pitkää, pätkää, silppua

Pitkää, pätkää, silppua

SAK:n järjestötutkimus 2005Tasa-arvoraportti


Pitkää, pätkää, silppua -julkaisu kertoo SAK:laisten naisten ja miesten arvostuksista ja asemasta työelämässä. Työmarkkinat jakautuvat Suomessa selkeästi naisten ja miesten töihin, ja tämä jako korostuu SAK:laisten töissä. Naisten enemmistö työskentelee erilaisissa palvelutehtävissä, kun taas miesten töitä leimaavat koneet ja tekniikka. Naisten ja miesten erilainen asema työmarkkinoilla heijastuu työoloihin, palkkoihin ja vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin työssä. Myös naisten suhde ammattiyhdistystoimintaan on erilainen kuin miesten.

SAK:laisten naisten ja miesten asemaa työmarkkinoilla on seurattu tutkimuksin vuodesta 1984 lähtien. Naisten asema työelämässä parani vuoteen 1995 asti, mutta on sen jälkeen heikentynyt monilta osin. Työelämää leimaavat yhä selvemmin työnantajien koventuneet asenteet, tehokkuuden asettaminen kaiken muun edelle ja työvoiman jakautuminen ydin- ja marginaalityövoimaan. Kuluneen kymmenen vuoden aikana pätkätyöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja niistä näyttää muodostuneen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita.

Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n ohjelmiin, joissa kehotetaan hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä ottamaan sukupuolinäkökulma huomioon kaikilla aloilla ja arvioimaan päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin. Tämä raportti tarjoaa taustatietoja sukupuolivaikutusten arviointiin. Raportti täydentää Murroksesta muutokseen -julkaisua, jossa kuvataan SAK:laisten elämää kokonaisuutena.

Pirjo Pajunen

Graafi nen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-242-0

Pirjo Pajunen



JOHDANTO

YHTEENVETO _______________________________________________________ 4

SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua _______________________________ 5

SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa ___________ 7

Naisten ja miesten keskeiset erot ___________________________________ 10

Haasteita ________________________________________________________ 12

SAK:LAISET NAISET JA MIEHET _______________________________________ 14

Naiset ja miehet erilaisissa töissä ___________________________________ 14

Koulutustaso nousee nopeasti ______________________________________ 16

Työttömyys laskenut vain vähän _____________________________________ 17

Puoliso usein SAK:lainen ___________________________________________ 19

Vapaa-ajan merkitys kasvanut ______________________________________ 19

Puoluekantaa vaikea määrittää _____________________________________ 20

Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan ________________ 21

NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA ________________________ 23

Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla ___________________________ 23

Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut ____________________________ 23

Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja ________________________________ 26

Epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille __________________ 27

Työajat monimuotoistuneet ________________________________________ 29

Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet _____________________________ 31

Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt ______________________ 33

Arviot johdosta yhä kriittisempiä ____________________________________ 34

Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa ____________ 35

Vuorovaikutus työssä lisääntynyt ____________________________________ 36

Yhä useampi tekee toistotyötä ______________________________________ 37

Naiset miehiä kuormitetumpia ______________________________________ 38

Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet ___________________________ 39

Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä ____________________ 40

Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella _____________________ 42

Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia _________________________________ 45

Työttömyys huolestuttaa naisia _____________________________________ 46

Globalisaatio hämmentää __________________________________________ 48

2 MUUTOS.LIIKE.

NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ __________________ 49

Työttömyysturva yhä tärkeämpi _____________________________________ 49

Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen_________________________ 50

Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä _______________________ 51

Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde ___________________________ 53

Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu __________________________ 55

Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista _______________ 57

Lähteet _____________________________________________________________ 59

Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain ______ 60

Liite 2: Liitetaulukot _________________________________________________ 61

Liite 3: Kyselylomake ________________________________________________ 73

PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005 3

4 MUUTOS.LIIKE.

JOHDANTO

Tämän raportin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tammi–maaliskuussa vuonna

2005 postikyselyllä keräämään aineistoon. Kyselyn otos oli 11 487 SAK:n jäsenliit-

tojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimittua henkilöä. Vastauksia saatiin 6 236

kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 54,3. Vastaajat muodostavat liittojen

koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko

SAK:n jäsenistössä. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta, myös opiskelija-

jäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkemmat tiedot tutkimuksen

otoksesta, ja tiedot aineiston keräämisestä sekä tutkimusmenetelmistä löytyvät

aineistosta tehdystä perusraportista (Laukkanen 2006).

Tämän raportin liitteessä 1 on esitetty liittokohtaiset otoskoot ja vastanneiden

määrät. Liitteestä selviää myös liittoryhmittely teollisuuden, yksityisten palvelu-

alojen ja julkisen sektorin liittoihin. Sektorijako ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.

Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastaa joko kunnan tai

valtion toimeksiannosta julkisten palveluiden ylläpidosta. Loput 15 prosenttia

ovat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman-

tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden

luvuissa.

Raportoinnissa on pyritty seuraamaan muutosta siltä osin kuin se on ollut

mahdollista aina vuodesta 1984 lähtien. SAK on teettänyt tätä ennen laajat jäsen-

tutkimukset 1984, 1990, 1995 ja 2000. Näistä kaikista aineistoista on tehty erilliset

sukupuolen mukaiset raportit. Jäsentutkimuksen kyselylomaketta on kehitelty

vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön

mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistöstä. Kyselylomake löytyy tämän

raportin lopusta liitteestä 3.

Raportissa on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimman, vuodelta 2003 olevan

työolotutkimuksen eräitä SAK:laisia koskevia tietoja. SAK:laisista jäsentutkimuk-

sessa saatuja tuloksia on myös joiltakin osin peilattu suhteessa työolotutkimuksen

kaikkia palkansaajia koskeviin tietoihin.

Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poikkeaa toisistaan, mikä näkyy tässäkin

tutkimuksessa. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yhteiskunnallisia mielipi-

teitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä useammin ”en osaa sanoa”. Tutkijat ovat

selittäneet asiaa mm. sillä, että miehet ottavat naisia hanakammin asiantuntija-

vastaajan roolin. Miehet puolestaan vastaavat naisia useammin ”en osaa sanoa”

silloin, kun kysytään vastaajan suhteista läheisiin ihmisiin. (Ronkainen 1999).

5PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005

YHTEENVETO

SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua

Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta työskentelee palvelutehtävissä. Noin puolet

heistä on yksityisen työantajan palveluksessa, toinen puoli työskentelee julkisella

sektorilla. SAK:laisten naisten tyypillisin työllistäjä on kunta. Yksityisiltä palvelu-

aloilta naisia työllistävät eniten liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan työpaikat.

Teollisuuden ammateissa työskentelee noin neljännes SAK:laisista naisista. Suu-

rimpia teollisuuden naisten työllistäjiä ovat metalli- ja elintarviketeollisuus.

SAK:lainen nainen on keskimäärin 45-vuotias. Ammattikoulun on käynyt

43 prosenttia naisista. Alle 35-vuotiaista naisista joka kolmas on suorittanut

ylioppilastutkinnon ja vajaa viidennes vähintään opistotason tutkinnon. Kaksi

kolmesta naisesta on työssä ja 17 prosenttia työttömänä. Yli 54-vuotiaista naisista

joka viides on työtön.

Kotielämä muodostaa naisten keskeisen elämänsisällön: 83 prosenttia pitää

sitä erittäin tärkeänä. Harrastukset ovat erittäin tärkeitä 67 prosentille ja työ 44

prosentille naisista.

Joka toisen naisen puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin teollisuustyöntekijä.

Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista. Alle 18-vuotiai-

den lasten äideistä joka kuudes on yksinhuoltaja.

Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kannattavat yleisimmin SDP:tä, jota

äänestäisi joka neljäs (26,6 %) nainen. Seuraavaksi eniten kannatusta on Suomen

Keskustalla (9,1 %) ja Vasemmistoliitolla (6,6 %). Työväenluokkaan naisista kat-

soo kuuluvansa useampi kuin joka toinen (56 %).

Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten naisten keskimääräiset bruttoansiot

ovat 1 729 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimää-

rin 77 prosenttia miesten palkoista. Epätyypillistä työtä tekee lähes kolmannes

(31 %) naisista, osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35 %). Yleisintä on

määrä aikainen työ, jota tekee useampi kuin joka viides nainen. Osa-aikatyötä

tekee 15 prosenttia SAK:laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille

naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä.

Vielä 25–34-vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa

Runsas puolet (55 %) SAK:laisista naisista tekee säännöllistä päivätyötä.

Toiseksi yleisin työaikamuoto on 2-vuorotyö, jota tekee joka kuudes nainen.

2-vuorotyö on käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa.

Kolmivuorotyö on yleisintä teollisuuden naisilla, jakso- ja periodityö julkisella

sektorilla työskentelevillä.

Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla. Reilu neljännes naisista työsken-

telee työpaikalla, jossa on alle 10 työntekijää ja yhtä moni 10–29 työntekijän

työpaikalla. Yli puolet SAK:laisista naisista on ainakin melko kiinnostuneita

työpaikkansa asioista, kuten esimerkiksi tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunni-

telmista. Kiinnostus on lisääntynyt hieman vuodesta 2000. Naisista 27 prosenttia

on päässyt vuoden aikana työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen. Melko tai

erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa alle puolet naisista (46 %). Vuoteen

6 MUUTOS.LIIKE.

2000 verrattuna vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pysyneet ennallaan, mutta

heikentyneet vuoteen 1995 verrattuna, jolloin 52 prosenttia vastanneista katsoi

voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä. Naisten työlle on

ominaista runsas vuorovaikutus toisten kanssa. Vastaajista 75 prosenttia on

työssään lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Toistotyötä tekee

vähintään kolme neljäsosaa työajasta 40 prosenttia naisista, teollisuudessa puo-

let naistyöntekijöistä. Naisista reilu neljännes työskentelee niin suuren paineen

alaisena ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä.

Ammattiyhdistyksen läsnäolo SAK:laisten naisten työpaikoilla on hieman

parantunut kuluneen viiden vuoden aikana. Naisista 67 prosenttia (62 % v. 2000)

tietää, että työpaikalla on heitä edustava luottamusmies. Heikoin tilanne on

yksityisillä palvelualoilla työskentelevillä ja alle 25-vuotiailla naisilla. Yksityisten

palvelualojen naisista 57 prosentin (48 % v. 2000) työpaikalla on luottamusmies.

Nuorista naisista 45 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on luottamusmies.

Kolmannes tämän ikäisistä ei tiedä, onko työpaikalla luottamusmies.

Naiset odottavat työltä pysyvyyttä ja varmuutta: 53 prosenttia naisista arvos-

taa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi työssään. Hyvää palkkaa pitää tärkeimpänä

19 prosenttia ja työn mielenkiintoisuutta 16 prosenttia naisista. Vuoteen 2000

verrattuna työpaikan pysyvyyden merkitys on hivenen vähentynyt ja työn mie-

lenkiintoisuuden ja hyvän palkan merkitys kasvanut.

SAK:laisten naisten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat

osin melko synkkiä. Joka kolmas nainen pelkää jäävänsä työttömäksi ja hieman

useampi pelkää terveyden heikkenemistä niin, ettei enää pärjää nykyisessä työs-

sä. Työttömyyden pelko kalvaa eniten nuoria alle 25-vuotiaita naisia. Heistä 42

prosenttia pelkää jäävänsä tulevaisuudessa työttömäksi. Vastaajista 41 prosenttia

(38 % v. 2000) ilmoittaa ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla.

Aiempaa useampi voisi kuitenkin harkita työnteon lopettamista (23 % v. 2005,

16 % v. 2000).

Vakituisessa työsuhteessa olevien SAK:laisten naisten tärkeimmät syyt kuulua

ammattiliittoon ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja työntekijöiden etujen

ajaminen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat painottavat muita enemmän

työttömyysturvaa.

Kolmannes (32 %) ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöistä on naisia.

Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja

julkisella sektorilla, mutta noussut yksityisillä palvelualoilla.

Naisten osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tilaisuuksiin on

yhtä yleistä kuin vuonna 2000. Naiset osallistuvan hivenen aiempaa vähemmän

ay-liikkeen kokouksiin (19 % v. 2000, 18 % v. 2005) mutta vastaavasti hieman

aiempaa aktiivisemmin ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin (25 %

v. 2005, 23 % v. 2000).

Naiset arvioivat oman ammattiliittonsa onnistuneen edunvalvonnassa melko

hyvin. Kaksi kolmesta arvioi liiton onnistuneen vähintään melko hyvin työttö-

myyskassapalveluissa, ja yli puolet työsuojelun parantamisessa ja työaikatavoit-

teissa. Joka kolmas arvioi liiton onnistuneen hyvin taistelussa osa- ja määräai-


kaistamista vastaan. SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla naisilla kärjessä ovat

työttömyysturvan puolustaminen, taistelu työttömyyttä vastaan ja naisten ja

miesten välisten palkkaerojen tasoittaminen.

SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa

Kaksi kolmesta SAK:laisesta miehestä saa toimeentulonsa teollisuuden ja raken-

tamisen ammateista. Määrällisesti suurimmat miesten työllistäjät teollisuudessa

ovat metalli-, rakennus-, puu- ja paperiteollisuus. Joka neljäs mies työskentelee

yksityisten palvelualojen ammateissa. Yleisiä miesten töitä palvelualoilla ovat

erilaiset kuljetus-, myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä miehestä työskentelee

julkisen sektorin – pääasiassa kuntien – palveluksessa. Tyypillisiä miesten töitä

julkisella sektorilla ovat kuljetukseen ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät.

SAK:lainen mies on keskimäärin 44-vuotias. Miehistä 55 prosenttia on

käynyt ammattikoulun. Alle 35-vuotiaista miehistä ammatillinen perustutkinto

on kolmella neljästä. Ylioppilaita tämän ikäisistä on 13 prosenttia ja seitsemällä

prosentilla on vähintään opistotason tutkinto. Kolme neljästä miehestä on työssä

ja 13 prosenttia työttömänä.

Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtä tärkeitä elämänsisällön tuojia.

Työtä erittäin tärkeänä elämänsisältönä pitää 37 prosenttia miehistä. Kolme

neljästä miehestä elää parisuhteessa ja vajaalla puolella myös kumppani on

SAK:lainen. Kotona asuvia lapsia on 38 prosentilla miehistä, ja viisi prosenttia

on yksihuoltajia.

Poliittisista puolueista Sosialidemokraattien kannatus on miesten keskuudessa

suurinta: reilu neljännes (29,2 %) miehistä kannattaa SDP:tä. Vasemmistoliittoa

kannattaa 11 prosenttia ja Suomen Keskustaa 8,5 prosenttia miehistä. Kaksi kol-

mesta miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan.

Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten miesten keskimääräiset brutto ansiot ovat

2250 euroa kuukaudessa. Suurimmat ansiot ovat teollisuudessa ja pienimmät

julkisella sektorilla. Epätyypillisten työsuhteiden määrä on miehillä viidessä vuo-

dessa laskenut. Epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia miehistä (19 % v. 2000).

Miehistä 12 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja neljä prosenttia osa-

aikatyössä. Miehillä kuten naisillakin epätyypillinen työ on yleisintä nuorena:

kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten työsuhteista on epätyypillisiä.

Yli puolet (59 %) miehistä on säännöllisessä päivätyössä. Miehistä 13 prosent-

tia tekee kaksivuorotyötä ja lähes yhtä moni kolmivuorotyötä. Kolmivuorotyötä

tehdään eniten teollisuudessa. Yksityisten palvelualojen miehistä vain 41 prosent-

tia on säännöllisessä päivätyössä.

Joka neljäs SAK:lainen mies on töissä suurella yli 200 työntekijän työpaikalla.

Toisaalta pienellä alle 10 hengen työpaikalla työskentelee joka viides mies. Miehis-

tä 55 prosenttia on erittäin tai melko kiinnostunut työpaikkansa tuottavuudesta,

suunnitelmista ja muista asioista. Miehistä 29 prosenttia – aiempaa hieman

harvempi (32 % v. 2000) – on päässyt työnantajan järjestämään ammatilliseen

koulutukseen kuluneen vuoden aikana.

8 MUUTOS.LIIKE.

Vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhön pitää hyvänä puolet (51 %) mie-

histä. Toistotyötä, jossa joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään

kolme neljäsosaa työajasta, tekee joka kolmas mies. Yleisintä toistotyö on nuorilla

alle 35-vuotiailla miehillä. Heistä 41 prosenttia tekee toistotyötä vähintään kolme

neljäsosaa työajasta.

Ammattiyhdistys näkyy paremmin SAK:laisten miesten kuin naisten työ-

paikoilla. Miehistä 74 prosentilla on työpaikalla luottamusmies. Miehistä naisia

suurempi osuus arvioikin ammattiyhdistysliikkeen ja luottamusmiesten näkyvän

ja toimivan työpaikalla paljon.

Miehet odottavat naisten tapaan työltään pysyvyyttä ja varmuutta. Näin

ajattelee lähes joka toinen mies. Niiden miesten osuus, jotka nimeävät hyvän

palkan tärkeimmäksi tavoitteekseen työssä on lisääntynyt vuodesta 2000 viidellä

prosentilla 34 prosenttiin.

Miehet arvioivat tulevaisuuden näkymänsä työelämässä melko valoisiksi.

Reilu puolet (52 %) miehistä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Työttömyyttä

pelkää neljännes miehistä. Joka viides mies voisi harkita oman yrityksen perus-

tamista, ja 28 prosenttia katsoo, että voisi hyvinkin lopettaa työn teon kokonaan.

Yli 54-vuotiaista miehistä hieman yli puolet voisi harkita työnteon lopettamista

(52 %, v. 2000 60 %).

Miesten tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle on se, että järjestäytymällä

voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 43 pro-

senttia miehistä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää tärkeimpänä syynä

38 prosenttia. Ikä ja siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina-asemassa vaikuttavat

jäsenyyden syihin. Alle 35-vuotiaista miehistä puolet pitää työttömyysturvaa

tärkeimpänä syynä liittoon kuulumiselle.

Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöstä on miehiä.

Ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ainakin kerran kuluneen vuoden aikana on

osallistunut 25 prosenttia vastanneista miehistä.

Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pärjänneen etujen ajamisessa keski-

määrin melko hyvin. Kaksi kolmesta miesvastaajasta arvioi liiton onnistuneen

vähintään melko hyvin työsuojelun parantamisessa, työttömyyskassapalveluissa

ja työaikatavoitteissa. Palkkaehtojen parantamisessa liiton arvioi onnistuneen

erittäin tai melko hyvin puolet vastaajista. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpinä

tehtävinä miehet pitävät työttömyysturvan puolustamista, taistelua työttömyyttä

vastaan ja eläke- ja sosiaaliturvan puolustamista.


SAK:laiset naiset ja miehet 2005

NAISET MIEHET

Työnantaja

Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) 40 14Teollisuus, rakennusalan tai perustuotannon yritys 18 55Palvelualan yritys 30 20Muu 12 11

Koulutus

Ylioppilas 18 8Opisto- tai korkeakoulu 18 8Ammattikoulu 43 55Ammattikurssi tai oppisopimus 19 19Ei ammatillista koulutusta 18 16

Työttömänä, työvoimapoliittisessa

koulutuksessa tai työllistämistuella 17 13

Elämän sisältö (erittäin tärkeää)

Kotielämä 83 65Vapaa-ajan harrastus 67 65Työ 44 37

Bruttoansiot kokopäivätyössä (e/kk) 1 729 2 250

Epätyypilliset työsuhteet 31 14– määräaikaiset 22 12– osa-aikaiset (ml ne, joilla muu järjestely kuin kokopäiväinen tai osa-aikainen 15 4

Työaika

Säännöllinen päivätyö 55 59Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 5 52-vuorotyö 17 133-vuorotyö 8 12Muu työaika (ml. jakso- ja periodityö) 15 11

Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana 27 28

Tärkein tavoite työssä

Työpaikan pysyvyys 53 48Hyvä palkka 19 34Työn mielenkiintoisuus 16 9

Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle

Etujen ajaminen 32 42Työttömyysturva 45 38Antaa turvallisuutta elämään 17 10

10 MUUTOS.LIIKE.

Naisten ja miesten keskeiset erot

Segregaatio

Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jako on Tilastokeskuksen työolotutki-

muksen mukaan SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muilla palkansaajilla.

SAK:laisista palkansaajista vain 13 prosenttia mutta kaikista palkansaajista

22 prosenttia on tehtävissä, joita tekevät sekä naiset että miehet. Enemmistö

palkansaajista työskentelee edelleen selkeästi naisten tai miesten töissä, vaikka

segregaatio on työolotutkimuksen mukaan hieman purkautunut 2000-luvulla.

Niiden työntekijöiden osuus, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa pääosa muis-

takin työntekijöistä on samaa sukupuolta on laskenut vuodesta 1997 vuoteen

2003 kuudella prosentilla. Työmarkkinoiden kahtiajaon seurauksena naisten

ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Segregaatio

heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin.

Koulutus

Naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan. Naiset ovat miehiä

useammin ylioppilas- ja opistotason suorittaneita. Miesten koulutus painottuu

ammattikouluun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Naiset kokevat miehiä use-

ammin kuuluvansa keskiluokkaan.

Elämänsisältö

Naisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin miehille. Kuluneen viiden vuoden aikana

myös vapaa-ajan harrastukset ovat tulleet naisille hieman miehiä tärkeämmiksi.

Sukupuolten ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä: naisilla työ on tärkeällä

sijalla elämässä erityisesti 45-vuodesta eteenpäin.

Työsuhteet ja työttömyys

Naisista kolmannes, mutta miehistä vain 14 prosenttia työskentelee muussa kuin

kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Niin määrä-aikaiset kuin osa-aikaiset

työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla. Vuodesta 2000 epätyypillisten

työsuhteiden osuus työsuhteista on laskenut enemmän miehillä kuin naisilla.

Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloil-

la. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet

julkisella sektorilla. Naiset ovat miehiä useammin työttömänä kaikissa muissa

ikäluokissa kuin 15–24 -vuotiaina.

Palkat

Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten ansioista. Keskiverto

nainen ei yllä edes työuran huipulla viisikymppisenä nuorten miesten alkupalk-

kaan. Myöskään opistotason tai sitä korkeampi koulutus ei tuota naisille yhtä

suurta palkkaa kuin vailla ammatillista koulutusta olevilla miehillä on. Suurin

syy tähän on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset

työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja matalammat.

Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat

ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä.


Työpaikan koko ja luottamusmiestilanne

Naiset työskentelevät pienemmillä työpaikoilla kuin miehet. Reilu neljännes

naisista ja viidennes miehistä työskentelee alle 10 työntekijän työpaikalla. Yli 199

hengen työpaikalla työskentelee joka neljäs mies mutta vain 16 prosenttia naisista.

Työpaikan koko vaikuttaa ammattiyhdistyksen näkymiseen. Pienillä työpaikoilla

luottamusmiehiä on vähemmän kuin suurilla. Naisista 67 prosenttia ja miehistä

74 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on luottamusmies. Erityisen suuri

ero on nuorilla. Alle 25-vuotiaista naisista vain 45 prosentilla on varmuudella

työpaikalla luottamusmies. Samanikäisistä miehistä 79 prosenttia ilmoittaa, että

työpaikalla on luottamusmies.

Työn luonne ja vaikutusmahdollisuudet

Naisilla on työssään kaikilla aloilla, myös teollisuudessa, enemmän vuoro-

vaikutusta muiden ihmisten kanssa kuin miehillä. Naisten työhön liittyy yhden

ja saman työvaiheen toistamista yhä uudelleen selvästi enemmän kuin miesten

työhön. Suurimmat erot ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 49 prosenttia naisista

ja 30 prosenttia miehistä tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajasta.

Naiset kokevat työssään myös miehiä enemmän painetta. Naisista 27 prosenttia ja

miehistä 19 prosenttia työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään kolme

neljäsosaa työajasta, ettei ehdi puhua ja ajatella mitään muuta kuin työtä. Miehet

voivat vaikuttaa työhönsä enemmän kuin naiset. Vielä vuonna 1995 naisten ja

miesten vaikutusmahdollisuudet olivat yhtä hyvät.

Työn tavoitteet

Miehet pitävät hyvää palkkaa tärkeämpänä tavoitteena kuin naiset. Miehistä

34 prosenttia ja naisista 19 prosenttia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. Naiset

arvostavat hieman miehiä enemmän työpaikan pysyvyyttä ja työn mielenkiin-

toisuutta.

Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla

Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuutensa luottavaisemmin kuin naiset. Mie-

histä 52 prosenttia ja naisista 41 prosenttia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan.

Naiset pelkäävät työttömyyttä, terveyden heikkenemistä ja omien kykyjen riit-

tämättömyyttä enemmän kuin miehet. Työn lopettamishalukkuus kasvaa iän

myötä, ja on miehillä naisia suurempaa. Yli 54-vuotiaista miehistä 52 prosenttia

ja naisista 44 prosenttia olisi valmis harkitsemaan työteon lopettamista.

Ammattiliiton jäsenyys

Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perusteena työttömyysturvaa (45 %), kun

taas miehet kokevat tärkeimmäksi palkansaajien etujen ajamisen (43 %). Naisille

myös peruste ”antaa turvallisuutta elämään” on miehiä tärkeämpi (naiset: 16 %

tärkein syy, miehet 10 % tärkein syy). Naiset ovat liittyneet miehiä useammin

oma-aloitteisesti liittoon, kun taas miehille myös luottamusmiehen esitys on ollut

merkittävä tekijä liittymisessä.

12 MUUTOS.LIIKE.

Luottamushenkilöt ja osallistuminen ay-toimintaan

Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luottamustoimien haltijoista on suurem-

pi kuin heidän osuutensa jäsenistä. Naisten osuus luottamustehtäviä hoitavista

on vähentynyt hivenen vuodesta 2000. Luottamushenkilöistä 68 prosenttia on

miehiä. Varsinaisista luottamusmiehistä miehiä on 74 prosenttia, neljä pro-

senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Naispuolisten luottamusmiesten

osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla, mutta supistunut muilla aloilla.

Naisten osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on yhtä yleistä kuin vuonna

2000. Naisten osallistuminen ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ja tiedotus- ja

keskustelutilaisuuksiin on kuitenkin vähentynyt vuoteen 1995 verrattuna. Ay-

liikkeen järjestämään kokoukseen on vuoden aikana osallistunut 25 prosenttia

miehistä ja 18 prosenttia naisista. Naiset perustelevat osallistumistaan hieman

miehiä useammin sillä, että tilaisuuksista saa tietoa oikeuksistaan. Myös miehille

tiedonsaanti on tärkein osallistumissyy.

Ammattiliiton onnistuminen ja ay-liikkeen tehtävät

Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, miten oma ammattiliitto on onnistunut

etujen ajamisessa. Miehet antavat naisia paremman arvion kaikissa kysytyissä

asioissa. Ay-liikkeeltä naiset odottavat miehiä enemmän toimia pieni- ja suuri-

tuloisten sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittamiseksi.

Haasteita

Uusia keinoja palkkaerojen tasoittamiseen

Työmarkkinoiden kahtiajako tyypillisiin naisten ja miesten töihin on keskeinen

sukupuolten välisiä palkkaeroja ylläpitävä tekijä. Tulopoliittisissa sopimuksissa

harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palk-

kaerojen kasvua, mutta ei kaventamaan niitä.

SAK:laiset naiset pitävät sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamista yh-

tenä ay-liikkeen keskeisistä tehtävistä. Ay-liikkeen uskottavuuden kannalta onkin

tärkeää hakea uusia keinoja, joilla palkkaeroja saataisiin kavennettua. Uusi tasa-

arvolaki, joka edellyttää työpaikkakohtaisia palkkakartoituksia, ja mahdollistaa

töiden vaativuuden arvioinnin myös yli työehtosopimusten, tarjoaa eväitä palk-

kakuilun kaventamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että yleistyvä

tulokseen perustuva palkitseminen hyödyttää miehiä selvästi naisia enemmän.

Työmarkkinoiden kahtiajaon purkamiseksi on ollut useita projekteja, joihin

myös työmarkkinajärjestöt ovat osallistuneet. Kahtiajako on viime vuosina hie-

man purkautunut, kun osa perinteisistä miesammateista on naisistunut. Naisten

ammatit eivät kuitenkaan edelleenkään houkuttele miehiä. Naisalojen matala-

palkkaisuus on tähän yksi syy.

Pätkätöistä tullut pysyvä osa työelämää

Epätyypillisistä työsuhteista näyttää vahvasti muodostuvan nuorten naisten

tyypillisiä työsuhteita. Joillekin työntekijöille ne sopivat omaan elämäntilantee-

seen, mutta moni tekee niitä vastentahtoisesti. Pätkätyöt heikentävät nuorten

naisten työmarkkina-asemaa ja myös elämänhallintaa monella tavalla. Nuorten

naisten työuran katkonaisuus ja epävarmuus sekä heidän heikko taloudellinen


asemansa heijastuu mm. tulevaisuuden uskoon ja uskallukseen perustaa perhe.

Määräaikaiset työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön

keskimääräistä heikommiksi ja syrjäytyvät usein työpaikan henkilöstökoulu-

tuksesta. Epävarma asema työpaikalla etäännyttää myös ammattiyhdistyksestä.

Määräaikaiset työntekijät esimerkiksi osallistuvat vakituisia selvästi harvemmin

ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

Työelämän laadussa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa parannettavaa

Reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä

vaativammista työtehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella (Tilasto-

keskus, työolotutkimus 2003). Huolestuttavaa on, että töiden sisältö ei näytä

kehittyvän samaa tahtia palkansaajien koulutustason nousun kanssa. Samalla kun

SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut, myös yksitoikkoisen, ositetun

ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt SAK:laisissa töissä. Rutiininomai-

sia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein

ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus.

Työn kuormittavuus ja kiire ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuudet

omaan työhön heikentyneet SAK:laisilla palkansaajilla vuodesta 1995. Myös joh-

don saamat arviot suhtautumisessa työntekijöihin ovat huonontuneet, esimer-

kiksi vain reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että työpaikan johto arvostaa kou-

lutus- ja henkilöstösuunnittelua. Vastaavasti vaikutusmahdollisuuksiaan omiin

kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää hyvinä vain joka viides SAK:lainen.

Työelämän kielteinen kehitys saattaakin olla yksi tekijä siinä, että yhä useampi

SAK:lainen olisi valmis harkitsemaan työn teon lopettamista kokonaan.

Työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman

työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Ammattiliitoilta odotetaan myös työpaikka-

tason neuvottelu- ja toimitaoikeuksien parantamista. Työntekijöiden vaikutus- ja

osallistumismahdollisuuksien lisääminen onkin asia, jonka eteen SAK:laisen ay-

liikkeen on ponnisteltava entistä kovemmin.

Naiset mukaan ay-liikkeeseen vaikuttamaan ja päättämään

SAK:laisen ay-liikkeen suuri haaste on huolehtia siitä, että naisten osuus ay-

liikkeen luottamustehtävissä ja päätöksenteossa ei enää laske ja lähtee tulevai-

suudessa nousuun. Käynnissä oleva sukupolvenvaihdos tarjoaa tähän hyvän

tilaisuuden. Myönteinen viesti on se, että yhä useammalla naisella on työpai-

kallaan luottamusmies. Silti naiset ovat miehiä huomattavasti useammin ilman

luottamusmiestä ja tämä ero on erityisen suuri kaikkein nuorimmilla, alle

25-vuotiailla SAK:laisilla.

Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut niin teollisuu-

dessa kuin julkisella sektorilla. Ainakin teollisuudessa tämä näyttäisi olen yhtey-

dessä luottamushenkilöiden sukupolvenvaihdokseen: uusista luottamusmiehistä

aiempaa useampi on mies.

Naisten innostuminen ay-luottamustoimista edellyttää, että he kokevat toi-

minnan mielekkääksi. Onko omalla toiminnalla mahdollista vaikuttaa niihin

asioihin, jotka itse kokee tärkeäksi? On myös hyvä pohtia, onko ay-liikkeen

toimintatavoissa jotain sellaista, joka tekee miehille helpommaksi ryhtyä luot-

tamustehtäviin.

14 MUUTOS.LIIKE.

SAK:LAISET NAISET JA MIEHET

Naiset ja miehet erilaisissa töissä

Suomen kuten muidenkin Pohjoismaiden työmarkkinoille on tyypillistä voi-

makas segregoituminen, mikä tarkoittaa ammattien ja toimialojen jakautumista

selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä työmarkkinoiden voimakkaaseen

sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on se, että Suomessa kuten muissakin

Pohjoismaissa on laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia.

Työmarkkinoiden segregoituminen väheni jossain määrin 1970- ja 1980-

luvuil la, kun miesammatit muuttuivat naisvaltaisemmiksi. Naisammattien mie-

histyminen on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempää. Miehet ja naiset

valitsevat edelleen sukupuolelleen tyypillisen koulutuksen ja ammatin.

SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista naisista 72 prosenttia

on työtehtävissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät samalla työpaikalla

ovat kaikki tai ainakin enimmäkseen naisia. Vastaavasti SAK:laisista miehistä

75 prosenttia tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään miehiä. Muista

kuin SAK:laisista palkansaajista tehtävissä joissa muutkin työntekijät ovat työpai-

kalla enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta työskentelee 61 prosenttia

naisista ja 59 prosenttia miehistä. Viime vuosina segregaatio on kuitenkin hieman

purkautunut kaikilla palkansaajilla. Edellisessä työolotutkimuksessa vuodelta

1997 SAK:laisista naisista 77 prosenttia ja miehistä peräti 82 prosenttia työskenteli

tehtävissä, joissa työntekijät olivat pääasiassa samaa sukupuolta.

SAK:n kaksi suurinta jäsenliittoa ovat naisvaltaisia. Julkisen sektorin työnteki-

jöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä 71 prosenttia

on naisia, ja yksityisillä palvelualoilla työskenteleviä edustavan Palvelualojen am-

mattiliiton PAM:n jäsenistä naisia on noin 80 prosenttia. JHL aloitti toimintansa

vuoden 2006 alussa, kun Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion ja erityispalve-

lujen ammattiliito VAL sekä Valtion yhteisjärjestö VTY yhdistyivät.

SAK:laisista naisista reilu kolmannes on julkista sektoria edustavan JHL:n

jäseniä. Lähes yhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palvelualojen liittoon.

Teollisuuden ammattiliittoihin kuuluu reilu neljännes SAK:laisista naisista.

SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden liittoihin. Yksityisten

palvelualojen liittoihin on järjestäytynyt joka neljäs mies ja noin joka kymmenes

julkista sektoria edustavaan JHL:ään.

Naisten ja miesten jakautumisessa toimialoille ei ole viidessä vuodessa tapah-

tunut muutoksia. Miestyöntekijöillä on kuitenkin vuodesta 1995 lähtien ollut

siirtymää julkiselta sektorilta yksityisille palvelualoille. Viidessätoista vuodessa

teollisuuden nais- ja miestyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja yksityisten pal-

velualojen työntekijöiden määrä lisääntynyt. Miesten määrä julkisella sektorilla

on vähentynyt, naisten määrä on pysynyt ennallaan. Liitteessä raportin lopussa

on esimerkkejä eri liittojen nais- ja miesvaltaisista ammateista. (Liitetaulukko 1)


SAK:laisista ammattiliitoista tasainen sukupuolijakauma (40–60 %) on Ke-

mianliitossa, Rautatievirkamiesliitossa, Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa,

Suomen Merimies-Unionissa sekä Viestintäalan ammattiliitossa. Naisvaltaisia ovat

JHL:n ja PAM:n lisäksi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, jonka jäsenistä noin

65 prosenttia on naisia ja Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY, jonka

jäsenistä 90 prosenttia on naisia. Miesvaltaisista liitoista suurimmat ovat Metalli-

työväen Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Paperiliitto

sekä Sähköalojen ammattiliitto.

SAK:laisten naisten keski-ikä on 45 vuotta ja miesten 44 vuotta. Keski-ikä on

noussut kahdella vuodella vuodesta 2000. Yksityisten palvelualojen työntekijät,

sekä naiset että miehet, ovat keskimäärin hiukan nuorempia kuin teollisuuden ja

julkisen sektorin työntekijät. Yksityisten palvelualojen SAK:laiset naistyöntekijät

ovat keksimäärin 42-vuotiaita, miehet 43-vuotiaita. Teollisuudessa naisten keski-

ikä on 45 ja miesten 43 vuotta. Julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten

keski-ikä on naisilla 47 ja miehillä 46 vuotta. Vastaajien erilainen ikäjakauma eri

aloilla vaikuttaa jonkin verran vastauksiin.

Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin nyt ensimmäisen kerran myös onko vastaaja

syntyperäinen Suomen kansalainen, ja mikä on hänen äidinkielensä. Tämän tut-

kimuksen mukaan SAK:laisista naisista ja miehistä molemmista noin prosentti

on syntyperältään muita kuin Suomen kansalaisia, ja heidän äidinkielensä on

muu kuin suomi tai ruotsi. Tulos on vain suuntaa antava, sillä voidaan olettaa,

että huonosti Suomen kieltä taitavien kynnys vasta kyselyyn on keskimääräistä

korkeampi.

Naisten ja miesten

jakautuminen eri

toimialoille vuosina

1990, 1995, 2000 ja 2005, %

Teollisuus

Yks. palvelut

Julkinen

0 20 40 60 80 100

Miehet 1990

Miehet 1995

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1990

Naiset 1995

Naiset 2000

Naiset 2005 27 36 37

26 37 37

25 38 37

29 33 38

64 26 10

64 24 12

64 22 14

67 14 19

16 MUUTOS.LIIKE.

Koulutustaso nousee nopeasti

Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin

miehet. Tämä pätee myös SAK:laisiin palkansaajiin. SAK:laisissa ammateissa

työskentelevät naiset ovat miehiä yleisemmin suorittaneet ylioppilastutkinnon

ja opistotason tai sitä korkeamman asteen tutkinnon.

Koulutustason nopeaa nousua kuvaa hyvin se, että vuonna 1984 kaikista

SAK:laisista vailla ammatillista koulutusta oli 42 prosenttia, mutta vuonna 2005

enää 17 prosenttia. SAK:laisista naisista ammatillisen perustutkinnon on suorit-

tanut 43 prosenttia, miehistä 55 prosenttia. Naisista opisto- tai sitä korkeamman

asteen koulutus on 18 prosentilla, miehistä kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 1984

niiden SAK:laisten naisten osuus, joilla on vähintään opistotason koulutus on

kolminkertaistunut ja miehilläkin osuus on yli kaksinkertaistunut.

Koulutustason nousu näkyy erityisesti nuorten kohdalla. Alle 35-vuo tiaista

SAK:laisista naisista kaksi kolmasosaa on suorittanut ylioppilastutkinnon, mie-

histä noin neljäsosa. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on eniten yksityisillä

palvelualoilla. Paras ammatillisen koulutuksen taso on 25–34-vuotiailla naisilla

ja miehillä. Heistä 86 prosentilla on ammattikoulu- tai sitä korkeampi tutkinto.

(Liitetaulukot 2–5)

SAK:laisten peruskoulutus

sukupuolen mukaan

vuosina 1984, 1995, 2000

ja 2005, %

Kansakoulu tai vähemmän

Keski- tai peruskoulu

Ylioppilas

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 1995

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 1995

Naiset 2000

Naiset 2005 38 43 18

46 38 16

54 33 13

77 18 5

39 52 8

48 45 7

59 36 5

81 16 3


Työttömyys laskenut vain vähän

Jäsentutkimukseen vastanneista 15 prosenttia, naisista 17 ja miehistä 13 prosent-

tia, oli työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuk-

sessa kyselyajankohtana. SAK:laisten naisten ja miesten työttömyys on vähentynyt

vain prosentilla viidessä vuodessa, ja se on maan keskiarvoa korkeammalla tasolla.

Työttömyysaste (ml. työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa

olevat) oli Suomessa kyselyajankohtana noin 12 prosenttia.

SAK:laisten naisten työttömyys on korkeinta teollisuudessa. Miehiä työttö-

myys vaivaa eniten teollisuuden ohella julkisella sektorilla. Viiden vuoden takai-

seen verrattuna teollisuuden naisten työttömyys on lisääntynyt, muiden SAK:

laisten palkansaajien hieman vähentynyt.

Pahin työttömyystilanne on teollisuudessa työskentelevien naisten lisäksi yli

54-vuotiailla naisilla, joista 22 prosenttia on työttömänä. Myös miesten työttö-

myys on yleisintä ikääntyneillä. Yli 54-vuotiaiden työllisyystilanne on kuitenkin

viidessä vuodessa kohentunut nuorempia enemmän.

SAK:laisten työttömyys on pitkäkestoista, se kestää keskimäärin 12 kuukautta.

Pisimpään työttömänä ollaan yksityisillä palvelualoilla, naiset keskimäärin 13 ja

miehet 14 kuukautta. Lyhintä työttömyyden kesto on julkisella sektorilla, naisilla

keskimäärin 11 ja miehillä 10 kuukautta. Iän myötä työttömyyden kesto pitenee,

vaikka yli 54-vuotiaiden työttömyyden kesto on lähes puolittunut vuodesta

2000. Pisimpään työttömänä ovat edelleen 55-60-vuotiaat naiset ja miehet, heillä

työttömyys kestää keskimäärin 16 kuukautta. Lyhytkestoisinta työttömyys on

alle 25-vuotiailla, joilla keskimääräinen työttömyyden kesto on neljä kuukautta

(Laukkanen 2006).

Työttömät naiset ovat valikoituneet miehiä useammin työllistämistöihin

ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 49 ja miehistä 29 prosenttia on

SAK:laisten ammatillinen

koulutus sukupuolen

mukaan vuosina

1984, 1995, 2000 ja 2005, %

Ei amm.koulutusta

Amm.kurssi tai oppisop.

Ammattikoulu

Opisto tai korkeakoulu

Muu koulutus

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 1995

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 1995

Naiset 2000

Naiset 2005 17 19 43 19 2

23 22 37 16 2

26 25 29 14 6

46 24 22 5 3

16 18 55 8

20 22 49 7 2

21 25 45 6 3

40 22 33 3 2

18 MUUTOS.LIIKE.

ollut työllistettynä työllistämistuella kuluneen viiden vuoden aikana. Työvoima-

poliittisessa koulutuksessa naisista on ollut 44 prosenttia ja miehistä 36 prosent-

tia. Myös viisi vuotta sitten naiset olivat miehiä useammin työllistämistöissä ja

työvoimapoliittisessa koulutuksessa.

SAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2005

(alle 61-vuotiaat ,%)

Naiset Miehet 2000 2005 2000 2005

Työssä 67 67 75 76Äitiys-, hoito- yms. vapaalla 8 9 2 2Lomautettuna osa- tai määräaikaisesti 1 1 1 1Lomautettuna toistaiseksi 0 1 2 2Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 18 17 14 13Opiskelemassa 4 2 2 2

Eläkkeellä 2 3 4 4

Yhteensä 100 100 100 100

SAK:laisten työttömien

määrä sukupuolen

ja alan mukaan tammi-

maaliskuussa 2005, %

(mukana myös työvoima-poliittisessa koulutuksessa ja työllistämistuella työssä olevat)

Naiset

Miehet

0

5

10

15

20

25

KaikkiJulkinen sektoriYks. palvelutTeollisuus

22

1315

11

1513

17

13

SAK:laisten työttömien

määrä sukupuolen

ja iän mukaan tammi-

maaliskuussa 2005, %

Naiset

Miehet

0

5

10

15

20

25

Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.

1112

14

11

16

13

16

11

22

17 17

13


Puoliso usein SAK:lainen

SAK:laisista naisista ja miehistä kolme neljästä on naimisissa tai avoliitossa (74 %).

Osuus on sama kuin viisi vuotta sitten. Tyypillistä on, että molemmat puolisot

työskentelevät SAK:laisissa ammateissa. Naisista 52 prosentilla ja miehistä 47

prosentilla on SAK:lainen puoliso. Vuoteen 2000 verrattuna hieman useamman

SAK:laisen puoliso on kuitenkin nyt joku muu kuin SAK:laiseen ammattiliit-

toon järjestäytynyt henkilö. Miehistä joka viidennen puoliso on järjestäytynyt

STTK:laiseen tai akavalaiseen liittoon. Naisten puolisoista toimihenkilöliittoihin

on järjestäytynyt joka kymmenes. Niiden osuus, joiden puoliso on järjestäytynyt,

mutta vastaaja ei tiedä mihin, on lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. Nyt epätie-

toisia on naisista seitsemän prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia.

SAK:laisten naisten puolisot työskentelevät tyypillisesti teollisuudessa, miesten

vaimot usein kunnan palveluksessa. Naisilla 11 prosentilla puoliso on yrittäjä,

miesten puolisoista neljä prosenttia toimii yrittäjinä.

Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista ja 38 prosen-

tilla miehistä. Määrä on laskenut hieman viiden vuoden takaisesta. SAK:laisista

joka kymmenes on yksinhuoltaja: naisista 17 prosenttia ei ole avio- tai avoliitossa

mutta kotona asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Miehistä tällainen perhetilanne on

viidellä prosentilla. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on viidessä vuodessa

noussut kahdella prosentilla.

Vapaa-ajan merkitys kasvanut

SAK:laisille naisille kotielämä muodostaa keskeisimmän elämänsisällön. Miehillä

vapaa-ajan harrastukset ovat yhtä tärkeitä kuin kotielämä. Naisille harrastukset

ovat toiseksi tärkein elämän sisällön tuoja. Viiden vuoden takaiseen verrattuna

kotielämän ja harrastusten merkitys on noussut jonkin verran naisten elämässä.

Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan merkitys on lisääntynyt molemmilla sukupuo-

lilla. Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan naiset tekevät

edelleen valtaosan perheiden päivittäisistä kotitöistä, mikä vie aikaa harrastuksil-

ta. Kodin korjaustöiden lisäksi miehet osallistuvat eniten lasten kanssa olemiseen

ja heidän kuljetuksiinsa hoitoon ja kotiin.

SAK:laisten keskeinen

elämänsisältö sukupuolen

mukaan vuosina 2000 ja

2005 (pitää erittäin

tärkeänä), %

Naiset

Miehet

0

20

40

60

80

100

20052000200520002005200020052000

Kotielämä Jokin vapaa- Työ Vapaa-aika kodin ajan harrastus ulkopuolella

80

63

83

6561 63

67 65

53

43 4538

27 2529 28

20 MUUTOS.LIIKE.

Työn merkitys keskeisenä elämänsisältönä on viidessä vuodessa vähentynyt

niin SAK:laisilla naisilla kuin miehillä. Enää alle puolet naisista ja reilu kolmannes

miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä elämässään. Kymmenen vuotta sitten yli

puolet SAK:laisista piti työtä erittäin tärkeänä. Nyt näin ajattelee 40 prosenttia

vastanneista. Vuodesta 2000 työtä erittäin tärkeänä pitävien naisten osuus on

laskenut miehiä enemmän, silti naiset pitävät työtä edelleen miehiä tärkeäm-

pänä elämänsisältönä. Kaikkiaan SAK:laiset arvostavat työtä edelleen paljon:

86 prosenttia pitää työtä vähintään melko tärkeänä elämässään. Tärkeintä työ on

45–54-vuotiaille. Naisten ja miesten ero työn arvostuksessa kasvaa iän myötä.

Puolelle yli 54-vuotiaista naisista työ on erittäin tärkeää elämässä. Saman ikäisistä

miehistä työtä pitää erittäin tärkeänä vain 38 prosenttia.

Työn merkitys SAK:laisten

elämässä sukupuolen

ja iän mukaan

(pitää erittäin tärkeänä), %

Naiset

Miehet

0

10

20

30

40

50

60

Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.

27

3834 34

3835

53

41

49

38

44

37

Puoluekantaa vaikea määrittää

Poliittisista puolueista Suomen Sosialidemokraattinen puolue saa eniten

SAK:laisten kannatusta. Seuraavaksi suosituimpia ovat Vasemmistoliitto ja Suo-

men Keskusta.

Niiden SAK:laisten osuus, jotka eivät osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät,

jos eduskuntavaalit pidettäisiin kyselyajankohtana, on kasvanut viiden vuoden

takaisesta. Naisista neljännes ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi. Miehistä

epätietoisia on reilu viidennes. Epätietoisten osuus on nyt samaa tasoa kuin

kymmenen vuotta sitten.

Naiset ovat yleensä miehiin verrattuna haluttomampia ilmoittamaan poliit-

tista kantaansa. Tässä kyselyssä naisista viidennes, miehistä hieman harvempi ei

halunnut ilmoittaa poliittista kantaansa. Vuonna 2000 naisista vielä suurempi

osa, 23 prosenttia, ei halunnut vastata kysymykseen poliittisesta kannasta. Myös

miehistä oli viisi vuotta sitten hieman useampi kuin nyt haluton vastaamaan

kysymykseen.

Sosialidemokraatit saavat suurimman kannatuksen SAK:laisilta kaikissa

muissa ikäryhmissä paitsi 15–24-vuotiailta nuorilta miehiltä, joilla SDP:tä suo-

situmpia puolueita ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Vasemmistopuoluei-

den kannatus lisääntyy iän myötä. Nuoret alle 35-vuotiaat naiset kannattavat

SDP:n jälkeen seuraavaksi eniten Vihreitä ja Keskustaa, nuoret miehet taas


Keskustaa ja Vasemmistoliittoa. Alle 25-vuotiaista hieman yli puolet ei osaa sanoa

tai halua ilmoittaa, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa. Useampi kuin

joka neljäs alle 35-vuotiaista kannattaa muita kuin vasemmistopuolueita.

Julkisella sektorilla työskentelevät ilmoittavat nyt kuten viisi vuotta sitten

muita vastaajia useammin poliittisen kantansa. Vasemmistopuolueiden kanna-

tus on suurinta teollisuudessa ja julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten

keskuudessa. (Liitetaulukot 6–7)

Viiden vuoden takaiseen verrattuna Sosialidemokraattien kannatus on laske-

nut molemmilla sukupuolilla, Keskustan kannatus on noussut naisilla ja Vasem-

mistoliiton sekä Perussuomalaisten miehillä.

Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, mitä puoluetta äänestäisit? (%)

Naiset Miehet Kaikki 2000 2005 2000 2005 2000 2005Vasemmistoliitto 6,5 6,6 9,9 11,5 8,4 9,3

Suomen Sosiali-demokraattinen Puolue 32,6 26,6 33,5 29,2 33,1 28,0Vihreä Liitto 5,4 5,8 2,6 2,7 3,9 4,1Suomen Keskusta 7,1 9,1 8,3 8,5 7,8 8,8Ruotsalainen Kansanpuolue 1,4 2,7 1,5 1,9 1,4 2,1Perussuomalaiset 0,3 0,84 0,5 2,4 0,8 1,7Kristillisdemokraatit 1,5 1,4 1,0 0,9 1,3 1,2Kansallinen Kokoomus 3,6 3,5 3,0 2,4 3,3 2,9Muu puolue- tai ryhmä 0,2 0,7 1,3 1,1 0,8 0,9Ei osaa sanoa 18,8 23,6 20,5 21,1 21,5 22,2

Ei halua vastata 22,6 19,7 20,5 18,2 21,5 18,9

YHTEENSÄ 100 100 100 100 100 100

Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan

Kuusi kymmenestä SAK:laisesta katsoo kuuluvansa työväenluokkaan. Naiset

samaistuvat miehiä useammin keskiluokkaan. SAK:laisista naisista 56 prosenttia

samaistuu työväenluokkaan, ja 19 prosenttia keskiluokkaan. Miehistä työväen-

luokkaan samaistuu 66 prosenttia, ja keskiluokkaan 14 prosenttia. Vuoteen 2000

verrattuna miesten samaistuminen työväenluokkaan on vahvistunut. Niiden

osuus, jotka katsovat, etteivät kuulu mihinkään luokkaan on viidessä vuodessa

puolestaan vähentynyt. Näin on käynyt erityisesti miehillä. Muutos keskiluokkai-

seen suuntaan oli suurempaa vuodesta 1984 vuoteen 1990 kuin tämän jälkeen.

SAK:laisista entistä useampi osaa nyt myös sijoittaa itsensä johonkin luokkaan.

Tulos ei tuekaan oletusta luokkarajojen hämärtymisestä.

Eniten työväenluokkaan samaistuvia on teollisuudessa, vähiten yksityisillä

palvelualoilla. Teollisuudessa työväenluokkaan samaistuu kaksi kolmasosaa nai-

sista ja miehistä. Palvelualoilla työskentelevistä naisista noin puolet ja miehistä

hieman useampi samaistuu työväenluokkaan

22 MUUTOS.LIIKE.

Ikä vaikuttaa siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan henkilö itsensä sijoittaa. Mitä

nuorempi henkilö, sitä useammin hän ei osaa määrittää omaa yhteiskuntaluok-

kaansa. SAK:laisista 35–44-vuotiaat mieltävät muita useammin kuuluvansa kes-

kiluokkaan. Tämän ikäisissä naisissa on myös eniten niitä, jotka katsovat etteivät

kuulu mihinkään luokkaan. Nuoret alle 35-vuotiaat miehet mieltävät kuuluvansa

keskiluokkaan hieman useammin kuin tätä vanhemmat miehet. Nuoret naiset

sen sijaan samaistuvat keskiluokkaan harvemmin kuin yli 34-vuotiaat naiset.

(Liitetaulukot 8–9).

SAK:laisten

luokkasamaistuminen

sukupuolen mukaan vuosina

1984, 1990, 2000 ja 2005, %

Työväenluokka

Keskiluokka

Ei mikään

EOS

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 1990

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 1990

Naiset 2000

Naiset 2005 56 19 14 11

57 18 15 10

54 15 21 10

63 10 16 11

66 14 12 7

64 14 16 6

65 11 18 6

73 8 13 6


NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA

Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla

SAK:laiset naiset ja miehet ovat erilaisista töistä johtuen erilaisissa palkkausmuo-

doissa. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 44 prosenttia SAK:laisista

naisista ja 33 prosenttia miehistä sai vuonna 2003 kiinteää kuukausipalkkaa.

Vuoteen 1997 verrattuna naisista hieman harvemman ja miehistä hieman use-

amman palkkausmuoto oli kiinteä kuukausipalkka. Kiinteä kuukausipalkka on

yleinen palkkausmuoto naisvaltaisilla julkisten ja yksityisten palvelujen aloilla.

Sen sijaan teollisuudessa työskentelevistä miehistä ja naisista yli 80 prosenttia on

muunlaisessa palkkausmuodossa joko tuntipalkalla tai peruspalkan ja erilaisten

lisien järjestelmässä. Kiinteää kuukausipalkkaa saavien osuus teollisuudessa on

kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1997 90 prosentille teollisuudessa

työskentelevistä SAK:laisista maksettiin muuta kuin kiinteää kuukausipalkkaa.

Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut

SAK:laisten naisten palkat ovat jäsentutkimuksen mukaan kokopäivätyössä keski-

määrin 77 prosenttia miesten palkoista. Palkkaero on kymmenessä vuodessa hi-

venen kasvanut, sillä vuonna 2000 SAK:laisten naisten palkat olivat 78 prosenttia

ja vuonna 1995 79 prosenttia miesten palkoista.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan suomalaisten naisten ja miesten

palkkaerot kapenivat hieman 1990-luvun alkuvuosina, mutta lähtivät uudestaan

kasvuun talouskasvun kiihtyessä vuosikymmenen puolivälissä. Vuodesta 2000

lähtien naisten palkat ovat olleet vuosittain noin 80 prosenttia miesten palkoista

(mediaanipalkka säännöllisen työajan ansioista, Tilastokeskuksen tulonjakoti-

lasto).

Jäsentutkimukseen talvella 2005 vastanneiden SAK:laisten naisten keskimää-

räiset bruttoansiot vakituisessa kokopäivätyössä olivat oman ilmoituksen mukaan

1 729 euroa ja miesten 2 250 euroa kuukaudessa. Jäsentutkimuksen antamat palk-

katiedot eivät ole yhtä täsmällisiä kuin viralliset palkkatilastojen antamat tiedot.

Eri alojen palkkatilastoista on vaikea koota tietoja SAK:laisten keskimääräisistä

ansioista, koska laskentaperusteet ovat eri aloilla ja tilastoissa erilaiset.

Vakituista kokopäivätyötä tekevien bruttoansiot (e/kk) sukupuolen mukaan

talvella 2005 ja naisten ja miesten palkkaerot (%)

Naiset % miesten palkoista MiehetTeollisuus 1 817 79 2 313Yksit. palvelut 1 717 81 2 130

Julkinen sektori 1 603 80 2 096

Kaikki 1 729 77 2 250

Naisten ja miesten palkkaerot kasvavat tulojen kasvaessa. Naiset ansaitsevat

kuitenkin kaikilla tulotasoilla keskimäärin miehiä vähemmän. Pienipalkkaisin

viidennes SAK:laisista kokopäivätyötä tekevistä naisista ansaitsee keskimäärin

24 MUUTOS.LIIKE.

1 340 euroa kuukaudessa, pienipalkkaisin viidennes miehistä keskimäärin 1 700

euroa kuukaudessa.

Miesten ja naisten palkkojen välinen ero on tässä ryhmässä 79 prosenttia.

Suurituloisin viidennes SAK:laisia naisia ansaitsee keskimäärin 2 000 euroa kuu-

kaudessa, miehet 2 600 euroa. Palkkaero tällä suurituloisimmalla viidenneksellä

on 77 prosenttia.

Vakituista kokopäivätyötä

tekevien kuukausiansiot

sukupuolen mukaan

(20 = pienituloisimman viidenneksen yläraja, 80 = suurituloisimman viidenneksen alaraja, e/kk)

Naiset

Miehet

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

80604020

1340

17001500

2000

1700

22002000

2600

Tulonjakotilaston mukaan SAK:laisten naisten ja miesten palkkaerot ovat

edelleen muita henkilöstöryhmiä pienemmät (laskettuna veronalaisista ansiois-

ta). SAK:laisilla ja STTK:laisilla palkansaajilla sukupuolten välinen palkkaero on

tulonjakotilaston mukaan pysynyt vuodesta 1998 lähes ennallaan, mutta akava-

laisilla palkansaajilla se on hivenen kaventunut. Suurin sukupuolten välinen palk-

kaero on edelleen akavalaisilla työntekijöillä. Tätä selittää se, että akateemisesti

koulutettujen naisten enemmistö työskentelee julkisella sektorilla, mutta miehistä

valtaosa paremmin palkatulla yksityisellä sektorilla. Lisäksi miehet ovat naisia

useammin johtotehtävissä.

Kokopäivätoimisten palkansaajien bruttovuosiansiot keskusjärjestöittäin

sukupuolen mukaan vuonna 2003 (e/vuosi veronalainen ansio poistettuna

työsuhdeoptiot).

Naiset % miesten Miehet Kaikki palkoistaSAK 22 698 77,3 29 356 26 548STTK 26 146 73,1 35 756 29 750

Akava 35 775 72,1 49 641 42 555

Kaikki 27 109 77 35 200 31 381

Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2003

SAK:laisilla naisilla ja miehillä on korkeimmat ansiot ja myös suurin keski-

näinen palkkaero toimialoista teollisuudessa. Alojen sisällä naisten ja miesten

palkkaero on pienempi kuin kaikkien SAK:laisten naisten ja miesten keskimäärin.

Tämä johtuu siitä, että enemmistö miehistä työskentelee teollisuuden hyväpalk-


kaisissa ammateissa, naisten enemmistö puolestaan julkisilla ja yksityisillä palve-

lualoilla, joissa ansiot ovat pienempiä kuin teollisuuden naisilla.

Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten naisten ja miesten palkka-

ero toimialoittain vuosina 2000 ja 2005 (% bruttoansiot vuodessa).

Naisten palkat % miesten palkoista 2000 2005Teollisuus 78 79Yksityiset palvelut 80 81

Julkinen sektori 81 80

Kaikki 78 77

SAK:laisten ansiot ovat suurimmillaan 45–54-vuotiaana. Tässä ikäryhmässä

naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat myös suurimmat. Kun tarkastellaan

keskimääräisiä ansioita, keski-ikäisten naisten ”huippupalkatkin” ovat pienempiä

kuin nuorten miesten lähtöpalkat. Näin tarkasteltuna ero miesten hyväksi on

bruttopalkassa kuukaudessa keskimäärin 313 euroa. Naisten palkkahaitari eri

ikäryhmissä on myös miehiä kapeampi, pienimmän ja suurimman keskipalkan

ero on naisilla noin 140 euroa. Miesten palkkahaitari on noin 250 euroa.

Naiset eivät saavuta miesten palkkatasoa edes korkeammalla koulutuksella.

Ilman ammatillista koulutusta oleva mies ansaitsee keskimäärin 150 euroa

enemmän kuin opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Palkkaero

on näin tarkasteltuna kuitenkin kaventunut vuoteen 2000 verrattuna, jolloin ero

oli noin 266 euroa (1 600 mk).

Suurin syy koulutettujen naisten vähemmän koulutettuja miehiä pienempiin

palkkoihin on naisten ja miesten työskentely eri toimialoilla. Koulutetuimmat

SAK:laiset naiset työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja

matalammat. SAK:laisissa ammateissa koulutason nousu ei useinkaan merkitse

suuria palkankorotuksia. Ammatillisen koulutuksen tuoma palkkaero on suu-

rimmillaan noin 220 euroa. Ero on kuitenkin kasvanut viiden vuoden takaisesta,

jolloin se oli noin 117 euroa (700 mk).

Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot

e/kk sukupuolen ja iän mukaan

Ikä Naiset % miesten palkoista Miehet

15–24 1 340 64* 2 09425–34 1 638 79 2 07335–44 1 768 77 2 30845–54 1 781 76 2 351

55–60 1 719 77 2 241Kaikki 1 729 77 2 250

*Vakituista kokopäivätyötä tekevien 15–24-vuotiaiden naisten määrä on otok-

sessa niin pieni, että tulosta ei voi pitää tilastollisesti luotettavana.

26 MUUTOS.LIIKE.

Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot

e/kk sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaan

Koulutus Naiset % miesten palkoista Miehet

Ei ammatillista koulutusta 1 766 83 2 122Ammattikurssi tai oppisopimus 1 646 77 2 139Ammatillinen koulutus 1 693 73 2 325Opisto, ammattikorkea tai korkeakoulu 1 971 84 2 356

Muu 1 716 78 2 201

Kaikki 1 727 77 2 251

Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä palkkaansa. Tilastokeskuksen työolo-

tutkimuksen mukaan liian matalana palkkansa pitää 61 prosenttia SAK:laisista

naisista ja 54 prosenttia miehistä. Vuoteen 1997 verrattuna tyytymättömyys

palkkaan on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla.

Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja

Tulospalkkiot kasvattavat naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Tulospalk kiot

ovat yleistyneet etenkin miesvaltaisessa teollisuudessa. Naisille tyypillisissä yk-

sityisen ja julkisen sektorin palvelutöissä tulokseen sidottu palkitseminen on

harvinaisempaa. SAK:n vuoden 2004 luottamusmieskyselyn mukaan 34 pro-

sentilla SAK:laisista työpaikoista oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Tulos on

samansuuntainen Tilastokeskuksen työolotutkimuksen kanssa. Sen mukaan

vuonna 2003 tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä 28 prosentilla SAK:laisten

naisten työpaikoista ja 34 prosentilla miesten työpaikoista. Eniten tulospalkkio-

järjestelmiä oli teollisuudessa, jossa noin puolella SAK:laisista oli työpaikalla

tällainen järjestelmä. Palvelualoilla osuus oli 28 prosenttia ja julkisella sektorilla

10 prosenttia. Työolotutkimuksen mukaan tulospalkkiojärjestelmät ovat selvästi

useammin käytössä miesten (42 %) kuin naisten (23 %) työpaikoilla.

Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin nai-

sille maksettavat. Tämä pätee niin SAK:laisiin kuin muihin palkansaajiin. Kaikista

palkansaajista SAK:laisten naisten saamat palkkiot ovat pienimpiä. SAK:laisista

tulospalkkiojärjestelmien piirissä olevista naisista kaksi kolmasosaa sai vuon-

na 2002 alle 500 euroa vuodessa, SAK:laisista miehistä alle 500 euroa sai reilu

kolmannes. Yli tuhat euroa vuodessa tulospalkkioita sai SAK:laisista naisista 17

prosenttia, miehistä 26 prosenttia. SAK:laisten saamat tulospalkkiot ovat kaikilla

toimialoilla keskimäärin pienempiä kuin kaikkien alan palkansaajien (Tilastokes-

kus, työolotutkimus 2003).

Paljonko saanut

tulospalkkioita

vuonna 2002, %

(sak:laiset palkansaajat)

alle 500 euroa

500–1 000 euroa

yli 1 000 euroa

0 20 40 60 80 100

Kaikki

Miehet

Naiset 64 18 18

39 35 26

52 26 22


Epätyypillisten työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille

Epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten

keskuudessa enää 2000-luvulla lisääntynyt. SAK:laisista noin neljännes työsken-

telee osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai erikseen työhön kutsut-

tavana. Naisille näistä ns. epätyypillistä työsuhteista on tullut jo varsin tyypillisiä.

Naisista 31 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia työskentelee tällaisissa töissä.

Vuoteen 2000 verrattuna epätyypilliset työsuhteet ovat vähentyneet molemmilla

sukupuolilla, miehillä hieman naisia enemmän.

Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät erittäin nopeasti 1990-luvun loppupuolel-

la. Vuonna 1995 naisista vain joka viides ja miehistä joka kymmenes työskenteli

muissa kuin kokopäiväisissä vakinaisissa työsuhteissa. Yleisimpiä epätyypilliset

työsuhteet ovat yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla työskentelevillä

naisilla sekä nuorilla, alle 25-vuotiailla työntekijöillä. Vielä 25–34-vuotiaiden

naistenkin työsuhteista 40 prosenttia on epätyypillisiä. Tämän ikäisillä miehillä

epätyypillisyys on huomattavasti harvinaisempaa.

Epätyypillisissä työsuhteissa

työskentelevät SAK:laiset

(osa-aikaiset ja määräaikai-

set, %) sukupuolen ja alan

mukaan vuosina 1995, 2000

ja 2005

1995

2000

20050

10

20

30

40

KaikkiTeollisuusYksit. palvelut

JulkinenNaisetMiehet

10

19

14

19

35

31

13

30

22 21

34

27

10

19 18

14

2623

Epätyypillisissä työsuhteissa

työskentelevät SAK:laiset

sukupuolen ja iän mukaan

(osa-aikaiset, määrä-

aikaiset), %

Naiset

Miehet

0

10

20

30

40

50

60

70

Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.

65

3540

17

32

13

23

12

25

12

31

14

28 MUUTOS.LIIKE.

Epätyypillisten työsuhteiden taustalla on työnantajien vaatima työvoiman

joustavuus. Määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä sekä vuokratyönte-

kijöistä ja erikseen töihin kutsuttavista on tullut ns. marginaalityövoimaa, jota

käytetään mm. tasaaman kysynnän vaihteluja. Erityisesti SAK:laiset naiset ovat

usein työnantajien tarpeiden mukaan joustavaa marginaalityövoimaa.

Useimmat työntekijät tekevät epätyypillistä työtä vastoin tahtoaan, vaikka

ne joissakin tilanteissa lisäävätkin työntekijöiden vaihtoehtoja työmarkkinoilla

ja sopivat joihinkin elämäntilanteisiin (Tilastokeskus, työolotutkimus 2003).

Työolotutkimuksen mukaan neljä viidestä määräaikaisesta palkansaajasta kertoo

työskentelevänsä määräaikaisessa työsuhteessa koska ei ole löytänyt vakinaista

työtä. Omasta halustaan määräaikaisena työskenteleviä on muita enemmän

nuorimpien määräaikaisten joukossa. Osa-aikatyötä tekevistä nuoret ilmoittavat

pääasialliseksi syyksi opiskelun, vanhemmilla ikäryhmillä syynä on osa-aikaeläke.

Keskimmäiset ikäryhmät sen sijaan tekevät osa-aikayötä lähinnä siksi, että eivät

ole löytäneet kokoaikatyötä.

Epätyypillisistä työsuhteista eniten ovat lisääntyneet määräaikaiset työsuhteet.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien osuus on kuitenkin pudonnut

viidessä vuodessa. SAK:laisista naisista 22 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on

määräaikaisia. Vuonna 2000 SAK:laisista naisista määräaikaisia oli 25 prosenttia

ja miehistä 17 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kaikista palkansaajista oli

vuonna 2003 määräaikaisessa työsuhteessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 11

prosenttia. Määräaikaisuus on siis yleisempää SAK:laisilla kuin muilla palkan-

saajilla. Naiset ovat edelleen kaikilla SAK:laisilla aloilla miehiä selvästi useammin

määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat miehillä myös vähentyneet naisia

enemmän viidessä vuodessa. Eniten määräaikaisia, sekä miehiä että naisia, on

julkisella sektorilla, vaikka etenkin julkisella sektorilla työskentelevien miesten

työsuhteista harvempi kuin vuonna 2000 on nyt määräaikainen. Nuorista alle

25-vuotiaista SAK:laisista naisista lähes puolet on määräaikaisessa työsuhteessa.

Samanikäisistä miehistä määräaikaisena työskentelee vajaa kolmannes.

Määräaikaiset työsuhteet

sukupuolen ja alan mukaan

vuosina 2000 ja 2005, %

Naiset

Miehet

20

16

22

12

24

14

20

11

29

2423

15

25

17

22

12

0

5

10

15

20

25

30

20052000200520002005200020052000Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki


Osa-aikaisissa työsuhteissa (alle 30 tuntia viikossa) työskentelevät enimmäk-

seen naiset. Naisten osa-aikaisuus lisääntyi viime vuosikymmenellä yksityisillä

palvelualoilla ja teollisuudessa. Kuluneen viiden vuoden aikana SAK:laisten osa-

aikatyötä tekevien naisten ja miesten määrä on hieman vähentynyt. Naisista 13

prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia on osa-aikaisia. Vastaavasti kaikista palkan-

saajista oli vuonna 2003 osa-aikatyössä 13 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia

miehistä. Osa-aika työtä tehdään Suomessa vähemmän kuin muissa EU-maissa

keskimäärin (European Labour Force Survey).

Tyypillinen osa-aikainen on nuori opiskelija, joka ei ole järjestäytynyt mi-

hinkään ammattiliittoon. Vähittäiskaupassa enemmistö naistyöntekijöistä ikään

katsomatta tekee lyhyempää työaikaa kuin 30 tuntia viikossa. Kokopäiväisten ja

osa-aikaisten työsuhteiden lisäksi on myös muita työaikajärjestelyjä, esimerkiksi

erikseen työhön kutsuminen. Tällaisissa työsuhteissa on SAK:laisista naisista kol-

me prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna 2000.

Osa-aikatyötä tekevät

sukupuolen ja alan mukaan

vuosina 2000 ja 2005

(mukana myös ne,

joilla jokin muu järjestely

kuin kokopäiväinen tai

osa-aikainen, %)

Naiset

Miehet

6

3

13

2

24

10

20

8 8 89

5

19

5

15

4

0

5

10

15

20

25

30

35

20052000200520002005200020052000

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki

32

26

Työajat monimuotoistuneet

SAK:laisten työaikamuodot ovat muuttuneet voimakkaasti 20 vuodessa. Sään-

nöllistä päivätyötä tekevien määrä on vähentynyt ja enää reilu puolet (57 %)

SAK:laisista on päivätyössä. Naisilla on yleistynyt vuorotyö, miehillä ilta-, yö- ja

aamutyö. Osa-aikatyötä tekevien työajat ovat moninaisemmat kuin kokopäivä-

työtä tekevillä. SAK:laisista naisista päivätyötä tekee 55 prosenttia ja miehistä

hieman useampi. Vuodesta 2000 2-vuorotyön (esim. aamu- ja iltavuoro) sekä

poikkeavien, erikseen määrittelemättömien työaikamuotojen osuus on lisäänty-

nyt naisilla. Poikkeavia työaikamuotoja on runsaasti esimerkiksi kuljetusalalla,

mikä näkyy siinä, että yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä miehistä 16 pro-

senttia tekee jakso- tai periodityötä ja 12 prosenttia on ”muun” työaikajärjestelyn

piirissä. Jakso- ja periodityö on yleistä myös julkisella sektorilla työskentelevillä

naisilla (14 %). Työaikojen moninaistumisessa näkyvät työantajien joustotarpeet

samaan tapaan kuin epätyypillisissä työsuhteissa.

30 MUUTOS.LIIKE.

Yleisintä päivätyö on julkisella sektorilla, harvinaisinta yksityisillä palvelu-

aloilla. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisilla on vaihtelevammat työajat

kuin miehillä. Sen sijaan yksityisten palvelualojen miehistä enemmistö tekee

muuta kuin säännöllistä päivätyötä.

Etätyö on edelleen harvinaista SAK:laisten piirissä. Vain reilu prosentti työs-

säkäyvistä naisista ja kolme prosenttia miehistä tekee etätyötä. Etätyötä tekevien

miesten määrä on noussut prosentilla vuoteen 2000 verrattuna. Etätyö on ky-

selyssä määritelty ajasta ja paikasta riippumattomaksi työksi. Noin viidennes

SAK:laisista naisista ja hieman harvempi mies olisi kiinnostunut tekemään etä-

työtä. Kiinnostus tehdä etätyötä on hieman laskenut viiden vuoden takaisesta.

Kiinnostuneimpia etätyöstä ovat nuoret alle 35-vuotiaat naiset, joista kolmannes

voisi harkita etätyötä. Julkisella sektorilla työskentelevistä miehistä 27 prosenttia

ja palvelualojen naisista 25 prosenttia on kiinnostunut etätyön tekemisestä.

Työaikamuoto

sukupuolen mukaan

vuosina 1984 ja 2005, %

Päivätyö

Ilta-, yö-, aamutyö

2-vuorotyö

3-vuorotyö

Muu, ml. jakso-

ja periodityö

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 2005 55 5 17 8 15

69 5 16 4 6

59 5 13 12 11

72 1 12 10 5

Työaikamuoto

sukupuolen

ja alan mukaan

vuonna 2005, %

Päivätyö

Ilta-, yö-, aamutyö

2-vuorotyö

3-vuorotyö

Jakso- ja periodityö

Muu

0 20 40 60 80 100

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset 54 3 21 14 2 6

64 3 13 15 1 4

49 7 22 6 4 12

41 11 13 7 16 12

63 4 9 6 14 4

66 3 8 7 10 6

55 5 17 8 7 8

59 5 13 12 5 6

Teollisuus

Yks. palvelut

Julkinen

Kaikki


Miehet tekevät naisia enemmän ylitöitä. Tilastokeskuksen työolotutkimuk-

sen mukaan ylitöitä, joista saa korvauksen, teki vuonna 2003 ainakin joskus 74

prosenttia SAK:laisista naisista ja 78 prosenttia miehistä. Vuoteen 1997 verrat-

tuna yhä useampi nainen tekee korvausta vastaan ylitöitä, miehistä puolestaan

hieman aiempaa harvempi. Ylitöitä, joista ei maketa korvausta teki naisista 20

prosenttia, miehistä 17 prosenttia. Ilman korvausta ylitöitä tekevien määrä on

laskenut naisilla kahdella prosentilla mutta noussut miehillä yhdellä prosentilla

vuodesta 1997 vuoteen 2003. Eniten ilman korvausta ylitöitä tekevät SAK:laisista

palvelualoilla työskentelevät naiset (29 %). Työsopimuslain mukaan ylitöitä ei

saa teettää ilman korvausta.

Varsinaisen päätyön lisäksi seitsemän prosenttia miehistä ja viisi prosenttia

naisista tekee muuta ansiotyötä. Vuoteen 2000 verrattuna naiset ovat hivenen

lisänneet lisätyön tekemistä. Lisätyötä tekevistä naisista ja miehistä valtaosa

tekee sitä toisen työnantajan palveluksessa (naiset 60 %, miehet 55 %). Lisätyötä

tekevistä miehistä 12 prosenttia toimii maatalousyrittäjinä, kun vielä vuonna

2000 maatalousyrittäjinä toimi 22 prosenttia miehistä. Lisätyötä tekevistä naisis-

ta sen sijaan aiempaa useampi toimii maatalousyrittäjänä. Maatalousyrittäjinä

toimivien naisten osuus on nyt kahdeksan prosenttia. Muuna yrittäjänä toimii

28 prosenttia lisätöitä tekevistä miehistä ja 22 prosenttia naisista. Erityisesti

naisyrittäjien määrä on lisätyön tekijöistä noussut viidessä vuodessa, sillä vuon-

na 2000 naisista vain 13 prosenttia toimi päätyön ohella muina yrittäjinä kuin

maatalousyrittäjinä. Miehissäkin muiden yrittäjien osuus on noussut viidessä

vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin.

Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet

Kunnat ovat edelleen SAK:laisten naisten suurimpia työnantajia. Naisista 34

prosenttia on kunnan palveluksessa. Näin oli jäsentutkimuksissa myös viisi ja

kymmenen vuotta sitten. Yksityiset palvelualan yritykset työllistävät kuitenkin

yhä useamman SAK:laisen naisen ja miehen. Naisista 30 prosenttia on töis-

sä palvelualan yrityksessä. Teollisuus työllistää vajaan viidenneksen naisista.

SAK:laisista miehistä teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksessä

työskentelee yli puolet, hieman useampi kuin viisi vuotta sitten. Miehistä viiden-

nes työskentelee palvelualan yrityksissä ja joka kymmenes kuntien palveluksessa.

Työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluksessa työskentelee noin prosentti

SAK:laisista miehistä.

Puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikoilla (57 % naisista,

44 % miehistä). Työpaikalla tarkoitetaan yhtä yksikköä, esimerkiksi tehdasta,

virastoa, myymälää tai rakennustyömaata ja siellä koko henkilökunnan määrää.

Pienet työpaikat ovat vuodesta 1984 lähtien hieman lisääntyneet. Vuoteen 2000

verrattuna hieman harvempi SAK:lainen työskentelee kuitenkin nyt alle 10

hengen työpaikalla, mutta hieman useampi työpaikalla, jossa on 10–29 työn-

tekijää. Naisten työpaikat ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten. Naisista

18 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on korkeintaan viisi henkilöä. Mie-

histä näin pienillä työpaikoilla työskentelee 12 prosenttia. Palvelualojen naisista

32 MUUTOS.LIIKE.

huomattavasti keskimääräistä useampi, 24 prosenttia, työskentelee alle kuuden

työntekijän työpaikalla. Palvelualojen miehistä näin pienellä työpaikalla työsken-

telee 14 prosenttia. Viisi vuotta sitten palvelualojen SAK:laisista työntekijöistä

hieman nykyistä useampi työskenteli alle kuuden hengen työpaikalla.

Suurilla yli 200 työntekijän työpaikoilla työskentelee joka kuudes SAK:lainen

nainen ja lähes joka neljäs mies. Suuret työyksiköt ovat yleisimpiä teollisuudessa:

teollisuudessa työskentelevistä naisista 32 prosenttia ja miehistä 27 prosenttia on

töissä yli 200 hengen työpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna isoilla yli 200 hengen

teollisuuden työpaikoilla työskentelevien naisten ja miesten osuus on vähentynyt.

(Liitetaulukko 10).

SAK:laisten työnantajat sukupuolen mukaan (%)

Naiset Miehet KaikkiKunta tai kuntayhtymä 34 8 19Valtion virasto tai laitos 4 3 3Valtion tai kunnan liikelaitos 2 3 3

Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yritys 18 55 37Palvelualan yritys 30 20 25Säätiö, yhdistys 4 1 3Työllistää itse itsensä 0 0 0Työvoimaa vuokraava yritys 0 1 1

Muu työnantaja 8 9 9

Yhteensä 100 100 100

Minkä kokoisella

työpaikalla työskentelee, %

1–5 hlöä

6–9 hlöä

10–19 hlöä

20–29 hlöä

30–99 hlöä

100–199 hlöä

200–499 hlöä

yli 500 hlöä

0 20 40 60 80 100

Kaikki

Mies

Nainen 18 10 16 13 19 8 9 7

12 9 13 10 21 12 10 13

15 10 14 11 20 10 10 10


Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt

SAK:laisten naisten kiinnostus oman työpaikan asioihin kuten tuottavuuteen,

kannattavuuteen tai suunnitelmiin on lisääntynyt viidessä vuodessa, miesten

pysynyt ennallaan. SAK:laisista yli puolet (56 % naiset, 55 % miehet) on kiin-

nostunut työpaikan asioista. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna kiinnostus

työpaikan asioihin on kuitenkin laskenut molemmilla sukupuolilla. Naisista ja

miehistä 18 prosenttia ilmoittaa nyt olevansa erittäin kiinnostuneita työpaikan

asioista, ja reilu kolmannes molemmista sukupuolista (37 %) on melko kiin-

nostuneita. Kiinnostuksen vähentyminen vuosien 1995–2000 välillä selittynee

ainakin osittain pätkätöiden voimakkaalla lisääntymisellä.

Viisi vuotta sitten miehet olivat hieman naisia kiinnostuneempia työpai-

kan asioista, nyt sukupuolet ovat yhtä kiinnostuneita. Kiinnostuneimpia ovat

palvelualalla työskentelevät naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät miehet.

Alle 25-vuotiaat naiset ovat vähiten kiinnostuneita työpaikan asioista. Tämä on

ymmärrettävää, sillä heistä noin kaksi kolmasosaa työskentelee epätyypillisissä

työsuhteissa.

Johdon työntekijöitä kohtaan osoittama arvostus ja kiinnostus lisää työn-

tekijöiden kiinnostusta työpaikan asioista. Työpaikoilla, joissa johto arvostaa

työntekijöitä paljon tai melko paljon SAK:laisista 37 prosenttia ilmoittaa olevansa

erittäin kiinnostuneita ja 45 prosenttia jonkin verran kiinnostuneita työpaikan

asioista, ei lainkaan kiinnostuneita on kuusi prosenttia. Niillä työpaikoilla, joissa

työntekijät kokevat, että johto ei lainkaan arvosta työntekijöitä, vain 17 prosent-

tia työntekijöistä on vähintään melko kiinnostuneita työpaikan asioista ja 40

prosenttia ilmoittaa, että he eivät ole lainkaan kiinnostuneita. Naisilla johdon

arvostus lisää kiinnostusta työpaikan asioihin jonkin verran miehiä enemmän,

ja johdon kylmäkiskoinen suhtautuminen myös vähentää naisten kiinnostusta

hivenen miehiä enemmän. (Liitetaulukko 11).

Kiinnostus työpaikan asioihin sukupuolen ja iän mukaan vuosina 2000 ja

2005 (erittäin tai melko kiinnostuneet, %)

Naiset Miehet Kaikki SAK:laisetIkä 2000 2005 2000 2005 2000 200515–24 49 31 46 50 48 4125–34 55 55 54 52 55 5435–44 56 60 57 59 57 6045–54 52 56 59 57 56 57

55–60 50 57 52 54 51 54

Kaikki 53 56 56 55 54 55

34 MUUTOS.LIIKE.

Arviot johdosta yhä kriittisempiä

SAK:laisten arviot johdon suhtautumisesta työntekijöihin ovat viiden vuoden ta-

kaiseen verrattuna heikentyneet. Trendi on ollut laskeva vuodesta 1995. Naisista ja

miehistä vajaa kolmannes arvioi, että työnantaja arvostaa paljon tai melko paljon

työntekijöitä. Vain reilu puolet katsoo, että johto luottaa alaisiinsa. Koulutus- ja

henkilöstösuunnittelu ei myöskään saa työntekijöiltä hyvää arvosanaa. Naisista

vajaa kolmannes ja miehistä vain joka neljäs katsoo, että johto arvostaa tällaista

suunnittelua. Huonoimman arvosanan saa johdon huolehtiminen työntekijöiden

kehittymismahdollisuuksista. Vain viidennes SAK:laisista katsoo, että johto huo-

lehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Kuusi kymmenestä arvioi, että johto

asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Miesten arviot työpaikan johdosta ovat

kaikissa kysytyissä asioissa naisia kriittisempiä.

Eniten johdon saamat arviot ovat laskeneet toimialoista teollisuudessa. Teol-

lisuudessa työskentelevistä naisista ja miehistä vain neljännes arvioi, että johto

arvostaa työntekijöitä. Väittämään johto huolehtii hyvin kehittymismahdol-

lisuuksista työssä yhtyy vain 15 prosenttia teollisuuden naisista. Teollisuuden

työntekijöistä 67 prosenttia katsoo, että johto asettaa tehokkuuden kaiken muun

edelle. (Liitetaulukko 12)

Tilastokeskuksen työolotutkimukseen mukaan suomalaiset saavat tietoa työ-

tään koskevista muutoksista selvästi heikommin kuin aikaisemmin. Vuonna 1997

vielä 41 prosenttia palkansaajista kertoi saavansa tietoa muutoksista jo niiden

suunnitteluvaiheessa, vuoden 2003 lopulla suunnitteluvaiheessa tietoa saavien

osuus oli enää 34 prosenttia.

Työpaikan johdon asenteet vastaajan sukupuolen sekä kaikkien SAK:laisten

mukaan vuosina 2000 ja 2005 (paljon tai melko paljon vastanneet, %)

Naiset Miehet Kaikki 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Arvostaa työntekijöitä 34 30 34 29 34 30Luottaa alaisiinsa 63 59 60 55 62 57

Huolehtii kehittymis-mahdollisuuksista 24 22 22 19 23 21

Arvostaa koulutus- jahenkilöstösuunnittelua 36 30 30 25 33 27Arvostaa työpaikan viihtyisyyttä 36 30 30 25 33 27Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 57 56 63 64 60 60


Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa

SAK:laisista reilu neljännes on vuoden aikana osallistunut työnantajan järjestä-

mään ammatilliseen koulutukseen (28 %). Viidessä vuodessa koulutukseen pää-

syssä ei naisilla ole tapahtunut muutosta, mutta miehistä hieman aiempaa har-

vempi on osallistunut työnantajan kustantamaan lisäkoulutukseen. Viidessätoista

vuodessa koulutukseen päässeiden osuus on kasvanut molemmilla sukupuolilla.

Kaikista palkansaajista hieman yli puolet (53 % Tilastokeskus työolotutkimus)

oli vuonna 2003 osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen. Määrä on

siis selkeästi suurempi kuin SAK:laisilla työntekijöillä keskimäärin.

Lisäkoulutusta saavat yleensä ne, joilla on hyvä pohjakoulutus jo ennestään.

Tämä pätee myös SAK:laisiin. Koulutuspäivien määrä lisääntyy ammatillisen

koulutuksen myötä. Vailla ammatillista koulutusta olevat naiset ja miehet oli-

vat ammatillisessa lisäkoulutuksessa keskimäärin päivän vuodessa. Opisto- tai

korkeakoulutason tutkinnon suorittaneilla naisilla ja miehillä koulutuspäiviä

oli keskimäärin 2,5 päivää vuodessa. Kokopäivätyössä olevat saavat koulutusta

enemmän kuin epätyypillisessä työsuhteessa olevat. SAK:laisten saaman työn-

antajan järjestämän koulutuksen kesto on lyhyttä. Keskimäärin koulutuksessa

ollaan 1,5 päivää vuodessa.

Vielä viisi vuotta sitten miehet pääsivät naisia useammin koulutukseen, nyt

ero on tasoittunut. Ikävä kyllä tasoittuminen ei ole tapahtunut niin, että naisten

koulutukseen pääsy olisi lisääntynyt, vaan siten, että miesten lisäkoulutukseen

pääsy on heikentynyt. Niiden miesten osuus, jotka ovat olleet pitemmässä yli

kaksi päivää kestäneessä koulutuksessa on vähentynyt vuoteen 2000 verrattuna.

Osallistuminen työnantajan

järjestämään ammatilliseen

koulutukseen kuluneen

12 kk:n aikana sukupuolen

mukaan vuosina

2000 ja 2005, %

Ei osallistunut

1–2 päivää

3–5 päivää

6–10 päivää

yli 10 päivää0 20 40 60 80 100

Kaikki 2000

Kaikki 2005

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 2000

Naiset 2005 73 14 8 3 2

72 14 9 4 2

68 14 10 5 3

72 14 9 3 1

70 14 9 4 3

73 14 7 4 2

Atk-tekniikkaan perustuvien laitteiden käyttö on SAK:laisten keskuudessa

jatkanut yleistymistään. Viidessä vuodessa käyttö on lisääntynyt naisilla kahdek-

salla ja miehillä kymmenellä prosentilla. Laite voi olla mikrotietokoneen lisäksi

esimerkiksi tietokoneeseen yhdistetty kassa tai ohjelmoitava työstökone. Naisista

ja miehistä molemmista jo yli puolet (52 %) ilmoittaa työssään käyttävänsä atk-

pohjaisia laitteita. Eniten tällaisia laitteita käyttävät palvelualojen naiset (70 %),

vähiten julkisella sektorilla työskentelevät naiset (38 %). Miehistä eri toimialoilla

atk-laitteita käyttää 49–58 prosenttia.

36 MUUTOS.LIIKE.

Vuorovaikutus työssä lisääntynyt

Naisten työssä on perinteisesti miehiä enemmän tiivistä vuorovaikutusta muiden

ihmisten kanssa. Tämä pitää paikkansa edelleen, viidessä vuodessa vuorovaiku-

tus työssä on lisääntynyt jonkin verran molemmilla sukupuolilla. SAK:laisista

naisista 75 prosenttia ja miehistä 56 prosenttia on lähes koko työajan tekemisissä

työtoverien, asiakkaiden, potilaiden tai vaikkapa matkustajien kanssa. Eniten

kanssakäymistä on yksityisissä ja julkisissa palvelutöissä olevilla naisilla, vähiten

teollisuuden miehillä.

SAK:laisista naisista 18 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia työskentelee lähes

koko ajan yksin. Eniten yksintyöskentelyä on yksityisten palvelualojen miehillä,

joista 28 prosenttia työskentelee lähes koko ajan yksin. Tällaisia ammatteja on

mm. rekkaliikenteessä ja vartiointialalla. Naisista eniten yksityöskentelyä on teol-

lisuudessa: teollisuuden naisista 19 prosenttia työskentelee lähes koko ajan yksin.

Viisi vuotta sitten yksintyöskentely oli naisilla yleisintä julkisella sektorilla. Runsas

vuorovaikutus mutta toisaalta myös yksintyöskentely ovat henkistä kuormitusta

lisääviä tekijöitä.

On työssä lähes koko ajan

tekemisissä muiden ihmisten

kanssa sukupuolen ja alan

mukaan, %

Naiset

Miehet

0

20

40

60

80

100

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki

75

56

77

63

80

6063

54


Yhä useampi tekee toistotyötä

SAK:laisista työntekijöistä noin puolet arvioi, että joutuu yli puolet työajastaan

toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Yksitoikkoinen toistotyö on henkisesti ja

fyysisesti erittäin kuormittavaa. Naiset tekevät toistotyötä miehiä useammin.

Kuluneen viiden vuoden aikana toistotyön osuus on lisääntynyt SAK:laisilla

hieman, ja naisia enemmän miehillä. Naisten tekemän toistotyön määrä lisääntyi

erityisesti vuosina 1995–2000.

Joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta yhä uudelleen vähin-

tään ¾ työajasta vuosina 2000 ja 2005 (%)

2000 2005Naiset 39 40

Miehet 29 32

Kaikki 34 36

Eniten toistotyötä tekevät teollisuuden naiset. Miehillä toistotyö on yleisintä

yksityisillä palvelualoilla. Nuoret naiset joutuvat muita useammin yksitoikkoi-

seen toistotyöhön. Naiset tekevät keskimääräistä enemmän yksitoikkoista työtä

paitsi nuorina myös vanhoina. Miehillä työ sen sijaan monipuolistuu iän myötä

niin, että yli 54-vuotiaista vain 17 prosenttia joutuu toistamaan yhtä työvaihetta

lähes koko ajan. Samanikäisistä naisista toistotyötä tekee lähes koko työajan 23

prosenttia. (Liitetaulukko 13).

Osalla SAK:laisista työ on monipuolista ja vaativaa. Esimerkiksi kodinhoi-

tajan työ on arvioitu vaativuudessa lähes samalle tasolle kuin luokanopettajan

työ. Harvinaista ei ole myöskään se, että päiväkodeissa SAK:lainen lastenhoitaja

tai lähihoitaja tekee lastentarhanopettajan töitä, koska kunnat eivät säästösyistä

palkkaa riittävästi lastentarhanopettajia.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan reilu neljännes SAK:laisista

naisista ja miehistä arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä vaati-

vammistakin tehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella. Huolestut-

tavaa on, että samalla kun SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut

myös yksitoikkoisen, ositetun ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt

SAK:laisissa töissä.

Joutuu työssä toistamaan

yhtä ja samaa työvaihetta

yhä uudelleen vähintään 3/4 työajasta sukupuolen

ja alan mukaan, %

Naiset

Miehet

0

10

20

30

40

50

60


49

30

4541

2926

40

32

38 MUUTOS.LIIKE.

Naiset miehiä kuormitetumpia

SAK:laisista naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia arvioi, että joutuu

työskentelemään vähintään kolme neljäsosaa työajasta niin suuren paineen

alaisena, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä. Paineen alaisena

työskentely on hieman hellittänyt niin miehillä kuin naisilla vuoteen 2000 verrat-

tuna (naiset 30 %, miehet 21%). Kuormitetuimpia ovat yksityisillä palvelualoilla

työskentelevät naiset. Suurinta työpainetta kokevat ikääntyneet yli 54-vuotiaat

naiset. Miehistä työpaine on myös suurin yli 54-vuotiailla. (Liitetaulukko 14)

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista 47 prosenttia kokee

työnsä ruumiillisesti vähintään melko raskaaksi. Henkisesti vähintään melko

raskaaksi työnsä kokee 58 prosenttia SAK:laisista. SAK:laisista aloista raskaim-

mat työt sekä ruumiillisesti että henkisesti ovat teollisuudessa työskentelevillä

naisilla.

Työskentelee niin suuren

paineen alaisena vähintään 3/4 työajasta, ettei ehdi

puhua tai ajatella mitään

muuta kuin työtä suku-

puolen ja alan mukaan, %

Naiset

Miehet

0

5

10

15

20

25

30

35


2119

29

20

28

17

27

19


Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet

Kuluneen viiden vuoden aikana SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaan

työhön ovat pysyneet kaikkiaan ennallaan. Vajaa puolet SAK:laisista arvioi voi-

vansa vaikuttaa erittäin tai melko paljon omaa työtään koskeviin järjestelyihin.

SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja pää-

töksentekoon kasvoivat vuodesta 1984 vuoteen 1995 asti. Tämän jälkeen vuoteen

2000 SAK:laisten naisten vaikutusmahdollisuudet heikkenivät, miesten pysyivät

ennallaan. Parhaimmat vaikutusmahdollisuudet ovat julkisen sektorin työnteki-

jöillä, heikoimmat teollisuuden naisilla.

Vaikutusmahdollisuudet

omaa työtä koskeviin

asioihin sukupuolen

mukaan vuosina

1984, 1990, 1995,

2000 ja 2005, %

Paljon

Melko paljon

Melko vähän

Ei lainkaan

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 1990

Miehet 1995

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 1990

Naiset 1995

Naiset 2000

Naiset 2005 11 35 46 8

12 34 46 8

14 38 41 7

13 34 44 9

8 29 50 13

12 39 42 7

12 40 41 7

11 41 43 5

13 35 45 7

8 31 51 10

Vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät ammatillisen koulutuksen myötä. Koulu-

tusta vaativat työt ovat yleensä monipuolisempia ja itsenäisempiä kuin rutiinin-

omaiset toistotyöt. Pienimmät vaikutusmahdollisuudet ovat vailla ammatillista

koulutusta olevilla naisilla ja suurimmat opisto- tai korkeakoulutason koulutuk-

sen saaneilla miehillä. Pienillä työpaikoilla työntekijöiden vaikutusmahdollisuu-

det ovat paremmat kuin isoilla. Epätyypillistä työtä tekevät, erityisesti määrä-

aikaisessa työsuhteessa olevat, kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikommiksi

kuin muut (Laukkanen 2006).

Parhaat vaikutusmahdollisuudet SAK:laisilla on työmenetelmiin, siihen

missä järjestyksessä työt tekee ja työtahtiin. Naisilla on kaikkiin näihin hieman

heikommat vaikutusmahdollisuudet kuin miehillä. Heikoimmat vaikutusmah-

dollisuudet SAK:laisilla on työpaikan investointipäätöksiin ja laitehankintoihin.

40 MUUTOS.LIIKE.

Vaikutusmahdollisuuksiaan omiin kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää

hyvinä joka viides SAK:lainen, naisista 23 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia.


Voi vaikuttaa erittäin tai

melko paljon omaa työtä

koskeviin asioihin suku-

puolen ja alan mukaan

vuosina 2000 ja 2005, %

Naiset

Miehet

4345

42

5

19

5 4

0

10

20

30

40

50

60

20052000200520002005200020052000Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Kaikki

35

52

35

51 49

5451

5856

46

52

4651

Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä

Syrjintä työelämässä voi kohdistua esimerkiksi työntekijän ikään, sukupuoleen

tai ihonväriin ja kansallisuuteen. Syrjintä näkyy työpaikalla mm. eriarvoisena

kohteluna ja suosikkijärjestelminä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan

naiset ovat miehiä herkempiä havaitsemaan syrjintää ja myös kokevat sitä itse

miehiä useammin. Vuoden 2003 työolotutkimuksessa naiset havaitsivat naisiin

kohdistuvaa syrjintää kolme kertaa miehiä useammin ja työsuhteen laatuun ja

perheellisyyteen liittyvää syrjintää noin kaksi kertaa miehiä yleisemmin. Vuo-

teen 1997 verrattuna palkansaajien havainnot syrjinnästä ja myös omakohtaiset

kokemukset siitä ovat kuitenkin vähentyneet, erityisesti liittyen naissukupuoleen

ja perheellisyyteen.

Nuoren iän tai vanhuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää on havainnut

työolotutkimuksen mukaan työpaikallaan joka kymmenes SAK:lainen. Itse ikään

perustuvaa syrjintää on kokenut 10 prosenttia nuorista SAK:laisista työntekijöis-

tä. Iäkkäillä työntekijöillä naisten ja miesten kokemukset poikkeavat toisistaan:

iäkkäistä naisista ikään perustuvaa syrjintää on kokenut viidennes, miehistä

harvempi kuin joka kymmenes. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on itse ko-

kenut 43 prosenttia SAK:laisista naisista ja 32 prosenttia miehistä. Ihonväriin ja

kansallisuuteen perustuvaa syrjintää on havainnut kolme prosenttia SAK:laisista,

miehet hieman naisia useammin.

Työsuhteen laatuun kohdistuvan syrjinnän kokemukset ovat naisilla huo-

mattavasti miehiä yleisempiä. SAK:laisista naisista tällaista syrjintää on työolo-

tutkimuksen mukaan kokenut 20 prosenttia, julkisella sektorilla työskentelevistä

naisista peräti 29 prosenttia. Miehistä työsuhteen laatuun kohdistuvia syrjintä-

kokemuksia on 12 prosentilla.

Tilastokeskuksen tasa-arvobarometrin (2004) mukaan enemmistö naisista ja

puolet miehistä ei näe naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla yhtä hyvinä kuin


miesten mahdollisuuksia. Eniten haittaa koetaan palkkauksessa, ammattitaidon

arvostuksessa ja uralla etenemisessä, vaikka sukupuolesta johtuvat haitat ovat

vähentyneet vuodesta 2001. Silti edelleen joka neljäs naispalkansaaja koki suku-

puolestaan olevan paljon tai jonkin verran haittaa palkkauksessa.

Haittaa sukupuolesta

nykyisessä työssä vastaajan

sukupuolen mukaan, %

Paljon

Jonkin verran

0 5 10 15 20 25 30

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

NaisetA

B

C

D

E

F

G

H

I

J

A Palkkauksessa

B Ammattitaidon arvostuksessa

C Uralla etenemisessä

D Työpaineiden jakautumisessa

E Työtulosten arvioinneissa

F Työsuhde-etujen saamisessa

G Tiedon saamisessa

H Työsuhteen jatkuvuudessa

I Työn itsenäisyydessä

J Koulutukseen pääsemisessä

7 17

4 18

4 17

2 16

1 13

1 3

1 4

1 7

2 6

1 1

1 6

1 5

1 8

1 1

1 9

2

4

2

2

1

42 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella

SAK:laisista aiempaa useammalla on luottamusmies työpaikalla. Naisista luot-

tamusmies on työpaikalla 67 prosentilla ja miehistä 74 prosentilla. Niiden

SAK:laisten osuus, joiden työpaikalla on luottamusmies väheni vuodesta 1984

aina vuoteen 2000 asti, mutta nyt laskeva trendi on taittunut. Eniten luottamus-

miehiä on teollisuudessa ja vähiten yksityisten palvelualojen työpaikoilla. Palve-

lualojen tilanne on kuitenkin parantunut vuoteen 2000 verrattuna. Palvelualojen

naisista on luottamusmies työpaikalla nyt 57 prosentilla kun vuonna 2000 se oli

48 prosentilla.

Naisten työpaikoilta luottamusmiehet ovat vähentyneet nopeammin kuin

miesten. Niiden joukko, joka ei osannut sanoa, onko työpaikalla luottamusmies,

kasvoi vuodesta1984 aina vuoteen 2000 asti. Tämä kasvu on nyt myös pysähtynyt.

Naisista 10 prosenttia ei tiedä onko työpaikalla luottamusmies, miehistä näin

vastaa viisi prosenttia. Eniten työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä on edel-

leen palvelualoilla. Nuoret naiset ovat muita useammin ilman luottamusmiestä.

Heille tyypillisiä ovat palvelualojen pienet työpaikat. Alle 25-vuotiaista naisista

34 prosenttia ei tiedä luottamusmiestilannettaan.

Isoilla työpaikoilla työskentelevillä on luottamusmies useammin kuin pienillä

työpaikoilla työskentelevillä. Alle 10 hengen työpaikoilla luottamusmies on 45

prosentilla naisista ja 34 prosentilla miehistä. Keskisuurilla työpaikoilla (30–99

työntekijää) luottamusmies on 75 prosentilla naisista ja 88 prosentilla miehistä.

Suurilla yli sadan hengen työpaikoilla luottamusmies on jo 89 prosentilla naisista

ja 95 prosentilla miehistä. Työpaikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa työpistet-

tä, joka voi olla suuremman yksikön osa. (Liitetaulukko 17).

Onko työpaikalla sinua

edustava luottamusmies

tai vastaava vastaajan

sukupuolen mukaan

vuosina 1984, 1990, 1995,

2000 ja 2005? %

Kyllä

Ei

En tiedä

0 20 40 60 80 100

Miehet 1984

Miehet 1990

Miehet 1995

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 1984

Naiset 1990

Naiset 1995

Naiset 2000

Naiset 2005 67 23 10

62 29 9

72 24 4

75 22 3

81 16 3

74 21 5

70 24 6

77 20 3

82 15 3

85 13 2


Onko työpaikalla

sinua edustava

luottamusmies

tai vastaava

sukupuolen ja

alan mukaan, %

Kyllä

Ei

En tiedä

0 20 40 60 80 100

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset

Miehet

Naiset 77 18 5

77 19 4

57 32 11

66 28 6

70 18 12

74 19 7

67 23 10

74 21 5

Teollisuus

Yks. palvelu-alat

Julkinensektori

Kaikki

Onko työpaikalla sinua

edustava luottamusmies tai

vastaava sukupuolen ja iän

mukaan, %

Kyllä

Ei

En tiedä

0 20 40 60 80 100

kaikki

yli 54 v

45–54 v

35–44 v

25–34 v

15–24 v

kaikki

yli 54 v

45–54 v

35–44 v

25–34 v

15–24 v

Naiset

Miehet

45 21 34

64 21 15

67 24 9

70 24 6

68 25 7

67 23 10

79 12 9

71 22 7

72 24 4

77 20 3

76 21 3

74 21 5

44 MUUTOS.LIIKE.

Niiden osuus, joiden mielestä työntekijät muodostavat työpaikalla yhtenäisen

joukon, joka on valmis tukemaan luottamusmiestä, laski vuodesta 1984 aina

vuoteen 2000 asti. Nyt laskeva trendi näyttää katkenneen. Työntekijöiden yhte-

näisyyden arvioimista vaikeuttaa kuitenkin lisääntyneet pätkätyöt ja työaikojen

monimuotoistuminen. Säännöllistä päivätyötä tekevien SAK:laisten osuus on

pienentynyt, samalla työpaikoilta ovat vähentyneet työntekijöiden muodostamat

tiiviit ja tutut yhteisöt. Kuten vuonna 2000 nytkin kolmannes vastaajista, naisista

peräti 41 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia, ei osaa arvioida työntekijöiden

yhtenäisyyttä. Alle 25-vuotiaissa on eniten niitä, jotka eivät osaa ottaa asiaan

kantaa. Vastaajista 16 prosenttia, naisista joka kymmenes ja miehistä joka viides

arvioi, että työntekijät ovat hyvin yhtenäisesti luottamusmiehen tukena. Eniten

yhtenäisyyttä löytyy teollisuuden työpaikoilta. (Liitetaulukko 18).

Ammattiyhdistys näkyy ja toimii jäsenten arvion mukaan jossain määrin

niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Naisten ja miesten valmiudessa

vastata kysymykseen on selvä ero. Naiset vastaavat miehiä useammin ”en osaa

sanoa”. Miehillä on puolestaan naisia enemmän ”ammattiyhdistys näkyy työpai-

kalla paljon” -vastauksia. Eniten ammattiyhdistys ja luottamushenkilöt näkyvät

ay-asioista tiedottamisessa sekä irtisanomisia, lomautuksia ja ulkopuolisen työ-

voiman käyttöä koskevissa asioissa.

Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikalla yhtenäisen joukon, joka

on valmis tukemaan luottamusmiehiä? Vastaukset sukupuolen mukaan vuo-

sina 1984, 1995 ja 2005 (%)

Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005Hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita 23 16 11 34 26 21Vain joissain tilanteissa yhtenäisiä 45 38 32 47 46 39Eivät yhtenäisiä ja toimintavalmiita 11 15 16 9 12 15

Ei osaa sanoa 21 31 41 10 16 25

Yhteensä 100 100 100 100 100 100

Näkyykö ja toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikalla

(% niistä, joilla on luottamusmies)

Paljon Jossain määrin Ei lainkaan Ei osaa sanoa N M N M N M N M

Palkkausasioissa 10 14 42 50 31 28 17 8Sosiaalisten etujen ajamisessa 7 10 45 55 29 25 5 9

Työaika-asioissa 11 16 41 50 31 26 17 9Työolojen parantamisessa 10 14 42 55 31 24 17 8

Työvoima-asioissa 14 21 36 43 27 24 23 13

Jäsenhankinnassa 11 14 34 43 30 26 25 17Ay-asioistatiedottamisessa 15 19 46 52 23 21 15 18


Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia

Työpaikan pysyvyydestä on tullut SAK:laisille tärkein tavoite työssä. Näin ajattelee

puolet SAK:laisista. Määrä on laskenut hieman vuodesta 2000, mikä johtunee

kohentuneesta työllisyystilanteesta. Vielä vuonna 1990, kun vain viisi prosenttia

SAK:laisista oli työttömänä, tärkein työn tavoite niin naisilla kuin miehilläkin oli

hyvä palkka. Lama ja suurtyöttömyys sekä sitä seurannut työelämän epävarmuus

ovat muuttaneet SAK:laisten palkansaajien arvostuksia.

Naiset arvostavat miehiä enemmän varmaa työsuhdetta ja työn mielenkiin-

toisuutta. Miehet korostavat naisia useammin hyvää palkkaa. Hyvän palkan mer-

kitys tärkeimpänä tavoitteena työssä on noussut miehillä vuodesta 2000 viidellä

prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin. Naisilla hyvän palkan merkitys on noussut vain

prosentilla 19 prosenttiin. Työn mielenkiintoisuus on toisaalta aiempaa useam-

malle naiselle tärkein tavoite työssä.

Teollisuudessa, jossa naiset ovat keskimäärin muilla aloilla työskenteleviä

naisia vähemmän koulutettuja, naiset arvostavat työpaikan pysyvyyttä muita

enemmän. Teollisuuden naiset korostavat myös hyvän palkan tärkeyttä hieman

muilla aloilla työskenteleviä naisia useammin. Sen sijaan työn mielenkiintoisuus

on muita naisia vähemmän tärkeä tavoite teollisuudessa työskenteleville naisille.

Julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla naisten keskimääräiset palkat ovat pienem-

mät kuin teollisuudessa. Mielenkiintoinen kysymys on, korvaako mieleinen työn

sisältö pientä palkkaa, vai korostuuko työn sisällön merkitys siksi, että palkka

on pieni?

Mitä korkeampi työntekijän koulutus on, sitä enemmän hän arvostaa työn

sisältöä kuin palkkaa. Tämä pätee molempiin sukupuoliin, mutta korkeasti

koulutetuilla miehillä palkan merkitys on silti suurempi kuin työn laadun.

(Liitetaulukot 19–20)

Tärkein tavoite työssä

sukupuolen mukaan, %

Naiset

Miehet

0

10

20

30

40

50

60

MuuTyön mielenkiintoisuus

Hyvä palkkaTyöpaikan pysyvyys

5348

19

34

16

912

8

46 MUUTOS.LIIKE.

Tärkein tavoite työssä sukupuolen mukaan vuosina 1990, 1995, 2000 ja

2005 (%)

Naiset Miehet 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005

Työpaikan pysyvyys 31 54 55 53 24 53 52 48Hyvä palkka 34 18 18 19 52 28 29 34Työn mielenkiintoisuus 17 15 14 16 12 11 10 9

Hyvät työtoverit ja suhteet työssä 6 5 8 7 4 3 5 5

Mahdollisuudet edetä työssä ja uralla 3 3 2 2 2 2 2 2

Muu 9 5 3 3 6 3 2 2

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100

Työttömyys huolestuttaa naisia

SAK:laisten ajatukset omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat hieman

valoisammat kuin viisi vuotta sitten. Vuoteen 2000 verrattuna useampi ilmoittaa

nyt, ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Naisista 41 prosenttia

ja miehistä 52 prosenttia on tätä mieltä. Naiset ovat kuitenkin edelleen miehiä

huolestuneempia. Tähän vaikuttanee naisten miehiä epävarmempi työmarkkina-

asema: naisten työttömyys on miehiä suurempaa ja myös epätyypilliset työsuhteet

kohdistuvat erityisesti naisiin.

Valoisammista tulevaisuuden näkymistä huolimatta SAK:laisista varsin useat

pelkäävät edelleen työttömyyttä. Naisista 32 prosenttia – yhtä moni kuin viisi

vuotta sitten – pelkää jäävänsä työttömäksi. Miehistä selvästi harvempi kuin

naisista pelkää työttömyyttä. Eniten työttömyyttä naisista pelkäävät nuoret alle

25-vuotiaat (42 %) ja teollisuudessa työskentelevät (49 %). Nuorten naisten työt-

tömyyden pelko on huomattavasti suurempaa kuin nuorilla miehillä, joista ”vain”

26 prosenttia pelkää työttömyyttä. Nuorten naisten huoli on ymmärrettävä, sillä

heidän työmarkkina-asemansa on hyvin epävarma. Teollisuuden naisten työttö-

myyden pelkoon vaikuttanee alalla viime vuosina toteutetut irtisanomiset.

Yhä useampi SAK:lainen nainen (36 %) pelkää terveytensä heikkenevän niin

ettei enää pärjää nykyisessä työssään. Miehistä terveyden heikkenemistä pelkää

sen sijaan aiempaa harvempi (29 %). Yli 54-vuotiaista terveyden heikkenemistä

niin, ettei enää pärjää nykyisessä työssä pelkää lähes puolet. SAK:laisista iäkkäistä

naisista terveyden heikkenemistä pelkää 54 prosenttia, miehistä 43 prosenttia.

Työn teon lopettamista ajattelee nyt useampi SAK:lainen kuin viisi vuotta

sitten. Lopettamishalukkuus on kasvanut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli

54-vuotiailla. Työnteon lopettamista ajattelee nyt 26 prosenttia SAK:laisista, kun

vuonna 2000 asiaa kertoi ajattelevansa 20 prosenttia. Miehet ajattelevat työnteon

lopettamista naisia useammin kaikissa ikäryhmissä. Yli 54-vuotiaista miehistä 52

prosenttia voisi hyvinkin ajatella lopettavansa työnteon (60 % v. 2000). Lopet-

tamishalukkuus on suurta myös keski-ikäisillä 45–55-vuotiailla, joiden pitäisi


jaksaa työelämässä vielä 10–20 vuotta. Tämän ikäisistä SAK:laisista miehistä 30

prosenttia (25 % v. 2000) ja naisista 22 prosenttia (17 % v. 2000) olisi valmis

harkitsemaan työnteon lopettamista. Mielenkiintoinen kysymys on, missä määrin

lopettamishalukkuuden kasvu on yhteydessä työelämän laatuun, mm. kasvanei-

siin tehokkuusvaatimuksiin ja toistotyön lisääntymiseen.

Oman yrityksen perustaminen ei ole edelleenkään monen SAK:laisen haa-

veissa. Vastaajista 18 prosenttia voisi ajatella perustavansa oman yrityksen, osuus

on sama kuin viisi vuotta sitten. Kiinnostuneimpia asiasta ovat alle 35-vuotiaat

miehet. Ajatus omasta yrityksestä kiehtoo sitä enemmän, mitä parempi vastaajan

koulutustaso on. Koulutus vahvistaa muutenkin työmarkkina-asemaa ja tulevai-

suuden näköaloja.

Millaisia ajatuksia työssäkäyvillä SAK:laisilla on omasta tulevaisuudestaan

työmarkkinoilla sukupuolen ja iän mukaan (samaa mieltä vastanneet, %)

15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v Kaikki N M N M N M N M N M N MPelkään jääväni työttömäksi 42 26 32 21 32 19 31 26 30 26 32 23

Pelkään, etten ole tarpeeksi kyvykästulevaisuudentyömarkkinoille 18 13 22 9 25 15 32 22 39 26 29 18

En ole huolissanitulevaisuudestani työmarkkinoilla 35 49 46 64 39 52 36 44 44 52 41 52

Pelkään terveyteni heikkenemistä, ja etten siksi pärjää nykyisessä työssäni 19 15 19 19 28 23 44 36 54 43 36 29

Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni 80 52 69 50 52 46 31 29 12 10 41 35

Koen tarvitsevani lisäkoulutusta nykyisessätyössäni 24 38 34 24 34 30 32 29 18 20 29 27

Voisin hyvinkin ajatella omaa yritystä 28 29 27 34 18 24 11 14 3 6 15 20

Voisin hyvinkin ajatella lopettavani työnteon 5 16 14 17 15 21 22 30 44 52 23 28

48 MUUTOS.LIIKE.

Globalisaatio hämmentää

SAK:laisten näkemyksiä taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vai-

kutuksista omaan työhön ja asemaan lähivuosien aikana tiedusteltiin jäsentutki-

muksessa nyt toista kertaa. Tätä ennen asiaa kysyttiin vuonna 1990, jolloin Suomi

ei vielä ollut EU:n jäsen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan taloudellisen yhdenty-

misen vaikutuksia omaan työllisyyteen, ansiotasoon, sosiaaliturvaan ja asemaan

kuluttajana sekä mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin. Monien vastaajien, naisten

vielä useammin kuin miesten, oli vaikea arvioida taloudellisen yhdentymisen

vaikutuksia. En osaa sanoa -vastausten osuus onkin suuri, keskimäärin puolet

vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Kysymykseen kantaa ottaneiden SAK:laisten suhtautuminen taloudelliseen

yhdentymiseen ja kansainvälistymiseen on voittopuolisesti kriittistä. Vastaajien

arviot ovat nyt myös kielteisempiä kuin vuonna 1990. Taloudellisella yhdenty-

misellä uskotaan olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia vain

SAK:laisten asemaan kuluttajina. Miehet suhtautuvat asiaan vielä hieman naisia

kriittisemmin. Nuorten suhtautuminen on puolestaan myönteisempää kuin

iäkkäämpien SAK:laisten (Laukkanen 2006).

Taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vaikutus omaan työhön ja

asemaan vastaajan sukupuolen mukaan ( + myönteisesti, – kielteisesti, eos

= en osaa sanoa, %)

Naiset Miehet Kaikki + – eos + – eos + – eos

Työllisyyteen 25 22 53 24 34 42 25 28 48Ansiotasoon 20 27 53 19 43 38 20 35 46Sosiaaliturvaan 14 32 54 13 44 43 14 38 49Asemaan kuluttajana 28 20 53 31 26 43 30 23 48

Mahdollisuuteen vaikuttaa asioihin 12 27 61 10 43 43 11 35 54


NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ

Työttömyysturva yhä tärkeämpi

Reilu kolmannes (37 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä kertoo hakeutuneensa

oma-aloitteisesti ammattiliiton jäseneksi. Vuonna 2000 oma-aloitteisesti oli

liittynyt 40 prosenttia jäsenistä. Naisten ja miesten liittymistapa poikkeaa toisis-

taan. Miehillä yleisintä on liittyä luottamusmiehen esityksestä (39 %). Lähes yhtä

yleistä on liittyä oma-aloitteisesti (36 %). Naisilla pääasiallinen tapa hakeutua

ammattiliiton jäseneksi on oma-aloitteisuus (37 %). Luottamusmiehen esityk-

sestä on liittynyt vain hieman useampi kuin joka neljäs nainen (26 %). Vuoteen

2000 verrattuna oma-aloitteinen hakeutuminen liiton jäseneksi on vähentynyt

naisilla. Aiempaa hieman useampi nainen kertoo sen sijaan liittyneensä oppilas-

jäsenyyden kautta.

Yksityisten palvelualojen naisista 40 prosenttia on hakeutunut oma-aloittei-

sesti liiton jäseneksi. Lähes yhtä yleistä oma-aloitteinen hakeutuminen jäseneksi

on julkisella sektorilla työskentelevillä naisilla. Yksityisten palvelualojen naisista

alle viidennes on liittynyt liittoon luottamusmiehen ehdotuksesta. Aiempaa

useampi yksityisillä palvelualoilla työskentelevä nainen on liittynyt oppilasjäse-

nyyden kautta. Teollisuuden naisista ja miehistä liittoon on liittynyt luottamus-

miehen aloitteesta 43 prosenttia. Työtoverin kehotus on saanut liittymään joka

viidennen yksityisillä palvelualoilla tai julkisella sektorilla työskentelevän naisen

liiton jäseneksi.

Luottamusmiehen merkitys on jäseneksi liittymisessä nuorilla vähäisempi

kuin vanhemmilla. Nuorilla liittymiseen vaikuttavat muita enemmän liiton op-

pilasjäsenyys ja perheen ja ystävien kehotus. (Liitetaulukko 21)

Miten tuli liittyneeksi ammattiliittoon ensimmäisen kerran sukupuolen ja

alan mukaan (%)

Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N M

Hakeuduin oma-aloitteisesti 31 33 40 42 39 42 38 36

Luottamusmies esitti 43 43 18 31 23 32 26 39

Työtoveri mainitsi 13 13 19 13 21 14 18 13

Perhe/ystävät kannusti 6 4 9 3 7 6 7 5

Olin oppilasjäsen 3 4 7 4 6 1 6 3

Työnantaja ehdotti 4 2 5 4 3 3 4 3

Muu 0 1 2 3 1 2 1 1Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100

Pääasialliset syyt ammatilliseen järjestäytymiseen ovat samat kuin viisi vuot-

ta sitten: tehokas etujen ajaminen (37 %) ja halu varmistaa ansiosidonnainen

työttömyysturva (42 %). Naiset korostavat työttömyysturvaa miehiä useammin.

Varteenotettavaksi syyksi naisilla on noussut myös vuonna 1995 ensimmäistä

kertaa vaihtoehdoksi annettu ”kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään”.

50 MUUTOS.LIIKE.

Naisista 43 prosenttia ilmoittaa sen kuvaavan hyvin omaa jäsenyyttään, miehistä

näin ilmoittaa 30 prosenttia. ”On pakko olla jäsen tullakseen hyväksytyksi” me-

netti liittymissyynä merkityksensä 1990-luvulla (vuonna 1984 13 %, 2005 1 %).

Eri toimialoilla työskentelevien liittymissyyt eivät eroa toisistaan kovinkaan

paljoa. Miehet korostavat kaikilla aloilla etujen ajamista. Työttömyysturvaperuste

on vahvin teollisuuden naisilla. Turvallisuusnäkökulmaa puolestaan korostavat

hieman muita useammin julkisen sektorin naiset. Erot jäsenyyden syissä ovat

suuremmat eri ikäisillä kuin eri aloilla työskentelevillä. Alle 45-vuotiaat naiset

ja miehet painottavat työttömyysturvaa enemmän kuin sitä vanhemmat. Etujen

puolustaminen jäsenyyden perusteena on suurinta yli 54-vuotiailla. Iäkkäät naiset

korostavat myös muita enemmän jäsenyyden tuomaa turvallisuutta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan varmistaminen on vakituisessa työsuh-

teessa olevia tärkeämpää määräaikaisille ja työttömille. Palkansaajien etujen

puolustaminen ja ay-liikkeen tavoitteiden tukeminen taas ovat hieman tärkeäm-

piä syitä ammattiliiton jäsenyydelle vakituisessa työsuhteessa oleville. Työttömät

korostavat muita enemmän sitä, että liiton jäsenyys tuo turvallisuutta elämään


Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen mukaan

vuosina 1984, 1995 ja 2005

Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005

Etujen ajaminen 34 36 32 33 45 43

Työttömyysturva 37 42 45 30 35 38

Käytännön pakko 12 1 1 13 2 1

Muu syy

(ml turvallisuus 1995, 2005) 17 21 22 24 18 18

Yhteensä 100 100 100 100 100 100

Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen

Kolmannes (32 %) SAK:laisen ay-liikkeen luottamushenkilöistä on naisia. Nais-

ten osuus luottamustehtävien haltijoista on laskenut vuodesta 1995 lähtien.

Laskua selittänee osaltaan epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ja kuor-

mittavuuden lisääntyminen naisten töissä 1990-luvun loppupuolella. Toisaalta

epätyypilliset työsuhteet tai työn kuormittavuus eivät enää 2000-luvulla ole

lisääntyneet SAK:laisilla naisilla, silti luottamustehtävissä olevien naisten määrä

on edelleen hieman laskenut. Suurin lasku naisten osuudessa on tapahtunut

teollisuudessa, jossa luottamushenkilöitä on myös vaihtunut toimialoista eniten

kuluneen viiden vuoden aikana. Samalla kun naisten teolliset työpaikat ovat

vähentyneet, alan naispuolisia luottamusmiehiä on jäänyt eläkkeelle tai joutunut

työttömyyseläkeputkeen.

Varsinaisista luottamusmiehistä naisia on 26 prosenttia, ja pääluottamus-

miehistä 23 prosenttia. Yksityisillä palvelualoilla naispuolisten varsinaisten luot-


tamusmiesten osuus on lisääntynyt viidessä vuodessa peräti neljänneksellä 52

prosenttiin. Sen sijaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisten osuus luotta-

musmiehistä on vähentynyt. Myös työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen tehtävää

hoitavista naisten osuus on supistunut viiden vuoden takaiseen verrattuna, eniten

supistumista on tapahtunut teollisuudessa.

Naisten osuus jäsenistä ja luottamushenkilöistä toimialoittain

vuosina 1995, 2000 ja 2005 (%)

NAISTEN jäsenistä kaikista luottamus- työsuojelu- OSUUS luottamus- miehistä valtuutetuista henkilöistä (varsinainen) (varsinainen tai asiamies)

95 00 05 95 00 05 95 00 05 95 00 05

Teollisuus 27 27 23 15 18 19 11 17 10 16 20 12

Yks. palvelut 61 59 58 42 44 43 49 28 52 32 42 41

Julkinen 70 68 73 59 56 56 63 55 50 53 32 43

Yhteensä 47 46 45 36 34 32 34 30 26 30 29 24

Naisten osuus ammattiliittojen hallintoelimissä oli vuoden 2004 lopussa

useammassa liitossa lasku- kuin noususuunnassa. Näin oli myös vuonna 2000.

Hallintoelimiin valikoituu työpaikkojen luottamushenkilöitä, jotka ovat aiempaa

useammin miehiä. Naiset ovat aliedustettuina lähes kaikkien liittojen päätöksen-

tekoelimissä, jos vertailulukuna pidetään naisten osuutta jäsenistä. Yleistä on se,

että liittojen valtuustoissa tai edustajistoissa on suhteellisesti enemmän naisia

kuin hallituksissa, jotka ovat tärkeämpiä vaikuttamispaikkoja.

SAK:ssa ylintä päätösvaltaa käyttää edustajakokous. Vuoden 2001 edustaja-

kokouksessa naisedustajia oli 111 eli 38 prosenttia kaikista edustajista. SAK:n val-

tuuston (2001–2005) 122 jäsenestä naisia oli 40 eli 33 prosenttia valtuutetuista.

SAK:laisten liittojen 24 puheenjohtajasta kaksi oli vuoden 2006 alussa naisia.

Tämä heijastuu myös SAK:n hallituksen kokoonpanoon, koska hallituksen jä-

senet ovat usein liittojen puheenjohtajia. SAK:n hallituksen 25 varsinaisesta jäse-

nestä kolme on naisia (v. 2006 alussa) eli 12 prosenttia hallituksen jäsenistä.

Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä

Jäsenten osallistumisaktiivisuus ammattiyhdistyksen järjestämiin kokouksiin

ja muihin tilaisuuksiin on säilynyt lähes ennallaan vuoteen 2000 verrattuna.

Vuodesta 1995 vuoteen 2000 osallistumisaktiivisuus laski jonkin verran. Naiset

osallistuvat ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin lähes yhtä aktiivisesti kuin

miehet. Selkein ero on osallistumisessa ammattiosaston, työhuonekunnan, työ-

paikkaosaston tai vastaavan elimen kokouksiin, joihin miehet osallistuvat naisia

aktiivisemmin.

Naisista 18 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia kertoo osallistuneensa ainakin

kerran vuoden kuluessa ay-liikkeen järjestämään kokoukseen. Osallistuminen

kokouksiin on laskenut hivenen molemmilla sukupuolilla. Naiset osallistuvat

52 MUUTOS.LIIKE.

nyt hieman aiempaa ahkerammin virkistystilaisuuksiin, kun taas miesten osallis-

tuminen on vähentynyt. Naisista 25 prosenttia ilmoittaa osallistuneensa vuoden

kuluessa ainakin kerran ay-liikkeen järjestämään virkistystilaisuuteen, miehistä

virkistystilaisuuksiin on osallistunut 23 prosenttia. Ay-liikkeen tiedotus-, luento-

tai keskustelutilaisuuksiin osallistumisessa ei viidessä vuodessa ole tapahtunut

muutosta: SAK:laisista naisista 15 ja miehistä 16 prosenttia on vuoden kuluessa

osallistunut ainakin kerran tiedotus-, luento- tai keskustelutilaisuuteen.

Ahkerimpia osallistujia ay-liikkeen tilaisuuksiin ovat yli 45-vuotiaat. Määräai-

kaiset työntekijät osallistuvat selvästi vähemmän ammattiyhdistyksen järjestämään

toimintaan kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Määräaikaisessa työsuhteessa

olevista vain kahdeksan prosenttia mutta vakituisessa työsuhteessa olevista 18

prosenttia on osallistunut ammattiyhdistyksen kokouksiin vuoden aikana. Työt-

tömistä kokouksiin on osallistunut noin joka kymmenes ja virkistystilaisuuksiin

joka kuudes. (Liitetaulukko 26).

Ammattiyhdistysliikkeen järjestämään koulutukseen osallistumisessa ei su-

kupuolten välillä ole eroa. Viimeisen kahden vuoden aikana koulutukseen on

osallistunut viisi prosenttia miehistä ja naisista. Osuus on sama kuin vuonna 1995

ja 2000. (Laukkanen 2006).

Osallistuminen ay-toimintaan sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1995, 2000

ja 2005 (on osallistunut viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana, %)

Kokoukset Tiedotus-, luento-, Virkistystilaisuudet

keskustelutilaisuudet

1995 2000 2005 1995 2000 2005 1995 2000 2005

Ikä N M N M N M N M N M N M N M N M N M

15–24 7 8 10 7 6 12 7 5 4 6 1 10 11 12 12 14 18 15

25–34 16 19 11 17 10 17 9 11 8 10 9 10 17 13 16 18 14 17

35–44 24 28 18 23 17 24 18 18 11 13 12 15 23 20 21 23 23 22

45–54 32 37 23 36 23 31 25 26 22 24 19 19 30 29 29 32 28 26

55–60 32 33 24 29 23 31 27 24 21 21 20 23 31 35 29 26 33 29

Kaikki 24 28 19 26 18 25 18 18 15 17 15 16 24 22 23 25 25 23

Puolet SAK:laisista (51 %) ilmoittaa tärkeimmäksi ammattiyhdistystoimintaan

osallistumisen syyksi sen, että haluaa tietää paremmin oikeuksistaan. Tiedonsaanti

osallistumissyynä on korostunut 1990-luvun puolivälistä lähtien, myös kuluneen

viiden vuoden aikana. Ensimmäisessä jäsentutkimuksessa vuonna 1984 kolme

tärkeintä osallistumissyytä – yhteistoiminnalla saavutetaan tuloksia, tiedon saanti

ja halu vaikuttaa – olivat jäsenten keskuudessa yhtä yleisiä. Tiedon saanti on

naisilla ollut aina tärkeämmällä sijalla kuin miehillä. Vuodesta 2000 tiedon saan-

nin merkitys on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla, naisilla kuitenkin miehiä

voimakkaammin. Toiseksi tärkeimpänä osallistumissyynä (30 %) pidetään sitä,

että tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla (18 % pitää tärkeimpänä). Halu

vaikuttaa omiin ja työtovereiden etujen ajamiseen on tärkein osallistumissyy 18

prosentille SAK:laisista. Vaikutusmahdollisuus ja yhteistoiminnalla saa tuloksia

ovat miehille naisia yleisempiä osallistumissyitä.


Ay-toimintaan osallistumisen esteistä ei tällä kertaa kysytty. Vuonna 2000

esteet olivat pitkälle samat kuin vuonna 1984, jolloin asiaa edellisen kerran oli

kysytty. Voi siis ajatella, että esteissä ei viimeisen viiden vuoden aikanakaan ole

tapahtunut suuria muutoksia. Suurimmat osallistumisen esteet liittyivät viisi

vuotta sitten työaikoihin ja jaksamiseen. Aiempaa useammin syyksi mainittiin,

ettei työn jälkeen enää jaksa osallistua, tämä korostui erityisesti naisilla.

SAK:laisilla ay-toimintaan osallistumisessa eniten on vähentynyt kokouksiin

osallistuminen. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että perinteisen yhdistystoi-

minnan, jossa tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, suosio on vähen-

tynyt kaikkien suomalaisten keskuudessa. Tutkijoiden mukaan perinteisen ko-

kouksiin perustuvan yhdistystoiminnan rinnalle ovat nousemassa lyhytkestoiset

yhden asian ympärille rakentuvat projektit tai kokonaan ja osittain tietoverkossa

toimivat yhteisöt (Hanifi ym. 2003).

Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy sukupuolen mukaan vuosina

1984,1995 ja 2005 (%)

Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005

Työtovereiden kehotuksesta 11 3 4 9 4 4

Tutustuminen uusiin ihmisiin 3 3 4 2 3 4

Tietoa oikeuksista 35 56 59 21 39 44

Vaikutusmahdollisuus 20 14 15 28 22 20

Yhteistoiminnalla tuloksia 24 19 13 31 25 21

Yhteiskunnallista vaikuttamista 4 3 3 6 3 3

Muu syy 3 2 2 3 4 4

Yhteensä 100 100 100 100 100 100

Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde

SAK:laisten pääasiallinen tietolähde ajankohtaisissa työelämää ja ay-liikettä

koskevissa asioissa on edelleen oman ammattiliiton lehti. Jäsenistä 88 prosenttia

arvioi, että liiton lehti täyttää hyvin heidän tiedontarpeensa näissä asioissa. Naiset

arvostavat nyt kuten viisi vuotta sitten lehteä hieman miehiä enemmän. Yleensä

eri tiedotuslähteiden käyttökelpoisuudessa ei ole suuria eroja sukupuolten välillä.

Huomattavin ero on luottamusmiehen roolissa tiedonvälittäjänä. Naisilla sen

merkitys on vähäisempi kuin miehillä. Tämä on luonnollista, sillä naiset ovat

miehiä useammin työpaikalla ilman luottamushenkilöä. Luottamusmiehen mer-

kitys tiedonvälittäjänä on kuitenkin hivenen kasvanut vuodesta 2000, mikä lienee

yhteydessä siihen, että niiden SAK:laisten osuus, joilla on työpaikalla luottamus-

mies, on lisääntynyt. Television ja sanomalehtien merkitys tiedonsaantikanavana

työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa on viidessä vuodessa vähentynyt

Jäsentutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa liiton internet-sivuston

roolia tiedonvälittäjänä. Vastauksista näkyy, että liiton internet-sivut eivät ole

vielä rivijäsenille tuttuja – noin puolet vastaajista ei osannut vastata kysymykseen.

54 MUUTOS.LIIKE.

Naiset olivat hieman miehiä useammin epätietoisia asiasta. Vastaajista kuitenkin

reilu kolmannes katsoi liiton internet-sivujen täyttävän vähintään melko hy-

vin tiedontarpeet ay-asioissa. Nuorille naisille oman liiton internet-sivusto on

hieman tutumpi kuin iäkkäämmille naisjäsenille. Miesten kohdalla iällä ei ole

samanlaista vaikutusta.

Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät jäsenten tiedontarpeet ajankohtaisis-

sa työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa sukupuolen mukaan? (%)

Hyvin Huonosti Ei osaa sanoa N M N M N M

Liiton lehti 90 85 6 9 4 4

Ammattiosaston lehti/

tiedote 79 75 14 19 7 6

Luottamusmiehet/

ay-aktiivit 47 57 40 35 13 18

Televisio 46 45 35 44 19 11

Sanomalehti 41 40 39 47 20 13

Liiton internet-sivut 35 37 13 17 52 46

Työnantaja/esimies 28 26 59 67 12 8

Valtakunnalliset

radiokanavat 24 26 44 55 32 19

Paikallisradio 16 14 52 64 32 23

Miten hyvin liiton internet-

sivusto täyttää tiedon

tarpeet ajankohtaisissa

työelämää ja ay-liikettä

koskevissa asioissa

sukupuolen ja iän mukaan

(erittäin tai melko hyvin

vastanneet), %

Naiset

Miehet 0

10

20

30

40

50

Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.

45

34

4238

35

41

3336

20

3135 36


Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu

Naisten ja miesten mielipiteet erilaisten jäsenpalvelujen kehittämisestä eivät juu-

rikaan eroa toisistaan. Mielipiteet tärkeimpien jäsenpalvelujen suhteen eivät kym-

menessä vuodessa myöskään ole merkittävästi muuttuneet. Työttömyyskassa- ja

neuvontapalvelut ovat edelleen tärkeimmät jäsenpalvelut. Oikeusaputoimintaa

ja ammattiyhdistyskoulutusta pidetään nyt tärkeämpinä kehittämisen kohteina

kuin viisi vuotta sitten. Niin naiset kuin miehet korostavat oikeusaputoimintaa

nyt aiempaa enemmän. Joka toinen SAK:lainen pitää ay-koulutusta tärkeänä

kehittämiskohteena, miehet hieman naisia useammin. Viiden vuoden takaiseen

verrattuna vakuutusturvan ja ostoetujen kehittämistä pidetään nyt vähemmän

tärkeänä. Vakuutusturva on silti edelleen tärkeimpien jäsenpalvelujen joukossa.

Nuoret alle 35-vuotiaat korostavat muita enemmän jäsenpalvelujen kehittämi-

sessä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Koulutustarjonnan kehittäminen

on nuorille naisille miehiä tärkeämpää. Nuoret ja erityisesti nuoret miehet ko-

rostavat muita enemmän ostoetujen kehittämistä. Nuorille ja yksityisillä palve-

lualoilla työskenteleville liittojen tarjoaman oikeusaputoiminnan kehittäminen

on keskimääräistä tärkeämpää. Iäkkäämmillä vastaajilla korostuvat liiton lehden

kehittäminen ja jäsenistölle suunnatut tapahtumat.

Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä suku-

puolen ja iän mukaan (erittäin tai melko tärkeä vastanneet, %)

15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v Kaikki N M N M N M N M N M N M

Työttömyyskassa-

palvelut 89 89 90 88 91 90 88 90 86 85 89 88

Liiton neuvonta- ja

asiantuntijapalvelut 77 74 83 76 85 77 81 76 79 78 82 77

Vakuutusturva 72 83 75 75 75 74 76 76 79 74 77 75

Oikeusaputoiminta 79 73 75 76 76 73 70 72 66 71 72 73

Liiton lehti 65 49 68 57 79 68 83 75 83 80 78 69

Ammatillinen jatko- ja

täydennyskoulutus 86 81 85 76 79 71 77 70 57 60 72 70

Liiton aluetoimisto-

palvelut 56 60 70 58 71 62 70 63 67 68 69 63

Yleissivistävä koulutus 67 62 72 59 66 57 60 58 53 56 62 57

Lomatoiminta 55 59 48 44 56 52 54 54 52 54 53 52

Erilaiset ostoedut 59 68 49 56 49 47 51 51 55 48 51 52

Ammattiyhdistys-

koulutus 47 51 47 49 48 51 48 54 46 58 47 53

Jäsenien tapahtumat

(retkeilypäivät,

teatterimatkat jne.) 32 44 37 38 48 42 51 44 52 47 47 43

56 MUUTOS.LIIKE.

Vastaajilta pyydettiin arviota oman ammattiliiton onnistumisesta eri työ-

markkinapoliittisten tehtävien hoidossa. Viiden vuoden takaiseen arvioon ver-

rattuna liitot ovat jäsentensä mielikuvissa onnistuneet aiempaa paremmin useissa

kysytyissä asioissa. Eniten parannusta on taistelussa osa- ja määräaikaistamista

vastaan, jossa niin naiset kuin miehet katsovat liittonsa onnistuneen paremmin

kuin vuonna 2000. Viiden vuoden takaiseen verrattuna huonommin liiton kat-

sotaan onnistuneen työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä

ja työn kehittämisessä sekä työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien

parantamisessa. Useampi kuin joka toinen arvioi liittonsa onnistuneen erittäin

tai melko hyvin työaikatavoitteissa, työttömyyskassapalveluissa ja työsuojelun pa-

rantamisessa. Miehet antavat paremmat arvosanat kuin naiset kaikissa kysytyissä

asioissa. Naisten vastauksiin vaikuttanee se, että heidän on miehiä useammin vai-

kea määritellä kantaansa. Teollisuudessa työskentelevät naiset ja miehet katsovat

liittojensa onnistuneen useimmissa kysytyissä asioissa paremmin kuin muiden

alojen työntekijät. Työllisyyden turvaamisessa parhaat arviot omalle liitolle tule-

vat kuitenkin yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin miehiltä.

Oman ammattiliiton onnistuminen työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidos-

sa sukupuolen ja alan mukaan (erittäin tai melko hyvin vastanneet, %)

Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht.

N M N M N M N M N+MPalkkaehtojenparantaminen 57 52 47 50 39 35 46 50 48

Työaikatavoitteet 70 68 55 57 54 58 58 64 61

Työttömyys-kassapalvelut 71 71 63 62 60 63 65 68 66

Työllisyyden turvaaminen 37 38 36 45 33 39 35 39 37

Taistelu osa- ja määrä-aikaistamista vastaan 36 38 32 40 29 33 32 38 35

Työsuojelun parantaminen 64 72 55 60 53 59 56 68 62

Työntekijöiden osallistumis-mahdollisuuksien lisääminen työnkehittämisessä 37 36 29 29 33 35 32 34 33

Työpaikkatason neuvottelu- ja toiminta-oikeuksien parantaminen 38 40 30 35 29 39 32 39 35

Työympäristön parantaminen 42 44 33 39 32 37 35 42 39

Yhteistoiminta-mahdollisuuksien kehittäminen 40 42 32 36 33 34 33 34 37


Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista

Työttömyysturvaan ja työttömyyden torjuntaan liittyvät asiat ovat jäsenten mie-

lestä edelleen ensisijaisia SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla. Niiden painoarvo

on kuitenkin hieman vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana samalla

kun työllisyys on kohentunut. Naiset painottavat työttömyyden torjuntaa ja

työttömyysturvan merkitystä hieman miehiä enemmän. Tämä johtunee naisten

miehiä epävarmemmasta työmarkkina-asemasta. Niin naiset kuin miehet koros-

tavat nyt aiempaa enemmän taistelua työsuhteiden osa- ja määräaikaistamista

vastaan.

Sukupuolten välillä on selkeä ero siinä, miten tärkeäksi palkkaerojen tasoit-

taminen suuri- ja pienituloisten sekä naisten ja miesten välillä koetaan. Naisille

palkkaerojen tasoittaminen on miehiä tärkeämpää, vaikka molemmat sukupuolet

korostavat palkkaerojen kaventamista nyt vähemmän kuin vuonna 2000. Suurin

ero sukupuolten välillä on naisten ja miesten välisen palkkaeron tasoittamisessa.

Se on tärkeä tavoite kaikilla toimialoilla työskenteleville SAK:laisille naisille.

Mahdollisimman korkean palkan varmistaminen on puolestaan muita naisia

hieman tärkeämpää teollisuuden naisille. Teollisuudessa naisten palkat ovat kes-

kimäärin korkeammat kuin yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla työskentelevillä

naisilla. Toisaalta teollisuudessa myös sukupuolten välinen palkkaero on suurin.

(Liitetaulukko 27).

Miehet painottavat naisia enemmän kahta asiaa: mahdollisimman korkean

palkan varmistamista ja työajan lyhentämistä. Näin oli myös viisi vuotta sitten,

mutta korkean palkan merkitys on korostunut miehillä edelleen. Työajan lyhen-

täminen puolestaan ei ole ajankohtaista useimmille naisille, joille pikemminkin

on ongelmana toimeentulon kannalta liian lyhyet työajat. Miehet puolestaan

tekevät keskimäärin naisia pitempiä työpäiviä ja enemmän ylitöitä (Tilastokeskus,

työolotutkimus 2003).

58 MUUTOS.LIIKE.

SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät sukupuolen mukaan vuosina

2000 ja 2005 (erittäin tärkeä vastanneet, %)

2000 2005 N M Kaikki N M Kaikki

Puolustaa työttömyysturvaa 78 75 77 74 71 72

Taistella työttömyyttä vastaan 76 72 74 74 68 71

Puolustaa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa 72 70 71 66 65 65

Pitää verotus kohtuullisena 71 68 70 65 59 62

Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 54 52 53 59 55 57

Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 57 56 57 56 52 54

Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 71 45 58 67 41 54

Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 61 50 56 59 44 50

Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 42 42 42 43 43 43

Puolustaa julkisia palveluita 39 32 36 37 31 34

Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 31 33 32 31 37 34

Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia 38 32 35 33 29 31

Lisätä osallistumismahdollisuuksia oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen 29 25 27 25 21 23

Kehittää jäsenten työtä mielen- kiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi 27 26 27 22 21 22

Lyhentää työaikaa 14 18 16 13 17 15


LÄHTEET

Erkkilä Marja (2001): Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä,

SAK:n järjestötutkimus 2000.

Eurostat (2003): European labour force survey results 2002.

Hanifi Riitta ym. (2003): Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan

muutokset 1981–2002. Tilastokeskus.

Helin Jyrki (2001): Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti, SAK:n

järjestötutkimus 2000.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Internet-sivut www.jhl.fi

Laukkanen Erkki (2001): Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000, pe-

rusraportti.

Laukkanen Erkki (2006): Murroksesta muutokseen. SAK:n järjestötutkimus 2005,

perusraportti.

Melkas Tuula (2004): Tasa-arvobarometri (2004). Sosiaali- ja terveysministeriön

julkaisuja.

Ronkainen Suvi (1999): Ajan ja paikan merkitsemät. Gaudeamus.

SAK:n luottamusmieskysely 2004.

SAK:n Internet-sivut www.sak.fi: SAK:n organisaatio ja Tietoa työelämästä

– työelämän tasa-arvo.

Sutela Hanna – Lehto Anna-Maija (2004): Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotut-

kimuksen tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus.

Tilastokeskus (2005): Tulonjakotilasto (2003).

Tilastokeskus (2004): Työolotutkimuksen (2003) SAK:laisia ja muita palkansaajia

koskeva tilastoaineisto.

60 MUUTOS.LIIKE.

LIITE 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain

Otoskoko Vastanneet Vastaus- prosentti

Julkinen sektori*

Kunta-alan ammattiliitto KTV 2 064 1 186 57,5Valtion ja erityispalvelujen VAL 261 153 58,6Vankilavirkailijain Liitto VVL 18 10 55,6Tulliliitto 15 12 80Merivartioliitto MVL ** 10 15 150 *Julkisen sektorin liitot yhdistyivätmarraskuussa 2005 Julkisten jahyvinvointialojen liitto JHL:ksi.Tulliliitto, Merivartioliitto ja Vankilavirkailijain Liitto ovatJHL:n yhteistyöliittoja** Otoskokoa suurempi vastanneiden määräjohtunee kyselylomakkeeseenväärin merkitystä liitosta

Yksityiset palvelualat

Palvelualojen ammattiliitto PAM 1 967 992 50,4 Auto- ja Kuljetusalan AKT 1 030 537 52,1Postiliitto*** 264 127 48,1Postin Toimihenkilöt PVL*** 35 20 57,1 Rautatieläisten Liitto 146 74 50,7 Suomen Merimies-Unioni 185 85 45,9 Ilmailualan Unioni IAU 38 17 44,7 Suomen Muusikkojen Liitto 27 14 51,9 Veturimiesten Liitto 19 10 52,6Suomen Lentoemäntä jaStuerttiyhdistys SLSY 23 11 47,8Rautatievirkamiesliitto 17 13 76,5 *** Postiliito ja PVL yhdistyivät kesäkuussa 2005 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:ksi

Teollisuus

Metallityöväen Liitto 1 747 908 52 Kemianliitto 494 298 60,3 Viestintäalan ammattiliitto 274 155 56,6 Suomen Elintarviketyöläisten SEL 374 229 61,2Rakennusliitto 777 405 52,1 Sähköalojen ammattiliitto 317 162 51,1 Puu- ja erityisalojen liitto 927 557 60,1 Paperiliitto 458 246 53,7

Kaikki yhteensä 11 487 6 236 54,3

Jäsentutkimuksen ulkopuolelle jäivät Suomen Sosialidemokraattinen Sanoma-

lehtimiesliitto SSSL ja Yleinen Lehtimiesliitto YLL.


LIITE 2: Liitetaulukot

Liitetaulukko 1: Esimerkkejä tyypillisistä naisten ja miesten ammateista eri

aloilla

Liitto naisammatteja miesammatteja seka-ammatteja

PAM

siivooja autonkuljettaja myyjä kerroshoitaja vartija tarjoilija kahvilatyöntekijä vahtimestari varastotyöntekijä hotellivirkailija lukkoseppä optisen alan työntekijä tukkumyyjä elokuvakoneen- huoltamotyöntekijä hoitaja bingotyöntekijä messurakentaja parturi-kampaaja kodinkoneasentaja opas ja matkanjohtaja varastoesimies konttorityöntekijä keittiötyöntekijä

Kemianliitto

kenkä- ja autorengasala kemiallis-tekninen nahkateollisuus teollisuus pesuteollisuus lasitusala kumiteollisuus neuloja öljyteollisuus lasikeraaminen teollisuus leikkaaja kemian vaatturi perusteollisuus ompelija värjäri turkkuri

JHL

perhepäivähoitaja palomies mielisairaanhoitaja siivooja kirvesmies puisto- ja puutarhatyöntekijä keittiöapulainen linja-auton kuljettaja terveystarkastaja laitosapulainen talonmies vahtimestari sairaala-apulainen kiinteistötyöntekijä atk-henkilöstö kodinhoitaja autonkuljettaja ylitarkastaja lastenhoitaja huoltoasentaja haastemies keittäjä vartija avustava ulosottomies kanslisti vahtimestari tutkija lähihoitaja virastomestari suunnittelija laborantti tarkastaja emäntä osastosihteeri työvoimaneuvoja

62 MUUTOS.LIIKE.

Metalliliitto

kokoonpano-, koneiden tarkastus-, pakkaus työstötehtävät ja siivoustehtävät autovuokraamovirkailija korjaustehtävät laivanrakennus prosessin ohjaus auto/konemyyjä varaosamyyjä

Paperiliitto

siivooja koneenhoitaja käytöntarkkailija leikkurinhoitaja jalostuksen vastaanottaja valvomon hoitaja

PAU

palvelumyyjä autonkuljettaja lajittelija mekaanikko postinjakaja esimies

Puuliitto

puutarhatyöntekijä metsätyöntekijä lajittelija siivooja mekaaninen puutarhuri puunjalostus metsäkoneen käyttäjä puuseppä

SEL

einesala ja eineskeittäjä remonttimies paistaja siivooja lihanleikkaaja taikinantekijä koneenkäyttäjä teurastaja mylläri

Viestintäliitto

sitomotyöntekijä offsetpainaja asemoija postittaja rotaatiotyöntekijä graafi nen tekstinvalmistaja paperinleikkaaja työasemataittaja painopinnan valmistaja sanomalehden jakaja


Liitetaulukko 2: SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen ja

toimialan mukaan (%)

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N M N+M

Vähemmän kuin kansakoulu 1 0 0 1 0 0 0 1 0Kansakoulu 43 42 30 32 43 40 38 39 29

Keski- tai peruskoulu 44 53 45 50 41 47 43 52 48

Ylioppilas-

tutkinto 12 5 25 17 16 13 19 9 13

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 3: SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen ja

iän mukaan (%)

15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N M

Vähemmän kuin kansakoulu 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1Kansakoulu 0 2 1 1 5 7 58 66 79 85

Keski- tai peruskoulu 70 86 63 84 69 82 30 28 16 12

Ylioppilas-

tutkinto 30 12 36 15 26 11 12 6 4 2

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 4: SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen ja


Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht. N M N M N M N M N+M

Ei ammatillista koulutusta 26 19 18 19 10 16 17 17 16

Ammattikurssi tai oppisopimus 16 19 16 20 23 16 18 19 19Ammattikoulu 46 60 40 45 44 48 43 55 49

Opisto tai korkeakoulu 9 4 23 14 20 17 19 8 13

Muu koulutus 3 3 3 2 3 3 3 2 3Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100

64 MUUTOS.LIIKE.

Liitetaulukko 5: SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen ja

iän mukaan (%) 15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N M

Ei ammatillista koulutusta 14 12 6 8 11 9 20 17 29 29

Ammattikurssi tai oppisopimus 3 3 6 8 12 11 23 26 31 32Ammattikoulu 70 79 58 73 48 66 39 47 27 30

Opisto tai korkeakoulu 11 4 28 10 27 13 15 6 8 6

Muu koulutus 2 2 2 1 2 1 3 4 5 3Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 6: SAK:laisten poliittinen suuntautuminen sukupuolen ja

iän mukaan (%)

Naiset Miehet 15–34 v 35–60 v 15–34 v 35–60 vVasemmistoliitto 6 7 8 13SDP 17 29 13 34Vihreät 12 4 3 2Keskusta 10 9 12 7Perussuomalaiset 1 1 7 1RKP 1 2 2 2Kristillisdemokraatit 2 1 0 1Kokoomus 2 3 3 2Muu 0 0 1 1Ei osaa sanoa 33 23 32 19

Ei halua sanoa 16 21 18 18

Liitetaulukko 7: SAK:laisten poliittinen suuntautuminen sukupuolen ja


Teollisuus Yksit.palvelut Julkinen N M N M N MVasemmistoliitto 8 13 5 6 7 15SDP 30 30 23 28 28 28Vihreät 5 2 7 3 5 4Keskusta 8 8 10 10 9 9Perussuomalaiset 1 2 1 2 0 3RKP 1 2 3 2 3 1Kristillisdemokraatit 0 1 1 1 2 1Kokoomus 1 2 5 4 3 3Muu 1 1 1 1 1 1Ei osaa sanoa 27 21 26 23 20 18Ei halua sanoa 18 18 18 20 22 27


Liitetaulukko 8: SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen ja

iän mukaan (%)

15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N MTyöväenluokka 49 51 52 61 53 63 58 70 62 74Keskiluokka 16 17 18 15 22 17 20 12 18 12Yläluokka 0 1 0 1 0 0 0 1 0 0Ei mikään luokka 13 14 15 14 16 13 13 11 11 10

Ei osaa sanoa 22 17 15 9 9 7 9 6 9 4

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 9: SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen ja


Teollisuus Yksit. palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N+MTyöväenluokka 65 70 54 58 54 63 61Keskiluokka 11 12 22 18 21 18 17Yläluokka 0 0 0 0 0 1 0Ei mikään luokka 13 11 13 16 15 11 13

Ei osaa sanoa 11 7 11 8 10 7 9

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko10: Työpaikan koko sukupuolen mukaan vuosina 1984,

1995, ja 2005 (%)

Naiset MiehetTyöpaikan koko: 1984 1995 2005 1984 1995 20051–9 hlö 24 28 28 16 19 2110–29 hlö 22 23 29 21 22 2330–99 hlö 20 20 19 21 20 21100–199 hlö 12 9 8 12 11 12200–499 hlö 12 11 9 13 13 10

Yli 500 hlö 10 9 7 17 15 13

Yhteensä 100 100 100 100 100 100

66 MUUTOS.LIIKE.

Liitetaulukko 11: Työntekijöiden kiinnostus työpaikan asioihin ja

johdon arvostus työntekijöitä kohtaan (%)

JOHTO ARVOSTAA Paljon tai melko Jonkin verran Ei lainkaanTYÖNTEKIJÖITÄ paljon

KIINNOSTUS TYÖPAIKAN ASIOIHIN N M Kaikki N M Kaikki N M Kaikki

Erittäin tai melko paljon 38 35 37 23 23 23 14 20 17

Jonkin verran 44 47 45 50 52 51 37 36 37

Ei lainkaan 15 17 16 22 22 22 42 39 40

Liitetaulukko 12: Työpaikan johdon asenteet sukupuolen ja

toimialan mukaan (paljon tai melko paljon vastanneet, %)

Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki

N M N M N M N MArvostaatyöntekijöitä 24 27 33 34 32 31 30 29Luottaaalaisiinsa 52 54 60 60 63 56 59 55Huolehtii

kehittymismahd. 15 18 22 20 28 26 22 19Arvostaa koulutus- ja hlöstösuunnit. 19 21 28 25 41 31 30 25Arvostaa työpaikan viihtyisyyttä 24 24 29 28 35 28 30 25Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 67 67 60 62 45 52 56 64

Liitetaulukko 13: Joutuu työssään toistamaan yhtä ja sama työvaihetta

yhä uudelleen vähintään ¾ työajasta sukupuolen ja iän mukaan (%)

Ikä Naiset Miehet Kaikki15–24 v 51 42 4625–34 v 48 40 4435–44 v 41 33 3745–54 v 38 27 32

55–60 v 33 26 29Kaikki 40 32 38


Liitetaulukko 14: Työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään

3/4 työajasta, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä

sukupuolen ja iän mukaan (%)

Ikä Naiset Miehet Kaikki15–24 v 26 13 2025–34 v 22 17 1935–44 v 27 18 2245–54 v 27 20 24

55–60 v 32 24 28Kaikki 27 19 23

Liitetaulukko 15: Voi vaikuttaa paljon tai melko paljon työhön liittyviin

asioihin sukupuolen mukaan (%)

Naiset Miehet KaikkiMillaista työtä tekee 19 19 19Missä järjestyksessä tekee työn 51 55 53Työtahtiin 45 53 49Työmenetelmiin 54 63 59Työn jakamiseen eri ihmisille 24 23 24Laitehankintoihin 10 13 11Muihin investointipäätöksiin 4 3 4Työpisteen suunnitteluun 23 27 25

Tuotteen tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen 19 14 17Omiin kehittymismahdollisuuksiin työssä 23 18 20

68 MUUTOS.LIIKE.

Työ

pai

kan

ko

ko

: 1–

5 h

lö

6–9

hlö

10

–29

hlö

30

–99

hlö

10

0–19

9 h

lö

Yli

199

hlö

N

M

K

aikk

i N

M

K

aikk

i N

M

K

aikk

i N

M

K

aikk

i N

M

K

aikk

i N

M

K

aikk

i

Mill

aist

a ty

ötä

teke

e 46

41

43

23

21

22

27

24

26

38

34

36

15

18

17

11

19

15

Mis

sä jä

rjes

tyks

essä

teke

e ty

ön

39

30

34

20

20

20

29

24

24

37

39

38

16

21

19

14

21

18

Työt

ahti

in

42

28

34

21

21

21

30

25

27

36

41

39

15

21

19

13

20

17

Työm

enet

elm

iin

40

27

32

20

19

20

31

24

27

35

41

39

15

22

20

13

21

18

Työn

jaka

mis

een

eri i

hm

isill

e 47

35

41

25

16

20

31

22

26

29

42

35

14

22

18

11

20

16

Lait

ehan

kin

toih

in

57

48

51

19

16

18

29

21

25

29

34

32

14

17

15

11

21

17

Mu

ihin

inve

stoi

nti

päät

öksi

in

73

67

70

34

18

26

26

13

19

14

37

25

9 12

11

9

20

15

Työp

iste

en

su

un

nit

telu

un

49

31

38

23

18

20

28

22

24

21

42

35

18

22

20

14

22

19

Tuot

teen

tai

pal

velu

n

su

un

nit

telu

un

ja

ke

hit

täm

isee

n

65

40

53

27

24

26

26

24

25

23

39

31

14

16

25

9 16

12

Om

iin

keh

itty

mis

-

mah

dolli

suu

ksii

n t

yöss

ä 44

25

35

20

15

18

31

23

27

24

37

33

13

19

16

15

24

22

Liite

taul

ukko

16:

Voi

vai

kutt

aa p

aljo

n ta

i mel

ko p

aljo

n ty

öhön

liitt

yviin

asi

oihi

n su

kupu

olen

ja ty

öpai

kan

koon

muk

aan

(%)


Liitetaulukko 17: Onko työpaikallasi tai työalalla sinua edustava

luottamusmies sukupuolen ja työpaikan koon mukaan (%)

On Ei Ei tiedäTyöpaikan koko N M Kaikki N M Kaikki N M Kaikki1–5 hlö 45 26 37 44 63 53 11 10 116–9 hlö 44 41 42 42 53 48 13 6 910–29 hlö 63 71 67 23 24 23 14 5 930–99 hlö 74 87 82 17 9 13 7 3 5100–199 hlö 87 94 91 8 4 6 5 2 3Yli 200 hlö 89 95 93 6 3 4 5 2 3

Liitetaulukko 18: Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikalla

yhtenäisen joukon, joka on valmis tukemaan luottamusmiehiä sukupuolen,

alan ja iän mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)

Ovat hyvin Ovat jossain Eivät ole Ei osaa sanoa yhtenäisiä ja määrin yhtenäisiä toimintavalmiita yhtenäisiä eivätkä toimintavalmiita

Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Ala Teollisuus 15 14 23 23 38 37 40 40 15 14 15 14 32 35 22 23Yks.palvelut 9 8 16 18 25 29 36 35 20 19 21 18 46 44 27 28

Julkinen 11 10 17 14 32 32 39 40 14 15 17 17 43 43 27 28Ikä 15–24 v 8 4 14 21 18 21 27 29 17 11 16 9 57 63 43 4125–34 v 9 9 15 17 27 26 36 32 17 17 18 15 47 49 32 3535–44 v 10 10 18 18 29 31 39 38 18 18 18 17 42 41 25 2645–54 v 13 11 24 23 34 36 42 42 15 15 15 16 38 38 18 1955–60 v 14 13 26 26 36 36 39 43 17 17 15 14 34 35 20 16

Liitetaulukko 19: Tärkein tavoite työssä sukupuolen ja toimialan

mukaan (%)

Teollisuus Yks. palvelut Julkinen N M N M N MTyöpaikan pysyvyys ja varmuus 59 48 50 50 53 48Hyvä palkka- ja ansiotaso 21 37 20 29 19 34Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus 12 8 17 11 16 9Hyvät työtoverit ja suhteet työpaikalla 6 4 7 4 8 8Mahdollisuudet edetä työssä ja uralla 1 1 2 3 2 1

Muuta 1 2 4 3 2 0Yhteensä 100 100 100 100 100 100

70 MUUTOS.LIIKE.

Liitetaulukko 20: Tärkein tavoite työssä sukupuolen ja koulutuksen

mukaan (%)

Hyvä palkka Työpaikan pysyvyys Työn mielenkiintoisuus N M N M N M

PERUSKOULUTUS Kansakoulu 21 35 58 51 10 7Keskikoulu/peruskoulu 19 35 54 47 15 9Ylioppilas 15 21 42 43 29 23

AMMATILLINEN KOULUTUS Ei ammatillista koulutusta 25 36 57 49 7 6Ammattikoulu 18 35 52 48 18 9Opisto/korkeakoulu 13 21 35 40 35 22

Liitetaulukko 21: Miten tuli liittyneeksi ammattiliitoon ensimmäisen kerran

sukupuolen ja iän mukaan (%)

15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M K N M K N M K N M K N M KHakeuduin oma-aloitteisesti 24 24 24 33 37 35 37 38 37 40 35 37 41 35 38

Luottamus-mies esitti 9 26 18 15 26 21 26 37 32 32 47 39 30 45 37Työtoveri mainitsi 23 12 17 15 13 14 20 13 17 18 12 15 19 14 17Perhe/ystävät kannusti 16 8 12 13 8 11 7 4 5 5 2 4 4 3 3Olin oppilas-jäsen 18 22 20 14 8 11 4 4 4 2 0 1 2 1 1Muu 10 8 9 10 8 8 6 4 5 3 4 4 4 2 4

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 22: Ammattiliittoon kuulumisen syitä (kuvaa hyvin, %)

Naiset Miehet KaikkiTehokas etujen ajaminen 44 45 44Halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva 71 60 66Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 43 30 36Halu tukea ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 21 23 22Useat työtoveritkin kuuluvat liittoon 35 40 38Käytännössä on pakko olla liiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 7 10 9Halu osallistua työpaikan työolojen kehittämiseen 20 23 21


Liitetaulukko 23: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen

ja toimialan mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen

N M N M N M 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Työttömyysturva 46 46 37 37 44 42 35 34 41 40 34 32Etujen ajaminen 34 29 43 41 33 30 43 41 32 31 43 37Turvallisuutta elämään 15 15 9 8 16 17 11 11 18 15 10 11

Muu syy 5 10 11 14 7 11 11 14 9 14 13 20Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100


ja iän mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)

Etujen ajaminen Työttömyysturva Antaa turvallisuutta

N M N M N MIkä 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 0515–24 v 27 22 30 19 53 61 53 57 15 13 9 1325–34 v 23 24 32 32 61 55 52 50 12 14 9 935–44 v 32 26 41 35 46 50 41 44 15 15 9 945–54 v 38 36 50 48 34 36 26 28 19 17 10 855–60 v 38 33 56 49 30 31 22 19 22 18 10 10


ja työsuhteen mukaan (%)

Vakituiset Määräaikaiset Työttömät N M Kaikki N M Kaikki N M KaikkiEtujen ajaminen 33 42 38 22 33 27 23 36 29Työttömyysturva 40 35 37 57 45 51 50 39 45Antaa turvallisuutta 16 9 12 13 8 11 14 11 13

Muu syy 11 14 13 8 14 11 13 14 13

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Liitetaulukko 26:Osallistuminen ay-toimintaan sukupuolen ja

työsuhteen mukaan (on osallistunut kuluneen 12 kk:n aikana, %)

Kokoukset Tiedotus-, luento-, Virkistys- keskustelutilaisuudet tilaisuudet N M Kaikki N M Kaikki N M KaikkiVakituiset 22 28 25 18 18 18 28 25 26Määräaikaiset 10 17 13 6 10 8 15 16 15Työttömät 7 16 11 6 11 8 14 17 16

72 MUUTOS.LIIKE.

Liitetaulukko 27: SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpiä tehtäviä sukupuolen

ja alan mukaan (erittäin tärkeä -vastanneet %)

Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht. N M N M N M N M N+MPuolustaa työttömyysturvaa 80 73 70 66 73 67 74 71 72Taistella työttömyyttä vastaan 78 70 70 63 74 64 74 68 71Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 60 55 60 53 57 54 59 55 57Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 68 39 67 44 66 40 67 40 54Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 56 43 52 44 59 48 56 44 50Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 31 40 31 36 31 35 31 37 34Lyhentää työaikaa 14 18 11 15 16 16 13 17 15


LIITE 3: Kyselylomake

74 MUUTOS.LIIKE.

76 MUUTOS.LIIKE.

78 MUUTOS.LIIKE.

−−−−

80 MUUTOS.LIIKE.

82 MUUTOS.LIIKE.

84 MUUTOS.LIIKE.


MUISTIINPANOJA

86 MUUTOS.LIIKE.

MUISTIINPANOJA


MUISTIINPANOJA

88 MUUTOS.LIIKE.

MUISTIINPANOJA

Graafi nen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-242-0




Pitkää, pätkää, silppua -julkaisu kertoo SAK:laisten naisten ja miesten arvostuksista ja asemasta työelämässä. Työmarkkinat jakautuvat Suomessa selkeästi naisten ja miesten töihin, ja tämä jako korostuu SAK:laisten töissä. Naisten enemmistö työskentelee erilaisissa palvelutehtävissä, kun taas miesten töitä leimaavat koneet ja tekniikka. Naisten ja miesten erilainen asema työmarkkinoilla heijastuu työoloihin, palkkoihin ja vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin työssä. Myös naisten suhde ammattiyhdistystoimintaan on erilainen kuin miesten.

SAK:laisten naisten ja miesten asemaa työmarkkinoilla on seurattu tutkimuksin vuodesta 1984 lähtien. Naisten asema työelämässä parani vuoteen 1995 asti, mutta on sen jälkeen heikentynyt monilta osin. Työelämää leimaavat yhä selvemmin työnantajien koventuneet asenteet, tehokkuuden asettaminen kaiken muun edelle ja työvoiman jakautuminen ydin- ja marginaalityövoimaan. Kuluneen kymmenen vuoden aikana pätkätyöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja niistä näyttää muodostuneen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita.

Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n ohjelmiin, joissa kehotetaan hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä ottamaan sukupuolinäkökulma huomioon kaikilla aloilla ja arvioimaan päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin. Tämä raportti tarjoaa taustatietoja sukupuolivaikutusten arviointiin. Raportti täydentää Murroksesta muutokseen -julkaisua, jossa kuvataan SAK:laisten elämää kokonaisuutena.

Pirjo Pajunen

pitkää, pätkää, silppua

News & Politics