uutiset

2/2013

Yleisö äänesti Vuoden 2013 Pielisen Karjalan Kasvuasenneyritykseksi Porokylän Leipomo Oy:n. Kuva: Foto-Laser

ASIAKKAIDEN ASIALLA

PIKES Oy:n asiakasmäärä näyttää vakiintuvan vajaan 400 tienoille vuositasolla. Se kertoo siitä, että tarjoamillemme yritysneuvonta-palveluille on tarvetta. Tärkein tehtävämme onkin tuottaa asiakkaillemme sellaisia pal-veluja, joista he saavat konkreettista apua ja hyötyä omaan liiketoimintansa suunnitte-luun tai kehittämiseen.

Tänä vuonna Pielisen Karjalaan on jo perus-tettu uusia yrityksiä lähes 50 kpl. Me PIKES Oy:ssä olemme pyrkineet petraamaan omaa suoritustamme erityisesti aktiivisessa yhtey-denottamisessa yrityksiin ja yrittäjiin päin. Yksi hyvä keino tähän ovat erilaiset aktivointi- ja kehittämistilaisuudet, joita oli jo kesäkuun loppuun mennessä järjestetty toimestamme kaikkiaan lähes 150 kpl ja osallistujia niissä oli yli 1600. Sen sijaan erityisesti investoin-tihakemuksia kertyy tänä vuonna alueel-tamme vähemmän kuin viime vuonna. Taloudellisesti epävarma toimintaympäristö on siirtänyt monia hankkeita. Ilahduttavaa kuitenkin on, että investointihakemusten määrä on kasvanut loppuvuonna.

Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että ensi vuoden heinäkuussa alkaa uusi yritys-rahoituskausi ja samalla tulee voimaan myös uusi yritystukilaki. Tästä asiasta löytyy lisätie-toa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysasi-antuntijoiden kirjoittamasta artikkelista täs-tä samasta julkaisusta (sivut 14-15).

Tämän vuoden aikana on valmisteltu uut-ta seudullista elinkeinostrategiaa vuosille 2014-2017. Tällä hetkellä tehdään vielä vii-

2

Minna Heikkinen, toimitusjohtajaPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKESminna.heikkinen@pikes.fi / 050 599 4326

3

PIKES-uutiset 2/2013

meisiä hienosäätöjä sisältöön ennen julkai-sua. Tässä vaiheessa on hyvä hetki kiittää kaikkia, jotka ovat olleet valmiita antamaan omaa aikaansa ja näkemyksiään käyttööm-me. Toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä myös strategian käytäntöön toteuttamises-sa.

Ottakaa yhteyttä ja kertokaa toiveistanne kehittämistyötä tai palvelujamme koskien. Toiveita voi esittää myös siitä, millaisista ai-healueista olisi tarpeellista järjestää info-tilaisuuksia. Tässä julkaisussa on tietoa jo

suunnitteluista tilaisuuksista ensi vuodelle mm. yrityksen myyntikuntoon laittamises-ta, Venäjän markkinoista, erilaisista messu-tapahtumista Venäjällä. PIKES Oy:n alkutai-paleella olemme kuulemma saaneet paljon konkreettisia hankeideoitakin, tämä olisi toivottavaa edelleenkin. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen tai kehen tahansa meistä PIKES Oy:ssä!

Sisältö• Asiakkaiden asialla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-3

• Uusi SeutUra -pojekti 2011-2013 . . . . . . . . . . . . 4-6

• Pielisen Karjalan VI Tulevaisuusfoorumi . . . . . . . 7

• Young People for Young People -hanke . . . . 8-11

• Pielisen Karjalan energiaselvitys . . . . . . . . . .12-13

• HYMY 2008-2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

• Uusi yritystukilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

• Yrityksen omistajanvaihdos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

• Kasvun haasteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16-17

• Turvakorttikoulutuksia Pielisen Karjalassa. . . .18

• Vuoden 2013 asiakaspalvelija äänestys . . . . . . 18

• Tapahtumia 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Vuoden loppuun päättyvän Uusi SeutUra -projektin tavoitteena oli löytää ratkaisuja Pielisen Karjalan aluetta kohtaavaan työ-voiman ikärakennemuutokseen. Lähtöole-tuksena oli ajatus, että osa-aikatöitä yhdis-tämällä saadaan yhden henkilön työpanos paremmin hyötykäyttöön, jolloin kyseisen henkilön ansiotaso paranee ja sitä kautta tarve sosiaalitukiin vähenee. Sitoutuminen seutuun lujittuu paremman työllistymisen ansioista, kun henkilön ei tarvitse lähteä et-simään kokoaikaista työtä muualta. Myös aluetalous hyötyy työntekijän paremman veronmaksukyvyn ansiosta.

Projektin tuloksena huomattiin, että alueta-louden kannalta tavoiteltava asia ei näyttäy-dy yksilötasolla samanlaisena. Osa-aikatöi-den yhdistäminen osoittautui haasteelliseksi erilaisten syiden vuoksi, joita olivat mm. asenteet, työpaikkojen vähäinen kokonais-määrä, omavaraisuus, edulliset asumiskus-tannukset (vähemmälläkin tulee toimeen) ja tekemistä riittää vaikka töitä ei olisikaan koko vuodeksi.

4

UUSI SEUTURA -PROJEKTI 2011–2013:Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa

Uusi Seutura –projektissa lähdettiin kokeile-maan muita keinoja, joilla vastataan tuleviin ikärakennehaasteisiin. Projektissa kehitet-tiin palveluita ja malleja, joista osaa päästiin kokeilemaan käytännössä ja osa on sellaisia, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

Suurten ikäluokkien ikääntyes-sä ja jäädessä eläkkeelle herää kysymys, löytyykö uusia työn-tekijöitä eläköityvien tilalle?

Tähän demografiseen haastee-seen on projektin tavoitteena ollut löytää vastauksia mm. osa-aikatöitä yhdistämällä.

5

PIKES-uutiset 2/2013

• Yrittäjäksi! -työvoimakoulutus, jous-tavasti toteutettu koulutus kehitettiin vastaamaan mm. suoraan palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyvien henkilöiden koulu-tustarvetta.

• Työnantajien taholta tuli esille myös usei-ta pieniä koulutustarpeita, joihin palve-lun löytyminen koettiin usein hankalaksi. Tähän tarpeeseen vastaamaan järjestet-tiin projektin puitteissa lyhytkestoisia koulutuksia esim. sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa sekä valmennustyyppistä koulutusta omista-janvaihdoksiin.

• Uratori-tapahtumat vuonna 2012 Liek-sassa ja vuonna 2013 Nurmeksessa. Mui-ta projektin järjestämiä tapahtumia oli mm. Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoo-rumi ”Juuret ja Siivet” vuonna 2013 Val-timolla.

• Mestari-Kisälli -malli, jossa ajatukse-na on hyödyntää työelämästä poissiir-tyvien ”mestareiden” osaamista uusien työntekijöiden ja yrittäjien perehdyttä-miseen ja samalla helpottaa eläkkeelle siirtymässä olevan henkilön työmäärää hänen käyttäessään osan työajastaan ”kisällien” ohjaamiseen. Mestari-Kisälli -mallia voisi käyttää hyödyksi sekä yri-tysten sukupolvenvaihdoksissa että uu-sien työntekijöiden perehdyttämisessä. Mallin tavoitteena on helpottaa sekä työelämään että eläkkeelle siirtymistä.

• 4H- järjestöjen kanssa yhdessä toteute-tulla Pesti&Bisnes -pilotilla selvitettiin yritysten ja kotitalouksien halukkuutta tarjota lyhyitä työpestejä nuorille sekä nuorten kiinnostusta keikkatöihin. Pi-lotin kautta työnantajat pystyivät palk-kaamaan nuoria helposti lyhytaikaisiin työsuhteisiin, kun palkanmaksu oli teh-ty mahdollisimman vaivattomaksi yh-den laskun periaatteella.

PROJEKTISSA KEhITETTYJä PALvELUITA JA MALLEJA:

Vuoden 2013 aikana projektissa panostettiin erityisesti nuorisonäkökulmaan. Nuorten parempi huomioiminen lähti siitä huomios-ta, että samaan aikaan väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä suuri osa alueen nuorista suuntaa muualle opis-kelemaan ja töihin. Nuorilta itseltään on tullut viestiä, että seutukunta kiinnostaa asuinpaikkana, mutta tärkein asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä on työpaikan löy-tyminen.

Johtopäätöksenä voidaan sekä nuorten että aikuisten osalta todeta, että paikallistalou-den ja kohderyhmän intressit kohtaavat par-haiten joustavien, paikallisten ”urien”, koulu-tusten ja yrittäjyysmallien kautta. Nuorten näkökulmasta tämä tarkoittaa nuorisoyrittä-jyyden edistämistä sekä vahvaa viestiä nuo-rille siitä, että pienikin työpesti kannattaa. Työtä lyhyiden työpestien ja osa-aikaisuuk-sien markkinoimiseksi kannattaa jatkaa. Kes-keistä on myös yrittäjyysilmapiiriin vaikutta-minen yleensä.

Tiina Köngäs-Siira, projektipäällikköUusi SeutUra -projektitiina.kongas-siira@pikes.fi / 040 687 5531

Anna KähkönenUusi SeutUra -projektiYoung People For Young Peopleanna.kahkonen@pikes.fi / 040 524 8483

Tiina Köngäs-Siira ja Mainos- ja muotoilutoimis-to Aamu&Virkku Ky:n Minna Kähkönen kotakah-vien äärellä Nurmeksen torilla Yrittäjän päivänä 5.9.2013. Kuva: Anne Kokkonen

6

• Uusi SeutUra -hankkeen loppuraportti

• Vahvat Klusterit (loppuraportin liite)

• Mestari - Kisälli -malli

”Unelmia pitää olla”

”Tekemällä oppiminen”

”Yhdessä yrittäminen”

”Uskoa omaan itseensä ja ideaansa”

”Oman jutun tekeminen”

”Uskaltaa heittäytyä”

”Ole paras siinä, mitä teet”

”Asenne ”

”JUURET JA SIIVET” - tositarinoita yrittäjyy-destä -tapahtuma esitteli yrittäjyyden asen-netta, rohkeutta tavoitella unelmiaan ja ko-tiseudun merkitystä yrittäjyydelle monelta kantilta. Kuulijoita paikalla oli lähes 150.

Pielisen Karjalan kuudennessa Tulevaisuus-foorumissa sekä esiintyjien että panelistien ja yleisön puheenvuorossa nostettiin esille uskominen omiin unelmiin. Sekä omat että yhteisön, niin läheisten kuin pankin rahoi-tuksesta vastaavien työntekijöiden kom-mentit ja asenne vaikuttavat, jolloin usko omaan itseen ja omaan ideaan korostuu: ole paras siinä mitä teet!

Oman jutun löytäminen vaatii usein uskal-lusta heittäytyä, jolloin ystävät ovat tärkei-tä. Tärkeitä ovat myös yhteistyökumppanit, mm. yritysneuvonta auttaa vaihtoehtojen pohdinnassa ja eteenpäin viitoittamisessa.

PIELISEN KARJALAN vI TULEvAISUUSfOORUMI ”JUURET JA SIIvET” 6.11.2013 vALTIMOTALOLLA

Tulevaisuusfoorumin 6.11.2013 panelistit Valtimotalolla. Kuva: Foto-Laser

7

PIKES-uutiset 2/2013

Ritva Kurkinen, hanketyöntekijäUusi SeutUra -projektiritva.kurkinen@pikes.fi / 040 184 0431

• Juuret ja Siivet -tulevaisuusfoorumin aineistot

Kun on unelma ja usko sen toteutumiseen, asioilla on tapana järjestyä – tarvitaan unel-ma, usko itseen ja asennetta!

8

Osallistuva, yhteisistä asioista kiinnostu-nut ja vastuuta kantava nuori on seudun etu. Mutta kuinka ikääntyvät paikkakun-nat voivat houkutella nuoriaan?

Young People for Young People -hankeella tuotiin nuorisonäkökulmaa ikärakennemuu-toshaasteiden ratkaisuun. Työn lähtökoh-tana oli se negatiivinen kierre, joka syntyy ikärakennemuutoksesta ja jota nuorten pois-

muutto vauhdittaa. Pienten kuntien tulevai-suuden uhkakuvana siintää ”viimeinen läh-tijä sammuttaa valot” -tyyppinen metafora, jossa työt jäävät vaille tekijää, verokertymä pienenee, järjestötoiminta kuihtuu, palve-luita karsitaan ja yhteisvaikutuksena koko seudun elinvoimaisuus hiipuu. Haaste on mittaluokaltaan yleiseurooppalainen, väes-tön ikääntymisessä Suomi on edelläkävijä Euroopassa.

YOUNg PEOPLE fOR YOUNg PEOPLE -hANKENuorisonäkökulmaa ikärakennemuutoshaasteisiin

Kuva: BigStockPhoto

9

PIKES-uutiset 2/2013

Nuorisolähtöistä seutukehittämistyötä teh-tiin yhteiskunnallisessa käymistilassa; fi-nanssikriisin elinkeinoelämää lamauttavassa ilmapiirissä, kunta- ja palvelurakenneuudis-tusten levottomuudessa, järjestökentän krii-sissä sekä kasvavan nuorisotyöttömyyden ja kansalaisten heikon osallistumisaktiivisuu-den todellisuudessa. Nuoriin liittyvää työtä taustoitti vahvasti myös laajamittainen ja monisyinen syrjäytymiskeskustelu.

Idea hankkeesta periytyi ylisukupolvises-ti EU:ssa palkitun Older People for Older People -projektin vertaistoiminannasta, jossa kohderyhmä aktivoidaan ratkomaan oman ikäryhmänsä arjen ja tulevaisuuden haasteita. Young People for Young People -hankkeen lähtökohta nuorten kuulemi-nen ja -aktiivisuuden tukeminen on tärkeä. Työ perustui nuorten kuulemiseen, yhdessä nuorten kanssa tekemiseen ja sukupolvien rajat ylittävään toimintaan.

voiko siipiään levittää katkomatta juuriaan?

Nuorten kotiseutuunsa kiinnittymistä hah-moteltiin kuminauha-vertauksella. On seu-dun etu pitää kiinni maailmalle lehahtavis-ta nuoristaan ja toivottaa heidät, korkeasti koulutettuna ja kokemusten myötä avartu-

nein katsein, tervetulleeksi takaisin kotiseu-dulleen. Tutkimusten mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuva muistijälki ko-tiseudusta vaikuttaa vahvasti paluumuut-tohalukkuuteen. Muistijäljessä kysymys on kotiseudulla hankituista kokemuksista. Maa-ilmassa, jossa välimatkat ovat teknologian kehityksen myötä kutistuneet ja työn teke-minen ja siihen liittyvät merkitykset ovat muuttuneet, myös ryhmiin, tekemiseen tai paikkaan sitoutuminen sekä osallistuminen yleensä ovat muuttuneet. Kolmen hank-keessa mukana olleen seutukunnan välisellä triangulaatiolla kiteytimme ikärakennemuu-tosseutujen nuorten yhteisen viestin.

Nuorten aktiivisuus ja osallistuminen ovat muuttuneet nopeammin kuin ikära-kennemuutosseutujen toimintakulttuuri

Nuorten osallistumisen muutosta taustoit-taa ikärakennemuutoksen lisäksi sekä vies-tintäteknologian että työelämän muutos. Nuorisokulttuurit eivät näy pienten vähä-väkisten paikkakuntien katukuvassa, joten arkiset esimerkit nuorten aktiivisuudesta puuttuvat. Nuorten aktiivisuus suuntautuu helposti Internetin vertaisverkostojen vä-lityksellä kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Paikallisuudesta on tullut monelle nuorelle etäisempää kuin globaalista.

10

Viestintäteknologian kehityksen myötä osal-listuminen ei edellytä fyysistä läsnäoloa tai edes kotoa lähtemistä. Netin kautta tai teksti-viestein asioiminen ja osallistuminen vähen-tävät nuorten arkisia kohtaamisia aikuismaa-ilman kanssa ja heikentävät niitä sosiaalisia taitoja, joita vaaditaan perinteisessä järjestö-toiminnassa, kunnallisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Sukupolvien väliset erot so-siaalisissa valmiuksissa ja kommunikaatiota-voissa ovat suurempia kuin koskaan ennen ja vuorovaikutuksen kompastuskivenä on usein sosiaalisen median kielioppi.

Nuorille työelämä tarkoittaa useita perät-täisiä, jopa päällekkäisistä lyhytkestoisia työjaksoja. Muuttunut työelämä pirstoo vapaa-aikaa, eikä mahdollista perinteistä pitkäkestoiseen sitoutumiseen perustuvaa osallistumista. Ikääntyvillä paikkakunnilla koko nuorten osallistumiskulttuuri on usein muutaman aktiivin varassa ja nuorten osal-listumiselle ladataan epärealistisia odotuk-sia. Liian usein nuorten osallistuminen on synonyymi vetovastuulle. Perinteiset osallis-tumistavat ja nuorten osaamistasoon epä-suhdassa olevat odotukset vähentävät nuor-ten aktiivisuutta.

Kuva: BigStockPhoto

11

PIKES-uutiset 2/2013

Ikääntyvillä paikkakunnilla nuorten aktiivisuuden paikallinen tukeminen on elintärkeää

Paikallisten vertaisesimerkkien puuttuessa nuoret tarvitsevat aikuisten tukea aktiivisuu-delleen. Kotipaikkakunnan tarjoamien työ- ja osallistumismahdollisuuksien avaaminen nuorille vahvistaa nuorten ja kotiseudun vä-lille muodostuvaa ”kuminauhaa”. Myöhem-pään paluumuuttohalukkuuteen voidaan vaikuttaa suuntaamalla seutumarkkinointia vielä paikkakunnalla asuville nuorille sekä opiskelemaan muuttaneille nuorille aikuisil-le.

Elinkeinoyhtiön ja nuorisokeskusten yhteis-työ kannattaa. Nuorisotyön kentältä laina-tut viestintäkanavat ja toiminnalliset me-netelmät auttavat paikallisen työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvän viestin viemisessä nuorille. Nuorisokeskusten toiminnan suun-taaminen vahvasti paikallisille nuorille ja jär-jestöjen tueksi on seudun etu.

Strategisen seutukehittämisen työnjaossa osallisuuskasvatus on nuoriso- ja järjestö-työn sekä oppilaitosten kenttää. Elinkeino-yhtiöiden tehtäviä ovat nuorten yrittäjyyden edistäminen sekä tekemisen kautta oppimi-seen perustuvan ja nuorten maailmaan pei-

laavan kokeilukulttuurin ja sen joustavien ra-hoitusmuotojen jalkauttaminen paikalliseen toimintakulttuuriin. Pian valmistuva Pielisen Karjalan elinkeinostrategia painottaakin vahvasti nuorisoyrittäjyyden edistämistä.

Anna Kähkönen, projektipäällikköYoung People For Young PeopleUusi Seutura -projektianna.kahkonen@pikes.fi / 040 524 8483

• Young People-hankkeen loppuraportti

”Sain paremman yleiskuvan yrittäjyy-

destä ja yrittäjyyden hyviä puolia”

”Nyt ajattelen: Yrittäjyys – miksipä ei”

”Yrittäjyys on asennetta ja kovaa työtä”

”Yrittäjyys on vastuuta ja vapautta”.

”Yrittäjyys on monipuolista”

Nuorten palaute yrittäjäleiristä Kolilla:

Kuva: Kimmo Salminen

12

PIELISEN KARJALAN ENERgIASELvITYS: Kohti vihreän teollisuuden kasvua ja teollisia symbiooseja

Pielisen Karjalan energiaselvitys -hank-keessa on syksyn aikana luotu perustaa seutukunnan vihreän teollisuuden kas-vuohjelmalle. Osana ohjelman toteutusta on valmisteltu hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia teknologiaratkaisuja ja synnyttää yritysten välille sekä uudenlais-ta yhteistyötä että siihen perustuvaa uutta liiketoimintaa. Tarkoituksena on parantaa yritysten materiaali- ja energiatehokkuut-ta ja edistää hajautettua energiantuotan-toa lisäämällä uusiutuvan lähienergian osuutta yritysten energiankäytössä.

Pielisen Karjalasta on arvioitu virtaavan 50 miljoona euroa vuodessa energiamaksuina, joista merkittävä osa koostuu lämmitysöljyn käytöstä. Suuria kustannuksia syntyy myös yritysten materiaalihankinnoista etenkin niissä tapauksissa, joissa tuotannon sivuvir-roista ja tähteistä joko saadaan hankintahin-taa huomattavasti huonompi korvaus tai nii-den poistamisesta joudutaan maksamaan. Usein sivuvirrat tai tähteet päätyvät seutu-kunnan ulkopuolelle hyödyntämään toisen alueen taloutta.

Esimerkiksi metalliyrityksen tuotannon si-vuvirtoja tai tähteitä on mahdollista ohja-

Kuva: Kimmo Salminen

13

PIKES-uutiset 2/2013

Jouko Parviainen, projektipäällikköPielisen Karjalan energiaselvitysjouko.parviainen@pikes.fi / 050 431 2297

hYMY 2008-2014

Hyvinvointialan ja etenkin sosiaali- ja terveysalan kehittämistä on Poh-jois-Karjalassa toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuosina 2008-2014. HYMY-projekti päättyy helmi-kuussa 2014 ja suuntaamme tulevaan, uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

hYMY-projektin tuloksiaPielisen Karjalan alueella: • uusia yrityksiä kolme• yritysten osaaminen kasvoi• yksityisen ja julkisen sektorin

yhteistyö tiivistyi• yritysten välisiä verkostoja syntyi• palvelusetelien käyttö lisääntyi• hankintaosaaminen parani• kilpailutuksiin osallistuminen lisääntyi• toimialatietous kasvoi

Riitta Kinnunen, yritysneuvojaHYMY-projekti / Ekotassu -projektiriitta.kinnunen@pikes.fi / 040 483 0607

• Uskalletaan uudistua -loppuseminaari 23.1.2014 klo 12-17, Joensuun Tiedepuisto

ta toisen yrityksen raaka-aineeksi, ja tällöin metallista saa paremman hinnan kuin romu-raudasta. Ja toinen yritys saa raaka-aineensa edullisemmin kuin joutuisi hankkimaan sen uutena. Muita ”teollisuuden symbiooseja”, joilla haetaan kustannusten säästöjä ja toi-minnan tehokkuutta, voivat olla yhteiset hankinnat, kuljetusten yhdistäminen tai tilo-jen vuoroittainen hyödyntäminen.

Puupolttoaineiden, aurinkolämmön ja yri-tysten sivuvirtojen käyttöön perustuvilla lämpö- tai pien-chp-laitoksilla on mahdol-lisuus tuottaa lähienergiaa. Sillä korvataan tuontipolttoaineita, pidetään energiaeurot omalla alueella ja parannetaan energiantuo-tannon huoltovarmuutta.

14

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistel-laan uutta yritystukilakia. Entinen laki on ollut voimassa vuodesta 2007 lähtien. Uusi laki tarvitaan uuden Euroopan unionin ra-kennerahasto-ohjelmakauden toteutta-mista varten. Uusi ohjelma otetaan käyt-töön 1.7.2014 ja uusi laki tulee voimaan samaan aikaan.

Uudelle laille asetetut tavoitteet

Uuden lain tavoite on parantaa yritysten kil-pailukykyä kehittämällä osaamista, kannus-tamalla uuden teknologian käyttöönottoa, edistämällä yritysten kansainvälistymistä sekä kehittämällä yritysten toimintaympä-ristöä. Avustusta halutaan kohdentaa hyvät kasvuedellytykset omaaville yrityksille sekä myös aiempaa riskipitoisempiin toimenpi-teisiin. Se tarkoittaa sitä, että kokeilutkin ovat uudella ohjelmakaudella mahdollisia.

Uudelta lailta odotetaan parempaa selkeyt-tä. Yritystukilaista poistuu kyläkauppatuki, valmistelurahoitus, pienen yrityksen palkka- ja muut toimintamenot, ns. hautomotuki. Kuntahallien tukeminen nykymuodossaan poistuu myös. Kaikkia poistuvien tukien tar-

koittamia toimenpiteitä voidaan rahoittaa kehittämistuella jatkossakin.

Kunnan omistaman kiinteistöyhtiön rahoi-tus uudistuu sikäli, että tukitaso tulee ole-maan alhaisempi. Kunnan omistus merkitsee TEM:n tulkinnan mukaan sitä, että kyseessä on suuryritys ja tukitaso määräytyy sen mu-kaan paitsi kunnissa, joissa asukasmäärä on alle 5000.

Yritystukilaissa on ollut myös harvoin käy-tetty yhteishanke; se poistuu nimenä, mutta hanketyyppi säilyy niin, että kullekin yhteis-hankkeessa mukana olevalle yritykselle teh-dään oma päätös.

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus

Toimintaympäristön kehittämisavustus on tarkoitettu voittoa tavoittelemattomille jul-kisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille. Sen avustuksen tarkoitus on edistää alueen pienten ja keskisuurten yritysten käynnistä-mistä, kasvua tai kehittämistä. Avustuksen vaikutusten tulee kohdistua ensisijaisesti ja välittömästi alueen yrityskenttään.

Tämän avustuksen piirissä voisivat jatkossa olla myös sellaiset kuntien hankkeet, joissa rakennetaan yritysten tarvitsemaa tai niitä

UUSI YRITYSTUKILAKI

15

PIKES-uutiset 2/2013

välittömästi palvelevaa infrastruktuuria, ku-ten esimerkiksi teollisuusalueiden vesi- ja viemäriverkkoja.

hallinnollisia uudistuksia

Toiminnasta halutaan tehokkaampaa ja tuottavampaa ja avustushakemukset halu-taan pääosin sähköisesti. Uutta ovat myös yksinkertaistetut kustannusmallit, joista odotetaan helpotusta maksatusvaiheeseen.Todellinen uutuus on se, että avustuksesta voidaan maksaa ennakkoa. Tällä tulee ole-maan merkitystä erityisesti hankkeissa, jois-sa tuloa alkaa kertyä vasta vuosien päästä.

Uuden lain ja ohjelman valmistumista odo-tellessa kehittämistukien haku jatkuu yli vuoden vaihteen ilman katkoja. Rahaakin on vielä jäljellä 2007-2013 ohjelmasta ja pää-töksiä tehdään 30.6.2014 saakka nykyisellä toimintamallilla.

Seija Varis, yritysasiantuntijaPohjois-Karjalan ELY-keskusseija.varis@ely-keskus.fi

Tuula Lehtonen, yritysasiantuntijaPohjois-Karjalan ELY-keskustuula.lehtonen@ely-keskus.fi

YRITYKSEN OMISTAJANvAIhDOS Pielisen Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, on yritysten omistajanvaih-doksille kasvava tarve. Koko prosessi si-sältää useita haasteita niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Tätä prosessia helpottamaan kannattaa ottaa ajoissa yhteys yritysneuvojiin, jotka osaavat ker-toa prosessista. Näin pystytään viemään omistajanvaihdos suunnitelmallisesti ja hallitusti läpi.

PIKES Oy:n Masva -hanke järjestää Ostokunto® -koulutukset Lieksassa 21.1.2014 ja 28.1.2014 Nurmekses-sa. Koulutuksessa tulee kattava paketti tietoa ja vinkkejä yrityksen myyntikun-toon saattamisesta. Tarvittaessa voimme suunnitella yhdessä myös sparrauspake-tin. Koulutuksen toteuttaa SunProfile.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Sami Pursiainen, projektipäällikköMasva -hankesami.pursiainen@pikes.fi / 040 356 8306

• Ostokunto®-koulutustiedote• alueen myytävät yritykset: OSUVA Yrityspörssi

PK-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallin-ta -tutkimuksessa on jäsennelty yrityksen kasvuun vaikuttaviksi keskeisiksi tekijöiksi yrittäjä ja hänen persoonansa sekä taus-tatekijät. Haluaako yrittäjä kasvaa? Onko resursseja käytettävissä riittävästi?

Yrityksen ympäristö ja toimiala voivat tarjo-ta mekanismeja, jotka tukevat kasvua, kuten uudet toimialat, alueen yrityskulttuuri ym. Kasvun haluun ja kykyyn vaikuttaa myös eri-laiset esteet ja riskit kuten pelko kasvun tuo-masta joustamattomuudesta, byrokratiasta ja tehottomuudesta liiketoiminnassa.

Huomioni kiinnittyi tutkimuksessa erityisesti yrittäjän oman asenteen merkitykseen yri-tyksen menestyksessä. Voimmeko vaikuttaa yrittäjän asenteeseen? Suoraan vaikuttami-nen voi olla vaikeaa, mutta uskon merkit-täväksi avuksi muodostuvan alueen yleisen yrityskulttuurin, joka omalla imullaan kan-nustaa yhä useamman yrittäjän hakemaan kasvua. Pielisen Karjalan yrityskulttuuri ke-hittyy jatkuvasti yritysmyönteisemmäksi. Osaltani kannustan kaikkia yrittäjiä pohti-maan yrityksen kasvun mahdollisuuksia, vaikka kasvua ei aina voida pitää kaikissa yrityksissä ja toimialoilla yritystoiminnan itseisarvona. Yrityksen tahtotilalla kasvaa,

16

turvataan yrityksen olemassaolo nyt ja tule-vaisuudessa sekä luodaan uusia työpaikkoja, joita kipeästi rapistuva kansantaloutemme kaipaa.

Olemme löytäneet uusia työvälineitä yritys-ten kasvulle Kasvu Open -toiminnan avulla. Tavoitteenamme on järjestää jatkossakin Kasvun Kiitoratapäiviä, jotka osaltaan tuke-vat yritysten uudistumista ja kasvuhalua. Kasvua ja uudistumista Pielisen Karjalassa

PIKES Oy aloitti KasvuOpen harjoitteet Eko-systeemipäivillä Lieksassa 18.9 ja Nurmekses-sa 19.9. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä kol-misenkymmentä henkeä. Mielenkiintoisten alustusten ja työryhmätyöskentelyn kautta toimintaympäristömme määriteltiin ja yh-teinen tahtotila kehittää Pielisen Karjalaa vahvistui. PIKES Oy sai mandaatin lähteä to-teuttamaan tilaisuuksissa tulleita tavoitteita käytäntöön.

Pielisen Karjalan ensimmäiseen kiitoratapäi-vään 5.11. osallistui yhteensä kuusi yritystä. Edustettuina oli koko PIKES Oy:n toimialue. Usealla yrityksistä oli mukana rinnallakulki-ja, joka osaltaan teki havaintoja ja toi omaa näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Kiitorata-päivään osallistuneet yritykset antoivat hy-vän läpileikkauksen alueemme elinkeinoelä-mästä: mukana oli alihankinta, elintarvike,

KASvUN hAASTEET

17

PIKES-uutiset 2/2013

tekstiili ja hoiva-alan yrityksiä. Tilaisuuden myllärit saapuivat naapurikunnista. Heidän osaamisensa keskeisiä painopistealueita oli-vat mm. myynti ja markkinointi, taloushallin-to, rahoitus sekä kansainvälinen kauppa.

Matti Härkönen Kasvun Roihusta luotsasi päivää rautaisella ammattitaidolla. Tilaisuu-den alussa pidettyjen yritysesittelyjen pe-rusteella kävi ilmi osallistujien huolellinen valmistautuminen päivään. Kuuden 45 mi-nuutin yrityskohtaisen session jälkeen päivä oli paketissa ja tunnelma riemastuneen in-nostunut. Yritykset saivat uusia näkökulmia, sparrausta toimintansa kehittämiseen sekä verkostoitumista ja uusia liikeideoita. Myös myllärit kertoivat päivän olleen antoisan ja yritysten vastaanottavaisuus sai kiitosta.

Mylläri Martti Artamo kiteytti päivän tunnel-mia seuraavasti: ”Pielisen Karjalassa on suuri kehittämisen tahtotila. Keskusteluissa oli roh-keaa ajatusten vaihtoa, joista välittyi myös vahva halu hakea menestyksen avaimia.” Ke-hitysyhtiön edustajana on helppo yhtyä näi-hin havaintoihin laajemminkin - pielisenkar-jalaisista yrityksistä löytyy vahvaa tahtotilaa uusiutumiselle ja kasvulle.

Aki Nevalainen, yhteyspäällikköPIKES Oy:n yrityspalvelutaki.nevalainen@pikes.fi / 0400 905 829

• PK-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallinta tutkimus• Pielisen Karjalan Kasvu Open

Antti Haapakorva sparraa PK-levyn tiimiä Pielisen Karjalan kiitoratapäivässä 5.11. Nurmeksessa.Kuva: Matti Härkönen

18

TURvAKORTTIKOULUTUKSIA PIELISEN KARJALASSA

Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä järjes-tää turvakorttikoulutuksia. Usein toteutuvia turvakorttikoulutuksia ovat mm. Tulitöiden turvallisuustutkinto, Työturvallisuuskortti- ja Tieturva I-koulutukset. Lisähyötynä sitä tar-vitseville ovat autonkuljettajan ammattipäte-vyyden jatkokoulutuspäivät, joita saa tietyistä korttikoulutuksista.

Koulutus on mahdollista toteuttaa joko yri-tyksen järjestämässä tilassa tai paikallisella ammattiopistolla. Samoin ajankohta on so-viteltavissa yrityksen toiveiden mukaan. Pai-kalliset ammattiopistot toimivat käytännön toteuttajina.

Lisätietoja: Tarmo Korhonen050 346 0617 / tarmo.korhonen@pkky.fi

www.yrityssuomi.fi kokoaa yhteen yrittäjän tarvitseman tiedon ja palvelut.

Puhelinpalvelu: 0295 020 500ma–to klo 8.00–17.00, pe klo 10 - 17

Ostetaan omalta seudulta -kampanjaan kuuluva vuoden 2013 asiakaspalvelija ää-nestys on alkanut. Puhu hyvää selän takana -teemalla järjestettävän äänestyksen tarkoi-tus on tuoda esille hyviä esimerkkejä ja suo-rituksia Pielisen Karjalan palveluyrityksissä ja yhteisöissä. Äänestää voi Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kauppaliikkeissä sekä PIKES Oy:n nettisivuilla: www.pikes.fi.

äänestysaikaa on lauantaihin 11.1.2014 saakka. Äänestäneiden kesken arvotaan nel-jä kappaletta ”Tuotteita Pielisen Karjalasta” -koria (arvo n. 100€). Vuoden 2013 asiakas-palvelijat palkitaan kunnittain tammi-helmi-kuussa 2014.

Käyttäjille ja ilmoittajille ilmainen.

19

PIKES-uutiset 2/2013

TAPAhTUMATtammi-kesäkuu 2014PIKES Oy:n toimistot ovat kiinni joulun ajan23.12.2013-2.1.2014.

TAMMIKUU• 16.-19.1. Matkamessut, Helsingin Messukeskus,

Visitkarelia.ru -sivusto julkaistaan • 18.1. IGLU avajaiset, Juuka • 21.1. Ostokunto® -koulutus, Lieksa• 23.1. Hyvinvointialan seminaari, Joensuu:

Uskalletaan Uudistua• 28.1. Ostokunto® -koulutus, Nurmes• 29.1. Näe hyvä lähelläsi -seminaari, Joensuu • Vuoden 2013 Asiakaspalvelijoiden julkistus:

Juuka, Nurmes, Lieksa, Valtimo• Taloushallinnon koulutusta keväällä 2014.

Tulossa koulutustarvekysely yrityksille.

hELMI-MAALISKUU• 1.2. KOLI-tempaus, Kuopio • 5.2. Miten Venäjän markkinoille -infotilaisuus,

ISBE Oy:n palvelujen esittely• helmi-maaliskuussa Matcmaking -tilaisuus

Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan yrityksille, Sortavala

• 12.3. Valon värit valokuituseminaari, Nurmes, Hannikaisen salissa klo 9.00 alkaen

• Yritystreffit, Lieksa• Keski-Karjalan matkailuyrittäjien vierailu Pielisen

Karjalaan helmikuun aikana

hUhTIKUU• Sortavala TOP-messut

TOUKOKUU• Karelia ENPI CBC -hankkeen loppuseminaari,

Joensuu, matkailijatutkimuksen tulokset

KESäKUU• 13.6. Yritystreffit, Nurmes, PielisAreena• 14.6. Pielisen Messut, Nurmes, PielisAreena

Tapahtumalista elää vuoden aikana, joten lisäykset, tarkennukset ja muutokset ovat mahdollisia. Suo-sittelemme seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia facebook- ja nettisivuiltamme sekä Pohjois-Karjalan tapahtumakalenterista:• www.pikes.fi • https://www.facebook.com/PikesOy• http://kareliaexpert.fi/tapahtumat/

Paikalliset matkailuyritykset!Lähtekää mukaan Sortavalaan:

MATcHMAKiNg -tilaisuus helmi-maaliskuussa sekäSORTAVALA TOP -messut

huhtikuussa!

Lisätiedot:

Eila Lintunen, projektikoordinaattorieila.lintunen@pikes.fi / 040 747 8905Karelia ENPI CBC -hanke

uutis

et

2/2013 Taitt

o: A

nne

Kokk

onen

/ PI

KES

Oy

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Asiakaspalvelu: 040 104 5930pikes@pikes.fi / www.pikes.fiwww.facebook.com/PikesOy

PIKES Oy

HyvääJoulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2014!