pakolainen-lehti 3/2012

Hin

ta 5.

50 €

. Ju

lkai

sija

Suo

men

Pak

olai

sapu

ry.

PAKOLAINEN#3 / 2012 Syyrian pakolaiset / Vaalit Suomessa ja Sierra Leonessa

2 3Pakolainen #3 / 2012 Pakolainen #3 / 2012

aalit ovat kuuma asia. Niin kuuma, että keskusta�puolueen työvaliokunta syyttää Pakolaisapua ihmis�oikeuksien polkemisesta. Sen mielestä Vuoden 2012 pakolaisnaisen tulisi saada olla samaan aikaan kes�

kustapuolueen kunnallisvaaliehdokkaana. Sitoutumatto�massa järjestössä olisi hankalaa, jos järjestön keulakuva, vuoden pakolaisnainen, alkaisi käydä omaa vaalikampan�jaansa kesken pakolaisnaiskauttaan. Emme kuitenkaan halua estää ketään asettumasta ehdokkaaksi. Vuoden pa�kolaisnainen joutuisi ainoastaan tehtävästään vaalika�ranteeniin kampanjan ajaksi. Tämä ei ole kohtuuton vaa�timus.

Myös kohdemaassamme Sierra Leonessa on vaalit tulos�sa. Siellä vaalien voittaminen tarkoittaa monelle mahdol�lisuutta varmistaa toimeentulonsa seuraaviksi vuosiksi. Kilpailu äänestäjistä on siksi kovaa, joskus väkivaltaista�kin. Yhteisten asioiden hoito unohtuu monilta vaalivoitta�jilta nopeasti, kun tukijoita pitää palkita äänestyksen jäl�äänestyksen jäl� jäl�äl�keen. Samoista poliitikkojen metkuista keskustellaan Yh�Samoista poliitikkojen metkuista keskustellaan Yh�dysvalloissa ja Turussa, Freetownissa ja Venäjällä. Mutta onko meillä vaihtoehtoja? Valistuneita kuninkaita ei enää ole. Uskonnolliset diktaattorit käyttävät etuoikeuksiensa perustana korkeampaa johdatusta. Maalliset diktaattorit ovat suorempia, mutta molemmat turvautuvat väkival�taan. Demokratia on kuitenkin se hallintomuoto, joka pe�riaatteessa jakaa vaurautta ja oikeuksia yhteiskunnassa laajemmin. Demokratian toiminta vain pitää varmistaa.

Suomessa kunnanvaltuutetut eivät saa palkkaa, vaan hoitavat yhteisiä asioita korvauksetta. Kunnissa pää�tetään esimerkiksi yrityksille tärkeistä asioista, ja pää�töksiin pyritään varmasti vaikuttamaan monin keinoin. Muutama vuosi sitten olimme hyvin tärkeinä siitä, että Suomi oli luokiteltu maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Enää emme ole asiasta niin varmoja, saati ylpeitä. Maan tapa ei aina kestä lähempää tarkastelua, ja korrup�tiotakin löytyy yllättävän läheltä.

Kunnanvaltuutettujen tehtävä ei tule olemaan help�po. Suomessa ei enää ole kuntia, joiden budjetti olisi väl�jä. Kaikessa pitää säästää, ja se tietää vaikeita päätöksiä. Säästetäänkö lastenhoidosta vai vanhustenhoidosta? Kor�jataanko koulu vai sairaala? On hienoa, että yhä useam�

PÄÄKIRJOITUS

VAALIT JA VALTA

SISÄLLYS

KIMREMITZPakolaisavun toiminnanjohtaja

081012

SIERRA LEONEN NUORISO

MAAHANMUUTTAJIEN VAALIT

MOPOBENSAA JA ANKKOJA

Syrjäytyminen uhkaa paitsi Suomen, myös Sierra Leonen nuoria. Ammattikoulutus auttaa.

Joka puolueesta löytyy maahan�muuttajia. Haastattelussa kahdeksan puolueen ehdokkaat.

Ugandassa pienyrittäjillä on kekseliäät keinot toimeentulon takaamiseksi.

Etnoporno�näytelmä saa Suomen ensi�iltansa lokakuussa.

Joensuussa ei takerruta pieniin ongelmiin, vaan etsitään yhdessä ratkaisuja.

18

14AISHALLA ON ASIAA

PAKOLAISAPU POHJOIS-KARJALASSA

Syyrian pakolaisia on jo neljännesmiljoona.07 BURHAN HAMDON: SYYRIALAISTEN SOLIDAARISUUS SUURTA

PAKO

LAIN

EN Pakolainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran vapaaehtoinen kannatusmaksu on 22 euroa. Lehden saa myös liittymällä jäseneksi, vuosimaksu 25 euroa. julkaisija Suomen Pakolaisapu ry vastaava päätoimittaja Maija Perho päätoimittaja Kaisa Väkiparta toimitus Katri Aalto, Heidi Gran, Anna-Reetta Korhonen yhteystiedot Kaikukatu 3, 00530 Helsinki, puh 09 - 6962 640, [email protected] tilaukset [email protected], www.pakolaisapu.fi paino Forssan Kirjapaino Oy, ISSN 0359-6435 ulkoasu Anna Kalso kannen kuva UNHCR / Salah Malkawi kuvassa Syyrialaisia lapsia pakolaiskeskuksessa Arsalin kaupungissa Libanonissa. seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012 lahjoitustilinumerot Nordea 215318-22229 I Sampo 800013-223667 OKO 578007-59875. Pakolainen on Kultti ry:n jäsenlehti. Lehteä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Lisäksi: Meillä kotona �julkaisu jälleen saatavilla. 04 UUTISIA: NUORET MATKAAVAT MAAILMALLE JA TUKIVERKKO KÄYNNISTYY

Natalia Baer

Kunnallisvaalit lähestyvät. Sivu 10.

Allie F. King opiskelee mekaanikoksi. Sivu 8.

MAAHANMUUTTAJAEHDOKKAAT EIVÄT ENÄÄ EDUSTA VAIN RYHMÄÄNSÄ, VAAN AJAVAT OMIA TEEMOJAAN KUTEN KETKÄ TAHANSA POLIITIKOT.

massa suomalaisessa kunnassa on varmasti vaalien jäl�keen myös maahanmuuttajataustaisia kunnanvaltuu�tettuja, vaikkakin vuoden 2012 pakolaisnainen Malalai Rahim päätti olla osallistumatta näihin vaaleihin. Pako� päätti olla osallistumatta näihin vaaleihin. Pako�Pako�laisnaiset vuosilta 2006–2011 ovat kaikki ehdokkaina, ja olemme kaikista heistä erittäin ylpeitä, kuten myös muis�takin maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista.

On hienoa, että melkein jokaisella poliittisella ryhmäl�lä on nykyään maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita. Yh�teistä ehdokkaille tuntuu olevan lähinnä maahanmuutta�jien kielitaitoasioiden korostaminen. Ehdokkaita ei voi näin ollen yleistää enää vain maahanmuuttajaehdokkaik�si, vaan he ajavat omia teemojaan kuten ketkä tahansa poliitikot. Ehdokkaat ovat nostaneet esiin muun muassa nuorten syrjäytymisen ja vanhusten palvelut kuten kan�tasuomalaisetkin – ja ratkaisukeinot ovat poliittisen vii�teryhmän keinovalikoimasta. Sivuilla 10–11 esittelemme kahdeksan puolueen ehdokkaiden näkemyksiä.

Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon antaa kuvan yhteiskunnan vastuusta ja vastuunkantajista. Meidän muiden, passiivisempienkin kantasuomalaisten ja uusien asukkaiden, pitää kuitenkin kantaa oma vastuumme de�mokratiassa. Äänestää.

P.S. Demokratiaa on yritetty rakentaa Syyriaan jo yli vuo�si. Maassa on nyt sisällissota, ja sieltä on paennut jo nel�jännesmiljoona ihmistä pääasiassa naapurimaihin. Pako�laisapu kerää varoja Syyrian pakolaisille: tilinumero FI71 8000 1300 2236 67, viite 6651. Kerätyt varat kohdistetaan YK:n pakolaisjärjestön työhön Syyrian lähialueilla.


VERTAISTUKEA YKSIN TULLEILLE TURVAPAIKANHAKIJANUORILLE

Mahdollisuuksien torit käyty

akolaisapu selvisi kuin selvisikin urakasta ja kiersi kesän aikana kaik�ki 20 toripaikkakuntaa! Toreilla ke�

rättiin lähes tuhat nimeä kuntapaikkave�toomukseen pakolaisten kuntiin pääsyn puolesta. Vetoomuksen allekirjoittivat muun muassa Timo Soini, Ben Zysko-wicz ja Pave Maijanen. Vetoomukset lä�hetetään kuntien päättäjille syyskuun ai�kana. Kiitos kaikille torivieraille!

evään Minä ja muut muukalaiset �vi�deokisan kärkiseitsikko matkaa maa�ilmalle. Tiia, Ina, Anttu ja Kaisa

suuntaavat lokakuussa Thaimaahan tu�tustumaan burmalaispakolaisten arkeen. Jenny, Ronja ja Topias lähtevät marras�kuussa ottamaan selvää, millaista elä�

mä Ugandan pakolaisasutusalueella on. Matkan jälkeen nuoret kiertävät kouluis�sa kertomassa kokemuksestaan. Nuoret haastavat Sinutkin mukaan tukemaan pa�kolaistyötä: www.jelpi.fi/suomen�pako�laisapu. Lue seuraavasta lehdestä, miten matkalaisten kävi!

NUORET MAAILMALLE

apsilla ja nuorilla on vielä elämä edessä. Vaikka elämä olisi ollut lap�sena rankkaa, 15�20�vuotiaana on

niin kutsuttu toinen mahdollisuus», ker�too hankejohtaja Päivi Muma kertoo.

Muma on työskennellyt nuorisopsyki�atriassa Suomessa ja sodan jälkeisissä yh�teiskunnissa useassa eri kehitysmaassa. Viimeksi Muma oli Liberiassa perusta�massa Kirkon Ulkomaanavun aluetoimis�toa. Koulutukseltaan hän on terveystie�teen maisteri, erikoissairaanhoitaja ja psy�koterapeutti.

Turvapaikkaprosessiin liittyvä epävar�muus on psyykkisesti kuluttavaa. Erityi�sen raskasta se on Tukiverkon asiakkail�le, sillä nuorilla ei ole tukenaan perhettä. »Siksi etsimme vertaisia, itse yksin tullei�ta, nyt jo aikuisia vetämään vertaisryhmiä. Kun perheenyhdistämiskäytännöt tiuken�tuvat, Suomessa tulee olemaan yhä enem�män nuoria turvapaikanhakijoita yksin»,

Pakolaisavussa elokuun alussa aloittanut Tukiverkko-hanke kehittää vertaistuen malleja yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijanuorille.

Syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin, ja Pakolaisapu on kouluttanut uusia kouluvierailijoita.

Kysy lisää ja tilaa vierailija luokkaasi keskustelemaan pakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta: [email protected].

uuren suosion saanutta, KOTILO�projektin tuottamaa, Meillä kotona �julkaisua on jälleen saatavilla.

Kirjassa Suomeen pakolaisina muut�taneet kertovat asumisen arjesta koti�maassaan ja Suomessa. Monet haasta�telluista asuivat kotimaassaan suvun ja tiiviin naapuruston ympäröiminä. Mil�tä hiljaisessa lähiössä asuminen tun�tuu? Miten suomalaisen kerrostalon aluksi erikoisilta tuntuneet säännöt hahmottuivat?

Suomalaiset asumisen ammattilai�set kuten isännöitsijä, asumisneuvoja ja tutkija kertovat kokemuksiaan hyvästä monikulttuurisesta asumisesta. Kirja avaa myös muuttoliikkeiden syitä.

Meillä kotona on erityisen hyödylli�nen monikulttuurisen asumisen paris�sa työskenteleville, kansalaisaktiiveilla ja muille monikulttuurisuudesta kiin�nostuneille.

Muma pohtii. Osa�aikaisen hanketyöntekijä Ala Sa-

eedin tie sosiaalialalle on ollut yllättävä. Hän valmistui Irakissa fyysikoksi Saddam Husseinin hallinnon aikana. Diktatuuris�sa fysiikan opettajaksi olisi päässyt vain puolueen jäsenkirjan omistamalla. Kos�ka diktatuurin tukeminen ei ollut Saee�dilla vaihtoehto, hän päätyi töihin sairaa�laan. Tultuaan Suomeen kiintiöpakolaise�

na hän opiskeli lähihoitajaksi. Vertaistuen voimasta Saeedilla on vankkaa kokemusta, sillä hän veti kolmen vuoden ajan Pakolais�avun vertaistukiryhmää kurdeille.

Vertaistuen vaikuttavuudesta on myös tutkimustietoa.

»Tiedämme, että vertaistuki on tehokas�ta. Nyt on tarkoitus luoda sellainen lasten ja nuorten vertaistuen malli, jota muut tahot voivat jatkossa hyödyntää», Muma linjaa.

»KUN PERHEENYHDISTÄMISKÄYTÄNNÖT TIUKENTUVAT, SUOMESSA TULEE OLEMAAN YHÄ ENEMMÄN NUORIA TURVAPAIKANHAKIJOITA YKSIN»

Meillä kotona �julkaisun toinen painos ilmestynyt

Kirjaa voi tilata Pako-laisavun toimistosta. Postitus- ja käsittelykulut 5€/kirja.

KOULUVIERAILIJA LUOKKAASI?

Ina, Topias, Anttu, Jenny, Tiia, Kaisa ja Ronja matkaavat maailmalle.

Tukiverkon työntekijät Ala Saeed ja Päivi Muma.

teksti & kuva anna�reetta korhonen

Kais

a Vä

kipa

rta


KOULULAISET KAMPANJOIVAT LUKUTAITOTYÖN

HYVÄKSI

SINNIKKÄÄT SYYRIALAISET

teksti johanna huurre kuva saara närä

teksti & kuva heidi gran

ampanja lähti liikkeelle äidinkielen opettaja Satu Nis-kasen ideasta. Koulun kahdeksasluokkalaiset ovat en�nenkin kampanjoineet hyvän asian puolesta.

»Viime vuonna levitimme runoja yllättäviin paikkoihin piristämään ihmisten arkea, tänä vuonna valitsimme ai�heeksi lukutaidon. Olennaista on, että teemme jotain konk�reettista kirjasta opiskelun ohella», Niskanen kuvailee.

Kampanjoinnissa oli mukana kaksi luokkaa ja noin 40 oppilasta. Tehtävät jaettiin luokkien kesken: Heli Sallisen luokka keskittyi mainosten tekemiseen ja Niskasen luok�ka kirjoitti kampanjasta paikallislehteen. Oppilaiden vies�ti oli ytimekäs: kuvittele, ettet osaisi lukea.

Mainoksia levitettiin ympäri kylää ja lehtijutussa mai�nostettiin myyntitapahtumia, joita järjestettiin Sonka�järven kauppojen edessä ja kirjastossa. Niissä oppilaat myivät ugandalaisia paperihelmiä ja aineettomia lahjoja. Oppilaat kävivät myös kertomassa eri koulujen opettajan�huoneissa mahdollisuudesta ostaa Parempia lahjoja ugan�dalaisille opettajille.

»Oppilaat lähtivät hyvin innoissaan mukaan ja kehitti�vät itse ideoita eteenpäin. Osa esimerkiksi rakensi koruille myyntitelineitä välitunneilla», Niskanen kertoo ylpeänä.

Oppilaille aihe oli helppo avata, sillä lukutaidon merki�

uusitoistavuotiaana Syyriasta paennut Burhan Ham-don seuraa kotimaansa tapahtumia päivittäin uutis�ten ja sosiaalisen median kautta. Hän on lähes viikoit�

tain yhteydessä sukulaisiin, joista valtaosa on jo joutunut jättämään kotinsa. Osa on paennut maan sisällä rauhalli�sempiin kaupunkeihin, osa taas on joutunut muuttamaan ulkomaille. »Eräs tuttavani majoittaa Jordaniassa 35 suku�laistaan. Solidaarisuus kansamme keskuudessa on suurta näinä aikoina, eihän kukaan halua kotiaan jättää», Ham�don kertoo.

»Kotikaupungissani Homsissa ei ole viranomaisia, ei koulua, ei töitä, ei rahaa. Kaikki on kaput», Hamdon ku�vailee. Kansainväliset järjestöt jakavat sokeria, öljyä ja muita päivittäistarvikkeita, mutta apu on pientä ja hätä suuri. Hamdon kaipaisi kansainväliseltä yhteisöltä suu�rempaa roolia. Hänen mukaansa Syyrian tilanteeseen ei ole vielä kunnolla puututtu, vaan se on jäänyt poliittis�ten laskelmien väliin, jossa kaikki valtiot tahtovat näyt�tää oman voimansa.

Länsimaisen median mukaan Syyrian opposition ha�jaannus vaikeuttaa merkittävästi kriisin ratkeamista. Hamdon on eri mieltä: »Opposition syyttely on vain län�simaiden keino lykätä lopullinen vastuu Syyrian kansalle. Totta kai syyrialaiset haluaisivat hoitaa itse asiansa, mutta tässä tilanteessa tärkeämpää on esimerkiksi turvallisuus�vyöhykkeen ja lentokieltoalueen saaminen. Niitä emme yksin voi saavuttaa», Hamdon kertoo.

Väkivallasta huolimatta syyrialaisissa elää toivo uu�

Syyrian levottomuuksissa on lähes puolentoista vuoden aikana kuollut yli

20 000 ihmistä, ja yli 250 000 on jättänyt kotinsa. Suomessa yli 20 vuotta asunut

Burhan Hamdon seuraa kotimaansa tilannetta huolestuneena. Huoli omasta

kansasta ja perheestä ei hellitä etäisyydestä ja ajasta huolimatta.

Pohjois-Savossa lähes keskellä Suomea Sonkajärvellä Lyseotien koulun

oppilaat loivat kampanjan, jolla he nostivat lukutaidon merkitystä esille

omalla paikkakunnallaan ja keräsivät varoja Pakolaisavun lukutaitotyöhön.

Kampanjan tuotoksella käynnistetään uusi lukutaitoryhmä Ugandassa 25 oppilaalle.

den maan rakentamisesta. Joka päivä kymmenet ihmi�set saavat surmansa levottomuuksissa, mutta mielen�osoitukset jatkuvat. »He ovat rohkeita. Ihmisiä kuolee, mutta viiden minuutin kuluttua mielenosoitus on jäl�leen pystyssä. Haavoittuneet palaavat heti sairaalan�käynnin jälkeen jatkamaan mielenosoituksia», Ham�don kertoo. »Energia, voima ja halu muuttaa Syyriaa on suurta. Tällaisella mentaliteetilla päivän lopussa si�nä voitat aina.»

Pakolaisapu kerää varoja UNHCR:n työhön Syyrian pako-laisten auttamiseksi. Tilinumero: FI71 8000 1300 2236 67 Viite: 6651

KUVASSA: Lyseontien koulun oppilaat auttoivat kam-panjallaan 60 pakolaista kohti uutta alkua. Kuvassa kahdek-sasluokkalainen Jonna Keränen, kuvaajana luok-katoveri Saara.

KANSAN-NOUSU

Syyrian kansan-nousu alkoi 6.3.2011 kun viisitoista nuorta poikaa kirjoittivat hallinnon-vastaisia iskulauseita arabikevään innoittamina.

250 000

YK:n rekiste-rissä olevien syyrialaisten pakolaisten määrä

74 000

Syyrian pako-laisten määrä Turkissa

44 000

Jordaniassa

39 000

Libanonissa

14 000

Irakissa

2988

Ruotsiin saapuneiden syyrialaisten turvapaikan-hakijoiden määrä

108

Suomeen saapuneiden syyrialaisten turvapaikan-hakijoiden määrä

tystä oli käsitelty koulussa aikaisemminkin kansain�välisen lukutaitopäivän yhteydessä. Haastavimmak�si yleisöksi osoittautuivat myyntipisteiden asiakkaat.

»Pienellä paikkakunnalla globaalit asiat eivät ole ih�misille läheisiä. Saimme kuitenkin enemmän positii�vista palautetta tapahtumissamme, ja negatiivinen pa�laute synnytti jotain hyvää, sillä se herätti luokissa he�delmällisiä keskusteluja», Niskanen selvittää.

Osa asiakkaista saattoi kyseenalaistaa, miksi meidän pitäisi auttaa kaukana olevia ihmisiä, kun Suomessa�kin riittää autettavia. Oppilaat olivat asiallisia asiakas�palvelijoita ja kertoivat faktoja ja avasivat aihetta kriit�tisillekin asiakkaille.

»Jälkeenpäin keskustellessamme oppilaat olivat hie�man ihmeissään, miksi ihmiset ajattelivat tuolla tavalla. Heidän kaikkien mielestä me olemme hyvin onnekkaas�sa asemassa täällä Suomessa», Niskanen kertoo.

Lyseotien koulun oppilaat keräsivät kampanjalla 853 euroa, jolla käynnistetään kaksi uutta lukutaitoryh�mää Ugandassa ja hankitaan puutarha ja taimi Liberi�aan turvaamaan ruoansaantia paluumuuttajakylässä.

Pakolaisapu kiittää Lyseontien koulun opettajia ja oppilaita yhteistyöstä!

8 9Pakolainen #3 / 2012Pakolainen #3 / 2012

uomen Pakolaisapu tukee nuorten ammattikoulutusta ja työllistymistä Sierra Leonessa Bon kaupungin alu�eella. »Ammattikoulutusta on perin�teisesti mainostettu lehdissä ja ra�

diossa, mutta tänä vuonna palkkasimme myös joitakin opiskelijanuoria kiertämään yökerhoissa ja slummeissa kertomassa koulutuksesta. Suuri osa työttömistä nuo�rista on lukutaidottomia, eikä kaikilla ole radiota», Pakolaisavun nuorisohankkeen työntekijä James Blackie kertoo. Menetel�mä toimi hyvin, ja eri ammattilinjoille haki lopulta 1047 nuorta. Kaikki haastateltiin ja 400 sai opiskelupaikan.

Tärkeintä on työllistyminen

Blackien mukaan koulua käymättömil�le ja vaikeista taustoista tuleville nuoril�le opiskeluun liittyy haasteita, vaikka in�nostus uutta ammattia kohtaan on suuri. Viime vuoden seurannassa havaittiin, että

YÖKERHOSTA OPISKELEMAANNuorten syrjäytyminen puhuttaa Suomen lisäksi myös

Sierra Leonessa. Syyt nuorten putoamiselle yhteiskunnasta ovat erilaiset. Sierra Leonen kymmenvuotisen sisällissodan

aikana lasten koulut jäivät kesken ja useat kadottivat perheenjäsenensä. Monet ajautuivat lapsisotilaiksi tai

prostituoiduiksi. Osa nuorista ansaitsee elantonsa edelleen sodassa oppimillaan keinoilla.

»Putosin koulusta ala�asteen kolmannella luokalla, koska perheeni ei voinut maksaa koulumaksujani. Sodan aika�na äitini tapettiin raa’asti silmieni edessä. Muutin suku�laisteni kanssa maansisäisten pakolaisten leiriltä toiselle usean vuoden ajan. Olen aina ollut turhautunut elämää�ni, asiat eivät ole toimineet. Saadakseni ruokaa tein eri�laisia hanttihommia. Myöhemmin palasin kylääni maalle ja koitin pienviljelyä. Kuulin tästä koulutusmahdollisuu�desta veljeltäni ja myöhemmin myös radiosta. Matkustin Bohon hakeakseni koulutukseen. Jumalan avulla pääsin opiskelemaan muurarilinjalle».

teksti katri aalto haastattelut james blackie kuva outi perähuhta

koulutuksen jälkeen nuoret olivat oppi�neet hyvin tarvittavia käytännön taitoja, mutta heidän lukutaitonsa oli olematon. Tämä johtui siitä, että ammattikoulutuk�seen sisältyvät äidinkielentunnit pidettiin aamuisin, eivätkä oppilaat jaksaneet tulla tunneille.

Nyt oppilaat saavat lukutaito�opetus�ta keskitetysti ensimmäisen kuukauden ajan, ja ammattiopintojen aloittaminen vaatii lukutaitotestin läpäisyä. Tämä on selvästi motivoinut nuoria osallistumaan opetukseen.

»Myös ammattikouluissa toimiville äi�dinkielenopettajille annettiin erityiskou�lutusta käytännön lukutaidon opettami�sesta. Haluamme, että nuoret näkevät heti oppitunneilla, kuinka he tulevat hyö�tymään lukutaidosta ammattia harjoitta�essaan. Tunneilla käsitellään ammattiin liittyvää sanastoa ja tehtävät liittyvät esi�merkiksi kaupankäymiseen», Blackie sel�ventää.

Lukutaito on nuorten työllistymisen kannalta erittäin tärkeää. »On vaikeaa pyörittää bisnestä jos numerot ja kirjaimet eivät ole hallussa», Blackie toteaa.

»Muut arvostavat minua enemmän»

Työllistyminen on ensisijaisen tärkeää toi�meentulon kannalta, etenkin kun useilla nuorilla on jo omia lapsia elätettävänään. Monelle nuorelle koulutuksen tuoma so�siaalinen status on kuitenkin vähintään

Sierra Leonessa järjestetään presidentin- ja parlamenttivaalit tämän vuoden marraskuussa. Timantteja ja muita arvokkaita mineraaleja pullistelevaan maahan on viime vuosina virrannut ulkomaisia investointeja, mutta tämä ei näy kansan kukkarossa.

Kansainväliset kaivosyhtiöt ja plantaasit tuovat rahaa valtiolle ja niiden myötä avautuu tuhansia työpaikkoja, mutta sierraleonelaisten koulutustaso ei riitä useimmissa työtehtävissä. Lopulta rahat luonnonrikkauksista päätyvät valitettavan usein valtion johtoportaalle ja ulkomaille.

Sierra Leonen 15−35-vuotiaista nuorista 60 prosenttia on työttömiä tai alityöllistettyjä. Heistä puolet on lukutaidottomia. Kun sisällissota vuonna 1991 puhkesi, maassa vallitsi korkea työttömyys ja nuoria miehiä oli helppo rekrytoida palkkasotilaiksi aseellisiin ryhmiin. Nuorten työttömyysluvut ovat nyt yhtä korkealla kuin ennen sisällissotaa.

TIMANTIT, KULTA JA KÖYHYYS

HANNAH LAHAI, 21,AUTOMEKAANIKKOLINJA

JAMES ALPHA, 23,MUURARILINJA

yhtä tärkeä muutos. Viime vuonna am�mattikoulusta valmistuneet Abama Bar-rie ja Isata Kamara perustivat Nice Ladies Tayloring �yrityksen ja kertovat, että heil�lä on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus itsenäiseen elämään. Barrie erosi järjeste�tystä pakkoavioliitosta ja Kamara kertoo olevansa onnellinen siitä, ettei hänen enää

tarvitse ansaita elantoaan kadulta. Automekaanikoksi työllistynyt Abu

Tommy puolestaan kertoo, että muut ar�vostavat häntä nykyään enemmän. »Pal�kallani vuokraan huonetta ja olen hankki�nut muutamia huonekaluja. Vasta nyt voin olla vastuullinen isä kaksivuotiaalle pojal�leni», hän kuvailee uutta elämäänsä.

»Kävin seitsemän vuotta peruskoulua, mutta tipuin kou�lutuksesta tultuani raskaaksi. Tyttäreni on nyt kaksi�vuotias, enkä ole nähnyt hänen isäänsä sitten lapsen syntymän. En ole nähnyt koskaan omaa äitiäni. Jotkut kertovat, että hän pakeni kapinallisia sodan aikana, toi�set sanovat, että hän on kuollut. En tiedä, mitä minun pi�täisi uskoa. Isäni asuu samassa kylässä kuin minä, mutta hän ei ole koskaan tukenut minua taloudellisesti. Kas�voin tätini huostassa, ja hänen tarjoamastaan tuesta olen hyvin kiitollinen. Tätini kannusti minua myös hakemaan ammattikoulutukseen. Kiinnostuin automekaanikon työstä ja nyt kun pääsin linjalle, aion oppia tästä alasta kaiken.»

Isata Kamara (vas.) ja Abama Barrie perustivat oman yrityksen.


Cyrus Jebraeil, kristillisdemokraatit, Tornio

1. Torniossa asuva suomeniranilainen yrit�täjä ja 3�vuotiaan pienen lapsen isä.

2. Suomen kieli on avain kotouttamisessa. Valitettavasti kunnon suomen kielen pa�kettia ei löydy, vaan kotouttaminen ja kie�lenoppiminen on sekoitettu yhteen. En näe olennaisena, että opetetaan suomen kurs�silla myrkkysieniä tai eri hilloja. Maahan�muuttajat tarvitsevat tukea, mutten halua nähdä, että maahanmuuttajia hyysätään, vaan heitä tulisi tukea silloin kun siihen on tarvetta. Maahanmuuttajat pitää näh�dä yksilöinä. Avun pitää rakentua tarpeis�ta, sillä lukutaidottoman afgaaninaisen ja koulutetun somalimiehen ero on suuri.

3. Maailmalle, tai nimenomaan Suomeen, haluaisin tuoda enemmän iloa ja riemua. Kunnallistasolla haluaisin panostaa nuor�ten ja vanhusten hyvinvointiin.

4. Uskallan murtaa vanhoja tapoja, enkä välttämättä jatka asioiden tekemistä niin kuin aina ennen on tehty. Parempia vaih�aina ennen on tehty. Parempia vaih�toehtoja voi löytyä uusia näkökulmia tut�kimalla.

ja lasten palveluihin, etenkin lastensuoje�luun ja nuorisotoiminnan vahvistamiseen. Nuorisosta kasvaa kuitenkin meidän kau�punki, joten heihin kannattaa panostaa. Maailmassa sotaa ei enää saisi käydä. Tä�män päivän Lähi�idän konfliktit ovat huo�lestuttavia ja haluaisin elää maailmassa, jossa on rauha.

4. Lyhyesti sanottuna pyrin tekemään jo�tain hyvää. Pyrin ottamaan ihmisten arvo�maailmat sekä tarpeet huomioon kunnal�listasolla. Asianajajana tunnen lait hyvin, ja siitä on kaupunginvaltuustossa hyötyä. Sitä pitäisi hyödyntää entistä enemmän.

Saido Mohamed, kokoomus, Helsinki

1. Olen ennakkoluuloton, rehellinen ja otan rohkeasti asiat keskusteluun.

2. Nuorten syrjäytymistä täytyy varhai�sessa vaiheessa ennaltaehkäistä. Nostaisin myös esiin sen, miten saada ihmisiä, eri�tyisesti maahanmuuttajia, koulutukseen ja työelämään. Tahdon kuitenkin painot�taa, että maahanmuuttajat eivät ole yh�teiskunnassa erillinen ryhmä, vaan osa kokonaisuutta. Painopisteen ei pidä olla maahanmuuttajissa, vaan siinä, miten auttaa esimerkiksi koko nuorisoa. Maa�hanmuuttajilla on luonnollisesti erityis�tarpeita, mutta heitä ei pidä yleistää yh�deksi ryhmäksi.

3. Ensiksi panostaisin lapsiin ja nuoriin, sillä he ovat tulevaisuutta. Poistaisin eri�arvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden. Maailmaa parantaisin antamalla rauhan.

4. Minulla on paljon työkokemusta kun�nallistasolla ja järjestöissä. Minulla on ol� järjestöissä. Minulla on ol�estöissä. Minulla on ol�ä. Minulla on ol�. Minulla on ol�lut monia erilaisia luottamusteh�täviä. Maahanmuuttajatausta sekä työkokemus antavat asiantuntijuut�ta maahanmuuttoon liittyviin kysy�myksiin.

KUNNALLISVAALIEN MAAHANMUUTTAJA-

EHDOKKAAT

Pakolainen esitti syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuville maahanmuuttajataustaisille ehdokkaille neljä kysymystä. Kahdeksan puolueen ehdokkaat ympäri Suomea vastaavat.

Kuvaile itseäsi yhdellä lauseella.Mitä maahanmuuttoon liittyviä teemoja nostaisit esiin valtuustossa?

Jos olisit kaikkivaltias, mitä muuttaisit kotikunnassasi? Entä maailmassa?Miksi sinua tulisi äänestää?

1.

2.

3.

4.

teksti heidi gran

Abdirahim Hussein Mohamed, keskusta, Helsinki

1. Olen liberaali sillanrakentaja ja avoin ih�minen.

2. Ensimmäiseksi nostaisin kolmannen sektorin ruohonjuuritasolla olevat maa�hanmuuttajajärjestöt ja heidän vahvista�misen esiin. Toiseksi keskittyisin nuorten maahanmuuttajien voimaannuttamiseen. Kolmanneksi nostaisin suvaitsevaisuuden esiin, ettei se olisi vain sana oppikirjoissa, vaan näkyisi myös ihmisten teoissa.

3. Maailmaa muuttaisin niin, että se olisi rehellinen ja oikeudenmukainen. Kunnas�ta poistaisin eri luokat, jotta kaikki olisivat tasavertaisia.

4. En ole tuomitseva, vaan toisten erimie�lisyyden hyväksyvä. Olen verkostojen ra�kentaja siinä mielessä, että luon verkos�toja tasavertaisella linjalla: kukaan ei ole minun ylä� tai alapuolella.

Roda Hassan, vihreät, Turku

1. Olen sitkeä, periksiantamaton Roda.

2. Lähinnä nostaisin nuorten syrjäytymi�sen esiin.

3. Tekisin kunnastani kaikin puolin hyvän ja viihtyisän, jossa kaikki saavat olla tasa�vertaisia. Maailmaa parantaisin tekemällä rauhan.

4. Olen ollut kauan valtuustossa, jo 3 kaut�ta, ja haluan edelleen parantaa ja huoleh�tia kunnastani tekemällä siitä vielä parem�man.

Valter Vesikko, SKP, sitoutumaton / Vapaat ja radikaalit demokraatit, Helsinki

1. Olen Helsingissä toimiva asianajaja.

2. Yksi tärkeä asia olisi nuorisotyö. Paluu�muuttajana ja entisenä poliisina tahtoisin myös nähdä enemmän yhteistyötä Venä�jän kanssa esimerkiksi sosiaalivirastossa.

3. Kunnallistasolla panostaisin vanhusten

Emina Arnautovic, RKP, Närpiö

1. Olen yritteliäs ja spontaani ihminen, joka toimii arvojensa mukaan.

2. Nostaisin kotouttamisen ensimmäiseksi esiin. Mielestäni kotouttamisen pitäisi ra�kentua turvallisuuden tunteen luomiseen, eikä olla ulkopuolelta pakotettuja opinto�ja. Maahanmuuttaja pitää nähdä yksilönä, jonka omat edellytykset ja pätevyys täytyy huomioida.

3. Kunnallistasolla tahtoisin muuttaa po�litiikkaa niin, että keskipistettä siirret�täisiin poliittisista intresseistä arvoihin. Maailmaan haluaisin taikoa ihmisiä, jotka huolehtisivat toisistaan paremmin.

4. Olen omistautunut työlleni. Olen rohkea ja uskallan murtaa vanhoja tapoja, ja se te�kee minusta vahvan ehdokkaan.

Kadar Gelle, SDP, Helsinki

1. Olen eteenpäin pyrkivä ja sillanrakentaja.

2. Nostaisin esiin epäkohtia, kuten suomen kielen kurssien tarjonnan, joka on aika vähäistä vastatulleille maahanmuuttajil�le. Maahanmuuttajaäiteihin pitäisi myös kiinnittää enemmän huomiota, kannustaa heitä koulutukseen ja rakentaa heidän ym�pärilleen enemmän toimintaa.

3. Maailmasta poistaisin eriarvoisuuden, syrjäytymisen ja itsekeskeisyyden. Myös kunnallistasolla keskittyisin eriarvoisuu�

den poistamiseen. Helsingissä eriarvoi�suus näkyy eri asuinalueiden välillä. Se johtaa myös siihen, että koulujen välillä syntyy eroja, kun varakkaat vanhemmat sijoittavat lapsensa rikkaampien asuinalu�eiden kouluihin.

4. Olen tehnyt jo noin kymmenen vuot�ta töitä lastensuojelun parissa, jossa olen auttanut lapsia ja heidän vanhempiaan. Työni kautta tiedän, mitä epäkohtia tulisi nostaa esiin.

Binar Mustafa, vasemmisto, Helsinki

1. Nuori kansalaisaktivisti, joka pyrkii edistämään ihmisten välistä tasa�arvoa.

2. Maahanmuuttoteemat koskevat laajem�minkin yhteiskuntaa, kuten tehokkaampi ja toimivampi kotoutumisprosessi. Maa�hanmuuttajanuoret, jotka ovat jääneet syrjään omasta yhteisöstään, ovat vaaras�sa syrjäytyä myös uudessa yhteiskunnas�sa.

3. Muuttaisin kunnassa kaikki asukkaiden peruspalvelut ilmaiseksi. Maailmassa en antaisi yhdenkään lapsen nähdä nälkää tai jäädä lukutaidottomaksi.

4. Minulla on suuri innostus pyrkiä koh�ti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ensimmäiset tavoitteeni ovat peruspalve�luiden parantaminen ja asukasvallan li�sääminen. Toivon, että pääsisin tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pakolainen-lehti lähetti kyselyn maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista kaikkiin rekisteröityneisiin puolueisiin.

12 13Pakolainen #3 / 2012Pakolainen #3 / 2012

teksti & kuvat mari maasilta

akivalen pakolaisasutusalueen ensimmäiset pienyrittäjäkurssilaiset valmistuivat viisi kuu�kurssilaiset valmistuivat viisi kuu�kautta kestäneeltä kurssiltaan heinäkuussa. Yksi valmistuneista on 30�vuotias Mukamuso Vestina, joka kurssin ansiosta rohkaistui aloittamaan polt�

toaineen vähittäismyynnin.Ennen kurssia Vestina sai tuloja maataloustuotteiden

myynnistä. Polttoainebisnes oli luonteva valinta, sillä hän asuu kylän päätien varrella, ja mopoilijoiden virta on lop�pumaton. Hyvä sijainti helpottaa vähittäismyyntiä, sillä mopoilija voi ajaa pyöränsä aivan Vestinan kojun eteen ja tankata muovipulloihin annostellun polttoaineen suoraan tankkiinsa. Näin Vestina saa pullonsa saman tien takaisin käyttöön eikä joudu hankkimaan jatkuvasti uusia.

Mukana yritystoiminnassa on myös Vestinan aviomies, joka hankkii polttoaineen 70 kilometrin päässä olevasta Mbararan kaupungista.

»Bensan myynnistä saa hyvän voiton. Mieheni ostaa kerralla kymmenen 20 litran kanisteria polttoainetta. Myyn sen vähittäin puolentoista litran erissä, joista saan jokaisesta 8 000 shillinkiä (2,5 euroa)», Vestina kertoo.

KUVASSA:

”Bensan hinta on viimeisen kolmen kuukauden aikana Ugandassa kallistunut,” toteavat sekä Muka-musoni Ves-tina (vas.) että hänen asiakkaansa Ndabanikye Dieu-Donnée.

PIENYRITTÄJÄT MYYVÄT

MOPOBENSAA JA KASVATTAVAT

POSSUJA

Säästöryhmältä alkupääomaa

Pienimuotoisen yritystoiminnan kompastuskivenä on usein alkupääoman puute. Tämän vuoksi ruandalaisnais�ten pienyrittäjäkurssin ohjaajana toiminut Ellen Muka-sine rohkaisi ryhmäänsä myös perustamaan säästören�kaan. Sen avulla jäsenet voivat vuorollaan saada lainaa yritystensä tarpeisiin.

»Meillä on nyt 17 naista, jotka sijoittavat viikoittain 5 000 shillinkiä (1,5 euroa) yhteiseen kassaan. Summa on sen verran pieni, että kenelläkään ei toistaiseksi ole ollut vaikeuksia hoitaa osuuttaan», kertoo Mukasine.

Vestina ja hänen miehensä eivät tarvinneet säästören�kaan apua aloittaessaan bensanmyynnin, mutta täysin il�man lainaa eivät hekään saaneet pienyritystä pyörimään.

»Meillä oli itsellämme jonkin verran maataloustulosta tulleita säästöja, mutta sen lisäksi tarvitsimme 300 000 shillinkiä (lähes sata euroa) lainaa. Eräs leirissä asuva su�kulainen lainasi lopulta puuttuvat rahat. Onneksi olemme jo pystyneet maksamaan hänelle melkein kaiken takai�sin», kertoo kolme kuukautta sitten toimintansa aloitta�nut tyytyväinen kauppias.

Kauppa on lähtenyt sen verran hyvin käyntiin, että Ves�tina suunnittelee jo laajentamista parafiinin myyntiin. Sil�lekin on kylässä hyvät markkinat. Lähes kaikki taloudet ovat sähköttömiä, joten parafiiniä tarvitaan lamppuihin polttoaineeksi.

Eläintenkasvatus on uusi haaste kauppiaalle

Kavira Kataliko, 38, on laajentamassa yritystoimintaan�sa eläinten kasvatukseen. Kongon Pohjois�Kivusta kotoi�sin oleva Kataliko ja hänen miehensä ovat asuneet Naki�änen miehensä ovat asuneet Naki�nen miehensä ovat asuneet Naki�ä ovat asuneet Naki� ovat asuneet Naki�valen pakolaisasutusalueella kolme vuotta ja elättäneet itsensä maataloudesta saamillaan tuloilla. Talon takana olevalla pienellä peltotilkulla kasvaa maissia ja maapäh�ä peltotilkulla kasvaa maissia ja maapäh� peltotilkulla kasvaa maissia ja maapäh�äh�h�kinää myytäväksi. Papua ja kassavaa Kataliko viljelee omaan käyttöön.

»Nyt olen aloittamassa sikojen ja ankkojen kasvatusta. Olen ostanut kaksi possua, joista toisen kasvatan porsai�ta tuottavaksi emäsiaksi ja toisen myyn lihoiksi», Katali�äsiaksi ja toisen myyn lihoiksi», Katali�siaksi ja toisen myyn lihoiksi», Katali�ko suunnittelee.

Katalikon kahdeksasta ankasta kolme on jo munimisiäs�äs�sä. Aluksi kaikki munat säästetään ja kasvatetaan uusik�. Aluksi kaikki munat säästetään ja kasvatetaan uusik�äästetään ja kasvatetaan uusik�stetään ja kasvatetaan uusik�ään ja kasvatetaan uusik�n ja kasvatetaan uusik�si pikkuankoiksi, mutta jonkin ajan kuluttua Kataliko ar�velee voivansa ryhtyä myymään sekä ankan munia että lihaa.

»Tämä on minulle uusi aluevaltaus, sillä aiemmin Kon�ämä on minulle uusi aluevaltaus, sillä aiemmin Kon�mä on minulle uusi aluevaltaus, sillä aiemmin Kon�ä on minulle uusi aluevaltaus, sillä aiemmin Kon� on minulle uusi aluevaltaus, sillä aiemmin Kon�ä aiemmin Kon� aiemmin Kon�gossa elätin itseni kaupankäynnillä. Kerran yritin kasvat�ätin itseni kaupankäynnillä. Kerran yritin kasvat�tin itseni kaupankäynnillä. Kerran yritin kasvat�

taa kanoja, mutta kaikki kuolivat, joten minulla ei juuri ole kokemusta kotieläinten kasvatuksesta.»

Pieni pesämuna talteen joka päivä

Seka Kataliko että Vestina pitävät pienyrittäjäkurssin tär�ä Vestina pitävät pienyrittäjäkurssin tär� Vestina pitävät pienyrittäjäkurssin tär�ävät pienyrittäjäkurssin tär�vät pienyrittäjäkurssin tär�ät pienyrittäjäkurssin tär�t pienyrittäjäkurssin tär�äjäkurssin tär�jäkurssin tär�äkurssin tär�kurssin tär�är�r�keimpänä antina sitä, että he ymmärsivät säästämisen merkityksen yritystoiminnalle. Tärkeää oli myös oppia, kuinka säästämistä käytännössä voi harjoittaa.

»Ennen käytin kaiken maataloustuotteiden myynnis�äytin kaiken maataloustuotteiden myynnis�ytin kaiken maataloustuotteiden myynnis�tä saamamme tulon heti. Nyt pistän joka päivä bensan myyntivoitosta pienen summan rasiaan. Summa vaihte�lee päivän myynnin mukaan, mutta tärkeää on säästää jo�äästää jo�stää jo�ää jo� jo�ka päivä», sanoo Vestina.

Kirjoittaja toimi Ugandassa Pakolaisavun Etvo-vapaaehtoisena.

KUVASSA:

Kavariko Katalikon ankat saavat toistaiseksi lihoa ja lisääntyä rauhassa, mutta jat-kossa niiden lihan ja munien on tarkoitus tuottaa perheelle lisätuloa.

»ENNEN KÄYTIN KAIKEN MAATALOUSTUOTTEIDEN MYYNNISTÄ SAAMAMME TULON HETI. NYT PISTÄN JOKA PÄIVÄ BENSAN MYYNTIVOITOSTA PIENEN SUMMAN RASIAAN.»


YHTEISTYÖTÄ POHJOIS-KARJALASSA

KUVISSA Pohjoiskarja-lalaiset ovat vieraan-varaisia ja toivottavat tulijat terve-tulleiksi.

Kirsi Lumat-järvi, Ville Elonheimo ja Anne Korppi-nen saavat yhdessä parempia tuloksia aikaan.

teksti anna�reetta korhonen

oensuun Kansalaistalolla käy perjan�tai�iltapäivänä kuhina. Jotkut ovat tulleet lukemaan lehtiä, toiset käyt�tämään tietokoneita, kolmannet kah�ville. Kansalaistalolla sijaitsee myös

Pakolaisavun Kasvokkain�toiminnan alue�koordinaattori Anne Korppisen pieni työ�tila. Maahanmuuttajien vertaisryhmätoi�mintaa järjestävä Kasvokkain on toiminut Pohjois�Karjalassa nyt vuoden. Mutta mik�si Pohjois�Karjalassa?

»Suomen kielen kursseilla kysellään paljon Suomen kulttuuriin ja yhteiskun�taan liittyvää. Opettajat vastaavat tarvit�taessa kysymyksiin, mutta heillä ei ole sii�hen kovin paljon aikaa. Asioiden pohtimi�nen ryhmässä on tehokasta ja halpaa. Ei tarvitse yhtä ihmistä neuvoa kaikessa, kun ne on aikalailla samoja, ihan elämiseen liit�tyviä asioita, jotka ihmisiä askarruttavat», Korppinen kertoo.

Maahanmuutto on Pohjois�Karjalassa uusi ilmiö. Muutto Venäjältä alkoi Neuvos�toliiton hajoamisen jälkeen, ja ensimmäiset pakolaiset Bosnia�Herzegovinasta tulivat 1990�luvulla. Vaikka Kasvokkain on toimi�nut alueella vasta vuoden, on Pohjois�Kar�jalassa järjestetty vertaisryhmiä jo useille eri maahanmuuttajaryhmille, muun mu�assa nuorille somalinaisille, kurdimiehille ja kansainvälisille tutkinto�opiskelijoille. Vieraaseen kulttuuriin muuttaessa joutuu uuden paikan normeja ja käytäntöjä usein oppimaan kantapään kautta.

»Eräs ohjaaja kuvasi ryhmän merkitys�tä siten, että jos viisi miestä kävelee peräk�käin metsässä, ja oksa läsähtää sen ensim�mäisen kasvoihin, ei ole mitenkään välttä�mätöntä, että sen on läsähdettävä niiden kaikkien kasvoihin. Jos eka vaikka sanoo seuraavalle, että varo», Korppinen nau�raa.

Uuteen maahan liittyvään kulttuuri�shokkiin liittyy erilaisia vaiheita. Hanka�lia tunteita ei ole helppo purkaa missä ta�hansa.

»Somalinaisten ryhmässä tuli esille se, että kun elämässä on paljon raskaita asi�oita, kielikurssilla on rankkaa, kotityöt ja

VIERAASEEN KULTTUURIIN MUUTTAESSA JOUTUU

UUDEN PAIKAN NORMEJA JA KÄYTÄNTÖJÄ USEIN

OPPIMAAN KANTAPÄÄN KAUTTA.

lapset on hoidettava, on ihana hengähdys�tauko päästä naisten porukassa olemaan yhdessä. Käsiteltävät asiat eivät ole aina kovin rentoja, mutta pääsee olemaan oma itsensä, eikä ole kaikkia muita elämän pai�neita siinä.»

Vertaisryhmällä on merkitystä myös oh�jaajille. Vasta maahan tulleita auttaessa voi ymmärtää, että on omalle yhteisölleen tär�keä.

»Suomessa kymmenen vuotta asunut saattaa ryhmää vetäessään huomata, mi�ten pitkälle on päässyt.»

Ratkaisuja ongelmien pyörittelyn sijaan

Korppisen viereisessä huoneessa istuu Pohjois�Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen monikulttuurisuushankkeen projektipääl�likkö Ville Elonheimo. Sosiaaliturvayhdis�tys ja Pakolaisapu tekevät läheisesti yhteis�työtä. Kummatkin kuuluvat esimerkiksi vuonna 2008 perustettuun Pohjois�Karja�lan monikulttuurisuusverkosto MoVeen.

»Liittoutumalla yhteen pystymme jär�jestämään isompia tapahtumia, eikä tule päällekkäisyyksiä. Yhdessä saamme vie�tyä monikulttuurisuusasioita Joensuun kaupungille ja Pohjois�Karjalan maakun�taliittoon. MoVe on ollut liikkeellepaneva voima viime vuosina järjestöjen verkostos�sa», Elonheimo kertoo.

Yksi esimerkki MoVen toiminnasta on ratkaisun löytäminen suomen kielen kurs�sien kesätaukoon.

»Ihmiset alkoivat kysellä, että missä ke�säisin voi opiskella. Niinpä perustimme suomen kielen keskusteluryhmän ensim�mäistä kertaa kolme vuotta sitten. Ryh�mässä ihmiset ovat voineet ylläpitää suo�men kieltä myös kesällä. Nyt meillä on jo kolme ryhmää ja pätevä opettaja vetämään kesäkieliryhmää», Elonheimo kertoo.

Rahakaan ei tullut ongelmaksi, kun Jo�ensuun yliopiston suomen kielen laitos tarjosi opiskelumateriaalit lainaan. »Pi�dän Pohjois�Karjalassa siitä, että täällä ei juoda kahvia ja pyöritellä ongelmia, vaan

tarpeisiin lähdetään etsimään ratkaisua», Korppinen sanoo. Yhtä nopeasti pistettiin pystyyn maahanmuuttajien toiveesta eng�lanninkielinen atk�kurssi Kansalaistalolle.

»Ehkä Pohjois�Karjalassa on sellainen toimintakulttuuri, että ollaan täällä peru�koilla ja kaukana muista, niin yhdessä me näistä kaikista asukkaista pidetään huol�ta, eikä kilpailla toistemme kanssa», poh�tii Elonheimo.

Pakolaisapu tuo valtakunnallisia vaikutteita

Huoneeseen ilmestyy Kirsi Lumatjär-vi, joka neuvoo maahanmuuttajia Kansa�

Anna-Reetta Korhonen

Anna-Reetta KorhonenBarun Khanal

Pakolaisavun vertaisohjaajat Mona Aweys, Heidi Kumpulainen jaSadia Hassan toimivat myös järjestön vapaaehtoisina.


ositarinaan pohjautuva Fabio Gedan Krokotiilimeri kertoo afganistanilaises�ta hazarapojasta. Hazarat on vainottu

vähemmistö, ja siksi perheen äiti ja kym�menvuotias poika Enaiat joutuvat pake�nemaan Pakistaniin tavoitteenaan jatkaa matkaa kohti Eurooppaa. Yhtenä päivänä, kun Enaiat herää, äiti onkin palannut Af�ganistaniin huolehtiakseen muista lapsis�taan. Pojalle ei jää muuta kuin äidin kolme neuvoa: pysy erossa huumeista, älä tartu aseisiin, älä varasta.

Tämä koskettava tarina kertoo pienen afgaanipojan vuosia kestävästä matkas�ta pois vainosta ja nälästä kohti unelmien

Eurooppaa. Lukijalle tulee selväksi, millai�sia uhrauksia ja riskejä vaaditaan Euroop�paan pääsemiseksi, ja miten karua elämä pakolaisena Euroopassa voi olla. Enaiatin matka päättyy onnellisesti – toisin kuin tu�hansien muiden.

Vaikeata aihetta käsittelevä kirja ei ole synkkä, vaan lämminhenkinen ja sydä�mellinen. Pienen pojan maailmasta löytyy vaikeuksista huolimatta toivoa, ystävyyt�tä ja iloa, eikä lukijakaan vaivu lohdutto�muuteen. Tarina nostaa karua faktaa esiin, mutta on ennen kaikkea kertomus pienen pojan elämästä hyvine ja huonoine hetki�neen.

laistalolla toimivassa maahanmuuttajien neuvontapisteessä. Neuvontaa saa kolme�na päivänä viikossa ja tarvittaessa omal�la kielellä, tulkin välityksellä. »Tämä on matalan kynnyksen paikka, jonne voi tulla ilman ajanvarausta. Autamme niissä asi�oissa, joissa asiakkaat tarvitsevat apua», Lumatjärvi kertoo. »Kyse voi olla asunnon hankinnasta, lomakkeiden täyttämisestä, perheenyhdistämisasioista tai oleskelulu�vasta.»

Maahanmuuttajien neuvontapisteen omankielinen neuvonta ja Pakolaisavun vertaisryhmät tukevat toisiaan. Yhdes�sä saa apua akuutteihin kysymyksiin, toi�sessa voi pohtia uuteen maahan muutta�miseen liittyviä kysymyksiä kaikessa rau�hassa.

Vaikka Pakolaisapu oli tarjonnut Poh�jois�Karjalaan tukea vertaisryhmätoi�minnan käynnistämisee n jo ennen alu�eelle tuloaan, Korppisen aloitettua työt Joensuussa alueelle saatiin enemmän ver�taisryhmiä ja koulutuksia. Ville Elonhei�mo näkee Pakolaisavun läsnäololla myös laajemman merkityksen.

»Se on tuonut uutta näkemystä tähän Pohjois�Karjalan maahanmuuttajatyöhön. Emme ehdi täältä maakunnista koko ajan hakea valtakunnallisia vaikutteita. Ver�kostollemme on tärkeää, että yksi henki�lö toimii myös Pakolaisavun valtakunnal�lisessa työyhteisössä», Elonheimo pohtii. »Lisäksi valtakunnallisen järjestön läsnä�olo viestii esimerkiksi kuntatoimijoille, et�tä monikulttuurisuustyö on arvokasta.»

Rasismiin puututtu hanakasti

Pohjois�Karjala, ja erityisesti Lieksa, on ol�lut viimeisen parin vuoden aikana useasti otsikoissa rasismin vuoksi. Mistä rasismi johtuu? Ovatko kaikki pohjoiskarjalaiset rasisteja?

»Rasismissa perusongelmaa vahvistaa se, että Pohjois�Karjala on pitkäaikaistyöt�tömyyden kärkialue», Elonheimo pohtii.

Rasismiin on kuitenkin myös reagoitu vahvasti. Kun rasismi nosti päätään, al�

KUVASSA Päivi Have-rinen, Anni Ranniko ja Ville Pöysä perustivat Meille saa tulla -liikkeen.

koivat järjestöt, kunnalliset toimijat, poliisi ja seurakunnat kokoontua parin viikon välein seuraamaan, mitä alueel�la tapahtuu, ja mitä olisi tarpeen teh�dä. Ryhmää veti Joensuu ainoan maa�hanmuuttajien yhdistyksen Jomonin puheenjohtaja. Nykyään ryhmä ko�koontuu muutaman kuukauden välein. »Olemme puuttuneet esimerkiksi ha�karisteihin seinillä ja rasistiseen koulu�kiusaamiseen.»

»Pienen paikkakunnan etu ovat vi�ranomaisten ja tavallisten ihmisten vä�liset lyhyet välimatkat. Meillä on hyvä keskusteluyhteys maahanmuuttajien ja poliisijohdon välillä», Elonheimo kertoo.

Pari vuotta sitten Joensuun ylipiston vaihto�opiskelijat saivat kuulla kaduilla huutelua, ja heidän omaisuuttaan tuhot�tiin. Silloin joensuulaiset Päivi Haverinen ja Anni Rannikko lähtivät perustamaan rasismin vastaista Meille saa tulla �liikettä.

»Tuntui, että kukaan ei näkyvästi tuo�mitse näitä tapahtumia. Joensuussa oli ul�komaalaisvastaisia tarroja ja ilmapiiri al�koi muuttua ahdistavaksi. Joten ajattelim�me, että olisi mukavaa näyttää tukemme maahanmuuttajille. Teimme pinssejä ja toisenlaisia tarroja, joilla kaupunkilaiset voivat helpolla tavalla osoittaa tukensa ra�sismin uhreille ilman, että on lähdettävä barrikadeille. Luomme tällä vähän avoi�memman kaupunkikuvan ilmettä», Have�rinen kertoo.

»Vetoamme pohjoiskarjalaiseen vie�raanvaraisuuteen. Siitä on tullut käsite, että me ollaan kivoja kaikille, jotka tulevat tähän kaupunkiin, mutta kun ei se nyt oi�keasti siltä vaikuta. Vieraanvaraisuus on ihmisiksi olemista, ei kadulla huutelemis�ta ja ihmisten omaisuuden hajottamista», Rannikko muistuttaa.

»Pyrimme rikkomaan jaottelua pohjois�karjalaisiin ja muihin. Meidän kaikkien suvuista löytyy ihmisiä, jotka ovat liikku�neet rajan yli», Rannikko sanoo.

»POHJOIS-KARJALASSA EI JUODA KAHVIA JA

PYÖRITELLÄ ONGELMIA, VAAN TARPEISIIN LÄHDETÄÄN

ETSIMÄÄN RATKAISUA.» ANNE KORPPINEN

laa Al-Aswanin Chicagolaisittain ku�vaa egyptiläisten elämää Yhdysval�loissa. Ihmiset nivoutuvat toisiinsa

Illinoisin yliopiston kautta, johon nuori ru�noilijan urasta haaveileva Nagi tulee opis�kelemaan histologiaa. Episodimaisesti ete�nevän romaanin luvut kuvaavat tuokioita tai kriisejä henkilöiden elämässä. Tekstit on kirjoitettu alun perin jatkokertomuk�seksi egyptiläiseen päivälehteen, mikä se�littää kerronnan tyyliä.

Kuten monissa siirtolaisten kirjoittamis�sa kirjoissa, sukupolvien välinen kuilu on tässäkin kirjassa eräs teemoista. Vaikka pitkään Yhdysvalloissa asuva Rafat ihai�lee amerikkalaista elämäntapaa ja vakuut�telee amerikkalaisuuttaan, tyttären muut�to poikaystävän kanssa yhteen tuntuu Ra�fatista julmalta petokselta isää kohtaan. Egyptiläiset nuoret aikuiset neuvottelevat

vanhoillisten perheiden ja uudessa maassa avautuvien seksuaalisten mahdollisuuksi�en välillä.

Lähtömaan jännitteet seuraavat siirto�laisia uuteen maahan ja yliopistolle. Kun Nagi menee egyptiläisten opiskelijoiden tapaamiseen, hän huomaa olevansa ainoa, joka kyseenalaistaa presidentin arvoval�lan. Kun isällinen professori esittelee Na�gille vanhan ystävänsä, pitkään Yhdysval�loissa asuneen egyptiläisen, illanistujais�ten tunnelma lässähtää koptikristittyjen ja muslimien välisiin ristiriitoihin. Pelkkä samaan kansallisuusryhmään kuuluminen ei riitä yhdistämään ihmisiä toisiinsa.

Keskeinen teema kirjassa on pettymys. Lupaukset petetään, rakkaudet särkyvät, vallankumoukset jäävät toteuttamatta. Kaikki tietävät Egyptin hallinnon korrup�toituneisuuden, mutta harva uskaltaa teh�

ENNEN TAHRIRIA

KARUN KAUNIS TOSITARINA

teksti anna�reetta korhonen

teksti heidi gran

Alaa Al-AswaninChicagolaisittain Wsoy, 2011.

Fabio Geda,Krokotiilimeri: afgaanipoika Enaiatollah Akbarin tositarinaOtava, 2012.

dä mitään, edes Yhdysvalloista käsin, sil�lä Egyptin turvallisuuskoneiston lonkerot ylettyvät sinne asti.

Viitisen vuotta ennen arabikevättä jul�kaistu kirja auttaakin hahmottamaan, mi�ten poikkeuksellisia viime vuoden tapah�tumat olivat. Tahririn aukiolla egyptiläiset toimivat toisin. Kirjan kirjoittaja, kairolai�nen hammaslääkäri Alaa Al�Aswani olikin yksi Egyptin vuoden 2011 vallankumouk�sen näkyvimpiä hahmoja.

PIENEN POJAN MAAILMASTA LÖYTYY VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA TOIVOA, YSTÄVYYTTÄ JA ILOA.

Anna-Reetta Korhonen

18 Pakolainen #3 / 2012 19

uotsalaisen America Vera-Zavalan kirjoittama monologi Etnoporno saa Suomen ensi�iltansa lokakuussa. Mi�

ten naapurimaassa keskustelua herättä�nyt näytelmä päätyi Suomen Kansalliste�atteriin ja miksi se tulisi nähdä? Ohjaaja Petra Vehviläinen vastaa.

Mistä Etnoporno kertoo?Etnoporno kertoo 23�vuotiaasta libanoni�laistaustaisesta Aishasta, joka asuu tuk�holmalaisessa lähiössä ja toimii pikakas�sana paikallisessa ostoskeskuksessa. Aisha hakee Idolsiin ja haaveilee vaikutusvallas�ta. Esitys käsittelee identiteettiä, ennak�koluuloja, naiseutta ja unelmia. Näytel�mä kritisoi myös stereotyyppistä käsitystä maahanmuuttajatytöstä uhrina. Aisha ha�luaa vallan määritellä itse itsensä, eikä tul�la nähdyksi vain etnisen taustansa värittä�mänä.

Mikä sai sinut tarttumaan tekstiin? Kiinnostuin tekstistä siksi, että minun oli jostain syystä vaikea saada otetta Aishas�ta. Aishan tapa käsitellä näytelmän teemo�ja oli ristiriidassa sen tulkinnan kanssa, joka minulla oli hänestä henkilönä. Tun�nistin Aishan tarpeen määritellä itse it�sensä, pysyä jollakin tapaa ambivalenttina ja tavoittamattomana. Se oli kiinnostavaa, koska siinä on jotain universaalia, sellaista jonka kykenin jakamaan henkilön kanssa. Eihän kukaan tahdo tulla lokeroiduksi ul�koapäin.

Alkuperäisteksti sijoittuu Ruotsiin, t�r-�r-mäsitk� joihinkin haasteisiin sovittaessasi tekstiä Suomeen?Teatterikorkeakoulun dramaturgiopiske�lija Sinna Virtanen käänsi tekstin. Pää�timme monien pohdintojen jälkeen, että

AISHALLA ON ASIAAteksti katri aalto kuva aki viikilä

pidämme tekstin tapahtumat Ruotsissa, koska näytelmä sisältää viittauksia yhteis�kunnallisiin ilmiöihin, joille ei löydy vas�taavuuksia Suomesta. Mietin myös sitä, mikä oikeus minulla, valtaväestöön kuu�luvalla elovenatytöllä, on antaa ääni hen�kilölle, joka joutuu kohtaamaan päivittäin ennakkoluuloja. Minulle on silti tärke�ää, että esitys tehtiin juuri Kansallisteat�teriin, jonka voi ajatella peilaavan yhteis�kunnassamme tapahtuvia muutoksia. On vain ajan kysymys, koska nämä ilmiöt ovat myös Suomessa.

Miksi tulla katsomaan esitys?Esitykseen voi tulla tarkistamaan omia ennakkoluuloja. Näytelmässä on mieles�täni tuore kulma koko parhaillaan vello�vaan monikulttuurisuuskeskusteluun, jos�ta usein puuttuu yksilön näkökulma. Jako meihin ja teihin on ovela asetelma ja usein unohdetaan, että kaikki me olemme eri�laisia, myös saman etnisen taustan omaavat. Niin, ja näytelmä on myös helvetin hauska. Ote on kevyt vaikka asiat ovat painavia.

NÄYTELMÄSSÄ ON MIELESTÄNI TUORE KULMA KOKO PARHAILLAAN VELLOVAAN MONIKULTTUURISUUS-KESKUSTELUUN, JOSTA USEIN PUUTTUU YKSILÖN NÄKÖKULMA.

Etnoporno Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa 3.10.−13.12.2012

KAIPAAKO KUNTASI OPPIA KOTOUTTAMISEEN?

Ensino, Suomen Pakolaisavun omistama yhteiskunnallinen yritys, tarjoaa kunnille tukea maahanmuuttotyössä. Yksi Ensinon tarjoamista kotoutumista tukevista palvelukokonaisuuksista on Vertaiskoto-malli, joka on kehitetty yhdessä Suomen Pakolaisavun sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa. Paljon kiitosta saanut malli on nyt kaikkien kuntien saatavissa Ensinon kautta.

VertaisKoto tarjoaa hiljattain Suomeen saapuneelle maahanmuuttajalle tukea arkielämään uudessa kotimaassa. Mallissa maahanmuuttajat kokoontuvat oma-kielisiin vertaisryhmiin käsittelemään asiantuntijaluennoilla opittua arkielämän tietoa.

Varsinainen VertaisKoto-hanke loppui vuodenvaihteessa, mutta Helsingin ja Es-poon kaupungit ovat jatkaneet sen käyttöä itsenäisesti. Ensino mahdollistaa nyt osaamisen ja hyviksi todettujen käytäntöjen jakamisen muihinkin kuntiin.

»Tämä on kunnille loistava tilaisuus hyödyntää valmiiksi testattua mallia. On tärkeää muistaa, että ennaltaehkäisevä työ on korjaavaa työtä edullisempaa», sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja ja Ensinon toimitusjohtaja Kim Remitz.

Ensino kouluttaa kunnan omat työntekijät toteuttamaan mallin, jolloin osaaminen jää paikkakunnalle ja toteutus on kunnalle edullinen. Koulutus on kahdeksan tunnin mittainen ja jakautuu kahdelle iltapäivälle. Pakettiin kuuluu myös opetus-videoita, jotka auttavat maahanmuuttajia arjessa.

Lisätietoa VertaisKoto-koulutuksesta:

• [email protected] • www.pakolaisapu.fi/ensino

pakolainen-lehti 3/2012

Documents