15.4.2019 1

Ari Nummela, urheilufysiologian johtava asiantuntija

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Imatra & Lappeenranta 17.4.2019

Palautumisen ja levon merkitys urheilijan kokonaisvaltaisessa

valmentautumisessa

Ari Nummela

2

Valmentaja vuodesta 1983 →Pikajuoksu, aitajuoksu, kestävyysjuoksu, pituus-kolmiloikka, jalkapallo, futsal, suunnistus, hiihtosuunnistus, maastohiihto

SUL lajivalmentaja, pika- ja aitajuoksu

1991-1996, 2000-2005

KoulutusLitT Jyväskylän yliopisto 1996Liikuntafysiologian Dosentti Itä-Suomen yliopisto

TyöuraKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU 1991→Keski-Suomen Urheiluakatemia 2002-2003

AsiantuntijuusKestävyysharjoittelu ja kestävyyssuorituskykyHarjoittelun kuormittavuus ja palautuminenKorkean paikan harjoittelu

Jussi Eskola Otto Kaario Veera Klemettinen

Heini Ikonen Miika Lehtinen Eemil Helander

Lotta Mäkinen Venla Saari

Urheiluharjoittelun teoria

Uni, lepo ja ruokailu

Ylirasitus – ylikunto – alipalautuminen

Kuormituksen ja palautumisen seuranta

Palautumisen ja levon merkitys urheilijan kokonaisvaltaisessa valmentautumisessa

15.4.2019 3

Harjoitusvaikutuksen syntyminen

15.4.2019 4

Harjoitusvaikutuksen syntyminen

15.4.2019 5

Har

joit

usv

aiku

tus

Aika

Kuormittava harjoittelu Kehittävä harjoittelu

Urheiluharjoittelun teoria

15.4.2019 6

Harjoituskuormitus

Homeostaasin järkkyminen

Fysiologiset vasteet

Harjoitusvaikutus

Suorituskyvyn kehittyminen

Elimistön

stressi

Suorituskyky / ominaisuudet

Riittävä palautuminen

Kehon aminohappo-ja energiatasapaino

Ulkoiset tekijät

– Fyysiset olosuhteet

– Sosiaalinen ympäristö

Harjoitusvasteeseen ja stressiin vaikuttavat tekijät

15.4.2019 7

Harjoitus

– Harjoituksen intensiteetti

– Harjoituksen kesto

– Harjoitusfrekvenssi

– Palautusten pituus harjoitusten sisällä

– Urheilu- tai liikuntamuoto

Urheilijan sisäiset tekijät

– Suorituskyky ja ominaisuudet

– Harjoitustausta

– Harjoitustila

– Terveydentila

→ Harjoitusvaikutus, kuormitus ja

palautuminen ovat monimutkainen

kokonaisuus, johon vaikuttavat lukuisat

tekijät, joita ei ole mahdollista täysin

kontrolloida joka päivä

Riittävä palautumisaikaRiittävät rakennuspalikat

Suorituskyky

Harjoitusvaikutus

Stressin sietokyky

Unen ja ruokailun merkitys

Vuorokausi

Valveilla Unessa

15.4.2019 8

Unen vaiheet

NREM uni

Neljä vaihetta kevyestä unesta syvään uneen

Ensimmäinen NREM kestää 30-40 min, sen jälkeen 65-80 min

Tärkeä vaihe palautumisen kannalta

REM uni

20-25 % unesta

Tärkeä vaihe oppimisen, muistin ja taidon oppimisen kannalta

15.4.2019 9

Unen merkitys

Fysiologinen kasvu ja uudistuminen

Kasvuhormoni ja sukuhormonit (95 % päivittäisestä tuotannosta NREM aikana)

Hermo-lihasjärjestelmän toiminta

Kognitiiviset toiminnot ja muisti

Emotionaalinen hyvinvointi

Immuunitoiminta

15.4.2019 10

Vuorokausirytmi ja suorituskyky

Sisäiset biokemialliset prosessit säätelevät vuorokausirytmin

Suorituskyky parhaimmillaan iltapäivällä – alkuillasta (klo 12:00-21:00)

Motorista kontrollia, laskutaitoa ja lyhytkestoista muistia vaativatsuoritukset onnistuvat parhaiten aamulla

Yleisesti fyysistä suorituskykyä vaativat suoritukset onnistuvatparhaiten illalla ja monimutkaista taktista osaamista sekäpäätöksentekoa ja ohjeiden noudattamista vaativat suorituksethieman aikaisemmin päivällä

15.4.2019 11

Uneen vaikuttavat tekijät

Valo

Melatoniini → aineenvaihdunta ja vasodilataatio

Lämpötila

Kehon lämpötilan vuorokausivaihtelu

Torkut – päiväunet

Unen tarve

15.4.2019 12

The Effects of Sleep Extension on the Athletic Performance of Collegiate Basketball Players

15.4.2019 13

Mah et al. SLEEP 2011

Syönkö riittävästi ja milloin?

Jos harjoittelee (=kuluttaa) paljon, täytyy syödä paljonRankka laihduttaminen ja urheilu eivät sovi yhteenSyö pitkin päivää: 5-7 kertaa päivässäRytmitä ruokailut ja harjoitukset oikein

Viimeisestä rasvapitoisesta ateriasta yli 3 h

Ei harjoituksiin nälkäisenä – hiilihydraatti ja proteiinipitoinen välipala ennen harjoitusta

Heti harjoituksen jälkeen hiilihydraatteja (30-50 g) + proteiineja (15-20 g)

15.4.2019 14

15.4.2019 15

Nesteet ja urheilu

Veden tarve päivittäin on 2,5 l

1-1,5 l juotava ja 1 l ruoan mukana

1-1,5 l virtsan mukana, 0,5 l keuhkojen kautta ja 0,5-1 l ihon kautta

Harjoittelu lisää veden tarvetta 0,5-1 l tunnissa

Juo harjoituksissa 2 dl kolme kertaa tunnissa

Kuumat ja kosteat olosuhteet kasvattavat veden tarvetta jopa 2-3 kertaiseksi

15.4.2019 16

Ylikuormitus ja ylikunto

”Olen kehittynyt tänä vuonna, koska olen harjoitellut vähemmän; muina vuosina olin väsynyt harjoittelusta jo ennen kilpailukauden alkua”

”Olen aina ihmetellyt, miksi muut ei ota meiltä oppia; ei tarvitse harjoitella niin paljon tullakseen hyväksi”

”Olin elämäni kunnossa toukokuussa; yht’äkkiä, en vain kyennyt tekemään enää mitään, halusin vain levätä”

”Kauden alussa päätin keskittyä urheiluun täysillä; nostin harjoitusmääriä ja tehoja, pudotin kehon painoa, mutta kadotin intohimon urheiluun”

15.4.2019 17

Ylikuormitus (overreaching): accumulation of training and non-training stress resulting in short-term decrement in performance capacity with orwithout related physiological and phychologicalsigns and symptoms of maladaptation in whichrestoration of performance capacity may takefrom several days to several weeks

Ylikunto (overtraining): an accumulation of training and non-training stress resulting in long-term decrement in performance capacity with orwithout related physiological and phychologicalsigns and symptoms of maladaptation in whichrestoration of performance capacity may takeseveral weeks or months

Ylikuormituksen ja ylikunnon määritelmät

Meeusen et al. EJSS 2012

Harjoittelun lisääntyminen → Lyhytaikainen ylikuormitus →Pitkäaikainen ylikuormitus → Ylikunto

15.4.201915.4.2019 18

Ylikunto-oireetPhysiological Performance

Decreased performanceInability to meet previously attained performance standard or criteriaRecovery prolongedReduced toleration of loadingDecreased muscular strengthDecreased maximum work capacityLoss of coordinationDecreased efficiency or decreased amplitude of movementReappearance of mistakes already correctedReduced capacity of differentiation and correcting technical faultsIncreased difference betwen lying and standing heart rateAbnormal T wave pattern in ECGHeart discomfort on slight exertionChanges in blood pressureChanges in heart rate at rest, exercise, and recoveryIncreased frequency of respirationPerfuse respirationDecreased body fatIncreased oxygen consumption at submaximal work loadsIncreased ventilation and heart rate at submaximal work loadsShift of the lactate curve towards the x axisDecreased evening postworkout weightElevation basal metabolic rateChronic fatigueInsomnia with and wtihout night sweatsFeels thirstyAnorexia nervosaLoss of apetiteBulimiaAmenorrhea or oligomenorrheaHeadachesNauseaIncreased aches and painsGastrointestinal disturbancesMuscle soreness or tendernessTendonostic complaintsPeriosteal complintsMuscle damageElevated C-reactive proteinRhabdomyolysis

Psychological / information processingFeelings of depressionGeneral apathyDecreased self-esteem of worsening feelings of selfEmotional instabilityDifficulty in concentration at work and trainingSensitive to environmental and emotional stressFear of competitionChanges in personalityDecreased ability to narrow concentrationIncreased internal and external distractibiliyDecreased capacity to deal with large amounts of informationGives up when the going sets tough

ImmunologicalIncreased susceptibility to and severity of illness, colds, and allergiesFlu-like illnessesUnconfirmed glandular feverMinor scratches heal slowlySwelling of the lymph glandsOne-day coldsDecreased functional activity of neutrophilsDecreased total lymphocyte countsReduced response to mitogensIncreased blood eosinophil countDecreased proportion of null (non-T, non-B) lymphocytesBacterial infectionReactivation of herpes viral infectionSignificant variations in CD4:CD8 lymphocytes

BiochemicalNegative nitrogen balanceHypothalamic dysfunctionFlat glucose tolerance curvesDepressed muscle glycogen concentrationDecreased bone mineral contentDelayed menarcheDecreased hemoglobinDecreased serum ferritinLowered TIBCMineral depletion (Zn, Co, Al, Mn, Se, Cu, etc.)Increased urea concentrationsElevated cortisol levelElevated ketosteroids in urineLow free testosteroneIncreased serum hormone binding globulinDecreased ratio of free testosterone to cortisol of more than 30%Increased uric acid production

Fry, Morton & Keast 1991

15.4.2019 19

Autonominen hermosto (ANS)

15.4.2019 20

Heikentynyt suorituskyky

Heikentynyt harjoitusvaikutus

Levottomuus, ärtyisyys

Häiriintynyt uni

Painon pudotus

Leposykkeen nousu

Verenpaineen kasvu

Heikentynyt palautuminen harjoituksista

Heikentynyt suorituskyky

Heikentynyt harjoitusvaikutus

Väsymys, masennus, apatia

Ei unihäiriöitä

Ei painomuutoksia

Matala leposyke

Matala verenpaine

Alentunut harjoitussyke

Alentunut glukoosin käyttö harjoituksissa

Alentunut laktaatti harjoituksissa

Alentunut hermo-lihasjärjestelmän valmius

Alentunut sympaattinen tonus

Alentunut katekoliamiini sensitiivisyys

Muuttunut hypothalamus, lisämunuaistoiminta

Ylikunto syndrooma

Sympaattinen ylikunto Parasympaattinen ylikunto

15.4.2019 21

Harjoituskuormituksen ja suorituskyvyn välinen suhde

Optimaalinen harjoittelu

Yliharjoittelu/alipalautuminen

Aliharjoittelu

Suorituskyky

Harjoituskuormitus

15.4.2019 22

Kuormituksen ja suorituskyvyn seuranta

Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8

Harjoituskuormitus Suorituskyky

Suorituskyky

Harjoituskuormitus

15.4.2019 23

Harjoituspäiväkirja

Fyysiset suorituskykytestit

Kontrolliharjoitukset tai submaksimaalisettestit

Harjoittelun ulkopuolisten stressitekijöiden seuranta

The Profile of Mood States (POMS)

Hematologiset ja hormonaaliset muuttujatTerveydentilaPerusverenkuva & rautavarastotHormonitasot

Sydämen syke ja sykevälivaihteluANS tilaOrtostaattinen koeYösykeanalyysit

Urheilijan kuormituksen, stressin, palautumisen ja suorituskyvyn seuranta

15.4.2019 24

RR-välit, syke and sykevälivaihtelu

20

25

30

35

40

45

50

55

60

500

700

900

1100

1300

1500

1700

1900

2100

2300

0 50 100 150 200 250 300

Hea

rt r

ate

(1/m

in)

RR

-In

terv

als

Time (s)

15.4.2019 25

500

700

900

1100

1300

1500

1700

1900

2100

2300

2500

0 100 200 300 400 500

RR

-In

terv

al (

ms)

Time (min)

Palautunut

500

700

900

1100

1300

1500

1700

1900

2100

2300

2500

0 100 200 300 400 500

RR

Inte

rval

(m

s)

Time (min)

Stressaantunut

Sykevälivaihtelu - HRV

HR 41 /min

RMSSD 102 ms

SDRRI 149 ms

HFP 6006 ms2

LFP 4795 ms2

TP 10801 ms2

HR 43 /min

RMSSD 53 ms

SDRRI 93 ms

HFP 1668 ms2

LFP 2087 ms2

TP 3756 ms2 15.4.2019 26

Ortostaattinen koe

Lepo päivä: HR makuulla 38.7 ja seisten 63.4 bpmRankka päivä: HR makuulla 38.4 ja seisten 72.4 bpm

15.4.2019 27

YösykeanalyysiFirstbeat Technologies Ltd

28

Ensimmäiset 30 min keräyksestä jätetään poisanalyysistä ja seuraavat 4 h yöstä analysoidaan.

15.4.2019

Recovery index: 99

Uimari: kesä 2014

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

9.5.14 16.5.14 23.5.14 30.5.14 6.6.14 13.6.14 20.6.14 27.6.14 4.7.14 11.7.14 18.7.14 25.7.14 1.8.14 8.8.14 15.8.14 22.8.14

Rec

Ind

ex

Date

RecInd% Yöt %

80-100 % 4 7 %

60-80 % 11 18 %

40-60 % 30 50 %

20-40 % 10 17 %

0-20 % 5 8 %

Yht. 60

Palautumisindeksi oli urheilijan skaalan keskialueella (40-60 %) puolet kesän harjoituspäivien aikana ja saavutti korkeimman arvonsa EM-kisoissa.

Uimari, kesä 2014

40.0

50.0

60.0

70.0

80.0

90.0

100.0

110.0

120.0

130.0

140.0

150.0

160.0

21.5.14 28.5.14 4.6.14 11.6.14 18.6.14 25.6.14 2.7.14 9.7.14 16.7.14 23.7.14 30.7.14 6.8.14 13.8.14 20.8.14

Rec

Ind

ex

Date

RecInd% Yöt %

80-100 % 6 8 %60-80 % 7 10 %

40-60 % 21 29 %

20-40 % 34 47 %0-20 % 4 6 %

Yht. 72

Palautumisindeksi oli suurimman osan ajasta kesällä alimmassa kolmanneksessa uimarin omalla skaalalla. Uimari oli parhaiten palautunut kesäkuun lopussa eikä saavuttanut hyvää palautuneisuustilaa EM-kisoihin mennessä.

Yön aikainen HRV ja harjoituskuorma 7 mieskestävyysjuoksijaa3 kovaa ja 1 kevyt viikko6-10 harjoitusta/viikko

→ Yösyke kasvoi→ Yösykevälivaihtelu pieneni

Pichot et al. MSSE 32: 1729-36, 2000

15.4.2019 31

Ylikuntoesimerkki400 m naisjuoksija

29 vuotias

PB ei parantunut kahteen vuoteen

Valmentaja muutti toiseen kaupunkiin → valmentajan vaihdos

Hallikausi: SE 53,37 (0,24 s parannus)

Ulkona: SB 53,87 (1,60 s ennätyksestä)

15.4.2019 33

Ylikuntoesimerkki400 m naisjuoksija

Testiaika Joulukuu Huhtikuu

Vmax (m/s) 8,11 8,06

Lactate peak (mM) 15,7 13,9

V13mM (m/s) 7,76 7,92

V10mM (m/s) 7,38 7,40

V7mM (m/s) 6,80 6,86

V5mM (m/s) 6,22 6,46

V3mM (m/s) 5,36 5,55

CMJ (cm) 46,2 45,5

V30m (m/s) 8,96 8,77

Maksimilaktaatti pieneni

Nopeus submaks. laktaattitasolla kasvoi

Maksiminopeus pieneni

MART testi radalla: 10x150 m

Nopeuskestävyysharjoittelun tarkoituksena on parantaa nopeutta submaksimaalisillalaktaattitasoilla tai pienentää laktaattipitoisuutta vakionopeudella MUTTA jos samanaikaisesti maksiminopeus ja maksimaalinen laktaatin tuottokyky heikkenevät, niin se saattaa olla merkki parasympaattisesta ylikunnosta.

15.4.2019 34

Ylikuntoesimerkki400 m naisjuoksija

8-viikkoa I 8-viikkoa II

Harjoitukset/nopeuskestävyys 55/31 52/25

Lepopäivät 12 15

Juoksu määrä (km) 65,7 53,3

Pitkät vedot > 400 m (km) 35,5 26,7

Keskipitkät vedot 150-350 m (km) 25,0 20,0

Lyhyet vedot < 100 m (km) 5,3 6,6

RPE kaikissa harjoituksissa (0-10+) 5,01 4,64

RPE nopeuskestävyysharjoituksissa (0-10+) 6,77 6,92

Harjoitusmäärät ja keskiarvot eivät aina pysty selittämään ylikuntoa.

15.4.2019 35

60

80

100

120

140

160

180

200

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Hea

rtra

te(1

/min

)

Time (min)

2x3x300 m /3-5’/8’

December April

Joulukuu Huhtikuu

300 m aika (s) 49.1 50.5

B-La (mM) 15.8 14.2

Keskisyke (1/min) 139 128

Korkein syke (1/min) 182 173

Palautussyke (1/min) 155 147

Ylikuntoesimerkki400 m naisjuoksija

Harjoittelun tarkoituksena on nopeuttaa sykkeen palautumista, MUTTA jos samanaikaisesti maksimisyke laskee, se voi olla merkki parasympaattisesta ylikunnosta.

15.4.2019 36

Yleisimmät ylikunnon aiheuttajat urheilussa

1. Liian pitkään kestävä liian suuri harjoituskuorma

2. Lepo / harjoittelu -suhde on liian pieni

3. Monotoninen harjoittelu

4. Liian tiheä kilpailutahti

5. Harjoittelun ulkopuolinen stressi on liian suuri

6. Liian vähän ja liian huonolaatuista unta

7. Ravintovaje

8. Sairaudet

15.4.2019 37

Kotiin vietäväksi: kuinka vältät ylikuormittumista ja ylikuntoa?

Pidä harjoituspäiväkirjaa ja käytä sen tietoa harjoittelun analysointiin

Urheilija tuntee kehonsa parhaiten → Kysy urheilijalta kuinka raskas harjoitus on ja kuinka palautuneeksi tunnet itsesi

Luota silmään, kokemukseen ja vaistoon

Vältä monotonista harjoittelua – ei pelkästään harjoittelun laji vaan myös harjoittelun kuormitus voi olla monotonista

Seuraa urheilijan terveyttä ja suorituskykyä

Käytä stressin ja palautumisen mittaamiseen apuvälineitä

Maksimisuoritus ei saa laskea liikaa harjoituskaudellakaan

15.4.2019 39