TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK: N LEHTI

STTK:n edunvalvontaa johtaa nyt Katarina Murto.

Sivu 6-8.

Kohti uutta keskusjärjestöä?

Sivut 16-17.

Emma Koskimaa on opiskelijoiden uusi

puheenjohtaja. Sivut 22 .

Halpabussit käyvät hintasotaa.

Sivut 28-29.

POLITIIKAN TUTKIJA JUSSI WESTINEN:

PUOLUEENPUHEENJOHTAJALLAON VÄLIÄ.Sivut 6-9.

1 | 2015

2 sttk 1 *2015

STTK-lehtiToimihenkilökeskusjärjestöSTTK:järjestölehti40. vuosikerta

JulkaisijaSTTK ry

Päätoimittaja, toimitussihteeriMarja-Liisa Rajakangas

ToimitusKäyntiosoiteMikonkatu 8 A, 6. kerrosPostiosoitePL 421, 00100 Helsinki

Puhelin(09) 13 15 21

Telefax(09) 652 367

Internetwww.sttk.fi

E-MailSTTK:n toimiston henkilöstö:etunimi.sukunimi@sttk.fi

STTK-lehden posti:marja-liisa.rajakangas@sttk.fi

IlmoituksetKaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus:toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas

OsoitteenmuutoksetOsoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen.

UlkoasuIlkka Eskola/Hansaprint Oy

PainopaikkaHANSAPRINT 2015 / STTK15_01Painos 40 000

Lehden paperiGalerieFine Silk 70g

Kannen kuvaPolitiikan tutkija Jussi Vesti.Kuva: Ari Korvola

Ilmestymis- ja aineistoaikatauluNumero 2/2015Aineisto 9.3.2015Ilmestyy 23.3.2015

ISSN 1237-9921

» Vaalit lähestyvät ja se näkyy siinä, että poliittinen puhe hallitsee lähes kaikkea mediatilaa.

Kun elämme vaikeita aikoja, niitä on kosolti jo takana eikä edessäkään häämötä loistava tulevaisuus, poliitikkojen puheita, lupauksia ja aikomuksia kannattaa kuunnella todella herkällä korvalla. Olisi tärkeää myös kyetä erottamaan olennai-set asiat epäolennaisista.

Jos poliitikko esimerkiksi väittää kurovansa kestävyysvajeen umpeen sillä, että leikataan kehitysapua, hän yksinkertaisesti valehtelee. Tai puhuu muunneltua totuutta, kuten politiikassa tavataan sanoa.

Jos poliitikko ainoastaan esittää, painottaa, vaatii tai korostaa, hän ei tosiasiassa sano mitään. Nyt on korkea aika konkretisoida se, mistä otetaan, mihin satsataan ja mikä jätetään koskematta. Se on äänestäjän kuluttajasuojaa.

Ja kun tiedämme, että esimerkiksi julkisten varojen suurimmat menot syntyvät sosiaali- ja terveyspuolella, ei kauheasti kannata innostua poliitikosta, joka lupaa sinulle uuden pururadan, tienpätkän tai siltarummun kotiseudullesi.

Äänestäjän on hyvä selkeyttää itselleen viimeistään nyt, mistä talouden ja työlli-syyden eli suomalaisen hyvinvoinnin kivijalat rakentuvat. Ei kannata uskoa kaikkia esityksiä, joita ideologioiden nimissä sinkoilee. On aivan eri asia esittää jotain näppärää konkreettista uudistusta kuin miettiä monimutkaisempaa kokonaisuutta, jolla talous saadaan kasvuun, investoinnit piristymään ja työpaikkoja syntymään. Olisi ihana uskoa helppoihin ratkaisuihin, mutta valitettavasti sellaisia ei nyt ole tarjolla.

Kannattaa huomioida sekin, että jos ja toivottavasti kun kasvu joskus alkaa, emme ehkä koskaan saavuta tasoa, jolta se laskuun lähti. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että jostain on luovuttava. On siis myös arvovalintojen aika. Kysy itseltäsi, mikä oikeasti on tärkeää.

Maailmassa mikään ei ole muuttumatonta, ei ole koskaan ollutkaan. Muutos on vain niin kovin nopeaa, että emme meinaa kukaan pysyä sen vauhdissa mukana. Mutta yrittää silti pitää ja poliitikon erityisesti. Hän tekee työtä kansalaisten luotta-muksen ansiosta ja hänen palkkansa maksetaan meidän yhdessä maksamistamme veroista. Meillä äänestäjillä on lupa vaatia tulosvastuuta. (mlr)

Tuopissa kuohuu» Alkoholi on herkkä asia. Taannoin peruspalveluministeri Susan-na Huovinen (sd) pohti, auttaisiko alkoholihaittojen vähentämisessä keskioluen laimentaminen. Kuohut löivät tuoppien reunojen yli ja asia haudattiin. Nyt Keskustan tavoitepapereissa lukee, että keskioluen myyn-nin lakkauttaminen vähittäismyynnin puolella voisi hillitä juomista. Yli läikkyi sekin tuoppi.

Alkoholista pitää uskaltaa puhua ja yhtäkään sen kulutuksen hillit-semiseen liittyvää aloitetta ei saisi pilkata. Alkoholi tappaa vuosittain liian monta ihmistä, mutta me kohtuukäyttäjät päätämme siitä, missä, miten ja minkälaatuista tavaraa missäkin myydään ja tarjotaan. Luulen, että emme osaa katsoa asiaa ongelmaisen – emmekä myöskään vastuuta kantavien päättäjien silmin - vaikka pitäisi.

Keskustelu jatkukoon. Keskustelemattomuus alkoholin ympärillä tulee veronmaksajalle liian kalliiksi. (mlr)

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI

STTK:n edunvalvontaa johtaa nyt Katarina Murto. Sivu 6-8.

Kohti uutta keskusjärjestöä?Sivut 16-17.

Emma Koskimaa on opiskelijoiden uusi puheenjohtaja. Sivut 22 .

Halpabussit käyvät hintasotaa. Sivut 28-29.

POLITIIKAN TUTKIJA JUSSI WESTINEN:PUOLUEENPUHEENJOHTAJALLAON VÄLIÄ.Sivut 6-9.

1 | 2015

PÄÄKIRJOITUS

TAPETTI

Älä usko kaikkea mitä sinulle puhutaan

3 sttk 1 *2015

2 Pääkirjoitus.

4 Lyhyesti.

5 Koti- ja kansantalous eivät ole sama asia.

6 Puoluejohtajan persoona näkyy kannatuksessa. Politiikan tutkijan mielestä pomolla on väliä.

10 Tiukka ja tavoitteellinen neuvottelija. Katarina Murto on STTK:n uusi edunvalvontajohtaja.

12 ”Nuorten on annettava uudistaa ay-liike.” Mikäfiilis-kampanjatukee järjestäytymistyötä.

13 Poliitikot epätasa-arvon asialla.

14 Työelämään uutta johtajuutta. Haastattelussa STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja Merja Mäkiniemi.

16 ”Aika on kypsä voiman kokoamiselle.” STTK:n liitot liputtavat uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävälle selvitystyölle.

18 Järjestötyö on sydämen asia. Ulla Hyvönen vaihtoi nuorisohommat alueelliseen edunvalvontaan.

19 Komissio povaa kasvua ja muistuttaa riskeistä.

20 Puhutaan alkoholista.

21 Samma på svenska.

22 Emma Koskimaa on STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja.

23 Työlounaalla.

24 Tätä mieltä STTK.

25 Voi hyvin.

26 Terrorin uhka on pysynyt vakaana. EU-maateivätkäyterrorismin vastaista sotaa.

28 Halpabussiyhtiöt käynnistivät hintasodan. Helsingistä voi päästä Tampereelle parilla eurolla.

30 Kirjat.

31 Ristikko.

STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron haastattelu aukeamalla 10-11.

Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä palkka. Vastoin tahtoaan osa-aikatyötä tekevät joutuvat yhä useammin turvautumaan yhteiskunnan apuun.

SISÄLLYS

REMES

Pekk

a Si

pola

4 sttk 1 *2015

UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas

» Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking-tutkimus selvittää, kuinka vetovoimaisia Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijainti-paikkoina. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat.

Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi. Kuntaranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukun-nasta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyp-pistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnat-tua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuus-sa yhteensä 2043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työn-antajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle 90 000.

Hyvän yritysilmaston elementitSeutukunnan sijoittumiseen vaikuttivat yritys-johtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarvi-ointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa, lupaprosessien nopeus ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon.

- Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto saa kunnassa aikaan positiivisen kierteen, sanoo Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut asian-tuntija Jari Huovinen.

- Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimai-sena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeu-rojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa.

Yritysjohtajien tutkimuksessa antamat risut tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa.

Positiiviseen kierteeseen eivät kaikki kunnat päässeet. Kuntien saamat keskimääräiset pisteet notkahtivat lievästi alaspäin verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen, sanoo Huovinen.

- Kunnissa vannotaan elinvoimaisten yritys-ten ja niiden työpaikkojen nimiin, mutta tämä ei näy riittävästi käytännön päätöksissä tai kunnan prosesseissa.

Kuntarankingin kärjessä Seinäjoen seutu

Katarina Murto STTK:n johtajaksi

Katarina Murto on valittu STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi. Murto (43) on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana, Teatteri- ja Mediatyönte-kijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. Murto aloitti uudes-sa tehtävässään helmikuun alussa. Katarinan haastattelu löytyy lehdestä sivulta 10.

Ulla Hyvönen STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi

Ulla Hyvönen on valittu STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hän siirtyi uuteen tehtävään tämän vuoden alusta. Alueasioista vastaava asiantuntija toimii yhteyshenkilönä keskusjärjestön ja STTK:n aluetoimikuntien välillä.

Hyvönen (32) työskenteli aiemmin STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittisena asiantuntijana. Hän on koulutukseltaan tradenomi. Ullan haastattelu on tässä lehdessä sivulla 18.

Ammattiliitto Pro siirtyi videoaikaan

Ammattiliitto Pro on julkaissut verkkosivuillaan netti-tv:n, jonka nimi on ProTV. Säännöllistä ohjelmaa tuottava videokanava on ay-liikkeessä ensimmäinen lajissaan.

- Pro uudistaa monella tavalla toimintaansa palvellakseen nykyisiä ja tulevia jäseniä nykyaikaisilla välineillä. Netti-tv on tästä tuore esimerkki. ProTV aloittaa videoilla, mutta tulevaisuudessa tavoitteena ovat myös suorat tv-lähetykset, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

ProTV:ssä julkaistaan useita eri ohjelmaformaatteja, joissa ensisijainen näkökul-ma on työelämä.

- Kanavan kohderyhmää ovat nuorehkot työelämässä olevat tai sinne hakevat kat-selusukupolvet. Ohjelmatyypeissä on vakavia asiaohjelmia, mutta myös kevyehköä työelämähömppää, sanoo Pron viestintäjohtaja Jaana Aaltonen.

Videokanava ei korvaa mitään Pron nykyistä viestintämuotoa, vaan on lisä van-haan palettiin.

SuPerin selvitys: Kotihoito on kriisissä

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuoreen selvityksen mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneis-ta. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa. Vastaajista 93 prosenttia toivoi lisää lähi- ja perushoita-jia.

Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaa-

Han

sapr

intin

kuv

a-ar

kist

o

5 sttk 1 *2015

Koti- ja kansantalous eivät ole sama asia» Aika ajoin talouspuheessa vilahtaa kotitalouden ja kansantalouden vertailu. Klassikkona voidaan pitää pääministeri Margaret Thatcherin tokaisua, jossa hän kehotti hoitamaan valtiontaloutta samoin periaattein kuin kotitaloutta.

Erityisen usein vertailu nousee esille, kun puhujalla on tavoite kauhistella julkisen velan suurta määrää. Yksittäisen kotitalouden ja valtion velkaantumisia vertailemalla puhuja pyrkii luomaan käsityksen, että valtio elää holtittomasti yli varojen, mitä yksikään kotitalous ei tekisi.

Kotitalouden ja valtion velkaantumisen vertailulle ei ole asiallisia perusteita. Kyse on populistisesta puheesta, jossa puhuja joko tietoisesti tai tietä-mättään sotkee asioita. Se, että tämän kaltainen retoriikka osuu ja uppoaa, on yksi peruste sille, että kansalaisten taloustietämyksen yleistä tasoa pitäisi kovasti nostaa.

Erheelliseen vertailuun voi äkkiseltään haksahtaa. Kotitalouksien bruttovelka on kokonaisuudessaan samaa kokoluokkaa kuin julkisen sektorin velka: reilut sata miljardia. Samaa kokoluokkaa on myös yritysten bruttovelka. Sektorikohtaisessa vertailussa on jotain tolkkua, mutta yksittäisen kotitalouden ja julkisen sektorin velkasuhteiden ja käyttäytymisen vertailussa ei ole päätä eikä häntää.

Ero yksittäisen kotitalouden ja julkisen vallan välillä on elinkaari. Kotitaloudella on elinkaari, ikä. Valtion ja kunnan elinikä on ”ääretön”. Kotitalouden on suhteellisen rajatussa ajassa hankkiuduttava veloista eroon. Työuran kesto on luonteva velkojen takaisinmaksuaika. Julkisella sektorilla tätä rajoi-tusta ei ole.

Kun velan aikajänne on totaalisen erilainen, ver-tailu yksittäisen kototalouden ja julkisen vallan välillä on vailla perusteita ja siitä on pohja pois.

Kun kuulen jonkun poliitikon tai muun viisastelijan kauhistelevan suurta julkisen velan määrää perus-telemalla sitä yksittäisen kotitalouden velkakäyttäy-tymisellä, poistan henkilön taloutta ymmärtävien joukosta. Jos näin höpäjää pankinjohtaja, vaihdan pankkia. Jos näin perustelee poliitikko, vaihdan ehdokasta tai puoluetta.

Ralf SundKirjoittaja on STTK:n pääekonomisti.

KOLUMNIralf.sund@sttk.fi

tivampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.

Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purka-mista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttami-seen, vaan tarvitaan lisää henkilökuntaa.

Selvityksen tarkoituksena oli tutkia kotihoidon tilannetta. Kotihoidon työnte-kijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähi- ja perushoitajaa.

Pardia haluaa hallitusohjelmalta hallittua valtion palvelujen kehittämistä

Palkansaajajärjestö Pardia on julkaisut tavoitteensa seuraavaan hallitus-ohjelmaan. Lähtökohtana hallitusohjelmatavoitteissa on, että yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa.

– Valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä, ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa vastaamaan tehtyjä muutoksia.

– Tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja. Myös veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen.

Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organi-saatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto.

– Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointi-en tekemisen, Simola muistuttaa.

Tehy: Paperittomille oikeus terveyspalveluihin

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy tukee hallituksen lakiesi-tystä, jolla turvattaisiin terveyspalvelut niin sanotuille paperittomille.

Suomessa olevilla paperittomilla ei ole tällä hetkellä oikeutta julkisiin terveyspalveluihin lukuun ottamatta kiireellistä hoitoa. Esimerkiksi lapset ja raskaana olevat paperittomat eivät näin ollen saa välttämättömiä terveyspal-veluita. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joissa on sovittu kaikkien ihmisten oikeudesta terveyteen. Samoin lasten oikeuksi-en sopimuksessa on sovittu jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen.

- Suomessa on nyt turvattava paperittomille lakiesityksen mukainen välttämätön hoito kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kunnioittaen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

-Terveydenhuoltohenkilöstön ei kuulu työssään ottaa kantaa hoidettavan maassa olon laillisuuteen tai laittomuuteen vaan ainoastaan hoidon tarpee-seen. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden työn perustavanlaatui-nen eettinen lähtökohta, Vesivalo muistuttaa.

Paperittomien hoidon järjestäminen on inhimilliseltä kannalta tärkeää, mutta sillä on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia esimerkiksi vakavien tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä.

PUOLUEJOHTAJAN PERSOONA NÄKYY KANNATUKSESSAKevään eduskuntavaaleissa kolme suhteellisen tuoretta puoluejohtajaa pääsee kisaamaan kannatuksesta. Vastaavaa ei ole nähty vähään aikaan etenkään, kun kyse on suurista puolueista.– Puolueenpuheenjohtajallaonväliä.

Henkilövaihdokset näkyvät puolueiden kannatuksessa, kertoo politiikan tutkija Jussi Westinen Åbo Akademista

Kaksi kuukautta eduskuntavaaleihin:

6 sttk 1 *2015

»7 sttk 1 *2015

8 sttk 1 *2015

»

Äänestäjien puoluevalintaan vaikuttaa

yllättävän paljon se, millaisia arvioita

he tekevät puoluejohtajista. Politiikan

tutkija Jussi Westinen näyttää taulukoistaan,

kuinka puolueiden kannatuskäyrät ovat muut-

tuneet puheenjohtajavaihdosten myötä.

– Puolue henkilöityy puheenjohtajassa. Ää-

nestäjät pitävät puoluetta uskottavana, kun

puheenjohtajan persoona vastaa puolueen

profiilia, Westinen sanoo.

Kannatuslukuja ajatellen SDP:n Eero Heinä-

luoman pidättäytyminen vain yhteen puheen-

johtajakauteen oli perusteltua, kuten hieman

aiemmin Kokoomuksen Ville Itälän.

–  Jyrki Kataisen myötä kokoomuksen

kannatus lähti kasvuun.

Kataisen lähtö sen sijaan saattaa jättää

Westisen mukaan kokoomukseen samanlaisen

aukon kuin Paavo Lipponen jätti SDP:hen

* Te

ksti

: UP/

Bir

gitt

a Su

orsa

* K

uvat

: Ari

Kor

vola

2005. Isoja saappaita on vaikea täyttää. SDP:ssa

siihen ei pysynyt Heinäluoma eikä Jutta Ur-

pilainen.

Pääministeriltä odotetaan tiettyä käytöstäKolmen suuren puolueen puheenjohtajalla

eli Keskustan Juha Sipilällä, Kokoomuksen

Alexander Stubbilla ja SDP:n Antti Rinteellä

on huhtikuussa näytön paikka. Heidän pitäi-

si lunastaa paikkansa nostamalla puolueen

kannatus vaaleissa edeltäjäänsä suuremmaksi

tai ainakin samoihin lukuihin.

Sipilän tehtävä näyttää helpolta, sillä Mari

Kiviniemen kaudella kannatus tipahti alle 16

prosentin. SDP:n Rinteellä ja varsinkin Kokoo-

muksen Stubbilla riittää kirittävää.

Westisen mukaan Stubb ei ole onnistunut

vakuuttamaan kokoomuksen vanhempaa kan-

nattajakuntaa, mutta kylläkin nuoret.

– Stubb oli vaaleissa äänimagneetti, ja hä-

nen ajateltiin tuovan kannatusta uuden ajan

poliitikkona ja kansansuosikkina, Westinen

muistuttaa.

– Poliitikot miettivät liian usein, miten muo-

toilla mielipiteensä. Stubb sanoo niin kuin ajat-

telee, ei silottele lauseita kuten Katainen. Hän

on oma itsensä.

Twiittailu ja pyöräily tiedotustilaisuuksiin

shortseissa ja lyhythihaisessa paidassa ei kuiten-

kaan istu vanhan kannattajakunnan arvoihin.

– Pääministeriltä odotetaan ilmeisen paljon

arvokkuutta.

Kokoomuksen hallituskumppanin SDP:n

uuden puheenjohtajan Antti Rinteen valinta oli

Westisen mukaan strateginen veto. Puolueen

kannatusta vuosi Perussuomalaisiin.

– Rinteen johdolla SDP:n kannatus on nous-

sut. On silti muistettava, että puolue on histo-

riallisesti todella alhaisissa lukemissa. Riittää

näytöksi, jos puolue saa vaaleissa kakkossijan.

Oppositioasemasta ei aina hyötyäJuha Sipilän valinta Keskustan puheenjoh-

9 sttk 1 *2015

» Milloin äänestit ensimmäistä kertaa, Jussi Westinen?– Yhdeksänvuotiaana, koululaisvaaleissa 1994 äänestimme presidenttiehdokkaita. Ehdokkaani ei mennyt läpi.

Millä perustein valitset oman ehdokkaasi?– Asiakysymysosaamisen. Joskus ehdokas menee läpi, joskus ei. Tärkeintä on äänestää.

Kumpi on parempi, sähköinen vai perinteinen äänestys?– Tämä on paha. Sähköinen, jos kaikki saadaan toimimaan.

Pitäisikö Suomessa olla tasausjärjestelmä, joka korjaisi eduskunnan paikka-lukua vastaamaan puolueen valtakunnallista kannatusta?– Se olisi matemaattisesti perusteltua, mutta vaikea selittää helppotajuisesti.

Mitä mieltä olet vaalipiiriuudistuksesta?– Vaalipiiriuudistus ei ole hyvä. Se yhdistää maantieteellisesti liian laajan alueen, Etelä-Savon pohjoisosista Kotkaan saakka. Asukkailla ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja asiakysymykset ovat erilaiset eri alueilla. Lisäksi muutos suosii ehdokkaita, joilla on tunnettavuutta. Vaalikamppailu vaatii enem-män rahaa.

Milloin äänestät, vaalipäivänä vai ennakkoon?– Vaalipäivänä. Se on tullut tavaksi. Käydään vaimon kanssa äänestämässä ja sitten keitetään espressot.

KÄSI SYDÄMELLÄ

tajaksi ei lisännyt puolueen kannatusta heti.

– Sipilä-ilmiö on kypsynyt pikku hiljaa. Kun

hallituksen uudistukset alkoivat mennä päin

honkia, Sipilä pystyi tuomaan oppositiosta

omat vaihtoehtonsa.

Toinen oppositiopuolue Perussuomalaiset

on sitä vastoin menettänyt gallupkannatus-

taan. Puolue jätti hyödyntämättä vaalivoit-

tonsa ja jäi hallituksen ulkopuolelle.

– Perussuomalaisten kannatus lähti kas-

vuun jo vuoden 2007 vaaleissa. Vuoden 2006

presidentinvaalit olivat nostattaneet Soini-

ilmiötä, Westinen kertoo.

–  Perussuomalaisilla ei ole samanlaista

peruskannattajakuntaa kuin muilla suurilla

puolueilla. Sen kannatus riippuu pitkälti, mitkä

asiat nousevat ennen vaaleja keskusteluun.

Maahanmuutto ja eurokriisi ovat perussuo-

malaisille suotuisia teemoja.

Punainen lanka löydettäväWestisen mukaan yhteistyö neljän suuren

puolueen kesken sujuu, syntyipä niistä tan-

dem- tai trio-hallitus.

–  Nykyinen aatteiltaan laaja hallitus on

osoittanut, että päätöksenteko muuttuu

hyvin vaikeaksi. Yksikään hallituspuolue ei

voi olla kovin tyytyväinen hallituksen aikaan-

saannoksiin.

Erimielisyyksiä riitti Kokoomuksen ja va-

semmistoliiton kesken taloudesta ja vihreiden

ja kristillisdemokraattien kesken vähemmis-

tökysymyksistä. SDP:n ja Kokoomus ovat yhä

eri mieltä julkisen talouden kestävyysvajeen

kattamisesta. Sixpack on kutistunut nelosik-

si, joista vain RKP vaikuttaa selvinneen ilman

suuria riitoja.

–  Yhteistä linjaa on ollut vaikea löytää.

Seuraavan hallituksen pitää löytää yhteinen

punainen lanka, Westinen sanoo.

Seuraavaa hallituskokoonpanoa ajatellen

Kokoomus ja Keskusta löytäisivät yhteisen

sävelen osittain talousratkaisuista ja yrit-

täjyydestä, mutta sukset menisivät ristiin

aluepolitiikassa.

– Keskusta varmasti muistaa, että edellisissä

porvarihallituksissa Kokoomus osasi taitavasti

tuoda esille hallituksen myönteiset ratkaisut,

mutta Keskusta jäi selittämään vaikeita pää-

töksiä.

Keskustan kannatus laski porvarihallitusten

jälkeen vuosina 1995 ja 2011.

Punamultahallitukset ovat olleet Keskustalle

suotuisia. Westinen muistuttaa, että punamul-

tahallitukset tekivät paljon lehmänkauppoja,

mutta vaikeitakin päätöksiä syntyi.

– Hallitusyhteistyö ei syönyt kummankaan,

SDP:n ja Keskustan, kannatusta, koska ne eivät

kamppaile yhtä paljon samoista äänestäjistä

kuin Keskusta ja Kokoomus.

Perussuomalaisilla on Westisen mielestä

eniten yhteistä Keskustan kanssa.

– Myös perusuomalaisilla on ymmärrystä

aluepolitiikalle. Tosin Keskustan näkemys

maahanmuutosta on erilainen.

Toimihenkilöt kirjavaa väkeäToimihenkilöt äänestävät puolueita laidas-

ta laitaan. Vuoden 2007 kokoomuksen Sari

Sairaanhoitaja-kampanja näkyy taulukossa

STTK:laisten äänivyörynä puolueelle. Normaa-

listi STTK:laisten äänet jakautuvat puolueiden

kesken miltei yhtä jämptisti kuin tulokset

vaali-iltana.

Sen sijaan akavalaiset suosivat kokoomusta.

SAK:laiset äänestävät työväenpuolueita, mutta

vuoden 2011 vaaleissa myös perussuomalaisia.

Westinen huomauttaa, että nykyisin am-

mattiasema ei leimaa yhtä tarkasti äänesty-

miskäyttäytymistä kuin aiemmin.

–  ”Laajan keskiluokan” äänistä taistelevat

kaikki puolueet. Äänestäjä katsoo puolestaan

omaa lompakkoaan ja miettii vaihtoehtoja.

Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat Westisen

mukaan vaalien loppuasetelmat. Jos niihin

saadaan riittävästi jännitettä, kansa lähtee

uurnille.

10 sttk 1 *2015

STTK:n tuore edunval-vontajohtaja Katarina Murto pitää nykyisen työelämän kuvaa palkan-saajan kannalta huoles-tuttavana. Keväällä hän on mukana neuvottele-massatyöllisyys-jakas-vusopimuksen jatkosta sekä neuvottelujärjestel-män uudistamisesta.

STTK:n uusi edunvalvontajohtaja, vara-

tuomari Katarina Murto on innostunut

uudesta pestistään. Kulttuurialan työn-

tekijäjärjestössä vietettyjen vuosien ja SAK:n

työehtoasioiden päällikkyyden jälkeen hän

uskoo olevansa valmis antamaan osaamisensa

ja kokemuksena edunvalvontajohtajan työhön.

- Tähänastisen urani aikana olen saanut

tehdä monipuolisia töitä. Tiedän haasteet,

jotka minua STTK:ssa odottavat, Murto kertoo.

Siirtyminen palkansaajakeskusjärjestöstä

toiseen ei aiheuta ristiriitaa.

– STTK:n ja SAK:n yhteistyö on ollut monis-

sa asioissa hirveän hyvää. Näkemykset ovat

olleet samansuuntaiset, Murto luonnehtii

järjestöjen suhdetta.

Työelämän kuva huolestuttavaNykyisen työttömyys- ja taloustilanteen kes-

kellä työelämän kehittäminen on Murron

mukaan keskeistä.

–  Nykyisen työelämän kokonaiskuva on

huolestuttava, hän luonnehtii.

Irtisanomiset, pirstaleiset työurat ja nolla-

sopimukset lisäävät työelämän epävarmuutta.

Myös työnantajan ehdotukset muun muas-

sa työaikojen sekä koeajan pidentämisestä

heikentäisivät toteutuessaan palkansaajan

asemaa.

– Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä

STTK:n uusi edunvalvontajohtaja Katarina Murto on

Tiukka ja tavoitteellinen neuvottelija

palkka. Vasten tahtoaan osa-aikatyötä teke-

vät joutuvat yhä useammin turvautumaan

yhteiskunnan apuun, Murto muistuttaa.

Edunvalvojajohtaja kantaa huolta erityi-

sesti pätkä- ja silpputyöntekijöistä. Heidän

työehtojaan on jo pitkän aikaa yritetty pa-

rantaa, mutta kunnon tuloksiin ei ole vielä

päästy. Myös nollatyösopimukset pitäisi lo-

pettaa, ja irtisanotuista on pidettävä huolta.

Palkanalennukset eivät pelastaMurto ei usko, että talouskriisi taittuisi pal-

kanalennuksin, vaikka työnantajapuoli niitä

vaatiikin.

– Jos kansalaisten ostovoimaa rokotetaan,

se heikentää talouden tilannetta entisestään.

Ostovoima varmistetaan palkankorotuksin,

jotka tässä taloustilanteessa tosin voivat olla

melko maltillisia, Murto linjaa.

* Te

ksti

: UP/

Tiin

a Te

nkan

en *

Kuv

a: P

ekka

Sip

ola

11 sttk 1 *2015

Poliitikot epätasa-arvon asialla

» Tämän hallituksen piti viimeisimpänä hommanaan sopia hoitovapaan puolittamisesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden osittaisesta rajaamisesta osana rakennepaket-tia. Ei sovittu, sillä hallituspuolueiden välinen osto- ja myyntiliike ei saavuttanut sopua asiassa. Mitään esitystä ei eduskunnalle anneta.

Tunnustan, että oma pettymykseni asiassa on kiivas ja karvas. En kaivannut niinkään subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista, sillä arvioin, että siinä asiassa on aika monta kulmaa ja olisi voinut olla hankalat seuraus-vaikutukset vuosien viiveellä. Mutta se, että hallitus ei pystynyt päättämään kotihoidontuen puolittamisesta tai ylipäätään sen minkäänlaisesta uudistamisesta vanhempien kesken, on asia, joka tehokkaasti estää miesten ja naisten välisen tasa-arvon etenemistä vuosikausia tästä eteenpäin.

Totta kai tässäkin asiassa on monta mielipidettä. Se on luonnollista. Ymmärrän heitä, jotka ovat sitä mieltä, että perhevapaista pitää saada päättää perheiden sisällä.

Mutta nämä ihmiset eivät sitten enää saa eivätkä voi samanaikaisesti vaatia tasa-arvoa sukupuolten välille ja esimerkiksi samanarvoisesta työstä naiselle ja miehelle samanarvoista euroa. Pitkät perhevapaat ja tasa-arvo lyövät toisiaan pahasti korvalle.

On kymmenin tutkimuksin, selvityksin ja muilla kalku-loinneilla osoitettu, että naisten pahin loukku tasa-arvon tiellä ovat pitkät perhevapaat. Tiivistäen: mitä pitempään olet kotona hoitamassa lapsia, sen todennäköisemmin tiput työelämän kehityksestä, urakehityksestä, palkkakehityksestä, osaamisen kehittymisestä ja aikanaan eläkekehityksestä.

Kun sitten poliitikkojen pöydässä kaikkien juhlavien tasa-arvopuheiden keskellä on konkreettinen rakenteellinen uudistusmahdollisuus, jonka tiedetään pitkässä juoksussa toimivan tasa-arvoa edistävästi, niin mitä tapahtuu? – Ei yhtikäs mitään.

Osa riemuitsee, mutta tiedostakaa, että riemuitsijat ovat epätasa-arvon asialla.

Kokonaisuudessa hallitus ja oppositio ovat loppujen lopuksi samassa veneessä: toinen joukkue tavoitteli uu-distusta, jota ei tullut. Toinen joukkue ei uudistusta edes halunnut.

Tästä hallituksesta on sanottu, että se ei saa mitään aikaiseksi. Se ei ole totta ja ajat ovat vaikeat. Mutta perhe-vapaajärjestelmän rukkaaminen oli asia, joka nimenomaan oli poliitikkojen omissa käsissä. Homma jäi retuperälle ja niin jäi tasa-arvokin taas kerran.

Seuraavaa momentumia ei hetkeen kannata odotella. Hetki oli – ja meni.

KOLUMNIMarja-Liisa.Rajakangas@sttk.fi

Hänen mielestään tuottavuutta voidaan lisätä työelämää

kehittämällä, jolloin esimerkiksi sairauslomat vähenevät. Työ-

elämän laadun kehittämisessä ei Murron mukaan ole viime

vuosina juuri edetty.

Erityisesti työpaikoilla sopimisessa on Murron mukaan sopi-

musjärjestelmän kehittämisen paikka.

– Työpaikoilla ei neuvotella tarpeeksi. Päätökset ovat enemmän

ja vähemmän työnantajan sanelua, Murto toteaa.

”Neuvotellen ja sopien”Ratkaisu nykyiseen taloustilanteeseen löytyy Murron mukaan

talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisesta neuvo-

tellen ja sopien.

– Avoimuus, yhteistyö ja luottamus ovat hyvän neuvottelun

edellytykset, Murto toteaa.

Hän kertoo olevansa tiukka, mutta vastapuolta kuunteleva neu-

vottelija. Omien liittojen ja hallinnon kuunteleminen on etusijalla.

– Olen tuloshakuinen neuvottelija.

Kulttuurialan liitosta innostusMurto on valmistunut sekä tanssitaiteen maisteriksi että va-

ratuomariksi.

- Nuoresta asti minulle oli selvää, että hankin kaksi ammattia.

Kymmenvuotisen tanssiuransa jälkeen Murto hakeutui juris-

tiksi kulttuurialan ammattiliittoon Teatteri- ja Mediatyöntekijät

Temeen. Siellä hän innostui työmarkkinajuridiikasta.

– Tiesin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä.

Murto kuvaa töitään ihmisläheisiksi ja merkityksellisiksi. Hän

pitää aikaansa runsaan 4 000 jäsenen kulttuurialan ammattilii-

tossa opettavaisena. Työnkuva sisälsi monipuolista edunvalvontaa

tes-neuvotteluista oikeudenkäyntiprosesseihin.

– Pidän ehdottoman tärkeänä, että minulla on sekä liitto- että

keskusjärjestötausta. Pitää ymmärtää kokonaiskuva työmarkki-

noista, mutta myös se, missä ympäristössä liitot työskentelevät

» Mitä harrastat?– Urheilen. Enimmäkseen juoksen, sillä sitä voi tehdä missä vain. – Luen paljon erilaista kirjallisuutta. – Seuraan paljon esittävän taiteen tapahtumia, teatteria, sirkusta, tanssia, elokuvia. Lasteni kanssa käyn lastenteatterissa ja nukketeatte-rissa.

Nautitko esityksistä vai pohditko esiintyjien työehtoja?– Nautin toki. Mutta tiedän, että esiintyvän tai-teilijan työehdot ja -olot eivät ihan kaikin osin ole kunnossa. Siksi arvostan heidän kutsumus-taan tehdä työtään.

Kenelle kuuluisalle Murrolle olet sukua?– En kenellekään. En muusikko Janne Murrol-le, en Varman Risto Murrolle, enkä diplomaat-ti Kaarlo Murrollekaan.– En ole sukua edes Heikki Kahilalle, vaikka olen omaa sukua Kahila.

KÄSI SYDÄMELLÄ

12 sttk 1 *2015

”Nuorten on annettava uudistaa ay-liike”

Nuorista ja nuorista aikuisista vain joka toinen on löytänyt tiensä ammattiliiton jäseneksi.

Juska Kivioja:

Naisen euro

Korvauksettomat ylityöt

13 sttk 1 *2015

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja

arvelee, että ay-liike ei ehkä ole pystynyt

luomaan nykyisille nuorille uskoa, että

liiton jäsenyys tuo paremman tulevaisuuden.

– Onneksi vain pieni porukka on jättänyt

liittymättä siksi, että vastustaa ammattiliit-

toja, Kivioja sanoo.

Alle 35-vuotiaista liitoon kuulumattomis-

ta suurin osa kertoi STTK:n viime vuonna

tehdyssä tutkimuksessa, ettei vain ole tullut

liittyneeksi liittoon. Toiseksi yleisin syy on, ettei

nuori työntekijä tiedä tarpeeksi liitoista tai

mihin liittoon hänen pitäisi liittyä ja miksi.

Jokainen voi olla päättäjäKaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yh-

teisellä Mikä fiilis?! - kampanjalla pyritään

muuttamaan nuorten mielikuvaa ammat-

tiliitoista positiivisemmaksi.

Yksi kampanjan tärkeimmistä viesteistä

on, että ammattiliitossa jokainen voi olla

mukana päättämässä, mihin suuntaan työ-

elämä etenee ja millaista töissä on.

– Järjestäytymisen edistämisen kampanja

on 20-35-vuotiaille suunnattu ja painottuu

* Te

ksti

: UP/

Mik

a Pe

lton

en kohderyhmänsä mukaan sosiaaliseen me-

diaan.

Kivioja uskoo, että ay-liikekin voi päästä

lähelle nuoria keskustelemalla ”oikeilla sa-

noilla” heille tärkeistä haasteista.

– Pitää puhua asioista, joita nuoret kohtaa-

vat työelämässä. Monet heistä esimerkiksi

tekevät työsopimuksia, jotka takaavat vain

nolla tuntia työtä viikossa.

Kivioja mukaan keskustelua herätellään

myös perhevapaista ja niiden jakautumises-

ta, tasa-arvoisesta palkkauksesta naisten ja

miesten välillä sekä työhyvinvoinnista.

–  Toivomme sosiaaliseen mediaan kes-

kustelua, jossa nuoret voivat kertoa omista

fiiliksistään työssä ja työelämästä.

Tarvitaan uskoa tulevaisuuteenJärjestäytymisen edistämiskampanja tukee

liittojen konkreettista jäsenhankintatyötä.

– Kun liittojen edustajat tapaavat nuoria

työpaikoilla ja oppilaitoksissa, heidän tehtä-

vänsä on kertoa jäsenyyden tuomista eduista,

Kivioja sanoo.

Ay-liikkeen pitäisi hänen mielestään pystyä

antamaan nuorille uskoa, että liiton jäsenyys

on yksi askel parempaan tulevaisuuteen.

– Meidän on annettava nuorten itsensä

uudistaa ay-liike. Jokaisella sukupolvella on

oma tulevaisuutensa, jonka kattauksen se

haluaa tehdä omalla tavallaan.

Nuoret aktiivisia osallistujiaAmmattiliitto on Kiviojan mukaan nuorille

samanlainen mahdollisuus vaikuttaa omaan

työhönsä ja työnsä tulevaisuuteen kuin se on

ollut aiemmillekin sukupolville.

– Nuoret ovat yhtä aktiivisia osallistujia, jos

he pääsevät tekemään heitä itseään koskevia

päätöksiä omalla tavallaan.

Järjestöt kertovat kampanjan aikana nuo-

rille työmarkkinoista ja ay-kuvioista käytän-

nön esimerkein. Kampanja yrittää innostaa

nuoria keskustelemaan keskenään työstä ja

sen tekemisestä.

– Kerromme, mitä ammattiliitot tekevät.

Esittelemme liittojen toimintaa ja ongelmia,

joiden kanssa töitä tehdään. Näytämme käy-

tännön esimerkein, että teemme jokaisen

suomalaisen arkea koskettavia asioita.

NollatyösopimuksetTyöhyvinvointi

14 sttk 1 *2015

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuva

: Jar

no M

ela

STTK:n edustajiston uuden puheenjohtajan Merja Mäkiniemen mielestä suomalaiseen työelä-mään kaivataan muutosta. Ennen kaikkea tarvitaan uudenlaista johtamista ja johtajuutta

–Meillä johdetaan työtä, kun

pitäisi johtaa ihmisiä.

Mäkiniemi korostaa, että

asiat riippuvat ihmisistä, myös työpaikalla.

Työtä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot,

Mäkiniemi ajattelee.

Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä

aivan liikaa ”management by perkele” -joh-

tamista. Se vielä korostuu tällaisina heikom-

pina aikoina.

– Ihmiset haluavat vaikuttaa työnsä sisäl-

töihin. Työn pitää olla kiinnostavaa, se saa olla

jopa kivaa. Sellainen antaa energiaa työhön

ja tekemiseen, parantaa työssä jaksamista

ja voi myös pidentää työuria.

Kokemusta löytyyMerja Mäkiniemi, 58, valittiin joulukuussa

STTK:n edustajiston puheenjohtajaksi. Häntä

ennen puheenjohtajan nuijaa keskusjärjestön

korkeimmassa päättävässä elimessä heilutti

Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi valittu

Jorma Malinen.

– Olihan siinä vähän perhosia vatsassa. Tämä

on iso juttu ja minulle uusi asia, kommentoi

Mäkiniemi valintaansa tuoreeltaan.

Kylmiltään Mäkiniemeä ei toki uuteen

tehtäväänsä heitetty. Hän on Ammattiliitto

Pron hallituksen jäsen ja toimii tes-neuvot-

telukunnan puheenjohtaja kenkä-, nahka- ja

kultasepän sopimusalalla.

Mäkiniemi työskentelee vientiassistenttina

naisten jalkineisiin erikoistuneessa seinäjoke-

laisessa Janita Oy:ssä ja toimii työpaikkansa

luottamusmiehenä.

Tuntumaa keskusjärjestötyöhön on kertynyt

kahdelta kaudelta STTK:n valtuustossa.

Vielä on varhaista sanoa, mitä kaikkea edus-

tajiston puheenjohtajuus tuo tullessaan. Sitä

Mäkiniemi pitää varmana, että matkustami-

nen Seinäjoen ja Helsingin välillä lisääntyy,

sillä edustajiston puheenjohtaja osallistuu

myös keskusjärjestön hallituksen kokouksiin.

Työelämään uutta johtajuutta

STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja kaipaa

15 sttk 1 *2015

Työelämään uutta johtajuutta

– Eläkeratkaisussa piti kantaa vastuuta

tulevien sukupolvien eläkkeistä. Se on nyt

tehty.

Enemmän kuin eläkeiän nostamisesta Mä-

kiniemi on huolissaan työelämän laadullisis-

ta asioista, jotka jäivät eläkeratkaisusta pois

lähes tyystin.

Mäkiniemen mielestä syy oli Elinkeinoelä-

män keskusliitossa. Työnantajajärjestö ha-

lusi puhtaan eläkeratkaisun ilman työuraa

tosiasiallisesti pidentäviä laadullisia asioita.

– Ne olisivat tukeneet eläkeiän nostoa käy-

tännön työelämässä.

Mäkiniemi tuumii, että nyt syrjään jäänei-

siin työelämän laatukysymyksiin palataan

tulevien työmarkkinakierrosten neuvotte-

lupöydissä.

Vaikeat pelisääntöneuvottelutEläkeratkaisusta selvittyään työmarkkina-

järjestöt käynnistivät pikaisesti neuvottelut

työmarkkinoiden pelisäännöistä. Neuvottelu-

jen vaikeudesta kertoo, että ne ovat edelleen

käynnissä.

Onnistuminen pelisääntöneuvotteluissa

loisi pohjaa seuraavalle työmarkkinakierrok-

selle, jossa neuvotellaan nykyisen työllisyys- ja

kasvusopimuksen jatkosta.

Mäkiniemen mukaan paljon riippuu edus-

kuntavaalien jälkeen valtaan nousevasta maan

hallituksesta.

– Ensin pitää nähdä uuden hallituksen suun-

taviivat. Sen jälkeen katsotaan työllisyys- ja

kasvusopimuksen jatkomahdollisuudet.

Työnantajapuoli on jo kiirehtinyt esittämään

palkkojen jäädyttämistä, mielellään vieläpä

vuosikausiksi eteenpäin. Mäkiniemen pitää

näitä puheita ennenaikaisina.

– Jos palkkojen jäädyttäminen tarkoittaa

samalla ostovoiman jäädyttämistä, se ei tiedä

hyvää talouskasvulle. Ostovoimasta on puu-

tetta tälläkin hetkellä.

Uusi keskusjärjestö kokoaisi voimiaMäkiniemi toivoo, että uusi keskusjärjestö-

hanke saa ilmaa siipiensä alle. Voimien yhdis-

tämisen puolesta puhuu hänen mielestään

työelämän kehitys.

– Työntekijän ja toimihenkilön työt eivät ole

enää eroteltavissa toisistaan samalla tavalla

kuin joskus ennen.

Järjestötasolla erilliset keskusjärjestöt

teettävät Mäkiniemen mukaan paljon pääl-

lekkäistä työtä. Voimia on viisaampaa yhdistää

kuin hajauttaa.

– Neuvottelupöydässä voimien yhdistäminen

merkitsee neuvotteluvoiman kasvua. Julki-

suudessa yhteinen ääni kantaa pidemmälle.

Mäkiniemi pitää hyvänä, että hanke lähtee

keskusjärjestöjen jäsenliitoista, ei keskusjär-

jestöistä. Sekin on hyvä, ettei keskusjärjestöä

rakenneta entisten pohjalle. Tekeillä on koko-

naan uusi keskusjärjestö, joka luo oman jär-

jestökulttuurinsa ja omat menettelytapansa

puhtaalta pöydältä.

– Tehdään jotakin aivan uutta. Se on hienoa,

Mäkiniemi sanoo.

Eläkeratkaisussa kannettiin

vastuuta tulevista polvista,

sanoo Merja Mäkiniemi.

Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä aivanliikaa ”management by perkele” -johtamista.

Eläkeratkaisussa kannettiin vastuutaSyksyn työmarkkinapolitiikan suuri tapaus

oli keskusjärjestöjen solmima eläkesopimus.

STTK:n edustajisto käsitteli asiaa joulukuun

kokouksessa, jossa Mäkiniemi valittiin edus-

tajiston johtoon.

Hän pitää eläkeratkaisua hyvänä, vaikka

siihen sisältyvä eläkeiän nostaminen 65

vuoteen olikin hankala asia. Se on Mäkinie-

men mukaan otettu rauhallisesti vastaan

työpaikoilla.

* Te

ksti:

Kar

i Lep

päne

n *

Kuv

at:

Leht

ikuv

a

STTK:n ammattiliitoista löytyy tahtoa palkansaa-jaliikkeen voimien kokoa-miseen uuteen keskusjär-jestöön. Jos meneillään oleva selvitystyö johtaa tulokseen, uusi keskusjär-jestö on pystyssä jo vuon-na 2016.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki

uskoo, että aika on viimein kypsä voimien

yhdistämiselle.

– Aikaisemmin ei ole ehkä ollut halua eikä

niin kovasti tarvettakaan. On oltu tyytyväisiä

nykytilaan.

Pihlajamäki näkee yhdentymiskehitystä

jo tapahtuneen käytännössä. Järjestöjen toi-

mintakulttuurit ovat väljentyneet ja myös

poliittiset sidonnaisuudet ovat laimenneet.

Pihlajamäen mielestä myös työelämän ke-

hitys ajaa palkansaajajärjestöjä yhteen. Erot

henkilöstöryhmien välillä ovat kaventuneet

ja se vaikuttaa myös edunvalvontaan.

Pihlajamäen mielestä takaisku hankkeelle

olisi, jos kaikki akavalaiset liitot jäisivät rannalle.

Palkansaajaliikkeessä tarvitaan yhteishenkeä.

–  Toivon että Akavan liitoissa tehtäisiin

uutta harkintaa melko jyrkkien ensireakti-

oiden jälkeen.

Jotakin aivan uuttaAmmattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Ma-

linen korostaa, että nyt rakennetaan jotakin

aivan uutta.

– Ei pidä tuijottaa nykyisiä keskusjärjestöjä

ja vanhoja toimintamalleja. Pitää lähteä raken-

tamaan puhtaalta pöydältä keskusjärjestöä,

joka vastaa tämän ajan vaatimuksia.

Malisen mielestä palkansaajien yhteiskun-

nallinen edunvalvonta kaipaa vahvistamista

ja yhteisen äänen.

– Yhdellä yhteisellä viestillä julkisuudessa

toimiva työnantajien EK on nyt vahvoilla.

Heidän viestinsä menee paremmin läpi kuin

palkansaajajärjestöjen kolmeen eri ääneen

toistettu viesti.

Voimien kokoaminen on Malisen mukaan

paitsi järkevää, myös kustannustehokasta.

– Palkansaajajärjestöt eivät ole sellaisia run-

saudensarvia, ettei kustannuksista tarvitsisi

piitata. Kustannuskurin täytyy olla palkansaa-

jajärjestöille yhtä tärkeää kuin se on yrityksille.

Kansainvälisessä edunvalvonnassa Malinen

ei näe mitään lisäarvoa siitä, että suomalaista

palkansaajakuntaa edustaa kolme eri järjestöä.

Yhden keskusjärjestön malli on Malisen

mielestä paras. Myös akavalaisista liitoista

hän haluaisi nähdä tahtoa lähteä mukaan

uuden järjestön selvitystyöhön.

- Ovia kannattaa pitää myös jatkossa avoinna

selvitystyön edetessä.

Kolmea ei tarvitaMetsäalan asiantuntijat METOn puheenjoh-

tajan Håkan Nystrandin mielestä yhteisestä

keskusjärjestöstä ei voi seurata muuta kuin

hyvää.

– Maassa ei tarvita kolmea keskusjärjestöä.

METO on pieni, alansa asiantuntijoista

koostuva liitto. Järjestön pienuus ei isossa

hankkeessa ole Nystrandin mielestä haitta.

– Meillä on oma vahva asemamme luonnon-

varasektorilla. Se säilyy, Nystrand vakuuttaa.

Hän myöntää, että aikataulu on tiivis. Muta

niin sen pitää ollakin.

– Kun ohjataan isoa laivaa, täytyy olla tietty

vauhti, jotta se pysyy kurssissa.

”Aika on kypsä voiman kokoamiselle”

Sama pätee Nystrandin mielestä myös

keskusjärjestön rakentamiseen. Pitää säilyä

tekemisen henki, jotta asiat etenevät.

Ei mitään rakettitiedettäSuomen lähi- ja perushoitajaliiton puheen-

johtajan Silja Paavolan mielestä uuden

keskusjärjestön selvitystyössä pitää edetä

jahkailematta.

– Ei keskusjärjestön perustaminen mitään

rakettitiedettä ole. Käytettävissä olevia malleja

on vain muutamia ja nekin löytyvät lähinnä

pohjoismaisista.

Paavola korostaa, että uusi keskusjärjestö

on liittojen juttu, ei keskusjärjestöjen. Hän

muistuttaa, että viimeinen sana on liitoilla,

ei keskusjärjestöjohtajilla.

– Annetaan nyt ihan oikeasti liittojen viedä

tätä asiaa. Keskusjärjestöjohtajien pitää malt-

taa pysyä lestissään ja ajatella palkansaajien

etua. Ei oman tehtävän säilyttämistä.

Yhdestä asiasta Silja Paavola haluaa muis-

tuttaa.

– Vaikka kuinka sanotaan, että Suomi

elää viennistä, niin ilman julkista sektoria

ei maahan tuoteta insinöörejäkään. Järjestöä

ei voi rakentaa vientiteollisuuden varaan, eikä

asettaa julkisia aloja teollisuutta vastaan. Se

on minun reunaehtoni.

16 sttk 1 *2015

17 sttk 1 *2015

”Toivon, että Akavan liitoissa tehtäisiin uutta harkintaa melko jyrkkien

ensireaktioiden jälkeen.”- Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki

Moniarvoinen keskusjärjestö– Uuden keskusjärjestön pitää olla moniar-

voinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Sen pitää olla kaikkien palkansaajien järjestö,

linjaa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Uuden keskusjärjestön pitää kehittää toi-

mintamalli, joka kohtelee kaikkia tasapuo-

lisesti.

– Mukana on isoja ja pieniä liittoja. Kaikkien

ääni pitää saada kuuluviin.

Tehy lähtee uuden keskusjärjestön selvi-

tystyöhön ilman soraääniä.

– Niiden aika tulee, jos on tullakseen, kun

selvitystyöstä alkaa näkyä tuloksia.

Vesivalo ei usko tasapainon yksityisen ja

julkisen sektorin kesken järkkyvän uudessa

järjestössä. Molemmat ovat vahvasti edustet-

tuna nykyisissäkin keskusjärjestöissä.

– Kumpikin tarvitsee toistaan. Ilman hy-

viä julkisia palveluita ei ole yksityiselläkään

sektorilla toimintaedellytyksiä. Ja toisin päin:

vahva yksityinen sektori mahdollistaa hyvät

julkiset palvelut.

Vesivalon mielestä olisi tärkeä saada uu-

teen järjestöön liittoja kaikista nykyisistä

keskusjärjestöistä.

–  Hanke on avoin ja toivottavasti myös

Akavasta tulee liittoja mukaan selvitystyön

edetessä.

Aikataulua hän pitää kireänä.

Uuden aikakauden alkuRakennusinsinöörien ja -arkkitehtien RIA

näkee hankkeessa lupaavia mahdollisuuksia.

–  RIA edustaa puhtaasti rakennusalaa.

Jos tähän porukkaan tulee mukaan myös

rakennusalalla toimivat Rakennusliitto,

Pro ja Insinööriliitto, niin tässä löytyy hyviä

mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen

neuvottelutoiminnassa, arvioi RIAn toimi-

tusjohtaja Kimmo Sandberg.

Ainoa epäilys liittyy pienen liiton vaiku-

tusmahdollisuuksiin isossa keskusjärjestö-

kokonaisuudessa.

Uuden liittoutuman pitää olla jotakin

enemmän kuin nykyiset keskusjärjestöt.

Se on Sandbergin mukaan edunvalvonnan

vahvistuminen.

– Näen palkansaajapuolen voimien yhdis-

tämisen vastapainoksi EK:lle.

Sandberg myös arvioi Akavan vaikutus-

vallan keskusjärjestönä vähenevän, jos se jää

suuren keskusjärjestön ulkopuolelle.

– Toisaalta vahvat akavalaiset liitot, kuten

opettajat ja lakimiehet, pystyvät ajamaan

omia asioitaan ilman vahvaa keskusjärjes-

töäkin.

Sandberg arvioi, että uuden keskusjärjes-

tön edessä on iso kehitysprosessi. Vanhoilla

pelikuvioilla ei välttämättä pärjätä.

– Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden,

Sandberg toteaa.

Liisa Halme STTK-laisesta Vakuutusväen liitosta, Jarkko Eloranta SAK-laisesta

Julkis- ja yksityisalojen hyvinvointiliitosta ja Pertti Porokari akavalaisesta Insinöö-

riliitosta olivat tammikuun laajan liittotapaamisen koollekutsujat.

”Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden.”- RIA:n toiminnanjohtaja Kimmo Sandberg

”Uuden keskusjärjestön pitää ollamoniarvoinen ja puoluepoliittisesti

sitoutumaton.”- Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo

”Ei keskusjärjestön perustaminen mitään rakettitiedettä ole.”

- SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola

18 sttk 1 *2015

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en

* Ku

va: L

iisa

Val

onen

STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen kehuu järjestön aluetoimikuntia itseohjautuviksi.– KunSTTK:laistaääntähalutaanmaakunnissa

kuuluviin,liikkeellelähtevätalue-japaikallistoimi-kuntien ihmiset, Hyvönen tiivistää.

Omaa uutta työtään hän kuvaa aluetoimikuntien edunvalvontatyön ja käytännön työn tukemiseksi.

STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen:

Järjestötyö on sydämen asia

–Tänä keväänä

aluetoimikun-

nat ovat mu-

kana tekemässä STTK:n

eduskuntavaalikiertuetta.

Me tuemme vastavuoroi-

sesti heidän tapahtumiaan.

Eduskuntavaalikiertuetta

Hyvönen pitää kevään suu-

rena ponnistuksena myös

alueilla.

–  Kun vaalit on käyty,

aluetoimikunnat tapaavat

aktiivisesti oman alueensa

uusia kansanedustajia.

Työrooliaan Hyvönen

kuvaa myös ”tylsän kirs-

tunvartijan rooliksi”. Rahat

alueiden kirstuun kilahtavat

jäsenliitoilta.

– Tehtäväni on huolehtia

siitä, että raha ohjautuu koh-

tuullisen tasaisesti alueille.

Rahan jaossa on kuitenkin

myös katsottava, mitkä ta-

pahtumat palvelevat parhai-

ten STTK:n edunvalvontaa.

Hyvönen siirtyi alueasian-

tuntijaksi STTK:n opiskelija-

asiantuntijan paikalta. Koke-

muksesta on hänen mukaan

hyötyä uudessa työssä.

–  Liitto- ja jäsenkenttä

ovat vanhastaan tuttuja.

Myös osa aluetoimikuntien

jäsenistä on tuttuja vanhas-

ta työstä.

Aluetoimintaa uudistetaanHyvönen vaikuttaa silmin nähden innostu-

neelta uudesta työstään eikä kysyttäessä

edes kiistä sitä.

– Olen tehnyt koko työurani käytännössä

järjestöissä, mistä voi jo päätellä, että järjes-

töhommat ovat lähellä sydäntäni.

Aluetyö on Hyvösen mukaan kuitenkin

erilaista kuin aiempi opiskelijatyö, mutta

toisenlaiseen ympäristöön oli mukava lähteä.

– Opiskelijatoiminnassa uudistimme en-

sin toiminnan rakenteita ja

viime syksynä opiskelijoiden

toimintaohjeet. Aluetoiminnas-

sa olemme tekemässä kevään

aikana vähän samaa, Hyvönen

kertoo.

– Aluetoiminnassa varmis-

tetaan, että toiminnot ovat

linjassa STTK:n strategian

kanssa. Toimintaohjeet kir-

joitetaan helposti luettavaan

ja ymmärrettävään muotoon.

Koulutusrahaa aluetoimikunnille

Aluetoimikunnille on varattu

tämän vuoden budjettiin myös

koulutusrahaa.

– Jokainen aluetoimikunta

voi kouluttautua päivän ajan

tarpeelliseksi katsomastaan

aiheesta, Hyvönen kertoo.

Aluetoimikuntien kausi on

aina kaksivuotinen. Nykyiset

toimikunnat työskentelevät

nyt toista vuottaan.

– Ensi vuonna on taas iso ry-

pistys, kun kaikki 16 aluetoimi-

kuntaa järjestäytyvät.

Aluetoiminnassa varmiste-

taan, että toiminnot ovat

linjassa STTK:n strategian

kanssa, Hyvönen sanoo.

19 sttk 1 *2015

Komissio povaa kasvua ja muistuttaa riskeistä» Euroopan komissio paransi talven talousennusteessaan euroalueen kasvunäkymiä.

Ennusteen mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ta-louksien odotetaan kasvavan tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2007 jälkeen. Kasvun ennustetaan olevan 1,7 prosenttia koko EU:ssa ja 1,3 prosenttia euroalueella.

Vuonna 2016 kasvun ennustetaan yltävän 2,1 prosenttiin EU:ssa ja 1,9 prosenttiin euroalueella.

Suomen kasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna 0,8 ja vuonna 2016 1,4 prosenttia. Työttömyysasteeksi arvioidaan 9,0 prosenttia vuonna 2015 ja 8,8 prosenttia vuonna 2016.

Talous- ja rahoitusasioista vastaavan komissaari Pierre Moscovicin mukaan Euroopan talousnäkymät ovat nyt hieman valoisammat kuin komission viimeksi esittämässä talousennusteessa.

- Öljyn hinnan lasku ja halvempi euro antavat uutta potkua EU:n taloudelle. Myös Euroopan investointiohjelma ja EKP:n viimeaikaiset päätökset auttavat luomaan suotuisammat puitteet uudistuksille ja älykkäälle finanssipolitiikalle.

Euroopan kasvunäkymiä rajoittavat edelleen heikko investointiympäristö ja korkea työttömyys. Eroavuudet ta-loudellisessa suorituskyvyssä tulevat todennäköisesti yhä jatkumaan EU:ssa.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsih-teeri Bernadette Ségol sanoo komission talousennusteen aliarvioivan deflaatioriskiä ja sen negatiivisia vaikutuksia taloudelle. Ségolin mukaan hyvien työpaikkojen luomisen on oltava Euroopan prioriteetti.

- Investointien määrää on lisättävä ja uudistusten tulee keskittyä laadukkaisiin työpaikkoihin, palkkojen nostoon ja ammattitaidon parantamiseen.

Eurostat julkaisi EU:n työttömyyslukuja» Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan euroalueen työt-tömyysaste laski viime vuoden joulukuussa 11.4 prosent-

tiin marraskuun 11.5 prosentista. Kyseessä on alhaisin euroalueella kirjattu työttömyysaste sitten elokuun 2012.

Koko EU:n alueella työttömyysaste oli joulukuussa 2014 9.9 prosenttia marraskuun 10.0 prosentin sijaan.

Jäsenvaltioiden keskuudessa alhaisimmat työttömyysluvut joulukuussa 2014 kirjattiin Saksassa (4.8 %) ja Itävallassa (4.9 %), ja korkeimmat Kreikassa  (25.8 % lokakuussa 2014) ja Espanjassa (23.7 %).

Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste laski joulukuussa 2014 kahdessakymmenessäneljässä jäsen-valtiossa, pysyi vakaana Belgiassa ja kasvoi Suomessa 8.3 prosentista 8.9 prosenttiin, Italiassa 12.6 prosentista 12.9 prosenttiin sekä Ranskassa 10.2 prosentista 10.3 prosenttiin.

Työttömyysasteen suurimmat laskut rekisteröitiin Virossa, Bulgariassa, Kreikassa, Unkarissa ja Puolassa.

Komissio ehdottaa nuorisotakuun ennakkorahoituksen nostoa

» Komissio ehdottaa, että jäsenmaiden nuorisotakuuhank-keisiin tarkoitettuja EU-varoja myönnettäisiin hankkeille tähänastista enemmän ennakkoon.  Tänä vuonna jäsenmaat saisivat käyttöönsä miljardi euroa ennakkorahoitusta.

Ehdotus nostaisi nuorisotakuun ennakkorahoituksen osuuden vuoden 2015 talousarviomäärärahoissa 1–1,5 prosentista 30 prosenttiin. Takuuseen osallistuvat jäsenval-tiot voisivat siten saada kolmanneksen 3,2 miljardin euron määrärahoista käyttöönsä heti kun toimenpideohjelmat on hyväksytty.

Komission mukaan jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nuo-risotakuuseen, eli takaamaan alle 25-vuotiaille nuorille laadukkaan työtarjouksen, oppisopimuspaikan tai harjoit-telupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun loppumisesta tai työpaikan menetyksestä. Tuoreen ehdotuksen avulla takuu olisi komission mukaan helpompi toteuttaa.

EU:n nuorisotyöllisyysaloitteen kriteerien mukaisesti uni-onin tukea nuorisotakuun toteuttamiseen saa 20 jäsenmaa-ta. Tuen saamisen ehtona on yli 25 prosentin alueellinen nuorisotyöttömyys.

Suomi ei ole tuen piirissä.Lainsäädäntöehdotus siirtyy seuraavaksi Euroopan par-

lamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Palkansaajajärjestöt tukevat nuorisotakuun toteuttamis-

ta kaikissa jäsenmaissa. Järjestöjen mukaan takuuta on kansallisen rahoituksen lisäksi tuettava eurooppalaisilla rahoitusmahdollisuuksilla.

(Lähde: FinUnions)

20 sttk 1 *2015

PUH

UTA

AN

!

Teks

ti: L

eena

Ser

etin

* K

uva:

Pir

jo M

aila

mm

i

Alkoholi puhuttaa aina

PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä.

» ”Suomalaiset ovat kahdenkymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana kulkeneet kohti eurooppalaisempia juomatapoja ja asen-teet alkoholin käyttöön ovat vapaamielisempiä kuin aiemmin. Viime vuosien terveys- ja liikuntabuumi näkyy myös alkoholin käyttötavoissa”, sanoo myymäläpäällikkö Riina Väntsi, joka aloitti työskentelynsä Alkossa juuri ensimmäisenä EU-vuonna 1995.

”Vuoden alusta tuli voimaan alkoholin mainonnan kielto. Alkon toiminnan kannalta kielto on merkittävä. Toisaalta Alko ei ole ennenkään voinut mainostaa mitään yksittäistä tuotetta tai jonkun tuottajan tai viinitilan juomia, vaan monopoliaseman vuoksi olemme tasapuolisia.

Asiakaspalvelumme ei ole koskaan voinut tähdätä määräl-liseen lisämyyntiin. Emme siis houkuttele asiakasta käymään useammin tai ostamaan tuotteita enemmän.

Jotain mainontakielto tietysti kertoo suomalaisten monija-koisesta suhtautumisesta alkoholiin.

Tipaton tammikuu, sata päivää ja vuosi ilman viinaa kieli-vät mielestäni siitä, että terveys, ravitsemus ja liikunta ovat

paljon pinnalla. Asiantuntijat tuovat julkisuuteen tietoa alko-holin yhteyksistä vaikkapa masennukseen ja unettomuuteen. Terveysvaikutukset näkyvät alkoholikaupassa muun muassa pienten viinipullojen suosion kasvussa. Tänä keväänä Alko tuo myymälöihinsä kymmeniä alkoholittomia tuotteita. Niiden suosio on kasvussa.”

Lisää laatuaAivan selvästi suomalaiset ovat viime vuosien aikana muuttuneet alkoholivalinnoissaan laatutietoisemmiksi. Viini on yhdistetty yhä enemmän ruokailuun. Kevyemmissä juomissa tarjonta on laajentunut.

Asenteet ovat liberalisoituneet, ja se näkyy arjen työssämme Alkon myymälöissä. Vielä kymmenen vuotta sitten saattoi tör-mätä tilanteeseen, että asiakas selittää ja todistelee käyntiään tulevilla juhlilla. Nyt tällaisen ei enää törmää.

Puheet viineistä maitokauppaan johdattelevat ajatuksiin aika huonoista ratkaisuista. Jos viinit siirtyisivät maitokaupan hyllyille, Alkon tehtäväksi jäisi myydä kirkkaita ja vahvoja juo-mia. Sellaista Alkoa ainakaan nykykonseptilla tuskin syntyisi. Suurilla paikkakunnilla viinit ovat jo tavallaan ruokakaupassa, kun Alkon myymälät ovat sijoittuneet markettien kylkeen.”

Monopoli tuo vastuuta”Käsittääkseni Alkon monopolilla on edelleen suomalaisten laaja tuki. Monopoliasema tuo vastuuta. Esimerkiksi ikärajan valvomisessa olemme erittäin tarkkoja. Periaatteemme on, että myyjä mielessään ajattelee alle 25-vuotiasta ja kysyy henki-löllisyyspaperit, jos vähänkin epäilee asiakkaan ikää. Omassa myymälässäni paperit tarkistetaan noin viidennekseltä asiakkaista.

Alkoholi on Suomessa edelleen monisärmäinen asia. Alkoholi on kautta aikojen kuulunut suomalaisten elämään niin hyvässä kuin pahassa ja asenteet ovat kulkeneet vuoristorataa.”

Riina Väntsi

» myymäläpäällikkö Wiklund Sokoksen Alkossa Turussa

» Alkoholialan Toimihenkilöiden puheenjohtaja

» Pardian hallituksen jäsen

» Alkoholialan Toimihenkilöihin kuuluu noin 370 Alkon myymäläpäällikköä sekä pääkonttorin ja aluetoimistojen toimihenkilöäAsenteet alkoholia kohtaan ovat toisaalta vapautuneet, toi-

saalta tiukentuneet, sanoo Riina Väntsi.

21 sttk 1 *2015

SAM

MA

PÅ

SVEN

SKA

» STTK:s ordförande Antti Palola anser att man inte ska förhasta sig med den kommande arbets-marknadslösningen. Palola, som höll ett tal när STTK:s representantskap samlades i november i Helsingfors, anser att saker bör skötas i den ordning som är mest ändamålsenlig.

– Vi förhandlar för närvarande om att förnya spelreglerna på arbetsmarknaden. På våren hålls riksdagsval och då skrivs det nya regeringsprogram-met. Regeringens linjedragningar i ekonomi- och sysselsättningsfrågor är klara fram till sommaren. Därefter är det dags för löneförhandlingar.

Den ekonomiska tillväxten är väldigt långsam också i fortsättningen, men den kommande löneö-verenskommelsen får inte leda till mer elände.

– Enligt en färsk undersökning som Löntagarnas forskningsinstitut utfört är den genomsnittliga lönenivån i Finland en aning högre än medeltalet är i EU. Vi är nästan jämna med Sverige. Löntagarnas köpkraft är för närvarande på minussidan. Måttfulla löneöverenskommelser är ett centralt element i att förbättra Finlands konkurrenskraft, men en ständig försämring av köpkraften får den inhemska efterfrå-gan att tyna bort och skapar mer arbetslöshet. Den här tendensen får inte stärkas.

Arbetslivet bör förnyas, kunnandet bör stärkasDe svaga utsikterna för ekonomin och sysselsättnin-gen har gjort att utvecklandet av arbetslivet, som är centralt kopplad till längre arbetskarriärer och stärkandet av välfärdssamhället, hamnat i skuggan.

– Pensionslösningen uppfyller många numerära målsättningar, men det är inte en lösning till att utveckla arbetslivet. Rytmförändringarna i samhäl-let, arbetslivet och i familjerna leder till ett ökat tryck att tänka om arbetstiderna, kunnandet och hur man orkar. Det är onödigt att sträva efter längre arbetskarriärer eller Europas bästa arbetsliv om det förekommer stora problem på arbetsplatserna, säger Palola.

Kunnandet är enligt Palola nyckeln till Finlands framgång.

– Regeringens nedskärningar i utbildningsansla-gen är kortsiktig politik. Med utbildning stärks det breda kunnandet som Finland behöver för att trygga konkurrenskraften. Utbildningen är också det bästa omställningsskyddet för de anställda.

I Finland skapas en onödig motsättning mellan den offentliga och den privata sektorn.

– En fungerande offentlig sektor möjliggör tillväxt och är ett stöd för företagen. Man bör stävja offentliga utgifter, men det lyckas inte genom att minska på tjänster och arbetsplatser. Förnyade verk-samhetssätt är det bästa sättet att öka på effektivite-ten och produktiviteten.

Palola önskar att arbetsgivarna respekterar spelreglerna på arbetsmarknaden. Löntagarna söker lösningar till det här i förhandlingarna som gäller reformen av arbetsmarknadssystemet.

– Det finns allt fler konflikter på arbetsmark-naden som beror på att avtal inte följs eller att de överhuvudtaget inte existerar. Om det råder olika åsikter om tolkningen av kollektivavtal, har de ans-tällda väldigt få möjligheter att ingripa i arbetsgiva-rens diktering.

Reformarbetet gällande förhandlingssystemet bör öka tilliten och skapa fungerande spelregler på ar-betsmarknaden. Balanserade förhandlingsrelationer är vägen till arbetsgemenskapernas välmåga och till längre arbetskarriärer.

Sikten på framtidenMånga fackförbundsordföranden från tre centralor-ganisationer har framfört ett förslag om att stärka samarbete mellan löntagarna och att grunda en ny centralorganisation.

– Man bör värdera all fackverksamhet för-domsfritt så att löntagarnas röst hörs och man bör verka där det fattas beslut som gäller den anställda. Det är inte till löntagarnas fördel att klamra sig fast vid gammalt och det traditionella. Man bör förnya innehållet på intressebevakningen och verksam-hetsstrukturerna om vi vill att fackförbundets framtid blir är lika fin som dess historia, säger Antti Palola.

Ordförande Antti Palola:Nästa arbetsmarknadslösning bör stärka Finland

22 sttk 1 *2015

* Te

ksti:

UP/

Mik

a Pe

lton

en

* Ku

va: P

ekka

Sip

ola

Emma Koskimaa opiskelijoiden

uusi pomoUusi puheenjohtaja Emma Koski-maaaikookehittääSTTK-opiskeli-joita jäsenten tarpeiden pohjalta.

Koskimaa uskoo, että hänen kaudellaan keskusjärjestön

opiskelijatoiminta tulee vilkastumaan aiemmasta.

– Koulutamme yhdessä STTK:n tulevan opiskelija- ja

nuorisopolitiikan asiantuntijan kanssa liittojen opiskelijajäseniä

ja -aktiiveja. Osallistumme nuorten opiskelua ja työelämää kos-

keviin keskusteluihin. Olemme opiskelijoiden äänitorvi STTK:ssa,

Koskimaa vakuuttaa.

Koulutusta on luvassa ainakin yhteiskunnallisesta vaikut-

tamisesta.

– Lähdemme ihan perusasioista eli millaista on olla aktii-

vinen osa kansaa. Kerromme myös, miksi ammattiliittoon

kannattaa liittyä.

Tämä on Koskimaan mukaan perusajatus, mutta lisäksi

tavoitteena on löytää ihmisiä, jotka innostaisivat muitakin.

– Kun aktiiviporukka lopettaa opintonsa, tarvitsemme heitä

innostamaan tulevia työkavereitaan liittymään liittoon.

Asiantuntija puheenjohtajaksiAlkuvaihettaan STTK-opiskelijoiden puheenjohtajana Koskimaa

kuvailee jännittäväksi.

– Tämä on niin erilainen maailma kuin se, mistä tulen.

Aikaisemmin Koskimaa on toiminut Jyty-opiskelijoiden opis-

kelijatyöryhmässä ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa.

Opiskelijakunnan puheenjohtajana hän oli kaksi vuotta

– Opiskelijakuntatoiminta oli tosi laajaa, ja teimme kaikenlais-

ta. STTK-opiskelijoiden puheenjohtajaksi päätin hakea, koska

tunnen opiskelija-asioita ja koulutuspolitiikkaa. Haluan kehittää

tätä toimintaa.

Koskimaata innosti myös tuttu edeltäjä, Mikko Valtonen.

– Kun seurasin hänen toimintaansa, mielenkiinto heräsi.

23 sttk 1 *2015

Ulkoilma kasvattaa ruokahalua telakalla

TYÖ

-LO

UN

AA

LLA

» Helsingin telakan suuressa hallissa levysepät, hitsaajat ja varusteluasentajat ahertavat valtavan laivan rungon kimpussa. Hitsauskipinät hehkuvat hämärässä.

- Päätuote on rakentaa jäissä kulkevia aluksia, tuotantopalveluissa työnjohtajana työskentelevä Atte Kinnunen selittää.

Telakkayhtiö Archtech Helsinki Shipyardilla on noin 500 työntekijää. Saman verran väkeä työskentelee parhaimmillaan alihankkijoilla. Kinnunen arvelee, että suurin osa väestä syö telakan omassa ruokalassa. Sitä pyörittää työntekijöiden itsensä omistama osuuskunta.

Telakka pyörii pääsääntöisesti seitsemästä neljään, mutta jos on kiire, töitä voidaan tehdä tarvittaessa kolmessakin vuorossa.

- Silloin ruokala pidetään jollain konstilla auki. Ruuat on vaikka tehty lämpimiksi, että siellä voi käydä syömässä.

Töitä tehdään paljon myös ulkona, koska tietyssä vaiheessa laiva siirtyy veteen. Hallissakin ollaan melkein kuin ulkona. Katto ja seinät pitävät tuulen ja sateen ulkona, mutta lämmitystä ei ole.

- Kyllähän se ruokahaluun vaikuttaa, etenkin talvella, Kinnunen sanoo.

Entä näkyykö raskas työ siinä, mitä lautasille otetaan?- En tiedä, näkyykö se siinä, mitä syödään, mutta

annosten kokoon se vaikuttaa. Kyllä siellä näkee kukku-rallisia lautasia hyvin paljon.

* Teksti ja kuva: Maria Mustranta

Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin» Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi viime vuonna merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuo-tiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyys-eläkkeiden määrän lasku.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kah-deksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä.

– Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet yllättävän paljon. Suoma-laisten elinikä pitenee ja yhä useampi saavuttaa terveenä vanhuuseläkeiän. Työpaikoilla ja asenteissa on tapahtunut muutosta, toteaa Eläketurvakes-kuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto katsoo, että työkyvyttömyys-eläkkeissä tapahtunut kehitys vahvistaa mahdollisuuksia saavuttaa työurien pidentymistä koskevat tavoitteet.

– Syksyllä sovittua eläkeuudistusta tarvitaan, jotta myös vanhuuseläk-keelle siirtyminen myöhentyisi. Nyt 63 vuotta on edelleen suosituin ikä jäädä vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keski-määräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Työeläkkeelle 70 000 henkilöäViime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski.

– Suurin osa työeläkkeelle siirtyneistä, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle puolet jäi vanhuuseläkkeelle, Kannisto sanoo.

Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle.

– Taloustilanteesta huolimatta ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reippaasti, arvioi Kannisto.

- kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla - on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote - mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

*Tavoite edellyttää tasaista runsaan 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tasosta.

Odote65,0

64,5

64,0

63,5

63,0

62,5

62,0

61,5

61,0

60,5

60,0

59,5

59,0

58,5

58,0

25-vuotiaan odote

Vuonna 2013rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025*

Eläkkeellesiirtymisiän odoteTavoite ja toteuma

24 sttk 4 *2014

STTKLYHYESTI

Antti Palola:Talouspolitiikassa satsattava kysynnän kasvuun

» Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen. Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.

– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi

ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvit-semme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikea-aikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma. Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.

– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudis-tukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.

Palkkaratkaisun ohella Palolan mielestä tulisi myös harkita kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventä-mistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen.

STTK esitteli hallitusohjelmatavoitteitaan tammikuun lopulla toimittajille.

Palola esittää Suomeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua» Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yh-teiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta.

– Suomea koettelevat työelämän rakennemuutos, kasvava työttö-myys ja velkaantuminen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä ei ole. Mikään yksittäinen keino – heikennys tänne tai parannus tuonne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen.

Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun eduskun-tavaaleja.

– STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pidentää työaikoja ja heikentää muita työsuhteen ehtoja, Palola arvioi.

Sen sijaan Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta arvioitaisiin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan tarvitsee.

– Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tar-vitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työ-markkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat.

STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhuminen on vaarallista.

– Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttaisi lopunkin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Sitran julkaisema kirja kyykyttää palkansaajia ja työttömiä» Sitra julkaisi vuoden alussa viiden kirjoittajan tuottaman keskusteluasiakirjan ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kan-nustava työttömyysturva”. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä keskusteluasiakirjan lanseeraama työttömyysturvamalli on hyökkäys ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palkansaajien työttömyyskassoja ja siten kaikkia suomalaisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan.

- Keskusteluavauksena se on epäselvä ja tarkoitushakuinen eikä täytä tasapuolisuuden vaatimuksia. Jäljelle jää kysymys, kenen asialla Sitra oikein on.

STTK vastustaa jyrkästi julkaisussa esitettyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista.

- Miksi tässä talous- ja työllisyystilanteessa pitäisi lisätä köyhyyttä ja huono-osaisuutta? Monella toistaiseksi palkkaa ansaitsevalla saati työttömäksi joutuneella on vaikeuksia säällisen toimeentulon suhteen, sillä maltilliset palkankorotukset, maksujen korotukset ja veronkiristykset ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa, Palola toteaa.

Palolan mielestä ansioturvaa voidaan ja pitääkin tarkastella sekä tarvittaessa kehittää työelämän muuttuessa yhä pirstaleisemmaksi.

- Mutta kehittäminen on eri asia kuin palkansaajan kyykyt-täminen, jota Sitran valitsemien kirjoittajien etujoukkoajattelu edustaa. Ansioturvaa kehitetään jatkossakin kolmikannassa ja rahoitus turvataan työnantajien, palkansaajien ja valtion voimin, Palola linjaa.

25 sttk 1 *2015

VO

IH

YVIN

Neljä viidestä suosittelisi työpaikkaansa kunnassa tai kirkossa

* Teksti: Maria Mustranta

» Useampi kuin neljä viidestä kunnan ja kirkon työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaan-sa muille, kertoo Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2014 -tutkimus.

Valtaosa henkilöstöstä kokee myös, että itsellä on osaamista sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin ja että työ herättää innostusta ja iloa.

Keskeisin jaksamista tukeva voimavara kunnissa ja kirkossa ovat työyhteisöt. Työtovereihin luotetaan ja ilmapiiri työpaikoilla koetaan pääsääntöisesti hyväksi.

Erityisesti alle 30-vuotiaat työntekijät suhtautuivat työhönsä optimistisesti. He arvioivat muita myöntei-semmin esimerkiksi esimiestyötä, työhön käytettävissä olevaa aikaa, työterveyshuollon luotettavuutta ja hyvän työn palkitsemista.

Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tekemässä tutki-muksessa havaittiin myös haasteita. Julkisella alalla ongelmaksi koetaan työn henkinen kuormittavuus ja se, ettei aikaa ole tehtäviin riittävästi. Henkistä raskautta aiheuttavat erityisesti väkivalta ja epäasial-linen kohtelu. Yli neljännes kuntien työntekijöistä on kokenut vuoden aikana asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa. Lisäksi yli neljännes kuntien ja kirkon henkilöstöstä on pitänyt työyhteisössä saamaansa kohtelua epäasiallisena viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Esimiestyö koettiin yleisesti ottaen hyvänä. Koke-muksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta esiintyi kuitenkin melko paljon. Moni ei myöskään kokenut saavansa riittävästi palautetta.

Useampi kuin neljä viidestä kirkon ja myös kunnan

työntekijästä suosittelisi työpaikkaansa muille.

Kris

tiina

Ris

sane

n

Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön» Työn tekijät sekä sen tarjoajat tarvitsevat nopeasti ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, vaativat palkansaajajär-jestöt. Yhä useampi työn teettäjä ja tekijä kompastuu työlakien, verotuksen ja sosiaaliturvan tulkintojen monimutkaisuuteen. Vanhentunut lainsäädäntö mahdollistaa myös yritysten välisen vääristävän kilpailun työvoimasta ja sysää työntekijöitä turva-verkkojen ulkopuolelle.

Järjestöt huomauttavatkin, että muutoksia pohtineen, työnsä päättäneen Trendi-työryhmän johtopäätelmät jäivät puolitiehen.

– Hallitusohjelmassa sovittu, työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muutostrendejä selvittämään asetettu Trendi-hanke oli kunnianhimoinen ja tärkeä. Valitettavasti työryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä ja johtopäätökset jäivät ohuiksi.

Uudessa työssä epävarmuus työstä ja ansioista on lisääntynyt, kun lainsäädäntö ei tunnista osa-aika- ja nollasopimusten nykyisiä käyttötapoja, palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa yleistyvää itsensä työllistämistä eikä näiden yhdistelmiä.

Järjestöt korostavat, että toimeentulon kannalta riittämätön työ lisääntyy koko ajan sekä työsuhteisilla että itsensä työllistäjien joukossa.

– Tästä aiheutuvat ongelmat eivät häviä, vaan siirtyvät seuraavan hallituksen ratkottaviksi.

– Tutkimuksia ja selvityksiä on riittävästi, seuraavaksi tarvitaan tekoja ja lainsäädäntöä. Sekä työntekijät että sen tarjoajat tar-vitsevat ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, järjestöt vaativat.

Muuna kuin yrittäjänä tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoai-kaisessa työsuhteessa töitä tekee jo lähes 30 prosenttia työvoimasta.

26 sttk 1 *2015

* Te

ksti:

UP/

Bir

gitt

a Su

orsa

* K

uva:

Pek

ka S

ipol

aEU

RO

OPPA Terrorin uhka

on pysynyt vakaanaUseistaterrori-iskuistahuolimattaEU-maateivätoleryhtyneet terrorismin vastaiseen sotaan. Tutkijaup-seeri Antti Paronen sanoo, että terrorismia vastaan on parempi toimia siviiliyhteiskunnan keinoin.

Sekä Yhdysvallat että Venäjä

ovat julistaneet sodan terro-

rismia vastaan. Euroopassa

tähän ei ole ryhdytty, vaikka terrori-

iskuissa on kuollut satoja ihmisiä.

Isoin isku tehtiin Madridin lähi-

juniin 2004. Reppuihin piilotetut

pommit tappoivat liki 200 ihmistä,

loukkaantuneita oli yli 2 000. Vuot-

ta myöhemmin pommiattentaa-

tit Lontoon metrossa ja bussissa

tappoivat yli sata ihmistä, noin 700

loukkaantui. Tammikuun seitse-

mäntenä ranskalaisen pilalehden

Charlie Hebdonin miltei koko toimi-

tus murhattiin terroristien iskussa.

Kapteeni, tutkijaupseeri Antti

Paronen Maanpuolustuskorkea-

koulun sotataidon laitokselta pitää

Euroopan linjaa oikeana.

Tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että terroristeja vastaan toimiminen sotilaallisin keinoin lietsoisi uusia terrori-iskuja.

27 sttk 1 *2015

Alueiden komitea

» Alueiden komiteaa kuullaan ennen kuin unionissa tehdään päätöksiä, joilla on alueel-linen tai paikallinen ulottuvuus. Komitea voi antaa myös omaehtoisia lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille esimerkiksi työl-lisyys- ja ympäristöasioista. Komiteaan kuuluu 353 edustajaa, joista 9 on Suomesta. Heidän on pitänyt tulla valituksi maansa alue- tai pai-kallisvaaleissa. Komitean uusi nelivuotiskausi alkoi helmikuussa.

EU -LYHYESTI

SANAKIRJA

– Kun Yhdysvallat julisti sodan

terrorismia vastaan, se joutui myös

konventionaaliseen sotaan.

Terrori-iskuihin on Parosen mu-

kaan parempi vastata siviiliyhteis-

kunnan keinoin. Mikäli iskuihin

vastattaisiin sotatoimin, näistä

olisi vaikea perääntyä.

Toisekseen panssarivaunu on

huono väline terroristisolun tu-

hoamiseen.

– Vastapuolen jokaisesta uhrista

tulee marttyyri, joka saa aatteen

sympatisoijat radikalisoitumaan.

Jos terrori-iskuihin vastattaisiin

sotilaallisin iskuin, terroristien is-

kut myönnettäisiin sotatoimiksi.

Paronen sanoo, että näin terroristit

saisivat legitimiteetin – oikeutuk-

sen - teoilleen.

–  Terroritekojen pitäminen

rikoksina vie terää terrorismil-

ta. Niin kauan kuin terrori-iskut

tuomitaan rikoksina, annamme

viestin, että demokratia ja oikeus-

järjestelmämme ovat kestävällä

pohjalla.

Kuuntelulle olisi hyvät perusteetTerroristien saattaminen oikeu-

den eteen vaatii työtä. Lainsää-

dännöstä ei aina löydy tekoihin

soveltuvia lakipykäliä, koska se

laahaa hieman jäljessä, kuten

huumerikoksissakin.

–  Terrorismin rahoittajien

saaminen syytteeseen on hyvin

vaikeaa, Paronen sanoo.

Yksi syy tähän on rikoksen

todistaminen. Se vaatisi Parosen

mukaan mahdollisuutta seurata

epäiltyjen tieto- ja rahaliikennet-

tä. Hän pitää tiedustelua koskevaa

työryhmämietintöä hyvänä.

Tammikuun puolivälissä puolus-

tusministerille luovutetussa mie-

tinnössä esitetään suojelupoliisille

ja puolustusvoimille tietyin ehdoin

muun muassa lupaa yksittäisten

henkilöiden tietoliikenteen seu-

rantaan.

–  Terrorismin torjuntaan voi

pureutua parhaiten henkilöiden

täsmäseurannalla. Meillä on aito

turvallisuusuhka. Tällä hetkellä se

on onneksi kovin marginaalinen,

noin 300 ihmistä.

Vierastaistelijoista tuli uusi riskiVierastaistelijat eli asuinmaastaan

vieraaseen maahan taistelemaan

menneet nuoret miehet ja naiset

ovat uusi uhka. Kun he palaavat

asuinmaahansa, osa sopeutuu. Yksi

yhdeksästä hautoo tutkimuksen

mukaan terrori-iskua.

–  Joissakin maissa palaavia

vierastaistelijoita kohdellaan

heti rikoksista epäiltyinä. Toisissa

heitä yritetään sopeuttaa mah-

dollisimman tehokkaasti takaisin

yhteiskuntaan, Paronen kertoo.

Jokaista palaajaa tulisi Parosen

mukaan arvioida erikseen sen

mukaan, mitä palaaja on taistelu-

maassa tehnyt. Hän on esimerkiksi

voinut syyllistyä sotarikokseen.

Suomesta Syyrian taisteluihin

on lähtenyt arviolta 50 nuorta. He

ovat murunen.

– Lontoolaisen King’s Collegen

professori Peter Neumann on

sanonut, että Syyrian ja Irakin alu-

eella kasvatetaan tällä hetkellä

eurooppalaisessa mittakaavassa

suurempaa vierastaistelijasuku-

polvea kuin koskaan aiemmin.

Tanska ja Norja alttiimpia iskuilleEuroopan unionin lainvalvontavi-

rasto Europol tilastoi vuosittain

yhteensä 150 - 200 toteutunutta,

epäonnistunutta ja estettyä ter-

rori-iskua. Luvussa ovat mukana

myös eurooppalaisten separatis-

tien iskut. Niiden osuus on alla

kymmenen prosenttia.

Toistaiseksi EU-maiden yhteiset

toimet terrorismin torjunnassa

ovat olleet vähäisiä. Ranskan,

Saksan, Belgian, Ison-Britannian

ja Irlannin yhtäaikaiset terro-

riepäiltyjen pidätykset 15. tam-

mikuuta viittaavat yhteistyön

tiivistymiseen.

Suomessa terrorin uhka on

Parosen mukaan pienempi kuin

esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

Syynä ovat varovainen maahan-

muuttopolitiikka ja kulttuurinen

pidättyväisyys.

–  Tanska otti 1990-luvulla tie-

toisesti vastaan radikaaleihin is-

lamistisiin liikkeisiin linkittyneitä

ihmisiä. Myös Norjassa 1990-luvulla

turvapaikan sai joukko islamilaisia

radikaaleja.

Latvia hyötyi koheesiorahoista

» EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Latvian valtiovarainministeri Janis Reirs kehuu, että maan elintaso on saavuttanut EU:n keskiarvon viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Reirsin mielestä Latvia on hyvä esimerkki siitä, mitä koheesiopolitiikalla ja -rahastoilla voidaan saada aikaan. Koheesiolla tarkoitetaan taloudelli-sen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämistä EU:n jäsenvaltioiden kesken.

EU:n talouskasvuun tarvitaan Reirsin mielestä rakennemuutoksia, taloudellista vastuuta ja inves-tointeja.

– Ja koheesiopolitiikka vahvistaa näitä tekijöitä, hän toteaa.

Investointirahasto kutistumassa?

» Useimpien Euroopan unionin jäsenmaiden mie-lestä kolmivuotiseen investointiohjelmaan luvatut 315 miljardia euroa ovat liian vähän.

Tällä hetkellä EU on budjetoinut investointira-hastoon vain kaksi miljardia. Tavoitteena on sijoit-taa rahastoon kahdeksan miljardia, joista kuusi on jo luvattu innovaatioita rahoittavaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sekä Euroopan sisäisen liikenteen kehittämiseen.

Euroopan Investointipankin osuus mukaan lukien investointirahaston pääomaksi saadaan 21 mil-jardia. Se on kovin vaatimaton summa verrattuna komission lupaamaan 315 miljardiin euroon.

Iso-Britannia etsii kavereita

» Ison-Britannian EU-vastainen ulkoministeri Philip Hammond vierailee kaikissa 28:ssa EU:n jä-senvaltiossa etsimässä kumppaneita, jotka haluavat lisätä valtaa jäsenmaille.

Kiertue päättyy ennen Ison-Britannian maa-liskuisia vaaleja. Vaalituloksesta riippuu, miten Iso-Britannia suhtautuu EU-jäsenyyteen.

Hammond luottaa, että Iso-Britannia halutaan pitää mukana EU:ssa.

28 sttk 1 *2015

Viime kesänä käynnis-tyi ankara hintakilpailu bussien kaukoliikentees-sä. Se toi samalla kieleen uuden käsitteen: halpa-bussiyhti

Helsingistä voi matkustaa Tampereelle

halvimmillaan parin euron tarjous-

hintaan.

Hintarallin aiheutti joukkoliikennelain muu-

tos, joka vapautti ison osan kaukoliikenteen

markkinoista kilpailulle. Lakimuutos juon-

tuu EU:n palvelusopimusasetuksesta, jonka

mukainen laki astuu Suomessa asteittain

voimaan 2014 - 2019.

Aggressiivisen hintakilpailun käynnisti ul-

komaisen pääomistajan viime keväänä saanut

Onnibus. Kilpailijat eivät jääneet katsomaan

sormi suussa halpabussiyhtiön rynnistystä.

Ne lähtivät mukaan leikkiin kärjessään 11 yri-

tyksen yhteenliittymä ExpressBus.

Nyt hinnoittelurallissa ovat mukana jär-

jestään kaikki kaukoliikennettä harjoittavat

bussiyhtiöt. Sen seurauksena matkalainen voi

etukäteen tietää varmuudella vain matkansa

määränpään, ei sen hintaa.

Toisaalta matkansa ajoissa suunnitteleva

voi säästää bussilipussa huomattavasti euroja.

Viimeisenä bussiin nousevan asiakkaan lipun

hinta on kovimmasta päästä.

Markkinoiden logiikkaKyse on bussiyhtiöiden kilpailusta matkustajista

keskenään ja myös VR:n kanssa. Lisäksi halu-

taan houkutella matkustavaisia henkilöauton

ratista linja-autoihin.

On epäilty rajun hintakilpailun osoittavan,

että aikaisemmin hinnoittelussa on ollut reip-

paasti ylihintaa. Siitä ei ole kyse, vakuuttaa linja-

autoliikenteen etujärjestön Linja-autoliiton

toimitusjohtaja Mika Mäkilä. Kyse on kilpai-

lusyistä johtuvasta muutoksesta hinnoittelussa.

– Aikaisemmin kaukoliikennettä hoidettiin

verkostoperiaatteella. Tarjottiin keskimääräi-

sesti hyvää ja kattavaa palvelua keskimääräi-

sellä hinnalla kaikille.

Mäkilän mukaan lupasääntelyyn perustunut

systeemi on ollut ihan hyvä ja toimiva.

Kilpailun avautuminen muutti tilanteen.

Bussiyhtiöt ottavat edelleen omansa pois,

mutta uusin keinoin. Mäkilä huomauttaa,

ettei hintataso ole romahtanut kautta linjan.

Alan kannattavuus on säilynyt varsin vakaana

uusissakin oloissa.

– Tarjoushinnoittelussa on kysymys edulli-

sesta hintamielikuvasta. Jokainen yritys päät-

tää, millaista hintaprofiilia se haluaa viestiä.

Uusi kilpailutilanne johtaa Mäkilän mukaan

tarjonnan ja hintojen eriytymiseen. Markki-

noiden logiikka on selkeä.

Halpabussiyhtiöt käynnistivät hintasodan

* Te

ksti:

UP/

Kari

Lep

päne

n *

Kuv

a: L

inja

-aut

olii

tto/

Stud

io S

kaal

a

Siellä, missä on paljon asiakkaita, on myös

kilpailua ja reitit hinnoitellaan edullisesti.

Vastaavasti vähän asiakkaita merkitsee korke-

ampia hintoja ja bussivuorojen harvenemista.

Ne voivat myös loppua kokonaan.

Parin viikon yrittäjätRaju hintakilpailu saattaa johtaa ennen pit-

kään bussiyhtiöiden pudotuspeliin. Kaikki

eivät kisassa kestä.

Mäkilän mukaan kaukolinjoilla on nähty

uusi ilmiö: parin viikon yrittäjät. He tulevat

reitille kokeilemaan, mutta vetäytyvät no-

peasti pois.

– Markkinoille on helppo tulla, mutta sieltä

on myös helppo poistua. Pelkkä ajaminen on

helppoa, mutta se ei riitä.

Mäkilän mukaan varsinainen haaste on

markkinoinnissa ja lipputuotteiden suunnit-

telussa niin, että saadaan riittävästi asiakkaita

ja liikennöinti kannattamaan.

On kummasteltu, miten voi olla kannat-

tavaa ajaa Helsingin ja Tampereen väliä kah-

den euron lipunhinnalla. Ei se

olekaan.

– Parin euron tarjoukset ovat

tietysti sisäänvetotuotteita. Se-

hän ei voi olla keskimääräinen

hinta, sanoo Mäkilä.

Hän muistuttaa, että liiken-

nöinti on kapasiteettibisnestä.

Jokainen matkustaja parantaa

tulosta. Kaikkein kalleinta on

ajaa tyhjää autoa.

– Haetaan optimaalista tasa-

painoa, jossa kysyntä ja hinta

tuottavat parhaan tuloksen.

Kelan rahat ja maaseutuliikenneLiikennepalvelujen eriytymises-

tä seuraa kylmä tosiasia. Rei-

teillä, joilla kysyntä on heikkoa,

tarjonta vähenee. Maaseudulla

liikenne on jo nyt Mäkilän mu-

kaan pitkälti koululaisliikennet-

tä. Samalla ajoneuvot menevät

pienemmiksi.

– Bussiyrityksille tämä on tär-

keä asia. Siellä, missä linja-auto

ei ole enää kilpailukykyinen,

pitäisi päästä liikennöimään

pienemmällä kalustolla. Tässä

tulee vastaan taksimonopoli.

– Kysymys on siitä avataanko

taksiliikennettä kilpailulle vai ei.

Maaseutuliikenteessä Kela on

Mäkilän mukaan aivan olennai-

nen toimija.

– Kelan rahoilla ratkaistaan

maaseudun liikenteen tulevai-

suuden koko kuva.

TALO

US

– Tarjoushinnoittelussa on kysymys edullisesta hintamieliku-

vasta, sanoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.

29 sttk 1 *2015

» Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuosikymmenen alussa keskimäärin 2,9 erilaista matkaa päivässä. Matkoista 58 prosenttia tehtiin henkilöautolla, 30 prosenttia kuljettiin jalan tai pyörällä ja julkisilla liikennevälineillä vain kahdeksan prosenttia.

Jos matkojen pituus otetaan huomioon, henkilöautojen rooli vielä korostuu. Näin siitä huolimatta, että autolla liikutuistakin matkoista yleisimpiä ovat lyhy-et, 1-3 kilometrin matkat. Henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa etenkin kun myös naiset ovat siirtyneet ratin taa.

Alan toimijat aikovat kuitenkin nostaa joukkoliikenteen merkitystä. Tavoite on lisätä joukkoliikenteen matkojen määrää vuoteen 2022 mennessä noin 200 miljoonalla matkalla vuodessa nykyisestä 530 miljoonasta matkasta.

Siihen tarvitaan riittävästi julkista tukirahaa, mutta myös esimerkiksi kattavia ja yhtenäisiä aikataulu- ja lippupalveluja. Rahan vuoksi joukkoliikenne nousee esiin myös eduskuntavaaleissa. Julkisten joukkoliikennerahojen jaossa tasa-painoillaan aina maaseudun yhteyksien ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen välillä. Kun puhutaan investoinneista teihin ja rautateihin, esiin nousevat myös teollisuuden intressit.

Jättipotti jakoonPääkaupunkiseudun ulkopuolella lähes 80 prosenttia joukkoliikennematkoista tehdään bussilla. Tässä liikenteessä on siirrytty uuteen aikakauteen. Osalla kaupunkienvälisistä reiteistä on jo käynnistynyt markkinaehtoinen kilpailu. Niinpä esimerkiksi bussimatkan Helsingistä Tampereelle voi ainakin toistaiseksi halvimmillaan tehdä eurolla.

Pääkaupunkiseudun bussiliikennettä on kilpailutettu jo parikymmentä vuotta. Mutta viime kesänä päättyi siirtymäaika, jonka jälkeen kaikki julkista tukea saava joukkoliikenne on kilpailutettava.

Tämä pani viime syksynä liikenteen järjestämiskuvioita, linjoja, hintoja ja monia muitakin asioita aina pysäkkejä myöten uusiksi monessa paikassa, jossa on kuntakohtaista tai seudullista tuettua joukkoliikennettä.

Joukkoliikenteen jättipotti laitetaan jakoon tänä vuonna noin kymmeneksi vuodeksi. Helsingin Seudun Liikenne kilpailuttaa pääkaupunkiseudun junien lähiliikenteen yhtenä könttänä. Vuoden 2017 lopussa päättyy nykyinen sopimus VR:n kanssa.

Kyse ei ole ihan pienestä asiasta. Kun VR:n kaukolii-kenteessä on ollut matkustajia vuosittain noin 13 miljoonaa, lähiliikenteessä heitä on 55 miljoonaa. Se on yli kymmenen prosenttia koko maan joukkolii-kennematkoista. VR saa jatkossa HSL:n arvion mukaan korvauksia lähiliikenteestä vuosittain 75-80 miljoonaa euroa.

Suomesta ei VR:lle kilpailijaa löydy, joten sellaista haetaan hyvinkin avoimesti ulkomailta. Junat säilyvät entisellään, kil-pailutuksessa on kyse liikenteen hoitamisesta HSL:n junilla valtion omistamia kiskoja pitkin pääosin entisellä henkilökunnalla.

Luottamus pienessä nousussa

» Kuluttajien luottamus talou-teen jatkoi tammikuussa syksyllä alkanutta pientä nousuaan. Tilas-tokeskuksen laskema kuluttajien luottamusindikaattori sai tammi-kuussa arvon 6,0, kun syyskuussa mentiin vähän miinukselle. Pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Sen ala-puolella ollaan oltu toukokuusta 2011 lähtien.

Pieni hyöty isosta pudotuksesta

» Bensiinin ja dieselin hinta putosi joulukuusta 2013 joulu-kuuhun 2014 vain noin yhdeksän prosenttia, vaikka öljyn dollari-hinta putosi puoleen. Osasyy on siinä, että hinnasta iso osa on veroja, jotka eivät laskeneet. Osan öljyn hinnan laskusta peitti euron heikentyminen dollariin nähden.

Iso säästö koroista

» Kotitaloudet maksoivat vuon-na 2013 asuntolainoistaan korko-ja 1,2 miljardia euroa. Summa oli vain noin kolmasosa vuoden 2008 koroista, vaikka asuntolainojen määrä oli kasvanut 16 prosenttia. Asuntolainojen määränkin kasvu taittui.

9 233 370 000 00

» Euromailla oli viime vuoden lokakuun lopussa julkista vel-kaa yhteensä 9 233 miljardia euroa. Suomen osuus tästä määrästä oli 118 miljardia euroa eli runsas prosentti. Kreikan kansantalous on yhtä iso kuin Suomen, mutta sillä velkaa on 200 miljardia euroa enemmän.

Joukkoliikenne kovassa kisassa

TALOUSTOLPPA

TUNNUSLUKU

UP/Heikki Lehtinen

Naiset hyppäsivät rattiinEri tavoin tehtyjen matkojen osuus

päivittäisistä matkoista, %

Muu

Joukko-liikenne

Henkilö-autolla

Jalan tai pyörällä

% 20 40 60

Naiset 1998-99Naiset 2010-11Miehet 1998-99Miehet 2010-11

HenkilöliikennetutkimusUP/HL

30 sttk 1 *2015

Taas yksi yritys kyykyttää köyhiä. Sitra julkaisi viiden kirjoittajan keskustelu-kirjan työttömyysturvan uudistamisesta. Ilmeisesti Sitrakin säikähti pääasiassa oikeistolaisten kirjoittajien kyykkänäkemyksiä, kun kiiruhtivat soittamaan toi-mitukseen ja korostamaan, ettei julkaisu edusta heidän kantojaan.

ToimituspäällikköJuhani AroDemokraatti 27.1.

Useat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet muis-tuttamaan päättäjiä, että suomalainen verojärjes-telmä on liian epäjohdon-mukainen ja heittelehtivä. Kansanomaisesti ilmaistuna nykyistä veropolitiikkaa voi verrata hölmöläisheimon peiton jatkamiseen. Jostakin otetaan ja johonkin lisä-tään, välillä paikataan.

PääkirjoitusKaleva 26.1.

Aika on mahdollisimman huono kirjoittajien ehdo-tuksille (työttömyysturvan muutoksiksi). Työttömyys on kasvussa ja työttömyyden kesto pitkittymässä. Jos muutosta vakavasti halut-taisiin, se pitäisi toteuttaa taloudellisesti hyvinä aikoina ja vähitellen.

PääkirjoitusHelsingin Sanomat 24.1.

Jos ollaan sovittelussa, niin ei siellä ole tarkoitus viihtyä.

ValtakunnansovittelijaMinna HelleYle TV 1:n Ykkösaamu 24.1.

Huonosti menestyvillä yrityksillä on tarvetta ajalli-sesti rajattuun palkanalen-nukseen. Siinä on kuitenkin se riski, että kilpaileva yritys tekee saman. Lopulta palkka-ale leviää koko alalle. Samat ongelmat ovat taas vastassa, ja mitä tehdään silloin. No, laske-taan lisää palkkoja. Kierre on mahdoton.

STTK:n pääekonomistiRalf SundKansan Uutiset 23.1.

» Maailmankuulu suomalai-nen pianisti Tea Arola-Pozzuoli on aikanaan jättänyt lapsensa vanhempiensa hoiviin ja lähtenyt kiertämään maailman

konserttilavoja. Hänen kaksi lastaan, Johanna ja Joakim, ovat jo aikuisia, Tean isä Paavo on kuollut ja äiti Eila makaa sairaalassa demen-toituneena. Käytännössä ilman äitiä kasvaneet Johanna ja Joakim ovat koonneet elämänsä palasista, joista monet ovat rikkonaisia. Ankarat isovanhemmat, rakkaudeton lapsuus, isättömyys ja muut kipeät lapsuus- ja nuoruusmuistot ovat varjostaneet molempien elämää ja aikuistumi-nen ei ole ollut helppoa.

Tea ilmoittaa yhtäkkiä palaavansa Suomeen ja ilmoituksen vaikutus Johannaan ja Joakimiin on melkoinen. Joakimin, sitoutumiskyvyttömän toimittajan, asenne äitiään kohtaan on kylmäkis-koinen ja katkera, kun taas Johannan, herkän ja itseään vielä etsivän näyttelijän suhtautuminen äidin paluuseen on toiveikas.

Kirjan normaalein ja tasapainoisin henkilö-hahmo on Ilkka, keski-ikäinen tutkija ja biologi,

jalat maassa –tyyppi, Tean nuoruudenrakastettu ja edelleenkin Tean miesystävä, enemmän tai vähemmän vakituisesti. Ilkka on aina ollut eten-kin Johannalle äitiä läheisempi ja se aikuinen, johon voi luottaa ja turvautua. Ilkka on edelleen rakastunut Teaan ja toivoo ja odottaa yhteistä tu-levaisuutta ja aloilleen asettumista Tean kanssa.

Kirjassa tarkastellaan tämän sisältä rikki-näisen perheen elämää ja yrityksiä koota siitä ehjää kokonaisuutta sielun sopukoissa asuvien vaikeiden ja pelottavien muistojen rippeistä. Tarinan päähenkilöksi nousee Johanna, jonka elämää seurataan läheltä ja hänen sieluaan avataan muita henkilöitä enemmän. Joakim jää henkilönä vähän taustalle.

Virpi Hämeen-Anttila on luonut mittavan uran ja hänestä on moneksi. Hän on indologi, yli-opiston opettaja, kirjailija ja suomentaja. Muun muassa. Hän on taitava kirjoittaja ja hänen tekstiään on helppo lukea. Kolmastoista lapsi ei ole mikään tajunnanräjäyttävä lukukokemus eikä vedä vertoja joillekin Hämeen-Anttilan aiemmille romaaneille, mutta on yhtäkaikki ihan kelvollista luettavaa.

TOISTEN JUTUTKIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva

Virpi Hämeen-Anttila: Kolmastoista lapsiOtava 2005, 320 s.

Paulo Coelho: PyhiinvaellusOtava 2006, 285 s, Suomentanut Sanna Pernu

» Brasilialaisen kirjailijan Paulo Coelhon teoksia on käännetty kymmenille eri kielille ja hän on saanut useita kirjallisuuspalkintoja ja huomi-

onosoituksia urallaan. Pyhiinvaellus on Coelhon esikoisromaani, joka on julkaisu jo vuonna 1987, mutta suomennettu vasta vuonna 2005. Tämä omaelämänkerrallinen romaani on sikäli merkittävä teos, että tehdyn pyhiinvaellusmat-kan jälkeen Coelho päätti ryhtyä täysipainoisesti kirjailijaksi.

Kirjan johdannossa Coelhoa ollaan vihkimäs-sä Perinne-nimisen veljeskunnan edustajaksi, RAM-mestariksi. RAM on katolisen kirkon piirissä toimiva järjestö, jonka kirjaimet ovat lyhenteitä sanoista Regnus Agnus Mundi, Kuningaskunta, Karitsa, Maailma. Järjestön tarkoitus on pyrkimys ymmärtää maailman symbolista kieltä. Vihki-misseremonia ei pääty ihan toivotulla tavalla ja sen lopputuloksena Coelho joutuu lähtemään pyhiinvaellusmatkalle etsimään jo melkein saa-vuttamaansa miekkaa uudelleen. Miekka tulee

löytymään oikealla hetkellä ja oikeana päivänä jossain kohtaa vanhaa keskiaikaista tietä, Santia-gon outoa tietä.

Pyhiinvaellus on samaan aikaan maaginen ja mystinen, mutta toisaalta hyvin maanläheinen ja sen opetukset ovat yksinkertaisia viisauksia.

Kirjan tahti on verkkainen ja Coelho kirjoittaa rauhallista ja selkeää tekstiä, jota on helppo lukea ja joka antaa tilaa lukijan omille ajatuksil-le. Kirjasta tulee hyvä olo, vaikkei ihan kaikkia jumaluuden ja uskon kokemuksia ymmärtäisi tai allekirjoittaisi.

Coelho taittaa matkaa italialaisen oppaansa Petruksen kanssa, jonka tehtävä on opettaa oppilaalleen RAM:n harjoitukset ja valmistaa tätä kasvamaan ihmisenä ja oppimaan se mikä on tarkoitettu.

Pyhiinvaellusmatka alkaa Ranskasta Saint-Jean-Pied-de-Port –nimisestä paikasta ja lukemalla kirja selviää, miten Coelho pääsee päämääräänsä, Espanjan Santiago de Composte-laan ja löytääkö hän miekkansa, oman elämänsä tarkoituksen

31 sttk 1 *2015

STTK-krypto 1/2015

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille

mukana olleille!

Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 6/2014, samoin seuraavat voittajat:

Kosti Ollila, TornioJuha Luokkanen, KempeleReijo Karhu, Lappeenranta

Uusi vuosi, uudet numerot…

» … ja niille uudet kirjaimet, mikään ei nyt mene arvaamalla, pitää osata hahmottaa sanat oikein, siitähän kryptoissa on kyse.

Voit siis ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoittees-ta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähet-tää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli viitisentuhatta muuta ristikkoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi.

Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-9 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 7, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla sanaris@sanaris.fi ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!

KRYPTON 6/2014 RATKAISU

Veli-Heikki Nieminen, TampereRitva Korhonen, Orivesi

Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org

Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi

Kirkon alat www.kirkonalat.fi

Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi

Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi

METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi

Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi

Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi

Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi

Tehy www.tehy.fi

Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521Sähköposti: etunimi.sukunimi@sttk.fi

Askel aikaa edelle.

www.sttk.fi