2

Hyvä lukija, kädessäsi on syksyn 2013 Pätkätyöläinen, tuttavallisemmin Pätkis. Pätkis on nuorten

jyväskyläläisten hyvinvointivaltiofanien tekemä ja julkaisema lifestyle-julkaisu juuri Sinulle! Tämän numeron teemana on opiskelijan elämä ja arki. Esittelemme Laajavuoren ulkoilumahdollisuuksia ja Haukanniemen villiä luontoa Kortepohjan ylioppilaskylän maastossa (s. 4-5). Muissa jutuissamme käsittelemme muun muassa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia (s. 12-13) ja perehdymme syksyllä edessä oleviin

JYYn edustajiston vaaleihin (s. 10-11).

Jyväskylä on Suomen nuorin ja opiskelevin kaupunki ainakin jos asukkaita katsotaan. Erilaisten opiskelijayhdistysten (lisää sivulla 12) ja vaikkapa ravintolapalveluiden

tarjonnassa tämä myös näkyy. Kaupungin päätöksenteossa ja palveluissa opiskelijoiden asia tuntuu kuitenkin jäävän liian usein toiselle tai kolmannelle sijalle (s. 6-7). Aivan liian harvalle valmistuneelle löytyy työpaikka Jyvässeudulta. Tähän asiaan pitää saada muutos, jos halutaan että opiskelijat todella kotiutuvat Jyväsjärven rannoille. Tämä muutos syntyy vain aktiivisesti toimivien ja vaikuttavien jyväskyläläisten nuorten ja

opiskelijoiden toimesta.

JYY:n seuraavan edustajiston ja hallituksen tulisikin tarttua rivakasti toimeen opiskelijoiden työnäkymien parantamiseksi

lisäämällä yhteistyötä t y ö m a r k k i n a j ä r j e s t ö j e n paikallisosastojen ja alueen yritysten kanssa. Painetta ja

lobbausta kaupungin suuntaan on lisättävä elinkeino- ja työllisyyspolitiikan kohentamiseksi. Yksin JYYn panostus ei tässä kuitenkaan tule riittämään. Haluammekin kannustaa Sinua osallistumaan, vaikuttamaan ja ottamaan kantaa, teitpä sen sitten puolueen paikallisjärjestössä, kansalaisjärjestössä tai muussa vaikuttavassa yhdistyksessä. Pätkiksenkin taustalla vaikuttava Jyväskylän sosialidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden osasto, JSDN, tarjoaa yhden

hyvän väylän.

Aktiivista ja pirteää syksyä toivottaen,Eetu KinnunenPätkiksen päätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJALTA

“Suomen nuorin ja opiskelevin kaupunki

1888 Jyväskylän Työväenyhdistys perustetaan

1916SDP ottaa Suomen historian suurimman vaalivoiton

Jyväskylän Työväenyhdistys juhlii tänä vuonna 125 vuotista taivaltaan. Näinä vuosina niin Jyväskylä kuin valtionkin

tila on muuttunut useaan otteeseen ja onkin hyvä välillä tarkastella menneisyyttä ja

liikkeen historiaa.

Tämän Pätkätyöläisen alareunassa kulkeeaikajana mihin on pyritty tiivistämään niin JTY:n, sen nuorisojaoston JSDN:n kuin myös sos.-dem. -puolueen saavutuksia näiltä vuosikymmeniltä. Paljon työtä on tehty ja tavoitteita saavutettu, mutta kehitys ei odota. Sosialidemokraattisen liikkeen edestä

tehdään nyt ja tulevaisuudessa työtä.

HISTORIAN HUMINAA

2011 JYYn edustajistovaaleissa voittaneiden ryhmien kantavana teemana oli, että ylioppilaskunnan

tulisi vetäytyä valtakunnanpolitikoinnista kampuksen rajojen sisälle harjoittamaan ns. paikallista edunvalvontaa ja keskittyä ”olennaisiin asioihin”, joilla ilmeisesti tarkoitettiin lähinnä bileiden järjestämistä ja muuta hassunhauskaa. Tässä JYY ui valtakunnallisesti vastavirtaan, sillä muissa ylioppilaskunnissa vasemmistolaiset poliittiset ryhmät vahvistuivat ainejärjestöjen pääosin hallitsemassa edustajistokentässä. Edes seuraaviin vaaleihin ei ehditty ennen kuin kehysriihessä yritettiin jo juntata lävitse merkittäviä heikennyksiä ja tiukennuksia opintotuen ehtoihin. Nuo vaatimukset

torjuttiin vain vaivoin.

Ne vaatimukset tulevat jatkumaan jokaisen kehys- ja budjettiriihen alla niin kauan kun taloustilanne pysyy vaikeana. Ylioppilaskunnat eivät voi käpertyä kampuksille siinä toivossa etteivät talouskriisin laineet koskisi opiskelijoita. Opintotuen leikkaaminen, lainapainotteisuuden lisääminen, opiskeluaikojen tiukentaminen tai jopa lukukausimaksujen asettaminen voi olla jälleen esityslistalla jo ensi vuonna. Opintoaikojen lyhentäminen opintotuen heikennyksellä ei tule onnistumaan, koska jo nyt opiskelijat menevät mieluummin osa-aikaisesti työelämään kuin ottavat lainaa. Iso-Britanniassa 1998 käyttöön otetut lukukausimaksut ja lainaan perustuva opintojen rahoitus on johtanut siihen ettei alemmista tuloluokista uskalleta lähteä opiskelemaan. Opiskeluaikojen lyhentäminen vastuullisesti ja opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen vaatii mielenosoituksissa huutamisen lisäksi pitkäjänteistä lobbaustyötä ja omien, rakentavien vaihtoehtojen pitämistä esillä. Nyt tarvitaan vahvaa opiskelijaliikettä valvomaan opiskelijan etuja niin kaduilla kuin kabineteissakin –ja etenkin puolueiden sisällä.

Nyt on aika aktivoitua. Aktiiviset ja etujaan puolustavat opiskelijat antavat demariopiskelijoille sen selkärangan, jonka tarvitsemme ajaaksemme opiskelijan asiaa puolueen suuntaan. Ainoastaan valtakunnallisesti järjestäytynyt ja puoluepöytiin pääsevä opiskelijaliike voi turvata opiskelijan tulevaisuuden epävakaina

aikoina.

NYT ON AIKA

2

3

Jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat, eli JSDN, on alle 30-vuotiaiden demariaatteesta

innostuneiden jyväskyläläisten yhteisö. Toimintaamme kuuluu niin illanistujaisia, keskustelutilaisuuksia, yleisötapahtumia, suoraa vaikuttamista kuin mukavaa yhdessäoloakin. JSDN kuuluu kattojärjestöjensä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden aktiivisimpiin osastoihin. Toimintaamme on mahdollista tulla mukaan liittymättä kumpaankaan järjestöön, vaikka useimmat jäsenemme kuuluvatkin molempiin. Monet meistä ovat myös SDP:n jäseniä, mutta eivät

läheskään kaikki.

Paikallisella tasolla aktiivejamme toimii muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa (JYY), Jyväskylän työväenyhdistyksessä, kunnallisissa luottamustoimissa ja lukuisissa kansalaisjärjestöissä, kuten Eurooppanuorissa, Amnestyssä ja onpa joku ollut Muuramen yrittäjien hallituksessakin. Osana kattojärjestöjämme osallistumme valtakunnalliseen opiskelijoiden ja nuorison asian ajamiseen. Haluamme konkreettisella ja maanläheisellä tavalla

MIKÄ JSDN?tehdä maailmasta parempaa paikkaa ja edistää sosialidemokratian keskeisiä arvoja: reilua peliä, valinnanvapautta, tasa-arvoisia edellytyksiä toimia yhteiskunnassa ja mahdollisuutta hyvään, ihmisarvoiseen

elämään.

Toimintaamme kuuluu yhteisiä illanviettoja, keskustelutilaisuuksia, yleisötapahtumia ja vähän juhlimistakin, kun aihetta löytyy. Osallistumme aktiivisesti katto- ja sisarorganisaatioidemme järjestämiin seminaareihin, koulutuksiin ja muihin

tilaisuuksiin. Osastomme tukee aktiivista toimintaa myös valtakunnallisesti ja pääsääntöisesti kaikkiin

tapahtumiin osallistuminen on täysin maksutonta jäsenillemme. Yhteisestä arvopohjasta huolimatta otamme usein reippaastikin yhteen asiakysymyksissä keskustellen ja väitellen. Kriittisestä ja pelottomasta debatista syntyy hyviä ja ennakkoluulottomia kantoja ja toimintaa. Ja koska omasta piiristä ei aina löydy riittävästi haastetta ajattelulle, teemme yhteistyötä myös muiden kansalaisjärjestöjen ja kilpailevien poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen

kanssa.

Toimintaan mukaan tuleminen ei edellytä mitään erityistaitoja tai kokemusta vaikuttamisesta. Riittää, että olet kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta ja haluat keskustella, kuunnella ja toimia sosialidemokraattisesti suuntautuneiden ihmisten kanssa omien voimavarojesi puitteissa. Olet tervetullut mukaan edistykselliseen joukkoomme ottamalla yhteyttä allekirjoittaneisiin tai pölähtämällä paikalle johonkin tulevista tapahtumistamme. Suosittelemme myös Demut –sähköpostilistallemme liittymistä alla olevassa osoitteessa. JSDN tarjoaa väylän vaikuttamiseen ja näköalapaikan poliittiseen päätöksentekoon niin paikallisesti kuin

valtakunnallisestikin!“Osallistumme

aktiivisesti

1925 Aalto-sali, eli Jyväskylän Työväentalo, rakennetaan Väinönkadun ja Kauppakadun kulmaan.

1924JTY ostaa Ainolan huvilan yhdistyksen kesäpaikaksi Jyväskylän suojeluskunnalta.

1939 SDP ottaa itsenäisen Suomen historian suurimman vaalivoiton

”RKP:ssä olen äärivasemmistolainen, SDP:ssä olin jokseenkin äärioikealla.”

- Jörn Donner (ent. SKDL, ent. RKP, ent. SDP, nyk. RKP) poliittisesta kannastaan.

3

4

Kortepohjan seudun betonisokkeloissa ajatus vilkkaasta luonnonelämästä saattaa harmaita taloja ja kulahtaneita

istutuksia katsellessa tuntua kaukaiselta. Tarkkasilmäinen havainnoitsija kuitenkin huomaa hyvin nopeasti, että asuinalueiden ja metsälaikkujen kätköissä piileksii lajisto, joka ei kalpene Seminaarinmäen liito-

oravienkaan rinnalla.

Luonnon tarkkailemisen voi aloittaa vaikka asuntonsa ikkunasta. Erityisen hyvää aikaa on kevät, jolloin kevätmuutto tuo runsaasti lintuja takaisin Suomeen ja soidinmenot ja pesänrakennuspuuhat saavat linnut näkösälle. Jos ikkunan näköalat tuntuvat ahtailta tai vastaan tuijottaa vain naapuritalon sementtiseinä, on hyvä lähteä ulkoilmaan lähiluontoretkelle. Harrastuksenahan luonnon tarkkailu on paitsi hauska, myös ilmainen. Kumisaappaita tai muita suhteellisen vedenpitäviä kenkiä kummempia varusteita ei tarvita, vaikka kiikari ja kamera ovatkin hyvä lisä urbaanieräilijän varusteisiin. Lähiluonto on myös niin likellä, että sinne voi pistäytyä koska vain ja vaikka koko perheen voimin. Sekä lapsille että aikuisille on luonnossa paljon nähtävää ja kuultavaa. Luontoretkellä kaikenikäiset oppivat hauskalla tavalla tuntemaan ja arvostamaan luontoa ja

ympäristöä.

Mahdollisuuksia luonnossa kulkemiseen löytyy Kortepohjastakin paljon. Linnuista kiinnostuneen kannattaa suunnata Rautpohjanlahden lintutornille tai Eerolanlahden rannalle. Kevään tullen näille suojelluille lahdille ilmestyvät meluisat naurulokkiyhdyskunnat ovat hauskoja seurattavia ja niiden seassa näkee muitakin vesilintuja, muun muassa laulujoutsenia ja haapanoita. Lahtien väliin jäävä Haukanniemikin on antoisaa seutua pikkutikkoineen ja puukiipijöineen. Metsälajeista kiinnostunut voi astella myös Laajavuoren suuntaan. Sieltä löytyy monipuolisia maastopolkuja opastekyltteineen. Reitteihin voi tutustua tarkemmin Jyväskylän

kaupungin ympäristötoimen sivuilla.

LUONTO ALKAA KOTIOVELTAMyös muita eläimiä on betonisokkelossa paljon. Toukokuisina öinä voi Kortepohjan ja Haukkalan ojista kuulla sammakoiden soidinkurnutusta. Ojan reunalla kykkivä tarkkailija voi kokemukseni mukaan saada ohikulkijoilta osakseen huvittuneita katseita, mutta persoonallisten kurnuttajien

seuraaminen on kyllä sen arvoista. Silmät kannattaa pitää auki myös huomaamattomien

vesiliskojen varalta.

Yöaika on muutenkin parasta aikaa monien eläimien

tarkkailemiseen. Öisin Kortepohjan ihmiselo hiljenee lähes tyystin ja asvaltille uskaltautuu monenmoisia eläimiä. Olen törmännyt kerrostalon pimeällä pihamaalla niin hiireen,

rusakkoon, rottaan kuin siiliinkin.

Kaiken kaikkiaan Kortepohja lähialueineen tarjoaa paljon nähtävää, jos vain haluaa nähdä. Jyväskylän kunnan alueella luontopolkuja ja ulkoilureittejä on runsaasti lisää. On hyvä jättää musiikkisoitin ja puhelin kotiin ja lähteä tarkkailemaan luontoa. Se löytyy lähempää

kuin arvata saattaa.

Peitsa SuoniemiKortepohjassa pesivä opiskelija ja luontoharrastaja.

“Luonnon tarkkailemisen voi aloittaa asuntonsa

ikkunasta

“On hyvä jättää musiikkisoitin

ja puhelin kotiin

1945Vasemmistoenemmistö Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.

1955Työväentalon uudissiipi (Coffarin ja Freetimen talo) valmistuu Kauppakadulle.

1963 SONK (Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusjärjestö) perustetaan.

“Minun on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa

kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti.”- Jussi Halla-aho (PS)

51966 JSDN perustetaan virkistämään JTY:n

nuorisotoimintaa.

1968Jyväskylän kasvatustieteellinen korkeakoulu laajennetaan yliopistoksi. Kortepohjan rakentaminen alkaa.

1973 Jyväskylän ensimmäinen pubi avataan Työväentalon alakerran Kansanravintolaan.

”Nahkurin orsilla tavataan”- Paavo Lipponen (sd.)

Useat opiskelijat saapuvat Jyväskylään ja asuvat useita vuosia Kortepohjan opiskelija-asunnoissa, silti koskaan

lähtemättä muuhun kuin yliopiston tai keskustan suuntaan lenkkeilemään. Kortepohjan ja Laajavuoren alueelle jääkin useille opiskelijoille tuntemattomia nähtävyyksiä jotka on mahdollista nähdä

lyhyen lenkkimatkan avulla.

Tämän artikkelin matka voidaan taittaa hyvin jalan tai pyörän, seurassa tai yksin. Tärkeintä on kuitenkin varata avoin mieli ja runsaasti

aikaa.

LAAJAVUOREN SALOJA

Välittömästi masentavien ja synkkien Kortepohjan DDR talojen vieressä on Rautpohjan lintutorni ja -suojelualue. Toisin kuin DDR, missä voi nähdä kotoaan juuri muuttaneita opiskelijoita voit kyseisellä lintutornilla nähdä syksyisin kirjavan joukon

etelään muuttavia lintulajeja.

Eräs Laajavuoren salaisuus mistä useimmat opiskelijat eivät tiedä löytyy Haukkalantien varresta vain lyhyen kävelymatkan päässä Kortepohjan ylioppilaskylästä. Loputtomien harjujen ja mäkien lisäksi jääkauden jäljiltä Jyväskylässä on kymmeniä luolia ja jopa lyhyitä käytäviä. Haukkalantien luola on luolien tapaan ahdas, märkä ja kostea mutta tämä ei ole ennenkään vähentänyt

opiskelijoiden kiinnostusta.

Lyhyt matka edemmäs Haukkalantietä löytyy Jyväskylän kaupungin ylläpitämä vesilähde. Tämä vesi on siis raikasta lähdevettä mikä pulppuaa Laajavuoresta ja sen on todettu olevan raikasta, puhdasta ja täysin ilmaista toisinkuin kauppojen “lähdevedet”. Useat paikalliset vannovat tämän veden nimeen ja käyvät täyttämässä siellä vesitonkkiaan. Itsekkin olen todennut että paras sima tulee juuri tästä vedestä ja se on lyhyen

pyöräilymatkan päästä kotiovesta.

Itse Laajavuori kätkee sisäänsä suuren joukon paikkoja, joissa jokaisen paikallisen opiskelijan tulisi vierailla edes kerran asuinaikanaan. Nämä paikat eivät rajoitu talven hiihtolatuihin tai kesän frisbie-golf kenttiin vaikka nämäkin

ovat erinomaista ajanvietettä opiskelijoille.

Laajavuori tarjoaa valtavan määrän polkuja ja hiekkateitä kaiken tasoiselle kuntoijialle. Sieltä löytyy sekä mäkisiä että tasasia reittejä ja parasta niissä reiteissä on se ettei alueelle voi eksyä vaikka olisi ensikertaa metsässä. Kaikki reitit ovat merkittyjä ja jos satut eksymään reitille niin jatkamalla hiekkatiellä yhteensuuntaan tarpeeksi kauan niin päädyt

aina Laajavuoren hiihtokeskuksen pihaan.

Mutta jos sen sijaan päätät tutustua Laajavuoren polkuihin enemmän voit löytää useita laavuja nuotiopaikkoineen, luolia täynnä geokätköjä tai ihastuttavia ja rauhaisia metsäpolkuja. Jos päivälenkkisi taittuu illan ja yön puolelle, on Laajavuoresta henkeä salpaavat näkymät Tuomiojärvelle ja

Kortepohjan opiskelijakylään.

Jokaisen seikkailijan on hyvä muistaa varata matkaan riittävästi juotavaa ja hyvää mieltä, koska ei voi ikinä tietää mitä salaisuuksia ja

löytöjä Laajavuori yhä pitää sisällään.

Veli HemmingUseasti Laajavuoreen eksinytPätkiksen taittaja ja graaffinen suunnittelija

66

Ja kuntatasolle tehtävät päätökset vaikuttavat myös opiskelijoiden arkeen. Sen vuoksi onkin ensisijaisen tärkeää,

että Ylioppilaskunnalla on halu ja kyky vaikuttaa yliopistomaailman ohella myös kuntapolitiikkaan. JYYn ja JAMKOn kuntapoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2012 järjestöt jakavat kuntapoliittiset tavoitteensa kolmeen pääkohtaan; hyvinvointiin, kaupunkisuunnitteluun ja infrastruktuuriin sekä työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Perinteisimmät opiskelijoiden kokemat kipukohdat arjen järjestämisessä liittyvät esimerkiksi asumisen kalleuteen tai opiskelijoille sopivien asuntojen vaikeaan saatavuuteen, opiskeluajan työttömyyteen, julkisen liikenteen kalleuteen tai huonoihin reitteihin. Nämä kolme ongelmaa ovat kaikki sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa kuntapolitiikan kautta. Jos siis ajatellaan, että opiskelijoiden edunvalvonta ja opiskelijoiden asioihin vaikuttaminen ovat JYYn tärkeimmät tehtävät, niin kuntapolitiikka epäilemättä nousee merkittävään rooliin siinä, miten hyvää elämää opiskelijat pystyvät opiskeluaikanaan Jyväskylässä viettämään. Ja vaikka JYYllä onkin kuntapoliittisia tavoitteita ja pyrkimystä kuntapoliittiseen vaikuttamiseen uskallan väittää, että vaikuttamistyö Jyväskylän kaupungin suuntaan on vielä JYYssä

lapsenkengissä.

Työllistymisellä ja alueen tulevaisuudennäkymillä on iso merkitys siihen, jäävätkö opiskelijat Jyväskylään asumaan opintojensa jälkeen. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla kunnat pystyvät vaikuttamaan työllistymiseen ja korkeakoulut pitäisikin paremmin ottaa mukaan yhteistyöhön kuntien kanssa, vastaamaan alueen työvoimatarvetta. Julkisen liikenteen tulee olla maksutonta ja verovaroin kustannettua. Kevyt liikenne, pyörätiet ja kuntoiluliikkumisen tarve tulee huomioida jo kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Julkisista tiloista ja yhteisistä viheralueista on pidettävä huolta ja niitä on oltava riittävästi, sillä ne lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Asunnottomuus on erityisesti opiskelijoiden keskuudessa lisääntyvä ongelma, joka loukkaa ihmisoikeutta ja

OPISKELIJAT EIVÄT ELÄ ERISTYKSESSÄvoi helposti johtaa yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Opiskelija-asunnottomuuden

poisto on myös kunnan vastuulla.

Jyväskylän demariopiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihin kunnallisella tasolla. Sosialidemokraatit ovat Jyväskylässä suurin ryhmittymä valtuustossa ja myös demariopiskelijoiden jäseniä on lukuisilla lautakuntapaikoilla. Demariopiskelijoiden entiset edaattorit istuvat nykyisellään sekä Jyväskylän kaupunginhallituksessa että maamme hallituksessa. Vaikuttamistyö ja vuoropuhelu on aina aidoimmillaan oman ryhmän sisällä, joten on luonnollista myös JYYn kuntapoliittisissa tavoitteissa käyttää hyväksi poliittisten opiskelijaryhmien suhteita. Oma henkilökohtainen voittoni kuntapolitiikassa tapahtui viime valtuustokaudella, kun olin kaupunkirakennelautakunnassa varajäsenenä. Lautakunnan kokouksessa hyväksyttiin ensivuoden budjettiesitys, joka sisälsi paljon keskustelua aiheuttaneen esityksen

opiskelijalippujen poistosta Jyväskylän Liikenteeltä. Kokouksessa käytin 2 pitkää puheenvuoroa siitä, miksi opiskelijaliput on oltava käytössä jatkossakin, ja vaikka

muodollisesti kukaan lautakunnasta ei esitystäni kannattanut, se meni lautakunnassa kuitenkin lopulta yksimielisesti läpi ja lopulta kaupunginhallitus

tuli tälle kannalle. Vaikka asiaa olivat vastustaneet opiskelijajärjestöt JYY mukaan lukien kannanotoissaan, ei kukaan tuonut niitä millään tavalla keskusteluissa esille asiaa päätettäessä lautakunnan kokouksessa. Tästä tapauksesta opin sen, että todellinen vaikuttamistyö kuntapolitiikassa tapahtuu poliittisten suhteiden kautta; päättävissä elimissä on oltava jonkun, joka on valmis ajamaan opiskelijoiden asioita läpi harmaan

kiven.

Noora LuukkaJYYn kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajaJyväskylän sivistyslautakunnan jäsen

“on oltava valmis ajamaan asioita läpi

harmaan kiven

“Vaikuttamistyö on lapsenkengissä

1978 SDP junttaa väkisin läpi ympäristöministeriön perustamisen.

1982Mauno Koivisto valitaan ensimmäisenä sosialidemokraattina Suomen presidentiksi.

”Mitä hyötyä on ryypätä ihmisten kanssa joista ei ole mitään hyötyä?

- Anon. (kok.), Tuhatkunnan liittohallituksesta

77

Nuorten työikäisten tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet merkittävästi.

Nuorten työttömyydestä on muutamassa vuodessa kehkeytynyt todellinen kriisi, joka uhkaa nuorten tulevaisuuden lisäksi jo yhteiskuntarauhan säilymistäkin. EU:n kriisimaissa nuorisotyöttömyys on kohonnut pahimmillaan jo yli 60 prosentin ja meillä Suomessakin nuorten työttömyysaste on viimeisimpien tilastojen mukaan

tällä hetkellä lähes 20%.

Globaali talouskriisi on ilman muuta yksi keskeinen selittävä tekijä. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet ja halukkuus palkata nuoria tai tekijöitä

NUORISOTYÖTTÖMYYDEN POISTAMINEN VAATII TOIMIAylipäätään on heikentynyt. Taustalla kytee voimakas pelko työvoiman käytöstä aiheutuvista kokonaiskustannuksista heikon ja epävarman kysynnän aikana. Luottoehdot tarvittavien investointien toteuttamiseksi ovat kiristyneet. Samaan aikaan julkisella sektorilla toteutetut voimakkaat säästötoimet ovat omalta osaltaan pahentaneet ongelmaa edelleen. Koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden vaatimusten osittainen kohtaamattomuus

on jonkinasteinen ongelma sekin. Hoiva- ja hoitoaloilla työvoimapula tulevina vuosina on todellisuutta, mutta aloituspaikkoja ei ole nostettu tarvetta vastaavalle tasolle.

Toisaalla nuoria valmistuu sankoin joukoin suoraan työttömäksi.

Ongelman vakavuuden edessä on herätty, ja hyvä niin. Talouspoliittisesta koulukunnasta riippuen niin asiantuntijoiden kuin poliittisten puolueiden näkemykset ongelman syistä ja luonteesta eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon kuin esitetyt näkemykset keinoista ratkaista se. Tilanteeseen puuttuminen edellyttääkin ensi sijassa laajalti aitoa sitoutumista yhteisen haasteen edessä. Työministeri Ihalainen on useassa yhteydessä todennut yhdenkin nuoren palkkaamisen olevan todellinen yhteiskunnallinen teko. Tämä pitää kutinsa. Työttömyyden seuraukset ovat Suomen kannalta dramaattisia. Inhimillisestä kärsimyksestä ja syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat sitäkin suurempia. Sosiaalisen ja taloudellisen huono-osaisuuden luoma toivottomuus, näköalattomuus ja katkeruus luovat edelleen maaperää poliittisille ääriliikkeille, joiden

kannatuksen kasvu näkyy muun Euroopan tavoin myös meillä.

Nuorten yhteiskuntatakuu yhdessä työvoiman palkkaamiseen

liittyvien riskien pienentämisen kanssa on askel oikeaan suuntaan. Ydinkysymys koskee kuitenkin uusien työpaikkojen luomista. Tarvitaan kipeästi myös työttömyyttä vähentäviä täsmäelvytystoimia. Ilman niitä kuntien mahdollisuudet puuttua tilanteeseen rankkojen menoleikkausten keskellä on vaikeaa. Jyväskylässä nuorisotakuun toteuttaminen on otettu vakavasti. Saman pöydän ääreen on koottu niin kunnan hallintokuntien, yksityisten työnantajien, kolmannen sektorin, työllisyysviranomaisten, Ely:n sekä oppilaitosten edustajia. Työryhmällä on myös valtuudet tehdä tarvittavia päätöksiä yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Yhteistyö työllisyyden kuntakokeilun kanssa on tiivistä. Tuloksia on syntynyt, mutta yleisen työllisyystilanteen heikkeneminen ei vaikeuksia vähennä. Selvää on, että takuu toteutumista helpottaisi valtiolta

saatu taloudellinen tuki.

Riitta MäkinenJyväskylän Kaupunginhallituksen pj. (sd.)

“Tarvitaan kipeästi

täsmäelvytystä

“Nuorten työttömyys on

lähes 20 %

“Töitä perkele- Filosofian maisteri

1993Nykyinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen toimii JSDN:ssä, kaupunginvaltuutettuna.

1995 SDP ottaa Paavo Lipposen johdolla sotienjälkeisen Suomen suurimman vaalivoiton

81995 Nykyinen valtionvarainministeri

Jutta Urpilainen toimii JSDN:ssä.

1996Vasemmistovallan aika Jyväskylän kaupunginvaltuustossa päättyy.

2000 Tarja Halonen Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi.

”Punaviiniä ja hyvää seksiä!- Revisionisti sosialistisen ideologian

eduista

VIINISTÄ MITTAA -

JORN DONNERISTA FORSSAN OHJELMAAN

Pätkätyöläisen arvovaltainen ja kansainvälinen raati kokoontui Seminaarinmäelle 10. elokuuta

maistamaan tulevan vuoden edulliset opiskelijaviinit. Sää ei suoranaisesti suosinut piknikille lähtöä, mutta kaikeksi onneksi sateelta vältyttiin. Raatia johti JSDN:n puheenjohtaja Hanna, muina jäseninä toimivat Pätkätyöläisen päätoimittaja Eetu, JYY- ja JSDN-konkari Mikko, arvioinnin poliittista puolueettomuutta tarkkaillut Suvi (vihr.), sekä ulkomaiset asiantuntijat Elisa Italiasta ja Chia-Yu Taiwanilta. Mutta mitä tekemistä tämän kanssa on 110-vuotista taivaltaan juhlivalla Forssan ohjelmalla ja eduskuntaan jo kolmatta kertaa lähtevällä, 80-vuotiaalla Jörn Donnerilla?

Viinit oli valittu Alkon alle 10 euron hintaisten tuotteiden valikoimasta. Otantaan sattui kaksi punaviiniä ja neljä valkoviiniä ja kotimainen marjoista tehty kotiviini. Alkuperäpaikkakuntansa perusteella kotiviini nimettiin Forssan Ohjelmaksi. Valkoisten ja punaisten voimasuhteet olivat yhtä epäedulliset kuin keväällä 1918, mutta asiaahan voi korjata samalla metodilla kuin oluen ystävät ovat lähestyneet Karjala-kysymystä: lasillinen kerrallaan. Maistellessa käytimme shottilaseja siten, että kullekin viinille käytettiin omaa lasia. Maistiaisten lomassa nautittiin patonkia yliopiston päärakennuksen takaisilla penkeillä istuen.

Juttu luisti vilkkaasti jo ennen ensimmäisen viinin avaamista ja huumori oli tutun huononhauskaa JSDN-laatua. Neljännen viinin kohdalla raatilaisemme intoutuivat Jörkka-imitaatioihin. Totesimme näin saavuttaneemme Donner-pisteen ja havaitsimme, että ratkaiseva sen kannalta ei ole nautitun viinin määrä, vaan riittävä vaihtelu juomien välillä. Kuudennen viinin kohdalla raadin puheenjohtaja istui viinilasinsa päälle. Onneksi se viini olikin ihan pepusta. Hyvässä seurassa pari tuntia kului kuin siivillä. Raadin lopulliset tuomiot olivat seuraavat:

Castillo Murviedro(Tempranillo)EspanjaArvosana: 4/5

Raadin yleisesti kevyenä (tai jopa mietona) pitämä viini, jonka mainostettua kahvin jälkimakua useimmat raatilaiset tuntuivat löytäneen, joko siksi että sellainen oli tai sopivasti kuvauksen suggeroimina. Ainakin aavistus etikkaisuutta

oli, mutta yleisesti nautinnollisena pidetty kokemus.

La Vida (Cabernet-Sauvignon & Carmenere), ChileArvosana: 2,5/5

Raadin arvion mukaan Murviedroa katkerampi ja kenties aavistuksen voimakkaampi. Yksi raatilainen piti viinin tuoksua epämiellyttävänä, forssalaisvahvistuksemme mukaan maku oli ”ei paska, mutta lantamainen, ei tee mieli hörpätä loppuun”. Väriltään viini oli Murviedroa vaaleampi, jopa hivenen konjakkimainen.

Testivoittaja

Gato Negro (Chardonnay),ChileArvosana: 3,5/5

Hedelmäisenä ja hivenen kirpeänä pidetty, mutta kuitenkin pidetty viini. Seuralaisehdotukset vaihtelivat grillimakkarasta karkkiin ja saunaviiniksi. Kansainväliset raatilaiset kokivat viinin muistuttavan ruoanlaittoviiniä. Pirteästä kissasta on moneksi. Miau!

Rosemount Estate GTRAustraliaArvosana: 4/5

Helmeilevä, makea, hedelmäinen aussi oli raadin mieleen. Mausteisuutta pidettiin lempeänä. Portin limuviinoista viinin maisteluun katsottiin tulleen avatuksi. Vihreä raatilainen juhli Rosemountia känniviininä, mikä on kansanterveydellisesti edesvastuutonta.

Testivo

ittaja

8

9

SORSA-SÄÄTIÖ HAUTOO KULTAMUNIA

Ajatushautomot (tai kansainväliseen tyyliin ”think tankit”) ovat vielä suomalaisille suhteellisen

vieras ja uusi ilmiö. Maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa, tällaisia usein aatteellisia tai arvopohjaisia talous- ja yhteiskuntatieteellisiä tutkimuslaitoksia on ollut jo pitkään. Elinkeinoelämän huippujohtajien ja Kokoomusaktiivien ajatuspaja Libera hankkiutui suomalaisten laajaan tietoisuuteen viime kesäkuun alussa julkaisemalla ammattiliittoja kartellitoiminnasta syyttäneen pamfletin. Rohkea debatointi ja julkisen keskustelun herättäminen onkin ollut usein ajatuspajojen tärkein

tehtävä.

Suomen historian pitkäaikaisimman pääministerin, Kalevi Sorsan, mukaan nimetty säätiö

perustettiin 2005. Sen tavoitteena on toimia keskustelunavaajana, tutkimusta tuottavana ja poliittista valmistelua edistävänä instanssina. Ajatushautomona se ei peittele sosialidemokraattisia lähtökohtiaan, mutta pyrkii siihen että demariaate vaikuttaisi enemmän kysymyksenasetteluun ja tutkimuskohteisiin kuin tuloksiin. ”Missään nimessä emme halua päästä julkisuuteen mitään raflaavia otsikoita repimällä. Asiallisella ja hyvällä tutkimuksella tehdään parhaamme ja saadaan se julkisuus joka on tullakseen”, linjaa säätiön toiminnanjohtaja

Mikko Majander.

Sorsa-säätiö on julkaisuissaan arvioinut vuosien varrella niin kuluttajavaikuttamisen rajoja,

degrowthia, onnellisuuspolitiikkaa, maahanmuuton ja harmaan talouden suhdetta sekä mielenterveyskuntoutujien palaamista työelämään. Nyt keihäänkärkinä ovat osallistuvan demokratian muotojen tutkiminen sekä occupy-liikkeen teeseistä ja maapallon kantokyvystä heränneestä huolesta innoitusta saanut Kohtuutalous –hanke, jota pyörittää JSDN:n veteraani 2000-luvun alusta, Pätkätyöläisen nimen aikanaan keksinyt Antti Alaja. Uutena projektina ollaan aloittamassa yhdenvertaisten mahdollisuuksien tutkimushanketta, joka paneutuu erityisesti koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuuteen. Lisäksi säätiö osallistuu demokratian kehittämishankkeeseen Makedoniassa, jolla on uuden, kommunistivallasta 90-luvulla päässeen valtion vaikeuksien lisäksi haasteenaan tuoreessa muistissa oleva sisällissota ja siitä

toipuminen.

Säätiön toimintaan, tapahtumiin ja julkaisuihin voi tutustua osoitteessawww.sorsafoundation.fi

Eetu KinnunenSiviilipalvelusmies, Sorsa-säätiö

“Asiallisella ja hyvällä

tutkimuksella

2002Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen toimii JSDN:ssä.

2004 Ensimmäinen Pätkätyöläinen julkaistaan.

”Ei tämä demokraattinen sosialismi tämän ihmeellisempää tule ikinä olemaan.- pääministeri Kalevi Sorsa (sd.),

San Vigilio (Pinot Grigio)ItaliaArvosana: 2,5/5

Todella kevyt ja lähes mauttomaksi arvioitu, värikin lähellä vettä, positiivisemmin sanottuna samettinen. Arvio jälkimausta vaihteli karusta lievästi hapokkaaseen. Jakoi mielipiteitä. Negatiivisin arvio piti tätä Gato Negron luonnollisena jälkituotteena. Jörn Donner –viini, pakko olla kulturelli

Yali (Sauvignon blanc)ChileArvosana: 1,5/5

Surkeimmaksi arvioitu Yali arvioitiin riisiviinin hajuiseksi, maultaan happamaksi ja kitkeräksi. Luovempia ilmaisuja arviona oli ”maistuu ihan fuksivuodelta”. Hirveän litkunkin kanssa onneksi hyvä seura paikkaa paljon. Tämän viinin päälle istuttiin, mikä voitaneen sekin ottaa kannanottona.

Huonoin

UNOHDETTU POLKU

Uudet opiskelijat usein unohtavat ensimmäisen vuoden aikana minkä takia he ovat tulleet opiskelemaan.

Opiskelija järjestöt haluavat bilettää ja juhlia ja heille tämänkin lehden suurin anti on viiniarvostelu. Toisaalta opiskelijan kuitenkin hyvä muistaa että yliopisto haluaa hänet ulos mahdollisimman nopeasti ettei pöly ehdi olkapäille laskeutua. Ikiteekkarit painottavat että elinikäinen opiskelu ja itsensä kehittäminen tekee onnelliseksi. Toisella rannalla työelämä ei sitten arvosta laisinkaan kirjaviisautta. Ehkä onkin parasta vain nauttia näistä ohi kiitävistä vuosista ystävien kanssa ja antaa herrojen nurista keskenään siitä mitä

opiskelijan tulisi tai ei tulisi olla.

10

Palataan aikakoneella syksyyn 2009. Ei kuulosta kovin muinaishistorialta, mutta useammassa tiedekunnassa

ilmoittaudutaan tentteihin Korpin sijaan tenttikuorilla. Uuden karheassa eTenttitilassa on mahdollisuus suorittaa yhdeksän eri kurssin tentit. Uusi yliopistolaki on tulossa voimaan seuraavan vuoden alussa. Henkilökunta ja

opiskelijat ovat huolissaan.

JYYssä käydään kiivasta keskustelua mm. Kortepohjan sisäpuhelinverkosta, toimistosihteerin eläköitymisestä ja JYYn tekemän kehitysyhteistyön lakkauttamisesta. Opinto- ja tiedevaliokunnan kokoukseen saapuu sihteerin ja kopovastaavan lisäksi kaksi muuta ihmistä. Edustajisto valitsee hallinnon opiskelijaedustajat suoraan kokouksessaan sen pahemmin haastattelematta hakijoita. Hakemukset lukaistaan läpi, mutta suuren edariryhmän jäsen tai tuttu on aika vahvoilla tulla valituksi. Punavihreät ryhmät ottavat vaalivoiton, mikä provosoi porvareita ja tiettyjä vahvoja ainejärjestöryhmiä. Kokoomusopiskelijoiden Janne Pitkänen on huolissaan JYYn taloudenpidosta ja Pörssi & Dumpin Ville Qvist harmittelee JYYn lähtemistä sektorille, joka ei sille kuulu. Punavihreiden radikaalimmat ryhmät eivät rauhoittele, vaan lisäävät vettä

myllyyn.

Ei tullut konkurssia vaan asiat muuttuivat.

Pörssi & Dumpin vastustuksesta huolimatta Johanna Pietiläisen (sd.) hallitus palkkasi JYYlle kokopäiväisen jäsenpalvelusihteerin, joka pystyy käyttämään työaikaansa myös järjestöjen neuvontaan. Sihteerin palkkaaminen mahdollisti myös järjestökoulutusten merkittävän lisäämisen. Järjestöille annettavien yleisavustusten määrää kasvatettiin. Kehitysyhteistyö alkoi kukoistaa Antti Yli-Tainion (Grön) idealla Ilokiven kehy-lounaslipuista. Myös yhteisen ympäristökoordinaattorin palkkaamisen valmistelu yhdessä yliopiston kanssa alkoi. Joel Lehtonen ehdotti edustajiston kokouksessa sisäpuhelinverkon uusimiseen kaavailtujen rahojen käyttämisestä rakennusten energiatehokkuuden

AIKAMATKA NELJÄN VUODEN TAAKSEparantamiseen. Lehtonen, Hannu Järvistö (Grön.) ja allekirjoittanut pitivät myös huolen, että yliopiston tietokoneiden energiansäästö huomioidaan uuteen käyttöjärjestelmään

siirryttäessä.

Pietiläisen hallitus torppaa yliopistolakimuutoksen jälkeen ehdotettavia opiskelijan oikeusturvaa heikentäviä kohtia SORA-raportista ja uudesta tutkintosäännöstä mukanaan Järvistö, Anna Ojamies (sd.), ja

Anna-Mari Kajan (Jyviva).

2011 Järvistö, Ojamies, Joachim Kratochvil (grön) ja minä pamautamme Opinto- ja tiedekunnan kävijämäärät kovaan nousuun ja uudistamme opiskelijaedustajien koulutusmateriaalit. Koposihteeri Tuorin opintovapaan aikana valmistuu hänen 2010 aloittamansa opiskelijaedustajien valintaohjesääntö ja tutorkoulutuksen uudistus. Valintaohjesäännön mukaiset valintatoimikunnat käyvät läpi uudelle kaksivuotiskaudelle valittavien hakijoiden hakemukset ja haastattelevat heidät. Edustajisto kunnioittaa valmistelutyötä ja valitsee opiskelijaedustajat valintatoimikunnan ehdotusten mukaisesti. Yksiköissä tapahtuva

tutorointi ja edunvalvonta näyttää aivan erilaiselta kuin 2009.

eTenttien määrä kasvaa lähemmäs kahteensataan, kun ne

otetaan toden teolla yhteiskuntatieteellisessä, humanistisessä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijoiden sähköpostilaatikoiden tila kasvaa 100 megasta 32 gigaan, ja tulostimiin ei tarvitse enää kirjautua näppäilemällä tunnuksia laitteeseen. Joonatan Virtasen (jyviva) hallitus lobbaa läpi Hyvikset, opintojenohjaajien koulutukset ja lisäresurssit työelämäpalveluihin. Sivuaineopetuksen järjestämisestä tulee kannattavampaa, kun koko vuoden tehty painostus opintopisteperusteisesta menee läpi

seuraavana vuonna.Syksyllä 2011 Järjestöjen ääni voittaa vaalit. Jäsenmaksukorotuksia kiivaasti vastustaneen Pörssi & Dumpin vetämä hallitus puheenjohtajanaan Kalle Jokinen (P&D) ja taloudenhoitajanaan Markus Hemminki (P&D) nostavat 2012 jäsenmaksua vitosella. Järjestöjen avustukset

eivät nouse, toisin kuin hallituksen puheenjohtajan palkkio. Antti Väisäsen (LuoTi) johtama yleisavustustyöryhmä jättää rekisteröimättömät harrastejärjestöt ilman avustuksia, mutta myöntää niitä rekisteröimättömille edustajistoryhmille. Kovin puhein P&D:n ennen vaaleja lupaamia uusia jäsenetuja ja alennuksia ei näy missään.

Järjestöjen äänen kunniaksi sanottakoon kuitenkin äänestysaktiivisuuden nosto. Opiskelijat selvästi tunsivat

JYYn tulevan niin lähemmäs opiskelijaa ja järjestöjä. Toivottavasti opiskelijat saavat syksyn 2013 vaalien jälkeen läheisyyden lumeen lisäksi enemmän konkreettisia tekoja opiskelijoiden ja järjestöjen hyväksi. Demariopiskelijat ovat niitä ainakin valmiit

tekemään.

Mikko PunkariJYYrä

“Ei tullut konkurssia

“Demariopiskelijat ovat valmiina

2007SDP oppositioon 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen.

2008 Riitta Mäkinen Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtajaksi.

“Demokratia on valtiomuodoista huonoin – ellei oteta lukuun muita aika

ajoin kokeiltuja järjestelmiä.- Winston Churchill

11

VUOSI NUORUUDESTANI

Viime joulukuun edustajiston kokouksessa päättyi demariopiskelijoiden vuoden

kestänyt oppositiokausi, kun minut valittiin ylioppilaskunnan hallitukseen hoitamaan sosiaalipolitiikkaa ja liikuntaa. Ensimmäisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa pääsin vielä tiukemmin vallan kahvaan kiinni saatuani

tavoitellun varapuheenjohtajan tittelin.

Olin henkisesti valmistautunut työntäyteiseen vuoteen ja jätinkin opintoni suosiolla jäähylle

hallituskauteni ajaksi. Siitä huolimatta hallitustoiminnan intensiivisyys yllätti minut, sillä jo ennen vuodenvaihdetta pääsimme sosiaalisektorilla lausumaan tasa-arvoasioista ja opintotuesta. Jälkimmäisestä tulikin koko kevään suurin juttu JYYn osallistuessa opiskelijakuntien Näpit irt opintotuesta-kampanjaan. Pääsinpä osoittamaan mieltänikin tuhansien muiden opiskelijoiden

kanssa. Kahdesti.

Ei tylsää ole ollut liikuntasektorillakaan. Vuosien pitkäjänteisen vaikuttamistyön hedelmiä keräillään tänä syksynä korkeakoululiikunnan toteutuessa. Vihdoinkin kaikki Jyväskylän

“Hallitustoiminnan intensiivisyys yllätti

2009eTentti–mahdollisuus yhdeksälle kurssille yliopistolla.

2009 Suurvoitto JYY edarivaaleissa punavihreille ryhmille

korkeakouluopiskelijat saavat nauttia tasa-arvoisesti ryhmäliikunnasta. Sieltä minutkin voi bongata jumppaamasta. Syksyllä alkaa myös liikuntatutorointi jonka parissa olen päässyt mukaan tutustumaan ja kouluttamaan

näitä uusien fuksien liikuttajia.

Kulttuuripuolella kansaa ja hallitusvastaavia on liikuttanut JYYn 79. vuosijuhlat ja

Suomen suurin sisäfestari Jyrock. Ja tietenkin se vappu. Yritysyhteistyösektori on tehnyt pitkää päivää, jotta

tapahtumille saatiin sponsoreita. Järjestösektori on kouluttanut ainejärjestövastaavia ja jakanut yleisavustuspotin. Kopot ovat tehneet mahtavaa jälkeä joustavan opiskelun manifestin lanseeraamisessa ja uusien tutoreiden kouluttamisessa. Ympäristövastaavan johdolla järjestettiin eettisen ruuan päivä. Kuntapuolella on taisteltu Kortepohjan DDR:n eli rakkaan MNOP-talon purkamisen puolesta. Rehtoriakin pääsemme

treffaamaan kerran kuussa.

Edustajiston puolella kuumimmat perunat ovat tällä kaudella olleet Tahdon2013-kampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ja BIEN Finland-perustuloverkostoon liittyminen. Molempiin päätettiin liittyä äänten enemmistöllä. Edustajisto kävi tiukkoja keskusteluja etenkin tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla. Vaikka hallitus oli yksimielinen edellämainituista päätöksistä, päätimme silti tuoda ne edustajiston päätettäväksi, jotta kaikkien opiskelijoiden

ääni tulisi varmasti kuuluviin.

JYYn hallituksessa touhuaminen on todella palkitsevaa. Se on samalla rankkaa sekä huikeaa. Olen saanut elinikäisiä ystäviä, joita tulen kaipaamaan kovasti hallitusvuoden jälkeen. Olen tutustunut ihmisiin, jotka haastavat omaa ajatteluani. Ehkäpä olen oppinutkin jotakin matkan varrella. Tätä vuotta nuoruudestani en vaihtaisi mihinkään.

JYYstä rakkaudella,Hanna HuumonenJSDN puheenjohtaja,JYY hallituksen varapuheenjohtaja

12

MIKSI KANNATTAA OSALLISTUA?

Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan opintojen ulkopuoliseen toimintaan ainejärjestöjen, yhdistysten tai muiden

ryhmittymien kautta. Lähdin itse fuksivuotena innokkaasti mukaan toimintaan sen mukaan, mikä minua kiinnosti eniten: asioihin vaikuttaminen ja kirjallisuus taidemuotona. Näitä intohimoja pääsin toteuttamaan Jyväskylän sosialidemokraattisissa nuorissa (JSDN) ja Keski-Suomen sanataideyhdistys

Rapinassa.

Ensimmäisissä kokouksissa en tiennyt, milloin sai sanoa mitäkin ja milloin oli parempi istua hiljaa.

Välillä avasin suuni väärään aikaan, mutta kukaan ei nauranut tai torunut. Opin, etteivät kokoukset ole tylsiä tai järjettömän vaikeita, vaan ne ovat tapa päättää asioista: tapa, jota

työelämässäkin käytetään jatkuvasti.

Muiden tuella ja opastuksella pääsin vuoden kokemuksella sanataideyhdistyksen puheenjohtajaksi ja onnistuin jopa päätoimittamaan lehden. Opin lyhyessä ajassa sellaisia taitoja, joita opetetaan

erilaisilla neuvottelu-ja kokoustaitokursseilla, eikä niiden

oppiminen tuntunut työltä.

Yhdistysten kautta olen saanut konkreettisia töitä, joilla elätän itseäni opintojen ohessa. Järjestämällä tapahtumia ja kursseja olen saanut hyväksiluettua opintoihin kuuluvia kursseja: myös yliopistossa arvostetaan tekemistä, ei vain opiskelemista. Yhdistyksistä olen saanut

“Välillä avasin suuni

väärään aikaan

“Oletetaan että olet idiootti ja oletetaan että olet kansanedustaja, mutta

nyt vain toistan itseäni.- Mark Twain

2010 Kehy-lounasliput Ilokiveen

2009 Susanna Pietiläisen (sd.) JYY-hallitus nostaa järjestöavustuksia ja palkkaa kokopäiväisen järjestösihteerin.

hyödyllisiä kontakteja, jotka ovat myös aitoja kokemuksia ystävyydestä, luottamuksesta ja

yhteenkuuluvuudesta.

Suosittelen lämpimästi hyppäämään rohkeasti mukaan ainejärjestö-,yhdistys-,valiokunta-yms. muuhun toimintaan. Mitään erikoistaitoja ei tarvitse olla, oma into ja kiinnostus riittävät. Kiinnostus sarjakuviin voi ahkeralla työllä viedä tutkijaksi, joka käy alan konferensseissa ympäri maailmaa, ja kehitysyhteistyöhön osallistuminen voi poikia työpaikan YK:sta. Sinä itse päätät, millä täytät illat – ja mitä teet

tulevaisuudessa.

Annika HinkkanenPätkätyöläisen päätoimittaja 2012

12

13

EDARI: AJANHUKKAA VAI VASTUUNKANTOA?

Allekirjoittaneella oli kunnia toimia Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston

varajäsenenä kaudella 2010 – 2011. Tuolloin Demariopiskelijoiden ryhmä käsitti seitsemän varsinaista edustajaa, joten huolimatta varsin vaatimattomasta äänisaaliistani, pääsin edustamaan varajäsenenä monissa edustajiston kokouksissa ja näkemään millaista asioiden hoito ylioppilaskunnan ylimmässä päätöksentekoelimessä oikein on.

E n s i m m ä i n e n edustajistonkokoukseni on jäänyt hyvin selvästi mieleen. Sen jälkeen mielipiteeni edustajistosta ei ole muuttunut ainakaan positiiviseen suuntaan, sillä tyrmistys ja epäusko oli suuri

nähtyäni sen tyylin, jolla asioita hoidetaan.

Itse kokous alkoi normaalisti: keskusteltiin, tehtiin päätöksiä ja siirryttiin pykälä pykälältä eteenpäin. Kulminaatiopiste koettiin kun ryhdyttiin käsittelemään Pörssi & Dumpin tekemää aloitetta paljun hankkimisesta Opinkiven saunalle. Paljukysymys oli suhteellisen pieni taloudellisilta vaikutuksiltaan ja hyvin yksinkertaisesti päätettävissä, tai ainakin näin luulin. Sen sijaan tästä hyvinkin mitättömästä asiasta keskusteltiin yli tunti (kokonaisuudessaan kokous kesti

yli viisi tuntia), jossa järkevien argumenttien loputtua ryhdyttiin käymään keskustelua paljun merkityksestä maailmanrauhalle, sukupuoltenväliselle tasa-arvolle,

Alvar Aallon perinnölle, jne. Tämän kaiken sekoilun jälkeen päädyttiin vielä suljettuun lippuäänestykseen siitä hankitaanko paljua vai ei. Äänestyksen jälkeen päädyttiin tulokseen,

ettei paljua hankita.

Paljukysymys ei olisi yksinään romahduttanut luottamustani edustajiston kykyyn päättää asioista ja kantaa vastuuta. Luottamuksen loppuminen tapahtui siinä vaiheessa, kun hyväksyttiin ylioppilaskunnan miljoonien eurojen suuruinen investointiohjelma talouspäällikön esityksen perusteella ilman keskustelua, yhdellä nuijankopautuksella.

Edellä kuvattu on vain yksi esimerkki niistä monista tapauksista, joita pääsin edustajistossa todistamaan. Itse kutsun tällaista toimintaa lillukanvarsipolitikoinniksi. Jos käsiteltäviä asioita ei ymmärretä tai niistä ei uskalleta kantaa vastuuta, keskitetään huomio hyvinkin pieniin ja yksinkertaisiin asioihin, joilla ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ei suostuta näkemään metsää puilta.

Tilanne edustajistossa ei välttämättä karkaisi käsistä, jos puheenjohtaja tietäisi tehtävänsä ja ymmärtäisi asemansa. Valitettavan usein puheenjohtajaksi valitaan poliittisen suhmuroinnin seurauksena se ”hyvä tyyppi” eikä oikeasti pätevää henkilöä, joka pystyisi tehtävien hoitamisella saavuttamaan sen hyväksynnän, jonka ”hyvä tyyppi” saa seuramiehenä, vaikka hoitaakin asiat päin sitä

itseään.

En tarkoita, että edustajiston pitäisi toimia kuten ryppyotsainen kaupunginvaltuusto vaan huumoria pitää olla mukana. Ei ole kuitenkaan toivottavaa käyttää suurta osaa ajasta ja kuormittaa vähäisiä resursseja pienten asioiden pyörittelyyn, pelkästään päätöksentekijöiden epävarmuudesta johtuen. On aivan turha keskittyä lillukanvarsiin ja sitten vielä ihmetellä miksi kolme neljästä opiskelijasta pitää ylioppilaskuntaa aivan turhanpäiväisenä organisaationa, jonka toiminta koetaan vieraaksi. On myös aivan turha ihmetellä miksi edustajiston kokoukset keskimäärin kestävät useita tunteja, kun suurin osa ajasta menee paljukysymysten kaltaisten

asioiden käsittelyyn.

En tiedä onko tilanne samanlainen muissa ylioppilaskunnissa. Epäilen kuitenkin vahvasti, että esimerkiksi HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) yhtenä maailman varakkaimmista ylioppilaskunnista, sortuisi edustajistossaan pienten asioiden pyörittelyyn

samalla tarmolla kuin JYY.

Toimijat tekevät edustajistosta oman näköisensä ja sen toiminta on heijastus yksittäisten edustajien kyvystä tiedostaa

ja kantaa vastuunsa. Toivottavasti syksyn vaaleissa valittavat henkilöt pystyvät keskittämään huomionsa oikeasti tärkeiden asioiden hoitamiseen ja jättävän lillukanvarsipolitikoinnin

pois. Sillä loppujen lopuksi kysymyksessä on tuhansien opiskelijoiden yhteinen etu. Maailmanparantajia ylioppilaskunnassa kyllä

riittää, nyt tarvitaan tekijöitä.

Ja sitten ei kun äänestämään! ”Punainen Eminenssi”

“kolme neljästä opiskelijasta pitää ylioppilaskuntaa turhanpäiväsenä

“Paljukysymys oli suhteellisen

pieni

2011 Joonatan Virtasen (jyviva) JYY-hallitus lobbaa läpi Hyvikset, opinto-ohjaajien koulutukset ja lisäresurssit työvoimapalveluihin.

2011Opiskelijaedustajien valintaohjesääntöuudistus valmistuu, uudet valinnat haastatteluiden pohjalta ja valmistellun mukaisesti edustajistossa.

14

JÄRJESTÖTOIMIJAN VÄRIKÄS ELÄMÄ

Suomessa on satojatuhansia järjestöjä. Meillä on kansalaisjärjestöjä ja -liikkeitä, joissa ihmiset ryhmittyvät

jonkin heille yhteisen asian taakse. Meillä on etujärjestöjä, joiden kautta kansalaiset yrittävät edistää oman elinkeinonsa tai ammattinsa asioita. Ammattiyhdistysliikkeet ovat samanaikaisesti kansalaisjärjestöjä ja edunvalvontaorganisaatioita. Näiden lisäksi meillä on puolueet, jotka toimivat kansalaisyhteiskunnan ja valtion välissä, puolueiden kautta asiat nousevat varsinaiseen

julkiseen päätöksentekoon.

Minä hyppäsin parikymppisenä nuorena mukaan järjestömaailmaan, ja hyvin olen viihtynyt. Nyt toimin

Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden - SONK ry:n puheenjohtajana. Työhöni kuuluu osallistuminen puolueen työryhmiin, joissa muotoillaan puolueen poliittisia linjoja. Kansanedustajien ja sisar- ja intressijärjestöjen toimijoiden tapaamiset ovat myös osa työtäni. Tapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, ja lobbarina minulla on mukana taustajärjestöni kannanottoja, joiden puolesta puhun. Poliitikon ja lobbarin tärkein työkalu ovat sosiaaliset taidot - laajoilla verkostoilla pystyy parhaiten vaikuttamaan oman taustajärjestön asioiden puolesta. Tapaamisten ja perustoimistotyön lisäksi viikon ohjelmaan

kuuluu usein median kanssa toimimista.

SONKin puheenjohtajan työhön kuuluu myös tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista. Syksyisin

“Minä hyppäsin mukaan parikymppisenä

nuorena

2011 Opiskelijoiden sähköpostilaatikon koko 100 megasta 32 gigaan, eTentti –mahdollisuus yli 200 kurssilla yliopistolla

2011Eduskuntavaalit, SDP palaa hallitukseen. Nuorisotakuu hallitusohjelmaan, perusturvaa parannetaan 100 eurolla kuussa.

2011 Vaalitappio demareille ja vihreille JYY edarivaaleissa. Demariryhmä kutistuu kahteen jäseneen.Järjestöjen Ääni –vaalirengas ottaa murskavoiton.

poliittisia opiskelijajärjestöjä työllistää ja innostaa opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustajistovaalit. Vaalityö on mielenkiintoista mutta raskasta. Suosittelen vaalityöhön osallistumista kaikille kiinnostuneille, opit paljon uutta ja tutustut uusiin, mukaviin

ihmisiin!

Järjestötoimijan työpäivä ei koskaan ole samanlainen. Työ on monipuolista, värikästä ja vauhdikasta. Työtehtävät vaihtelevat kahvinkeittelystä, puheiden pitämisestä, tapahtumien järjestämisestä raporttien lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tärkein huomio, jonka olen järjestökentällä toimiessani huomannut on se, että työt eivät lopu tekemällä. Järjestötoimijan on tärkeä muistaa ottaa aidosti vapaata ja viettää aikaa rakkaidensa kanssa, järjestö ei kaadu loman aikana, vaikka joskus tuntuukin siltä. Järjestötoiminta on tiimityötä -

tehdään yhdessä yhteisen asian puolesta!

Anette KarlssonPuheenjohtaja Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

14

15

OPISKELIJA - KENEN JOUKOISSA SEISOT?

Otsikon kysymys esitettiin eräässä vappumarssille tehdyssä banderollissa Jyväskylässä omana

opiskeluaikanani. Kysymys on aiheellinen edelleen, sillä liian moni opiskelija jättää väliin äänestysmahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin vaaleissa. Liian monelta väliin jäävät myös oman yliopiston tai muun oppilaitoksen vaalit. Eikö vaikuttaminen kiinnosta, meneekö poliittinen puhe yli hilseen vai eikö vaikuttamista koeta tärkeäksi?

Kun itse osallistuin ylioppilaskunnan toimintaan, toimin jo aktiivisesti myös kunnallispolitiikassa. Siksi oli luontevaa lähteä mukaan vaikuttamistoimintaan myös yliopistolla. Uskon, että myös ylioppilaskunnalle oli hyötyä meistä poliittisista nuorista, koska meillä oli laajat verkostot kaupungin päättäjien keskuudessa ja saimme heidän kauttaan paljon tietoa siitä, millaisia päätöksiä opiskelukaupungissamme valmisteltiin, jotka vaikuttivat väistämättä

myös meihin opiskelijoihin.

Olin intohimoinen nuorisopoliitikko ja vaadin äänekkäästi nuorten aseman parantamista ja nuorten aktiivisempaa mukaan ottamista niin puolueiden kuin muidenkin kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Minua sapetti suuresti, jos joku naureskeli tai vähätteli nuoren ikäni tai kokemattomuuteni takia mielipiteitäni tai kannanottojani. Totesin reippaasti, että kaikkihan me olemme joskus olleet nuoria ja että aika kyllä hoitaa sen asian. Kunnallisvaalien käyntikorttiini painatin lainauksen Benjamin Franklinilta: Lähes kaikki suuri on nuorten tekemää. Se oli tuolloin ja on edelleenkin mielestäni naulan kantaan sanottu. Kaikki yhteiskunnat tarvitsevat nuorten näkemyksiä

ja intoa.

Vaikka itse olen ollut nuoresta lähtien aktiivinen erilaisissa järjestöissä ja myös poliittisessa vaikuttamisessa, ymmärrän, etteivät kaikki ole riemusta kiljuen lähdössä mukaan toimintaan. Monilla nuorilla perhe,

ystävät ja harrastukset ajavat järjestötoiminnan ohi. Aikaa ei vain riitä kaikkeen, vaikka haluakin olisi. Isona ongelmana

näen myös sen mielikuvan, joka erityisesti poliittisesta vaikuttamisesta monilla nuorilla on. Politiikka nähdään usein varsin kielteisessä valossa eikä ymmärretä tai halutakaan ymmärtää, että lopulta kaikki isot, meidän jokaisen arkeen liittyvät päätökset tehdään politiikan parissa. Siksi meidän jokaisen olisi syytä olla hiukan kiinnostuneita siitä, millaisia päätöksiä tehdään ja ketkä niitä puolestamme tekevät.

Ongelma ei ole kuitenkaan yksistään kansalaisissa, jotka jättäytyvät sivuun, eivätkä osallistu tai äänestä. Myös meidän politiikan toimijoiden on katsottava rohkeasti peiliin: onko kaikki kritiikki, jota esitetään, aiheetonta? Ei varmasti ole. Kyllä puolueiden

toiminnassakin on paljon kehitettävää. Liian moni nuori joko kokee, ettei pääse täysipainoisesti mukaan tai sitten töitä tulee ovista ja ikkunoista. Sitten ihmetellään, kun nuori ei pysynytkään kovin pitkään mukana toiminnassa. Mutta puolueet eivät voi kehittyä, elleivät nuoret anna palautetta ja tule mukaan

kehittämään toimintaa. Siksi yhä edelleen ihailen Pohjois-Karjalan demarinuorten slogania vuosien takaa: Ei politiikkaa pidä hylätä

- se pitää vallata!

Omat kokemukseni ja lukuisten entisten nuorten kanssa käymäni keskustelut vahvistavat käsitystäni, että jokaisella nuorella ja uudella vaikuttajalla olisi syytä olla kokeneempi rinnallakulkija. Tämä tutor tai mentor voisi auttaa ja neuvoa monissa eteen tulevissa, uusissa tilanteissa. Kuten Pertti Paasio neuvoi aikoinaan yhtä meidän nuorisoporukkaa: kysykää paljon, sillä tyhmiä

kysymyksiä ei ole olemassakaan.

Opiskelijapolitiikasta - kuten kaikista luottamustehtävistäni - olen oppinut valtavasti. Olen saanut paitsi uutta tietoa hankkinut myös laajat yhteiskunnalliset verkostot, jotka kulkevat mukanani aina. Siksi rohkaisenkin kaikkia nuoria osallistumaan aktiivisesti erilaiseen poliittiseen vaikuttamistyöhön. Aina tarttuu mukaan jotain hyödyllistä, hommaa ei tehdä ryppy otsalla, vaan usein hauskalla porukalla ja rennolla otteella.

Eikä otsikon kysymyksen viesti ole mihinkään vanhentunut. Kannattaa miettiä kenen joukoissa seisoo, mikäli haluaa vaikuttaa opiskelijan asemaan ja arkeen laaja-alaisesti eikä vain oman ylioppilaskunnan piirissä.

Politiikka kun kuuluu meille kaikille.

Susanna HuovinenJSDN:n entinen puheenjohtaja,peruspalveluministeri,kansanedustaja (sd) Jyväskylä

“Uskon että meistä oli hyötyä

“Politiikkaa ei pidä hylätä - se

pitää vallata!

“Jos sinulla on kymmenentuhatta sääntöä tuhoat kaiken kunnioituksen

lakia kohtaan- Winston Churchill

2012 JYYn jäsenmaksu nousee vitosella, JYYn hallituksen pj:n palkkiota nostetaan. Rekisteröimättömät harrastejärjestöt jätetään ilman avustuksia.

2013SONK esittää ainoana opiskelijajärjestönä hallitukselle kustannusneutraalia opintotukimallin uudistusta. Kaavailuja opiskelijaetuuksien heikentämiseksi vastustetaan yhteisessä rintamassa.

Yli 60% opiskelijoista käy opintojen ohessa töissä. Perheellisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on puolestaan n. 11%. Joustavat videoluennot ja tenttimahdollisuudet auttavat kuitenkin myös muita opiskelijoita suorittamaan opintojaan. Oppimateriaalin tulee olla opiskelijoiden saatavilla mieluiten sähköisesti, tai vähintään riittävällä määrällä kappaleita kirjastossa. Myös kampuksen langattoman student-verkon saavutettavuutta pitää parantaa. Uudisrakentamisen yhteydessä on rakennettava toinen eTentti-tila Mattilanniemeen, jolloin se palvelee myös Ylistöllä opiskelevia. Tenttijärjestelmä kaipaa uutta ohjelmistoa. Tilan rakennuksen ja järjestelmän uusimisen aikataulut eivät kuitenkaan ole sidottuina toisiinsa. Toisen puuttuminen ei ole syy toisen tekemättä

jättämiseen.

OPISKELIJAN PUOLESTAJOUSTAVAA JA

SAAVUTETTAVAA OPISKELUA! Yliopisto on reagoinut huonoon sisäilmaan

ja muihin korjaustarpeisiin peruskorjauksin ja uudisrakennuksin. Näiden yhteydessä tulee pitää huoli, että opiskelijoiden tarpeet huomioidaan. Puhtaan ilman lisäksi tarvitaan tiloja työskentelyyn niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin. Riittävät ainejärjestötilat kuuluvat myös pienemmille ainejärjestöille. Säilytyskaappeja tarvitaan lisää opiskelijoiden tavaroiden säilytystilaksi, ei ainejärjestön toimistoiksi. Myös JYYn omistama Ilokivi menee remonttiin. Jäsenpalvelut on muuton ajankin aikana järjestettävä kampuksella. Remontin ja ravintolan kasvattamisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuus Ilokiven lounaan hinnan alentamiseen, sekä edullisen punaviinin myyntiin. Kieltolakien sijaan alkoholin liikakäyttöä tulee vähentää hälventämällä pitkäkestoista överikulttuuria. On rikottava tabuja ja tuotava eurooppalaisempia juomatapoja osaksi suomalaisten arkea. Lasillinen päivässä pitää

lääkärin loitolla.

PUHDASTA ILMAA JA PUNKKUA!

Opiskelijan mahdollisuudet opiskelijakulttuuriin, kuten haalareiden ostoon tai sitseille osallistumiseen riippuvat osittain ainejärjestöstä. Rikkailla järjestöillä on enemmän rahaa kompensoida yksilölle koituvia kustannuksia. Demariopiskelijoiden mielestä JYYn yleisavustuksien jaossa tulisi siirtyä kaksiosaiseen malliin, jossa toinen osa annettaisiin järjestölle toiminnan pyörittämiseen sen pienuuden ja köyhyyden mukaan, ja toisella osalla järjestöjä kannustettaisiin kehittymään arvioimalla niiden toiminnan monimuotoisuutta. Järjestön suuri jäsenmäärä ei siis vaikuttaisi positiivisesti järjestön saamaan avustuksen määrään. Haluamme lisäksi, että JYY tarjoaa tilojaan yhdenvertaisesti kaikkien järjestöjen käyttöön ilman historian havinoista jääneitä

erityisoikeuksia.

TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖTYÖHÖN,

KULTTUURIIN JA HARRASTAMISEEN!

Syrjintä, sorsinta, rasismi tai kiusaaminen ei kuulu yliopistolle. JYYn tulee näyttää tässä asiassa esimerkkiä ja edesauttaa sitä että hiljaisilla ja laumasta poikkeavillakin on hyvä olla yhdessä kampuksella. Yliopiston tiloja kehitettäessä on otettava huomioon erityisesti esteettömyys. Yksittäisten vessakoppien merkitseminen sukupuolikylteillä ei palvele ketään. Kiusaamiseen on otettava

nollatoleranssi!

ÄLÄ TÖNI MUN KAVERIA!

Toisin kuin poliittisiin arvoihin sitoutumattomat ryhmät, Demariopiskelijat katsovat, ettemme opiskele yhteiskunnan ulkopuolisessa kuplassa. Moni yhteiskunnallinen ja kunnallinen asia vaikuttaa mielestämme jokaisen opiskelijan arkeen. Siksi emme halua sitoa itseämme rajoihin, vaan vaikuttaa korkeakoulujen ja

JYYn ja JAMKOn lisäksi myös muualla.

EMME SIDO ITSEÄMME RAJOIHIN!

YTHS räjäytettävä avoimeksi AMK-opiskelijoille!Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on oikeus yhtä laadukkaaseen terveyden- huoltoon kuin yliopistolaisilla. YTHS:n tulee alkaa valmistautua järjestämään terveyspalveluja ammattikorkeakoulu-

laisille.

Yhteinen korkeakoululiikunta molempien palveluita kehittäen!

Korkeakoululiikunta tulee laajentaa oh- jatuista vuoroista muuhun liikuntaan. Myös yliopistolaisilla tulee olla yhtä- läinen oikeus JAMKin vuoroille, kursseille ja saleille. Tämä edellyttää JAMKin panostamista vuorojen ja käytettävissä olevien tilojen

määrään.

Työelämävastaava JYYn hallitukseen!Työ toistuu teemoissamme. Haluamme JYYn hallitukseen työelämävastaavan edistämään työharjoittelua ja tekemään yhteistyötä työelämäpalveluiden, TE-toimiston ja ammattiliittojen

kanssa.

Alennukset joukkoliikenteeseen!Noora Luukan esitys lautakunnassa säilytti matkakorttien opiskelija- alennukset Jyväskylässä. Haluamme alennukset myös kv-opiskelijoille ja

lastenvaunujen kanssa matkustaville.

Turvallinen kevytliikenne!Demariopiskelijat ovat jo tehneet aloitteita risteyksien turvallisuuden parantamisesta. Hankimme turvalliset kevyen liikenteen reitit Jyväskylään vaikka kortteli kerrallaan. Aloitetaan kampuksilta kohti opiskelija-

asumista.

Nuorisotakuu jumalauta !JYYn tulee vaatia tekoja hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun toteuttamiseksi. Työhön tulee tarttua niin alueen oppilaitosten, yritysten kuin kuntienkin! JYYn on oltava aktiivisesti mukana etsimässä keinoja työllistää valmistuvia opiskelijoita ja tukea niitä, jotka kaatuvat taakan alle. Jokainen nuori eläkeläinen kantaa

miljoonan hintalappua!

Töitä perkele! Ja ohjausta kans!Työuria pitää pidentää keskeltä. Pidentäminen on jossakin määrin mahdollista myös alkupäästä. Ei opiskelijaa lyömällä, vaan kytkemällä työnteko tutkintorakenteisiin ja ohjaus kiinni opintotukeen ja

korkeakoulujen rahoitukseen.

Vapaudu vankilasta!On väärin, että pääaineen vaihtajan tukikuukaudet eivät riitä tutkinnon loppuun suorittamiseen, vaikka vaihdon jälkeinen opiskelutahti olisi Kelan vaatima 5,5 op per tukikuukausi. Riittävän opinnoissa edistymisen tulisi oikeuttaa lisätukikuukausiin pääaineen vaihtajille ja

perheellisille opiskelijoille.

Opintoraha vuoden 1992 tasolle!Opintotuen arvo on nakertunut vuodesta 1992 jo 15%. Opintorahan nostaminen hyödyttää jokaista opiskelijaa, asumismenoista, tulotasosta tai muusta riippumatta. JYYn Demariopiskelijat pyrkii kääntämään myös muut

tälle kannalle!

Maksuton koulutus kaikille!Need more to say? Niin suomalaisille kuin

ulkomaalaisille opiskelijoille!

JYY JA JAMKO KUNTATASON VAIKUTTAMINEN

YHTEISKUNTATASON VAIKUTTAMINEN