UPONORIN ASIAKASLEHTI » Syksy 2014 »

SUJUTTAMALLA SÄÄSTYY AIKAA JA RAHAASIVU 16

UPONOR KOTI TARJOAA TEKIJÄT JA TUOTTEETSIVU 18

HITSAUKSEN KORKEA LAATU ON KOKO ALAN ETUSIVU 22

Ota talteen myynnin uudet yhteystiedot lehden keskiaukeamalta!

Asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöitävät Weholite-säiliöt rakennetaan jo tehtaalla asennusvalmiiksi. Helposti käsiteltävät, kestävät ja tiiviit säiliöt saadaan työmaalla paikalleen muutamassa päivässä. SIVU 6

Paikallaan parissa päivässä

Uponor Infralla on ainoana valmistajana

Suomessa myös hulevesiputkilleen

NPM-laatumerkki.

www.uponor.fi

Uponor IQ -hulevesijärjestelmä on tiivis, kestävä ja helposti asennettava perusratkaisu monen kokoisiin kohteisiin. Polypropeenista valmistettavien Uponor IQ -putkien kokovalikoima on Ø 200–1 200 mm.

Uponor-hulevesikasetit kestävät kovaa kuormitusta ja sopivat laajojen piha-, liikenne- ja pysäköintialueiden hulevesien viivytykseen.

Weholite on varma valinta suurta kapasiteettia vaativiin kohteisiin, jotka edellyttävät yksilöllistä suunnittelua. Weholite-putkista voidaan rakentaa kokonainen järjestelmä viivytys- ja varastointisäiliöineen. Putkien kokovalikoima ulottuu 3 000 mm asti, säiliöiden tilavuus jopa yli 1 000 m3.

Pyydä tarjous osoitteesta asiakaspalvelu.infra@uponor.com

Parhaat järjestelmät hulevesien käsittelyyn

Uponor-hulev_215x280_3_bleed.indd 1 30.4.2014 15.43

4 Lyhyesti 6 Säiliöt Kestävät, tiiviit ja helposti käsiteltävät Weholite-säiliöt varustellaan yksilöllisesti ja toimitetaan kohteeseen asennusvalmiina.

11 Jätevesi Uponorilla on laaja valikoima ratkaisuja sekä vakituisesti asuttujen että loma-asuntojen jätevesien käsittelyyn.

12 Asiantuntija Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala toivoo, että veden alkalointiin käytettäisiin yhä yleisemmin kalkkikiveä.

14 Teollisuus Raahen terästehtaalla tehdään mittava putkistourakka, kun vanhaan teräksiseen linjastoon liitetään uusi muovinen prosessilinjasto.

16 Saneeraus Pätkäsujuttaminen oli juuri oikea ratkaisu, kun Haapajärven keskustassa saneerattiin hule- ja jätevesiviemärit lähes kilometrin pituiselta Kauppakadulta.

18 Radonsaneeraus Uponor KOTI -palvelukokonaisuus tarjoaa kuluttajille tuotteet ja tekijät LVI-remontteihin.

21 Energia Pirkanmaalaisten kotitalouksien jätteistä syntyy pian lämpöä ja sähköä Tampereelle rakennet- tavassa hyötyvoimalaitoksessa. Siirtolinjoja urakoidaan nyt vauhdilla.

22 Homma putkessa Muoviputkien hitsauksen laadunvalvontajärjestelmä auttaa työn tilaajia löytämään sertifioituja ammattilaisia.

syksy 2014

JULKAISIJA Uponor Infra Oy, www.uponor.fi, p. 020 129 211 TOIMITUSNEUVOSTO Marlene Fremleson-Ohlis,

Juha Hietanen, Juha Kainulainen, Seppo Rautiainen, Teemu Saarinen, Jaana Suur-Askola ja Petri Tuominen

PÄÄTOIMITTAJA Juha Kainulainen TOIMITUS Viestintätoimisto Supliikki, Outi Järvelä p. 040 577 1844

KANNEN KUVA Kimmo Sjöman PAINO Oy Fram Ab OSOITTEENMUUTOKSET infofi@uponor.com

Uponor Infralla on ainoana valmistajana

Suomessa myös hulevesiputkilleen

NPM-laatumerkki.

www.uponor.fi

Uponor IQ -hulevesijärjestelmä on tiivis, kestävä ja helposti asennettava perusratkaisu monen kokoisiin kohteisiin. Polypropeenista valmistettavien Uponor IQ -putkien kokovalikoima on Ø 200–1 200 mm.

Uponor-hulevesikasetit kestävät kovaa kuormitusta ja sopivat laajojen piha-, liikenne- ja pysäköintialueiden hulevesien viivytykseen.

Weholite on varma valinta suurta kapasiteettia vaativiin kohteisiin, jotka edellyttävät yksilöllistä suunnittelua. Weholite-putkista voidaan rakentaa kokonainen järjestelmä viivytys- ja varastointisäiliöineen. Putkien kokovalikoima ulottuu 3 000 mm asti, säiliöiden tilavuus jopa yli 1 000 m3.

Pyydä tarjous osoitteesta asiakaspalvelu.infra@uponor.com

Parhaat järjestelmät hulevesien käsittelyyn

Uponor-hulev_215x280_3_bleed.indd 1 30.4.2014 15.43

HAJAJÄTEVESIASETUS on ollut viime vuosina kestopuheenaihe. Asetuksen vaatimuksia ja ehtoja on jo kertaalleen rukattu.

Viime viikkoina asetus on jälleen noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Niin julkisuudessa kuin kahvipöydissäkin keskustellaan kiivaasti siitä, tarvitaanko lakia vai ei.

Tuntuu, että keskus-teluissa usein tyystin unohdetaan asetuksen tarkoitus, joka on yksinkertaisesti turvata meille puhdas lähiympä-ristö: oma ja naapurin kaivovesi, pihapiiri ja lähivedet.

On myös muistettava työllistävä vaikutus, joka asetuk-sen toimeenpanolla on. Se ei koske ainoastaan laitteita valmistavia tehtaita. Tarvitaan myös laaja joukko paikalli-sia maanrakentajia, asennus- ja huoltoliikkeitä, suunnitte-lijoita ja hyviä kauppatapoja noudattavia, ammattitaitoi-sia myyjiä. Niitä tämä maa nyt kipeästi tarvitsee.

Nykyisen asetuksen noudattaminen lisää siis työllisyyt-tä, taloudellista aktiviteettia ja ennen kaikkea parantaa lähiympäristömme tilaa.

Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyö- kumppaneillemme upeaa syksyä ja joulun odotusta!

Juha Kainulainen

UNOHTUIKO TÄRKEIN?

4

LYH

YE

ST

IW

WW

.UP

ON

OR

.FI

Fusamatic-sähkö-hitsausautomaatit ja tekninen tuki Uponor Infrasta

Uponor toimittaa varaston lastausalueiden sulanapito-järjestelmän ja pakastamon alle tulevan routalämmitys-järjestelmän Helsinki–Lahti-

moottoritien kupeeseen rakennettavaan mittavaan Freeway Logistic City -logistiikka- keskukseen. Rakenteilla olevassa 150 000 neliömetrin kokoisessa päivittäistavarava-rastossa on sulana pidettävää pinta-alaa kaikkiaan noin 45 000 neliömetriä.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan uusi logistiikkakeskus palvelee valmistuttuaan niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yrityksiä ja tehostaa Vuosaaren sataman kautta kulkevia tavaravirtoja.

Paikka on logistisesti erinomainen: keskus sijaitsee nelostien kyljessä noin 20 kilometrin päässä Kehä III:lta, paikal-le johtaa oma liittymä ja sieltä on nopea yhteys Vuosaaren satamaan. Tavaravirrat saadaan helposti hoidettua kaikkialle Suo-meen ja Eurooppaan.

Logistiikka-alueella toimii jo SOK:n 75 000 neliömetrin kokoinen käyttötava-ravarasto. Päivittäistavaravarastoa raken-taa Työyhteenliittymä Freeway Oy, joka on Lemminkäisen ja Skanskan hanketta varten perustama yhteisyritys.

Ensimmäiset asennukset ovat alkaneet ja viimeiset alueet valmistuvat syksyllä 2016. n

Uusi logistiikkakeskus saa mittavan sulanapitojärjestelmän

Logistiikkakeskuksessa on noin 45 000 m2 sulana pidettävää pinta-alaa.

Uponor on aloittanut Onnisen kanssa yhteistyön kaukolämpö-tuotteiden varastoinnissa ja jakelussa. Kaukolämpöputket kokoluokkaan DN 80 asti sekä

tarvittavat osat saa nyt nopeasti Onnisen toi-mipisteistä kautta maan. Toimitukset työmaal-le saadaan tilausta seuraavaksi päiväksi, tarpeen vaatiessa jopa nopeammin.

Liiketoimintapäällikkö Seppo Rautiainen Uponorilta kertoo, että uudesta palvelusta on saatu erittäin hyvää palautetta asiakkailta.

– Erityisesti kaukolämpölaitokset ovat olleet tyytyväisiä entistä nopeampiin toimituksiin.

Onnisella on kattava, yli 40 Express-toimi-pisteen verkosto ympäri Suomea. n

Kaukolämpö- tuotteet Onniselta

Fusamatic-sähköhitsausosat ja -automaatit ovat edelleen sekä ostettavissa että vuokrattavissa Uponor Infran kautta.

– Tarvittavien osien ja varus- teiden lisäksi tarjoamme automaateille täyden teknisen tuen ja huollon, kertoo tuotepäällikkö Minna Vekkeli Uponor Infrasta.

Kattavasta valikoimasta löytyvät automaatit ja tarvikkeet niin pienten kuin isojenkin putkidimensioiden hitsaamiseen.

Uponor Infra tarjoaa laitteistojen lisäksi myös hitsauspalvelut ja tarvittaessa koulutusta. n

5

Tavataan messuilla!Tervetuloa tutustumaan osastoomme ja tuotteisiimme FinnMateria-messuille!

Finnmateria 2014 Jyväskylä, Jyväskylän Paviljonki, osasto B326 19.–20.11.

Vuoden johtava kaivosteolli- suuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maa-rakentamisen erikoismessu FinnMateria 2014 tarjoaa

uusimman tiedon, tekniikan ja innovaatiot marraskuussa Jyväskylässä.

Uponorin suojaputkien ja sujutettujen PEX-käyttövesiputkien väritys yhtenäistyy.

Punaiset suojaputket korvataan loka-kuun alusta valkoisilla putkilla, joissa on punainen raita. Vastaavasti siniset suoja-

putket vaihtuvat valkoisiin putkiin, joissa on sininen raita. Sujutetun 25 mm:n evalPEX-putken punainen

suojaputki vaihtuu mustaksi. Muutos ei koske Combi Pipe -suojaputkia, joiden

väri säilyy nykyisenä (valkoiset putket, joissa on sekä punainen että sininen raita).

Tuotteiden LVI-numerot pysyvät ennallaan. n

Suojaputkien väri muuttuu

Uudistuneet verkkosivut kertovat laajasti Uponorin tarjonnasta, toiminnasta ja kuulumisista niin kotimaas-sa kuin maailmallakin.

Sivut tarjoavat kattavasti tietoa tuo-tevalikoimasta ja ratkaisuista kaikkeen yhdyskunta- ja talotekniseen rakentami-seen. Sivuilla voi tutustua myös mielen-kiintoisiin referenssikohteisiin.

Sivustolta on ladattavissa runsaasti tiedostoja, esitteitä ja ohjeita, jotka

tarjoavat hyödyllistä tietoa erilaisista kohteista sekä tuotteista, järjestelmistä ja niiden käytöstä. Myös päivitetty teh-taanhinnasto on ladattavissa sivuilta. Tehtaanhinnasto sisältää Uponor Infran ja Uponor Suomen täydelliset tuotevali-koimat yksissä kansissa.

Sivuilta löytyvät helposti kaikki tarvittavat yhteystiedot, ja sivuston kautta voi lähettää myös sähköpostia ja yhteydenottopyynnön haluamalleen kohdealueelle. n

Verkkosivut uudistuivat

Käy tutustumassa

uudistuneisiin

sivuihin osoitteessa

www.uponor.fi

SHU

TTER

STOC

K

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Kim

mo

Sjöm

an ja

Jou

ni R

äisä

nen »

SÄ

ILIÖ

T

Weholite-säiliöille riittää käyttöä

Kestävät, tiiviit ja helposti käsiteltävät Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa ja varustella yksilöllisesti mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Weholitesta valmistetaan muun muassa alavesi-, saostus- ja kemikaalisäiliöitä, alkalointilaitoksia sekä tasausaltaita ja erottimia. Weholite-alkalointilaitokset hyödyntävät kalkkikiveä, mikä takaa tasaisen ja ehdottoman turvallisen alkalointituloksen.

6

Kerrosrakenteiset, PE- tai PP-profiilista kier-resaumaamalla valmistettavat Weholite-putket ovat kestäviä, joustavia ja keveitä. Weholite-putkimateriaalin rakenteen an-siosta siitä voidaan rakentaa säiliöitä, joi-

den halkaisija on yli kolme metriä. Weholitesta voidaan valmistaa kokonaisia putki-

ja säiliöjärjestelmiä sekä hyvinkin erilaisia räätälöi-tyjä ratkaisuja.

– Säiliökäytössä Weholite on kestävä, ehdottaman tiivis ja hygieeninen, korostaa tuotepäällikkö Anders Andtbacka Uponor Infrasta.

– Maahan asennettuna Weholiten ennustettu käyttö- ikä on yli 100 vuotta.

Weholitesta rakennetaan muun muassa alavesi-, kemikaali-, hulevesi- ja alkalointisäiliöitä. Säiliöt rää-

tälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. – Muovisäiliössä ei ole riskiä korroosiolle ja se kes-

tää lähes kaikkia kemikaaleja. Polyeteenistä valmis-tettuja Weholite-säiliöitä toimitetaan paljon teolli-suuskäyttöönkin. Polypropeenista valmistettujen Weholite-säiliöiden kemiallinen kestävyys on vielä parempi.

Säiliöistä itsestään ei liukene mitään säilytettävään aineeseen tai ympäristöön.

Andtbacka muistuttaa, että Weholiten ehdottomia etuja ovat myös asennuksen nopeus ja kätevyys. We-holite on kevyt käsitellä, mikä nopeuttaa asennusai-kaa ja säiliön käyttöönottoa.

– Järjestelmä rakennetaan tehtaalla asennusval-miiksi. Tämä vähentää merkittävästi asennuskohtees- sa tehtävää työtä ja maastossa vietettävää aikaa. u

7

KALKKIKIVIALKALOINTI ON HELPPOA JA TURVALLISTASuomessa pohjavesi on usein hapan-ta ja pehmeää. Alhaisesta pH-arvosta ei yleensä aiheudu terveys- tai maku-haittoja. Se voi kuitenkin aiheuttaa ve-sijohtoverkostolle korroosio-ongelmia ja lisätä hydrauliikkaa häiritsevien epä-puhtauksien syntymistä.

Veden alkaloinnissa eli pH-arvon nostamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi lipeää tai kalkkikiveä.

Weholite-säiliöissä alkalointiin käy-tetään kalkkikiveä. Toisin kuin vaikkapa lipeän, kalkkikiven käyttöön ei liity min-käänlaista yliannostusvaaraa. Järjestel-mä on helppokäyttöinen ja kalkkikivestä on helppo irrottaa epäpuhtaudet ilmalla tai vedellä huuhtelemalla.

Kalkkikivialkaloinnin etuihin kuuluu myös toimintavarmuus.

Tehtaalla asennusvalmiiksi rakenne-tut Weholite-alkalointisäiliöt on helppo ja nopea asentaa paikalleen.

Weholite-putkesta voidaan rakentaa säiliöitä,

joiden halkaisija on yli kolme metriä.

8

Vaasasta toimitetut 20-metriset putkisalot hitsattiin yhteen työmaalla.

Kaksi siiviläputkikaivoa on jo porat-tu ja Weholite-säiliöt ovat paikal-laan, mutta esimerkiksi pumppaa-mo- ja automaatiotyöt ovat vielä te-kemättä, kertoo Kuhmon kaupun-

gin vesihuoltolaitoksen projekti-insinööri Timo Piirainen.

Hankkeeseen liittyy myös vesijohdon ja siir-toviemärin rakentaminen Kuhmon keskustaan noin kymmenen kilometrin päähän. Iso urakka on jaettu kahdelle vuodelle. Hankkeen toteutu-misen mahdollisti osaltaan Kainuun ELY-kes-kuksen kautta ohjautuva valtion rahoitusosuus, joka kattaa noin 30 prosenttia kustannuksista.

– Tavoitteena on, että kuhmolaiset pääsevät juomaan Paskokankaan vettä viimeistään jou-luna 2015, Piirainen mainitsee.

Ja tietenkin, koska Paskokangas-nimi saattaa herättää pohjavesiyhteyksissä kummastusta, selvennettäköön, että nimi liittyy muinaiseen tervanvalmistukseen. Tervanvalmistukses-sa käytettiin muun muassa työkalua nimeltä paskorauta.

– Saattaa olla, että tulevaisuudessa ottamo nimetään kyläalueen mukaan Siikalahden ve-denottamoksi, Piirainen naurahtaa.

Panostus tulevaisuuteenPiiraisen mukaan hanke on ennen kaikkea pa-nostus tulevaisuuteen. Sillä pyritään varmis-tamaan, että kuhmolaisille voidaan kaikissa olosuhteissa tarjota moitteetonta juomavettä.

– Elokuussa 2012 olleiden rankkasateiden ai-kana päävedenottamoomme pääsi pintavettä, mikä heikensi veden laatua ja veden toimituk-sessa jouduttiin poikkeusjärjestelyihin. Saman-tapaisia ja muita vedenottoon liittyviä riskejä on myös kahdella muulla taajaman lähellä si-jaitsevalla vedenottamollamme.

Paskokankaalla, rakentamattomalla ja ojit-

tamattomalla harjualueella, tällaista riskiä ei ole.

Piirainen huomauttaa, että ilmas-tonmuutosten vuoksi sään ääri-ilmiöi- den, muun muassa juuri rankkasatei-den, on arvioitu lisääntyvän.

– Vesihuollossa on tärkeää varau-tua tulevaisuuteen. Nykyisistä alueista, joista pohjavettä otetaan, on pidettävä hyvää huolta – mutta niin on pidettä-vä myös reservialueista.

Arvioiden mukaan Paskokankaalta voitaisiin tulevaisuudessa ottaa 500 kuutiota vettä vuorokaudessa. Mää-rä on miltei puolet Kuhmon taajaman vedenottotarpeesta.

– Kuhmon kolmen muun vedenot-tamon kapasiteettia voitaisiin tällöin pienentää tai joku ottamoista voitaisiin mahdollisesti siirtää varalaitokseksi.

– Merkittävää on myös se, että Pas-kokankaalta vesi saadaan valmiina ja alkaloituna. Sitä voidaan heti toimittaa yhteyden varrella oleviin kiinteistöihin.

Työmaa-aikana ei vaarannettu pohjavettäKuhmossa ratkaisuksi haluttiin Weholite-al-kalointilaitos ja -alavesisäiliö.

– Paikallaan valettava betonisäiliö on työ-läämpi vaihtoehto. Itseäni askarrutti myös se, että betonirakentamisessa kaivannot olisivat olleet paljon pidempään auki. Se olisi tässä kohteessa lisännyt riskiä, että työmaa-aikana vaarannettaisiin pohjaveden laatu. Työmaalla mentiin aika lähelle pohjaveden pinnan tasoa.

– Kolmenkymmenen kuution alkalointilai-tos ja sadan kuution alavesisäiliö saatiin asen-nettua nopeasti. Säiliöt olivat paikallaan jo pa-rissa päivässä.

Kuhmolaisilla ei ole aikaisempaa kokemus-ta Weholite-säiliöistä, mutta muualta maasta saatua palautetta on seurattu tarkasti.

– Säiliöitä on käytössä jo paljon. Alkaloin-titulokset ja käyttökokemukset ovat olleet hy-viä, Piirainen sanoo.

Paskokankaalla raakaveden pH-arvo on noin 7. Alkaloinnilla pH-arvo pyritään nostamaan noin 7,5:een.

Suunnitelmia mahdollista hienosäätääPiiraisen mukaan on tavallista, että isoissa hankkeissa suunnitelmia joudutaan matkan

Kuhmon Paskokankaan pohjavesialueelle on rakenteilla uusi pohjavedenottamo. Vedenottamon yhteyteen asennetaan alavesisäiliöllä varustettu Weholite-alkalointilaitos.

Puhdasta vettä Paskokankaalta

Kuhmoon asennettiin 30-kuutioinen alkalointilaitos ja 100-kuutioinen alavesisäiliö.

9

Takkusalmen vesiosuuskunta saa valmiiksi ison urakan, kun harju-maisemaan nouseee uusi pump-paamo ja alkalointilaitos. Vesi-osuuskunnan puheenjohtaja ja

toimitusjohtaja Jouko Käkelä on tyyty-väinen, että alueen vedenjakelu tehostuu. Osuuskunnalla on ollut jo aiemmin pump-paamo ja alkalointilaitos Ala-Kitkajärveä kiertävän 80 kilometrin pituisen verkoston toisessa päässä.

– Uudessa Weholite-alkalointilaitokses-sa pohjaveden pH-arvo saadaan nostettua 6,5:stä 7,3:een. Rauta- ja mangaani jäävät kalk- kikiveen, mistä ne sitten poistetaan. Näin verkosto pysyy hyvässä kunnossa, Käkelä kertoo.

Asennustyö sujui nopeasti ilman turhia takkuja tai kitkoja. Töissä oli yksi mies ja kaivinkone.

– Saimme valmiin paketin Uponorilta. Järjestelmään oli asennettu jo tehtaalla val-miiksi sisäiset putkitukset ja putkituennat. Työmaalla niihin oli sitten helppo liittää ul-koinen putkitus.

Muovinen alkalointilaitos ykkösvaihtoehtoTakkusalmen laitoksen suunnittelutyön teki konsulttiyhtiö Pöyry.

– Muovinen alkalointilaitos oli meille alusta lähtien ykkösvaihtoehto. Se on huo-mattavasti nopeampi rakentaa kuin betoni-nen säiliö. Elintarvikemuovista rakennettu säiliö on myös tiivis ja hygieeninen.

Jouko Käkelä kertoo, että järjestelmässä on kaksi säiliötä ja pumppaamohuone.

– Kaivosta pumpataan vettä yhdeksän

kuution alkalointisäiliöön, josta se menee vapaasti samankokoiseen vesisäiliöön. Siel-tä vesi pumpataan sitten verkostoon, Jouko Käkelä kertoo.

Rakentaminen nopeaa, luvat vievät aikaa Takkusalmen vesiosuuskunta teki päätöksen rakennusprojektista syksyllä 2012. Pohjave-den ottolupa laitettiin aluehallintovirastoon tammikuussa 2013. Rakentamaan päästiin syyskuussa 2013, jolloin vedettiin runko-linja tulevalle Kivilahden pumppaamolle.

– Ylivoimaisesti eniten hankkeessa kului aikaa siihen, että aluehallintovirastosta saa-tiin lupa pohjaveden ottoon.

Takkusalmen vesiosuuskunnassa on 234 jäsentä. Takkusalmen kylän lisäksi vesi- johtoverkosto ulottuu Kivilahden, Airisnie-men, Patoniemen ja Piiloperän kyliin. Ruka-tunturi on vain noin kymmenen kilometrin päässä ja alueella on paljon mökkiasutusta.

Kitkajärven rannalla kelpaa skoolata hy-vällä alkaloidulla vedellä. Karua ja kirkas-vetistä, hiekkasärkistään ja syvänteistään kuuluisaa säännöstelemätöntä järveä on ni-mitetty Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Ja onhan Kitka kuuluisa myös muikuistaan, niistä kitkanviisaista.

Tiivis ja hygieeninen laitos nopeasti paikalleenPohjois-Kuusamon Takkusalmella, Ala-Kitkajärven rannoilla, voidaan pian skoolata hyvällä, alkaloidulla juomavedellä.

varrella muuttamaan tai tarkentamaan.– Niin Uponor Infran kuin muidenkin urak-

kaan osallistuneiden kanssa yhteistyö on su-junut todella hyvin. Hanketta on ollut helppo viedä eteenpäin, kun kaikista asioista on voi-nut keskustella ja olemme saaneet päätöksen-teon tueksi hyvin tietoa.

Piirainen kertoo olevansa tyytyväinen sii-hen, että Suomesta löytyy ammattitaitoa eri-koisrakentamiseen.

– Veden laatu on meille ykkösasia. Sen suh-teen emme halua ottaa mitään riskejä. Huo- mioimme tämän aina, kun valitsemme yhteis-työkumppaneitamme, hän korostaa.

WEHOLITE-SÄILIÖ ASENNETAAN

MUUTAMASSA PÄIVÄSSÄ.

u

10

Rovaniemen kaupungin kunnallinen liikelaitos, Napapiirin Vesi, sai syyskuussa aluehallinto-virastolta luvan pohjavedenottamon rakenta-miseen ja veden ottamiseen kaupungin luo-teispuolella sijaitsevalta Nuoralammen poh-

javesialueelta. Vesilaitospäällikkö Jouni Räisänen kertoo, että pohja-

vedenottamon yhteyteen rakennetaan myös Weholite-al-kalointisäiliö.

– Nuoralammen tutkitussa vedessä pH-arvo on vain 5,95, joten alkalointi on hyvinkin tarpeen, hän mainitsee.

Napapiirin Vedellä on jo aiempia kokemuksia Weholite- alkalointilaitoksista. Jokkavaaran Saarenkylän taajaman vedenottamon yhteyteen rakennettiin Weholite-alkaloin-tilaitos vuonna 2008.

– Laitos on toiminut hyvin, mikä sai meidät myös nyt kiin- nostumaan samantyyppisestä ratkaisusta.

Katkeamatonta vedenjakeluaJokkavaaran laitoksessa on kolme suodatinta ja tehoa 130 kuutiota tunnissa. Nuoralammen alkalointilaitokseen ra-kennetaan kaksi suodatinta ja laitoksessa on 30 kuution tuntivirtaama.

– Kun on tarpeen huuhdella suodatin, on toinen suoda-tin käytössä. Vedenjakeluun ei tule katkoksia, Jouni Räisä- nen selittää.

Jokkavaarassa raakaveden pH-arvo oli 6,82. Alkaloinnin jälkeen arvot ovat olleet välillä 7,5-7,8.

Vettä lähikyliin ja kaupunkiin astiNapapiirin Veden projektiin liittyy myös valtion vesihoito- hanke, jossa Sinetän, Sonkan ja Portimojärven kylistä raken- netaan siirtoviemäri Rovaniemen keskuspuhdistamoon. Kaivantoon sijoitetaan myös vesijohtolinja.

– Ideana on, että Nuoralammen alkaloitua vettä käytet-täisiin lähialueilla ja loput johdettaisiin Rovaniemelle kes-kustaajaman kulutukseen, Jouni Räisänen kertoo. n

Rovaniemen Nuoralammelle on rakenteilla pohjavedenottamo ja alkalointilaitos. Rovaniemeläisillä on jo aiempia hyviä käyttökokemuksia Weholitesta.

Vedenjakelua ilman katkoksia

Tekemistä kuitenkin riittää yhä – vielä vuosi sitten Ympäristöminis-teriön arvion mukaan jätevesiasiat olivat hoitamatta 70 prosentilla kiinteistöistä, joita asetus koskee.

– Nykyinen, jo lievennetty jätevesiasetus on mielestämme toimiva. Kiinteistön omis-taja voi itse vaikuttaa järjestelmän valintaan, eikä asetuksessa nosteta mitään käsittelytapaa toisten yläpuolelle. Markkinoilla olevilla pe-rusratkaisuilla voidaan täysin saavuttaa puh-distusvaatimukset, sanoo Jaana Suur-Askola Uponorilta.

– Asetuksessa on myös mahdollisuus lykätä toimenpiteitä sosiaalisten perusteiden vuoksi, Suur-Askola huomauttaa.

 Jätevesijärjestelmän parantaminen nostaa kiinteistön arvoaMiljoonan suomalaisen jätevedet käsitellään tontilla. Pienistä puroista kasvaa iso virta, ja haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen haja-kuormittaja. Jätevedet likaavat enimmäk-seen ihmisten lähiympäristöä: omaa ja naa-purin kaivovettä ja pihapiiriä sekä lähivesiä.

– Jätevesijärjestelmän parantaminen on kor-

jausrakentamista, joka nostaa kiinteistön arvoa ja laatua, korostaa Jyrki Löppönen Uponorilta.

Kunnallisen tai vesiosuuskunnan viemäröin-nin ulkopuolelle kuuluvan kiinteistön omista-ja vastaa siitä, että jätevesijärjestelmä suunni-tellaan ja rakennetaan asetuksen mukaisesti. Järjestelmää on myös käytettävä ja huollettava niin, että toiminta täyttää puhdistusvaatimuk-set. Vaikkei jätevesiremontille olisikaan tarvet-ta, on kiinteistöstä löydyttävä jätevesiselvitys käytössä olevasta järjestelmästä.

Jyrki Löppönen muistuttaa, että järjestel-män tehostamiseen tai uuden rakentamiseen tarvittavan jätevesisuunnitelman laatiminen ja luvan hankkiminen vievät oman aikansa.

Lupaa kannattaa siis hakea hyvissä ajoin en-nen remonttiin ryhtymistä.

– Vaikka aikoisikin rakentaa kesällä, voi tal-ven aikana hoitaa lupa-asiat kuntoon. Myös re-montoiminen onnistuu lähes ympäri vuoden, kunhan maata vain pääsee kaivamaan. Talvel-la vanhaan pihaan saattaa jopa jäädä vähem-män vaurioita kuin kesäaikana.

Jokaiselle tontille löytyy ratkaisuPientalojen ja vapaa-ajan asuntojen jätevesi-järjestelmän valinnassa lähtökohtana ovat aina

käyttäjän ja kiinteistön tarpeet sekä tontin suo-mat mahdollisuudet. Maaperän, tontin koon ja käyttöasteen lisäksi kannattaa aina miettiä, kuinka paljon järjestelmän ylläpitoon ja huol-toon ollaan valmiita panostamaan.

Jyrki Löppönen korostaa, että jokaiselle ton-tille löytyy sopiva ja oikein mitoitettu ratkai-su. Luotettava toimittaja takaa esimerkiksi sen, ettei kiinteistölle hankita ylisuurta ja liian kallista järjestelmää.

Uponorilla laaja valikoima ratkaisujaUponorilla on laaja valikoima ratkaisuja sekä vakituisesti asuttujen että loma-asuntojen jä-tevesien käsittelyyn. Pienpuhdistamojen li-säksi Uponor valmistaa maapuhdistamoja, asennusvalmiita imeyttämöjä ja suodatus-järjestelmiä, kaksoisviemäröintiin tarvittavia umpisäiliöitä sekä ekologisella turvesuodatuk-sella toimivia harmaavesisuodattimia. Matala-varusteisille kesämökeille on saatavilla edul-lisia sauna- ja mökkikaivoja, jotka on helppo asentaa tontille itse.

– Uponorin jätevesiratkaisut ovat laajasti saatavilla jälleenmyyjien kautta. Myös LVI-alan ammattilaisilta kannattaa aina kysyä Upo-norin tuotteita. n

JÄT

EV

ES

I

Nykyinen jätevesiasetus

toimivaJätevesiasetus on viime viikkoina noussut

jälleen kuumaksi puheenaiheeksi. Nykyisen, vuonna 2011 uusitun

jätevesiasetuksen mukaan siirtymäaika päättyy 15.3.2016, jolloin haja-asutus-

alueiden kiinteistöjen jäteveden-puhdistuksen on oltava kunnossa.

TEKSTI Outi Järvelä » KUVA Uponor Infra »

11

TEK

STI K

irsi

Riip

inen

» K

UVA

Ilkk

a Ra

nta-

aho »

AS

IAN

TU

NT

IJA

Suomalaisten hyvä juomavesi ei ole muuttunut vanhentu-neeksi kliseeksi, vaikka uutiset teollisuuden arvaamatto-mista päästöistä vesistöihin meitä välillä säikyttelevätkin.

– Tietysti aina voi kysyä, miten määrittelemme hyvän juomaveden. On yleistä arvioida veden olevan hyvää, kun

se ei haise eikä maistu miltään. Se ei ole kuitenkaan koko totuus, sil-lä moni taudinaiheuttaja ei maistu miltään, huomauttaa vesihuolto-tekniikan professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta.

Ammattilaisittain juomavesi on hyvää, kun se täyttää tekniset, kemialliset ja mikrobiologiset laatukriteerit. Näistä tärkein on mik-robiologinen laatu, jossa on paikoitellen ollut ongelmia erityises-ti pienillä pohjavedenottamoilla. Ongelmia on tullut usein silloin, kun vettä ei käsitellä.

– Isojen vesilaitosten vesi on lähes aina täysin moitteetonta.Juomaveden laatua valvotaan tarkasti. Valvonta perustuu Euroopan

unionin säännöksiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin.

Pohja- vai pintavettä?Suomalaisten juomavedestä noin puolet on pohjavettä ja loput pinta- tai tekopohjavettä, josta pintavettä imeytetään pohjavesiesiintymään.

– Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Uskomus, jonka mukaan pohjavesi olisi aina automaattisesti pintavettä parempaa, ei pidä paikkaansa.

Pohjavesi tosin vaatii vähemmän käsittelyä, koska siitä orgaaniset aineet ovat suureksi osaksi jo pidättyneet maaperään. Kun humus-ta on vähemmän, pärjätään pienemmällä käsittelyllä. Mutta poh-javedessä voi olla mikrobiologisia taudinaiheuttajia, rautaa, man-gaania, fluoria, arseenia, radonia, uraania tai vaikkapa rikkivetyä.

– Käytännössä tosin pohjavettä usein pumpataan verkostoon sel-laisenaan, Vahala huomauttaa.

Onko meillä Suomessa suuria alueellisia eroja vedenlaadussa? Onko vesi parempaa Etelä- vai Pohjois-Suomessa?

– Vedenlaadussa on toki eroja, mutta ei tuolla tavalla maantie-

teellisesti. Vedenlaatu riippuu siitä, mistä vesi otetaan. Onko vesi pinta- vai pohjavettä, tuleeko se joesta vai järvestä ja millainen maa-perä alueella on?

Esimerkiksi länsirannikolla isot pohjavesiesiintymät ovat harvas-sa eikä seudulla ole isoja pintavesistöjäkään. Pohjanmaalla onkin paljon vesiosuuskuntia, sillä siellä on jo kauan aikaa sitten lähdetty talkoovoimin järjestämään vesihuoltoa kuntoon.

Pääkaupunkiseudun ratkaisu on Päijänne: vesi tuodaan 120 kilo-metrin päästä, mikä on suomalaisittain pitkä matka.

– Alueelliset ratkaisut ovat erilaisia, eivät siis hyviä tai huonoja. Vesilaitosten talousveden laatuun voi Vahalan mukaan yleensä

luottaa, mutta yksityisten kotitalouksien kaivovesissä laatu vaihtelee.

Kalkkikivi suositeltavinVaikka vesi olisi kuinka puhdasta, se vaatii Suomessa yleensä alka-lointia eli pH-arvon nostoa. Mikäli alkalointia ei tehdä, vesi syövyt-tää putkiston metalliosia.

Perinteisesti pH-arvoa on nostettu lisäämällä veteen lipeää, mut-ta yhä useammin vesilaitokset käyttävät alkaloinnissa kalkkikiveä.

– Itse soisin, että kalkkikiveä käytettäisiin vielä nykyistäkin ylei-semmin, sillä se on turvallista ja helppoa käyttää. Kalkkikiveä käy-tettäessä ei ole riskiä, että vedestä tulisi liian emäksistä, ja se on myös työturvallisuuden kannalta parempi ratkaisu, Vahala sanoo.

Jos vesilaitos käyttää lipeää, sen on varmistettava, että kemikaalin syöttö pysähtyy samalla kuin veden virtaama. Lipeää on paikoitel-len päässyt veteen liikaa, mutta nykyään tekniikka hallitaan hyvin.

Miksi lipeää sitten käytetään, jos kalkkikivi on turvallisempaa?– Siihen on historiallisia syitä. Kun perinteisesti on käytetty lipeää,

kalkkikiveen siirtyminen vaatii omat investointinsa suodattimi-neen. Helposti ajatellaan, että on helpompi saneerata laitos enti-seen tapaan toimivaksi kuin uusia sitä. Olisi kuitenkin hyvä muis-taa, että kalkkikivi vaatii melko vähän ylläpitoa ja on taloudellisesti kilpailukykyinen.

Happamuus kuriin mieluiten kalkkikivellä

Suomen pohjavedet ovat talousvedeksi pääsääntöisesti liian happamia. Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta toivoo, että pH-arvon

nostoon eli alkalointiin käytettäisiin yhä yleisemmin kalkkikiveä.

12

Vesihuoltoa ei voi ulkoistaaSuomessa on runsaasti hyvää vettä ja siihen liittyvä tek-niikka hallussa. Eikö meidän kannattaisi tehdä alasta isoa kansainvälistä bisnestä?

– On totta, että meillä on runsaasti vettä suhteessa sen kulutukseen. Vettä jäisi vientiinkin.

Suomessa selvitettiin jokunen vuosikymmen sitten, kannattaisiko raakavettä viedä maailmalle. Laskelmissa idea tyssäsi, sillä kuljetuskustannukset olivat liian suu-ret. Pullovedestä sen sijaan olisi bisnekseksi, minkä esi-merkiksi norjalaiset ovat keksineet.

Entä tekniikan vieminen?Vahala pohtii, miten uskottavia olemme, sillä suoma-

lainen vesi on puhdasta. – Herättääkö se epäilyn, ettei meidän tarvitse osata

esimerkiksi puhdistustekniikkaa? Epäilijöitä voisi muis-tuttaa esimerkiksi siitä, miten hyvin paperiteollisuuden vesipäästöt on saatu kuriin.

Osaamista siis on, mutta Vahalan mielestä sen jatkuvaan kehittämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Esimerk-kinä hän muistuttaa olevansa koko maan ainoa vesihuol-lon professori. Paitsi yliopistoissa, myös ammattiosaa-misessa vesihuolto pitäisi muistaa nykyistä paremmin.

– Vesihuollon on toimittava aina ja kaikissa olosuh-teissa. On hyvä muistaa, että vesihuolto on aina paikal-lista – emme koskaan voi ulkoistaa tätä vaikkapa Kii-naan, Vahala heittää.

Paras tapa varmistaa vedenlaatu on riskien arviointi. Vahala huomauttaa, että pelkkä vedenlaadun mittaami-nen ja seuraaminen eivät riitä.

– Riskejä on arvioitava jatkuvasti, kohdistuivat ne sit-ten raakaveteen, vesijohtoverkostoon tai käsittelyyn.

Suomessa riskeihin herätään, kun jotakin sattuu. No-kian vesikriisi vuonna 2007 on tästä hyvä muistutus. Tuolloin jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Ka-tastrofi sai suomalaiset toimimaan.

– Sen jälkeen moni asia uudistettiin ja esimerkiksi saa-tiin alalla toimiville oma vesityökortti. n

13

RAKENTAMINEN UNOHTUI, KUN VESI ALKOI KIEHTOARIKU VAHALALLA on vakuuttava työhistoria vesihuollosta. Ennen Aalto-yliopiston professuuria hän oli töissä Vesilaitosyhdistyksessä.

Innostuitko vesiasioista jo pikkupoikana?– Olin pitkään sitä mieltä, että minusta tulee rakentaja, mutta vesi-

puoli tuntui sittenkin kiehtovammalta.Vahala pohtii olevansa perimmäisten kysymysten äärellä. Erityisesti

kehitysmaissa vedellä on nyt ratkaiseva rooli ihmisten terveydenhuollon ja terveyden kannalta.

Professori on hyvillään, että nuoret ovat kiinnostuneet alasta ja laitok-sella on erittäin lahjakkaita opiskelijoita. Parhaillaan hänen tutkimus- ryhmässään tutkitaan muun muassa juomaveden valmistuksessa käytet-tävää kalvosuodatustekniikkaa.

Vesiasiat tuppaavat tulemaan vapaa-aikaankin, mutta Vahala pyrkii pi-tämään huolta kunnostaan muualla kuin vedessä: hän pelaa koripalloa.

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VA K

imm

o Sj

öman

»T

EO

LL

ISU

US

Muovin ja teräksen liittoRaahen terästehtaan uuden voimalaitoksen rakentaminen tarkoittaa

myös vaativaa putkistourakkaa, kun vanhaan teräksiseen putkilinjastoon liitetään uusi muovinen prosessilinjasto.

14

15

SSAB:n terästehtaan masuunissa lämpötila kohoaa 1 500 asteeseen – rautamalmin, koksin ja kalk-kikiven kohtaamisessa tarvitaan valtavasti energiaa.

Raahen terästehdasta palvele-van voimalaitoksen rinnalle rakennetaan par-haillaan uutta voimalaa. Vanha laitos on tulos-sa käyttöikänsä päähän.

Voimalaitosliiketoiminnasta vastaa Raahen Voima, jonka Rautaruukki ja energiayhtiö EPV Energia perustivat keväällä.

Uuden voimalaitoksen rakentaminen edel-lyttää myös vaativaa putkistourakkaa, jossa uusi prosessiputkisto liitetään vanhaan put-kilinjastoon.

– Uuden voimalan alle jää prosessiputkia, lähinnä suuria jäähdytysputkia sekä tavallisia vesiputkia. Linjaa ei voi tietenkään enää käyt-tää, sillä vikatilanteessa voimalaitoksen alle ei ole menemistä. Rakennamme linjastoon ison lenkin, joka kiertää uuden voimalaitoksen, ker-too SKM Service Oy:n toimitusjohtaja Mar-ko Junttila.

Teollisuuden palveluja tarjoava SKM Service on Raahen terästehtaan putkiurakan pääura-koitsija. Yrityksen toimialaan kuuluvat muun muassa erilaiset laitosten kunnossapitotyöt, putkistojen rakentaminen ja uusiminen, säi-liöiden korjaukset, teräsrakennetyöt sekä in-vestointi-, seisakki- ja kunnossapitoprojektien toimitusvalvonta.

Muovi liittyy teräkseenUponor Infra toimittaa kohteeseen muoviput-ket ja vastaa niiden erikoishitsauksista.

Urakassa muoviputket liitetään teräksisten lohkokäyrien avulla alueella kulkeviin vanhoi-hin, 1960- ja -70-luvuilla rakennettuihin teräs-putkiin ja betonoituihin teräsputkiin.

– SKM Servicellä on teräsalan asiantun-temus ja Uponor Infra on muovialan am-

mattilainen. Pystyimme tarjoamaan Raa-hen tehtaalle hyvän kokonaispaketin, Marko Junttila toteaa.

Hän huomauttaa, että muoviputket ovat tällaisessa kohteessa ehdoton valinta.

– Muoviputkien merkittävä etu on niiden kestävyys.

Nopeasti prosessitien aliTerästehtaan voimala-alueen putkiurakka al-koi kesäkuussa. Haastatteluhetkellä elokuussa takana on jo haasteellinen ykkösvaihe, jolloin alitettiin tehtaan prosessitie.

– Aikataulu oli erittäin tiukka, sillä oli tär-keää saada mahdollisimman lyhyeksi aika, jol-loin tie tehtaalle oli poikki ja liikenne joudut-tiin ohjaamaan kiertotietä.

Junttilan mukaan tiukasta paikasta selvit-tiin hyvin.

– Suuri apu oli siitä, että putket tulivat Upo-norilta aikataulun mukaisesti – tai itse asiassa jo etuajassa. Myös hitsaukset sujuivat mallikkaasti.

Isojen putkien liikuttaminen on tekniikkalajiMarko Junttila kertoo, että kohteessa käytetään paikoin erittäin järeitä putkia. Suurimmat me-

rivesijäähdytysputket ovat olleet halkaisijaltaan 1 400 millimetriä. Meren lisäksi terästehtaal-le johdetaan jäähdytysvettä Kuljunlahden ma-kean veden altaasta.

Urakan kakkosvaiheessa paikalleen asennet-tiin muun muassa 13 tonnia painava muovi-putki. Apuna oli kolmensadan tonnin nosturi.

– Se oli tarkkaa touhua. Pitkiä putkia siirret-täessä on varottava, etteivät koneet mene put-kien perässä mukaan kaivantoon.

Paikoitellen tilakin on ollut vähissä, sillä alueella kulkee muun muassa sähkökanava.

– Jouduimme asentamaan halkaisijaltaan 1 200-millisen putken sähkökanavan alta niin, että putken kummallakin puolella oli tilaa vain kymmenen senttiä. Siinä tarvittiin miehiä, nos-tureita, kaivinkoneita ja radiopuhelimia – sekä runsaasti ammattitaitoa ja kylmiä hermoja.

Hitsaus vaatii ammattitaitoaMyös suurten putkien toisiinsa liittäminen vaa-tii ammattitaitoa.

– Suurimpien putkien liitoksissa on käytet- ty puskuhitsausta, kertoo myyntipäällikkö Kimmo Sjöman Uponor Infrasta.

Hän huomauttaa, että puskuhitsaus vaatii erikoisosaamista varsinkin suurissa putkihal-kaisijoissa. Esimerkiksi puhtaudelle, lämpöti-lalle, hitsausajalle ja puristuspaineelle on hy-vin tarkat määrittelyt.

– Uponor Infralta saa sekä materiaalit että sertifioidut hitsaus- ja asennuspalvelut. Vaa-tivissa kohteissa tämä on usein hyvä ratkaisu, sillä vastuu lopputuloksesta on selkeästi yhdel-lä taholla, Sjöman korostaa.

Elokuun loppupuolella Raahen terästehtaan putkiurakka alkaa olla jo viimeistelyä vaille valmis.

– Kaikki on sujunut hyvin. Suunnitelmissam-me on enemmänkin yhteistyötä Uponor Infran kanssa, Marko Junttila miettii. n

RAAHEN TERÄSTEHTAAN PUTKIURAKKA Vanhaan putkilinjastoon

liitetään linjasto, joka kiertää uuden, rakenteilla olevan voimalaitoksen. Pääurakoitsija on SKM Service Oy. Uponor Infra toimittaa muoviputket ja vastaa niiden erikois- hitsauksista ja asennuksista.

Käytetyt putket: • 1 400 PE 100 SDR 21

PN 8, 60 metriä • 1 200 PE 100 SDR 17 PN 10, 350 metriä • 710 PE 100 SDR 17

PN 10, 200 metriä • 225 PE 100 SDR 17 PN 10, 250 metriä • Lisäksi kulmat ja muut osat

16

Destia alkoi kesäkuussa saneerata lähes kilometrin pituista Kauppa-katua Haapajärvellä. Katu saa uu-det rakennekerrokset, päällystyk-set ja valaistuksen.

– Tavoitteena on parantaa kadun yleisilmettä ja liikenteen sujuvuutta, mutta remontin suurin syy oli maan alla: 40–50 vuotta vanhat betoniset viemärit, jotka olivat paikoin jo erittäin huonos-sa kunnossa, toteaa urakan työmaapäällikkönä toiminut Jyrki Patrikka Destialta.

Hän kertoo urakan vaiheista elokuun alussa, jolloin hulevesi- ja jätevesiviemärit sekä kaivot on uusittu jo lähes koko matkalta.

– Kaivamalla olisimme ehkä vielä ensim-mäisellä sadalla metrillä, Patrikka naurahtaa.

Yksi kaveri kaivossa, toinen reunallaKun Haapajärven kaupunki kilpailutti urakan, luvassa oli kaivutöitä. Olihan tarkoitus uusia ka-dun rakennekerrokset ja Haapajärven Vesi Oy aikoi saneerata vesijohdot. Viemärit päätettiin kuitenkin saneerata sujuttamalla.

– Riskit ja kustannukset olisivat olleet ihan eri

luokkaa, jos olisimme kaivaneet neljän metrin syvyyteen rakennusten vieressä, Patrikka arvioi.

Destia oli tarjoamassa ensin pitkäsujutta-mista, mutta pian sujutuskaivannotkin alkoi-vat vaikuttaa turhilta.

– Pätkäsujutus oli juuri oikea ratkaisu tuo-hon kohtaan. Liikenteenohjauskin oli todella helppoa, kun kaivossa oli vain yksi kaveri, jol-le toinen ojensi putkimoduulit. Vain taloliitok-set kaivettiin auki.

Kun kaivossa työskentelevä asentaja sai kai-voon puolimetrisen putkimoduulin, hän työn-si sen tunkin avulla kiinni edellisen moduulin

päähän. Näin vanhan viemärin sisälle rakentui uusi muoviputki. Kun putki ylettyi seuraavaan kaivoon, työpari siirtyi sinne.

– Oli mielenkiintoista nähdä, miten homma hoitui, ja sehän hoitui tosi nätisti. Minua viehätti erityisesti se, että viemäri oli koko ajan käytössä.

Huomattavat säästöt sujuttamallaPatrikka luonnehtii Kauppakadun urakkaa kai-kin puolin miellyttäväksi ja mielenkiintoiseksi. Mielenkiintoa lisäsi sujuvien työtapojen ohella sopiva annos haasteita suunnittelusta alkaen. Ensinnäkin, tarkkoja kaivokarttoja ei ollut tarjolla.

– Viemärit kuvattiin, ja kävimme vielä kaivo kaivolta mittaamassa putkikokoja ja selvittämäs-sä lähtöjä, tuloja ja piilohaaroja. Erikoisissa rat-kaisuissa riitti kyllä ihasteltavaa, Patrikka kertoo.

Kun katua kuorittiin ja kaivettiin massanvaih-toa varten, tuli esille uusia yllätyksiä ja vihjei-tä siitä, miten neljään metriin kaivaminen oli-si edennyt.

– Viime viikolla löydettiin vanhan huolto-

SA

NE

ER

AU

S T

EKST

I Mar

iann

a Sa

lin »

KU

VAT

Kim

mo

Sjöm

an »

Pätkäsujuttaminen oli juuri oikea ratkaisu, kun Haapajärven keskustassa saneerattiin hulevesi- ja jätevesiviemärit lähes kilometrin pituiselta Kauppakadulta. Kaupunki valitsi kaivamattoman tekniikan,

vaikka samaan aikaan vesijohdot ja kadun rakennekerrokset uusittiin kaivamalla.

Viemärit kuntoon VipLiner-menetelmällä

KUSTANNUSTEN VERTAAMINEN KERTOO, ETTÄ SUJUTTAMALLA

KERTYY HUOMATTAVIA SÄÄSTÖJÄ.

Kimmo Sjöman, Jyrki Patrikka ja Pasi Koivukangas olivat tyytyväisiä sujuvaan urakkaan.

17

aseman polttoainesäiliö, Patrikka mainitsee.Patrikka arvelee, että kaivamattoman tek-

niikan eduista huolimatta pätkäsujuttamisen metrihinta voi äkkiseltään vaikuttaa korkealta.

– Mutta kun vertaa kustannuksia kaivukus-tannuksiin, selviää kyllä, että sujuttamalla tu-lee huomattavia säästöjä.

Kaivot rakennettiin paikan päällä Viemärien lisäksi urakan aikana uusittiin kaivot. Uponor toi paikalle ison valikoiman valmiskai-voja, mutta turhaan. Jokainen kaivo oli mitoitet-tava erikseen. Osa uusista kaivoista asennettiin vanhojen kaivojen sisälle, osa vanhoista kaivoista purettiin pois uusien tieltä. Kaivot rakennettiin paikan päällä polyeteeniaihioista hitsaamalla.

– Uponorin kavereilla oli sellainen tekniik-ka hallussaan, että he pystyivät rakentamaan

kaivoja kaivannon laidalla. Täytyy vain hattua nostaa, Patrikka toteaa.

Hän nostaa hattua myös joustavalle tilaa-jalle, Haapajärven kaupungille. Jos risteyksen kohdalla huomattiin, että kannattaisi sujuttaa myös poikkikadun viemäreitä, lisätöistä sovit-tiin lennosta.

Patrikan mukaan tilaaja on suhtautunut koko urakkaan pitkäjänteisesti. Tälle vuodelle on so-vittu kerrosrakenteiden ja valaistuksen urakoin-ti sekä viemärityöt. Tänä vuonna valmistuvat myös kaupungin omat vesijohtotyöt. Kadun päällystys sekä viher- ja kivityöt jätetään tar-koituksella ensi vuoteen.

– Näin voimme korjata mahdolliset painau-mat helpommin. Ottaahan maaperän asettu-minen aina oman aikansa sen jälkeen, kun sitä on häiritty. n

VipLiner-putkimoduulit ja kaivot kuutta eri halkaisijaa (DN 125–560),

moduulien pituus 0,5 m yhteensä lähes 3 kilometriä 60 kappaletta kaivoja

halkaisijoiltaan 400/315 mm 40 kappaletta kaivoja

halkaisijoiltaan 560/500 mm

KAUPPAKADUN RAKENNUSTYÖT HAAPAJÄRVELLÄ

Destian vastuulla: jätevesi- ja hulevesiviemäreiden

sekä kaivojen uusiminen pääosin pätkäsujuttamalla

kadun rakennekerrosten uusiminen kivi- ja vihertyöt päällystykset

Haapajärven Veden vastuulla: vesijohtojen uusiminen

SUJUTUS

Puolimetriset putkimoduulit liitetään kaivossa tunkin avulla edellisen moduulin päähän.

18

RA

DO

NS

AN

EE

RA

US

TEK

STI M

aria

nna

Salin

» K

UVA

T Sa

mi H

eisk

anen

»

Kodin LVI-remontti voi osoittau-tua kuluttajalle varsin hankalak-si hankkeeksi. On löydettävä alan ammattilaiset, laadittava tarjous-pyyntö ja vertailtava tarjouksia – jos tarjouksia edes tulee.

– Kun me välitämme kuluttajien tarjous-pyynnöt verkostollemme, seuraamme myös, että heille vastataan, kertoo palvelukonsepti-päällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.

Hän vastaa Uponor KOTI -palvelukokonai-suudesta, joka auttaa uudisrakentajia ja re-montoijia löytämään LVI-urakoihinsa suun-nittelijat, rakentajat ja tuotteet. Uponor myös varmistaa, että verkoston urakoitsijoilla on hyvät tiedot Uponorin tuotteista ja kokemus-ta niiden asentamisesta.

Radonsaneeraukset lisääntyneetLahtelainen maanrakennusyritys Kepe Oy on työskennellyt Uponorin verkostossa vuodesta 2007 alkaen. Yritys asentaa kaikkia Uponorin maahan asennettavia tuotteita, ennen kaikkea jätevesi- ja radonjärjestelmiä.

Uponor toi radonsaneerauspakettinsa mark-kinoille viitisen vuotta sitten, ja niitä on asen-

nettu jo satoihin pientaloihin. Kepe on hoita-nut saneerauksia pitkälti toistasataa.

– Saneerausten määrä on kaksinkertaistu-nut joka vuosi, kertoo Kepen toimitusjohtaja Tommi Kemppainen.

Hän arvelee kasvavan suosion syyksi lisäänty-nyttä tietoisuutta radonin vaaroista ja toisaalta myös sitä, että tarjolla on helppo, talon ulko- puolelle asennettava ratkaisu, radonkaivo.

Säteilyturvakeskuksen mukaan radonkaivoil-la on alennettu sisäilman radonpitoisuutta kes-kimäärin 70–95 prosenttia. Kemppainen kertoo, että jokainen Kepen tekemä radonsaneeraus on vienyt radonpitoisuuden raja-arvojen alle, usein reippaastikin.

– Luotamme tuotteeseen niin paljon, että annamme radonsaneerauksille takuun. Joskus on pitänyt vaihtaa kaivon paikkaa, mutta aina on lopulta onnistuttu.

Radonkaivo talon ulkopuolelleRadonkaivon toimintaperiaate on yksinkertai-nen. Talon seinustan tuntumaan kaivetaan ta-lon perustuksia syvempi kuoppa, jonka pohja täytetään karkealla soralla. Soran pinta tiivis-tetään pressulla, ja sen keskeltä nousee putki maan pinnalle. Putkeen asennetaan puhallin,

Sisustusremontit innostavat kuluttajia ideoimaan, mutta LVI-remontit on monen mielestä mukava antaa suoraan ammattilaisten hoidettavaksi. Avuksi tulee Uponor KOTI.

Uponor KOTI tarjoaa tekijät

ja tuotteet

RADONKAIVOT OVAT ALENTANEET SISÄILMAN RADONPITOISUUTTA KESKIMÄÄRIN 70-95 PROSENTILLA.

19

joka imee sorakuoppaan alipaineen. Näin ra-donpitoinen ilma siirtyy talon alta kaivoon sen sijaan, että se nousisi lattian raoista taloon.

Pitkälti samankaltainen periaate on radon-imurissa, joka asennetaan talon sisälle. Siinä poistoputki johdetaan perustuksista lattian läpi katolle asti, ja katolla sijaitseva huippu- imuri imee alipaineen.

– Olemme asentaneet kaivoja myös koh-

teisiin, joissa on jo ollut sisäinen radonimuri. Huippuimuri on kuitenkin saattanut kerätä jäätä talvella ja pitää kovaa meteliä, tai järjes-telmä ei ole vain riittänyt poistamaan radonia, Kemppainen kertoo.

Kun radonpitoisuus ylittää raja-arvon vain lievästi, ongelma saattaa poistua tiivistämäl-lä rakennusta ja lisäämällä pohjan tuuletusta painovoimaisesti.

Radonpitoisuus selviää vain mittaamallaRadonkaivojen sanotaan sovel-tuvan vain karkeille soramaille, mutta Kemppainen on eri mieltä.

– Olemme asentaneet kaivo-ja myös savimaille, ja aina ovat toimineet, hän toteaa.

Hän korostaa, että maanva-raisen rakennuksen alla on joka tapauksessa soraa riippumat-ta maaperän koostumuksesta, ja sorassa radonpitoinen ilma pääsee liikkumaan. Sorasta ra-don on monesti myös peräisin.

– Sora on saatettu ajaa mon-

tusta, jossa radonpitoisuus on korkea. Siksi naapurin mittaukset eivät kerro mitään oman talon tilanteesta, Kemppainen huomauttaa.

Hänen mukaansa eri tuloksiin voidaan pääs-tä jopa rivitalon eri päissä riippuen siitä, missä lattian betonilaatat ovat halkeilleet.

Radonpitoisuutta mitataan tavallisesti tal-vella, jolloin radon nousee parhaiten sisäil-maan. Kemppainen myös kaivaa pihoja mie-luiten talvella.

– Silloin koneiden jäljet sulavat lumen mu-kana pois. u

FAKTAA RADONISTA Radon on radioaktiivinen, näkymätön, hajuton ja mau-

ton kaasu, jota esiintyy sisäilmassa. Pitkäaikainen altis-tuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Radonin turvallisena enimmäispitoisuutena pidetään vanhoissa asunnoissa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Pitoisuuksien keskiarvo on Suomessa 96 Bq/m3.

Suurimpia radonpitoisuuksia mitataan hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaan alueella, mutta raja-arvon ylittäviä asuntoja voi olla kaikkialla Suomessa.

Rakentajalle LVI-suunnittelu sekä urakka-

tarjoukset LVI-järjestelmistä Kätevä verkkotyökalu

rakennusprosessin seurantaan osoitteessa uponorkoti.fi

Remontoijalle Urakkatarjoukset jätevesi-,

käyttövesi-, lämmitys- sekä radonremontteihin

Uponor KOTI -rahoituksella joustoa remonttikuluihin

Lisätiedot: www.uponor.fi

UPONOR KOTI – LAADUKKAAT LVI-RATKAISUT RAKENTAJALLE JA REMONTOIJALLE

Radonkaivo asennetaan talon perustuksia syvempään kuoppaan.

20

Pirkanmaalaisten jätteistä syntyy pian lämpöä ja sähköä

LEIF FROMIN matala tiilitalo rakennettiin vuonna 1973 Sannaisen ky-lään Porvooseen. Alla oli soraharju, mutta tuolloin ei puhuttu radonista.

Keväällä 2011 maa tärähti Mäntsälän seudulla, ja värähteli hieman Sannaisessakin. Pian sen jälkeen From huomasi seinälevyjen liikku-neen tapetin alla. Oliko tärähdys halkaissut myös maanvaraisen lattian laattoja? Pääsikö sisään radonia? Näitä kysymyksiä From alkoi pohdis-kella. Vastauksen kertoi radonmittaus.

Säteilyturvakeskus ilmoitti radonpitoisuudeksi 7 800 Bq/m3, kun suositeltava enimmäispitoisuus on 400 Bq/m3.

From päätti toimia heti. Hän porasi sokkeliin reikiä ja asensi niihin ylöspäin suuntautuvat putket. Painovoimainen tuuletus johti lukemaan 7 400 Bq/m3.

Keväällä 2014 From soitti Kepe Oy:lle. Kepen toimitusjohtaja Tommi Kemppainen tarttui urakkaan ja mittasi vielä lähtötilanteen. Lukemaksi hän kirjasi 6 700 Bq/m3. Maaliskuussa Kepe asensi pihaan radonkaivon.

– Sähkömies soitti pari päivää kaivon kytkemisen jälkeen ja ihmet-teli, onko mittari rikki. Se näytti lukemaa 37 Bq/m3, Kemppainen kertoo hymyillen.

Hymy on herkässä myös Fromilla. Tulos on mitä mainioin, ja hänen mukaansa myös asennustyöt etenivät hämmästyttävän sujuvasti. Piha jäi siistiin kuntoon, vaikka poistoputki on johdettu parinkymme-nen metrin päähän kaivosta. Kemppainen ja From aikovat varmistaa tuloksen vielä uudella mittauksella, kunhan pakkaskelit alkavat.

Tammervoiman hyötyvoimalaitos on Pirkan-maan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitok-sen yhteishanke, jonka kokonaiskustannukset ovat 110 miljoonaa euroa. Tampereen Sähkö-laitokselle hanke on suurin yksittäinen kauko-

lämpöverkkoon tehty investointi.Tarastenjärvelle rakennettavassa hyötyvoimalaitoksessa

on tarkoitus käsitellä vuosittain noin 150 000 tonnia nykyi-sin kaatopaikoille päätyvää sekajätettä. Jätemäärällä tuote-taan 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä, mikä on noin 10 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen vuotuises-ta lämmön- ja sähköntuotannosta.

– Tampereen kaatopaikat ovat täyttymässä vuoteen 2017 mennessä. Uusi hyötyvoimalaitos turvaa sen, että jätehuol-lolle varatut alueet riittävät tulevaisuudessakin. Orgaani-sen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan vuoden 2016 alusta, joten voimalaitos valmistuu sikälikin viime hetkil-lä, kertoo kehitysjohtaja Mika Pekkinen Tampereen Säh-kölaitos Oy:stä.

– Hanke on erittäin tärkeä sekä pirkanmaalaiselle jäte-huollolle että energiantuotannolle. Jatkossa maakaasun käyttöä korvataan paikallisella polttoaineella eikä kotita-lousjätteiden kaatopaikkasijoittelulle ole tarvetta.

Peruskuormalaitoksena ympäri vuoden toimiva hyö-tyvoimalaitos alentaa Tampereen Sähkölaitoksen kasvi-huonepäästöjä noin 60 000 tonnilla vuodessa nykyiseen verrattuna. Kokonaispäästöt alenevat lähes 10 prosenttia.

Työmaat etenevät vauhdilla Hanketta on viety eteenpäin tiukalla aikataululla. Valmistelu alkoi syksyllä 2010 ja rakentamaan päästiin viime syksynä.

– Kaksi vuotta on äärimmäisen tiukka rakentamisaika-taulu tällaiselle voimalaitokselle. Hyvän valmistelun ansios- ta esimerkiksi asemakaavoitus sekä ympäristö- ja raken-nusluvat menivät kuitenkin läpi ilman valituksia, mikä on tällaisissa hankkeissa poikkeuksellista, Pekkinen toteaa.

Vuoden 2016 alusta pirkanmaalaisten kotitalouk-sien jätteet eivät enää päädy kaatopaikalle, vaan niistä tehdään lämpöä ja sähköä Tampereen Taras- tenjärvelle rakennettavassa hyötyvoimalaitoksessa. Voimalaitosta ja siirtolinjoja urakoidaan nyt tiukalla aikataululla, sillä laitoksen koekäyttöjä on tarkoitus päästä tekemään loka–marraskuussa 2015.

Vauhtia jätevesiremontteihinRadonkaivojen lisäksi Kepe asentaa pihoihin jätevesijärjestel-miä, joiden hankkimiseen jätevesiasetus velvoittaa haja-asutus-alueiden asukkaita. Uponorin arvion mukaan tekemättä on vie-lä 300 000 remonttia.

– Tänä vuonna on ollut jo selviä piristymisen merkkejä. Olem-me tehneet reilussa puolessa vuodessa saman verran remontteja kuin koko viime vuoden aikana, Kemppainen kertoo.

Järjestelmän valintaa ohjaa pitkälti se, onko kyseessä tavalli-nen omakotitalo vai vapaa-ajan asunto, mutta valinnanvaraa jää muun muassa huoltotarpeen suhteen. Kemppaisen on helppo kar-toittaa asiakkaan tilanne ja auttaa menetelmän valinnassa, sillä Kepe ja Uponor pystyvät tarjoamaan ratkaisun jokaiselle tontille.

– Noin puolet ovat olleet maapuhdistamoita ja puolet panos-puhdistamoita. n TE

KST

I Out

i Jär

velä

» K

UVA

Ari

Ijäs

»E

NE

RG

IA

Porvoolaiskodissa mitattiin huimia radonlukemia, kunnes taloon asennettiin radonkaivo.

Radonkaivo puhdisti sisäilman

u

21

Hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioin-ti palkittiinkin vuoden 2012 Hyvä YVA -palkinnolla.

Tiukasta aikataulusta huolimatta rakennustyöt sekä laitoksella että siirtolinjoilla ovat sujuneet suunnitel-mien mukaan.

Kaukolämpölinjan urakointi aloitettiin tämän vuoden toukokuussa ja lähes kolmasosa 12,5 kilometrin pitui-sesta linjasta on saatu jo valmiiksi.

Linja liitetään Tampereen Sähkölaitoksen kantaverk-koon Kekkosentien ja Teiskontien risteyskohdassa, jos-ta sitä rakennetaan Tarastenjärvelle päin.

– Työt etenevät aikataulussa ja valmista pitäisi olla ke-säkuussa 2015. Linjaa urakoidaan parhaillaan viidessä eri kohdassa. Tarkoitus on jatkaa tauotta niin, että lin-jan loppupäätä urakoidaan talvitöinä. Kaukolämpölin-ja on tärkeä saada valmiiksi aikataulussa, jotta laitok-sen koekäytöt saadaan aloitettua suunnitellusti, kertoo projektipäällikkö Heimo Iivonen Tampereen Kauko-lämpö Oy:stä.

– Toistaiseksi yllätyksiä ei ole tullut eteen. Esimer-kiksi louhittavaa kalliota on löytynyt aika lailla sen ver-ran kuin etukäteen arvioitiinkin. Haasteellisinta on ol-lut kevyen liikenteen järjestely. Linja seurailee pääosin kevyen liikenteen väylää Teiskontien ja Aitolahdentien vieressä ja linjan varrella on useita kouluja.

Uponor on toimittanut linjaa varten Wehotherm DN 500/800 -putket osi-neen. Toimitukset ovat Iivosen mukaan sujuneet hyvin ja totuttuun tapaan.

– Yhteistyötä on tehty vuosikau-sia, joten toimintamallit ovat tuttuja.

Uusia innovaatioita Voimalaitos hyödyntää arinatekno-logiaa, joka on toimintavarmuutensa vuoksi yleisin vastaavissa laitoksissa käytetty teknologia.

Tarastenjärvellä arinatekniikkaa täydennetään uusil-la innovatiivisilla tekniikoilla. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmöntalteenottolaitteisto ja ensimmäi-senä Suomessa myös kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätevoimalan prosessissa.

Lisäksi laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan metallien talteenottolaitteistolla.

– Tammervoiman voimalaitoksesta tulee moderni ja energiatehokas laitos, jossa hukkalämmötkin saadaan tehokkaasti käyttöön. Tulevaisuuteen on varauduttu mi-toittamalla arina niin, että jätteen seassa voidaan polttaa myös metsähaketta eli laitos voi toimia monipolttoaine-laitoksena tarpeen vaatiessa, Mika Pekkinen kertoo. n

Pirkanmaalaisten jätteistä syntyy pian lämpöä ja sähköä

TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOS

Hankkeen toteuttaa Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisyritys Tammervoima Oy

Voimala tuottaa kotitalouksien sekajätteestä vuosittain 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Määrä on noin 10 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen vuosittaisesta kokonaistuotannosta

Hankkeen työllistämisvaikutus on noin 300 henkilötyövuotta

Koekäyttö alkaa syksyllä 2015, laitos on toiminnassa vuoden 2016 alusta

Projektipäällikkö Heimo Iivonen Tampereen Kaukolämpö Oy:stä

kertoo, että kolmannes kaukolämpölinjasta on

jo valmiina.

22

HO

MM

A P

UT

KE

SS

A T

EKST

I Mat

ti Vä

limäk

i » K

UVA

T U

pono

r In

fra »

Muoviputkien hitsauksen tasoa on kehitetty vuodesta 2010 lähtien laadunvalvontajärjestelmän avulla. Yhtenä tavoitteena on auttaa työn tilaajia löytämään sertifioituja ammattilaisia.

Muoviteollisuus ry ja Inspecta Sertifiointi Oy perustivat vuonna 2010 alan keskeis-ten järjestöjen ja koulutusorganisaatioi-den kanssa muoviputkien hitsauksen laa-dunvalvontajärjestelmän. Alalle luotiin yhtenäinen, hitsauksen laatua kehittävä

koulutus- ja sertifiointijärjestelmä. Inspecta Sertifiointi Oy on perustanut myös rekisterin hyväksytyistä koulutusorga-nisaatioista, pätevistä hitsaajista ja heitä työllistävistä yri-tyksistä. Sertifioidut hitsaajat voivat osoittaa osaamisensa pätevyystodistuskortilla.

Järjestelmän toimintaa ohjaa ja valvoo Muoviteollisuus ry:n aloitteesta koottu Muoviputkien hitsauksen laadun-valvontajärjestelmän neuvottelukunta.

Tietoa töiden tilaajilleNeuvottelukunnan sihteerinä toimiva Muoviteollisuus ry:n putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen kertoo, että järjes- telmän tarpeellisuus on jo tunnustettu.

– Nyt tavoitteenamme on lisätä hitsausurakoiden tilaa-jien, erityisesti kaupunkien ja kuntien, tietoa järjestelmäs-tä. Kun työn tilaaja käyttää sertifioitua hitsaajaa, hän voi olla varma, että saumat tehdään kunnolla.

– Osaava ja pätevöitynyt hitsaaja on luotettavan urakoijan tunnusmerkki ja osoitus sitoutumisesta korkeaan laatuun.

Neuvottelukunta teki äskettäin kuntapäättäjille kyselyn siitä, kuinka hyvin järjestelmä tunnetaan.

– Kyselyn tulosten perusteella järjestelmästä kaivataan vielä lisäinformaatiota.

Virheiden hinta jopa satojatuhansia eurojaKari Kuivalainen muistuttaa, että muoviputkien liitokset ovat pääsääntöisesti erittäin kestäviä. Mikäli muoviputkil-la rakennetussa verkostossa on hitsattujen liitossaumojen vuotoja, syynä ovat tavallisimmin työvirheet.

– Pahimmillaan huonosti tehdyn liitoksen korjauskus-tannukset voivat olla tuhansia, jopa satojatuhansia euroja.

Kuivalainen huomauttaa, että työvirheet vesijohtotöissä voivat aiheuttaa ongelmia myös juomaveden laadulle.

Tekniikan nopea kehittyminen näkyy erityisesti sähköhitsauksessa, jossa automaation määrä on kasvanut paljon.

Hitsauksen korkea laatu on koko alan etu

23

– Laadun kehittäminen ja sen valvominen on koko alan etu. Emme pitäisi melua asiasta, jos tarvetta ei oli-si, hän korostaa.

Kaikki ei suju nappia painamallaTarvetta koulutuksen yhdenmukaistamiseen ja laadun-valvontatyöhön on luonut esimerkiksi menetelmien, materiaalien ja tekniikan nopea kehittyminen viime vuosina. Tämä näkyy perinteisessä puskuhitsauksessa, ja sitäkin selvemmin sähköhitsauksessa, jossa auto-maation määrä on kasvanut paljon.

– Automaation takia on saattanut syntyä kuva, että kaikki sujuu nappia painamalla. Hitsaajan täytyy kui-tenkin edelleenkin tietää, mitä on tekemässä ja miten. Virhe esimerkiksi hitsauksen valmistelussa vaarantaa väistämättä hitsaussauman pitävyyden.

Laadunvalvontajärjestelmä kattaa PE- ja PP-muo-vista valmistetut putket, joiden halkaisija on enintään 355 millimetriä. Tätä isommat putkihalkaisijat vaativat erikoisosaamista, jota ei ole sisällytetty laadunvalvon-tajärjestelmään.

Kouluttajien taso vaihteleeKuivalaisen mukaan muoviputkia hitsaavien asenta-jien koulutuksen taso vaihtelee.

– Joissakin koulutuksissa asiat saatetaan käydä läpi puolessa päivässä. Järjestelmässämme molempien me-netelmien koulutus pätevöitymiskokeineen kestää yh-teensä neljä päivää.

– Käsitykseni on, että kaupunkien ja kuntien vesi-laitoksissa oman henkilökunnan osaaminen on pää-sääntöisesti hyvää. Mutta kun vesihuoltoverkostojen asennustöitä ulkoistetaan ja ne siirtyvät alihankkijalta toiselle, saatetaankin päätyä yrityksiin, joilla ei ole sa-malla tavalla kiinnostusta kouluttaa henkilökuntaansa.

Neuvottelukunnan järjestelmään hyväksymät kou-luttajat ovat Hyria koulutus Oy Hyvinkäällä, JAKK Ja-lasjärvellä, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Ylä-Savon ammattiopisto sekä Salon seudun aikuisopisto. Järjes-telmään voidaan ottaa auditoinnin jälkeen mukaan myös uusia kouluttajia.

– Hitsauksen laadunvalvontatyössä tärkeää on myös liitosten dokumentointi eli työn jäljitettävyys, Kuiva-lainen huomauttaa.

Ammattilaisen kannattaa hankkia pätevyystodistuskorttiInspecta Sertifiointi Oy:n rekisterissä on tällä hetkellä yli 300 sertifioitua hitsaajaa. Heinäkuun 2014 lopussa järjestelmässä oli mukana 58 yritystä, jotka työllistä-vät sertifioituja hitsaajia.

Yhtenäinen koulutusjärjestelmä pätevyyskokeineen, joilla varmistetaan sertifioitujen hitsaajien osaamisen taso

Rekisteri pätevyyden omaavista hitsaajista ja heitä työllistävistä yrityksistä

Järjestelmän tavoitteena on kehittää hitsauksen tasoa sekä auttaa työn tilaajia löytämään sertifioituja ammattilaisia

Sertifioidulla hitsaajalla on muoviputki- hitsaajan pätevyystodistuskortti

Järjestelmän toimintaa ohjaa ja valvoo Muoviteollisuus ry:n aloitteesta koottu Muoviputkien hitsauksen laadunvalvonta- järjestelmän neuvottelukunta

Kuivalainen arvioi, että Suomessa on kaikkiaan noin tuhat koulutettua muoviputkihitsaajaa, joilla olisi mahdollisuus sertifikaattiin.

– Järjestelmä on melko uusi – se on varmasti yksi syy, miksi kaikki aiemmin kouluttautuneet eivät ole hakeneet itselleen sertifikaatteja. Toisaalta kaikilla ei ole ehkä ollut motivaatiota hakea sertifikaattia, koska töiden tilaajat eivät niitä ole vielä yleisesti vaatineet.

Hän huomauttaa, että sertifikaatista kiinnostunei-den kannattaa pitää kiirettä. Vuoden loppuun asti on voimassa siirtymäaika, jolloin sertifiointia voi hakea erityisehdoin aikaisemman työhistorian perusteella.

Tämän jälkeen kokeneet hitsaajat voivat päästä suoraan pätevöitymiskokeeseen, jos heillä on vähin-tään viisi vuotta soveltuvaa muoviputkien hitsaus-työkokemusta. n

MUOVIPUTKIEN HITSAUKSEN LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ

24

Weholite-säiliöt ovat varma valinta suurta kapasiteettia vaativiin kohteisiin, jotka edellyttävät yksilöllistä suunnitte-lua. Weholite-säiliöissä on ainutlaatuinen, kestävä ja joustava kaksikerrosputkirakenne. Weholite-säiliöt kestävät mekaa-nista ja kemiallista rasitusta eivätkä syövy, murru tai ruostu. Putkien kokovalikoima ulottuu 3 000 mm asti, säiliöiden tilavuus jopa yli 1 000 m3.

Biologis-kemialliset WehoPuts-jätevedenpuhdistamot tar-joavat kestävän ja kompaktin ratkaisun jätevesien käsittelyyn. Puhdistamot räätälöidään sopivaan kokoon ja toimitetaan täysin asennus- ja käyttövalmiina. Useita puhdistamoyksiköitä voidaan koota yhteen.

Oikeat aineet oikeisiin paikkoihinKaipaatko keinoja kaivosvesien käsittelyyn?

www.uponor.fi

Uponor-kaivos_Putkessa_215x280_ORIG 1 7.10.2014 10.41