pyÖrÄilykasvatus vauhtiin suomessakin · 2014-03-26 · pyöräilyn edistäminen tarvitsee...

1Poljin 2/2014

20142

PYÖRÄILYN EDISTÄMISTÄ LÄHIÖISSÄ

WINNIPEGINTALVIPYÖRÄILY-KONFERENSSI

PYÖRÄILYKASVATUSVAUHTIINSUOMESSAKIN

2 3Poljin 2/2014 Poljin 2/2014

Poljin 2/2014Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti.

Kansikuva: Antero Aaltonen

Seitsemästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti [email protected]

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: [email protected]

Pyöräilykuntien verkosto ryToinen linja 1400530 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriöSuomen Kuntaliitto

Poljin 3/2014 ilmestyy toukokuussa viikolla 19. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 17.4.2014 mennessä.

Sisällysluettelo:Pyöräilykasvatus vauhtiin Suomessakin.........................................................6Think Bike -koulutus ....................................................................................8Onnistuneen pyöräilykampanjan avaimet......................................................9Työmatkapyöräilystä liikuntaa Helsingissä ................................................10Pyöräilyn edistämistä lähiöissä....................................................................12Pohjois-Amerikassa arvostetaan suomalaista talvipyöräilyosaamista.........14

pääkirjoitus

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS adoptoi pari vuotta sitten Kööpenhaminassa suuren suosion saavuttaneen ”I cycle CPH” -logon ja kampanjan. Kampanja on ollut Jyväskylässä huikea menestys. Pyöräily on saanut sen ansiosta paljon po-sitiivista näkyvyyttä ja logon pohjalta suunnitellut pyörätarrat, t-paidat ja hei-

jastimet on viety käsistä. Samalla JYPS on saanut satoja uusia jäseniä.Muutama muukin Euroopan kaupunki (esim. Lontoo) on Jyväskylän ohella otta-

nut esimerkistä vaarin. Kööpenhaminan innoittajana on puolestaan ollut I NY -logo, yksi maailman tunnetuimpia brändejä jo pelkästään miljoonien turistien t-paitojen vä-lityksellä.

Hyvät ideat ansaitsevat tulla mahdollisimman laajasti hyödynnetyksi ja siksi JYPS on yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston kanssa vapauttanut logon ilmaiseen ja yleis-hyödylliseen käyttöön. Logon käytön helpottamiseksi ja soveltamiseksi on avattu We Cycle Finland -sivut wecyclefinland.fi. Sieltä jokainen kunta tai muu pyöräilyä edistä-vä taho voi helposti muokata logon oman paikkakunnan tyyliin sopivaksi ja hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pyöräilyn ”brändääminen” ja pyöräilykaupungin imagon rakentaminen on tietys-ti muutakin kuin hauska logo ja siihen liittyviä tuotteita. Kööpenhaminassa tämä on si-säistetty harvinaisen hyvin. Pyöräilyn edistämisen kivijalkana ovat laadukkaat ja koko ajan kehittyvät olosuhteet, joiden entistä suurempaan käyttöön kannustetaan kekseli-ään kampanjoinnin avulla. Kaupungin tavoitteena onkin tehdä pyöräilystä yhtä luonte-va ja normaali osa arkea kuin hampaiden harjaamisesta.

Pyöräilyn edistäminen tarvitsee tuotteistamista ja laadukasta markkinointia siinä missä kaikki muutkin asiat, joilla halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja valintoihin. Siksi hyviä ja menestyksekkääksi osoittautuneita keinoja kannattaa hyödyntää. Parhaat kampanjat ovat strategisia ja yksityiskohtien kopioinnin sijasta kannattaakin ottaa op-pia menestyskampanjoiden takana olevasta ajattelusta, kuten sivun 9 artikkelissa to-detaan.

Tärkein asia pyöräilykunnan imagon rakentamisessa on, että olosuhteiden kehittä-mistä tapahtuu koko ajan ja asukkaat myös huomaavat sen. Muuten kampanjoinnista tulee falskia ja hyvä imago jää kaukaiseksi haaveeksi.

Matti Hirvonenpäätoimittaja

Pyöräilykunnan imago


Lyhyesti

Usein kampanjoinnissa pyritään yhdis-tämään sekä turvallisuus että pyöräi-lyn lisääminen. Pyöräilyn edistämiskam-panjassa on kuitenkin tärkeätä arvioida, minkä verran kampanja voi sisältää tur-vallisuusviestejä ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti pyöräilymäärään. Tanskas-sa on pyritty mittaamaan suhtautumista tekstittömillä kuudella kuvalla (virkis-tyspyöräilijä, kypärätön ja kypärällinen pyöräilijä yksivärisellä taustalla, pyörä-onnettomuus, autoilukuva ja liikenne-ruuhka) sekä yhdellä tyhjällä vertailu-kuvalla. Kullekin koehenkilölle, joita oli yhteensä 3500 eri kaupunkialueilta, näy-tettiin yhtä kuvaa.

Kun Sari Essayah ja hänen taustaryhmänsä EPP (Euroopan kan-sanpuolueen ryhmä, EP:n suurin ryhmä) kannattivat Europar-lamentissa sekä pyöräilyä että EuroVeloa koskevien viittausten mukaan ottamista TEN-T -verkkoon (Trans-European Tranport Network), halusi ECF:n Ben McEldowney jutella hänen kans-saan arkipyöräilystä. BM: Kerro suhteestasi pyöräilyyn. SE: Pyöräilyllä on ollut suuri merkitys elämässäni niin pienestä kuin muistan. Meillä ei ollut autoa ja pyöräily oli meidän kulku-tapamme 8 km päässä olevaan kaupunkiin, aluksi äidin kyydissä ja sitten omalla pikkupyörällä. Eräs onnellinen lapsuuden muis-toni on pyöräretki eväineen 10 km päässä asuvan tädin luokse. Kun olin 12-vuotias sain 5-vaihteisen aikuisten Tunturi-pyörän, jota käytin siihen asti, kunnes mieheni 10 vuotta sitten halusi yl-lättää minut uudella pyörällä. Lapset nauroivat, kun ensimmäi-nen kysymykseni oli, että mitä teit vanhalle pyörälleni. Minulla oli ilmeisesti vahva tunneside siihen. Kun tulin valituksi Suomen Eduskuntaan, pyörä muodosti edelleen osan työmatkaani. BM: Eräs meitä hämmästyttänyt asia on, että niin monet suo-malaiset pyöräilevät myös talvella. Kuulutko itse heihin?SE: Kyllä. Mutta tietysti tarvitset silloin nastarenkaat. Käytän talvella vanhempaa leveärenkaista pyörää. Pyöräily lumella ei ole mikään ongelma. BM: EuroVelo reitti 10 menee Turun kautta. Tiesitkö siitä en-nen kampanjaamme, ja onko se suosittu pyörämatkailureitti?SE: Saariston kautta menevä reitti on aina ollut suosittu. Pyö-rämatkailun edistämiseksi tehdään alueella hyvää työtä. Ai-ka-ajoin on pyöräilijöitä jopa etukäteen varoitettu siitä milloin lauttayhteydet täyttyvät. Reittejä parantaa niiden sijoittaminen

historiallisille tiepohjille ja kauniisiin maisemiin. Pyöräilyolo-suhteissa on kuitenkin vielä paljon parantamista. BM: Voivatko pyöräily ja pyörämatkailu hyödyttää paikallista taloutta sellaisilla alueilla kuin Turun seutu?SE: Mielestäni pyörämatkailu voi olla taloudellisesti hyödyllis-tä. Saaristoakin enemmän potentiaalia on muualla Suomessa. Esimerkiksi EuroVelo -reitit 11 ja 13 kulkevat Pohjois-Suomessa harvaanasutuilla alueilla, jossa maatilamatkailu voi tarjota ma-joitusta. Taloudellisia etuja pyöräilystä on nähtävissä myös Hel-singissä, esimerkiksi pyörälähetit, ja tietysti valtiolle tulee talou-dellista hyötyä kaikista työmatkapyöräilijöistä. BM: Miksi sinä ja EPP ryhmä kannatitte pyöräilyviittauksien sisällyttämistä TEN-T ohjeisiin ja miksi eurooppalaista rahoi-tusta tulisi kohdistaa pyöräilyyn?SE: Jo taustastani johtuen pyöräily on minulle jokapäiväinen asia. Aivan kuten muillakin kulkumuodoilla – tie-, raide- ja me-riliikenteellä – on paikkansa TEN-T verkossa, niin myös pyö-räilyllä. On huomattava, että EPP on myös ilmastoystävällinen puolue. Investoinnit pyöräilyyn ovat ilmeisen tärkeää ilmasto-muutoksen takia. Mutta olen huomannut, että useimmat ihmi-set ovat huolissaan myös kaupunkien ilmanlaadusta ja investoi-malla pyöräilyyn voidaan parantaa jokaisen elämänlaatua myös tältä osin. Jos ihminen ei ole tottunut pyöräilyyn arkiliikkumi-sen osana, hän helposti pitää sitä vain urheiluna tai vapaa-ajan harrastuksena. Minulle on kuitenkin aivan luonnollista, että pyöräily on erittäin hyvä tapa liikkua eri paikkoihin.

Lähde ECF’s Jan 31 Newsletter, www.ecf.com/news

Meppi Sari Essayah ECF:n haastattelussa

Pyöräilyn markkinointiviestien vaikutuksen mittaaminenKeskeinen markkinointiin liittyvä nä-

kemys on eri kulkumuotojen tuottamat elämykset. Tutkimuksessa pyöräily sai parhaat pisteet, joskin myös autoilu pär-jäsi hyvin. Pyöräilylle toi autoilukuva yl-lättäen ja vapaa-aikapyöräilykuva odote-tusti parhaat pisteet. Autoilukuvalla oli positiivinen vaikutus myös autoilukoke-muksiin.

Pyöräilyä lukuun ottamatta muille kulkumuodoille (ha, joukkoliikenne ym.) onnettomuuskuva ja kypäräkuva toivat parhaat pisteet eli viestit ”muista aina käyttää kypärää” ja ”pyöräily on vaarallis-ta” näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti pyöräilyyn. Autolla kulkeminen sai katso-

jilta paremmat pisteet näiden nähtyä ky-päräkuvan verrattuna autoilukuvaan.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka vastaajat sanoivat asenteensa ky-pärään olevan hyvin positiivinen, niin sil-ti kypäräkuva motivoi heitä käyttämään muita kulkutapoja. Jos pyöräilyn edistä-miskampanjassa on tarkoitus tuoda esiin myös turvallisuusasioita, niin ne pitäisi tutkimuksen mukaan keskittää yksilöön ja jättää pois yleiset viittaukset pyöräilyn vaarallisuudesta.

Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine

Vuonna 2009 Hollannin yhdyskunta- ja ympäristöministeriö julkisti ohjelman, jossa luodaan pyöräilyn supervaltateitä. Tar-koitus on tarjota mahdollisuus mukavaan, nopeaan ja turvalli-seen työmatkapyöräilyyn. Ohjelma sisälsi rahallista tukea 18 yh-teyden rakentamiseen sekä menetelmän kehittämisen niiden toteuttamiseksi. Päätavoite, joka on myös Hollannin liikenne-ministeriön tavoite, on vähentää päätieverkon ruuhkaisuutta kaupunkien ympäristöissä. Uusien superpyöräteiden tarkoitus on rohkaista autoilijoita siirtymään autoistaan pyöräilemään. Näiden hankkeiden hintahaarukka on 2-17 miljoonaa euroa ja ne sijaitsevat yleensä usean kunnan alueella. Tästä syystä me-netelmässä suositellaan riippumattoman projektipäällikön ni-meämistä kullekin hankkeelle. Lisäksi hankkeesta ja sen eri osa-tekijöistä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti poliittinen yksimielisyys. Koska pyöräilyinfrastruktuuri ei ole osa autoilijan ”mielen maisemaa,” superpyöräteiden viestintästrategiaan sisäl-tyi, että autoilijat saadaan huomaamaan parannettu pyöräreitti.

Arnhemin ja Nijmegenin välillä on yksi tällainen superpyö-rätie. Kaupunkien välinen etäisyys on 16 kilometriä ja niissä on yhteensä yli 150 000 asukasta. Päistään haaroittuva reitti sisäl-tää 20 kilometriä pyöräteitä ja pyöräkatuja. Kaupungit saivat

Pyöräilyn valtatiet

Kangasalan kirjastossa keskusteltiin tam-mikuisena iltana kävelystä ja pyöräilystä. Tilaisuus oli osa ”Oikeus liikkua omin ja-loin” -työtä, jolla halutaan lisätä kävelyn ja pyöräilyn osuutta arkimatkoilla. En-nen tilaisuutta yleisöllä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin pyöriin. Kiinnostusta herättivät esimerkiksi ovat esimerkiksi sähköavusteinen nojapyörä ja leveären-kainen paksupyörä.

Tilaisuuden avasi Kangasalan tuo-re kunnanjohtaja Oskari Auvinen. ”Ra-kentamalla ja huolehtimalla kävelyn ja pyöräilyn väylistä voimme varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus työ-matkojen kävelyyn ja pyöräilyyn” to-tesi Auvinen. ”Näillä investoinneilla mahdollistamme, että kuntalaisilla on mahdollisuus huolehtia omasta hyvin-voinnistaan. ”

Vatialan koulun rehtori Mari Saa-rikko kertoi, kuinka kävelyn ja pyöräi-

Kävelyn ja pyöräilyn infotilaisuus keräsi salin täyteen Kangasalla

lyn lisääminen tukevat koulun toimintaa. ”Lapsista kyllä huomaa, miten he ovat koulumatkansa tehneet”, kertoi Saarik-ko. ”Jos koulumatka on tehty kävellen tai pyörällä, lapset ovat virkeämpiä ja tark-kaavaisempia, kuin takapenkillä tehdyn koulumatkan jälkeen.”

Yleisötilaisuudessa oli paikalla myös kunnan päättäjiä. Osana tilaisuutta jär-jestettiin paneelikeskustelu, jossa kun-nan valtuutetut pohtivat kävelyn ja pyö-räilyn edistämisen tärkeyttä.

Tilaisuus houkutteli paikalle paljon kuntalaisia. Kuntalaiset toivoivat paran-nuksia kunnan kävely ja pyöräily-yhte-yksiin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen toivottiin tavoittavan kaikenikäiset kun-talaiset.

Lisäksi yleisökysymyksissä pohdit-tiin, kuinka kansantalouden kannalta hyödyllisiä investointeja voitaisiin no-peuttaa.

Teksti: Mari Päätalo Kuva: Terttu Rönkkö

Yleisötilaisuudessa yleisö osallistui aktiivisesti kyselemällä ja kommentoimalla. Ennen tilai-suutta kuntalaisilla oli mahdollisuutta tutustua erilaisiin pyöriin.

kustannuksiin valtiolta avustusta 50 prosenttia. Reitin varrella olevat kaksi pienempää kuntaa saivat tukea peräti 90 prosenttia, koska ne joutuivat rakentamaan pidemmän matkan uutta infra-struktuuria. Autoilijat ja reitin varrella tai lähistöllä olevien työ-paikkojen työntekijät kytkettiin mukaan hankkeeseen, pyrkien erityisesti vähentämään ruuhka-ajan autoilua. Viestintäsuunni-telma sisälsi myös perinteistä tiedotusta alueen asukkaille. Pyö-räreitin valaistus suunniteltiin niin, että se näkyi moottoritielle. Aluksi reitin päissä oli oppaita, jotka jakoivat reitti-informaatio-ta. Myös kannustavaa ja rohkaisevaa informaatiota jaettiin, esi-merkiksi viisi kertaa sateella pyöräilleet saivat ansiomerkin ”En ole tehty sokerista.” Kun koko hanke tänä vuonna valmistuu, rei-tin varrella oleville teollisuuskiinteistöille kohdistetaan kampan-ja, joka sisältää muun muassa tietoa pyöräilyn fyysisistä ja talou-dellisista eduista, sähköavusteisten pyörien markkinointia sekä auttamista pyöräilyyn liittyvien verotuksellisten etujen hankki-misessa. Infrastruktuuri reitillä on toteutettu ”itsensä selittäväk-si” siten, että uudetkin käyttäjät voivat seurata reittiä mahdol-lisimman vaivattomasti (kuten auton ajaminen moottoritiellä).



pyörän hallitseminen muodostuvat entis-tä olennaisemmiksi taidoiksi. Kuntayh-teistyöllä puolestaan saatetaan keskeiset toimijat keskustelemaan pyöräilyolosuh-teiden kehittämisestä omilla alueillaan. Pyöräilyä ei voi edistää ainoastaan yhden tahon toimesta, vaan tahtotilan on läpäis-tävä kunnan organisaatio.

Erityisen tärkeää on luoda yhtei-nen tahtotila lasten pyöräilyn edistämi-seksi. Siksi hankkeessa lähestytään kun-tia, kouluja, päiväkoteja ja näiden kautta perheitä. Pyöräilyn edistämisen haas-teet liittyvät Suomessa asenneilmas-toon ja liikennekulttuuriin sekä monin paikoin heikkoihin pyöräilyolosuhtei-siin. Hankkeen tavoitteena on edesaut-taa pyöräilymyönteisen ilmapiirin syn-tymistä ja parantaa pyöräilyolosuhteita, jotta lasten olisi hyvä pyöräillä. Viestin-nällä, koulutuksella ja räätälöidyillä toi-mintamuodoilla lisätään lasten pyöräilyä ja vähennetään vanhempien, opettajien ja varhaiskasvattajien vastustusta ja pel-koja.

Hankkeen yhteistyötahoina ovat muun muassa Liikkuva koulu -ohjelma, Vihreä lippu -ohjelma ja Liikenneturva.

Lasten pyöräilyn edistäminen edellyttää sekä pyöräilyolosuhteiden kehittämistä että pyöräilymyönteisen tahtotilan vahvistamista.

PYÖRÄILYKASVATUS VAUHTIIN SUOMESSAKIN

Teksti: Sanna Ojajärvi Kuvat: Antero Aaltonen

Pyöräilykuntien verkoston tuoreessa pyöräilykasvatushankkees-sa puolustetaan lasten oikeutta pyöräillä ja kiinnitetään huomio-ta lasten pyöräilymahdollisuuksiin kaikilla rintamilla: kunnissa, kouluissa, päiväkodeissa ja perheissä. ”Lapsella on oikeus pyö-räillä – suomalainen pyöräilykasvatus vauhtiin” -hanke käyn-nistyi Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella helmikuussa 2014. Tavoitteena on jatkaa vuoden 2013 pyöräilyviikon herättämää julkista keskustelua muun muassa koulumatkapyöräilystä ja ke-hittää suomalaiseen pyöräilykulttuuriin sopivia toimintamuoto-ja lasten pyöräilyn edistämiseksi.

Miksi lasten pyöräilyä pitää edistää?

Lasten pyöräilyn edistäminen on tärkeää ainakin kahdesta syys-tä. Perheiden kulkutapamuutokset ovat hälyttäviä. Koululaiset

taittavat koulumatkansa yhä harvemmin pyörällä tai kävellen. Kouluun omin voimin kulkeminen on vähentynyt erityisesti pie-nillä paikkakunnilla. Myös harrastusmatkoilla lasten yleisin kul-kutapa on auton kyydissä matkustaminen. Kehitys ei ole kes-tävää liikenteen eikä liikunnan näkökulmasta. Pyöräilyllä on kiistatta positiivisia terveys-, talous- ja ympäristövaikutuksia. Lasten koulumatkoihin vaikuttaminen nähdään tärkeänä etap-pina kohti tulevaisuuden liikkuvaa elämäntapaa.

Suhtautuminen lasten pyöräilyyn on suomalaisessa kulttuu-rissa ristiriitaista. Lapset oppivat pyöräilemään aikaisin, mutta lasten pyöräilyssä tapahtuu notkahdus siirryttäessä esikoulusta kouluun. Koulumatkat ovatkin muodostuneet lasten pyöräilyn edistämisen pullonkaulaksi. Useissa kouluissa suositellaan, ettei koulumatkoja kuljettaisi pyörillä. Suositukset koskevat yleensä joko 1-.ja-2. -luokkalaisia tai pahimmassa tapauksessa kaikkia alakoululaisia. Viimeistään nyt on syytä havahtua siihen, että ai-kuisten valintojen seurauksena myös lapsemme istuvat entistä enemmän auton kyydissä. Lasten liikkumisen valintoja tehdään perheissä, kouluissa, päiväkodeissa, kunnissa. Lapsi pyöräilee, kun hänen annetaan pyöräillä.

Pohjoismaisia ja eurooppalaisia esikuvia

Lasten pyöräilyn edistäminen on Suomessa vielä lapsenkengis-sä. Pyöräilykuntien verkoston edellinen, kolmivuotinen Pyö-räilevät ja kävelevät koulubussit -hanke on juurruttanut yhden käytännön toimintamallin lasten koulumatkaliikunnan edistä-miseksi. Pyöräilevän koulubussin vahvistaminen osana suoma-laista liikkumiskulttuuria jatkuu uuden hankkeen myötä. Lisäk-si kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja kuntien, koulujen ja perheiden välille. Mallina toimivat muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa toteutetut lasten koulumatkapyöräilyä edistävät rat-kaisut, joita räätälöidään suomalaiseen pyöräilykulttuuriin sopi-viksi. Esimerkkejä löytyy useita:

Kaikki lapset pyöräilevät (Tanska): kansallinen koulumatka-pyöräilyä edistävä hanke eri puolilla Tanskaa

Pyörällä ja kävellen kouluun (Linköping, Ruotsi): Linköpin-gin kunnan 18 koulua osallistuivat hankkeeseen, jossa koululai-set pyöräilivät tai kävelivät kouluun 8 viikon ajan

Koulujen liikennesuunnittelu (Glasgow, Skotlanti): koulu-laisten osallistaminen turvallisten reittien suunnitteluun (reitti-suunnittelu osana opetusohjelmaa)

Itsenäinen liikkuminen: pyörällä ja kävellen kouluun (Göteborg, Ruotsi): hanke, jossa koululaisia kannustetaan it-senäiseen liikkumiseen ja jonka tavoit-teena on integroida liikennekasvatus osaksi koulujen opetussuunnitelmaa

Viisas liikkuminen kouluihin (Itäval-ta): kansallinen pilottihanke, jossa koulu-laisten, opettajien ja vanhempien viisasta liikkumista edistetään matkamittareiden käytöllä

Muualla Euroopassa hyviksi havait-tuja lasten ja perheiden pyöräilyä edistä-viä käytäntöjä ei voi eikä kannata sovittaa Suomen oloihin sellaisenaan. Tarkoitus onkin tässä hankkeessa tuottaa suoma-laisiin oloihin soveltuvia pyöräilykasva-tuksen hyviä käytäntöjä ja juurruttaa nii-tä eri puolille Suomea.

Suomalainen versio

Pyöräilyn edistäminen tarkoittaa monen-laisia asioista. Pyöräilyn edistämistä on toimivien pyöräreittien suunnittelu osa-na uuden asuinalueen liikennesuunnit-telua, kuten esimerkiksi Vuoreksen alu-eella Tampereella. Pyöräilyn edistäminen voi merkitä pyöräretkiä osana varhais-

kasvatusta, kuten Luonnossa kotonaan –päiväkodeissa, joissa ympäristötietoisuus ja kestävä liikkuminen on olennainen osa varhaiskasvatusta. Pyöräilyn edistämis-tä on vanhempien yhteistoiminta lasten koulumatkoilla. Esimerkkinä tällaisesta toimivat ”Pyöräilevät ja kävelevät koulu-bussit” eli käytäntö, jossa pienet koululai-set kulkevat koulumatkansa aikuisen joh-dolla ennalta suunniteltujen reittien ja aikataulujen mukaisesti. Pyöräilyn edis-tämistä on koululaisille kehitetty ja vast-ikään uusittu ”Pyöräilymerkki”, jonka tarkoitus on vahvistaa lasten pyöräilytai-toja ja rakentaa pyöräilymyönteistä ilma-piiriä kouluissa ja perheissä.

Lasten pyöräilyn edistämiseksi hank-keessa hyödynnetään ja laajennetaan jo olemassa olevia toimintatapoja sekä kehi-tetään uusia. Pyöräileviä kouluja harras-tusbusseja sekä uudistettua koululaisten pyöräilymerkkiä markkinoidaan jatkossa myös esikouluryhmille ja päiväkodeille. Erillinen pyöräilykasvatuskokonaisuus on suunniteltu 11-vuotiaille pyöräilijöil-le, joiden asema liikenteessä muuttuu. Lainsäädännön mukaisesti 12-vuotiaat siirtyvät pyöräilemään pois jalkakäytä-vältä, jolloin sekä liikennesääntöjen että

Viimeistään nyt on syytä havahtua siihen, että aikuisten valintojen seurauksena myös lapsemme istuvat entistä enemmän auton kyydissä.


Edutech järjestää korkeatasoisen pyöräliikennekoulutuk-sen liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille touko–ke-säkuussa Tampereella. Pääkouluttajat ovat hollantilaisia

asiantuntijoita.Hollannista ja Tanskasta löytyvät maailman parhaimmat

pyöräilykaupungit kulkutapaosuuksina ja turvallisuuslukuina mitattuna. Yksi merkittävä syy siihen on pyöräily-ystävällinen liikenneinfrastruktuuri. Erityisesti Hollannin kaupungeissa lii-kennejärjestelmä ja -verkko on suunniteltu niin, että pyöräilyn kilpailukyky autoiluun nähden on todella hyvä. Pyöräilyverkko on selkeä ja jatkuva. Väylät ovat nopeita ja mukavia ajaa, liitty-mät ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia ja pyöräpysäköinnin laa-tuun on panostettu.

”Myös muissa maissa pyöräilyinfraa on kehitetty, mutta Hol-lanti ja Tanska ovat kaukana muita edellä”, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen.

”Suunnittelukäytännöt ja -opit kannattaa hakea sieltä myös suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun”, Mäntynen painottaa.

Teoriasta käytäntöönSuomalaisille liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille tarjou-tuu oiva mahdollisuus korkeatasoiseen pyöräilyn suunnittelu-koulutukseen touko–kesäkuussa. Tampereen teknillisen yliopis-ton täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestää ThinkBike 2014 -koulutuksen Tampereella. Koulutuksessa on kaksi jaksoa: 19.–20.5. ja 9.–10.6., joissa syvennytään pyöräily-ystävällisen ympä-ristön suunnitteluun.”Tavoitteena on saada Suomeen lisää konkreettista tietoa ja tai-toa pyöräilyverkon ja -väylien suunnitteluun sekä pyöräilyn kil-pailukyvyn parantamiseen jo kaava-tasolla”, Mäntynen sum-maa.

Koulutus ei ole pelkkää teoriaa, vaan siinä pyritään ratkaise-maan konkreettisia ongelmia.

”Osallistujat soveltavat opittua suoraan käytäntöön ja he voi-vat myös tuoda omia suunnitelmiaan asiantuntijoiden kommen-toitavaksi.”

Pääkouluttajat ovat hollantilaisia suunnitteluasiantuntijoita maan johtavista konsulttitoimistoista Goudappel Coffengista ja Mobyconista. Heidän lisäkseen kouluttajina on suomalaisia lii-kenteen ja maankäytön suunnittelun asiantuntijoita. Koulutus-ohjelman johtajana on professori Jorma Mäntynen.

ThinkBike 2014 -koulutus liikenteen ja maankäytön suunnittelijoille

ThinkBike 2014 -pyöräliikennekoulutus 19.-20.5. ja 9-10.6.2014 Edutech, TampereMukana mm.: Rico Andriesse (Goudappel Coffeng), Dick van Veen (Mobycon), Herbert Tiemens (Region of Ut-recht), prof. Jorma Mäntynen (TTY), prof. Ari Hynynen (TTY), tutkija Kalle Vaismaa (TTY).

Hinta on 1400 € (+ alv). Ilmoittautumiset ja lisätietoa Edutechin internetsivuilla www.tut.fi/edutech. Ilmoittautumiset viimeistään 28.4.2014 mennessä.

Koulutuspäällikkö Karri Inkinen, puh. 040 8490 482, [email protected]

Kööpenhaminassa käytetään paljon resursseja turvallisten, toimivien ja laadukkaiden liittymien suunnitteluun.

Groningenissa liittymät suunnitellaan niin, että pyöräilijöiden tarve ylittää autokaistoja ryhmittymisalueella on mahdollisimman pieni. Värjätty pinta auttaa hahmottamisessa.

Kööpenhaminassa tungos pyöräteillä on aiheuttanut ärtymystä ja vähentä-

nyt toisten huomioon ottamista. Tämän johdosta Line Groot tiimeineen kehitti kampanjan ”Good Karma”, jossa älä-ke-hotusten sijaan lähdettiin positiivisuu-desta ja palkittiin hyvästä käytöksestä.

Kampanja sisälsi muun muassa va-lokuvakilpailun Facebookiin täydellises-tä pyöräilyhetkestä, painettuja ”pyöräilyn opinkappaleita” (cycling dogmas), jotka kuvasivat hyvää pyöräilykäyttäytymistä, sekä pyöräklovneja, jotka aiheuttivat hy-vää mieltä pyöräteillä ja liikennevalois-sa. Positiivisuuden ja ilon korostaminen sekä yksinkertainen, värikäs, iloinen ja lapsenomainen lähestyminen julisteis-sa välittyi kampanjasta ja levisi ihmisten tietoisuuteen.

Ensimmäisenä kampanjavuonna 2011 oli 39 prosenttia pyöräilijöistä huo-mannut kampanjan ja puolet heistä oli valmiita parantamaan käytöstään ja ha-lukkaita jakamaan tuntemuksensa so-siaalisen median verkostojensa kautta. ”Pyöräilyn opinkappaleita” piti 61 pro-senttia hyvänä tapana viestiä pyöräily-käyttäytymisestä ja 33 prosenttia uskoi, että kampanja oli tehokkaasti parantanut pyöräilijöiden käyttäytymistä. Kampan-

jan kustannukset olivat 100 000 € vuon-na 2011 ja 50 000 € vuonna 2012.

Wienissä on tavoitteena viidessä vuo-dessa kaksinkertaistaa pyöräilyn kulku-muoto-osuus viidestä kymmeneen pro-senttiin. Strategisena tavoitteena on muuttaa satunnaispyöräilijät säännölli-siksi pyöräilijöiksi, koska siirtyminen sa-tunnaispyöräilijästä tapapyöräilijäksi on pienempi kuin pyöräilemättömästä sa-tunnaispyöräilijäksi.

Wienin hyvän joukkoliikennejärjes-telmän johdosta polkupyörän valitse-misen tärkeimpiä perusteluja olivat va-pauden tunne, virkistys sekä pyöräily lisääntyvä muodikkuus. ”Iloa liikkumi-seen” valittiin kampanjan sloganiksi.

”Koska wieniläisten ei ole pakko pyö-räillä päästäkseen eri paikkoihin, niin meidän tehtävämme on lisätä pyöräilyyn iloa ja osoittaa, että pyöräily ei ole vain älykästä vaan myös seksikästä”, toteaa Wienin pyöräilyvastaava Martin Blum. ”Yritämme oppia autokaupan menestyk-sestä, jossa myydään yhtä paljon elämän-tyyliä kuin itse tuotetta.”

Wienissä järjestettiin vuonna 2013 Pyöräilyvuosi, jossa oli laaja ohjelma ja rahaakin käytössä 1,5 miljoonaan euroa.

Solothurn on 16 000 asukkaan pikku-kaupunki Sveitsissä, jossa ei ollut erityis-tä osaamista pyöräilyn edistämiseksi. So-lothurnin liikenneinsinööri Julian Baker onnistui kokoamaan 78 000 euron vuo-tuisen määrärahan 54 kunnan ja 95 000 asukkaan alueelta. Hän nimesi kuntiin pyöräilykoordinaattorit, koulutti viran-omaisia, kehitti avainprojekteja ja jär-jesti yleisötilaisuuksia pyöräilystä. Baker pyrki juurruttamaan pyöräilyn elinvoi-maisena kulkumuotona kaikenikäisten kansalaisten mieliin. Hän organisoi van-hemmalle väelle pyöräretkiä ja hankki niitä vetämään paikallisen vanhemman tohtorin tietäen, että tämän sana painai-si enemmän kuin jonkun insinöörin. Ba-ker totesi pian, että muutamilla hyvin to-teutetuilla avainprojekteilla oli suurempi vaikutus kuin tusinalla puolinaista han-ketta.

Yleinen toteamus oli, että kampan-joita ei voi suoraan kopioida, koska läh-tökohdat eri kaupungeissa ovat erilaiset. Paras kampanja on strateginen ja yksi-tyiskohtien sijasta olisi parempi jäljitellä menestyvien kampanjoiden takana ole-vaa ajattelua. Alla kampanjavastaavien kokoamia kokemuksia.

ONNISTUNEEN PYÖRÄILYKAMPANJAN avaimet

Voita sydämet ja mielet• Painota aina positiivisuutta. Pelottelutaktii-kat lannistavat pyöräilyä eivätkä kannusta sii-hen. Pyöräily on huvi ja huvin vetovoima on suuri.• Älä vain informoi yleisöä, vaan ota heidät mukaan työhön. Aktiivisuus on parempi kuin passiivisuus. Kertomukset kiinnittävät muis-timme ja huomiomme luonnostaan puhuttuun asiaan – kehitä kertomuksia ja tee yleisölle helpoksi samaistua toivottuihin rooleihin. • Rinnakkaiset tapahtumat ja aloitteet voivat olla toisiaan tukevia. Kriittinen massa vaatii runsaasti osanottajia. • Käytä aina faktatietoja perustelemaan kam-panjasi yksityiskohdat, erityisesti kun olet te-kemisessä kyynisen tai epäluuloisen median kanssa.

Asiayhteys on kuningas, kontakti kuningatar• Tunnista kohdeyleisösi ja sen käyttämä kieli, sekä kirjoitettu että visuaalinen, joka ilmaisee heidän tarpeensa ja toiveensa.• Opi keneltä tahansa ”vastustajalta”, jonka havaitset.• Koe ja ratkaise ongelmat paikanpäällä ka-dulla. Tapaa ja puhu ihmisten kanssa. Näy-tä esimerkkiä.• Tee yhteistyötä viranomaisten ja yhdistys-ten kanssa. Käytä yhteistyötä muuttaaksesi mahdolliset vastustajat liittolaisiksi.

Infrastruktuuriin liittyvä viestintä• Hyvät sanat vaativat hyviä tekoja. Kampan-jan viestinnässä annetut lupaukset täytyy vä-littyä pyöräilyn ruohonjuuritason kokemuksis-sa.• Markkinointi maksaa, mutta sen ei tarvitse räjäyttää pankkia. Kampanjointi maksaa tyy-pillisesti 10 -15 % kaupungin vuotuisesta pyö-räilybudjetista. • Viestinnän täytyy olla johdonmukaista ol-lakseen tehokasta. Ole konkreettinen keho-tuksissasi kohderyhmällesi ja huolehdi, että infrastruktuuri ja palvelut tekevät toiveidesi noudattamisen helpoksi ja nautittavaksi.• Kun inspiraatio tökkii, mene pyöräilemään.


10 11Poljin 2/2014 Poljin 2/2014

Helsingin kaupunki käynnis-ti keväällä 2013 Kilsat kasaan -kampanjan työmatkaliikun-nan edistämiseksi. Tavoitteena

on lisätä kaupungin henkilöstön liikun-taa ja samalla vähentää työmatkojen ym-päristökuormitusta. Kampanjaa on to-teutettu poikkihallinnollisena ”liikunnan, liikenteen ja ympäristön” yhteistyönä Henkilöstökeskuksen, Liikuntaviraston, Kaupunkisuunnitteluviraston, Ympä-ristökeskuksen, Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -ohjelman sekä Helsingin Seudun Liikenteen HSL:n kanssa.

Suuren joukon tietoisuuteen

Kampanja lanseerattiin Mobinet Oy:n to-teuttamalla työmatkaliikenteen henki-löstökyselyllä huhtikuun lopussa, johon vastasi yli 6 000 henkilöä kaupungin 40 000 työntekijästä. Helsingin kaupun-gin liikunnansuunnittelija Pilvi Heino-nen on tyytyväinen kyselyn suureen vas-tausmäärään.

”Se kertoo henkilöstön kiinnostuk-sesta asiaan. Pelkästään kyselyn avulla olemme onnistuneet kasvattamaan tie-toisuutta työmatkaliikkumisen vaihtoeh-doista todella isolle joukolle.”

TYÖMATKALIIKENTEESTÄ

Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoista lähes puolet on samalla terveyttä edistävää liikuntaa. Potentiaalia työmatkaliikunnan lisäämiseen on kuitenkin vielä runsaasti. Tämä ilmenee keväällä 2013 tehdystä koko kaupungin henkilöstön kattavasta työmatkaliikenteen kartoituksesta.

Teksti: Johanna Taskinen, Mobinet OyKuva: Antero Aaltonen

Puolet työmatkoista liikuntaa

Tietoisuuden kasvattamisen lisäksi kyse-lyllä haettiin mitattua tietoa työmatka-liikkumisen määrästä. Selvisi, että lähes puolet Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoista on samalla terveyttä edis-tävää liikuntaa. Osuus on laskettu vii-kon todellisista kodin ja työpaikan väli-sistä matkoista huhtikuun 2013 lopussa. Työmatkaliikunnaksi on katsottu kaik-ki kävely- ja pyöräilymatkat sekä joukko-liikennematkat, joilla kävellään yli 15 mi-nuuttia.

Nykyisen työmatkakävelyn ja -pyö-räilyn yhteiskunnallinen hyöty on 22 mil-joonaa euroa vuodessa. Hyöty on laskettu WHO:n kehittämällä HEAT-menetelmäl-lä, jolla arvioidaan väestön ennenaikai-sen kuoleman vähenemisestä koituvat säästöt säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn seurauksena.

Mahdollista yli kaksinkertaistaa

Vaikka kävelyn ja pyöräilyn osuus Hel-singin kaupungin henkilöstön työmat-koilla on jo nyt yllättävän suuri, kävely- ja pyöräilysuorite voisi silti jopa yli kaksin-kertaistua. Arvio perustuu siihen, kuinka

hyvin työntekijät ovat itse arvioineet voi-vansa kävellä tai pyöräillä työmatkansa.

”Jos henkilö on esimerkiksi ilmoitta-nut, että työmatkojen pyöräily olisi vai-keaa, häntä ei ole laskettu potentiaalisek-si pyöräilijäksi, vaikka matka olisi kuinka lyhyt ja sopiva pyöräilyyn”, kertoo arvi-ointimenetelmän kehittänyt Ville Voltti Mobinetista.

Työmatkat ovat kuitenkin varsin ly-hyitä: puolella henkilökunnasta työmat-ka on alle 10 km.

Jos oletetaan, että työmatkakävely- ja pyöräilypotentiaali toteutuu 10 vuo-den kuluessa, sen keskimääräinen yhteis-kunnallinen hyöty HEAT-menetelmällä arvioiden olisi 12 miljoonaa euroa vuo-sittain tällä aikajaksolla. Terveydelliset vaikutukset toteutuisivat täysimääräi-sesti vuonna 2028, jolloin potentiaalinen työmatkakävely ja -pyöräily alentaisivat ennenaikaista kuolleisuutta lisää jopa 33 miljoonan euron arvosta.

Päästöjen vähentäminen kolmannekseen

Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen vä-hentäisi kaupungin henkilöstön työmat-kojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä

noin 10 prosenttia. Kaikkiaan työmatkojen hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä jopa kolmanneksen, jos työmatkoja käveltäi-siin ja pyöräiltäisiin enemmän, kuljettaisiin entistä enemmän joukkoliikenteellä ja kimppakyydeillä sekä tehtäisiin enemmän etätöitä ja opeteltaisiin taloudellista ajotapaa. Tämäkin perus-tuu työntekijöiden omiin arvioihin eri vaihtoehtojen mahdolli-suudesta tai mahdottomuudesta.

Kannustamista kaivataan

Puolet henkilöstöstä ilmoitti, ettei heillä ole varsinaisia esteitä työmatkaliikunnalle. Työntekijät kaipaavatkin ennen kaikkea kannustusta ja tukea työmatkaliikunnan aloittamiseen. Henki-löstö on myös lähes yksimielisiä siitä, että työnantajan tulisi tu-kea ja edistää ympäristöystävällistä liikkumista.

Kaikkein eniten toivottiin erilaisia pyöräilyyn liittyviä palve-luja, kuten parempia sosiaalitiloja, mahdollisuutta varusteiden kuivaukseen ja säilytykseen, pyörän huoltopalveluja ja virkapyö-riä käytettäväksi työasiointiin.

Olisin valmis kulkemaan kesäisin työmatkaa polkupyöräl-lä, jos työpaikalla olisi asianmukaiset suihku- ja kuivaustilat.

Jos saisin aikaiseksi huollattaa pyöräni, voisin kokeilla työ-matkapyöräilyä.

”Kilsat kasaan -kampanjassa olemme kannustaneet henki-löstöä osallistumaan tapahtumiin ja leikkimielisiin kisailuihin, järjestäneet luentoja, tuottaneet työmatkaliikkumiseen kannus-tavaa materiaalia sekä jakaneet muun muassa heijastinliivejä”, kertoo Pilvi Heinonen.

Uusia toimintamalleja terveyden edistämiseen

”Haluamme, että tämän kampanjan ja kyselyn myötä liikunta nähdään laaja-alaisemmin, kuten lisäämällä arkeen aktiivisuut-ta, ja että liikkua voi muutenkin kuin ohjatulla liikuntatunnilla”, Pilvi Heinonen sanoo.

Motivointikeinona kyselyssä pyydettiin henkilöstöä ideoi-maan, miten he itse voisivat lisätä omaa työmatkaliikuntaansa. Vastauksissa korostuivat ehdotukset siitä, kuinka liikuntaa voisi lisätä työmatkoilla edes silloin tällöin tai osan matkaa.

”Uudet tavat kehittyvät juuri pienin askelin”, vahvistaa myös kaupungin liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen.

Kotiin mennessä voisin jäädä aikaisemmilla pysäkeillä pois ja jatkaa kävellen.

Pyörällä voisin käydä töissä muutamana päivänä viikos-sa, kun ei tarvitse aamulla ennen kahdeksaa olla työmaalla tai lähteä kesken päivän työkokouksiin muualle.

Tiedosta toimintaan

Kyselyn tuloksista on laadittu virastokohtaisia analyysejä ja Mo-binet Oy on vetänyt työpajoja erilaisille ryhmille. Myös HSL on hyödyntänyt tuloksia omassa työssään. Yhden kyselyn tulokset ovat auttaneet kymmeniä tahoja liikunnan ja viisaan liikkumi-sen edistämisessä.

”Kaupungin henkilöstö on niin iso massa, että pienilläkin toimilla voi olla suuret yhteiskunnalliset vaikutukset”, Pilvi Hei-nonen miettii.

Kilsat kasaan -kampanja jatkuu vuoden 2014 loppuun, mut-ta hyviä käytäntöjä halutaan jatkaa myös sen jälkeen. Vuoden aikana kampanja muun muassa jalkautuu virastoihin ja toimi-paikkoihin erilaisilla tempauksilla. Syksyllä 2014 toteutetaan seurantakysely.

”Nyt kun kysely on tuottanut työmatkaliikkumiselle mitta-rit, voimme seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta”, toteaa Ee-va-Liisa Rautiainen.

Muista organisaatioista onkin saatu varsin rohkaisevia tu-loksia. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksessa yksin autoi-lu työmatkoilla on vähentynyt kolmanneksella kahdessa vuodes-sa ja pyöräilyn määrä on kasvanut 9 prosentista 14 prosenttiin. Kuinkahan käy Helsingissä?

LIIKUNTAA HELSINGISSÄ

12 13Poljin 2/2014 Poljin 2/2014

Pyöräilyn edistämistä LÄHIÖISSÄ

Pyöräilykuntien verkoston käynnistämän Pyöräilevät kau-punginosat -hankkeen tavoitteena on aktivoida asukkaita vaikuttamaan pyöräilyn edistämiseksi asuinalueiden ja talo-yhtiöiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tarkoitus on saa-da kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä ottamaan pyöräilyn edistäminen pysyväksi osaksi toimintaansa. Tavoitteena on, että kaupunginosiin perustetaan pysyvät pyöräily- tai liiken-neryhmät.

Kaupunginosatoimintaan yhdistyvä pyöräilyn edistämi-sen konsepti on kehitetty Helsingin Polkupyöräilijöiden pi-lottihankkeessa. HePo:n suunnittelema Helsingin pyöräile-vät kaupunginosat -hanke oli viime vuonna yksi kymmenestä Helsingin demokratiapilotista ja hanke jatkuu tänäkin vuon-na.

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa HePossa päätettiin, että Pyöräilykuntien verkosto pyrkii jatkossa levittämään toi-mintamallia muualle Suomeen. Verkosto tarttui toimeen ja sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä pienen rahoituksen val-takunnalliselle Pyöräilevät kaupunginosat -hankkeelle.

Hankkeen konkreettinen tavoite on, että viidessä kaupun-gissa (pois lukien Helsinki) vähintään kolmekymmentä kau-punginosa- ja asukasyhdistystä sekä maahanmuuttajajär-jestöä eri puolelta Suomea vakiinnuttaa pyöräilyn pysyväksi toimintamuodokseen. Hankkeen toteuttaminen kaupungin tasolla edellyttää jonkin verran palkatun työvoiman käyttä-mistä toiminnan koordinoimiseen, mutta paikallisten pyö-räilyjärjestöjen- ja aktiivien vapaaehtoistyöllä on merkittä-vä rooli toiminnan toteuttamisessa kaupunginosien tasolla. Konkreettinen organisointitapa ja toteutetut toimintamuodot voivat vaihdella eri paikkakunnilla.

Hankkeella tähdätään siihen, että jatkossa kaupunginosa- ja asukasyhdistykset sekä maahanmuuttajayhteisöt pyörittä-vät itse pyöräilytoimintaa ja Pyöräilykuntien verkosto, kau-

Teksti: Petteri Nisula Kuva: Outi Rissanen

Kun kaupunginosien pyöräilijät saadaan verkostoitumaan keskenään ja toimimaan yhdessä asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa, pyöräilyn tarpeet tulevat paremmin huomioiduksi kaikessa alueiden kehittämisessä.

pungin organisaatio ja paikalliset pyöräilyjärjestöt toimivat lähinnä taustatukena. Samalla kiinnitetään kaupunginosa- ja asukasyhdistyksen huomio arkiliikkumista suosivan liiken-nesuunnittelun edistämiseen.

Tiedon keräämistä ja työmatkabusseja

Projektissa kerätään asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa kaupunginosien asukkailta ja yhdistyksiltä tietoa muun muassa siitä, millaiset arkiseen liikkumiseen liittyvät ongelmat asukkaita askarruttavat eri kaupunginosissa. Tie-donkeruussa pyritään hyödyntämään olemassa olevia net-tisovelluksia, esimerkiksi Helsingissä käytetään kaupungin Kerro kartalla -sovellusta. Tarkoituksena on kohdentaa toi-mintaa niille alueille ja toimintamuotoihin, joista saadaan eniten hyvinvointivaikutuksia.

Helsingin Roihuvuoressa ideoitu ”pyöräilevä työmatka-bussi” on mainio esimerkki siitä, miten asukkaiden oma aktii-visuus on luonut helpon tavan edistää arkipyöräilyä. Pyöräi-levä työmatkabussi syntyy, kun joku tai jotkut työmatkansa pyöräilevät tiedottavat mahdollisuudesta polkea matka yh-dessä ja ilmoittavat lähtöpaikan ja ajan. Usein työmatkabus-si on myös aikataulutettu olemaan määrätyissä reittipisteissä, eli 'pysäkeillä' tiettynä kellonlyömänä, jolloin siihen voi liittyä mukaan kesken matkan.

Roihuvuoressa työmatkabussin lähtöpaikkana on toimi-nut väliaikainen kylätalo, jossa on keitetty kahvit, annettu huoltoapua ja keskusteltu uusimmista pyöräilyuutisista. Tie-dotus on Roihuvuoressa hoidettu Facebookissa, mutta HePo on kehittänyt myös yksinkertaisen karttasovelluksen, josta voi tarkistaa kaikki reitit ja aikataulut.

Hankkeessa toteutetaan myös perhepyöräretkiä ja pyö-ränhuollon opastustapahtumia. Perhepyöräretket ovat help-

po tapa osoittaa pyöräilyn hyviä puolia ja kannustaa perheitä pyöräilemään myös arkimatkoja. Perhepyöräretki on noin 10 kilometriä pitkä retki, joka ajetaan ret-kenvetäjän johdolla hyvin rauhallisella vauhdilla. Retken varrella on kulttuuri- ja luonnonkohteita, joihin pysähdytään tutustumaan. Huolto-opastukset voidaan järjestää esimerkiksi kyläjuhlien tai vas-taavien kaupunginosatapahtumien yhte-ydessä. Huolto-opastuksissa neuvotaan pyörän perushuoltotoimenpiteiden te-keminen ja niihin on mahdollista tuoda omia pyöriä tarkastettavaksi ja huollet-tavaksi.

Pyöräilyopetusta maahanmuuttajille

Pyöräilyyn kannustavina toimintamuo-toina ovat myös aikuisten maahanmuut-tajien pyöräilyopetus. Tavoitteena on opettaa pyöräilyn perustaitoja maahan-muuttajille, joiden kotimaissa pyöräily ei ole yleistä. Erityisesti monet maahan-muuttajanaiset ovat jääneet vaille pyö-räilyn opetusta. Pyöräily laajentaa liik-kumisen piiriä ja edistää monella tapaa kotoutumista. Aikuisten maahanmuut-tajien pyöräilyopetuksen järjestämises-sä yhteistyötä voidaan tehdä kaupunkien

maahanmuuttajatyön koordinaattorei-den ja maahanmuuttajajärjestöjen kans-sa. Viime elokuussa Helsingissä järjes-tetty, maahanmuuttajanaisille järjestetty kurssi keräsi paljon kiitosta.

Kaavakoulu

Koulutustapahtumien sisältönä ovat myös kaavoitukseen vaikuttaminen sekä taloyhtiöiden ja yritysten pyöräilynedis-tämistoimet. Kaavakoulua toteutetaan kaupunginosissa pyöräillen tehtävänä lii-kenneolosuhteiden katselmuksena ja sen perään toteutettuna ohjattuna keskuste-luna kaavoituksen periaatteista. Suunnit-teluprosessin tuntemus ja taito kaavojen lukemiseen ja tukevat paitsi asukkaiden osallistumismahdollisuuksia, johtavat myös laadullisesti parempaan palauttee-seen. Suunnitteluprosessin jatkon kan-nalta tästä on merkittävää hyötyä kaikil-le osapuolille.

Taloyhtiöille neuvontaa

Taloyhtiöiden hallituksien jäsenille ja isännöitsijöille järjestetään koulutus-ta asuintalojen pyöränsäilytysjärjeste-lyjen parantamiseksi. Esimerkiksi put-kiremonttien yhteydessä toteutetaan

usein yhteisten tilojen kunnostuksia ja uudelleen järjestelyjä, joilla voidaan olennaisesti parantaa pyörien säilytys-mahdollisuuksia. Taloyhtiöiden hallituk-sien jäsenille, kiinnostuneille asukkaille ja isännöitsijöille järjestetään koulutus-ta siitä, mitä pyöränsäilytystiloja ja muita taloyhtiöiden pyöräilyjärjestelyjä uudis-tettaessa kannattaa huomioida sekä oh-jeistetaan hylättyjen pyörien poistamisen oikea menettely.

Tavoitteena on laatia myös asiointi-reittikarttoja, joihin merkitään alueiden palvelut ja keskeiset kävely- ja pyöräily-reitit. Tiedot alueen palveluista kerätään kaupunginosiin perustettavien liikenne-ryhmien, yritysten ja kaupungin palvelu-pisteiden yhteistyönä. Palveluiden lisäk-si karttaan merkitään keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit ja niillä on oma täydentävä roolinsa mahdollisesti olemassa oleviin palvelukarttoihin nähden.

Kirjoittaja on Pyöräilykuntien verkoston projektipäällikkö ja Helsingin Polkupyö-räilijöiden hankesuunnittelija.

Ed. sivu: Maahanmuuttajanaisten pyöräilyopetusta Helsingissä syksyllä 2013.

Kuvakaappaus Roihuvuoren pyöräilyolosuhteita käsittelevästä Kerro kartalla -kyselystä.

Kiinnostuitko hankkeesta? Ota yhteyttä projektipäällikkö

Petteri Nisulaan, [email protected],

puh. 044 550 1445

14 15Poljin 2/2014 Poljin 2/2014

Oik. Kävely sujuu Winnipegissä hoidetuilla jalkakäytävillä, mutta pyöräilijöiden täytyy ajaa huonokuntoisilla ajoradoilla. Montaa pyöräilijää ei kaupungissa näkynyt.

Vas. Winnipegin konferenssin johtaja Anders Swanson (vas.) ja talvipyöräilykonferenssin idean isä Timo Perälä nauttivat tapahtumasta.

Alh. Näillä pyöräilykintailla eivät kädet jäädy edes Winnipegin -40 asteen pakkasissa.

Pohjois-Amerikassa arvostetaan suomalaista talvipyöräilyosaamista

Navico Oy:n toimitusjohtaja Timo Perälä sai pari vuotta sit-ten kuningasajatuksen: maail-massa tarvitaan talvipyöräily-

konferenssi. Idea realisoitui vuosi sitten Oulussa, minne kokoontui talvipyöräilys-tä innostuneita ihmisiä eri puolilta maa-ilmaa.

Innostus levisi Atlantin taakse ja hel-mikuun puolivälissä järjestettiin järjes-tyksessään toinen konferenssi Kanadan Winnipegissä. Osallistujia oli yli 200 henkilöä, pääosin Pohjois-Amerikasta.

”Ensimmäistä kertaa historiassa yli-opistojen, kaupunkien ja yritysten edus-tajat kokoontuivat pohtimaan talvipyö-räilyn edistämistä Pohjois-Amerikassa. Olen varma, että jokainen sai tärkeitä ajatuksia vietäväksi eteenpäin. Uskon, että muutaman vuoden kuluttua saamme nauttia hedelmistä”, totesi konferenssin johtaja Anders Swanson.

Swanson oli iloinen, että tapahtuma järjestettiin hänen kotikaupungissaan Winnipegissä. Kaupungin edustajat sai-vat reilun annoksen uutta tietoa ja yhte-yksiä eri puolille maailmaa.

”Winnipegille oli rohkaisevaa nähdä, että se ei ole yksin haasteidensa ja unel-miensa kanssa. Maailmassa on monta kaupunkia, joissa talvipyöräily ei ole vain mahdollista vaan normaalia.”

Kaupungissa konferenssi otettiin avoimesti vastaan kaupungin johtotasol-la. Pormestari Sam Katz toi positiivisen

tervehdyksensä ja kauppakamarin joh-taja Dave Angus oli mukana paneelikes-kustelussa. Myös Manitoban yliopistolla järjestettiin keskustelutilaisuus opiskeli-joille.

Suomalainen tuote arvossaan

Konferenssin sisältö yllätti laadullaan ja monipuolisuudellaan. Ohjelmassa esi-teltiin muun muassa uusia tutkimustu-loksia talvihoitoon liittyen, innovaatioita talvipyöräilymatkailuun ja -muotiin sekä henkilökohtaisia kertomuksia talvipyö-räilyn mahdollisuuksista.

Todettava kuitenkin on, että parhaat menetelmälliset luennot olivat eurooppa-laisten pitämiä. Pohjois-Amerikassa ar-vostetaan erityisesti suomalaista ja ruot-salaista talvihoito-osaamista, mikä kävi ilmi useassa luennossa sekä kommentti-puheenvuorossa.

Maamme maine vain kasvoi Timo Pe-rälän sekä Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkijan Kaisa Karhulan esitysten myötä. Ne saivat erittäin hyvän vastaan-oton, ja myös Kanadan valtakunnallinen mediakanava CBC haastatteli heitä sekä radioon että televisioon.

”On tärkeää, että pohjoisamerikkalai-sissa kaupungeissa pyöräily nähdään ym-pärivuotisena liikkumismahdollisuutena eikä vain hauskana harrastuksena, jota voi tehdä silloin tällöin kesäviikonloppui-sin. Siksi on hyvä kuulla kokemuksia ja

Terveisiä Winnipegin kansainvälisestä talvipyöräilykonferenssista

Winnipegissä tehtiin historiaa. Pohjois-Amerikassa oltiin ensimmäistä kertaa yhteisesti koolla talvipyöräilyn edistämiseksi. Tietoa ja kokemuksia jaettiin monipuolisesti.

uutta tietoa esimerkiksi Oulusta”, Swan-son pohtii.

Laakereille ei voi jäädä

Winnipegissä on kehitetty tempaus Win-ter Bike to Work Day, jonka tarkoituk-sena on haastaa ihmiset pyöräilemään töihin myös talvella. Tänä vuonna tee-mapäivää vietettiin helmikuun 14. päi-vä, ja myös oululaisia haastettiin mukaan Oulun Polkupyöräilijät ry:n (OUPO) toi-mesta. Viime vuonna Winnipeg voitti tempauksen ja pyrki myös tänä vuonna haastamaan Oulun.

Silmämääräisesti voi todeta, että Winnipegillä on vielä pitkä matka Oulun tasolle talvipyöräilykaupunkina. Infra-puutteet ovat mittavia, minkä vuoksi kau-pungissa ei toistaiseksi ole kovin miellyt-tävää ja turvallista pyöräillä edes kesällä.

Suomalaisten ei silti pidä lepäillä laa-kereilla. Meillä on reilusti kehitettävää pyöräväylien talvihoitokäytännöissä ja -prosesseissa, kuten vastavalmistunees-sa, Pykälä II -projektin tuloksena synty-neessä kirjassa Vaihdetta isommalle käy ilmi. Myös Anders Swanson lähettää ter-veisiä Suomeen.

”Suomessa pyöräilyn osuus on ollut hienoisessa laskussa. Myös teidän täytyy oppia laajasti maailmalta sekä analysoida tarkasti omaa tekemistänne.”

Teksti ja kuvat: Kalle Vaismaa

16 Poljin 2/2014

AKAAHeli Laine 040 335 [email protected] Suominen (09) 816 40240 [email protected] Tiensuu (03) 4141 [email protected] Simelius 040 581 [email protected] Salermo (09) 3103 7123 [email protected]ÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 [email protected]ÄMEENLINNAHannu Sainio (03) 621 [email protected] JANAKKALAJuha Prittinen (03) 680 [email protected] Tihmala 050 311 6261 [email protected] JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 [email protected] JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 [email protected] KAARINAJyrki Lappi (02) 588 [email protected] Lahtinen (03) 3777 349 [email protected] Ala-Rämi (02) 5727 9402 [email protected]

KAUNIAINENLennart Långström (09) 505 [email protected] Laitala 044 780 [email protected] Karlström (06) 8343 405kaisa.karlströ[email protected] Matti Hoikkanen (03) 8142 428 [email protected] Backman 040 506 5761 [email protected]ÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 [email protected] Honkanen 040 104 [email protected] Närvi (02) 4873 3254 [email protected] Mäkinen (019) 369 [email protected] Lindroos 050 382 [email protected]ÄRVIPia Korteniemi 040 317 [email protected] Heikkinen 044 703 2112 [email protected] Nilsson 040 537 [email protected] Hillukkala 040 051 [email protected]

PIRKKALATero Vesanto 050 304 6390 [email protected] Griep 786 3328 044 785 1328 [email protected] Välimäki 044 701 4180 [email protected] Linna-Varis (019) 5202 [email protected]äivi Valkama 050 329 [email protected] Gröndahl 040 [email protected] Uusitalo (02) 434 [email protected] Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 [email protected]ÄJOKIKeijo Kaistila, (06) 416 [email protected] Seimelä 040 758 2104 [email protected] TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 [email protected] Jakkola 050 558 9234 [email protected] Jokela 040 838 9014 [email protected]

UUSIKAUPUNKIAtso Vainio (02) 845 [email protected]ÄRVIHannele Karhu 0500 584 [email protected] Gröndahl (06) 3254 214 [email protected] Väistö (09) 8392 2642 [email protected] VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 [email protected]ÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 [email protected] / LIIKENNEVIRASTOErika Helin (020) 422 4002 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 [email protected] - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela 040 196 [email protected] SUUTARIHannu Heiskanen 0400 428 [email protected] LINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 [email protected] RYLeo Stranius 040 754 [email protected] OYSara Lukkarinen 040 672 [email protected] OYTimo Perälä 040 7060415 [email protected]

OVELLA OYMika Laukkonen 0505693923 [email protected] FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 [email protected] OYJussi Nykänen (020) 747 6149 [email protected] OYJuha Heltimo 050 369 4604 [email protected] LUONNONSUOJELULIITTO RYOtto Bruun 050 345 [email protected] SÄHKÖPYÖRÄYHDISTYS RYJuha Tarvainen 044 062 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYMatti Koistinen 044 279 [email protected] TEKNILLINEN YLIOPISTOLiikenteen tutkimuskeskus VerneKalle Vaismaa 040 849 0224 [email protected] OYLeena Gruzdaitis 040 778 [email protected] OYRaine Anttonen (03) 7819 969 [email protected] OYMari Päätalo 040 720 [email protected] VELOCRAFTPieter Deleu 040 701 [email protected] FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 [email protected]

Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.

Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muunkestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekätuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.

www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi

Pyöräilykuntien verkosto ryKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot.

Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa

Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan

Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen

Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!

pyÖrÄilykasvatus vauhtiin suomessakin · 2014-03-26 · pyöräilyn edistäminen tarvitsee...

Documents