paloasiat maaseudun tuetussa ...tiedostot.spek.fi/rakenteell_op_2013_vuokatti/mmm...arja-leena...
TRANSCRIPT
PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA
RAKENTAMISINVESTOINNISSA
MMMa tuettavaa rakentamista koskevista
paloteknisistä vaatimuksista,
Vuokatti 29.10.2013
Kjell Brännäs
K.Brännäs / X'13
• Yleistä maataloushallinnosta, organisaatio
• Tuettu rakentaminen, tilastoja
• MMM:n asetuksia tuettavaan rakentamiseen
• MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 - 10.4.2012
• Asetukseen mahdollisesti tulevia tarkennuksia – muutoksia v. 2014
PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA
RAKENTAMISINVESTOINNISSA
K.Brännäs / X'13
3
MINISTERI
Jari Koskinen
MMM osasto- ja yksikköjako 1.1.2013
KANSLIAPÄÄLLIKKÖ
Jaana Husu-Kallio
SISÄINEN TARKASTUS
Sari Anttila
VALTIOSIHTEERI
Risto Artjoki
ERITYISAVUSTAJA
Tiina Rytilä
EU-KOORDINAATIO Kari Valonen
BIOTALOUS Liisa Saarenmaa
TUTKIMUS Mikko Peltonen
RUOKAOSASTO
Heimo Hanhilahti
Talousryhmä
Esa Hiiva
Elintarviketurvallisuusyksikkö
Veli-Mikko Niemi
Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö
Riitta Heinonen
Maaseudun kehittämisyksikkö
Taina Vesanto
Maaseutuverkostoyksikkö
Päivi Kujala
Maatalousyksikkö
Arja-Leena Kirvesniemi
Markkinayksikkö
Veli-Pekka Talvela
Oikeudellinen yksikkö
Tanja Viljanen
LUONNONVARAOSASTO
Juha Ojala
Talousryhmä
Elinkeinokalatalousyksikkö
Risto Lampinen
Luonnon virkistyskäyttöyksikkö
Christian Krogell
Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö
Kai Kaatra
Metsä- ja bioenergiayksikkö
Marja Kokkonen
Oikeudellinen yksikkö
Vilppu Talvitie
HALLINTO- JA SUUNNITTELUOSASTO
Pentti Lähteenoja
Henkilöstö- ja hallintoyksikkö
Eeva Pystynen
Kansainvälisten asioiden yksikkö
Aulikki Hulmi
Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö
Raimo Vajavaara
Talousyksikkö
Hannele Laihonen
Viestintäyksikkö
Pekka Väisänen
K.Brännäs / X'13
ELÄINSUOJELUASIAMIES
Sari Salminen
MMM:n hallinnonalan organisaatiot
ja niiden työvoima (htv)
• Maa- ja metsätalousministeriö (n. 300 htv)
• Elintarviketurvallisuusvirasto (n. 760)
• Geodeettinen laitos (n. 50)
• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (n. 870)
• Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (n. 220)
• Maanmittauslaitos (n. 1800)
• Maaseutuvirasto (n. 210)
• Suomen riistakeskus (n. 60)
• Metsähallitus (n. 2000)
• Suomen metsäkeskus (n. 1200) (1.1.2012 alkaen)
• Metsäntutkimuslaitos (n. 770)
• Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (n. 90)
• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (n. 320)
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 830)
• Suomen ympäristökeskus (MMM:n vesivaratehtävissä n. 35)
• Alueelliset ympäristökeskukset (MMM:n vesivaratehtävissä n. 200)
• Aluehallintovirastot (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 35)
K.Brännäs / X'13
K.Brännäs / X'13
Elinkeino-, liikenne ja
ympäristökeskus
Närings-, trafik- och
miljöcentraler
ELY-keskusten ohjaus TEM, MMM, YM o.LVM
Uusimaa
Varsinais Suomi
Satakunta
Häme
Kaakkois-Suomi
Etelä Savo
Pirkanmaa
Etelä Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski Suomi
Pohjois Savo
Pohjois Karjala
Kainuu
Pohjois Pohjanmaa
Lappi K.Brännäs / X'13
MMM:n hallinnonalan
politiikkasektorit • maaseudun kehittäminen
• maatalous
• elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
• kala-, riista- ja porotalous
• vesitalous
• metsätalous
• kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
K.Brännäs / X'13
Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) uudistuu
uudistuksen vaiheita:
– Komission tiedonanto CAP-uudistuksesta 2010
– Rahoituskehysehdotus kesäkuu 2011
– Lainsäädäntöehdotukset lokakuu 2011
– Rahoituskehyspaketti loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013
– Parlamentin kanta loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013
– Toimeenpanoa ennen 1.1.2014 komission toimeenpanosäännöt
– maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyminen
komissiossa
– kansalliset asetukset, toimeenpanon valmistelu
– hallinnon, neuvojien ja tuensaajien koulutus
K.Brännäs / X'13
Tilastokeskus/ MMM/ K.Brännäs X-2013
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Kaikki rakennukset 46432 42559 42000 43976 43444 47642 51317 57396 50549 40804 41208 43801 37225
Maatalousrakennukset 4534 4769 5334 4266 4159 4616 5322 5503 5362 5227 4354 4173 3438
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Myönnetyt rakennusluvat vv 2000 - 2012
Kaikki rakennukset Maatalousrakennukset
x 1 000 m3
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen
rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 – 2012, kpl
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Keh.hankkeet (sis.Leader) 2711 2252 2222 2585 1868 758 250 1537 1315 2507 2313
Lantalat 252 212 390 406 545 582 60 351 258 208 169
Muut rak:t *) 1662 1344 988 1818 1807 1423 605 726 1413 1683 1394
Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21
Navetat (Lypsy+Liha) 568 491 359 554 627 689 240 230 258 249 201
Asuinrakennukset 198 180 96 105 96 102 77 19 39 48 37
*) 'Muut rakennukset' sisältävät myös mm. kotieläinrakennusten aputilat
MMM/RO/MAKE-
K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen
rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, kpl
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Kasvihuoneet 134 115 143 174 159 174 56 74 41 28 25
Lampolat ja vuohelat 9 12 15 30 23 19 4 17 14 12 14
Turkistarhat 214 114 94 179 114 148 73 40 228 63 43
Siipikarjarakennukset 31 18 21 77 58 71 80 59 43 46 12
Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21
Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52
Lypsykarjarakennukset 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
MMM/ RO/ MAKE-
K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen
rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, M€
0
50
100
150
200
250
300
Kasvihuoneet 19,94 12,62 23,14 24,69 28,15 40,51 13,76 48,99 24,65 7,3 12,2
Lampolat ja vuohelat 0,47 0,47 0,77 1,55 0,47 1,6 0,42 1,86 1,65 1,77 3,22
Turkistarhat 7,05 4,29 3,45 7,89 8,14 13,71 10,6 6,57 31,56 14,5 9,47
Siipikarjarakennukset 7,13 3,68 4,6 11,11 10,42 16,2 41,5 9,41 18,11 11,95 12,45
Sikalat 37,2 41,2 19,2 15,3 20,8 16,3 5 3,7 51,1 27,01 10,22
Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04
Lypsykarjarakennukset 38,59 41,96 34,53 74,35 102,1 116,9 56,9 91,54 71,34 72,34 69,3
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
MMM/ RO/ MAKE-
K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen
rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, kpl
0
100
200
300
400
500
600
700
Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52
PK+laaj lypsykarjanavetat 269 264 231 320 260 273 104 128 77 99 83
Uudet lypsykarjanavetat 72 65 40 121 129 139 73 89 80 73 66
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
MMM/ RO/ MAKE-
K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen
rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 - 2012, M€
0
50
100
150
200
Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04
PK+laaj lypsykarjanavetat 23,15 24,85 20,93 32,32 38,3 41,2 19,6 27,62 14,5 22,31 20,99
Uudet lypsykarjanavetat 15,44 17,11 13,6 42,03 63,8 75,7 37,3 63,92 56,84 50,03 48,65
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
MMM/ RO/ MAKE-
K.Brännäs / I'2013
Tuettujen lypsykarjarakennusten kehitys 2001-2012 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Navetat yht. 431 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149
Pihatot, lämmin 109 103 118 103 176 194 222 112 125 95 91 72
Kylm/viil.pihatot 17 24 25 18 44 29 35 13 26 23 48 47
Parsinavetat 305 214 186 150 221 166 155 52 60 39 33 30
Lehmät-l.pihatto 4 949 4 991 6 211 5 896 10 372 12 517 13 753 8 459 10 901 7 755 7 036 6 174
Lehmät-kv-pihatto 598 1 181 1 172 800 2 390 1 852 2 156 666 2 798 1 849 6 878 4 287
Lehmät-parsinav. 8 230 6 135 5 446 4 361 6 188 5 276 4 957 2 056 2 319 1 604 1 270 1 286
Lehmät yht. 13 777 12 307 12 829 11 057 18 950 19 645 20 866 11 181 16 276 11 208 12 681 11 747
Lehmät / navetta 32 36,1 39 40,8 43,0 50,5 50,6 63,2 75,0 71,4 73,7 78,8
Pinta-ala, yht.,m2 200 500 179 400 198 300 159 640 291 700 299 082 327 800 176 860 266 229 184 121 192 285 192 079
m2 / lehmä 14,6 14,6 15,4 14,4 15,4 15,2 15,7 15,8 16,5 16,4 15,2 16,4
yht. milj. € 44,3 42,0 46,4 40,2 74,4 102,11 112,4 67,2 107,8 71,8 73,46 69,29
€ / lehmä 3 218 3 413 3 617 3 632 4 567 5 198 5 387 6 006 6 621 6 365 5 793 5 928
€ / hanke 104 000 123 000 141 000 148 000 196 000 262 494 272 840 379 000 496 636 454 394 427 093 467 383
Lehmä-
paikkalisäys
3 633 8 685 10 346 11 106 7 202 14 733 7 554 7 683 7 430
MMM/RO/MAKE-
K.Brännäs / I'2013
Rakennusinvestointien rahoituspäätöksiä vuosina 2008-2011,
Maatalouden rakennetuki sekä
maaseudun yritys- ja hanketuet, M€
ELY Rakennetuki Hankkeet
Uusimaa 33,60 46,98
Varsinais Suomi 128,94 48,51
Satakunta 71,84 54,91
Häme 26,96 33,37
Kaakkois-Suomi 27,47 39,37
Etelä Savo 24,51 35,65
Pirkanmaa 53,77 39,83
Etelä Pohjanmaa 161,26 58,72
Pohjanmaa 189,10 52,40
Keski Suomi 23,86 34,38
Pohjois Savo 60,40 34,69
Pohjois Karjala 27,95 37,21
Kainuu 23,71 12,87
Pohjois Pohjanmaa 103,93 49,99
Lappi 23,66 13,61
Koko maa 980,96 592,47
K.Brännäs / X'13
0 50 100 150 200 250 300 350 400
Uusimaa
Varsinais Suomi
Satakunta
Häme
Kaakkois-Suomi
Etelä Savo
Pirkanmaa
Etelä Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski Suomi
Pohjois Savo
Pohjois Karjala
Kainuu
Pohjois Pohjanmaa
Lappi
Perinteinen maatalous Hankkeet
Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012,
perinteinen maatalous ja hankkeet, kpl
Perint. maat. 910 kpl
Hankkeet 2 313 kpl MMM/RO/MAKE-
K.Brännäs / I'2013
0 10 20 30 40 50 60 70
Uusimaa
Varsinais Suomi
Satakunta
Häme
Kaakkois-Suomi
Etelä Savo
Pirkanmaa
Etelä Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski Suomi
Pohjois Savo
Pohjois Karjala
Kainuu
Pohjois Pohjanmaa
Lappi
Perinteinen maatalous Hankkeet
Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012,
perinteinen maatalous ja hankkeet, M€ tukikelpoinen investointikustannus
Perint. maat. 161,0 M€
Hankkeet 262,6 M€
MMM/RO/MAKE-
K.Brännäs / I'2013
0
1
2
3
4
5
6
7
8
54
5 N
ärp
iö, P
oh
j
16
4 J
ala
sjä
rvi,
EtP
o
27
2 K
okko
la, P
oh
j
74
3 S
ein
äjo
ki,
EtP
o
23
3 K
au
ha
va
, E
tPo
84
6 T
eu
va
, E
tPo
89
5 U
usi
ka
up
un
ki,
Va
rs
70
4 R
usk
o, V
ars
28
8 K
ruu
nu
pyy, P
oh
j
30
1 K
uri
kka
, E
tPo
00
5 A
lajä
rvi,
EtP
o
85
3 T
urk
u, V
ars
58
0 P
ari
kka
la, K
aa
k
26
3 K
iuru
vesi
, P
oS
a
98
9 Ä
htä
ri, E
tPo
06
9 H
aa
pa
järv
i, P
oP
o
78
3 S
äkylä
, S
ata
74
8 S
iika
joki,
Po
Po
48
9 M
ieh
ikkä
lä, K
aa
k
18
1 J
äm
ijä
rvi,
Sa
ta
71
0 R
aa
seb
org
, U
ud
e
88
9 U
tajä
rvi,
Po
Po
Tukikelpoinen kustannus, M€ KT-laina, M€ Avustus, M€
Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012,
Kunnat, jossa on yli 1 miljoonan hankkeita,
tukikelpoinen kustannus ja avustus, M€
MMM/RO/MAKE-
K.Brännäs / I'2013
Tuotannon yksikkökokovaatimus
Tuotannonalat Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan Eläinpaikkojen
tuotannonalaryhmittäin tuotannonalaryhmään vähimmäismäärä
kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon
yksikkökoon täyttymistä laskettaessa
Lypsykarjatalous
Lypsylehmä 30
Nautakarjatalous
Emolehmä 1 80
Nautaeläin, alle 12 kk 0,5 160
Nautaeläin, yli 12 kk 0,667 120
Sikatalous
Emakko ja karju 1 160
Lihasika 0,16 1 000
Kanatalous
Muniva kana 12 000
Siipikarjatalous
Broileri 45 000
Kalkkuna 11 000
Kasvihuonetuotanto
Kasvihuone Kasvihuoneen vähimmäiskoko neliömetreinä 2 500
”Luvut eivät koske luomutuotantoa” K.Brännäs / X'13
MMM:n
rakentamis-
määräykset
K.Brännäs / X'13
Palovahingot
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund täydennys KBrännäs 2013
• maatilojen tulipalot, satoja
vuosittain, suurpalot n.20 kpl /v
K.Brännäs / X'13
Maatilavakuutuksen omaisuusvahinkokorvaukset
©Finanssialan Keskusliitto
vuosi M€
2012 52, 6
2011 66, 1
2010 50, 6
2009 47, 1
2008 39, 9
2007 39, 0
2006 39, 1
2005 35, 2
2004 38, 7
2003 38, 5
• eläinvahingot merkittäviä - eläinsuojelunäkö-kohdat
pitkäaikainen siitos-/jalostustyö hukkaan
• yritystoiminnan keskeytyminen, 0-tuloja omaisuusvahingot - taloudellinen riski kasvaa
• ympäristön saneeraus
• henkilövahingot - melko vähäisiä
Maatilapalojen vahinkojen seuraukset
K.Brännäs / X'13
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
Historiaa:
MMM, MRO C 5, 11.4.1994
MMM, RMO C 5, 15.10.1998
MMMa - RMO C5 7.1.2002
MMMa - 25/2004, 13.5.2004
+muutos 85/2005, 22.12.2005
MMMa - 456/2010, 25.5.2010
MMMa - 163/2013, 10.4.2012
MMMa – päivittäminen v.2014 (maatalouden
rakennetukilaki uusitaan – uusi ohj.kausi)
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
2 § Määritelmät
----
- kotieläinrakennus: maataloudessa ja maaseudun muussa yritystoiminnassa tarpeellista
eläinten pitoa varten tarkoitettua rakennusta aputiloineen;
- eläintila: kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa;
- osittain avonainen rakennus: seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla
ritilä tai avattava verho.
----
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
3 § Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa
Perusvaatimuksena on 1 000 m2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi
- siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)
- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)
- kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon
ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein
-kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen
muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m2.
Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan
rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka
ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;
(puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
1 616 m2
26 200 broileria
1 616 m2
26 200 broileria
VS ≥ EI 30
VS
≥ E
I 6
0
P3, Suojaustaso 1 -> enintään 2 000 m2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 4 000 m2
K.Brännäs / X'13
3 § Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa
Perusvaatimuksena on 1 000 m2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi
- siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)
- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m2)
- kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon
ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein
-kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen
muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m2.
Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan
rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka
ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;
(puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
lämpöeristämättömiä
tai
osittain avonaisia
kotieläinrakennuksia
seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin -
aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.
K.Brännäs / X'13
lämpöeristämättömiä
tai
osittain avonaisia
kotieläinrakennuksia
seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin -
aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.
≥ D-s2,d2 tai
≥ B-s1,d0
K.Brännäs / X'13
3 § Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa
Perusvaatimuksena on 1 000 m2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi
- siipikarjarakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)
- lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m2)
- kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon
ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein
-kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen
muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m2.
Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan
rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka
ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;
(puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
ullakottomia eikä yp:n onteloa
P3,
suojaustaso 1, enintään 2 000 m2
suojaustaso 2, enintään 4 000 m2
Runko ≥ R 15
K210, A2-s1,d0 jos
eriste
≤ C-s2,d1
K.Brännäs / X'13
4 § Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa
Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot
jaetaan enintään 2 000 m2 osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin,
lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen,
maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla.
Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto
1,5-kertaiseksi normaaliin nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia
lyhyemmiksi ja selkeämmiksi.
(aikaisemmin: ellei eläinten pitoon liittyvästä tuotannollisesta tai toiminnallisesta ratkaisusta muuta aiheudu),
Kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettava R30 luokan rakenteilla
Katon sisäpinnan luokkavaatimus on E1 mukaan vähintään B-s1,d0
Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista
tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia
tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
P2,
enintään 2 000 m2
E2-mukaan:
suojaustaso 1, enintään 4 000 m2
suojaustaso 2, enintään 6 000 m2
Runko ≥ R 30
B-s1,d0 tai
A2-s1,d0 jos eriste
≤ C-s2,d1
K.Brännäs / X'13
P2, Suojaustaso 1 -> enintään 4 000 m2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 6 000 m2
K.Brännäs / X'13
5 § Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi (muutos tehty)
Palo-osastointi EI 30 luokan rakentein, jos rakennusten (toinen nautakarjarakennus) etäisyys
toisistaan < 15 m.
Yhdyskäytävä on aina osastoitava toisessa päässä, paitsi jos sen pituus >15 m ja seinät
ovat osittain avoimia. Esim. vierekkäiset verhoseinänavetat aina oltava vähintään 15 metrin
etäisyydellä toisistaan
Muut kotieläinrakennukset kuin nautakarjarakennukset voidaan sijoittaa väh.
RakMk:ssa olevan 8 metrin etäisyydellä. Tästä on mahdollisesti korjaus tulossa.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
6 § Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa
Tuotantorakennuksen sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet
ymv. tilat osastoidaan vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa
(ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa).
Lisävaatimus: Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivan rehun käsittelytilat palo-osastoidaan
eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Oli aikaisemmin EI 30.
Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen,
varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi
tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin.
Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden
varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä
(TEMa) sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
7 § Yhteenrakentamisen rajoituksia
Enintään 300 m2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna
voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.
Yli 1 000 m2 kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta
(ennen kiint.p.a:n lämpökeskus), moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa.
Jos siihen sijoitetaan sähköpääkeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
8 § Uloskäytävät
Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä.
Siipikarjarakennuksissa enintään 45 metriä.
Poistumisalueelta - kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää.
Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta - vähintään kaksi toisistaan riippumatonta
poistumismahdollisuutta ihmisille.
Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen
aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
9 § Palonilmaisu (tarkennus)
Kotieläinrakennuksiinon asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto
tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto.
Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen.
(aikaisemmin rajoitettu yli 1 000 m2:n rakennus)
Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia
eikä siipikarjarakennuksia.
Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
10 § Savunpoisto (muutos)
Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla
rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 2 000 m2. (ennen 1 600 m2)
Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.
Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla
varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä
olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava
rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan.
Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat
ulkoseinän aukot.
Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin
lattiapinta-alasta.
Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen
rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston
yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita (RIL 232).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
11 § Viljankuivaamo
Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.
Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään
15 metriä muista rakennuksista.
Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai
moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta
aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
11 § Viljankuivaamo
Isot ns. vaunukuivurit tulisi käsitellä kuten normaalikuivaamot
Arska
Mepu
Antti
K.Brännäs / X'13
12 § Pelastussuunnitelma
Pelastuslain (379/2011) 14 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten
kotieläinrakennuksille on laadittava vähintään pelastuslain 15 §:n mukainen pelastussuunnitelma,
joka on toimitettava pelastusviranomaiselle.
Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen
ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.
.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
13 § Lisärakentaminen
Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan
rakennuksen riittävä paloturvallisuus.
Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä
sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava.
Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastaja tai
tarkastuslaitos.
Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä
vaatimuksista, 163/2012 – 10.4.2012
K.Brännäs / X'13
K.Brännäs / X'13
Mahdollisia tulevia tarkennuksia
• Vierekkäisten eläinrakennusten etäisyydet, tarkistus
• Kuivaamot,
• Vaunukuivurit,
• viljankuivaamoksi katsotaan myös kuivaamo ilman ”omaa lämpökehitintä”.
• Ilmanvaihtohormit ullakkotiloissa
• Hake- ja pellettikattiloiden sulkusyötin
• Säännöllinen sähkötarkastus
K.Brännäs / X'13
Ilmanvaihtokanavat ullakkotilassa Pellettikattila JANFIRE, ilman sulkusyötintä
Kuvat Finanssialan Keskusliitto, LähiTapiola
Muut
maatila-
rakennusten
vahingot
• Lietelantava-
rastojen
vauriot,
muutamia
vuodessa -
ympäristöriski
K.Brännäs / X'13
• kantavien
rakenteiden
vauriot,
yksittäisiä
tapauksia
vuosittain
lumirikkaat talvet
enemmän
tapauksia
Muut
maatila-
rakennusten
vahingot
K.Brännäs / X'13
• kantavien
rakenteiden
vauriot,
yksittäisiä
tapauksia
vuosittain
Muut
maatila-
rakennusten
vahingot
K.Brännäs / X'13
K.Brännäs / X'13
K.Brännäs / X'13
Sikala-yritys Iowassa, USA:ssa K.Brännäs / X'13
Tanskalaisia sikaloita
K.Brännäs / X'13
Vaarallinen esimerkki,
Rakennusleveys 27 m ilman välitukea ja ulkoseinän keskellä nivel !
K.Brännäs / X'13
Kiitos!
K.Brännäs / X'13