1 24.3.2017

Perheneuvolatyön tulevaisuus

Hanne KalmariPsL, erikoispsykologihankepäällikkö/ Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaSTM

2 24.3.2017

Perheneuvolatyön perusta

Sosiaalihuoltolaki

SHL 2014 26§ Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan

lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kasvun edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi

Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea

Toteutetaan monialaisestisosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

SHL 1982 19§ Kasvatus- ja perheneuvonnalla

tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.

3 24.3.2017

SHL 2014 soveltamisopas (päivitetty 12/2016) Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuollon palvelu, jota

toteutetaan moniammatillisesti > sovelletaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä ja asiakaskirjaukset sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Asiakkailla oikeus omatyöntekijään ja oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi

Perheneuvolassa voidaan antaa myös terveydenhuoltoon kuuluvia palveluita sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan rinnalla.

Terveydenhuollon säännöksiä ja siten myös hoitotakuuta koskevia säännöksiä on sovellettava perheneuvolassa siltä osin, kuin siellä toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa.

4 24.3.2017

SOTE-palveluiden massiivinen mullistus: Sote-uudistus, valinnanvapaus, Lape…

SOTE

Valinnan-vapaus

LAPE

5 24.3.2017

SOTE-reformin sisältö ja tavoitteet Ihmisten oikeus riittäviin ja laadultaan hyviin sosiaali- ja

terveyspalveluihin toteutuu

Yhdenvertaisuus palveluissa paranee

Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat

Kustannusten kasvun taittaminen (3mrd)

6 24.3.2017

Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä sekä sote-uudistus muuttavat toimintaympäristöä

7

KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

• Osaaminen ja sivistys• Terveys ja hyvinvointi• Liikunta ja kulttuuri• Nuorisotoimi• Paikallinen elinkeinopolitiikka• Maankäyttö ja rakentaminen

MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto• Pelastustoimi• Ympäristöterveydenhuolto• Aluekehittäminen• Alueiden käytön

ja rakentamisen ohjaus

• Työ- ja elinkeinopalvelut• Liikennejärjestelmäsuunnittelu

ja joukkoliikenteen alueellinensuunnittelu

• Maaseudun kehittäminenja lomituspalvelut

VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys• Perusoikeuksien turvaaminen

ja arviointi

• Turvallisuustehtävät• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät• Yleinen edunvalvonta

Valinnanvapaus sote-palveluissa• Valinnanvapaus parantaa palveluihin pääsyä Valinnanvapauden luoma kilpailu tehostaa

toimintaa ja parantaa laatua Valinnanvapaus vahvistaa

itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta Valinnanvapaus on keino monipuolistaa

julkisesti järjestettyä palvelutuotantoa Valinnanvapauden kautta kyetään

hyödyntämään laajemmin yksityissektorin osaamista koko väestön palveluissa

8 24.3.2017

Mitä valintoja asiakas voi tehdä 1.9.2019? Lähde:alueuudistus.fi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE):Kohti lasten, nuorten ja perheiden parempaa hyvinvointia

Hanne Kalmari15.3.20171

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen , yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita

3/24/2017 Etunimi Sukunimi11

Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen.

Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatio-lähtöisesti.

Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin.

12 24.3.2017

LAPE-MUUTOSOHJELMAN ODOTETUT TULOKSET 2019–2025

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet:

– Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus on lisääntynyt, eriarvoisuus vähentynyt sekä erilaisuus ja monimuotoisuus on opittu ottamaan huomioon.

– Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta, autetuksi tulemisen sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.

Palvelujärjestelmä ja kustannukset

– Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi.

– Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, palveluiden painopiste on siirtynyt kaikille yhteisiin palveluihin, ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.

– Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi.

– Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen on uudistettu tukemaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.

– Kustannusten kasvun taittuminen ja kääntyminen laskuun.

13 24.3.2017

Miten sote ja LAPE liittyvät toisiinsa Sotessa on kyse palvelujen järjestämisen ja tuotannon

rakenteesta ja rahavirroista sekä tuottajien ja asiakkaiden roolin muutoksesta.

Lapessa on kyse lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sovittamisesta yhteen asiakaslähtöisesti, palveluiden painopisteen siirtämisestä kaikille yhteisiin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin sekä lasten oikeuksiin ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin vahvistamisesta palveluissa ja päätöksenteossa.

Ihmisten oikeutta hyvinvointipalveluihin ohjaavat sote- ja opetus- ja kulttuurisektorin sisältölait.

15 24.3.2017

Miten valinnanvapaus ja Lape suhtautuvat toisiinsa?

- palvelukokonaisuudet?− palveluiden integroiminen asiakaslähtöisesti?− valinnanvapaus perhetasolla?− lasten (12v!) valinnanvapaus?

Viestintä: STM, OKM ja THL sekä maakunnalliset muutoshankkeet

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA 2016–2018

Kansallinen kehittämistyö

2016 2017

• Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri > tietopohjan vahvistaminen, yhteinen teoreettinen perusta ja lapsikäsitys

• Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen > lapsi - ja perhepolitiikan hallinnonalarajat ylittävän verkostojohtamisen kehittäminen, maakunnan ja kunnan uuden rajapinnan edellyttämän ohjauksen kehittäminen

• Toimivat rakenteet ja käytännöt järjestöjen ja srk:n kanssa tehtävälle yhteistyölle maakunta- ja kuntatasolla

• Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön

valmistelu

Koulutustarpeiden kartoittaminen ja täydennys-koulutusten toimeenpano-suunnitelman laatiminen

LAPEn hankesuunnitelma > teemakohtaiset toimenpidesuunnitelmat sekä tiivistelmät

Valtionavustushakemukset/HakujulistusHakuaika 1.9.–4.11.2016• tuki- ja verkostoitumis-

seminaarit• verkkoklinikatPäätökset 12/2016

Työpajaprosessit syksy 2016 > mallinnoksiasuunnitelmien perusteella:a) matalan kynnyksen

palvelut/verkostob) erityistason

palvelut/verkostoc) toimintakulttuuri (2017)

Ohjausryhmä + jaostot

Maakunnallisen kehittämistyön tuki, seuranta ja arviointi:• muutosagentit• kuntien ja maakuntien Lape-ryhmät ohjaavat ja koordinoivat muutostyötä kunnan ja

maakunnan sisällä• muutostyötä tukeva koulutus ja valmennus• yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen, oppimisverkostot

Kansallisesti johdettu arviointi käynnistyy 2017 alussa ja muodostaa pohjan johtopäätöksille

Toimintakulttuurin muutos

Perhekeskustoimintamalli

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoslapsen/nuoren hyvinvoinnin tukena

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen

Maa-kunnallinen muutostyö

Johtopäätökset ja VN:n linjaus

jatkosta. Kehittämistyö

jatkuuMuutosagentit

(18+1)päätökset sekä

valmennus

Tieteellinen neuvosto

20192018

LAPE-muutosohjelmanhanke- ja projektisuunnitelmat

3/24/2017 Etunimi Sukunimi17

LAPE on toimeenpano-ohjelma! Hankesuunnitelma julkistettiin huhtikuussa 2016 Teemakohtaisesti valmistellut projektisuunnitelmat

muodostavat LAPEn toimeenpanosuunnitelman Projektisuunnitelmissa on kuvattu, kuinka kunkin

kehittämiskokonaisuuden toimeenpano toteutetaan joko maakunnallisissa muutosohjelmissa tai kansallisena kehittämistyönä. Projektisuunnitelmissa kuvattujen toimintamallien ja

palvelumallinnosten kehittäminen jatkui syksyllä 2016 työpajaprosesseissa, joihin myös hankesuunnitelmia valmistelevat hakijat osallistuivat.

Lapen maakunnallinen muutostyö

LAPE - maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus

Lapsen oikeuksiin ja

tietoon perustuva toiminta-kulttuuri (STM)

10 maakuntaa + pks

Perhekeskus-toimintamalli

(STM)17 maakuntaa + pks

Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena

(OKM )12 maakuntaa + pks

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (STM)15 maakuntaa + pks

Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi

Erityistason palveluiden verkostointi

Millaisille hankkeille valtionavustusta haettiin? hankkeille, jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja

kohdistuvat yhteen tai useampaan sen kehittämiskokonaisuuksista:– Toimintakulttuurin muutos– Matalan kynnyksen palveluiden verkostoiminen

perhekeskustoimintamallin mukaisesti– Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin

tukena– Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

jokaisesta maakunnasta sekä pääkaupunkiseudulta tuli kärkihankkeelle yksi hankekonsortion laatima valtionavustushakemus (19 hankekokonaisuutta).

hankekonsortion on oltava monitoimijainen. Se voi koostua kunnista tai kuntayhtymistä, järjestöistä, seurakunnista ja yrityksistä

lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta kehittämistyössä edellytettiin

Maakunnallisen kehittämisenkokonaisuus 2017-2018

Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (lapsiystävällinen kunta/maakunta)

Perhekeskustoimintamalli – matalan kynnyksen palvelut

Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena (matalakynnys)

Erityis- ja vaativimmat palvelut (ml. lastensuojelu, erikoissairaanhoito)

LAPE valtionavustukset-> jokaisen maakunnan kanssa käyty neuvottelut tammikuunaikana, koska kaikki saivatrahoitusta vähemmän kuin hakivat, korjattu puutteita.

Maakunta Rahoitussumma

PK-seutu 2 300 000Pirkanmaa 1 500 000Varsinais-Suomi 1 500 000Muu Uusimaa 1 400 000Etelä-Karjala 1 100 000Pohjois-Pohjanmaa 1 100 000Pohjois-Savo 1 100 000Keski-Suomi 1 000 000Satakunta 950 000Etelä-Pohjanmaa 900 000Keski-Pohjanmaa 900 000Lappi 900 000Kanta-Häme 750 000Etelä-Savo 700 000Pohjois-Karjala 700 000Päijät-Häme 700 000Kainuu 500 000Kymenlaakso 500 000Pohjanmaa 500 000YHTEENSÄ 19 000 000

Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen:Perhekeskustoimintamalli

24.3.2017 Etunimi Sukunimi23

Kehittämiskokonaisuus sisältää:1. Perhekeskustoimintamallin luomisen

o Palvelujen kokonaisuuso Ydintehtävät ja sisältöo Toimintaperiaatteet ja toimintatavato Organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen

2. Toimintamallin osana kehitettäväto Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamineno Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta

ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksio Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä

vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönottoo Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän

perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen

Perhekeskustoimintamalli

3/24/2017 Etunimi Sukunimi24

Vanhemmuuden ja parisuhteentuen palveluiden kehittäminen

24.3.2017

Etunimi

Sukunimi 25

Tavoitteet: Parantaa vanhemmuuden ja parisuhteen taitoja Vahvistaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukea Parantaa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden

kattavuutta ja alueellista yhdenmukaisuutta Parantaa palveluiden tunnettuutta erityisesti sähköisten

palveluiden osalta Kehittää palveluiden integraatiota ja palveluiden sisältöjä

tavalla, joka huomioi molempien vanhempien ja huoltajien tarpeet moninaisissa perheissä

Ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä, jotka edistävät sekä asiakkaiden että työntekijöiden osallisuutta ja vuorovaikutteista kohtaamista

Työmenetelmien uudistaminen: näyttöön perustuvien menetelmien kansallisen tason implementaatio

Erotilanteen palveluidenkehittäminen

24.3.2017

Etunimi

Sukunimi 26

Tavoitteet: Läpileikkaavana tavoitteena yhteistyövanhemmuus Vahvistaa oikea-aikaista tukea lapsille ja vanhemmille

erotilanteessa ja sen jälkeen, huomioiden perheiden monimuotoisuus ja lapsen näkökulma

Erotilanteen palvelujärjestelmän selkeys, alueellinen yhdenmukaisuus ja saavutettavuus (sekä kohtaamiseen perustuvat että verkossa tarjottavat palvelut)

Kriisiavun ja neuvonnan sekä palveluohjauksen turvaaminen erotilanteessa; lasten ja vanhempien kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Ottaa käyttöön toimintakäytäntöjä, jotka edistävät sekä vanhempien että lasten osallisuutta

Työvälineiden uudistaminen: Vanhemmuussuunnitelma!

Perheneuvolatyön tulevaisuus -yhteenvetoa Vahvistetaan asemoitumista ja sisältöä SHL:n mukaisena

sosiaalipalveluna Kuuluu perhekeskustoimintamallin mukaiseen matalan

kynnyksen palvelukokonaisuuteen Perheneuvola tarjoaa moniammatillista erityisosaamista lapsen

kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi ja lapsiperheiden voimavarojen vahvistamiseksi

Lape vahvistaa myös perheneuvoloiden ammattilaisten osaamista ja työmenetelmiä

Lape toteuttaa kansallisen tason työpajaprosessin kasvatus- ja perheneuvonnan sisällön, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittelemiseksi ja yhteisen työnäyn löytämiseksi perheneuvoloille.

27 24.3.2017

Mistä lisää tietoa LAPEsta?

24.3.2017

Etunimi

Sukunimi 28

LAPEn omat verkkosivut http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut

Seuraa Ajankohtaista-sivuahttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista

Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä maakuntakierroksen esityksethttp://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit

24.3.2017 Etunimi Sukunimi29

24.3.2017 Etunimi Sukunimi30

Kiitos!#lapemuutos

stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut