Prof. Seppo Hentilä

Saksan nykyinen viisipuoluejärjestelmä Miten se toimii liitto- ja osavaltiotasolla?

Tuusulanjärven Suomi-Saksa Yhdistys Järvenpää -talo 29.3.2011 klo 18.00

1. Baden-Württemberg2. Baijeri3. Berliini4. Brandenburg5. Bremen6. Hampuri7. Hessen8. Mecklenburg-Vorpommern9. Niedersachsen10.Nordrhein-Westfalen11.Rheinland-Pfalz12.Saarland13.Sachsen14.Sachsen-Anhalt15.Schleswig-Holstein16.Thüringen

Saksan osavaltiot - Länder

Federalismi – Saksan hallinnon ja politiikan riemu ja riesa

Saksalle ominainen järjestelmä - tuhatvuotiset historialliset perinteet

Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta 800-luvulta 1800-luvun alkuun

Käsitti jopa 300 eri valtiota, ruhtinaskuntaa ja kaupunkivaltiota, joiden hallitsijat olivat yhtäältä keisarin ja toisaalta Rooman paavin alaisia

Napoleon vähensi 1806 valtioiden määrän noin 30:een (Rheinbund)

Vaikka Saksa yhdistyi 1871 keisarikunnaksi, osavaltiot säilyivät valtaosin itsenäisinä; yhteistä oli oikeastaan vain hallitsija ja ulkopolitiikka

Adolf Hitlerkään ei lakkauttanut federalismia vaikka muutoin keskittikin kaiken vallan itselleen ja puolueelleen

Toisen maailmansodan tuloksena jaettu Saksa säilyi Saksan liittotasavallan osalta federalistisena voittajavaltojen nimenomaisesta tahdosta – Saksaan ei saanut syntyä yhtä valtakeskusta; Länsi-Saksaan muodostettiin 11 osavaltiota, jotka saivat laajat sisäpoliittiset valtaoikeudet

Pääkaupungiksi määrättiin Saksan oloissa pikkuruinen Bonn

DDR on tähän mennessä ainoa Saksa, joka on lakkauttanut historialliset maat ”Länder”; niiden tilalle pienempiä piirikuntia (Bezirk)

Yksipuoluejärjestelmässä valta oli tiukasti hallitsevan puolueen SED:n keskuskomitean ja politbyroon käsissä

Länsivallat suosivat federalismia estääkseen Saksan keskusvallan vahvistumisen

Siksi koko hallintojärjestelmän painopisteen oli oltava paikallistasolla

Keskusvallan tehtävänä oli lähinnä taloudellisten ja muiden erojen tasoittaminen Valtionpäämies ja ulko- ja puolustuspolitiikka liittovaltiolle

”Maista” (Länder) eli osavaltioista tuli kaiken sisäpoliittisen toiminnan moottoreita

Yksi Saksan federalismin näkyvimmistä piirteistä on se, että kaikilla osavaltioilla – myös Berliinillä – on edustusto pääkaupungissa Berliinissä – ja sen lisäksi tietenkin Brysselissä(esim. Baijerin edustustossa Berliinissä on yli sata työntekijää, eli noin viisi kertaa enemmän kuin Suomen edustustossa)

Esimerkiksi osavaltioiden kulttuuriautonomia tarkoittayhä sitä, että koko koulutusjärjestelmästä päiväkodeista yliopistoihin vastaavat alueellaan osavaltiot

Siksi koulujen opetusohjelmat ja oppimateriaalit poikkeavat eri osavaltioissa niin suuresti toisistaan, että esim. Hampurista Müncheniin – ja tietysti päinvastoin – muuttavat lapset joutuvat usein suorittamaan koulukursseja uudelleen tai vähintään täydentämään niitä

Saksan yliopistoille Euroopan unionin toimeenpanema yliopistoreformi 2008, ns. Bolognan prosessi, oli erittäin kova pala – ensi kertaa yliopistot joutuivat vertaamaan tarjoamaansa opetusta koko valtakunnan tasolla

Bundesrat - Liittoneuvosto

Bundestag - Liittopäivät

Bundesrat on Saksan liittotasavallan parlamentin ylähuone, jonka tehtävänä on liittopäivien hyväksymien lakien vahvistaminen

Bundesratissa on 69 jäsentä

Jedes Land hat mindestens drei Stimmen

Länder mit mehr als zwei Millionen Einwohnern haben vier Stimmen

Länder mit mehr als sechs Millionen Einwohnern haben fünf Stimmen

Länder mit mehr als sieben Millionen Einwohnern haben sechs Stimmen

Osavaltiot saavat siis edustajia liittoneuvostoon asukasluvun mukaan ja paikat jaetaan osavaltioiden hallituspuolueiden paikkojen mukaan; siksi osavaltiovaalit muuttavat liittoneuvoston voimasuhteita

Vaikka osavaltioiden vaalikausi on nykyään viisi vuotta, osavaltioita on kuitenkin 16, ja aika ajoin niiden hallitukset menettävät luottamuksensa ja on järjestettävä uudet vaalit

Esimerkiksi kuluvana vuonna pidetään vaalit kuudessa eri osavaltiossa

Takavuosina tilanne oli politiikan toimivuuden kannalta melko helppo, kun Saksassa oli vain kolme valtakunnallisen tason puoluetta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miehittivät myös osavaltioiden parlamentit

Saksa oli tyypillinen kaksipuoluejärjestelmä, jossa vaalien voittaja muodosti hallituksen; kaksi suurta olivat kristillisdemokraatit CDU/CSU ja sosiaalidemokraatit SPD;vapailla demokraateilla FDP:llä oli vaa‘ankielen asema

Tosin vuosina 1966-1969 Saksan liittotasavallassa kokeiltiin ns. suurta koalitiota eli CDU/CSU:n ja SPD:n yhteishallitusta

Christlich-Demokratische Union CDU(Baijerissa sisarpuolue Christlich-Soziale Union CSU), per. Toisen maailmansodan jälkeen perinteisten katolisten (Zentrum) puolueiden tradition pohjalta

Sozialdemokratische Partei Deutschlands SPD per. 1863

Freie Demokratische Partei FDP, vapaat demokraatitper. toisen maailmansodan jälkeen perinteiste liberaalipuolueiden tradition pohjalta

Sakssan vaalijärjestelmässä olevan viiden (5) prosentin äänikynnyksen uskottiin estävän puoluekentän sirpaloitumista

Tilanne muuttui: 1980-luvulla syntyi Länsi-Saksan ympäristöliikkeestä vihreä puolue, Die Grünen, joka sai vähitellen muutamia edustajiaan osavaltioiden parlamentteihin

Vihreiden läpimurto liittopäiville tapahtui 1983; Joschka Fischer ministerinä Hessenissä

Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1990 Vihreät solmivat liiton DDR:n demokraattisen vallankumouksen aktivistien kanssa – liittopäivillä ryhmä otti viralliseksi nimekseen Bündnis90/ Die Grünen

Entisen DDR:n alueelle muodostetuissa ns. viidessä uudessa osavaltiossa vanhoista puolueista menestyi selvästi parhaiten CDU; sosialidemokraattien menestys jäi yllättäen selvästi heikommaksi Berliiniä ja Brandenburgia lukuun ottamatta

FDP ja Vihreät eivät vieläkään ole saaneet jalansijaa idästä

Entisen DDR:n alueella, erityisesti Itä-Berliinissä ja muissa idän kaupungeissa suurimman puolueen aseman saavutti vuoden 1990 jälkeen Partei des Demokratischen Sozialismus PDS, joka oli perustettu DDR:n entisen valtapuolueen SED:n raunioille, puolueen johtava hahmo Gregor Gysi

2000-luvun alussa PDS sai yllättäen lännestä liittolaisen, kun osa SPD:n politiikkaan kyllästynyttä ay-väkeä jätti SPD:n entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen johdolla sosialidemokraatit ja perusti vasemmistopuolueen nimeltä Wahlalternative fur Soziale Gerechtigkeit WASG

Vuonna 2007 PDS ja WASG yhdistyivät puolueeksi nimeltä Die Linke – sen jälkeen puolue rynni valtakunnan politiikkaan 10-12 prosenttiyksikön kannatuksella ja ylitti myös useissa lännen osavaltioissa viiden prosentin äänikynnyksen(poikkeuksia Baijeri, Baden-Württemberg, Rheinland-Pfalz)

Die Linkeä ovat kiusanneet jatkuvat Stasi-skandaalit

Saksan poliittinen ”värioppi” – nykyinen viisipuoluejärjestelmä

Schwarz/ CDU/CSU

Rot/ SPD

Gelb/ FDP

”Rot”/ Die Linke

Grün/ B90 - Die Grünen

Sachsen-Anhalt

Baijerin maapäivillä FW, Freie Wähler, 10 prosentin kannatus, 21 paikkaa

Baden-Württemberg 28.3.2011

Winfried Kretschmannista tulee Saksan ensimmäinen ”vihreä” pääministeri; hallituskumppaniksi SPD

Rheinland-Pfalz 29.3.2011

Menetyksistä huolimatta SPD:n Kurt Beck jatkaa pääministerinä jo viidennelle kaudelle; vihreät nousevat hallituskumppaniksi

Hallituskoalitiot Saksan osavaltioissa

Rhl-PfalzSPD+Grüne

Baden-WürttGrüne+SPD

1. Baden-Württemberg Vihreät - SPD2. Baijeri CSU/CDU - FDP3. Berliini SPD - Linke4. Brandenburg SPD - Linke 5. Bremen SPD - Vihreät6. Hampuri SPD (yksin)7. Hessen CDU - FDP8. Mecklenburg-Vorpommern SPD - CDU9. Niedersachsen CDU - FDP10.Nordrhein-Westfalen SPD - Vihreät11.Rheinland-Pfalz SPD - Vihreät12.Saarland CDU - FDP - Vihreät13.Sachsen CDU - FDP14.Sachsen-Anhalt CDU - SPD15.Schleswig-Holstein CDU - FDP16.Thüringen CDU - SPD

CDU (8) – SPD (10) - Vihreät (5) – FDP (6) - Linke (2)

Paikkajakaumat Saksan maapäivillä – huom Rhl-Pfalz ja Baden-Württ muuttuivat 29.3.2011

Hallituskoalitiot Saksan maapäivillä

Viime sunnuntain vaalien vaikutukset Saksan hallituspolitiikkaan

Ydinvoima joutuu pitkäksi ajaksi jäähylle Saksan energiapolitiikan vaihtoehtona

Merkelin hallituksen tuki liittoneuvostossa kaventuu

Merkelin hallituskoalition pienempi osapuoli FDP joutuu tekemään huomattavia henkilövaihdoksia:

-B-W:n pääministeri ja CDU-johtaja Stefan Meppus erosi jo

-Lähdes varmaa on, että B-W:tä Merkelin hallituksessa edustava talous- ja teknologiaministeri Rainer Brüderle joutuu eroamaan

- Saksan ulkoministeri ja FDP:n puheenjohtaja Guido Westerwelle saa varmasti haastajia ensi toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa