MUURAMEN PARI- JA

LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN KÄSIKIRJA 2008

Tämän käsikirjan tarkoituksena on auttaa Muuramen kunnassa lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä tunnistamaan pari- ja lähisuhdevä-kivalta sekä puuttumaan siihen ajoissa. Käsikirjassa on myös tietoa vä-kivaltaa kohdanneiden tukipalveluista.

1. JOHDANTO............................................................................................................................................................ 1 2. VÄKIVALLAN ERI MUOTOJA.......................................................................................................................... 3 3. VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN .................................................................................................................... 5

3.1 Aikuisiin kohdistuva väkivalta ....................................................................................................... 5 3.1.1 Väkivallan merkit ..................................................................................................................................... 5 3.1.2 Miehiin kohdistuva väkivalta .................................................................................................................. 6 3.1.3 Väkivallan esiintyminen........................................................................................................................... 6

4 LASTEN KALTOINKOHTELU............................................................................................................................ 7 4.1 Lasten oireilua ikäkausittain: ......................................................................................................... 7 4.2 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muotoja ja merkkejä: ...................................................... 8

4.2.1 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä:.......................................................................... 9 5 VÄKIVALTA ON RIKOS ...................................................................................................................................... 9

5.1 Rikoslaki ........................................................................................................................................... 9 5.2 Lähestymiskielto ............................................................................................................................ 10 5.3 Lastensuojelulaki – milloin ja miten teen lastensuojeluilmoituksen ......................................... 10 5.4. Väkivaltaan puuttumisen malli.................................................................................................... 11

6. MISTÄ VOI SAADA APUA JA TUKEA VÄKIVALTATILANTEESSA? .................................................... 13 6.1 Miten voin auttaa väkivallan uhria sekä tekijää?....................................................................... 13 6.2 Miten kysyn väkivallasta aikuiselta?............................................................................................ 13

6.2.1 Vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä .................................................................................................. 14 6.3 Miten ottaa väkivalta puheeksi lapsen kanssa?........................................................................... 14 6.4 Turvasuunnitelman laatiminen .................................................................................................... 14

7. PAIKALLISET AUTTAJATAHOT ................................................................................................................... 15 7.1 Valtakunnallisia auttajia ............................................................................................................... 15

LIITTEET 1-10 ......................................................................................................................................................... 17 1. LASTENSUOJELUILMOITUS.......................................................................................................................... 18 2. HENKILÖKOHTAINEN TURVASUUNNITELMA........................................................................................ 19 3. LAPSEN TURVASUUNNITELMA.................................................................................................................... 21 4. LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN TOIMINTAOHJE MUURAMESSA ......................................... 22 5. LASTENSUOJELUN TYÖSKENTELYMALLI............................................................................................... 23 6. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN TERVEYSASEMALLA ........................................................................................................................................... 24 7. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PÄIVÄHOIDOSSA................................................................................................................................................... 25 8. PERHE-JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA.................................................................................................................................. 26 9. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PERUSKOULUISSA................................................................................................................................................ 27 10. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN LUKIOSSA ...................................................................................................................................... 28 Kansikuva, Kirsi Koivikko

2

1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmalla (toim. Ewalds 2005) väkivallan ehkäisemisek-si pyrittiin tehostamaan mm. varhaista puuttumista ja erityisesti väkivaltaa kokeneiden sekä näh-neiden lasten ja nuorten auttamista. Toimintaohjelman seurauksena myös kuntien vastuuta ennal-taehkäisevän väkivaltatyön tekijänä ja palvelujen tarjoajana korostettiin. Päättäjillä on oltava riittävästi tietoa pari- ja lähisuhdeväkivallasta ja kunnalla on oltava koordinoiva rooli sen ehkäi-sytyössä. Jokaisen kunnan tehtävänä on laatia pari-ja lähisuhdeväkivaltaan, oma puuttu-misen malli. Väkivallan ehkäisytyö on tehokasta vain silloin, kun kaikki toimijat viranomaisista järjestöihin tekevät yhteistyötä. Väkivalta on yleisempää kuin luullaan ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa. Suomessa noin joka viides parisuhteessa elävä nainen on koke-nut väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen puolisonsa taholta. On arvioitu, että 10–17 % suomalaisista lapsista on joutunut näkemään väkivaltaa kotona. Keskimäärin 19 naista vuodessa menettää hen-kensä puolison tai partnerin aiheuttaman väkivallan seurauksena. Väkivallan käyttäminen on aina rikos. Perheväkivalta on erityisen haavoittavaa, koska se tapahtuu kotona, paikassa, jonka pitäisi olla ihmiselle tärkeä ja jossa pitäisi olla turvassa. Myös tekijä on usein sellainen henkilö, jonka pitäisi suojella eikä satuttaa ja henkilö, johon liittyy rakkautta. Tämän seurauksena väkivalta usein liite-tään rakkauteen. Väkivaltaisessa perheessä elävä lapsi on monin tavoin riippuvainen väkivallan eri osapuolista. Jos hänellä ei ole vertailupintaa muunlaiseen perheeseen, muuttuu hänen käsityk-sensä väkivaltailmiöstä nopeasti hyväksyväksi ja väkivalta normalisoituu. Myös riski joutua ai-kuisena väkivallan uhriksi tai käyttää väkivaltaa kasvaa. Perheissä, pari- ja lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta käytetään useita eri käsitteitä. Perintei-sesti Suomessa on käytetty käsitettä perheväkivalta. Käytössä on myös sellaisia termejä kuin lähisuhdeväkivalta ja parisuhdeväkivalta, jotka kuvaavat uhrin ja tekijän välistä suhdetta eri nä-kökulmasta. (Säävälä, Pohjoisvirta, Keinänen & Salonen 2006, 13–14.) Tässä käsikirjassa käyte-tään käsitettä pari- ja lähisuhdeväkivalta kuvaamaan kaikkea väkivaltaa, joka tapahtuu niin puo-lisoiden, perheenjäsenten, sisarusten kuin ex-puolisoidenkin välillä. Lasten kaltoinkohtelun käsi-tettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Kaltoinkohtelu on eräänlainen ylä-käsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai hoidotta jättämisen muodot. Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa ja parisuhdeväkivallalla ja lasten kaltoin-kohtelulla on voimakas yhteys. Se koskettaa kaikkia perheenjäseniä, joko siihen osallistumisen kautta tai sivustaseuraajan tai silminnäkijän roolin kautta. (Paavilainen & Flinck 2008.) Muuramessa pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirjaa on työstänyt moniammatilli-nen lasten työryhmä, joka koostuu sosiaalitoimen, päivähoidon, koulun, iltapäivätoiminnan sekä terveysaseman edustajista. Käsikirjasta on pyritty tekemään kaikkiin yksiköihin sopiva ja lisäksi liitteenä ovat työyksikkökohtaiset mallit siitä, miten huolta herättäneessä tilanteessa toimitaan. Lasten työryhmän puolesta Seija Hildén, perheohjaaja Sirpa Hiltunen, sosiaalityöntekijä Kirsi Heliävirta, sosionomi (AMK) -opiskelija

3

2. VÄKIVALLAN ERI MUOTOJA Väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai kaikki samaan aikaan. Väkivaltaa voi olla puolisoiden välillä, se voi kohdistua lapsiin tai sitä voivat harjoittaa sisaruk-set tai sukulaiset toisiaan kohtaan. Väkivalta voi kohdistua myös eläimiin. Vaikka lapsi ei olisi itse väkivallan kohteena, vaan näkisi sitä esimerkiksi kotona, on se hänelle yhtä haitallista kuin jos hän olisi itse sen kohteena. FYYSINEN VÄKIVALTA sisältää ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot, esimerkiksi läpsimisen, tönimisen, tukistamisen, potkimisen, lyömisen, kuristamisen ja riepottelun. Myös kaikenlainen kiduttaminen, esimerkiksi palavalla tupakalla polttaminen sekä myrkyttäminen (kemiallinen väkivalta) ovat fyysisen väkivallan vakavia muotoja. Fyysistä väkivaltaa on kaikki toiminta, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. HENKINEN VÄKIVALTA on toisen haukkumista, syyttelyä, uhkailua ja pelottelua. Sitä on myös toisen halventaminen ja kaikki toiminta, jolla pyritään toisen alentamiseen. Se voi tapah-tua joko sanoin, teoin, ilmein tai elein. Valehtelu ja salailu ovat tyypillisiä ja myös tappouhkauk-set, jotka kohdistuvat joko itseen tai uhriin tai tälle rakkaisiin asioihin ovat yleisiä. Esimerkiksi kotiin tai parvekkeelle lukitsemisessa yhdistyvät sekä henkinen että fyysinen väkivalta. SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA on kaikki tahdonvastainen seksuaalinen kohtelu millä tahansa keinoin. Sitä ovat esimerkiksi koskettelu, hively, seksiin pakottaminen tai raiskaus. Myös seksillä kiristäminen, siihen painostaminen ja sillä syyllistäminen, uhkailu, pelottelu tai seksillä kaupankäynti ovat seksuaalista väkivaltaa. Seksiin liittyvän informaation pakkotarjoami-nen alaikäiselle lapselle, esimerkiksi pakottaminen katsomaan pornoa sisältäviä elokuvia tai ai-kuisten välistä seksiä, on seksuaalista alistamista. Seksuaalinen väkivalta on usein tuhoisin väki-vallan muoto. TALOUDELLINEN VÄKIVALTA on kyseessä silloin, kun ihmistä kiristetään raha-asioilla, hyväksikäytetään taloudellisesti tai hänen raha-asioitaan kontrolloidaan ja siihen liittyy salailua, pelottelua ja uhkailua. Taloudellista väkivaltaa on myös rahan tai muiden etuuksien käyttö väki-valtatilanteiden salaamiseksi painostamalla. Se voi näyttää hyvittelyltä tai anteeksipyynnöltä. HENGELLISEKSI VÄKIVALLAKSI kutsutaan toisen uskonnon vähättelyä tai halventa-mista. Se ilmenee yleensä painostamisena, kiristämisenä, pakottamisena, uhkailuna tai syyllistä-misenä, joka liittyy uskonnolliseen yhteisöön. Hengellistä väkivaltaa on myös väkivallan oikeu-tuksien todistelu uskonnollisin perusteluin. Tällä väkivallan muodolla on erittäin voimakas vai-kutus lasten maailmankuvaan ja oikeudentajun kehittymiseen. (Huhtalo, Kuhanen & Pyykkö 2003, 11; Paavilainen & Flinck 2008.) Seuraavalla sivulla kuviossa 1, Valta ja kontrolli, on havainnollistettu sitä, kuinka mies voi käyttää erilaisia keinoja pitääkseen yllä väkivallan uhkaa tai käyttää eri väkivallan muotoja saa-dakseen naisen toimimaan haluamallaan tavalla. Kyse on vallankäytöstä ja toisen ihmisen kont-rolloimisesta ja alistamisesta. Myös lasten käyttäminen valtataistelussa ja väkivallan välineenä on mahdollista. Asetelma voi olla myös toisinpäin, jolloin väkivallan tekijänä on nainen. Valta ja kontrolli kuviossa on kuvattu mies väkivallan tekijänä, koska useammin nainen on uhrin asemas-sa.

4

VALTA

JA KONTROLLI

Pakottaminen ja uhkailu – Uhkaa haavoittaa naista – Uhkaa jättää naisen – Uhkaa tehdä itsemurhan jos nainen yrittää irrottautua – Uhkaa tehdä ilmoituksen sosiaalitoimeen – Pakottaa naisen luopu-maan väkivaltasyytteestä – Pakottaa naisen rikollisiin tekoihin

Pelotteleminen – Pelottelee naista ilmeil-lään, eleillään, teoillaan – Särkee esineitä – Tuhoaa naisen omai-suutta – Pahoinpitelee lemmik-kieläimiä – Leikittelee aseilla

Henkinen väkivalta – Saa naisen tuntemaan itsensä huonoksi – Nimittelee ja alistaa – Saa naisen luulemaan, että hän on henkisesti häiriintynyt – Pelaa henkistä peliä vaihtelemalla lämpöä ja väkivaltaa – Kieltää ja vähättelee väkivaltaa – Syyttää naista väkival-lasta

Taloudellinen väkivalta – Estää naista saamasta työtä tai pitämästä työpaik-kaansa – Nainen joutuu pyytämään talousrahaa / mies antaa viikkorahaa – Pitää naista rahattomana – Ottaa naisen rahat – Ei salli naisen saada tietoa perheen tuloista tai käyttää niitä

Miehisten etuoikeuksien ja valta-aseman käyttä-minen – Kohtelee naista kuin palvelijaa – Tekee kaikki suuret pää-tökset yksin – Käyttäytyy kuin olisi herra talossa – Pitää itseään ainoana jolla on oikeus määritellä miehen ja naisen roolit

Lasten käyttäminen väkivallan välineenä – Käyttää lapsia naisen syyllisyyden tunteiden herättämiseen – Käyttää lapsia viestin-viejinä – Käyttää lasten tapaa-misoikeutta väkivallalla uhkailuun – Uhkaa viedä lapset naiselta

Aliarviointi, kieltämi-nen ja syyttäminen – Mitätöi väkivaltaa eikä ota naisen huolta siitä vakavissaan – Väittää ettei pahoinpi-telyä tapahtunut – Siirtää vastuun pahoin-pitelystä naiselle – Sanoo että nainen aiheutti väkivallan

Eristäminen – Kontrolloi naisen elämää; keitä nainen tapaa, kenen kanssa puhuu, minne menee ja milloin – Rajoittaa naisen liik-kumista kodin ulkopuo-lella – Käyttää mustasukkai-suutta tekojen oikeutuk-sena

Seksuaalinen väkivalta – Kiristää tai painostaa seksiin – Syyllistää tai uhkailee seksillä – Alistaa kosketeltavaksi tai katselemaan esim. pornoa – Raiskaa

KUVIO 1. VALTA JA KONTROLLI. Mukaillen lähdettä: Pence E & Paymar M. Education Groups For Men Who Batter. The Duluth Model. Suom. Sirkka Perttu.

5

3. VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN

3.1 Aikuisiin kohdistuva väkivalta Väkivallan merkkejä voi tunnistaa niin fyysisistä vammoista kuin ihmisen käyttäytymisestäkin. Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu on käsitelty erikseen kohdassa 4, niin ikäkausien tunnuspiir-teiden kuin väkivallan muotojen mukaan. Sekä lasten että aikuisten kohdalla on seuraavassa esi-telty joitakin yleisiä merkkejä, joiden perusteella voi olla syytä epäillä pari- ja lähisuhdeväkival-taa. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja ne pitää tunnistaa kulloinkin kyseessä olevista merkeis-tä.

3.1.1 Väkivallan merkit Aikuiset usein peittelevät pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Sosiaalinen eristyneisyys, vähäiset kon-taktit sukulaisiin ja ystäviin, ärtyneisyys, väsymys, lisääntynyt tupakointi ja alkoholin tai huu-meiden käyttö tai psykosomaattiset oireet, kuten unettomuus tai painajaiset voivat viitata pari- ja lähisuhdeväkivaltaan. Myös ruoan ja välttämättömien tarpeiden puute perheessä, riittämätön vaa-tetus tai selittämätön ristiriita tulojen ja asuinolosuhteiden välillä saattavat olla merkkejä väkival-lan taloudellisesta muodosta. Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa on syytä epäillä myös silloin, kun vammat eivät vastaa kuvattua syntymistapaa ja asiakkaan puoliso tai perheenjäsen osallistuu korostuneen innokkaasti vammojen tutkimus- ja hoitotilanteeseen. Väkivallasta voi kertoa myös se, kun asiakas hakeutuu hoitoon useita päivä tapahtuman jälkeen. Yleisiä pahoinpitelyyn viittaavia merkkejä ovat:

• Lukuisat mustelmat eri paranemisvaiheissa • Vammoja, joissa näkyy käytetyn aseen jälki • Käsivarren vammoja, erityisesti mustelmia käden ulkosyrjän alueella • Nenä-, alaleuka- ja muut kasvomurtumat • Silmien ympärillä olevat mustelmat • Tärykalvorepeämät • Savukkeiden aiheuttamat polttojäljet • Palovammat • Muu syy hoitoon hakeutumiseen: päihde- tai lääkeyliannos, psyykkinen ongelma • Sukuelinten ja rintojen vammat • Vatsan alueen vammat raskauden aikana, emätinverenvuotoja, keskenmenot • Murhapoltot ja – yritykset • Murhat, murhayritykset

(Perttu & Söderholm 1998; Perttu & Kaselitz 2006.)

6

Tekijä vähättelee teko-aan, puolustelee käyttäy-tymistään. KIELTÄMINEN ”Jos hän ei vain olisi…”

RÄJÄHDYS HYÖKKÄYS

Tekijä pyytää anteeksi ”Rakastan sinua” ”KUHERRUSKUUKAUSI” TUNNELMA ”Se ei tapahdu enää koskaan.”

JÄNNITYS KASVAA Tekijän käyttäytyminen alkaa olla enemmän ja enemmän vihaista ja uhkaavaa.

3.1.2 Miehiin kohdistuva väkivalta Naisten miehiin kohdistama väkivalta on usein vaiettu asia. Miehet kestävät naisten väkivaltaa pitkään ja haluavat ymmärtää naisia. Naisten tekemää väkivaltaa perustellaan monin eri syin: naisella on rankkaa, hän on terapiassa tai masentunut tai hänellä on ollut vaikea lapsuus. Miehet eivät helposti halua tehdä rikosilmoitusta naisen tekemästä väkivallasta. He eivät välttämättä halua vaikeuttaa huoltajuuteen liittyviä järjestelyjä kertomalla lasten äidin väkivaltaisuudesta, eivätkä hankaloittaa naisen asemaa äitinä puhumalla tämän väkivallasta. Miehet kokevat myös häpeää siitä, että ”ovat ottaneet turpaan naiselta”. Häpeää ei siedetä ja asiaa saatetaan vähätellä tai sille nauretaan. Myös muut vähättelevät tilannetta. Näyttää siltä, että koko sosiaalityön järjes-telmämme keskittyy pitämään yllä tilannetta, jossa naista ei haluta nähdä väkivaltaisena. (Ensi- ja turvakotien liitto.)

3.1.3 Väkivallan esiintyminen Alla olevassa kuviossa kuvataan väkivallan esiintymistä syklimäisenä kulkuna, jossa erilaiset tunnelmat seuraavat toisiaan. Tekijän puolustellessa käyttäytymistään uhri syyttää itseään ja sen jälkeen saattaa seurata rauhallisempi aika, jolloin uhri tuntee olevansa rakastettu ja on toiveikas tilanteen suhteen. Piilevää väkivaltaa saattaa kuitenkin esiintyä ja tekijän käyttäytyminen alkaa olla uhkaavampaa. Uhri pelkää häntä, kunnes tapahtuu räjähdys. Sen jälkeen uhri tuntee jälleen olevansa epätoivoinen, pelokas ja nöyryytetty. Tilanne saattaa jatkua samanlaisena kierteenä vuosia. KUVIO 2. VÄKIVALLAN SYKLI. Mukaillen lähdettä: Status of Women Council of the Northwest Territories. Suom. Sirkka Perttu.

7

4. LASTEN KALTOINKOHTELU

4.1 Lasten oireilua ikäkausittain: Vauvaikäinen:

• Itkuisuus. • Ärtyvyys. • Rauhattomuus. • Levottomuus. • Vauva voi olla joko äärimmäisen vaa-

tiva tai päinvastoin passiivinen. • Heikompi fyysinen terveys. • Syömis- ja unihäiriöitä. • Viivästynyt motorinen kehitys.

Kouluikäinen:

• Häpeä ja perheväkivallan kieltäminen. • Vetäytyneisyys ja sulkeutuneisuus. • Aggressiivisuus, alttius hankkiutua

hankaluuksiin. • Oppimisvaikeudet. • Käytöshäiriöt. • Vaikeudet kaverisuhteissa. • Emotionaaliset oireet. • Huono itsetunto

Leikki-ikäinen:

• Rajut leikit. • Käyttäytymisongelmat. • Lapsi saattaa käyttää väkivaltaa ristirii-

tatilanteiden ratkaisemiseen. • Tunne-elämän ongelmat. • Somaattiset ongelmat. • Taantumat kehityksessä. • Huoli vanhemmista. • Itsesyytökset. • Vaikeudet kaveri- ja aikuissuhteissa.

Murrosikäiset:

• Saattavat hävetä (väkivaltaista) perhet-tään, koska eivät koskaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

• Ristiriitaisia tunteita perheenjäseniään kohtaan, nuori saattaa asettua puolus-tamaan jopa väkivallan tekijää.

• Masentuneisuus. • Itsetuhoajatukset. • Vaikeudet kaveri- ja seurustelusuhteis-

sa. • Hakevat huomiota negatiivisella käyt-

täytymisellä. • Alentunut empatiakyky. • Tarve purkaa sisäisiä ristiriitoja.

(Holmberg 2000; Keränen 2006.)

8

4.2 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muotoja ja merkkejä:

Henkisen väkivallan merkkejä:

• Laiminlyöminen. • Psykosomaattiset oireet. • Vaikea ahdistuneisuus, levottomuus ja

pelot. • Lapsella on ihmissuhdeongelmia ai-

kuisten tai lasten kanssa. • Liiallinen mukautuminen aikuisten

odotuksiin, lapsi pyrkii salaamaan oman tilanteensa.

• Keskittymis- ja oppimisvaikeudet, huono itsetunto ja luottamuksen puute.

Passiivisen fyysisen väkivallan (laiminlyö-misen) merkkejä:

• Lapsi jätetään ilman valvontaa tai yk-sin.

• Epäsäännöllinen elämänrytmi jaa ky-vyttömyys ymmärtää lapsen tarpeita.

• Tyydyttämätön unen tarve ja epäsään-nöllinen unirytmi.

• Liian vähän ruokaa ja yksipuolinen ja epäsäännöllinen ravinnonsaanti.

• Lapsi ja hänen vaatteensa ovat likaisia ja haisevia.

• Lapsella on päällään liikaa tai liian vä-hän vaatteita.

• Laajalle levinnyt vaippaihottuma. • Huono hammashygienia. • Ei kyetä hakemaan lääketieteellistä

apua. Fyysisen pahoinpitelyn merkkejä:

• Mustelmat ja muut toistuvat vammat, jotka eivät aina vastaa vanhempien an-tamaa kuvausta tapahtumasta.

• Jatkuvat vatsakivut, päänsärky, hiljai-suus, alakuloisuus ja muuttunut käytös.

• Polttojäljet, luustovammat ja sisäelin-ten vammat.

• Aivovauriot, jotka usein aiheutuvat toistuvasta, väkivaltaisesta ravistelusta, jolloin pää heilahtelee puolelta toiselle, Shaken baby – syndrome (vauvat).

(Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja)

9

4.2.1 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä:

• Lapsi kertoo asiasta joko peitellysti (kertoo kuinka jollekin toiselle lapselle on tehty niin) tai paljastaa sen varoittamatta etukäteen. Hän voi myös antaa asiasta vihjeitä ja testata, keneen voi luottaa. Lapsi haluaa tilanteen paljastuvan, mutta pelkää seurauksia.

• Lapsi piirtää esim. runsaasti sukupuolielinten kuvia. • Lapsi voi käyttäytyä ylikorostuneen seksuaalisesti, puhua seksistä, masturboida pa-

konomaisesti, käyttäytyä aikuisia kohtaan viettelevästi ja olla seksuaalisesti provosoiva. Hän saattaa myös lähennellä toisia lapsia vasten näiden tahtoa.

• Lapsi voi leikkiä seksuaalisia ja aggressiivisia leikkejä, kerrata hyväksikäyttötilannetta nukeilla tai pehmoleluilla ja matkia niillä yhdyntää. Tärkeätä on huomata, osoittaako lap-si leikeissään ikäänsä nähden sopimatonta seksuaalista käyttäytymistä.

• Lapsi saattaa osoittaa aiheetonta aggressiivisuutta muita lapsia ja aikuisia kohtaan, hei-tellä tavaroita ja töniä, potkia, lyödä, mutta jos häntä kiusataan, saattaa lapsi käpertyä ko-koon eikä kykene puolustamaan itseään.

• Lapsi voi olla itsetuhoinen, esim. purra itseään, pistää teräviä esineitä alapäähän, polttaa itseään tai kiskoa hiuksiaan ja ilmaista haluavansa kuolla.

• Lapsi kiusaa eläimiä. • Jos lapsi joutuu paniikinomaiseen kauhun valtaan häntä hoidettaessa, on se erittäin va-

kava oire lapsen vaikeuksista. • Lapsen kehityksen taantuma, esim. hän alkaa kastella, sotkea ruoalla, takertua hoitajaan

ja muuttuu pelokkaaksi. • Lapsella voi olla psykosomaattisia oireita. • Lapsella voi olla muutoksia motoriikassa ja fyysisiä vammoja, esim. tytöillä vuotoa ja

suurentunut emättimen suuaukko, pojilla peniksen punoitusta, repeämiä peräaukon ympä-rillä, virtsatietulehduksia tai kun lapsi valittaa kipua suussa.

• Hyväksikäytetyt lapset saattavat kärsiä traumaattisesta stressistä ja puolustusreaktiois-ta, esim. näkevät painajaisia, leikkivät kuollutta tai nukkuvaa vaikka kesken leikin, koke-vat äkillisen takauman, jonka saattaa laukaista toisen ihmisen tuleminen liian lähelle tai jokin haju.

(Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja.) 5 VÄKIVALTA ON RIKOS

5.1 Rikoslaki

Rikoslaki uudistui vuonna 1995 ja sen myötä myös yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lainsäädännön uudistuksella haluttiin viestiä sitä, että perheväkivalta ei ole vain perheen sisäinen asia, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua siihen. Lailla pyritään siihen, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan yhtä vakavasti, kuin kaikkiin muihinkin väkivaltarikoksiin ja niihin sovellettaisiin samanlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia.

10

Pahoinpitelyt jaetaan laissa kolmeen ryhmään niiden fyysisten vammojen, tekotavan ja sen aihe-uttaman henkisen kärsimyksen perusteella: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpite-ly. Näistä ainoastaan lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, eikä sekään jos se kohdistuu alle 15-vuotiaaseen. Muissa tapauksissa poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää, vaikka asianomistaja ei rikoksesta vaatisikaan rangaistusta. (Poliisi.)

5.2 Lähestymiskielto Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suulli-sesti. Sen edellytyksenä on henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen uhka. Perheen sisäistä lähestymiskieltoa voidaan hakea yhdessä asuvista henkilöistä toiselle, mikäli on aihetta epäillä edellisiin kohdistuvaa rikosta. Edellytyksenä olevasta uhasta pitää olla ”perusteltua aihetta olettaa” olevaa näyttöä. Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattua henkilöä, ottaa yhteyttä eikä seurata tai tarkkailla tätä. Kielto voi sisältää myös mää-räyksiä sähköpostin ja puhelimen käytöstä. Laajennetussa lähestymiskiellossa mukaan tulee myös määräys siitä, ettei kieltoon määrätty saa oleskella suojatun vakituisen asunnon, työpaikan, loma-asunnon tai muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Lähestymiskielto on voimassa määrätyn ajan, kuitenkin enintään vuoden. Sitä voidaan tarvittaessa jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että kieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä vakituisesta asunnosta eikä hän voi sinne kiellon aikana palata. Perheen sisäinen lähestymiskielto on voimassa enintään kolme kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuin tai pidättämiseen oikeutettu virkamies voi määrätä henki-lön väliaikaiseen lähestymiskieltoon kolmeksi vuorokaudeksi, jonka kuluessa kielto on saatetta-va tuomioistuimen päätettäväksi. Tuomioistuimen on tehtävä päätös viikon kuluessa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Lähestymiskiellosta päättää tuomioistuin ja sitä voi pyytää uhattu henkilö, syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Perusteena olevaa uhkaa voidaan pe-rustella esimerkiksi lääkärintodistuksilla, rikosilmoituksilla, tekstiviesteillä, nauhoituksilla jne. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeuden istunnossa, johon osapuolet kutsutaan. Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa, lapsen ollessa kiellolla suojattu, ohittaa lähestymiskielto tapaamisoikeudesta annetun päätöksen. Lähestymiskieltoon määrätyllä ei siis ole oikeutta tava-ta lasta kiellon ollessa voimassa. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus voi olla sakosta yhteen vuoteen vankeutta. (Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsi-kirja.)

5.3 Lastensuojelulaki – milloin ja miten teen lastensuojeluilmoituksen

Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole pelkästään sosiaaliviranomais-ten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja yhtä lailla kaikkia kansalaisia. Lainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu lapsista ja heidän kasvatuksestaan on vanhemmilla ja heidän tulisi pystyä turvaamaan lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhteiskunnan vastuu kuitenkin alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta.

11

Lastensuojelulain (25§) mukaan lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaa-rantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetustoimen, nuoriso-toimen, poliisitoimen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoi-mintaa, hätäkeskustoimintaa tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat työntekijät sekä näiden toimialueiden luottamustointa hoitavat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös terveydenhuollon yksityisiä ammatinharjoittajia ja palvelun-tuottajia. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka henkilö on saanut työssään tai luottamus-toimessaan. Myös muu henkilö, esimerkiksi muu työntekijä, naapuri, tai omainen voi tehdä las-tensuojeluilmoituksen ilman, että salassapitovelvoite sen estää. Ilmoitus tehdään kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksen voi tehdä puhelimit-se tai kirjallisesti internetistä löytyvällä lomakkeella tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijää voi myös konsultoida huolta herättäneestä tilanteesta ja siitä, kuinka olisi hyvä toimia. Jos ilmoituksen tekijä on tiedossa, on hänen nimensä ja mahdollinen ilmoitusvelvollisuuden perustana oleva tehtävänsä tai virka-asemansa kirjattava lastensuojeluil-moituksen rekisteriin. Laki velvoittaa ilmoituksen tekemiseen salassapitovelvoitteiden estämät-tä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Lastensuojelulaki (25 § 2 momentti) kuitenkin mahdollistaa ilmoituksen tekemisen myös rippisalaisuudesta, vaikka ei velvoita siihen. Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. (Taskinen 2007.) Tästä käsikirjasta löytyvä lastensuojeluilmoitus (liite 1) löytyy myös Muuramen kunnan internet sivul-ta.(http://www.fi/fi/perhe-ja sosiaalipalvelut/)

5.4. Väkivaltaan puuttumisen malli Seuraavalla sivulla (Kuvio 3, Arviointi ja jatkotoimenpiteet lähisuhde- ja perheväkivaltatilan-teessa) on kuvattu yleistä toimintamallia siitä, kuinka työskentely Muuramessa käynnistyy ja jatkuu, jos jossakin toimintayksikössä herää huoli lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Ajatuksena on, että jokainen yksikkö tukee perhettä perustehtävänsä mukaisesti ja tarvittaessa asiakas oh-jataan peruspalveluista erityispalveluihin. Jokaisella yksiköllä on myös oma toimintamalli, josta käy ilmi kuinka kyseisessä paikassa toimitaan. Yksikkökohtaiset mallit ovat tämän käsikirjan lopussa liitteenä.

12

. KUVIO 3. ARVIOINTI JA JATKOTOIMENPITEET LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA. Mukaillen lähdettä: Oulun kaupungin Perhe- ja lä-hisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma

SUUNNITELMALLINEN SELVITYSTYÖ KÄYNNISTYY: HAVAINTO VÄKIVALLASTA Keskustele huolesta työyh-teisössä

ALKUARVIOINTI LÄHITYÖYHTEISÖSSÄ, JOSSA HUOLI ON SYNTYNYT

• puheeksi ottaminen • osapuolten kuuleminen • arvio jatkotoimenpi-

teiden tarpeesta

TOIMENPITEET JA TUKI • peruspalveluissa, jois-

sa lapsi ja perhe tava-taan säännöllisesti

• perustehtävän mukai-sesti

• työyksikön erityis-osaamisen hyödyntä-minen (esim. kelto, kuraattori, psykologi)

SUUNNITELMAN SEURANTA JA TARKISTUS Työ nähdään jatkumona peruspal-veluista tarvittaviin erityispalve-luihin, jotta osittainen puuttumi-nen ei aiheuta turvallisuusriskiä perheenjäsenille.

PERHETILANNE RAUHALLINEN -> LAPSI TURVASSA

KONSULTOINTI Mahdollisuus konsul-toida huolesta tarvitta-essa perheen nimeä paljastamatta esim. perheneuvolan työnte-kijää tai sosiaalityön-tekijää

LASTENSUOJELU-ILMOITUS LsL 25 § perusteella

LASTENSUOJELUN / SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ROOLI

• perheväkivallan sel-vittely-> lapsen ja vanhempien kuule-minen

• tukitoimenpiteiden tarjoaminen

• lapsen turvallisuu-den arviointi

• rikosilmoituksen te-keminen lapseen kohdistuneissa pa-hoinpitelyepäilyissä

LAPSEN KANSSA KESKUSTELU Lapselle tuttu työntekijä kirjaa tarkasti mitä lapsi kertoo

HUOLTAJIEN KANSSA KESKUSTELU Yhdessä työparin kanssa kerrotaan esim. lasten-suojelun ilmoitusvelvol-lisuudesta ja kirjataan tarkasti huoltajien kerto-mus

VERKOSTON ROOLI • kaikkien toimi-

jatahojen vas-tuuttaminen

• sovitaan tuki-toimet

• työnjako • aikataulut • tärkeää, että

huolen havaitsi-jat ja auttajat kohtaavat asi-akkuuden siirto-tilanteissa

13

6. MISTÄ VOI SAADA APUA JA TUKEA VÄKIVALTATILANTEESSA?

6.1 Miten voin auttaa väkivallan uhria sekä tekijää?

• Kysy oma-aloitteisesti väkivallasta, osoitat ammatillista vastuuta ja herätät luottamusta. • Puhumalla avoimesti osoitat, että väkivallasta puhuminen on sallittua. • Ota huomioon uhrin sekä lasten turvallisuus, kysy väkivallasta uhrilta, ollessasi kahden

kesken hänen kanssaan. • Kuuntele ja usko mitä hän kertoo sekä osoita ymmärrystä. • Anna tunnustusta siitä, että hän uskaltaa kertoa väkivallasta. • Huomioi väkivallan aiheuttamat seuraukset, esim. nopeasti vaihtelevat tunnetilat. • Kunnioita uhrin oikeutta tehdä omat päätöksensä, vaikka olisit eri mieltä. • Tarjoa käytännön apua, esim. voit lähteä mukaan lääkäriin tai poliisilaitokselle. • Kerro palveluista, joita on olemassa niin uhrille kuin tekijällekin. • Pidä yhteyttä ja tue häntä eri tilanteissa, mm. silloin jos hän jättää väkivaltaisen kump-

paninsa. • Älä arvostele tai kritisoi uhria tai tekijää. • Jos tieto väkivallan tekijästä on tullut uhrin kautta, ota tekijään yhteys vasta, kun saat hä-

neltä luvan. • Keskustele tekijän kanssa selvittäen tapahtumien kulku • Tee konkreettisia kysymyksiä, älä syyllistä • Ohjaa tekijä hoitoon • Muistuta uhria siitä, että apua tulisi hakea jo yksin lasten vuoksi, ettei heidän tarvitsisi

nähdä tai kuulla väkivaltatilanteita. (Poliisi; Perttu & Kaselitz 2006. ja Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke)

6.2 Miten kysyn väkivallasta aikuiselta?

• ”Oletko koskaan tuntenut itsesi turvattomaksi tai onko sinua pelottanut kotona?” • ”Onko kukaan koskaan satuttanut sinua?” • ”Kokemuksesta tiedän, että väkivalta kotona on monien naisten ongelma. Onko se sinulle

ongelma jollakin tavoin?” • ”Mitä sinulle on tapahtunut?” • ”Vammat, joita sinulla on, näyttävät siltä kuin sinua olisi pahoinpidelty. Kuka on aiheut-

tanut nämä vammat?” • ”Milloin viimeksi jouduit väkivallan kohteeksi?” • ”Mikä näyttää laukaisevan väkivallan?” • ”Miten väkivalta on muuttunut ajan mittaan?” • ”Pelkäätkö kumppaniasi?” • ”Pelkäätkö henkesi puolesta tai lastesi hengen puolesta?”

(Perttu & Kaselitz -06.) Arvioi asiakkaan kanssa asteikolla 1 -5, miten uhkaavaksi hän kokee tilanteen tällä hetkellä. ( 5 = välitön vaara)

14

6.2.1 Vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä

● Miten sinua kasvatettiin lapsena? ”Muistatko kokeneesi hoivaa/ikäviä asioita; millaisia? ● Keskustele millaisia kurinpitokeinoja vanhemmilla on käytössä? ● Keskustele millaista on hoitaa lasta? ● Mitä teet, kun lapsesi käytös alkaa hermostuttaa/ärsyttää sinua? ● Mitä teet, kun lapsi itkee? ● Miten selviydytte perheen arjesta ● Kysy tarvittaessa suoraan ja riittävän konkreettisesti lapsen kaltoinkohtelusta.

6.3 Miten ottaa väkivalta puheeksi lapsen kanssa?

• Puhu konkreettisilla käsitteillä ja lapsen omilla sanoilla. • ”Kaikissa perheissä riidellään joskus. Minkälaisia riitoja teillä on?” • ”Onko sinua satutettu tönimällä, tukistamalla, läpsimällä tai lyömällä?” • ”Onko joku läheinen ihminen satuttanut sinua haukkumalla tai uhkailemalla?” • ”Onko joku kosketellut sinua sellaisista paikoista tai sillä tavalla, ettei se tunnu mukaval-

ta? • Onko sinut pakotettu halailemaan tai suukottelemaan?” • ”Oletko nähnyt kotona väkivaltaa?” • ”Oletko tullut sen takia vihaiseksi, surulliseksi tai avuttomaksi?” • ”Onko sinulle tullut sen takia vatsa- tai pääkipua?” • ”Ajatteletko kotiasioita niin, että sinun on vaikea keskittyä, sinua itkettää ja sinun on vai-

kea nukkua?” • ”Tiedäthän, että toisen ihmisen vahingoittaminen ja lyöminen on Suomen lain mukaan

rikos ja siksi kiellettyä.” • ”Tiedäthän, että aikuisten väliset riidat ja tappelut eivät koskaan ole lasten syytä.” • Voit käyttää keskustelussa jatkokysymyksiä ”Kuka…?”, ”Mitä sitten tapahtui…”, ”Muis-

tatko vielä lisää…”

(Oulun kaupungin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma; Mukaillen Net-titurvakodin sivuja.)

6.4 Turvasuunnitelman laatiminen Joskus voi olla tarpeen keskustella uhrin kanssa siitä, kuinka hän voi suojella itseään (ja lapsi-aan). Esimerkiksi silloin, kun väkivallan tekijä on poistettu yhteisestä kodista tai uhri on jättä-mässä pahoinpitelijää, kannattaa laatia yksilöllinen turvasuunnitelma, josta käy ilmi mm. turval-liset pakotiet kotoa ulos ja luotettavat tuttavat, joiden luo voi kenties mennä turvaan väkivallan uhatessa. Liitteessä 2 on esimerkki turvasuunnitelmasta. Myös lapsen kanssa keskustellessa voi hänelle tehdä oman turvasuunnitelman. Liitteessä 3 on esimerkki lapsen turvasuunnitelmasta.

15

7. PAIKALLISET AUTTAJATAHOT

• Muuramen sosiaalitoimisto. Virastotie 8, 40951 Muurame. Lapsiperheiden sosiaalityön yhteystiedot p. 014-659 691, p. 014-659 692, p. 014-659 688.

• Poliisi. Hätätapauksessa hätänumerosta 112. Muut kuin välitöntä poliisin apua koskevat ilmoitukset virka-aikana Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle. Urhonkatu 1, 40100 Jyväskylä. p. 014-313 5611. www.poliisi.fi Ohjeita perheväkivaltaa kokeneille.

• Muuramen terveysasema. Omalääkärit/päivystys p. 014-659 431. Viikonloppupäivystys Jämsän terveysasemalla p. 020 6383 333. Yöpäivystys Keski-Suomen keskussairaalassa p. 014-691 811.

• Muuramen Mielenterveystoimisto. p. 014-659 530. • Muuramen seurakunta. Kirkkoherranvirasto, jossa diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntoimis-

tot. Muuramentie 40, 40950 Muurame. p. 014-373 1025. • Kriisikeskus Mobile. Asemakatu 2 (2.krs), 40100 Jyväskylä. p. 014-625 960. 24h/vrk.

Yksilötyötä, vertaistukiryhmiä, lasten ryhmiä. • Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella. Yhteys Mobilen kautta tai 112 • Ensi- ja turvakoti. Suuruspääntie 11, 40520 Jyväskylä. p. 014-337 2467 tai p. 014-337

2450 • Mattilan perhetukikoti. Mattilankatu 11, 40600 Jyväskylä. p. 014-625 894 • Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus. Kilpisenkatu 4, 40100 Jyväs-

kylä. p. 014-334 7800. • Perheneuvola. Väinönkatu 6 (3.krs), 40100 Jyväskylä. p. 014-625 984. • Tukinainen – raiskauskriisikeskus. Kriisipäivystys p. 0800 97899, Jyväskylän toimipiste

p. 014-334 9150. • Keski-Suomen keskussairaala, Lasten- ja nuortenpsykiatria. Keskussairaalantie 19, 40620

Jyväskylä. p. 014-269 1811. Kriisiyksikkö, konsultaatio- ja kriisipoliklinikka, tarvittaessa kotikäyntejä.

• Psykoterapiaklinikka, Jyväskylän yliopisto. Mattilanniemi MaC -rakennus. p. 014-260 2877. Väkivaltaisten miesten ryhmiä.

7.1 Valtakunnallisia auttajia

• Demeter – Auttava puhelin (Maria-Instituutti) p. 09-7562 2260. Auttava puhelin väkival-taisille naisille.

• Naisten linja. p. 0800 02400. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille ja tytöille. • Lyömätön linja (Miessakit ry.) p. 09-6126 6212. Apua väkivaltaa läheisiään kohtaan

käyttäneille miehille. • Lasten auttava puhelin. p. 0800 120 400. • Kriisipalvelu. p. 09-726 0100. • Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin. p. 09-4135 0500. • Nettiturvakoti (Ensi- ja turvakotien liitto) www.turvakoti.net Apua perheväkivaltaan. • Tukiasema.net www.tukiasema.net Apua elämän eri tilanteisiin.

16

LÄHTEET: Ewalds, H (toim.) 2005. Kenelle lyönnit kuuluvat? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan eh-

käisytyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:7. Ensi- ja turvakotien liitto. http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/haetko_tietoa2/tie-

toa_perhevakivallasta/naiset_vakivallan_tekijoina/miehet_naisten_tekeman_vakivalla/

Holmberg, T 2000. Lapset ja perheväkivalta. Opas vanhemmille, lastensuojelun ammattilaisille ja muille lasten kanssa työskenteleville. Helsinki: Lasten Keskus.

Huhtalo, P, Kuhanen, J & Pyykkö E 2003. Kotona turvassa. Katkaise väkivallan kierre. Suomen Mielenterveysseura, Kotona turvassa –projekti. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.

Keränen, E 2006. Väkivaltaseminaarin luennot. Nettiturvakoti. www.turvakoti.net Muuramen kunta, http://www.muurame.fi/fi/perhe-ja sosiaalipalvelut/ Oulun kaupungin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma.

www.oulu.ouka.fi/sote/lomakkeet/lahisuhdevakivalta_toimenpideohjelma2006.pdf Paavilainen, E & Flinck A 2008. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen.

Hoitotyön suositus. Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi Perttu, S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi – opas terveydenhuollon ammattihen-

kilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Perttu, S & Söderholm A-L 1998. Väkivaltaa kokeneiden auttaminen. Opas ammattihenkilöstöl-

le. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita1998:1. Poliisi. Pari- ja lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyvä lainsäädäntö.

www.poliisi.fi/poliisi/home.nfs/Pages/9BE0EDB148FCC343C2256FBF003DE031 Säävälä, H, Pohjoisvirta, R, Keinänen, E & Salonen S 2006. Mies varikolle. Apua lähisuhdevä-

kivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Taskinen, S 2007. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysalan tutki-

mus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65. Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja.

http://www.laaninhallitus.fi/lh/lansi/hankkeet/laheisvakivalta/home.nfs/files/ Muuramen kunnan lasten työryhmä; Hildén Seija, perheohjaaja Hiltunen Sirpa, sosiaalityöntekijä Hämäläinen Sanna, iltapäivähoidon koordinaattori Ikkala Päivi, kouluterveydenhoitaja Leinonen Seija, lastenpsykologi Nurmi Sirpa, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Peränen Auli, johtava sosiaalityöntekijä Sinikunnas Liisa, kiertävä erityislastentarhanopettaja

17

LIITTEET 1-10

Kuva, Annika Hämäläinen

18

1. LASTENSUOJELUILMOITUS

Lastensuojelulaki 13.4. 2007 / 417 25 § Ilmoitusvelvollisuus: ”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. ” Alaikäisen sekä hänen perheensä kanssa on hyvä keskustella ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, että ilmoitus on lapsen parhaaksi. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ei tarvita asianomaisen suostumusta. Lastensuojelulain ja ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on myös, että epäily lastensuojelun tarpeesta saatetaan lastensuojeluviranomaisten tietoon riittävän varhaisen puuttumisen turvaamiseksi. Tätä ilmoitusta voi käyttää myös silloin, kun lapsen tilanne huolestuttaa eivätkä omat tai lähiverkoston voimavarat ja keinot tunnu riittäviltä. Ilmoitusta tulee käyttää myös lastensuojelulain 7 §:n 3. momentin mukaisessa tilanteessa: ”Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.” Lapsen nimi/lapsien nimet ______________________ henkilötunnus ___________________

_____________________ henkilötunnus ___________________

_____________________ henkilötunnus ___________________

Osoite: ______________________________________________________

Huoltajan /huoltajien nimet: _____________________ henkilötunnus ___________________

_____________________ henkilötunnus ___________________

Osoite, ellei sama kuin lapsella: ____________________________________________________

Huoltajan puhelinnumero: _____________________

Lyhyt kuvaus tapahtumista/havainnoista joihin ilmoitus perustuu sekä siitä, mitä asialle on mahdollisesti jo tehty:

Onko asiasta ilmoitettu lapsen huoltajille? ____________________________________________

Ilmoituksen tekijä, virka-asema ____________________________________________

ja yhteystiedot: ____________________________________________

Sosiaalityöntekijää pyydetään olemaan yhteydessä ilmoittajaan? Kyllä ______ Ei ______

Jakelu: sosiaalitoimisto ___

lapsi tai huoltaja ___

muu, kuka? ____________________________________________

Paikka ja päivämäärä ____________________________________________

19

2. HENKILÖKOHTAINEN TURVASUUNNITELMA Työntekijä:____________________________________________________________________ Asiakas:_______________________________________________________________________ Pvm:___________________________ Arvioidaan uudelleen(pvm):_______________________ 1. Jos minun ja lasteni ei ole turvallista olla kotona/mennä kotiin, voin mennä ____________________________________________________________________ (päätä tämä, vaikka et ajattelisikaan tulevan seuraavaa väkivaltakertaa.) 2. Väkivaltatilanteessa tai sen uhatessa turvallisin tie ulos kodista on _____________________________________________________________________________ (esim. mitä ovia, ikkunoita, portaita on turvallista käyttää.) 3. Voin kertoa väkivallasta seuraaville henkilöille ja sopia heidän kanssaan poliisin kutsumisesta, jos he kuulevat asunnostani epäilyttävää me-lua:_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________ 4. Voin käyttää koodia (esim. jokin merkki, sana) _____________________________________________________________________________ ____________________________________________ ystävien tai lasteni kanssa, jotta he tietä-vät kutsua apua. 5. Jos kumppanini/väkivallan tekijä ei asu kanssani, voin varmistaa turvallisuuteni kotona (esim. lukot, avaimet, hälytysjärjestel-mät)_____________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 6. Voin pitää käsilaukkuani/turvalaukkuani (paikka kotona tai ystävien luona) _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 7. Turvalaukun sisältö eli tavaroita, joita tarvitsen nopeaan kotoa poistumiseen:

Rahaa Vara-avaimet kotiin ja autoon Varavaatteita Hygieniavälineitä Tärkeitä puhelinnumeroita, matkapuhelin Reseptit/lääkkeet Tärkeitä asiakirjoja (sairausvakuutuskortti, henkilöllisyyskortti jne.) Lasten lempileluja Muuta, mitä______________________________________________________________

20

8. Työntekijä on kertonut minulle

että en ole vastuussa kumppanini väkivaltaisesta käytöksestä, mutta voin päättää, miten lisätä omaa ja lasteni turvallisuutta

että ansaitsen parempaa kuin tämän, minulla ja lapsillani on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivallan pelkoa

että väkivalta on rikos ja voin tehdä rikosilmoituksen poliisiasemalla lähestymiskiellosta ja miten sitä haetaan seuraavista tukea antavista paikois-

ta:_____________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

9. Työntekijä on ehdottanut/olemme sopineet, että voin jatkaa väkivallan käsittelyä jatkohoito-paikassa/ammattihenkilön kanssa: __________________________________________________ _____________________________________________________________________________

10. Voin säilyttää tätä suunnitelmaa (missä) _____________________________________________________________________________ ________________________________________ vaarantamatta omaani tai lasteni turvallisuutta.

(Perttu & Kaselitz 2006.)

21

3. LAPSEN TURVASUUNNITELMA Kun kotona on tappelua ja väkivaltaa, sinusta voi tuntua pahalta ja sinua alkaa pelottaa. Mitä voit silloin tehdä, että olosi tuntuisi paremmalta? _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Mikä paikka kotona tuntuu turvalliselta? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Kenelle voit soittaa? Mikä hänen puhelinnumeronsa on? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Onko sinulla sellainen naapuri tai ystävä, jonka luokse voit mennä? Kuka? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ (Nettiturvakoti.) Hätäpuhelinnumero on 112, johon voit tarvittaessa soittaa, kun sinua oikein kovasti pelottaa. Kerro kuka sinä olet ja minkä ikäinen olet. Mistä soitat (osoite) Kerro mikä sinua pelottaa, mitä kotona tapahtuu tai tapahtui? Älä sulje puhelinta ennen kuin sinulle annetaan lupa hätäpuhelinkeskuksesta. Sinun ei tarvitse pelätä soittamista hätänumeroon, siellä otetaan sinun pelkosi todesta. Hätänumerosta saat myös pikaisesti apua ja tarvittaessa joku tulee kotiisi auttamaan sinua.

22

4. LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN TOIMINTAOHJE MUURAMESSA Lastensuojelun sosiaalityö Vanhempien keskinäinen väkivalta: 1) Selvitä työparin kanssa asiakkaan tilanne. Käy keskustelu kokonaistilanteesta väkivaltaa ko-keneen kanssa. 2) Keskustele asiakkaan kanssa siitä, miten asia otetaan turvallisesti puheeksi väkivallan tekijän kanssa. 3) Selvitä asiakkaan ja lasten turvallisuuteen liittyvät asiat ja tee yhdessä turvasuunnitelma väki-valtaa kokeneen kanssa. 4) Kerro lastensuojelulaista, ilmoitusvelvollisuudesta ja sen tarkoituksesta. 5) Tee asiakkaan kanssa suunnitelma jatkohoidosta. 6) Kerro tarjolla olevista palveluista aikuisille ja lapsille. 7) Ohjaa tarvittaessa hakeman lähestymiskieltoa ja tekemään rikosilmoitus. 7) Tee lastensuojelutarpeen kartoitus (katso prosessikaavio) Vanhempien lapseen/lapsiin kohdistama väkivalta: 1) Selvitä työparin kanssa asiakkaan tilanne. Pienen lapsen asiassa keskustellaan ensin vanhem-pien kanssa. Lasta tavataan sovitun suunnitelman mukaisesti. 2) Nuorta voidaan tavata myös ensin ilman vanhempiaan 3) Selvitä lasten turvallisuuteen liittyvät asiat ja tee yhdessä turvasuunnitelma vanhempien ja väkivaltaa kokeneen kanssa 4) Kerro lastensuojelulaista, ilmoitusvelvollisuudesta ja sen tarkoituksesta 5) Kun on perusteltu syy epäillä lapsen pahoinpitelyä, tehdään tutkintapyyntö poliisille. Tutkin-tapyynnön tekee esimies. 6) Tee lastensuojelutarpeen kartoitus ja jatkosuunnitelma. 7) Kerro tarjolla olevista palveluista aikuisille ja lapsille.

23

5. LASTENSUOJELUN TYÖSKENTELYMALLI Lastensuojelun työskentelymalli / Uuden lastensuojeluilmoituksen käsittely

↓

Sosiaalityöntekijän arvio toimenpiteistä

Asiakkuutta ei synny

↓

Lastensuojelutarpeen kartoitus tarvittavassa laajuudessa

↓ Yhteenveto Lastensuojelutarvetta ei ole

– tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin

↓ Lastensuojelun asiakkuus alkaa

↓ Asiakassuunnitelma

↓ Viranhaltijanpäätöksiä tuesta ja palveluista

↓ Seuranta

Lastensuojeluilmoitus

Välittömät turvaamis- ja tuki-toimet – kiireellinen sijoituspäätös – avohuollon toimenpiteet

24

6. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN TERVEYSASEMALLA

Yli 18 vuotiaasta lapsettomasta aikuisesta ei tehdä lastensuojeluilmoitusta. Tavoite on kuitenkin saada lupa ottaa yhteys sosiaalitoimeen, jollei hän itse sitä tee.

Väkivalta tulee esiin lapsen tai vanhemman kertomana

Työntekijän heikko ”mutu”

Työntekijän ha-vainto/ epäily väkivallasta oi-reen/vamman/ väkivaltakyselyn perusteella

Asian puheeksiotto asiakkaan kanssa

- kirjaa havainnot - älä syyllistä asiakasta - älä tuomitse tekijää vaan

väkivalta - keskustele ensin kah-

denkesken uhrin kanssa

HUOLI LIEVENEE

Sovi miten otetaan puheeksi muun perheen kanssa

Virka-ajan ulkopuolella akuu-tissa tilanteessa tee turvakar-toitus ja ota välittömästi yhte-yttä Mobileen tai 112

Kerro muiden palveluiden käytöstä. Anna Mobilen jne. yhteystiedot

Lastensuojeluil- moituksen teko heti tai seu-raavana arkipäivänä

Kerro lastensuojeluil-moitusvelvollisuudesta

HUOLI VAHVISTUU

Keskustele tarvittaessa huolesta neuvolan alue-työryhmässä tai lasten-psykologin kanssa, pyydä huoltajan suos-tumus

Asiakas ohjataan tarvittaes-sa eteenpäin (MTT, perheneuvola…)

Vanhemman/ lapsen näkyvä vamma päivys-tykseen

25

Työntekijän ha-vainto väkival-lasta: ulkoiset väkival-lan merkit, lap-sen huolestut-tava käyttäyty-

i

Väkivalta tulee ilmi lapsen, vanhemman tai jonkun muun kertomana

Asiasta puhutaan lapsen kans-sa, tilanteen tarkempi selvittely

• kirjataan lapsen kertomus ja omat havainnot

• turvallisuuden varmistaminen

Työntekijä keskustelee havainnois-taan jonkun muun työntekijän kanssa ja hankkii itselleen työparin

• esim. oma työtoveri, esi-mies, elto/kelto

Lastensuojeluilmoitus

Otetaan huoli puheeksi vanhempia kunnioittavalla tavalla

• kerrotaan lastensuo-jelu- ilmoituksesta

• sovitaan yhteistyön jatkamisesta

• kirjataan vanhempi-en kertomus

Konsultoidaan tarvitta-essa psykologia, perhe- tai sosiaalityöntekijää

Verkoston jäsenenä toimiminen • tuetaan lasta ja perhettä oman

perustehtävän mukaisesti • lapsen hyvinvointia arvioidaan

tarvittaessa moniammatillisessa verkostossa

Lapsen tilanne turvallinen kotona ja päivähoidossa

Työpari

Huoli lievenee tilanne kor-jaantuu

Sosiaalityö • Perheväkivallan sel-

vittely • Turvallisuus varmis-

tetaan • Tukitoimet • Rikosilmoitus pa-

hoinpitely- epäilyssä

7. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PÄIVÄHOIDOSSA

HAVAINTO

TUNNISTAMINEN

ALKU ARVIOINTI TOIMEN PITEET SEURANTA

26

Työntekijän ha-vainto väkival-

lasta

Väkivalta tulee ilmi lapsen tai

jonkun muun ker-tomana

Asiasta puhutaan lapsen kanssa • tilanteen tarkempi selvittely • kirjataan lapsen kertomus

Työntekijä keskustelee havainnois-taan jonkun muun työntekijän kanssa ja hankkii itselleen työparin

• esim. oma työpari, ip-toiminnan koordinaattori, opettaja, rehtori, kouluter-veydenhoitaja

Lastensuojeluilmoitus

Otetaan yhteys huoltajiin • kerrotaan lastensuo-

jelun ilmoitusvelvolli-suudesta

• kirjataan vanhempien kertomus

Konsultoidaan tarvitta-essa psykologia, perhe- tai sosiaalityöntekijää

Verkoston jäsenenä toimiminen • tuetaan lapsen päivää oman pe-

rustehtävän mukaisesti • toimitaan moniammatillisen ver-

koston jäsenenä lapsen hyvin-voinnin edistämiseksi

Lapsen tilanne turvallinen kotona, koulussa ja iltapäivätoiminnassa

Työpari

8. PERHE-JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA

HAVAINTO

ALKUARVIOINTI

TOIMENPITEET SEURANTA

27

9. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PERUSKOULUISSA

Väkivalta tulee ilmi oppilaan tai jonkun muun kertomana

Opettajan tai muun työntekijän havainto väkivallasta

Työntekijä ottaa asian pu-heeksi oppilaan kanssa

Työntekijä hankkii itselleen työ-parin. (esim. erityisopettaja, kuraattori, rehtori)

- tilanteen tarkempi selvit-tely

- tarvittaessa ohjaus esim. kouluterveydenhoitajal-le, lääkäriin, psykologil-le tai Mobileen

- tarvittaessa yhteys hätä-keskukseen 112.

Varmistetaan oppilaan tur-vallisuus kou-lupäivän jäl-keen

Yhteys huoltajiin - Kerrotaan lasten-

suojelun ilmoi-tusvelvollisuu-desta

Lastensuojeluilmoitus

Oppilashuollon toiminta oppilaan tueksi - työskentelyn etenemisestä sopiminen (opetta-

jan/erityisopettajan toiminta yhdessä kuraattorin, psykologin, kouluterveydenhoitajan kanssa)

- koulunkäynnistä huolehtimien - huomioidaan opettajan jaksaminen

Oppilaan tilanne turvallinen kotona ja koulussa

28

Väkivalta tulee ilmi opis-kelijan tai jonkun muun kertomana

Työntekijän havainto väki-vallasta tai sen uhasta

Työntekijä ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa

Varmistetaan opiskelijan turvallisuus koulupäivän jälkeen

Työntekijä hankkii itselleen työparin (kriisiryhmän jäsen)

- tilanteen tarkempi sel-vittely

- Tarvittaessa ohjaus lää-käriin/Mobileen/ psyko-logille

Yhteys huoltajiin – kerrotaan lastensuo-jelun ilmoitusvelvolli-suudesta

Opiskeluterveydenhuollon toiminta opiskelijan tueksi

- työskentelyn etenemisestä so-piminen (psykologin, tervey-denhoitajan toiminta)

- opiskelusta huolehtiminen - tarvittava tuki opettajille

Lastensuojeluilmoitus

Opiskelijan tilanne turvallinen

10. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN LUKIOSSA

Yli 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla menetellään samoin, paitsi ei tehdä lastensuojeluilmoi-tusta. Tavoitteena on saada opiskelijalta lupa ottaa yhteys vanhempiin ja tarvittaessa myös sosi-aalitoimeen.

29