pedagogisia toimintamalleja 25.3.2014

Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä

Sirpa Pursiainen, YTMTampereen seudun ammattiopisto

EDU.FI/AMMATTIPEDATOPLAAJA.PUROT.NET

Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen

Tulevaisuudessa

Osaamisen vienti?

Viennin

kohdentuminen

Aasian markkinoille? Yritystoiminnan kehittäminen

Osaamisen jatkuva kehittäminen

Ikäihmisten määrän kasvu Tiukentuva talous

Valmiudet yrittäjyyteen

Innovatiivisuuden tukeminen

Tulevaisuudessa

Avoin ammattiopisto?

Tuettu oppisopimus?Nuorisotakuu

Riittävästi osaavaa työvoimaa

Työvaltaisuus

Kokonaisvaltaisuus opiskelussa

AMIS Tulevaisuudessa

Rakenteelliset ratkaisut?

Osaamisperustaisuus

Rakenteellisten ratkaisujen testaus

Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen

Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa

Yksilölliset opintopolut

ECVET

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

AMMATILLINEN TUTKINNON OSA


tai

tai

O H J A U S

Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Työp

rose

ssi

Vapa

asti

va

littav

attu

tkin

non

osat

A

mm

atilli

set t

utki

nnon

osa

tYh

teis

et

tutk

inno

n os

at



Tutkinto = 180 osaamispistettä

Työp

rose

ssi

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminenViestintä –ja vuorovaikutus osaaminen

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

Sirpa Pursiainen 2013

Tulevaisuuden tarpeita

Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen)ja ottaa osaksi toimintakulttuuria

Rakenteelliset ratkaisut

Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan• Pedagoginen johtajuus• Strateginen suunnittelu• Toimintatapojen

muutokset

Tutkintojen perusteet

-

Opetussuunnitelmat

Ja miten nämä näyttäytyvät kokonaisuutena?

4 ov


Nykyinen tilanne

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y

Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

1 ov 1 ov 1 ov 1 ov

3 ov

1 ov

Tutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa

1 ov1 ov1 ov

1,5 ov

1 ov

1 ov

Tutkinnon osa Tutkinnon osa

1,5 ov4 ov

3 ov

0,5 ov 1 ov


Koulutuksen järjestäjän jaksotus

Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1

Työprosessi


Tavoiteltava tilanne

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x

Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y

Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa


Työprosessi TyöprosessiTyöprosessi


Koulutuksen järjestäjän jaksotus

Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1

Tutkinnon osa

Työprosessi Työprosessi

Tutkinnon osaTutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa

Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi

Yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan uusia työkaluja.

Mitä nämä työkalut voisivat olla?

Opettajien osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu

Kerättäviä tietoja mm.opettajan työkokemusmitä opettaja on opettanut: tietokantatyöelämäosaamisjaksotkoulutustyöprosessitaidotosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osaaminenHOPS taidot

Sirpa Pursiainen, Leena Joensivu, Helminen Elisa 2013

Opintopolku.fi

Tutkinnon perusteet

Ammatilliset tutkinnon osat

Ehdotettu työnjako sähköisten tutkinnonperusteiden pohjalta sekä opettajien osaamisprofiilin pohjalta

Opettajan osaaminen


Tutkintoon sisältyvät työprosessit

Täydennyskoulutussuunnitelma

eTyökalu

Työelämän osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu

Kerättäviä tietoja mm.• työssäoppimispaikkojen tiedot ja tutkintokohtaiset työprosessit

(huomioiden mahdollisuudet opiskella eri tutkintojen työprosesseja)

• koulutetut työpaikkaohjaajat ja koulutuksen ajankohdat• työpaikalla opiskelleet opiskelijat


Opintopolku.fiTutkinnon perusteet


Osaamistavoitteet täyttävän työssäoppimispaikan ehdotus

Työelämän osaaminen ja

mahdollisuudet



eTyökalu

Opiskelijoiden ja opettajien palaute työpaikoista (kokoaa koonti arvion työpaikasta, tähän arviointi kriteerit

Työelämän tarpeita vastaavien yksilöllisten opintopolkujen/osaamisen sisällön suunnittelu (esim. opintoja eri tutkinnoista)

Täydennyskoulutussuunnitema

Arvio työpaikan halukkuudesta ja soveltuvuudesta ottaa opiskelija oppisopimukseen tai työllistää opiskelija

Työssäoppimisen laadunhallinta

Osaamistarvepohjainen opetuksen järjestämisen työkalu


Opintopolku.fiTutkinnon perusteet


Opiskelijan osaaminen



eTyökalu

Työprosessilähtöisen opetuksen tarjoaminen taloudelliset reunaehdot huomioiden kulloisenkin tarpeen mukaan (=maarä x:llä tarve kyseisen työprosessin tai ammatillisen tutkinnon osan opiskeluun)

Työkalu kokoaa tietoa, mitä osaamistarpeita opiskelijoilla on suhteessa tutkinnon perusteiden työprosesseihin

Opiskelijoiden opetuksen suunnittelu eri tutkinnot huomioiden

Yksilöllisten opintopolkujen toteutuksen suunnittelu

Opiskelijoiden osaamistavoitteetOpiskelijoiden osaamisen dokumentointiOpiskelijoiden osaamistarpeiden kartoitus

Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä

Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden

huomioiminen

Aikuisen roolimallina

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Miksi opetan sitä mitä opetan? • Työelämän tarpeet• Opiskelijan tarpeet

Voimauttavaa

Valtaistavaa

Osaamisen ja tiedon jakaminen

Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu,

toteutus, ohjausTutkinnon

perusteiden tulkinta

Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen

Osaamisen päivittäminen

Awareness

In Action

GuidanceSteeringDirection

Navigation YhteisöllisyysBeing part of

Sharing results

Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTMUudistavaa

Yhteistyö omalla koulutusalalla

Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen

Toimintamallin testausPedagoginen tuki

Uudistuva opettajuus

Koulutus

Muutosohjaus

Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen

Opiskelijoiden kokemukset

Työelämän kokemukset

Pedagoginen johtaminen

Palaute & arviointi

StrategiaPalautteen keruu järjestelmä

Uusi pedagoginen toimintamalliKV-yhteistyö

Alueellinen yhteistyö

Vaikuttavuus alan työpaikkoihin

Yht

eisö

llisy

ys &

verta

iske

hittä

min

en

Opi

skel

ijoid

en

opin

topo

lut

Rakenteelliset ratkaisut

Välineet

Resurssit

Pedagogiset toimintalinjaukset

Heino Aki Pursiainen Sirpa

12.12.12

Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi

Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin

Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä (tutkinnon perusteiden mukaisuus)

Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus (tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus)

Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus

Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus

Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen (tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys)

Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet(Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä: tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen)

Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013

Tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen suunnittelu

Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS

TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI

JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUSJAETTU OPETTAJUUS

OPPILAITOS TYÖPAIKKA

TUTKINNON PERUSTEET

Opiskelija 1 HOPS

Opiskelija 2 HOPS

Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä

OPETUKSEN TOTEUTUS

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013

Millaisille opintopoluille tarve?

Keskivauhtinen

LÄHTÖKOHDAT

Nopea polku

Syvyys

Hidas, tuettu polkuAIKATAULULLISESTIMitä eri näkökulmat

huomioidaan?

SISÄLLÖLLISESTIOsatutkinto

”Perus”tutkinto

Laajempitutkinto

Laajuus

Valinnaisuus=

Lahjakkuus

Erityisen tuen tarve

Elämänhallinta Motivoituneisuus

Osaaminen

Oppimisvalmiudet

Työelämävalmiudet

Miten koulutus järjestetään?

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Sirpa Pursiainen, YTM

Erilaiset oppimisympäristöt

OpiskeluMitä opiskellaan?

Missä opiskellaan?Miten ohjataan?

Osaamisen näyttäminenMissä näytetään?

Miten näyttö mahdollistetaan?Miten osaamisen arviointitilanne

järjestetään?

Esim. Itsenäisen opiskelun

mahdollistaminenTyön ja muun elämän yhteensovittaminen

Lasten kotihoito ja opiskelu

Kuntoutus ja opiskeluInteraktiivinen oppimateriaali

Miten oppimista seurataan?Sosiaalinen media, blogit, videot ym.

Erilaisen osaamisen yhdistäminen osaksi

tutkintoa

Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?

Mitä ei voida opiskella

luokkahuoneen ulkopuolella?



Työpaikalla tapahtuva oppiminen



työelämälähtöisesti /työelämässä?

Laajennettu työssäoppiminen

Työelämä oppimisympäristönä

Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa mm.:

Opiskelijan oppimisprosessin kokonaisohjaaminen

Sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu

Työelämän ohjaus ja arviointitaidot

Nuorten tutkintoon johtava oppisopimus

Työturvallisuuden kartoittaminen ja noudattaminen

Laadun varmistaminen

Menetelmät?Välineet?

Tutkinnon perusteiden tunteminen?

Henkilökohtaisten opintopolkujen

suunnittelutaito?


Pedagoginen ohjaus?


Työelämäkumppanuudet

Opiskelija hyötyy:TyöelämäosaaminenTyöelämäverkostot

Työllistymismahdollisuudet



työelämälähtöisesti /työelämässä?

Työelämä hyötyy:Työelämän tarpeiden ja toiveiden huomioiminen

Koulutuksen järjestäjä hyötyy:Työelämäosaamisen vahvistuminen

Mahdollinen koulutuksen ja palvelujen myyminen


Yhteistyö Fyysiset etäisyydet

OppilaitoksetEri koulutuksen järjestämismuodot

Mitkä seikat vaikuttavat ratkaisuihin?

Kuntasektorin kanssa tehtävä yhteistyö

TyöelämäkumppanuudetPedagogiset ja strategiset valinnat

Koulutuksen järjestäjän koko

Käytettävät oppimisympäristöt

Käytettävät ohjausmenetelmät,

laitteet

Rakenteet, resurssit

Pedagoginen johtaminen

OsaaminenOpetuksen/ohjauksen resurssoinnin tarve ei vähene opiskeltaessa

enemmän työelämässä


TUTKINNON PERUSTEETHOPS

Kartoitetaan:• Oppimis-

valmiudet• Osaaminen• Työelämä-

valmiudet• Tarpeet• Toiveet• Oppimistyylit

Valm

istel

u va

ihe

HOPS

Oppilaitokset

Työpaikat

Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti

OHJAUS & ERITYINEN TUKI

Aloitusryhmä A

Aloitusryhmä B

Aloitusryhmä C

Tarve

Verkkoympäristöt

Työp

rose

ssi 1

/tu

tkin

non

osa

Työp

rose

ssi 2

/tu

tkin

non

osa

Työp

rose

ssi 3

/tu

tkin

non

osa

Opintojen ohjaus-

ryhmä, -t

Muut oppimisympäristöt

Työp

rose

ssi 4

/tu

tkin

non

osa

OPISKELURYHMÄ

Työpaikkarekisteri:• Mitä voidaan opiskella

• Opiskelijan tarpeet

TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA:

- Ohjauksen suunnitelmallisuus- Oppimisen dokumentointi- Ohjausprosessin hoitaminen- Oppimisen arviointi

OHJAUS

ERI

VUOSIRYHMILTÄ

Yhden ryhmän opetusEsim. 1 pv oppilaitoksessa +

4 pv työelämässä

+Ajoittain pidempi

intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa

Tutkinnon perusteet työprosesseina

Jaettu opettajuus

Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun

suunnittelusta Työpaikkojen kartoitusTutkinnon

perusteiden tulkinta

13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat

Mitä ei voida opiskella työelämässä

+ Ryhmäyttäminen+ Vertaistuen tarjoaminen

Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin

YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ

Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013

TUTKINNON PERUSTEET

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ- Osaamisen arviointi

OPPILAITOS TYÖPAIKKA

HOPS

TYÖSSÄOPPIMINEN

Tutkinnon perusteet työprosesseina

OPISKELIJA

YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT OPISKELIJAKESKEISELLÄ PEDAGOGIIKALLA

Osaaminen

Tarpeet

Toiveet

Edellytykset


http://www.slideshare.net/ToniJV/yksillliset-opintopolut-opiskelijakeskeisell-pedagogiikalla-15850334?utm_source=slideshow03&utm_medium=ssemail&utm_campaign=share_slideshow



YHTEISÖLLISYYS

Yhdessä oppiminen

OPISKELU OPPIMINEN OSAAMINENOpiskelijan verkostot

UUDISTUVA OPETTAJUUS

OPPIMISYMPÄRISTÖT

OHJAUS

Oppimisen arviointi

Vertaistutorointi

OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN

ARVIOINTIOsaamisen

arviointi

OPISKELIJAKESKEINEN PEDAGOGIIKKA

YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT

HOPS

Osaaminen

Tarpeet

Osaamisen tunnistaminen & tunnustaminen

Tutkinnon perusteet

Ammatti-osaaminen

Tutkinnon sisältö

Tutkinnon suorittamiseen

kuluva aika

ToiveetEdellytykset TYÖELÄMÄÄN TYÖVALTAISEN OPISKELUN KAUTTA

Elämänhallintataidot

Ammattiosaaminen

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Työelämävalmiudet

Osallisuuden tunteen kasvaminen + Kasvaminen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi

Ammatilliset verkostot

YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT OPISKELIJAKESKEISELLÄ

PEDAGOGIIKALLA


20 hlö

5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja

20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö


20 hlö



20 OPISKELIJALLE

Ohjaukseen käytettävissä

210 h opettajan työtä

Ohjaukseen käytettävissä

210 h opettajan työtä

Ohjaus mahdollistuu yhteisopettajuuden

kautta

Ohjaus mahdollistuu yhteisopettajuuden

kautta

Keskimäärin 10,5 h/ opiskelija

Keskimäärin 10,5 h/ opiskelija

Vapautuva tila

Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTM



20 OPISKELIJALLETarvitsen ohjausta paljon

= 15 h

Tarvitsen ohjausta vähän

= 6 h

Resurssi jaetaan ohjaus- ja arviointitarpeiden mukaan ja tarpeet määritellään

Esimerkiksi kahden opiskelijan kesken on käytettävissä ohjausresurssia 2 x 10,5 h = 21 h.

Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen: Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen:

Erilaisissa oppimisympäristöissä opiskelevat tapaavat toisiaan

ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa

Erilaisissa oppimisympäristöissä opiskelevat tapaavat toisiaan

ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa

Ohjaamotila, jossa tukea erityisopiskelijoille

+ mahdollisuus tehdä hopsausta+ mahdollisuus näyttää ja arvioida

oppimista/näyttövalmiuksia

Ohjaamotila, jossa tukea erityisopiskelijoille

+ mahdollisuus tehdä hopsausta+ mahdollisuus näyttää ja arvioida

oppimista/näyttövalmiuksia

Jaetaan tila kahta käyttötarkoitusta

varten


varten


varten


varten

Avoin oppimisympäristötila,

jonne voidaan lähettää ”luokista” opiskelijoita

Avoin oppimisympäristötila,

jonne voidaan lähettää ”luokista” opiskelijoita

Lisää opiskelijoitaLisää opiskelijoita

Tila myydään/vuokrataan

Tila myydään/vuokrataan

”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva

moniammatillinen toimintatila




Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka

epävarmoja uudesta alasta

Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka

epävarmoja uudesta alasta





Ohjataan keskeyttämisvaarassa

olevat

Ohjataan keskeyttämisvaarassa

olevat

Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat

Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa

UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot

Palveluohjaus ja palvelupäätökset

Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk

Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk

Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk

Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)

Moniammatillinen yhteistyö korostuu

Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat

Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa

UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot

Palveluohjaus ja palvelupäätökset

Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk

Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk

Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk

Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)

Moniammatillinen yhteistyö korostuu

Toimii

kuntouttavana

polkuna Viranomaisp

äätös-

ten teke

minen

mahdollistuu

oikeasti

Ohjataan nuorisotakuun piirissä

olevia

Ohjataan nuorisotakuun piirissä

olevia

Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksiKäytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi

Opiskelija löytää uuden koulutusalan

Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee

Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla

Opiskelija aloittaa oppisopimuksen

Opiskelija työllistyy

Opiskelija saa tukea elämänhallintaan

Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen

Opiskelija löytää uuden koulutusalan

Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee

Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla

Opiskelija aloittaa oppisopimuksen

Opiskelija työllistyy

Opiskelija saa tukea elämänhallintaan

Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen

”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila

”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila

MIKSI?MIKSI?

= KOKONAISVALTAISTA VAIKUTTAVUUTTA

= KOKONAISVALTAISTA VAIKUTTAVUUTTA


Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:• Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan

ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä.

• Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi.

• Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat.

• Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain.

• Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.

• Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms.

• Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät.

• Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet.

• Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.

Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänäRyhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa

Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Ammattitaito & Osaamisvaatimukset

Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan

Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen

kuhunkin työprosessiin

Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan

Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja,

opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina

Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013

Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet

Salkun vartija:Selkeä tehtäväkuvaus ja tehtävän vaativuuden

määrittely(lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden

tunteminen, ennakointi, verkostoituminen, muutosjohtaminen, rahoituksen hakeminen)

Toimiva idean/aloitteen mukainen tulospalkkaus

Opettajasta projektitoimijaksi:Koulutusalalta tieto

kehittämistyöhön/salkun sisälle

Projektitoimijasta projektipäälliköksi

Projektipäälliköstä projektitoimijaksi:Jalkauttaminen

KOULUTUSALA

KEHITTÄMISTYÖ/SALKKU 1

STRATEGIA

Mitä osaamista tarvitaan?

SALKKU 2 SALKKU 3

BUDJETOINTIKeskeiset strategiset kehittämistoimet viedään läpi lisärahoituksesta riippumatta

Vaihtuva projektipäällikkö


SALKKU 4

Pysyvä projektipäällikkö

TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISEN OPETUKSEN VARMISTAMINEN

- Opetussuunnitelmat- Työprosessien mukaisen opetuksen

toteuttamisen kehittämishankkeet- Jaettua opettajuutta tukevat

kehittämishankkeet- Osaamisperusteisen opetuksen

varmistamiseen liittyvät hankkeet- Pedagogisen tuen varmistamiseen liittyvät

hankkeet

TYÖELÄMÄ YHTEISTYÖ JA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPETUS

- Työpaikalla järjestettävä koulutus (mitkä työprosessit opiskellaan työelämässä)

- Työpaikkaohjaajien koulutus- Opettajien työelämäjaksot- Yrityksille myytävä koulutus

JOHTAMISTA JA OSAAMISEN VIENTIÄ TUKEVAT KEHITTÄMISHANKKEET

- Pedagogisen johtamisen prosessien kehittäminen

- Palautejärjestelmät- Tietojärjestelmiin liittyvät

kehittämishankkeet


- HOPS käytänteet- Rakenteelliset ratkaisut yksilöllisten

opintopolkujen turvaamiseksi- Ohjaukseen liittyvät kehittämishankkeet- Osaamisen tunnistamisen tunnistamisen

varmistamisen käytänteiden kehittäminen


HANKE SALKKUJEN JAKAUTUMINEN

Esimerkki valtakunnallisesta

koordinoinnista


Työssäoppimisen laajentaminen –valtakunnallinen koordinointi

Valtakunnallinen koordinointi

Koulutuksen järjestäjien kokeilut

Tiedotus

Tutor- ja tuotteistamisryhmät

Mal

linta

min

en

Vert

aisk

ehitt

ämin

en

OPH:n linjaukset

Valtionavustukset

Seminaarit, työleirit

Tiimit

Verkostoituminen

Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:• Valtakunnallinen laaja verkosto (30

koulutuksen järjestäjää mukana)

• Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa

• Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)

Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa

Valtakunnallinen koordinointi

Tutor- ja tuotteistamisryhmät

Nop

eat

Hita

at, t

uetu

t

Yrity

syht

eist

yö

Ryhm

ämal

lit

Opp

isop

imus

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien

Yksilölliset polut

Koulutuksen järjestäjien kokeilut


Tulevaisuudessa:Yksilöllisesti ryhmässä?

Ryhmämalli

Yksilöllisesti ryhmässä:

Teoreettisen tiedon ja käytännön

kokoaminen

Henkilökohtainen ohjaus

yhteydet ja tehtävät,

kirjaamiset

Opiskelijapalvelut

Veli-Pekka Körkkö

Ryhmämalli

KENELLE?• kaikille halukkaille• motivoituneille• toisen tutkinnon

omaaville• kouluallergisille• työorientoituneille• haasteita haluaville• oman tien kulkijoille

EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:

Veli-Pekka Körkkö, Tavastia

Yksilöllisesti ryhmässä• ryhmällä yhteinen suunnitelma ja

päämäärä• yhteiset toimintamallit• yhteisiä kiintopisteitä:

• perehdytykset ja orientaatiot• lähiopetusjaksot• ammatitaitoa täydentävien

opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit

• opetusmateriaalit/oppimistehtävät• sosiaalisen median ryhmät

• oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle

• arvioinnin ja palautteen jaksotus

Veli-Pekka Körkkö


Nuorten tutkintoon johtava

oppisopimuskoulutus

Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus

OPPILAITOSVastuuopettaja:

- Perehdytys- Ohjaus- Arviointi- Opetus- HOPS / HEO

Tukipalvelut

Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto

KRITEERIT:- Resurssit- Rakenteet ja käytönnöt- Pedagoginen johtaminen

OPISKELIJA- Tekee ansiotyötä- Suorittaa teoriaopinnot

oppilaitoksessa- Tekee opinnäytetyön yritykseen- Valmistuu

KRITEERIT:- Ammattitaitoa täydentävät

tutkinnon osat suoritettu- Itsenäinen & vastuullinen- Riittävät työelämävalmiudet

KRITEERIT:- Monipuoliset työtehtävä

- Koulutettu työpaikkakouluttaja

TYÖPAIKKA

Työpaikkakouluttaja:- Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja

työtehtäviin- Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista- Näyttöjen arviointi- Työssäoppimisen arviointi

OPPISOPIMUSKESKUS

Koulutustarkastaja:- Oppisopimuksen solmiminen- Arvioi työpaikan- Seuraa oppisopimuksen toteumista- Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen

kanssa

Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta- Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen

Viimeinen vuosi oppisopimuksella

OPISKELU OPPILAITOKSESSA-Perusammattitaidot

-Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa

-Työssäoppimista

-Ammattiosaamisen näyttöjä

OPPISOPIMUS-OPISKELU 4 – 12 kk- Opiskelu työpaikalla

- Lähipäivät oppilaitoksessa

- Ammattiosaamisen näytöt

tutkinto

120 ovn. 80 ov

Oppisopimus

- Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä.

Opiskelija on työsuhteessa.

Oppisopimus

- Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle.

- Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.

EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät:

Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS


Yksilöllisesti nopea polku

Yksilölliset polut: Nopeutettu polku

KENELLE?

• motivoitunut opiskelija• nopea oppimaan• ylioppilaat• ammatillinen perustutkinto• toisen asteen opintoja suorittanut• työkokemusta omaava• opintoihin uudelleen palaaja

TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET

PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

HOPS

KOTISATAMA

PERUSKOULULUKIOTYÖELÄMÄAMMATILLINEN

TUTKINTO JNE

VAKIO-JOLLA

NOPSA

OPS

HENKILÖKUNTA

LÄPÄISY

Näytöt

ValinnaisetKV

TOP

Atot

TOP

Osaaminen

ToimintatavatRakenteetResurssit

TYÖELÄ

MÄ

JATKO-

OPISKELU

HOPS

SOME

SOME

SOME

SOME

SOME

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013

Nopea polku työssäoppien


MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?• Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla• Työssäoppimista tavallista enemmän• Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa

samanaikaisesti työtehtävistä riippuen• Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä• Työn tekeminen korostuu

• opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka• laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä

• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu

• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen


MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?

• käy työssä opiskelun ohessa• alan harrastustoiminta• kansainvälinen vaihto• loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen

• huomioi nuoren työntekijän suojelu• koulutus pysyy ajan tasalla

osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat

Rakenteet• tutkintojen perusteiden moduloiminen ja

rakenteistaminen• opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi

ja tuki-ihmiseksi• työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja

laaduntarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu

nopeutetusti (opintopolut)


Rakenteita voisi kehittää

A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin)


Rakenteita voisi kehittää

B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus

• opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti

• ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan• opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja

mahdollisuudet• työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät• arviointi on tasapuolista

Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu


Rakenteita voisi kehittääC) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk• opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun

työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen• opiskelijoille kohdennetaan aikaa

• työssäoppimiseen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen• näyttösuunnitelman tekemiseen• oppimistulosten kirjaamiseen

• oppimispäiväkirjan tekemiseen• mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat

opinnot)• puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen

opiskelu ja tukiopetus



Läpäisyn tehostuminenparantaa:

- tuloksellisuutta- työllistymistä

Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!EDU.FI/AMMATTIPEDA

Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO


Yksilöllisesti hitaampi, tuettu polku

Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku

Erityisopiskelijat

Opintoihin palaavat

Omaan tahtiin opiskelevatMuut syyt?

Osaa

min

en ja

tiet

o-ta

itoTa

usta

ja ta

rpee

t

Työe

läm

äval

miu

det

Toive

et

Oppi

mist

yylit

Opiskelu ryhmässä

Ohjaus

Hen

kilö

koh

-ta

ista

min

en

Ohjaus

TYÖPAIKKA

Oppiminen


PerehdytysOhjausYhteistyö vanhempien kanssaTutkinnon perusteiden tulkintaAnnetaan tarvittava tuki

Työllistyminen

Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen Sirpa, Raivio Susanna 2013

Oppi

misv

alm

iude

t

Kenelle? Mistä syystä?

o Tekemällä oppijao Koulumuotoinen ei sovelluo Opintojen täydentäjäo Erilainen oppijao Oma uratavoite

Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku

Mikä laajenee• Työssäoppimisaika pitenee• Työssäoppimisen ajankohdat

laajenevat• Opiskeltavat sisällöt laajenevat• Valinnaisuus opinnoissa laajenee• Oppimisympäristö laajenee• Ohjausresurssien tarve kasvaa• Ohjausta antava henkilöstö kasvaa

moniammatilliseksi


Pirkko Esko-Asikainen, Hyria

Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?

• Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset?• Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan

opiskelijalle sopivia?• Opiskelija hyväksyy työpaikan?• Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun

työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan• Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?


Yritysyhteistyö

Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö

EDU.FI/AMMATTIPEDA

Kuvat Hanna Toijala

WIN-WIN-WIN

Maarit Kuosa

AJAN

KOH

TAIS

ET T

YÖTE

HTÄ

VÄT

YRITYS OPPILAITOS

Tilaus

Oppiminen

TUTKIN

NO

N PERU

STEET

Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 1 + Ryhm

ä 2: Opetus yhdessä

Valitaan opiskelijatHOPS: mm.

työelämä-valmiudet, osaamis-tarpeet

Mitä

osa

amist

a ta

rvita

an,

kuin

ka m

onta

voi

daan

ott

aa?

Ohjaava opett

aja


Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen

Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö


Maarit Kuosa, Salpaus

KENELLE?• Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja

mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat.

• Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani.

MISTÄ KYSE?• Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia

alihankkijana yritykselle.• Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa.• Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa

yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla.

Pedagogiset toimintamallit

Toiminnan juurruttaminen

Vertaiskehittäminen

Toimintamallin levittäminen

Yhteneväiset käytänteet

MITEN?

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä

• Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla nuorten laajennettua työssä oppimista.

• Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista.

• Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista.

• Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut).

• ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta.

Muutos- ja kehittämistarpeita

Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset

• Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa.

• Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen.

• Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena.


Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen

• Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin.

Sosiaaliturvaetuudet

• Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan.


Sähköiset järjestelmät

• Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua.

• Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa.


Tutkinnon perusteet

• Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan).

• Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa.


Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien.

• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan.

• Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin


Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen

• Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt).

• Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita.

• ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, • henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/• Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus

• Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa.


Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus

• yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa

• pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin

• tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille

• yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle• joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen

esteenä• kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa• työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit,

työajat, tilaukset)• ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun

työssäoppimiseen


Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen

• kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien

• yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi

• ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua

• työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä

• työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta

• työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista


Opettajien täydennyskoulutustarpeet:

• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen• tutkinnon perusteiden tunteminen• uudistuva opettajuus• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja

opetusmenetelmäkoulutus

Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet:

• opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat• työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen• ohjausprosessi• arviointi


Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle:

• rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan

• pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen• oppimisen ja ohjauksen dokumentointi• uudistuva opettajuus• joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä• koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö• kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien

nuorisotakuuta• hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko

koulutusorganisaation käyttöön


Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet:

• sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan

• uudistuva opettajuus• elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen

seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen• henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä• eri koulutuksen järjestämismuodot• työelämäyhteistyö• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja

opetusmenetelmäkoulutus


Mitä vien osaksi omaa toimintaa?

Sirpa Pursiainen, YTMKehittämistyöProjektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen

kehittämisen• Laajennetun työssäoppimisen

kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke• Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan

oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen

• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio

Tampereen seudun ammattiopisto TreduÅkerlundinkatu 8, 33100 Tamperepuh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=yksilolliset_polut

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://vertaisoppien.purot.net/

https://posti.tampere.fi/owa/redir.aspx?C=jj5IZa1TKEG6ypFlqwX_MZJYjp83cNAIbf0L0VAkf0Gps9Tkc7gHsTepce0JFbqO4-LSYMfLN_8.&URL=http://toplaaja.purot.net/



mailto:[email protected]

pedagogisia toimintamalleja 25.3.2014

Documents