Unioni IAU ryPuh. 09 4785 71, www.iau.

JäsenkorttiValid thru 2015

Uudet jäsenkortit postitetaan liiton jäsenille marraskuussa, joten niiden pi-täisi olla jokaisella jo hyvissä ajoin en-nen joulua.

Kortin voi ottaa käyttöön heti ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Se toi-mii Keskinäinen vakuutusyhtiö Turvan va-kuutuskorttina. Kortilla saat myös alen-nusta Teboililla tankatessasi tai majoit-tuessasi Suomen Retkeilymajajärjestö SRM:n majoituskohteissa. Tiedot näistä eduista löytyvät kortin takaosasta ja mui-hin jäsenetuihin voi tutustua liiton koti-sivuilla www.iau.fi. Tärkeää postia

uudet jäsenkortit tulossa

3 • 2011 17

■ Eläkeläisten asema vapaajäseninä on säännöillä säädelty. Vapaajäsenyys tarkoittaa sitä, että eläkeläiset voivat olla jäseninä tarvitsematta maksaa jä-senmaksua. He voivat osallistua kaik-keen ammattiosaston ja liiton järjes-tämään toimintaan. Ainoa ero työssä käyviin, jäsenmaksua maksaviin jäse-niin on se, että heillä ei ole ammatti-osaston vaaleissa vaalikelpoisuutta ei-kä äänioikeutta. Hallintojen jäseninä he siis eivät voi toimia.

Sääntöjen mukaisesti vapaajäsenyy-den saaminen edellyttää kirjallisen ha-kemuksen tekemistä liiton hallituksel-le. Sen voi tehdä vapaamuotoisesti tai oheisella lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen jasenasiat@iau.fi.

Entä jäsenedutLiittovakuutus ei koske eläkeläisiä sa-malla tavalla kuin muita. Eläkeläiset saavat liittovakuutuksesta hyödykseen vain vakuutusten keskittämisalennuk-

■ Jos sinulla on sääntöjen tarkoittama oikeus jäsenmaksuvapaaseen (esim. opintovapaa, varusmiespalvelus, äitiys - tai vanhempainloma, pitkä sairaus, olet työttömänä KELA:n päivärahalla, tms.), ilmoita siitä liittoon. Ilmoituksen voit tehdä vapaamuotoisesti, tai toimittamalla tämän lomakkeen täytettynä tai vastaavat tiedot:

sähköpostilla jasenasiat@iau.fi tai faksilla (09) 4785 7250 taipostitse osoitteeseen (kirjeen voi lähettää ilman postimerkkiä):Ilmailualan Unioni IAU ry / jäsenrekisteriTunnus 501594200003 VASTAUSLÄHETYS

Eläkeläisjäsenen asema liitossaAmmattiosastoissa oli vuodenvaihteessa reilut 630 eläkkeellä olevaa jäsentä. Kyse on siis varsin suuresta osasta jäsenistöä, noin 16 prosentista.

sen, jos heillä on Turvassa useampia vakuutuksia. Matkustaja- ja tapatur-mavakuutus eivät heitä koske. Yksityis-kohtaisempia tietoja vakuutusalennuk-sista voi kysellä suoraan Turvan toimis-toista.

Liiton jäsenille kuuluvia lomaetuuk-sia voivat eläkeläiset käyttää pääsääntöi-sesti samalla tavoin kuin kaikki muutkin jäsenet. Samoin he saavat samat sopi-musalennukset muun muassa Suomen Retkeilymajajärjestön majoituspalve-luista, sekä Teboilin tarjoamat poltto-aine- ja muut alennukset. Luonnollisesti myös tämä liiton jäsenlehti postitetaan heillekin.

JÄSENTIETOJEN MUUTOSILMOITUS JÄSENREKISTERIIN

Nimi: ______________________________________ Henkilötunnus ________________________________

Ajalle: _________________ – __________________ Syy _________________________________________

Ajalle: _________________ – __________________ Syy _________________________________________

Muuta: ____________________________________________________________________________________

HAEN VAPAAJÄSENYYTTÄOlen siirtynyt _______________________________ eläkkeelle ______ – ______ – _____________ alkaen.

Päiväys ______ – ______ – ____________________ Allekirjoitus __________________________________

HAEN JÄSENMAKSUVAPAUTTA

LISÄTIETOJA: www.iau.fi /jasenyys/jasenmaksuista_vapautuminen

5 • 201128

Hei taasMeillä oli keväällä oikein miellyttävä keskustelu- ja kahvihetki, vanhoja tuttuja

tavaten. Kiitos IAU:lle sumpista, pullasta ja tilojen järjestämisestä. Vilkkaassa

keskustelussa puhutti yksi asia kaikkein eniten - kuinkas muuten - eläkkeet.

Tästä syystä päätimme järjestää erityisen keskustelu- ja kyselytunnin aiheesta.

TEEMA ILTAPÄIVÄ: ELÄKKEET

TIISTAINA 8.11.2011 KLO 13.00

IAU:n tiloissa Hakaniemessä

John Stenbergin ranta 6, Helsinki

Tilaisuuteen on kutsuttua asiantuntijoiksi eläkejohtaja Anneli Alaluusua

Porasto Oy:stä ja apulaisjohtaja Rami Heino Finnairin eläkesäätiöstä.

Teillä jokaisella on varmaan kysymyksiä eläkkeistänne, Finnairin

lisäeläkkeistä ja muusta aiheeseen liittyvästä. Miettikää etukäteen kysymykset

jotka ovat teitä eniten askarruttaneet.

Keväällä meitä oli paikalla seitsemisenkymmentä, ja luulen tämä aiheen

kiinnostavan meitä niin, että tulemme paikalle vielä runsaslukuisemmin.

Ilmoitteletko Hautamäen Reijolle, reijo.hautamaki@iau.fi, (09) 4785 7221 tai

Kainulaisen Pekalle, pekka.kainulainen@iau.fi, (09) 4785 7227 jotta et jäisi

ilman tarjoilua.

Näemme marraskuussa

Koollekutsuja

Erkki Luoto

Työeläkeotteen antamiseen ja ot-teella näkyvien tietojen oikeellisuuden selvittämiseen ehdotetaan muutoksia. Vuodesta 2013 alkaen yksityisten alo-jen eläkelaitokset lähettäisivät vakuu-tetuille kirjallisen työeläkeotteen vain joka kolmas vuosi.

Työeläkeote on asiakirja, jonka yksi-tyisen alan työeläkelaitokset lähettävät tällä hetkellä vuosittain työeläkevakuu-tetuille työntekijöille ja yrittäjille. Työ-eläkeotteella näkyvät työeläkettä kar-tuttavat ansiot ja karttuneen eläkkeen

määrä. Työntekijä voi tarkistaa eläkeot-teensa myös sähköisenä eläkelaitoksen verkkopalvelussa. Jos työntekijä huomaa eläkeotteen tiedoissa virheen tai puut-teen, eläkelaitoksen on selvitettävä tie-tojen oikeellisuus.

Eläkelaitoksella olisi jatkossa velvolli-suus selvittää otteella näkyvien tietojen oikeellisuus takautuvasti kuuden vuoden ajalta. Näin varmistetaan se, että työnteki-jällä olisi vähintään kaksi kertaa mahdolli-suus tarkistaa jokaisen vuoden ansiotiedot ja pyytää selvitystä otteella näkyviin tietoi-

työeläkeote kotiin vain joka kolmas vuosihin. Tällä hetkellä selvitysvelvollisuus on rajattu viiteen vuoteen.

Työeläkeotetta koskevat säännökset sitovat vain yksityisten alojen työeläke-laitoksia. Ensi vuodesta lähtien työeläke-otteella näkyvät kuitenkin myös valtion, kunnan ja kirkon palveluksesta makse-tut, eläkettä kartuttavat ansiot.

Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä torstaina 6. lokakuuta. Lait on tarkoitus saada voimaan 1. tammikuuta 2012.

lähde:stm

6 • 2010 29

hUGO TUNGO

K onsernimme hallituksen lin-jausten mukaisesti ja toimi-van johdon toimeksiannos-ta, luovutan raporttini par-

turipalveluidemme siirtämisestä pois Suomesta. Uudeksi sijoituspaikaksi olen kaavaillut Viroa, tarkalleen otta-en Tallinnaa.

Taustaksi totean, että jo pitkään olem-me tuskailleet toiminnallemme tärkeän hiusmuotoilun kalleuden kanssa. Paino-tan, että vaikka kyseessä ei olekaan Vil-lakoira Oyj:n ydinliiketoiminta, on huo-mattavan kiusallista, että allekirjoittanut-ta on jo kahdesti kaupungilla liikkuessani luultu IAU:n puheenjohtajaksi. Tilanne on pikaisesti saatava kuosiin.

Esitän toiminta- ja kuluanalyysini asi-an ratkaisuksi. Tulen suosittamaan raju-ja leikkauksia parturimenoihin.

Uudesta toimintatavasta syntyy jon-kin verran varsinaisen palvelun ulkopuo-lisia kustannuksia. Ne ovat rationalisoin-nin jälkeen yhdeltä päältä seuraavasti jakauksella: Lauttamatka ja hotelliyöpy-minen Tallinnassa noin 100 euroa. Yh-teistyökumppaneiden huomioiminen vanhan kaupungin yössä noin 1500 eu-roa. Terveisiä vaan Järvenpään Martoil-le, Espoon Kokoomusnaisten ruskaret-keilijöille ja Saapasjalkakissalle. Ja kiitos eli suurtänu viimeisestä. Vielä tulee huo-mioida työtehtäviin matkustavalle suori-

tettava Viron päiväraha. Se on kahdelta vuorokaudelta 96 euroa vuonna 2011.

Varsinaisen toiminnan järjestämisen kannalta on merkitystä kuitenkin aino-astaan sillä, että hiuksia halkovan kilpai-lutuksen jälkeen löytämämme palvelun-tarjoaja - Juuksur Vitali & Svetlana - on valmis itse työhön 15 eurolla. Vertailuk-si todettakoon nykyisten palveluidemme yksikköhinta, joka on 30 euroa.

Yrityksellämme on siis mahdollisuus saavuttaa peräti 50 prosentin säästöt par-turikustannuksista siirtämällä ne pysy-västi Suomenlahden eteläpuolelle. Jos lähdemme siitä oletuksesta, että kysei-sen palvelun tarve toteutuu keskimää-rin noin kerran kuukaudessa, on meidän vuositasolla mahdollista saavuttaa jopa 180 euron säästöt kuontaloa kohden. Sa-noisin, että jos aiomme jatkaa toimin-taamme nykyisellä mallilla, on meidän ryhdyttävä rekrytoimaan kaljuja.

Tämän lisäksi esitän, että edellä ku-vattu rajataan korvalliselta vain niiden henkilöiden ja heidän perheenjäsenten-sä käyttöön, jotka jo nyt kuuluvat yrityk-semme palkitsemisjärjestelmän ja lisä-, sekä hiuslisäke-eläke-edun piiriin.

Eri henkilöstöryhmille sen sijaan tä-män etuuden tarjoaminen ei nähdäkse-ni ole enää tätä päivää. Tiedon joutuvat heitä edustavat järjestöt nielemään nah-koineen ja karvoineen.

ulkoista kauneutta

unIonIn IlmestYmInen 2011

Numero 6 ilmestyy 16.12. aineisto toimitukseen 28.11.

IlmoItusKoot ja hInnat (alv 0 %)

koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

elin

a ra

jala

5 • 201130

Hajaantukaa, sillä täällä ei ole mitään nähtävää. Vallataan Wall Street ta-kaisin.

unioni-lehti ilmestyy myös internetissä

lehti löytyy liiton sivuilta osoitteesta:www.iau.fi

julkaisemme koko painetun lehden pdf-muodossa.

liiton nettisivuilta löytyy myös työehtosopimusja paljon muuta tietoa.

IlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

28.10.2011

nro 5

Raami sahaa

Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa

Ilmailualan unioni Iau ry

toimisto on avoinna arkisin klo 9.00–14.00

osoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 helsInKIfaksi: 09 47857 209

kassanhoitaja Paula seppälä p. 09 47857 200kassanhoitaja sari meling p. 09 47857 202 kassanhoitaja mirva tuomi p. 09 47857 203kassanjohtaja Kari Kallio p. 09 47857 201

email: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.irkatk.fi

john stenbergin ranta 6Pl 33700531 helsInKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja juhani haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja reijo hautamäki (09) 4785 7221liittosihteeri juha-matti Koskinen (09) 4785 7225sopimussihteeri arto Kujala (09) 4785 7222työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227taloussihteeri ari miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: ari miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

4 • 2011 31

© jm

Kos

kine

n ja

elin

a ra

jala

5 • 201132

työsuojeluvaaleissa marras- ja joulukuussa valitaan työsuojeluvaltuutetut, -varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet. työpaikalla, jossa työskentelee 10 työntekijää, on valittava työsuojelu-

valtuutettu. myös pienemmillä työpaikoilla voidaan työsuojeluvaltuutettu valita.

työnantaja ja työntekijöiden edustajat sopivat valintojen käytännön järjestelyistä.

lisätietoja liiton toimistosta (09) 4785 7227

TyösuojeluvaaliT

1.11. -31. 12. 2011

Nyt etsitään ihmisiä, jotka ovat valmiit teke-mään työtä työturvallisuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin eteen. Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja.

M Itella Posti OyItella Green