ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo

19. vuosikerta 2/2013Jäsen- ja asiakaslehti

ProAgriaItä-Suomi

tapahtumat japalvelut s. 20-28

kotieläin, maitotaito s. 4-10

pelto ja kasvis. 11-14RAE s. 16-17

maa- ja kotitalous-naiset ja proagriat s. 18-19

2

Suomen metsäsektori on kauttaal-taan melkoisessa myllerryksessä. Metsäkeskukset on yhdistetty yhdek-si valtakunnalliseksi organisaatiok-si. Metsänhoitoyhdistysten status on muuttumassa ja aiemmin käytännös-sä pakollinen jäsenyys on metsänhoi-tomaksun myötä poistumassa. Tämä merkitsee kasvavaa markkinarakoa pienille metsäpalveluyrityksille. Uusi metsälaki tuo tullessaan merkittäviä muutoksia mm uudistamismenetel-missä ja haasteita alan neuvonnalle.

Myös maataloussektorilla neu-vontaorganisaatioita on yhdistetty, ja valtion tuen vähenemi-sen myötä neuvonta avautuu yhä enemmän myös kilpailulle. Tämä näkyy Pohjois-Karjalassakin, jossa toimii jo useita yksi-tyisiä neuvontapalveluiden tarjoajia, ja lisää on tulossa.

Kilpailun lisääntymisessä ei ole mitään pahaa. Päinvastoin, se pakottaa uudistamaan rakenteita ja pitää toimijat muuten-kin virkeinä. Neuvontapalveluiden tarjoaminen on myös yksi maaseutuyrittämisen muoto, ja sitähän niin ProAgria kuin Metsäkeskuksetkin ovat edistämässä.

Muutokset eivät ole pelkästään mukavia. Isoissa organisaa-tioissa ne ovat usein hitaita ja muutosvastarinta voimakasta. Jos on totuttu ja rutinoiduttu tiettyyn toimintatapaan, muutos tuntuu monesti vastenmieliseltä ja rasittavalta. Emme millään viitsisi mennä ns. mukavuusalueemme ulkopuolelle. Pienet yritykset ovat ketterämpiä ja joustavia, joskin aina myös riip-puvaisempia yrittäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista.

ProAgria vastaa kasvavaan kilpailuun omilla vahvuuksillaan, joita ovat valtakunnallisen verkoston antama taustatuki, koulu-tus ja tuotekehitys, laaja palveluvalikoima, suuremman orga-nisaation antama varmuus palvelun suorittamisesta sekä usein vahvempi rahoitusasema ja tunnettuus. Se, että kilpailemme yksityisten palveluntarjoajien kanssa, pakottaa myös heidät huolehtimaan osaamisestaan ja palvelun laadusta ja koituu sitä kautta asiakkaiden ja koko toimialan eduksi.

On kuitenkin muistettava, että viljelijöiden yli sata vuotta sitten perustaman neuvontajärjestön toiminnan tavoite on laa-jempi kuin yksityisen yrityksen, jonka päätavoite on maksi-moida voittonsa. Neuvontajärjestön tavoitteena on maakun-nan ja sen maaseudun kehittäminen, jäsenten ja asiakkaiden aktivointi uudistuksiin ja investointeihin sekä sitä kautta alu-een elinvoiman lisääminen ja edistäminen. Neuvontajärjes-tön tavoite ei voi olla vain yksittäisten palveluiden suoritus ja niistä laskun kirjoittaminen, vaan toiminnan laajempi vaikut-tavuus, joka syntyy laajasta toimenpiteiden kirjosta. Toiminnot sisältävät paitsi varsinaista neuvontaa, myös koulutusta, han-ketoimintaa, julkaisutoimintaa erilaista tapahtumien järjestä-mistä jne. Se merkitsee myös velvoitetta tehdä yhteistyötä ja rakentaa verkostoja, jotka vievät kohti yhteisiä tavoitteita. Täl-tä pohjalta emme näe alan yksityisiä neuvojia pelkästään kil-pailijoina vaan myös meidän palvelujamme täydentävinä toi-mijoina ja potentiaalisina yhteistyökumppaneina.

Silva 2013 –metsänäyttely on hyvä ja ajankohtainen esi-merkki toimintamme monimuotoisuudesta ja yhteistyön voi-masta. Silva-viikko monine tapahtumineen käynnistyy jo 5.6. ja varsinainen näyttely pidetään Joensuussa 7.-8.6. Silvan jär-jestävät ProAgria Pohjois-Karjala ja Suomen metsäkeskus yh-dessä pääyhteistyökumppaneinaan Pohjois-Karjalan Maakun-taliitto, Pohjois-Karjalan osuuspankit ja Juuan kunta. Tarkem-pia tietoja tapahtumasta löydät tämän lehden Silva-liitteestä.

Tule sinäkin Silvaan ja löydä hyvä mieli metsästä!

Eero ParviainenProAgria Pohjois-Karjala

Kilpailu kiristyy neuvonnassakin

Lehden julkaisija:

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294

• ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 JoensuuLehti ilmestyy v. 2013:n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48

Toimitus:• Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435• Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Itä-Suomi

Etusivun kuva Jarno Saukkonen

Kevään aavistuksen myötä alkoi tutustumiseni uuteen tehtäväkenttääni Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajan viransijaise-na. Työtehtävieni aloitus sijoittuu juhlavuoteen, jolloin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja useat piirikeskukset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuosi on tuonut ja tuo edelleen tullessaan arvokkaita ja merkittäviä tilaisuuksia sekä tapahtumia niin alu-eellisesti, kuin valtakunnallisesti. Pohjois-Savos-sa jäsenistölle tarjotaan kesäkuun lopulla Tam-menrannan kesäteatterissa juhlakahvit ja teatte-riesitys Kaunis Veera. Valtakunnalliseen 80-vuo-tisjuhlaan Tampereelle suuntaamme puolestaan jäsenten kanssa marraskuussa ja samaan yhte-yteen järjestetään käynti käsityömessuilla. Elo-syyskuussa tempaistaan toreilla jakaen auringon-kukkia taajamien ja kaupunkien naisille osana juhlavuoden valtakunnallisia tapahtumia. Maa- ja kotitalousnaisten juhlavuoden tunnuslause ” aitojen asioiden puolesta” kiteyttää toimintam-me ytimen.

Maa- ja kotitalousnaisten kautta järjestettävi-en kurssien kysyntä on ollut tasaista. Kuluvana vuonna Pohjois-Savossa on järjestetty kursseja juustosta, kotitekoisista makkaroista, gluteenitto-masta leivonnasta ja viljasta. Mediahuomiota tu-lee saamaan varmasti kevään eIltapäivä -hanke-kokeilu alakoululaisten uudenlaisesta iltapäivä-kerhosta, jossa eri tahot järjestävät iltapäiväker-hon ohjelman videoneuvottelunyhteyden avulla. Videoyhteyden avulla esimerkiksi meidän neu-vojamme opastaa lapsia välipalan teossa. Voim-me ylpeinä todeta olevamme mukana uuden tekniikan tuomien mahdollisuuksien käyttöön-

otossa eturintamassa. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa myös kertoessamme toiminnasta uusil-le tulokkaille, uutta, aktiivista jäsenistöä otamme mielelläm-me vastaan tuomaan ideoita ja viemään järjestöämme eteen-päin.

Valon määrän li-s ä ä n t ye s s ä h u o -maamme, että talvi alkaa jäädä taakse. Kevät tu-lee pienin askelin ja kohta purot alkavat virrata, muuttolintujen saapuminen on käsillä ja ensim-mäiset krookukset pilkistävät pälvistä. Moni saat-taa kuitenkin näistä iloista huolimatta kokea ke-vään raadollisen puolen ahdistavana. Lumen su-laminen paljastaa pihalta kuihtuneen nurmen ja usko uuteen kasvuun ei ole itsestään selvyys. Eri-tyisesti tällaisessa tilanteessa toivon voimia pitää huolta itsestä, ja omasta hyvinvoinnista. Otetaan aikaa omalle hyvinvoinnille ja huolehditaan it-sestämme, jotta jaksetaan nauttia pian koittavan kesän lämmöstä täysin siemauksin.

Aurinkoista, valoisaa kevään aikaa järjestövä-ellemme!

Heli SulolaPohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten vs.

toiminnanjohtaja

Kevään saapuessa

Luomuinstituutti aloitti toimintansa vuo-den 2013 alussa. Instituutin perustivat Hel-singin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalou-den tutkimuskeskus, MTT. Luomuinstituutti on johdettu verkosto, joka kokoaa yhteen pe-rustajiensa luomuosaamisen. Luomuinstituu-tin koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä ja siinä työskentelevät johtajan lisäksi tutkimus-koordinaattori Jaakko Nuutila, MTT ja vies-tintäsuunnittelija Anne Hytönen, HY. Koordi-naatiotiimi aloitti työnsä helmikuun alussa. Luomuinstituutin päätehtävä on tieteellinen tut-kimus ja se pyrkii tutkimuksen sekä tieteestä tie-dottamisen kautta tukemaan kotimaisen luomu-tuotannon oleellista lisääntymistä. Tutkimus on monitieteistä ja se voidaan sisällön perusteella jakaa lähinnä neljään tieteenalaan, jotka ovat al-kutuotanto (sekä kasvinviljely että kotieläintuo-tanto), ympäristötutkimus, elintarvikkeet ja yh-teiskuntatieteellinen tutkimus. Kun kahden mer-kittävän tutkimustoimijan - Helsingin yliopiston ja MTT:n - luomututkimus yhdistetään, syntyy merkittävä osaamispääoman kasauma ja uusia tutkijakumppanuuksia. Näitä vahvistetaan kan-sainvälisillä verkostoilla ja tutkimusyhteistyöllä. Tutkijat eivät toimi yksin tai tyhjiössä. Luomui-nstituutin tutkimus tulee olemaan elinkeinoläh-töistä ja sillä pyritään vastaamaan koko elintar-vikeketjun tarpeisiin. Luomuinstituutti haluaa kuulla alkutuotannon, jalostajien, kaupan ja ku-luttajien havaitsemista ongelmista ja tutkimusky-symyksistä. Myös muita luomukentän toimijoita tarvitaan yhteistyökumppaneina, jotta kotimai-nen luomutuotanto saadaan kasvuun ja autetaan tavanomaista tuotantoa harjoittavia siirtymään luomuun. Etelä-Savossa on menossa ja menes-tyksellä toteutettu luomualan yhteishankkeita ProAgrian, MTT:n, Ruralia-instituutin ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kesken. Eri toi-mijoilla on omat vahvuutensa ja osaamisalansa, joita yhdistämällä ja työnjakoa soveltamalla voi-

daan aikaansaada asiakkaan näkökul-masta paras mah-dollinen lopputulos.Luomuinstituutti on valtakunnallinen toimija ja valtakun-nan tasolla tehdään jo yhteistyötä Pro Luomun sekä Luo-muliiton kanssa. Esi-merkiksi luomu.fi-sivustouudistusta on tehty näiden toimi-joiden yhteistyönä. Myös valtakunnalliset Luomupäivät tullaan to-teuttamaan luomukentän toimijoiden yhteispon-nistuksena 12.-13. marraskuuta 2013 Mikkelissä.ProAgria on jo vuosikymmenten ajan tehnyt työtä luonnonmukaisen maa- ja elintarviketa-louden eteen. Luomuinstituutti ja ProAgria voi-vat yhteistyössä maatilojen kanssa kehittää uu-sia ja kiinnostavia yhteistoimintamuotoja, jois-ta kaikki osapuolet hyötyvät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tutkija-neuvojayhteistyö, Living Lab -toimintamalli, jossa tutkimusta tehdään maati-loilla, luomutilavierailut, koulutuskokeilut jne. Luomuinstituutti on vasta aloittelemassa toimin-taansa. Se toivottaa kaikki uudet toimintaideat tervetulleiksi. Ne voivat koskea esim. tutkimus-ta, tieteestä tiedottamista, koulutusta, kehittämis-hanketoimintaa, kansainvälistymistä tai yhteis-toimintaa.

Yhteinen tavoitteemme on lisätä kotimaista luomutuotantoa sekä kotimaisen luomuruoan saatavuutta ja käyttöä. Siinä riittää töitä kaikille luomukentän toimijoille!

Pirjo SiiskonenLuomuinstituutin johtaja, professori

Luomu kasvaa yhteistyöllä!

3

Energiakustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella kovasti. Tällä on suuri vaikutus myös maitotilojen tuotantokus-tannuksiin. Esimerkiksi poltto-öljyjen hinnat ovat nousseet 0,30 euron litrahinnasta yli eu-ron hintaan. Sähkön hinta sa-moin on noussut n. 6,5 sentistä 13 senttiin per kilowattitunti eli kaksinkertaiseksi. Tuotantokus-tannusten nousu syö suoraan maatilayrittäjien tulosta. Tämän takia monilla tiloilla on mietitty kovasti energia-asioita. Lämpö-pumpuilla tuotettava lämpö ja samalla mahdollisesti hyödyn-nettävä kylmä on tullut yhä kil-pailukykyisemmäksi pienissä ja keskikokoisissa maatiloissa. Maalämmöllä tehty lämpö on suunnilleen samanhintaista ha-kelämmön kanssa.

Navetan lämmitys ja ilman-vaihto on suoraa lämpöenergi-an kulutusta. Maidon jäähdy-tykseen käytetty energia sekä valaistus ovat hieman epäsuo-rempaa. Lämmön talteenotto il-manvaihdossa ja maidon jääh-dytyksessä pienentää energi-ankulutusta lämmityksen osal-

ta jonkin verran ja on järkevä toteuttaa uusissa kiinteistöissä sekä keskikokoisissa ja suuris-sa kohteissa myös jälkikäteen. Pienehköissä navetoissa ilman-vaihdon talteenoton kannat-tavuus on pienempi. Maidon jäähdytyksen energia voidaan siirtää esim. ilmanvaihtoläm-mitykseen tai eläinten juoma-veden esilämmitykseen. Suurin hyöty tulee, jos lämmitettävä aine on alhaisessa lämpötilas-sa.

Maidon esijäähdytys porakaivon ”kylmällä”

Maidon esijäähdytys jopa +10 asteeseen onnistuisi myös esim. porakaivon vettä kierrät-tämällä lämmönvaihtimessa, ennen varsinaista maidonjääh-dytintä ja varastointia. Vettä pumpataan kaivosta lämmön-vaihtimelle, mikä jäähdyttää maidon ja lämpenee itse. Läm-mennyt vesi voidaan varastoi-da kuvan mukaisesti vesisäi-liöön eläimien juomavedeksi ja/tai johtaa takaisin kaivoon, mikäli juomavesisäiliö on tullut

täyteen. Mikäli kaivovettä kier-rätetään lypsyn aikana reilusti enemmän kuin lypsettävä mai-tomäärä on, maito voi jäähtyä lähes samaan lämpötilaan kuin kaivosta tuleva vesi on. Kylmää on tarjolla kaivossa niin talvel-la kuin kesällä. Kaivoa ei kui-tenkaan voi käyttää ainoana jäähdytyslaitteena. Esijäähdy-tyksellä voidaan vähentää mai-donjäähdytyksen energiatarvet-ta jopa yli 50 %.

Hybridilämpöä ja – kylmää voidaan lisäksi maitotilalla teh-dä lämpöpumppujen avulla. Mikäli tilalle hankitaan yksi tai useampi maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputki kaivetaan maaperään, voidaan lämmön-keruuputken kylmää hyödyntää esim. vihannesvarastojen jääh-dytykseen syksyllä. Samalla lämmönkeruuneste lämpenee ja lämpöpumpun lämpöker-roin samalla paranee. Samoin voidaan hyödyntää maaläm-mön kylmäpuolta lähes ilmai-seen jäähdyttämiseen kaikissa tiloissa. Helpoin on puhaltaa puhallinpatterin läpi kylmä toi-vottuun tilaan. Myös neste-nes-telämmönvaihdin on mahdolli-nen.

Ilmaista energiaa – onko sitä?

Maaperä vesistöineen sekä ilmakehä ovat loputon ”ilmai-sen” energian lähde. Näitä energiamuotoja ei Suomessa-kaan veroteta, ainakaan täl-lä hetkellä. Niitä voidaan hyö-dyntää ja käyttää lähes rajatto-masti. Energia on vain hetken, muutamia sekunteja, lainassa esim. kiinteistöjen lämmityk-sessä. Samalla teholla luovu-tamme energian takaisin luon-toon kuin mitä käytämme. Il-maisenergian hyödyntämiseen

tarvitsemme usein lämpöpum-pun, joka toimii tehostettu-na lämmönsiirtimenä siirtäen energiaa matalammasta läm-pötilasta korkeampaan ja myös päinvastoin. Siirrettäessä ener-giaa korkeampaan lämpötilaan hyödynnämme energiaa mm. lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä. Samalla voim-me hyödyntää syntyvää kylmää jäähdytykseen. Kompressorit ja kiertovesipumput toki käyttävät sähkö osana energiasta.

Ilmanvaihdon säätäminen ja lämmön talteenotto tulevaan il-maan tai käyttöveteen tuo koh-talaisen suuretkin säästöt nave-toissa. Liian suuri ilmanvaihto tuo vedon tunnetta ja hukkaa energiaa. Ilmanvaihtokojei-den säätö ja ohjelmointi vuo-rokauden eri ajoille kannattaa. Ilmanvaihdon ohjaamiseen on hyvä käyttää lämpötilasää-dön lisäksi ohjausta hiilidiok-sidimäärällä. Tällöin haitalli-set kaasut saadaan poistettua tarkemmin. Haitallisia kaasuja ovat mm. hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja ammoniakki (NH3).

Maatilan energiasuunnitelma voi auttaa maatilaa vähentä-mään joskus jopa merkittäväs-ti sähkön, lämmön tai poltto-aineiden kulutusta. Tarkastelu tehdään erikseen asuinraken-nuksen, tuotantorakennusten ja viljelytoiminnan osalta. Ener-giakäytön tehokkuutta verra-taan vertailulukuihin mm. tuo-tettua tuotekiloa kohti tai ku-lutusta neliömetriä, eläinpaik-kaa tai esim. hehtaaria kohti. Suunnitelmassa annetaan ke-hitysehdotuksia, jos niitä tulee ilmi. Ehdotuksia voivat liittyä mm. rakennuksien kuntoon, energiatehokkaammat työtavat, toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi, investointi uusiin

tekniikoihin tai lämmitysjärjes-telmiin.

Maatilan energiasuunnitelma – kulut kuriin kerralla

Energiaratkaisut maaseu-dulla- energia-alan informaa-tiohanke toimii 1.10.2012-31.12.2014 Etelä- ja Poh-jois-Savon alueella. Pääkoh-deryhmänä ovat maaseudun pienyrittäjät, joille annetaan uusinta puolueetonta tietoa, lisätään tietämystä energia-varojen kestävästä käytöstä, paikallisista uusiutuviin ener-giavaroihin perustuvista ener-giaratkaisuista sekä yhteistyö-mahdollisuuksista energia-huollossa.

Toimenpiteinä ovat tiedo-tustilaisuudet ja teemapäivät, tiedon välittäminen ja kartoi-tuskäynnit maaseudun yrityk-siin, vaihtoehtoisten energia-muotojen investointimahdol-lisuuksien kartoitus, tiedotus- ja seminaarimatkat uusimpiin teknologiavaihtoehtoihin ja edelläkävijöiden ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin tu-tustumiseksi.Ota yhteyttä energia-asioissa:Mikko Nurhonen, Mikkeli, 043-824 9498Jukka Sairanen, Savonlinna, 0400-165 414Olli Pitkänen, Savonlinna, 0400-126 208Heikki Paunonen, Kuopio, 040-586 5957etunimi.sukunimi@proagria.fi

Esimerkki lämmönvaihtimen hyödyntämisestä maidon jäähdyt-tämisessä. Lähde: Mirva Pietilä, Opinnäytetyö 2011. Seinäjoen ammatti-korkeakoulu.

ProAgria Pohjois-Karjalan ener-giasuunnitelmia tekee Soile Ter-vakangas, RI (ylempi AMK) p. 040 301 2450, soile.tervakangas@proagria.fi

energia

4

Vinkkejä ja kokemuksia laiduntamisesta

Laiduntaminen on naudal-le luonnollisin tapa hankkia ravintoa. Suomen olosuhteis-sa laidunaika, jolloin eläin voi elää kasvavan laitumen turvin on käytännössä maksimissaan toukokuulta lokakuun lopul-le riippuen pellon olosuhteista jopa 120- 150 päivää. Laidun-tamisella voidaan säästää re-hunjako- , kuivittamis- ja lan-nan levityskustannuksia niin konekulun, työn kuin kuivik-keen osalta sekä vähentää pai-netta navetassa (mm. kärpäson-gelmat, ilmanvaihto).

Laiduntamisella voidaan an-taa eläimille olosuhteet, joihin mikään navetta ei taivu: ilmaa, valoa, pehmeä makuupaikka, reilusti liikkumis- ja makuutilaa sekä toteuttaa paremmin luon-nollista käyttäytymistä. Laidun-taminen on kuitenkin taitolaji, joka vaatii osaamista. Johtamis-taitoja tarvitaan eläinten käyt-täytymisen tuntemisessa ja hallinnassa sekä laidunviljelyn osaamista koko kesän ajalle tarjoten eläimelle sen tuotanto-vaiheesta riippuen sopivan laa-tuista rehua riittävästi.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa

Juotolta vierotettuja vasikoi-ta voidaan jo opettaa laidunta-miseen. Järjestämällä vasikoille hyvälaatuisen kasvuston esim. raiheinäseoslaitumen tai mo-nivuotinen, tuottoisan nurmen, minkä lisäksi huolehditaan myös väkirehu- ja kivennäis-ruokinnasta saadaan eläimet kasvamaan hyvin sekä ediste-tään vasikoiden niin henkistä kuin fyysistä kuntoa. Vasikka-ryhmän perustaminen ja lisä-ruokinta tulee huolehtia niin, että kaikkien eläinten lisäruo-kinta onnistuu. Vasikoille on hyvä olla myös suojapaikka aurinkoa ja sadetta vastaan eli esim. kolmiseinäinen katos, joka on kuivitettu tai metsä-

vyöhyke vähintään suojapaik-kana.

Rakenteet laiduntamiselle

Parhaimmillaan navetta on suunniteltu siten, että sieltä on helppo eri-ikäisiä eläimiä las-kea ulos jaloittelemaan omina ryhminään jaloittelutarhaan. Kun reitit ulos tai sisään ovat selväsuuntaiset ja helppokul-kuiset ja turvalliset (ei ritilöitä, kuiluja, ahtaita paikkoja, vaih-toehtoisreittejä), niin eläinten käsittely on helppoa eikä tar-vita ihmisvoimaa kuin reittien aukaisemiseen ja sulkemiseen.

Jokaisen navetan ympäril-lä tulisi olla tukevarakentei-nen, vähintään 1,8 m korkea (soveltuu myös talviulkoilutta-miseen) oleva aitaus. Riittävän korkea aita tarhassa ehkäisee eläintä kokeilemaan ylihyppää-mistaitoja, ja jos eläin on jo iso päästessään ensimmäistä ker-taa ulos, voi kokemus olla niin sokaiseva, että käyttäytyminen muuttuu pakenemiseksi. Tämän aitauksen sisäpuolelle on hyvä laittaa sitten sähkölanka esim. 20 cm ulkoaidasta, jotta eläi-met oppivat tunnistamaan säh-kölangan. Lanka on hyvä olla selvästi erotettavissa olevaa. Uusia laiduneläimiä on syy-tä totuttaa tarhassa olemiseen useita tunteja, jopa pari päivää, jotta ulkoilma ja erilaiset äänet tulevat tutuiksi, ennen varsi-naiselle laitumelle laskua. Ul-kotarha ja reitti laitumelle olisi hyvä olla helposti puhdistetta-vissa ja kantavapohjainen, jotta eläinten ja hoitajien ei tarvitse kulkea missään ”vellissä”.

Siirrot ulkotarhasta laitumelle ja laitumelta toiselle on myös hyvä reitittää niin, että eläimel-le ei tule virhekäsitystä reitistä. Ulkotarhan ympärillä voisi olla vielä toinen totuttelulaidun vä-hän tukevammalla kalustolla esim. kestoaita tai useammal-

la langalla varustettu tolpitettu aitaus, jossa myös eläinten to-tuttaminen laiduntamiseen on vaivatonta. Normaalisti käyt-täytyvä eläin kyllä alkaa kun-nioittaa pian sähkölankaa ja oltuaan vähän aikaa ilman syö-mistä alkaa olla hyvin kiinnos-tunut laidunheinästä.

Laidunaidat kannattaa kun-nostaa hyvissä ajoin ennen pel-totöiden alkua, jotta eläimet pääsevät treenaamaan hyvissä ajoin laiduntamista ja maiste-lemaan laidunnurmea säilöre-hun ohella, ettei tule äkillistä ruokinnan muutosta. Laidunta ja säilörehua on hyvä syöttää vähintään 2 viikkoa rinnakkain ennen siirtymistä täysin laidun-ruokintaan. Ruokintahäkit ovat erinomaisia rehunjakolaittei-ta laitumen rinnalla niin alku-keväästä kuin loppusyksystä varmistamaan riittävää syöntiä laitumen ohella, jos laidunnur-men tuotto tai laatu on heikoh-ko.

Monipuolisia laidunkasveja

Viljelemällä laitumella moni-puolisia kasveja, varmistetaan laitumen riittävää tuottoa ym-päri kesän. Kylvämällä yksivuo-tisia kasveja kuten esim. itali-an raiheinää, viljoja ja virnoja saadaan varmistettua eriaikais-ta laidunta. Monipuolinen yk-sivuotinen laidun saadaan mm. rehu- ja ruisvirna sekä italian ja westerwoldin raiheinäseok-sesta. Monivuotisiin laitumiin kannattaa kylvää valkoapi-laa. Laitumissakaan ei kannata säästellä siemenmäärissä, jotta saadan riittävän tiheitä kasvus-toja (ei elintilaa rikkakasveille).

Lannoitusta, syöttöä, kylvöaiko-ja ja puhdistusniittoa porrasta-malla voidaan säädellä kasvien joutumista syöttöön. Laidun-kierto kannattaa lypsylehmil-le suunnitella niin, että laidun vaihtuu päivittäin. Kasvavilla ja emolehmillä laidunlohkoja vaihdetaan muutaman päivän välein. Laidunalaa tulee varata lehmää kohti alkukesästä 0,2-0,3 ha ja loppukesästä 0,4-0,6 ha laitumen tuotosta riippuen.

Laitumelle lehmät voi laskea jo maistelemaan laidunkasveja, kun heinä ulottuu nilkkoihin. Kun tarkoituksena on tarjota hyvin lypsättävää ja kasvattavaa laidunta, laidunrehun korkeus ei saisi olla Hai-saaappaan var-ren mittaa korkeampaa tai re-hua alkaa haaskaantua. Kovin paljon alhaisempi heinän kor-keus vaatii eläintä kohti suu-remman pinta-alan ja jopa lii-an työlään ajan, jotta riittävän kuiva-ainemäärän ehtii ja jak-saa kerätä päivän kuluessa var-sinkin jos on korkean maidon-tuotannon vaiheessa. Parhailta laitumilta voi lähteä 40 kg mai-toa pelkällä viljaväkirehulla ja kivennäisellä , väkirehumäärän ollessa 6 kg päivässä.

Vesi

Laitumien vesihuolto kannat-taa suunnitella niin, että vet-tä on aina tarjolla. Vesilinjojen vetäminen ja uimurijärjestelmi-en perustaminen on järkevää työn säästön ja veden varmista-misen kannalta. Kuppeja, altai-ta ja astioita kannattaa tarkkail-la ja puhdistaa säännöllisesti ettei niihin ala kertymään epä-puhtauksia ja taudin aiheutta-jia. Juottopaikkojen ympäristö

kuluu varsinkin sateisena kesä-nä ja niiden paikkojen vaihta-minen tai suunnittelu kannatta-vammille paikoille on suositel-tavaa.

Viljelijäkokemuksia Hangastenmaalta

Teuvo ja Salme Pettinen Mik-kelin Hangastenmaalta (entis-tä Ristiinan kuntaa) laiduntaa liki 40- päistä lypsykarjaansa, joka on keskikesällä täysin lai-dunruokinnassa. Tilalla käyte-tään laitumilla italian raihei-nä-kauraseosta, jota on lähes 2/3 laidunalasta. Teuvo kertoo aloittavansa ensimmäisten rai-heinänurmien perustamisen huhti-toukokuun vaihteessa ja viimeiset kylvetään puoles-taan touko-kesäkuun vaihtees-sa. Raiheinän siementä hän on laittanut jopa 35 kg/ha var-mistaen tiheän kasvuston ja ly-hytkortista kauraa n. 80 kg/ha. Ensimmäiset raiheinäkasvustot ovat olleet syötössä jo ennen juhannusta, jolloin timoteikas-vustot ovat monesti jo vanho-ja. Ensimmäinen syöttökerta yksivuotisilla nurmilla on kui-tenkin oltava varovaista kas-vustoa säästäen. Pettisten mai-dontuotanto kesällä on Mai-toisa-käyrästä havainnoiden v. 2008-2012 3-7 kg korkeampi/ lehmä verrattaessa valtakunnan lehmiin ja ensikoihin

Outi KiesiläProAgria Etelä-Sav0

Valkoapilalaidun maistuu.

Highlandit perinnebiotoopilla. Kuvat Outi Kiesilä

kotieläin

5kotieläin

Lehmän tuotantokaudes-ta tiineyden kolme viimeistä viikkoa aina uuteen tiineyteen saakka on karjan hallinnan ja taloudellisen tuloksen kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Mitä paremmin tämä aika hallitaan ilman takaiskuja, sitä suurem-pi merkitys sillä on karjan me-nestykseen ja maidontuotan-non taloudelliseen tulokseen. – Hedelmällisyys on ihanteelli-sella tasolla silloin, kun lehmä tiinehtyy ensimmäisestä sie-mennyksestä ilman eläinlääkä-rin hoitoja kolmen kuukauden kuluttua edellisestä poikimises-ta. Ruokinnan onnistuminen antaa lehmän elimistölle posi-tiivisen signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä hyviin olosuhtei-siin, kertoo eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut Huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta.

Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta tiinehtyäkseen hyvin?

Korkean tuotantovaiheen lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen muuntaminen energiaksi on normaalia. Ruo-kinnan hallinnalla voidaan ti-lannetta lieventää ja varmis-taa positiivinen signaali ravin-non riittävyydestä myös leh-män l isääntymisosastol le. – Lehmä on korkeatuottoinen kun se lypsää maitoa 20-kertai-sesti elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla lehmällä tämä tarkoittaa 14 000 kilon vuo-situotosta, sanoo Karlström ja jatkaa, – Pystyäkseen ylläpitä-mään tuotannon lisäksi hyvään hedelmällisyyteen vaadittavan hyvän terveyden sen täytyy syödä keskimäärin 25 kuiva-ai-nekiloa päivässä.

Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti karjassa saavutetaan?

Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen laskentaa. Maa-ilman johtavat karjaosaajat pu-huvat syönnin esteistä, joita analysoidaan kuuden kohdan kautta. Näitä ovat rehu, vesi, valo, ilma, tila ja lepo.

– Karjassa tulee varmistaa, että kaikki lehmät voivat aina halutessaan syödä. Rehun ulot-tuville pääsy tulee tehdä niille mahdollisimman helpoksi. Vesi, valo ja ilma ovat edullisia tuo-tantopanoksia, joten niitä kan-nattaa antaa niin paljon kuin mahdollista, kertoo Karlström. Myös tuotantoympäristön läm-pötila vaikuttaa syöntiin. Syö-minen ei kiinnosta, kun hen-gittäminen on työlästä ja hiki tulee jo pelkästä olemises-ta. Parhaassa lypsyssä olevien lehmien hengityksen vaivatto-muuden tarkkailu kertoo na-vetan ilman laadun tilanteesta. Tilaa pitää olla riittävästi kaikil-le. – Varsinkaan vastapoikinut ei saa joutua jonottamaan mi-hinkään, sillä se on tuotannon ja hedelmällisyyden kannalta karjan herkin yksilö. Vastapoi-kinut eläin ruokintapöydän ta-kana odottamassa vuoroaan pötsi tyhjänä on huono merkki, muistuttaa Karlström.

Lehmän painon jojoilu on negatiivinen signaali

Herumiskaudel la lehmä suuntaa elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon. Mitä enem-män sen kehossa on kudosras-voja, sitä helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä. Seurauk-

sena on kylläinen olo ja veren-sokerin lasku, jolloin lehmän syöntitaso laskee. Sopivassa li-havuuskunnossa poikineella eläimellä vaihtoehtona on ai-noastaan nostaa syöntiään riit-tävän energian saamiseksi. Hy-vän hedelmällisyyden avain on kuntoluokan säilyminen tasol-la 3 poikimisesta poikimiseen. Maksa on keskeisessä roolis-sa kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen rasva kertyy mak-saan ja puhutaankin ns. rasva-maksasta. Rasvamaksan riski on suuri, kun lehmä lypsää ko-vasti lihoista. Ulkoisina oireina mainitaan laskenut maitotuo-tos, alentunut syönti sekä yhte-ys poikimahalvaukseen, ketoo-siin, utaretulehdukseen, juok-sutusmahan siirtymään sekä heikkoon hedelmällisyyteen.

Lihomisriski suurimmillaan loppulypsykaudella

Lehmä lihoo pääasiassa tuo-tantovaiheen lopussa. Sen es-tämiseksi oikea poikimaväliryt-mi on tärkeä. Haastavissa ruo-kintatilanteissa ja etenkin ape-ruokinnassa, kannattaa lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti umpilehmien ryhmään. Näin toimien turvataan eläinten hyvä syöntikyky herumiskaudella eikä altisteta eläimiä korkean kuntoluokan tuomiin riskeihin. Lihavien eläinryhmien ruokin-taan suositellaan usein olkea. Alhaiselta energia- ja valku-aisarvoiltaan se näiden eläin-ten ruokintaan hyvin sopiikin. Olkea hyödyntämällä voidaan myös näiden eläinryhmien va-paa syönti toteuttaa kätevästi. – Olki ei kuitenkaan riitä um-pilehmien ja kantavien lehmi-en yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös umpilehmien ruokinta kannattaa suunnitella ja toteut-taa huolellisesti, jotta muutos takaisin lypsävien rehustukseen ei ole liian suuri, sanoo Karl-ström.

Ureapitoisuus tuo terveisiä maksalta

Maidon ureapitoisuus kertoo

rehustuksen energian ja valku-aisen tasapainosta pötsissä. Yli-määräinen valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina veren-kierron kautta maksaan. Maksa muuttaa ammoniakin ureaksi ja poistaa sen elimistöstä maidon ja virtsan mukana. Sama tilan-ne syntyy, jos rehustuksessa on liian vähän energiaa. Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittäväs-ti energiaa valkuaisen muutta-miseksi mikrobivalkuaiseksi ja tuotannossa hyödynnettäväk-si, vaan hyödyntämättä jäänyt valkuainen siirtyy verenkierron kautta maksaan. Molemmis-sa tapauksissa verenkiertoon erittyvä ammoniakki kulkeu-tuu myös runsaasti verisuonia sisältävään kohtuun aiheutta-en alkioiden varhaiskuolemia. – Maidon valkuaispitoisuuteen vaikuttavat ruokinnalliset tekijät vaikuttavat positiivisesti myös hedelmällisyyteen. Ruokinnan ollessa tehokasta, lehmän ener-

giavaje jää mahdollisimman pieneksi ja hyvä tiinehtyminen on mahdollista. Ruokinnan on-nistumista ja hedelmällisyy-teen vaikuttavia tunnuslukuja on helppo arvioida Karjakom-passin Päivälaskelman avulla, muistuttaa Karlström.

Kuntoluokituksella määritetään ravitsemuksellinen kunto

Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyt-tää apuna kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikem-massa kunnossa.

Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta saa kassan kilisemään

Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy. Kuvat Tarja Paatero

Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja

Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö antaa lehmällelkin parhaan tehokkuu-den. Kuva Tiina Karlström.

6 kotieläin

Helmikuussa Kuopiossa jär-jestetty Maitoseminaari valoi uskoa suomalaiseen maidon-tuotantoon runsaslukuiselle joukolle tuottajia ja yhteistyö-kumppaneita. Vaikka maidon-tuotannossa riittää haasteita, on Suomella myös vahvoja menes-tystekijöitä. Pitkälle jalostetut tuotteet ja hyvät vientimahdolli-suudet sekä Ruotsiin että Venä-jälle tuovat maidolle lisäarvoa.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta näkee maatalouden yhtenä maakun-nan menestystekijänä. Tavoit-teet on asetettu vuoteen 2020, jolloin Pohjois-Savo on tun-nettu ruokamaakunta, jossa on monipuolista ekotehokasta tuo-

tantoa ja jalostusta, metsätalo-utta ja bioenergiaa. ”Rajattomi-en mahdollisuuksien maaseu-tu”, Virranta linjasi.

PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen pitää Suomen vah-vuutena erityisesti hyvin kil-pailukykyistä maitoa jalostavaa teollisuutta. Monia eurooppa-laisia meijereitä parempi tuo-tevalikoima takaa paremman tuloksen. Heikoimmin tuotta-van maitojauheen valmistus-osuus on Suomessa seitsemän prosenttia, kun se esimerkiksi Belgiassa on yli 30 ja Tanskas-sa 20. Maitojauheen osuudella on merkittävä vaikutus tilitysky-kyyn.

Suomalaiset meijeri vievät

Suomimaidolla menestyksen avaimet

Vuoden alussa MTT Maa-ningalla käyntiin lähtenyt uusi ELY –rahoitteinen han-ke etsii keinoja lehmien ter-veyden ja sitä kautta kestä-vyyden parantamiseen. Mai-dontuotannossa pitkäikäinen lehmä tuottaa eniten euroja.Kestävä karjatalous (Kesto) hanke sisältää kaksi eläinterve-yttä edistävää kokonaisuutta. Ensimmäinen kokonaisuus on ”Vasikoiden alkukasvatus”. Sii-nä tutkimuskohteina ovat terni-maidon laatu, vasikkakasvatta-moiden olosuhteet ja vasikoi-den väkirehuruokinta. Lähtöaja-tuksena on, että terveistä vasi-koista kasvaa tuottavia lihanau-toja teurastamoille ja terveitä hiehoja maidontuotantoon. Hankkeen toinen kokonaisuus on ”Maidontuotanto”. Tässä ta-voitteena on etsiä tasapainoa lehmän tuotostason ja eliniän välille. Tuotostason nosto ruo-kinnan energiapitoisuutta nos-tamalla lisää maitotuloa. Ly-

hyellä tähtäimellä myös tuo-tannon kannattavuus nousee, koska maidosta maksetaan täl-lä hetkellä kohtuullisen hyvää hintaa verrattuna rehukustan-nukseen. Toisaalta kun ruokin-nan voimakkuutta nostetaan, ruokinnan riskitekijät lisään-tyvät. Hapanpötsi, sorkkasai-raudet ja hedelmällisyyson-gelmat ovat korkeatuottoisilla lehmillä yleisempiä verrattu-na matalatuottoisiin. Tuotos-sairaudet aikaistavat poisto-ja ja lehmien elinikä lyhenee. Tuotannon kannattavuus on-kin tasapainoilua maitotulo-jen ja sairastuvuusriskin välillä.Pidemmällä tarkasteluvälillä tuotannon kannattavuudessa täytyy huomioida mm. lehmän käyttöikä. Taulukossa 1 on las-kettu lehmästä saatava maito-tulo eliniän noustessa. Vasikka tai hieho ei tunnetusti lypsä ja näin ollen tulojakaan ei ole. Vasta kolmannen elinvuoden jälkeen lehmä on tuottanut lyp-

säjälleen yhtä elinvuottaan koh-den 1300 euroa, kun maidon hintana on 50 senttiä /litra. Täs-tä eteenpäin lehmäkohtainen tuotto kasvaa elinvuosien mu-kaan. Kun navetan lehmämää-rä on kiinteä, suurimman mai-totulon saa luonnollisesti karja, jonka lehmien keski-ikä on kor-kein. Tämä yksinkertainen las-kentatapa ottaa huomioon hie-hokauden tuottamattomuuden.Pelkästään tuloihin tuijotta-minen ei vielä kerro tuotan-non lopullista kannattavuutta. Vanhempia lehmiä joudutaan siementämään useammin ja eläinlääkäri hoidoista koituu enenevissä määrin kustannuk-sia. Nämä tekijät vähentävät vanhemmista lehmistä saata-vaa nettotuloa. Mutta nyky-karjojen noin 2,5 lypsykau-den keskiarvosta meillä on vie-lä paljon parantamisen varaa.Kesto –hankkeessa lehmien elinikää tutkitaan ruokinnan näkökulmasta. Tuotosseuran-

ta- ja terveystarkkailutilastoista etsitään ruokintaintensiteetin ja sairastuvuuden välisiä yhteyk-siä. Lehmien ruokintakokeilla tutkitaan tunnutus- ja herutus-ruokintojen vaikutusta lehmi-en maidontuotantoon lypsy-kauden alussa. Tämä niin sa-nottu transitiokauden ruokinta vaikuttaa oleellisesti lehmien tiinehtyvyyteen ja tätä kautta välillisesti myös lehmien pois-toihin ja elinikään. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia saadaan

käyttöön jo tämän vuoden ai-kana.

Auvo Sairanen MTT Maaninka

Taulukko 1. Lypsykausien li-sääntyessä lehmä tuottaa enem-män tuloa, kun tuotot lasketaan yhtä elinvuotta kohti. Ensikko-kauden lopussa lehmän ikä on kolme vuotta ja tyypillinen leh-män poistoikä on 5 vuotta.

Kestävä lehmä tuottaa eniten euroja

noin 60 prosenttia maitotuot-teista yli viisinkertaisella hin-nalla suhteessa tuottajahintaan. Silti kotimarkkinoiden tilitysky-ky on keskimäärin vientimark-kinoita parempi.

Tilityskykyä uhkaa tuonnin kasvu, sillä se kasvattaisi maito-jauheen valmistusta ja vientiä.

Kaikkiaan Suomessa eri muo-dossa kulutetusta maidosta nel-jännes on tuontimaitoa, puolet juustosta ja jogurtista on val-mistettu ulkomaisesta maidos-ta. Kilpailu maitomarkkinoilla on kovaa.

Maidontuottajahinta oli vii-me vuonna noin kymmenen senttiä eurooppalaisten kilpai-lijoiden keskihintaa parempi, mutta sen ylläpitäminen on vai-keaa. Euroopan maidon hinnan nousu vähentäisi tuontipainetta ja auttaisi tuottajahinnan ylläpi-tämistä.

Tuet tuotannon mukaan

Pyykkönen ei näe tuotannon suurta kasvattamista Suomes-sa ainakaan lyhyellä aikavälil-lä kannattavana ja kannattaa jonkinlaisten tukioikeuksien muodostamista maidontuotan-toon. ”Ainakin lyhyellä aikavä-lillä tuotannon kasvu merkitsisi tuottajahinnan laskua”, hän sa-noo.

Pyykkönen huomauttaa ko-mission seuraavan tarkasti poh-joisen tuen rajoitetta ja tuotan-non kasvua on sille vaikea pe-rustella, sillä tuki on tarkoitettu tuotantoa säilyttäväksi. Tukira-jasta on siis syytä pitää kiinni.

Parhaana takeena maidontuo-tannon tulevaisuudelle Pyykkö-nen pitää tuotantoon sidottua tukea ja tukioikeuksia, joilla

pohjoisen tuen rajoitteessa py-syminen hallitaan. Tuotantosi-donnaisen tuen jatkamiselle ei Pyykkösen mukaan pitäisi olla esteitä, sillä muitakin määrään perustuvia tukia on säilymässä.

”Omistamisen tukeminen haittaa ajan kuluessa liiketoi-minnan kehittämistä maatiloil-la, kun pellon hinta karkaa pil-viin. Keski-Euroopassa tämä jo näkyy, Suomessa ei vielä”, lisä-si Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.

Tukioikeuksien muodostami-sessa on lukuisia kysymyksiä, jotka on ratkaistava oikeuden-mukaisen lopputuloksen saa-miseksi. Ratkaisujen syntymis-tä hidastaa maatalouspolitiikan uudistuksen viivästyminen.

Teksti: Eeva-Kaisa Pulkka

7kotieläin

Maailmalla yleistä nautojen Mycoplasma bovis- bakteeri-tartuntaa todettiin Suomessa ensimmäisen kerran kahden vasikkakasvattamon hengitys-tietulehdusnäytteistä Pohjois-Savossa loppuvuodesta 2012. Tämän jälkeen on maaliskuun puoliväliin mennessä todettu tartuntaan viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä, tai vasta-ai-neita, yhteensä 16 tilalta Etelä- ja Pohjois- Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla; joukossa on lyp-sykarja- ja lihanautatiloja sekä yksi hiehohotelli.

Oireita kaiken ikäisillä naudoilla

M. bovis -tartunta voi aiheut-taa monenlaisia oireita kaiken ikäisillä naudoilla.

Vasikoilla esiintyy useimmi-ten hengitystieoireita kuten ys-kimistä, silmä- ja sierainvuotoa sekä tihentynyttä hengitystä. Osalla vasikoilla esiintyy lisäk-si niveltulehdusta yhdessä tai useammassa nivelessä. Tyypil-linen oire vasikoilla on korva-tulehdus, jolloin vasikan toinen tai molemmat korvat roikkuvat alaspäin. Tartuntatiloilla esiin-tyy myös kasvussa jälkeen jää-neitä, rääpälöityneitä vasikoita.

Lehmillä M. bovis aiheuttaa tarttuvaa utaretulehdusta, joka voi siirtyä keuhkoista veren-kierron välityksellä tai vedinka-navan kautta utareeseen. Uta-re turpoaa ja maito on vetistä, kellertävän ruskehtavaa ja kok-kareista. Tulehtuneiden neljän-nesten maitotuotos laskee voi-makkaasti. Niveltulehdusoireet ovat myös täysikasvuisilla nau-doilla mahdollisia tai jopa tau-din ainoa oire.

Lääkitys tehoaa huonosti

M. bovis -tartuntojen lääke-hoito on erittäin haasteellista. Bakteerin rakenteesta johtuen tavanomaiset antibiootit eivät tehoa siihen ja laajakirjoiset lääkkeet aiheuttavat nopeas-ti resistenssiongelmia. Lehmä, jolla on todettu M.bovis utare-tulehduksen aiheuttajana, on-kin syytä poistaa nopeasti kar-jasta, koska se levittää tehok-kaasti tartuntaa ympäristöön ja eikä lääkehoidolla parane. Kas-vussa jälkeen jääneet, hengi-tystietulehdusta sairastavat va-sikat on suositeltavaa lopettaa, samoin vasikat, joilla on keski-korvan tulehdus tai niveltuleh-dus.

Tartunta leviää eläinten mukana

M. bovis leviää tilalta toisel-le pääsääntöisesti oireettomien tartunnankantajaeläinten mu-kana.

Eläimestä toiseen M.bovis leviää suoran kontaktin kautta kosketus- ja pisaratartuntana. Eläinten lisäksi tauti voi levitä tartuntaa kantavien nautojen eritteiden välityksellä työväli-neiden, ihmisten ja kuljetus-ajoneuvojen mukana, mikä-li työvaatteita ja -jalkineita ei vaihdeta tai työvälineiden eikä ajoneuvojen puhtaudesta huo-lehdita. Tartunta voi siirtyä myös maidon kautta M. bovis -utaretulehdusta sairastavasta lehmästä vasikoihin sekä navet-taympäristöön. Akuuttia tartun-taa sairastava sonni voi levittää tautia sperman mukana.

Eläimiä ostettaessa on aina syytä varmistaa, että niiden läh-

tötiloilla ei ole todettu M. bovis -tartuntaan viittaavia oireita ja että karjan utaretulehdusnäyt-teet on tutkittu M. boviksen toteamiseen soveltuvalla PCR-menetelmällä, joka on käytössä mm.Valion ja muiden meijeri-en laboratorioissa. Tilan tank-kimaidon sekä nuorten eläinten sierainlimanäytteiden tutkimi-nen PCR- menetelmällä tuovat lisävarmuutta tilanneselvityk-seen.

Koska M. bovis ei kuulu vi-ranomaisten taholta vastustetta-viin tauteihin, niin ETT selvittää tarvittavia toimenpiteitä. Yhteis-työssä Kuopion Eviran kanssa selvitetään parasta mahdollista näytteenottoprotokollaa ja teh-dään tilannekartoitusta. Samoin Valion kanssa selvitellään mm tankkimaidon hyödyntämistä seurantatutkimuksessa. ETU-nautatautiasiantuntijaryhmän kanssa työstetään myös ohjei-ta turvalliseen eläinkauppaan sekä saneerausohjeita.

Eläinnäyttelyiden järjestäjillä vastuu

Viranomaisten vastuu tarttu-vien tautien ennaltaehkäisystä on vähentynyt ja vastuuta siir-retään entistä enemmän toimi-joille. Myös eläinnäyttelyiden järjestäjillä on vastuu siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä vain tartunnoista vapailta tiloilta, ei-vätkä näyttelyyn osallistuneet tilat saa kotiin viemisinä tart-tuvia tauteja. Nyt myös M. bo-vis, uutena riskinä, on otettava huomioon näyttelyitä järjestet-täessä. ETT yhdessä nautatau-tien asiaintuntijoiden kanssa on selvittänyt niitä toimenpi-teitä, joilla M. bovis – tilan-netta voidaan arvioida. Koska

Mycoplasma Bovis tuo uusia ohjeita eläinnäyttelyihin

M.bovis vastustusohjelmapilotti käyntiin Farmarissa

ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä valmistelee parhaillaan M.bovis vastustusohjelmaa turvallisen eläinkaupan avuksi. Tar-koituksena on, että tilat jotka osallistuvat näyttelyyn pääsisi-vät samalla vastustusohjelmaan mukaan, ikään kuin pilottei-na. M. boviksen varalta tutkimuksia tehdään nuorten eläinten sierainlimasta sekä lypsykarjatilalla myös tankkimaidosta. ETT ry maksaa näyttelyyn osallistuvien tilojen M. bovis analyysit, mutta ei eläinlääkärin kustannuksia. Perusteena on se, että tut-kimukset katsotaan osaksi ns. avaintilojen kartoitusta. Uutena asiana näyttelyyn liittyen, on eläinten ostosta pidättäytyminen 2 kk ajan ennen näyttelyitä. Karenssi tarvitaan, jotta voidaan varmentaa, ettei tilalle siirretyt eläimet ole tuoneet tartuntaa mukanaan ja eläinlääkärin käynnillä tehdyillä havainnoilla on merkitystä.

ETT ry:n ohjeet Farmarinäyttelyyn osallistuville nautatiloille

1. Liity Nasevaan.2. Huomio eläinkaupassa kahden kuukauden karenssi:Mikäli hankit uusia eläimiä, niin tee se viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja edellytä lähtötilalta ETU-nautakarjan ter-veystodistus. Pidättäydy uusien eläinten hankinnasta ainakin näyttelyihin saakka.3. Kun pyydät eläinlääkärin näyttelyä varten tilakäynnille, niin pyydä eläinlääkäriä käymään tilalla viimeistään toukokuun loppuun mennessä- eläinlääkäri ottaa näyttelyitä varten tarvittavat näytteet (sal-monella, M.Bovis) sekä havainnoi koko karjan terveystilanteen (mm. M. boviksen, pälvisilsan, tarttuvien sorkkatulehdusten varalta) ja dokumentoi ne todistukseen.

ETT ry ohjeistaa eläinlääkäreitä yksityiskohtaisemmin näyt-teenotosta ja näyttelyn järjestäjä lähettää tiloille tarkemman ohjeistuksen.Lisätietoja Mycoplasma bovis -tartunnoista ETT:n nettisivuilta www.ett.fi

M.bovikselle ei ole luotetta-vaa yksilötestiä, tarvitaan tietoa koko karjan tilanteesta. Tilan-teen arviointiin tarvitaan näyt-teenoton lisäksi M. bovis oirei-den havainnointia. Mitä pitem-pi aika uusien eläinten siirrosta

karjaan on kulunut, sitä luotet-tavammin oireettomuus kertoo tilan tilanteesta. Näillä eväillä ETT on myös tehnyt suositukset näyttelyitä varten.

8 kotieläin

MaitoTaito – hanke on saa-nut menneen talven aikana runsaasti väkeä liikkeelle kou-lutuksiin, pienryhmiin ja opin-tomatkoille. 2012 loppuun mennessä oli hankkeelle kir-jattu jo noin 800 osallistujaa ja keväällä tahti on jatkunut reip-paana. Kelit eivät tänä talve-na ole olleet pahin este lähteä hakemaan uutta tietoa tai ker-taamaan tuttuja asioita toisten yrittäjien kanssa. Voimalliset lumimyrskyt ja viikkokausien pakkasjaksot eivät ole olleet kiusana.

Kymmeniä pienryhmiä käynnissä kautta Itä-Suomen!

MaitoTaito - pienryhmätoi-minta on saanut hankealueel-la yllättävän suuren suosion. Hienot hiehot, Kiimakoulut, Robottiryhmät, Alkionsiirto, Rehuntuotanto, Apekoulu, Pää-töksillä parannuksia, Luomut, Talouskoulu, Eurot hallintaan, Maatilan hallitus, Oppimisna-vetta… ja monet muut otsikot ovat esimerkkejä vilkkaasti ko-koontuvista lähes 40 ryhmäs-tä. Jotkut ryhmät tapaavat 4 -5 hengen joukolla, joissakin saattaa olla tusinakin osallistu-jaa. Ryhmäläiset kokoontuvat usein toistensa tuvissa tai nave-

toissa keskellä hännänhuisket-ta. Ryhmä itse miettii päivien ohjelmia ja mitä asiantuntijoi-ta halutaan kuulla. Luentojen lisäksi touhutaan navetoissa käytännön harjoitusten äärellä, tehdään kotitehtäviä ja uppou-dutaan omiin toimintatapoihin ja tuotannon tuloksiin. Opitaan toisilta ja vertaillaan hyviä käy-täntöjä, joka on pienryhmätoi-minnan punainen lanka.

Ranskalaista maidontuotantoa räntäsateessa

Kansainvälisyys-teeman opintomatkalla näimme mo-nentasoista maidontuotantoa suurilla karjatiloilla. Kaikesta huomasi, että tavoitteena eivät ole pelkästään korkeat tuotok-set tai suuret euromäärät. Elä-mänmenoon kuuluu myös nau-tiskelu, hyvä ruoka ja viini. Monella tilalla oli panostettu myös tilamyymälään ja paikal-listen tuotteiden suoramyyntiin. Ranskassa noin 18 % tuotteis-ta myydään pienistä kaupoista tai suoramyyntinä. Ranska on suuri maatalousmaa ja oman maan ruokatuotantoa puoluste-taan. SIMA- ja SIA -messujen suuret koneosastot, karjarotu-jen valtava kirjo ja äärettömiin jatkuvat hallit pullollaan ruo-

kayrittäjien kai-ken kirjavia tuotteita hem-

mottelivat pariisilaisia viikon ajan.

Sähköistä opiskelua ja tietoa lankoja pitkin

Hankkeessa on opeteltu käyttämään eri tavoin sähköi-siä koulutusmenetelmiä, joista ohessa erillinen juttu. Etäluen-

tojen välit-tämisen

ja

tal-lenta-

misen lisäksi hankkeessa on aloitettu

myös sähköisen koulutusalus-tan Moodlen käyttö, joka sopii mainiosti vaikkapa pienryhmä-toiminnan tueksi. Hankkeessa harjoitellaan myös sähköisten tilakohtaisten neuvontapalve-lujen ja asiakkaan sähköisen työpöydän käyttöönottoa. Osa meistä on jo pyörryksissä, kun sähköiset palvelut kaikilla elä-män alueilla tuvasta navettaan

yksityisten ja maatilan asioi-den hoitamisessa tunkevat läpi. Puhumattakaan sosiaalisen me-dian palveluista, jotka ovat jo monelle emännälle ja isännälle arkipäivää.

Tulevana kesänä nurmet ja pellonpientaret pääosassa

MaitoTaito – tilaisuuk-sia on luvassa runsaasti eri puolilla itäistä Suomea myös kesällä. Pelloilla tutkitaan mm. satonäky-miä, rikkakasveja, nurmi-

tiheyksiä tai talvivaurioita. Keskustellaan karjanlannan

käytöstä, nurmien uusimisesta, korjuuketjuista ja peltokoneis-ta, tehdään lapiotestejä ja poh-ditaan parannustoimia, joilla sadon määrä ja laatu saadaan kohdalleen sekä luomu – että tavanomaisilla pelloilla. Lisäk-si maakunnissa järjestetään si-dosryhmien kanssa karjapäiviä, kaikille avoimia pellonpien-nartilaisuuksia ja muita tapah-tumia pitkin kesää. Seuratkaa tiedotusta, tervetuloa mukaan!

Anna Liimatainen MaitoTaito – hanke

ProAgria Pohjois-Karjala

MaitoTaito – hankkeessa jo 1000 osallistujaa!

Kuvas-sa Anna Liimatainen tulkkaa Joep Driessenille Kuopiossa 6.4.

Yhä enemmän maailma pyö-rii Internetin ja tietokoneen va-rassa. Maatilan arkipäivässä yhä useampia asioita tarkastel-laan tietokoneelta, sähköisistä raporteista tai Internetin kaut-ta erilaisista verkkopalveluista. Sähköinen tukihaku alkaa olla jo tuttua juttua ja yhä useampia asioita voi hoitaa kotoa koneel-ta. Myös erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on mahdollista, lähtemättä kotoa mihinkään. Sähköinen osallistuminen mah-dollistaa esimerkiksi luentoti-laisuuksien kuuntelemisen ko-tona. MaitoTaito-hanke pyrkii tarjoamaan sähköisen osallis-tumisen mahdollisimman mo-neen seminaariin.

Osallistuminen on helppoa vai onko?

Ilmoittautumisen yhteydes-

sä tarvitsee vain mainita, että haluaa osallistua tilaisuuteen omalta kotikoneelta. Sinulle lähetetään linkki, jonka avul-la kirjaudut päivän tilaisuuteen ja kas, homma toimii, jos si-nulla on vain toimiva tietoko-ne, Internetyhteys ja kaiuttimet koneessasi. Kuulostaa helpol-ta, kun sen näin esittää, mut-ta onko se sitä käytännössä? Yhteydet tökkivät, entäs jos en osaakaan kirjautua sisälle? Mik-si kaiuttimista ei kuulu mitään ja mikä on audiotesti? Näissä tilanteissa voit aina soittaa päi-vän järjestäjälle, apua anne-taan kyllä ja suurin osa ongel-mista saadaan ratkaistua.

Mitä hyötyä on sähköisestä osallistumisesta?

Ainakin se vähentää ajomat-

koja, päivää varten ei tarvitse välttämättä järjestää lomittajaa ja lastenhoitajaa ja voit puu-hailla myös omia askareitasi sa-malla, kun kuuntelet tilaisuutta. Silti voit osallistua aktiivisesti päivään: chattiin voi jättää ky-symyksen tai niitä voi esittää mikrofonin kautta. Tiedossa on myös tapaus, jossa isäntä kävi välillä poi’ittamassa lehmän ja jatkoi sitten luentopäivän kuuntelua. Jos hän olisi osallis-tunut päivään paikan päällä, ei takaisin tulo olisi enää ollut jär-kevää kymmenien kilometrien päästä. Nyt loppupäivän kuun-telu onnistui vaivattomasti.

Utajärveläinen Tuovi Sipola ilmoittautui MaitoTaito-hank-keen Hyvinvointia navettaan tapahtumaan. Hän päätti osal-listua päivään sähköisesti.

”Netin kautta on hyvä seurata omasta tuvasta ja samalla koko

Sähköinen osallistuminen, etäyhteys – pelottava mörkö vai mukava mahdollisuus?

www.farmari.net

porukka kuulee ja näkee, eikä tarvi ajaa satoja kilometrejä aamu- ja iltanavetoitten välillä. On se hyvä tämä nettikoulutus - lisää näitä nettikoulutuksia! Kiitos mahdollisuudesta osallis-tua kauempaakin käsin”, Tuovi toteaa Hyvinvointia navettaan

tapahtumasivulla Facebookissa. Tätä vaihtoehtoa kannattaa siis todella kokeilla!

Paula Moisanen MaitoTaito – hanke

ProAgria Pohjois-Savo

MaitoTaito -koulutukset ja lisätietoa

www.proagria.fi/maitotaito

9kotieläin

Meillä jokaisella eläinten kanssa töitä tehneellä on ole-massa jonkinlainen karjasilmä; kellä tarkempi kellä ei ihan niin tarkka. Karjasilmää voi kehittää esimerkiksi Lehmä havaintoja koulutuksista saaduilla opeilla. Maito Taito hanke järjesti huh-tikuun alussa seminaarin, jos-sa pääasiana olivat Cowsignals menetelmän hyödyt ja toteutus-menetelmät. Kouluttajana toi-mi alansa huippuasiantuntija ja menetelmän kehittäjä Joep Dri-essen (Vetvice, Hollanti). Op-pia oli saamassa n. 100 osallis-tujaa, joista osa Internetin väli-tyksellä.

Hyvinvointia navettaan

Mikä tämä Cowsignals sit-ten on? Se on menetelmä, jos-sa tehdään havaintoja karjasta ja yksittäisistä eläimistä sekä kaikista niistä olosuhteista ja hoitomenetelmistä, joissa eläi-met oleskelevat ja joita eläimil-le tehdään. Jos ajatellaan leh-mää ja sen tarpeita, niin par-haiten sen tarpeet täyttyvät hy-vissä laidun olosuhteissa. Laitu-mella lehmillä on mahdollisuus luonnolliseen käyttäytymiseen ja hyvän laidunrehun syömi-seen. Niillä on myös yltäkyllin valoa ja raikasta ilmaa saata-villa sekä puhdasta juomavettä vapaasti tarjolla ja tilaa liikku-miseen ja lepäämiseen muka-valla alustalla. Nämä ovatkin lehmän perustarpeita ja niistä

on suhteellisen helppo huoleh-tia laidunkaudella ja vieläpä edullisesti. Vaan meillä lehmät eivät voi aina olla laitumella, joten navetoihin pitäisi pystyä järjestämään lehmien tarpeita vastaavasti valoa, vettä ja raitis-ta ilmaa. Navetassa pitää pys-tyä järjestämään myös rehus-tus, liikkuminen, lepääminen ja muut tilantarpeet mahdolli-simman eläinlähtöisesti. Uusia karjarakennuksia suunniteltaes-sa on erityisen tärkeää miettiä se, kuinka nämä asiat järjeste-tään.

Miten vanhassa navetassa toimitaan?

Vanhoissa kotieläinraken-nuksissa on mahdollista tehdä korjauksia ja muutoksia ja sillä lailla parantaa lehmien olosuh-teita ja sitä kautta tilan tuotosta. Korjaus- ja muutostyöt perustu-vat aina lehmiltä saatuun infor-maatioon. Parsia voidaan muo-kata mm. niskapuomia säätä-mällä, kuivikkeita lisäämällä tai laittamalla lehmille pehmeät makuupaikat. Pelkkä parsimat-to ei riitä kunnolliseen lepoon. Joskus voidaan korjaustoimen-piteillä jatkaa parsia niin, että eläimellä on riittävästi tilaa las-keutua levolle ja nousta taas ylös. Raikkaan ilman ja puh-taan veden sekä valon saamis-ta voidaan myös edesauttaa eri-laisin toimenpitein. Lehmä ha-vainnossa (Cowsignals) lehmiä havainnoimalla saadaan selvil-

le ongelmakohdat, ja kun ne on selvitetty, voidaan muutok-sia ja korjauksia tehdä. Havain-tojen ja tehtyjen toimenpitei-den seurauksena voimme taata lehmälle paremman elämän ja viljelijälle lisää tuloja tuotan-nosta sekä enemmän työniloa. Kuluttajien luottamus ja kunni-oitus on myös ansaittava ja sitä on vaalittava; Lehmä havain-not menetelmä on erinomainen työkalu tuotannon kehittämi-seksi entistä kuluttajalähtöisem-pään tuotantoon, opasti Joep Driessen.

Kun karjatilalla aletaan suun-nitella uutta karjarakennusta, lähtökohtana pitäisi aina olla lehmän tarpeet. Joep Dries-senin sanoin ” lehmä haluaa laitumen vapauden, mutta saa liian usein navetan puutteelli-set olosuhteet”. Viljelijän teh-tävä yhdessä navettasuunnitte-lijan kanssa on varmistaa, että uudessa karjarakennuksessa ol-laan mahdollisimman lähellä noita laitumen vapauksia. Na-vetan suunnitteluun on hyödyl-listä ottaa mukaan Lehmä ha-vaintoja asiantuntija ja viljelijän on ehdottoman tärkeä osallistua itsekin Lehmä havaintoja kou-lutukseen. Joep Driessenin mie-lestä navetan rakentajan ei aina pidä tehdä niin kuin enemmis-tö tekee, vaan etsiä aktiivisesti vaihtoehtoja toteutukselle. Jos teet juuri niin kuin enemmistö tekee, teet jotain väärin ja vir-heet monistuvat taas eteenpäin, toteaa Driessen. Siitä meilläkin

Cowsignals; Lehmähavaintoja

- eli Koulitaan karjasilmää

”Lehmähavaintoja timantti” auttaa havainnoimaan ja tekemään johto-päätöksiä ja korjaustoimenpiteitä lehmän perustarpeissa.

Joep Driessenin esitelmää 5.4. Kuopiossa kuunteli n. 100 henkilöä, joista osa oli mukana etäyhteyksin.

on osoituksena toimimattomia parsi- ja lehmäliikenneratkaisu-ja, kipeitä kintereitä, hankautu-mia, sorkkatulehduksia ja muita ongelmia, jotka kaikki yhdessä alentavat lehmän tuotantoikää, pienentävät tuotosta ja laske-vat tilan kannattavuutta. Niissä onnistuneissa ratkaisuissa, joi-ta meillä myös onneksi on, on tehty jotain toisin. Tilan väki on kysynyt monta Miksi? kysy-mystä. Tyyliin miksi lehmät ei-vät syö tarpeeksi? Miksi lehmä ei lepää riittävästi? Miksi kin-tereissä tai muualla iholla on hankautumia tai haavoja? Mik-

si lehmä ei liiku tai seisoo huo-nossa asennossa? Vain muuta-mia esimerkkejä mainitakseni. Näihin Miksi? kysymyksiin saa-daan vastaukset lehmiltä, jot-ka jatkuvasti viestittävät omal-la kehonkielellään olosuhteista, terveydestä ja saamastaan huo-lenpidosta ja mikä parasta leh-mät kertovat aina asiat totuu-denmukaisesti.

Marja Pulkkinen

Maito Taito hanke ProAgria Pohjois-Karjala

10 energia ja ympäristö

Uuden navetan rakentajalle tarjotaan runsaasti erilaisia rat-kaisuja, malleja ja vaihtoehto-ja. Navetan rakentaja voi olla pyörällä päästään, mitä kaikkea navettaan kannattaa hankkia, miten ratkaisut käytännössä toi-mivat ja voiko niissä olla jotain vikaa? Uutta navettaa suunnit-televa haalii tietoa eri lähteistä; lehtijutuista, opintomatkoilta, navettojen avajaisista..

MaitoTaito-hankkeen Oppi-misnavetta koulutuksessa tar-koituksena on tarkastella eri-laisia navetoita ja niitten tekni-siä ratkaisuja. Oppimisnavetan pääajatus on siinä, että käy-tännön tekemiset korostuvat ja pelkkiä laitteita ei katsella na-vetassa, vaan nähdään, miten asiat oikeasti tapahtuvat. Näin saa jonkinlaista käsitystä esi-merkiksi siitä, mitä takalypsy-asemalla lypsäminen oikeasti on tai miten visiiriruokintapöy-tä toimii. Myös tilojen omista-jilta saa vinkkejä, kokemuk-sia ja ideoita uuden navetan suhteen sekä tiedon siitä, mitä omistaja tekisi toisin, jos raken-taisi nyt uudelleen.

Oppimisnavettaan oppijoik-si mukaan lähteneet Jani-Martti

Komulainen ja Heidi Hurskai-nen Vieremältä lähtivät mukaan nähdäkseen erilaisia ratkaisu-ja, joita voisivat hyödyntää. Heidän mielestään on tärkeää nähdä jo käytössä olevia navet-toja, niistä saa aina enemmän irti kuin navetan avajaisista. Esimerkiksi robottilypsyn näke-minen käytännössä on avartava kokemus, jos siihen ei ole en-nen päässyt tutustumaan.

Niin Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta kuin Pohjois-Savosta on kartoitettu erilaisia navettoja mukaan kohdetiloiksi. Muka-na on erilaisia asemalypsy- ja automaattilypsytiloja, aperuo-kintamallia, erillisruokintaa ja myös luomutuotantoa. Navet-toja on pyritty kartoittamaan niin, että rakennusratkaisut oli-sivat myös erilaisia. Osallistu-jat saavat valita ensimmäisessä päivässä ne navetat, joihin ha-luavat lähteä oppia hakemaan. Oppija voi valita myös maa-kuntarajojen yli mielenkiintoi-sia navettoja, joihin hän haluaa tutustua.

Yksi Pohjois-Savon Oppimis-navetta kohteista on Mika Tiik-kaisen tila Vieremällä. Navet-ta on rakennettu vuonna 2009

ja tilalla on 90 lehmää. Lypsyn hoitaa SAC RDS Futurline ro-botti, joka on tuplaboxilla. Ti-lan nuorkarja kasvaa vanhassa navetassa ja vuokranavetassa. Ruokinta navetassa on appeel-la, se sekoitetaan kiinteällä apesekoittimella ja jako tapah-tuu mattoruokkijalla. Mika ker-too lähteneensä mukaan Op-pimisnavetta kohteeksi, koska hänen miettiessä omaa raken-nusta, ei tällaista ollut tarjolla rakentajalle. Oman näkemyk-sen ja kokemuksen jakaminen muille on hänen mielestään to-della hyvä asia.

”Aluksi epäröin mukaan läh-temistä, koska rakennus on ta-vallaan vanha. Sitten ajattelin, että voin kertoa omat näkemyk-seni tästä, kun tässä on pidem-pään jo työskennelty. Yksi syy mukaan lähtemiseen oli myös muitten viljelijöiden kanssa keskustelu ja ajatusten vaihto. Näin ollen molemmat osapuo-let hyötyvät oppimispäivistä”, Mika toteaa.

Paula Moisanen ProAgria Pohjois-Savo

MaitoTaito -hanke

Oppimisnavetasta ideoita ja ajatuksia uuden navetan pohtijalle

Tervetuloa mukaan oppimaan! Oppimisnavetta jatkuu syksyllä 2013, oppijaksi voi ilmoittautua jo nyt Myös uusia tilakohteita otetaan mielellään mukaan.Lisätietoja Oppimisnavetasta: Anna Liimatainen: puh.040 301 2421, Hanna Oravainen: puh. 040 186 5366 Paula Moisanen: puh. 040 673 9465. sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Talouden hallinta ja maatilan joh-taminen ovat maatilan työsarkaa sii-nä missä lypsäminen tai peltotyöt. Etenkin sukupolvenvaihdos- ja in-vestointitilanteissa talouden suunnit-telu, analysointi ja seuranta vaativat erityistä otetta ja yleensä myös ulko-puolista apua. Minkä voi mitata, sitä voi parantaa, sanotaan. Tilan tiedoil-la tehty kotieläintalouden tuotanto-kustannuslaskelma auttaa hahmotta-maan maidon tuotannon kokonais-kustannukset ja jakamaan ne lehmää tai tuotettua maitolitraa kohden. Näin saadaan tietoa oman tilan tehokkuu-desta ja löydetään tuotannosta niitä kohtia, joita muuttamalla on mahdol-lista vaikuttaa taloudellisen tuloksen parantamiseen. Talouden vuosisuun-nittelu eli budjetointi, auttaa enna-koimaan maksuvalmiuden mahdolli-set sudenkuopat vuoden kierrossa ja suunnittelemaan toimintaa, niin että kassassa riittää rahaa ympäri vuoden.

Tuotannon talouden pilkkominen osoittaa tuotantoon sitoutuvan kus-tannuserän ja helpottaa suhteutta-maan sen vaikutuksen kokonaisuu-teen. Maatilan tuloksellisuus ja kil-pailukyky koostuvat osaprosesseista esim. viljelyn, kotieläintalouden ja talouden suhteen. Yrittäjän tekemät päätökset ja valinnat näiden osa-alu-eiden suhteen vaikuttavat taloudelli-

seen menestymiseen.

Talouskoulutuksissa käytännönläheistä koulutusta

Taloutensa tunteva yrittäjä pystyy ennakoimaan ja varautumaan tule-vaisuuteen ja muutoksiin. Jokapäi-väinen arkinen aherrus voi sokeut-taa tilan hyödyntämättömille mah-dollisuuksille, mutta myös ympärillä tapahtuville muutoksille, joita oli-si hyvä ennakoida. Talouden ABC ja Talouden analysointi ovat MaitoTai-to –hankkeen talouskoulutusosioita, joissa paneudutaan mm. oman tilan tuotantokustannuksien ja maksuval-miuden laskentaan. Koulutuksesta saa konkreettiset laskentamallit talou-den hallinnan peruslaskelmille ja se kirkastaa ajattelutapaa päivittäiseen tilan johtamiseen. Savonia Ammat-tikorkeakoulun maaseutualan kou-luttajien asiantunteva mutta samalla käytännönläheinen lähestymistapa esimerkkeineen ja vinkkeineen tuo koulutukseen sellaista lisäarvoa, jon-ka osallistuja saa välittömästi hyö-dykseen. Kuten koulutuksen nimi ”Talouden ABC” antaa ymmärtää, liikkeelle lähdetään tavalla, johon riittää oma kiinnostus kehittää osaa-mista talousasioissa. Perus atk-taidot

riittävät tähän ohjattuun opiskeluun. MaitoTaito -hankkeen keväällä 2013 järjestämä ylimaakunnallinen Talou-den ABC –koulutus, keräsi mukaan 9 osallistujaa eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Savoa sekä Pohjois-Karjalaa. Koulutukseen kuului neljän koulu-tuspäivän lisäksi kaksi tilakäyntipäi-vää. Ensimmäisellä tilakäynnillä käy-tiin läpi ProAgrian talousneuvojan kanssa tuotantokustannuslaskelmaa ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä. Toi-selle tilakäynnille räätälöitiin sisältö tilan tarpeiden ja toiveiden pohjal-ta. Koulutus todettiin hyödylliseksi ja pienryhmän sisäinen ajatustenvaihto toi myös uusia näkökulmia ja vertai-lupohjaa tuotantoon. Aiemmin tänä talvena vastaava koulutus toteutettiin paikallisesti Pohjois-Savossa, Iisal-messa.

Syksyllä lisää talouskoulutuksia

Syksyllä 2013 MaitoTaito –hank-keen talouskoulutukset järjestetään alueellisesti kaikissa kolmessa hanke-maakunnassa. Koulutukset ovat sa-mansisältöisiä joten niihin voi osal-listua yli maakuntarajojen. Talvikau-delle on tarjolla kaksi eri koulutus-kokonaisuutta. Talouden ABC, jolla lähdetään liikkeelle ja sitä seuraava

Uutta otetta kotieläintilan talouden hallintaan

Talouskoulun kouluttajat Savonia AMK:lta Seppo Mönkkönen ja Hannu Viitala.

Talouden analysointi. Opiskelu tapahtuu 5-10 osallistujan pienryhmissä. Ensi talven talouskou-lutuksesta kiinnostuneet voivat olla jo nyt yhtey-dessä alueensa talousneuvojiin, jolloin voimme lähteä suunnittelemaan ryhmien muodostamista paikallisesti.

Marjaana Olenius asiantuntija, talous

ProAgria Pohjois-Karjala

Matti Lehikoisen ja Suvi Juopperin maitotila Juuasta on hank-keen oppimisnavetta-kohdetilana. Kuvassa Matti näyttää lypsy-aseman toimintaa Laura Juopperille ja Tapio Eroselle.

11pelto ja kasvi

Nurmiin syntyy aukkoja ja kasvustot harvenevat talven ai-kana monesta syystä. Aukkoi-sen nurmen sato jää pieneksi ja se muodostaa otollisen kas-vualustan rikkakasveille. Talven jäljiltä on hyvä tarkastaa kas-vustot, jotta korjaavat toimen-piteet voidaan tehdä ajoissa. Nurmien perustamisen lähtö-kohta on saada aikaiseksi ta-sainen ja hyvin orastunut kas-vusto. Perustetun nurmen tu-lee kasvaa ennen kasvukauden loppua riittävän tiheäksi ja ka-raistua, jotta vältyttäisiin talvi-tuhosienten, pakkasen, jääpolt-teen ja rousteen aiheuttamilta

talvituhoilta.

Lumihome yleisin talvituhosieni

Talvituhosienet harventa-vat kasvustoa aiheuttaen auk-koisuutta varsinkin runsaslu-misina vuosina ensimmäisen vuoden nurmille lumipeitteen sataessa aikaisin routaantu-mattomaan maahan. Myös ka-raistumattomat kasvustot altis-tuvat herkästi talvituhosienille. Lumihome on yleisin talvitu-hosieni Etelä-Pohjanmaalla. Se tarvitsee vain 2–3 kuukauden yhtenäisen lumipeitteen aiheut-

taakseen huomattavia vaurioita. Parhaiden lumihomeen tuhot näkyvät keväällä heti lumien lähdettyä vaaleina, punertavina laikkuina kasvustossa. Heinäla-jeista timotei ja niittynurmikka ovat kestäviä. Nurminadan kes-tävyys lumihometta vastaan on keskinkertainen. Heikoin kestä-vyys on englannin raiheinällä. Pahkulasienet ja pohjanpah-kasieni aiheuttavat tuhoja pit-kän ja yhtenäisen lumipeitteen alueella. Pahkulasienet ai-heuttavat harvoin tuhoja siel-lä, missä lumipeitteen pituus on alle 120 päivää. Alueilla, joilla lumipeitteen pituus on yli 150 päivää, mustapahku-la on pahin talvituhojen ai-heuttaja. Pohjanpahkasieni aiheuttaa tuhoja erittäin kyl-millä alueilla, joissa lumipeit-teen pituus on 5–6 kuukautta. Lumihometta voidaan torjua kemiallisesti. Liian reheväksi jäänyt kasvusto syksyllä altis-taa kasvit talvituhosienille. Vii-meinen niitto tehdään syksyllä 4–5 viikkoa ennen kasvukau-den loppua, jotta kasvit ehtisi-vät karaistua ja kerätä riittävät hiilihydraattivarastot. Liian kas-vuston voi huoletta niittää kas-vukauden päätyttyä.

Nurmi ei jäätä kaipaa

Roustevaurioita syntyy ke-

väällä maan sulamisen ja jääty-misen vuoksi. Kasvien juurien katkeileminen heikentää kasvi-en elinvoimaa. Roustevaurioita esiintyy eniten kevyillä mailla ensimmäisen vuoden nurmissa. Vesipeitto ja jääpolte vaikeut-tavat kasvien kaasunvaihtoa al-tistaen kasvit hapenpuutteelle. Kylmyys siirtyy myös helpos-ti jään läpi, mikä voi aiheuttaa pakkasvaurioita. Timotei kes-tää parhaiten jääpoltetta ja ve-sipeittoa. Englanninraiheinä ja erityisesti nurmipalkokasvit kär-sivät niistä eniten. Hyvä vesita-lous ja pellon pinnan muotoilu estävät parhaiden tämän typ-pisten talvituhojen esiintymistä. Joskus nurmikasvustot muuttu-vat keväällä sinipunaisiksi kui-vuuden vaikutuksesta. Tätä on-gelmaa esiintyy erityisesti vä-hälumisella rannikolla. Nurmet kuitenkin toipuvat tästä hyvin saatuaan kosteutta.

Torju rikat ajoissa

Rikkakasvit saavat hyvin elin-tilaa aukkoisessa nurmessa vie-den nurmelta kasvutilaa ja ra-vinteita. Lisäksi ne heikentävät monella tapaa nurmirehun laa-tua. Täystiheissä nurmikasvus-toissa rikkakasvit eivät pärjää kilpailussa ja silloin ei yleen-sä torjuntatarvetta esiinny. Rikkakasvien torjunnasta kan-

nattaa huolehtia perustamisvai-heessa. Suojaviljan lakopaikat muodostuvat herkästi rikka-kasvien pesiksi. Parin kolmen viikon päästä suojaviljan puin-nista kasvustot kannatta tarkis-taa ja torjua tarvittaessa syys-itoiset rikkakasvit. Kannatta muistaa, että rikkakasvien ai-heuttamat aukot säilyvät hel-posti koko nurmikierron ajan. Kevättorjunnassa on oltava liikkeellä ajoissa, sillä varsin-kin syysitoiset rikkakasvit kas-vavat nopeasti. Ruiskutuk-sen paras aika on toukokuun puolessa välissä, kun läm-pösummaa on kertynyt 60–120 °C ja olosuhteet torjun-nalle ovat muuten suotuisat. Nurmen täydennyskylvöön voi-daan turvautua aukkoisen nur-men kohdalla, kun koko kas-vustoa ei ole tarvis uudistaa. Aukkoinen nurmi täydennys-kylvetään aikaisin keväällä, kun vanhan nurmen kasvu ei ole vielä kiivaimmillaan. Myös loppukesällä voidaan kasvus-toa täydennyskylvää, kun van-han nurmen kasvu ei ole enää niin kiivasta.

Markku Niskanen Nurmiviljelyn asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Mitä nurmi kertoo meille keväällä?

Ekotassu –kehittämishanke järjesti talvella kaksi tilaisuut-ta paikallisen valkuaisrehun tuottamiseksi. Tuotannon kär-jeksi nostettiin herneen viljely viljaseoksissa sekä syysrypsi. Luomuasiantuntija Reijo Käki suositteli viljelemään Itä-Suo-men hieta- ja moreenimailla herneen seoksena kauran kans-sa. ”Kaura on tutkimusten mu-kaan paras tukikasvi, jolloin seos takaa viljelyvarmuuden”, Käki kannusti. Viljan osuu-den ollessa seoksesta alle 50 prosenttia kasvusto saa myös suuremman pinta-alatuen. Luomuneuvojien kokemuksen perusteella tukiviljaa on kylvet-tävä sitä enemmän mitä multa-vampi peltolohko on. Vastaa-vasti juolavehnävapailla hieta-savilla onnistuu myös puhtai-den hernekasvustojen viljely.

Syysrypsi sopii viljelykiertoon

Syysrypsistä on saatu viime vuosina erinomaisia kokemuk-sia myös Savo-Karjalassa. Syys-rypsin kylvöalusta valmistetaan lopetettavaan nurmeen keskike-sän kesannolla. Vanhasta nur-mesta otetaan kevätsato, jonka

jälkeen nurmi rikotaan pinnas-ta muutamaan kertaan ennen rypsille kyntöä. Syysrypsi kylve-tään mieluiten pellon pinta har-juttaen jo heinäkuun lopulla. Syksyllä vahvasti kasvava rypsi

varjostaa tehokkaasti rikkakas-veja ja hyödyntää nurmen juu-ristosta vapautuvat ravinteet. Rypsin siemenkustannus on edullinen, joten sen kylvö on kannattavaa edellä mainittujen

seikkojen takia, vaikka talvehti-minen epäonnistuisikin. Talveh-tiessaan syysrypsikasvustot ovat tuottaneet siementä yleisimmin 1 000 – 2 000 kiloa hehtaaril-ta. Keväällä kukinta on niin ai-

kaisin, että toistaiseksi tuholais-ongelmia ei ole ollut. Syysryp-si tuleentuu puitavaksi elokuun alkuun mennessä.

Rehuiksi Liperissä

Liperin myllyn siirryttyä luo-murehujen valmistukseen tu-livat markkinat lähelle. Mylly siirtyisi Raision tuotemerkillä markkinoitavissa rehuseoksissa mieluiten kokonaan kotimai-sen valkuaiseen, jos saatavuus olisi riittävää. Tällä hetkellä myllyn maksama hinta on kil-pailukykyinen, kun huomioi-daan lyhyt kuljetusmatka. Tar-vittaessa myös seosten lajitte-lu järjestetään, lupaa myllytoi-minnan vastaava Kari Huikuri. Tilojen välisessä kaupassa se-okset hinnoitellaan selvittämäl-lä viljan ja palkokasvin välinen suhde näytteestä. Herneen kyl-vöön on kohta kiire, syysrypsil-le on aika valita sopivat lohkot. Tarkemmat viljelyohjeet saat omalta luomuneuvojaltasi.

Tero Tolvanen luomuneuvoja

ProAgria Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo

Herneestä ja syysrypsistä valkuaista luomurehuihin

Savesta sisältävillä mailla herneen viljely onnistuu myös puhdaskasvustona. Puinti tapahtuu lyhyeen sänkeen.

Rikkaruohot valtaavat nurmiin talven aikana syntyneet aukot.

12 pelto ja kasvi

Seoskasvustoa

AGROSIL LIQUIDHapoton, ei-korrosoiva rehusäilöntäaine rehunurmikasveille, ���apilalle sekä kokoviljasäilörehulle (sis. �natriumnitriitti� ja hexamiini�) ���AgroSil Liquid -liuos on heti �käyttövalmis!!Pakkauskoot: 200 litraa,1000 litraa����� irtoliuostoimitukse��

EDUT:

� VAHVA: annostelu vain 1 – 3 L / rehutonni!!� Tee rehua silloin, kun niittoajankohta on optimaalinen.� AgroSil Liquid tekee sinut riippumattomaksi rehun korjuusäästä.� Korjaa rehu tuoreena, jos sääolosuhteet eivät salli esikuivausta.� Erityisen tärkeä urakoitsijalle!� AgroSil Liquid ei ruostuta koneita ja sitä voi kuljettaa ilman

erityislupaa!� Rehun korkea hygieninen laatu: toisin kuin happopohjaiset�

säilöntäaineet, Agrosil Liquid tuhoa� voihappobakte�rien�itiöt�rehussa.

� Kustannustehokas täsmätuote:�rehun kuiva-ainepitoisuus 15% -40%.

� Tukee luonnollista maitohappokäymistä.� Vähentää säilöntätappioita: enemmän energiaa maito- ja

lihatuotantoon.Myynti:Oulu: V-P Tolonen OY – p.0405058975 ; Joensuu:K.E. Naumanen OY – p.0503112070 Toholampi: JM Koskela OY- p.0440656234; Kuopio/Vieremä: Veljekset Heiskanen OY-p.0400377894 Maahantuonti: WK Agro OY, p.0401708270; www.agro-online.fi

Viljelyssä siirrytään jatkossa pois rutiininomaisesta kasvin-suojeluaineiden käytöstä, kun noudatetaan ns. integroidun kasvinsuojelun periaatteita. Täl-löin kasvinsuojelussa yhdistel-lään mm. ennalta ehkäiseviä, biologisia, mekaanisia ja kemi-allisia kasvinsuojelumenetel-miä. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvia terveys- ja ympäristö-riskejä. Peltoviljelyssä käytettä-viä menetelmiä on mm. viljely-kierto ja muokkausmenetelmän valinta.

Kasvinsuojeluaineita käytet-täessä harkitaan niiden hyötyä suhteessa haittoihin ja tehok-kuuteen. Torjunnassa käyte-tään kynnysarvoja, eli tutkittuja raja-arvoja siitä, mikä tuhooji-en määrä aiheuttaa taloudellis-ta haittaa. Myös kasvinsuojelun tehoaineita vaihdetaan vuo-sittain, jotta rikkakasvit, kasvi-taudit ja tuholaiset eivät pääsi-si kehittämään vastustuskykyä kasvinsuojeluaineille.

Uudet vesistösuojakaistat

Merkittävä muutos tuleval-le kasvinsuojelukaudelle on ta-pahtunut vesistön suojakaisto-jen määrityksessä. Uudet suo-jakaistat on laskettu kaikille

ruiskutettaville valmisteille ris-kin perusteella. Peltoviljelys-sä suojakaistojen leveys on 3 – 20 metriä, marjapensailla 3 – 30 metriä ja hedelmätarhois-sa 3 – 50 metriä. Suojakaistaa voidaan kaventaa vähentämällä tuulikulkeumaa. Valmistekoh-taisesti voidaan edellyttää tuu-likulkeumaa alentavien suutti-mien käyttöä. Tällöin voidaan käyttää mm. ilma-avusteisia suuttimia, jotka voivat alentaa tuulikulkeumaa 50%, 75% tai 90%.

Luettelot valmistekohtaisista suojaetäisyyksistä sekä hyväk-sytyistä suuttimista on saatavil-la Tukesin nettisivuilta (www.tukes.fi/vesistörajoitus). Uusia suojaetäisyyksiä on noudatetta-va vuodesta 2015 alkaen, mut-ta niitä saa ottaa käyttöön jo v. 2013. Uudet ohjeet eivät ole ehtineet vielä torjunta-aineiden käyttöoppaisiin eivätkä torjun-ta-ainepakkauksiin, joten ajan-tasainen tieto on syytä varmis-taa Tukesin tiedostoista.

Onko kyseessä vesistö vai ei? Tähän kysymykseen löytyy vas-taus Vipu-palvelun kartoista. Uusiin karttoihin on merkitty-nä, mitkä lohkot rajoittuvat ve-sistöihin.

Kasvinsuojelukoulutus

Uuden kasvinsuojelulain mu-

Kasvinsuojelu uudistuukaan kasvinsuojeluaineita kos-keva tutkintovelvoite koskee kaikkia kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiä. Uusi koulu-tus- ja tutkintojärjestelmä kor-vaa jatkossa ympäristötukeen kuuluvan koulutuksen ja erityis-tutkinnon. Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee suorittaa 26.11.2015 mennessä. Tutkinto tulee uusia viiden vuoden vä-lein. Tutkintovelvoite laajenee koskemaan kaikkia kasvinsuo-jeluaineita ammatissaan käyttä-viä henkilöitä maa,- puutarha- ja metsätaloudessa, mm. viljeli-jöitä, myyjiä ja työntekijöitä.

Maatalouden ympäristötu-keen sitoutuneiden viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus kelpaa sellaisenaan voimassaoloaikan-sa (5 v.) umpeutumiseen saakka myös 26.11.2015 jälkeen.

Levitysvälineiden testaus

Kasvinsuojeluaineiden levi-tysvälineiden testausvelvoite on

tähän asti koskenut vain maa-talouden ympäristötuen piiriin kuuluvien tilojen levitysvälinei-tä. Voimassa olevan kasvisuo-jelulain myötä kaikki ammat-timaisessa käytössä olevat kas-vinsuojeluaineiden levitysväli-neet tulee testata 26.11.2016 mennessä. Levitysvälineiden testaus tulee suorittaa viiden vuoden välein vuoteen 2020 asti ja sen jälkeen ne on tes-tattava kolmen vuoden välein. Maatalouden ympäristötukeen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä voimassaoloaikansa umpeutu-miseen saakka.

Valmistautuminen kasvinsuojelukauteen

Nykyinen vesistösuojakaisto-jen määritelmä on tiukka – käy-tännössä kaikki rikkakasviai-neet edellyttävät 25 m:n suo-jakaistaa vesistöihin. Tulevasta keväästä lähtien on jo mahdol-lista noudattaa uusia suojaetäi-

syyksiä, jotka edellä mainituilla rikka-aineilla on 3 – 20 metriä. Kannattaa selvittää omasta kas-vinsuojeluruiskusta nykyisten suuttimien tyyppi, ja tarkastaa Tukesin sivuilta, ovatko nykyi-set suuttimet hyväksytty tuuli-kulkeumaa alentaviksi suutti-miksi. Jos on tarvetta hankkia uusia suuttimia, löytyy kaupas-ta mm. ilma-avusteisia suut-timia alkaen n. 5 euroa/kpl. Käytännön työtä helpottaa, jos ruiskuun on käytettävissä vaik-ka kolmet suuttimet – kahden kokoiset viuhkat ja yhdet tuu-lisuuttimet. Näillä tuulikul-keumaa vähentävillä suuttimilla voi vesistön varsien ohella ruis-kuttaa mm. pihapiirissä ja arko-jen kasvustojen läheisyydessä. Yli 100 metrin päässä vesistöis-tä voi halutessaan ottaa käyt-töön ne tutut viuhkasuuttimet.

Hannu MäkipääProAgria Pohjois-Savo

Pe 7.6. Siilinjärvi, Vuorela, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3

KasvinsuojelukoulutusPohjois-Savossa

Kurssin kesto 9.00-14.00. Ilmoittautumiset 4.6. mennessä tila-tunnuksineen www.laari.info tai ProAgria Pohjois-Savo puh. 020 747 3650 (klo 8-15).

Kevään viimeinen

92*65

AgroAnalyysit – lähellä viljelijää

Viljavuustutkimukset

AgroAnalyysitAgroAnalyysit OyKorvenkyläntie 20125170 KotalatoPuh. (02) 737 6460www.agroanalyysit.fi

Kotimainen yritys Saloss a

Lähetä nyt kevään maanäytteet meille. Myös rehu- ja lanta-analyysit. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse. SjT:n laboratoriotoimin-nan jatkaja yli 30 vuoden kokemuksella.

13pelto ja kasvi

Pellot tuottamaan hankkeen tavoitteena on ollut tiloilla ta-pahtuvien havaintokokeiden avulla etsiä ratkaisuja nurmien, palkokasvien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin. Erilaisia havaintokokeita on ol-lut vuosina 2010 -2012 22 kap-paletta ja tiloja on ollut muka-na yhteensä 56 kappaletta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Hank-keessa on ollut yhdessä ProAg-rian neuvojat, MTT:n tutkijat ja Karelia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on tehty erilaisia nurmikokeita ja kokeiltu erilai-sia yksivuotisia seoskasvustoja karjatiloilla. Valkuaiskasviko-keiden tavoitteena on ollut saa-da monipuolisuutta viljelykier-toihin ja varsinkin luomutiloille tärkeä apilaton vuosi. Tärkein tavoite on kuitenkin ollut tilo-jen valkuaisomavaraisuuden li-sääminen. Valkuaisen hinta on ollut nousussa ja käytännössä nautatilan kannattavuuden yksi tärkeä tekijä on se, miten oma-varainen tila on valkuaisen suh-teen.

Härkäpapu-viljaseos

Kesällä 2012 oli hankkees-sa neljällä koetilalla viljelyssä vilja-härkäpapuseosta säilöre-huksi. Seoksena oli härkäpapu Fuego 200 kg/ha + vehnä Ama-retto 160 kg/ha. Fuego papu on ns. vihantahärkäpapu ja se te-kee vihermassaa runsaasti, mut-ta se ei ehdi tuleentua ainakaan Pohjois-Karjalassa. Härkäpapu ympättiin ennen kylvöä ja lan-noitteena kaikilla tiloilla käytet-tiin pelkkää karjanlantaa. Här-käpapu ei tarvitse paljoa startti-typpeä (n. 30 - 40 kg/ha), mutta

Härkäpapua säilörehuksiUusia nurmipalkokasveja kokeilussa

Härkäpavun korjuu käynnissä.

Pölyttäjät ahkeroivat.

Suklaalaikku.

Kevään kylvöille

Pohjois-Karjalan SiemenOsmo Koponen p. 044 534 6914osmo.koponen@tilasiemen.fi

VALKUAISEN TUOTANTOON

ROCKETBOR-herne

APOLLOBOR-rypsimyös luomuna

Sinimailanen, virnat, apilat

www.tilasiemen.fi

fosforin ja kaliumin suhteen ra-vinnetarve on viljojen luokkaa. Kasvinsuojeluaineita ei käytet-ty yhdelläkään tilalla ja ainut käyttökelpoinen aine olisi ollut kallis Basagran SG. Härkäpapu lähti hyvin kasvuun kaikilla ti-loilla ja se kukki runsaasti. Ke-sällä 2012 vettä satoi Pohjois-Karjalassa puolitoistakertaisesti normaaliarvoihin verrattuna ja ainakaan veden puute ei ollut härkäpavun kasvua rajoittava tekijä. Niinpä kasvusto oli pai-koin yli metrin korkuista. Kesäl-lä kasvustossa oli paljon kima-laisia ja härkäpapu onkin hyvä mesikasvi. Haitallinen kasvitau-ti härkäpavulla on suklaalaikku eli harmaahome. Se tekee leh-tiin ruskeita laikkuja ja kesän

kosteissa olosuhteissa se levisi loppukesällä kasvustoihin voi-makkaasti. Se vaikuttaa myös säilörehuksi korjattavan härkä-pavun laatuun. Niinpä kasvus-toja pitää tarkkailla ja tehdä korjuu pikaisesti, mikäli tautia esiintyy ja sääolosuhteet ovat sille suotuisat.

Optimi korjuuaika härkäpapu säilörehulle on silloin kun palot ovat täyttyneet eli elokuun lop-pupuolella. Yhdellä koetilalla tuli korjuussa ongelmia. Här-käpavun varsi on jäykkä ja kas-vusto teki mällejä pyöröpaalai-meen. Korjuussa suositellaan n. 10 cm sänkeä, jotta multaa ei tulisi säilörehun sekaan. Murs-kaus nopeuttaa tanakan varren kuivumista. Korjuussa suosi-

taan lyhyttä silppua, jotta rehu saadaan hyvin tiivistymään. Säi-löntäaineena kannattaa käyttää happopohjaista ainetta 5-6 l/re-hutonni esim. AIV 2 Plus ja AIV Ässä. Biologisia säilöntäaineita ei suositella. Ruotsin maatalous-yliopiston ja MTT:n koetulosten mukaan härkäpapu-vehnä seos on hyvin säilyvää ja naudoille maittavaa.

Härkäpapu tuo karjan ruo-kintaan valkuaista ja sulavuutta. Yhden koetilan säilörehussa oli valkuaista 146 g/kg ka ja sula-vuus oli 655 g/kg ka. Lisäksi ki-vennäiskoostumus on hyvä kal-siumin ja magnesiumin osalta. Kuiva-ainesatoa tuli n. 4700 kg ka/ha. Härkäpapu onkin mie-lenkiintoinen kasvi säilörehu-seoksissa, mutta yksi rajoittava tekijä on sen korkea siemen-kustannus. Muualla Suomessa härkäpapua on myös kasvatettu

puhdaskasvustoina säilörehuksi ja tällöin sen siemenmäärä on ollut n. 250 kg/ha.

Kaisa MatilainenPellot Tuottamaan- hankeProAgria Pohjois-Karjala

14 pelto ja kasvi

Pellot tuottamaan – hankkees-sa toteutettiin kasvukaudella 2012 koe, jossa tutkittiin mesi-kasveja sisältävän nurmiseoksen houkuttelevuutta pölyttäjähyön-teisille ja pölyttäjien vaikutusta alsikeapilan siemensatoon. Ko-keessa oli mukana kaksi tilaa, joista toinen sijaitsee Joensuun Heinävaarassa ja toinen Polvi-järven Sotkumassa. Heinävaa-ran tilalla nurmiseoksessa oli al-sike- ja valkoapilaa ja Sotkuman tilalla lisäksi puna-apilaa ja pe-rustamisvuonna 2011 myös hu-najakukkaa päällyskasvina.

Nurmet perustettiin vuon-na 2011 ja seuraavana vuonna

Mesikasveja ja mehiläisiä

Kasvusto oli erittäin houkuttele-vaa kimalaisille, perhosille, mehi-läisille ja kukkakärpäsille.

Kuvassa asiantuntija Lauri Ruottinen Hunajaluotsi Oy:stä.

suoritettiin varsinainen koetoi-minta. Koetta toteuttamaan otet-tiin asiantuntijaksi Hunajaluotsi Oy. Hunajaluotsin asiantuntija Lauri Ruottinen on alallaan tun-nettu, pitkän linjan mehiläistut-kija, ja hänen avullaan koe ete-nikin mallikkaasti. Pölyttäjien määrää laskettiin ns. linjalasken-noilla, jotka toteutettiin tiloilla ennalta määrätyllä aikavälillä. Pölyttäjien läsnäolon merkitys-tä puolestaan tutkittiin siten, että osa kasvustosta peitettiin verkoil-la, jotka estivät pölyttäjien pää-syn kukkiin.

Pölyttäjä töissä

Kokeen tuloksena voitiin ha-vaita, että kasvusto oli heinä-kuun loppupuolella 2012 erit-täin houkuttelevaa kimalaisille, perhosille, mehiläisille ja kuk-kakärpäsille. Kimalaisten mää-rä laskentajaksolla 13.–30.7. oli keskimäärin 0,63 yksilöä/m, per-hosten 0,32 yksilöä/m ja kukka-kärpästen 0,23 yksilöä/m. Me-hiläisten keskimääräinen esiin-tymistiheys oli kesän aikana 3,4 yksilöä/metri. Vaakapesätietojen mukaan muualta tulevan mesi-sadon aletessa, siirtyivät mehi-läiset koealoillemme ja niiden

tiheys oli kesäkuun lopussa pe-räti kymmenkertainen muihin pölyttäjähyönteisiin verrattuna. Lisäravinto on siis loppukesäl-lä todella tarpeen mehiläisille. Syksyllä kukkivien mesikasvien avulla voidaan jatkaa meden

keruuaikaa ja siten lisätä huna-jan tuotantoa, sillä useimmiten pesillä olisi keruukykyä vielä pitkälle luontaisen satokauden päättymisen jälkeenkin.

Siementuotantokintarvitsee pölyttäjiä

Alsikeapilan siementuotan-non kannalta kokeessa voitiin havaita, että pölyttäjillä on suu-ri merkitys siementuotannossa. Pölyttäjille avoimilla koeruu-duilla kukista pölyttyi ja tuot-ti siementä keskimäärin 54,7 % kukista. Vastaavasti hyön-teisverkolla peitetyillä koeruu-duilla siementä tuotti ainoas-taan 25 % kukista. Pölyttäjistä eristettyjen koeruutujen kukki-en siementuotanto oli erittäin epätasaista, mikä kertoo hyvän pölytyksen olevan ratkaisevaa siemensadon tasaisen tuleentu-misen kannalta.

Erityiskiitos kokeen onnistu-misesta kuuluu koetiloillemme. He tekivät valtavan työn laski-essaan hyönteisiä ja kukkien siemeniä! Varmasti haastavaa työtä, kun osalla laskettavista kohteista on siivet. Kiitos myös Ruottisen Laurille, joka teki erinomaista työtä hankkeem-me parissa. Hänen laatimansa raportti on ladattavissa koko-naisuudessaan hankkeen netti-sivuilta, osoitteesta www.proag-riapohjois-karjala.fi/hankkeet. Sivupalkista valitsemalla Pel-lot tuottamaan –hankkeen pää-see tutustumaan myös lukuisiin muihin hankkeen aikana laadit-tuihin yhteenvetoihin ja materi-aaleihin.

Sanna-Mari Hartikainen Pellot tuottamaan –hanke ProAgria Pohjois-Karjala

15yritys

Etelä-Savossa ja Keski-Suomes-sa on käynnistynyt maakuntien yhteinen hanke Mahdollisuute-na maisema, MaMa. Hankkeen tavoitteena on sekä turvata että edistää maaseutumaiseman ominaispiirteiden ja maatalo-usalueiden luonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä Etelä-Savossa ja Keski-Suomes-sa. Hankkeella halutaan lisätä maaseutumaiseman arvostusta sekä innostaa maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan maisemaa ja luonnon moni-muotoisuutta maaseudulla.Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja keinoja maa-talousalueiden luonnon mo-nimuotoisuuden ja maiseman hoidossa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään ja edelleen ke-hittämään maatalousympäristön hoitamiseksi ja hyödyntämisek-si jo tehtyjä toimenpiteitä sekä luotuja kulttuurimatkailureittejä ja verkostoja. Hankkeessa koh-dennetaan toimenpiteitä erityi-sesti arvotetuille maisema-alu-eille, inventoiduille valtakun-nallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueil-le, arvokkaille perinnebiotoo-peille, Natura 2000 -verkoston kohteille. Myös maisema-alu-eille levinneet vieraslajit ovat toimenpiteiden kohteena.

Hankkeessa:- järjestetään neuvontaa ja tie-dotusta- laaditaan laaja-alaisia hoito/kehittämissuunnitelmia- kerätään ajan tasalla olevaa tietoa kohteista ja alueista- tuotetaan esitemateriaalia - räätälöidään tapauskohtaisesti alueiden hoitoa - luodaan paikallisia tai alueel-lisia yhteistyöverkostoja - hyödynnetään erilaisia hoidon rahoitusmalleja- edistetään maiseman ja arvok-kaiden luonto- ja kulttuurikoh-teiden hyödyntämistä yritystoi-minnassa-selvitetään ja siirretään tietoa ja hyviä käytäntöjä mm. ruotsa-laisen kulttuurimaiseman hyö-dyntämisestä osana maaseutu- ja kulttuurimatkailua

Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2013-31.12.2014. Hanket-ta rahoittavat Euroopan maa-seudun kehittämisen maatalo-usrahasto ja Etelä-Savon ja Kes-ki-Suomen Ely-keskukset.

Lisätietoa: Mama projektipäällikkö Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 0400 875 326 ja luonnonhoidon-neuvoja Saara Ryhänen p. 040 4868 237, MKN maisemapal-velut, Etelä-Savon Maa- ja koti-talousnaiset.

MaMa on käynnistynyt

Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan maaseutuyrittäjyyt-tä, etenkin matkailu-, maisemanhoito- ja maatalousyrittäjyyttä sekä maaseudun urakointia. Hankkeella luodaan uusia maise-manhoitoverkostoja, yhdistetään kohteita ja tekijöitä toisiinsa. Hankkeen avulla etsitään yrittäjille sopivia hoitokohteita ja yh-teistyökumppaneita.

Suomalainen yrityspalvelujär-jestelmä on selvitysten ja yrittä-jien kokemusten mukaan moni-mutkainen ja sirpaleinen. Yritys-Suomi -palvelukokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on ollut koota yritystoimintaa ja elinkei-nojen kehittämistä tukevat yri-tyspalvelut asiakaslähtöisemmin tarjottaviksi kokonaisuuksiksi. Yritys-Suomi kokoaa yrityspal-velut yhteen, yhden Yritys-Suo-mi-brändin taakse. Yritys-Suo-mi-palveluiden tavoitteena on, että yritykset, yrityksen perus-tajat ja yrittämisestä kiinnos-tuneet saavat yrityspalvelui-ta tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mah-dollisimman vaivattomasti sa-man toimintamallin pohjalta. Yritys-Suomi-palveluita tarjotaan kolmen palvelukanavan kautta: 1 . Y r i t y s -Suomi - ve rkos -ton seudullisissa yrityspal-veluissa kasvokkain tarjotta-vat palvelut (yritysneuvojat), 2. Verkon kautta tarjottava Yri-tyssuomi.fi -verkkopalvelu sekä 3. Puhelimitse tarjottava Yritys-Suomi -puhelinpalvelu. Puhe-linpalvelusta asiakkaat voidaan ohjata seudullisten palvelu-jen tai verkkopalvelujen piiriin. Yritys-Suomen palveluiden ke-hittämisestä vastaa Työ- ja elin-keinoministeriö hallinnonalan organisaatioineen ja sidosryh-mineen. Maanlaajuisen Yritys-Suomi -verkoston muodosta-vat ELY-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro, Keksintösää-tiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Tekes, Tulli sekä Verohallinto. Lähellä asiakasta tarjolla olevi-en asiantuntijapalvelujen kan-nalta olennainen osa toimintaa on verkostossa mukana olevat, lähes 70 paikallisesti koottua Seudullista yrityspalvelua.

Yritys-Suomi seudulliset yrityspalvelut

Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtai-sen yrityspalvelun verkostoa. Yritys-Suomi seudullinen yritys-palvelu on koko maan kattava verkosto, joka palvelee asiak-kaitaan laaja-alaisen neuvon-nan, yritystoiminnan perustami-sen ja aloittamisen sekä yrityk-sen liiketoiminnan kehittämisen kysymyksissä.

Seudullinen yrityspalvelu pe-rustuu valtion, kuntien ja mui-den alueen yrityspalveluorgani-saatioiden väliseen sopimuksel-

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli puh. 045 341 6990 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Yritys-Suomi tarjoaa - tietoa, rahoitusta ja kontakteja yrityksellesi

liseen kumppanuuteen. Tähän mennessä jo 68 seutua on sol-minut uuden yrityspalveluso-pimuksen ja sitoutunut kehittä-mään yhteistyötä edelleen Yri-tys-Suomi toimintamallin mu-kaisesti ja Yritys-Suomi –tun-nusta hyödyntäen. Tavoitteena on ollut selkeyttää eri toimijoi-den rooleja palveluverkostossa, työn- ja vastuunjakoa sekä toi-mintamallin kehittämisen seu-dullista koordinaatio- ja veto-vastuuta. Tavoitteena on, että koko verkoston asiantuntemus ja palvelut voidaan ottaa asiak-kaan tarpeiden mukaan ja asi-akkaan kannalta myös helposti käyttöön. Toimijoiden yhteiset tavoitteet ja aiempaa tiiviimpi yhteistyö on yksi onnistumisen avaintekijä.

Keskeisiä toimijoita verkos-tossa ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, ELY-keskukset, TE-toimistot, Finn-vera, ProAgria keskukset sekä Uusyrityskeskukset. Yhteistyös-sä ovat mukana myös yrittäjä-järjestöt, kauppakamarit, op-pilaitokset, Leader-toiminta-ryhmät sekä erilaiset yrityspal-veluhankkeet. Yritykset saavat verkostoyhteistyön kautta neu-vontaa, asiantuntijapalveluja, koulutusta, kehittämis- ja rahoi-tuspalveluita sekä työvoimapal-veluja. Erityisesti tavoitteena on edistää uusien yritysten syntyä, tukea yritysten kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä.

ProAgria seudullisen yrityspalvelun verkostossa

ProAgrian vastuualueena

seudullisen yrityspalvelun ver-kostossa on erityisesti maaseu-tualueilla toimintaansa harjoit-tavien mikroyritysten, yrityksen perustajien sekä monialaisten maatilojen palvelutarpeiden tyydyttäminen. Seututoimijoi-den yhteistyön kautta pystytään myös ProAgrian asiakkaille tar-joamaan koko verkoston moni-puolinen erikoisosaaminen ja erilaiset palvelut. ProAgria Kes-kukset tuottavat Manner-Suo-men maaseutuohjelman rahoit-tamana sekä toimiville että al-kaville yrittäjille palvelun, mikä mahdollistaa yrittäjän kanssa yhdessä tehtävän kehittämis-mahdollisuuksien ja tarpeiden arvioinnin sekä neuvontayhteis-työn joustavan käynnistämisen. Tarvearvioinnin perusteella rää-tälöidään asiakkaan tilantee-seen parhaiten soveltuva palve-lukokonaisuus. Toimintatavasta on saatu asiakkailta ja sidosryh-miltä erittäin hyvä palaute.

ProAgrian yrityspalvelut tar-joaa monipuolisen valikoiman yrityssuunnittelun ja johtamisen asiantuntijapalveluja. Asiakkaat ovat useimmiten merkittävässä muutostilanteessa, investoimas-sa, suuntaamassa toimintaa uu-delleen kehittämällä uusia tuot-teita tai toimintaa, hakeutumas-sa uusille markkinoille, perus-tamassa yritystä tai valmistautu-massa sukupolvenvaihdokseen. Ulkopuolinen asiantuntija tuo muutostilanteen suunnitteluun ja toteutukseen yrittäjän tueksi oman ja verkostonsa osaami-sen.

Hannu HeikkiläProAgria Keskusten liitto

Yhteyshenkilöt seudullisissa yrityspalveluissa:ProAgria Etelä-Savo: Pekka Häkkinen p. 0400 381 432 ProAgria Pohjois-Karjala: Johanna Rinnekari p. 040 301 2441 ProAgria Pohjois-Savo: Heli Sulola p. 040 672 0597Lisäätietoa saa: www.yrityssuomi.fi

16 ympäristö

RAE-hankkeessa teht i in vuonna 2012 lähes 170 tila-käyntiä Itä-Suomen alueella. Näiden pohjalta yleisimmät toimenpidesuositukset maati-loille ravinteiden käytön tehos-tamisessa ovat apilapitoisten nurmien lannoituksen vähentä-minen, apilan ym. palkokasvi-en käytön lisääminen, lietteen sijoittaminen peltoon, peltojen kalkitus ja kasvien ravinnetar-peen mukainen lannoitus. Tois-tuvasti veden vaivaamia aloja on suositeltu jätettäväksi pysy-västi nurmipeitteiseksi.

Ympäristötuen erityistukiso-pimuksista on myös keskusteltu lähes joka tilalla, vaikka uuden ohjelmakauden tukimahdolli-suudet eivät ole vielä selvillä. RAE-hankkeen tiloilla yleisim-

mät erityistukisopimukset ovat lietelannan sijoittaminen pel-

toon, perinnebiotoopit ja luo-muviljely. Eniten hankkeen vil-

Ravinteiden tehokkaampi käyttö kiinnostaa viljelijöitä

RAE-hankkeen neuvojat perehtyvät maan kasvukuntoon lapio-diagnoosin avulla.

Tulossa pellonpiennarpäiviä:

29.4. Rääkkylässä Lannasta kaikki hyöty irti - lannan separoin-tinäytös ja biokaasuauto, klo 10-13 Maatila Henri Makkonen, Huhmarentie 125Kesäkuussa Pohjois-Savossa (mm. rantalaidunnus ja maan kas-vukunto)Elokuussa Polvijärvellä (mm. seoskasvustoja, valkuaiskasveja, rantalaidunnus)Seuraa RAE-hankkeen nettisivuja: rae.savonia.fi

RAE Ravinnehävikit euroiksi –hanke järjesti biokaasutukses-ta ja jäännöksen peltokäytöstä

kiinnostuneille tiloille ajankoh-taisen teemapäivän 15.3. Juval-la. Juvan Bioson Oy, Suomen

Tutustumista lantaa hyödyntävään biokaasulaitokseen

Juvan Bioson Oy:n laitosvierailulla esittelijänä toimi maatalousyrittäjä Petri Turakainen, itsekin laitoksen osakas.

Maatalousyrittäjä Ville Kääriäinen kertoi käytännön kokemuksiaan sekä kaasutusjäännöksen viljelykäytöstä että lannan ja kaasutusjään-nöksen kuljetuslogistiikasta.

suurin maatilakokoluokan bio-kaasulaitos hyödyntää lantaa ja muuta maatalousperäistä mate-riaalia. Osakkaina on noin 20 juvalaista tilaa. Syötteitä laitok-selle tuodaan nauta- ja kanati-loilta sekä kasvihuoneelta. Eräs osakkaista on maatalousyrittäjä Ville Kääriäinen, joka toimit-taa laitokseen naudanlantaa ja käyttää kaasutusjäännöstä omil-la pelloillaan. Hän kertoi käy-tännön kokemuksiaan sekä vil-jelystä että lannan ja kaasutus-jäännöksen kuljetuslogistiikas-ta. Myönteisinä puolina viljelijä on todennut mm. liukoisen ty-pen lisääntymisen puolella ver-rattuna pelkkään kaasuttamatto-maan karjanlantaan sekä jään-nöksen nopean imeytymisen maahan.

Päivän aikana kuultiin myös

asiantuntijoiden Hanne Soini-sen (Mikkelin AMK) ja Sari Ii-vosen (Ruralia, Helsingin yli-opisto) tuoreita tutkimustulok-sia liittyen biokaasulaitoksen kannattavuuteen sekä kaasutus-

jäännöksen ravinnearvoihin ja soveltuvuuteen eri kasvilajien viljelyssä.

Saara RyhänenProAgria Etelä-Savo

Maa- ja kotitalousnaiset

RAE-hanke järjesti yhdessä Viinijärven-Heposelän vesien-

hoitoryhmän, Suomen metsä-keskuksen ja Sotkuman osakas-

kunnan kanssa valuma-alue-kunnostukseen liittyvän tilai-suuden Polvijärvellä 21.2.2013. Tilaisuuteen osallistui 65 henki-löä. Osallistujat edustivat mm. osakaskuntia, kyläyhdistyksiä, ranta-asukkaita sekä RAE-hank-keessa mukana olleita viljeli-jöitä. Tilaisuudessa käsiteltiin Polvijärven kunnostussuunni-telmaa, kuormitusselvityksiä ja maatalouden toimenpiteitä.

Polvijärven nimikkojärven kunnostus etenee oman yh-distyksensä Pro Polvijärvi ry:n avulla. Yksi tärkeä toimenpi-de oli Polvijärvi-Joensuu siirto-viemärin toteutuminen kesäl-lä 2012, jonka jälkeen Polvi-järven kunnan jätevedet eivät

enää kuormita järveä.Karelia-ammattikorkeakou-

lu teki viime vuonna Polvijär-vestä Viinijärveen laskevalle Viinijoelle kuormitusselvitys-tä. Vesinäytteiden perusteella ylempänä sijaitseva Polvijärvi kuormittaa edelleen alempana olevaa Viinijärveä. Selvityksen mukaan Viinijoen lähivaluma-alueelta löytyi puroja, joiden kuormitus oli muita suurem-pi ja joihin kannattaa keskittyä valuma-aluekunnostuksissa.

Vasta pari vuotta vanha Rii-hilahden kosteikko toimi jo nyt ravinnesiepparina. Iso-Reuh-ka-järven rannalla sijaitsevan kosteikon valuma-alue on 240 hehtaaria, josta peltoa on 76

hehtaaria. Savonia - ammatti-korkeakoulu seuraa RAE-hank-keen tukemana mm. kostei-kon ravinteiden pidätyskykyä, sameutta, väriä ja kiintoainepi-toisuutta. Viime kesän tulosten perusteella kosteikko onnistui pidättämään ravinteita (typpi ja fosfori) sekä kiintoainesta. Riihilahden kosteikko oli yksi hankkeiden järjestämän Kos-teikkopäivän retkikohteista vii-me kesänä.

Tilaisuuden esitykset löyty-vät: www.ymparisto.fi/pka/ve-sienhoito > Tilaisuudet, hank-keet, suunnitelmat ja selvityk-set > Vesistöt paremmiksi Vii-nijärven-Heposelän alueella, 21.2.2013.

Vesistöt paremmiksi Viinijärven - Heposelän alueella

Riihilahden kosteikko pysäytti jo toisena vuotenaan typpeä, fos-foria ja kiintoainesta ennen kuin ne kulkeutuvat järveen.

jelijöitä kiinnosti edellä mainit-tujen lisäksi kosteikot sekä suo-javyöhykkeet.

Ensi vuonna RAE- hankkees-sa mukana oleville tiloille teh-dään toinen tilakäynti, jossa arvioidaan tiloille annettujen toimenpidesuositusten toteu-tumista ja jatkotoimenpiteitä. Etenkin lannan käsittelyn ja le-

vityksen logistisiin ja teknisiin ratkaisuihin tarvitaan edelleen lisää tutkittua tietoa erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan ja päätöksen teon tueksi. Savonia-ammattikorkeakoulu ja MTT kehittävät osaltaan uusia työ-kaluja kustannuslaskentaan ja käytännön toteutukseen.

Lisätietoja: rae.savonia.fi

17ympäristö

Saimaan ja Pielisen vesillä kulkee tänä kesänä Olavi – lai-van vanavedessä vesikiertue. Vesikiertue pysähtyy 22 eriko-koisessa satamassa pääosin Poh-jois-Karjalassa, mutta piipahtaen myös Pohjois- ja Etelä-Savossa.

Vesikiertueen järjestää Maa-seudun Sivistysliiton Joensuun Kulttuuriyhdistys yhdessä usei-den kumppanitoimijoiden kans-sa. Rae-hanke on mukana seit-semässä kiertueen tilaisuudessa Pohjois-Karjalassa ja kahdessa Pohjois-Savossa. Rae -hank-keesta on esillä tietoa viljelijöil-le ravinteiden tehokkaasta käy-töstä ja kuluttajille maatalouden vesiensuojelusta.

Vesikiertueella on sopivas-

Rae-hanke mukana kesän vesikiertueella

TEHDAS TARJOAA KEVÄÄN TUOTANNOSTA

N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143N143 T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T173T17359.900 77.900���������������������������������������

����������������������������������� ����������������������������������

���������������������������������������

��������������

TERVETULOA KAUPOILLE LÄHIMPÄÄN VALTRA-PISTEESEEN.

KYSYMYÖSMUITAETUJA!

UO ANNOS

60 KPLHITECH-MALLIA* NETTOHINTAAN.

* TARJOUS KOSKEE MALLEJA T173H JA N143H

Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy���������������������������������������������������020 45 501 ����www.valtra.fi

Kysy lisää!

����

����

���

������������

�����

sa suhteessa taidetta, viihdet-tä, asiaa ja yhdessäoloa. Laivan mukana kulkeva keittiö villeine luonnonruokineen, tunnelmal-

linen orkesteri ja raikas ohjel-maryhmä takaavat iloisen syk-keen vesikiertueella.

Tule vesikiertueelle tapaamaan Rae-hankkeen toimijoita!

ti 2.7. Nurmes pe 5.7. Vuonislahti, Lieksala 6.7.Juuka, Saaristolaismarkkinatke 17.7. Heinoniemi, Kiteeto 18.7. Rääkkyläla 27.7. Niittylahti, Joensuusu 4.8.Liperipe 16.8. Tuusniemisu 18.8. Juankoski

Tarkemmat aikataulut ja lisätiedot: www.vesikiertue.fi

Ennen testaukseen saapumista:* Pese kasvinsuojeluruisku puhtaaksi* Säiliöön laitetaan puhdasta vettä n. 300 litraa

Ruiskuissa pitää olla:* Painesuodatin* Tippumisenestoventtiilit* vähintään 15 litran puhdasvesisäiliö mahdollisten roiskeiden pesemiseen iholta

Tee ajoissa kasvinsuojeluruiskujen testaukset

ProAgria Pohjois-Karjalan ruiskujen testaukset:

21.-22.5. ja 11.-12.6. eteläinen osa, testaajana Jari Lipiäinen10.-13.6. pohjoinen osa, testaajina Eero Laakkonen ja Arvo Piippo. Varmista että ruiskut on testattu hyvissä ajoin, varaa aika heti, tai viimeis-tään 10 päivää ennen alueesi päivämääriä.

Ajanvaraukset: Pirita Hahtonen p. 040 301 2464 Testausaikoja on varattavissa eteläisessä osassa tunnin välein klo 9 tes-tauspäivinä ja pohjoisosassa puolen tunnin välein klo 9 alkaen.Varauksen yhteydessä saat tietoon myös testauspaikan.

Nyt kesällä ovat vuorossa vuonna 2008 testatut kasvinsuoje-luruiskut. Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

18

www.ajuri.fi, johanna.rinnekari@proagria.fi , p. 040 301 2441 pirjo.korjonen@proagria.fi, p. 040 301 2417

Pohjois-Savo

13.4. Kotitekoiset makkarat kurssi Sonkajärvi Mansikkavirran koulu 20.4. Gluteeniton leivonta, Lapinlahti Sirkka Toi-vainen, ilmoittautumiset 0400 523 292 22.4. Juuston juhlaa -kurssi Ranta-Toivala, Kuo-pio, Ilmoittautumiset Seija Rissanen p. 0400 587 784 Lasten iltapäiväkerho toimintaa, välipalan val-mistusta, eIltapäivä -hankkeessa, Toukokuu 4.5. Villiinny viljasta -ruokakurssi Leppävirta. Il-moittautumiset Raija Ikonen 040 567 2275Kaikille avoin katuruokakilpailu 13.5. Suunnittele helposti syötävä katuruoka-annos tai -tuote. Kilpailu sulkeutuu 29.5. Valtakunnallinen kalastuspäiväKesäkuu 11.6. Impin suvikuntoilutapahtumat Makumatka maaseudulle -ruokamatka27.6. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlat Tammenrannan kesäteatterissa. Juhlakahvit ja teatteriesitys Kaunis VeeraHeinäkuu 27.-28.7. Kuninkuusravit: vastuu ruokahuollosta toimihenkilöiden sekä talkoolaisten voiminElokuu 30.-31.8. Elonkorjuujuhlat Kuopion torilla Makumatka maaseudulle –ruokamatka Valtakunnallinen 80-vuotisjuhlatempaus: Jae-taan auringonkukkia taajamien ja kaupunkien naisille elo-syyskuun vaihteessaMehuasematoiminta alkaa, ajanvaraus p. 020 747 3686 (klo 8-14)Syyskuu 6.-8.9. Kalaryssäys Kuopion satamatorilla Syystoritapahtuma Iisalmen torilla Mehuasematoiminta jatkuu, ajanvaraus p. 020 747 3686 (klo 8-14)

5.5. Juhlaleivonnaisia noutopöytään – kurssi Ju-van Kirkonkylällä Kesäkuu Aika kylvää kampanjan auringonkukat! Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Yhdistys-kirje 2/2013 MaMa –hankkeen maisemasuunnittelu alkaa yh-teistyössä asukkaiden, maanomistajien ja kun-nan kanssa valitulla ensimmäisellä alueella Ete-lä-SavossaElokuu Auringonkukka –kampanjan tapahtumatSyyskuu 7.-13.9. Ruskamatka I kolmen valtakunnan Lappiin10.-16.9. Ruskamatka II kolmen valtakunnan Lappiin Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtu-mat alakoululaisille Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Yhdistys-kirje 3/2013

Pohjois-Karjala

Toukokuu3.-5.5. Pyhä Koli – Hyvä Olo, Sokos Hotel Koli7.5. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 18.5. Kevätkiekaus, Kukkola Joensuu 29.5. Alueellinen Ravitsemuspäivä, JoensuuKesäkuu 5.6. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 4.-5.6. Villivihanneskasvikurssi, Männikkölän Pirtti Nurmes 7.-8.6. Silva Metsänäyttely, Joensuu 13.-15.6. Pohjois-Karjala SenaatintorillaHeinäkuu 4.-6.7.Masva Pisnessmatka Etelä-Pohjanmaalle20.7. Piiroofestivaali, Ilomantsi Elokuu 30.8.-1.9. Kauhajoen Ruokamessut 31.8. Syyssatoa Kukkolssa, Joensuu Syyskuu 20.-21.9. Ruisleipäkurssi, Liperi 28.9. Liperin LeipäpäiväIlmoittautumiset, lisätiedot:

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etuni-mi.sukunimi@proagria.fiHuhtikuu25.4. Leivotaan gluteenitonta –kurssi Mikkelin Anttolassa 27.4. Pidot ennen vanhaan ja nyt –kurssi KangasniemelläToukokuu 2.5. ProAgria Etelä-Savon kevätkokous, Kerimäki hotelli herttua 2.5. Veikeä vilja, kiva kuitu –tapahtuma Puumalan seurakunnan perhekerhossa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

Etelä-SavoKasvintuotan-to- ja talous-neuvojaksi on nimitetty ag-ro logi Päiv i Hulkkonen. Hänen toimi-alueinaan ovat Joroinen, Kerimäki ja Savonlin-na, puhelin 040 1618 290.

Pohjois-SavoMika Repo, ag-rologi, agrono-mi MMM aloitti kehitysjohtaja-na, vastuualu-eena palvelu-toiminnan ke-hit täminen ja verkostojen ra-kentaminen. Puhelimitse Mikan tavoittaa numerosta 043 825 2679.

An i t a Oks -man, agrolo-gi AMK aloitti rehuntuotan-to- ja ruokin-nan asiantun-tijana Koillis-Savon alueel-la, toimipiste Nilsiässä. Puhelimitse Anitan tavoittaa numerosta 043 825 1219.

Liisa Pietikäi-nen, agrolo-gi AMK, FM aloitti puutar-ha-alan asi-antuntijana, alueena koko Pohjois-Savo, toimipiste Kuopiossa. Puhelimitse Liisan tavoittaa numerosta 0400 375 583.

Henkilöstöuutisetsähköpostit etunimi.sukunimi@proagria.fi

Agrologi Hannu Hämäläinen menehtyi äkillisesti sairauskoh-taukseen 16.3.2013 hiihtolen-killään Kuusamossa. Hän oli kuollessaan 60-vuotias.

Hannu Hämäläinen teki työ-uransa maatalouden ja maa-seudun neuvonta- ja kehittä-mistehtävissä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Hän kasvoi maatilalla Kerisalonsaaressa Joroisissa ja valmistui agrologiksi Hyvin-kään maatalousopistosta 1984. Juuret olivat syvällä savolaises-sa maassa ja halu päästä maa-talouden edistämistyöhön ko-tiseudulle oli vahva. Ensim-mäinen työpaikka oli Kuopion läänin maatalouskeskuksessa piiriagrologina Leppävirralla. Vuonna 1986 toimialue muut-tui Rautalammille ja 1990 Hannu Hämäläinen siirtyi pii-riagrologiksi kotikuntaansa Jo-roisiin. Sanotaan, että kukaan ei ole profeetta omalla maal-laan, mutta osaamisellaan,

vahvalla sitoutumisellaan työ-hönsä ja palavalla halulla aut-taa maatalousyrittäjiä tuotan-tonsa ja taloutensa kehittämi-sessä, Hannu Hämäläinen oli alueella pidetty ja arvostettu neuvoja. Osana neuvojan työ-tä oli järjestötoiminta ja Han-nu Hämäläinen toimi Joroisten maatalousseuran sihteerinä ja RaJuPuSu –Leaderyhdistyksen johtokunnan jäsenenä. Han-nu Hämäläinen osallistui myös muiden yhteisten asioiden hoi-tamiseen mm. Joroisten lukion johtokunnassa.

Vuonna 2000 Hannu Hämä-läinen muutti perheineen Mik-keliin ja tehtävät maatalouden neuvontaorganisaatiossa muut-tuivat laajemmiksi esimies- ja kehitystehtäviksi. Suhde asiak-kaisiin, maatilojen isäntiin ja emäntiin, säilyi kuitenkin vah-vana. Työuransa loppuun saak-ka Hannu Hämäläinen teki maatiloille mm. viljelysuun-nitelmia, EU-tukineuvontaa ja

veroneuvontaa. Viime aikoina mukaan tulivat entistä katta-vammin maatilayritysten joh-tamisen kehittäminen ja mm. yhtiöittämisratkaisujen suun-nittelu. Niin asiakas- kuin ke-hitystyössä Hannu Hämäläisen vahvuutena olivat laaja-alainen tuotanto- ja talousosaaminen sekä maatilojen tuki- ja vero-tussäädösten hallinta. Lähel-lä sydäntä oli kasvintuotannon

kehittäminen ja eteläsavolais-ten peltojen tuottavuuden pa-rantaminen. Lukuisten kehit-tämishankkeiden, koulutusten ja salaojanäytösten järjestämi-nen kuului tähän työhön. An-sioistaan Hannu Hämäläiselle myönnettiin SVR 1. luokan mi-tali kultaristein.

Hannu Hämäläisen moni-puolisia taitoja olivat myös ra-kentaminen ja atk-osaaminen. Mm. maatalousnäyttelyiden ra-kentamisessa noita kirvesmies-taitoja tarvittiin ja työtunteja ei aina laskettu, kun asiat piti saa-da valmiiksi. Atk-asioissa Han-nu Hämäläinen toimi ProAgria Etelä-Savossa vastuuhenkilönä ja hänellä oli paitsi teknistä tie-toa, myös henkilökohtainen tai-to käyttää atk-ohjelmia ja uusia sovelluksia työssään. Vaikeim-mankin toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvän ongelman hän rakensi nopeasti excel-taulukoksi, jotka työkaluina tulevat palvelemaan

neuvontaa vielä pitkään. Harrastuksista Hannu Hämä-

läiselle läheinen oli lentopallo. Myös työyhteisössä hänen tai-tonsa lajissa tunnettiin ja lukui-sia olivat ne lentopalloturnauk-set, joissa taitoja pelin ratkai-suhetkillä tarvittiin. Työssään Hannu Hämäläisellä oli monia vastuualueita ja työyhteisössä hän oli tukihenkilö, jonka no-pean ja yllättävän menettämi-sen olemme ottaneet raskain mielin vastaan. Elämänsä vii-me vuosina Hannu Hämäläi-nen pääsi kokemaan myös ukin roolin, joka hänelle oli erittäin tärkeä ja mieleinen.

Hannu Hämäläistä jäävät kaipaamaan puoliso, kaksi las-ta ja kaksi lapsenlasta sekä lu-kuisa sukulaisten, ystävien ja tuttavien joukko.

Heikki PahkasaloProAgria Eteä-Savo

Agrologi Hannu Hämäläinen In Memoriam

Etelä-Savo

Tapahtumat

19

Ruskamatkat Ruotsiin ja Norjan Lappiin 7.-13.9 ja 10.16.9

Kaunis Veera -teatteriesitys

To 27.6. klo 18.00 Tammenrannan kesäteatteri Kurkimäentie 12, Vehmasmäki, Kuopio

Ilmoittautumiset: Pe 7.6. mennessä info.pohjois-savo@proagria.fi tai puh. 020 747 3650 (8-15)Paikkoja rajoitetusti.

Pohjois-Savon maa- ja koti-talousnaisten 80-vuotisjuhla

Tervetuloa

Tilaisuuden alussa juhlakahvit ja juhlatervehdys

Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Heli Sulola, puh.040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

Pe-la 15. - 16.11. Tampereelle

Bussikuljetus:Kiuruvesi-Iisalmi-Kuopio-Suonenjoki-TampereVoit jo nyt ilmoittautua: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 (8-15). Matkan hinta määräytyy myöhemmin.Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Heli Sulola, 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savon maa- ja kotita-lousnaisten 80-vuotisjuhlamatka

Tervetuloa

Käynti käsityömessuilla ja valtakunnallinen 80-vuotisjuhla

Maa- ja kotitalousnaisten yh-distysten jäseniä haastetaan juhlavuoden kunniaksi kasvat-tamaan auringonkukkia.

Auringonkukka on erinomai-nen maisema- ja suojakasvi. Auringonkukkaa suositellaan kylvettäväksi ojien ja pelto-teiden varsille, metsänreunoi-hin ja myös avoimille pelloille. Kylvetään riveihin 50–60 cm:

n rivivälillä toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Siemeniä kylvetään noin 10 kpl/rivimet-ri. Kasvukorkeus 100 - 150 cm. Vähäinen peruslannoitus riit-tää.

Lajikkeeksi suositellaan mata-liin lajikkeisiin kuuluvaa Dwarf-lajiketta, se kasvaa noin 1 - 1,5 m korkeaksi. Lajike on hieman myöhäinen, mutta aikaisempia,

matalakasvuisia lajikkeita ei ole helposti saatavilla.

Kukat jaetaan elo- syyskuussa taajamien ja kaupunkien naisil-le juhlavuoden yhtenä tapahtu-manaLisätietoja järjestövastaavilta:Etelä-Savo: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fiPohjois-Savo: Sinikka Jokela p. 0400 571 643, sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fiPohjois-Karjala: Johanna Rinnekari, p. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fi

Auringonkukka vie viestin maaseudun naisilta

Maa- ja kotitalousnaisten 80v. juhlavuoden kampanja

Huomio peltojen ja kasvustojen kuntoonKesällä kokoonnumme useammalla pellolla. Aina ajankohtaiset pellon kasvukunto ja rakenne ovat ensisijaisina havainnoinnin kohteina. Opet-telemme, mistä erottaa hyvä- ja huonokuntoisen maan. Lisäksi tutkimme mm. erilaisia säilörehu-nurmia, laitumia, nurmipalkokasveja, hernekas-vustoja, syysruista ja valkomesikkää. ke 5.6. klo 10–13 Mikkelissä (Ristiina): Ilkka ja Suvi-Mari Suutari, Rasantie 52, 52340 Hangas-tenmaati 11.6. klo 10–14 Kerimäellä: Perttu Muhonen, Niittylahdentie 41, 58150 Makkolake 7.8. klo 10–14 Haukivuorella: Harjun Luomu Oy, Lemettiläntie 36, 51600 Haukivuori

Pellonpiennarpäivä luomuvihannestilalla Tule havainnoimaan ja pohtimaan viherlan-noitusta, maan kasvukuntoa ja muita onnis-tuneen luomuvihannesviljelyn edellytyksiä. to 11.7. klo 10–13 Mikkelissä: Veli Rahikainen, Marttilantie 1, 51130 VanhamäkiKonetyönäytös nurmen lopetukseenNurmen päättömuokkaukseen ja rikkakasvi-en hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksessä, jossa tavoitteena muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen.pe 12.7. klo 10–15 Juvalla: Wehmaan Kartano, Pieksämäentie 234, 51900 Juva

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittaudu kah-vitusten vuoksi viimeistään 5 päivää ennen ti-laisuutta Arja Nykäselle p. 0400 429 089, arja.nykanen@proagria.fi

Valkuaiskasvimatka Viroon 21.–23.7.Lähde mukaan tutustumaan virolaisiin palko-kasviviljelmiin ja saamaan uusia ideoita valku-aiskasvien viljelyyn ja rehukäyttöön. Virossa pal-kokasvit ovat oleellinen osa sekä nurmissa että puitavissa kasvustoissa. Käyntikohteet ovat mai-don- ja lihantuotantotiloja sekä Kuusikun tutki-musasema.Matkaohjelma ja hintatiedot: www.proagria.fi/es/lihatilanskarppi tai www.proagria.fi/es/maitotaitoLisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 6.5.2013 mennessä: Arja Nykänen p. 0400 429 089, arja.nykanen@proagria.fi

Tervetuloa!

Tilaisuudet järjestää: ProAgria Etelä-Savo ja hankkeet MaitoTaito ja Lihatilan skarppiohjelma ja Ruralia-instituutin Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hanke sekä MTT:n EKOkas-hanke.

Tapahtumat löytyvät myös internetistä www.proagria.fi/es -> Tapahtumat

Etelä-Savossa tapahtuu kesälläkinproagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

20

������������������������������������������������������������

ProAgria Pohjois-Savo ry uu-distaa organisaatiorakenteensa asiakasryhmäkohtaisiin palve-luryhmiin. Organisaatioraken-teen muutos liittyy ProAgria -järjestön valtakunnalliseen pal-velujen uudistustyöhön. Järjes-tely yhdenmukaistaa ProAgria Pohjois-Savon organisaatiora-kennetta muiden suurimpien

ProAgria keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Muu-toksen tavoitteena on vahvistaa asiantuntijapalvelujen osaamis-tasoa ja asiakaskeskeisyyttä. Sa-manaikaisesti päivitämme hen-kilöstön nimikkeistön neuvojis-ta asiantuntijoiksi. Tehtävänku-vat, palvelu- ja tuotevastuut täs-mentyvät syksyyn mennessä.

Asiantuntijamme ja palve-lumme ovat käytössäsi normaa-listi koko ajan. Voit ottaa yh-teyttä suoraan asiantuntijoihim-me tai tuttuihin yhteyshenki-löihin. Nettisivuiltamme www.proagria.fi/ps löydät tarvittavat yhteystiedot. Siellä on myös linkki valtakunnalliseen asian-tuntijahakuun

ProAgria Pohjois-Savon uusi organisaatio astuu voimaan 1.5.2013

Kotieläin palvelut Kuopion seutu Milja Heikkinen Savolainen Risto God Ahti Heikkinen Pentti Hujanen Tuija Hytönen Anne Jokela Sinikka Jäntti Arja Karhu Eeva-Kaisa Karhunen Erja Korhonen Pirkko Laakkonen Eero Oksman Anita Pasanen Tapio Rossi Anu Rytkönen Sirpa Saastamoinen Seija Tuominen Pirkko Turpeinen Eveliina Wahlroos Heli

Ylä-Savo Tarja Pirkkalainen Harakka Irja Hentilä Venla Hiltunen Jukka Jaukkuri Heidi Julkunen Pirkko Jääskeläinen Marita Kauppinen Pirkko Kekäläinen Maija Kotilainen Eljas Kulin Jouko Laajalahti Kyösti Lappeteläinen Aija Moisanen Paula Murtola Terttu Mustonen Arja Mähönen Terttu Pieviläinen Aukusti Pikkarainen Juho Pirkkalainen Hannu Pitkälä Joakim Pylkkänen Anne Ruotsalainen Jukka Rönkkö Nina Saastamoinen Marja Saastamoinen Mikko Suutari Reino Valta Antti Zitting Panu

Kasvipalvelut Katri Kostamo OTO Mäkipää Hannu Leppänen Eeva Paunonen Heikki Piippo Arvo Pietikäinen Liisa

ASIAKAS

Hallintopalvelut Eronen Pirjo Parviainen Anna Kaisa Pöntinen Jaana Räsänen Sari Röynä Antero Varis Kati

Yritys- ja tilipalvelut Sulola Heli Lehtoaro Helena Louna Sanna Niskanen Marja Paavilainen Juhani Päivärinta Minna Rantonen Kirsi Räsänen Marjatta Sares Ilona

Katri Kostamo

Toimitusjohtaja

Matti Ollikainen Talous- ja hallinto, varatoimitusjohtaja

Tuomo Rissanen Markkinointi- ja myyntijohtaja

Mika Repo Kehitysjohtaja

Pohjois-Savon ruokakulttuu-riryhmä järjestää yhdessä yh-teistyökumppaneidensa kanssa kaikille avoimen katuruokakil-pailun. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja kehittää pohjoissavolaista ruokakulttuu-ria ja elävöittää Kuopion Elon-korjuujuhlien ruokatarjontaa. Kilpailulla saadaan Kuopion Elonkorjuutapahtumaan uusia makuja ja tuulia.

Uusi annos tai tuote

Kilpailussa tulee suunnitella helposti syötävä katuruoka-an-nos tai –tuote, joka soveltuu myytäväksi toreilla ja tapah-tumissa. Annos voi olla pika-ruokaa, näppiruokaa tai vaikka-

pa itse tehtyä makkaraa, mutta siinä pitää olla Pohjois-Savon ruokakulttuuriin kuuluvia raa-ka-aineita ja valmistustapoja kenties uudella tavalla tarjottu-na.

Raadissa mukana

Esiraati valitsee kilpailuun osal-listuvista ohjeista mielenkiintoi-simmat ja parhaiten myytäväksi soveltuvat, jotka testataan Sa-von ammatti- ja aikuisopistossa. Arviointiraati valitsee kumman-kin sarjan voittajat. Arviointi-raatiin kuuluvat keittiömestarit Ossi Lassila, Raimo Ryynänen ja Anssi Kantelinen, lehtori Si-nikka Määttälä, projektipäällik-kö Sari Väänänen sekä räppäri Timi Lexikon.

Kriteerit

Kilpailun arviointikriteereinä ovat raaka-aineitten pohjoissa-volaisuus, annoksen soveltu-vuus myyntituotteeksi sekä an-noksen maku, ulkonäkö ja uu-

tuusarvo. Kilpailijoille ilmoite-taan voitosta kesäkuun ensim-mäisellä viikolla. Sarjojen par-haat saavat julkisuutta ja mak-suttoman myyntipaikan Kuo-pion torilla Elonkorjuujuhlas-sa 30.- 31.8.2013, sekä lisäksi kunniakirjan ja Herkutellen Savossa –kirjan. Harrastajasar-jan parhaalla on mahdollisuus saada Ruokakulttuuriryhmän sparrausta myyntijärjestelyis-sä. Tarkemmat kilpailuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoittees-ta www.maajakotitalousnaiset.fi/pohjois-savoPohjois-Savon ruokakulttuuri-ryhmä edistää pohjoissavolais-ta ruokakulttuuria ja lähi - ja luomuruoan käyttöä sekä koko ruokaketjun toimijoiden yhteis-työtä ja verkottumista. Mukana ovat mm. Savonia amk, Savon ammatti - ja aikuis-opisto, Kuopion talouskoulu, MTK Pohjois-Savo, Savon Keit-tiömestarit, Pohjois-Savon Mar-tat ja ProAgria / Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset sekä eri ruokahankkeet.

Katuruokakilpailulla haetaan uusia makuja ja tuulia Kuopion Elonkorjuujuhlille

Valtakunnallinen nautapar-lamentti kokoaa Suomen nau-danlihantuottajat Kuopioon ho-telli Scandiciin 25.-26.7. Tarjol-la on ajankohtaista asiaa tuo-tannosta, taloudesta sekä ihmis-ten ja eläinten hyvinvoinnista.25.7. parlamentissa puhu-taan mm. laajentavan karja-tilan rehulogistiikasta, johon Savonia AMK:n REKKA-han-ke on kehittänyt vaihtoehtoi-sia malleja. Iltapäivällä lihati-lojen talousasiaa, Osmo Autio. Laivamatkalla illalliselle Ala-hovin viinitilalle osallistu-jat pääsevät nauttimaan ke-

säisen Kallaveden aalloista.Perjantain avaa Tieto-Finlan-dialla palkittu taloustoimitta-ja Elina Lappalainen, joka on Syötäväksi kasvatetut –kirjal-laan avannut uudenlaista ar-vokeskustelua kuluttajien ja li-haketjun välille. Päivän teema jatkuu viljelijöiden jaksami-sella monesta näkökulmasta.Nautaparlamentin järjestäjänä toimii Pohjois-Savon Lihanau-takerho. Lisätietoja sihteeril-tä simo.raty85@gmail.com tai sivulta http://pohjoissavon-lihanautakerho.net.

Nautaparlamentti Kuopiossa

Pohjois-Karjalan Karjakerhon Karjapäivä ke 5.6. klo 10-14 Juuassa, os. Joensuuntie 789. Matti Lehikoisen ja Suvi Juopperin ti-lalla. Teemana on Ruokinta ja HedelmällisyysOhjelmassa mm. lannan separointinäytös, aperuokintaa, ym.Lisätietoja: www.pohjoiskarjalankarjakerho.com ja Rouvinen Sari 0407267361 Tervetuloa!

JOENSUU

Keskellä kaupunkia

Joensuun keskustassa

JOENSUU

25

METSÄOPIT VALTIMOLTA

NUORISOKOULUTUSMetsäkoneenkuljettaja�� harvesterinkuljettaja�� kuormatraktorinkuljettaja�� puutavara-autonkuljettaja

MetsäkoneasentajaMetsuri-metsäpalvelujen tuottaja

AIKUISKOULUTUS

��������������������������������������

������������������������������

�����������������������������������

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön

ammattilaiselle!

Metsäkoneenkuljettaja�� toukokuulla

Puutavara-autonkuljettaja�� elokuulla

Metsäkoneasentaja�� ����������

Metsäkoneenkuljettaja�� ����������

Tarjoamme ammattipätevyys- ja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille.Ota yhteyttä!

Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista!

HALLINNOI METSÄOMAISUUTTASI NETISSÄ

Metsäverkosta löytyvien tietojen, karttojen ja laskureiden avulla voit suunnitella oman metsäomaisuutesi hoitoa ja metsätaloutesi kannattavuutta. Metsäverkossa voit pitää metsäsuunnitelman tiedot aina ajan tasalla. Käytössäsi on myös verotyökalu, puukauppati-lastot ja – jos sinulle on kertynyt puukauppabonuksia – verkkokauppa.

Tutustu myös Metsäverkossa oleviin metsäomaisuuden hoidon vaihtoehtolaskureihin. www.metsaverkko.fi

Kysy lisää MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai puukaupan ja metsäpalveluiden metsä-asiantuntijoiltamme.

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa.Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on 5 prosentin koron tarjoavalla Tähtitilillä®.Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsäpuhelin 02046 1478��������������������

Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomi:Otto Motor OyTapani Rintalapuh. 0400 446 001

w w w . r i u t t o l e h t o . f i

MalliTapio 160Tapio 280Tapio 400Tapio 600

Paino215 kg330 kg450 kg550 kg

Kaato d250 mm350 mm450 mm550 mm

Öljyn tarve40-60 l/min80 l/min110 l/min120 l/min

Karsintavoima12,86 kN20,09 kN25,00 kN31,40 kN

Paine160 bar160 bar160 bar160 bar

Myös EXS -mallit kaivinkoneisiinVakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit,sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutusEXS -malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa

MYYNTI:

-HARVESTERIT

Riuttolehto Oy ja Polvijärven Hake ja Turve Ky ovat Silva 2013 Metsänäyttelyssä 7. - 8.6.2013, osastolla Rantapuisto 2062. MESSUILLA TAVATAAN!

JO VUODESTA 1981

YLI 20 MAAHAN

Itä-Suomi:Joutsan Tuonti /

Polvijärven Hake ja Turve KyKari Saharinen

puh. 0400 375 020

26

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590

Pu

helu

n h

inta

: la

nkap

uh

elim

est

a 0

,08

35

€ +

0,0

169

€/m

in, m

atk

ap

uh

elim

est

a 0

,08

35

€ +

0,16

69

€/m

in

www.saastopankki.fi/optia

Petri KorolainenkonttorinjohtajaKuopio050 590 5013

Heikki PaasonenkonttorinjohtajaIisalmi044 544 9950

Eeva KettunenkonttorinjohtajaJoensuu044 561 4440

Jenna OikarinenkonttorinjohtajaSonkajärvi, Vieremä044 528 2574

Juha-Antti Puurunenkonttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Risto HämäläinenkonttorinjohtajaRautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi044 714 2586

Martti Koponenyritysrahoitus päällikköKiuruvesi, Pielavesi044 732 2627

Ahti SiponenkonttorinjohtajaKiuruvesi, Piela vesi050 370 0180

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

www.kuninkuusravit.fi • majoitukset• liput • fanituotteet • tapahtuman yleisinformaatio

Kuninkuusravit tarjoavat ainutlaatuisen tapahtuman, jossayhdistyvät parhaat hevoset, urheilun ja pelien jännityssekä suuren suomalaisen kesätapahtuman tunnelma!

KUNINKUUSRAVITSorsasalossa 27.–28.7.

ILTAJUHLATKuopion Satamatorillape 26. & la 27.7.

KESÄN YKKÖSTAPAHTUMAKUOPIOSSA Tervetuloa!

7.-8.6.2013

27

Viljavuuspalvelu uudistuu

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi

Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin.

Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun!

Pohjois-Karjalan ammattiopisto KiteeSavikontie 13, 82500 KITEEwww.pkky.fi/amok

Maatalousalan perustutkinto eläintenhoitaja maaseutuyrittäjä

- maatilatalouden koulutusohjelma- maatalousteknologian koulutusohjelma

Meillä voit opiskella myös - automaatioasentajaksi - kokiksi - levyseppähitsaajaksi- lähihoitajaksi - merkonomiksi - sisustajaksi- talonrakentajaksi

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee sijaitsee kätevästi kuutostien ja Joensuuhun menevän radan varrella.

Kitee

Tiedustelut opinto-ohjaaja Elina Hokkanenelina.hokkanen@pkky.fip. 050 407 4852

Joensuu

Savonlinna

Pyydä tarjous kauppiaaltasi!

www.lakka.fi

Pyydä tarjous kauppiaaltasi!

MaatilarakentamiseenLämpöharkot�� omakotitalot�� maatilarakennukset�� teollisuushallit

Muottiharkot�� lietekanavat�� lietesäiliöt�� kuivaamot

Maatilaelementit�� laakasiilot�� lantalat�� lietesäiliöt

28

HK panostaa Outokummun nautateurastamoonsa ja tarvitsee nyt lisää naudanlihaa. Meillä liikkuvat vasikat ja teuraseläimet nopeasti ja joustavasti.

Kerromme mielellämme lisää vaihtoehdoistamme. Soita ja kysy lisää! Löydät alueesi kenttäedustajan yhteystiedot osoitteesta: www.khagri.fi /haku

www.hkagri.fi

HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150

Outokumpu palvelee!

www.maanparannus.com

Uudet Nordkalk Aito maanparannuskalkitAito Kalsiitti ja Aito Magnesium.

Optimoitua laatukalkkia kaikille pelloille.

kalkitus kannattaa

Nyt kannattaa kalkita!

VALKOISELLA VIHREÄÄ

���������������������������������������������������������������������Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme ja ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinkoja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistaja-asiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki- ja sijoituspalveluista.

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy