PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAT SAK:N NÄKEMYKSIÄ

1

Opinto-ohjaajien ja historian – ja yhteiskuntaopin opettajien koulutuspäivät

3.5.2013 Siikaranta

Kirsi Rasinaho, SAK

Hallitusohjelma sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille 2011 – 2016 asetetut tavoitteet:

➤ Esi- ja perusopetuksen kehittäminen koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena

➤ Lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa

➤ Koulujen eriytymisen estäminen

➤ Korkeatasoisen osaamisen ja elinikäisen oppimisen edellytysten parantaminen

28.6.2012 asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

➤ Sisältää mm. opetuksen tavoitteet, perusopetuksen tuntijako

UUDISTAMISTYÖN TAUSTAA

2

paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle.

vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa sekä oppijan kehitysvaiheen huomioon ottamista.

pohjautuu esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen nykyisille vahvuuksille ja kehittää niitä suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin.

määrittää kasvatustyötä ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat arvot ja periaatteet lähtökohtana oppilaiden monipuolisen kasvun tukeminen ja identiteetin vahvistaminen sekä vuorovaikutteinen, toisia kunnioittava ja kestävää kehitystä edistävä toimintatapa.

määrittelee tavoitteet lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen taitojen merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen.

PERUSTEIDEN UUDISTAMISEN TAVOITTEET 1

3

syventää oppimiskäsitystä sekä vahvistaa edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä.

Jäsentää ja karsii perusopetuksen sisältöjä siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista.

luo tilaa ja antaa tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle.

kannustaa opetuksen järjestäjiä liittämään opetussuunnitelmatyö opetuksen ja koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen strategiseen kehittämiseen sekä

toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen siten, että saadaan joustava opetussuunnitelmatyökalu opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön.

PERUSTEIDEN UUDISTAMISEN TAVOITTEET 2

4

OPS UUDISTAMISTYÖN ORGANISOINTI

5

Ohjausryhmä:

• Toimikausi 15.8.2012 – 31.12.20141. linjata esiopetuksen, perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman

perusteiden laadintatyötä ohjaavat periaatteet sekä tukea perusteita valmistelevien työryhmien työtä,

2. tuoda perusteiden valmistelutyöhön laaja yhteiskunnallinen näkökulma,3. edistää omassa toiminnassaan kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista

opetussuunnitelman perusteiden laadintaan ja välittää siihen liittyvää tietoa yhteistyökumppaneilleen.

Työryhmät:

Rakenne- ja tavoite:Arvopohja, tehtävä, tavoitteet, toimintakulttuuri, laaja-alaisen osaamisen määritteleminen, opetuksen eheyttäminen

Oppimiskäsitys: oppimiskäsitys, oppimisympäristö, työtavat, opetusmenetelmät, oppilaan arviointi, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osaryhmä:tarkistaa kasvun ja oppimisen tukea (esiopetus) sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea (perusopetus) koskevat osiot.

Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja edistävä, kieli- ja kulttuuritietoinen koulu:Avata luku – ja kirjoitustaitokäsitteet, kieli- ja kulttuuritietoisuuden määrittely

Oppiainekohtaiset alatyöryhmät

Yhteistyö opetuksen järjestäjien kanssa• marraskuu 2012 yleiset linjaukset; syyskuu 2013 esiopetuksen kokonaisuus; huhtikuu 2014 perus- ja lisäopetuksen kokonaisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry

Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen vanhempainliitto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomen Kustannusyhdistys ry

Opetusalan ammattijärjestö OAJ Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Finlands Svenska Lärarforbund FSL Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Suomen Kuntaliitto Romaniasiain neuvottelukunta

Suomen Rehtorit SURE ry Saamelaiskäräjien Koulutus ja oppimateriaalilautakunta

Suomen Harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry

Etnisten suhteiden neuvottelukunta

OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, kokoussihteeri Arja-Sisko Holappa

OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO

6

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN

• Edessä on tavoitteiden, tuntijaon, opetussuunnitelman perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen koko yleissivistävän koulutuksen osalta.

• Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön alueelle tulee ottaa huomioon.

• Työ toteutetaan kokonaisuudessaan vuosien 2012 – 2016 (2017?) välisenä aikana

• Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.

• Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien.

• Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet uudistettu vuonna 2009, eikä niihin tässä vaiheessa tule muutoksia.

• Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvut uudistettu esi- ja perusopetuksen osalta vuonna 2010, joten säilyy pääosin ennallaan.

• Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijoiden kuuleminen sekä paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyön tukeminen monin eri tavoin

7

YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS UUDISTUU: OPETUSSUUNNITELMATYÖ 2012 - 2017

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Esi-, perus- ja lisä-opetuksen opsin perusteet

Lukion opsin perusteet

Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet

Taiteen perusopetuksen perusteet

Varhaiskasvatussuunnitelma

Paikallinen ops

Paikallinen ops

Paikalli-nen ops

Paikalliset opsit

?

8

Perusopetuksen tehtävä on:

➤ Tarjota kaikille oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen

➤ Tarjota tasavertaiset tiedolliset ja taidolliset edellytykset jatko-opintoihin

➤ Tarjota koko ikäluokalle valmiudet siirtyä toisen asteen koulutukseen

➤ Turvata elinikäiset oppimisen avaintaidot kaikille

Osaava työvoima - tietävä ja taitava kansalainen

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen

Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen

Vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin

Peruskoulu on laadukas ja turvallinen lähikoulu

SAK:N KANTOJA PERUSOPETUKSEEN

9

Oppiainejakoisuuden vähentäminen ja ilmiöpohjainen lähestymistapa puollettavia periaatteita.

Aihekokonaisuudet ja eri oppiaineiden nivelvaiheiden yhdenmukaistaminen opetuksessa.

Perusopetuksen eheyttäminen kannatettava pyrkimys.

Kaikille yhteisten opintojen määrän lisääminen perusteltua koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen ja jatko-opintovalmiuksien näkökulmasta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisääminen: perusteltu toteutuneen tuntijaon, äidinkielen oppimistuloksissa havaitun laskun, eriytymisen ja kirjoitustaidossa havaitun vaihtelun perusteella. Hyvä lukutaito tarkoittaa myös medianlukutaitoa ja mediakriittisiä taitoja.

Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito on SAK:n mielestä keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja.

OPS OPPIAINEET JA SISÄLTÖALUEET

10

Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan merkitys Suomen tulevaisuudelle ja taloudelle on suuri, joten niiden opetusta ei pidä vähentää.

Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisääminen: Taito- ja taideaineiden opetus edistää muuta oppimista, vahvistavat luovuutta ja tuottavat yhteisöllisyyden kokemuksia.

Käden taitojen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kiistaton ja siksi SAK pitää kannatettavana ainekokonaisuuden lisäämistä kaikille yhteisenä opetuksena.

Työ- ja käytäntöpainotteinen oppiminen tukee yhteytä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä.

OPS OPPIAINEET JA SISÄLTÖALUEET

11

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisääminen tukee osaltaan perusopetuksen yleistavoitetta kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen.

SAK kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen opetuksen määrä on Suomessa ollut kansainvälisestikin vertaillen vaatimatonta.

Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta hyvät, mutta samalla osallistumishalukkuus yhteisten asioiden päättämiseen on alhainen.

Nuorten tulee kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen, johon sisältyy myös perustiedot työelämän menettelytavoista ja toiminnasta. Erityisesti työelämän kehittämisen näkökulmasta nuorten tulisi varhain omaksua osallisen ja osallistuvan toimijan rooli omassa työyhteisössään.

Säädöksin luotaisiin pohja oppilaiden yhteistoiminnalle ja vaikuttamiselle kouluyhteisössä säätämällä lailla koulujen oppilaskunnista ja niiden tehtävistä = nyt oph:ssa selvityksessä

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI OPS:SSA

12

KESU:ssa kirjaukset nuorten työelämätietoja ja –taitojen parantamisesta.

Kun tutkintojen perusteita ja opetussuunnitelmia uudistetaan tältä osin, tulisi sen tapahtua yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa.

SAK kannattaa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan työelämä- ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistamista peruskouluissa ja lukioissa:

➤ tarpeen määritellä valtakunnalliset, yhdenmukaiset tavoitteet opetussuunnitelmien perusteissa.

opetuksessa vahvistettava työelämän pelisääntöjen, yhteistoiminnan, työlainsäädännön ja työelämän sopimusten tuntemusta sekä yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista.

Työmarkkinajärjestöt ovat jo pitkään esitelleet toimintaansa kouluissa ja SAK pitää hyvänä, että toiminnan tärkeys tunnustetaan ja sitä pyritään myös laajentamaan.

TYÖELÄMÄTIEDOT JA -TAIDOT

13

Ohjauksen merkitys perusopetuksessa keskeinen.

Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi.

Ohjauksen eri osa-alueiden on todettu kouluissa toetutuvan vaihtelevasti.

Erityisesti nivelvaiheiden tuki on oppilaille tärkeää. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet.

Koulujen tukihenkilöverkostojen (erityisopetus, koulunkäynninohjaajat ja -avustajat) työn kehittäminen ja aseman selkiyttäminen.

OHJAUS

14

Oppimisympäristöllä on keskeinen vaikutus oppimistuloksiin. Kouluelämän laatu on Suomessa mittausten mukaan keskivertoa alhaisempi.

Monissa arvioissa koulujen yhteisöllisen kokemuksen väheneminen on tunnistettu ongelmaksi, jota pitää torjua.

OPPIMISYMPÄRISTÖ

15

Muille kuin oppivelvollisuutta suorittaville oppilaille annettavan opetuksen osalta mahdollisuus suorittaa aikuisena peruskouluopintoja turvataan.

Aikuisten peruskouluopetuksessa olevista opiskelijoista 70 % on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajien osalta perusopetus ja valmistava opetus ovat keskeinen kotoutumisen väylä.

Täsmennykset aikuisille annettavan perusopetuksen osalta ovat perusteltuja. Opintojen henkilökohtaistaminen, kielellisten valmiuksien kehittäminen ja jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen ovat edellytys työllistymiseen.

ERITYISRYHMÄT

16

Väestöryhmien koulutustasoerot, koulutukseen osallistumiserot, koulujen välisten erojen kasvaminen ja erityisesti heikoimmin pärjäävien oppilaiden aseman kehitys huolestuttavia.

Tasa-arvon ongelmat alkavat vahvasti syntyä jo perusasteella ja heikkoon koulumenestykseen sekä vähäiseen koulutuspohjaan liittyvät ongelmat jatkuvat usein läpi aikuisiän.

➤ vähäisempi osallistumisena jatko- ja täydennyskoulutukseen myöhemmällä iällä, katkonaisina työurina sekä paremmin koulutettuihin nähden selkeästi lyhyempinä työurina.

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteitä tulee painottaa varhaiseen puuttumiseen ja toimenpiteet tulee ulottaa koko koulujärjestelmän toimintaan. Muutoksia tarvitaan niin rakenteisiin, rahoitukseen kuin opetukseen ja ohjaukseen.

KOULUTUKSELLINEN TASA-ARVO

17

Aamu- ja iltapäiväkerhot alaluokille 1 – 2 vuosiluokat.

ryhmäkokojen säätelystä koulurauhaa.

sukupuolittuneiden käytäntöjen perkaaminen.

hakeutumisoikeuden hallittu rajoittaminen lähikouluperiaatteen turva.

oppivelvollisuus 17-vuoteen?

➤ Nuorten yhteiskuntatakuu

➤ Lisävuosi valmistava ja ohjaava toiselle asteelle hakeumiseen

opettajankoulutuksen kehittäminen mm. oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON TOTEUTUMINENKEINOJA JA KYSYMYSMERKKEJÄ

18

KIITOS!

19