S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7

100 vuotta työsuojelua 1

Puu matkalla 3

Kurkistus tulevaisuuteen 9

Projektiviikko toi koululaiset arkistoon 15

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 1 2

Pääkirjoitus Turuilla ja toreilla juhlatunnel-missa Suomen valtion sadan vuoden itsenäistä tai-valta on vietetty eri tavoin vuoden aikana. Tyyli on ollut vapaa, kuten virallinen protokolla on määritellyt. Hyvä niin. Ei mitään pakkopullaa ja pönötystä vaan siten kuin kukin katsoo par-haimmaksi tavaksi juhlistaa kansallista merkki-vuottamme. Elka on osallistunut 100-vuotisjuhlintaan yh-dessä muiden mikkeliläisten toimijoiden kanssa. Huhtikuussa keskiasteen oppilaitok-sille järjestettiin usean toimijan myötävaikutuk-sella paljon erilaista ohjelmaa sisältänyt pro-jektiviikko. Elka tarjosi oppilaille historiaan liit-tyviä harjoitustehtäviä ja tutustumista arkis-toon. Heinä-elokuussa oltiin 2017 asuntomes-suilla. Siellä pyöri Elkan videoesitys messu-kohteessa, joka oli yhteinen Mikkelin museon kanssa. Yhteistyö Mikkeli Suomi 100-vuotta toimikunnan kanssa jatkui lokakuun Mikko-markkinoilla. Elka oli mukana koostamassa Mikkelin torille pystytettyä torin historiasta ker-tovaa näyttelyä. Markkinoilla oli myös elkalai-sia yhdessä Kansallisarkiston mikkeliläisten kollegoiden kanssa esitelmässä arkistojensa toimintaa ja aarteita. 100-vuotias Suomi oli vahvasti esillä valtakunnallisilla sukututkimus-päivillä Espoossa ja Kuulutko sukuuni -tapah-tumassa Vantaalla. Tietysti myös Elka oli pai-kalla. Juhlavuosi on sopiva hetki muistuttaa historian tallentamisen merkityksestä. Huono on muis-tella menneitä, jos ei ole säilynyt lähteitä, joista tapahtumien kulkua voidaan selvittää. Huhti-kuussa lähetettiin EK:n viestinnän suosiolli-sella avustuksella kaikille EK:n jäsenyrityksille mennyt sähköinen jäsenkirje. Sen viestinä oli kertoa, että asiakirjallista historiaa ei saa unoh-taa. Ja Elkasta saa apua, jos oma ymmärrys ei riitä arkistoasioissa. JL-A.

Nykymuotoinen työsuojelu on syntynyt teollistu-misen aikakaudella. Suomessa ensimmäinen työsuojelua koskeva säädös annettiin keisarin asetuksessa teollisuusammateissa olevien työn-tekijöiden suojelemisesta vuodelta 1889. Ensim-mäinen askel kohti kattavampaa työsuojelua oli vuonna 1930 säädetty ensimmäinen työturvalli-suuslaki. Se päivitettiin vuonna 1958 uudella työ-turvallisuuslailla, joka kattoi myös työolot ja työ-ajat. Kuitenkin työpaikoilla tapahtui vielä 1950- ja 1960-luvuilla hyvin runsaasti tapaturmia ja onnet-tomuuksia. Tilanne parani vasta 1970-luvun alussa, kun perustettiin Työsuojeluhallitus ja sää-dettiin työsuojelun valvontalaki. Työpaikkatasolla tämä näkyi työsuojelupäälliköiden ja työsuojelu-valtuutettujen tehtävien perustamisella. Työturvallisuusvaaroista tiedottamisessa oli Kes-kinäinen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Tapaturmalla hyvin keskeinen rooli. Yhtiön painamat, ja asiak-kailleen levittämät, työturvallisuusjulisteet olivat tuttu näky useimmilla suomalaisilla työpaikoilla 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tälle aukeamalle on koottu valokuvia sadan vuoden takaa, viiden-kymmenen vuoden takaa sekä nykypäivästä. Mukana on myös muutamia Teollisuus-Tapatur-man julisteita 1950- ja 1960-luvuilta. OA.

100 vuotta työsuojelua

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 3 4

Puukaupastahan se puun matka alkaa ja jatkui poka-sahan ja ruisleivän voimalla ennen moottorisaha-ai-kaa. Hevospelissä matkattiin jäälle kevättä odottamaan. Jokia pitkin kuljettiin irrallaan ja järvillä hinaajan pe-rässä kiltisti nipuissa tehtaita kohti.

Puu matkalla…

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 5 6

Kuljettimet nostivat puut sahoille ja selluloosatehtaille. Suuri joukko työntekijöitä tarvittiin sahatavaraa ja sellupaa-leja käsittelemään. Varastoista matkattiin usein maailmalle. Sillä metsäteollisuus on ollut suurin yksittäinen Suomen vientiala ja taitaa olla vie-läkin. HS.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 7 8

Designarkiston uusi verkkonäyt-tely ”Design is thinking” avautuu loppusyksyn aikana. Näyttely esittelee korkealaatuista suo-malaista graafista muotoilua kol-men palkitun graafikon tuotan-non kautta. Pekka Loiri, Kari Piippo ja Erkki Ruuhinen ovat valinneet näyttelyyn omasta tuo-tannostaan heille merkitykselli-

siä töitä, ja kertovat niiden taus-talla olevasta ajatustyöstä ja syntyprosessista. Näiden taus-takertomusten kautta graafikoi-den työt avautuvat katsojalle uu-della tavalla. SM.

100-vuotias Suomi on seisonut vankasti puujaloilla ja seisoo edel-leen. Jalkojen muoto ja koostumus on vaihdellut vuosikymmenien myötä, mutta puuta ne on olleet yhtä kaikki. Tervan, sahatavaran ja paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineiden lisäksi puusta on tehty kimröökiä, hiiltä, rullia, tynnyreitä, laatikoita, mäntysuopaa ja -öljyä, tärpättiä, kuitulevyä, vaneria jne. Pitkän aikaa puuta korvattiin muovilla, mutta nyt ajat ovat muuttu-neet ja muovituotteita aletaan taas korvata puutuotteilla. Puuraken-taminen lisääntyy ja paperin kulutuksen vähentyessä painopiste on siirtymässä kartonki- ja biotuotteisiin. Oheisen sarjakuvan kodinrakentajat ajavatkin kohta biodieselau-toilla, pukeutuvat puukuidusta tehtyihin vaatteisiin ja syövät sellu-loosan osia erilaisissa elintarvikkeissa ja lääkkeissä. HS.

Puujalat Design is thinking -verkkonäyttely

Suomalaista muotoilua

100 vuotta

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 9 10 Kurkistus tulevaisuuteen - Suomi vuonna 2117

Designarkisto järjesti syyskuussa muotoilukasvatuk-sen työpajoja mikkeliläisille koululaisille ja opiskeli-joille osana Mikkeli Art & Design Weekiä. Viikon ai-kana parisataa oppilasta pääsi suunnittelemaan muotoilija Elisa Savolaisen johdolla tulevaisuuden tuotteita. Työpajoissa ideoitiin, millainen Suomi on vuonna 2117, millaisia ihmiset silloin ovat ja millaisia tuotteita he käyttävät. Oppilaiden tehtävänä oli suunnitella va-litsemastaan tuotteesta sadan vuoden päähän kolme erilaista versiota ja piirtää tuotteen käyttöti-lanne. Työpajojen tulevaisuuden visioista kävi selväksi ai-nakin se, että vuonna 2117 lentävät autot ja näky-mättömät talot ovat täysin arkipäivää ja uusi iPhone 666 on juuri tullut markkinoille. SM.

Käyttöskenaario XAMK-yhteisöpedagogit.

Ajatuskartta Päämajakoulu 5 lk.

Puhelinidea Urheilupuiston koulu 9 lk.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 11 12

Suomalaisen muotoilun kultakausi ajoit-tuu 1950 – 1960-luvuille, jolloin sellaiset suuret muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck ja Alvar Aalto, tunnettiin Suo-men rajojen ulkopuolellakin. Monien mie-likuvissa suomalainen muotoilu on edel-leen peräisin noilta vuosikymmeniltä, vaikka muotoilun kenttään on vuosien saatossa mahtunut lukuisia muitakin me-nestystarinoita. Elkan aulassa syyskuun alussa avautu-nut näyttely ”Suomalainen muoto 100 vuotta” juhlistaa satavuotiaan Suomen menestyksekästä ja monipuolista muo-toiluhistoriaa. Näyttely on koottu Desig-narkiston ja Elkan laajoista muotoiluai-neistoista, ja esillä on kaikille tuttujen suomalaisen muotoilun klassikoiden li-säksi myös suurelle yleisölle tuntematto-mampia tuotteita. Näyttely on esillä mar-raskuun loppuun saakka, ja sen voi tulla katsomaan Elkan aukioloaikoina arkisin klo 8.00 – 16.00. Tervetuloa! SM.

Sata vuotta suoma-laista muotoilua

Fiskarsin sakset 1967 Jokapoika-paita, Design: Vuokko Nur-mesniemi (1957), Marimekko

Fiskarsin kirveet (1920-luku), Billnäs Oy

Opti Concept M -kartonginvalmistuslinja, Design: Risto Väätänen (2013), Valmet

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 13 14

Konttori, toimisto, byroo, ofissi, miten kukin tuota hallinnollisen ja nykyään enemmänkin tuotannollisen työn suorituspaikkaa haluaa kutsua. Toimistotyö on Suomen sadan vuo-den olemassaoloaikana kokenut ehkä suu-rimmat tekniset, kulttuurilliset ja sisällölliset muutokset kuin mikään muu työn tekemisen osa-alue. Kulttuurisesti miesjohtoisesta äärimmäisen hierarkisesta ympäristöstä ollaan siirrytty tasa-arvoisempaan sidosryhmätyöskente-lyyn. Mustekynästä on konekeskeisyyden kautta siirrytty tehtävän mukaisesti muokkautu-vaan työvälinekokonaisuuteen. Konttorihuoneen nurkasta tarkoin säädel-tyine työaikoineen on siirrytty ajasta ja pai-kasta riippumattomaan työtapaan. Itse ”konttorityö” on yrityksen tukitoiminnan luonteesta siirtynyt enemmän tuotannolli-seen työhön. Järjestelmät suorittavat yhä enemmän rutiineja ja ihmiset varsinaista tuottavaa työtä. Mikä mahtaa olla tilanne vuonna 2117? JJL.

100 vuotta konttoria

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7 15 16

S

Tapahtunutta

Tulevaa

Kuulutko sukuuni -tapahtuma Vantaalla

Elka osallistui tänäkin vuonna yhdessä muiden yksityisarkistojen

kanssa Kuulutko Sukuuni -tapahtumaan 7.-8.10.2017 Vantaalla. Tie-

toisuus yritysarkistojen tarjoamista mahdollisuuksista sukututkijoille

on lisääntymässä ja se näkyy mm. Elkan asiakaskunnassa.

Elka oli esillä Mikkelin 2017 asuntomessuilla Mikalo Oy:n rivitalokolmiossa. Esiintyminen oli to-teutettu yhdessä Mikkelin museon ja sotahistoriakeskus Muistin kanssa.

Mikkelin asuntomessut 2017

Elka osallistui vahvalla panoksella huhtikuussa järjestettyyn Mikkelin alueen toisen asteen koululaisten projektiviikkoon. Kyseisen viikon aikana lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla ei ollut normaalia lukujärjestyksen mukaista opetusta, vaan he saivat ilmoittautua haluamalleen viikon kestävälle kurssille. Elka järjesti yhdessä Mikkelin lukion historianopettaja Heikki Kupiaisen kanssa Suomen lähihistoriaa käsittelevän Torppareista hipstereihin -kurssin. Kurssin sisältö koostui johdannosta arkistoaineiston käyttöön tutkimuksessa sekä vapaavalintaisista ryhmätyöpaketeista. Kuhunkin ryhmä-työpakettiin kuului tutkimuskysymyksiä sekä valmiiksi va-littu tutkimusaineisto. Aiheina oli mm. kotitalouksien koneis-tuminen, arki ja perhe, tekniikan ihmeet sekä mainokset ajan kuvina. Tämän oman Torppareista hipstereihin kurssin lisäksi kaksi muutakin kurssia teki vierailun arkistoomme. Toinen näistä oli historia-aiheinen Porrassalmi – taistelun tuoksinasta äly-taloihin, jonka otsikon jälkimmäinen osa viittaa tietysti alu-eella järjestettyihin viime kesän asuntomessuihin. Toinen taas oli kuvataiteiden opettajan järjestämä Suomidesign -kurssi, joka tuli Elkaan osallistumaan Designarkiston järjes-tämään työpajaan. Kaikkiaan arkistossamme työskenteli viikon aikana yli 60 lukiolaista ja ammattikoululaista. Projek-tiviikko on tarkoitus järjestää ensi keväänä uudestaan, ja Elka on taas mielellään mukana vierailupaikkana ja oppi-misympäristönä.

Projektiviikko toi koululaiset arkistoon

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 2 / 2 0 1 7

www.elka.fi

l Aikakone l

JULKAISIJA:

Suomen Elinkeinoelämän Kes-kusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho tiedotuslehti@elka.fi Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli p. 015 321 340

www.elka.fi Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Sari Muinonen, Designarkisto; SM Heljä Strömberg, Elka; HS

100 vuotta Suomea ja suomalaisuutta

17 18