Psykologin tutkimukset potilaan hoidon tukena

Psykiatrian kesäkoulu

25.7.2014 Sirkku Tynijohtava psykologi

Psykologiasta ”Käyttäytymistiede” - tutkii ihmisen käyttäytymistä – ja

mitä lainalaisuuksia sen takana Miten voimme ymmärtää käyttäytymistä ja vaikuttaa

siihen psykologisin keinoin

Rauhalan opit: Psyykkinen ja fyysinen saman kolikon kaksi puolta:

arvioitava mikä vaikutuskanava on milloinkin toimivin ”Ihminen situaatiossaan”

Psykologian näkökulma kehityspsykologinen

normaalin kehityksen vaiheet ja ilmiöt persoonallisuuden psykologian näkökulma

yksilöllisen toimintatavan ymmärtäminen kognitioiden tarkastelu

älyllisen suorituskyvyn, ajattelutaitojen vaikutus elämänhallintaan

oppimisen psykologia uusien käyttäytymismallien hankkiminen

Sosiaalipsykologinen ulottuvuus, vuorovaikutukseen ja viestintään liittyvä tieto

kliininen psykologia psykopatologia, siihen liittyvät syy-ja

seuraussuhteet, hoito ja ennaltaehkäisy

Psykologit ammattiryhmänä

”psykologiatieteeseen erikoistunut moniammatillisen tiimin jäsen”

Ylempi korkeakoulututkinto (PsM, FM) Laaja-alainen: arvosanoja esim. sosiaalipsykologiassa,

sosiologiassa, kasvatustieteessä, psykiatriassa Laillistettu ammattinimike Erikoistuminen

Opiskelu & työssä kouluttautuminen Muodollinen erikoispsykologin tutkinto, esim.

psykoterapian, terveyspsykologian, neuropsykologian erikoispsykologit (lisensiaatin tutkinto)

Psykologin toimenkuva psykiatriassa

Tutkiminen Hoito Välillinen potilastyö kehittäminen Psykologisen tiedon ja näkökulman tuominen

työskentelyyn

Lääkärin ja psykologin yhteistyö on tärkeää hoidon suunnittelussa

Miksi psykologin tutkimuksia Perustuu ajatukseen, että onnistuneen hoidon edellytyksenä

on oirekuvan lisäksi ymmärrys siitä, millainen potilas on ”Totuus on kätketty”: toimivaan hoitoon johtava

kokonaiskuva muodostuu yhteistyönä

Lisäarvoa psykologin tutkimuksesta: Tutkimuksen monipuolisuus: sekä suorien että

epäsuorien menetelmien käyttö Tutkitut välineet, jotka tuovat vertailtavuutta Riittävän pitkä kontakti potilaaseen Yhteistyöprosessin vahvistuminen: Potilaan

motivoituminen omien ongelmien ja tavoitteiden selkiyttämisen

Kysymyksiä… Mitä merkitystä potilaan hoidon kulkuun tai suunnitteluun

on tiedolla, että:

Verbaalinen looginen muisti on heikko Hän on narsistisesti vaurioitunut Hänellä ei ole kykyä itsen tarkasteluun Hän on persoonallisuudeltaan riippuvainen Hän on sisäisesti korostuneen aggressiivinen Hän on impulsiivinen

Miksi tutkimuksia… Mitkä ovat olennaisia asioita?

Toimintakyky ja siihen vaikuttavat asiat Persoonallisuustekijät Erotusdiagnosointia auttavat piirteet Yksilöllisesti vaihtelevat asiat liittyen siihen mitä

halutaan selvittää

Psykologin menetelmät on kehitetty näiden arvioimiseen

Psykologi tuntee menetelmänsä ja niiden rajat

Mihin hoidon vaiheeseen tutkimus

1.Alkuvaihe;1. Ongelman selvittäminen ja tarkentaminen

(Kokonaiskuva ongelmat/vahvuudet)2. Hoidon suunnittelu (hoitovaihtoehtojen

toimivuus tällä potilaalla)

2.Hoidon kuluessa tai sen loppuvaiheessa1. Hoidon edistymisen seuranta ja

ongelmakohtien taustan selvittely (esim. hoidon jumittuminen)

Miten toimitaanSelvittelytarpeen toteaminen > pyyntö >tutkimus>lausunto >

palautekeskustelu > Integroiminen muuhun tietoon hoitoratkaisujen pohjaksi

LausuntopyyntöLääkäri pyytää psykologilta lausuntoa tiettyyn tarkoitukseen,

mieluiten kirjallisesti: ”Pyydän kohteliaimmin psykologin arviota” tms ilmaisu… Pyyntöön lyhyt kuvaus tilanteesta, johon lääkäri haluaa

tutkimuksella lisävalaistusta: psyykkisen tilanteen kartoittamiseksi diagnoosin tarkentamiseksi hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi kognitiivisen tason selvittämiseksi persoonallisuuden kartoittamiseksi erotusdiagnostiseen selvittelyyn (esim. dementia-

depressio, mahd. autistiset piirteet pakkoneuroosiin liittyen yms.)

Psykologin lausunnon sisältöLausunnossa kuvataan potilaan ominaisuuksia kiinnittäen

huomiota sekä voimavaroihin että ongelmiin ja pyritään ymmärrykseen siitä, mitä on käyttäytymisen taustalla

Lausunnon rakenne1. Suppea anamneesi, jossa on kuvattuna psyykkisen tilanteen

kannalta relevantit asiat2. Toimintakyky: kognitiot, toiminnanohjaus, muisti,

toimintakyvyn erityisongelmat3. Persoonallisuus ja muu psyykkinen tilanne: korostuneet

persoonallisuuden piirteet, kuormittuneisuus, ihmissuhteisiin liittyvät piirteet

4. Psykiatrisiin sairauksiin viittaavat seikat5. Johtopäätökset ja suositukset6. Tiivistelmä, ellei lausunto ole aivan lyhyt

Kirjaaminen ja otsikointi muutostilassa (Effica ja e-arkisto…)

Tutkimusvastauksen sisältöön vaikuttaa erikoisala: neuropsykologin lausunnot, lastenpsykiatriassa tunnepuolen tutkimukset vanhuspsykiatrian kysymykset

Aloite psykologin tutkimukseen voi tulla myös psykologilta itseltään tai muulta työryhmältä

Tutkimuksen laajuus voi vaihdella. Tutkimus voi olla tarpeen mukaan: Psykologin arvio Psykologin lausunto: laaja tai suppeampi tutkimus

Ensikertalaisia tutkittaessa pyynnöt tavallisesti yleisempiä ja tutkimukset laajempia

Palautekeskustelu ja lausunnon käyttö hoitoratkaisuissa Potilas hoitonsa subjektina: palautteen saaminen omista

tuloksista on tärkeää Oman motivaation herättäminen tutkimuksen ja hoidon

kaikissa vaiheissa on olennaista hoidon onnistumiselle

Palautekeskustelussa olisi syytä olla mukana potilaan ja psykologin lisäksi esim. hoitohenkilö, omahoitaja, mahdollisesti omainen: esiin tulleet näkökulmat käyttöön

Psykologin tutkimus tuo tietoa, vahvistusta ja mahdollisesti uusia avauksia ns. ”hoitodiagnoosin” tekoon: millainen hoito on tarpeen, millainen hoito on potilaalle mahdollista

Lausunnosta luettavissa myös apua siihen, miten lähestyä potilasta

Paperi puhuu aina vähän: tarvitaan tiimiaikaa

Psykologin tutkimusmenetelmistä Käytössä

Haastattelu havainnointi vuorovaikutustilanteessa psykologiset tutkimusmenetelmät, ”testit”

Psykiatriassa käytössä olevat tutkimusmenetelmät ovat pääosin runsaasti tutkittuja

Testien läpivieminen ja analysointi vaatii aikaa, mikä on sekä etu että haitta

Psykologin tietotaito normaalista psyykkisestä kehityksestä, psykopatologiasta ja psykososiaalisista hoitomenetelmistä mahdollistaa lyhyempien arviointien tekemisen tarvittaessa

Toimintakyky, sen muutokset ja kuntoutusmahdollisuudet ovat olennainen tieto potilaan ennusteen ja hoitomahdollisuuksien kannalta

Kognitioiden tutkiminen Kognitiivinen suorituskyky on ihmisen kykyä informaation

prosessointiin Havaitseminen, oppimiskyky, muisti, ongelmanratkaisu,

kielen ja käsitteiden käyttö ovat kognitiivisia taitoja

Ns ”älykkyys” Muistin lailla arkielämän yleiskäsite, joka koostuu useasta taidosta

Älykkyys= ”sitä mitä älykkyystesti mittaa?” Nykyisin käytössä Wechslerin testit WAIS IV(aikuiset ja

nuoret >16v) ja WISC-R Saadaan ikäryhmittäin standardoitu kykyprofiili: miten

sijoittuu omassa ikäryhmässään Ei ns. älykkyysosamäärää, vaan visuaalinen, suoritus- ja

kokonaistaso Uudet tason määrittelyt

Kognitioiden tutkiminen…

Muisti on monta eri prosessia, joiden taso vaihtelee yksilöllisesti Muistin tutkimisessa pääasiassa käytössä WMS III Karkeampia muistiongelmien seuloja ovat Mini-Mental ja Cerad Muistiprofiili antaa tietoa mahdollisesti vahvoista ja heikoista alueista

Keskittyminen ja tarkkaavuus ovat portti muistin, kognitioiden ja yleensäkin toiminnan onnistumiseen

Keskittymiskyvyn arvioinnin apuna on WAISin ja WMS:n osatestien lisäksi erillisiä keskittymistestejä

Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä viedä suoritusprosessi hallitusti loppuun

Toiminnanohjaus koostuu useasta eri osatekijästä. Tilanteen ja toimintaperiaatteen hahmottaminen Kyky ottaa palautetta vastaan, arvioida ja muuttaa omaa toimintaa Kyky ylläpitää toimintaa

Käytössä WCST ja haastattelu

Kognitiiviset puutokset Psykopatologiaan, varsinkin psykooseihin, mutta myös

pitkäaikaiseen masennukseen voi liittyä pysyvää kognitioiden heikentymistä, usein tyypillisellä tavalla (esim. loogisen verbaalisen muistin heikentyminen, ajattelun konkretisoituminen, ajattelun joustavuuden väheneminen)

Varsinkin skitsofreniaan liittyy usein tämän tyyppistä tason laskua, joskus romahdusmaisestikin

Kognitiivinen taso voi laskea myös palautuvasti erilaisista tekijöistä johtuen. Näitä ovat liiallinen stressi, unettomuus, lääkevaihdokset, itsetunnon, motivaation, elämänuskon romahtaminen

Psyykkisen kokonaistilanteen tutkiminen Kuuluisin menetelmä on Rorschachin musteläiskätesti

Havaintokognitiivinen testi, jonka moderni tulkintajärjestelmä CS perustuu empiiriseen tutkimkseen

Tietoa psyykkisestä toimintakyvystä ja psykopatologiasta sekä luonteenomaisista piirteistä

Muita menetelmiä esim. CAST, Wartegg, erilaiset kyselyt, kuten PK5, MMPI (psykopatologian arviointiin)

Kyselyt ovat hyvä keskusteluin pohja, mutta rajoituksia, joita yritetään voittaa erilaisilla ”feikkiskaaloilla”: kysely kertoo sen, minkä tutkittava itse tietää ja haluaa kertoa

Ihmisten tutkimisen piirteitä Tutkimustilanteessa selkeät roolit: tutkija ja tutkimuksen

kohde Ihminen tutkittavana on aina samalla subjekti, joka tekee

ratkaisuja: mitä kerron, mitä pidän itselläni - jotain kerrotaan myös tarkoittamatta

Tutkiminen on väistämättä vuorovaikutusta, joka myös vaikuttaa saatuihin tuloksiin verbaaliset ja non-verbaaliset elementit täysi neutraalisuus on mahdotonta: tiedettävä mitä itse

viestii Hyvä, positiivinen tutkimusprosessi on samalla interventio, se

motivoi, lisää potilaan ymmärrystä, hoitaa Ihmisten välinen kontakti on psykiatriassa aina tärkeä: hoidon

tulosten olisi siirryttävää potilaan kantamana hänen elämäänsä Inhimillinen tekijä x on aina mukana

Inhimillisistä voi tapahtua virheitä Ilman inhimillisyyttä ei tapahdu mitään!

Tutkimisen ja omien näkemysten yhteys: muutamia psykiatriaan liittyviä kysymyksiä ”Vasaramiehestä kaikki esineet näyttävät

nauloilta”

Omat käsitykset psykopatologiasta ja sen hoidosta vaikuttavat siihen, mitä näkee ja, mitä nostaa esiin – esimerkiksi psykologin lausunnosta

Nämä kysymykset ratkaistava henkilökohtaisesti

Mistä psyykkiset sairaudet johtuvat? Mikä vaikuttaa niiden ilmenemiseen ja hoitoon?