1

PORILAINEN Heinäkuu 2 2019

www.maavoimat.fi/porin-prikaati

2 3

Heinäkuu 2 2019

MPK:n koulutustapahtumassa harjoiteltiin myös käsiaseella ampumista

Sisältö

Pääkirjoitus ................................................................................4

Army Westissä harjoiteltiin paikallispuolustuksen tehtäviä ..............6

Kevadtorm 19 -pääsotaharjoitus Virossa ........................................8

Paikallisjoukoille kohteensuojauskoulutusta .................................10

Uudistuva MPK avaa mahdollisuuksia reserviläisille ......................12

Porin prikaatissa ylennetyt ja palkitut .........................................14

Pohjanmaan aluetoimisto esittelyssä ...........................................16

Ristomatti Hakolan kuulumisia ...................................................18

Kalustokiikari............................................................................20

Niinsalon varuskunnan historiaa .................................................22

Puolustusvoimat huomioi rauhanturvaajien jäseniä ......................26

Perheasunnoista poikamiesboxeiksi ............................................28

VMTK:n puheenjohtajan toimintakausi päättyi .............................32

Viherhiukkaset ..........................................................................36

Kiltasivut ..................................................................................37

6 406300 009608

6 406300 015104

6 406300 015111

PORILAINENToimitus 27801 SÄKYLÄ

JULKAISIJAPorin prikaati jaPorin prikaatin kilta ry.

JOHTOKUNTAPuheenjohtajaEversti Mika KalliomaaVarapuheenjohtajaMarkku HeinonenJäsenet:everstiluutnantti Torsti Astréntaloudenhoitaja Tiina Tuominen

PÄÄTOIMITTAJAeverstiluutnantti Torsti Astrénpuh. 0299800 (vaihde)

TOIMITUSSIHTEERITporilainen.porpr@mil.fiSanna Näräpuh. 0299 441 302Annu Porttilapuh. 0299 443 303

AVUSTAJATOlli AlhoEsa-Pekka AvelaSeija HeiskaKari NummilaAsko TanhuanpääMatti Vihurila

TAITTOSimo Nummipuh. 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

OSOITTEENMUUTOKSETporilainen.porpr@mil.fi

TALOUDENHOITAJATiina Tuominenporprkilta@outlook.compuh. 040 505 6392

PANKKIFI04 4456 0010 0941 50FI90 1131 3006 1029 52

KIRJAPAINOEura Print Oy

PORI

LAIN

EN

Kansikuva: Army Westin Virolaisen kaluston pesua. Kuva: Annu Porttila.

Kuv

a: H

ann

a-M

aija

Rai

tio

5

Kansainvälisyys on arkea

4

Seikkaile Säkylään

www.sakyla.fi

Tiedämme, että kansainvälisyys on Porilaisten gee-neissä alkujuurista saakka. Kuninkaamme perusti rykmentin ”ulkomaan operaatiota” varten. Ruotsi-Suomi tarvitsi lisää joukkoja suurvalta-aseman raken-

tamiseen. Puolivuotta perustamisen jälkeen rykmenttimme nousi maihin Tallinnan länsipuolella ja liittyi Puolan sodan kautta 30-vuotiseen sotaan.

Kansainvälisyys on jokapäiväistä suomalaisessa yhteis-kunnassa. Ei taida olla enää yhtään yhteiskunnan sektoria, missä se ei jollain tavalla näkyisi. Kansainvälisyyttä ei myös-kään enää tarvitse hakea ulkomailta, vaan kotimaassa tehtä-vä työ kytkeytyy kansainväliseen toimintaan yhä eneneväs-sä määrin. Sama kehitys koskee myös maanpuolustusta ja kaikkia joukko-osastojamme.

Porin prikaatissa kansainvälisyys näkyy joka päivä. Olemme kansainvälisen koulutuksen erikoisjoukko. Koulu-tamme kaikki ulkomaille kriisihallintaoperaatioihin lähtevät sotilaat. Viime vuonna heitä oli vähän alle tuhat. Huovinrin-teellä siis annetaan osaaminen yksilöille ja joukoille, joiden tulee pärjätä muun muassa Afganistanissa, Irakissa, Libano-nissa ja Malissa. Vastuu on kova.

Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa palveleville varusmiehille annamme kriisinhallintatehtäviin tähtäävän kansainvälisen koulutuksen. Nämä varusmiehet palvelevat vuoden. Koulutuksen toisen puolen he ovat samalla valmi-usjoukkoa käytettäväksi Suomen puolustamisen ensimmäi-senä vasteena.

Ammattisotilaistamme valtaosa on palvellut ulkomail-la operaatioissa, moni useamman kerran. Viime vuonna 37 ammattisotilastamme oli ulkomailla operaatiossa. Lisäksi pidämme tämän kevään yllä valmiutta lähettää joukko NA-TOn nopean toiminnan tehtäviin. Ensi vuoden aikana kou-lutamme ja pidämme valmiudessa joukkoa lähetettäväksi EU-tehtävään.

Puolustusvoimien kansainvälisyys on osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Eduskunnan hyväksy-män hallituksen puolustusselonteon mukaan osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen etujen mukaista. Selonteon kirjauksen mukaan yhteistyö on entistä tärkeäm-pää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämisen, kehittämisen ja käyttämisen kannalta.

Kansainvälisyys näkyy myös Puolustusvoimien laissa määrätyissä tehtävissä, joissa kansallisen puolustuksen, vir-ka-avun antamisen ja kriisihallinnan rinnalla on tehtävänä kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen ja vastaanotta-minen. Tässäkin tehtävässä Porin prikaatilla on oma tehtä-vänsä.

Suomi ja Puolustusvoimat sen sisällä on osa kansainvä-listä yhteistyöverkostoa. Itsenäisyys ei ole eristäytymistä, vaan kykyä ja halua päättää itse omista asioistaan. Uskotta-va puolustus perustuu sekä vahvaan ja ketterään suoritusky-kyyn että strategiseen verkottumisen kansainväliseen tur-vallisuusjärjestelmään.

TERVETULOA!

Lisätiedot sivuiltamme!

6 7

Paikallispuolustusharjoitus Army West järjestettiin kahdessa osassa Satakunnassa toukokuun aikana.Army Westissä otettiin vastaan Maavoimien mekanisoitujen jouk-kojen Arrow 19 -harjoitukseen saapuvat ulkomaiset joukot kalus-toineen Virosta, Iso-Britanniasta sekä Yhdysvalloista. Harjoituksen johtajana toimi eversti Asko Valta.

Harjoitukseen osallistui Porin prikaatin henkilökunnan ja varusmiesten lisäksi myös tärkeimpiä alueen reserviläisiä. Harjoituksen tavoitteena oli henkilös-tön harjaannuttaminen, sekä varus-miesten ja reserviläisten kouluttami-nen paikallispuolustuksen tehtäviin kansainvälisen avun vastaanoton ke-hyksessä.

Army Westissä harjoiteltiin paikallis-puolustuksen tehtäviä sekä isäntä-maatuen antamistaTeksti ja kuvat: Annu Porttila

Harjoituksen ensimmäinen vaihe käyn-nistyi 2.5.2019. Ensimmäisten päivien aikana osa sekä ulkomaisten joukkojen kalustosta, että henkilökunnasta otet-tiin vastaan.Kalustoa saapui Poriin ja Niinisaloon niin maalta, mereltä kuin ilmasta.Viikon aikana varusmiehet ja reservi-läiset pääsivät harjoittelemaan materi-aalin, kohteen ja kuljetuksien suojauk-seen ja puolustukseen liittyviä tehtäviä, sekä vartio-, suojaus- ja opastustehtäviä varuskunnassa sekä lähialueilla, muun muassa Porin satamassa.Reserviläiset toimivat yhdessä varus-miesten kanssa. Esimerkiksi reservi-läispäällikön johtamassa komppaniassa oli sekä varusmies- että reserviläisjouk-kue.Army West oli tammikuussa palveluk-sensa aloittaneille varusmiehille ensim-mäinen harjoitus joukkueen ja komp-panian kokoonpanossa.Perjantaina Niinisalon varuskunnassa rakennettiin Logistiikkalaitoksen re-serviläisten toimesta ajoneuvokaluston puhdistuslinjasto, jossa toimeenpantiin ulkomaisen kaluston perusteellinen puhdistus. Ajoneuvojen puhdistami-nen on kansainvälisissä harjoituksis-sa normaali toimenpide, jonka tarkoi-tuksena on estää eläin- ja kasvitautien sekä haitallisten vieraslajien leviämi-

nen maasta tai mantereelta toiselle. Viikonlopun aikana kaluston puhdis-tusta jatkettiin brittiläisellä kalustolle, ja maanantaina oli vuorossa virolaisen kaluston pesu. Vaikka kansallinen lain-säädäntö ei velvoita puhdistamaan soti-laskalustoa, on Porin prikaati jo kauan puhdistanut kansainvälisesti liikkuvaa kalustoaan NATOn ohjeiden mukai-sesti. Puhdistusharjoitukseen osallis-tui reserviläisten lisäksi alueen palo- ja pelastusalan sekä eläin- ja kasvitautien torjunnan osaajia.Army Westin ensimmäinen vaihe saa-tiin päätökseen maanantaina 6.5., ja kansainväliset joukot olivat valmiita aloittamaan varsinaisen harjoitustoi-minnan Arrow 19 -harjoituksessa.Arrow 19:n päätyttyä 17.5. oli jäljellä enää joukkojen ja kaluston kotiuttami-nen.Näin ollen Army Westin toinen vaihe koostui joukkojen kotiuttamiseen liit-tyvistä tehtävistä

Osa yhdysvaltalaisten kalus-tosta saapui meriteitä pitkin Porin satamaan. Satamassa kalustoa vartioi Paikallispatal-joonan Maakuntakomppania. Satamasta kalusto kuljetettiin Niinisaloon lavettien kyydissä.

Sotilaspoliisikomppania toimii har-joituksessa osana paikallispatal-joonaa, jonka tehtävänä on turvata alueellinen toiminta. Sotilaspoliisia-liupseerikurssin oppilaat harjoitteli-vat yhteistoimintaa sotakoiraparti-on kanssa mm. jäljestystehtävässä. Sotilaspoliisikomppanian tehtävä harjoituksessa oli suojata koiraoh-jaajaa. Koiranohjaaja jäljesti maali-henkilöä ympärillään SPOL-oppilai-den muodostama 360° suojaus.

Maakuntakomppaniat puolusta-vat tiettyä maantieteellistä aluetta osana paikallisjoukkoja. Maakunta-komppaniaan kuuluu valmiusjouk-kue, joka koostuu vapaaehtoisista paikallisista reserviläisitä. Valmius-joukkojen tehtävään kuuluu muun muassa aluepartiointia sekä kulun-valvontaa ja kohteiden suojaamista.

Osa yhdysvaltalaiskalustosta saa-pui Niinisaloon rautateitä pitkin.

Perjantaina 3.5. harjoitusjoukkoja viihdytti Niinisalon Sotilaskodissa varusmiessoittokunnan Show Band, joka laittoi lanteet liikkeelle moni-puolisella musiikkikattauksella.

Arm

y Wes

t

6

98

la sekä siviilimailla. Tänä vuonna har-joitukseen osallistui yli 9 000 henkilöä noin 13 eri maasta. Viron pääsotaharjoitukseen osallistut-tiin osana Puolustusvoimien kansain-välisen toiminnan vuosisuunnitelman mukaista maavoimien harjoitustoimin-taa. Kahden viikon harjoitusjakso ke-hitti ja testasi pioneeritiedustelujouk-kueen suorituskykyä kansainvälisissä tehtävissä ja harjoitti maavoimien hen-kilöstöä kansainvälisen avun antami-sen suunnittelussa ja toteuttamisessa.Harjoituksessa suomalaisvarusmiesten pioneeritiedustelujoukkue kuului vi-rolaisjohtoiseen pioneeripataljoonaan, jossa toimi myös puolalainen tieduste-luryhmä ja muun muassa amerikkalai-nen yhteysupseeri. Lisäksi joukkueella oli mukana suomalaisia ammattisotilai-ta muun muassa kouluttajina ja erotuo-mareina, sekä pieni suomalaista osastoa tukeva ja huoltava henkilöstö. Myös suomalaisia esikuntaupseereja sijoitet-tiin harjoituksen monikansalliseen esi-kuntaan. Isäntävaltio loi Kevadtormiin harjoi-tusskenaarion, jossa Suomen pionee-ritiedustelujoukkueen tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui pioneeritiedus-telutiedon tuottaminen. Pioneeritie-dustelijoista koostuva joukkue sisälsi kolme varusmiesryhmää, jotka pääsi-vät Kevdtormissa harjaantumaan omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Osallistu-misen myötä myös yhtäältä yhteen-sovitettiin Porin, Kainuun ja Karjalan prikaatien valmiusyksiköiden tiedus-telukoulutusta sekä toisaalta tuotettiin valtakunnallinen suorituskyky: pionee-ritiedustelujoukkue.Koska harjoitukseen osallistuneet va-rusmiehet tulivat erilaisista lähtökoh-dista kolmesta eri joukko-osastosta, harjoiteltiin yhteistoimintaa Säkylän varuskunnassa juuri ennen siirtymistä Viroon. Samalla toimintatavat yhden-mukaistuivat. Kevadtorm 19 -harjoitukseen osallis-tuneet upseerikokelaat Marko Varvik-ko Karjalan prikaatista, Aleksi Heikki-lä Porin prikaatista ja Aukusti Satomaa Kainuun prikaatista kertoivat jokaisen roolin selkeytyneet Säkylässä pidetyn yhteensovittamisvaiheen aikana. – Tällainen harjoitus vaati hyvää yh-teistoimintaa koko joukkueelta ja se oli siksi hyvä mittari sille, kuinka joukkue saadaan oikeasti toimimaan. Valmis-tauduimme suorittamaan erilaisia tie-dustelutehtäviä, kuten tiestöjen kartoi-

tusta ja hyökkäysreittien tiedustelua, kokelaat kertovat.Kokelaiden mielestä harjoituksen hyö-ty oli nimenomaan kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälinen element-ti toi varusmiehille lisämaustetta ko-timaassa harjoitteluun nähden, sillä kaikki joutuivat omalle epämukavuus-alueelleen ja kommunikoimaan vieraal-la kielellä.– Haastetta pitääkin olla. Kaikki tiedos-tivat, että pitkä harjoitus uudessa ym-päristössä vaatii ryhmiltä erilailla toi-mintakykyä, joten Viroon lähdettiin

erittäin hyvillä mielin. Toki myös kom-munikointi ja kielitaito paranivat har-joituksen, edetessä kokelaat tuumivat.Kokelaiden mukaan uutta opittiin myös muita joukkoja tarkkailemalla ja sitä kautta saatu vertailupohja auttoi ra-kentamaan luottoa myös oman joukon toimintaan. Lisäksi pioneeritiedustelu-joukkuetta tiivisti se, etteivät erot va-rusmiesjohtajien ja miehistön välillä ol-leet tietomäärissä niin isoja.– Pioneeritiedusteluhommissa lähdet-tiin samoilta viivoilta, mutta jo tämän harjoituksen myötä kehityttiin huimas-

Pioneeritiedusteluvoimaa kansainväliseltä kentältäteksti: Sanna Närä

Maavoimat osallistui Viron Kevadtorm 19 -pääsotahar-joitukseen 29.4.–12.5.2019 Porin prikaatin johdol-

la. Porin prikaatin, Kainuun prikaatin sekä Karjalan prikaatin varusmiehistä ja henkilökunnasta muodostetun suo-malaisosaston vahvuus oli yhteensä 41 henkilöä. Kevadtorm / Spring Storm -harjoitus on Viron puolustusvoimien vuosittai-nen pääsotaharjoitus. Se järjestettiin nyt kuudettatoista kertaa Koillis-Viros-sa Jõhvin ja Tapan varuskuntien alueil-

ti. Täällä meidän tekemät hommat sai-vat eri tavalla painoarvoa, sillä pataljoo-nan ja prikaatin esikunnassa liikuteltiin meidän keräämän tiedon perusteella isoja joukkoja. Kyllä tässä tunsi, että omalla työllä on merkitystä, kokelas Satomaa tiivistää. Varusmiesten näkemys oli, että har-joituksesta teki erityisen juuri konk-reettisen vastapuolen mukanaolo ja harjoituksessa saavutettu hyvä teke-misen meininki sekä yhteistoiminta. Äitienpäiväksi Virosta palasikin väsy-nyt, mutta toimiva ja yhteenhitsautu-nut pioneeritiedustelujoukkue, jonka toiminta sai kiitosta myös harjoituksen muilta osanottajilta.

Puolustusvoimat / Sanna Närä ”Varusmiehet suorittivat harjoi-tuksessa erikoiskoulutuskaudelle kuuluvaa koulutustaan ja toimi-vat ryhmänjohtajina.”

Viron puolustusvoimat / Ran-dolf Reiljan ”Harjoitusosas-ton vanhin, kapteeni Eero Lehesvuori kertoo pioneeri-tiedustelutoiminnasta Viron puolustusvoimien taisteluka-meraryhmälle.”

Puolustusvoimat / Hari Mahat ”Upseerikokelaat Varvikko, Heikkilä ja Satomaa valmistau-tuivat Kevadtormiin Säkylässä pidetyllä kahden viikon yhte-näiskoulutusjaksolla.”

KEVADTORM

10 11

Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen (MPK) Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin keväthar-

joitus järjestettiin tänä vuonna 15.–17. maaliskuuta ja se jakautui Porin prikaa-tin molempiin varuskuntiin. Säkylässä painottui kouluttaja- ja SRA-koulutus. Niinisalossa puolestaan keskityttiin tykistöllisiin koulutusaiheisiin. Erilai-sia kursseja järjestettiin yhteensä 20 kappaletta ja niihin osallistui lähes 300 henkilöä. Samana viikonloppuna Sä-kylässä järjestettiin myös huhtikuisen paikallisjoukkojen Suojaus 19 -koh-teensuojausharjoituksen valmisteluhar-joitus.

Koulutusoppia Kahootilla ja konkarit tyhjän päälleTavallisin tapa tulla mukaan MPK:n toimintaan tapahtuu kouluttamisen peruskurssin kautta, joka avaa reser-viläiselle mahdollisuuden saada myö-hemmin myös Puolustusvoimien hy-väksymän kouluttajan statuksen ryhmätasolla. Viikonlopun mittaisella kurssilla opittiin kouluttamisen perus-teet ja pidettiin kurssilaisen itse toteut-taman suunnitelman mukainen noin seitsemän tunnin valmistelun vaativa koulutusrasti. Tänä vuonna kurssilla hyödynnettiin pelillistämistä ja tulevat

kouluttajat sisäistivät ja kertasivat mm. osaamistaksonomioita ja koulutusras-tin sisältövaatimuksia Kahoot-sovelluk-sella. Pidempään mukana olleet kouluttajat syvensivät kouluttamistaitojaan kou-luttamisen jatkokurssilla. Kouluttamis-aiheet, kuten taktiset merkit, ryhmän etenemismuodot sekä toiminta koh-dattaessa miinoite, ovat huomattavas-ti pidemmälle vietyjä teoreettisimpia aiheita. Näissä teemoissa kouluttaja ei voinut rakentaa koulutustaan esimer-kiksi yksittäisen välineen ympärille vaan koulutuksen toteuttaminen vaati luovuutta ja mielikuvitusta. Jatkokurs-si avaa kokeneemmalle reserviläiselle mahdollisuuden edetä RUK:n koulut-taja- ja aselajikouluttajakursseille, jot-ka tulevissa harjoituksissa annettuihin näyttöihin yhdistettyinä avaavat mah-dollisuuden saada Puolustusvoimien hyväksyntä joukkuetason kouluttajak-si.Osana harjoitusta Säkylässä käytiin so-veltavan reserviläisammunnan kurssin (SRA) jälkimmäinen kurssiviikonloppu, jonka myötä 32 kurssilaista sai SRA-

ampujan statuksen. Kurssin huipensi pistoolilla ammuttu ampumakoe Huo-vinrinteen ampumaradoilla.

Reservin tykistövoima kouluttautui kentällä ja luokassaNiinisalossa järjestettiin niin ikään lu-kuisia kursseja. Tykistön tasokurssilla palauteltiin mieliin tuliasematason toi-mintaa korjauslaskennasta, tuuliym-pyrästä ja tason valmistelusta lähtien kohti tulikomentojen ja korjausten am-puma-arvoja. Kranaatinheittimen tuli-asemakurssi puolestaan kertasi 81mm KRH:n perusteet, käsisuuntakehän käy-tön sekä toiminnan eri tehtävissä heit-timellä. Taitoja päästiin testaamaan kalustoharjoituksessa, jossa hyödyn-nettiin latausharjoitusammuksia.Niinisalossa järjestettiin myös nuor-ten tutustuminen puolustusvoimiin -viikonloppu, jolla lukiolaiset ottivat tuntumaa varusmiespalveluksen vaati-muksiin ja sisältöön. Tutustumiskurs-sien rooli tulevaisuudessa ei ainakaan tule pienenemään, koska 7.maaliskuu-ta hyväksytty uusi laki vapaaehtoises-ta maanpuolustuksesta määritti MPK:n neljänneksi hallintotehtäväksi kehittää tutustumistoiminnan kautta nuorten mahdollisuuksia tutustua maanpuolus-tukseen.Superviikonloppu

ja paikallisjoukoille kohteensuojaus-koulutusta

Paikallisjoukoille kohteensuojaus-koulutustaLounais-Suomen paikal-lisjoukkoihin sijoitetuil-le reserviläisille kohden-nettu vapaaehtoinen harjoitus Suojaus19 jär-jestettiin Porin prikaa-tissa Säkylässä 12.–14. huhtikuuta. Harjoitus koulutti noin 300 va-paaehtoista reserviläis-tä ja pääteemana oli kohteensuojaus. Kou-lutuksesta vastasivat MPK Lounais-Suomen reserviläiskoulutta-jat yhdessä harjoituk-sen tilanneen 2. Logistiikkarykmentin henkilökunnan kanssa. Harjoituksessa kouluttautui myös Pirkanmaan aluetoi-miston reserviläisiä, jotka saivat harjoi-tuksen pääteeman mukaista koulutusta pirkanmaalaisilta reserviläiskouluttajil-ta.Kohteensuojausharjoituksissa kulun-valvonta- ja etsintäkoulutus eivät ole koulutusaiheista epätyypillisimpiä ja näihin saatiin vahvaa tuntumaa myös Suojaus19:ssa. Etsintäkoulutus oli pai-

Teksti: Olli Alho Kuvat: Hanna-Maija Raitio

SUOJAUS19 -harjoituksessa kouluttauduttiin, miten toimitaan kohdattaessa räjähdeisku.

Raivauskoulutuksessa opittiin mm. aikatulilangan käyttö.

Kouluttamisen jatkokurssin koulutus-aiheina olivat mm. taktiset merkit.

1312

nottunut etsintään rakennetulla alueel-la. Kulmien ja huoneiden haltuunoton sekä ryhmän ja partion etenemismuo-tojen koulutuksen jälkeen edettiin luontevasti soveltavaan harjoitteeseen. Kulunvalvontakoulutuksessa päästiin mm. kouluttautumaan toimimisessa kulunvalvontapisteellä, joka harjoitti peilien, piikkimaton ja muun välineis-tön käytön lisäksi viestintää ja tilan-netajua, jota kulunvalvontapisteelle sattuvien moninaisten tilanteiden kä-sittely vaatii.Ensiaputaitoja koulutettiin omassa osi-ossaan, joka käsitti painesiteen ja ki-ristyssiteen käytön sekä potilaan eva-kuoinnin. Koulutettavat oppivat myös luokittelemaan eri tavoin haavoittunei-ta potilaita, jotta jatkohoito kävisi jou-hevimmin.Ammuntojen osalta joukkoja koulu-tettiin TRA-tasoammunnalla eli ra-kennetun alueen joukkojen aseen-käsittelyammunnalla. 12-vaiheisessa ammunnassa ammuttiin niin makuul-ta, polvelta kuin seistenkin ja poistet-tiin häiriö. Tauluihin ammuttiin 50, 25, 15, 10, 7, 5 ja 3 metrin etäisyyksiltä.

Mielenkiintoista raivauskoulutustaSuojaus19 harjoitus piti sisällään viime vuoden vastaavaa Sirpa18 harjoitusta enemmän raivauskoulutusta ja sirot-teita päästiin raivaamaan ampumalla ja räjäyttämällä. Jälkimmäisen osalta tu-

tuksi tulivat aikatulilangan sytyttämi-nen, ajan mittaaminen ja nallin turval-linen asentaminen. Koulutuksen päälle päästiin suorittamaan kovapanosvaihe. Ampumaradalla puolestaan päästiin harjoittelemaan sirotteiden raivaamis-ta ampumalla siten, että taistelijaparis-ta toinen toimi ampujana ja toinen tä-hystäjänä. Oma rastinsa saatiin myös siitä, kuinka tulee toimia kohdattaessa räjähdeisku.Kevään harjoituksissa kouluttajat ja kurssilaiset sekä MPK Lounais-Suo-men vahva teema ”Reserviläinen kou-luttaa reserviläistä” näyttivät jälleen voimansa.

Uudistuva MPK avaa reserviläisille mahdollisuuksia

Miten uudistuva laki vapaaehtoi-sesta maanpuolustuksesta tulee vaikuttamaan MPK:n toimintaan? Suurimmat vaikutukset uudella lail-la on suunnitteluun ja budjetointiin. Nämä asiat hoidetaan MPK:n palka-tun henkilöstön toimesta. Näin ollen vaikutukset yksittäisen toimintaan osallistuvan henkilön kannalta ovat vähäisiä. Edelleen on mahdollista osal-listua MPK:n toimintaan kurssilaise-na, kouluttajana, johto- tai tukitehtä-vissä. Lisäksi puolustusvoimat kutsuu reserviläisiä vapaaehtoisiin harjoituk-siin ja käskee kertausharjoituksiin ku-ten ennen. MPK:n koulutustarjontaan on helpointa tutustua ja ilmoittautua koulutuskalenterin kautta, joka löytyy osoitteesta: https://mpk.fi/koulutuska-lenteri/. Osallistumista helpottaa se, että jos MPK saa uudistukseen liitty-vän lisärahoituksen, niin kurssimaksu-ja tullaan alentamaan. Meillä Lounais-Suomessa on loista-vat mahdollisuudet hyödyntää lain

suomia mahdollisuuksia, kuten puo-lustusvoimien kaluston käyttöä. Yh-teistyössä Porin prikaatin ja 2. Logis-tiikkarykmentin kanssa vuoden 2020 koulutuksen suunnittelu on jo pitkällä, ml. kaluston käyttö. Saamme kalustoa käyttöön kumisaappaasta kenttätyk-kiin. Edellä mainitut joukko-osastot ovat myös uuden lain hengessä ohjan-neet SOTVA-koulutuksen sisältöjä.

MPK Lounais-Suomi vakaissa käsissäMaanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen piiripäällikkönä on 1.1.2019 lukien toiminut Petri Koso-nen, jolla on takanaan ansiokas ura puolustusvoimissa. MPK:n kannalta esiin nousevat mm. toimiminen kou-lutuspäällikkönä kolmessa eri joukko-osastossa sekä koulutustaidon laitok-sen pääopettajana. Edelleen tehtävät Maavoimien esikunnan operatiivisella osastolla 2012–2013 antavat tukevan perustan toteuttaa MPK:n omaa val-

Petri Kosonen kertoi MPKn toiminnasta.

Kouluttamisen peruskurssilla opetettuja asioita kerrattiin Kahoot-sovelluksella.

Suojausyksiköiden reserviläiset kouluttautuivat etenemisessä rakennetulla alueella.

miussuunnittelua. Erityinen merkitys Lounais-Suomessa on varmasti myös sillä, että Kosonen toimi Porin prikaa-tin apulaiskomentajana 2014–2017, jota kautta maanpuolustuksen ja va-rautumisen viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat tulivat tutuiksi.Kososen piiripäällikkyyden aikana koulutusvuorokausia on kertynyt ke-säkuun loppuun mennessä jo 5200. Pelkästään volyymi ei kuitenkaan rat-kaise.– Vähintään yhtä tärkeää kuin määrä on laatu. Se on erinomaisella tasolla, sillä kurssipalautteiden keskiarvo on 4,5 viisiportaisella asteikolla, Kosonen päättää.

MPK Lounais-Suomi to-teutti viime vuon-na 13 000 kou-

lutusvuorokautta ja tänäkin vuonna tavoitteena on 12 500 koulutusvuoro-kautta. Näiden toteuttamisessa mer-kittävin yhteistyöjoukko-osasto on Po-rin prikaati. MPK Lounais-Suomessa on työskennelty aktiivisesti tavoitteen eteen ja toimeliaan kevään kohokoh-daksi muodostui toukokuun viimeinen viikonloppu, josta tuli erittäin vilkas. Kokonaisturvallisuuden järjestöjen ja viranomaisten Nuku rauhassa -tapah-tumaan Varvintorilla Turussa tutustui tuolloin arviolta noin 5000 ihmistä. Erityisesti perjantaina oli vilkasta, kun noin 1200 koululaista vieraili tapahtu-massa. Samaan aikaan Porin Yyteris-sä järjestetty Kesäyön marssi saavutti yleisöennätyksen 572 osallistujallaan. Järjestelyt sujuivat hienosti, vaikka vii-meisenä päivänä marssille ilmoittautui yli 150 marssijaa. Yyterissä marssitaan myös ensi vuonna 23. toukokuuta. Hyvin sujuneen kevään lomassa Lou-nais-Suomessa ollaan kuitenkin muun Suomen tavoin oltu kiinnostuneita uu-distuvien lakien vaikutuksesta MPK:n toimintaan. Porilainen kysyi asiasta MPK Lounais-Suomen piiripäällikkö Petri Kososelta.

Miten uusi ampuma-aselaki tulee vaikuttamaan MPK:n toimintaan?Uusi ampuma-aselaki mahdollistaa am-munnat, jotka toteutetaan sotilaallisia valmiuksia (SOTVA) palvelevina kurs-seina. SOTVA-ammuntoihin tulee oma ampumaohjelmisto, joka on laadittu puolustusvoimien ampumaohjelmis-ton pohjalta. Muuhun ampumatoimintaan uusi laki ei tuo juurikaan muutoksia; eli SRA-, perinnease- ja muut MPK:n piirissä ai-kaisemmin toteutetut ammunnat jat-kuvat. Pieniä tarkennuksia on tulossa ammuntojen henkilöstöön ja doku-mentointiin liittyen. Ne eivät kuiten-kaan vaikuta MPK:n mahdollisuuteen toteuttaa ammuntoja, kuten ennenkin. Ammunnan johtajilta vaaditaan luon-nollisesti perehtyminen uuteen lain-säädäntöön, joka todennäköisesti tapahtuu verkkokurssina. Maanpuo-lustajien kannalta hyvää on myös MPK:n SOTVA-ammuntoihin osallistu-misen hyväksyminen aseluvan perus-teeksi.

Nuku rauhassa -tapahtuman juontaja Jone Nikula jututti tauon päätteeki porin prikaatin varusmiehiä

Teksti: Olli Alho Kuvat: Hanna-Maija Raitio ja Olli Alho

15

Porin prikaatissa 4.6.2019 ylennetyt ja palkitut

14

Sotilasansiomitalin saivat everstiluutnantti Jarkko Patrikainen (kuvassa), kapteeni Niko Nieminen (kuvassa), yliluutnantti Juho Klementti sekä sotilas-kotisisar (Säkylän sotilaskotiyhdistys Ry:n puheenjohtaja) Marja Syrilä

Porin prikaatin ylennetyt insinöörimajuri Matti Hirvelä, kapteeni Tuomo Koivisto, yliluutnantti Tommi Tuovinen, luutnantti Nikke Kiuttu, luutnantti Jami Saarela sekä sotilasmestari Esa Pohjolainen.

Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritarimerkin (SVR R) vastaan-ottavat majuri Arto Rantahalvari ja majuri Miikka Sävelkoski

Kuvat: korpraali Salomaa ja Annu Porttila

PALKITUT

Tasavallan presidentti on ylentänyt 4.6.2019 seuraavat henkilöt Porin prikaatissa:

insinöörimajuriksiInsinöörikapteeni Matti Sakari Hirveläkapteeniksiyliluutnantti Tuomo Antinpoika Koivistoyliluutnantti Marko Petteri Lintunen

Tasavallan presidentti on ylentänyt 4.6.2019 seuraavat puolustushallin-nossa palvelevat henkilöt reservis-sä:

yliluutnantiksi:luutnantti Tapio Matti Samuel Kuusistoluutnantti Pauli Juhani Mantilaluutnantti Kari Pekka Antero Puistoluutnantti Jari Tapani Rantalaluutnantti Tommi Johan Tuominenluutnantiksivänrikki Nikke Martti Tapani Kiuttuvänrikki Aleksi Roopertti Rantavänrikki Jami Joona Jukka Saarelavänrikki Henry Tuomas Aleksi Saasta-moinen

Pääesikunnan päällikkö on 4.6.2019 ylentänyt reservissä sotilasmesta-riksi ja antanut sotilasmestarin pal-velusarvon Porin prikaatissa aliup-seerina palvelevalle:

ylivääpeli (res yliv) Esa Tapio Pohjolainen

Pääesikunnan päällikkö on 4.6.2019 ylentänyt reservissä sotilasmesta-riksi puolustushallinnossa palvele-van siviilihenkilön:

ylivääpeli (res) Janne Ilmari Leppämäki

Porin prikaatin komentaja on 4.6.2019 ylentänyt reservissä Porin prikaatissa aliupseerina palvelevat ja antanut heille palvelusarvon seu-raavasti:

vääpeli:ylikersantti Juho Tapio Kalliola ylikersantti Ville Oskari Kössiylikersantti Jarkko Veli Laineylikersantti Jani Johannes Luomansuuylikersantti Jarno Mikael Saranpääylikersantti Kim Sebastian Virtaylikersantti Jari Tuomas Virtanenylikersantti:kersantti Jari Tapio Ikonenkersantti Jussi Olavi Lahdelma

Porin prikaatin komentaja on 4.6.2019 antanut seuraaville Porin prikaatissa aliupseerina palveleville palvelusarvon seuraavasti:

vääpeli:ylikersantti (res ltn) Juha-Matti Herranenylikersantti (res vääp) Mika Kalevi Mäkiylikersantti (res vänr) Sami Matias Syrjäläylikersantti:kersantti (res vänr) Nikke Martti Tapani Kiuttu

Porin prikaatin komentaja on 4.6.2019 ylentänyt reservissä ker-santiksi seuraavat Porin prikaatissa aliupseerina palvelevat:

kersantti (res alik) Tatu Oskari Mäkeläkersantti (res alik) Artturi Pekka Matias Perkkolakersantti (res alik) Janette Eveline Salmenojakersantti (res alik) Mikko Esko Nikolai Vanhanenkersantti (res alik) Niko Kristian Viitala

PALKITUTTasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Val-koisen Ruusun Ritarikunnan Ritari-merkin (SVR R):

Majuri Matti Juhani AsplundMajuri Jani Matti KauhajärviMajuri Arto Mikael RantahalvariMajuri Miikka Olli Ilmari Sävelkoski

Tasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Lei-jonan Ritarikunnan Ritarimerkin (SL R):

Kapteeni Petri Johannes EskolaTeknikkokapteeni Raine Olavi Saarela

Tasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Val-koisen Ruusun Ritarikunnan ansio-ristin (SVR Ar):

Yliluutnantti Jukka Petteri HalmeYliluutnantti Marko Olavi HeikkiläYliluutnantti Topi Kristian HellstenYliluutnantti Tuomo Ilmari KuntolaYliluutnantti Olli Tapani PietiläYliluutnantti Tommi Johannes RenforsYliluutnantti Mika Johannes RuisniemiYliluutnantti Veli-Matti Juhana Veijalai-nen

Tasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Val-koisen Ruusun Ritarikunnan 1. luo-kan mitalin (SVR M I):

Vääpeli Matti Mauno Kristian Vehmas Puolustusvoimain komentaja on ke-säkuun 4. päivänä 2019 myöntänyt Sotilasansiomitalin:

Everstiluutnantti Jarkko Juhani PatrikainenKapteeni Niko Martti Kristian NieminenYliluutnantti Jesse Miikkael RousuMateriaalisihteeri Juho Veli-Pekka Klemetti

Tasavallan Presidentti on antanut Valtion virka-ansiomerkin tunnus-tukseksi valtion hyväksi suoritetus-ta pitkäaikaisesta palveluksesta.

Yliluutnantti Jari Petteri AhoniemiKapteeni Jussi Jaakko AlankoKapteeni Osmo Keijo Tapio BräysyKapteeni (res) Jouko Juhani HeliluotoKapteeni (res) Keino Kalevi KorpioksaToimistosihteeri Sari Anneli LatvakoskiKapteeni Raine Ano Antero LauhanenKapteeni (res) Kari Antero MarjamäkiKapteeni Heikki Johannes Oskari NiemiMajuri Markku Tapio NiemiKapteeni Ismo Jukka PaasoKapteeni (res) Jarkko Tapio PulliainenTeknikkokapteeni Raine Olavi Saarela

Säkylän - Niinisalon varuskunnan yhteistyökumppaneiden 4.6.2019 palkitut

SOTLK Säkylän ja Niinisalon terveys-asemat

Tasavallan presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Lei-jonan Ritarikunnan 1. luokan Ritari-merkin (SL R I):

Lääkintämajuri Tuomo Tapani Mylly-mäki (SOTLK Niinisalon terveysasema)

Tasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Val-koisen Ruusun Ritarikunnan ansio-ristin (SVR Ar):

Osastonhoitaja Sari Katriina Ketola (SOTLK Säkylän terveysasema)

Tasavallan Presidentti on kesäkuun 4. päivänä 2019 antanut Suomen Val-koisen Ruusun Ritarikunnan 1. luo-kan mitalin (SVR M I):

Toimistosihteeri Niina Irina Wasse (SOTLK Niinisalon terveysasema)

Säkylän sotilaskotiyhdistys ry

Puolustusvoimain komentaja on ke-säkuun 4. päivänä 2019 myöntänyt Sotilasansiomitalin:

Sotilaskotisisar (Säkylän sotilaskotiyh-distys Ry:n pj.) Marja Anneli Syrilä

16

Vaasan Palosaaren kaupungin-osassa, keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsee parhaita 1980-luvun arkkitehtuuriperin-

teitä kunnioittava kolossaalinen Viras-totalo. Tässä rakennuksessa toimivat valtion aluehallinnon edustajina muun muassa Länsi- ja Sisä-Suomen alue-hallintovirasto (LSSAVI), Pohjanmaan elinkeinoelämä-, liikenne- ja ympäris-tökeskus (ELY)Työ- ja elinkeinokeskus sekä Porin prikaatin alainen Pohjan-maan aluetoi-misto. Puolustusvoimien alueellisena johtoelimenä aluetoimis-toamme ovat edeltäneet muun muas-sa Vaasan sotilaslääni ja Pohjanmaan sotilaslääni. Noin 600:sta virastotalon työntekijästä aluetoimisto muodos-taa 15 henkilön vahvuisena enää vain murto-osan. Toi-saalta puolustusvoima-uudistuksessa hallinnollisia palveluja keskitettiin Säkylään sekä va-rastotoi-mintoja Puolustusvoimien logistiikka-laitokselle. Jäljellä on siis keskittymi-nen kaikille aluetoimistoille yhteisiin ydintehtäviin.

Pohjanmaan aluetoimisto vastaa maan-puolustuksen suunnittelusta ja asevel-vollisuusasi-oista Pohjanmaan, Ete-lä-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaan alueilla. Näissä onnistuminen edellyt-tää tietysti laaja-alaista viranomaisyh-teistyötä ja vapaaehtoisen maan-puolustustyön sekä -koulutuksen ennakkoluulotonta hyödyntämistä. Maantieteellisesti vastuualueemme on laaja. Pohjanmaan maakunnan kes-kuspaikkana on Vaasa. Etelä-Pohjan-maan keskus-paikkana on Seinäjoki ja Keskipohjanmaan Kokkola. Nämä kes-kuspaikat ovat myös alue-toimiston suunnittelemien ja koordinoimien pai-kallispuolustusharjoitusten päänäyt-tämöt. Tänä vuonna ponnistetaan Sei-näjoen alue, ja vuonna 2020 Kokkola sen 400-vuotisjuhlien yhteydessä. Mi-käli uusi hallitus jatkaa menestyksellä maakuntiin pohjautuvien ratkaisujen eteenpäinviemistä, ovat nämä maakun-nat vastuussa myös varautumisen osal-ta lähitule-vaisuudessa.Kaikkinensa mainituissa maakunnis-

sa asuu joka kahdestoista suomalainen - noin 450 000 ihmistä. Näille kaikil-le kuuluu perustuslain mukaan maan-puolustusvelvollisuus. Varsinaisia val-vonnanalaisia asevelvollisia on noin 140 000. Kutsunnat järjestetään vuo-sittain noin 3 000 nuorelle. Vivahteen ja vaatimuksen näillekin asioille tuo alueen kaksikielisyys. Nuo-ret miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen nai-set suuntaavat aluetoimistomme pal-veluk-seenastumismääräyksen kanssa Hiukkavaaraan, Niinisaloon ja Drags-vikiin. Asevelvolli-suusaika jatkuu par-haimmillaan aina 60 ikävuoteen. Koska maakunnat ovat taloudellisesti erittäin merkittäviä, on niissä monia huoltovar-muuden kannalta tärkeitä - globaale-jakin - yrityksiä. Näihin liittyvää hen-kilövaraamismenettelyä hoidetaan eri ikäryhmille varsin suu-rella volyymillä.”On oikea tapa, väärä tapa, ja puolus-tusvoimien tapa”. Tähän sanontaan voi-si lisätä vielä ”Pohjanmaan aluetoimis-ton tavan”. Pohjanmaalaisten korkean maanpuolustustahdon ohel-la leimaa-

antavaa aluetoimistomme työskente-lylle on nimittäin se, että lähistöllä ei ole kou-luttavaa joukko-osastoa. Reser-vin koulutuksen tukena Maanpuolus-tuskoulutuksen Poh-janmaan piiri on meille näin ollen strateginen kumppa-ni. Maakuntakomppanioiden tilanne on varsin hyvä. Siltikin eri koulutus- ja juhlatilaisuudet lähituen puuttuessa joudutaan usein miettimään ennakko-luulottomasti. Meillä pyritään hybri-ditilaisuuksiin, joissa puolustusvoi-mi-en osuus tuodaan osaksi jo laajempaa kokonaistapahtumaa. Sotilasmusiik-ki on muo-dostunut tässä toiminnassa erittäin näkyväksi. Puolustusvoimien

Pohjanmaan aluetoimisto - vastuullamme on joka kahdestoista suomalainen - vi ansvarar för varje tolfte finländare

kesäkiertue ja maavoimi-en vuosipäi-vän konsertit tuovat mediatilaa. ”Intti tutuksi”-tapahtumissa prikaatimme va-rus-miehet ja -naiset vievät sotilaallisen maanpuolustuksen sanomaa konkreet-tisesti ja innos-tavasti nuorelle kohde-yleisölle. ”Lähettävän” joukkoyksikön henkilöstölle tuleekin lausua kiitos hei-dän vaivannäöstään komennus- ja ma-teriaalituessa. Varmaa on, että tehdyt pa-nostukset tulevat moninkertaisesti takaisin, viimeistään kutsuntatilaisuuk-sissa.Monia hankintoja ja projekteja on saatu mukavasti eteenpäin Säkylän pään meille myön-tämällä tuella. Oh-

jenuoraksi jatkossakin soveltuu täällä Pohjanmaalla käytetty kevennys, että ”meidän kanssa tulee kyllä toimeen, kun on samaa mieltä”. Varmaa on, että puolus-tusvoimien henkilöstölle alue-toimistomme tarjoaa tukikohdan moni-puoliseen ja mielenkiin-toiseen työhön sekä itsensä kehittämiseen historialli-sella ja elinvoimaisella Pohjanmaalla. Kannattaa siis ruksata kehityskeskuste-lun lomakkeeseen halukkuudeksi ”Vaa-sa - Pohjan-maan aluetoimisto”. Terve-tuloa. Välkommen.

Kaatuneiden muis-topäivä 2019 Vaa-san vanhalla hautausmaalla. Alue-toimiston päällikkö ja yliluutnantti Tom Sundell viemässä puolustusvoimien muistamista. Kuva: Raimo Latvala

Intti tutuksi” Ve-telissä 2019. Porin prikaatin varusmies opastamassa tule-via maanpuolustajia. Kuva: Tom Sundell.

Pohjanmaan aluetoimisto elää symbioosissa muiden viran-omaisten kanssa Valtion viras-totalolla Vaasassa. Kuva: Mauri Etelämäki

17

Niinisalon varuskunnassa liikun-ta-aliupseerina työskentelevä mestarihiihtäjä Ristomatti Ha-

kola on tunnetusti huumorimiehiä ja huumoriksi Hakola pyrkii heittämään myös harjoituskauden alkua vaivan-neet vammansa: selkä on vihoitellut kauden viimeiseksi jääneen startin vii-meisestä kilometristä lähtien ja menoa rajoittaa myös kipu vasemmassa jalka-terässä.

- Olimme juuri maajoukkueen kans-sa harjoitusleirillä Norjan Sognefjelle-tissä ja paikat kestivät hyvävauhtista hiihtoa ilman kipuja. Leiri kuitenkin loppui, eikä täältä Niinisalon kankailta ikävä kyllä löydy kesällä lunta, Hakola heittää.

- On tämä aika turhauttava tilanne 28-vuotiaalle kaverille, jolla ei ole ikinä ennen ollut mitään pahempia vaivoja, hän vakavoituu.

Kersantti Ristomatti Hakola antaa haastattelua työpaikallaan Niinisalossa, minne hän jäi töihin käytännössä heti varusmiespalveluksen jälkeen. Toistai-seksi Hakolan sopimus puolustusvoi-mien kanssa kestää vuoden 2020 lop-puun asti.

- Puolustusvoimilla on ollut iso rooli siinä, että pystyn hiihtämään maailman huipulla. Työnantaja on mahdollistanut kehityksen, tiivistää Hakola.

- On se toki välillä yllättävän raskas-takin, kun vetää kaksi täysipainoista treeniä päivässä ja tekee työt niiden vä-lissä, juuri kahden ja puolen tunnin rul-lahiihtolenkiltä tullut Hakola myöntää.

Ristomatti Hakolan lisäksi määräai-kaisen liikunta-aliupseerin virassa on kahdeksan muuta huippu-urheilijaa. Heistä Niinisalon miehiä ovat myös kivääriampuja Juho Kurki ja kuulan-työntäjä Arttu Kangas. Ampumahiih-täjä Olli Hiidensalon, kivääriampuja Aleksi Lepän, painija Elias Kuosma-sen, suunnistaja Marika Teinin, pai-

nija Tero Halmesmäen ja suunnistaja Miika Kirmulan työpaikka löytyy puo-lestaan Urheilukoulusta.

Liikunta-aliupseerien tehtävänku-vasta enintään kaksi kolmasosaa on valmentautumista ja kilpailemista omassa lajissa.

Ristomatti Hakola oli yksi Suomen hiihtomaajoukkueen suurimmista mi-talisuosikeista viime talvena järjeste-tyissä Seefeldin MM-hiihdoissa, mutta kotiintuomisina oli lopulta pelkkää ko-kemusta eli rehellisesti sanoen petty-myksiä. Hakola sanoo, ettei vieläkään täysin ymmärrä, mitä Itävallassa oikein tapahtui.

- Olin vielä pari viikkoa ennen MM-kisoja elämäni kunnossa ja odotukset olivat kovat. Ladulla olin kuitenkin ihan lapanen, kaukana huippukunnos-ta, Hakola kertaa.

Kankaanpääläishiihtäjällä todettiin MM-kisojen lopussa virustauti, mut-ta sen vaikutusta alkupäivien hiihtoon hän ei pysty yhdistämään.

- Ehkä se virus vaivasi kisojen alusta lähtien, se selittäisi alivireisyyden. Itse-ni tuntien olisin kuitenkin lähtenyt la-dulle, vaikka heikommassakin vireessä.

Hakolan MM-starteista puhutut-ti eniten kaatumiseen päättynyt pa-risprintti. Mies itse sano suhtautuvan-sa koko tapahtumaan nyt jo hymyssä suin.

- Totta kai se harmitti, mutta turha mennyttä on jäädä märehtimään. Tie-tysti voisi kysyä, miksi menin niin lä-helle kaveria, mutta ei se enää mitään auta. Sitä haluan kuitenkin vieläkin painottaa, että olin siinä vaiheessa vielä ihan tuore, en tosiaankaan mitenkään hapoilla.

- Jos joku yksittäinen MM-start-ti harmittaa, niin se on viesti. Ehdin jo melkein tuuletella, mutta niin vaan Ranska painoi loppusuoralla ohi. Se oli pirun pienestä kiinni.

Ristomatti Hakolan kausi päättyi Äänekosken SM-hiihtojen perinteisen taka-ajoon ja toisen päivän tiukkaan mitalitaistoon Juho Mikkosen kanssa. Tuloksena oli hopeamitali sekä sitkeä selkäkipu.

- Selässä naksahti noin kilometri en-nen maalia ja järkevintä olisi varmasti ollut keskeyttää saman tien. Siinä oli kuitenkin niin paljon tunnetta ja latin-kia pelissä, ettei keskeytys tullut mie-leenkään, Hakola sanoo.

Täysipainoisen harjoittelun tulevaa talvea ajatellen Hakola aloitti vappuna. Ohjelmassa on lähinnä rullahiihtoa ja kovatempoista pyöräilyä, vaikka selän lisäksi myös ongelmat jalkaterässä pis-tävät kapuloita rattaisiin. Jalka vaivaa varsinkin vapaan hiihtotavan rullahiih-dossa ja juoksemisen se on estänyt käy-tännössä täysin.

- Jalassa on joku tulehdus, joka oli välillä jo ohikin. Se tuli kuitenkin takai-sin ja nyt mennään vähän löysemmin. Mutta jos kerran lääkäri antaa mahdol-lisuuden tehdä tasatyöntöjä ja pyöräil-lä, niin sitten mennään.

- Mies on saatava kuntoon, jos mieli pärjätä edessä olevassa kolmen arvoki-san putkessa, miettii Hakola.

Ristomatti Hakola ei edes yritä kiel-tää sitä, että tavoite on nousta podiu-mille joko olympia- tai MM-laduilla, mieluimmin molemmissa paikoissa.

- Kokemuksesta tiedän, että kun on-nistumisilla on taipumus seurata toisi-aan. Kun pääsin ensimmäisen kerran fi-naaliin maailmancupin sprintissä, niin niitä finaalipaikkoja tulikin sitten viisi putkeen.

Kysymykseen kesälomasta Hakola vastaa leveällä virnistyksellä.

- Nyt mennään seuraavat kymme-nen kuukautta hiihdon ehdoilla ja lo-mailu on seuraavan kerran edessä vasta ensi vuoden keväällä, hän kuittaa.

Ristomatti Hakolan paikat kestäisivät täysipainoisen hiihtämisen, mutta asiassa on vain yksi ongelma:

Niinisalon kankailtaei löydy kesällä lunta

Ristomatti Hakola Äänekosken SM-takaa-ajon maalisuoralla.

Tekstit: Asko Tanhuanpää

1918

21

Suorituskykyä kuudella pyörällä

Puolustusvoimien käyttöön vuon- na 2016 hankitut Mercedes-Benzin G-sarjan kuusipyöräiset maastoajoneuvot ovat osoittau-

tuneet erittäin käyttökelpoisiksi. Kul-jetusaliupseerina toimiva ylikersant-ti Tatu Hannukainen Porin prikaatin Varsinais-Suomen huoltopataljoonan kuljetuskeskuksesta pitää ajoneuvon yhtenä vahvuutena kantavuutta.- Vanhempiin 4X4 ajoneuvoihin ver-rattuna 6x6 ajoneuvo pystyy kuljetta-maan ryhmän materiaalia huomatta-vasti enemmän, Hannukainen toteaa.Hänen kertomansa mukaan kuusipyö-räinen Mersu on myös hyvin maasto-kykyinen ja todella luotettava. Suoja-uksen hän sanoo olevan samaa tasoa kuin 4x4 versioissa. - Mitään puutteita ei ole havaittu. Puolustusvoimilla on kaikkiaan kuusi Mercedes-Benz G300 CDI 6x6 -maasto-

ajoneuvoa, jotka kaikki ovat Porin Pri-kaatin kirjanpidossa. Ne on rekisteröi-ty kevyiksi maastokuorma-autoiksi ja vaativat C1-luokan ajo-oikeuden. Ajoneuvoja hyödynnetään materiaalin kuljettamisessa kansainvälisissä krii-sinhallintatehtävissä. Kolme niistä on koulutuskäytössä Huovinrinteen varus-kunnassa Säkylässä. Mercedes-Benzin G-sarjan maastoauto-ja on valmistettu Magna Steyrin tehtail-la Itävallan Grazissa vuodesta 1979. Ta-voitteena on ollut koko ajan valmistaa teknisesti kestäviä ja luotettavia ajo-neuvoja, joiden maastoliikkuvuus on mahdollisimman hyvä.Kuusipyöräinen, sotilaskäyttöön tar-koitettu versio julkistettiin vuonna 2007. Ensimmäiset kuusipyöräiset mallit toimitettiin Australian armeijal-le vuonna 2012. Niitä on mennyt pieni määrä myös Ruotsin armeijalle.

Mercedes-Benz G300 CDI 6x6- Pituus: 6,3 metriä- Leveys: 2,1 metriä- Korkeus: 2,5 metriä- Tyhjäpaino: 3500 kiloa- Hyötykuormakapasiteetti: 3000

kiloa- Maavara: 30 senttimetriä- Kahluusyvyys: 60 senttimetriä- Panssarointi: FB6. suojaus (ki-

väärikaliiperiset aseet)- Moottori: Mercedes-Benz 3,0 lit-

rainen V6 ahdettu 135 kW- Vaihteisto: 5-vaihteinen auto-

maattivaihteisto- Polttoainesäiliön tilavuus: 96 lit-

raa pääsäiliö ja 53 litraa varasäi-liö

- Kulutus: 20 l/100 km maantiellä ja 30 l/ 100 km maastossa

- Huippunopeus: 80 kilometriä tunnissa

- Paikkaluku: 3

KALUSTOKIIKARI

Teksti: Juha-Pekka Avela Kuva: Puolustusvoimat

Senaatti-kiinteistöt www.senaatti.fi

Bonusta keräät käyttämällä etukorttia – sitä vihreää.s-kanava.fi/satakunta

20

Kankaanpäässä sijaitseva Niinisa-lon varuskunta on alkujaan ollut merkittävä kertausharjoituskes-

kus. Sen historiassa korostuvat myös neljäkymmentä vuotta kestänyt YK- ja kriisinhallintajoukkojen koulutus sekä kehittyminen eritoten tykistövarus-kunnaksi. Varuskunnan synnylle on vaikea mää-rittää täsmällistä päivämäärää. Puo-lustuslaitoksen siirtyminen aluejär-jestelmään 1.5.1934 antoi kuitenkin sysäyksen alueen käytölle sotilaallisiin tarkoituksiin. Kankaanpää kuului tuol-loin Haapamäen sotilaspiiriin ja sil-le rakennettiinkin ensin oma varasto ja kaksi aliupseerien asuintaloa. Soti-laspiirin keltainen varasto on edelleen varuskunnan portin lähellä ja sitä kut-sutaan tänäkin päivänä s-varastoksi. Asuintaloista toinen on edelleen pys-tyssä toimien lupahallintotoimistona.Uusi aluejärjestelmäajattelu piti sisäl-lään myös kertausharjoitusjärjestel-män. Kertausharjoituskeskusta alettiin

Niinisalon varuskunnan historiaarakentaa vuonna 1935. Vuoden aikana valmistui muun muassa varuskuntaa symboloiva valkoinen lamellikasarmi. Kasarmirakennus mitoitettiin 3600 so-tilaalle, jolla mitoituksella siihen mah-tuisi koko nykyinen Porin prikaati. Ker-tausharjoitustoiminta laajeni nopeasti ja 1939 siellä harjoitettiin jo kuuden so-tilasläänin reserviläisiä. Neljän talviso-taa edeltävän vuoden aikana koulutet-tiin 57 000 reserviläistä, jolla oli suuri merkitys sotaan jouduttaessa.Sotavuosina Niinisalo oli merkittävässä asemassa täällä toimineen Reserviup-seerikoulun vuoksi. Koulun kävi vii-den vuoden aikana yhteensä 18 kurs-sia ja koulutettuja reservin upseereja oli enemmän kuin sotia edeltävänä ai-kana yhteensä. Niinisalossa koulutettu nuori upseeristo toimi pääasiassa jouk-kueenjohtajatasoisissa tehtävissä jatko-sodassa. Heistä moni maksoi kalleim-man hinnan: yli 16 000 upseerista lähes 2200 kaatui. Perinteeksi on muodostu-nut ylentää jokaisen saapumiserän ko-

kelaat vänrikeiksi Reserviupseerikou-lun muistomerkillä.Tykistökoulutusta oli annettu osa-na kertausharjoituksia jo ennen sotia, mutta varsinaisesti kehittyminen ty-kistövaruskunnaksi alkoi vuonna 1947. Tällöin ensimmäiset osat Kenttätykis-törykmentti 1:stä siirtyivät Niinisaloon. Tärkeänä perusteena tälle kehitykselle oli Pohjankankaan ampuma-alue, joka oli yksi korvaaja sodassa menetetylle Perkjärven ampumakentälle. Joukko kasvoi ja kun siihen liitettiin Kaasusuo-jelukoulu vuonna 1952 sai se nimeksi Kenttätykistörykmentti 2. Se nimettiin kotimaakunnan mukaan Satakunnan Tykistörykmentiksi vuonna 1957.Varuskunnan toiminta monipuolistui eritoten 50-luvulla, kun useita joukko-osastoja siirrettiin Kankaanpäähän. Näitä olivat muun muassa Mittauspat-teristo, Soittokunta, Hevoshuoltokou-lu ja Porin prikaatin Patteristo. Varus-kunnassa toimi jo 1939 Utista siirretty Kenttätykistön koeasema. Se on van-

hin edelleen toimiva joukko Niinisalossa, nykyiseltä ni-meltään Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipiste. Kak-si merkittävää joukkoa sai sijoituspaikakseen Niinisalon vuonna 1969: Tykistökoulu ja YK-koulutuskeskus.YK-koulutus alkoi Satakunnan Tykistörykmentissä 1966 Kyproksella toimivan Suomen Pataljoonan koulutuksel-la ja varustamisella. Toiminta laajeni sotilastarkkailijoi-hin ja YK-koulutuskeskuksen alla koulutettiin ja varus-tettiin eri operaatioihin lähtijät neljän vuosikymmenen ajan. Erikoisena piirteenä oli Valmiusjoukko, joka voitiin tarvittaessa asettaa YK:n käyttöön. Joukko koulutettiin ja sen materiaali oli varastoituna Niinisalossa. Vuosina 1982 - 83 koulutettiin valmiusjoukkoihin 2053 rauhanturvaa-jaa. Kansainvälinen leima varuskunnalla on edelleenkin. Sotilastarkkailijat kymmenistä eri maista käyvät käytän-nön harjoituksissa Niinisalossa. Viron kenttätykistö puo-lestaan aloitti itsenäiset ammunnat Pohjankankaalla 1999 oman ampumakentän puuttuessa. Viime vuosina Tykistö-koulu on kouluttanut ulkomaisia tykistömentoreita Afga-nistaniin. Koulutettavina ovat olleet britit, yhdysvaltalai-set ja kanadalaiset. Ulkomaiset panssari- ja jalkaväkijoukot ovat myös jokavuotinen näky varuskunnassa.Varuskunta on kokenut monia organisaatiomuutoksia vuo-sien varrella. Vuonna 1992 perustettiin Tykistöprikaati, joka sai muutaman vuoden johtaa lähes kaikkia varuskun-nan toimintoja. Siitä kuitenkin irrotettiin vuosien saatossa monia osia, kuten Puolustusvoimien Kansainvälinen Kes-kus, Koeampumalaitos, Muonituskeskus ja Terveysasema. Prikaati lakkautettiin 2014 ja jäljellä olevat osat siirrettiin Porin prikaatiin. Tässä yhteydessä myös palautettiin jalka-väki- ja kranaatinheitinkoulutus Niinisaloon.Kuten edellä on käynyt ilmi, on Niinisaloon siirretty paljon joukkoja eri vuosikymmeninä. Sopeutuminen on tietysti vaatinut aikansa ja olosuhteet ovat olleet aluksi puutteel-lisia. Varuskunnan rakentaminen on kuitenkin jatkunut keskeytyksettä näihin päiviin saakka ja sitä kautta on saa-tu luoduksi nykyinen korkeatasoinen varuskunta työym-päristöksi.

Vasemmalla: Suomen Marsalkka C G Mannerheim tarkas-taa joukot Reserviupseerikoulun päätöstilaisuudessa Nii-nisalossa 14.6.1943. Marsalkan oikealla puolella on kou-lun johtaja eversti Viljo Kauppila ja takana kenraali Rudolf Walden. Kuva: SA-kuva

Oikealla. ylhällä: Lamellikasarmi on Niinisalon varuskun-nan tunnetuin rakennus. Alkujaan siinä oli 45 tupaa, joissa kussakin majoittui 80 miestä. Koko kasarmissa oli tilat 3 600 miehelle. Kuva: Puolustusvoimat

Keskellä: Varuskunnan tienviitat 1980-luvulla. Kuva: Puolustusvoimat

Alla: Varuskunnan ensimmäinen asunto rakennettiin 1930-luvulla aliupseeriasunnoksi. Rakennus toimii nyky-ään lupahallintotoimistona. Kuva: Puolustusvoimat

Teksti:: Everstiluutnantti Antti Pirinen, Satakunnan tykistörykmentin komentaja

2322

24 25

Puhumme Puolustusvoimissa sii-tä, että kriisinhallintapalvelus on eräänlainen projekti, jonka voi

jakaa vaiheidensa mukaisesti eri osiin. Kriisinhallintapalvelus on kaikkine vai-heineen (koulutuksesta varsinaiseen kriisinhallintapalvelukseen ja kotiutu-miseen) matka, jossa myös rauhantur-vaajan läheiset ovat matkakumppanei-ta.Rauhanturvaajan läheisiksi voidaan mieltää samaan talouteen kuuluvat henkilöt, mutta myös läheiset suku-laiset ja ystävät. Tärkeää on ymmär-tää, että myös läheiset ovat missiossa, vaikka rauhanturvaaja on se, joka läh-tee kotoaan ulkomaan työkomennuk-selle. Kriisinhallintapalveluksen myötä syntyy tilapäisesti kahden rinnakkai-sarjen tila, jossa jaetaan arkea toisinaan tiiviinkin yhteydenpidon keinoin, mut-ta samanaikaisesti eletään kahta hyvin erilaista arkea. Molemmat arjet ovat yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä.Eräs rauhanturvaaja totesi oman krii-sinhallintapalveluksensa jälkeen, että hänen tarinansa todellinen sankari on hänen vaimonsa, joka huolehti lapsis-ta ja kodista sekä pyöritti arkea koti-

Puolustusvoimat huomioi läheisiä osana rauhanturvaajan kokonaisvaltaista hyvinvointia

maassa hänen poissa ollessaan. Lähei-siä ei siis sovi unohtaa, kun puhumme rauhanturvaajan kokonaisvaltaisesta psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoin-nista tai rauhanturvaajien tukemisesta kriisinhallintapalveluksen eri vaiheissa. Huomioimalla läheiset ja tarjoamalla tukea sekä apua rauhanturvaajan tär-keille ihmisille, tuemme samalla myös rauhanturvaajaa. Rauhanturvaaja saa rauhassa keskittyä kriisinhallintapalve-luksensa ja työtehtäviensä suorittami-seen, kun läheisille annetaan mahdol-lisimman paljon tietoa operaatioista, vakuutusturvasta, terveydenhuollosta, psykososiaalisen tuen palveluista sekä tarjotaan konkreettisia vinkkejä tai kei-noja arjesta selviytymiseen. Läheiset voivat olla levollisin mielin, kun tietä-vät, että heidän rauhanturvaajistaan huolehditaan mahdollisimman hyvin ja, että läheisillekin on tarjolla tukea tarpeen niin vaatiessa.Tampereella muutaman kerran vuo-dessa järjestettävän Läheisten tiedotus -ja keskustelutilaisuuden tarkoitus on, että operaatiossa olevien rauhanturvaa-jien läheiset saavat ajankohtaista tietoa operaatioista, psykososiaalisen tuen

Porin prikaatin henkilöstöosaston rekrytointisektori hallinnoi reser-vin henkilöstön hakeutumista ja

tehtäväsuunnittelua sotilaallisiin krii-sinhallintatehtäviin. Rekrytointisekto-rille lähetettävällä toimintavalmiusha-kemuksella hakeudutaan Maavoimien sotilaallisen kriisinhallinnan toiminta-valmiuteen. Toimintavalmiushakeutu-misella henkilö ilmaisee halukkuutensa ja käytettävyytensä mahdollisiin suun-niteltuihin kriisinhallintatehtäviin. Toi-mintavalmiuteen hakeutuvat kaikki maavoimien johtamiin kriisinhallinta-tehtäviin mielivät reserviläiset. Myös evp-henkilöstö hakeutuu kriisinhallin-tatehtäviin toimintavalmiushakeutumi-sen kautta. Puolustusvoimien virka- tai työsuhteiset hakeutuvat vuosittaisten kehittämiskeskustelujen kautta tai eril-lishakeutumisella avoimeksi ilmoitet-tuihin tehtäviin Maavoimien esikun-nan henkilöstöosastolle lähetettävällä hakulomakkeella.Hakeutuminen sotilaallisen kriisinhal-linnan toimintavalmiuteen on käyn-nissä ympäri vuoden. Hakemukset käsitellään rekrytointisektorilla kol-men kuukauden jaksoissa. Toiminta-valmiusjaksot hyväksytyille alkaa 1.1, 1.4, 1.7 ja 1.10. Kaikille hakijoille ilmoi-tetaan henkilökohtaisesti toimintaval-miuspäätöksestä. Toimintavalmiuteen hyväksytyt reservin henkilöt muodos-tavat maavoimien sotilaallisen kriisin-hallinnan henkilöstöpoolin, joille krii-sinhallintakursseja, -koulutuksia ja -tehtäviä voidaan suunnitella ja tarjota. Toimintavalmiussitoumus on voimassa vuodeksi kerrallaan. Hakijamäärät vaihtelevat vuosittain. Suurimpana hakuvuotena, vuotena

Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutumisesta

1991, hakijoita toimintavalmiuteen oli yli 10 000. Huippuvuoden jälkeen ha-kijamäärät ovat pudonneet tasaisesti asettuen viimeisen kymmenen vuoden ajan alle 2000 hakijan. Vuonna 2018 hakijoita oli noin 1700, joista toimin-tavalmiuteen hyväksyttiin noin 1400 henkilöä. Reservin henkilöstölle tehtä-viä on tarjolla vuosittain noin 600 -700 henkilölle. Täytettävät tehtävät vaihte-levat koko ajan, joten avoimien tehtä-vien määrä saattaa vaihdella vuosittain suurestikin. Porin prikaatin arjessa näkyy sotilaalli-nen kriisinhallinta niin Kriisinhallinta-keskuksen antamana koulutuksena, va-lituille tuleville rauhanturvaajille, mutta myös varusmiesten kansainvälisen val-miusjoukkokoulutuksen muodossa. Porin prikaatin kouluttamat valmius-joukkokoulutuksen saaneet varusmie-het muodostavat kotiutuessaan hyvän resurssin kriisinhallintatehtävien rek-rytoinnissa. Kansainvälisen valmius-joukkokoulutuksen saaneista noin 75 % hakeutuu toimintavalmiuteen. Kaikilla varusmiespalveluksen käyneillä on kui-tenkin sotilaskoulutuksesta riippumat-ta yhtäläinen mahdollisuus hakeutua ja tulla valituksi sotilaallisiin kriisinhallin-tatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien täyttö suun-nitellaan henkilöille halukkuuden ja kulloisenkin tehtävätarpeen mukaan. Osaan tehtävistä vaikuttaa varusmies-palveluksen aikainen sotilaskoulutus, toisiin tehtäviin vaaditaan ensisijaisesti siviilistä hankittua pätevöitymistä. Säh-köpätevyydet, sairaanhoitajan tutkinto, lääkäri tai esimerkiksi tulkin tehtäviin valikoituu henkilöitä siviiliosaamisen kautta. Kun taas esimerkiksi ryhmän-

johtajan, pioneerin, vaunun johtajan tai vaikka panssarintorjuntamiehen tehtä-vät täytetään ensisijaisesti sotilaskoulu-tuksessa saadun osaamisen perusteella. Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus vastaa kriisinhallintatehtäviin lähe-tettävän henkilöstön koulutuksesta. Henkilöille suunnitellaan koulutukset valitun henkilön koulutustaustan ja tehtävälle asetettujen suorituskykyvaa-timuksen perusteella. Kriisinhallintapalvelus kestää aina mää-räajan. Operaatiosta riippuen palvelus kestää 4, 6 tai 12 kuukautta. Ensiker-talaiselle sopivan UNIFIL-operaation pääsääntöinen palvelusaika on neljä kuukautta. Muissa operaatioissa palve-lusaika on lähtökohtaisesti 6 kuukautta ja oman halukkuuden ja seuraajasuun-nittelun kohdatessa voi olla mahdolli-suus 6 kuukauden jatkoon. Sotilastark-kailijoiden palvelus on poikkeuksetta suoraan 12 kuukautta.Puolustusvoimien verkkosivuilla www.rauhanturvaajaksi.fi on hakulomakkeet ja ohjeet hakeutumisesta sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen. Sivustolla on myös esitelty ajankohtai-sia tietoja avoinna olevista reserviläisil-le suunnatuista kriisinhallintatehtävis-tä. Toimintavalmiushakemukseen voi ilmaista toiveen tehtävästä tai operaa-tiosta. On kuitenkin huomattava, että osaan tehtävistä vaaditaan aikaisempaa kriisinhallintakokemusta. Lopullisen reservin henkilöstön seuraajasuunni-telman tekee Porin prikaatin rekrytoin-tisektori, joka koulutuksen, kokemuk-sen ja avoimen tehtävän kohdatessa, voi toimintavalmiudessa olevalle reser-vin henkilölle kursseja, koulutuksia ja tehtäviä suunnitella ja tarjota.

Teksti: Juha Rinta-Keturi

palveluista, vertaistuesta ja pääsevät keskustelemaan sekä jakamaan koke-muksia toisten samassa tilanteessa ole-vien ihmisten kanssa. Parhaimmassa tapauksessa läheiset verkostoituvat ja löytävät vertaisia jakamaan arjen ko-kemuksia ja haasteita pidemmäksikin aikaa.Helmikuussa 2019 pidetyssä tilaisuu-dessa kysyimme mitä tilaisuus merkit-see läheisille. Läheiset jakoivat miettei-tään seuraavasti:”Päivä on erittäin tärkeä meille lähei-sille, täällä saamme tärkeää tietoa krii-sinhallintaoperaatiossa toimimisesta ja erilaisista tukimuodoista kriisinhallin-tapalveluksen jälkeen.” ”Vertaiskeskustelussa oli mahdollisuus jakaa tuntojaan samassa tilanteessa ole-vien äitien kanssa, se oli tosi tärkeää.” ”On hyvä huomata miten hyvää huol-ta meidän rakkaista pidetään ja kuinka rauhanturvaajiemme tärkeää työtä ar-vostetaan.”

Dina Varjamo, kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattoriPorin prikaatiKuva. Puolustusvoimat

SSARAISIO LOIMAA FOR

TOYOTA

26 27

������������������������������� ���������������

��������������������������������������������������������

���������������������������������������

� ���������������� �� � � � � ��������������� ����� � �� �� � �������������

www.akr.fi

sunobimiskam n:% 08 amaS .iselliotua ellikiak

nedyät tatuvaas ätte ,no nahatsarap aJ

,taja nimmesillelouh ätim :itsopleh neskunob .isuuksat taappan teskunob tammerap ätis

:emmatseskutuukavennekiil ääsil euL sutuukavotua/fi.aloipatihal

töithyeula naloipaTihäL :ajaojratnulevlaP

Rauhanturvaajat ovat toimineet vuodesta 1948 eri konfliktitilanteissa kansainvälisen yhteisön kei-nona selvittää kansainvälisiä kriisejä, jotka uh-kaavat rauhaa ja turvallisuutta. Kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä Kriisinhallintakeskuk-

sen apulaisjohtaja majuri Kimmo Levander laski muistosep-peleen Rauhanturvaajien muistomerkille.Varpaisjärven mustasta dioriitista valmistettu kuutionmuo-toinen patsas sijaitsee Säkylän varuskunnassa, jossa toimi-va Porin prikaatin Kriisinhallintakeskus kouluttaa vuosittain noin 1 000 rauhanturvaajaa erilaisiin kansainvälisiin operaa-tioihin.Kansainvälistä YK:n rauhanturvaajien päivää vietetään joka vuosi 29. toukokuuta, jolloin juhlistetaan ja muistetaan nii-tä yli 115 000 rauhanturvaajaa, jotka toimivat tällä hetkellä viidessätoista rauhanturvaoperaatiossa maailman vaarallisim-milla ja epävakaimmilla alueilla.

Toimittanut: Sanna Närä Kuvat: Samu Penttilä

M100, Y65

C76, Y91

Päivän aikana osoitetaan myös kunnioitusta ja surraan niitä yli 3 100 ”sinikypärää”, jotka ovat kuolleet tätä tärkeää rau-hantyötä tehdessään. Ilman heidän ammattimaisuuttaan, omistautumistaan ja rohkeuttaan työssään tuntemiamme rauhanturvaoperaatioita ei oltaisi pystytty koskaan toteut-tamaan.

2928

Elämä varuskunta-aluei-den vuokra-asunnoissa on muuttunut suures-ti 1960-luvulta. Entiset Puolustusministeriön talot kuuluvat nykyään Kruunuasunnoille.

Perheasunnoista poikamiesboxeiksi

”Karun modernin 1960-luvun kasarmi-arkkitehtuurin korkeatasoinen edus-taja.” Näin Museovirasto kuvailee Säkylän Huovinrinteen varuskuntaa si-vuillansa, jonne on koottu Suomen val-takunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.Säkylän varuskunnan erikoisuus on sen vahvan horisontaalinen ja jopa askeet-tinen rakennustapa, jossa on jätetty betonirakenteet näkyviin. Toisekseen varuskunta sijaitsee etäällä asutuskes-kuksista. Vastaavanlaisia varuskuntia on Suomessa vain pari.”Samanlaista varuskuntaa ei muualla ole. Täällä käy kesäisin paljon vieraili-joita, myös monia ulkopuolisia varus-miesten omaisten ja läheisten lisäksi”, kertoo varuskunnan alueella lähes pa-rikymmentä vuotta työskennellyt Juha Ilomäki. Ilomäki toimii kiinteistönhoi-tajana varuskunnan asuinrakennuksil-la. Hänen työssäoloaikanaan asunnot ovat kokeneet melkoisen muutoksen.Puolustusministeriöltä Kruunuasun-noille1990-luvulle asti Puolustusvoimat osti vuokra-asuntojen vuokraamis- ja hal-

linnoimispalvelut Puolustushallinnon rakennuslaitokselta. Vuonna 1999 sa-maan työhön perustettiin Kruunuasun-not Oy, jonka tehtävänä oli tehostaa kiinteistöjen hallintaa.Kaikki Puolustusvoimien vuokra-asun-not siirrettiin hallinnansiirtona Kruu-nuasunnoille vuosina 1999—2001. Näiden joukossa olivat myös Huovin-rinteen ja Niinisalon asuinrakennukset. Huovinrinteellä vain yksi kerrostalo jäi prikaatin toimitilaksi. Nykyään talo on täynnä toimistotiloja. Puolustusvoimien henkilöstön työssä-käyntialue on vuosikymmenten saa-tossa huomattavasti laajentunut ja näin ollen varuskunnassa olevien vuokra-asuntojen tarve on paljon vähentynyt. Hallinnansiirron jälkeen vuonna 2001 prikaatin asuntotarve oli huomattavas-ti pienentynyt ja Kruunuasunnot Oy:n oli järkevää myydä pääosa kerrostalo-jen asunto-osakkeista edullisesti ha-lukkaille ostajille. Halukkaita edullisen omistusasunnon ostajia oli jopa jonos-sa. Kustakin kerrostalosta muodostet-tiin kauppojen myötä oma asunto-osa-keyhtiö.

Juha Ilomäen aikana Huovinrinteen vuokra-asuntoihin on tehty peruskor-jauksia, julkisivuja on uusittu, kattoja kunnostettu ja keittiöitä sekä kylpy-huoneita remontoitu. Osa kohteista on myyty pois, ja osaa taloista on remontoi-tu siten, että isoista perheasunnoista on muokattu pieniä soluhuoneita tai yksi-öitä. Pienemmille asunnoille on kysyn-tää, sillä Ilomäen mukaan tänä päivänä haetaan usein pelkkää ”poikamiesbo-xia”. Monella vuokralaisella on vaki-tuinen asunto toisella paikkakunnalla. ”Ennen varuskunnan henkilökunta py-syi samalla paikalla jopa eläkeikään asti ja koko perhe asui varuskunnassa. Ny-kyajan henki taas on se, että työntekijä tulee tänne jostakin toisesta varuskun-nasta 2—3 vuodeksi ja lähtee sen jäl-keen toimeksiantoon muualle. Saman-laista kiinnittymistä yhteen paikkaan ei enää ole”, Ilomäki sanoo.Sama trendi näkyy myös Niinisalon varuskunnan taloissa Rantatiellä ja Välitiellä. 1930-luvulla lähinnä aliup-seereiden käyttöön rakennettuja oma-kotitaloja on muutettu 2000-luvulla pa-ritaloiksi. Samalla asuntoihin on tehty perusparannukset.Varuskunta-alueilla asuu nykyään vuokralla myös yksityishenkilöitä, jot-ka eivät kuulu varuskunnan henkilö-

kuntaan. Huovinrinteen alueessa heitä viehättävät luonnon läheisyys, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja lähellä sijait-sevat koulu sekä päiväkoti.”Tämä on kauniilla paikalla mäntymet-sän sisällä, ja täällä on puhdas vesi sekä ilma. Olemme raivanneet Huovinlam-men rantaan uimapaikan ja tilaa grilli-katokselle. Läheisellä kedolla esiintyy äärimmäisen uhanalaista perhoslajia harjunsinisiipeä”, Ilomäki kertoo.

Turvallista asumistaSäkylässä ja Niinisalossa tehdyt muu-tokset kuvaavat hyvin Kruunuasun-tojen yleistä toimintatapaa. Vuodesta 2002 eteenpäin yritys on järjestelmäl-lisesti perusparantanut vanhoja kohtei-taan ympäri Suomen. Samaan aikaan on ostettu uusia taloja ja myyty toisia pois.Tänään yritys tarjoaa vuokra-asunto-ja 23 paikkakunnalla aina Helsingistä Sodankylään, kertoo Kruunuasuntojen toimitusjohtaja Mika Karlsson. ”Nyt olemme päässeet siihen vaihee-seen, että voimme sijoittaa uudistuo-tantoon. Tällä hetkellä meillä on ra-kenteilla kerrostaloja Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun”, Karlsson sa-noo.

Yrityksen tärkeimmiksi arvoiksi ovat vakiintuneet turvallisuus ja uudiskoh-teissa elinkaariesteettömyys. Elinkaa-riesteetöntä taloa voidaan muokata sopivammaksi sellaisille asukkaille, joi-den toimintakyky on heikentynyt. Esi-merkiksi keittiössä voidaan muuntaa alakaappeja sellaisiksi työtasoiksi, joi-den ääreen pääsee hyvin myös pyörä-tuolilla.”Elinkaariesteettömyys tarkoittaa pie-niä asioita, jotka eivät maksa rakennut-tamisvaiheessa paljoa, mutta tehoavat hyvin. Maalaamme esimerkiksi porras-käytävät eri väreillä, jotta muistisairai-den olisi helpompi muistaa oma rap-punsa.” Tänä vuonna Kruunuasunnoilla on ai-hetta juhlaan, sillä yritys täyttää 20 vuotta. Tulevaisuuden tavoitteena on uudistaa edelleen asuntokantaa ja tar-jota monipuolisia ratkaisuja erilaisiin asumistarpeisiin.

Kruunuasunnot Oy on asuntojen ja asumisen kehittämiseen keskitty-nyt yritys, jonka emoyhtiö on valtio-omisteinen Governia. Yritys huo-lehtii 2100 asunnon kannasta, joista heidän omistuksessaan on 1700.

Teksti: Marianne Minkkinen ja Markku Heinonen Kuvat: Sami Salomaa

Kruunuasuntojen rivitalohuneistoja lopputalvella lumikuormasta keven-nettynä.

313130

KUN ET TAHDO PANKILTASI

KOHTELUA VAAN PALVELUA

www.protolab.fi

Koti sinua varten

ONKO PAIKKAKUNNAN VAIHTO AJANKOHTAISTA?OLETKO ETSIMÄSSÄ UUTTA KOTIA?

OTA YHTEYTTÄ!www.kruunuasunnot.fi

Kruunuasunnot tarjoaa monipuolisia asumisratkaisuja Dragsvikista Sodankylään.

Hae Puolustusvoimien palvelukeskuksesta työsuhdeasuntoa.

TAKALA OYARKAsiakaslähtöistä arkkitehtuuria jo vuodesta 1992

office@arktakala.fi www.arktakala.fi

Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallinta- ja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme Maavoimien ja Merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista Ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin.

Yhdessä parempi ja turvallinen tulevaisuus!

www.millog.fi

3332

Varusmiestoimikunta (lyhen-ne VMTK) on Suomen Puo-lustusvoimien joukko-osas-

tokohtainen toimikunta, jonka tehtävänä on edustaa joukko-osaston varusmiehiä. Varusmiestoimikuntien toiminta perustuu Asevelvollisuusla-kiin (28.12.2007/1483), jonka mukaan joukko-osastossa on sen komentajan alainen varusmiestoimikunta joka osal-listuu varusmiesten aseman ja palvelus-olosuhteiden kehittämiseen.

Varusmiestoimikunnan puheenjoh-tajan toiminta. Varusmiestoimikunnan puheenjohta-jan palvelusaika on 347 vrk. ja hänellä tulee olla suoritettuna aliupseerikurssi. Toimikausi 1/19 alkoi edeltävän saapu-miserän kotiuttamisillan järjestelyllä, joten pääsin heti toimikauteni alussa toimiin. Toimikausi on sujunut todella vauhdikkaasti ja kohta se onkin jo lo-puillaan. Puoleen vuoteen on mahtunut monta asiaa ja hienoja mahdollisuuk-sia, joita eivät kaikki varusmiehet pääse kokemaan. Olen päässyt järjestämään hienoja tapahtumia, vaikuttamaan va-rusmiespalveluksen kehitykseen sekä varusmiesten olojen parantamiseen. On hienoa, että tällainen kanava on luo-tu, sillä se helpottaa varusmiehiä mo-nella tapaa. Varusmiehen on helpompi tulla kertomaan palveluksessa olevista puutteista toiselle varusmiehelle, kun henkilökunnalle. Myöskin varusmies-toimikunnan kautta varusmiehillä on ns. suora yhteys prikaatin komentajaan varusmiestoimikunnan kautta.Varusmiesten on paljon helpompi tie-dustella tovereiltaan, kuin henkilö-kunnan jäseniltä miten palvelusta voi parantaa. Varusmiestoimikunnalla on myöskin mahtavat tilat joita varusmie-het voivat hyödyntää vapaa-ajalla. Niin kuin aiemmin mainittu, varusmiestoi-mikunta myöskin järjestää kotiutuvil-le varusmiehille omat ”TJ 1 Illat”, jois-sa sotilaskodissa järjestetään teemailta varusmiehille. Omasta mielestäni illan olisi tarkoitus keventää tunnelmaa en-nen kotiutumista. Onhan siis kotiutu-minen mahtava asia, mutta toisaalta se voi myös jännittää tai ahdistaa. Aina-

VMTK:n puheenjohtajakausi päättyi

kin itse voin myöntää, että kotiutumi-nen ahdistaa aavistuksen verran. Vuo-den kun on täällä kerennyt olemaan, on kerennyt jo tottua kaikkeen toimin-taan. Sitten pääsee reserviin, niin muut-tuuhan siinä moni asia ja intin auto-maattinen toiminta ei välttämättä enää pädekään. Isoimmat tapahtumat toimi-kaudellani olivat kumminkin valtakun-nalliset VMTK-Päivät, joiden tarkoitus on kerätä kaikki valtakunnan VMTK:t yhteen ja luoda uusia aloitteita. Aloit-teiden tehtävänä on viedä eteenpäin asioita jotka voivat parantaa varusmies-ten arkea. VMTK-Päivät järjestetään 3 kertaa vuodessa, jolloin samalla myös perehdytetään uusia VMTK toimihen-kilöitä. Toimikaudellani varuskunnas-sa järjestettiin myös liikuntapäivät, jotka olivat kahden päivän pituiset. Va-ralan Urheiluopiston opiskelijat tulivat prikaatiin ja suunnittelivat eri rasteja pitkin varuskuntaa. Eri rasteilla oli eri liikuntaa ja laidasta laitaan jalkapallos-ta HIIT-Treeniin.

Tunteet toimikauden päätteeksiNyt kun toimikauteni on lopuillaan, on vaikeaa kirjoittaa tunteitani paperille. Toimikauteni on tuonut aivan uuden näkökulman varusmiespalvelukseen ja miten se poikkeaa ”normaalista” pal-veluksesta. On ollut todella mahtavaa päästä vaikuttamaan varusmiespalve-

lukseen prikaatissa sekä valtakunnalli-sella skaalalla. On vaikea ajatella, kun täällä on tullut sen verran aikaa vietet-tyä, että se olisikin jo näin pian ohi. Niin kuin aiemmin tekstissä kirjoitin on vai-kea sanoa miltä kotiutuminen omal-ta osalta tuntuu. Jotkut voivat sanoa ”Onneksi pääsee jo kotiin” Ja joillekin jää ehkä ikävä inttielämää. Itse olen vä-hän vaakalaudalla. On mukavaa päästä jatkamaan opiskeluita ja työuraa, mut-ta varusmiespalvelus on ollut mahtava kokemus joka olisikin ehkä voinut jat-kua vähän pidempään. Varusmiespal-veluksen oma yksinkertaisuutensa on siinä mielessä hyvä, että kaikki on jo suunniteltu, on selvästi määritelty aina päivän ohjelma, jopa monen kuukau-den ohjelma. Se tuo tietynlaista lohtua, että kaikki on jo etukäteen suunnitel-tu omasta puolesta, joka jättää itse va-rusmiehelle helpon osan, ja se on teh-dä niin kuin on käsketty. Asiat ovat varuskunnassa yksinkertaisia ja kaik-ki toimii. Näin tekstin lopuksi en osaa siis oikein sanoa miltä tuntuu kotiutus, tavallaan hyvältä ja tavallaan pahalta. Uudelle saapumiserälle ja tuleville joh-tajille haluan toivottaa hyvää tulevaa palvelusta kuin myös hyvän loppupal-veluksen. Sekä myös henkilöitä jotka mahdollistivat sen, että pääsin kirjoit-tamaan oman osani Porilaiseen. Kiitos mielenkiinnosta!

ASUMAAN������“Meille Eura on helppo”

KATSO TARINAMME:euraplus.fiSivustolla myös vapaat tontit ym.

Teksti: Varusmiestoimikunnan Puheenjohtaja Kersantti Mikko Munkki

3534

LähiTapiola Lännen ja LähiTapio-la Satakunta yhdistävät voimansa Satakunnan Osuuskaupan kanssa

hankkivat 40 defibrillaattoria sijoitetta-vaksi ympäri maakuntaa ja yksi niistä sijoitettiin Huovinrinteelle.

Suomessa tapahtuu noin 15 000 sy-dänpysähdyksestä johtuvaa kuolemaa vuosittain. Sydänpysähdyksen sat-tuessa tärkeintä on mahdollisimman nopeasti aloittaa elvytys. Defibrillaat-toreiden hankinta on konkreettinen turvallisuusteko, jonka kautta LähiTa-piola ja Satakunnan Osuuskauppa ha-luavat parantaa paikallista ensiapuval-miutta.

Säkylän Sotilaskotiin ”deffa” turvaamaan elämää

Defibrillaattori, eli kansankielellä deffa, on helppokäyttöinen laite, jol-la sydänpysähdystilanteessa pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt hai-tallinen rytmihäiriö. Laite tunnistaa luotettavasti tällaisen rytmihäiriön ja neuvoo laitteen käyttäjää toimimaan oikein ja turvallisesti. Kuka tahansa voi sen avulla antaa apua ihmiselle, jonka sydän on pysähtynyt.

Elvytystilanteessa jokainen minuutti on ratkaiseva, minkä vuoksi on tärke-ää, että myös maallikot uskaltautuvat käyttämään defibrillaattoria. Laitteiden yleistyminen mahdollistaa sydänpy-sähdysten nopeamman hoidon ja sitä

kautta vaikuttaa myös sydänkuolemien määrään.

Säkylän Sotilaskodissa asioi päivit-täin lähes 2000 henkilöä ja se on auki lähes vuoden jokaisena päivänä. Näillä seikoilla oli iso merkitys, kun sijoitus-paikkaa mietittiin.

Vaikka Huovinrinteellä on entuudes-taan useita deffoja, on avunsaannin nopeudella tosi iso merkitys. Koko Po-rin prikaatin henkilöstö, Sotilaskodin henkilöstö ja lähestulkoon kaikki va-rusmiehetkin ovat ensiapukoulutettuja joten nyt ”Sotku” on entistäkin turvalli-sempi paikka, kommentoi prikaatin ko-mentaja eversti Mika Kalliomaa.

Kankaanpään kaupunkiKuninkaanlähteenkatu 12, 38700 Kankaanpää, puh. 02 57 700

www.kankaanpaa.fi

Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä.

Kankaanpään kaupunkiKuninkaanlähteenkatu 12, 38700 Kankaanpää, puh. 02 57 700

www.kankaanpaa.fi

Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä.

Kankaanpään kaupunkiKuninkaanlähteenkatu 12, 38700 Kankaanpää, puh. 02 57 700

www.kanakaanpaa.fi

HUITTISTEN KAUPUNKIwww.huittinen.fi

Turuntie 61, 32200 LOIMAA• www.pihaportti.fi •

Puh. 044 7442 300

Portti avoinna hyvään palveluun!

3636

Kevät vihersi Niinisalon Pohjan-kankaalla, kun parikymmentä sotilaskotisisarta liittyi Arrow

19 -harjoitukseen toukokuun alussa. Maavoimien harjoitukseen osallistui Puolustusvoimien henkilökuntaa ja va-rusmiehiä seitsemästä eri joukko-osas-tosta sekä lisäksi joukkoja Yhdysval-loista, Isosta-Britanniasta ja Virosta. Arrow 19 -harjoitukseen sisältyi poikkeusolojen sotilaskotitoiminnan harjoittelua. Harjoituksen johti 2. So-tilaskotipiiri, jonka alueelta vapaaeh-toisia sisaria hakeutui harjoitukseen Hämeenlinnan, Lahden, Niinisalon, Sä-kylän, Tampereen seudun ja Turun so-tilaskotiyhdistyksistä.

Viherrystä Pohjankankaan keväässäVaihtelevia päiviäHarjoituksessa kierrä-tettiin tehtäviä, ja näin jokainen päivä oli yhden sisaren kohdalla erilai-nen. Päätehtävämme oli pyörittää Pohjan-kankaan leirikotia, joka ensimmäisen päivän iltapäivään mennessä siivottiin perusteellisesti ja jonne tukkukuorma yhteisvoimin purettiin. Leirikotia pidettiin päi-vittäin auki aamuyhdek-sästä iltakymmeneen. Toisinaan sulkemisaika-na riitti jonoa ovelle asti, mutta kaikkia ehdittiin palvella. Ovia ei suljettu ennen kuin jono loppui.Työpäivät olivat pitkiä, ja työt tehtiin yhdessä loppusiivousta myöten. Saimme mahdollisuu-den lepoon myös päi-vällä, mutta aina emme mahdollisuutta maltta-neet käyttää. Tekemistä riitti niin salin puolella kassalla ja hyllyjen täyt-tämisessä kuin keittiös-

sä. Sämpylöitä ja ruisleipiä täytettiin yhteistyönä liukuhihnamaisesti, käsi-tiskiä kertyi, varasto vaati täydennystä, ja kaksi sisarta vastasi päivittäin kah-vinkeitosta. Kahvivesi keitettiin ulkona suurissa, puilla lämmitettävissä Teuva-keittimissä. Puiden pilkkomisessa, ve-den kantamisessa, majoitustelttamme lämmityksessä, sotilaskotiautojen kul-jettamisessa ja muissa oheistehtävissä meillä oli apuna kolme reipasta varus-miestä.Sotilaskotiautot Niinisalosta, Lahdes-ta ja Säkylästä olivat tärkeä osa harjoi-tustamme. Autoilla tehtiin myyntikeik-koja lähelle ja kauas harjoitusalueella. Autokeikat ovat lähes kaikille sisarille mieluisia työtehtäviä. Ne tuntuvat ole-

van perustehtävämme ytimessä, ja asi-akkaat ovat metsässä yleensä erityisen tyytyväisiä.

Leipomo sotilaskodin lippulaivanaOma lukunsa harjoituksessa oli leiriko-din takapihalla teltassa sijainnut kent-täleipomo, jossa leirin aikana leivot-tiin ja paistettiin tuhansia munkkeja. Jokainen sisar osallistui leipomon toi-mintaan, jokainen vuorollaan vaiva-si taikinaa, leipoi munkkeja, kohotti, rei’itti, paistoi ja sokeroi. Munkit saivat mainetta ja julkisuutta harjoitukseen osallistuneiden keskuudessa. Erityisen ihastuneita taisivat olla amerikkalais-sotilaat, jotka vapaahetkinään kävivät ahkerasti ostoksilla. Moni kävi myös tutustumassa ainutlaatuiseen kenttälei-pomoon, joita Sotilaskotiliitto omistaa kolme. Harjoituksemme ensimmäisen viikon johtaja Kirsi Tulkki esitteli mm. har-joituksen johdolle sekä arvovaltaisille kotimaisille ja ulkomaisille vieraille va-paaehtoistyönä toteutettavaa sotilasko-titoimintaa. Mukana oli myös Yhdys-valtain Suomen-suurlähettiläs Robert F. Pence, joka vaikuttui näkemästään ja kuulemastaan niin, että lahjoitti kas-salle huomattavan rahasumman suo-malaisten varusmiesten ostoksia var-ten. Kaikilla sotilaskotisisarilla on omat teh-tävänsä omissa yhdistyksissään. Joil-lakin on oma sotilaskoti, kuten meillä Säkylässä. Joillakin ei enää kotia ja va-rusmiehiä ole, mutta vihreä sydän syk-kii silti vielä. Arrow’n kaltaiset harjoi-tukset ovat innostava ja kutsumusta vahvistava lisä sotilaskotityötä tekevil-le. Viikon tai kahden aikana ehtii saada monta uutta tuttavaa ja ystävää, tavata vanhoja, viettää työpäivien lisäksi vaik-kapa syntymäpäivää ja äitienpäivää. Ehtii myös oppia monenlaista hyvinkin eri-ikäisiltä sisarilta, nauttia samanhen-kisten, maanpuolustustyöstä nauttivi-en naisten seurasta, viettää lomaa tai eläkepäiviä työssä, jolla on tarkoitus.

Elina HalminenSäkylän Sotilaskotiyhdistys ry

Yhdysvaltalaissotilaista tuli kenttäleipomon munkkien suurkuluttajia.

Kiltasivujen tekstit ja kuvat: Kari Nummila

”Ajassa mukana -katse eteenpäin

Porin prikaatin killan laaja historiateos julki

Suomen ykkösjoukko-osastonakin - eikä aiheetta! – pidettävän, Po-rin prikaatin perinteitä vaalivan

Porin prikaatin killan (alun perin Po-rin Rykmentin kilta) perustamisen ”pri-mus motorina” voidaan pitää Manner-heim –ristin ritaria, poikkeuksellisen vaativissa oloissa toiminutta, loimaa-laissyntyistä Jatkosodan kaukopartio-johtajaa, reservin majuria ja ekonomia Ilmari Honkasta. Hän johti m.m. yli sadan sissin osastoa sen tuhotessa kau-kana vihollisen selustassa Petrovski Ja-min huoltokeskuksen tammikuussa v. 1942. Kilta-aloitteen oli tehnyt v. 1958 silloinen Porin prikaatin komentaja Vil-le-Poju Somerkari.Porin prikaatin perinnejoukko-osasto Porin rykmentti oli perustettu vuonna 1626, jolloin sen ensimmäiseksi tehtä-väksi tuli lähteä Saksaan 30-vuotiseen sotaan (1618–1648). Porin prikaatin kilta perustettiin Turussa helmikuus-sa 1959 nimellä Porin rykmentin kil-ta, myös nimeä Porin Rykmentin-Porin prikaatin kilta on käytetty. Nykyinen nimi, Porin prikaatin kilta on vuodel-ta 2013. Honkanen (1909 – 1987) toimi hallituksen ensimmäisenä puheenjoh-tajana tärkeällä käynnistämisjaksolla vuosina 1959 – 1962 sekä vielä uudel-leen 1966 – 1969.

Kuiri ei kutsunut koolle valtuuskuntaa Killan valtuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli jääkärieverstiluut-nantti, siis Saksassa ennen Suomen itsenäistymistä koulutuksensa saa-nut Auno Kuiri, joka isänmaallisena miehenä osallistui Jatkosodan jälkeen myös asekätkentään ja joutui eroamaan palveluksesta. Hän toimi myöhemmin Mellilässä pankinjohtajana. Jostakin syystä Kuiri ei kutsunut kertaakaan kil-lan valtuuskuntaa koolle puheenjohta-jakaudellaan 1959 – 1978!

Porin prikaatin kilta on perustajajä-sen sekä suurin yksittäinen kilta 1400 jäsenellään vuonna 1963 perustetus-sa Maanpuolustuskiltojen liitossa. Po-rilaiskilta on Suomessa järjestyksessä toinen yhdistys, joka on alkanut käyt-tää kiltanimeä.Kilta julkaisee yhdessä prikaatin kans-sa PORILAINEN-lehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on tärkeä yhdysside killan 1 400 jäsenen välil-lä. Se enentää osaltaan Porilaisten yh-teenkuuluvuutta sekä vahvistaa heidän maanpuolustushenkeään. Kilta on tie-tysti Porin prikaatin lähin yhteistyö-kumppani, joka vastaa ilmoitushankin-nallaan Porilainen –lehden taloudesta. Porilainen lehti on saavuttanut ”vuoden maanpuolustuslehti” –tittelinkin kah-desti. Kilta valittiin vuonna 2011 valta-kunnallisesti ”vuoden killaksi”.

Jo neljä historiajulkaisua tehtynä Ilmari Honkanen toimitti killan ensim-mäisen pienoishistoriikin vuonna 1969 Porilainen -lehden osana. Porilainen-lehti oli perustettu jo v. 1927, ja se il-mestyi peräti kerran kuussa vuoteen 1930 saakka ja hiljaiselon jälkeen taas vuodesta 1934. Lehti lakkasi ilmesty-mästä Talvisodan myötä. Prikaatin ja killan yhteispäätöksellä Porilaislehden toiminta elvytettiin uudelleen vuonna 1959. V. 1999 julkaistiin suuren toimit-tajakunnan yhteistoimin killan 40-vuo-tishistoriikki ja vuonna 2009 Kari Nummila kirjoitti kymmenvuotisjak-son 1999 – 2009. Killan 60-vuotisjuhlassa Huovinrinteel-lä julkaistiin killan laaja 224-sivuinen 60-vuotishistoriakirja, jonka on kirjoit-tanut sotatieteiden tohtori, eversti evp

Eversti evp, sota-tieteiden tohtori Markku Iskanius on PORILAISUU-DEN erityisasi-antuntija; 2016 julkistettiin hänen kirjoittamansa Porin prikaatin laaja historiakirja ja nyt on luettavis-sa myöskin killan koko toiminta-ajan käsittävä historiakirja.

37

38 39

Markku Iskanius. Hänen työtään on myös Porin prikaatin upea 390-vuotis-historiakirja ”Porilaisten marssi” vuo-delta 2016 (sivuformaatti runsas A4, 336 sivua). On todella tärkeätä, että niin killan historian ydinasiat kuin mo-net taustatiedotkin on nyt saatu yksi-en kansiin väliin! Kirjaprojekti maksoi yhteensä 48 000 euroa. Julkaisukului-hin on saatu erilaisia avustuksia. Kirjaa myydään mm. alueosastoissa hintaan 25 euroa.Samalla julkaistiin myös prikaatin ja killan yhdessä teettämä CD-levy, johon on kerätty prikaatin ja killan arkisto-filmejä viimeisen 60 vuoden taipaleel-ta. Kyse on suoranaisista ”elävän ku-van” aarteista kuten esim. killan lipun vihkimisestä (maan ensimmäinen kil-talippu!) prikaatin vuosipäivänä 1965 Turussa sekä vuoden 1965 porilaispäi-vien yhteydessä paljastetusta muisto-merkistä v. 1966 Turun kasarmialueelle Tuomaanpuistossa sekä Turun keskus-tassa pidetyssä paraatista, jossa marssii melkoinen joukko kiltalaisiakin. Kilta näkyi siis komeasti maakunnissakin (mm. Loimaalla ja Salossa) massiivisina porilaispäivinä, joiden paluuta on syytä odottaa!

Kiinnostava historiateosOn syytä toivoa hartaasti sitä, että tämä Iskaniuksen todella mielenkiintoinen ja monipuolinen teos kuluisi niin killan jäsenkunnan kuin muidenkin lukijoi-den käsissä! Sieltä löytyy loputtomas-ti mielenkiintoisia henkilöitä, tietoja ja sattumuksiakin, joiden voi uskoa kiin-nostavan lukijaa, jopa aivan varmasti!Prikaati siirtyi Turusta lopullisesti Sä-kylään vuonna 1967. Jo vuonna 1949 rykmentin upseerit suunnittelivat jon-kinlaista yhdistystä. Silloin ja vielä 1950-luvunkin puolella jäsenkuntaa rajattiin vain upseereihin. Oli ilmassa m.m. sellainenkin ajatus 1970-luvulla, että Turussa (Turussa Porin rykmentin kilta) ja Säkylässä (Porin prikaatin kil-ta) olisivat erilliset killat. 1950-luvulla, Porin Rykmentin lakkautuksen jälkeen mietittiin prikaatin nimeä niin, että Varsinais-Suomen prikaatikin oli yksi vahva nimiehdotus! Porin prikaati tuli siis valituksi.

Johto teki töitä hartiavoimin!Killan johto oli alkuaikoina sotavete-raanipolveen kuuluvien käsissä. Voi vain ihailla heidän paneutumistaan ja työmääräänsä: killan alkuvuosina, sillä yksistään johtokunnan kokouksiakin saattoi kertyä vuodessa kolmisenkym-mentäkin virallisesti ja sen päälle vielä runsas epävirallinen toiminta

Killan strategian mukaan käytännön toimintoja johtavat alueosastot, jois-ta suurin on Loimaan alueosasto yli 400 jäsenellään, muut alueosastot ovat Turku, Salo, Pori ja Loimaan seu-tukunnan vääpelikerho. Valtuuskun-nan puheenjohtaja Simo Palokangas (Säkylä/1989-2011) ja killan hallituk-sen puheenjohtaja Pentti Eskola (Loi-maa/2000-2004)) esittivät 2000-luvun alussa killan toiminnan ja organisaati-

on ”kääntämistä ylösalaisin”! Tänä päi-vänä ratkaisua voidaan pitää hyvinkin onnistuneena.

Alueosastoista käytännön toimijoitaPuheenjohtaja Jorma Koiviston (Loi-maa) aikana (2004–2009) alaosasto-jen nimitys muutettiin alueosastoiksi: tämä kertoo hyvin siitä, että killan käy-tännön toiminnan painopisteet ovat kentällä. Koiviston esityksestä alue-osastoille ryhdyttiin maksamaan jäsen-maksusta kolmen euron siirtämisestä jäsentä kohden alueosastolle sen toi-minnan tukemiseen. Osalla alueosas-toista on omaakin, merkittävää varain-hankintaa.Timo Mäki (Turku) ajoi puheenjohta-jakaudellaan (2009 – 2017) m.m. sel-keyttä prikaatin ja killan välillä Po-rilainen–lehden asioissa kirjallisella

sopimuksella. Mäki onnistui sitkeällä työllään hankkimaan lehdelle arvon-lisäverovapaudenkin.Markku Heinosen (Lieto/2017 -) agen-dalla ovat olleet mm. tiedotustoimin-nan lisääminen (myös facebook) ja yhteistyön kasvattaminen prikaatin kanssa – viimeisimpänä killan osallis-tuminen läheisten päivään. Hän koros-taa myös eri kiltojen välistä yhteistyötä Lounais-Suomessa eli sitä, että eri kilto-jen tietyt tilaisuudet voivat olla avoimia muillekin kuin oman yhdistyksen jäse-nille. Kiltalaiset ovat toivoneet kovasti prikaatin järjestämiä ammuntoja, jotka toteutuvatkin ensi syyskuussa. Eri vaiheissa alaosastoja oli kymmen-kunta, mutta useiden alaosastojen toi-minta hiipui, mm. Tampereella, Rau-malla ja Helsingissä. Porin prikaatissa Säkylässä palvelevista rekrytoidaan ny-kyisin yli 70 % Varsinais-Suomesta.

Porilaismuseo tulee – Upseerikerho säilyy16.2.1990 avattu Porilaismuseo saata-neen auki vielä tänä vuonna entiseen Päällystökerhon tiloihin. Upseeriker-hon säilyminen ratkesi myös myöntei-

sesti. Porilaismuseo joutui ”reserviin”, kun sen alta menivät tilat homevauri-oiden takia puretusta prikaatin terveys-asemasta. Olli Nepponen on ollut suuressa roo-lissa tässä vaativassa pelastustyössä. Hän oli aikanaan Porilaismuseon perus-tamisessa idean isä ja käytännössä ”pri-mus motor” komentajakaudellaan 1988 – 1992 kanssatoimijanaan sotilasmes-tari Olli Linden. Myös kilta tuki esi-neistön hankkimista ja teki 1900-luvun lopussa aloitteen Turun kasarmin pie-noismallin rakentamista. Kiltaveli Kari Savola teki suurtyön mallin suunnitte-lijana. Pienoismalli valmistui v. 2006. Nyt Savola kirjoittaa kirjaa Turun ka-sarmin historiasta.Nepponen oli idean isä, joka järjes-ti hankkeen rahoituksen. Historian ja museotoiminnan harrastaja Olli Lin-den otti vastuulleen museon perusta-misen ja ylöspanon sekä sen toiminnan vakiinnuttamisen niin, että museoon tutustuminen palveli myös jokaisen ikäluokan alokkaiden porilaishengen ja motivaation luomisesta. Museolla oli siis tärkeä sotilaskoulutuksellinenkin merkitys! Tältä osin tilanne normalisoi-tuu uudelleen tämän vuoden aikana.

Puheenjohtaja Tapani Mikola ava-si killan valtuuskunnan vuosikoko-uksen vierellään m.m. Porin prikaa-tin komentaja,eversti Mika Kalliomaa sekä prikaatin edellinen komenta-ja, prikaatikenraali Rami Saari.

Prikaatikenraali evp Olli Nepposella on ollut suorastaan ratkaiseva rooli niis-sä prosesseissa, joilla aikanaan luotiin Porilaismuseo sekä näinä aikoina, jol-loin on pelastettu niin Porilaismuseo kuin Huovinrinteen Upseerikerhokin!

Killan 60-vuotisjuhlassa kutsuttiin kuu-si poikkeuksellisen ansioitunutta kil-talaista killan kunniajäsensiksi: Simo Palokangas (vas), Eino Järvinen, Arto Arvonen, Pekka Kinkku, Olli Linden ja Osmo Suominen, jakajina Markku Hei-nonen ja Pasi Rainiola.

4140

Killan 60-vuotisjuhlassa puhunut kenraaliluutnantti evp Seppo Toivonen onnitteli kiltaa tode-

ten samalla, että Porin prikaatin kilta edustaa joukko-osastokiltaa parhaim-millaan. Toivonen toimi Maavoimien komenta-jana vuosina 2014 - 2017 Mikkelissä. Hän muisteli kiitollisena ja kunnioitta-vasti upseerinuransa alkuvaihetta Po-rin prikaatissa sekä arvosti mahdolli-suutta puhua killan 60-vuotisjuhlassa. – Säkylässä saamani opit ja arvot ”Kun-nia-Velvollisuus-Tahto” ovat tukeneet minua koko urani ajan. Porin prikaati on toiminut siinä hyvänä vertailukoh-tana muihin.Toivonen muisteli mielenkiintoises-ti monien persoonallisuuksien ja ka-rismaattisten upseeritoveriensa kautta aikoja, jolloin hän toimi nuorena up-seerina Huovinrinteellä. Hän katsoi, että Porin prikaati on etuoikeutetussa

asemassa: ei ole itsestäänselvyys , että kaikkialla kilta toimii näin vahvasti jou-kon rinnalla ja tukena.Kangasalla syntynyt Toivonen kertoi, että hänellä on kytköksiä muutoinkin Länsi-Suomeen, sillä hänen jo edesmennyt äitinsä oli kotoisin Loimaan kunnasta. Hänen enonsa kaa-tui kesäkuussa 1944 Viipurissa Jatko-sodan ankarissa suurtaisteluissa. Ruu-mis jäi taistelukentälle. mutta hänen hautakivensä löytyy Kanta-Loimaan kirkon sankarihaudassa.Porin prikaatin komentaja eversti Mika Kalliomaa onnitteli ja kiitti kiltaa hy-västä yhteistyöstä. Onnittelut toi myös MPKL:n puheenjohtaja Marko Patrak-ka.Juhlassa esiintyi Laivaston soittokunta solistinaan Maria Tyyster, Porilainen reservin vänrikki, joka on suorittanut valtakunnallisen manpuolustuskurssin.

Menestyksekäs kiltatyö vaatii omistatutuneita tekijöitä ja vahvaa aatteellista perustaa

Kenraaliluutnantti evp Seppo Toivonen toi puhessaan esiin oman aikakutensa näkökulmansa Po-rin prikaatin ja kil-lan tapahtumista.

Porilaismuseo eikä mikään perinnehuone!- Ei ole oikein puhua kohdetta alenta-vasti mistään prikaatin perinnehuo-neesta vaan nimenomaan Porilais-museosta, joka kyllä täyttää mittavat vaatimukset, Nepponen korosti niin valtuuskunnan kokouksessa kuin kil-lan vuosikokouksessakin.- Killan puheenjohtaja Markku Heino-nen totesi killan talouden olevan kun-nossa. Hän kiitteli Porin prikaatin ny-kyistä komentajaa Mika Kalliomaata killan ja prikaatin yhä lisääntyvästä yhteistyöstä sekä siitä, että komenta-jalla riittää henkilökohtaisestikin kii-tettävästi kiinnostusta killan tilaisuuk-siin; komentaja osallistui peräti kolme kertaa eli lajissaan ennätysmäisesti en-simmäisen puolen vuoden aikana kil-lan tapahtumiin Varsinais-Suomessa aloittaessaan komentajakautensa viime kesänä! - Vuosikokouksessa killan hallitus säi-lyi ennallaan: puheenjohtajana jatkaa Markku Heinonen (Lieto) ja varapu-heenjohtajana Eero Nurminen (Salo): muut jäsenet ovat Kari Niinistö (Salo), Erkki Lehmus (Raisio), Markku Num-mijoki (Loimaa), Kari Nummila (Loi-maa), Tuula Rahkonen (Raisio), Pasi Rainiola (Pori), Simo Saarikallio (Loi-maa), Kari Toivonen (Säkylä), Tiina Tuominen (Loimaa), Asko Valta (Porin prikaati), Seppo Yli-Nissilä (Loimaa).60-vuotisjuhlapäivään kuuluivat val-tuuskunnan ja killan vuosikokousten lisäksi yhteinen seppeleenlasku Pori-laispatsaalla sekä 60-vuotisjuhla Eloku-valuokassa ja lopuksi juhlapäivällinen Upseerikerholla.

Luja maanpuolustusaate tukee killan toimintaa- Porin prikaatin killan tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä maanpuolustus-aate on prikaatin alueella voimissaan. Killalla on lujat siteet joukko-osastoon-sa. Killan toimintatavat vaikuttavat te-hokkailta ja jäseniä – myös nuoria – ak-tivoivilta. Tämä kilta voi menestyä ja pysyä vapaaehtoistyötä tekevien maan-puolustus järjestöjen kärkijoukossa vain sopeutumalla ympäristön muutok-siin sekä uskaltautumalla uudistua, ko-rosti puheessaan killan historiateoksen kirjoittaja, tohtori ja eversti evp Mark-ku Iskanius.

Arvostettu kiltaveljemme,Porin prikaatin killan ”ikäpresident-

ti” Tarmo Ahti, maanviljelijä Koskel-ta (1915 – 2019) nukkui pois maa-liskuussa. Tarmo haavoittui viime sotien aikana kaksi eri kertaa. Hän palveli Porin rykmentissä vähän en-nen Talvisotaa suorittaen aliupseeri-koulunkin. ”Vakinaisen väen ” 15 kk ja sota-ai-kojen palvelukset yhteen laskien Tarmo palveli peräti kahdeksana vuo-tena Isänmaan vapauden puolesta. Tarmo osallistui myös Jatkosodan jälkeen tärkeään asekätkentään, jolla haluttiin varautua N-liiton mahdolli-seen ”jälkihyökkäykseen” sekä antaa itänaapurille signaali, että täällä ol-laan varuillaan.Olkaa aina, koko elämänne ajan PO-RILAISIA, Ahti muisteli Porin ryk-mentin komentajan (1933 – 1939) jääkärieversti Väinö Polttilan ko-rostaneen aliupseerikoulun päättäjäi-sissä pitämässään puheessa. Polttila haavoittui vakavasti Summassa hel-mikuussa 1940 ja menehtyi haavoi-hinsa kesäkuussa 1940.

Tarmon fyysisestä kunnosta ker-too parikin asiaa: hän saavutti m.m. 100-vuotiaiden kuulantyönnön Suo-men ennätyksen. Pari vuotta sitten eräs naishenkilö yritti varastaa Tar-mon omaisuutta. Tarmo työnsi nai-sen rollaattorilla nurin ja piti kiinni hänen tukastaan. Poliisi ehti paikalle 15 minuutissa ja Tarmon voimat riit-tivät onneksi juuri ja juuri.Tarmon henkinen kantti oli myös vahva; hän jaksoi ihan viime syk-syyn saakka käydä vuosittain Kos-ken kouluissa kertomassa siitä, kuinka Isänmaata puolustettiin vii-me sodissa.Opettajat ovat kertoneet, että op-pilaat kuuntelivat poikkeuksellisen keskittyneesti ja kiinnostuneina Tarmon omakohtaisia kertomuksia hänen sotatieltään.

Kunniaa poisnukkuneelle kiltaveljellemme!

Olkaa aina Porilaisia!

Isänmaan mies Tarmo Ahti on nukkunut pois

Kilta palkitsi

Vuosikokouksessa kutsuttiin val-tuuskunnan esityksen mukai-sesti killan kunniajäseniksi an-

sioituneita kiltaveljiä: kauppaneuvos Arto Arvonen (Salo/Kauniainen), pan-kinjohtaja Eino Järvinen (Säkylä, kil-lan pitkäaikainen taloudenhoitaja), ma-juri evp Pekka Kinkku (Säkylä), ylil. evp Olli Linden (Säkylä), vuorineuvos Simo Palokangas (Säkylä) ja toimin-nanjohtaja Osmo Suominen Turku)Killan ansiolippu: Reino Toivonen, Sa-muli Vahteristo.Killan standaarit: Markku Iskanius, Marja-Leena Kankare, Laivaston soit-tokunta, Simo Nummi, Tauno Rohki-mainen, Matti Sillanpää, Seppo Toi-vonen, Hannu Viitanen.Kilta-ansioristi karhun kera: Mika Kal-liomaa, Tapani Mikola, Eero Nurmi-nen, Anssi Perämäki, Asko Valta.Numeroitu kilta-ansioristi: Heikki Mäki, Tauno Punta, Pasi Rainiola, Tuula Rahkonen, Ravo Sarmet, Risto Vatanen.Numeroimattomat kilta-ansioristit: Petri Aaltonen, Tarmo Haavisto, Mika Hakala, Juhani Heikkilä, Lau-ri Heikkilä, Jukka Kleemola, Jukka Korpela, Päivi Kössi, Markku Lauri-nen.Numeroitu kiltaristi: Alexiana Gaudiat, Mikko Munkki.Olkin-partio: Olli Nepponen.Porin prikaati, varusmiestoimikunnalle killalta 1 000 euron stipendi VMTK:n järjestämän metsästäjätutkinnon oppikirjojen hankintaan.Porin prikaati luovutti Eino Järviselle Porilaisrumpalitaulun.MPKL:n palkitsemiset 4. kesäkuuta:Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein: RaimoSalo Turku.MPKL kilta-ansiomitalit: Pentti Esko-la, Markku Heinonen, Jorma Koivis-to, Petri Mustajärvi, Markku Nummi-joki, Kalevi Suvila.MPKL hopeinen kiltaristo: Samuli Huhtala, Risto Jaakkola, Jorma Kori-mäki, Kalervo U. Kukkula, Juha Nii-nikoski, Kari Niinistö, Tauno Rohki-mainen, Tom Säilä.MPKL pronssinen kiltaristi: Vesa Hän-ninen, Jukka Salonen, Arto Savonen.

Kiltaveli Tarmo Ahti piti kuvainnollisesti ja konkreettisestikin lippua korkealla, kun oli kyse PORILAISUUDESTA tai Isänmaan asiasta.

41

4342

MERINIITTYMeriniitynkatu 11, 24100 SALO

Kunpa kaikki olisi mutkatonta kuin OP-mobiilissaMobiiliavain - ei avainlukulistaa

Sormenjälkitunnistus - ei turhia tunnuslukuja

Palvelun tarjoaa Osuuspankki

Porin prikaatin killan ampumapäivä 21.9.Ilmoittautuminen kurssille www.mpk.fi - etusivulla koh-ta ”Ilmoittaudu koulutukseen” --> hae kohdasta 21.09. - 21.09.2019 Porin Prikaatin ampumapäivä (5200 19 13032 --> ilmoittaudu.Jos et ole aiemmin osallistunut koulutuksiin, niin etusivun alareunassa on kohta ”kirjaudu” --> kohta Oletko uusi käyt-täjä, Luo tunnukset”. Ja tämän jälkeen ilmoittautumaan.Kurssi avautuu järjestelmässä 15.7.2019 mennessä.Tarvittaessa ota yhteys kurssinjohtaja Seppo Yli-Nissilään (040-5438455) tai koulutuspäällikkö Erkki Lehmukseen (040-8246051).

Tanssit Laurilan lavalla Marttilassa 3.8.2019 klo 19 alkaen. Osoite Salontie 544, Marttila.Musiikista vastaa Sakke Kotilainen ja Focus- yhtye. Kaikki ovat tervetulleita tanssimaan ja kuuntelemaan hyvää mu-siikkia. Järjestäjä on Porin prikaatin killan Salon alueosasto.

TAPAHTUMIA KILTALAISILLE!

Asiakasomistajapalvelu ja S-pankki

Keulan asiakaspalvelu puh. (02) 8330 220

S-PANKISSAMAKSUTTOMAT PANKKIPALVELUT

Euran S-market ma-pe klo 12-17Säkylän S-market to klo 9-11

Palvelemme myös ajanvarauksella. Varaa aikasi osoitteesta s-pankki.fi

Kun kaiken on pakko toimia

www.patria.fi

Porin prikaatin kilta ry.

Liity Killan jäseneksi! Se käy helposti osoitteessa:

www.porinprikaatinkilta.fi/

JÄSENYYS/Jäsenhakemus

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

SILIKONITUOTTEETPakurlantie 6, 20380 Turku, Puh 010 617 620

IV-Pelti Luuri OyRAKENNUSPELTI- JA ILMASTOINTITYÖTPuh: 02-763 6860, www.iv-peltiluuri.fi

59

Moottorialiupseerilnja

Salon urheilupuisto – keidas keskellä kaupunkia

VisitSalo.fi

#VisitSalo

Teijon kansallispuisto

Teijon Ruukkikylät

Salon tori

Salo IoT Campus

Wiurilan kartano

1h+ kt + alk 32,0 m² 124 800 € 84 480 € 40 320 €2h + kt 43,5 m² 165 735 € 114 840 € 50 895 €3h + kt 60,0 m² 220 800 € 158 400 € 62 400 €

VELATON HINTA VELKAOSUUS MYYNTIHINTAESIM.

Esitetilaukset ja tiedustelut: KiinteistöEtappi LKV, puh. 0400 505 887 / Kristian Lindqvist • Op-Kiinteistökeskus, puh. 040 357 5787

PRIIMA-TOIMITILAT

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY

PRIIMA-LIIKETILAT

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY

PRIIMA-HALLIT

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY

PRIIMA-KATOT

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY

PRIIMA-YHTIÖT

Uusia seniori-asuntojapalvelujenaitiopaikalle

Haluatko asua mukavasti palvelujen ja

ulkoilumaastojen äärellä? Rakennamme

Länsikeskuksen Kuninkaanlaaksoon

esteettömiä ja viihtyisiä senioriasuntoja.

As. Oy Turun Kuninkaanlaakson Kruunu

valmistuu kesällä 2019, ja ennakko-

markkinointi on juuri käynnistynyt.

Tutustu osoitteessa

kuninkaanlaaksonkruunu.fi .

Haluatko asua mukavasti palvelujen ja ulkoilumaastojen äärellä? Rakennamme Länsikeskuksen kuninkaanlaaksoon esteettömiä ja viihtyisiä senioriasuntoja. As. Oy Turun Kuninkaanlaakson Kruunu valmistuu syyskuussa 2019. Muutamia asuntoja vielä vapaana. Tutustu osoitteessa