T Tekniikka: Maalämpö vakiinnutti asemansa

T

Edunvalvonta: Minnan klinikkaE

Tekniikka: Sopivasti valaistu

4 2015

Puhtaampaa energiaa

2 – HELINS 4/2015

SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Sopivasti valaistu ...................................................................4Ajankohtaista .......................................................................... 7Minnan klinikka ....................................................................... 8Maalämpö vakiinnutti asemansa ................................... 10Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ...................................14Yhdistys: Onnea uudet insinöörit! ..................................17Jäsenmaksulle vastinetta ..................................................18

Vaihtoehtoja punniten kohti parasta .......................... 20Välipalat ..................................................................................22Harrikalla vapauteen ..........................................................24Taide kokoaa asukkaat yhteen .......................................26Hallitus esittäytyy: Antti Leppänen ..............................28Ajankohtaisia tapahtumia ................................................29Markus Hyypän kolumni ...................................................39

24

1418

HELINS 4/2015 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 184 2290samu.salo@ilry.fiViestintävastaava Sointu Högströmsointu.hogstrom@helins.fip. 040 180 6210

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRajavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 3878www.helins.fitoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyhelins@unionimedia.fiMikonkatu 17 B00100 HelsinkiTuottaja Marjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fiTaitto Tomi Westerholm

Kannen kuvaPixhill

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenSointu HögströmEsa KokkaMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Aikataulu 2015Numero Aineistot Ilmestyy5 3.9. 30.9.6 29.10. 25.11.

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Kesällä oli lomaa, olihan?

Tätä kirjoittaessani on kesälomani toiseksi viimeinen päivä. Minulla oli mahdollisuus nauttia jopa viiden viikon kesälomasta. Olen tullut siihen tulokseen, että kunnon kesälo-ma on syytä pitää joka kesä, jos se suinkin on mahdollista. Tunnen, että olen nyt levännyt ja valmiina syksyn tuomaan kiireeseen sekä töissä että yhdistyksemme tehtävissä. Toivot-tavasti myös Te – hyvät jäsenet – olette voineet viettää kesälomaa haluamanne määrän.

Työmarkkinat eivät tuntuneet lomailevan edes heinäkuussa. Valitettavat uutiset suu-rista irtisanomisista useassa yrityksessä varjostavat tulevaa ja koskettavat monia liit-tomme jäseniä.

Yhteiskuntasopimuksesta tai sen sisällöstä ei ole tässä vaiheessa kuin arvailuja. Kä-sittääkseni nyt ollaan jälleen tekemässä silmänkääntötemppua työajanpidennyspuheil-la, johon Sipilän hallitus hirttäytyi sokeasti ehkä oikeasti ymmärtämättä sen todellisia vaikutuksia työmarkkinoihimme. Silmänkäännöllä viittaan siihen, että jo ainakin kak-si professoria on ilmaissut käsityksensä, ettei tämä 5 prosentin työajan pidennys todel-lakaan lisää vientiteollisuuden kilpailukykyä 5 prosenttia. Lainaan tässä emeritus pro-fessori Raimo Ylisen tekstiä:

”Palkan alennuksen vaikutus itse kilpailukykyyn on varsin pieni. Teollisuutemme yk-sikkötyökustannukset ovat nimittäin 15 prosentin luokkaa, joten viiden prosentin työ-kustannusten alennus merkitsee vain noin 0,8 prosentin ”hypähdystä” hintakilpailuky-kyyn. Pahimmassa tapauksessa se myös lisäisi työttömyyttä viidellä prosentilla.”

Toivoisinkin, että poliitikot ja media opettelisivat hieman faktoja, ennen kuin kirjoit-televat näistä aiheista.

Lisäksi toivon, että työmarkkinoilla keskityttäisiin laaja-alaisesti tutkimaan eri vaih-toehtoja, joilla voimme päästä läpi huonojen aikojen ja ennen kaikkea saada työpaikko-jen määrä selvään kasvuun. Työpaikkojen määrän selkeä lisääminen tulisi olla mei-dän kaikkien yhteinen tavoite! Keinovalikoima ei vaan tunnu olevan kovin samanlai-nen eri osapuolilla. En usko, että kovinkaan monissa tapauksissa palkan alennukset li-säävät työpaikkoja. Harva yritys ottaa lisää työvoimaa tekemään asioita, jotka nykyinen-kin henkilöstö pystyy hoitamaan – ainakaan, jos työnantajien trendiä katsoo.

Liittomme puheenjohtaja esitti alkukesästä muusta uutisoinnista poikkeavan lääkkeen kilpailukykyloikan aikaansaamiseksi: ”Pitäisikö työaikoja päinvastoin lyhentää, jotta saa-taisiin tämä kilpailukykyloikka?” Mielenkiintoinen avaus, joka ei kuitenkaan tainnut saa-da suurempaa värinää aikaiseksi. Tätä ratkaisua on kokeiltu hyvin tuloksin, mm. Saksassa.

Helsingin Insinöörit tulee tänäkin syksynä järjestämään jäsenilleen monipuolisia ta-pahtumia. Tule mukaan!

Samu SaloPäätoimittaja

4 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

Myös muu ympäristö vaikuttaa siihen, millaista valaistusta tavoitellaan. – Pitää katsoa urak-ka-alueen ulkopuolelle niin, ettei sinne jää pimei-tä kohtia tai ole kahta pylvästä 10 metrin päässä toisistaan, Matleena Kallio ja Mika Saari kertovat.

HELINS 4/2015 – 5

Moni lapsi on nuollut pakkasella metal-lia ja jäänyt kielestään kiinni. Pienillä ratkaisuilla leikkikentän valaistussuun-nittelija pystyy parantamaan alueen tur-vallisuutta: asennetaanko kentälle pyl-väitä, joihin kieli jää kiinni vai ei, sijait-seeko pylväs niin lähellä kiipeilytelinet-tä, että siihen tekee mieli hypätä tai si-jaitseeko pylväs keskellä pulkkamäkeä. Turvallisuuden lisäksi suunnittelus-sa pitää huomioida muun muassa tilaa-jan tarpeet ja toiveet sekä käytössä ole-vat standardit.

LiCon-AT Oy on ulko- ja urheiluva-laistukseen erikoistunut suunnittelutoi-misto. Sen asiakkaita ovat kunnat, kau-pungit ja valtio. Yritys toimii Suomessa.

– Suunnittelemme valtateiden, moot-toriteiden sekä pienempien teiden ja ka-tujen, kaupungin keskustan alueiden, puistojen, parkkipaikkojen, leikkikent-tien, liikuntapaikkojen ja urheilukent-tien valaistuksia, suunnittelija Matlee-na Kallio luettelee.  

Monen osatekijän kompromissiUlkovalaistuksen suunnittelu on paljon

Sopivasti valaistuKestävätkö alikulkutunnelin valaisimet ilkivaltaa? Onko valaistus kadulla ylimitoitettu? Onko leikkikenttä turvallinen? Näiden kysymysten lisäksi valaistussuunnittelija miettii muun muassa energiatehokkuutta ja valaisimien elinkaarta.

muutakin kuin valopylväiden asettamis-ta tasaisin välimatkoin. Esimerkiksi teil-lä ja kaduilla on tietty valaistusluokka, joka tulee täyttyä. Suunnittelun ensim-mäisessä vaiheessa tie mallinnetaan.

– Valaistuslaskentaohjelmalla teem-me katuprofiilin ja alamme sijoittaa va-laisimia: optimoimme niiden asennus-korkeudet ja tehot, jotta pääsemme mahdollisimman lähelle oikeaa valais-tusluokkaa, Matleena Kallio kertoo.

Valaisimien asetteluun vaikuttavat myös niin sanotut pakkopisteet. Sellaisia ovat esimerkiksi risteyksien saarekkeet.

– Emme voi laittaa keskelle risteystä valaisinta, vaan joudumme miettimään sopivia paikkoja ja valaisinvälejä, toimi-tusjohtaja Mika Saari sanoo.

Suunnittelussa pitää tehdä yhteistyö-tä muun muassa katu-, viemäröinti-, vi-her- ja siltasuunnittelijoiden kanssa. Li-Con-AT toimii usein suurissa projekteis-sa ison infrasuunnittelutoimiston ali-konsulttina.

– Toimitamme omat suunnitelmamme heidän pääsuunnittelijalleen, jonka tehtä-vänä on sovittaa eri tahojen suunnitelmat

yhteen. Hän etsii niistä ristiriitaisuuksia ja jos niitä on, niin sitten nämä kaksi tahoa keskustelevat, mitä siirretään.

Ratkaisuja ilkivaltaa vastaanMyös urheilukentille on määrätty omat valaistustasot. Taso määritellään SFS-EN-standardeissa. Lisäksi useal-la eri lajiliitolla on omia vaatimuksia. Valaistustasoon vaikuttaa myös se, on-ko kenttä harjoituskäyttöön, pelataanko siellä paikallistason otteluita, onko kyse kansainvälisestä areenasta vai kesäken-tästä, jossa pelataan jalkapalloa.

– Urheilukentällä valon on tultava vä-hintään neljästä suunnasta suorituspaik-kaan nähden, jotta se on turvallinen ja varjonmuodostus on mahdollisimman pieni, jotta se ei haittaa urheilusuoritusta. Häikäisy on toinen paha. Valo ei saa tulla suoraan kohti kasvoja, Mika Saari sanoo.

Pimeät kujat aiheuttavat turvatto-muutta. Ammattilainen löytää tällaiset paikat suunnitelmista ja varmistaa, et-tä valaistus on tasainen koko kohteessa. Valot voivat olla pimeänä myös ilkival-lan takia.

Monimuotoisten ramppialueiden valaistusratkaisut ovat suunnittelijalle haaste.

6 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

– Esimerkiksi alikulkutunneleihin pitää asentaa mahdollisimman kestäviä valaisimia.

Häiriövalo minimiinYlivalaistus kuluttaa energiaa. Siksi on tärkeää, että valaistus mitoitetaan oi-kein.

– Valaistustaso olisi pidettävä riittävän alhaisella, mutta kuitenkin riittävällä ta-solla. Tämä vähentää myös häiriövalon määrää. Meillä on kaupungeissa paljon katuja, jotka ovat ylivalaistuja, Mika Saa-ri toteaa.

Valaistuslaskennalla haetaan elinkaa-rikustannuksiltaan parasta ratkaisua.

– Joskus voi joutua sijoittamaan tuot-teeseen vähän enemmän rahaa, jotta saadaan suuremmat säästöt energian-kulutuksessa.

Elinkaarikustannuksissa otetaan huo-mioon investointi, energiankulutus ja huolto-, kunnossapito- ja korjauskulut. Valaistuksen elinkaareksi lasketaan 30 vuotta. Tosin nykyisistä tievalaistuksista vanhimmat ovat jo 40–50 vuotta.

Melkein puolet elinkaarikustannuk-

sista tulee energiasta. Ledit ovat erit-täin energiatehokkaita, mutta niiden käyttöiäksi luvataan vain 12–15 vuotta.

– Vaikka ledistä saadaan energian-säästöä, onko säästö riittävä, että se kan-nattaa, jos huoltokustannukset nousevat kohtuuttomasti, Saari kysyy.

Matleena Kallio kertoo, että pienem-millä kaduilla, pyöräteillä ja lenkkipo-luilla ledeillä päästään hyviin lopputu-loksiin, mutta isommilla kaduilla ledi-en energiatehokkuus on samaa luokkaa kuin nykyisin käytettävissä valaisimissa.

Haastavia kohteitaMatleena Kallio opiskeli Metropoliassa sähkövoimatekniikkaa. Hän aloitti Li-Con-AT:ssa vuonna 2011 työharjoitteli-jana. Nyt hän työskentelee yrityksessä kolmatta vuotta.

– Mielenkiintoisia keissejä on monia, sillä joka kohteessa on omat haasteen-sa. Itse olen suunnitellut paljon valta-teiden valaistuksia, ja niissä haaste on saada valaistus ratkaistua kokonaista-loudellisesti.

Kaupunkikohteista Imatralle suun-

niteltu kaupunkipuro on jäänyt Kalliol-le hyvin mieleen hankkeen erilaisten osa-alueiden vuoksi. Puistovalaistuk-sen lisäksi Kruunupuistoon suunnitel-tiin valaistusta puistopaviljonkiin, ali-kulkuun ja kaupunkipuron alajuoksun vesialtaisiin.

– Mielenkiintoisimpia ovat monimuo-toiset kohteet, joista löytyy monenlaisia valaistuksia. Silloin joutuu miettimään alueen kokonaisuutta monelta kannalta ja yhteistyö eri suunnittelijoiden kans-sa korostuu.

Mika Saari kertoo, että hänelle haasta-vin tiekohde on parhaillaan rakennetta-vat Kehä III:n lentokenttäratkaisut, kun pitää löytää monimuotoisille ramppi-alueille oikeanlaiset valaistusratkaisut.

– Myös isot stadionhankkeet, kuten Olympiastadionin valaistuksen päivi-tys vuonna 2012, jotta se saatiin yleisur-heilutasoon sopivaksi, oli mielenkiintoi-nen projekti. Televisioyhtiöt ilmoittivat meille, mistä on vaikea kuvata, ja meidän piti paikata ongelmat. Natasha PetrellKuvat Markus Sommers

Matleena Kallio näyttää Mika Saarelle, mihin Parkanon juna-aseman ratapihalle on tulossa valaisimet. Niiden sijoittelussa pitää huomioida muun muassa lastauslaitureiden sijainti.  

HELINS 4/2015 – 7

OpiskelijaelämääOnnittelut opiskelupaikasta! Liity Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO:n jäseneksi ja tule mukaan toimin taan. Opiskelijajäsenmaksu ei ole iso, mutta sen tuomat edut ovat!

Jokaiselle löytyy kiinnostavaa

toimintaa Innosta kaverisikin mukaan.

Insinöörin kompassi -esitettä ja tarroja on saatavissa HI:n toimistolta.

KUULUMISIA UUDENMAAN PIIRISTÄ

Lounastetaan yhdessä

Uudenmaan piiri järjesti kevään 2015 aikana ständipäivät Kä-pylässä, Leppävaarassa, Pitäjänmäessä, Martinlaaksossa, Ruo-holahdessa ja Vallilassa. Erityisesti Käpylän ja Vallilan tilai-suudet keräsivät runsaasti Insinööriliiton jäseniä ja jäsenyy-destä kiinnostuneita lounaalle ja keskustelemaan ajankohtai-sista työmarkkina-asioista.

Jatkamme tilaisuuksien järjestämistä jälleen syksyllä. Voit ehdottaa tapahtuman paikkaa ja ajankohtaa ottamalla yhteyt-tä alueasiamieheen: minna.anttonen@ilry.fi.

Asiamiehen voi pyytää myös omalle työpaikalle tapaamaan yrityksen henkilöstöedustajia tai pitämään työmarkkinainfon. Liittoinfoja järjestettiin kevään aikana kahdella työpaikalla. In-foissa käsiteltiin muun muassa henkilöstöedustamista ja poh-dittiin oman luottamusmiehen valintaa.

Yt-infoja on pyydetty firmoihin paria aikaisempaa vuotta sel-västi vähemmän. Toivottavasti tämä on merkki aikojen paran-tumisesta.

Koulutukset jatkuvat

Suositut urahallinnan ja edunvalvonnan koulutukset jatkuvat heti syyskuun alusta lähtien.

Iltaisin järjestettävissä koulutuksissa keski-tytään syksyllä oman osaamisen esille tuomi-seen. Uutuutena on Laki-ilta syyskuun puo-livälissä.

Koko päivän (lauantai) kestäviä koulu-tuksia ovat Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja, Tule parhaaksi itseksesi, Ulkomaille töihin ja Neuvotteluvalmennus.

Kutsut koulutuksiin tulevat sähköpostil-la, joten pidäthän jäsentietosi ajan tasalla.

www.ilry.fi/koulutus Minna AnttonenAlueasiamies

Kolikoiden tunnistusteknologia palkittiin

Metropolia Ammattikorkeakoulun alumnit, automaatioteknii-kan insinööri Jari Juoksukangas ja elektroniikan insinööri Ilari Järvinen, palkittiin kesäkuussa Tekniikan edistämis-säätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnolla. Juoksukangas ja Järvinen ovat kehittäneet metallituotteiden, kuten kolikoi-den aitouden varmistukseen ja merkintöjen lukemiseen ultra-ääniskannauksen. Innovaatio on jo käytössä kaikissa Suomen Rahapajan vuoden 2013 jälkeen tekemissä kahden euron ko-likoissa, ja ratkaisu on leviämässä tänä vuonna myös Euroo-pan ulkopuolelle.

– Suurin palkinto on tunne siitä, että on löytänyt hyödylli-sen ratkaisun selkeään teollisuuden tarpeeseen. Innovaatiom-me avulla voidaan todentaa, että metalliosat todella ovat sitä, mitä paperit ja merkinnät väittävät. Autossa, energiantuotan-nossa tai lentokoneessa tämä voi olla turvallisuuden ja suori-tuskyvyn kannalta kriittistä, Ilari Järvinen ja Jari Juoksukan-gas toteavat Metropolian tiedotteessa.

8 – HELINS 4/2015

E Edunvalvonta

Minnan klinikka

Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelä-mää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii Uudenmaan piirin asiamies Minna Anttonen. Voit lähettää oman kysy-myksesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Kysymys: ”Olen ollut kohta kaksi vuot-ta työttömänä ja jäljellä on 95 päivää ansiosidonnaista työttömyyskorvaus-ta. Minulle tarjottiin määräaikaista työ-tä kahdeksi – kolmeksi kuukaudeksi.  Palkka on pienempi kuin edellises-sä työpaikassa. Voinko ottaa työn vas-taan ilman, että minulle tulee uusi ka-renssi? Pieneneekö ansiosidonnainen? Miten liitto voi auttaa työtöntä jäsentä?”

Vastaus: Lyhytkin työ kannattaa ottaa vastaan. Tähän on useita syitä. Palkan verotus on yleensä pienempi kuin työt-tömyyskorvauksen verotus. Joten vaik-ka uusi palkka olisi pienempi kuin edelli-nen palkkasi, todennäköisesti nettopalk-ka olisi kuitenkin isompi kuin saamasi työttömyyskorvaus.

Ne päivät, jotka olet töissä, eivät kulu-ta ansiosidonnaiseen oikeuttavia päiviä-si, joten mahdollinen tipahtamisesi Ke-lan peruspäivärahalle lykkääntyy.

Uusi – väliaikainenkin – työpaikka saattaa auttaa sinua verkostoitumaan alasi ihmisten kanssa ja siten edistää työllistymistäsi jatkossa. Monet työnan-tajat yhä edelleen palkkaavat avoimiin työpaikkoihin mieluummin hakijoita, jotka ovat töissä kuin työttömiä työnha-kijoita, joten myös tässä suhteessa työ-paikan vastaanottamisesta on etua.

Todennäköisesti ansiopäivärahasi ei

KANNATTAAKO MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ OTTAA VASTAAN?

pienenisi, vaan saisit määräaikaisen työn jälkeen samansuuruista korvausta kuin aiemmin. Tämä riippuu työn kestos-ta. Ansiopäiväraha lasketaan uudelleen vasta sitten, kun olet täyttänyt uudelleen 26 viikon työssäoloehdon. Huomioita-vaa on, että ansiopäiväraha lasketaan enintään kerran vuodessa. Jos 500 päi-vän enimmäismaksuaika ei ole täyttynyt ennen kuin päiväraha lasketaan uudel-leen, sovelletaan niin sanottua 80 pro-sentin sääntöä: Uuden palkan perusteel-la määräytyvä ansiopäiväraha on vähin-tään 80 prosenttia sinulle aiemmin mak-setusta ansiopäivärahasta.

Jos tarjottava työ on osa-aikaista, voit olla oikeutettu niin sanottuun sovitel-tuun päivärahaan. Toisin sanoen saisit ansiosidonnaista työttömyyskorvausta niiltä päiviltä, jolloin sinulla ei ole töitä.

Karenssi sinulle tulee vain siinä ta-pauksessa, että aiheuttaisit itse työsuh-teen päättymisen. Toisin sanoen määrä-aikaisen työsuhteen päättyessä sovittu-na aikana ei seuraa karenssia.

Kysymyksessäsi kuitenkin todennä-köisesti tarkoitat karenssilla ansiopäi-värahaoikeuden alussa asetettavaa oma-vastuuaikaa. Tämä omavastuuaika asete-taan vain silloin, kun 26 viikon työssä-oloehto täyttyy ja ansiopäivärahan 500

päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta.Insinööriliitto ja Helsingin Insinöörit

voivat monella tavalla olla tukena työt-tömyytesi aikana.

Työpaikkatorilla on jatkuvasti tieto kymmenistä auki olevista insinöörityö-paikoista. Työpaikkatorin uudet urapo-lut näet kirjautumalla jäsensivuille.

Insinööriliitossa on kaksi urahal-linta-asiantuntijaa, joiden kanssa voit keskustella työn hakemisesta ja omista urasuunnitelmistasi henkilökohtaises-ti. Saat uraohjausta myös puhelimella ja sähköpostilla tai voit osallistua liiton jär-jestämälle Uralounaille, CV-klinikoille ja muihin tilaisuuksiin.

Lisäksi Helsingin Insinöörien jäsene-nä pääset hyödyntämään Työnhakuve-turin toimintaa. Omaehtoisen työllisty-misen tuki OTTY ry tarjoaa työllistymis-tä edistäviä asiantuntijaluentoja, sparra-usta, vertaisryhmätoimintaa ja verkottu-mismahdollisuuksia työttömille tai työt-tömyysuhanalaisille Uudenmaan alueel-la. OTTYn perustavoitteena on edistää työnhakuvalmiuksia ja etsiä erilaisia työllistymiskeinoja pääasiassa korkeas-ti koulutetuille. Työnhakuveturi auttaa myös vertaistuen saamisessa sekä voi-maannuttaa ja aktivoi osallistujia työn-haussa.

HELINS 4/2015 – 9

Kysymys: Toimistomme Vantaan Tik-kurilassa aiotaan sulkea. Osalle työnte-kijöitä tarjotaan mahdollisuutta siirtyä työskentelemään Turun toimipaikassa. Asun Pasilassa. Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni tässä tilanteessa? Mi-nulla on kilpailukieltosopimus.

Vastaus: Jos työsopimuksesi mukai-nen työpaikkasi on Vantaalla, on työnan-tajalla oikeus irtisanoa työsopimuksesi, jos työtä ei enää ole tarjolla Vantaan toi-mipaikassa. Työnantajan tulee kuiten-kin tarjota sinulle muuta vastaavaa työtä toisista yrityksen toimipisteistä, jos työn-antajalla on tällaista työtä. Tämä koskee Suomea. Yrityksen mahdollisia ulkomail-la olevia paikkoja ei tarvitse tarjota.

Jos otat tarjouksen vastaan, muuttuu

MITÄ TOIMIPAIKAN VAIHTUMINEN TARKOITTAA MINULLE?

työntekopaikkaa koskeva ehto irtisano-misajan puitteissa. Muilta osin työsopi-muksesi pysyy ennallaan.

Jos et ota työtä vastaan, voidaan sinut irtisanoa tuotannollisin ( ja taloudelli-sin) syin.

Molemmissa tapauksissa sinulla on oikeus työskennellä Vantaalla irtisano-misaikasi. Jos työnantajalla ei ole työtä tarjolla nykyisessä toimipisteessä irtisa-nomisajalla, vietät käytännössä ”palkal-lista vapaata”.

Jos työt kuitenkin siirtyvät Turkuun heti ja päätät ottaa työn vastaan, suosit-telen, että joustaisit oikeudestasi ja sopi-sit työnantajan kanssa kompensaatiois-ta: Miten matkakustannukset ja työmat-kaan kuluva lisäaika korvataan sinulle?

Irtisanomisaikaa vastaavan ajan työn-antaja on velvollinen korvaamaan sinul-le vaikka päivittäisen kulkemisen Tur-kuun, mutta sen jälkeen sinun on pää-tettävä, muutatko lähemmäksi uutta työ-paikkaa vai et. Ehkä sinun olisi mahdol-lista sopia etätöistä tai jos matkustat ju-nalla, voisitko työskennellä junassa.

Jos päätöksen tekeminen tuntuu han-kalalta, voisit yrittää sopia työnantajan kanssa muutaman kuukauden kokeilu-jaksosta, jonka aikana voisit lyhyellä va-roitusajalla ilmoittaa, että et pystykään ottamaan työtä vastaan. Siinäkin tapauk-sessa työnantaja irtisanoisi sinut.

Kilpailukieltosopimus ei sido sinua, jos työsuhteesi päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

10 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

HELINS 4/2015 – 11

Maalämpöbuumi alkoi Suomessa vuon-na 2005. Kymmenen vuoden aikana maalämpöpumppujen määrä on kasva-nut tasaisesti noin 10 000 pumpulla vuo-dessa, ja vuonna 2012 niiden määrä oli lähes sata tuhatta. Viime vuonna 6 000 öljykattilaa vaihdettiin maalämpöpump-puihin. Maalämpö onkin vakiinnuttanut asemansa yhtenä lämmitysvaihtoehtona muiden joukossa.

Maalämpöpumppu hyödyntää aurin-gon lämmittämään maahan tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa. Keruu-piiri voidaan rakentaa joko vaakatasoon tai pystysuoraan, jolloin lämpökaivo po-rataan maahan. Keruupiirissä kiertävä maalämpöneste lämpenee matkansa ai-kana, minkä jälkeen se siirtää lämmön sisälle rakennukseen. Samaa keruupiiriä voi käyttää myös jäähdytykseen.

– Maalämpöpumppujen suosio perus-tuu siihen, että silloin kun sillä korva-taan öljyä tai sähköä, saadaan pitkällä ai-kavälillä aikaiseksi sekä energiansäästöä että kustannussäästöä, Motivan asian-tuntija, tuotantotalousinsinööri Päivi Suur-Uski kertoo.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, jo-ka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sen suosiota lisää kasvava huoli ilmastonmuutoksesta. Lisäksi maaläm-pö vähentää tuontienergian tarvetta.

Lämpöpumppuja maahantuovan

Maalämpö vakiinnutti asemansaKymmenen viime vuoden aikana maalämpö on löytänyt tiensä lukemattomien suomalaisten kotiin. Kustannussäästöjä tuovan, uusiutuvan lähienergian kysyntä jatkunee vakaana myös tulevaisuudessa.

Scanofficen myynti- ja markkinointi-johtaja, energiatekniikan insinööri Pa-si Hirvijärvi kertoo lähes joka toisen uudistalon valitsevan nykyään maaläm-mön.

– Myös korjausrakentamisessa öljy-kattiloiden uusimisen yhteydessä hy-vin suuri osa ottaa maalämmön, Hirvi-järvi sanoo.

Kannattavimman lämmitysmuodon valinta riippuu muun muassa raken-nuksen energiankulutuksesta ja maan-tieteellisestä sijainnista.

Maalämpö sopii suurkohteisiinMaalämpö on Suomessa toistaiseksi ol-lut varsinkin pientalojen suosiossa. Suu-rin hyöty siitä saadaan kuitenkin suuris-sa kohteissa, kuten rivi- ja kerrostaloissa, teollisuushalleissa ja liikekiinteistöissä.

– Koska maalämpöön liittyvä alkuin-vestointi on suuri, se ei välttämättä ole kannattavin ratkaisu hyvin pieniin, vä-hän energiaa kuluttaviin kohteisiin. Suu-rissa kohteissa kulutus on myös yleensä tasaisempaa, Päivi Suur-Uski perustelee.

Maalämpöä hyödynnetään esimerkik-si SOK:n logistiikkakeskuksissa Sipoos-sa. Vuonna 2012 valmistuneeseen KT-lo-gistiikkakeskukseen eli käyttötavarava-rastoon rakennettiin Suomen suurin maalämpöjärjestelmä, jota varten po-rattiin 160 lämpökaivoa.

12 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

Nyt rakenteilla on PT-logistiikkakes-kus eli päivittäistavaravarasto, jossa kai-voja on vielä 160 lisää. Kaikki palvelevat yhteistä energiakeskusta, joka jakaa läm-pöä ja jäähdytystä kumpaankin keskuk-seen. Maalämmön lisäksi hybridijärjes-telmä käyttää pellettiä ja varalla öljyä.

Riskitön vaihtoehtoPasi Hirvijärven mukaan maalämmös-tä ei juuri löydy haittapuolia tai riskejä.

– Teoreettinen riski voi olla, että jol-lain asuinalueella porataan hyvin lähel-le toisiaan useita lämpökaivoja. Kun sii-tä vuosia otetaan energiaa, se ei riitäkään vaan alkaa ehtyä. Yleensä määräykset pi-tävät kuitenkin huolen siitä, ettei lämpö-kaivoja porata niin lähekkäin.

Maaperässä kiertävän maalämpönes-teen pääainesosa on etyylialkoholi eli etanoli, eikä se siten uhkaa esimerkiksi pohjavettä. Vaikka maalämpö on jatku-vasti kasvattanut suosiotaan, on Suomi sen käytössä vielä naapuriaan jäljessä.

Valoisa tulevaisuusPasi Hirvijärven mukaan maalämmön tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Ta-loustilanteen heikentyminen on vähen-tänyt uudisrakentamista ja siten myyty-jen lämpöpumppujen määrää, mutta nii-den markkinaosuus on kasvanut.

– Myöskään saneerauspuolella ei enää uusita öljykattilaa uudella öljykattilalla, vaan kyllä sinne tulee joku lämpöpump-puratkaisu. Mutta se, kuinka usein ihmi-

set uusivat öljykattilan, on kiinni myös taloudellisesta tilanteesta, Hirvijärvi sa-noo.

Varsinkin kaupunkikohteissa maa-lämmön kilpailijoiksi ovat nousseet il-ma- ja vesilämpöpumput, joiden tekniik-ka on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Ne ovat maalämpöä halvempi vaihtoeh-to, josta porauskustannukset jäävät pois.

Maalämmön leviämistä saattaa kau-punkialueilla rajoittaa se, ettei lämpö-

Varsinkin kaupunki-kohteissa maa lämmön kilpailijoiksi ovat nousseet ilma- ja vesi-lämpöpumput.

– Ruotsissa tehtiin päätös poistaa polttoöljyn veroetu. Sen jälkeen öljy-kattiloista siirryttiin nopeasti lämpö-pumppuihin sitä mukaa kun ne van-henivat. Ruotsissa ei ole öljykattiloi-ta enää kuin muutama tuhat, kun taas Suomessa niitä on vielä lähes 200 000, Hirvijärvi sanoo.

Suomessa valtio ei tue maalämpöön siirtymistä, mutta työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen.

HELINS 4/2015 – 13

UUTTA KOHTI JALAT MAASSAHI:n varapuheenjohtaja Risto Heino toivoo malttia uusien energiamuotojen tukemiseen. Varoittavia esimerkkejä löytyy muualta Euroopasta.

Uudet energiamuodot, kuten tuulivoima ja aurinkoenergia, ovat kiinnostaneet viime aikoina runsaasti sekä lehdistöä että suurta yleisöä. Kiinnostusta energia-alaa kohtaan lisäävät myös uudet, älykkäät sähköjärjestelmät, jotka mahdollistavat sähkönkulutuk-sen reaaliaikaisen mittaamisen.

HI:n varapuheenjohtajan ja Insinööriliiton hallituksen jäsenen Risto Heinon mukaan uusien energiamuotojen tuloa ei pidä jarrut-taa. Niiden tukemisessa ei pitäisi kuitenkaan sortua ylilyönteihin.

– Saksassa tuulivoimaa ja Tanskassa aurinkovoimaa tuetaan niin runsasmuotoisesti, että siitä aiheutuu iso lasku yhteiskunnal-le, Heino sanoo.

Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että kaikki tuulivoimalla tuo-tettu sähkö on sitouduttu ostamaan kiinteään hintaan. Vaikka mark-kinoilla siis olisi saatavissa halvempaa sähköä, sitä ei voida ostaa.

Varastointi ongelmallistaKoska tuulivoiman ja aurinkoenergian saatavuus vaihtelee, nousee ylijäämäsähkön varastoiminen yhä tärkeämpään osaan.

– Esimerkiksi Tanskassa on aurinkosähkön nettomittausjärjes-telmä. Ne jotka hankkivat aurinkopaneeleita, saivat syöttää yli-jäämäsähkönsä sähköverkkoon ja saivat vuoden aikana vastaavan määrän sähköä takaisin ilman siirtomaksuja. Energian varastoin-ti on kallista ja hankalaa, mutta aurinkosähkön pientuottajille an-nettiin ilmainen sähkövarasto, Heino kertoo.

Järjestelmää syytettiin sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudes-ta. Samaan aikaan ne, joilla ei ollut mahdollisuutta aurinkopanee-leihin, maksoivat sähköstään ja sen siirrosta. Näin sähköverkon yl-läpitokustannukset eivät jakaantuneet tasapuolisesti. Vuoden 2012 jälkeen järjestelmään ei olekaan otettu uusia kotitalouksia.

– Sähköntuotannon huoltovarmuus on myös tärkeä asia, se on ollut Suomessa aina erinomaisella tasolla. Toivon, ettei Suomessa tehdä hätiköityjä päätöksiä esimerkiksi ydinvoimasta luopumises-ta, Fortumin suunnitteluinsinöörinä työskentelevä Heino sanoo.Jenni Meronen

Näin maalämpö toimiiMaalämpöpumppu kerää maape-rään, kallioon tai veteen varastoi-tunutta auringon lämpöä. Läm-pöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Tuotetusta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin kolmasosa on tuo-tettu sähköllä.

Keruuputkistossa kiertää jääty-mätön neste, joka lämpenee muu-taman asteen matkansa aikana. Nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmä-aineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovut-taa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja käyttöveteen.

Lähde: Motiva

kaivoille saada rakennuslupaa. Poraaminen voidaan kieltää myös

pohjavesialueella. Jos taas kohde sijait-see soraharjun päällä, voi kallioon asti poraaminen tulla liian kalliiksi.

Päivi Suur-Uskin mukaan maaläm-mön käyttö tulee muuttumaan myös si-ten, että yksittäisen kiinteistön sijaan lämpöenergiaa tuottaakin energiayhtiö.

– Meillä on maalämpöä käytetty pe-rinteisesti niin, että järjestelmä on ol-lut rakennus- tai teollisuuslaitoskohtai-nen. Se joka maalämpöenergian tuot-taa, se sen myös käyttää. Tästä eteen-päin varmaan siirrytään ratkaisuihin, joissa energiayhtiöillä on maalämpölai-toksia, joilla ne tuottavat kaukolämpöä ja myyvät sitä eteenpäin, Suur-Uski kertoo.

Maalämpöä hyödyntää jo nyt esimer-kiksi Helen Oy. Sen pilottihankkeena toimii Östersundomissa sijaitseva Sa-karinmäen koulukeskus, joka lämpenee maalämmöllä, aurinkolämmöllä ja öljyl-lä. Koulun käyttämästä energiasta vähin-tään 80 prosenttia tuotetaan uusiutuval-la energialla.

Jenni MeronenKuvitus Jarmo Sihvola

14 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

Energia on keskeinen osa hyvinvoin-tia. Se on myös tietopalveluyhteiskun-nan kulmakivi. Tekninen ja digitaalinen murros tehostavat energian käyttöä ja vähentävät liikkumista, mutta teknolo-gian käyttö myös lisää energian tarvet-ta. Tietopalveluyhteiskunnassa sähkön saannin on oltava häiriötöntä.

Energiateollisuus ry:n johtajan Jukka Leskelän mukaan toinen iso muutos on energian sähköistyminen. Muutos polt-toainetaloudesta sähkötalouteen on ol-lut jo pitkään käynnissä ja jatkuu yhä. Koneet eivät toimi polttoaineella vaan sähköllä, oli kyse sitten teollisuuskoneis-ta, työkoneista tai kulkuvälineistä.

– Maailmanlaajuisesti katsoen kyse on siitä, miten kaikki kasvavat taloudet saa-daan ruokittua ja köyhät hyvinvoinnin pii-riin. Euroopan ja Suomen näkökulmasta oleellista on se, miten energian käyttö saa-daan mahdollisimman tehokkaaksi niin, että energian tarve vähenee ja hiilijalan-jälkemme pienenee. Keskeistä tässä on hiilineutraaliin energiaan siirtyminen. Se edellyttää Leskelän mukaan irtautumis-ta fossiilienergiasta.

– Hyvinvointimme on perustunut pit-kälti öljyn, hiilen ja kaasun jalostamiseen energiaksi. Maat, joilla näitä luonnonva-roja on, ovat vaurastuneet, vaikka hin-nat ovat säilyneet maltillisina. Jatkossa hyvinvoinnin on perustuttava muulla ta-voin tuotettuun energiaan.

Vielä 5–10 vuotta sitten näytti siltä, että hiilen ja kaasun varannot ovat ra-jallisia, joten niiden hinta nousi merkit-tävästi. Ajateltiin, että on kannattavaa satsata vaihtoehtoisiin, hiilineutraalei-hin energiamuotoihin. Näihin perustei-siin ei Leskelän mukaan voi enää nojata, koska hiiltä ja öljyä löytyy nyt enemmän kuin koskaan ennen. Tämä tuo lisähaas-

Kohti hiilineutraalia tulevaisuuttaIlmastonmuutoksen torjumiseksi teollisuusmaiden on tehtävä rajuja päästövähennyksiä ja korvattava fossiiliset polttoaineet muilla energianlähteillä. Muutos on Suomelle mahdollisuus, sanoo Jukka Leskelä.

teita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. – Kivikausi ei loppunut siihen, että ki-

vet loppuivat. Eikä öljykausi lopu öljyn loppumiseen vaan siihen, että tilalle on tullut parempia energian lähteitä.

Muutos luo mahdollisuuksia Jukka Leskelä uskoo, että kustannuste-hokas siirtyminen hiilineutraaliin ener-giaan parantaa Suomen kilpailukykyä, energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta. Hän muistuttaa, että energiakysymyk-siin kytkeytyy muitakin huolia kuin il-mastonmuutos. Yksi keskeinen kysymys on taloudellinen.

Suomessa kaikki fossiiliset polttoai-neet ovat tuontipolttoaineita. Itse tuo-tettu hiilineutraali energia kohentaisi Leskelän mukaan maan kauppatasetta, mikä toisi työpaikkoja ja kasvua.

– Muutos on meille mahdollisuus! Kotimaisen energian on oltava tuonti-

energian kanssa kilpailukykyistä. Siksi suomalaisten on Leskelän mielestä pa-nostettava kotimaisiin energianlähtei-siin, kuten poikkeuksellisen hyviin met-sävaroihin. Kotimaisen bioenergian käyt-tö kannattaa. Vesivoimaa voi hyödyntää nykyistä enemmän, samoin tuuli- ja au-rinkoenergiaa sekä maalämpöä. Eri ta-vat täydentävät toisiaan. Leskelä koros-taa, että niiden eteen on tehtävä tutki-mus- ja tuotekehitystyötä ja panostetta-va niiden kaupallistamiseen.

– Olemme tietyillä sektoreilla jo pit-källä. Suurin vientituotteemme taitaa ol-la Nesteen biopolttoaine. Keskeistä on se, miten edistämme muutosta ja olem-me itse mukana siinä. Energiapolitiikas-sa on otettava huomioon sekä kotimai-sen energian käyttö että uuden teknolo-gian kehittäminen. Myös ydinvoima on tärkeä osa hiilineutraalia tulevaisuutta.

Turvaa omavaraisuudella Energian on oltava turvallista käyttää. Siihen sisältyy energian toimitusvar-muus ja huoltovarmuus.

Jos öljyn hinta kaksinkertaistuisi, kauppatase heikkenisi Jukka Leskelän mukaan miljardeja euroja. Ei-fossiilisis-sa energian tuotantomenetelmissä ener-gian hinta säilyy vakaampana ja kaukana Suomesta tapahtuvien poliittisten häiri-öiden vaikutus jää pieneksi.

– Meillä on oltava omat resurssit ener-gian tuottamiseen myös siltä varalta, et-tei suuri energian toimittajamme toimit-taisikaan Suomeen energiaa. Tähän as-ti Venäjän kanssa ei ole ollut kertaakaan ongelmia, mutta kriisin varalta on hyvä olla omavarainen.

HELINS 4/2015 – 15

Markkinat ongelmia ratkomaan Muutosta jarruttaa se, että energian tuotan-to on pääomaintensiivinen toimiala. Sijoit-tajat saavat tuottoa sijoituksilleen vasta pit-källä viiveellä. Uusi lämpökattila tai voima-johto maksaa itsensä takaisin vasta kymme-nien vuosien kuluttua. Investoreiden pää-töksiin vaikuttaa Leskelän mukaan ratkai-sevasti se, millaisena he näkevät hiilineut-raalin energian tulevaisuuden.

Vallalla on nyt kaksi vaihtoehtoista ta-paa, jotka kilpailevat keskenään. Euroo-pan unionin maat ovat sitoutuneet kas-vihuonekaasujen päästökauppajärjestel-mään, jossa päästöille asetetaan kiintiö. Järjestelmään kuuluvat yritykset palaut-tavat vuosittain viranomaisille päästö-jään vastaavan määrän päästöoikeuksia.

– Elinkeinoelämässä osataan hyvin käsitellä tähän liittyviä riskejä. Ongel-ma on, ettei päästökauppajärjestelmän asema ole vahva, koska toinen vaihto-ehto on myös olemassa, Leskelä toteaa.

Toisella vaihtoehdolla hän tarkoit-taa kansallista verotusta ja tukea tietyil-le energiamuodolle, mikä saa sijoittajat varuilleen. Leskelän mielestä se, että po-liitikot tukevat itselleen mieluisia ener-giamuotoja, luo lyhyen ajan varmuutta, mutta pitkällä aikavälillä epävarmuutta.

Leskelä on sitä mieltä, että Suomen on valittava päätavoitteekseen hiilineutraa-li energia, mutta markkinoiden on an-nettava valita, miten maaliin mennään.

– Markkinoiden kyky ratkoa ongelmia on paljon suurempi kuin poliitikkojen, jot-

ka ovat hyviä asettamaan tavoitteita. Mark-kinat ovat nopeat ja ketterät, joten niille on annettava tilaa, Jukka Leskelä sanoo.Teksti Tiina Komi Kuva Markus Sommers

Tervetuloa EnergiaseminaariinHelsingin Insinöörit järjestää 16. syys-kuuta 2015 Energiaseminaarin, jossa energia-alan muutoksesta ja tulevai-suudesta ovat puhumassa ja keskus-telemassa alan asiantuntijat eri orga-nisaatioista. Katso ohjelma tarkemmin tämän lehden takakannesta. Ilmoittau-tuminen 28.8. mennessä osoitteeseen toimisto@helins.fi tai soittamalla HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

Jukka Leskelä lataa Energiateollisuus ry:n Nissan Leaf-merkkistä sähköautoa toimiston edustalla Helsingin Kampissa.

16 – HELINS 4/2015

A Ajankohtaista

Valmiina ammattiinValmistumisen jälkeen voit siirtyä Helsingin Insinöörei-hin. Varmista jäsenrekiste-ristä, että tietosi ovat ajan tasalla, kun saat työpaikan. Jos työtä ei löydy, uraneu-vonta ja työttömyyskassa ovat tukenasi.

METROPOLIAAN ENITEN HAKIJOITAKevään 2015 korkeakoulujen yhteishaus-sa oli yhteensä 154 500 hakijaa eri yli-opistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Eniten hakijoita oli Metropoliaan, jon-ne haki 26 752 opiskelijaa. Heistä puo-let oli ensisijaisia hakijoita.

Tekniikkaan haki päiväpuolelle yh-teensä 2 600 ensisijaista hakijaa. Mo-nimuoto-opetukseen hakijoita oli 600. Aloituspaikkoja tekniikan puolella on syksyllä 2015 alkavaan koulutukseen yhteensä 1 100.

– Muun muassa rakennusarkkiteh-tuuri, sähkö- ja automaatiotekniikka ja tieto- ja viestintätekniikka ovat vuodes-ta toiseen kestosuosikkeja, Metropolian suunnittelija Sirkku Mäntyniemi ker-too.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopisto-jen yhteishaku uudistui syksyllä 2014. Nyt tutkintoon johtavaan koulutuk-seen haetaan samassa yhteishaussa yh-dellä lomakkeella. Hakea voi enintään kuuteen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen, jotka hakija laittaa mie-

luisuusjärjestykseen. Vaikka hakija voisi tulla valituksi

useaan koulutukseen, yhteishaussa ha-keneelle tarjotaan kuitenkin vain yh-tä opiskelupaikkaa. Tämän jälkeen hän voi vielä nousta varasijalta paikkaan, jo-hon hän halusi enemmän.

– Nyt hakijat joutuvat oikeasti miet-timään, minkä paikan laittavat ykkös-toiveekseen, Sirkku Mäntyniemi sanoo.

Opiskelijavalintoja uudistamalla on

pyritty kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin. Tavoitteena on yh-distää hakujärjestelmät sekä opiskelua ja koulutustarjontaa koskevat tiedot ha-kijan ja opinto-ohjauksen näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi.

– Lähivuosien aikana nähdään, mi-ten uudistus oikeasti toimii koko maas-sa, Sirkku Mäntyniemi sanoo. Natasha PetrellKuva Pixhill

Kalastajille ilmainen web-sovellus

Ottiopas on Suomen Vapaa-ajankalastaji-en Keskusjärjestön (SVK) ja Gummeruk-sen yhteistyössä tuottama uusi web-sovel-lus. Toukokuussa lanseerattu digitaalinen kalastusopas toimii pöytäkoneilla, älypuhe-limilla ja yleisimmissä tableteissa, ja se si-sältää muun muassa paikantavan karttapal-velun, 30 kalalajin kuvalliset esittelyt se-kä 200 viehevinkkiä lajiteltuna kalalajeit-tain ja kalastustavoittain. Opas on ladatta-vissa ilmaiseksi osoitteessa www.ottiopas.fi. Katso myös www.facebook.com/ottiopas

HELINS 4/2015 – 17

Ohjelmassa oli todistusten ja stipendien jako.

ONNEA UUDET INSINÖÖRIT!Metropolian Sovellukset ja liiketoiminta -yksikön valmistujaisjuhlaa vietettiin Bulevardin kampuksen juhlasalissa 29.5.2015. Puheenjohtaja Samu Salo toi tilaisuuteen HI:n terveiset tuoreille insinööreille.

Tilaisuuteen kuului perinteiseen tapaan Arkhimedeen vala. Samu Salo piti puheen HI:n puolesta.

Juhlassa kuultiin Oskar Merikannon Idylli Antti Hahon tul-kitsemana sekä Suvivirsi.

Valmistuneen puheenvuoron piti Johannes Pernaa Mediatekniikan koulutusohjelmasta.

Koko sali oli viimeistä penkkiä myöten täynnä.

H HI ryK

uvat Tomi W

esterholm

18 – HELINS 4/2015

E Edunvalvonta

Helsingin Insinöörien jäsenet saavat jä-senmaksunsa vastineeksi palveluita, jot-ka on suunniteltu auttamaan jäseniä niin opiskeluaikana, työnhaussa kuin työelä-mässä. Tuotantotalouden insinööri Ka-ti Hyvönen on jäsenpalveluiden aktiivi-käyttäjä. Hän on kuulunut Insinööriliit-toon opiskelijaliiton kautta opintojensa alusta lähtien.

– Kävin liiton koulutuksissa jo opiske-luaikoina. Opin, mitä työhaastattelussa yleensä saa kysyä. Kun tietää, että yksi-tyiselämästä tai perhesuunnitelmista ei ole soveliasta kysyä, siihen osaa vastata rennosti mitä haluaa.

Liiton koulutuksissa opeteltiin myös työnhakuun liittyviä neuvottelutaitoja. Hyvösen mukaan se tarkoittaa pelisil-mää keskustella työsopimukseen liitty-vistä asioista niin, ettei suostu heti huo-noimpaan palkkatarjoukseen.

Motivointia työnhakuunTyöhaastattelutilanteiden lisäksi liiton palvelut auttavat myös muissa työnhaun puolissa. Hyvönen kertoo tarkastutta-neensa CV:nsä liiton urapalveluissa ja osallistuneensa yhden päivän kestänee-seen työnhakukoulutukseen.

– Yhdessä vaiheessa olin kolme kuu-kautta työttömänä. Silloin kävin tapah-tumissa, joissa buustattiin motivaatiota. Vaikka työpaikan löytäminen on itsestä kiinni, liiton palvelut ovat auttaneet sii-nä epäsuorasti.

Työttömyysaikana Hyvönen huoma-si myös kantapään kautta, miten suu-ri merkitys työttömyyskassan jäsenyy-dellä oli.

– Vaikka olin juuri valmistunut, sain käteen tuplasti sen, mitä olisin saanut il-man jäsenyyttä.

Lakiapu antaa turvaaHyvönen on kysynyt liiton lakipalvelus-ta neuvoja vuosien varrella useaan ot-

Jäsenmaksulle vastinettaKati Hyvönen on hyödyntänyt HI:n jäsenpalveluita koko työuransa ajan. Hän kehottaa muitakin selvittämään, mitä etuja jäsenmaksua vastaan on tarjolla.

teeseen. Lakimies on neuvonut muun muassa työsopimuksiin liittyvissä yksi-tyiskohdissa.

– Liiton lakimiehet ovat todella tiuk-koja työsopimusasioissa. He ovat pyy-täneet huomioimaan asioita, jotka ovat osuneet heille silmään, Hyvönen sanoo.

Ongelmallisia kohtia ovat olleet esi-merkiksi salassapitovelvollisuuteen ja keksintöjen tekemiseen määritellyt asiat, vuosilomiin liittyvät sopimuskoh-taiset lomat tai se, ettei etuja tai työteh-täviä ole tarkkaan nimetty.

– Vaikka en välttämättä olekaan pyy-tänyt sopimukseen muutosta työnanta-jalta, olen kuitenkin tiedostanut ongel-malliset kohdat tai tarvittaessa pyytänyt tarkentavia tietoja.

Lakiapu tuli tarpeeseen myös silloin, kun Hyvösen työsuhde yllättäen päättyi.

– Totta kai se tarkastettiin. Lakimies lähetti selvityspyynnön vanhalle työn-antajalleni niin, että voitiin tutkia, mikä tilanne oli, ja olisiko tapausta kannatta-nut lähteä viemään oikeuteen.

Kommunikointi lakimiehen kanssa on ollut helppoa. Hyvönen kertoo lähettä-neensä sähköpostia asiakaspalveluun, joka on välittänyt viestit eteenpäin. Tar-vittaessa lakimies on soittanut ja kysynyt lisätietoja. Hyvönen pitääkin lakipalve-lua yhtenä liiton tärkeimmistä ja rahalli-sesti arvokkaimmista palveluista.

– On aika suuri kynnys lähteä muu-ten etsimään jostain lakimiestä, se on sen verran kallista. Ajattelen, että kun laki-mies tekee minulle yhdenkin tunnin töi-tä, vuosimaksu on sillä maksettu.

Työntekijöiden etuja valvomassaTällä hetkellä Hyvönen työskentelee Te-lia-Soneran tytäryhtiössä Cygatellassa projektipäällikkönä. Hänen mielestään HI tarjoaa mielenkiintoisia koulutuksia myös työelämässä oleville.

– Tarjolla on koulutuksia esimerkiksi

projektin johtamiseen liittyen, ja mui-takin sellaisia, joihin osallistumisesta työnantajani voisi maksaa.

Hyvönen kertoo arvostavansa myös liitosta saamiaan epäsuoria etuja. Sitä, että joku pitää huolta työntekijöiden oi-keuksista.

– Tuntuu, että tällä hetkellä eletään murrosaikaa ja haetaan uudenlaista ta-paa tehdä tietotyötä. Työntekotavat ovat muuttumassa ja töitä saa tehdä aika jous-tavasti, etänä ja mihin aikaan vain. On tärkeää, että on työntekijäpuolen liit-to pitämässä meidän eduistamme huol-ta niin, etteivät työntekijät joudu kärsi-mään tilanteesta.

Tapahtumista yhteishenkeäLiitosta on ollut iloa myös vapaa-ajalla. Hyvönen kertoo toimivansa aktiivisesti Helsingin Nuorissa Insinööreissä. Hän on sekä osallistunut tapahtumiin että järjestänyt niitä. Tapahtuman itsessään ei Hyvösen mukaan tarvitse olla miten-kään erikoinen, sillä tärkeintä ovat sen aikana tavattavat kaverit.

– On mielenkiintoista keskustella ih-misten kanssa, sillä kaikilla on sama kou-lutustausta, mutta eri työtausta. Omat kaverini eivät välttämättä tiedä, millais-ta työni on.

Hyvönen uskoo hyödyntäneensä jäsen-palveluja keskimääräistä aktiivisemmin.

– Jos maksaa vuosimaksun, kannat-taa mielestäni miettiä, löytyisikö liiton tarjonnasta jotain, mistä voisi hyötyä. Ja Insinööriliitolla on meidän ammatti-kuntaamme paras näkyvyys. He näkevät, millaisia töitä tämän koulutuksen saa-neet tekevät, millä palkalla ja minkä-laisilla työsopimuksilla. En tiedä, min-ne muualle lähtisin CV:täni näyttämään, kuin Insinööriliittoon.

Jenni MeronenKuva Tomi Westerholm

HELINS 4/2015 – 19

25-vuotias tuotan-totalouden insinöö-ri Kati Hyvönen valmistui Metropolia Ammattikorkea-koulusta vuonna 2013.

20 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

Luovuus tarvitsee tilaa yrityksissä, jot-ta syntyy uutta teollisuutta. Innovatiivi-suutta arvostava Raimo Sillanpää työs-kentelee teknologian projektipäällikkö-nä Breakers and Switches liiketoiminta-yksikön tuotekehityksessä sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB:llä, jolla on Suomessa yli viisituhatta työn-tekijää. Breakers and Switches valmis-taa pienjännitekytkimiä teollisuuteen ja sähkönjakelua varten.

Sillanpää vastaa teknologisesta elekt-roniikkatuotteiden tuotekehityksestä.

Vaihtoehtoja punniten kohti parastaProjektipäällikkö Raimo Sillanpää haluaa katsoa kauas, oli kyse sitten tuotekehityksestä tai insinöörien tulevaisuudesta. Niin tuotekehityksessä kuin ammattiliitolla pitää olla selkeä päämäärä.

Hänen vastuullaan on myös yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Raimo Sillanpää on Insinööriliiton va-rapuheenjohtaja. Hän edustaa Insinöö-riliittoa Ylemmät toimihenkilöt ry:n (YTN) hallituksessa ja toimii Merenkur-kun Insinöörien varapuheenjohtajana. Hän on ABB:n ylempien toimihenkilöi-den pääluottamusmiehenä mukana tek-nologiateollisuuden taustaryhmässä ja sen työvaliokunnassa.

– Minua motivoi halu huolehtia ih-misten asioista.

Tuotekehitys muuttuu Raimo Sillanpään aloitteesta Insinööri-liittoon perustettiin reilu vuosi sitten tu-levaisuustyöryhmä, jonka puheenjohta-ja hänestä tuli.

– Insinöörien tehtävät ja asenne työ-hön muuttuvat. Ihmiset eivät ole yhtä si-toutuneita työhönsä kuin aiemmin. On tärkeää tarkastella sekä uhkia että mah-dollisuuksia. Millaisia insinöörejä tarvit-semme vuonna 2030? Miten esimerkiksi digitalisoituminen tai robottien tulo vai-kuttaa työn sisältöön?

HELINS 4/2015 – 21

Älykkäitä ratkaisuja Älykäs sähköverkko on järjestelmä, joka yhdistää joustavalla tavalla li-sääntyvän uusiutuvan energian ja kulutuksen ja parantaa sähköverkko-jen luotettavuutta. Myyntijohtajana ABB:llä toimiva Matti Vaattovaara kertoo, että älykkäiden sähköverk-kojen taustalla on kaksi päätrendiä.

Ensimmäinen on uusiutuvan energian lisääntyminen. Perinteiset isot voimalaitokset ovat keskitty-neet sinne, missä sähköä kulutetaan eniten. Tulevaisuudessa energi-an tuotanto hajaantuu laajemmal-le alueelle muun muassa tuuli- ja au-rinkovoimaloiden yleistyessä. Tämä vaikuttaa sähköverkon vaatimuksiin.

– Aiemmin sähkö kulki vain yh-teen suuntaan voimalaitoksilta ku-luttajille. Nyt sähköä siirretään use-aan suuntaan, myös kuluttajalta kuluttajalle. Tämä tuo uusia vaati-muksia järjestelmän suunnittelulle, esimerkiksi suojaukselle.

Tuuli- ja aurinkoenergia ovat sääs-tä riippuvaisia.

– Olemme tottuneet käyttämään sähköä silloin, kun haluamme. Entä tulevaisuudessa? Laitetaanko Tur-ku pimeäksi, kun energiantuotanto vähenee? Parempi ratkaisu löytyy kulutuksen joustoista, Vaattovaa-ra sanoo.

Toinen päätrendi on verkostoau-tomaation lisääntyminen. Teknolo-gian kehitys mahdollistaa automaa-tion hajauttamisen yhä syvemmälle verkostoon. Yksittäiset viat voidaan rajata aiempaa tarkemmin ja sähkö saadaan palautettua verkoston eh-jiin osiin entistä nopeammin. Näin verkon luotettavuus paranee kus-tannustehokkaasti.

Lisää tietoa älykkäistä sähköverkoista

HI:n Energiaseminaarissa 16.9.2015.

ABB markkinoi itseään robottien ja teollisuusrobottien sekä niihin perus-tuvien automaatioratkaisujen johtava-na toimittajana. ABB:n Robotics-liike-toiminta työllistää yli 4 500 henkeä 53 maassa. Suomen yksikössä työskentelee yli 20 asiantuntijaa. Robotteja käytetään myös konsernin omissa yksiköissä.

– Esimerkiksi kytkimiä valmistava teh-das on pitkälle automatisoitu. Meillä on valtavasti robotteja, jotka tekevät samaa työtä kuin ihmiset ennen, mutta meidän ei ole tarvinnut vähentää henkilöstöä.

Breakers and Switches -yksikkö työl-listää 250 henkeä. Se vastaa maailman-laajuisesti kytkintuotteiden tutkimuk-sesta ja tuotekehityksestä. Tuotteista tehdään mahdollisimman automatisoi-tuja ja ne tulevat yhä pienemmiksi.

– Tuotekehityksen voima ei horju, mutta se muuttuu vähitellen. Kaikki on optimoitava mahdollisimman hyvin ja suunniteltava ympäristöystävällisiksi.

Älykkäitä kytkimiä Breakers and Switches -yksikkö Vaa-sassa valmistaa kytkimiä joka lähtöön: kuormakytkimiä, turvakytkimiä, kote-loituja kytkimiä, kytkinvarokkeita sekä nokkakytkimiä. Tuotteiden käyttöso-vellutuksia ovat muun muassa aurinko-voima, varavoima ja it-konesalien sekä teollisuuden sähkönsyötön varmistuk-sen järjestelmät. Ne sallivat, erottavat tai estävät sähkövirran kulun energian siir-rossa ja käytössä. Niitä käytetään myös energian varasyötön kytkentään.

– ABB on kehittynyt sähkönjakelija-na koko ajan suotuisaan suuntaan. Säh-köä käytetään valtaosassa asiakkaidem-me liiketoimintaa.

Sähkön kysyntä kasvaa jatkuvasti. ABB:llä on räätälöity erilaisia ratkaisuja tulevaisuuden älykkäiden sähköjärjes-telmien kehittämiseen. Esimerkiksi kyt-kimet voivat toimia älykkäästi ja tark-kailla sekä sähkön kulutusta että laatua.

Insinöörien tulevaisuus Teknologia hallitsee yhä enemmän elä-mää. Insinööriliiton varapuheenjohta-jan Raimo Sillanpään mielestä Suomen täytyy valtionakin katsoa kauas, mikä on asemamme maailman taloudessa: olem-meko halpamaa, jossa teetetään kaiken-laista, vai pystymmekö pysymään tekno-logian kärjessä?

Sillanpää on Insinööriliiton koulu-tus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja. Yksi valiokunnan tehtä-vistä on vaikuttaa politiikkaan antamal-la muun muassa lausuntoja.

– Meillä on dynaaminen liitto, jonka on katsottava tulevaisuuteen myös siinä, mil-lainen rooli keskusjärjestöillä yhteiskun-nassa on, ja mihin keskusjärjestöön mei-dän kannattaa liittona kuulua. Kuljemme vaihtoehtoja punniten kohti parasta ratkai-sua yksittäisten jäsenten etua unohtamatta.

– Tarvitsemme tulevaisuudessa luovia ja monialaisia insinöörejä. Insinööreil-lä on oltava jatkossakin matematiikan ja fysiikan perustaidot, ilman niitä ei pär-jää. Työelämä muuttuu kuitenkin sellais-ta vauhtia, että insinöörien on todennä-köisesti erikoistuttava yhtä useammalle alalle, Raimo Sillanpää arvelee.

Teksti Tiina KomiKuva Tomi Westerholm

Tuotekehitys muuttuu vähitellen, kaik-ki on optimoitava mahdollisimman hyvin ja suunniteltava ympäristöystä-välliseksi, toteaa Raimo Sillanpää. Hän toimii projektipäällikkönä yksikössä, joka valmistaa ABB:n pienjännitekyt-kimiä teollisuuteen ja sähkönjakelua varten.

22 – HELINS 4/2015

InssivisaTestaa tietosi

V Vapaa-aika

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 3.9.2015mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikon-katu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skan-nata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastannei-den kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Antti Jarvaa.

Sudoku 4/2015

1. Tiedemies Linus Pauling on saanut kaksi Nobel-palkintoa, mitkä?a) kemian ja fysiikan Nobelinb) kemian ja rauhan Nobelinc) fysiikan ja matematiikan Nobelin

2. Kuinka lujaa Linnanmäen vuoristoradan vaunu kulkee nopeimmassa syöksyssä?a) 60 km/hb) 70 km/hc) 75 km/h

3. Mikä ryhmä on Yön sudet?a) Venäläinen eläinaktivistien ryhmäb) Venäläinen moottoripyöräkerhoc) Venäläinen tähtitieteilijöiden seura

4. Naisen kehon vesipitoisuus on 66 prosenttia, mikä on miehen vastaava prosenttiluku?a) 55 prosenttiab) 65 prosenttiac) 75 prosenttia

5. Suomessa on noin 3 500 ulkomaisen yrityksen tytäryhtiötä, mutta missä maassa on eniten niiden emoyhtiöitä?a) Ruotsissab) Yhdysvalloissac) Saksassa

Vastaukset: 1.b 2.a 3.b 4.c 5.a

HELINS 4/2015 – 23

Välipalat

Insinöörin työssäTyöehtosopimusneuvottelut menossa – liiton edustajat pitävät jälleen puoliasi.

ValoLight HabitaressaHabitare-messujen yhteydessä järjestetään tänä syksynä va-laisimiin ja valaistuksiin erikoistunut ValoLight. Ammattilai-sille suunnatun ohjelman lisäksi ValoLight-tapahtuma tar-joaa koti- ja sisustusvalaistuksesta kiinnostuneille kävijöille tietoa valaistusuutuuksista ja valaistuksen trendeistä. Habi-tare ja ValoLight Messukeskuksessa 9.–13. syyskuuta. www.messukeskus.com

”Samalla kun uskomme tietoliikennemarkkinan pysyvän haastavana, uskon, että kurinalainen toimintamallimme ja vahva suorituskykymme auttaa meitä erottautumaan tässä liiketoimintaympäristössä”.

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri Nokian näkymistä, HS.fi 30.7.2015

”Sopimustoiminnan uskottavuuden, oikeudenmukaisuuden ja maltin kannalta alkaa olla vaikeaa perustella. Ylin johto ei toimi samalla tavalla, vaikka he pystyisivät.”

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yritysjohtajien bonus- ja kannustinpalkkioista Kauppalehdessä 30.7.2015.

Pelien valtakuntaKasvu- ja startup-yrityksiin, tek-nologiaan ja peliteollisuuteen erikoistuneen Talouselämä-leh-den toimittajan, tietokirjaili-ja Elina Lappalaisen tuore teos Pelien valtakunta kertoo suoma-laisen peliteollisuuden nousus-ta, peleistä ja yrityksistä sekä niiden synnystä ja menestyk-sen syistä 1980-luvulta tähän päivään – ja vähän tulevaisuu-teenkin. Lappalainen avaa kir-jassa myös pelien bisnesmallia ja sitä, miten pelejä tehdään ja mikä niissä koukuttaa. Kirjan ta-rinat ovat kiinnostavaa luettavaa kaikille peleistä ja alasta kiinnos-tuneille.

Elina Lappalainen: Pelien valtakunta – Miten suomalaiset peliyhtiöt valloittivat maailman? Atena Kustannus Oy 2015.

Hengenpelastajan mobiilisovellusPunaisen Ristin mobiilisovellus antaa ajantasaiset ensia-puohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja sairauskohtaus-ten varalle, ja sen avulla löytyy myös lähin verenluovutus-paikka ja tietoa tulevista ensiapukursseista. Veripalvelu-osio muistuttaa seuraavasta mahdollisesta luovutuspäiväs-tä. Ilmainen sovellus löytyy sovelluskaupoista hakusanoil-la ”Punainen Risti” ja ”Veripalvelu”. Sovellus on saatavilla Android-, Windows Phone -, iPhone- ja iPad-versiona.

24 – HELINS 4/2015

V Vapaa-aika

Tommi Latva nousee Harley Davidso-ninsa selkään tottunein ottein ja kaasut-taa matkaan. Hän ajaa mieluiten mutkai-sia ja mäkisiä teitä, joissa löytyy haastet-ta. Moottoriteille häntä ei kiinnosta läh-teä.

Latva innostui kaksipyöräisistä 12-vuotiaana, kun sai isänsä veljen van-han mopon toimimaan.

– Muistan yhä, miten hieno fiilis oli päästä eteenpäin jonkun härvelin vetä-mänä. Siitä lähtien olen rakentanut, kor-jannut ja huoltanut kaksipyöräiseni itse.

Teini-iässä Latva alkoi harrastaa mo-tocrossia Hyvinkäällä ja kilpailee yhä Classic-luokassa. Keväästä syksyyn va-paa-aika kuluu ajaessa joko maanteil-

Harrikalla vapauteenMoottoripyöräilyharrastus merkitsee Tommi Latvalle muuta kuin perinteistä vauhdin hurmaa. Vanhojen pyörien kunnostaminen omassa autotallissa on terapeuttista.

lä tai motocross-radalla. Talvisin Latva ”ropaa” moottoripyöriä autotallissaan.

– Nikkaroiminen on yksi terapiamuo-to. Netti helpottaa harrastusta, koska voin tilata varaosia eri puolilta maail-maa ja olla yhteydessä samanhenkisiin ihmisiin.

Latvaa kiehtovat vanhat pelit. Uusis-sa ei ole riittävästi asennetta ja haastetta. Autonakin on 25-vuotias Jeeppi.

Pyörän selässä irti arjestaTommi Latva työskentelee Turvalaite-ryhmän ryhmäpäällikkönä VR Track Oy:n suunnittelussa. Toimialaan kuu-luu radan turvalaitteiden suunnittelua ja asiantuntijapalveluja. Työjutut unoh-

tuvat pyörän selässä jo ensimmäisessä kurvissa. Latva asuu Hausjärven seudul-la Oitissa, josta pääsee pyörällä muka-vasti moneen suuntaan.

Nykyisen Harley Davidsoninsa Lat-va osti viisi vuotta sitten. Se on vuoden 1990 malli. Hän aloitti Harrikat 11 vuot-ta sitten vuoden 1957 mallin ”rautapääl-lä”, mutta vanhalla pyörällä ei ollut mu-kava ajaa pitkiä matkoja.

– Joka talvi rakentelen ja parantelen pyörää vähän.

– Moottoripyörällä näkee maisemia ihan eri lailla kuin autoillessa ja tulee pysähdeltyä useammin. Pyörän selässä aistii tuoksut, kosteusvaihtelut ja tuulen. Autoilija istua kököttää paikallaan ste-

HELINS 4/2015 – 25

Tommi Latvan CZ motocrosspyörä on red frame 250 ccm vuosimallia 1974. Siinä on viisi vaihdetta. Teho on noin 30 hv. Jousitus edessä 190 mm ja takana 130 mm.

”Pyörän selässä aistii tuoksut, kosteusvaihtelut ja tuulen.”

Kiinnostuitko? Classic Motocross Finland ry jär-jestää Suomessa Classic Motocross kilpailuja. Lisätietoja: classicmx.fi.

Suomen suurin nappularenkais-ten moottoripyörien ajotapahtuma järjestään elokuun lopussa Hyvin-käällä legendaarisella Erkylän lu-koilla. Ensimmäisenä päivänä Trial ja Enduro, toisena Srcamble (Mo-tocross). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikalle tulee noin sata kul-jettajaa pyörineen. Lisätietoja: hy-vinkaanmoottorikerho.fi

riilissä kammiossaan, kun taas mootto-ripyörää ajetaan ja ohjataan omaa kehoa kokonaisvaltaisesti käyttäen.

Classic motocrossia ukkojengissä Tommi Latva hankki ensimmäisen mo-tocrossmoottoripyöränsä 35 vuotta sit-ten. Se oli Suzuki RM 125-78. Motocross-moottoripyöriä ei ole suunniteltu katu-ajoon, vaan niillä ajetaan suljetuilla ra-doilla. Nykyisin Latvan yhtenä harjoit-telupyöränä on vuoden 2009 mallinen Yamaha, jonka hän omistaa yhdessä poi-kansa kanssa.

Latva innostui lajista nuorena Hy-vinkäällä käydessään katsomassa kisoja 1970-luvun lopussa. Tuohon aikaan kil-paili esimerkiksi motocrossin nelinker-tainen maailmanmestari Heikki Mikko-la. Hyvinkään MM-osakilpailuissa näki myös kansainvälisiä tähtiä. Viime kesä-nä Latva sai CZ-pyöränsä bensatankkiin nimmarin yhdeltä nuoruuden idoliltaan, Tsekkoslovakian entiseltä mestarilta Ja-roslav Faltalta.

– Kilpailen Classic-luokassa vanho-jen ukkojen kanssa vanhoilla ”romuil-la”. Kymmenen vuotta olen ajanut Clas-sic Motocross Cup:ia numerolla 58.

Vanhoissa motocrosspyörissä on oma hohtonsa, koska niillä ajaen on pystyttä-vä ennakoimaan ja tarkkailemaan rataa ihan erilailla kuin uudempien pyörien selästä. Uusien motocrosspyörien tek-niikka, kestävyys ja jousitus ovat täysin erilaisia Classiceihin verrattuna.

– Classiceiden moottori on ilmajääh-dytteinen. Niissä on rumpujarrut ja taka-jousitus ”stereoperä” -mallia. Jousituk-

sen jouston on oltava lähellä alkuperäis-tä, eikä sitä saa juuri kasvattaa.

Motocross on Latvasta mukava ja hy-vä kuntoilumuoto. Radalla ajaessa hen-gästyy ja syke nousee korkealle.

– Motocross on fyysisesti rankka laji, joka kehittää ja auttaa ylläpitämään ta-sapainoa, viisikymppinen mies kertoo.

Alan harrastajat ystävystyvät Ystäviä on löytynyt niin moottoripyö-räilyn kuin motocrossinkin parista. Lat-va onkin usean eri moottoripyöräker-hon jäsen. Talvisin hän pelaa veteraa-nikiekkoa muiden moottoripyöräilijöi-den kanssa.

Viime kesänä Tommi Latva ajoi vai-monsa kanssa Lappiin Saariselälle Har-ley Davidsonien tapahtumaan. Täs-sä merkkikerhossa on yli 6 000 jäsen-tä. Tänä kesänä he huristivat Harrikoil-laan Tanskaan katsomaan sirkustaiteli-jana työskentelevän tyttärensä esitystä.

– Katumoottoripyöräily ei ole vaaral-lista, kun ei hurjastele liian kovalla vauh-dilla ja ottaa muun liikenteen huomioon. Pyörän tekniikka, etenkin jarrut ja ren-kaat, on pidettävä hyvässä kunnossa.

Latva on toiminut aikoinaan pitkään ay-aktiivina ja kannustaa nuoria mukaan järjestötoimintaan.

– Minulle on esimiehenä paljon hyö-tyä siitä, että opin tuntemaan järjestötoi-minnassa työelämän lakeja ja sääntöjä. Asioita saa vietyä eteenpäin, kun on itse aktiivinen. Se on myös todella hyvä tapa verkostoitua ja saada uutta tietoa. Liitto-kokouksissa kuuli hyödyllistä tietoa eri alan insinööreistä ja yrityksistä sekä nii-den erilaisista toimintatavoista.

Teksti Tiina KomiKuvat Markus Sommers

Mintun värinen Harley Davidson Heritage Softail on vuosimallia 1990.

26 – HELINS 4/2015

T Tekniikka

Vanhankaupunginlahdella sijaitseva Tekniikan museo on ainutlaatuinen ik-kuna suomalaisen tekniikan ja teollistu-misen historiaan. Nuoret eivät kuiten-kaan löydä sinne.

– Koululaiset käyvät museossa opet-tajiensa kanssa ja tekniikasta kiinnos-tuneet löytävät sen vanhemmalla iäl-lä, mutta 15–25-vuotiaat ovat iso haas-te, projektipäällikkö Kari Salo Metro-poliasta kertoo.

Metropolia on mukana eurooppalai-sessa People’s Smart Sculpture -hank-keessa, jonka tarkoituksena on edistää

Taide kokoaa asukkaat yhteenMuseo olohuoneena -hanke yhdistää insinööriopiskelijat, kulttuuripuolen osaajat ja paikalliset asukkaat. Tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan Tekniikan museosta.

osallistavaa taidetta ja yhteisöllisiä tai-de- ja kulttuuriprosesseja eurooppalai-sissa kaupunkitiloissa. Samalla se tutkii kansalaisten osallisuutta digitaalisen kaupunkikokemuksen rakentamisessa.

People’s Smart Sculpture -hankkees-sa on kumppaneina useita ammattikor-keakouluja, yliopistoja, museoita ja tai-deinstituutioita Euroopasta. Ne kaikki tutkivat eri tavoin, miten luovat alat ja tekniikka saataisiin keskustelemaan kes-kenään ja ihmisiä osallistettua enemmän kulttuuritapahtumiin.

Kaikki ei ole tekniikkaaMediatekniikkaa englanninkielisel-lä puolella opiskeleva Rosa Suominen osallistui viime keväänä Innovaatiopro-jekti-kurssille, jossa ryhmissä mietittiin erilaisia tapoja, joilla Tekniikan museo voitaisiin integroida paremmin osak-si asuinaluetta. Visiona on, että museo voisi olla osa kaupunginosan yhteisöä ja toimia asukkaiden olohuoneena. 

Suomisen lisäksi kurssille osallistui 26 insinööriopiskelijaa, viisi äänisuunnitte-lua opiskelevaa ja 16 opiskelijaa teatte-ri-ilmaisun puolelta.

Museo olohuoneena -hankkeen ryhmien töitä esiteltiin toukokuussa sekä Tekniikan museolla että Arabian katufestivaaleilla museokontissa.

Kari Salo

HELINS 4/2015 – 27

Alueen kaupunginosayhdistys Artova järjesti toukokuussa kaupunginosafesti-vaalin, jossa yhtenä ohjelmanumerona esiteltiin ryhmien töitä.

– Meidän projektinamme oli museon Adams-auditorion uudelleensisustus ja remontointi. Tällä hetkellä auditorio ei juuri ole käytössä. Lähinnä se toimii ko-koustilana yrityksille. Halusimme herät-tää sen uudelleen eloon.

Ryhmä visioi, miten auditorion voi-si remontoida elokuvateatteriksi, ja te-ki suunnitelmista 3D -mallin.

– Siellä voisi esittää vanhoja, tekniik-kaan liittyviä elokuvia. Ne varmasti kiin-nostaisivat kaikenikäisiä ja toivottavas-ti ihmiset samalla kävisivät katsomassa museon esineitä. Mietimme myös, että teatteria voisi vuokrata paikallisille ka-veriporukoille leffailtaa varten.

Opiskelijat ovat saaneet hyvää palau-tetta sekä museolta että alueen asukkailta. Museoilla rahat ovat tunnetusti tiukassa.

– Kun joku ulkopuolinen tuo ideoita, niin kyllä he haluavat aika avarasti katsoa niitä ja pohtia, miten he voisivat kehit-

tää omaa toimintaansa, Kari Salo toteaa. Museon niukka budjetti on esimerkik-

si siirtänyt nettisivujen päivitystä. Yk-si ryhmä loi erityisesti nuorelle yleisölle suunnattujen nettisivujen mallin ja toi-nen ryhmä navigaatioon perustuvan so-velluksen, jonka avulla on helppo suun-nistaa eri puolille museota.

Opiskelijat oppivat toisiltaanProjekteissa käytetyt menetelmät pe-rustuvat soveltavaan taiteeseen, yhtei-söteatteriin, soveltavaan äänisuunnitte-luun, sosiaaliseen mediaan, mobiilitek-nologiaan ja kulttuurintuotantoon. 

Rosa Suominen uskoo, että kursseista, joissa tehdään yhteistyötä oikean yrityk-sen kanssa, on hyötyä tulevaisuudessa.

– Varmasti avaa ovia, kun pääsee teke-mään projektia oikean asiakkaan kans-sa ja samalla näkee, miten tehdään yh-teistyötä.

Myös projektipäällikkö Kari Salo ke-huu Museo olohuoneena -hanketta.

– Aina puhutaan, että Metropolia on monialainen, mutta asioita harvemmin

tehdään yhdessä. Nyt insinöörit ja kult-tuuripuolen opiskelijat näkevät toisil-taan, että maailma on muutakin kuin pelkkää tekniikkaa tai luomisen vimmaa.

Museo olohuoneena -hanke alkoi loka-kuussa 2014 ja jatkuu kevääseen 2018 asti.

Natasha Petrell

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kari Salo

kari.salo@metropolia.fi

www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/

hankkeet/kulttuuri-ja-luova-ala/museo

-kaupunginosan-asukkaiden-olohuoneena/

Museokontti sai uuden kuosin, kun taiteilijat Mion ja Psyke pääsivät töihin.

Rosa Suominen on kesätöissä Helsingin poliisilaitoksella, jossa hän on muun muassa tehnyt esittelyvideon. Kari Salo huomauttaa, että mediainsinöörit voivat työllistyä mitä moninaisemmille aloille.

3d-kuva näyttää, miltä uudistettu au-ditorio voisi näyttää elokuvateatterina.

Jaana Haaksiluoto

Natasha Petrell

28 – HELINS 4/2015

Hallitus esittäytyy – Antti Leppänen

H HI ry

Antti LeppänenOpintojen ohessa työskentelen varastotyöntekijänä ja vuoro-ohjaajana Valion päävarastolla.Opiskelen tuotantotaloutta Metropolia Ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteellä kolmatta vuotta. Tavoitteena on valmistua tulevaksi jouluksi.

Kuinka kauan olet ollutHI:n hallituksessa?Olen hallituksemme kuopus, nykyisen hallituskauden ollessa ensimmäiseni.

Mikä on roolisihallituksessa nyt?Toimin hallituksessa Uudenmaan In-sinööriopiskelijoiden opiskelijaedusta-jana. Olen mukana viestintä- ja jäsen-pitotyöryhmissä sekä nuorjäsentoimi-kunnassa.

Onko sinulla muitatehtäviä IL:n liittoyhteisössä? Toimin tänä vuonna Insinööriopiskelija-liiton alaisen Uudenmaan Insinööriopis-kelijat UIO ry:n hallituksen sihteerinä. Edellisenä vuonna toimin UIO:n varapu-heenjohtajana ja tapahtumavastaavana. Miksi lähditHI:n hallitukseen?Mahdollisuus nähdä kenttää uudesta näkökulmasta ja oma henkilökohtainen kiinnostukseni opiskelijaedustajan paik-kaa kohtaan olivat suurimmat tekijät. Keskustelut edellisen opiskelijaedustaja Niklas Dahlin kanssa hallitukseen läh-temisestä ja yleisestä toiminnasta Hel-singin Insinööreissä entisestään vahvis-tivat tahtoani lähteä mukaan.

En tiennyt juuri laisinkaan Helsingin Insinöörien toiminnasta vielä vuoden 2014 alussa, mutta vuoden mittaan eri-näisten tapaamisten ja palaverien myötä ”isojen” inssienkin toiminta tuli tutuk-si itselleni. Miksi kiinnostuitay-toiminnasta?Aloittaessani vuonna 2009 ensimmäistä kertaa työskentelyn, muuten kuin kesä-töissä, liityin välittömästi liittoon aktii-visen luottamusmiestoiminnan ansios-ta. Pian töideni aloittamisen jälkeen tes-neuvottelut olivat siinä pisteessä, et-tä työntekijät olivat lakossa muistaakse-ni kaksi päivää. Näiden tapahtumien jäl-keen kiinnostuin ay-liikkeestä ja olen ak-tiivisesti seurannut yleistä ay-toimintaa

ja ottanut avoimin mielin tietoa vastaan.

Miksi liittoon kannattaaliittyä jo opiskeluaikana?Liitto mahdollistaa täydet edut jo opis-keluaikana. Opiskelija saa halutessaan tukea ensimmäisiä töitä etsiessä, työha-kemuksia täyttäessä sekä työsopimuksia tehdessä. Liiton apu ja suositukset voi-vat parhaassa tapauksessa tuoda työn ja antaa paremman palkan kuin työnteki-jä itse olisi ymmärtänyt pyytää työstään.

Minkälaisia asioitahaluat ajaa? Säilyttää duaalimalli nykyisellään ja nos-taa insinöörinimikkeen arvostusta tasol-le, jolla se on aikanaan ollut. Ammatti-

korkeakoulut ja yliopistot ovat vahvis-tamassa Suomen kilpailukykyä omilla osaamisalueillaan, jolloin koulutusra-kenteiden radikaali muuttaminen vai-kuttaisi lopulta maamme kilpailuky-kyyn. Yhteistyön lisääminen korkea-koulujen välillä luo uusia mahdollisuuk-sia, kunhan tutkimuspainotteista yli-opistoa ja käytäntöön painottuvaa am-mattikorkeakoulua ei sekoiteta toisiinsa.

Mitä harrastat?Salibandya ja lumikenkäilyä kelien sen mahdollistaessa.

HELINS 4/2015 – 29

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiinn Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi.n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä.n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun.n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse.

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumattoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Juuso Westerlund, kuvankäsittely Stefan Brem

er. Kansallisteatteri.

Aku Hirviniemi Nummisuutarin Eskona.

Nummisuutarit Kansallisteatterissa Lauantaina 24. lokakuuta 2015 klo 19 Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

Niin muuttuu maailma, mutta Aleksis Kiven komedia pitää pintansa nerokkaana suomalaisuuden kuvauk-sena. Se kuva ei ole mairitteleva, mutta myötätuntoi-nen se on – ja ehdottomasti hauska.

Ohjaus Janne Reinikainen. Pääroolissa nähdään Aku Hirviniemi.

Lipun jäsenhinta on 23 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

30 – HELINS 4/2015

H HI ry

Kulttuuriretki Mäntän Serlachius-museoihin

Taide tutuksi perinteisellä galleriakierroksella Lauantaina 29. elokuuta 2015 klo 13 Sanomatalon Mediatori, Elielinaukio 2

Tutustu Helsingin keskustassa sijaitsevien nimek-käiden gallerioiden näyttelyihin. Kierroksen jäl-keen kokoonnutaan kahvilaan keskustelemaan näyttelyjen herättämistä ajatuksista ja kokemuk-sista.

Kierros on jäsenille maksuton.

HI-Kulttuurijaosto

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Torstaina 10. syyskuuta 2015 klo 9–19

HI:n jäsenillä on mahdollisuus osallis-tua Helsingin Taideyhdistyksen järjes-tämälle retkelle Mäntän Serlachius-mu-seoihin.

Mika Balk, Teatterim

useon seinäkuva

Retken jäsenhinta on 35 euroa. Hintaan sisältyy bussikuljetus, sisään-pääsymaksut ja opastukset museoissa, lounas buffetpöydästä sekä pientä mat-kapurtavaa.

Ohjelma ja ilmoittautuminen 27. elokuu-ta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Lisätietoja näyttelyistä: www.serlachius.fiHI-Kulttuurijaosto

HELINS 4/2015 – 31

Kansallisteatterissa: Tabu – ihmisen ääni Sunnuntaina 11. lokakuuta 2015 klo 15 Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

Minä otin sydämeni omaan käteeni Omilla silmilläni tutkin teitäni omilla huulillani suutelin haavani lääkitsin kipuni Sinua jumala en tahdo tuntea en tavata en rakastaa

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä kohtaavat näyttelijä Seela Sella ja muusikko Pekka Kuusis-to. Teksti Timo K. Mukka. Ohjaus Kristian Smeds.

Lipun jäsenhinta on 23 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kansallisteatteri

Tule mukaan HI-Valokuvauskerhoon HI-Valokuvauskerho on yksi niistä palveluista, joilla HI tar-joaa jäsenilleen virkistävää vapaa-ajan toimintaa. Valokuvaus-kerhon toiminta on jäsenille maksutonta. Kerhosta saa hy-vän mielen, kavereita, yhteenkuuluvuutta ja usein sellaista mielekästä tekemistä, jota yksin ei tulisi tehtyä.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot: www.helins.fi/valokuvauskerho

32 – HELINS 4/2015

H HI ry

Mika Balk

Ikuistimme Kruunuvuoren hylätyt kartanot

Tuhopoltot ovat viime aikoina uhanneet vanho-ja Kruunuvuoren kartanoita.

HI-valokuvauskerholaiset tekivät ke-vätretken Kruunuvuoren hylätyille kar-tanoille. Alue sijaitsee Itä-Helsingissä Päätien päässä, metsässä meren rannal-la. Bussin 88 päätepysäkki on melko lä-hellä, jonka läheisyyteen voi jättää auton retken ajaksi. Päätepysäkiltä on noin 15 minuutin kävelymatka lähimmälle kar-tanolle.

Kartanot tarjosivat huikean kokemuk-sen niin rakennusteknisesti kuin arkki-tehtuurisestikin. Rakennuksien perus-tuksissa oli nähtävillä sen ajan ratkaisu-ja, muun muassa luonnonkivistä kasatut pilarit, jotka ovat villisti hoitaneet vaati-van tehtävänsä. Arkkitehtuurisesti kar-tanot ovat ajattomia ja sielukkaita. Tun-simme ajan pysähtyneen historiallises-ti upeisiin rakennuksiin, rakennuksien osiin, huonekaluihin, puuhellaan, kaap-peihin, portaisiin ja muurattuihin tiili-seiniin. Saimme nähdä, kuinka luonnon suuret voimat lopulta ottavat rakennuk-set haltuunsa. Kartanot on rakennettu huolellisesti, taidokkaasti ja rakkaudella. Sen pystyi näkemään ja aistimaan. Erään kartanon nimi on Hällebo, se henki per-soonaa ja sielukasta kotia.

Retkemme aluksi istahdimme kalliol-le nauttimaan Valokuvauskerhon tarjoa-mat retkieväät. Tämän jälkeen suunta-simme lähimmälle kartanolle kuvaile-maan, jokainen omassa rauhassaan tai kaverin kanssa. Vaihdoimme paljon ajatuksia kartanoiden tarjoamasta his-toriallisesta tunnelmasta ja arvuutte-

limme, mitä kaikkea täällä onkaan teh-ty tai tapahtunut. Päättelimme, että näin hienossa ympäristössä on varmasti juh-littu, pidetty hauskaa ja eletty monien sukupolvien ajan arkista elämää. Kar-tanoiden historia on mielenkiintoinen, lyhyesti sanottuna loisto ja tuho.

Alue on upealla paikalla meren ran-nalla, josta on näkymät Kulosaaren ka-sinolle, Korkeasaareen ja koko Hel-sinkiin Itä-Helsingin näkövinkkelis-tä. Alueen sisällä on idyllisiä ja henki-sesti rauhoittavia lampia. Osittain alue rajoittuu rauhalliseen Kaitalahti-nimi-seen merenlahteen, jonka vastarannal-la on Kaitalahden upeita, nykyaikaisia omakotitaloja ja venesatama.

Kartanoiden historia Alueen historiasta tiedetään, että vuon-na 1905 Kruunuvuorenrannan huvi-la-alueen osti suomalaisen kansakoulu-laitoksen perustajan poika Jacob Cyg-naeus. Alueella oli noin kymmenen hu-vilaa, jotkut niistä olivat luultavasti jo 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvi-la-aluetta kutsuttiin joskus Kissingeksi, Goldbeck-Löwen yhtiön mukaan. Sak-san hävittyä toisen maailmansodan ulko-maalaisen omaisuuden hoitokunta siir-si Kruunuvuoren omistuksen Neuvosto-liitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvosto-liittolaisten ja suomalaisten kommunis-tien juhlakäytössä.

Vuonna 1955 Palkki Oy:n perusta-ja vuorineuvos Aarne J. Aarnio os-ti alueen itselleen. 1960-luvun lopul-la Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut lähes 79 000 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty, ja alue mää-rättiin rakennuskieltoon. Omistaja pääs-ti tämän seurauksena rakennukset rap-peutumaan. Aarnio yritti saada alueel-le rakennuslupaa vuosina 1960–1980, ja vielä uudelleen vuonna 1998. Nykyään alueelle suunnitellaan Museoviraston toimesta huviloiden suojelua. Alue jää muilta osin aarniometsäksi ja virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi. Metrohan-ke lienee vielä mahdollinen, jonka lin-ja kulkisi Meilahti-Töölö-Kamppi-Kata-jannokka-Kruunuvuorenselkä.

Mika Balk HI-Valokuvauskerho

Lisätiedot: www.helins.fi/valokuvauskerho

Mika Balk

HELINS 4/2015 – 33

Vanhan ajan märkälevyvalokuvausta Märkälevytekniikan isänä pidetään eng-lantilaista Frederick Scott Archeria (1813–1857), joka kehitti metodin vuon-na 1851. Tässä valokuvausmenetelmäs-sä valokuvan valmistusprosessin on ta-pahduttava kuvauspaikalla, noin 10 mi-nuutin aikana. Koko prosessin ajan valo-kuvauslevyn täytyy säilyä kosteana. Jos se pääsee kuivumaan, ei kuvaa saada ai-kaiseksi.

Kollodiumissa käytetään nitrosel-luloosan, erilaisten suolojen, kuten kad-miumbromidin ja alumiinijodidin, alko-holin ja eetterin sekoitusta. Sekoitettu neste kaadetaan keskelle levyä ja sitä lii-kutellaan levyllä kallistamalla levyä niin, että lopulta nestettä on joka paikassa. Yhdestä kulmasta ylimääräinen neste kaadetaan takaisin pulloon.

Päällystetty levy herkistetään 9 pro-sentin akkuvesi-hopeanitraattiliuokses-sa noin viiden minuutin ajan. Levyä voi käsitellä punavalossa, koska menetelmä on ”sokea” punaisen valon aallonpituu-delle. Valoherkkä emulsio on kohtuul-lisen hidasta. Jos sitä mitattaisiin ASA- arvolla, se olisi noin 1-ASA, joten valo-tusajat ovat kohtuullisen pitkiä ja kuvat melko staattisia.

Kuvat otetaan pääasiassa 1800–1900-lu-vun vaihteen aikoihin tai aikaisemmin valmistetuilla vanhoilla haitarikameroil-la. Toki myös uudemmat kamerat käyvät, mutta harva haluaa liata kemikaaleilla uu-sia kameroita. Kameroissa ei ole mitään elektroniikkaa, vaan tarkennus ja objektii-vin himmentäminen tapahtuu käsin. Van-himmissa objektiiveissa on erilliset him-menninlevyt, jotka pujotetaan objektiivis-sa olevaan hahloon. Näin saadaan aikaan oikean kokoinen aukko.

Kamera on muutenkin kohtuullisen yksinkertainen. Oikeastaan se on vain musta laatikko, jonka edessä on valoa lä-päisevä objektiivi ja takana jokin paik-ka, jonne valoherkkä materiaali saadaan. Tarvittava valotusaika voidaan mita-ta karkeasti erillisellä valotusmittarilla, mutta tarkemman valotusajan saa vain kokeilemalla. Sulkimena toimii yleensä objektiivin tulppa tai hattu.

Hyvänä esimerkkinä voisi kertoa, et-tä esimerkiksi 7 x 85 W lamppupatteri energiansäästölampuilla noin 1,5 metrin

päässä mallista päästään noin 20 sekun-nin valotusaikoihin f4,5 aukkoarvolla.

Kemiallisella prosessilla kuva saadaan valotuksen jälkeen esiin. Kuvan kehitys tapahtuu akkuvedestä, rautasulfaatista ja etikkahaposta sekoitetulla liuoksella. Kehitysajan tulisi olla alle 15 sekuntia, jonka jälkeen kuva huuhdellaan ja kiin-nitetään esimerkiksi 7 prosentin vahvui-sella kaliumsyanidi-vesiliuoksella. Myös vähemmän myrkyllisiä vaihtoehtoja on, kuten Ilfordin Rapid Fixer, jota käyte-tään 1:3 suhteella. Kuva itsessään on aina negatiivi, mutta riippuen taustas-ta, esimerkiksi mustalla alumiinilla ku-va näyttää positiivilta, koska valottunut hopea näyttää valkoiselta ja valottuma-ton osa mustalta. Sama efekti saadaan la-silla aikaiseksi laittamalla mustaa kan-gasta taustalle.

Menetelmässä on riskinsä, kuten rä-jähdysherkkä nitroselluloosa eli ”pum-puliruuti”. Moni kuvaaja on päässyt hen-gestään aikojen saatossa, kun on tämä seikka päässyt unohtumaan. Myös eet-terissä on omat ongelmansa, sitähän on käytetty nukutusaineena leikkauksissa.

Kuvauksissa käytettävät objektii-vit ovat yleensä vanhoja, tyypillises-ti niin sanottuja Petzval-objektiiveja, joiden ominaisuuksiin kuuluu valovoi-maisuus, ja että kuva on keskeltä terä-vä, mutta pehmenee huomattavasti ku-van reuna-alueilla. Itselläni vanhin ob-

jektiivi on vuodelta 1856. Tyypilliset ku-vakoot olivat tuohon aikaan 1/4, 1/2 ja 1/1 levyjä tai kabinettikoko eli tuuma/milli-metreiksi muutettuina:

n 1/4 levy 3 1/4 x 4 1/4 / 83 x 108 mm n 1/2 lasilevy 4 1/4 x 6 1/2 / 108 x 165 mm n 1/2 metallilevy 4 1/2 x 5 1/2 / 114 x 140 mm n kabinetti koko 4 1/2 x 5 1/2 / 114 x 165 mm n 1/1 levy 8 1/2 x 6 1/2 / 216 x 165 mm

Nykyisin löytyy kuvaajia, jotka tekevät jopa 20 x 2 4” / 508 x 610 mm koon kuvia. Historiallisen kuvaustyylin uranuurta-jiksi voisi kutsua esimerkiksi Quinn Ja-cobsonia, joka pitää video blogia aihees-ta, sekä John Cofferia, joka on vienyt koko elämäntapansa tuohon aikakau-teen. Molemmat pitävät kursseja mär-kälevykuvauksesta. Netissä hakusanal-la wet plate collodion löytyy paljon ku-via ja tietoa aiheesta. Periaatteessa mi-kä tahansa filmikamera käy märkälevy-kuvaamiseen, mutta ison koon kamerat alkaen 4 x 5” koosta ylöspäin ovat par-haita tähän tarkoitukseen, koska niihin löytyy esimerkiksi eBay-verkkokaupas-ta sopivia kasetteja tai kokonaisia kame-ra-objektiivi-kasetti -settejä. Lisätietoa: http://www.hopeaajavaloa.net

Raimo Dahl HI-Valokuvauskerho

Raim

o Dahl

34 – HELINS 4/2015

H HI ry

Linnanmäen rannekkeita saatavissa elokuun loppuun asti HI:n jäsenet perheineen voivat hankkia Linnanmäen hupiran-nekkeen elokuun loppuun asti jäsenhintaan 32 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 38−39 euroa).

Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2015. Ranneke aktivoituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhtey-dessä. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pää-sevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoituk-set huomioiden. Sisäänpääsy puistoon on maksuton.

Varaa rannekkeesi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI: n toimisto puh. 040 150 3878.

Hanki itsellesi uusi harrastus - liity InsinöörilaulajiinKuorolauluun käytetty aika antaa paljon, laulutaito ja musi-kaalisuus kehittyvät. Kuoroharjoitukset ovat myös mukava ta-pa tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua.

Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla Insinöörit-Ekonomit-talossa yleensä maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2, Helsinki.

Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalai-sia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Leh-tistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainko-deista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityisti-laisuuksissa, kuten merkkipäivillä.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin – tervetuloa koelauluun ja tutustumaan harjoituksiimme! Tie-dustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täy-tä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Luonnonläheinen tiimipalaveri saunoen ja grillaten HI:n kesähuvilalle Vartiosaareen on lyhyt matka Helsingin kes-kustasta. Voit vuokrata 11. lokakuuta 2015 asti yksittäisiä huo-neita tai koko huvilan suuremmallekin porukalle. Huvila so-pii hyvin myös firman tiimipalavereihin ja kokouksiin, saunail-toihin ja virkistyspäiviin. Huvila-alueella on kaikkien jäsenten käytössä rantasauna ja rantagrilli. Tervetuloa grillaamaan!

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Edut ja palvelut > Vådö-torp-huvila tai toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

Mika Balk

Linnanmäki

Kari O

ikkonen

HELINS 4/2015 – 35

Ylitä itsesi seikkailu-puisto Zippyssä Keskiviikkona 26. elokuuta 2015 klo 17.30–19.30 Talin liikuntapuisto, Huopalahdentie 28, Helsinki

Talin liikuntapuistossa on avattu uusi seikkailupuisto Zippy. Useiden hehtaarien alueelle levittäytyvässä puistossa edetään puusta toiseen erilaisten tehtävien, kuten keinujen, vaijeriliu-kujen ja tikkaiden avulla. Seikkailupuistosta löytyy viisi eri-tasoista ja -tyyppistä seikkailurataa, jotka on luokiteltu vaati-vuutensa mukaisesti. Jokaiselle löytyy siis sopiva määrä itsen-sä ylittämisen kokemuksia! Zippyssä on myös lastenmaa per-heen pienimmille (alle 130 cm).

Lipun jäsenhinta on 15 euroa.

Ilmoittaudu HI-Nuorten järjestämään seikkailuun: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 1 50 3878.

Lisätietoja: zippy.fi HI-Nuoret

Nuorten joukkue urheasti yli ExtremeRunin esteiden Lauantaina 23. toukokuuta 2015 Vantaalla järjestettiin kuudet-ta kertaa ExtremeRun-tapahtuma. ExtremeRun ei ole pelkäs-tään juoksutapahtuma, vaan Hakunilan urheilupuistossa osal-listujia odotti kahdeksan kilometrin rata, jonne oli rakennet-tu 17 erilaista estettä. Radalla pääsi muun muassa juoksemaan autojen yli, ryömimään putkissa ja uimaan hyisessä joessa. Ai-kaa radan suorittamiseen oli kolme tuntia, ja jokainen sai valita oman kuntonsa mukaan, juoksiko radan kerran vai kaksi kertaa.

ExtremeRunin osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja tänä vuonna noin 4600 lähtijän joukossa oli myös HI:n Nuorten Insinöörien ja Uudenmaan Insinööriopiskeli-jat ry:n muodostama yhteisjoukkue. Aiempina vuosina yhteis-joukkueessa on ollut lähtijöitä 3–5, mutta tänä vuonna kisaan lähti peräti 15 henkilöä.

Ennen kilpailua taivas oli pilvinen, mutta tapahtuman star-tatessa violeteilla liiton huiveilla varustautunut joukkue lähti matkaan auringon paistaessa. Matkan edetessä ryhmä jakautui juoksijoihin, hölkkääjiin ja kävelijöihin, jolloin jokainen pää-si suorittamaan radan sopivaa vauhtia. Tarkoitus oli lähteä pi-tämään hauskaa, ja hauskaa kaikilla tuntui olevan (paitsi ehkä uidessa). Kaikki osallistujat suorittivat radan urheasti loppuun asti, ja ehtipä yksi joukkueesta kiertää radan vielä toiseenkin kertaan. Rankan urheilusuorituksen jälkeen vuorossa oli vie-lä yhteinen saunailta. Petra Rautio, HI-Nuoret

Leena Vepsä

Valtteri Pakkanen

Seuraa uuden keskusjärjestön selvityshankkeen etenemistäUusi keskusjärjestö -hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa: uusikeskusjarjesto.fi. Selvityshankkeessa on mukana yhteensä 49 ammattiliittoa. Hankkeen pro-jektipäällikkönä toimii yhteiskuntatieteiden tohtori Ju-ha Heikkala. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Jark-

ko Eloranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Varapuheenjohtajina toimivat Liisa Halme, Vakuu-tusväen Liitto VvL ry ja Pertti Porokari, Insinööri-liitto IL ry.

36 – HELINS 4/2015

H HI ry

Runsas koulutustarjonta syyskaudelle

Työnhakuveturin koulutuksia työnhaun tueksi

Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto jär-jestävät yhteistyössä työelämään ja urahal-lintaan liittyviä koulutuksia syksyllä 2015: 1.9. Osaaminen esille! 8.9. CV-työpaja 14.9. Laki-ilta 26.9. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja 3.10. Tule parhaaksi itseksesi 6.10. Työelämän pelisäännöt 2

24.10. Neuvotteluvalmennus 4.11. Työnhaun peruselementit 16.11. Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön28.11. Ulkomaille töihin? 10.12. Työelämän pelisäännöt 3

Koulutukset ovat erittäin suosittuja, joten ilmoittaudu nopeasti! www.ilry.fi/koulutukset

Työnantajien rekrytointipaneeli Keskiviikkona 9. syyskuuta 2015 klo 9–13 Paikka varmistuu myöhemmin.

Tilaisuudessa kuulet vastauksia muun muassa seuraaviin teemoihin: n Millaisiin asioihin työnhakijan kannattaa kiinnittää huomiota? n Millainen on rekrytointiprosessi? n Miten kerrot osaamisestasi ja saavutuksistasi? n Miten valmistaudut haastatteluun?

Rakentava vuorovaikutus - taitoja työnhakuun Keskiviikkona 30. syyskuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Työnhaun ABC Keskiviikkona 7. lokakuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Valmennuksessa paneudutaan työnhaun perusasioihin ja käsitellään muun muas-sa seuraavia teemoja: n Miten asennoitua työnhakuun? n Itseanalyysi ja tavoitteen asettaminen työnhaussa n Millainen on hyvä ansioluettelo/CV ja hakemuskirje?n Miten hakea uutta työtä? n Työn hakemisen uudet tuulet (videohaastattelu ja sosiaalinen media työnhaussa)

n Miten valmistautua työhaastatteluun? n Palkkatiedon saaminen työsopimusta neuvoteltaessa.

Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään?Torstaina 12. marraskuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Uravalmentaja Riikka Pajusen vetämä koulutus on käytännönläheinen paket-ti siitä, miten nopeuttaa omaa työllisty-mistään keskittymällä piilotyöpaikkojen etsintään.

LinkedIn-työpajat Torstaina 26. marraskuuta 2015 Klo 9–12 vasta-alkajille Klo 13–16 edistyneemmille Insinöörit-Ekonomit-talo, Seminaariluokka, Ratavartijankatu 2

Aamupäivän työpaja on tarkoitettu hen-kilöille, joilla ei vielä ole aiempaa käyt-tökokemusta LinkedInistä. Työpajassa tehdään omaa profiilia ja työstetään si-tä eteenpäin asiantuntijan avustuksella. Iltapäivän ryhmä on jo LinkedIniä käyt-

täneille, jotka haluavat syventää tietä-mystään profiilin käytöstä työnhaussa ja asiantuntijakuvan luomisessa. Työpa-joissa osallistujat työstävät omaa profii-liaan, joten kannettava tietokone ja CV kannattaa ottaa mukaan.

Näin onnistut työhaastattelussa Tiistaina 15. joulukuuta 2015 klo 9–12 Balderin sali, Aleksanterinkatu 12

Valmennuksen aikana pääset harjoitte-lemaan tyypillisiä työhaastattelukysy-myksiä ja saat tietoa muun muassa: n Miten päästä työhaastatteluun? n Mitkä ovat tyypillisiä haastattelukysymyksiä? n Miten suhtautua haastavampiin kysymyksiin? n Omat kysymykset ja dialogi haastattelussa n Haastattelun jälkihoito – miten varmistan työpaikan saannin?

Tervetuloa! Seuraa ohjelmien tarkentumista ja il-moittautumista:www.tyonhakuveturi. fi

HELINS 4/2015 – 37

Kansainvälisesti kotimaassa: hostellissa Monelle reppureissaajalle on hostelli tullut tutuksi interrailil-la, mutta samanlaisia edullisia, kansainvälisiä paikkoja on Suo-messakin. Jos kaverin tai oma opiskelijakämppä on liian pieni vieraspatjalle, niin kannattaa katsoa, olisiko lähistöllä hostellia. Edullisimmillaan hostellissa majoittuu alle 20 eurolla per yö, jos valitsee vuodepaikan dormimajoituksessa eli jaetussa huonees-sa muiden reissaajien kanssa. Valittavana on myös yksityishuo-neita aina yhdenhengen huoneista alkaen. Suomessa on kaik-kiaan yli 40 hostellia, jotka ovat mukana maailmanlaajuisessa Hostelling International (HI) -hostelliverkostossa. Suomessa HI-hostelleja edustaa Suomen Hostellijärjestö.

Lisätiedot: www.hihostels.fi

HI-Seniorit suunnittelevat tulevaa toimintaa Tiistaina 15. syyskuuta 2015 klo 11.45 HI:n toimisto, Ratavartijankatu 2 A

Kokouksen tavoitteena on suunnitella syksyn toimintaa ja laa-tia ohjelma vuodelle 2016. Vuonna 2015 on vielä suunnitel-missa tutustuminen Linnanmäen tekniikkaan, käynti Teknii-kan Museossa, retki Hämeenlinnassa sijaitsevaan sotamuseoon ja Riihimäellä Suomen lasimuseoon, sekä perinteinen Joulu-lounas.

HI-Seniorit tarjoaa lounaan kokouksen aluksi.

Ilmoittautuminen 13. syyskuuta mennessä: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Tervetuloa runsain joukoin syksyn suunnittelukokoukseen!

Risto Pakaste HI-Seniorit

Syysbiljardia ChaplinissaTorstaina 10. syyskuuta 2015 klo 18Bar Chaplin, Mannerheimintie 6, Helsinki

Bar Chaplinissa pelataan jo suorastaan perinteeksi muodos-tuneet syksyn biljardit ensimmäisten 16 ilmoittautuneen kes-ken. Tapahtuma on jäsenille maksuton. Jos paikkoja jää, niin avecit ovat myös tervetulleita pelaamaan.

Ilmoittaudu: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HI-Nuoret

38 – HELINS 4/2015

H HI ry

Insinöörin tärkeät osoitteetHelsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

JäsenpalveluJäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suora-markkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukes-kus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassawww.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminenMikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpos-tiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös:

HI:n toimisto PasilassaRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 3878toimisto@helins.fi

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 2363jaana.kalviainen@helins.fi

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 6210sointu.hogstrom@helins.fi

Facebook > Helsingin Insinöörit HI ryTwitter #Helsingininsinöörit, #helins

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Slideshare > HIry

Sointu Högström

HELINS 4/2015 – 39

K Kolumni

POSITIIVISESTI POHJOIS-KOREASSATuli tilaisuus lähteä matkalle Pohjois-Koreaan. Paikan päällä ohjelmasta ja opas-tuksesta vastasi Korea International Travel Companyn kaksi viehättävää naisopas-ta. Meitä kohdeltiin kuin VIP-vieraita, ja kaikki oli valmiina. Palvelu oli ystävällistä ja kohteliasta, eikä missään tarvinnut jonottaa tai odotella.

KITC:n tavoite oli oppaittensa avulla näyttää meille turisteille maastaan vain par-haat puolet ja suurimmat saavutukset. Ohjelmasta ei ollut pulaa: kävimme muun muassa ravintoloissa, olutpanimossa, kaupoissa, kahviloissa, sirkuksessa, huvipuis-tossa, koulussa, yliopistossa, kirjastossa, metrossa, muistomerkeillä, museoissa, maa-seutukierroksella ja Koreoiden rajalla.

Pohjois-Korean kaupungit ovat erittäin siistejä, eikä turistilla tule edes mieleen heittää tupakantumppia kadulle. Ruuhkia ei ole, koska autoja on vähän. Kaikki kau-pallinen hälinä ja häiriö puuttuu kokonaan. Sähköpostit, Facebookit, Twitterit ja matkapuhelimet eivät häiritse lomanviettoa, kun länsiversiot internetistä ja matka-puhelimista eivät maassa toimi.

Ihmiset ovat solakoita ja hyväkuntoisia, eikä ylipaino vaivaa kansalaisia. Siitä pi-tää huolen jatkuva hyötyliikunta ja tavarakuljetukset polkupyörillä sekä täysin luo-muna maaseudulla tuotettu ruoka ilman lannoitteita ja koneita.

Viikko vierähti ryhmässä liikkuen oppaiden jatkuvan huolenpidon alla. Poistumi-nen omille retkille ei ollut mahdollista. Valokuvaaminen oli varsin vapaata ja oppaat kyllä ilmoittivat, jos jotain ei saanut kuvata. Paikallista valuuttaa ei turisteille vaih-deta, joten ostokset sujuivat euroilla ja Kiinan yuaneilla.

Maassa on valta jo pitkään ollut niin vakiintunut, ettei Suomen kaltaisista vaaleis-ta ja viikkoja kestävistä hallitusneuvotteluista ole kukaan koskaan kuullutkaan. Jos-kus tämä järjestys vielä Pohjois-Koreassa muuttuu ja valta saattaa vaihtua hyvin-kin nopeasti.

Markus Hyyppämarkus.hyyppa@gmail.comKirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Toimi nopeasti!

Syksyllä järjestetään paljon mie-lenkiintoisia ja hyödyllisiä kou-lutuksia. Ilmoittautumiset ovat alkaneet. Toimi nopeasti, jotta varmistat paikkasi. Lisätiedot osoitteessa: www.helins.fi/tapahtumat

Ensi numerossa

Seuraavassa numerossa puhu-taan työhyvinvoinnista ja jaksa-misesta. HELINS 5/2015 ilmestyy 30. syyskuuta.

Energia-asiat ovat viime vuosina nousseet laajan mielenkiinnon kohteeksi toimintaympäristön muutoksen johdosta. Murrokseen joutuvat uudet ja kehittyvät energiantuotantotavat, energian varastoinnin mahdollisuudet sekä muutokset energian kulutuksessa ja ympäristössä.

Helsingin Insinöörit HI ry järjestää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille avoimen seminaarin, jossa energia-alan johtavat asiantuntijat valottavat alan tulevaisuutta ja muuttuvan ympäristön energiaratkaisuja.

Tilaisuuden ohjelma ja buffet ovat ilmoittautuneille maksuttomia. Tilaisuuden aikana on mahdollisuus tavata ständillä Helsingin Insinöörit, Insinööriliitto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Tervetuloa mukaan energiseen seminaariin!

Ilmoittautuminen 28.8. mennessä osoitteeseen toimisto@helins.fi tai soittamalla HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

ENERGIASEMINAARI 16.9.2015RADISSON BLU ROYAL HOTEL, RUNEBERGINKATU 2, HELSINKI

OHJELMAklo 16.30 Buffet-ruokailuklo 17.30 Tervetuliaissanat Noora Lindholm, Helsingin Insinöörit HI ryklo 17.40 Energiapolitiikan taustaryhmät ja vaikuttimet sekä tulevaisuuden energiapolitiikan mahdollisuudet, Oskari Nokso-Koivisto, hankejohtaja, Rapport Oyklo 18.05 Siirtyminen hiilineutraaliin energiaan kustannustehokkaasti parantaen kilpailu- kykyä, energiaturvallisuutta ja omavaraisuutta Jukka Leskelä, johtaja, Energiateollisuus ryklo 18.30 Kahvitaukoklo 19.00 Aurinkotalous, Riitta Ståhl, johtaja, Fortum Oyjklo 19.25 Älykkäät sähköverkot Matti Vaattovaara, myyntijohtaja, ABBklo 19.50 Musiikkiesitysklo 20.00 Seminaarin loppusanat

Oskari Nokso-Koivisto toimii kym-menhenkisen energiapolitiikkaa pohtivan professorityöryhmän sihteerinä. Työssään ryhmän sih-teerinä hän on kiertänyt lukuisia alan yrityksiä ja etujärjestöjä sy-ventääkseen käsitystään energia-politiikan taustoista.

Jukka Leskelä toimii johtajana Energiateollisuudessa, joka edus-taa Suomessa toimivia sähkö- ja kaukolämpöyhtiöitä. Hänen työ-nään on seurata energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa EU:ssa ja Suomessa sekä koordinoida ener-giayhtiöiden näkökulmat päätök-sentekijöiden käyttöön.

Riitta Ståhl on energiatekniikan DI, jolla on yli 15 vuoden koke-mus energia-alalta konsultoinnin, sähkönsiirron ja tuotekehityksen osalta. Nykyisessä työssään For-tumin teknologia- ja innovaatio-yksikössä hän on mukana useissa tulevaisuuden energialiiketoimin-taa kehittävissä hankkeissa sekä piloteissa.

Matti Vaattovaara on tuotantota-louden tohtori, joka toimii ABB:llä myyntijohtajana. Vaattovaara vastaa ABB:llä Energiatoimialasta sekä sähkövoimatuotteiden ja -järjestelmien myynnistä.