pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä

Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä

Sirpa Pursiainen, YTMTampereen seudun ammattiopisto

EDU.FI/AMMATTIPEDATOPLAAJA.PUROT.NET

Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen

AJANKOHTAISTA:

• Tulevat lakimuutokset• Tulevat tutkinnon perusteiden muutokset

• Rahoituksessa tapahtuvat muutokset• Muuttuvat työelämän tarpeet

= Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen

KEHITTÄMISTARPEITA:

• Johtamisen uudistaminen• Koulutuksen järjestäminen kokonaisuudessaan

• Opettajuus• Tutkinnon perusteet/opetussuunnitelmat

• Joustava oppisopimuskoulutus

= Näiden vaikutukset koulutuksen järjestämiseen

4 ov

Sirpa Pursiainen 2013

Nykyinen tilanne

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y

Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

1 ov 1 ov 1 ov 1 ov

3 ov

1 ov

Tutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa

1 ov1 ov1 ov

1,5 ov

1 ov

1 ov

Tutkinnon osa Tutkinnon osa

1,5 ov4 ov

3 ov

0,5 ov 1 ov


Koulutuksen järjestäjän jaksotus

Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1

Työprosessi


Tavoiteltava tilanne

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y

Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa


Työprosessi TyöprosessiTyöprosessi


Koulutuksen järjestäjän jaksotus

Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1

Tutkinnon osa

Työprosessi Työprosessi

Tutkinnon osaTutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa

Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi

Tulevaisuudessa

Osaamisen vienti?

Viennin

kohdentuminen

Aasian markkinoille? Yritystoiminnan kehittäminen

Osaamisen jatkuva kehittäminen

Ikäihmisten määrän kasvu Tiukentuva talous

Valmiudet yrittäjyyteen

Innovatiivisuuden tukeminen

Tulevaisuudessa

Avoin ammattiopisto?

Tuettu oppisopimus?Nuorisotakuu

Riittävästi osaavaa työvoimaa

Työvaltaisuus

Kokonaisvaltaisuus opiskelussa

AMIS Tulevaisuudessa

Rakenteelliset ratkaisut?

Osaamisperustaisuus

Rakenteellisten ratkaisujen testaus

Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen

Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa

Yksilölliset opintopolut

ECVET

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

AMMATILLINEN TUTKINNON OSA


tai

tai

O H J A U S

Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Vapa

asti

va

littav

attu

tkin

non

osat

A

mm

atilli

set t

utki

nnon

osa

tYh

teis

et

tutk

inno

n os

at



Tutkinto = 180 osaamispistettä

Työp

rose

ssi

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminenViestintä –ja vuorovaikutus osaaminen

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen


Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen

Alueellisten tarpeiden kartoittaminen

Työvoimatarve

Työpaikkakoulutuksen tarve

Alueellisen yhteistyön kehittäminen

Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus

Työelämän neuvottelukunnat

Opetuksen ja uusien

toimintatapojen testaus, ohjaus ja

käyttöönotto

TYÖELÄMÄKUMPPANUUS

Työpaikalla järjestettävän

koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen

suunnittelu ja toteutus

Opettajien työelämäjaksot


Palaute

Työelämäyhteistyön kehittäminen

Tulevaisuuden tarpeita

Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen)ja ottaa osaksi toimintakulttuuria

Rakenteelliset ratkaisut

Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan• Pedagoginen johtajuus• Strateginen suunnittelu• Toimintatapojen

muutokset

Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä

Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden

huomioiminen

Aikuisen roolimallina

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Miksi opetan sitä mitä opetan? • Työelämän tarpeet• Opiskelijan tarpeet

Voimauttavaa

Valtaistavaa

Osaamisen ja tiedon jakaminen

Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu,

toteutus, ohjausTutkinnon

perusteiden tulkinta

Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen

Osaamisen päivittäminen

Awareness

In Action

GuidanceSteeringDirection

Navigation YhteisöllisyysBeing part of

Sharing results

Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTMUudistavaa

Työprosessi

Reaaliaikainen ohjausja reflektointi

Osaaminen

Osaaminen

TYÖPAIKKA

Opiskelijat+

Työpaikan edustajat+

Opettajat

HOPS Työprosessi

Oppimisen arviointi

Havainnointi, dokumentointi

TUTKINNON PERUSTEET

TyöprosessiTyöprosessi

Arviointikriteerit

Osaamistavoitteet Ammattiosaamisen näyttö

Työprosessien opiskelu ryhmänätyöpaikalla opettajan ohjauksessa

Pursiainen Sirpa, Konkarikoski Anu 2013

TYÖPAIKKA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Yhteistyö omalla koulutusalalla

Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen

Toimintamallin testausPedagoginen tuki

Uudistuva opettajuus

Koulutus

Muutosohjaus

Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen

Opiskelijoiden kokemukset

Työelämän kokemukset

Pedagoginen johtaminen

Palaute & arviointi

StrategiaPalautteen keruu järjestelmä

Uusi pedagoginen toimintamalliKV-yhteistyö

Alueellinen yhteistyö

Vaikuttavuus alan työpaikkoihin

Yht

eisö

llisy

ys &

verta

iske

hittä

min

en

Opi

skel

ijoid

en

opin

topo

lut

Rakenteelliset ratkaisut

Välineet

Resurssit

Pedagogiset toimintalinjaukset

Heino Aki Pursiainen Sirpa

12.12.12

Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi

Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin

Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä (tutkinnon perusteiden mukaisuus)

Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus (tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus)

Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus

Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus

Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen (tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys)

Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet(Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä: tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen)

Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013

Tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen suunnittelu

Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS

TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI

JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUSJAETTU OPETTAJUUS

OPPILAITOS TYÖPAIKKA

TUTKINNON PERUSTEET

Opiskelija 1 HOPS

Opiskelija 2 HOPS

Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä

OPETUKSEN TOTEUTUS

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013

TUTKINNON PERUSTEETHOPS

Kartoitetaan:• Oppimis-

valmiudet• Osaaminen• Työelämä-

valmiudet• Tarpeet• Toiveet• Oppimistyylit

Valm

istel

u va

ihe

HOPS

Oppilaitokset

Työpaikat

Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti (avoin ammattiopisto)

OHJAUS & ERITYINEN TUKI

Aloitusryhmä A

Aloitusryhmä B

Aloitusryhmä C

Tarve

Verkkoympäristöt

Työp

rose

ssi 1

/tu

tkin

non

osa

Työp

rose

ssi 2

/tu

tkin

non

osa

Työp

rose

ssi 3

/tu

tkin

non

osa

Opintojen ohjaus-

ryhmä, -t

Muut oppimisympäristöt

Työp

rose

ssi 4

/tu

tkin

non

osa

OPISKELURYHMÄ

Työpaikkarekisteri:• Mitä voidaan opiskella

• Opiskelijan tarpeet

TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA:

- Ohjauksen suunnitelmallisuus- Oppimisen dokumentointi- Ohjausprosessin hoitaminen- Oppimisen arviointi

OHJAUS

ERI

VUOSIRYHMILTÄ

Yhden ryhmän opetusEsim. 1 pv oppilaitoksessa +

4 pv työelämässä

+Ajoittain pidempi

intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa

Tutkinnon perusteet työprosesseina

Jaettu opettajuus

Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun

suunnittelusta Työpaikkojen kartoitusTutkinnon

perusteiden tulkinta

13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat

Mitä ei voida opiskella työelämässä

+ Ryhmäyttäminen+ Vertaistuen tarjoaminen

Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin

YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ

Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

TUTKINNON PERUSTEET

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ- Osaamisen arviointi

OPPILAITOS TYÖPAIKKA

HOPS

TYÖSSÄOPPIMINEN

Tutkinnon perusteet työprosesseina

Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänäRyhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa

Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Ammattitaito & Osaamisvaatimukset

Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan

Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen

kuhunkin työprosessiin

Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan

Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja,

opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina

Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013

Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet

Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen

Alueellisten tarpeiden kartoittaminen

Työvoimatarve

Työpaikkakoulutuksen tarve

Alueellisen yhteistyön kehittäminen

Työpaikkaohjaajien jatkokoulutus

Työelämän neuvottelukunnat

Opetuksen ja uusien

toimintatapojen testaus, ohjaus ja

käyttöönotto

TYÖELÄMÄKUMPPANUUS

Työpaikalla järjestettävän

koulutuksen toteutus Opiskelijoiden työssäoppimisen

suunnittelu ja toteutus

Opettajien työelämäjaksot


Palaute

Esimerkki valtakunnallisesta

koordinoinnista

Laajennettu työssäoppiminen

Työssäoppimisen laajentaminen –valtakunnallinen koordinointi

Valtakunnallinen koordinointi

Koulutuksen järjestäjien kokeilut

Tiedotus

Tutor- ja tuotteistamisryhmät

Mal

linta

min

en

Vert

aisk

ehitt

ämin

en

OPH:n linjaukset

Valtionavustukset

Seminaarit, työleirit

Tiimit

Verkostoituminen

Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:• Valtakunnallinen laaja verkosto (30

koulutuksen järjestäjää mukana)

• Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa

• Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)

Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa

Valtakunnallinen koordinointi

Tutor- ja tuotteistamisryhmät

Nop

eat

Hita

at, t

uetu

t

Yrity

syht

eist

yö

Ryhm

ämal

lit

Opp

isop

imus

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien

Yksilölliset polut

Koulutuksen järjestäjien kokeilut


Tulevaisuudessa:Yksilöllisesti ryhmässä?

Ryhmämalli

Yksilöllisesti ryhmässä:

Teoreettisen tiedon ja käytännön

kokoaminen

Henkilökohtainen ohjaus

yhteydet ja tehtävät,

kirjaamiset

Opiskelijapalvelut

Veli-Pekka Körkkö

Ryhmämalli

KENELLE?• kaikille halukkaille• motivoituneille• toisen tutkinnon

omaaville• kouluallergisille• työorientoituneille• haasteita haluaville• oman tien kulkijoille

EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:

Veli-Pekka Körkkö, Tavastia

Yksilöllisesti ryhmässä• ryhmällä yhteinen suunnitelma ja

päämäärä• yhteiset toimintamallit• yhteisiä kiintopisteitä:

• perehdytykset ja orientaatiot• lähiopetusjaksot• ammatitaitoa täydentävien

opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit

• opetusmateriaalit/oppimistehtävät• sosiaalisen median ryhmät

• oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle

• arvioinnin ja palautteen jaksotus

Veli-Pekka Körkkö


Nuorten tutkintoon johtava

oppisopimuskoulutus

Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus

OPPILAITOSVastuuopettaja:

- Perehdytys- Ohjaus- Arviointi- Opetus- HOPS / HEO

Tukipalvelut

Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto

KRITEERIT:- Resurssit- Rakenteet ja käytönnöt- Pedagoginen johtaminen

OPISKELIJA- Tekee ansiotyötä- Suorittaa teoriaopinnot

oppilaitoksessa- Tekee opinnäytetyön yritykseen- Valmistuu

KRITEERIT:- Ammattitaitoa täydentävät

tutkinnon osat suoritettu- Itsenäinen & vastuullinen- Riittävät työelämävalmiudet

KRITEERIT:- Monipuoliset työtehtävä

- Koulutettu työpaikkakouluttaja

TYÖPAIKKA

Työpaikkakouluttaja:- Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja

työtehtäviin- Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista- Näyttöjen arviointi- Työssäoppimisen arviointi

OPPISOPIMUSKESKUS

Koulutustarkastaja:- Oppisopimuksen solmiminen- Arvioi työpaikan- Seuraa oppisopimuksen toteumista- Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen

kanssa

Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta- Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen

Viimeinen vuosi oppisopimuksella

OPISKELU OPPILAITOKSESSA-Perusammattitaidot

-Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa

-Työssäoppimista

-Ammattiosaamisen näyttöjä

OPPISOPIMUS-OPISKELU 4 – 12 kk- Opiskelu työpaikalla

- Lähipäivät oppilaitoksessa

- Ammattiosaamisen näytöt

tutkinto

120 ovn. 80 ov

Oppisopimus

- Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä.

Opiskelija on työsuhteessa.

Oppisopimus

- Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle.

- Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.

EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät:

Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS


Yksilöllisesti nopea polku

Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

KENELLE?

• motivoitunut opiskelija• nopea oppimaan• ylioppilaat• ammatillinen perustutkinto• toisen asteen opintoja suorittanut• työkokemusta omaava• opintoihin uudelleen palaaja

TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET

PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

HOPS

KOTISATAMA

PERUSKOULULUKIOTYÖELÄMÄAMMATILLINEN

TUTKINTO JNE

VAKIO-JOLLA

NOPSA

OPS

HENKILÖKUNTA

LÄPÄISY

Näytöt

ValinnaisetKV

TOP

Atot

TOP

Osaaminen

ToimintatavatRakenteetResurssit

TYÖELÄ

MÄ

JATKO-

OPISKELU

HOPS

SOME

SOME

SOME

SOME

SOME

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013

Nopea polku työssäoppien


MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?• Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla• Työssäoppimista tavallista enemmän• Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa

samanaikaisesti työtehtävistä riippuen• Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä• Työn tekeminen korostuu

• opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka• laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä

• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu

• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen


MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?

• käy työssä opiskelun ohessa• alan harrastustoiminta• kansainvälinen vaihto• loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen

• huomioi nuoren työntekijän suojelu• koulutus pysyy ajan tasalla

osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat

Rakenteet• tutkintojen perusteiden moduloiminen ja

rakenteistaminen• opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi

ja tuki-ihmiseksi• työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja

laaduntarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu

nopeutetusti (opintopolut)


Rakenteita voisi kehittää

A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin)


Rakenteita voisi kehittää

B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus

• opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti

• ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan• opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja

mahdollisuudet• työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät• arviointi on tasapuolista

Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu


Rakenteita voisi kehittääC) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk• opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun

työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen• opiskelijoille kohdennetaan aikaa

• työssäoppimiseen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen• näyttösuunnitelman tekemiseen• oppimistulosten kirjaamiseen

• oppimispäiväkirjan tekemiseen• mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat

opinnot)• puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen

opiskelu ja tukiopetus



Läpäisyn tehostuminenparantaa:

- tuloksellisuutta- työllistymistä

Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!EDU.FI/AMMATTIPEDA

Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO


Yksilöllisesti hitaampi, tuettu polku

Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku

Erityisopiskelijat

Opintoihin palaavat

Omaan tahtiin opiskelevatMuut syyt?

Osaa

min

en ja

tiet

o-ta

itoTa

usta

ja ta

rpee

t

Työe

läm

äval

miu

det

Toive

et

Oppi

mist

yylit

Opiskelu ryhmässä

Ohjaus

Hen

kilö

koh

-ta

ista

min

en

Ohjaus

TYÖPAIKKA

Oppiminen


PerehdytysOhjausYhteistyö vanhempien kanssaTutkinnon perusteiden tulkintaAnnetaan tarvittava tuki

Työllistyminen

Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen Sirpa, Raivio Susanna 2013

Oppi

misv

alm

iude

t

Kenelle? Mistä syystä?

o Tekemällä oppijao Koulumuotoinen ei sovelluo Opintojen täydentäjäo Erilainen oppijao Oma uratavoite

Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku

Mikä laajenee• Työssäoppimisaika pitenee• Työssäoppimisen ajankohdat

laajenevat• Opiskeltavat sisällöt laajenevat• Valinnaisuus opinnoissa laajenee• Oppimisympäristö laajenee• Ohjausresurssien tarve kasvaa• Ohjausta antava henkilöstö kasvaa

moniammatilliseksi


Pirkko Esko-Asikainen, Hyria

Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?

• Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset?• Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan

opiskelijalle sopivia?• Opiskelija hyväksyy työpaikan?• Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun

työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan• Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?


Yritysyhteistyö

Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö

EDU.FI/AMMATTIPEDA

Kuvat Hanna Toijala

WIN-WIN-WIN

Maarit Kuosa

AJAN

KOH

TAIS

ET T

YÖTE

HTÄ

VÄT

YRITYS OPPILAITOS

Tilaus

Oppiminen

TUTKIN

NO

N PERU

STEET

Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 1 + Ryhm

ä 2: Opetus yhdessä

Valitaan opiskelijatHOPS: mm.

työelämä-valmiudet, osaamis-tarpeet

Mitä

osa

amist

a ta

rvita

an,

kuin

ka m

onta

voi

daan

ott

aa?

Ohjaava opett

aja


Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen

Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö


Maarit Kuosa, Salpaus

KENELLE?• Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja

mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat.

• Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani.

MISTÄ KYSE?• Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia

alihankkijana yritykselle.• Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa.• Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa

yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla.

Pedagogiset toimintamallit

Toiminnan juurruttaminen

Vertaiskehittäminen

Toimintamallin levittäminen

Yhteneväiset käytänteet

MITEN?

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä

• Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue laajennettua työssä oppimista.

• Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista.

• Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista.

• Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut).

• ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta.

Muutos- ja kehittämistarpeita

Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset

• Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa.

• Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen.

• Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena.


Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen

• Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin.

Sosiaaliturvaetuudet

• Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan.


Sähköiset järjestelmät

• Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua.

• Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa.


Tutkinnon perusteet

• Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan).

• Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa.


Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien.

• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan.

• Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin


Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen

• Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt).

• Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita.

• ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, • henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/• Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus

• Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa.


Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus

• yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa

• pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin

• tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille

• yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle• joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen

esteenä• kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa• työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit,

työajat, tilaukset)• ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun

työssäoppimiseen


Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen

• kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien

• yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi

• ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua

• työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä

• työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta

• työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista


Opettajien täydennyskoulutustarpeet:

• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen• tutkinnon perusteiden tunteminen• uudistuva opettajuus• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja

opetusmenetelmäkoulutus

Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet:

• opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat• työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen• ohjausprosessi• arviointi


Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle:

• rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan

• pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen• oppimisen ja ohjauksen dokumentointi• uudistuva opettajuus• joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä• koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö• kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien

nuorisotakuuta• hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko

koulutusorganisaation käyttöön


Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet:

• sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan

• uudistuva opettajuus• elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen

seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen• henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä• eri koulutuksen järjestämismuodot• työelämäyhteistyö• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja

opetusmenetelmäkoulutus


Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka

epävarmoja uudesta alasta

Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka

epävarmoja uudesta alasta

”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva

moniammatillinen toimintatila



Ohjataan keskeyttämisvaarassa

olevat

Ohjataan keskeyttämisvaarassa

olevat

Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat

Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa

UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot

Palveluohjaus ja palvelupäätökset

Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk

Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk

Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk

Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)

Moniammatillinen yhteistyö korostuu

Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat

Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa

UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot

Palveluohjaus ja palvelupäätökset

Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk

Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk

Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk

Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)

Moniammatillinen yhteistyö korostuu

Toimii

kuntouttavana

polkuna Viranomaisp

äätös-

ten teke

minen

mahdollistuu

oikeasti

Ohjataan nuorisotakuun piirissä

olevia

Ohjataan nuorisotakuun piirissä

olevia

Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksiKäytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi

Opiskelija löytää uuden koulutusalanOpiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan =

opiskeluaika lyheneeOpiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloillaOpiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen

Opiskelija työllistyyOpiskelija saa tukea elämänhallintaan

Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen

Opiskelija löytää uuden koulutusalanOpiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan =

opiskeluaika lyheneeOpiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloillaOpiskelija aloittaa oppisopimusopimuksen

Opiskelija työllistyyOpiskelija saa tukea elämänhallintaan

Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen





Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:• Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan

ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä.

• Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi.

• Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat.

• Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain.

• Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.

• Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms.

• Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät.

• Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet.

• Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.

Sirpa Pursiainen, YTMKehittämistyöProjektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen

kehittämisen• Laajennetun työssäoppimisen

kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke• Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan

oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen

• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio

Tampereen seudun ammattiopisto TreduÅkerlundinkatu 8, 33100 Tamperepuh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=yksilolliset_polut

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://vertaisoppien.purot.net/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://toplaaja.purot.net/



mailto:[email protected]

pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä

Documents