PROOMU-TUTKIMUSPROJEKTIN TULOKSET

9.12.2004 Tieteiden taloUlla-Maaria MutanenHelsingin yliopisto

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1. Projektin tavoitteet2. Projektin tulokset

KehityspolutUudet käytännötKehittämisen strategiat ja työkalut

3. Johtopäätökset

1. Miten teollinen muotoilu on kehittynyt kohdeyrityksissä?

2. Millaisia muotoluosaamista hyödyntäviä, innovatiivisia tuotekehityskäytäntöjä yrityksissä on tunnistettavissa?

3. Millaisia jäsennyksiä ja työkaluja yritykset voivat käyttää muotoiluosaamisensa kehittämiseen?

TUTKIMUSKYSYMYKSET

Kone Metso Rautaruukki Raute

Sanna Rekola Risto Väätänen Juha Valtari Jussi ToivioElina Laitinen Pasi Riikonen

Mervi Hasu (HY) U-M. Mutanen (HY) Aleksi Aaltonen (TAIK) Saija Alaharju (Taik)Annaleena Hakatie Esko Kurvinen (TAIK) Esko Kurvinen (Mervi Hasu)

A-L.HakatieEmma Kosonen (Taik)

Jaakko Virkkunen (HY, Turkka Keinonen (Taik), Yrjö Engeström (HY)

PROJEKTIN KOKOONPANO

PROJEKTIN VAIHEET

1) Aineiston keräys, kenttätyövaihe (2002-2003)

2) Aineiston analysointi ja kirjoitusvaihe (2003-2004)

TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUN KEHITYSPOLUT

Löydös1: Muotoilun osaamisalueet

teknologiateollisuudessa ja niiden yhteys metalliteollisuuden

tuotantotapojen kehitykseen

Kustannussäästöpainotteinen, selkeyttävä muotoilu

Käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelu

Yhteiskehittelynä tapahtuva konseptisuunnittelu

Metso, Raute

Kone, Metso

Rautaruukki

MUOTOILUOSAAMISEN ALUEITAesimerkkinä Metso, Kone, Rautaruukki ja Raute

Selkeyttävä suunnittelu

Käyttäjäkokemuksen suunnittelu

Ennakoiva konseptisuunnittelu

Tuotanto Tuotekehitys Muotoilu

Sarjatuotanto Modularisointi

Rationalisointi (Metso) Yhtenäistäminen Massaräätälöinti (Kone) Erilaistaminen

Laajenevat Yhteiskehittelytuotekokonaisuudet

1980->

1990->

2000->

Löydös 2: Muotoilutyön laajentuneen tehtäväkentän, nykyisten

toimintamallien, ja käytettävissä olevien työkalujen välinen ristitiita

joustavuus

kollektiivisuus

Hierarkkiapainotteinen organisointi,

esim. muotoilustrategia

n suunnittelu

Verkostopainotteinen organisointi esim.

ennakoiva konseptisuunnittelu

Yksilöpainotteinen organisointi, esim.

mallin rakentaminen

Markkinapainotteinen organisointi, esim. tuotesuunnittelun

alihankinta

Muotoilutyön haasteet

Nykyiset rakenteet ja käytännöt

Käytettävissä olevat työkalut

Muotoilutyön laajentunut tehtäväkenttä

Yksittäisten muotoilijoiden työ

sirpaloituu ja työtaakka kasvaa

Muotoilulle asetetut

tavoitteet ovat ylimitoitettuja

suhteessa käytettävissä

oleviin henkilöresursseihi

n

Lyhytkestoiset sopimuskäytänn

öteivät tue yrityskohtaisen muotoilukompet

enssin rakentamista

Muotoilijoiden osaaminen ei

välttämättä riitä toimintatapojen kehittämiseen

Muotoilulle ei ole olemassa johtamisen rakenteita tai

toimintatapoja

TUTKIMUKSEN TULOKSET: UUDET KÄYTÄNNÖT

joustavuus

kollektiivisuus

Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso)

Alihankkijoiden koulutus (Metso)

Muotoilukilpailujen käyttö vesikattotuotteiden uudistamisessa (Rautaruukki)

Markkinapainotteinen organisointi

Muotoilun strategiatiimi (Metso)Muotoilun kompetenssiohjelma (Metso)Design Manual (Metso)Product Design Guidelines (Kone)Käyttäjätiedon keräämisen ja hyödyntämisen prosessimalli (USERS) (Kone)

Hierarkkiapainot-teinen organisointi

“Tuplaveto”-projektijohtokäytäntö (Metso, Raute)Muotoilijoiden projektikierto (Metso)Tuotekehityksen tukitiimi (Metso)Rakennustuotteiden yhteiskehittely rakennushankkeissa (Rautaruukki)Käyttäjälähtöinen konseptisuunnittelutyöpaja (Kone)

Verkostopainotteinen organisointi

Seniori-juniori-muotoilijoiden yhdessätyöskentely (Metso)

TUTKIMUKSEN TULOKSET: MUOTOILUKOMPETENSSIN KEHITTÄMISEN

TYÖKALUT

In-house muotoilu

Keskitetty muotoilutoiminta

Vakiintuneet, yhteiset prosessit

Kompetenssipainotteinen kehitys

Ylhäältä-alas toiminta

Asiakas- ja käyttäjä- lähtöinen suunnittelu

Alihankittu muotoilu

Hajautettu muotoilutoiminta

Paikalliset, vaihtelevat toimintatavat

Tuotesuunnittelu-painotteinen kehitys

Alhaalta-ylös -toiminta

Kustannuslähtöinen suunnittelu

Muotoilutoiminnan organisoinnin ulottuvuuksia, esimerkkinä Metso ja Kone

Kompetenssikehitys

Tuotesuunnittelu

In-house muotoilu

Alihankittu muotoilu

Metso

Raute

Rautaruukki

Kone

Ehdotus 1. Muotoilun kehittämistä ohjaavien tavoitteiden erottelu

form follows functionorganisational

Muotoiluosaamisen kehityssuunta 1:Teknologisia innovaatioita ja kustannustehokkuutta tavoittelevan muotoiluosaamisen rakentaminen

Muotoiluosaamisen kehityssuunta 2: Segmentointia ja brandin rakentamista palvelevan, käyttäjäkokemuksen ja käyttöympäristön suunnittelun liittyvän muotoiluosaamisen rakentaminen

Muotoiluosaamisen kehityssuunta 3: Strategista liittoutumista ja monenkeskistä konseptisuunnittelua tukevan muotoiluosaamisen rakentaminen

Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 1

Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 2

Yhteistoiminnan kenttä kehityssuunnassa 3

Ehdotus 2. Muotoilutoiminnan kehittämisen

välineiden erottelu

1. Hierakkiseen ohjaukseen perustuvat välineet

Esim. yhteiset, määritellyt prosessit, säännöt, toimenkuvat, johtamisen työkalut

2. Markkinaohjaukseen perustuvat välineet Esim. alihankinta, muotoilukilpailut

3. Verkostoyhteistyöratkaisut Esim. workshopit, task force,

hankekohtainen, yhteiskehittely, tutkimusyhteistyö

Kustannus-säästöpainot-teinen suunnittelu

Käyttäjä-kokemus ja brandin rakentaminen

Yhteistoimintana tapahtuva konsepti-suunnittelu

Yhteiset prosessit ja säännöt

- muotoilijoiden osallistuminen T&K:een

Käyttäjätiedon keräämisen prosessi

Vuotuinen teknologiaworkshop

Markkina-perusteinen sopimus

3D.mallinnusKomponentti-suunnittelu

KäyttäjätutkimusTuotekeityksen trendianalyysit ja skenaariotutkimukset

Luottamukseen perustuva yhteiskehittely

Uusien tuotekonseptien suunnittelu

Tuotteen käyttöympäristön kehityksen hahmottaminen

Tuotekehityksen road-map

YHTEENVETO

Mutoilukompetenssin kehittäminen =

Muotoilijoiden määrän lisääminen

Muotoilukompetenssin kehittäminen

Muotoilutoiminnan systematisointi =

Muotoilu =Yksi yhtenäinen osaamisalue

Muotoilu =Muuttumaton osaamisalue