HÄMEEN KAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTIWWW.HAMECHAMBER.FI

1/2019EDUSKUNTAVAALIT

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

MARKKU JOKISIPILÄ:”Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty”s. 12

Suomi takaisinPAALUPAIKALLEs. 16

OSAAMINEN       VASTUULLISUUS     TYÖLLISYYS

VAALI- KARNEVAALIT

käynnistyvätS. 5

Suomen Suurin Suorahakutoimija

Headhunting – Suorahaku

Recruiting – Rekrytointi

Executive Search – Johdon Suorahaku

OutPlacement – Uudelleensijoitus

Testing – Testaus

InHunt World – Kansainväliset Suorahakupalvelut

Rekrytointi tulossa? Autamme mielellämme.

Ota meihin yhteyttä ja vastaamme sinulle 24h:n sisällä.

timo.viljakainen@inhunt.fi p. +358 40 503 5554

PYYDÄ TARJOUS

6AJANKOHTAISTA

”Tunninjuna” huumaa. 9

UUSI JÄSENElinvoiman vahvistaminen ohjaa

Janakkalaa.

10-11MEDIA-ALAN

AMMATTILAISTEN URAPOLUTUutiset koukuttavat

Petri Hakalaa.Markus Pirttijokea motivoi

sitoutunut työyhteisö.

26KAMARIKUULUMISIA JA

ONNITELTAVIAElinkeinoelämän foorumi ja

Vaikuttamisiltapäivä

24KALENTERI

Kehitä hallitustyöskentelyä. Tulossa myös uutuusvalmennus.

12HENKILÖ

Markku Jokisipilä yllättyi poliittisen keskustelun

pikakäänteestä. 16

TEEMASuomi takaisin paalupaikalle.

23

ALUEELTAForssan kaupunkiseudun

järkivihreyteen uutta buustia.

8B & A VINKIT

#rahapodi, Mainosradio ja Bonfire.fi

20

TILASTOYritysten verovirrat tuottavat

yli 63 miljardia vuodessa. 21

ASIANTUNTIJASiirtymäsäännösten

vaikutuksista lainvalmistelussa.

SISÄLTÖ

12

JULKAISIJAHÄMEEN KAUPPAKAMARI, ALEKSANTERINKATU 17 A, 15110 LAHTI RAATIHUONEENKATU 17 A, 13100 HÄMEENLINNA WWW.HAMECHAMBER.FI

OSOITTEENMUUTOKSETINFO@HAMECHAMBER.FI

PÄÄTOIMITTAJATOIMITUSJOHTAJA JUSSI EERIKÄINEN PUH. 040 739 9303

TOIMITUSVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI PULKKI PUH. 040 563 5013

KONSEPTI JA ULKOASUKUMPPANIA OY / KESKUSKAUPPAKAMARI

TAITTOHÄMEENLINNAN OFFSET-KOLMIO PAINO OY, JIRKA MESSMAN

ILMOITUSVARAUKSETVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI PULKKI PUH. 040 563 5013 PAIVI.PULKKI@HAMECHAMBER.FI

ILMESTYYMAALIS- JA SYYSKUUSSA PAINETTUNA

TOUKO- JA JOULUKUUSSA VERKKOLEHTENÄHTTP//:VERKOLEHTI.HAMECHAMBER.FI

PAINOPAIKKAOFFSETKOLMIO OY

ISSN 2342-1525

FAZER INVESTOI 40 MILJOONAA EUROA

LAHTEEN

KU

VA

: AN

NI S

AV

OL

AIN

EN

313 KAUPPAKAMARI

Lue meistä lisää:www.kiertokapula.fi

Kiertotalouttarakentamassa

Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjaa vastaanottamistaan jätteistä

yli 90 % hyödynnettäväksi!

Alhonkatu 5, Lahti, puh. 0207 510 400 Esittelyssä premium-luokan suosituimmat autot.

Tervetuloa Mercedes-maailmaan.

Halu kehittyä entistäkin parem-maksi muovaa jokaista osa-aluetta kohti täydellisyyttä. Uusi C-sarja on dynaamisempi ja urheilullisempi kuin koskaan.

Uusi C-sarjan Business alk. 38 584 €.

E-sarja on yksi maailman älykkäim-mistä autoista, todellinen mestari-teos. E-sarjan Business-mallisto tuo unelman entistä lähemmäs.

E-sarjan Business alk. 48 671 €.

C-sarjan vakiovarusteina mm. · 9G-TRONIC-automaattivaihteisto · Peruutuskamera · 10-puolaiset kevytmetallivanteet · LED High Performance -ajovalot · Thermatic-ilmastointiautomatiikka · Sisätilan valopaketti · Etuistuinten mukavuuspaketti

E-sarjan vakiovarusteina mm. · 9G-TRONIC-automaattivaihteisto · Peruutuskamera · Navigointijärjestelmä · LED High Performance -ajovalot · Sisä- ja ulkopuolen Avantgarde-paketti · Presafe® matkustajasuojajärjestelmä · Dynamic Select -ajo-ohjelmat

ma-pe 9-17.30, la 10-14www.mega-auto.fi

Vaalikarnevaalit käynnistyvät – erikoistarjouksia äänestäjilleTulevista vaaleista on tulossa jo tällä tuntumalla todelliset karnevaalit. SOTE:lla lyödään nykyisiä hallituspuolueita mennen tullen. Verotuksen muuttamisehdotuksissa tarjotaan hyvää pienituloisille ja suunnitellaan kiristyksiä yhdelle Euroopan jo nyt raskaimmin verotetulle keski- ja hyvätuloisten palkansaajien ryhmälle. Yritysten, ja erityisesti yrittäjien, verotukseen halutaan suuria heikennyksiä. Perintöverotusta halutaan kiristää, kun harkittavana pitäisi olla siitä luopuminen. Sukupolvenvaihdosetuisuuksista haluttaisiin luopua. Maahanmuuttovastaisuudella tullaan kaikella todennäköisyydellä ratsastamaan Ruotsin-mallin mukaisesti. Tässä vain muutamia ”erikoistarjousten” aiheita.

Suomi tarvitsee entistä enemmän kansainvälisesti menestyviä yrityksiä, jotka tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Me tarvitsemme kotimaisia investointeja. Me tarvitsemme eurooppalaisia kilpailukykyisiä veromalleja, jotka mahdollistavat osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelun maahamme. Ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä Suomen kasvu hyytyy.

Hyvät puoluejohtajat. Rakentakaa vaaliohjelmanne teemalla ”Suomi nousuun”. Parhaiten julkiset palvelut turvataan työttömyyden vähenemisellä, kannustavalla palkkaverotuksella ja menestyvillä yrityksillä. Kasvaviin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin on puututtava hyödyntämällä uusia teknologioita ja virtaviivaistamalla hallintomalleja ilman, että palvelut tai laatu kärsivät. Osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi on ammatilliseen koulutukseen panostettava, unohtamatta yrityselämää tukevaa tutkimustoimintaa.

Ääniä kalastelevilla vaalilupauksilla ei Suomea rakenneta. Asemamme entistä tiukemmilla globaaleilla markkinoilla vaatii rakentavia ja kilpailukykyämme vahvistavia päätöksiä. Repivillä vaalitaisteluilla synnytetään vain tilanteita, joihin muun muassa Hollanti, Espanja ja Italia ajautuivat. Toimivien enemmistöhallitusten muodostamisesta tuli ko. maissa kuukausien prosesseja, joiden aikana valtioiden päätöksentekokyky tyystin jähmettyi.

Meidän kaikkien äänestäjien on hyvä muistaa, että lopullisen päätöksen teemme me itse vaaliuurnilla. Huonoin vaihtoehto on jättää äänestämättä.

Rakentavaa vaalikarnevaalia!

Jussi Eerikäinen Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja

Hyvät puoluejohtajat, rakentakaa vaaliohjelmanne teemalla ”Suomi nousuun”.

PÄÄKIRJOITUS

Kuva Tarmo Valmela/Photodance Valmela

5 KAUPPAKAMARI

PS. TOIMITUSJOHTAJA, TARJOA HENKILÖKUNNALLESI AJANKOHTAISIMMAT KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSET!

NÄIN MOTIVOIN YHTEISTYÖHÖN – RYHMÄN JOHTAMISEN KÄSIKIRJA

KIRJASSA TUTUSTUTAAN onnistuneen yh-teistyön johtamiseen. Yhteistyön johtamisen kulmakivet perustuvat vankkaan, eri toimi-aloilla, sektoreilla ja kulttuureissa testattuun sosiaalisen identiteetin johtamis malliin.

Kirja kertoo vinkit, miten saat ihmiset aidosti ja innostuneesti mukaan yhteiseen te-kemiseen ja miten voit tiimin vetäjänä innostaa tiimin yhteistyöhön.

Kirjassa johtajuus nähdään ryhmäilmiönä: johtaja saa valtansa ryhmältään. Kirjassa on esitelty tutkimuksiin perustuva SIMOL-malli vie huomiota johtajasta kohti ryhmää. Tällöin johtamisen luonne muuttuu olennaisesti: onnistuminen ei perustu johtajan karismaan tai johtajille tyypillisinä pidettyihin ominai-suuksiin, vaan ryhmän yhteiseen sosiaaliseen identiteettiin ja johtajan kykyyn hyödyntää sitä.

Johtajan tehtävänä on rakentaa ryhmälle yhteinen identiteetti, joka palvelee laajemmin organisaation tavoitteita ja tavoittaa riittävän hyvin kaikki ryhmän jäsenet. Jotta tämä onnistuu, johtajan on luotava luottamusta ja kyettävä motivoimaan ihmisiä sekä tekemään näistä itse ohjautuvia.

Kirja tarjoaa johtajille, tiiminve täjille ja esimiehille käytännönläheisen, toimivan mallin oman organisaation, verkoston tai tiimin yhteistyön johtamisen avuksi.

KIRJA AJANKOHTAISTA

Kuva Pixabay

”Tunninjuna” huumaa - Minuuttien ja miljoonien eurojen suhdetta syytä selvittää Suomen rataverkosto perustuu pitkälti Aleksanteri II:n aikana suunniteltuun ja toteutettuun pohjaan. Meillä on edelleen useita tärkeitä rataverkon osia, joilla ope-roidaan ainoastaan yhdellä raideparilla ja liikennenopeuksia rajoittaa myös rataver-koston ikä. Investointiohjelmia laadittaessa on huomioitava, että kansantalouden kannalta on ensiarvoisen tärkeää nimen-omaan nykyisen rataverkoston kapasiteetin vahvistaminen.

Junaliikennekeskusteluissa unohtuu usein myös rahtiliikenteen merkitys. Joka päivä pääkaupunkiseudulta lähtee satoja rekkoja kohti Pohjois- ja Itä-Suomea. Suuri osa näistä voitaisiin korvata tavarajunilla. Ongelmana on kuitenkin pääradan, Suo-mi-radan, kapasiteetti.

Helsingin ja Tampereen välinen ratayh-teys on jo nyt täysin ylikuormitettu. Henki-löliikenne takkuilee, eikä rahtiliikenteelle voida myöntää lisäkapasiteettia. Kyseinen ratayhteys on elintärkeä koko Suomen raideliikenteelle. Tunnin junat ja mahdolli-

set muut ympäristöystävälliset kuljetusrat-kaisut voidaan unohtaa, jos tätä kaikkein vakavinta ongelmaa ei saada ratkaistua.

Koko raideinvestointiohjelman laadin-nassa on lähdettävä ytimestä. Meidän on saatava rakennettua pääradalle lisäkapasi-teettia. Riihimäki–Tampere-välille tarvitaan ehdottomasti vähintään yksi lisäraide. Pääkaupungin Pisararata helpottaisi koko Suomen henkilöliikennettä ja Lentoradalla saavutettaisiin merkittäviä ajansäästöjä eri puolilta Suomea tuleville lentomatkusta-jille.

Suomen talouden kasvu hiipuu. Tunnin Turun ja Tampereen junat sekä Itäradan uudet linjaukset ovat hienoja ideoita, mutta voidaanko niitä toteuttaa ilman, että luovu-taan monesta elintärkeästä investoinnista?

Seuraavan hallituskauden ohjelmassa tulisi olla painotus pääradan toiminta-edellytysten vahvistamiseksi ja nykyisen rataverkoston kapasiteetin ja nopeuksien lisäämiseksi.

6 KAUPPAKAMARI

LYHYESTI LUKUINA

Lounas-, kokous- ja tilausravintola

VOITTOSalpausselänkatu 8, Urheilukeskus, 15110 Lahtivoitto@fazer.fiwww.fazer.fi/voittop. 03 783 1183

Lounas-, kokous- ja tilausravintola

VOITTOSalpausselänkatu 8, Urheilukeskus, 15110 Lahtivoitto@fazer.fiwww.fazer.fi/voittop. 03 783 1183

Lounas-, kokous- ja tilausravintola

VOITTOSalpausselänkatu 8,

Urheilukeskus, 15110 Lahtivoitto@fazer.fi

www.fazer.fi/voittopuh. 03-783 1183

voitto_kauppakamari.indd 1 6.9.2017 10.58

Hallitusti huipulleVero- ja lakipalvelutTilintarkastus ja varmennusYritys- ja rakennejärjestelytLiikkeenjohdon konsultointi

Pauli LiiriAleksanterinkatu 10 B, LahtiP: 020 760 3397E: pauli.liiri@kpmg.fi

Jari KangasmäkiRaatihuoneenkatu 13 M 25,HämeenlinnaP: 020 760 3076E: jari.kangasmaki@kpmg.fi

kpmg.fi

Tavoitteidesi tukena.

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

13

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa asetettiin yhteensä

2 146 ehdokasta, joista miehiä oli 1 301 ja naisia

845.

2 146

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

14.4.

Vuoden 2015eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien

Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia. Ulkosuomalaisten

äänestysaktiivisuus oli 10,1 prosenttia.

70,1

LÄHTEET: TILASTOKESKUS JA VAALIT.FI

7 KAUPPAKAMARI

BLOGI- JA APPS-VINKIT

Kysyimme uusilta hallituksen jäseniltä, mitä he odottavat kauppakamarin toiminnalta ja mikä on heidän oma panoksensa?

MIKA HELIN, TOIMITUSJOHTAJA, ETELÄ-HÄMEEN OSUUSPANKKI”Koen erityisen tärkeänä alueen suun-nan kääntämisen kasvuun. Kanta- ja Päijät-Hämeellä on kaikki mahdollisuu-det olla houkutteleva yritystoiminnan ja elämisen ympäristö. Odotan kauppa-kamarilta vaikuttavaa tekemistä alueen elinvoiman eteen ja olen mielelläni mukana siinä työssä.”

MARIA JOKINEN, TOIMITUSJOHTAJA, FORSSAN YRITYSKEHITYS OY”Odotan tutustuvani eri toimijoihin ympäri Hämeen alueen. On hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia, sparraa-maan sekä ennen kaikkea edistämään alueen elinvoimaisuutta sekä yrityselä-mää. Kauppakamari on tärkeä toimija alueellamme ja on kunnia-asia päästä mukaan hallitustyöskentelyyn. Haluan

olla aktiivisesti toiminnassa mukana, tuoda ajatuksia ja ideoita jalostettavaksi yhteiseen pöytään sekä toimia viestinviejänä puolin ja toisin.”

TUIJA SUUR-HAMARI, TOIMITUSJOHTAJA, WIPAK OY”Kauppakamaritoiminta on minulle erittäin tuttua, koska olen toiminut aiemmin Kymenlaakson kauppaka-marin puheenjohtajana. Lisäksi olen Keskuskauppakamarin Kansainvälisen kaupan valiokunnan varapuheenjoh-taja. Kansainvälinen osaaminen on varmasti yksi kasvun lähteistä koko Hä-

meen kauppakamarin alueella, kuten myös alueen monipuolinen toimialarakenne. Toivoisin pystyväni kauppakamarissa tuomaan esiin omalta osaltani teollisuuden näkökulmaa kulloinkin ajankoh-taiseen keskusteluun.”

GALLUP

#rahapodiNordnetin #rahapodi on Suomen parhaaksi valittu podcast, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Podia vetävät Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen.

West CoastEnglanninkielinen bisnesjulkaisu West Coast esittelee länsirannikon menestystarinoita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.westcoastmedia.fi

MainosradioMarkkinointitoimisto Staartin tuottamassa podcastissa alan huiput puhuvat markkinointiviestinnästä Juuso Kemin johdolla.mainosradio.staart.fi

Bonfire.fiLiike-elämän vaikuttajat tuottavat blogikirjoituksia, videoita ja podcasteja, joita voi hakea itseä kiinnostavien teemojen mukaan.bonfire.fi

8 KAUPPAKAMARI8 KAUPPAKAMARI

UUSI JÄSEN

9 + 1 SYYTÄ

VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄKAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄT TARJOAVAT VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSESI EDUSTAJILLE.

1. Kehitä osaamistasiVoit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.2. Jokainen kontakti on mahdollisuus Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja löydät uusia asiakkaita, kumppaneita sekä osaajia.3. Asiakirjoja ulkomaankauppaanKauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja.4. Näkyvyyttä ja lisää kontaktejaKauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi –palvelussa saat arvokasta näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi.

5. Hyvät neuvot eivät ole kalliitaSaat maksutonta perusneuvontaa laki- ja veroasioissa.

6. Pysy ajan tasallaSaat ensimmäisten joukossa elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan julkaisuista.7. Tietolähteet päivittäiseen työhönVoit hankkia yrityksellesi uudet ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritietoverkkopalvelun.

8. Apuja kansainvälisiin sopimuksiinVoit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan.

9. Edullisemmat jäsenetuhinnatJäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.

YHDEKSÄN MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN:

Maalaispitäjäksi Janakkala on teollistunut jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kunnan kylistä Tervakoski syntyi vuonna 1818 perustetun paperitehtaan ympärille js Leppäkoski kasvoi tiiliteollisuuden varassa. Lisäksi Turengin taajama kasvoi sokeri- ja jäätelötehtaiden ympärille. Janakkalan myöhäisempään kehitykseen vaikutti olennaisesti Suo-men ensimmäinen rautatie, joka avattiin vuonna 1862.

”Kunnassa toimivat yritykset ovat erittäin tärkeitä, suorastaan elinehto. Ne luovat kuntaan työpaikkoja ja elinvoimaa sekä tuottavat palveluita kuntalaisille ja kunnalle. Janakkalassa on monipuolinen yritysrakenne, mikä on kunnan kannalta erinomainen asia”, toteaa Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen.

Janakkalassa yritykset saavat tarvitsemansa palvelut yhden luukun periaatteella Yritystalo Veturista, jossa neljän hengen tiimi palvelee yrityksiä ja yrittäjiä. Janakkala ja Hämeenlinna ovat myös lähteneet yhdessä kehittämään Moreeni-Rastikankaasta Etelä-Suomen suurinta yritysaluetta. ”Janakkalassa panostetaan uusien ja toimivien yritysten toimintaedellytyksiin monin eri tavoin. Esimerkiksi Janakkalan Teol-lisuusalueet Oy (JTA) voi olla joustavasti mukana teollisuusyritysten toimitilaratkaisuissa ja kuntaan sijoittumisessa”, Matikainen kertoo.

”Liityimme Hämeen kauppakamarin jäseneksi, koska jäsenyys mahdollistaa meille erilaiset vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi valiokuntatyöskentelyn kautta. Verkostoituminen alueen toimijoiden kanssa on tärkeää ja valiokuntatyöskentely tiettyjen asiakokonai-suuksien ympärillä luo tähän hyvän mahdollisuuden. Näemme myös, että jäsenenä pystymme vaikuttamaan kauppakamarin antamiin lausuntoihin ja siten vaikuttamaan asioihin, jotka koemme Janakkalan kannalta tärkeiksi. Kunnan aktiivinen jäsenyys auttaa myös Janakka-lassa toimivia yrityksiä”, korostaa Matikainen.

Elinvoiman vahvistaminen ohjaa Janakkalaa

Veturin henkilökunta palvelee yrityksiä. Kuvassa ylhäältä (vas.) yrityskehittäjä Antti Aaltonen (JTA), JTA:n toimitusjohtaja Markus Myhrberg ja elinvoimapäällikkö Ismo Holstila. Eturivissä (vas.) viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi, kunnanjohtaja Tanja Matikainen ja elinvoimakoordinaattori Ria Laurila.

9 KAUPPAKAMARI

Viidakosta toiseenHämeen Sanomien ja Forssan Lehden nykyinen päätoimittaja Petri Hakala aloitti uransa alun perin Forssan Lehdestä. Työ jatkui Uuden Suomen, Iltalehden ja Satakunnan Kansan pariin, kunnes hän viime keväänä palasi takaisin Hämeeseen.

KERRO OMASTA TYÖURASTASI?Aloitin työni mediassa vuonna 1983 Forssan Lehden toimitusharjoittelijana ja sillä tiellä olen edelleen. Forssan Lehdestä siirryin kolmen vuoden päästä Uuden Suomen toimittajaksi, jonka jälkeen Iltalehden uutis-päälliköksi ja vuonna 1995 päätoimittajaksi.

Vuosina 2010-2013 olin Satakunnan Kansan kustantajana ja päätoimittajana Porissa, josta palasin Iltalehteen. Hämeen Sanomissa ja Forssan Lehdessä aloitin viime vuoden toukokuussa.

MITEN ARJEN ELÄMÄ SUJUU HAASTAVASSA TYÖELÄMÄSSÄ?Media-alalla arjen ja työn raja on häilyvä. Nykyaikaiset välineet ja uutistyö pitävät koukussaan. Monipuolinen liikunta pitää kuitenkin myös mielen vireänä. MISTÄ SAAT VAIKUTTEITA JA MOTIVAATIOTA TYÖHÖSI?Median mennyt vuosikymmen on ollut jatku-vaa muutosta. Motivaatio syntyy onnistumi-sista, joiden avulla selviämme eteenpäin.

URAPOLKU

Accounting Pirkko Wasko Ky

Acrelec Finland Oy

Amitronic Oy

Asianajotoimisto Fortis Oy

Bravi Ragazzi Oy - Mamma Maria

CatMarina Oy

Delva Oy

EcoFloor Finland Oy

UUDET JÄSENET19.9.2018-5.2.2019 LIITTYNEET

ESA Digital Oy

Future Outlook Oy

Gicadry Oy

Hartola Golf Oy

Hollolan apteekki

Hollolan kunta

HPK Liiga Oy

Hämeen Kopiotalo Oy

Hämeenlinnan Subway-Ravintolat

Janakkalan kunta

Kahvikivi Oy

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia - Lahti

Kotimestarit Oy

Lahden Pelicans Oy

M&P Paino Oy

Malinen Invest Oy

KOULUTUS

Olen suorittanut toimittajatutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1986.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Ennen media-alaa olen tehnyt töitä metallifirman vaihetyöntekijänä. Lisäksi olen asentanut hälyttimiä kaukolämpöputkistoon sekä toiminut varastonhoitajana, teurastajan apulaisena ja ambulanssin apumiehenä.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Varmasti nimitys päätoimittajaksi vuonna 1995. Siitä pitäen olen saanut olla tekemässä keskeisiä ratkaisuja, mutta myös toiminut näköalapaikoilla median liiketoiminnan kehittymisen eri vaiheissa.

MOTTOSI

Viidakosta toiseen.

10 KAUPPAKAMARI10 KAUPPAKAMARI

Ku

va S

ami L

etto

järv

i / E

SS

Porukalla nostaa vaikka norsunEtelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoen takana on pian 25 vuoden työura eri medioissa Kainuussa, Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä – ja nyt Lahdessa.

KERRO OMASTA TYÖURASTASI?Aloitin toimitusharjoittelijana paikal-lislehti Kuhmolaisessa 3.6.1994. Vaki-tuisen työn aloitin 1990-luvun lopulla Aamulehden taloustoimituksessa, josta siirryin vuonna 2004 Kauppa-lehteen ja vuonna 2009 MTV Uutisiin. Vappuna 2013 muutin Kajaaniin ja aloitin Kainuun Sanomien päätoimit-tajana. Viime tammikuussa tuli jälleen uuden työ- ja elämänvaiheen aika Etelä-Suomen Sanomien vastaavana päätoimittajana Lahdessa.

Työt eri työyhteisöissä ovat olleet opettavaisia. Kollegoiksi on osunut huipputyyppejä, joilta jokaiselta on tarttunut mukaan viisauksia vietäväk-si seuraavaan työpaikkaan.

MITEN ARJEN ELÄMÄ SUJUU HAASTAVASSA TYÖELÄMÄSSÄ?Uuden työn sisäänajovaiheen kannal-ta on helpotus, että perhe asuu toisel-

URAPOLKU

HÄMEEN KAUPPAKAMARI KIITTÄÄ UUSIA JÄSENIÄ. JOKAINEN KONTAKTI ON SINULLE MAHDOLLISUUS!

KOULUTUS

Aamulehden Akatemia - toimittajakoulutusohjelma

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Paikallislehti Kuhmolainen

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Jokainen askel on ollut merkittävä ja vienyt osaamista eteenpäin, mutta isoin askel oli muutto Helsingistä Kajaaniin Kainuun Sanomien päätoimittajaksi 1.5.2013.

MOTTOSI

Porukalla nostaa vaikka norsun.

Mega-Auto Oy

MN-Markkinointi Oy

Ovacon Oy

Pihlajalinna Terveys Oy, Hämeenlinnan Lääkärikeskus Työterveys

Pihlajalinna Terveys Oy, Pihlajalinna Lahti Työterveys

Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy

Päijät-Hämeen Kiinteistöliitto ry

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy

Rahtikeskus Oy - Hämeenlinna

Stellarion Oy

Suomen Prolaite Oy

Tilitoimisto Aureelia Ky

Tilitoimisto FaktaCount Oy

Timik Medical Oy

Tomitec Oy

Toolpoint Oy

Wemasto Oy

Verkatehdas Oy

Viitos-Metalli Oy

la paikkakunnalla. Päivät ovat pitkiä ja tiiviitä eli perheelle jäisi joka tapauksessa vähän aikaa, jos lainkaan. Toki rytmi löytyy sitten, kun perhe muuttaa myös tänne Lahden seudulle. On hyvä, että työn ulkopuolella on muutakin elämää, se on paras ympäristö nollata ajatukset. MISTÄ SAAT VAIKUTTEITA JA MOTIVAATIOTA TYÖHÖSI?Omista kokemuksista ja kollegoilta. Me-dia-ala on elänyt rakennemuutosta jo jonkin aikaa. Tällainen maailma kannustaa uusien toimintatapojen ja sisältöjen kehittämi-seen. Minusta on innostavaa kokeilla uusia asioita ja palkitsevaa nähdä, kun ne toimivat. Yhteiseen tekemiseen sitoutunut työyhteisö motivoi menemään eteenpäin.

11 KAUPPAKAMARI

Vaikeiden päätöstenvaalikausi

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja

EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat

kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen

keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

Markku Jokisipilän.

HENKILÖ

12 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI

Tulevan kevään eduskuntavaalit tuntuivat vielä viime vuoden lopulla etenevän pe-rinteisiä latuja. Vaikka virallisia vaalitee-moja pidettiin vielä vakan alla, oli niiden

helppo ennustaa liittyvän kestävyysvajeeseen, hy-vinvointiyhteiskunnan puolustamiseen, sote-uudis-tukseen, talouteen ja työllisyyteen sekä brexitiin ja EU-politiikkaan.

Näin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen kes-kuksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä osviit-taa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo aiem-min syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin synkän IPCC-raportin jäljiltä monissa puolueissa ilmastovaaleiksi.

Uusi ja vielä kovempi yllä-tys kokenutta politiikan tutkijaa odotti kuitenkin tammikuus-sa, kun eduskuntapuolueet va-semmalta oikealle kääntyivät kannattamaan selvästi nykyistä tiukempaa maahanmuuttopoli-tiikkaa. Taustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljastuneet ala-ikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset.

“Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty. Aiemmin hyvinkin hankalaksi koet-tu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä kaik-kien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan poliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomuslaista minis-teriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä toteaa.

HAASTEITA ON RIITTÄMIINTutkimuskeskuksen johtaja ei kiistä kummankaan teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan entistä herkemmin sytykkeensä median paineesta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista.

“Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi tie-tysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi.

Mitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? Joki-sipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla nelivuotis-kaudella on haasteita riittämiin.

Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla hallituskaudella kääntymään positiiviseksi ja tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suurvaltasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, globaalitalous ys-kii ja brexitin todellisia seurauksia on vielä mahdo-tonta ennustaa.

Suhdannenäkymiä synkentävät myös Italian le-väperäinen taloudenpito, Ranskan sisäinen kuo-hunta sekä Euroopan talousveturin Saksan haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä ovat vielä eurovaalit, pel-ko oikeistopopulistien esiinmarssista sekä kesällä al-kava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.

“Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin työlli-syys- ja talouskysymykset taitavat olla heille vielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. Valitetta-vasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa.

Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestävyys-vajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän vielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan haasta-maan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista.

Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamat-ta myös maahanmuuttokysymyksiin, sillä ilman muualta tulevia uusia veron- ja eläkkeenmaksajia suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei pysy pystys-

sä. Osaajapula on sekin arkea jo monella toimialalla.

“Maahanmuutto pysyy var-masti yhtenä teemana ja toi-vottavasti sitä myös käsiteltäi-siin oikein. Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuut-to ovat kaksi eri asiaa, joka pi-tää huomioida myös julkises-sa keskustelussa”, Jokisipilä toteaa.

SOME ON TÄRKEÄ OSA VAALITYÖTÄKevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan konkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikym-menten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä ny-kymenossa on asioihin paneutumisen sijaan tär-keämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien mie-lissä.

Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei mää-rällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon tuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaakseen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen media myös some-julkisuus.

“Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen tärkei-tä kontaktipaikkoja, mutta yhä enemmän äänestys-päätöksiä tehdään myös sosiaalisen median pohjal-ta. Kannattaa huomata, että liikkuvien äänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa.

Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen me-dia on jo itsestään selvä viestintäkanava, mutta sen mahdollisuudet ovat alkaneet viime vuosina kirkas-tua myös konkareille. Käytännössä läpimeno alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle vaikeaa ilman so-me-näkyvyyttä.

“Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta sa-malla myös suuren yleisön some-lukutaito on aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, Jokisipilä lisää.

MARKKU JOKISIPILÄ

TURUN YLIOPISTON

professori ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014.

VÄITTELI TOHTORIKSI

vuonna 2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista.

MAAJOUKKUETASON SOUTAJA

1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä.

HARRASTUKSET:

Urheilu, rock-musiikki ja draama-elokuvat

PERHE:

Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

“YHTÄ NOPEAA POLIITTISEN ILMAPIIRIN

MUUTOSTA ON HARVOIN NÄHTY.”

14 KAUPPAKAMARI

UUSI VUODEN TYÖNTEKIJÄ -ANSIOMERKKIKeskuskauppakamarin myöntämä Vuoden työntekijä -ansiomerkki palvelee nykypäivän työelämää ja kaikkia yrityksiä. Kun työyhteisössäsi on aihetta palkita henkilöstöä esimerkiksi onnistuneista projekteista, hyvistä hankkeista, loistavista työsuorituksista tai huipputuloksesta: hae Keskuskauppakamarin Vuoden työntekijä -ansiomerkki ja järjestä juhlat!

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.Vuosimerkit, elämäntyömerkit ja rautaisen ansiomerkin löydät osoitteesta ansiomerkit.fi

TEEMA

16 KAUPPAKAMARI

paalupaikalleSuomi takaisin

TEKSTI TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

17 KAUPPAKAMARI

Ilmastonmuutos ku-riin ja Suomi kes-tävän kasvun tielle. Työllisyysaste 80

prosenttiin, julkinen ta-lous tasapainoon, osaami-sesta jälleen selkeä vien-tivaltti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäläbyrokratian tilalle sujuvampaa sääntelyä.

Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tu-leviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään kek-siä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla.

”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vai-keita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhan-nen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, joka konkretisoitui myös kansainvälisissä vertai-luissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää.

Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta. En-nemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkai-suja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.

”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka. Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa.

ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLAVaalien alla äänestäjille annetaan aina tuk-ku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juok-sussa merkityksettömiksi, jos ilmastonmuu-tos etenee synkimpien ennusteiden mukaan.

Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää.

”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kan-sainvälisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissam-me”, hän tähdentää.

Samalla hän tiedostaa, että moni voi tun-tea globaalin haasteen edessä suoranaista voi-mattomuutta. Samalla mieleen hiipii helposti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen pie-nen ja syrjäisen maan ilmastoteoilla on lopul-ta merkitystä isossa kuvassa.

Romakkaniemen mukaan jokainen kehitysaskel on tässä kohtaa tärkeä. Kai-ken lisäksi rohkeil-le ja innovatiivisil-le tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehitys-

polkuja.”Ilmastonmuutos on uh-

ka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää rat-kaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää in-novaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakka-niemi listailee.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haitta-verojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä. Päätöksillä on luotava yrityksille helposti en-nustettava ja neutraali toimintaympäristö, jo-ka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin.

”Nopea tempoilu luo vain yleistä epä-varmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perustuttava mi-tattaviin vaikutuksiin, ei yksittäisten tekno-logioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää.

OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUNYksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua. Väestön ikääntyessä ti-lanne pahenee

edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla.

Perusopetuksen taso on heikentynyt sel-keästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toi-selle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia. Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteis-kunnalle.

”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huip-puosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mut-ta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosenttia peruskoulun päättävistä ei omaa edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opinto-ja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa.

Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käy-tännössä koko työuran ajan. Oppisopimus-koulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palk-kaporrastusta.

”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahan-muuttoa monin verroin nykyistä enemmän. Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.”

TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLEHyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein pe-ruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on tu-levalla hallituskaudella 75 prosentin työlli-syysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimes-sä on 80 prosentin työllisyystaso.

Keskuskauppakamarin johtavan ekono-mistin Mauri Kotamäen mukaan työlli-syyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansantaloutta. Samalla se torjuu myös syr-jäytymistä.

“Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii-kin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verotuksen keventämistä, kannustinloukku-jen purkamista, paikallisen sopimisen lisää-mistä ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman parempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla.

“Kannustinloukkujen purkaminen pitäi-si ottaa nyt tosissaan ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pi-

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN

MAAN MEILLE KAIKILLE”

18 KAUPPAKAMARI

Kannattaako valtion satsata miljardeja vain yhteen liikenneratkaisuun?Suomessa vireillä olevat ratahankkeet ovat arvoltaan yli kymmenen miljardia euroa. Vertailukohtana voidaan pitää Lahden oiko-rataa, jonka kustannukset olivat reilut kol-mesataa miljoonaa.

Vaikka junaliikenne on ympäristöystä-vällistä, se on kallista ja kankeaa. Investoin-tihuumassa syyllistetään samanaikaisesti kumipyöräliikennettä ja sen tuottamia ympä-ristöhaittoja osittain myös perusteettomasti.

Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa monipuolisia liikenneratkaisuja, joista auto-liikenteen merkitys on edelleen se tärkein. Tiestömme tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa ja korjaamista ja korjausvelka on kasvanut jo 15 miljardiin euroon. Näihin kohdistuvia määrä-rahoja ei saa vähentää – päinvastoin.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

täisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyy-den ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulo-jen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee.

LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJAToimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logis-tiikka ovat Suomen kilpailukyvyn peruste-kijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja in-vestointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko lii-kenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma.

“Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suonis-ton sakkautuminen on pysäytettävä ja korja-usvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonai-suuden kehittämistä on pohdittava nykyistä pitkäjänteisemmin ja huomioiden myös lii-kenteen muut uudistustarpeet”, listaa aluei-den kilpailukyvyn ja liikenteen asiantuntija Kaisa Saario.

Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteen-päin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyh-tiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen.

”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudistukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiik-

kakustannuksia”, Saario toteaa.

Kolmantena tavoit-teena on merenkulun väylämaksun poistami-nen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Sa-malla on kuitenkin tun-nistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet.

PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOAKauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sinnikästä työtä pykäläviidakon purkami-sen ja joustavampien viranomaiskäytäntö-jen eteen.

Tulevalla vaalikaudella perkaamista riit-tää mm. kaavoitusprosesseissa, maanomis-tajien oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseissa, alko-holilainsäädännössä sekä apteekke-ja koskevassa sääntelyssä.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan monessa koh-taa on menty viime vuo-sina oikeaan suuntaan. Samalla

kuitenkin moni tärkeä uudis-tushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jä-mähtäneet tä-män tästä pai-

kalleen.”Monesti kä-

sissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienemmiksi voisi mo-nessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee.

Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu sää-dösten sujuvoittamisesta myös pitkäjäntei-

syyttä, joka kantaisi yli vaali-kausien.

”Lainvalmisteluun kai-vattaisiinkin kokonaisval-taista konsernijohtamis-ta, joka seuraa selvästi

nykyistä tiiviimmin sekä hallitusohjelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edis-tymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia

ja nopeuttaisi tarvitta-via korjaustoimia”, Lin-nainmaa muistuttaa.

KU

VA

TA

RM

O V

AL

ME

LA

/PH

OTO

DA

NC

E V

AL

ME

LA

19 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessaYRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. VUODESTA 2015 VUOTEEN 2017 YRITYSTEN MAKSAMAT VEROT JA VERONLUONTEISET MAKSUT KASVOIVAT KAIKKIEN VEROLAJIEN OSALTA.

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 mil-jardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisä-vero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa. Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta sekä eläkeva-kuutusmaksuista, joita kertyi lähes 15 miljardin edestä.

Toisin kuin usein luullaan, Yhteisövero ei ole yritysten maksamista ja tilittämistä veroista merkittävin. Yhtei-söveron määrä vuonna 2017 oli reilut viisi miljardia, eli alle yhdeksän prosenttia kokonais-kertymästä.

Tiedot selviävät Keskus-kauppakamarin Suuresta veroselvityksestä. Keskus-kauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa koko-naiskuva yritysten merkityk-sestä Suomen kansantaloudel-le ja eri alueille.

Selvitys kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät verot.

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT

Lue lisää!kauppakamari.fi/veroselvitys

LÄHDE: TILASTOKESKUS, VEROHALLINTO, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARI

Arvonlisä-vero 18,46 mrd.

Ennakonpidätys palkoista 14,28 mrd.

ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 1,12 mrd.

tupakkavero 0,95 mrd.

ennakonpidätys puun myyntitulosta 0,26 mrd.

yhteisövero 5,42 mrd.

eläkevakuutus-maksut 14,84 mrd.

työttömyysvakuutus-maksut 1,92 mrd.

verojalanjälki

63,25 mrd.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,58 mrd.

Virvoitusjuomavero 0,14 mrd.

ympäristöverot 3,12 mrd.ennakonpidätys ja lähdevero Koroista ja osuuksista 0,12 mrd.

alkoholivero 1,35 mrd.

kiinteistövero 0,70 mrd.

sisältää vakuutus-maksuveron 0,45 mrd.

20 KAUPPAKAMARI

Siirtymäsäännösten vaikutuksista lainvalmistelussa

Verotuksen ennakoitavuus on yksi vakaan poliittisen järjestelmän ominaispiirre. Verolainsäädännön muutos, joka vaikuttaa takautuvasti, on ehdottomasti vastoin

länsimaisen oikeusajattelun perusteita. Siitä huolimatta olemme viime vuosina nähneet verotuksen alalla tilanteita, joissa verolainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat muun muassa huonosti valmisteltujen siirtymäsäännösten tai murrettujen tilikausien

vaikutusten myötä yllättäen aiheuttaneet takautuvasti vaikuttavia verotustoimenpiteitä.

Siirtymäsäännösten tarkoitusLaista ilmenevien siirtymäsäännösten tarkoi-tuksena on osoittaa, miten lain säännöksiä tulee soveltaa. Usein ne viittaavat ajalliseen määrittelyyn eli milloin vanhan lain sovelta-minen päättyy ja milloin uuden soveltami-nen alkaa tai jos ylimenokautena on päällek-käistä lain soveltamista, millä pelisäännöillä toimitaan. Yritysverotuksessa ongelmaksi ovat nousseet käytännössä erityisesti tilan-teet, joissa yhtiöllä on murrettu tilikausi, eli sen tilikausi päättyy kesken kalenterivuotta. Yritysverotuksessa on siten tärkeää huomioi-da, että yrityksen verovuosi ei ole välttämät-tä sama kuin luonnollisen henkilön vero-vuosi, joka on aina kalenterivuosi. Yrityksen tilinpäätöksen päättymispäivä lähtökohtai-sesti määrittää yrityksen verovuoden. Lisäksi on huomioitava, että yrityksen verovuoden voi muodostaa kaksi tai useampi saman kalenterivuoden aikana päättynyttä tilikaut-ta. Toisin sanoen esimerkiksi tammikuussa päättyvä tilikausi on alkanut jo edellisen kalenterivuoden helmikuussa. Mikäli muutos tulee voimaan 1.1., on yhtiöllä takana jo 11 kuukautta toiminta-aikaa sen verovuoden aikana, jota muutos koskee. Tällöin lainsäätä-jän tarkoittama tahtotila sen suhteen, miltä verovuodelta muutoksia aletaan soveltaa, on erityisen tärkeää määrittää vähintään lain-valmisteluaineistossa, mutta mielellään siir-tymäsäännöksen sisällössä, jotta takautuvan verotuksen vaikutuksilta voitaisiin välttyä.

Veroviranomaisen säädöstä laajentava tulkintaLain voimaantuloa määrittelevä siirtymä-säännös on harvoin kaikkia maailmantiloja käsittelevä tyhjentävä luettelo. Sen sijaan siirtymäsäännökset voivat esimerkiksi määritellä ne tilanteet, joissa lainmuutoksen tuomaa veroetua ei voi tavoitella tiettynä ajanjaksona tehdyin järjestelyin tai toimen-pitein. Tämä on lähtökohtaisesti oikein, jos perusteet näille toimille ovat pelkästään verotuksellisia. Sen sijaan puhtaasti liiketa-loudellisin perustein tehtäviä järjestelyjä ei pitäisi pyrkiä viranomaistoimin estämään, vaikka sen seurauksena voisi olla muillekin ennemmin tai myöhemmin automaattisesti kuuluvan veroedun saaminen. Tarkoitan tällä sitä, että huonosti valmisteltu siirtymäsäännös voi aiheuttaa, ja on käytännössä aiheuttanutkin tilan-teita, joissa veroviranomainen on laajentanut siirtymäsäännöksen soveltamisen koskemaan tilan-teita, joita siirtymäsäännökses-sä ei ole edes mainittu. Tällöin on kyse siirtymäsäännöksen laajentavasta tulkinnasta, mikä on lähtökohtaisesti lainvastai-nen, sillä perustuslain mukaan verosta on säädettävä lailla.

Edesmennyt vero-oikeu-den professori Kari S. Tikka on osuvasti todennut, että verotuksen ainoa vakio on muutos. Kevään 2019

eduskuntavaalien yhteydessä valitsemme jälleen 200 lainsäätäjää seuraavalle nelivuo-tiskaudelle eduskuntaan. Verolainsäädäntöön kohdistuvat muutokset voivat olla merkittäviä tai ne voivat olla maltillisia. Joka tapauksessa on perusteltua vaatia tältä joukolta sekä virka-mieskunnalta ennakoivaan verojärjestelmään liittyviä panostuksia eli selkeitä siirtymäsään-nöksiä sekä lainvalmisteluaineistoa. Muutoin vaarana voi olla veroviranomaisen lainkohtaa laajentava tulkinta, joka on myrkkyä ennakoi-van verojärjestelmän ylläpitämiselle, vaikka lainsäätäjän tarkoitus onkin ollut asiallinen.

ASIANTUNTIJA

PAULI LIIRI, VEROASIANTUNTIJA JA KPMG:N LAHDEN TOIMISTON JOHTAJA.

PAULI.LIIRI@KPMG.FIPS. ASKARRUTTAAKO SINUA JOKIN VEROASIA?

21 KAUPPAKAMARI

Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja: Katsaus tilanteeseen

Suomessa tunnetaan hyvin tv-sarja “Law and Order”, mutta millaista on käytännössä liike-elämän law and order? Tästä saa hyvän kuvan, kun seuraa esimerkiksi talouslehti Fortunea. Se on raportoinut näyttävästi, kuinka isojen firmojen johtajia laitetaan oikeuteen ja tuomitaan sekä sakkoihin että tietenkin myös vuosiksi vankilaan.

Vuonna 2015 silloinen USA:n varaoikeus-ministeri Sally Yates kirjautti muistion, jossa asetettiin korkeimman oikeuden tavoitteeksi tuomita yhtiöiden johtohenkilöitä yhtiöiden tekemistä rikoksista, koska ne ovat osittain niin suuria, ettei niitä saada tuomiolle. Perinteisesti johtajat on myös eristetty siten, etteivät he osallistu päivittäiseen toimintaan.

Nyt kysytäänkin rohkeutta johtaa yhtiöitä, jotka harjoittavat vientiä rajoitteiden alai-suudessa oleville alueille, kuten esimerkiksi Iraniin, Sudaniin tai Pohjois-Koreaan tai yrityksiä, jotka toimivat rajoitteiden piirissä olevien korkean teknologian tuotteiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä on Volkswage-nin entinen USA:n johtaja Oliver Schmidt, joka sai seitsemän vuoden tuomion ilman-saasterikoksesta, kun pakokaasumittauksissa oli huijaussofta. Samaten Huawein johtaja Meng Wanzhou ei voi poistua Kanadasta USA:n pidätysmääräyksen vuoksi, joka koskee vientirajoitusten rikkomusta Iraniin.

Kansainvälisesti tässä on kysymys myös talouspolitiikasta, mutta maan rajojen sisällä erityisesti tarkempi peli on tarpeen meillä kaikilla.

USA:n välivaalit toivat muutoksen maan valtatasapainoon. Demokraatit saivat enemmistön edustajainhuoneesta, kun taas republikaanit vahvistivat asemiaan senaatis-sa. Välivaalien tulos heikensi republikaanien asemaa ja lisäsi presidentille paineita komp-romisseihin. Nyt nähty valtataisto presidentin ja edustajainhuoneen välillä valtionhallinnon sulkemisen ja Meksikon vastaisen rajamuurin rakentamisen osalta on ollut murheellista katsottavaa. Yli 800 miljoonaa liittovaltion palveluksessa ollutta henkilöä ei saanut yli kuukauteen palkkojaan ja heistä iso osa oli lain nojalla pakotettu tulemaan töihin. Muu-toin henkilö olisi työpaikan lisäksi menettänyt aiemmin kertyneen eläkkeensä valtiolle. Myös yritykset, jotka palvelevat liittovaltiota jäivät ilman tuloja, kun kaikki oli suljettu. Valtion-hallinnon sulkeminen vaikutti myös kaikkiin USA:laisiin yrityksiin, koska uusien työnteki-jöiden työlupien tarkistaminen liittovaltion rekistereistä estyi. Tällöin yritykset eivät voi-neet palkata työntekijöitä tai palkkasivat vain väliaikaisesti, mikä saattoi olla lainvastaista.

Tästä mennään eteenpäin lähes vuoren-varmasti keskittymällä infran rakennushank-

keisiin (tiet, junaradat, sillat, kommunikaatio, sähkönjakelu ja vesihuolto) sekä projek-teihin, joilla lisätään sekä työpaikkoja että yhteiskunnan hyvinvointia. Kauppasotien suhteen uskon kriteeriksi muodostuvan, että saadaan vastapuolet ostamaan USA:laisia tavaroita ja palveluja siten, että kauppatase saadaan tasapainoon.

Vesa A. Vihavainen, Suomen kunniakonsuli Oregonissa

22 KAUPPAKAMARI

Forssan kaupunkiseudun järkivihreyteen uutta buustia TAVOITTEENA OTTAA KIERTOTALOUDEN

KÄRKIPAIKKA TAKAISIN

Forssan kaupunkiseudulla käynnistetään kiertotalouden buustausta. Kiertotalous on nostettu uuden seudullisen elinvoimaohjelman yhdeksi kärjeksi. Forssa oli pitkään kiertotalouden osaamisen ja toteuttamisen kärjessä Suomessa ja koko maailmassa. Seudulla on edelleen

globaalissa mittakaavassa ainutlaatuinen kiertotalouskokonaisuus, jossa on mukana kymmeniä isoja toimijoita alkutuotannosta teollisuuteen ja biotalouteen.

Forssan Yrityskehityksen toimitusjohtaja Maria Jokinen toteaa, että osaamiseen, kehittämiseen ja ennen kaikkea kaiken tietotaitomme esille nostamiseen tarvitaan nyt uusi vaihde. – Forssan kaupunkiseutu on nostettava takaisin Suomen ykkösalueeksi bio- ja kiertotaloudessa.

Forssan kaupunkiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää edelleen korkealle noteerattua bio- ja kiertotalouteen liittyvää yritys-, koulutus- ja tutkimustoimintaansa.

– Meillä on alkamassa muun muassa ai-van uusi kiihdyttämökonsepti, jolla tehdään 100 uutta start up -yritystä tai yritysideaa vuoteen 2021 mennessä. Se tarkoittaa, että yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten yhteisellä osaamisella sivuvirroista innovoi-daan aktiivisesti uutta bisnestä.

OPISKELIJAT LISÄÄVÄT KANSAINVÄLISYYTTÄEurooppalaisessa biotaloudessa suurin työllistäjä on maatalous. Globaalin biota-

louden työpaikkojen oletetaan kasvavan ainakin bioenergian, biomassan tuotannon ja biokemikaalien tuotannon aloilla.

– Kansainvälisyys on menestyksen avaintekijä. Osaamisellemme on kysyntää erityisesti maamme rajojen ulkopuolella, Jokinen sanoo.

Kansainvälisyys kasvaa opiskelijoiden ansiosta. Hämeen ammattikorkeakoulu käynnistää Forssassa englanninkielisen, kan-sainvälisen kiertotalouskoulutuksen vuoden 2020 alusta.

– Forssa tekee parhaillaan aktiivisesti työ-tä yhdessä HAMKin kanssa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimisessa. Avauksia on tehty jo Vietnamissa ja Intiassa.

RATASMÄESSÄ VALMISTA INFRAA JA VERKOSTOAForssan järkivihreään strategiaan kuuluu Ratasmäessä ja Kiimassuolla sijaitsevan Envi-tech-alueen kehittäminen. Alueella toimii jo useita ympäristöalan yrityksiä, joiden rinnalle

houkutellaan uusia toimijoita täydentämään ekosysteemiä.

– Alueelle sopivat hyvin toimijat, jotka vaativat tilaa, hyvää ja turvattua energian- ja sähkönsaantia ja mahdollisuutta alueelliseen resurssiviisaaseen energian tuotantoon. Toimijat saavat myös synergiaetua toisistaan, Maria Jokinen kertoo.

Envitech-alue on osaltaan loistava esimerkki tehokkaasta ja onnistuneesta kiertotalousmallista, joka on ekologisesti kestävä, vähähiilinen ja energiaa tehokkaasti hyödyntävä kokonaisuus.

Lisätietoa: Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Maria Jokinen, p. 050 342 4902, www.fyk.fi, www.facebook.com/forssanseutu.

Forssassa järjestetään syksyllä jo kolmannen kerran valtakunnallinen kiertotalouden ja kestävän kehityksen kasvuyritys- ja startup -tapahtuma FRUSH. Kuvassa on viime vuoden Frushack voittajat (vas.) Maija Kranni ja Ebba Ervasti, heidän takanaan Forssan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Penttilä, Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Maria Jokinen ja Forssan kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä.

23 KAUPPAKAMARI

MATKAILUVALIOKUNNAN KOKOUS, Lahti

OSAAMISVALIOKUNNAN KOKOUS, Hämeenlinna

CONTROLLER EXCEL, Webinaari

ESIMIES JA TYÖSUHTEEN ONGELMATILANTEET, Lahti

TIETOSUOJA 2019 - MITÄ NYT? Lahti

KASVA JA KANSAINVÄLISTY, Hämeenlinna

HUHTIKUURAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA – PERUSTEET, Webinaari

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, Lahti

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI, Lahti

ALUESUUNNITTELU- JA LOGISTIIKKAVALIOKUNNAN KOKOUS, Hollola

TIETOSUOJA 2019 - MITÄ NYT? Hämeenlinna

LAKI- JA FINANSSIVALIOKUNNAN KOKOUS, Hämeenlinna

SISÄLTÖMARKKINOINNIN TEHOPÄIVÄ, Lahti

VISUAALISET RAPORTIT MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA, Webinaari

TOUKOKUUEXCEL PERUSKURSSI, Webinaari

SUURI PALKKAPÄIVÄ - OSA-AIKATYÖN JA VUOSILOMAPALKANLASKENNAN ERITYISTILANTEET, Lahti

SUURI PALKKAPÄIVÄ - OSA-AIKATYÖN JA VUOSILOMAPALKANLASKENNAN ERITYISTILANTEET, Hämeenlinna

ILMAPIIRIKOHENNUKSELLA TYÖHYVINVOINTIA - ESIMIEHELLE AJATUKSIA JA EVÄSTYSTÄ TYÖILMAPIIRIN JA TULOKSELLISUUDEN PARANTAMISEEN,Hämeenlinna

KOTIMAAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS, Lahti

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS, Lahti

SELL ON AMAZON WORKSHOP, Lahti

MATKAILUVALIOKUNNAN KOKOUS, Kausala

EXCEL JATKOKURSSI, Webinaari

KEVÄTKOKOUS, Lahti

KOTIMAAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS, Hämeenlinna

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS, Hämeenlinna

KAUPAN JA PALVELUALAN VALIOKUNNAN KOKOUS, Hämeenlinna

KESÄKUUEXCEL-RAPORTOINTI: PIVOT JA EXCEL BI, Webinaari TEOLLISUUSVALIOKUNNAN KOKOUS, RiihimäkiHHJ HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN, LahtiEXCEL TEHOKÄYTTÖÖN, Hämeenlinna

MAALISKUU

KALENTERI

13.15.18.26.28.

10.

11.15.

6.8.

9.1.

14.2.3.

4.15.

16.17.20.21.22.

Kehitä hallitustyöskentelyä

HHJ-puheenjohtajakurssi 1.-2.4. ja HHJ Hallitus ja strategian toteuttaminen -uutuusvalmennus 5.6. Varaa paikkasi nyt! Rekisteröidy ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa hhj.fi.

Lisätietoja: http://www.hamechamber.fi/hhj-puheenjohtajakurssi ja http://www.hamechamber.fi/hhj_strategia

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: WWW.HAMECHAMBER.FI

3.4.5.6.

24 KAUPPAKAMARI

TUTTU / TURVALLINEN / PAIKALLINEN

PALVELUMME YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE • Asiakaspalvelijamme tapahtumiin ja tilaisuuksiin• Taksikortit• Pientavarakuljetukset• Tilaustavat: suurtilaajapääte, taxi butler, sovellukset book a taxi ja valopilkku sekä puhelintilaus 0601 100 01

www.lahdenaluetaksi.fi/palvelumme

KAMARIKUULUMISIA

ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI JA VAIKUTTAMISILTAPÄIVÄ

Elinkeinoelämän foorumi ja Vaikuttamisiltapäivä järjestettiin keskiviikkona 30.1.2019 Aulangolla Hämeenlinnassa. Päivän aikana sukellettiin uunituoreisiin suhdannebarometrituloksiin, kyberturvallisuuteen ja maailman taloustilanteeseen. Päivän asiantuntijoina toimivat mm. (1.) Amcham Finlandin johtaja Mike Klyszeiko, (2.) ICC Finlandin maajohtaja Timo Vuori, (3.) Suomen Pankin neuvonantaja Risto Herrala, (4.) EK:n johtava asiantuntija Mika Susi, (5.) Baronan seniorikonsultti Jussi Miettinen, Raute Oyj:n toimitusjohtaja Tapani Kiiski, Osuuskauppa Hämeenmaan talousjohtaja Risto Korkka ja (6.) Solid Plan Consulting Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen. Kiitos kaikille aktiivisille valiokuntien jäsenille ja puheenvuoron pitäneille!

1.

5.

4.

2. 3.

6.

26 KAUPPAKAMARI26 KAUPPAKAMARI

2.

1.1. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 380 V.Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakunnan keskus, Suomen vanhin sisämaakaupunki ja se tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

2. HÄMEEN SANOMAT 140 V.Kaarlo Blomstedt perusti Hämeen Sanomat vuonna 1878. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä 8.1.1879 ja se on vanhin alkuperäisellä nimellä ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.

ONNITELTAVIAK

UV

A P

IXA

BA

Y

3. TIETOLIIKENNEKONSERNI DNA on suurten yritysten sarjassa Suomen paras työpaikka, ilmenee Great Place to Work -tutkimuksesta.

3.

27 KAUPPAKAMARI

5.

8. VANAJANLINNA on äänestetty Vuoden juhlatilaksi Vuoden hääyritys -äänestyksessä, joka keräsi yli 42 000 yleisöääntä valtakunnallisessa online-äänestyksessä.

7. PILVENMÄKI palkittiin ensi kertaa vuoden parhaana raviratana Seinäjoki-areenassa järjestetyssä Ravigaalassa, jossa juhlittiin viime kauden parhaita hevosia ja raviurheilijoita.

6. Plutoni Oy:n toimitusjohtaja JARKKO KURVINEN on valittu Kanta-Hämeen maakunnalliseksi Vuoden Nuoreksi Yrittäjäksi.

4. KANTA-HÄME kävi pokkaamassa hopeasijan Vuoden matkailualuekisassa MATKA2019 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa.

5. Teräksisiä palo- ja turvaovia valmistava FORSSAN METALLITYÖT OY on valittu Hämeen Vuoden Yritykseksi.

4.

6.

7.

8.

ONNITELTAVIA

YHTEYSTIEDOT

HÄMEEN KAUPPAKAMARI

LAHDEN TOIMISTOALEKSANTERINKATU 17 A, 15110 LAHTI

HÄMEENLINNAN TOIMISTORAATIHUONEENKATU 17 A, 13100 HÄMEENLINNA

WWW.HAMECHAMBER.FI

TOIMITUSJOHTAJAJUSSI EERIKÄINENGSM 040 7399 303JUSSI.EERIKAINEN@HAMECHAMBER.FI

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖPAULA AHOKANTOGSM 040 455 5617PAULA.AHOKANTO@HAMECHAMBER.FI

TOIMISTOPÄÄLLIKKÖTIINA HALMEENMAAGSM 040 455 5618TIINA.HALMEENMAA@HAMECHAMBER.FI

MARKKINOINTIKOORDINAATTORININA KARILAHTIGSM 040 451 7451NINA.KARILAHTI@ HAMECHAMBER.FI

KEHITYSPÄÄLLIKKÖMIRJA OJANTAUSTAGSM 044 329 6654MIRJA.OJANTAUSTA@HAMECHAMBER.FI

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖPÄIVI PULKKIGSM 040 563 5013PAIVI.PULKKI@HAMECHAMBER.FI

LIITY JÄSENEKSI:

28 KAUPPAKAMARI28 KAUPPAKAMARI

TYÖTERVEYSValtakunnallinen palvelunumero ark. ma-pe 7-18 p. 010 312 012, tyoterveysmyynti@pihlajalinna.fi

VALITSE YRITYKSELLESI SOPIVIN TYÖTERVEYSPihlajalinna tuottaa työterveyspalveluja sinun ja yrityksesi tarpei-siin. Asiakaslähtöinen, vaikuttava ja tarpeisiin perustuva toiminta-mallimme saa aikaan terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti.

Kysy lisää vuoden jokaisena päivänä saatavista digipalveluistamme• Etälääkäripalvelu, ma–su 7–23• Etähoitajapalvelu, ma–su 6–22• Työkyvyn johtamisen sähköinen raportointijärjestelmä

Päijät-Häme: Vesa Numminen Pihlajalinna Työterveyspalvelutpuh. 0400 906 448vesa.numminen@pihlajalinna.fi

Hämeenlinna, Tuulos: Ismo BärlundPihlajalinna Työterveyspalvelutpuh. 0400 700 217ismo.barlund@pihlajalinna.fi

Pihlajalinnan toimipisteitä on jo yli 80 paikkakunnalla Suomessa ja sinua lähimmät: Lahti, Hämeenlinna, Tuulos, Kouvola, Heinola

1.–3.3.2019REAL TRAINING

CAMP – Martina Aitolehden ja

Nanna Karalahden treenileiri

12.4.2019MESTARIT LINNALLA

– ILLALLINEN

17.–19.5.2019JOHANNA ORAS

AKATEMIAN MAALAUSKURSSI

8.6.2019FINNTRIATHLON VANAJANLINNA

30.3.2019SHOW & DINNER

– SAIKKUA, KIITOS!

22.3.2019MISS PLUS SIZE

– FINAALI

Vanajanlinna 20 vuotta

VANAJANLINNASSA TAPAHTUULisätiedot: www.vanajanlinna.fi

1.–3.3.2019REAL TRAINING

CAMP – Martina Aitolehden ja

Nanna Karalahden treenileiri

12.4.2019MESTARIT LINNALLA

– ILLALLINEN

17.–19.5.2019JOHANNA ORAS

AKATEMIAN MAALAUSKURSSI

8.6.2019FINNTRIATHLON VANAJANLINNA

30.3.2019SHOW & DINNER

– SAIKKUA, KIITOS!

22.3.2019MISS PLUS SIZE

– FINAALI

Vanajanlinna 20 vuotta

VANAJANLINNASSA TAPAHTUULisätiedot: www.vanajanlinna.fi

VARAA ILMOITUSPAIKKASI HETI!

JÄSENLEHTI nro 2/2019 ilmestyy verkkolehtenä

viikolla 20. Aineiston materiaalipäivä

on 16.4.2019.

TIEDUSTELUT JA ILMOITUSVARAUKSET viestintäpäällikkö Päivi Pulkki

puh. 040 563 5013 paivi.pulkki@hamechamber.fi

Ravintola-, juhla- ja kokouspaikka Hausjärvellä - keskellä kaikkea - keskity olennaiseen

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: info@lepolantalo.fi tai numerosta 050 307 0101LEPOLAN TALO, Kappalaisentalo 49, 12210 Hausjärvi, www.lepolantalo.fi

ProAgria Etelä-Suomen monipuoliset yrityspalvelutSaat eri alojen asiantuntijat kehittämään yritystäsi. Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alku-vaiheessa, kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan suun-nittelussa sekä omistajanvaihdoksessa ja tilipalveluissa. Meiltä saat myös Yritysten kehittämispalveluja.

Hyvällä yhteistyöllä menestyviä yrityksiä Hämeessä HYMY II -hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2014 - 2020. Rahoittajina myös alueen kunnat ja elinkeinoyhtiöt.

Ota yhteyttä. Satu Nurmi, 0400 995 585, satu.nurmi@proagria.fiPäivi Tiura-Paavola, 044 486 3374, paivi.tiura-paavola@proagria.fi

Miten yritys alkuun ja kannattavaan kasvuun?

Kuv

a Pi

xhill

.com

Saat tuettua ohjausta hanke- ja yritystukien hakuun. Sparraamme yritystoiminnan eri vaiheissa, tarjoamme ajankohtaisia infoja ja kokoonnumme pienryhmissä. proagria.fi/hymy. Seuraa meitä Yrittäjä - Onnistumme yhdessä! -ryhmässä.

HYVÄ UUTINEN

FAZER INVESTOI 40 MILJOONAA EUROA LAHTEEN

Fazer jatkaa liiketoimintansa kehittämistä ja investoi 40 miljoonaa euroa uuteen tuotantoon Lahdessa. Näin Fazer vahvistaa edelläkävijyyttä lisäarvoa tuottavissa viljatuotteissa. Se tuo 30 uutta työpaikkaa Lahteen.

Kasvipohjaiset tuotteet ja ratkaisut ovat Fazerin strategian keskeisiä kasvualueita. Investoinnilla Lahteen liittyy mielenkiintoi-sia uusia avauksia, joista Fazer lupaa kertoa lisää maaliskuussa.

”Haluamme olla edelläkävijä lisäarvoa tuottavissa viljatuotteissa ja panostamme uusien tuotantoteknologioiden ja ratkaisu-jen kehitykseen. Meillä on nyt käsissämme innovaatio, jolla uskomme olevan kiinnos-tusta myös Suomen ja Pohjoismaiden ul-kopuolella, jopa globaalisti”, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum. 

Kasvipohjaiset ratkaisut kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän ja vastuullisuus trendinä jatkaa edelleen vahvistumistaan. Fazer kehittää liiketoimintaansa ja tuote-portfoliotaan kasvualue- ja kuluttajalähtöi-sesti. Tavoitteena on uudistua moderniksi vastuulliseksi ruokayhtiöksi. Strategian mukaisesti kasvua haetaan Pohjois-Euroo-pasta ja valituista kansainvälisistä mark-kinoista. Investointi Lahteen tukee yhtiön suuntaa.

Investointi ajoittuu vuosille 2019-2020 ja se tuo Fazerille Lahteen 30 uutta työ-

paikkaa. Hanke tulee työllistämään myös välillisesti. Työt Fazerin Lahden tontilla käynnistetään mahdollisimman pian.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Fazer on investoinut toimintaansa yhteensä noin 195 miljoonaa euroa, joista 136 miljoonaa Suomeen.

TYÖT FAZERIN LAHDEN TONTILLA KÄYNNISTYVÄT MAHDOLLISIMMAN PIAN.

31 KAUPPAKAMARI

Puh. 03-68500

PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa

PEKOLANLIIKENNE.fi

TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella

Puh. 03-68500

PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa

PEKOLANLIIKENNE.fi

TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella

Puh. 03-68500

PEKOLAN LIIKENNE OY Hämeenlinna, Lahti • YHDYSLIIKENNE OY Riihimäki, Forssa

PEKOLANLIIKENNE.fi

TILAUSAJOT PEKOLALTAKoko Kauppakamarin alueella