Työ – Alamme on erittäin kiin-nostava ja töitä löytyy hy-vin opiskeluiden jälkeen.Juhani Kukkakorpi

vesivek.fi Puh. 02 3619 7791

Paikalliset pojat rakentavat uuden katon säältä suojaan 1 päivässä!• Ainoa 100 % oma ja kotimainen toimitusketju

• Nosturiavusteinen telineasennus > turvallinen ja tehokas• Sertifioitu asennus, 5 vuoden asennustakuu

• Ruostumaton ja raidaton Arvo-kouru

Valitse turvallisin kattoremontti

MESTARIPorin Rakennusmestarit ja -insinöörit

JAAKKOVIRTANEN– vuodenmestarisivu 4–5

2019

Koulutus– Uskon, että rakennusin-sinööriksi haluavia riittää Porissa, jossa koulutuksel-la on pitkät perinteet.Mari Kujala

Haasteet– Pääsin heti kiinni erittäin mielenkiintoisiin, kulttuu-rihistoriallisiin kohteisiin.Tuomas Tommila

3

5

6

SISÄLTÖMESTARI|2019

2 | MESTARI

Julkaisija: Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry. Luvianpuistokatu 2, 28100 Pori, rakennus.mestarit@dnainternet.netPainos: 51 000 kplPainopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Jakelualue: Joka talouteen Pori, Ulvila, Nakkila, Luvia, Merikarvia, Siikainen ja Pomarkku

Toimitus: Tapio Vallin/ Luoteisväylä ja KielenPäällä/Maiju JunkoKuvat: Tapio Vallin, Maiju Junko, Liina Koskinen ja RakennusmestaritLayout ja taitto: Maiju JunkoPäätoimittaja: Olli HanhiniemiVastuu virheistä rajoittuu ilmoitushintaan.

Pääkirjoitus ...................................... Elementtien osaaja............................ Pätevät viedään käsistä.....................Pitkäpinnainen täsmämestari...........Pienrakentajalle helpotusta.............. Tunnetko talot? 10+1 kysymystä......Rentoa menoa...................................Senioriterveisiä.................................Kaappo kahmi potin..........................Vuotovahti.........................................Aurinkopaneelit tulevat....................

ROJOHOPPE– mistähän tämäkin tuttu porilaisrakennus on saanutnimensä? Osallistu leikki-mieliseen kisaan sivulla 10 ja puntaroi omat tietosi.

Valmiille, vehreälle asuinalueelle tulossa 7 arkkitehdin suunnittelemaa rivitalokotia. Asunnoissa on tarkkaan harkittua tyyliä, viihtyisyyttä ja laatua. Huoneistojen materiaalit, koneet ja kalusteet ovat korkealaatuisia ja voit vielä itse vaikuttaa niihin rakentamisen alkumetreillä. Alue on lapsiperhei-den unelma; rauhallinen ja turvallinen. Huoneistoihin kuuluu autokatos-paikka sekä varasto, oma piha-alue sekä terassi. Tervetuloa tutustumaan suunnitelmiin ja piirustuksiin toimistollemme, Mikonkatu 4.

ENNAKKOMARKKINOINNISSAAS OY PROPSILANPUISTO

HINNASTO mh. laina vh.3h, k, s 66 m² 76.877 e 115.315 e 192.192 e 2h, kt, s 3kpl 54 m² 63.548 e 95.320 e 158.868 e3h, k, s 65 m² 75.842 e 113.763 e 189.605 e 3h, k, s 73,5 m² 85.319 e 127.978 e 213.297 e 4h, k, s 85,5 m² 99.248 e 148.873 e 248.121 e

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Oy Asmala Rakentaja: Rakennuspalvelu M. Kallioinen Oy • RS-Pankki: Länsi-Suomen Osuuspankki

Markkinointi ja myynti: Länsi-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Mikonkatu 4, 28100 Pori, p. 010 2570 700

Heikki Santala

Emilia Välikangas ja Emma Saarinen

09

Jaakko Virtanen

34568

101415161617

Luet parhaillaan Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry:n julkaisemaa lehteä. Leh-teämme on julkaistu vuosittain jo yli 20 vuo-den ajan. Tavoitteenamme on kertoa avoi-mesti yhdistyksemme toiminasta sekä Porin alueen rakentamiseen liittyvistä asioista. Lehden ulkoasu pysyi pitkään samanlaise-na, mutta nyt päätimme uudistaa lehteä. Avuksi uudistustyöhön saimme rautaisia ammattilaisia: toimittaja Maiju Junkon sekä kustantaja/toimittaja Tapio Vallinin.

Isoja muutoksia on tullut myös äskettäin vahvistettuun Porin kaupungin rakennus-järjestykseen. Dokumentilla on merkittäviä muutoksia ja myös helpotuksia, jotka koske-vat kaikkia alueen rakentajia. Asiasisällöstä selviää nopeasti, että nyt rakennusvalvonta haluaa keskittyä olennaiseen ja pitkistä lu-pajonoista halutaan tosissaan päästä eroon, hyvä niin.

Rakentaminen jatkuu kaikkien mittarei-den mukaan viime vuoden tasolla. Pientä laskua saattaa tulla kerrostalorakentami-seen, mutta erityisesti koulu, -päiväkoti ja -palveluasuntojen rakentaminen on erittäin vilkasta. Sanonta: ”rakentaminen ei lopu koskaan” pitää hyvin paikkansa ja alan on-gelmana alkaa olla ammattitaitoisen työ-voiman saatavuus. Erityisesti rakennusalan työnjohtajista alkaa olla huutava pula. Kan-nustankin nuoria tulemaan rakennusalalle. Alamme on erittäin kiinnostava ja töitä löy-tyy hyvin opiskeluiden jälkeen.

Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry:n toiminta jatkuu vilkkaana. Yhdistyksemme on puhtaasti ammattillisaattellinen sekä yleishyödyllinen ja olemme valtakunnalli-sen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK

RKL:n jäsenyhdistys. Pyrimme kehittämään jäsenistömme ammattitaitoa ja rakenta-misen laatua. Emme kuitenkaan unohda yhteisiä kulttuuri- tai urheilutapahtumia. Porukassa kaikki on hauskempaa. Jäsenek-semme pääsee, kun on vähintään teknikko tai AMK-tasoinen koulutus. Mikäli jäse-nyys kiinnostaa, niin kannattaa olla hallituksemme jäseniin yhteydes-sä. Yhdistyksemme löytyy myös facebookista ja sivuilta www.rkl.fi/pori.

Tämä vuosittainen jul-kaisu on yhdistyksellem-me erittäin merkittävä. Siksi haluankin kiittää yhteistyökumppanei-tamme, tukijoitamme ja yrityksiä, jotka ovat antaneet mainoksensa lehteemme. Iso kiitos myös Maijulle, Tapiolle sekä päätoimittajalle ja hänen johtamalleen jul-kaisutoimikunnalle. Ilman teitä tämä jokavuotinen jul-kaisu ei olisi mahdollinen.

Aurinkoista ja rakentavaa kevään odotusta kaikille lukijoillemme!

MESTARI | 3

UUDET TUULETpuhaltavat

mesta

ri ää

ness

ä

puheenjohtaja Porin Rakennusmestarit ja -insinöörit ry.

Pallas Rakennus Länsi-Suomi OyRauman Rakennuskuutoset OyRauman RS-Rakennus OyRakennus Rauvola OyRMK Rent OySata-Hämeen Rakennuspalvelu OySSkanska Talonrakennus OyTehokuivaus OyTelinekataja OyVeljet Mäkilä OyYIT Suomi Oy

Rakennuspalvelu M. Kallioinen OyRakennustyöt Ville Kauppi OyKEN Rakennusosakeyh�öRakennusliike Koskialho OyRakennuspalvelu Lindholm OyLPJ-Rakennus OyMalliMallirakennus OyMikmar Rakennus OyMarko Mustajärvi OyMVR-Yhtymä Oy

Astora-Rakennus OyHaaslah� OyHartela Länsi-Suomi OyHensto OyHui�sten Ryhmärakentajat OyRakennus Jalonen OyJJatke Julkisivut OyJJM-Rakentajat OyRakennus Jope OyRakennus JTS Oy

Turun aluetoimisto | Satakunnan alueen talonrakennusjäsenet

Juhani Kukkakorpi

ELEMENTTIEN

4 | MESTARI

Kun Jaakko Virtanen tulee tehtaan portilla vas-

taan, tuntuu jää sulavan heti muuallakin kuin talvikenkien

alla. Vuoden Rakennusmestari on välitön, avoin ja iloisesti hy-myilevä insinööri – siis kaiken porilaisuuden vastakohta.– Hei, jos otat jonku kuva, ni älä sit ota sillai, et toi mee valomai-nos näkyy. Ko myrsky vei siit ton ensimmäise pala, eikä ole viäl ehritty korjata, hän opastaa tut-tavallisesti kuten Ässä-junnujen valmentajalle sopiikin.

Siirrymme suoraan tehdaskier-rokselle, suureen lämpimään halliin, jossa rakennuselement-tejä valmistuu kahdelta linjalta. Väki vaikuttaa nuorehkolta, kol-me–neljäkymppisiä miehiä, jotka moikkailevat pomoa, mutta teke-minen ei keskeydy.Työnjohtaja Seppo Sjögren tu-lee vastaan ja sanoo, että erään työntekijän sairausloman jatku-van. Virtanen sanoo tietävänsä jo asian ja osoittaa hallin kattoa, jonne on nostettu kahden työn-tekijän paidat, kuten jääkiekossa on tapana:– Koskas sun paitas nostetaan tonne, hän kysyy firman vanhim-malta nauraen.

Porin Elementtitehdas Oy:n toi-mitusjohtaja ja omistaja Jaakko ”Jaska” Virtanen on peruspori-lainen insinööri sydänjuuriaan myöten. Porin Toejoelta lähtöi-sin, ikänsä Porissa asunut, Po-rin Tekulta valmistunut ja mikä tärkeintä: Porin Ässien oikea laitahyökkääjä 1983–89, Ässien hallituksen jäsen ja innokas jun-nuvalmentaja. Kun listaan lisä-tään vielä Porin Golfkerhon jäse-nyys, meriittiä piisaa.– Tietysti minä olen myös Porin Rakennusmestarien ja -insinöö-rien jäsen, hän muistuttaa.

Vuoden Rakennusmestarin tit-teliä hän pitää pitkälti elämän-työn arvostuksena. Parikymmen-tä vuotta sitten hän otti kovan riskin, osti konkurssista toiseen kaatuneen elementtitehtaan ja nosti sen yhdeksi Etelä-Suomen johtavista elementtitehtaista. Tehtaita on nykyisin jo kaksi, kun hän osti Virtasen Markun yrityk-sen Porin Uudestaniitystä.Rakennusinsinööriksi Jaska sa-noo tulleensa hieman sattumalta. – Armeijasta sai lomaa pääsy-kokeisiin. Ruksasin haku-papereihin ra-

kennuslinjan, koska setäni oli muurari.

Elementtibisneskin tuli am-matiksi sattumalta. Virtasen piti päästä Puolimatka Oy:lle toimis-toon kesätöihin, mutta johtaja Veikko Hoffren kuoli, ja firmas-sa meni kaikki vähän sekaisin.– Soitin Vehossa varaosamyyjä-nä olevalle isälleni, joka sanoi, että kyllä sä tänne pääset. Sat-tumalta hänellä oli juuri silloin asiakkaana elementtitehtaan, Porin Kolmion, omistajan veli Lauri-Jaakko Uusitalo. Isä kysyi häneltä, jos pääsin heille kesätöi-hin. Uusitalo lupasi, ja kesätyöt jatkuvat edelleen.

Seuraava iso askel Virtasen elä-mässä ajoittuu vuoteen 1997. Tehdas oli taas myynnissä ja sitä tarjottiin Virtaselle ja talouspääl-likkö Tapio Lindroosille. – Isossa roolissa oli yhdistyksen puuhamies, vanhan ajan tyy-likäs rakennusmestari Tauno Kyläniitty, joka herätti kysymyksen,

2000 Veikko Vuorenpää2001 Tauno Kyläniitty2002 Matti Niekka2003 Jyrki Ojala2004 Hannu Innilä2005 Aki Mänty2006 Olli Hanhiniemi2007 Kimmo Haavisto2008 Marianne Mattila2009 Markku Virtanen2010 Olavi Ojala2011 Voitto Niemi2012 Kaappo Laine2013 Kari Salmi2014 Kari Lindroos2015 Heikki Santala2016 Juhani Kukkakorpi2017 Jari Törnqvist2018 Heikki Tuominen

VUODEN mestarit

osaaja

MESTARI | 5

voisimmeko valmistaa ele-menttejä vuokralaisena Ra-kennus Vuorenpää Oy:lle. – Vuorenpäällä oli alkamassa suuri kohde, johon tarvittiin paljon elementtejä. Laskim-me, että tässä voisi olla mah-dollisuutemme, ja näin meis-tä tuli yrittäjiä. Periaatteena oli, että saamme ainakin lei-vän perheellemme, Virtanen kertaa yrittäjäksi tuloaan.Itsenäisyys oli loppujen lo-puksi silloin hyvä asia. Jos Porin Elementtitehdas olisi leimautunut vain Vuoren-pään firmaksi, kilpailijat ei-vät olisi ostaneet.– Silti täytyy antaa tunnus-tusta, että Veikko Vuoren-päällä ja Jarmo Laineella on ollut iso merkitys yrityk-sen kasvussa ja kehityksessä.

Miksi elementtirakenta-misella on sitten ollut niin huono maine? Jaakko Vir-tanen uskoo sen juontuvan 1970-luvun hurjaan rakenta-miseen. – Elementtejä ladottiin ru-miksi laatikoiksi, laatu oli heikkoa ja osaamisessakin oli puutteita. Syntyi Porkkaa ja Sampolaa, Helsingissä Jako-mäki, Tampereella Hervanta, hän miettii.Ero on merkittävä, kun mie-titään, että esimerkiksi Porin Karhukortteli on rakennettu Porin Elementtitehtaan ele-menteillä. Ja Porin ortodok-sikirkossakin on Virtasen fir-man tuotantoa.

Elementtirakentamisen taso on noussut huikeasti. Väri- ja muotobetonit, graa-fiset betonit ja muut vaihto-ehdot tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia. – Ratkaisumme on kuitenkin tehdä yksinkertaista tuotan-toa korkealla volyymillä asi-akkaan tilausten mukaan. 70 prosenttia tuotannosta läh-tee Satakunnan ulkopuolelle, Helsingin, Tampereen ja Tu-run alueelle. Kauemmaksi ei kannata kuljetuskustannus-ten takia mennä.7-kerroksiseen taloon menee noin 230 elementtiä. Porin Elementtitehdas on parin-kymmenen vuoden aikana toimittanut elementtejä noin miljoona neliömetriä, joista 300 000 neliötä on jäänyt Satakunnan alueelle.

Miten jaksaminen, raken-nusbisness on välillä aika rankkaakin?– Kotijoukot ovat aina ol-leet tukena, vaimo ja neljä lasta. Toinen pojista, Roni, valmistui rakennuspuolen diplomi-insinööriksi ja on lu-jasti mukana, nykyisin myös omistaja. Jatko näyttää turvatulta ja Mestari saa keskittyä val-mentamisen lisäksi toiseen mailapeliin tasoituksella 10.

Puheet uusien raken-nusinsinöörien hei-kosta ammattitaidosta voi unohtaa. Ne, jot-

ka kaipaavat vanhan ajan ra-kennusmestareita unohtavat kokonaan, että ajat ja vaati-mukset ovat aivan toiset kuin vuosikymmenet sitten. Sata-kunnan ammattikorkeakoulun rakennuspuolen tiimivastaava Jarkko Heinonen ja rakennus-tekniikan lehtori Mari Kujala sanovat, että valmistuvat insi-nöörit osaavat todella paljon.– Kokemusta heillä ei tieten-kään voi olla niin paljon kuin vanhan ajan työmaan mestaril-la, mutta kaikkihan ovat joskus aloittaneet alusta.

Mari Kujala muistuttaa, että nykyiset pätevyysvaatimukset ovat niin tiukat, että insinöö-riksi valmistuvat ovat hyvin pätevää väkeä. Eivätkä he ole myöskään kokemattomia, sillä neljän vuoden koulutukseen sisältyy käytännön koulutusta jossakin yrityksessä, tavallisesti rakennustyömaalla, joten kah-den, kolmen kesän harjoittelu työmaan mestarina antaa jo monelle runsaasti kokemusta ja näkemystä. Aika moni saa myös vakituisen työpaikan.– Valitettavasti vain liian var-hain. Varsinkin nyt, kun ra-

kennusalalla on mennyt hyvin, firmat pestaavat nuoria ennen valmistumista ja se johtaa sii-hen, että opinnot jäävät varttia vaille.

Samkissa kuitenkin koroste-taan, että valmistuminen on tärkeää, koska vain lopputut-kinnon suorittaneet insinöörit saavat pätevyyden tiettyihin tehtäviin, esimerkiksi oikeuden

toimia työmaan vastaavana mestarina.

Samkin rakennuspuolella on kolme linjaa: rakennustuo-tanto-, rakennesuunnittelu- ja lvi-insinöörilinja. Opinnot kes-tävät keskimäärin neljä vuot-ta, ja esimerkiksi tänä vuonna otetaan 60 uutta opiskelijaa. Lisäksi syksyllä alkaa aikuis-linja, jonne hakeutuu paljon

muuntokoulutukseen tulevia, henkilöitä, jotka haluavat esi-merkiksi työllisyyssyistä vaih-taa ammattia. Samkin insinöö-rikoulutukseen nuoret tulevat joko lukiosta tai ammattikou-lusta.– Matematiikkaa opiskellaan saman verran kuin ennenkin. Opintoihin käytettävä tunti-määrä on pienentynyt, mutta niin ovat opiskeluvälineetkin. Kynää ja paperia ei tarvita enää missään. Suunnittelukin tapah-tuu tietokoneella, mutta suun-nitteluohjelmien opetteluun tarvitaan aikaa. Kotona opiske-lulla on iso merkitys, Kujala ja Heinonen sanovat ja muistut-tavat, että älykännykän pläräys on aivan toinen taito kuin tieto-koneen käyttö.

Etäopiskelu verkon välityksel-lä on mahdollista, mutta silti luokkahuoneet ovat oppitun-neilla täynnä. Etäopiskelu kui-tenkin mahdollistaa, että ope-tusta voi seurata, vaikkei aina paikalle pääsisikään.Mistä sitten johtuu, että Suo-messa on rakennettu sutta ja sekundaa, ja rakennukset ho-metuvat ja ihmiset sairastuvat? Onko vika koulutuksessa?Kujala ja Heinonen kertovat olleensa hiljan kuuntelemassa korjausrakentamisen gurua,

tekniikan tohtori Juhani Piri-nen FCG:ltä. Hänen vastauk-sensa oli, että vika ei ole kou-lutuksessa eikä insinööreissä, sillä Suomessa on rakennettu tarkasti ohjeiden ja normien mukaan. Ohjeet vain ovat ol-leet väärät.

Miksi sitten vanhaan hyvään aikaan rakennukset eivät ho-mehtuneet?– Rakentamisen muutokset ovat olleet valtavan suuria. Ra-kennuksiin on tullut paljon li-sää kosteita tiloja, koneellinen ilmanvaihto, seinärakenteet ovat muuttuneet ja energiaa on alettu säästää. Ne ovat kaikki olleet uusia asioita, joihin on suunniteltu ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet onnistuneita, mutta kokemuksista on myös opittu. Sen vuoksi korjausra-kentamisesta on tullut yksi uusi aine opetukseen.

Minkälaisena näette koulu-tuksen tulevaisuuden?– Ala on mielenkiintoinen, haastava ja hyvin työtä tarjo-ava. Kyvykäs nuori voi edetä vaikka kuinka pitkälle. Uskom-me, että rakennusinsinööriksi haluavia riittää Porissa, jossa koulutuksella on todella pitkät perinteet, Mari Kujala ja Jarkko Heinonen sanovat.

PÄTEVÄTviedään käsistä

Etäopetus ei ole muuttanut luokkahuoneita tyhjiksi. Op-pitunneille osallistuminen on edelleen käytäntö, jota etä-opetus täydentää, sanovat lehtorit Mari Kujala ja Jark-ko Heinonen.

osaaja

Pitkäpinnainen täsmämestari

Porin Harjunpäänkadul-la on menossa kerrosta-lon vesijohtosaneeraus ja vastaavana mestari-

na häärii Tuomas Tommila, 28. Miehellä on pitkä pinna, häntä ei saa hermostumaan juuri mil-lään. Täsmällinen mestari on johdonmukainen niin työ- kuin kotiasioissa.

Vastaava mestari nimensä mu-kaisesti vastaa työmaalla kai-kesta ja hoitaa yhteydet niin aliurakoitsijoihin, tilaajaan kuin työntekijöihin.

Tuomas on selkeiden suunni-telmien mies. Oman elämäkin on kulkenut jo teini-ikäisenä viitoitettua tietä yhdestä tavoit-teesta toiseen.

Hän kasvoi Ulvilan Vanhassaky-lässä, ja poikasen elämän täytti urheilu, etenkin maastohiihto. Opintie vei luontevasti ammat-tikoulun rakennuspuolelle.

– Aloittaessani ammattikou-lussa minulle vakuutettiin, että valmistuneet suorastaan revitään töihin. No, työmark-kinoilla koitti juuri valmistus-vuotenani notkahdus, mutta onnekseni menin suoraan ar-meijaan.

Nykyisen vaimonsa Janitan kanssa hän alkoi seurustella jo teini-iässä. Armeija-aikana Janita opiskeli Kuopiossa far-maseutiksi ja varusmiespoi-kaystävä reissasi lähes joka viikonloppu Kuopioon. Siviiliin pääsyn jälkeen Tuomas lähti Hämeenlinnan ammattikorkea-kouluun rakennusmestaripuo-lelle.– Koulutus oli korkeatasoista ja käytännönläheistä.

Tuomas työskentelee eurajoke-laisella Veljet Mäkilällä vastaa-vana mestarina. Ensimmäisen työpaikan saantikin on oma tarinansa.

– Kyselin opiskeluaikoina kesä-töitä. Markku Mäkilä sanoi, et-tei osaa juuri nyt sanoa, mutta soittele. Minähän soitin. Sään-nöllisesti viikon välein, kunnes sinnikkyys palkittiin ja sain pestin.

Työpaikka on ollut mielenkiin-toinen ja täynnä haasteita.– Pääsin heti kiinni mielenkiin-

toisiin ja vastuullisiin kohtei-siin. Kauttuan Ruukinpuistossa teimme Villa Ahlströmin julki-sivusaneerauksen. Kohteessa oli paljon kuviointeja, joten haastetta riitti. Lopputulos oli oikein onnistunut, Tuomas ker-too.

Tuomas kuuluu Porin Raken-nusmestarit ja -insinöörit -yh-

distyksen hallitukseen. Hän innostui järjestötoiminnasta jo opiskeluaikoina.– Tapasin heti koulun aloitusin-fossa saman henkisiä, aktiivisia tyyppejä. Verkostoituminen on ajan sana, joten ajauduin luon-tevasti opiskelijatoimintaan.

Työelämään siirryttyään oman alan yhdistykseen liittyminen

oli itsestäänselvyys. Hän heit-tääkin pallon nuorille ammat-tilaisille. – Järjestystoiminnasta saa iloa ja ihan konkreettista hyötyä. Että rohkeasti mukaan vaan.

Tuomas ja Janita rakensivat oman kodin Nakkilaan.

– Lehdessä oli ilmoitus Nak-kilan Ruskilassa myytävästä tontista. Lähdimme uteliaisuut-tamme katsomaan. Hanke jäi muhimaan, mutta jonkin ajan kuluttua toive toteutui. Halu-simme kotiin tasoeroja, joten metsäinen rinnetontti oli toi-veiden täyttymys.

Tuomakselle oli itsestään sel-vää, että oma koti rakennetaan itse. Totta kai.

– Kodin rakentaminen poikkeaa ammatillisesta korjausrakenta-misesta täydellisesti. Talon ra-kentaminen pitkästä tavarasta omien piirustusten pohjalta oli motivoivaa.

Arkkitehti piirsi talon puhtaak-si Tuomaksen omien suunnitel-mien mukaan. Talon suunnit-telu ja materiaalivalinnat ovat pariskunnan yhteistyön tulosta. Viime vuosina on pitänyt kiiret-tä monella rintamalla. Oman talon rakentamisen ja päivä-työn hoitamisen lisäksi Tuomas auttoi siskonmiestä talonraken-nusprojektin etenemistä.

Iso elämänmuutos kohtasi per-hettä joulukuun alussa. Esikoi-nen Pihla pani asiat uuteen tär-keysjärjestykseen.– Ennen viivyin usein ylitöissä. Nyt on kiire kotiin.

Tulevaisuudensuunnitelmissa Tuomaksella on mahdollisesti oman yrityksen perustaminen. – Se on looginen askel. Aloi-tanko aivan uuden vai ostanko jo toimivan yrityksen, on vielä harkinnassa. Kaikki aikanaan.

6 | MESTARI

lukot ja ovihelat ovensulkijat sarjoitukset avaimet sähköinen lukitus

varmuuslukot

ONKO KOTISI LUKITUS AJANTASALLA?

K U N V A I H D A T A S U N T O A , V A I H D A M Y Ö S L U K O T !

painikkeet liukuovikoneistot summerijärjestelmät

paloturva- ja kassakaapit asuntojen ja autojen avaukset

Keskuskartano, 28130 Pori | Av. ark. 8–17, la sulj. Puh. 02 633 6511 | Päivystys p. 040 723 6725

Täyden palvelun lukkotalo – turvallisuutesi asialla

MESTARI | 7

02 637 8398sampo@kiinteistouudistushuhtamaki.fi

Kartanontie 40 • 28430 PORI •

KAIKENLAISET REMONTITyksityisiin ja julkisiin tiloihin

www.kiinteistouudistushuhtamaki.fi

M. PIHLSähköalan osaamista jo yli 20 vuotta

S1-asennusoikeudet

Kissamäentie 21, Noormarkku j.pitkanen@rakennuspitkanen.fi

Akin vinkit– Rakentamisessa tehtävät pahimmat virheet ovat peri-aatteessa lähtöisin ihmisen korvien välistä, myöntää Po-rin Rakennusmestarien ja -in-sinöörien kakkospuheenjoh-taja, rakennusinsinööri Aki Mänty.

Vuosikymmeniä erilaisissa ra-kentamisen asiantuntija- ja valvojatehtävissä toiminut rakennusmestari ja insinööri tietää, mistä puhuu. Hän ih-mettelee, miksi monelle auton huoltokirja on kaikki kaikessa, mutta talosta sellainen puut-tuu. Kuitenkin omakotitalo on paljon arvokkaampi ja pitkäai-kaisempi investointi kuin joku peltilaatikko.– Talosta täytyy pitää huolta, ja tärkeää on kirjata kaikki huol-lot ja remontit ylös. Valitetta-vasti tällaista kirjaa ei pidetä, vaikka siihen on olemassa tar-kat ohjeet ja mahdollisuudet.

Nykyrakentamisen vaaran paikat ovat eristevahvuuksien kasvu ja ilmanvaihto. Myös reiät höyrysulussa ovat yleinen ongelma. Aki Mänty koros-taa myös sitä, että taloa pitää osata käyttää. Pahimmillaan hän on törmännyt pari vuotta vanhassa talossa tilanteeseen, jossa ”kalle kätevä” oli sulke-nut koneellisen ilmastoinnin ja varmuudeksi vielä tukkinut ilmastointikanavat. Talossa saunottiin, lotrattiin suihkus-sa ja kuivattiin pyykkiä sisällä. Sitten ihmeteltiin, miksi talo alkoi homehtua.

– Vaikka talossa olisi vain pai-novoimainen ilmanvaihto se-kin tarkoittaa, että taloa on tuuletettava päivittäin ikku-noita avaamalla. Sama juttu oli aikoinaan kouluissa, joissa järjestäjän tehtävä oli tuulet-ta luokkahuone joka välitunti. Nämä perusasiat ovat unohtu-neet tai niitä ei edes tiedetä.Aki Männyllä on yksi ratkaisu moniin rakentamisen vaaran paikkoihin: asiantuntijoiden käyttö ja valvonta.– Se on loppujen lopuksi pieni kustannus, kun puhutaan elä-mänmittaisesta investoinnista.

Aki Männyllä on vankka ko-kemus rakentamisesta.

Satakunnankatu 39, Pori, Puh. 02-631 3300, www.k-rauta.fi/pori

SATAKUNNANKATU

Pihalle ja puutahaan- kaikki K-Raudasta

Puh. 0400 596 151 Kanervankatu 22 28120 Pori

marko.stenroos@porinsaneerauspalvelut.fi

Laatoitukset, sauna- ja pesuhuoneremontit, maalaus- ja tapetointityöt,ym. rakennustyöt.

PIENRAKENTAJALLE helpotuksia ja säästöäPori uusi rakennusjärjes-tys lupaa monta helpotus-ta pienrakentajalle. Lisäk-si kukkaro kiittää.

Pienet rakennelmat eivät enää vaadi toimenpidelupaa eivät-kä ilmoitusta. Myös lupamak-sut näitä osin poistuvat. Kaa-va-alueelle saa rakentaa alle 15 neliömetrin rakennelman il-man lupaa, kaavan ulkopuolel-la raja kulkee 25 neliömetrissä.

– Tällaisia rakennelmia ovat huvimajat, grillikatokset, erilli-set terassit, paljurakennelmat, vajat, leikkimökit ja vaikkapa jätekatokset. Esimerkiksi val-taosa rautakauppojen pihoissa myytävistä, harkkojen päälle kasattavista pienrakennelmista täyttää uudet normit, listaa yk-sikön päällikkö Matti Karjano-ja Porin rakennusvalvonnasta.

Hän muistuttaa, että autosuo-jat ja puulämmitteiset saunat vaativat edelleen luvan. Syy liittyy puhtaasti paloturvalli-suuteen.

Vähimmäisetäisyys naapurin tonttiin säilyy ennallaan neljäs-sä metrissä.

– Suosittelen aina keskustele-maan muutoksista naapurin kanssa. Hyväksyntä kannattaa ottaa kirjallisena, näin välty-tään turhalta vänkäämiseltä jälkikäteen, Karjanoja sanoo.

Enintään 1,6 metriä korkea naapurien välinen aita ei tar-vitse sekään erillistä lupaa. Alle neljän neliön rakennuksen puolestaan saa sijoittaa mi-nimissään oman korkeutensa etäisyydelle rajasta.

Ilmalämpöpumppuja voi uu-den rakennusjärjestyksen mu-kaan olla enintään kaksi. Niitä ei saa asentaa kadun puolelle. Helpotuksia on tullut myös au-rinkopaneelien ja lautasanten-nien asentamiseen.

Vähäiset, esimerkiksi maaliin tai katteeseen liittyvät julkisi-vun muutokset saa tehdä ilman erillislupaa. Myös pientalojen parveke- ja terassilasitukset ovat vapautuneet.

Rantarakentaminen helpottuu sekin. 10-neliöisen ja sitä pie-nemmän rakennelman, vaikka laiturin, saa ranta-alueella ra-kentaa ilman toimenpidelupaa ja ilman lupamaksuja. Ase-makaava-alueella omasta pi-hasta kaadettava ongelmapuu on vaatinut aiemmin erillisen luvan. Nyt tämäkin toimi hel-

pottuu ja yksittäisen puun saa kaataa ilman kuntokartoitusta ja viranomaislupaa. Maisemal-lisesti merkittävissä tapauksis-sa tarvitaan edelleen lupa ja ammattilaisen arviointi.

Matti Karjanoja muistuttaa, että asemakaava ja esimerkiksi suojeltuja rakennuksia koske-vat määräykset vievät voiton rakennusjärjestyksestä ja niitä pitää aina noudattaa ensisijai-sesti.

Normipurku vapauttaa raken-nusvalvonnan voimavaroja ja se panostaakin pienrakentajien ja vastaavien työnjohtajien en-tistä tehokkaampaan tiedotuk-seen.

– Haluamme viestittää pienta-lorakentajille, kuinka tärkeää ammattilaisten käyttäminen jo

rakennuspiirustusvaiheessa on. Välillä kyllä tuntuu, että pori-laiset suunnittelijat ovat unoh-taneet Tekun opit siitä, miten lupapiirrokset piirretään. Tä-hän tulemme kiinnittämään rakennusvalvonnassa erityistä huomiota, Karjanoja tuumaa.

Pientalorakentajat kutsutaan suunnittelun aloituskokouk-seen, jossa käydään läpi oleel-lisia asioita.

– Olkaa kiinnostuneita, olkaa tosissanne, vaatikaa kunnon piirustukset. Maksakaa tässä vaiheessa vähän enemmän. En-nakoiva laadunohjaukseen pa-nostus maksaa itsensä taatusti takaisin, Karjanoja vakuuttaa.

8 | MESTARI

Uusi rakennusjärjestys tuo muutoksia muun muassa rantarakennelmiin, esimerkiksi laiturin rakentaminen helpottuu.

Uusi

rakennus-

järjestys

MESTARI | 9

TÄÄLTÄ tullaanEmilia Välikangas,

20 ja Emma Saari-nen, 22 tutustuivat SAMKin insinöö-riopinnoissa ja heillä

synkkasi heti.– Olemme nyttemmin kuin pai-ta ja peppu, kaverukset naura-vat.

He ovat tyytyväisiä opiskeluva-lintaansa ja ovat myös aktiivi-sia verkostonluojia ja järjestäy-tyjiä.

– Olin suunnitellut uraa kau-pallisella alalla, kauppakor-keaopintoja, ehkä. Oma isäni on tehnyt aina myyntityötä ja ajattelin jatkavani samalla alal-la. Sitten käänsinkin suuntaa. Minulle kirkastui, että SAM-Kin rakennustekniikan opinnot avaavat ovia vähän joka suun-taan. Olen erittäin tyytyväinen päätökseen, Emilia kertoo.

Rakennus- ja yhdyskuntateknii-kan opiskelija Emma opiskeli ensin eläintenhoitajaksi, mutta vaihtoi radikaalisti alaa.– Pappa on rakentaja ja hänel-

lä on myös oma yritys. Van-hempani ovat rakentaneet viisi omakotitaloa, joten lähes koko lapsuuteni on kulunut raken-nustyömaalla. En saanut kam-moa, pikemminkin kiinnostus kasvoi, Emma tähdentää.

SAMKin opetus on ollut erittäin positiivinen kokemus. – Teemme paljon ryhmätöitä ja koulun mahtavat oppimisym-päristöt antavat hyvät puitteet. Jäämme usein koulun jälkeen kampukselle yhdessä tekemään tehtäviä. Porukka on tosi tiivis ja kannustamme toisiamme kuin pieni perhe.

Opettajilta on helppo kysyä ja heidän kanssaan on luontevaa keskustella.

Tytöt ovat innostuneet opiskeli-ja- ja alan järjestötoiminnasta.– Verkostojen luominen hyö-dyttää varmasti tulevaisuudes-sa työnsaantia ja etenemistä. Mukana oleminen lisää näky-vyyttä ja synnyttää kontakteja.On myös tärkeää harjoittaa sosiaalisia taitoja ja tutustua

uusiin ihmisiin. Myös yhtey-det alan yrittäjiin ovat tärkeitä, Emma ja Emilia summaavat.

Tulevaisuuden he näkevät va-loisana ja innostavana.– Koulussa korostetaan, että

meidän alallamme töitä riittää tulevaisuudessakin. Ainakin nyt rakennusalalla on hyvä tie-lanne.

Emlia toivoo saavansa oman alan töitä, myös jatko-opinnot ja yrittäjyys ovat mahdollisia. Emma on pohtinyt oman yri-tyksen perustamista.

– Minulla on vahva luottamus alaan ja tietysti myös omaan osaamiseeni. Korjausrakenta-minen kiinnostaa, voin hyvin keskittyä tulevaisuudessa sille-kin alalle, Emma pohtii.

Hänen mielessään pyörivät jat-ko-opinnot. Täydennystä hän on suunnitellut hankkivansa vaikka sisustusartesaaaniopin-noista.– Nälkä kasvaa syödessä. Ehkä luen vielä arkkitehdiksi...

Emilian haaveena on oman osaamisen hyödyntäminen eh-kä markkinointialalla. Myös oman talon rakentaminen tai vanhan asunnon kunnostami-nen omaan asumiskäyttöön ovat to do -listalla.

Emilia ja Emma huomaavat katselevansa rakennettua ym-päristöä opintojen alettua ai-van uusin silmin.– Bongaamme arkkitehtuurisia yksityiskohtia ja tarkkailemme rakennustapoja. Ympäristössä on niin paljon katseltavaa.

Tyttöjen perheet ovat tukeneet heidän valintaansa alusta läh-tien ihan täpöillä.– Isä oli tosi ylpeä minusta, kun valitsin tämän alan. Pysyy am-matti suvussa, Emma kertoo.

Emilian isä ja äiti antoivat myös täyden tuen tyttären valinnalle.– Pään päälläni syttyi kirkas lamppu, kun tajusin, kuinka monelle alalle tällä koulutuk-sella voi suuntautua.

Opiskelun, opiskelijabileiden ja järjestötoiminnan lisäksi Emilialla ja Emmalla jää ai-kaa harrastaa monipuolisesti. Kuntosali, ratsastus, liikunta ja lenkkeily saavat oman aikansa, ystävät ja perhe ovat myös tär-keässä asemassa.

Emma käy opintojen ohella töissä Tikkulan ABC:llä ja mu-kavan katkon tuo Hilma-koiran lenkittäminen. Pitkät päivät eivät väsytä ja motivaatio on korkealla.– Kaikki, mitä nyt teet, teet it-selle. Opinnot ovat pääomaa tulevaisuuteen.

nuoret mestarit

Insinööriopiskelijat Emilia Välikangas ja

EmmaSaarinen suosittelevat opiskelijoille

järjestötoimintaa.

Uusi

rakennus-

järjestys

10 | MESTARI

Testaatietosi

Leikkimielisessä kisassa on kyse porilaisten talojen tunnistamisesta. Etsimme kansalaisten taloille antamia lempinimiä, hauskoja nimityksiä, jotka usein viittaavat talon asukkaisiin, rakennuttajiin, muotoihin tai sijaintiin. Arvaa tai tiedä – oikeat vaihtoehdot ovat jutun lopussa.

1. Torin laidalla sijaitseea) Rojuhyppyb) Rojohoppec) Romuhoppa

2. Talossa asui aikanaan paljon Puuvillan työntekijöitäa) Impilinnab) Neitsyttupac) Puu-Villa

3. Kaunisovinen talo lienee saanut nimensä muodostaana) Viiskulmab) Viiskantac) Viisikko

4. Työ talonsa nimeääa) Pomppulinnab) Pumppulinnac) Pamppulinna

5. Talo joen rannalla ona) Virkamiesten talo b) Liikemiesten talo c) Hevosmiesten talo

6. Rakennus on nimetty ammattiryhmän mukaana) Muurarimestareiden talob) Optikkomestareiden taloc) Rakennusmestareiden talo

7.Steiner-koulun käytössä oleva rakennus on saanut ni-mensä eläimen mukaan.a) Ilveshovib) Näätäläc) Karhulinna

8. Kansainvälisyyttäkin Porin rakennusten nimissä löytyy.a) Berliinin muurib) Kiinan muuric) Kremlin muuri

9. Pääkuvan linnan nimessä esiintyy etunimia) Mattib) Anttic) Pentti

10. Tarinan mukaan raken-nuksen rahoitus järjestyi kiel-tolain aikaan.a) Trokareiden talob) Viinavajac) Pirtulinna

11. Jättiläisen lempinimi ona) Kaksosetb) Kaksoistornitc) Kaksipapoikaakurikasta

TUNNETKO TALOT, tiedätkö tarinat?

9

Porissa on linnoja riittämiin. Arkkitehti A.E. Eräsen suun-nittelema Antinlinna valmis-tui vuonna 1929. Viidennessä kaupunginosassa, Varvinka-dulla sijaitseva Heikinlinna nousi paikalleen ennen talvi-sotaa 1939.

Impilinna ja Satulinna ovat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat puuvillalais-ten työsuhdeasunnot, ja ne valmistuivat 1945 ja 1946.

Luistinlinna sijaitsee Presi-dentinpuistokadulla. Vuonna 1947 valmistuneen kerrosta-lon rakennutti pikaluistelun olympiamitalisti ja maailman-mestari, helsinkiläinen raken-nusmestari Clas Thunberg yh-dessä Into Inkiön kanssa.

Ratalinna komeilee nimensä mukaisesti radan varressa. Se rakennettiin aikoinaan VR:n työntekijöiden asunnoiksi.

Risulinna on Keskuskartanon vieressä sijaitseva Rautatien-puistokadun suuntainen talo.

Porini onLINNANI

Kauppatorin kupeessa, hata-rassa talossa piti vastaanottoa lääkäri, murrekirjailija Hj. Nor-tamo. Paikalle rakennettu uusi talo peri edeltäjänsä nimen, joka juontaa Rojohoppen vii-meinen reissu -tarinaan. Siinä seikkailee laivan nimeltä Hop-pet, mutta ikäkuluna se sai etu-liitteen rojo, rämä.

Tiesitkö?

OIKEAT VASTAUKSET:1b 2a 3a 4c 5a 6c 7c 8b 9b 10c 11b

MESTARI | 11

Testaatietosi

Suurtehoimuri poistaa nopeasti ja pölyttömästi irtoaineksen ahtaista ja vaikeapääsyisistä paikoista.

· viemärikaivaus lattiaa rikkomatta· leka- ja singelisoran puhallusta ja imua· imukaivaus putkistotyömaalla· eristeiden imu· talon alla olevan hiekan imu

SUURTEHOIMUA JA -PUHALLUSTA

RAKENNUSPIIRUSTUKSET

NYT MYÖSNOPEASTI JA LUOTETTAVASTI!

KÄYNTIKORTIT, TARRAT, KIRJEKUORET,ROLL UPIT, MAINOSLEHDET,

SUUNNITTELUTYÖT, BANDEROLLIT,MAPITUKSET, LAMINOINNIT,

ARKISTOINNIT JA POSTITUKSET!

WWW.KOPIORASTERI .FI

VALTAKATU 22, 28100 PORI02 641 1211 0400 936 458RASTERI@KOPIORASTERI.FI

STROMMI OY

• rakentaminen • remontointi044 984 0456

pasi@strommi.fi

Vanha pihlavalainen sananlasku

12 | MESTARI

Sisäilman ongelmat har-mittavat Santalaa. – Nykyteolli-suus tuottaa niin paljon

uusia materiaaleja, ettei niitä ehditä tutkia riittävästi. Toinen iso ongelma ovat kiinteistön-hoitovirheet. Oikein kaipauk-sella muistelen entisaikojen talonmiehiä, jotka hoitivat teh-tävänsä ja rakennukset pysyi-vät kunnossa, hän kertoo.

Ensikosketuksen alaan hän sai pikkupoikana suoristamal-la nauloja ja tekemällä pieniä aputöitä rakentajaisän työmail-la. Peipohjan ammattikoulun jälkeen nuorukainen hankki työkokemustarakennusmiehe-nä pienrakennustyömailla.

Rauma-Repolan matka-asen-tajana hän reissasi pohjoista myöten. Pitkänhuiskea Tuu-la-vaimo reissasi kesäaikana mukana ja oli mukana muun muassa Utsjoella pankin lop-pusiivousta tekemässä. Käp-pänän lappalaismiehen kommentti huvittaa Tuulaa vieläkin: ” Teillä etelässä näemmä jalostetaan ikkunan-pesijätkin tehtävään sopiviksi.”

Porin Musan ja Kartanon vii-palekoulujen rakennustyömail-ta hän siirtyi Porin teknilliseen kouluun. Alkuvuosilta mieleen ovat jääneet myös vastaavan mestarin tehtävät kerrostalo-työmailla Unikirrissä ja Por-mestarinluodon Purjeentiellä.

Terhi-tytär syntyi vuonna 1973, ja seuraavana vuonna pamahtanut öljykriisi sai nuo-ren ammattimiehen pohtimaan

vakavasti tulevaisuutta.– Tuumin, että kunnalli-nen virka voisi epävakaina ai-

koina olla perheelliselle turval-lisin työpaikka.

Hänet valittiin Siikasten ra-kennusmestari-rakennustar-kastajaksi ja perhe muutti maalle Ulvilasta juuri valmistu-neesta omakotitalosta. – Siikainen oli vireä kunta, jolla oli oikein innokas ja kehitysuskoinen kunnanjoh-taja. Virkani tehtäväkenttä oli hyvin laaja.Siikaisissa hän lähti myös mu-kaan yritystoimintaan ja raken-nutti kuntaan rivitaloja. – Pienien kuntien pie-net kohteet eivät tuolloin iso-ja gryndereitä kiinnostaneet. Jonkunhan oli kuitenkin nekin kohteet hoidettava.

Aktiivisena miehenä hän oli mukana perustamassa kuntaan yrittäjäyhdistystä. 34 vuoden Siikais-aika päättyi vuonna 2008, jolloin tekninen johtaja jäi eläkkeelle. Pariskunta muut-ti pienkerrostaloon Porin Vii-denteenosaan, josta muuttivat muutama vuosi sitten Isolin-nankadun Tornitaloon.

Järjestötyö on ollut Santalalle tärkeää opiskeluajoista lähtien. Hän toimi oman opiskelujär-jestönsä puheenjohtajana ja on kuulunut Porin Rakennusmes-tareihin vuodesta 1971.– Yksi järjestötyön tär-keimmistä anneista on verkos-toituminen ja etenkin mukavat ihmiset ympärillä.

NÄKÖALAA rakentamiseen

mesta

ri läh

ikuva

ssa

Pitkän linjan rakennusmestari Heikki Santala, 74, katselee kaupunkiaan lintuperspektiivistä Tornitalon 10. kerroksen parvekkeelta. Hän seuraa oman alansa kehitystä tiukasti edelleen.

MESTARI | 13

rakentamiseen

KUKA?RakennusmestariHeikki Santalasyntynyt 1944 SäkylässäLuottamustoimia•Rakennusopiskelijoiden pj•Siikaisten yrittäjä-yhdistyksen perustajajäsen•luottamustehtäviä mm. Satakunnan Yrittäjien hallituksessa•Lions-aktiivi •Rakennusmestarien hallituksen jäsen•Seniorikerhon pj.Huomionosoituksia •Suomen valkoisen ruusun kunniamerkki kultaristein•Suomen kuntaliiton hopeinen ansiomerkki•Rakennusmestarien liiton kultainen ansiomerkki•Suomen Yrittäjien kultainen ansioristi ja kultainen ansiomerkki•Osuuspankkijärjestön kultainen ansiomerkki

Santala seuraa aikaansa ja alansa kehitystä tarkasti. Hän on yksi Rakentaja.fi-palvelusi-vuston aktiivisista vastaajista. – Moniin kysymyksiin löytyy toki vastaus vanhasta koke-muksesta, mutta esimerkiksi lainsäädännön muutoksia tulee näin automaattisesti seurattua ja pysyttyä ajan hermolla.

Avioliitto täyttää seuraavaksi 52 vuotta. Pitkän liiton salai-suus on pariskunnan mukaan selvä: Tasapuolisuus.Kahviinsa isäntä heittää sokeri-palan. Solidaarisuussyistä.– Aloitin urani perheen sokerijuurikaspellolla Säkyläs-sä. Ensimmäisillä kesätyöra-hoilla ostin Leijona-merkkisen rannekellon, mies muistaa.Kello ja monet muut muis-toesineet paloivat Kauvatsan rakkaan loma-asunnon tuli-palossa. Heikki ja Tuula eivät kuitenkaan jääneet raunioille nyyhkimään, vaan tontille nou-si uusi kesämökki.– Muistot eivät ole kiin-ni tavaroissa, ja tulipalo laittoi taas kerran asioita uuteen ar-vojärjestykseen.

Perhettä koetellut vakava sai-raus on sekin voiton puolella ja Heikki sai viimeisimmässä syöpätarkastuksessa puhtaan tuloksen, seurantaa jatketaan. Ensi kesänä pariskunta häärää mökkitontilla taas sormet mul-lassa. Kasvamaan pannaan ainakin valkosipulia.

Santalat nauttivat korkealla asumisesta. Liikenne eivätkä katujen äänet häiritse kym-menennen kerroksen asuk-kaita.

14 | MESTARI

Kirpeä syyspäivä keräsi osanottajia ruskaretkelle Noormarkun

Iso-Enskerin järvenrantamaisemiin. A. Ahlströmin kodalla nau-

tittiin loimulohta tunnelmallisen haitarimusiikin säestyksellä.

RENTOA MENOA ja tiukkaa asiaa

Järjestötoiminta tarjoaa jäsenilleen ohjelmaa ja harrastustoimintaa koko vuodeksi. Retkeilyreissuilla tutustutaan uusiin paikkoihin ja haetaan elämyksiä. Kilpailutoiminnassa mestarit ovat kunnostautuneet etenkin golfissa ja keilailussa. Tapahtumien tunnelmiin on hauska palata kuvamuistojen kautta.

Yhdistyksen keilajoukkue, Martti Leinonen, Juhani Kukkakorpi ja Pekka Sulamäki osallistuivat RKL:n keilamestaruuskisaan Turun Kupittaalla.

Liittokokous Turussa. Edustajat lähdössä onnittelemaan 120 vuo-

tiasta Turun Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK RKL:ää.

mesta

ri va

paall

a

Yhdistyksen jäsenet päivystivät Porin Asuntomessuilla. AMK RKL

ry:n osastolta sai rakennusneuvontaa ja palvelua käytettiin vilk-

kaasti. Jari Kankaron vieraana Turun yhdistyksen jäseniä.

Golf on suosittu laji. Yhdistyksen joukkue osallistui muun muassa

Rakennusmestareiden ja -insinöörien golfin SM-kisoihin.

Hyväme!

MESTARI | 15

SENIORI- terveisiä

Porin Rakennusmestarit ja-insinöörit ry:n hallitus varajäsenineen. Ylhäältä vasemmalta: Kaappo Laine, Tuomas Tommila, Jouko Harju, Martti Leinonen ja Timo Visavuori. Keskirivi vasemmalta: Olli Hanhiniemi, Olavi Ojala, Marko Vihlman, Tiina E Toivonen ja Harry Säily. Alarivi vasem-malta: Aki Mänty 2. pj, Juhani Kukkakorpi pj ja Heikki Santala 3.pj. Kuvasta puuttuvat Janne Koivunen ja Jukka Hilaja

Kahdeksan vuotta toiminut Seniorikerho toimii aktiivisesti ja monipuolisesti.

Kevätkauden yritysvierailu tehtiin Ulvilan Cimcorpin tuo-tantotiloihin. Vieraat saivat kattavan selvityksen yrityksen maailmanlaajuisesta markki-na-alueesta ja sen luomista so-velluksista muun muassa ren-gastuotannon varastointiin.

Vuoden suurin voimainponnis-tus oli kesäkuussa järjestetty RKL:n Seniorien valtakunnal-liset kesäpäivät, jotka pidettiin Porissa. Eri puolilta Suomea kutsutut seniorit majoittuivat Noormarkun Ahlströin vie-rastikoissa. Yhden päivän ohjelmaan kuului myös tu-tustuminen Ahlströmin ruuk-kiin, Lisäksi vieraita kuljetiin Meri-Porin kohteissa, kuten tutustuivat Ahlaisen kulttuu-rimaisemaan, Reposaaren lin-nakepuistoon ja Junnilaan. Tahkoluoto ja tuulipuisto antoi hyvän yleiskuan Hyötytuulen toiminnasta. Kalllo idyllisenä avaomerelle avautuvana nie-menkärkenä antoi sisämaan aaasukkaille hienon kuvan sii-tä, miten ankara avoin, myrs-kyävä meri voi olla.

Mielenkiintoinen kohde oli myös Pihlavan alue ja eten-kin peruskunnostettu Halssin alue.Päivän oppaana toimi Hilkka Kotiranta Nakkilasta.Lähtöpäivän tutustumiskohtee-na oli Porin Asuntomessut ja Kivi-Porin kiertoajelu.

Seniorikerhon panos Asunto-messuilla oli myös merkittävä, sillä jäsenet jaksoivat heltees-tä huolimatta päivystää RKL:n osastolla.

Kulttuuriakaan ei vuoden aika-na ole unohdeta: viime vuon-na kerholaiset kävivät Tuisku-lassa viihdytti Yöllissii yrittäjjii -esitys ja Tampereella Junnu Vainion sanoituksiin perustuva Vanhoja poikia -laulunäytel-mä.

Lisäksi tehtiin viikon mittainen virkistys- ja kuntoutusmatka Viron Pärnuun 28 hengen voi-min. Syksyllä vietettiin kirpeää syyspävää ruskaretkellä Noor-markun Iso-Enskeri-järven rannalla. Talven kynnyksellä pidettiin itsenäisyyspäivän et-kot ja joululounas nautittiin ravintola Skenessä.

Seniorit tutustuivat turvallisuuspäällikkö Jussi Koskisen opastuksella SAMK:n uusiin toimitiloihin.

7-61paikkaiset bussitTILAUSAJOT

RuosniemenLinja-auto Oy

02 633 4070 • info@sundell.fi • www.sundell.fi

16 | MESTARI

Porin Asuntomessujen raken-nusteknisesti onnistuneimmak-si kohteeksi valittiin Villa Sun. Paritalokohteen on suunnitel-lut porilainen Insinööritoimisto Kaappo Oy ja pääsuunnittelija-na ja vastaavana työnjohtajana toimi Kaappo Laine.

Kiitosta sai erityisesti ra-kennuksen selkeä ulkomuoto. Raati painotti valinnassaan ra-kennusteknisesti hyvää suun-nittelua ja toteutusta.

Suuret lasipinnat tuovat va-loa ja avaruutta sisätiloihin ja lisäävät tilan tuntua. Myös pohjaratkaisu oli valitsijoiden-mieleen.

Mallikohteen valinta perus-tuu RKL:n rakennusasiantun-temukseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Suomen Asunto-messujen kanssa. RKL haluaa edistää suomalaista laadukasta rakentamista.

RKL:n raadin mukaan Porin Asuntomessuilla on useita hie-nosti toteutettuja kohteita. Täl-lä kertaa valinnan painotukses-sa kiinnitettiin huomiota talon käytettävyyteen ja sen hyvään tekniseen toteutukseen.

Valinnan teki rakennusmesta-rien ja insinöörien valtakunnal-linen palvelujärjestön jäsenistä koottu arvovaltainen raati.

KAAPPO kahmi potin

Porin Rakennusmestarit ja -Insinöörit ry:n suositte-lemat pientalon vastaavat työnjohtajat 2019:

Ari LagerbomVenekatu 1 as 628900 Pori040 086 1420ari.lagerbom@gmail.com

Marko Vihlman Kimmontie 7, 28360 Pori040 822 4804vilma@rakennusliikepori.fi

Raimo Lavapuro Vasarapolku 829600 Noormarkku 040 831 9893raimo.lavapuro@gmail.com

Kimmo SaarinenAapontie 2728840 Pori050 516 3578projektirakentajatjk@gmail.com

Kaappo Laine Gallenkallelankatu 2328100 Pori0400 775 058kaappo.laine@kaappo.fi

Tiina E.Toivonen p. 0400 533 573tiina.toivonen@tetconsulting.fi

Kari Hannuksela Iltasentie 3 b28360 Pori050 563 3153kari.hannuksela@luukku.com

Jarmo Rantamäki Laituritie 14 B28240 Pori0400 645 314posti@jarmorantamaki.fi

ASIAN-TUNTIJA- palvelut

Vesivahinko on oma-kotitalossa huomat-tavasti yleisempi vahinko kuin tulipa-

lo tai murto. Sen vuoksi vesi-vahinkoon varautuminen on järkevää, sanoo johtaja Matti Laiho noormarkkulaisesta Lai-ho-Groupista.

Laiho Groupissa on kehitetty ainutlaatuinen vuotovahti, jon-ka hienous on siinä, että se ei ole vain hälytyslaite, vaan se myös sulkee vedentulon kiin-teistöön salaman nopeasti.– Markkinoilla on paljon eri-laisia kosteudesta hälyttäviä järjestelmiä, mutta keittiön nurkassa piippaavasta hälyt-

timesta ei ole paljon iloa, jos perhe on lomalla Teneriffalla, Matti Laiho sanoo.Laihon kehittämän vuotovah-din toiminta perustuu paineen mittaamisen. Laite tekee ver-kostolle painemittauksen ker-ran 24 tunnin aikana. Jos jär-jestelmässä havaitaan pienikin paineen lasku, venttiili sulkee veden tulon ja tekee hälytyk-sen.

Järjestelmään kuuluu myös ”purkkeja”, joita sijoitetaan kosteuden riskipaikkoihin. Ne ovat radiosignaalilla yhteydes-sä keskusyksikköön, ja kosteu-den noustessa venttiili katkai-see vedentulon.

– Usein unohdetaan, että vuo-toja voi olla muuallakin kuin vesijohdossa. Esimerkiksi vie-märijärjestelmä saattaa tiput-taa pesualtaan alle tai astianpe-sukoneen poistoputki vuotaa. Tällaiset vuodot eivät ilmene verkostoa mittaamalla, Matti Laiho sanoo.Hänen mukaansa uusi vuoto-mittaustapa syntyi, kun yh-tiössä ruvettiin miettimään kosteusvahinkoja putkesta kat-soen.

– Me teemme erilaisia vent-tiileitä ja liitoksia, joten se oli meidän tapamme lähestyä asiaa. Me hallitsemme venttii-litekniikan ja Ruotsisista löytyi

yhteistyökumppani, joka osasi elektroniikan.Matti Laihon mukaan venttiilin asentaminen verkostoon on yk-sinkertaista, ja putkimies tekee työn helposti. Lisäksi ulko-oven pieleen tulee katkaisin, josta veden voi katkaista kokonaan esimerkiksi juuri matkojen ajaksi.Mitä vuotovahti sitten maksaa?Matti Laiho sanoo, että järjes-telmän hinta on hieman yli tu-hat euroa. ”Mökkimallin” saa 600-700 eurolla, koska siinä ei ole mukana paineen mit-tausta, vaan pelkkä kosteiden paikkojen anturi. Kerrostalon asuntoon asennettavan vahdin hinta on noin 300 euroa.

Noormarkkulais-keksintö vahtii vesivuotoja

- Vuotovahti on kannattava investointi, jonka kustannukset ovat pienet verrattuna talon ko-konaishintaan tai vahinkooon, jonka vesivuoto voi aiheuttaa, Matti Laiho sanoo.

Asuntomessujen Villa Sun rakennusvaiheessa ja valmiina.

1970-luvun pesubetonipinnat ovat PRM-yhtiön toimitusjohta-jan Mika Järvisen mukaan tär-kein syy siihen, että talot rapis-tuvat, ja ne ovat ulkonäöltään rumia. Toisaalta se takaa työtä yhtiölle, joka lähes 30 vuotta on saneerannut pääasiassa asuinkerrostalojen julkisivuja Porissa ja Raumalla.– Pakko myöntää, että raken-nusvirheet ovat meidän pää-asiallinen työllistäjämme. Eikä virheiden tekeminen valitetta-vasti ole loppunut. Porissakin on uusia kerrostaloja, jotka homehtunut ja seinät kasvavat levää. Maalaisjärki jo sanoo, että ei ulkoseiniä voida pääl-lystää vesisateessa, vaan talo on huputettava ja suojattava sateelta, Järvinen sanoo.Pääasiassa saneerauskohteita tekevän PRM:n toimitusjohtaja kertoo, että toinen julkisivure-montteihin liittyvä fakta on, että korjaamiseen ryhdytään talo-yhtiöissä yleensä vasta sitten, kun on pakko: seinät alkavat murentua, ja pahimmassa ta-pauksessa raskas rappaus on vaarassa pudota jalankulkijoi-den päälle.– Monessa tapauksessa on huomattu, että jos saneeraus olisi aloitettu vaikkapa kymme-nen vuotta aikaisemmin, kus-tannukset voisivat olla paljon pienemmät. Toinen asia on, et-tä monet asuntoyhtiöt hakevat

MESTARI | 17

PRM-Yhtiön Mika Järvinen: Pintakäsittelyn virheet työllistävät

halpaa ”kevytversiota”, mikä vain lykkää ongelmia eteen-päin ja maksaa lopulta enem-

män.Järvisen mukaan usein on pa-rempi odottaa pari vuotta, ke-

rätä rahaa, ja hoitaa julkisivu kerralla kuntoon. Usein ollaan jo siinä tilanteessa, ettei talon

kunto enää paljon odottami-sesta pahene.Miten talon julkkisivu sitten pi-täisi rakentaa niin, ettei ongel-mia ole odotettavissa?– Tuulettuva julkisivu on yksi perusratkaisuista. Kun ilma kiertää seinä ja julkisivunpin-nan välissä, vältetään kos-teuden imeytyminen seinära-kenteisiin ja kosteusvauriot. Oikeiden aineiden käyttö on myös tärkeää. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia, hyviä aineita. Näin on aina ollut, mut-ta ongelmia syntyy, jos hyviä maaleja tai pinnoitteita ei osata käyttää tai niitä pannaan vää-rään paikkaan, Järvinen sa-noo.Esimerkkinä hän kertoo, kuin-ka esimerkiksi hengittävien rappausten päälle on saatet-tu maalata hengittämätöntä maalia. PRM-yhtiöt (alun perin Porin Rappaus ja Maalaus) on perustettu vuonna 1992. Yhtiö työllistää 20 suomalaista, jotka puhuvat ainakin Porin, Luvian ja Kokemäen murteita. Liike-vaihtoa yhtiö tekee kolme mil-joonaa euroa vuodessa. Omat tilat sijaitsevat Luotsimäen teollisuusalueella, hallitilaa on 1500 neliömetriä, ja työt teh-dään omilla koneilla.

Kaupallinen yhteistyö

– Seuraavan viiden vuoden aikana noin miljoonaan ko-tiin asennetaan Suomessa au-rinkosähköjärjestelmä, uskoo Vatajankosken Sähkö Oy:n kehitysjohtaja Akseli Reho. Älyvaatteiden keksijänä ja ke-hittäjänä tunnetuksi tullut pel-lepeloton puhuu niin varmasti, ettei hänen arvioitaan helposti kyseenalaisteta.Reho sanoo, että kyse on vielä hyvin pitkälle mielikuvista.– Suomalaisten omakotitalojen pihamailla halkopinoja. Minkä takia äijät tekevät polttopuita, vaikka ne eivät yksistään ole mikään ratkaisu talojen lämmi-tykseen, Reho kysyy ja vastaa saman tien:– Kysymys on omavaraisuudes-ta. Suomalainen haluaa olla varma, että lämmintä riittää, vaikka maailma mullistuisi. Aurinkopaneeleissa on kyse sa-masta asiasta. Ne varmistavat sähkön saantia, jos valtakun-

nan verkko katkeaa. Toinen asia Rehon mukaan ovat siirtomaksut ja verot. Suo-malainen vastustaa kaikkea pakkoa, ja tuhannet aivot miet-tivät koko ajan esimerkiksi si-tä, miten siirtomaksun ja verot voisi välttää. – Aurinkosähköjärjestelmä tar-joaa tähän ainakin osittaisen ratkaisun. Kaikki itse tuotettu sähkö vähentää siirtomaksuja. Valtion sähköverkoille asetta-mat vaatimukset johtavat sii-hen, että lähivuosien aikana sähkön siirtomaksut nousevat noin 40 prosentilla.Kolmas aurinkosähkön puo-lesta puhuva asia on ilmaston muutos. Paneelit talon katolla ovat viesti ympäristöön siitä, että talon asukkaat ovat teh-neet jotakin ilmaston lämpene-misen ehkäisemiseksi. Varsin-kin nuorempi sukupolvi kokee tällaisen viestin tärkeäksi.Aurinkosähköpaneeleiden tek-

ninen kehitys ei ole viime vuo-sina ollut erityisen nopeaa. Sen sijaan Kiinan massatuotannon ansiosta paneeleiden hinnat ovat romahtaneet, ja ne ovat tulossa edelleen alaspäin. Se tekee mahdolliseksi, että in-vestoinnista tulee mahdollinen kaikille.– Sähköyhtiön on pakko olla mukana uusien energiamuoto-jen ja järjestelmien kehittämi-sessä. Muutoin ollaan kuole-man tiellä, Reho sanoo.Vatajankosken Sähkö hankkii sähköä omasta lauhdevoima-lastaan, vesivoimaloistaan, osuudestaan Olkiluotoon ja sähköpörssistä.

Akseli Reho esittelee aurinko-sähköpaneelia, joka on jär-jestelmän perusyksikkö. 300 watin paneeli, invertteri ja asennusteline ovat noin ton-nin paketti.

rustana on tietysti vankka, vuosikymmenien ammattitaito, Peltonen jatkaa.

Porin kaupunkikuvassa Vel-jet Mäkilän kädenjälki näkyy muun muassa Kiertokatu 16–18:ssa, jossa julkisivun lisäksi uusittiin parvekkeet.

18 | MESTARI

– Kulttuurihistoriallisten kohtei-den saneeraus on tärkeä osa yrityksemme toimintaa, kiteyt-tää Veljet Mäkilä Oy:n toimi-tusjohtaja Jani Peltonen.

Yksi yrityksen lippulaivoista on arvokkaassa Kivi-Porissa sijaitseva As. Oy. Linnanpiha. Sen rakennuksiin tehtiin täy-dellinen julkisivuremontti. Talo sai ehon ulkonäön kolmiker-rosrappauksella, myös monet kauniit koristeet pääsevät nyt oikeuksiinsa.– Koristeita muotoiltiin pienillä kauhoilla ja hiertimillä, Pelto-nen kertoo.

– Tällaiset arvokkaat kohteet olemme ottaneet haastellisin mielin vastaan. On kunnia-asia olla mukana siirtämässä kult-tuurikohteita myös tulevien su-kupolvien ihasteltaviksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvok-kaiden – ja sitä kautta myös haastavien – kohteiden kun-nostaminen vaatii yrityksen ammattitaidolta korkeaa tasoa ja jatkuvaa kouluttautumista. – Kehitämme työmenetelmiä jatkuvasti, jotta asiakas saa parhaan mahdollisen lopputu-loksen.

Yritys on toiminut jo yli 40 vuot-ta ja sen toimialaa ovat kult-tuurihistoriallisten rakennusten

VAATIVIENkohteiden taitaja

UPEITA KOHTEITAERI PUOLILLA SATAKUNTAA

• Villa Ahlström, Kauttua, julkisivun kunnostus • Villa Mairea, Noormarkku, julkisivun kunnostus• Vuojoen kartanon Orange-rian rakennustyöt, Eurajoki• Vuojoen kartanon sivura-kennus ”Länsiflyygeli”, Eurajoki• Hotelli Otava, länsipäädyn rappauskorjaus sekä keski-portaan ja vestibyytin urakka• Vuojoen kartanon päära-kennus sekä sivurakennus ”Itäflyygeli”, Eurajoki

lisäksi kaikenlaiset julkisivu- ja parvekeremontit linjasanee-raukset sekä monipuolinen

korjausrakentaminen. – Käytässämme on monipuo-linen teline- ja nostinkalusto,

joten pääsemme toteuttamaan erikoistenkin rakennusten jul-kisivukorjauksia. Kaiken pe-

Porin Linnanpihan upeat

yksityiskohdat pääsivät remontin jälkeen oikeuksiinsa,

kertoo Jani Peltonen.

- 40 vuoden kokemuksella -

» LINJASANEERAUKSET» KORJAUSRAKENTAMINEN» KERROSTALOJEN JULKISIVU- JA PARVEKESANEERAUKSET» KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN SANEERAUS

EURAJOKI

Katso lisää:www.makila.com

Kaupallinenyhteistyö

MESTARI | 19

ASBESTI JA HAITTA-AINEKARTOITUKSETOlavi Ketonen 044 060 5476ahakon@ahakon.fi www.ahakon.fi

Pohjoisranta 11, Pori puh. 0400-533 573

- RAKENNUSSUUNNITTELU

- RAKENNUSSUUNNITTELU- PERUSKUNTOARVIOT- RAKENNUSHANKKEIDEN VALVONTA JA VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN TEHTÄVÄT- NEUVONTA- PUHTAAKSIPIIRTÄMINEN

HEI RAKENTAJA !

tiina.toivonen@tetconsulting.fi

Vuokra-asuntoja luukusta lukaaliin Itsenäisyydenkatu 39 • 020 798 3220 • vuokralukaali.com

Rakennuspalvelu Lindholm OyKettulantie 17, 28400 Ulvilamikko.lindholm@rp-lindholm.fiwww.rp-lindholm.fi

Nyrhintie 7, 28760 Pori

p. 050 3803360 Jari Peltola

TilausliikenneJarmo HeinoPalvelemme asiakkaita

laatukalustolla ja ammattikuljettajilla.

Käyttössäsi ovat 9-, 13-, 17-, 19- ja

50-paikkaiset bussit.

Teemme räätälöityjä tilausmatkoja

pienillekin ryhmille. Ota yhteyttä.040 511 178802 646 0788

tilausliikenne.heino@dnainternet.net

Pohjoisrantatie 15 • Pori

Kiinnostuitko yhdistyksen toiminnasta? Onko tutkintosi vähintään teknikko? Jos vas-tasit kaksi kertaa kyllä, tartu

toimeen ja klikkaa www.rkl.fi. Tutustu toimintaan ja liity helposti jäseneksi. Olet tervetullut mukaan muka-

vaan ja monipuoliseen toi-mintaan. Löydä hyödylliset verkostot ja solmit arvokkai-ta suhteita.

Verkostoidu toiminnan kautta

20 | MESTARI

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄRudus PorissaUlasoorintie 3puhelin 020 447 6430klikkaa rudus.fi ja saat • hyödyllistä tietoa • hyviä neuvoja • käteviä ohjeita• voit myös ladata esitteitä käyttöösi

Betoni – monien mahdollisuuksien materiaali

Pientalorakentajankova kaveri – RUDUS

Kaupallinen yhteistyö

Rudus on pientaloraken-tajan luotettava kumppani niin rakennushankkeissa kuin betoni- ja kiviaine-asioissa.

Perinteisiä pientalojen beto-nirakenteita ovat perustukset – anturat, perusmuurit, kellarit ja lattiat sekä täydentävät va-lut, kuten portaat, tukimuurit ja vaikkapa piharakenteet.

Betoni on notkea ja muotoil-tava materiaali, josta saa ra-jattomasti luovia ratkaisuista. Käytä ammattilaista jo suun-nitteluvaiheessa, niin säästät ja vältyt monelta murheelta.

Maanvaraisen lattian suunnit-teluun ja toteutukseen kannat-taa panostaa, koska jälkeen päin tehtävät korjaukset ovat todella kalliita ja joskus jopa mahdottomia. Rakennuksen alla oleva maaperä on aina kosteaa ja sen tuleekin lla suunnittelun lähtökohta. Kos-teuden pääsy rakenteisiin on estettävä oikeilla suunnittelu-ratkaisuilla.

Hyvä alusrakenne ja oikeat kiviainesvalinnat ovat peru-sedellytyksiä sille, että var-sinainen lattiarakenne toimii ajatetulla tavalla. Rakenteen kantavuus varmistetaan oikein tiivistetyillä täytteillä.

Ruduksella on tutkittu valikoi-miin kuuluvien sepelien kapi-laarinen nousu. Sepelit on luo-kitelty sen mukaan, ja kaikille tutkituille tuotteille annetaan ohjeet käytettävistä kerros-paksuuksista.

Pohjusta huolella

Betonointia varten sepeli tiivis-tetään mahdollisimman tasai-seksi. Pinnalle asetetaan suo-datinkangas ja tasoitushiekka. Näin lämpöeristeet saadaan suoraan ja betonille hyvä alus-ta. Ennen betonointia raudoi-tus tuetaan hyvin käyttämällä riittävästi raudoitusvälikkeitä.

Betoni kutistuu kuivuessaan ja jos raudoitus on tehty huo-limattomasti, betoni halkeilee.Rudukselta saat asiantunti-joiden opastuksella kaikki pe-

rustus- ja alapohjarakenteissa tarvitsemasi betonilaadut eri rakennusosiin.

Panosta suunnitteluun

Ammattilaisten roolia pienra-kentamisessa ei voi koskaan kyllin korostaa. Pientalon työ-maasta vastaavan pitää ym-märtää rakentamisesta j a ma-teriaaleista laaja-alaisemmin kuin suurilla työmailla. Siksi vastaavaa valittaessa kannat-taa olla tarkkana.

Pientalorakentajan ei tarvitse osata kaikkea itse, vaan kan-nattaa palkata osaava am-mattilainen. Ammattitaitoien rakennesuunnittelija valitsee oikean betonilaadun kuhunkin rakenneosaan ja merkitsee sen piirustuksiin. Rakentajan on näin helppo tilata betonia, kun tarvittavat tiedot ovat heti valmiina. Rudukselta voi myös kysyä neuvoa missä tahansa betonin valintaan tai valami-seen liittyvissä asioissa.

Betonitilausta vastaanotetta-essa tehtaalta kysytään käy-tettävän betonin lujuusluokka, rasitusluokat, rakennuksen käyttöikä, notkeusluokka ja maksimiraekoko. Nämä kaikki – notkeusluokkaa lukuun otta-matta – on määritelty rakenne-piirustuksissa.

Käytä ammattilaista

Oikean betonin lisäksi onnistu-

nut valu edellyttää perehtymis-tä työsuoritukseen. Ammatti-taito ja huolellisuus takaavat hyvän lopputuloksen. Muo-titus- ja raudoitustyössä on hyvä turvautua ammattimies-ten palveluihin turhien ja vai-keasti korjattavien virheiden välttämiseksi. Itse betonoinnin suoritukseen kannattaa varata kokenut työryhmä, jotta valu-työ etenee oikeaoppisesti ja saadaan hyvä lattian suoruus.

Erittäin tärkeä työvaihe, lat-tioiden jälkihoito, jää yleensä

pienrakentajalle. Lattioiden jälkihoito tulee aloittaa jo valu-päivänä esimerkiksi levittämäl-lä laatan päälle muovi. Tuuli-sissa olosuhteissa jälkihoito tulee aloittaa jo lattian teon yhteydessä pinnalle sumutet-tavan jälkihoitoaineen avulla. Puutteellisesta jälkihoidosta aiheutuu pölyävä ja lujuudel-taan heikko, halkeileva pinta.

Valmista entistä nopeammin

Nopeammin päällystettävät

betonilaadut eli NP-betonit ovat vakiinnuttaneet aseman-sa, kun halutaan lyhentää rakenteiden kuivumisaikoja. NP-betoneita käytetään pinta-lattioiden ja erilaisten täyttö-valujen lisäksi yhä enemmän massiivisissa välipohjissa, joiden kuivumisajat lyhenevät tällöin oleellisesti. Tutkimuk-sissa on todettu, että nopeam-man kuivumisominaisuutensa lisäksi NP-betoneihin imeytyy oleellisesti vähemmän kos-teutta.

Pumppaus kannattaa

Betonin pumppaus valukoh-teeseen on yleensä koko-naiskustannuksiltaan edullisin siirtomenetelmä, kun halu-taan säästää työn määrää ja nopeuttaa valua. Pumppaus toimii parhaiten myös hanka-lapääsyisissä paikoissa.

Pumppuautojen ulottuma on jopa 50 metriä ja jatkolinjoilla päästään vieläkin pidemmälle.Muistahan tilata betoniauton työmaalle vasta, kun kaikki be-tonointia edeltävät työt on teh-ty. Muotit, raudoitukset ja teli-neet on oltava valmiina. Myös ajoreitin on oltava kantava ja ajokelpoinen, sillä betoniauto painaa monta tonnia. Talvella betonia valettaessa on muot-tien oltava puhtaat lumesta ja jäästä.

Turvallisuus tärkeintä

Tuore betoni on ihoa ärsyttävä materiaali korkean emäksisyy-tensä takia. Siksi betonoitaes-sa tulee välttää betonin jou-tumista iholle tai silmiin, joten mustathan käyttää suojavaat-teita ja silmäsuojaimia.

MESTARI | 21

140x100 mm Milletel ilmoitus -rakennusmestarilehti.pdf 1 9.3.2016 8:55:58

RUOPPAUS P. SUOMINEN OYMaa- ja vesirakentaminenTeollisuusrakentaminenPurkutyö/roudanrikkominenValtaojien perkaukset 02 537 3641Raskaskuljetukset 0400 784 992Sukellustyöt

www.ruoppaussuominen.fi

WWW.SUOMENELTEAM.FI

pohjatutkimukset• mittaukset ja kartoitukset• tie- ja liikennesuunnittelu• vesihuolto• ympäristösuunnittelu ja tutkimukset•

rakennesuunnittelu• rakennuttaminen• työmaavalvonta• kustannuslaskenta• kiinteistötiedonhallinta•

Gallen-Kallelankatu 8, 28100 PORI, puh. 020 755 611www.ramboll.fi

MONIALAISTA PALVELUA RAKENTAJILLE

Nosturit nostoon kuin nostoon info@lansinostot.fi 010 778 7900

Tervetuloa elämäsi kotiin.

Lammi-Kivitalot | Asemamestarinkatu 3, 28100 Pori | Tuomas Myllymäki p. 040 839 6412

Porin Laaturakennus OyAntti Vaahtera 0400 721 786 • Ville Vaahtera 0400 568 908

KAIVAA • URAKOI • KULJETTAAPAALUTTAA • PONTTAA • PORAAMM-Terminaali • kantoja, risuja

• purkupuuta• tiiltä, betonia• 02 537 9150• mm-mykra.fi

22 | MESTARI

MUUTTOVALMIS 22.3.2019

ESITTELYT LAUANTAINA JA SUNNUNTAINA KLO 13 - 14, LIISANKATU 12

Osta omauusi kotisi,joustavasti!

Tule paikan päälle ja ihastuElisabetin asuntovaihtoehtoihin!Jo nyt saat selkeän kuvan miltä

valmiit asunnot tulevat näyttämään!

NOPEASTI JAVAIVATTOMASTIUUTEEN KOTIIN

Upeita ja laadukkaita koteja Porin ydinkeskustan huippupaikalla, monipuolisten palveluiden äärellä. Suojaisa sisäpiha, käytännölliset ja valoisat asunnot, AEG:n koneet ja Petran kalusteet sekä vesikiertoinen lattialämmitys. Porin Elisabet rakentuu omalle tontille, loistavalle paikalle, turvallisena RS-kohteena (Eurajoen Säästöpankki).

2h+kt2h+kt+s3h+kt+s3h+kt+s

63 660 €64 620 €86 160 €98 700 €

212 200 €215 400 €287 200 €329 000 €

6253

42,5 m250,5 m264,0 m279,5 m2

Tyyppi

HUONEISTOESIMERKKEJÄ:Myyntihinta Velaton hintaKerros Koko

www.pallasrakennus.fi/elisabetAS OY PORIN ELISABET

Tule yleisesittelyyn tai sovi oma aika yksityis-esittelylle. Rakentaminen on jo pitkällä ja asunnot valmistuvat maaliskuussa 2019. ESITTELY JA MYYNTI:Pallas Rakennus Länsi-Suomi Oyheikki.luoma@pallasrakennus.fiPuh. 040 580 4053Sp-Koti Pori | 044 241 1340

Asbesti ja haitta-ainepurku, asbesti- ja haitta-aine kartoitukset, suurtehoimuroinnit, puhallusvillaurakointi

Asbesti ja haitta-ainepurku, asbesti- ja haitta-aine kartoitukset, suurtehoimuroinnit, puhallusvillaurakointi

MESTARI | 23

Kun vahinko yllättää

toimisto@hatanpaa-erkkila.fiwww.hatanpaa-erkkila.fi

puh. Kössi 0400 721 969Juuso 0400 721 484

• alan erikoisosaamista• vahinkopalvelut

Palo- ja vesivahinkosaneerauksetjälkivahinkojen torjunta

erikoispuhdistukset

Ikkunat ja ovet. Elämäsi puitteet.

SOITA 040 6647 317 / Peter Illman

SUOMEN SUURIN RAKENTAJIEN JA REMONTOIJIEN PALVELU

MEITÄ ON JO YLI

500 000!TUTUSTU!

Rakennusterveisin Jaakko Virtanen040 592 8090 • jaakko.virtanen@elementtitehdas.fi

Karjalankatu 18 • Pori

Kylpyhuone-saneeraukset

LÄNSI-SUOMENMATTOTYÖ OY

Suulotintie 21 • 28610 PORIPuh. (02) 637 7841

(02) 558 11130400-590 691

KOTI JA ASUNTOLAINA, JONKA KANSSA RAHAA JÄÄ MYÖS SÄÄSTÖÖN.

Kauppakeskus Puuvilla 1.krs.Avoinna ark. 9-19 (ajanv. 8-20) sekä la 10-14.

Tule asiakkaaksi: www.sppuuvilla.fi

Markku HannimäkiLKV, KiAT

050 461 8851markku.hannimaki@spkoti.fi

Elina EkkoLKV, KiAT

040 530 4587elina.ekko@spkoti.fi

AS OY PORIN ELISABET - Muuttovalmis jo huhtikuussa!

Elisabet tarjoaa huoletonta ja modernia asumista aivan kaupungin ytimessä, uniikissa miljöössä.

ESITTELYT VIIKONLOPPUNA:LA 23.3. KLO 13.00–14.00 / Elina Ekko

SU 24.3. KLO 13.00–14.00 / Markku Hannimäki