P o s i v a O y , O l k i l u o t o , 2 7 1 6 0 E u r a j o k i P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 w w w . p o s i v a . f i

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 9

KUVAT: HANNU HUOVILA

Olkiluodon ekosysteemin mittavan selvi-

tyksen taustalla on käytetyn ydinpoltto-

aineen loppusijoituksen turvallisuuden

varmistaminen. Tutkijoiden on loppusijoi-

tuksen suunnitteluvaiheessa ymmärrettävä

ekosysteemin nykyinen toiminta ja rakenne

sekä analysoitava tekijöitä, jotka vaikuttavat

niihin tulevaisuudessa.

Tutkittua tietoa ekosysteemeistä tarvitaan

myös loppusijoituslaitoksen rakentamislupa-

hakemukseen.

”Tähän mennessä tehtyjen perusteellis-

Kuva Olkiluodon luonnosta tarkentuuten tutkimusten perusteella ei ole tullut

esille luonnossa tapahtuvia muutoksia,

jotka vaarantaisivat loppusijoituksen turval-

lisuuden”, toteaa Posivan tutkimuskoordi-

naattori Ari Ikonen.

MAA KOHOAAVÄHITELLEN

Yksi merkittävimmistä Olkiluodon tulevai-

suuteen vaikuttavista tekijöistä on maan

kohoaminen jääkauden aiheuttaman

painumisen jäljiltä. Maa kohoaa noin kuusi

millimetriä vuodessa. Tämän seurauksena

Olkiluodon luonnonolosuhteet muuttuvat

vähitellen sisämaan kaltaisiksi merenran-

nan siirtyessä etäämmälle. Muutaman

tuhannen vuoden kuluttua merenranta on

siirtynyt nykyisestä ehkä jopa pari kilomet-

riä, nykyisiä saaria on yhdistynyt ja uusia

syntynyt.

”Maan kohoamisen seurauksena Olki-

luotoon syntyy uusia järviä ja soita, ja me-

ren vaikutus pohjaveden koostumukseen

vähenee. Ensimmäiset järvet muodostuvat

Olkiluodon eteläpuolelle noin 1 500 vuoden

kuluttua. Myös pohjoisosaan jokisuisto-

alueelle muodostuu matalia järviä, jotka

kuitenkin vähitellen soistuvat”, Ikonen

kertoo.

Olkiluodon eläinkanta ja metsäluonto

edustavat tyypillistä Lounais-Suomen

luontoa voimalaitosalueen ulkopuolella.

Pitkän rantaviivan vuoksi rantaekosystee-

mit ovat tällä hetkellä saarta luonnehtiva

piirre.

ENTISTÄ TARKEMPIAMENETELMIÄ KÄYTTÖÖN

Biosfääritutkimuksen yhteydessä on tehty

kansainvälisestikin tarkasteltuna eturinta-

man selvityksiä, muun muassa juuristotut-

kimuksia. Niillä on selvitetty, miten kasvit

keräävät ravinteita ja muita aineita maan

pintakerroksesta.

Jatkotutkimuksissa ekosysteemin ana-

lyyseihin liittyvät myös kaukokartoitus-

tutkimukset. Luontoa voidaan tutkia niin

sanotulla hyper spektrikuvauksella, joka

pystyy näkyvän valon lisäksi aistimaan myös

kohteen infrapuna- ja ultravioletti säteilyä.

Menetelmällä saadaan tarkkaa tietoa

esimerkiksi mineraalikoostumuksesta sekä

kasvillisuuden terveydentilasta.

”Olkiluodon nykytila on tutkittu tarkoin,

joten jatkossa keskitymme tulevaisuu-

teen liittyviin mallinnuksiin. Esimerkiksi

ilmastonmuutokseen liittyen olemme

tarkastelleet erilaisia kehitysvaihtoehtoja.

Loppusijoituksen turvallisuudellehan ei saa

ole merkitystä sillä, lämpeneekö vai kylme-

neekö ilmasto”, Ikonen toteaa.

Olkiluodon saari on yksi Suomen tarkimmin tutkituista ekosystee-meistä. Tuoreesta biosfäärirapor-tista selviää, millainen alueen ekosysteemi on tänä päivänä ja mitkä tekijät ohjaavat sen kehitty-mistä seuraavien vuosituhansien aikana.

Olkiluoto muistuttaa eläinkannaltaan ja metsäluonnoltaan tyypillistä Lounais-Suomen luontoa. Pitkän rantaviivan vuoksi saarta luonnehtiva piirre ovat rantaekosysteemit.

tutkii

Maanalaisen tutkimustilan ONKALOn

louhinnassa ohitetaan joulukuun alku-

puolella yksi raja, kun taakse jää 4 000

metrin paalu. Ajotunnelia on louhittavana

vielä noin 300 metriä ennen kuin tunneli

yltää loppusijoitussyvyyteen 420 metriin.

Loppusijoitussyvyys saavutetaan Posivan

suunnitelmien mukaan keväällä 2010.

Louhinnan eteneminen tarkoittaa sitä,

että myös ONKALOssa tehtävät tutkimuk-

set ovat edenneet yhä syvemmälle. Geologi

Kimmo Kemppainen Posivasta kertoo, että

tutkijat ovat päässeet tutkimaan vastaavaa

kiveä kuin loppusijoitussyvyydellä on.

”Nyt saadaan hyvin yksityiskohtaista

tietoa syvältä kalliosta. Aiemmin tutkimuk-

set perustuivat maan pinnalta tehtyjen

kairareikien tuottamaan tietoon.”

Kemppainen muistuttaa Posivan tarvitse-

van yksityiskohtaista tietoa kallion ominai-

suuksista. Syvältä saaduilla tutkimustulok-

silla voidaan täsmentää maanpintatutki-

musten tuloksia.

LUONNONTILANMUUTOKSIA SELVITETÄÄN

ONKALOon on tähän mennessä louhittu

neljä tutkimustilaa. Kolmessa niistä on jo

tehty tarkempia tutkimuksia, ja neljännessä

ne on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alku-

puolella. ONKALOssa tehtävillä tutkimuk-

silla saadaan lisätietoa loppusijoituspaikan

kallio- ja pohjavesiolosuhteista sekä raken-

tamisen niihin aiheuttamista vaikutuksista.

Lisäksi ne palvelevat rakentamista ja sen

työnaikaista suunnittelua sekä loppusijoi-

tustilan suunnittelutarpeita.

”Ensimmäisessä tutkimustilassa olemme

esimerkiksi selvittäneet, kuinka paljon kai-

raus muuttaa kallion lämpötilaa. Olemme

myös asentaneet kallioon lämpötila-antu-

reita, joilla seurataan kallion lämpötilan

muutoksia tunnelin ilman lämpötilan muut-

tuessa”, Kemppainen konkretisoi.

Syvemmällä ONKALOssa on selvitetty

muun muassa eri panostustyylien vaikutuk-

sia kiven rikkoutumiseen sekä muutoksia

veden virtaukseen ja koostumukseen.

”On tärkeää tutkia, miten paljon luon-

nontila on louhinnassa muuttunut”,

Kemppainen huomauttaa.

Posiva on kaavaillut vielä yhden tutki-

mustilan rakentamista. Alustava paikka

sille on suunniteltu 4 100 metrin paalun

jälkeen. Tutkimustila on tarkoitus louhia

tammi–helmikuussa 2010. Merkkiaineen

ONKALOn louhijat tavoittavat loppusijoitussyvyyden alku-keväästä 2010. Tutkijat ovat painuneet louhijoiden perässä syvälle kallion uumeniin.

Louhijat loppu-suoralla

kulkeutumistutkimukset voitaisiin aloittaa

tilassa keväällä.

LISÄÄ TEHOAILMANVAIHTOON

ONKALOn louhijoilla on edessään viimei-

nen suora ennen loppusijoitussyvyyttä.

Posivan rakennusvalvoja Kimmo Lehtola sa-

noo louhinnan edenneen hyvin loppusyksyn

aikana. Tiukkojen vuotovesirajojen vuoksi

kalliota on tiivistetty, mikä on hidastanut

hieman louhintaa. Lehtola arvioi, että tiivis-

tämistä tehdään jonkin verran jatkossakin.

ONKALOssa on valmisteltu kuiluja

nousuporausta varten. Poistoilmakuilu on

tiivistetty tasolle -437. Henkilökuilun tiivistä-

mistä tehdään joulukuussa.

Maanalaisessa tutkimustilassa on myös

valmisteltu lisäpuhaltimen asennusta.

Lisäpuhaltimen avulla ONKALOon saadaan

riittävästi ilmaa ajotunnelin ja tutkimus-

tilojen louhintaa varten noin 400 metrin

syvyydessä.

Maanpinnalla Posiva on käynnistänyt

ilmanvaihto- ja nostinlaiterakennuksen

rakennustyöt. Rakennus valmistuu vuoden

2011 aikana, ja sen kautta hoidetaan myö-

hemmin ONKALOn ilmanvaihto.

ONKALOn rakennustyöt aloitettiin kesällä

2004. Posiva on vastannut vuodesta 2006

ONKALOn rakennusurakasta, mitä Lehtola

pitää toimivana urakkamallina tämänkaltai-

sessa tutkimushankkeessa.

”Louhintatyöt on tehty tarkasti suunnitel-

mia noudattaen. Pienet viivästymiset ovat

tulleet työlle asetetuista tiukoista vaatimuk-

sista. Työturvallisuuden osalta urakka on

ollut hyvällä tasolla. Teimme loppusyksyllä

ennätyksen tapaturmattomassa jaksossa.”

N I M I T Y K S I Ä

Topi Uusitorppa on nimitetty tutki-musavustajaksi Tutkimusosaston Hydrologia ja Geokemia -toimin-toon.

DI Pasi Rantamäki on nimitetty kehitysinsinööriksi Tekniikkaosaston Kehitys-toimintoon. Hänen tehtäviinsä kuuluvat puskurirat-kaisun ja puskurin asentamistekniikan kehittäminen sekä puskuriin liittyvien testien ja demonstraa-tioiden suunnittelu.

TkL Lasse Koskinen on nimitetty tutki-muskoordinaattorik-si Tutkimusosaston Pitkäaikaisturval-lisuus-toimintoon. Hänen vastuualuee-seensa kuuluvat mm. virtaus- ja kul-keutumismallinnus-ten suunnittelu, ohjaus ja koordinointi.

DI Petri Koho on nimitetty kehitys-insinööriksi Tekniikkaosaston Kehitys-toimintoon. Hänen tehtäviinsä kuuluvat loppusijoi-tustunnelien täytön asentamistekniikan ja tulpparatkaisun kehittäminen sekä muiden maanalaisten tilojen sulkemisen suunnittelu.

ONKALOn louhintatilanne 4.12.2009

Ajotunnelin pituus 3 986 m (punaisella)

Ajotunnelin syvyys 380 m

JUSSI PARTANEN

Sanna Karppinen on nimitetty sihteeriksi Rakennusosastolle. Hän vastaa lähinnä ONKALO-työmaa-han liittyvistä sihteeritehtävistä.

Antero Heikkilä Rakennustyöt Ville Kauppi Oy:stä kairasi marraskuun lopulla ONKALOssa reikää

jännitystilamittausta varten.

Ydinvoimakeskusteluun voi nyt osallis-

tua Energia teollisuus ry:n julkaisemassa

Ydinreaktioita-blogissa. Blogissa vierailevat

eri kirjoittajat muun muassa Posivasta,

Energiateollisuudesta, työ- ja elinkeinomi-

nisteriöstä, Greenpeacesta ja voimayhtiöis-

tä.

Syksyllä 2009 avatun Ydinreaktioita-

blogin tarkoituksena on aktivoida ja käydä

keskustelua ydinvoimasta sekä tuoda

aiheeseen uusia näkökulmia. Marraskuun

loppuun mennessä kirjoituksia oli sivuilla jo

lähes 50 kappaletta.

Lukijoilla on blogisivuilla mahdollisuus

kommentoida ja jättää oma näkemyksensä

päivänpolttaviin ydinvoimakysymyksiin.

www.ydinreaktioita.fi

Ydinvoima-näkemyksiäblogissa

tutkii

M I T Ä M I E L T Ä

Olkiluodon itäosan asemakaava on lajis-

saan ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei ole

rakenteilla toista käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoitusaluetta. Asemakaavassa

varsinainen loppusijoitusalue on osoitettu

kaavamerkinnällä ENL, ja sen merkitys

käytännössä on ”Energiahuollon kortteli-

alue, ydinjätelaitoksen alue”. Asemakaava

mahdollistaa näin korkea-aktiivisen käytetyn

polttoaineen loppusijoituksen.

”Vaikka loppusijoitusalueella on toimin-

taa myös maanpinnan alapuolella, sinne

ei tarvitse laatia maanalaista kaavaa, kuten

Helsingin kaupungissa. Koska alue on

varattu yhdelle toimijalle ja ydinjätteen

loppusijoitukselle, riittää, että asemakaavoi-

tus määrittelee alueen käyttötarkoituksen”,

toteaa kaavoitusprosessissa mukana ollut

Asemakaava täsmentääOlkiluodon loppusijoitusaluettaAsemakaavoitus luo omaltaosaltaan edellytykset käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituk-selle. Posivan on tarkoitus jättää loppusijoituslaitoksen rakentamis-lupahakemus vuoden 2012 lop-puun mennessä. Lainmukainen asemakaava on luvan myöntämi-sen edellytys.

suunnittelupäällikkö Jukka Liikari Airix

Ympäristö Oy:stä.

Loppusijoitusalueelle laadittua asemakaa-

vaa sekä Liiklankarin alueen aikaisemman

asemakaavan kumoamista ei Olkiluodon

osayleiskaavasta tehtyjen valitusten vuoksi

ole vielä viety kunnan hyväksyttäväksi.

Kaavaprosessi etenee, kun korkein hallin-

to-oikeus (KHO) on antanut päätöksensä

osayleiskaavasta tehtyihin valituksiin.

”Korkeimman hallinto-oikeuden päätök-

sen jälkeen Eurajoen kunta voi hyväksyä

kaavamuutokset edellyttäen, että KHO hyl-

kää valitukset. Asemakaavan lainvoimaisuu-

den ajankohta on tosin kiinni mahdollisista

valitusprosesseista, jotka on käytävä läpi”,

Liikari toteaa.

MERKITYS PITKÄLLETULEVAISUUTEEN

Posivan suunnitteluinsinöörin Jari Dunderin

mukaan Olkiluodon itäisen osan asemakaa-

vassa on huomioitu perusteellisesti tulevan

loppusijoitusalueen toiminnot ja tarkennet-

tu niiden sijaintia. Asemakaava mahdollis-

taa loppusijoitustoimintaan tarkoitettujen

laitosten rakentamisen maan päälle ja syväl-

le kallioperään. Lisäksi kaavassa on alue-

varaukset loppusijoituslaitoksen toimintaa

tukevia rakennuksia ja rakennelmia varten.

”Asemakaava osoittaa riittävällä tark-

kuudella maanalaisten loppusijoitustilojen

sijainnin ja syvyyden sekä maanalaisen

rakennusoikeuden”, Dunder kertoo.

Kaavan mukaisen rakentamisen ja muun

maankäytön vaikutukset ympäristölle on py-

ritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi.

Loppusijoitusalueen asemakaavan

laadinnan yhteydessä on päivitetty myös

Liiklankarin alueen kaavoitus.

”Liiklankarin alue on osayleiskaavassa

todettu olevan Natura 2000 -verkoston

aluetta ja luonnonsuojelualuetta, joten sitä

ei tarvitse sisällyttää asemakaavaan”, kertoo

Dunder.

Dunderin mukaan asemakaavalla on

merkitys myös tuleville sukupolville.

Loppusijoitustoiminta alkaa näillä näky-

min vuoden 2020 aikana ja jatkuu 60–100

vuotta.

”Ajatuksena on, että sen jälkeen alue säi-

lytetään koskemattomana. Asemakaavalla

on siis tärkeä informatiivinen merkitys tule-

vaisuudessa alueen maankäyttöä koskevia

päätöksiä tekeville ihmisille.”

Liiklankarin alueen asemakaava kumotaan. Alue on nykyisin Natura 2000 -verkoston aluetta ja luonnonsuojelualuet-ta. Alueen sisällyttämi-nen asemakaavaan ei ole tarpeen.

Asemakaava mahdollistaa alueelle korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituksen, loppusijoitukseen liittyvät tuki- ja tutkimustoiminnot, energiatuotantoa palvelevat asuntolarakennukset ja tarvittavan tiestön. Korkea-aktiivisen loppusijoituksen syvyystaso on asemakaavassa 400-700 metriä.

Kari Alén:”Enpä ole kuullutkaan moisesta kirjasta. Minua kiinnostavat hyödylliset kirjat enemmän. Viimeksi luin antiikkihuone-kalujen entisöintiä koskevan kirjan.”

Oletko lukenut Ilkka Remeksen uutuuskirjan Isku ytimeen, jossa ydinjäte on isossa roolissa?

Kirsi Homeri:”En ole lukenut, mutta olen kyllä kuul-lut siitä paljon. Nyt olen lukenut paljon narsismia käsitteleviä kirjoja. Jouluksi aion myös varmasti ostaa kirjoja lahjaksi.”

Tiina Tuominen:”Valitettavasti en. Kotiäitinä ei ole paljon omaa aikaa, että pääsisi lukemaan. Joululahjoiksi ostan kyllä kirjoja, sillä var-sinkin lastenkirjat ovat ihanan värikkäitä ja niistä on iloa pitkään.”

Tapani Vähätalo:”Kuulostaa hyvin tutulta, mutta en ole lukenut sitä. Luen kyllä jonkun verran, mutta ihan tuon aiheiset kirjat eivät jaksa kiinnostaa. Tälläkin hetkellä minul-la on kirja kesken.”

Julkisiin kaava-asiakirjoihin voi tutustua verkossa: www.eurajoki.fi . Olkiluodon kaava-asiat löytyvät kohdasta Olkiluodon kaavoitus.

KUVANKÄSITTELY: MARTTI HÄNNINEN

S I R U J A

Tunnustan. En ole eläissäni lukenut ainuttakaan Remeksen romaania – ennen tätä syksyä. Ennakkoluuloni on perustunut käsitykseen, jonka mukaan tämän lajityypin (jota kutsun moder-niksi jännitysromaaniksi) edustajat ovat kaavamaisia, maailmankuvaltaan mustavalkoisia ja henkilöhahmoiltaan yksiulotteisia ja stereotyyppisiä.

Helsingin Sanomien arvio Remeksen uudesta kirjasta pakotti kuitenkin ennak-koluulojen tarkistukseen. Tosin aivan muista kuin lajityyppiin liittyvistä syistä. Kiihokkeena kirjan hankinnalle oli nimit-täin toimittajan lopputoteamus teoksen arvostelussa: ”Ja toivottavasti ydinjä-tettä Suomessa varastoivalla Posivalla on vedenpitävät laskelmat siitä, kuinka pitkälle ikirouta seuraavan jääkauden aikana yltää. Remes heittää kysymyksen selvästi esille ja vastattavaksi.”

Kirjan keskiössä on ruotsalaisen ydin-jätelaiva Sigynin kaappaus Itämerellä ja laivan pakottaminen Helsinkiin. Kaappauksen ahdingossa ja äärim-mäisessä hädässä kirjan päähenkilö, ydinvoimayhtiöille selkänsä kääntänyt geologi Patrik Vasama ehtii oman selviytymisensä ohella pohtia muun muassa loppusijoituksen ja ikiroudan ongelmaa seuraavan jääkauden aikana.

Luettuani kirjan joudun toteamaan, että loppusijoitus ja ikirouta ovat itsel-leni kirjan suurinta antia. Ei kuitenkaan siksi, että aihe olisi luontevasti kirjan juonirakenteessa, vaan päinvastaisista syistä. Ikirouta-aiheen käsittely muuten niin sujuvassa kerronnassa herättää pohtimaan kirjailijan suhdetta ydin-jätteeseen ja loppusijoitukseen. Liekö ydinjätteen loppusijoitus ja iki routa istutettu teoksen juonirakenteeseen kirjailijan sisäisen vakaumuksen pakot-tamana?

Ehkäpä Patrik Vasama onkin kir-jailijan alter ego, äänitorvi Remeksen ydinjätteen loppusijoituksen vastaisille viesteille. Onhan ”taide” ennenkin palvellut tekijänsä ideologisia päämää-riä ja ydinjäte toiminut luovuuden ja kerronnan käyttövoimana.

Vaikka kysymys on fi ktiosta, se voi herättää ajattelemaan. Ilmeisesti näin on käynyt myös Remeksen teoksesta arvostelun kirjoittaneelle Helsingin Sanomien toimittajalle. Ja edelleen: jos jännitysromaanin perusteella ihmiset laajemmin kiinnostuvat ydinjätteen loppusijoituksesta ja hankkivat tietoa, se on Posivan toiminnan kannalta myönteistä. Tutkimusraporttimme ovat kaikkien luettavissa ja Olkiluodon vierailukeskus on auki lähes jokaisena vuoden päivänä.

Isku ytimeen

Timo SeppäläViestintäpäällikköPosiva Oy

Posiva Oy toivottaa lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2010!Posiva Oy toivottaa lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Vuotta 2010!

tutkii

”Posiva tutkii”

JUSSI PARTANEN

Ydinjäte isossa

roolissa Remeksen

uutuuskirjassa

Posivan tutkimusosastolla hydrologian ja

geokemian tutkimuspäällikkönä työskente-

levä Mia Ylä-Mella voisi kiittää nykyisestä

työstään lukion opinto-ohjaajaa, joka 1990-

luvun alkupuolella suositteli hakeutumista

luonnontieteiden pariin. Nyt, lähes kaksi-

kymmentä vuotta myöhemmin, Ylä-Mella

on aktiivisesti mukana pohjavesikemiaan ja

-virtauksiin liittyvissä tutkimusprojekteissa

– siis luonnontieteiden parissa.

”Posiva-ura alkoi pro gradu -työstä, joka

käsitteli suolaisten pohjavesien ominaisuuk-

sia. Silloin en arvannut, että uppoutuisin näin

syvälle tähän aihepiiriin”, Ylä-Mella pohtii.

”Olkiluodon peruskallion pohjavesi-

vyöhykkeet tunnetaan nykyisin tarkasti.

Kaikkein suolaisin vesi on noin kilometrin

syvyydessä. Loppusijoitusvyöhyke on 400–

700 metrissä, jossa pohjaveden suolapitoi-

suus on optimaalinen loppusijoituskapselia

suojaavan bentoniittisaven kannalta”, hän

tiivistää tutkimusten keskeisiä tuloksia.

Paitsi veden koostumus, myös sen vir-

taukset Olkiluodon kallioperässä tunnetaan

tarkasti.

”Loppusijoitussyvyydessä virtaukset ovat

todella vähäisiä, mikä on tyypillistä suoma-

laiselle kallioperälle.”

TUTKIMUS VAUHDITTAALAITEKEHITYSTÄ

Mia Ylä-Mellaa kiehtoo työssä muun mu-

assa tutkimusten aikaansaama teknologian

Syvällistä työtä”Olkiluodon kallioperän tutkimus on projektina ainutlaatuinen ja sitä on toteuttamassa mukava työyhteisö.” Näin tiivistää tutkimuspäällik-kö Mia Ylä-Mella keskeiset työn mielekkyyteen liittyvät ulottuvuudet. Ylä-Mellan käytännön työn ulottuvuudet jatkuvat syvälle maanpinnan alle, sillä hänen johtamansa tiimin tutkimuskohteina ovat Olkiluodon pohjaveden virtaukset ja sen kemialliset ominaisuudet.

kehitys. Posivan ja PRG-Tec Oy:n yhteis-

työssä kehittämää pohjaveden virtausmit-

tausteknologiaa hyödyntää nykyisin myös

Ruotsin ydinpolttoaine- ja ydinjäteyhtiö

Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB).

”Myös pohjaveden näytteenottoon kehi-

tetty PAVE-laitteisto edustaa ainutlaatuista

teknologiaa.”

Ylä-Mellan mukaan kallioperän perusolo-

suhteet ovat vuosia kestäneiden tutkimus-

ten ansiosta hyvin selvillä. Uusia haasteita

tutkijoille tulee kuitenkin koko ajan.

”Seuraavaksi tarkoituksena on analysoi-

da kaasujen määrää pohjavedessä. Myös

tutkimustila ONKALOn rakentaminen tuo

uusia tutkimuskohteita. ONKALOsta käsin

voidaan varmistaa, miten hyvin maan pin-

nalta tehdyt analyysit pitävät paikkansa.”

OMAKOTITALON REMONTTIAJA SAUVAKÄVELYÄ

Ylä-Mella asuu perheensä kanssa Raumalla.

Kaksivuotias Lotta pitää huolen siitä, että

äidillä on iltaisin ja viikonloppuisin aivan

erilaisia askareita kuin työssä.

”Vapaa-ajan tärkeimpiin harrastuksiin

kuuluu liikunta: sauvakävelyä, lenkkeilyä ja

bodypumpia. Myös perheen kaksi koiraa,

dreeveri ja labradorinnoutaja, ottavat

aikansa. Ja onhan 1950-luvulla rakennetussa

omakotitalossa omat riemunsa,” Ylä-Mella

naurahtaa ja vakuuttaa, ettei kärsi vapaa-

ajalla tekemisen puutteesta.

Mia Ylä-Mella

➥ Vuonna 2000 Posivaan tutkimuskoordinaattoriksi, vuodesta 2005 tutkimus-päällikkönä.

➥ Mukana Posivan pohjavesitutkimuksissa Fortumin konsulttina 1997–1999.➥ Valmistui fi losofi an maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1997, pääaineena

epäorgaaninen kemia, sivuaineina muun muassa matematiikka ja fysiikka. Myös opettajan pätevyys.

➥ Kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseon lukiosta vuonna 1992.➥ Syntynyt Pyhtäällä vuonna 1973.➥ Aviomies ja 2-vuotias tytär.

Eurajoen yhteiskoulun seitsemäsluokka-

laiset kävivät marraskuun alussa TVO:n ja

Posivan vieraina tutustumassa veden puh-

distukseen Olkiluodossa sekä Posivan vesi-

tutkimuksiin. Oppilaat saivat analysoitavak-

seen erilaisia vesinäytteitä, joista mitattiin

pH, sähkönjohtavuus ja lämpötila, minkä

lisäksi arvioitiin näytteiden haju sekä väri.

Analyysityön jälkeen päivän anti käytiin läpi

Olkiluodon vierailukeskuksessa. Vierailun

palautteessa tuli poikkeuksetta ilmi, kuinka

hienoa oppilaista oli päästä oppimaan uu-

sia asioita koululuokan ulkopuolelle.

Joulukuun alussa Olkiluodossa vierailivat

Eurajoen lukion 2. vuosikurssin opiskelijat.

Geopäivän aikana posivalaiset kertoivat

lukiolaisille työstään ja uravalinnoistaan.

KoululaisetinnokkainaOlkiluodossa

P O S I V A O Y : N T I E D O T U S L E H T I 5 / 2 0 0 9 ■ P o s i v a O y , O l k i l u o t o , 2 7 1 6 0 E u r a j o k i ● P u h . ( 0 2 ) 8 3 7 2 3 1 ● w w w. p o s i v a . f iP ä ä t o i m i t t a j a : T i m o S e p p ä l ä ● T o i m i t u s j a t a i t t o : V i e s t i n t ä - P a p r i c o ● w w w . p a p r i c o . f i