osuuskunnan perustajan opas€¦ · osuuskunnan perustajan opas osuuskunta - yhteinen yritys saa...

Osuuskunnan perustajan Opas

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan

Osuuskunta - yhteinen yritys

saa ideasi toimimaan

www.pellervo.fi


Oppaan kansi.indd 1 1.9.2010 09:13:19

�

Ota koppi!Osuustoiminta

onviisas valinta

Osuustoiminta -lehti suomalaisen osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas päättyy.

Nimenomaan pieniä ja aloittelevia osuuskuntia varten perustimme Uusi osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996. Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme

mukana, kuudesti vuodessa.

Seuraamme pienten osuuskuntien kannalta

kaiken oleellisen ja kiinnostavan kotimaassa ja kansainvälisesti. Analysoimme

kehityksen ja toimintaympäristön

muutoksen. Ja neuvomme osuuskuntia

jatkuvasti omassa toiminnassaan eteenpäin.

Avustajiksi olemme eri aloilta rekrytoineet Suomen parhaat

asiantuntijat, jotka myös vastaavat maksutta lukijoidemme kysymyksiin

juridiikasta markkinointiin.

Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä (4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on kokonaisuudessaan käytettävissä printtilehdessä julkaistavin tunnuksin.

Kilpailukyky

Kehittyminen

Etiikka ja arvot

Osuustoiminnan omistajuus

Elävä yhdysside

Osuustoiminta -lehden tilaajana saat enemmän,

ota koppi!

AMMATTILEHTI

Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845www.osuustoiminta.coop/ot

TSUUS -OIMINTA

Tutustumistarjousuusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta!

2 • 2010 Johdon & hallinnon ammattilehti

23

35

41

10

Kaupan toimiala-analyysi

Osuustoiminnan kouluyhteistyö

Käsityöläiset osuuskunnassa

Esko Aho: Menestyksen eväätMaitosodan välitilinpäätös8

TSUUS -

OIMINTA 102. vuosikerta

Osuustoiminta

2010-luvulla24-30

Keskustan, kokoomuksen

ja SDP:n nokkamiehet:

Osuustoiminta ei unohdu24

Reijo Karhinen:

Osuuspankit pari piirua

osuustoiminnan suuntaan27

Vesiosuuskuntien

kehittyvät verkostot

tuovat laatua asumiseen48


16

20

44

11

Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana

Riittävätkö osuuspankkien paukut?

Meksikon Hannes Gebhard

Ot-vaaleihin kannatti panostaa

Katseet jo eduskuntavaaleihin 3

102. vuosikerta

Osuustoimintaväen KESÄINEN KULTTUURIKIERROSGEBHARDIEN JALANJÄLJILLÄ23 - 27

Saitko konnan vai sankarin roolin mediassa?13

Professori Markku Kuisma:Elämme rosvoparonien aikaa30

OSUUSTOIMINTAMALLI mukaan koulujen opetukseen 6, 34

Pirkkalan vireä vesiosuuskunta 40

TSUUS -OIMINTA

OSUUSTOIMINTA 4/10

61

Uusi osuustoimintaosuustoimintaosuustoimintaNEUVONTA ESIMERKIT UUTISET KULTTUURI VESIOSUUSKUNNAT

Uusi osuustoiminta4•2010

►►►

V aikka Suomen talous-kasvu on vielä hidasta, korjausrakentaminen on selvästi vilkastunut. Valtiova-rainministeriön rakennusalan suhdannetyöryhmä arvioi helmi-kuussa korjausrakentamisen ole-van jo noin puolet koko raken-nusalasta. Vuoden 2009 lopulla korjausten työtunnit kasvoivat 17 % edellisvuodesta.Rakennustarvikkeiden kysyn-

tä on sekin virkistynyt pitkälti

lisääntyneen asuntotuotannon ja korjausrakentamisen ansiosta. Remonttien suosio ei kuitenkaan heijasta koko rakennusalan ti-lannetta, sillä toimisto- ja liike-rakennusten kysyntä ei ole vielä lähtenyt kunnolla nousuun.Yksityisellä puolella intoa

remontointiin on lisännyt var-sinkin kotitalousvähennys. Sen turvin esimerkiksi moni oma-kotiasuja on tehnyt mm. julki-sivu- ja putkiremontteja. Myös

maalaus- ja tapetointityöt ovat kysyttyjä.

Vaikka valtion myöntämät tuet keventävätkin kustannuk-sia, ei kysyntä selity vain niillä. Ikääntyessään kiinteistöt yksin-kertaisesti rapistuvat.Remonttia tekevien kotitalo-

uksien on kuitenkin hyvä muis-taa myös hiljattain uudistettu asunto-osakeyhtiölaki. Se lisää ilmoitusvelvollisuutta tehtävistä remonteista. Laki edellyttää, että remontista on tehtävä taloyhtiön hallitukselle kirjallinen ilmoitus. Asukkaan oikeuksia kodissa teh-täviin kunnostustöihin uusi laki ei silti rajoita.

”PienyritysPärjää laadulla”Myös osuuskunnat hyötyvät me-neillään olevasta remonttibuu-mista, vaikka korjaus- ja uudis-rakentamisen osuus vaihteleekin osuuskunnasta riippuen.– Remonttien osuus yrityk-

sen liikevaihdosta on nykyisin noin puolet, kun se joitakin vuo-sia sitten oli vain 20 %, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Tapio PihlajaOsuuskunta Kauhajoen Raken-

nuspojista.Pihlajan mukaan Rakennus-

pojilla riittää hyvin töitä. Kau-hajoen kaupungin kanssa tehdyt kaksivuotiset sopimukset ovat lisänneet työkeikkoja varsinkin peruskorjauspuolella. Korjattava-na on lisäksi vanhoja rakennuksia sekä rikkoontuneita putkia.

Myönteistä kehitystä on edis-tänyt lisäksi kotitalousvähennys. Pihlaja toivookin, ettei vähen-nystä leikattaisi lähitulevaisuu-dessa, sillä peruskorjattavaa alu-eella riittää.Kauhajokinen osuuskunta

ei koe toimialan isoja yrityksiä liian ylivoimaisina kilpailijoina. Alan kilpailu on kiristynyt, kun uudisrakentamista harjoittavat ammattilaiset ovat jääneet työt-tömiksi ja perustaneet remontti-alan yrityksiä.Pihlaja sanoo pienyritysten

pärjäävän kovassa kilpailussa hyvän hinta-laatu-suhteen ansi-osta.

– Pienissä firmoissa työn laa-tu on usein parempaa, koska val-vonta on tarkempaa kuin isoissa yrityksissä. Toisaalta pikkuyri-tysten tuntitaksat ovat melkein neljänneksen halvemmat kuin isoilla, Pihlaja toteaa.

Paikallinenosaaminen käyttöönNeljätoista ihmistä työllistävä Ra-kennuspojat-osuuskunta ei kärsi myöskään työvoimapulasta.Se on rekrytoinut kaikki työn-

tekijänsä paikallisista nuorista osaajista. Kauhajoen Raken-nuspojat ottaa joka kesä työhar-joitteluun 1–2 rakennuspuolen opiskelijaa Kauhajoen ammatti-oppilaitoksesta. Armeijan käyn-nin jälkeen moni harjoittelija on päätynyt myös yrityksen palkka-listoille.

Kotitaloudet innostuivatremontoimaanKorjausrakentaminen työllistää osuuskuntia lisääntyvästi

eri puolilla Suomea. Remonttien kysyntää on lisännyt

erityisesti kotitalousvähennys, joka keventää korjausten

kulutaakkaa. Rakennus- ja remontointipalveluja tarjoavia

osuuskuntia on Pellervo-Seuran tilastojen mukaan 60–70.

REMONTTI SUJUU.Myös Lappeenrannan Oskareille kotitalousvähennys on tuonut lisää tilauk-

sia. Kuvassa Esa Nurmi Oskareista remontoimassa kylpyhuonetta.

sivulle 63


52

63

72

9ICA sai uuden pääsihteerinTEM selvittää Iso-Britannian ot-malliaAustralian ”Hannes Gebhard”

Ot-johtamiselle oma oppirakenne

Osuustoiminnan viestintää kehittämään! 2

102. vuosikerta

Osuustoiminnan Vuosikirja 2010

Osuustoiminta etenee vakaasti

TSUUS -OIMINTA



Oppaan 3. painos.indd 1 1.9.2010 09:22:00

� Osuuskunnan perustajan opas

Osuuskunnan perustajan opas3. uudistettu painos, v. 2010

Julkaisija:Pellervo-Seura ryPL 77 (Simonkatu 6)00101 Helsinkipuh. (09) 476 7501faksi (09) 694 8845sähköposti: [email protected]

Toimitus:Juhani [email protected] [email protected]

Kuvitus:Qua Vainio / Osuuskunta Käyttökuva

Taitto:Seppo Vartiainen

Tilaukset:puh. (09) 4767 5567faksi (09) 694 [email protected]

Oppaan hinta on 25 €. Hintaan sisältyvät osuuskuntalaki, osuustoiminnan periaatteet sekä postituskulut.

© Tekstiä lainattaessa lähde on mainittava.

ISBN 978-952-5276-27-5

Paino: Painorauma Oy, Rauma 2010

Paperi: MyPrite silk

Sisällys 3

sisällys

Lukijalle ...................................................... 5

1. perustetaanko osuuskunta – yritetäänkö yhdessä? ..................................................... 6

Vaihtoehdot puntariin ..................................... 6 Yritysmuodon valintaan vaikuttavat ........... 6 Yksityinen elinkeinonharjoittaja ................ 7 Avoin yhtiö ................................................. 7 Kommandiittiyhtiö ..................................... 7 Osakeyhtiö .................................................. 7 Osuuskunta ................................................ 7 Yhdistys ...................................................... 8Yritysmuodoksi osuuskunta ............................ 8Eri tyyppisiä osuuskuntia ................................ 9

2. Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä ..........10Menestyminen vaatii sitoutumista ................... 10Sisäiset pelisäännöt paperille .......................... 11 Haasteita menestystekijöiksi ....................... 11Toimiva ryhmä ................................................. 12 Ryhmän elämänkaari .................................. 12 Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä . 12Osuuskuntakin on yritys ................................. 13 Osuuskuntien etuja .................................... 13 Osuuskuntien kohtaamia haasteita ............. 13

3. suunnittelusta toimintaan ............................14Yhteinen tavoite .............................................. 14Toiminta-ajatus ................................................. 14Liikeidea ........................................................... 15Liiketoimintasuunnitelma ............................... 15Vuosisuunnitelma ............................................ 16Neuvontaa osuuskunnan perustamistasuunnitteleville ................................................ 16

4. talous tasapainoon .....................................17Myyntikatetarpeen määrittely ......................... 18Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen ...... 18Tulosbudjetin laatiminen ................................. 18Hankkeen alkuvaiheen rahoitus ...................... 19Rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpää-omaksi .............................................................. 19Kassabudjetti ................................................... 19Omaa rahaa tarvitaan ...................................... 20Mistä vierasta pääomaa ? .................................. 20 Pankit .......................................................... 20 Rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiöt ............... 20 Starttiraha ................................................... 21 Työllisyyspoliittinen avustus ...................... 21 Avustus investointeihin ja kehittämis- hankkeisiin .................................................. 21 Tukea työntekijän palkkauskustannuksiin . 21 Muu erityisrahoitus ..................................... 22

5. Yritys elää markkinoinnin avulla ....................23Markkinaselvitys .............................................. 24Markkinointisuunnitelma ................................ 24Segmentointi .................................................... 24

Markkinointiviestintä ...................................... 25Yrityskuva ........................................................ 25Hyvä kello kauas kuuluu .................................. 25Verkkonäkyvyys ............................................... 26Verkko kauppakanavana ................................... 26

6. Osuuskunnan kirjanpito ...............................27Kirjanpitovelvollisuus ...................................... 27Tuloslaskelma ja tase ........................................ 27 Lyhennetty tuloslaskelma ........................... 27 Kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelma ...................................................... 28 Oma pääoma ............................................... 28 Lyhennetty tase .......................................... 28 Toimintakertomus ....................................... 29Tilinpäätös rekisteröitäväksi ............................ 29Tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot ......... 29Jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoonharvainosuuskunnassa ..................................... 29

7. Verotus ....................................................30Elinkeinotulo ................................................... 30Verotettava tulo ............................................... 30Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot ................... 31Verotus jäsenen kannalta .................................. 31 Osuuskunnan verolaskelma 2010 ................ 32 Jäsenen verolaskelma 2010 ......................... 32 Osuuskunnan saamat osinko- ja korkotulot 32 Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja -tappiot ..................................................... 32Nollatulos vai ylijäämä? ................................... 33Arvonlisävero ................................................... 33 Arvonlisäverovelvollisen muistilista .......... 34

8. Vakuutusturva ...........................................35Henkilöstön vakuutusturva ............................. 36Lakisääteiset vakuutukset ................................. 36 Eläkevakuutukset ....................................... 36 Tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus .............................. 36Vapaaehtoiset henkilövakuutukset ................. 36Omaisuusvakuutukset ..................................... 37Toimintaan liittyvät vakuutukset .................... 37Ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset ................... 37

9. Osuuskunnan hallinto ..................................38Osuuskunnan kokous ...................................... 39Hallitus ............................................................. 39Tilintarkastajat ................................................. 39Toimitusjohtaja ................................................ 40Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu . 40 Juridinen vastuu ......................................... 40 Liiketaloudellinen vastuu ........................... 41 Eettinen ja sosiaalinen vastuu .................... 41 Älä unohda valvontaa ................................. 42 Vahingonkorvaus saattaa tulla kysymykseen .............................................. 42 Muistilista ................................................... 42


10. Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet ..43Osuuskunnan toiminimen valinta .................... 43Osuuskunnan perustaminen ........................... 44Perustamiskirja ................................................ 44Hallituksen kokous .......................................... 46Perusilmoitus kaupparekisteriin ..................... 46Perustamisilmoitus Verohallinnolle ................. 47Elinkeinolupa ................................................... 47Elintarvikehuoneiston hyväksyminen ............. 48Terveydensuojelulain mukainen hyväksymis-menettely .......................................................... 48Toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle ......... 48Rakennustyön ennakkoilmoitus ...................... 48

11. Osuuskunta työnantajana ............................49Lyhyet työsuhteet ............................................ 49Työsopimus ...................................................... 50Lakisääteiset eläke- ja tapaturma-vakuutukset ..................................................... 50Rahaa tarvitaan myös yleiskuluihin ................ 50Työnantajan muistilista .................................... 51 Perustamisvaiheessa ................................... 51 Toiminnan alkaessa .................................... 51 Toiminnan aikana ........................................ 51Työnantajamaksut 2010 ................................... 52Osuuskunnan jäsen – yrittäjä vai ei? ............... 53

12. säännöt selkeiksi .....................................54Ohjeita sääntöjen laatijoille ............................. 551 § Toiminimi ja kotipaikka ............................. 552 § Toimiala ...................................................... 563 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja ........................................................... 574 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja ..................................... 575 § Jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen .................................................... 57

6 § Jäsenluettelo ............................................... 587 § Osuus ja osuusmaksu ................................. 588 § Vapaaehtoinen osuus ................................. 599 § Ylimääräinen maksu ................................... 5910 § Liittymismaksu ......................................... 6011 § Lisämaksuvelvollisuus .............................. 6112 § Vararahasto ja muut rahastot ................... 6213 § Ylijäämä .................................................... 6214 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut ............................................................. 6215 § Jäsenistön yksimielinen päätös ................ 6316 § Osuuskunnan kokoukset ......................... 6317 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ................................................ 6418 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen ............. 6419 § Jäsenen aloiteoikeus ................................. 6520 § Hallitus ..................................................... 6521 § Hallituksen kokoukset ............................. 6522 § Hallituksen tehtävät ................................. 6623 § Toimitusjohtaja .......................................... 6624 § Toiminimen kirjoittaminen ..................... 6625 § Tilikausi ja tilinpäätös .............................. 6726 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus ................. 6727 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen ......................................... 6828 § Sääntöjen muuttaminen ........................... 68

Liitteet:Perustamisilmoitus, mallitäytetty Y1 -lomake . 69Liite lomakkeeseen Y1, mallitäytetty lomake .. 72Perustamiskirja, esimerkki ............................... 76Hallituksen kokouksen pöytäkirja, esimerkki . 77

kirjallisuutta ................................................78

tietolähteitä ................................................79

4 Osuuskunnan perustajan opas


Lukijalle 5

Lukijalle

Ihmisiä kannustetaan olemaan omatoimisia ja ottamaan ohjat omiin käsiin sekä yrittäjyy-den avulla toteuttamaan ideoitaan, harjoittamaan ammattiaan ja hankkimaan toimeen-tuloaan. Yrittäjäksi ryhtyminen on merkittävä päätös ja yrittäjyyden kynnys usein korke-

alla. Kynnystä voi madaltaa yrittämällä yhdessä muiden samalla tavalla ajattelevien ihmis-ten kanssa.

Osuuskunta on yhteisyrittäjyyden muoto. Se on osoittautunut hyväksi välineeksi, oli sitten kyse oman osaamisen tai tuotteiden markkinoinnista. Yritysmuodoksi se sopii sellai-sille ihmisille, jotka haluavat osallistua ja sitoutua yhteisen yrityksen toimintaan ja päämää-riin.

Suomalainen lainsäädäntö antaa osuuskunnille hyvät toimintapuitteet, olivat ne sitten uusia tai vanhoja, pieniä tai isoja yrityksiä. Suomalainen osuuskuntalaki on moderni yhtei-sölaki, joka yhdenmukaistaa sääntelyä mm. osakeyhtiöihin nähden, mutta säilyttää silti osuuskunnan omaleimaisuuden. Osuuskunta on käyttökelpoinen yritysmuoto mitä moni-naisimmille toimialoille.

Osuuskunnan perustajat ja jo toimivien osuuskuntien vastuulliset vetäjät tarvitsevat suuren määrän tietoa ja taitoa. Tämä opas ei ole täydellinen yritysopas. Sen tarkoitus on antaa perustietoa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun yrityksen toimintaa suunnitel-laan ja yritystä perustetaan. Oppaan lopussa olevasta linkkilistasta ja kirjallisuusluettelosta löytyy viitteitä siitä, mistä kannattaa etsiä syventävää lisätietoa.

Osa oppaan sisällöstä perustuu päivitettynä ja tarkistettuna aiempiin Pellervon julkai-semiin Perustamme osuuskunnan –oppaan versioihin, osa on täysin uutta sisältöä. Oppaan loppuosasta löytyvät osuuskunnan mallisäännöt, jotka nekin on läpikäyty vastaamaan tuo-retta lainsäädäntöä. Valmiita mallisääntöjä opas ei anna, sillä jokainen osuuskunta on itse-näinen yhteisö, jonka on laadittava omista lähtökohdistaan itselleen soveltuvat säännöt.

Kiitän oppaan päivityksestä Tuulikki Holopaista Asiatieto Oy:stä ja yritysverotusosuu-den ja mallisääntöjen päivityksestä Pellervon lakiasiainjohtaja Kari Lehtoa. Taiton ja ulko-asun osalta kiitos kuuluu Seppo Vartiaiselle.

Helsingissä elokuussa 2010 Juhani LehtoPellervo


Vaihtoehdot puntariin


perustetaankO Osuuskunta - YrItetäänkö Yhdessä?

Yritystä perustettaessa on syytä perus-teellisesti miettiä, mikä yritysmuoto on sopiva. Kun sopiva yritysmuoto on löy-

detty, tavoitteet ja toimintamuodot on määri-

teltävä yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.Sopivaa yritysmuotoa harkittaessa on ar-

vioitava vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puo-lia toiminnan tavoitteista lähtien.

Yrityksen perustaminen vaatii pitkä-jänteistä ja perusteellista suunnittelua idean ja innostuksen lisäksi. Yrityksen toiminnalliset ja taloudelliset edelly-tykset yrityksen perustamiseksi on sel-vitettävä.

Yhteistyökumppaneitakin voi tarvita jo perustamisvaiheessa. Onko itsellä ja kumppaneilla halua ja kykyä lähteä yrittäjäksi?

M YRITYS KANNATTAA PERUSTAA, KUN ON M hyvä hyödyntämiskelpoinen tuote- tai palveluidea (liikeidea)M kysyntää juuri tälle idealle M yrittäjämieltä sekä tietoa ja taitoa yrittäjäksi ryhtymiseenM riittävät taloudelliset resurssit eli

rahaa perustaa yritysM tarve toteuttaa hanke joko yksin

tai yhdessä muiden kanssa.

M YRITYSMUODON VALINTAAN VAIKUTTAVATM jäsen- tai osakasmäärä M mahdollisuus ottaa uusia jäseniä

tai osakkaita M aatteellista vai taloudellista toimintaa? M vastuunjako / pääomantarve /

voiton mahdollisuus M päätäntävalta (sijoitetun pääoman

mukaan vai demokraattinen?) M päätöksenteko (nopeat päätökset /

byrokratia)

M omistajien osallistuminen yrityksen toimintaanM rahoitusmuodot, lainojen vakuudet M voitonjako (sijoitetun pääoman

vai yrityksen palvelujen/tuotteiden käytön mukaan?)

M kenelle yrityksen mahdollinen arvonnousu kuuluu? M miksi ajaksi yritys perustetaan?M verotusnäkökohdat.

1.


Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 7

YksItYInen eLInkeInOnharjOIttaja Yksinyrittäjälle mahdollisia yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi ja osakeyhtiö (niin sanottu yhdenmiehenyhtiö).

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toi-minimi on yksinkertaisin yritysmuoto. Pää-töksenteko kuuluu yrittäjälle itselleen ja hän myös vastaa yritystoiminnan velvoitteista. Elinkeinonharjoittaja omistaa henkilökoh-taisesti liikkeeseensä tai ammattiinsa kuulu-van omaisuuden. Vero- ja kirjanpitolainsää-dännön mukaisesti yksityisliikkeen varat ja velat pidetään erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Yksityisen elinkeinon-harjoittajan pääomapanokselle ei ole laissa minimimäärää.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan asuin-paikan tulee olla ETA-alueella, muutoin on haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lu-pa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja merki-tään tietyin edellytyksin kaupparekisteriin. Muita juridisia perustamispapereita perus-tamisilmoituksen lisäksi ei tarvita.

aVOIn YhtIöAvoimen yhtiön perustajia tulee olla vähin-tään kaksi. Ainakin yhdellä avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisteri-hallituksen lupa on haettava kaikille yhtiö-miehille, jotka eivät ole ETA-alueelta.

Jokainen yhtiömies vastaa koko omaisuu-dellaan myös muiden yhtiömiesten tekemis-tä sopimuksista ja edustaa osakkuutensa pe-rusteella yhtiötä kaikissa asioissa.

Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman ra-hapanosta, työpanos riittää. Avoin yhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai kirjallisella sopimuksella. Avoin yhtiö on il-moitettava kaupparekisteriin.

kOMMandIIttIYhtIö Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yh-tiömiehiä: vastuunalaiset yhtiömiehet, joilla on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoit-teista ja äänettömät yhtiömiehet, jotka vas-taavat yhtiön velvoitteista ainoastaan pää-omapanoksellaan. Minimimäärä yhtiömie-hille on yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Ainakin yhdellä kommandiittiyh-tiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on olta-va asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeus-henkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on ha-ettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta.

Äänettömän yhtiömiehen on suoritetta-va yhtiölle panos. Panoksen tulee olla omai-suuspanos, työpanos ei riitä.

Vastuunalainen yhtiömies edustaa yhtiö-tä ulospäin ja vastaa yhtiön velvoitteista ko-ko omaisuudellaan.

Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten

välisellä suullisella tai kirjallisella sopimuk-sella. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin.

OsakeYhtIö Osakeyhtiölaki ei aseta rajoituksia osakeyh-tiön osakasmäärälle eikä osakkaiden asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen osakeyhtiön pe-rustajaosakkaina voivat toimia myös ETA-alueen ulkopuolella olevat.

Osakeyhtiön perustajia voi olla yksi tai useampia. Perustaja voi olla luonnollinen henkilö tai yhteisö.

Osakeyhtiön minimiosakepääoma on 2 500 euroa.

Osakeyhtiölle tunnusomaista on voiton tavoittelu. Osakas toivoo mahdollisimman suurta tuottoa pääomalle, jonka hän on si-joittanut yritykseen. Yhtiön tuotteita tai pal-veluja osakas ei välttämättä tarvitse.

Osakeyhtiön osakkailla ei ole henkilö-kohtaista vastuuta yhtiön velvoitteista. Osa-kas vastaa ainoastaan sillä määrällä, minkä hän on maksanut osakkeista. Riski on siten rajoitettu.

Osakeyhtiön nettovarallisuus (substans-si) ja voitto kuuluvat osakkaille. Nettovaral-lisuutta voidaan määrätyillä ehdoilla jakaa osakkaille ns. ilmaisantina tai osinkoina.

Päätäntävalta määräytyy pääomasijoituk-sen mukaisessa suhteessa, siis ”euro ja ääni” -periaatteella.

Osakeyhtiön osakepääoma on kiinteä. Tosin osakeyhtiölle voidaan vahvistaa enim-mäis- ja vähimmäispääoma, joissa rajoissa osakepääomaa voi korottaa tai alentaa yhtiö-järjestystä muuttamatta. Uusia omistajia osa-keyhtiöön voi tulla vain osakeannilla tai kauppojen kautta.

Uusien osakkaiden ottaminen osakeyhti-öön on tämän vuoksi melko monimutkaista.

Osuuskunta Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudel-lisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syn-tyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä.

Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät. Osuus-kunta voi siis ottaa ja erottaa jäsenensä, ja jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa koska tahansa. Tässä suhteessa yritysmuoto on joustava.

Laki ei määrää osuuskunnan minimipää-omaa.

Osuuskunta ei ole helposti vallattavissa. Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan

voi perustaa vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä, joten se soveltuu hyvin myös pien- ja perheyritysten yritysmuodoksi. Osuus-kuntalaki ei aseta rajoituksia osuuskunnan jäsenten asuin- tai kotipaikalle. Näin ollen osuuskunnan jäseninä voivat toimia myös ETA-alueen ulkopuolella olevat.



Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilö-kohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoit-teista, ellei säännöissä ole lisämaksuvelvolli-suutta koskevia määräyksiä. Käytännössä li-sämaksuvelvollisuus on harvinainen.

Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Nettova-rallisuus voidaan periaatteessa jakaa jäsenil-le siinä tapauksessa, että osuuskunta pure-taan. Säännöissä voidaan määrätä, että yli-jäämä voidaan jakaa jäsenille, jolloin on määrättävä myös ylijäämän jakoperusteet. Vaikka päätavoitteena ei olisikaan ylijäämän tuottaminen, niin käytännössä olisi toivotta-vaa, että rahaa jäisi yli myös yrityksen kehit-tämistä varten.

Osuustoiminnan periaatteiden mukaan osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaatteella toimiva ylin päätöksen-teko. Tästä päätöksenteon periaatteesta voidaan osuuskuntalain mukaan sääntö-määräyksellä poiketa myös henkilöjäsenis-tä muodostuvassa, niin sanotussa ensim-mäisen asteen osuuskunnassa. Jäsenen äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kym-menkertainen toisen jäsenen äänimäärään verrattuna. Toisen asteen osuuskunnissa,

joiden sääntöjen mukaan jäsenistön enem-mistö on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan ”jäsen ja ääni” -periaatteesta edel-leen poiketa vapaasti.

Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan tarkoitus voi olla myös aatteellinen. Tarkoi-tus voidaan määritellä säännöissä esimerkik-si jonkin yleishyödyllisen tarkoituksen edis-tämiseksi. Näin ollen esimerkiksi osuuskun-tien etujärjestötyyppinen yhteenliittymä tai kyläyhdistys voisi toimia osuuskuntana ja harjoittaa myös taloudellista toimintaa.

Osuuskunnasta eroava jäsen saa maksa-mansa osuusmaksun takaisin (pääsääntöi-sesti) vuoden kuluttua meneillään olleen ti-likauden päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää (OKL 10:1 §).

YhdIstYsYhdistykset harjoittavat yleensä aatteellista toimintaa. Yhdistys toimii usein määrätyn ryhmän edunvalvojana. Se voi harjoittaa lii-ketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi.

”Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsen-määrä eikä osuuspääoma ole ennalta määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkei-non tukemiseksi harjoittaa taloudellis-ta toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia pal-veluita taikka palveluita, jotka osuus-kunta järjestää tytäryhtiönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskunnan säännöissä voidaan kui-tenkin määrätä, että osuuskunnan tar-koitus on pääasiassa aatteellisen tarkoi-tuksen yhteinen toteuttaminen.” Osuuskuntalaki 1 luku, 2 §

Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitse-ma yhteisyritys, jossa omistajat päättä-

vät asioista tasa-arvoisesti ”jäsen ja ääni” -pe-riaatteella, eivät omistusosuuden mukaan.

Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen, ei voiton tavoittelu si-joitetulle pääomalle. Osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten hyväksi. Hyödyn saavat ne, jotka osallistuvat yrityk-sen toimintaan tai käyttävät hyväkseen sen palveluja. Jäsenet voivat olla asiakassuhtees-sa omistamaansa osuuskuntaan kuluttajina, tuottajina tai palvelusten käyttäjinä.

Osuuskunnan perustaminen ei välttä-mättä vaadi suuria alkupääomia, joten kyn-nys osuuskunnan perustamiseen on mata-lampi kuin esimerkiksi osakeyhtiön. Yritys-muoto on myös joustava, koska siihen on helppo ottaa uusia jäseniä ja siitä voi myös erota. Osuuskunta tarjoaa yksin yrittämistä turvallisemman vaihtoehdon ja myös sosiaa-lisen turvaverkon; yhdessä ei ole yksin. Yh-dessä yrittäen pienennetään yrittämisen ris-kiä ja saadaan enemmän uskallusta.

Yritysmuodoksi osuuskunta

Osuuskunnat toimivat osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset. Osuus-kunta on hyvä yritysmuoto niille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä kuin pääomasijoituksista.


Perustetaanko osuuskunta - yritetäänkö yhdessä? 9

Osuuskunta soveltuu monenlaisille toi-mialoille ja eri tyyppiseen toimintaan. Osuuskuntia on tapana luokitella nii-

den tarkoituksen tai luonteen mukaan. Pe-rinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita osuuskuntia on totuttu kutsumaan tuotta-jaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeije-rit ja -teurastamot) ja kuluttajaosuuskun-niksi (esimerkiksi osuuspankit ja -kaupat).

Jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta osuuskunta toimii joko hankinta- tai mark-kinointiosuuskuntana tai se voi olla saman-aikaisesti molempia.

Hankintaosuuskunnan tarkoituksena on hankkia jäsenilleen heidän kotitaloudes-saan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita, tavaroita tai palveluita. Näin ollen osuus-kauppakin on hankintaosuuskunta. Tyypil-lisiä hankintaosuuskuntia ovat esimerkiksi maataloustuottajien osto- tai koneosuuskun-nat, kauppiaiden osto-osuuskunnat, elintar-vikkeiden tai kulutustavaroiden yhteishan-kintaosuuskunnat sekä vesi- ja energia-osuuskunnat. Hankintaosuuskunnilla voi olla myös keräily-, jalostus- ja markkinointi-tehtäviä.

Markkinointiosuuskunta huolehtii jä-sentensä tuottamien tavaroiden tai palvelu-jen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein yrittäjiä, jotka keskinäisen yhteistyön avulla hyötyvät osuuskunnasta yhteisen markki-noinnin tai tuotemerkin avulla. Osuuskunta voi markkinoida esimerkiksi yrittäjäjäsen-tensä käännös- tai kampaamopalveluja, mat-kailupalveluja, luomutuotteita taikka käsi-töitä. Osuusmeijerikin on näin ollen mark-kinointiosuuskunta.

Henkilöstöomisteinen osuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jonka jä-senet ovat työsuhteessa osuuskuntaansa ja

tarjoavat sen kautta omaa työpanostaan ja osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Täl-lainen osuuskunta voi olla yhteen tai toisi-aan täydentäviin toimialoihin keskittynyt tai hyvinkin monialainen yritys, joka vuok-raa myös muiden kuin jäsentensä työvoi-maa.

Tällainen kehitys lähti liikkeelle erityi-sesti 1990-luvulla, jolloin osuuskunta alkoi yleistyä monenlaisen uuden pienyritystoi-minnan yritysmuodoksi. Toisinaan uus-osuustoiminnaksikin kutsuttu osuustoimin-nan ”uutta aalto”, yleistyi sellaisillakin toi-mialoilla, joilla ei perinteisesti ole osuus-kuntia ollut. Nämä osuuskunnat ovat toimi-vat hyvin monilla aloilla, kuten informaatio-teknologissa, rakentamisessa, sosiaali- ja terveysalalla, energian tuotannossa, vesi-huollossa ja erilaisten tuotteiden sekä palve-lujen markkinoinnissa tai vaikkapa erilais-ten koneiden ja laitteiden hankintaosuus-kuntana. Kaikki osuuskunnat toimivat sa-man osuuskuntalain puitteissa. Osuuskun-talaki käyttää pienimmistä, korkeintaan kymmenen jäsenen osuuskunnista nimitys-tä harvainosuuskunta.

Osuuskuntia luokitellaan yleisesti niiden toimialan mukaan. Esimerkiksi Pellervo-Seuran osuuskuntarekisterissä (http://osuuskuntarekisteri.pellervo.fi) muutamat toimialat (muun muassa energiantuotanto, kulttuuri-, kustannus- ja viestintäala, mat-kailu, sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalve-lut, kylien kehittäminen, työ-, palveluja asiantuntijaosuuskunnat) on eroteltu omik-si pää- ja alaluokikseen ja vastaavasti mark-kinointi- ja hankintaosuuskunnat luokiteltu niiden toimialan mukaan. Näiden pää- ja alaluokkien alta löytyy lähes minkä tahansa toimialan osuuskuntia.

eri tyyppisiä osuuskuntia

M OSUUSKUNTA ON

M käyttäjien omistama, hallitsema ja heitä hyödyttävä yritysM yritysmuotona joustavaM joustava tapa ratkaista tavallis- ten ihmisten taloudellisia ongelmiaM keino työllistyä tai saada lisä- ansioita omaehtoisesti.

M OSUUSTOIMINTA ON

M jäsenten yhteistä yrittämistäM taloudellista yhteistoimintaa jäsenten yhteiseksi eduksiM tasa-arvoistaM sitoutumista edellyttävääM vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaaM oma-aloitteista paikallistaloutta parhaimmillaanM verkostotaloutta.

Osuuskunnalla on kaksoisluonne: se on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö.



Osuuskunnan OnnIstuMIsen edeLLYtYksIä

Menestyminen vaatii sitoutumista

Menestyäkseen yrityksenä osuuskunta tarvitsee markkinoiden tarpeita vas-taavan liikeidean, perusteellista suun-

nittelua ja selkeät tavoitteet sekä niihin sitou-tuneen jäsenistön. Osuuskunnan perustajien tai osuuskuntaan myöhemmin jäseniksi liit-tyvien kannattaa kysyä itseltään, haluanko sitoutua pitkäksi aikaa yhteisen yrityksen ta-voitteisiin ja yhteisön etuun ennen omaa etuani, muihin jäseniin, avoimuuteen ja ”yrit-täjän rooliin” vastaamaan yrityksen kehittä-misestä muiden kanssa. ”Voihan siitä sitten erota” -asenne ei ole hyvä lähtökohta; se joh-taa ryhmän hajoamiseen ilman, että ristirii-toja yritetäänkään ratkoa yhdessä.

Johtoon tarvitaan taitavat ja ahkerat henkilöt, jotka omaa etuaan tavoittelemat-ta hoitavat yhteisiä asioita tehokkaasti ja huolehtivat siitä, että osuuskunnan talous pysyy kunnossa. Johdon ja jäsenten tiedot ja taidot ovat henkinen voimavara, jolle osuuskunnan menestys rakennetaan. Mitä laajempaa yhteinen osaaminen on, sitä pa-remmat ovat menestymisen mahdollisuu-det. Ilman jäsenten voimakasta tukea uu-den osuuskunnan on vaikea toimia menes-tyksellisesti.

Niin sanottu sisäinen yrittäjyys on huo-mattavasti laajempi käsite kuin yrityksen tek-ninen pyörittäminen. Jokaisen jäsenen on

2.


toimittava osuuskunnassaan yrittäjämäisesti, vaikka osuuskunnan jäsenellä ei esimerkiksi olisikaan työttömyysturvalain tulkinnan mu-kaista yrittäjästatusta. On kuitenkin muistet-tava, että osuuskunnan perustamisen ainoa-na motiivina ei voi olla oikeus palkansaajan työttömyysturvan säilymiseen.

Yrittäjyys tarkoittaa käytännössä yhteis-

työkykyä ja joustavuutta, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta toi-mia. Kaikkia näitä ominaisuuksia tarvitaan myös toisen työnantajan palveluksessa työs-kenteleviltä.

Yrittäjyys merkitsee myös sitoutumista yhdessä sovittuihin laatukriteereihin ja si-säisiin pelisääntöihin.

sisäisillä pelisäännöillä määritellään osuuskunnan päivittäiset toimintata-vat. Pelisäännöt luovat siten toiminta-

kulttuuria ja helpottavat jatkossa myös uusi-en jäsenten perehdyttämistä osuuskuntaan. Kaikkien osuuskunnan jäsenten nähtävillä olevat pelisäännöt voivat elää ja niitä voi korjata, jos ne ajan myötä eivät osoittaudu toimiviksi. Ne poikkeavat siis osuuskunnan virallisista säännöistä, joiden muuttaminen vaatii kaupparekisterimuutosta.

Pelisääntöjen laadinta edellyttää yhteistä pohdintaa siitä, mitä tahdotaan ja miten toi-mitaan. Esimerkiksi laatuasiat on syytä so-pia mahdollisimman tarkoin, ja kun ne on hyväksytty yhteisiin pelisääntöihin, niistä on helppo pitää kiinni. Joskus kannattaa tehdä myös kirjalliset jäsensopimukset, jois-sa voidaan sopia esimerkiksi toimitusvelvol-lisuus, toisin sanoen saako jäsen myydä, ja missä tapauksessa saa myydä tuotteitaan tai palveluitaan ohi osuuskunnan. Toimitusvel-vollisuus eli jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluksia voidaan kirjoittaa myös virallisiin sääntöihin, jos jäsenten yh-teisen edun kannalta on järkevää, että jä-senet markkinoivat kaikki tuotteensa osuus-kuntansa kautta.

Yksi riidan siemen voi olla osuuskunnan yleiskuluihinsa perimät maksut. Jäsenen osuuskunnasta esimerkiksi palkkana tai tuotteen hintana saama korvaus on eri suu-ruinen kuin asiakkaalle lähtevä lasku. Hin-noitteluperusteet ja yleiskulujen osuus on siis syytä sopia etukäteen.

Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan

aktiivisia, toiset passiivisia, saattavat tehtä-vät kasaantua samoille henkilöille. Siksi teh-tävät ja työvelvollisuudet kannattaa panna kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä, että yksi ja sama henkilö ”joutuu” aina keit-tämään kokouskahvit.

Jokaisella osuuskunnalla on oma arvo-maailmansa, vaikka toimintaa ohjaavatkin osuustoiminnan perusarvot: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oi-keudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eet-tiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yh-teiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Näiden arvojen pitäisi olla jo-kaisen osuuskunnan käytännön toiminnan johtotähtenä. Yrityksen arvoihin voidaan toki lisätä vaikkapa sisäinen yrittäjyys, asia-kastyytyväisyys, jäsenten oppiminen, laatu-kriteerit jne. On tietenkin muistettava, et-teivät huoneentauluksi kirjoitetut arvot merkitse mitään, ellei niiden mukaan myös toimita.

Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 11

sisäiset pelisäännöt paperille

M Haasteista menestystekijöiksi

M Erilaisuus: hyväksytään ja valjastetaan hyötykäyttöön M Yhteistyön ongelmat: ratkaistaan ja tullaan entistä vahvemmiksi M Piilo-osaaminen ja hiljainen tieto: kehitetään vuorovaikutustaitoja


Osuuskuntayrityksen demokraattinen päätöksenteko ja erilaisten ihmisten toimiminen ryhmänä tuo omanlaisi-

aan haasteita. Osuuskunnassa työskentele-mään tulevat jäsenet haluavat yrityksen, jos-sa he voivat osallistua tasa-arvoisina yrityk-sen toimintaan ja vaikuttaa itse työaikoihin-sa ja työnsä sisältöön.

Yritystä perustettaessa on syytä keskus-tella avoimesti jäsenten käsityksistä siitä, millainen johtajuuskäytäntö on ryhmälle so-pivin. Osa jäsenistöstä saattaa odottaa vah-van henkilön nousemista ryhmän luotsaa-jaksi, osa taas haluaa sanoa sanansa joka asi-assa.

Asiakkaisiin nähden osuuskuntalaisten on pystyttävä toimimaan työryhmänä yhtei-sen tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmällä pitää olla yhteisesti päätetyt päämäärät, ja jokaisella sen jäsenellä omat tehtävänsä. Asi-akkaisiin päin osuuskuntaa tai sen työryh-mää edustamaan voidaan valita erikseen yk-si jäsen, jos koetaan, että asiakkaat asioivat mieluiten yhden henkilön kuin tiimin kans-sa. Lisäksi kannattaa pohtia työnjohdon tar-peellisuutta tiimissä: sisäistä kyräilyä saattaa vähentää se, että yhdelle jäsenelle annetaan työnjohdollinen tarkastus- ja valvontavas-tuu. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on toiminnan tehostamisesta ja laadun val-vonnasta kaikkien puolesta, ei arvojärjes-tyksestä.

Ryhmän ”elämänkaareen” kuuluu alku-

innostuksen jälkeen väistämättä kriisejä, pettymyksiä ja ongelmia, kun erilaisten ih-misten odotukset, ajatukset ja tunteet alka-vat törmäillä. Ryhmän elinikä riippuu siitä, miten ongelmat kyetään ratkaisemaan. Jos vaikeuksista selviydytään, pystytään yhtei-siä pelisääntöjä hiomaan entistä yhteistyö-kykyisempinä.

Kaikkien ryhmien sisäinen dynamiikka muuttuu jatkuvasti. Mikään ryhmä ei ole ikuinen. Yrityksenä terve osuuskunta voi toimia kuitenkin vuosikymmeniä, vaikka sen jäsenistö on läpikäynyt keskinäisessä suhteessaan monenlaisia vaiheita symbi-oosista itsenäistymiseen ja vieraantumi-seenkin. Tämä edellyttää kuitenkin, että yk-silölle on suhteellisen pysyvää etua osuus-kunnan jäsenyydestä.


toimiva ryhmä

M Osuuskunnan menestymisen edellytyksiä

M Hyvä liikeidea, joka vastaa markkinoiden tarpeisiinM Perusteellinen suunnittelu ja budjetointiM Jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmiin ja –tapoihinM Taitava johto ja vastuunsa tunteva hallinto M Riittävä rahoitus taattu M Tarkka toteutus ja tehokas seuranta M Markkinointi kunnossaM Hinnoittelu kohdallaanM Elävät pelisäännötM Tinkimätön laatuM Jäsenten ja luottamushenkilöiden koulutus M Nopea reagointi muutoksiin M Kyky ratkaista ryhmän sisäiset ongelmatM Kyky asettaa kokonaisuuden edut henkilökohtaisten välittömien etujen edelle = osuustoiminnallinen ajattelutapa M Kyky nähdä asiat pitkällä tähtäimellä

M Ryhmän elämänkaari

M Innostus M Kuherruskuukausi M Kriisit, pettymykset, raadollisuu- den paljastuminen M Realiteettien ja inhimillisyyden tunnustaminen; välirikot ja luo- vuttaminen mahdollisia M Ongelmien ratkaisu M Pelisääntöjen hiominen M Tavoitteellinen yhteistyö


Osuuskunnat ovat yrityksiä, joiden toi-minnan on perustuttava liiketaloudel-lisesti terveelle pohjalle, ja niillä on ol-

tava edellytykset kannattavaan toimintaan.Onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka tar-

koin toiminta on suunniteltu etukäteen ja miten yrittäjämäistä toiminnan kehittämi-nen on. Kaikkien jäsenten sitoutuminen yri-tyksen tavoitteisiin on osuuskuntien selkein menestystekijä.

Osuuskunnat kohtaavat samankaltaisia ongelmia kuin pienyritykset yleensä. Pieni aloituspääoma johtaa helposti rahoituson-gelmiin. Ylimääräisenä vaikeutena saattaa

olla yhteistyön ja ryhmässä toimimisen op-piminen. Pelisääntöjä kannattaakin hioa pit-kään, jotta löytyy yksimielisyys siitä, mistä on kyse ja miksi. Yhtä tärkeää on sopia, että pelisääntöjen toimivuutta seurataan ja niitä korjataan, kun olosuhteet sitä edellyttävät. Yhteistyö saattaa osoittautua uskomattoman vaikeaksi varsinkin, jos osuuskunnan perus-tajat ovat toisilleen entuudestaan tuntemat-tomia. Pitkään palkkatyössä olleella saattaa olla vaikea oppia yrittäjämäistä asennetta ja totuttelu työnantajan rooliin voi viedä ai-kansa.

Osuuskunnan onnistumisen edellytyksiä 13

Osuuskuntakin on yritys

M Osuuskuntien etuja ovat

M matala kynnys yrittämiseen, harjaantuminen yrittäjyyteen M vähäinen pääoman tarveM rajattu taloudellinen vastuuM oikeus työttömyysturvan säilymi- seen (seitsemän jäsentä tai enem- män) M keino työllistää itse itsensä, omaehtoisestiM mahdollisuus säilyttää ammatti- taito ja pysyä työn syrjässä kiinniM sosiaalinen turvaverkko; yhdessä et ole yksinM yhteistoiminnan ja verkostoitumi - sen tuomat edutM vaihtoehto harmaalle taloudelleM työn tilaajalle helppoa; vain yksi lasku maksettavana.

Parhaimmat onnistumisen edellytykset ovat osuuskunnalla, joka toimii yhdellä tai toisiansa täydentävillä toimialoilla. Myös monitoimialainen osuuskunta me-nestyy, kun pelisäännöt ovat selvät ja kullakin toimialueella on toimiva johto.

M Osuuskuntien kohtaamia haasteita ovat

M sitoutuminen vaihtelee; aktiiviset ja passiiviset jäsenetM pääoman puuteM yrittäjäasenteen tai sisäisen yrit- täjyyden puute; on totuttu palk- katyöhönM liikeidean hataruusM taloushallinnon puutteelliset taidotM kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa; markkinointi kangertelee M toimiminen liian monella toimialalla ja hajanaisestiM demokraattisen päätöksenteon vaikeus.



suunnItteLusta tOIMIntaan

Yhteinen tavoite

toiminta-ajatus

Yritysidea ja päätös perustaa osuuskun-ta eivät vielä riitä. Ennen aloittamista on harkittava, mitä tehdään ja milloin.

Toimintaa suunniteltaessa on selvitettävä, miten aloitteleva osuuskunta tulee menesty-mään. Perustamissuunnittelun tulee pohjau-tua mahdollisimman paljon tietoon.

Menestyminen on varmempaa, jos kaik-ki jäsenet osallistuvat suunnitteluun. Jos osuuskunnan perustajien joukko on suuri, on käytännöllistä jakautua pieniin työryh-miin, joista kukin työstää joitain suunnitel-

man osia. Ryhmien työn tulokset kootaan kokonaissuunnitelmaksi.

Koska osuuskunta on paitsi liikeyritys myös henkilöyhteisö, pelkkä liiketoiminnan suunnittelu ei riitä. On syytä myös miettiä yhdessä, miten toimitaan yhteisönä. Suun-nittelun osaksi kannattaa sisällyttää yhteis-toimintaa, päätöksentekoa ja johtamista se-kä käytännön työtä, kuten kirjanpitoa ja las-kentatoimen järjestelyjä koskeva keskustelu ja päätöksenteko.

suunnittelu alkaa toiminta-ajatuksen muotoilusta. Toiminta-ajatus kertoo, mitä varten osuuskunta on olemassa

ja mitä sillä pyritään saamaan aikaan (mihin tarpeeseen, kenelle, mitä). Toiminta-ajatusta mietittäessä osuuskunnan jäsenille syntyy käsitys oman yrityksen perustarkoi-tuksesta, joka myöhemmässä vaiheessa oh-jaa heidän toimintaansa. Kannattaa muistaa, että osuuskunnan tarkoitus on aina osuus-toiminnallinen eli osuuskunta harjoittaa jä-sentensä talouden tai elinkeinon tukemisek-

si taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjo-amia palveluja. Toiminta-ajatuksella voidaan kuvata yrityksen toiminnan arvoperustaa ja määritellä myös toimialaa. Toiminta-ajatus kuvataan lyhyesti ja selkeästi.

Esimerkiksi: ”Osuuskunta Untuvan toi-minta-ajatuksena on tukea jäsentensä elinkeinoa untuvan puhdistuksella ja tuottamalla markkinointipalveluja jäsen-tensä untuvatuotteille.”

3.


Suunnittelusta toimintaan 15

suunnItteLusta tOIMIntaanLiikeidea

Liikeidea on toiminta-ajatusta yksityis-kohtaisempi kuvaus yrityksen toiminta-tavoista. Liikeidea kertoo, miten yritys

aikoo menestyä valitulla toimialalla: miten yritys aikoo toimia, millaisia tuotteita ja asi-akkaita se tavoittelee ja millainen organisaa-tio aiotaan perustaa.

Liikeidean avulla pyritään erottautu-maan laadullisesti ja toiminnallisesti muista saman alan yrityksistä. Liikeideassa yhdisty-vät yrityksen tapa toimia, hyöty asiakkaalle yrityksen tuotteista/palveluista sekä käsitys siitä, kenelle tuotteet ja palvelut on tarkoi-tettu. Liikeidean suunnittelu on keskeinen

osa yrityksen markkinoinnin suunnittelua.Liikeidea vaikuttaa yrityksen imagoon

eli siihen, miten ja millaisena ulkopuoliset ja asiakkaat näkevät yrityksen ja sen tuot-teet. Pienessä yrityksessä mielikuva yrityk-sestä ja sen todellinen toiminta eivät voi olla kauan ristiriidassa keskenään.

Osuuskunnan liikeidea on vankka, kun se perustuu yhteistyöhön, ja sen osatekijät (mitä, kenelle, miten, miksi) sopivat hyvin yhteen.

Hyvä liikeidea sekä yhteinen innostus ja osaaminen ovat osuuskunnan perustamisen lähtökohtia.

Liiketoimintasuunnitelma

Yrityksen menestymisen edellytykset voidaan tutkia perusteellisesti etukä-teen, jos siihen on aikaa ja voimavaro-

ja. Apuna voi käyttää omia havaintoja ja päättelykykyä sekä edullisia tai maksutto-mia palveluja, kuten esimerkiksi uusyritys-keskusten, ELY-keskusten ja ProAgria Kes-kusten palvelut.

Liiketoimintasuunnitelman lopullisesta

muodosta tulee sopia tulevan jäsenistön kanssa, sillä jäsenten lopullinen päätös läh-teä mukaan perustuu usein juuri liiketoi-mintasuunnitelmaan. Kirjallisen liiketoi-mintasuunnitelman voi työstää internetissä osoitteessa http://liiketoimintasuunnitelma.com. Yritys-Suomi-verkkopalvelussa www.yrityssuomi.fi on myös mahdollista laatia lii-ketoimintasuunnitelma.

M LIIketOIMIntasuunnIteLMa sIsäLtää

perustiedot yrityshankkeesta ja perustajistaM Yrityksen toiminimi ja sijaintipaikkakunta, toimiala, toiminta-ajatus, toiminta-alue, perustiedot perustajista.

kuvaus yrityshankkeestaM Tarve/hyöty asiakkaalle, imago, asiakkaat/ asiakasryhmät, tuotteet/palvelut, tapa toimia, yrityksen voimavarat.

perustelut yrityksen perustamiselle ja suunnitellulle liikeidealleM Markkinapohjaiset perustelut (esimerkiksi kasvavat markkinat, markkinoilla tilaa, yrityk- sellä erityinen kilpailuetu).M Perustajasta johtuvat syyt (perustajat juuri ”oikeita henkilöitä” perustamaan juuri tämän yrityksen).M Perustelut suunnitellulle liikeidealle (miksi juuri tämä asiakasryhmä, juuri nämä tuotteet/ palvelut, miksi toimitaan juuri näin, jne.).

tuleva liiketoimintaM Määritellään tavoitteet ja asetetaan visio tule- valle liiketoiminnalle.

pääoman tarve, rahoitus ja vakuudetM Kuinka paljon rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi, mistä raha saadaan (oma rahoitus, vieras rahoitus), mitä vakuuksia on käytettävissä lainojen vakuudeksi.

kannattavan toiminnan edellytyksetM Lasketaan myyntikatetarve, laaditaan myynti- ja myyntikatebudjetit sekä tulosbudjetti.

sWOt-analyysi yrityshankkeestaM Osuuskunnan toiminnan sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, missä asioissa osuuskunnan jä- senistö tai organisaatio on erinomainen tai ainakin parempi kuin muut yritykset?M Osuuskunnan toimintaa ja toimialaa koskevat uhkat ja mahdollisuudet: uhkat ovat tekijöitä, joille emme voi mitään, mutta jotka täytyy ottaa huomioon, mahdollisuudet ovat tekijöitä, joille toimintaa voidaan rakentaa ja joita tulee hyödyntää osuuskunnan eduksi.

Yhteenveto ja johtopäätökset M Mistä on kysymys, onnistumista puoltavat tekijät, onnistumista vastaan olevat tekijät.



pellervo-Seurasta saa neuvontaa osuus-kunnan perustamisvaiheeseen sekä toi-minnan aikaisiin tilanteisiin. Lainsää-

däntöön liittyvissä kysymyksissä neuvontaa antaa osuuskuntalakiin erikoistunut lakimies. Neuvontaa saa puhelimitse, sähköpostitse se-kä henkilökohtaisin tapaamisin. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.pellervo.fi > Yritysneu-vonta.

Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Fin-land ry on osuustoiminnan ja yhteisyrittämi-sen osaajien sekä pienosuuskuntien valtakun-nallinen yhdistys, joka ylläpitää ja kehittää jä-sentensä neuvonta- ja kehittämistyössä tarvit-tavaa ammattitaitoa sekä edistää erityisesti pienten ja uusien osuuskuntien asioita. Lisä-tietoja saa osoitteesta www.coopfin.coop.

Pirkanmaalla toimii osuuskuntayrittäjyy-teen ja osuustoimintaan sekä lainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin neuvontaa antava Tam-pereen Seudun Osuustoimintakeskus (www.osuuskuntakeskus.net). Heidän kou-luttamansa alueelliset osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen perehtyneet yritysneuvojat löy-tyvät osoitteesta www.yhteistoiminta.fi > Ota yhteys.

Satakunnassa on Osuuskunta Sataosaa-jien osuustoiminnan neuvontapiste. Lisätie-toja toiminnasta on osoitteessa www.sata-osaajat.fi.

Uusyrityskeskukset antavat henkilökoh-taista neuvontaa yrityksen perustamista suunnitteleville ja alkaville yrityksille yli 80 palvelupisteessä ympäri Suomea. Uusyritys-keskukset toimivat yhteistyössä kuntien elinkeinoasiamiesten ja muiden alkavia yrit-täjiä auttavien tahojen kanssa. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kukset (ELY-keskukset) auttavat yrityksen

perustamisessa ja liikeidean arvioinnissa se-kä antavat koulutusta yritystoiminnan aloitta-jille. Yrityksen perustamista suunnitteleville tarkoitettuja koulutustilaisuuksia ovat muun muassa Oman yrityksen perustaminen -tee-mapäivä ja alkavalle yritykselle suunnitellut tuotteistetut asiantuntijapalvelut kuten ProS-tart -Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjel-ma. Koulutustilaisuudet ovat ELY-keskusten internetsivuilla www.ely-keskus.fi.

ProAgria Keskusten ja Maa- ja kotita-lousnaisten (MKN – Yrityspalvelut) yritys-palvelut antavat monipuolista neuvontaa maaseudun alkaville yrityksille. Kokonai-suuteen kuuluu muun muassa yritysidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman oh- jausta, investointi- ja rahoitussuunnittelua, yrityksen perustamisneuvontaa, tuotteiden ja palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja ar-viointipalveluja sekä maaseutumatkailun majoitustilojen luokitusta ja yleisvaikutel-man arviointia. Asiantuntijuuden erityisalaa ovat maaseudun toimialat, kuten matkailu-, ravitsemis-, hyvinvointi- ja hoiva-alan palve-lut, elintarvikkeiden valmistus ja luonnon-tuoteala, hevosala, urakointi, metalli- ja puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys ja muut luonnonvara-alat. Lisätietoja yritys-palveluista on internetsivuilla www.proag-ria.fi > Palvelut > ProAgria Yritys ja www.maajakotitalousnaiset.fi > Yritysneuvonta sekä www.majoitumaalla.fi

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n alueellisilla käsi- ja taideteollisuusyhdistyk-sillä on yritysneuvontaa ja tuotteistettuja palvelupaketteja (esimerkiksi Taito-startti ja Taito-tuotearvio) käsityöyrityksen perusta-mista suunnitteleville. Lisätietoja saa Taito-yritysneuvojilta ja osoitteesta www.taito.fi/Yrityspalvelut.

neuvontaa osuuskunnan perustamista suunnitteleville

Vuosisuunnitelma

toiminta-ajatus, liikeidea ja liiketoimin-tasuunnitelma hahmottavat osuuskun-nan toimintaa pitkällä aikavälillä. Vuo-

sisuunnitelma sisältää seuraavan toiminta-vuoden käytännön suunnittelun.

Vuosisuunnitelmaan kuuluvat toiminta-suunnitelma, vuoden myyntitavoitteet, se-kä talousarvio ja rahoituslaskelma. Vuosi-suunnitelman täytyy olla yhdensuuntainen liikeidean ja toiminta-ajatuksen kanssa. Sik-si liikeidea kirjoitetaan vuosisuunnitelman alkuun.

Toiminnan suunnittelussa kannattaa hahmottaa ne päämäärät, joihin suunnitte-lukauden aikana pyritään. Päämäärät voi ja-kaa pienemmiksi osiksi, tavoitteiksi.

M Tavoitteet ovatM selkeästi määriteltyjä: jokainen jäsen ymmärtää neM mitattavia: voidaan arvioida, mil-

loin ne ovat toteutuneetM aikaan sidottuja: tiedetään, milloin

ne on oltava toteutettuM toteutettavissa olevia: ne ovat mah-

dollisia saavuttaa.

Hyvä tavoite on tuloslähtöinen. Se ker-too, mitä tavoitteen toteuduttua on saavu-tettu. Kun tavoitteet on asetettu, ne pure-taan toimenpiteiksi, joiden avulla tavoitteet on helppo käytännössä toteuttaa. Toimenpi-teille tehdään aikataulu ja sovitaan, kuka niiden toteuttamisesta vastaa.


Talous tasapainooan 17

4. taLOus tasapaInOOn

talouden tuntemus on yksi osuuskun-nan menestymisen tärkeimmistä edel-lytyksistä. Jos perustajajäsenten joukos-

sa ei ole riittävää asiantuntemusta, kannat-taa ottaa ulkopuolinen tili- tai kirjanpitotoi-misto hoitamaan kirjanpitoa ja muuta las-kentatointa.

Yksikään yritys ei käynnisty ilman ra-haa. Alussa yritykseen täytyy saada alkupa-nostukseksi joko omaa tai vierasta pää-omaa tai kumpaakin. Vieraan pääoman yrittäjä joutuu maksamaan korkoineen ta-kaisin. Omalla rahoituksella on merkittävä etu vieraaseen pääomaan verrattuna: sen ai-heuttamissa kustannuksissa voidaan joustaa eikä sitä tarvitse lyhentää.

Talouden tulos, ylijäämä, syntyy tulojen ja menojen erotuksena. Panossijoitus on edellytys tuottojen saannille. Se, joka ei pa-nosta, ei voi odottaa tulostakaan. Kannatta-vuuteen ei kuitenkaan riitä se, että tehdään

oikein (tehokkaasti), vaan lisäksi on tehtävä oikeita asioita (markkinat ja tuotteet).

Ennen hankkeeseen ryhtymistä on syytä punnita tarkoin liikeidean realistisuus. Tu-losbudjetteihin kahdelle ensimmäiselle vuo-delle kerätään arvioita realistisista tuotoista ja kuluista ja otetaan huomioon sekä mah-dolliset korkokulut että kaluston vanhene-minen.

Arvioitaessa budjetin lukuja on hyvä pi-tää mielessä vanha totuus siitä, että ihmis-mielellä on taipumus arvioida kulut liian pieniksi ja tuotot liian suuriksi. Hyvä on myös muistaa, että toiminnan alkuvaiheessa on vain menoja. Tulot tulevat vasta myö-hemmin.

Osuuskunnan toiminnan kannattavuu-den selvittäminen tapahtuu laskemalla myyntikatetarve, laatimalla myynti- ja myyn-tikatebudjetti sekä yhdistämällä ne tulos-budjetiksi.



Myyntikatetarpeen määrittely

Myynti- ja myyntikatebudjetin laatiminen

tulosbudjetin laatiminen

TULOSBUDJETTI

LIIKEVAIHTO _____ euroa

- muuttuvat kulut _____ euroa

MYYNTIKATE _____ euroa

kiinteät kulut

-- kiinteät palkat sivukuluineen _____ euroa

-- vuokrat _____ euroa

-- muut kiinteät kulut _____ euroa _____ euroa yhteensä

KÄYTTÖKATE _____ euroa

- vieraan pääoman kulut _____ euroa

- verot _____ euroa

RAHOITUSTULOS _____ euroa

- poistot _____ euroa

NETTOTULOS _____ euroa

Myynti- ja myyntikatebudjetit voidaan laatia joko esimerkiksi tuotteittain, asiakkaittain tai

kuukausittain seuraavasti:

NETTOLIIKEVAIHTO (alvton hinta) _____ euroa

muuttuvat kulut

-- raaka-aineet ja muut ostot _____ euroa

-- muuttuvat työpalkat sivukuluineen _____ euroa

-- muut muuttuvat kulut _____ euroa _____ euroa yhteensä

= MYYNTIKATE _____ euroa

Minimimyyntikatetarve laskemalla saadaan selville se euromäärä, jolla yritys saavuttaa

0-tuloksen. Ei tule voittoa, mutta ei tule tappiotakaan.

Myyntikatetarvetta laskettaessa tavanomainen tuloslaskennan kaava käännetään ylös-

alaisin. Näin saadaan perustamisvaiheen minimitulostavoite seuraavasti:

MINIMITULOSTAVOITE (ennen veroja) +/- 0 euroa

+ Poistot (vähintään lainojen lyhennysten suuruisina) _____ euroa

= RAHOITUSTULOSTARVE _____ euroa

+ vieraan pääoman korot _____ euroa

+ (verot, joita tässä ei huomioida, kun tulos on +/- 0) _____ euroa

= KÄYTTÖKATETARVE _____ euroa

+ toiminnan kiinteät kulut _____ euroa

+ vuokrat _____ euroa

+ kiinteät palkat sivukuluineen _____ euroa

= MYYNTIKATETARVE _____ euroa


Talous tasapainoon 19

hankkeen alkuvaiheen rahoitus

rahan riittävyyttä seurataan kuukausit-taisella kassabudjetilla. Kassabudjettiin kerätään kassaan tulevat maksut

(myyntitulot, muut liiketulot ja ylimääräiset tulot) yhteensä. Samoin kerätään kassasta maksettavat kulut (arvonlisävero, ostot, pal-kat, ennakonpidätykset ja sotumaksut, TyEL-maksut, muut lakisääteiset vakuutusmaksut, lomarahat, muut henkilöstökulut, vuokrat,

muut kiinteät kulut, korkokulut, verot, mah-dolliset investoinnit ja lainojen lyhennykset) yhteen. Kassaan tulevista maksuista vähen-nettynä kassasta menevät maksut ilmoitta-vat rahoitustarpeen, sen mitä alkukassasta ja mahdollisista luottojen lisäyksistä täytyy rahaa löytyä, jotta yrityksen rahat riittäisivät aina kuluihin.

kassabudjetti

Yritystä aloitettaessa rahan lähteitä ovat omat ja/tai vieraat sijoitukset ja/tai avustukset. Liikkeellelähdön onnistu-

miseksi rahan lähteiden täytyy kattaa rahan

tarve. Rahaa tarvitaan usein enemmän kuin kustannuksia arvioitaessa on osattu ottaa huomioon.

rahaa tarvitaan investointeihin ja käyttöpääomaksi

uuden yrityksen käynnistämiseen tarvi-taan työtä ja aikaa, eikä uusi osuuskun-ta säästy pakollisilta hankinnoilta. Al-

kupääoman tarve riippuu siitä, mitä yritys todella tarvitsee päästäkseen liikkeelle. Pal-veluja käsityöalojen osuuskunnat tai han-kintaosuuskunnat saattavat selvitä pienin-

kin investoinnein. Tuotannollinen toiminta vaatii suurempaa määrää pääomaa. Kuiten-kin pienenkin yrityksen rekisteröinti-, vuok-ra-, puhelin- ja postikulut nielaisevat rahaa ennen kun tuotteista saatavia tuloja tippuu kassaan.

M Osuuskunnan mahdollisia investointeja ovatM liiketila (vuokravakuudet, remonttikulut) M koneet ja kalustot (ostohinta tai vuokraushinta, asennus, kuljetus, korjaus) M irtaimisto ja sisustus (konttorikalusteet, konttoritarvikkeet, muut tarvikkeet).

M Osuuskunta tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi, johon kuuluvatM perustamiskulut (muun muassa perusilmoitus kaupparekisterisiin, käsittelymaksu 350 euroa v. 2010) M alkumainonta (ilmoitukset, mainoskirjeet, käyntikortit jne., lähetyskulut) M vuokra M mahdolliset palkat (palkat ja palkkojen sivukulut) M kassa M alkuvarasto M muut ennakot.

M Omia sijoituksia voivat ollaM osuuspääoma (osuudet ja mahdolliset lisäosuudet) M omat koneet ja kalusto M muu oma sijoitus, esimerkiksi lainat jäseniltä.

M Vierasta rahaa voivat ollaM lainat pankeilta ja erityisluottolaitoksilta (Finnvera Oyj) M sekkitililuotot M lainat tavarantoimittajilta (ostovelat) M muu rahoitus (esimerkiksi avustukset ELY-keskukselta).



Mistä vierasta pääomaa?

toiminnan käynnistysvaiheessa osuus-kunnan jäsenet saattavat joutua lainaa-maan osuuskunnalle omia varojaan.

Omistajien lainat maksetaan takaisin osuuskunnan toiminnan päästyä kunnolla vauhtiin. Lainojen ehdot määritellään tar-kasti ja lainasta tehdään kirjallinen sopi-mus.

Ulkopuolista rahoitusta tarjoavat pankit ja rahoitusyhtiöt. Erityisrahoituksen myön-täjinä on joukko valtion rahoituksella toimi-via yhteisöjä.

pankitPankin luotonannon muotoja ovat yleisem-min tililuotot sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset luotot. Hyväkään liikeidea ei riitä vakuudek-si, vaan pankki edellyttää lainoilleen reaali-vakuuksia. Yritysluotoissa vakuudet ovat yleisemmin kiinnityksiä, osakekirjoja tai tal-letuksia. Finnvera Oyj voi antaa takauksia lainojen vakuudeksi.

Usein lainaan tarvitaan myös yrittäjien henkilökohtainen takaus. Henkilötakauk-sissa riski koskettaa takaajien henkilökoh-taista omaisuutta. Omavelkaisessa takauk-sessa velka voidaan sen eräännyttyä vaatia suoraan takaajalta, eikä päävelallisen mak-sukyvyttömyyttä tarvitse selvittää.

Lainapäätöksiä tehdessään pankit katso-vat yrityksen menestymistä (rahoitustulos, minkälainen tulevaisuus), vakuusasemaa, sitä mitä asiakas tuottaa pankille kokonai-suudessaan (raha-asioitten keskittäminen),

yrittäjäluonnetta (tavoitteellisuutta, vastuul-lisuutta, oma-aloitteisuutta ja päätöksente-kokykyä) sekä sitä, ovatko lainanhakijoiden omat talousasiat kunnossa (luottotiedot). Mikäli lainanoton jälkeen yritystoiminnassa tulee esiin odottamattomia ongelmia, on muutoksista hyvä kertoa pankille.

rahoitus- ja eläkevakuutusyhtiötRahoitusyhtiöt rahoittavat koneiden, lait-teiden ja kaluston hankintaa osamaksu-rahoituksella tai leasing-rahoituksella (laitteen vuokraaminen). Leasing soveltuu myös tuotannollisten investointien rahoitta-miseen. Luoton vakuutena on yleensä rahoi-tuksen kohteena oleva kone. Leasing-rahoi-tus ei sido vakuuksia, joita aloittavalla yri-tyksellä on usein niukasti. Leasing-vuokrat voi vähentää verotuksessa.

Osuuskunnalla on myös mahdollisuus takaisinlainata rahastoituneita TyEL-eläke-vakuutusmaksuja.

erityisrahoituksen vaihtoehtojaValtio edistää pienten yritysten toimintaa neuvonnan ja koulutuksen lisäksi myöntä-mällä rahallista tukea yrityksen perustajalle. Tuki riippuu usein yrityksen sijaintipaikka-kunnasta ja toimialasta. Avustusten ja tuki-en saantimahdollisuus kannattaa selvittää ennen yrityksen perustamista.

Yleensä tuki täytyy anoa ja päätös tuen hyväksymisestä tulla ennen hankkeeseen ryhtymistä.

Yritys rahoittaa toimintaansa tulorahoi-tuksen lisäksi siis omalla pääomalla, vieraalla pääomalla ja avustuksilla.

Avustuksista on huomattavaa apua yritystoi-minnan alussa, mutta yritystoiminnan kan-nattavuus ei voi olla pysyvästi avustusten varassa.

Oma pääomaa yrityksessä voi olla oma sijoitettu pääoma, tuloksen kautta syntynyt ja yritykseen verojen maksun jälkeen jätetty pääoma sekä omaisuuden arvonnousujen kautta syntynyt pääoma. Perinteisesti pienet yritykset lisäävät omaa pääomaansa tulok-sestaan. Oma pääoma on yrityksen puskuri-varasto, jota aloitettaessa on oltava tarpeek-si. Yrityksen oma pääoma on riskinottoa varten. Sen riittävyys tulee esiin aina uusia riskejä kohdattaessa.

Yritystoiminnan käynnistämiseen sitou-

tuu paljon jäsenten työtä. ”Hikipääomalle” on käyttöä ennen kuin tuottoja tulee, mutta myös rahallista panostusta tarvitaan, jotta osuuskuntamuotoiseenkin yritystoimintaan sitouduttaisiin. Jos ei ole mitään hävittävää ja vain vähän voitettavaa, miksi yrityksestä välitettäisiin? Tämä on ollut monen aloitte-levan osuuskunnan kompastuskivi; vähäi-sellä pääomalla ja ”riskittömästi” perustetul-la yrityksellä ei riitä toimintaan tarvittavaa käyttöpääomaa.

Osuuskunnan perustajien kannattaa miettiä tarkkaan osuusmaksun suuruus. Se määrätään usein liian alhaiseksi, koska osuuskuntalaki ei määrää osuuskunnan vä-himmäispääomaa. Mitä suurempi on oman rahoituksen osuus, sitä helpompaa on löy-tää hankkeelle myös ulkopuolista rahoitus-ta.

Omaa rahaa tarvitaan


Useat niistä maksetaan jälkikäteen toteu-tuneiden kustannusten perusteella. Avus-tukset voivat tukea yritystoiminnan alkua, mutta yrityksen kannattavuus ei voi olla avustusten varassa. Lisätietoja yritystuista saa osoitteesta www.yrityssuomi.fi.

starttirahaTyö- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) voivat myöntää yrittäjiksi ryhtyville startti-rahaa. Starttiraha turvaa yrittäjän toimeen-tulon yritystoimintaa käynnistettäessä. Tu-kea voidaan myöntää enintään 18 kuukau-den ajaksi. Starttirahapäätös tehdään yleen-sä kahdessa jaksossa. Jakson pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Jos kahden jak-son jälkeen arvioidaan olevan edelleen tar-vetta toimeentulon turvaamiseen, voidaan starttirahaa myöntää kolmannelle jaksolle, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajak-si. Starttirahaa voidaan maksaa niiltä päivil-tä, joina yrittäjä työskentelee yrityksessään, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikos-sa. Starttirahaa voidaan myöntää päivää koh-ti työllistämistuen verran korotettuna enin-tään 60 %:n lisäosalla, eli vuonna 2010 kes-kimäärin noin 550–880 euroa.

Hakijalta edellytetään yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa koulutus-ta. Koulutus voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana. Starttirahaa ei voida myöntää, jos yritystoiminta on jo alkanut.

Päätöstä valmistellessaan TE-toimisto voi pyytää ulkopuoliselta asiantuntijalta esimer-kiksi uusyrityskeskukselta arviota starttira-han hakijan yrittäjävalmiuksista, yritysidean kannattavuudesta ja alan kilpailutilanteesta.

Jos osuuskunnan jäseniä on seitsemän tai enemmän, ei starttirahaa voida myöntää, koska omistusosuus jää alle 15 prosentin, jolloin jäseniä ei katsota yrittäjiksi. Jos osuuskunnan jäseniä on enintään kuusi, voi heistä jokainen saada starttirahaa perustet-tavaan osuuskuntaan.

Lisätietoja starttirahasta saa TE-toimis-toista ja osoitteesta www.mol.fi > Yrittämi-sen tuki > Starttiraha - aloittavan yrittäjän tuki.

työllisyyspoliittinen avustusELY-keskus voi myöntää työllisyyspoliittista avustusta osuuskunnan perustamiseen, jos perustettavan osuuskunnan jäsenistä vähin-tään kolme neljäsosaa on osuuskunnan pe-rustamishetkellä työttöminä työnhakijoina.

Avustusta myönnetään enintään 75 % avustuksen myöntävän viranomaisen hy-väksymistä kokonaiskustannuksista. Kor-kein tukitaso on tarkoitettu osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet ovat perustamishetkel-lä työttömiä. Avustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi kustan-nuksiin, jotka aiheutuvat työttömien osaa-misen ja työsuoritusten markkinoinnista,

työtilaisuuksien hankkimisesta tai järjestä-misestä sekä yhteisön yhdistys- ja kauppare-kisteriin merkitsemisestä.

Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää myös sosiaalisen yrityksen perus-tamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttami-seen. Sosiaalisen yrityksen elinkeinotoimin-nan nimenomaisena tavoitteena on työllis-tää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Edellä mainittu tavoite on nimenomaisesti mainittava yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopi-muksessa tai liiketoimintaa harjoittavan yh-distyksen säännöissä. Lisätietoa avustukses-ta saa ELY-keskuksista ja osoitteesta www.mol.fi > Työnantajanpalvelut > Palkkatuki ja muut tuet.

avustusta investointeihin ja kehittämishankkeisiinELY-keskukset voivat myöntää avustusta yri-tysten kehittämishankkeisiin ja investointei-hin. Tukea voi saada yritystoiminnan aloit-tamisessa tai laajentamisessa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan tai sen muu-tos- ja parannustöihin. Tukea voidaan myön-tää 10–35 % riippuen yrityksen koosta ja si-jainnista.

Aloittamisvaiheessa on mahdollista saa-da avustusta myös ulkopuolisten asiantunti-ja- ja kehittämispalveluiden hankkimiseen. Tukea myönnetään kehittämistoimenpiteen laajuudesta riippuen enintään 50–90 % tuki-kelpoisista kustannuksista.

Kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka muun siihen verrattavan taajaan asutun alu-een ulkopuolella sijaitsevalle päivittäistava-roita myyvälle kyläkaupalle voidaan myön-tää tukea investointiin, jolla parannetaan tai monipuolistetaan palveluja. Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin han-kintamenosta on 40. Lisätietoja avustuksista saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta www.ely-keskus.fi, www.mavi.fi ja www.yritys-suomi.fi.

tukea työntekijän palkkauskustannuksiinTE-toimisto voi myöntää palkkatukea työn-antajalle työttömän henkilön palkkauskus-tannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoi-mille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatukea voi saada työso-pimussuhteessa tehtävään työhön tai oppi-sopimuskoulutukseen. Palkkatuki koostuu perusosasta ja harkinnanvaraisesta lisäosas-ta. Korkeinta korotettua palkkatukea (pe-rusosa + lisäosa) on mahdollista saada vai-keasti työllistyville työnhakijoille. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työtöntä työnha-kijaa, joka on saanut työttömyyspäivärahaa vähintään 500 päivältä. Lisätietoja palkkatu-esta saa TE-toimistoista ja osoitteesta www.mol.fi > Työnantajan palvelut > Palkkatuki ja muut tuet.

Matalapalkkatukeen on oikeutettu

Talous tasapainoon 21



työnantajarekisteriin merkitty työnantaja, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 euroa, mutta alle 2 000 euroa kuukaudessa. Työn-antaja voi jättää oma-aloitteisesti suoritta-matta Verohallinnolle tukea vastaavan mää-rän palkoista toimitetuista ennakonpidätyk-sistä. Ennakonpidätyksestä vähennettävä matalapalkkatuki ilmoitetaan Verohallinnol-le kausiveroilmoituksella. Lisätietoja matala-palkkatuesta saa Verohallinnon toimipisteis-tä ja osoitteesta www.vero.fi.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuoden 2011 loppuun saakka poistettu tiet-tyjen Lapin ja Pohjois-Karjalan kuntien, Kai-nuun maakunnan sekä Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon ja Pohjois-Savossa Rautavaaran kuntien työnantajilta. Maksuvapautusten yh-teinen enimmäismäärä on 30 000 euroa sa-malta palkanmaksuvuodelta suoritettavasta sosiaaliturvamaksusta. Sosiaaliturvamaksu-vapautusta hyväkseen käyttävän työnantajan on tehtävä aloittamisilmoitus Verohallinnol-le. Maksuvapautuskokeilussa mukana oleva työnantaja vähentää maksuvapautuksen pii-riin kuuluvat määrät kausiveroilmoitukses-saan. Lisätietoja sosiaaliturvamaksuvapau-tuksesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja osoitteesta www.vero.fi.

Aloittavalle tai laajentavalle pienelle yri-tykselle voidaan myöntää yrityksen kehittä-misavustusta uusien työntekijöiden palk-kamenojen perusteella. Aloittavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää avustusta myös yrittäjän kohtuullisten laskennallisten palk-kamenojen perusteella. Avustus on enin-tään 50 prosenttia ja sitä myönnetään enin-tään 24 kuukauden ajalta.

Yksinyrittäjän on mahdollista saada avustusta ELY-keskukselta palkatessaan en-simmäistä/ensimmäisiä työntekijöitä yrityk-seensä. Avustuksia on haettava ennen työ-suhteen alkamista siltä ELY-keskukselta, jonka alueella on työntekijän työpaikka se-kä työnantajan kiinteä toimipaikka. Työnte-kijä tulee palkata toistaiseksi voimassa ole-vaan työsuhteeseen ja työaika täytyy olla vähintään 25 tuntia viikossa.

Maaseutumaisella alueella Manner-Suomessa yritys voi saada yrityksen käyn-nistysavustusta enintään kahden henkilö-työvuoden palkkauksesta aiheutuviin kus-tannuksiin kahden vuoden aikana. Tuki voi olla korkeintaan 50 % palkasta. Lisätietoja yrityksen käynnistysavustuksesta saa osoit-teesta www.mavi.fi > Maaseudun rahoitus > Yritystoiminnan tuet > Käynnistystuki.

Jos työntekijän työpaikka sekä työnanta-jan kiinteä toimipaikka on I tukialueella tai Forssan, Etelä-Pirkanmaan, Imatran, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Kotka-Ha-minan, Lappeenrannan, Salon, Seinäjoen

tai Vakka-Suomen seutukunnan alueella taikka Hartolan, Heinolan, Kaskisten tai Sysmän kunnassa, yksinyrittäjälle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimas-sa olevaan työsuhteeseen ja työaika olla vä-hintään 25 tuntia viikossa. Avustuksen mää-rä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraavien 12 kuukauden ajalta.

Lisätietoja yrityksen kehittämisavustuk-sesta saa ELY-keskuksista ja internetsivuilta www.ely-keskus.fi ja Yritys-Suomi-palvelus-ta osoitteesta www.yrityssuomi.fi.

Muu erityisrahoitusKeksintösäätiö voi myöntää rahoitusta yksi-tyishenkilöille ja alkuvaiheessa oleville yri-tyksille innovatiivisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lisätie-toja saa Keksintösäätiön internetsivuilta www.keksintosaatio.fi.

Teknologian kehittämiskeskus Tekes rahoittaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja in-novaatiotoimintaa avustuksin ja lainoin. Li-sätietoja on osoitteesta www.tekes.fi.

Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, jo-ka edistää suomalaisten yritysten kehitty-mistä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä uusien yritysten perustamista. Finnvera toi-mii rahoitusmarkkinoita täydentävänä yri-tysrahoittajana tiiviissä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa ja on näin ollen hank-keissa yleensä osarahoittajana.

Rahoitusta voidaan myöntää kaikille toi-mialoille lukuun ottamatta varsinaista maati-lataloutta, metsätaloutta ja rakentamisen pe-rustajaurakointia. Rahoitusratkaisuja edeltää aina yrityksestä tehtävä yritystutkimus, jossa arvioidaan yrityksen liikeideaa, kilpailuky-kyä ja menestymismahdollisuuksia.

Finnvera Oyj voi myöntää rahoitusta uus-osuuskunnille samoilla periaatteilla kuin muillekin yrityksille. Yrityksen tulee täyttää kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja yrittäjän henkilökohtaisen talouden on olta-va kunnossa. Lisäksi yrittäjän tulee osallistua yrityksen toimintaan täysipäiväisesti ja on ansaittava siitä toimeentulonsa.

Parhaiten osuuskunnalle soveltuvat Finn-veran tuotteista takaukset ja lainoista Inves-tointi- ja käyttöpääomalaina sekä Kehittä-mislaina. Pienlainatuotteet ovat mahdolli-sia, kun yrityksen henkilömäärä on alle viisi henkilöä. Rahoitusratkaisut ovat aina hank-keen mukaan räätälöityjä, joten kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään Finnveran alue-konttoriin mahdollisten rahoitusvaihtoehto-jen kartoittamiseksi. Lisätietoja Finnveran rahoitusvaihtoehdoista saa Finnveran puhe-linpalvelusta numerosta 020 690 782 ja osoitteesta www.finnvera.fi.


Yritys elää markkinoinnin avulla 23

5. YrItYs eLää MarkkInOInnIn aVuLLa

Osuuskunnan toimintamahdollisuuksi-en perusta on toiminnan kannattavuus eli tulojen on oltava menoja suurem-

mat. Markkinoinnin perusta määritellään jo osuuskunnan liikeideassa: mitä, kenelle, mi-ten ja miksi osuuskunta aikoo tuottaa hyö-dykkeitä tai palveluja.

Markkinaselvityksen avulla aloittava

osuuskunta selvittää toimintansa kohteen ja olosuhteet, joissa sitä harjoitetaan. Selvityk-sen voi laatia muun muassa yhteisten, omi-en tutkimusten, havaintojen ja haastattelu-jen avulla ja käyttämällä hyväksi esimerkik-si Tilastollisen vuosikirjan tietoja sekä ELY-keskuksen ja muiden yritysneuvontapistei-den palveluja.



Markkinaselvitys

Markkinointisuunnitelma

segmentointi

Mahdollisten asiakkaiden jakaminen ryhmiin eli asiakassegmentteihin on tarpeen etenkin silloin, kun asiak-

kaat ovat erilaisia, alueellisesti hajallaan tai kun omat resurssit (taloudelliset ja/tai hen-kilöresurssit) ovat rajalliset.

Jos käytössä on sähköistä asiakashankin-taa, markkinointia ja myyntitapahtumia, segmentoinnin merkitys korostuu, koska sähköisiin tapoihin tottuneet asiakkaat odottavat nopeaa reagointia.

Markkinoinnin toimenpideohjelma kertoo, mitä aiotaan tehdä, milloin ja millä hinnalla. Se kattaa toimenpi-

teet ajassa, yleisimmin tilivuodessa. Suunni-telmassa ovat mukana kaikki tehtävät, joi-den tarkoituksena on myydä, edistää tai yl-läpitää kysyntää:l myyntitoimenpiteet (esimerkiksi henki- lökohtainen, puhelin- ja sähköinen myynti)l markkinointiviestintä (esimerkiksi myyntikirjeet, ilmoittelu, suoramainon- ta, sähköinen markkinointi)l tapahtumamarkkinointi (myynti-, messu- ynnä muut esiintymiset)l tiedottaminen lehdistölle ja sidos- ryhmille

l yhteystoiminta eli asiakas- ja muiden keskeisten suhteiden ylläpito.

Markkinointisuunnitelman voi kirjoittaa toimenpideohjelmaksi. Se on työkalu, jolla osuuskunta huolehtii, että tehtävät markki-nointitoimenpiteet ovat tehokkaita ja oikein kohdistettuja. Siihen voi kirjata myös vas-tuualueet ja toimenpiteiden tavoitteet, ke-hittäminen ja koordinointi. Toimenpideoh-jelma helpottaa markkinoinnin seurantaa.

Toimenpiteiden aiheuttamista kustan-nuksista syntyy markkinointibudjetti. Aloit-tavan osuuskunnan on tärkeää arvioida tu-lojen ja menojen ajallinen yhteensopivuus; markkinointi aiheuttaa kuluja ennen kuin tuloa alkaa tulla.

kohteetKenelle halutaan myydä - yrityksille vai yksi-tyishenkilöille? Missä he ovat? Mikä on mah-dollisten asiakkaiden määrä ja ostovoima keskimäärin? Kuka tekee ostopäätökset ja miten päättäjät tavoitetaan?

asiakkaiden tarpeetMitkä ovat asiakkaiden toiveet ja vaatimuk-set tarjottavan tuotteen tai palvelun suh-teen? Liittyvätkö ne hintaan, laatuun, saata-vuuteen, ajankohtaisuuteen tai muuhun sel-laiseen? Ja mikä on näiden keskinäinen pai-noarvo?

kilpailutilanneKetkä ovat kilpailijoita, miten he toimivat ja

minkälaiset ovat heidän tuotteensa tai pal-velunsa? Mitkä ovat kilpailijoiden vahvuu-det ja heikkoudet? Entä kilpailun luonne - hinta, laatu, ominaisuudet, saatavuus tai muut tekijät?

toimintaympäristöOnko alalle tulossa uusia yrittäjiä tai onko sieltä poistumassa vanhoja ja miksi? Kilpai-lijoiden yhteistyö- ja alihankintamallit ja toi-mintaverkostot?

Omat kilpailutekijätVastaavatko omat tuotteet tai palvelut asiak-kaiden arvostuksia? Omat vahvuudet, valtit ja ylivoimatekijät? Mahdolliset yhteistyö- tai alihankintasuhteet? Valmis asiakaspohja?


Yritys elää markkinoinnin avulla 25

Yksikin huono tuote tai työ voi viedä yrityksen hyvän maineen - ja jokainen hyvä tuote ja työ rakentaa seuraavaa.

Osuuskunnan markkinointi on jokaisen jä-senen asia, yhteinen tehtävä, vaikka vas-tuualueista voidaan tarvittaessa sopia. Jo-kainen jäsen ”markkinoi” myös omalla käy-töksellään yhteistä yritystä. Jäsenet ovat si-ten osuuskunnan käveleviä käyntikortteja tai ulkomainoksia. Huomioitavaa on myös sosiaalisten medioitten kuten Facebookin mahti.

Näkyvyys voi edistää yrityksen tuottei-den ja palvelujen tunnettuisuutta, mutta vastaavasti asiakkaiden tyytymättömyys le-viää laajasti yleisön tietoon.

Markkinointi- ja toimenpidesuunnitelmi-en seuranta ja säännöllinen tarkastelu auttaa pitämään paitsi kulut hallinnassa myös pal-jastamaan kehittämistarpeet. Yrityskuvan seurannassa auttaa yksinkertainen laatuoh-jelma: keskeiset laadun tekijät kirjataan ja niiden toteutumista seurataan omien ha-vaintojen ja asiakaspalautteiden avulla.

hyvä kello kauas kuuluu

ajoissa ennen markkinoinnin suunnitte-lun aloittamista on syytä pohtia, min-kälaisen mielikuvan osuuskunta halu-

aa itsestään välittyvän. Tavoitekuva tulee ol-la realistinen ja mahdollinen, liittyä luonte-vasti tuotteisiin tai palveluihin ja tapaan toi-mia. Sen rakentamiseen tulisi jokaisen osuuskunnan jäsenen toimillaan sitoutua. Jokaiseen potentiaalisenkin asiakkaan kyse-lyyn pitää voida vastata, sillä ”ei oo” vähen-tää nopeasti yrityksen kiinnostavuutta.

Tunnukset ovat yrityskuvan näkyvintä aluetta. Nimi, liikemerkki, iskulause, värit, muodot, materiaalit jne. muodostavat yri-tyksen ilmiasun ja esiintymisen kehyksen. Tärkeintä on omaperäisyys, ajattomuus,

luonteva yhteys toimialaan, tapaan toimia, lupauksiin, vahvuuksiin tai muuhun sellai-seen. Selkeä ja yksinkertainen painuu mie-liin!

Tunnuksia sovelletaan johdonmukaises-ti kaikkeen osuuskunnan esiintymiseen kuten käyntikortteihin, kirjelomakkeisiin, pakkauksiin, esitteisiin, työvaatteisiin ja messusomistuksiin. Liikemerkkiä suunni-teltaessa on hyvä pitää mielessä sen koon muuttamismahdollisuudet ja värillisen tun-nuksen toteuttaminen myös mustavalkoise-na. Ennen liikemerkin käyttöönottoa on hyvä tarkistaa vielä, miten merkki toimii sähköisessä muodossa esimerkiksi yrityk-sen internetsivuilla.

Yrityskuva

aloittavan osuuskunnan elinehto on tunnettuuden sekä uskottavuuden ja hyväksyttävyyden saavuttaminen.

Mieluummin kannattaa toteuttaa riittävän vahva alkumarkkinointi kuin odottaa, että tieto leviää vähitellen. Samoin selkeät kam-panjanomaiset myynti-iskut ovat tehok-kaampia kuin jatkuva esilläolo tiedotusväli-neissä.

Ilmoittelussa viesti huomataan ja par-haassa tapauksessa muistetaan, jos sitä tois-tetaan riittävästi. Mainosvälineen valinnassa on ratkaisevaa sen kyky tavoittaa kohteen-sa. Myös osuuskunnan kannattaa hyödyntää uusia sähköisiä mainosvälineitä kuten teks-ti- ja sähköpostiviestit, koska tarkalla koh-

dennuksella niiden kulut voivat olla murto-osa laajan lehtikampanjan hinnasta. Hyvä asiakasrekisteri onkin kullan arvoinen, mut-ta vaatii tietojen keräämisen tai ostamisen, henkilörekisterilakiin perehtymisen ja yllä-pidon.

Erityisesti pienellä paikkakunnalla osuuskunnan perustaminen on uutinen, jo-hon paikalliset tiedotusvälineet mielellään tarttuvat. Hyvät suhteet alueen tiedotusväli-neisiin helpottavat paineita tunnettuuden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Aktiivinen tie-dottaminen kannattaa ottaa osaksi osuus-kunnan viestintää. Se voi jopa vähentää markkinoinnin tarvetta. Hyvä lehdistötiedo-te sisältää aina uutisen.

Markkinointiviestintä



Hyväkään tuote ei itse myy itseänsä. Markkinoinnin on tehtävä osuuskunnan tuotteet ja palvelut tunnetuiksi asiakkaille, joiden halutaan ostavan niitä.

ennen verkkokaupan perustamista on syytä miettiä, ovatko tarjottavat tuot-teet sopivia myytäviksi internetin väli-

tyksellä. Missä potentiaaliset asiakkaat liik-kuvat ja ovatko he valmiita ostamaan tuo-tetta näkemättä sitä ensin.

Kauppa voi olla osa olemassa olevia verkkosivuja tai toimia erillisenä, jonne asi-akkaat ohjataan linkin välityksellä. Vaivatto-min tapa perustaa kauppa on hankkia val-mis verkkokauppapaketti. Paketti voi sisäl-tää hallintaohjelman, osoitteen (jos halu-taan erillinen), palvelintilan, perusraken-teen ja visuaalisen ilmeen. Verkkokaupan tuotesivuja voi itse muokata ja päivittää ta-vallisen internetselaimen avulla.

Verkkokaupassa myytävät tuotteet tulee tuoda esille kuvin ja tekstein selkeästi jao-teltuina. Hyvät ja luotettavat yritys-, yhteys- ja tuotetiedot luovat varmuutta asiakkaalle. Sivuilla tulee näkyä ainakin kaupan ehdot, posti- ja toimituskulut, peruutus- ja rekla-maatio-ohjeet.

Verkkokauppa, kuten muutkin internet-sivut ovat hyvä keino kerätä tietoa ja raken-taa asiakasrekisteriä. Asiakasta tulee aina informoida mihin tietoja käytetään ja kuin-ka hän voi estää niiden käytön muussa kuin haluamassaan tarkoituksessa.

Sähköisen kaupankäynnin aapinen on Tieken internetsivuilla www.tieke > Julkai-sut > Oppaat yrityksille.

Verkko kauppakanavana

nykyisin palveluita ja tuotteita haetaan verkosta. Verkkonäkyvyyttä voivat olla valmis ilmoitustila internetin maksulli-

sissa hakupalveluissa ja omien verkkosivu-jen käyttöönotto. Verkkosivuja varten voi vuokrata palvelintilaa joltain palveluntarjo-ajalta eli niin sanotusta webhotellista. Levy-tilan lisäksi webhotellin ylläpitäjä voi hoitaa domain-nimen (url/www-osoite) rekiste-röinnin, tarjota sähköpostilaatikot sekä kä-vijätilastoinnin. Tällaisia palveluntarjoajia on useita, vertailua voi suorittaa esimerkiksi osoitteessa www.webhotellit.com.

Kun osuuskunnan verkkosivuja pääs-tään suunnittelemaan, tekemiseen kannat-taa uhrata hiukan aikaa ja rahaa, sillä lisään-tynyt asiakasmäärä tuo rahat moninkertai-sesti takaisin. Sivuston sisältö ja toimivuus

eri päätteillä, suojaus ja löydettävyys (ha-kukoneoptimointi) kannattaa miettiä tark-kaan. Minkälaisia tavoitteita sivustolle ase-tetaan, onko tarkoitus saada yhteydenotto-ja, suoria tilauksia vai pelkästään tiedottaa esimerkiksi uusista tuotteista. Jos taidot ja aika riittävät, sivut voi luonnollisesti tehdä itse. Sivusto on kuitenkin suhteellisen edul-lista teettää ulkopuolisella tekijällä.

Tärkeää on muistaa verkkosivujen ylläpi-to. Tietoja tulee päivittää, muutoin niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Vanhat tiedot ja toimimattomat linkit karkottavat potentiaaliset asiakkaat. Jos sivusto teete-tään ulkopuolisella tekijällä, kannattaa var-mistaa miten päivitykset onnistuvat, millä kustannuksilla ja kenen vastuulla mikäkin asia on.

Verkkonäkyvyys


Osuuskunnan kirjanpito 27

Osuuskunnan kIrjanpItO

kirjanpitovelvollisuus

Osuuskuntalain mukaan osuuskunta harjoittaa taloudellista toimintaa jä-sentensä talouden tai elinkeinon tu-

kemiseksi. Osuuskunta on liikeyritys, joka kirjanpitolain mukaan on kirjanpitovelvol-linen.

Kirjanpitoa ei pidetä vain viranomaisten määräysten takia. Myös yritys itse hyötyy siitä, että toiminta voidaan yksityiskohtai-

sesti rekisteröidä niin, että yrityksen kan-nattavuutta pystytään seuraamaan.

Tehokas toiminta edellyttää budjetointia ja etukäteen suunnittelua. Jälkikäteen voi-daan sitten kirjanpidon avulla todeta, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Budjetti-vertailun avulla voidaan todeta toiminnan heikkoudet ja vahvuudet sekä ryhtyä toi-menpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.

6.

tuloslaskelma ja tase

Liiketoimintaa harjoittava osuuskunta on velvollinen käyttämään kirjanpitoase-tuksen edellyttämää tuloslaskelman lii-

kekaavaa. Samaa kaavaa käyttävät myös muut liiketoimintaa harjoittavat yritykset.

Tuloslaskelmasta on käytävä ilmi se, mi-ten tilikauden tulos on syntynyt. Pientä osuuskuntaa varten tuloslaskelmakaava on ehkä liian yksityiskohtainen. Tarpeeton teksti voidaan jättää pois, mutta kaavan mu-kaista ryhmittelyä on noudatettava.

Lyhennetty tuloslaskelmaLiian yksityiskohtainen tuloslaskelma voi

pienelle yritykselle olla vaarallinen sen ta-kia, että se saattaa paljastaa liikesalaisuuksia kilpailijoille. Tällä perusteella on kirjanpito-asetukseen otettu säännös, joka sallii tu-loslaskelman laatimisen lyhennettynä. Tämä on mahdollista, jos sekä päättyneellä että si-tä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista:

1) liikevaihto 3,4 milj. euroa 2) taseen loppusumma 1,7 milj. euroa 3) palveluksessa 25 henkilöä.

Kululajikohtaisessa tuloslaskelmassa



saadaan esittää liikevaihto, valmiiden ja kes-keneräisten tuotteiden varastojen muutos, valmistus omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut yh-teenlaskettuna eränä, bruttotuloksena.

kululajikohtainen lyhennetty tuloslaskelmaBRUTTOTULOS Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TAPPIO

Tuloslaskelman viimeiselle riville merki-tään kirjanpitoasetuksen mukaan tilikauden voitto tai tappio. Tässä kohdassa osuuskun-nat käyttävät kuitenkin omaa termistöään. Osuuskunta tuottaa ylijäämää tai tappiota (OKL 6:2 §).

Osuuskunnat voivat käyttää asetuksen mukaista tasekaavaa sellaisenaan, sillä kaa-va on yhteinen kaikille liiketoimintaa har-joittaville kirjanpitovelvollisille. Oman pää-oman ryhmässä on kuitenkin otettava huo-mioon OKL 6:2 §:n säännökset, joiden mu-kaan osuuskunnan oma pääoma on tilinpää-töksessä esitettävä alla olevan kaavan mu-kaan. Omaa pääomaa ei enää jaeta sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan.

Oma pääoma (OKL 6:2 §) 1) osuuspääoma 2) lisäosuuspääoma 3) sijoitusosuuspääoma 4) ylikurssirahasto 5) arvonkorotusrahasto 6) vararahasto 7) ylijäämä tai tappio; sekä 8) pääomalaina.

Tilikauden ylijäämä ilmoitetaan erikseen edellisiltä tilikausilta jäljellä olevan ylijää-män lisäyksenä tai tappion vähennyksenä. Tilikauden tappio ilmoitetaan vastaavasti edellisten tilikausien ylijäämän vähennykse-nä tai tappion lisäyksenä.

Taseessa tai sen liitteessä on annettava osuuskuntalain edellyttämät oman pääoman erittelyt. Omaan pääomaan voidaan myös määrätyillä ehdoilla merkitä liittymismaksu-ja. Ylijäämästä muodostetut rahastot kuulu-vat myös omaan pääomaan.

Varojen käyttämistä, vararahaston ja muiden rahastojen muodostamista ja käyttä-mistä sekä ylijäämän käyttämistä käsitellään yksityiskohtaisesti osuuskuntalain 8. luvus-sa. OKL 8:9 §:n mukaan osuuskunnalla tu-lee olla vararahasto, johon on siirrettävä viisi prosenttia taseen osoittamasta tili-kauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisiltä tilikau-silta. Vararahastoa on kartutettava, kun-nes se on vähintään sadasosa osuuskun-nan taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroon.

Lyhennetty taseKirjapitovelvollisen on kirjanpitolain mu-kaan laadittava tilinpäätös, joka sisältää

1) tuloslaskelman 2) taseen 3) liitetiedot 4) toimintakertomuksen.

Pieni kirjanpitovelvollinen/yritys saa laatia taseen lyhennetyn kaavan mukaan se-kä jättää toimintakertomuksen laatimatta, jos sekä päättyneellä tilikaudella että välittö-mästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista:

1) liikevaihto 7,3 milj. euroa2) taseen loppusumma 3,65 milj. euroa3) palveluksessa keskimäärin 50 henki- löä.Käsite pieni kirjanpitovelvollinen/yritys

määritellään siis tässä yhteydessä eri tavalla kuin tuloslaskelmaa koskevissa määräyksis-sä.

Lyhennetty tase on kirjanpitoasetuksen 7 §:n mukaan seuraava:

VASTAAVAA A Pysyvät vastaavat 1. Aineettomat hyödykkeet 2. Aineelliset hyödykkeet 3. Sijoitukset B Vaihtuvat vastaavat 1. Vaihto-omaisuus 2. Saamiset; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen 3. Rahoitusarvopaperit 4. Rahat ja pankkisaamiset

VASTATTAVAA A Oma pääoma Osuuspääoma sekä muu oma pääoma osuuskuntalain 6:2 § säännösten mukaisesti B Tilinpäätössiirtojen kertymä C Pakolliset varaukset D Vieras pääoma; lyhyt- ja pitkäaikaiset erikseen

Tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa ei saa muuttaa vuodesta toiseen, ellei siihen ole erityistä syytä.


Osuuskunnan kirjanpito 29

tilinpäätös rekisteröitäväksi

Osuuskunnassa, jossa on enintään kym-menen jäsentä (harvainosuuskunta), jäsenellä on oikeus tutustua osuuskun-

nan kirjanpitoon ja muihin osuuskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin.

Tutustuminen on mahdollista siinä laa-

juudessa kuin se on tarpeen tarkempien tietojen saamiseksi sellaisista seikoista, jot-ka saattavat vaikuttaa osuuskunnan tilin-päätöksen ja taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arvi-ointiin.

jäsenellä tutustumisoikeus kirjanpitoon harvainosuuskunnassa

tilinpäätöstä ei ole tarkoitettu ainoas-taan omistajille eli jäsenille, vaan myös ulkopuolisille, esimerkiksi luotonanta-

jille. Luotonantajalla on oikeus olettaa, että hän saa oikeat ja riittävät tiedot osuuskun-nan taloudesta niistä asiakirjoista, jotka osuuskunnan on lain mukaan lähetettävä kaupparekisteriin tai muuten luovutettava ulkopuolisten käyttöön.

Tarpeen mukaan voidaan antaa lisäinfor-maatiota liitetiedoissa.

Mikäli virallinen tilinpäätös ei anna ”oi-keita ja riittäviä tietoja” osuuskunnan tu-loksesta ja taloudellisesta asemasta, on ti-lintarkastajien annettava siitä informaatio-ta omassa tilintarkastuskertomuksessaan, josta ulkopuoliset voivat saada jäljennök-sen.

tilinpäätöksestä oikeat ja riittävät tiedot

kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen pi-tää antaa ”oikeat ja riittävät tiedot” yri-tyksen tuloksesta ja taloudellisesta ase-

masta sekä, mikäli mahdollista, myös tule-vista riskeistä. Näistä asioista voidaan antaa informaatiota liitetiedoissa, joiden merkitys on entisestään kasvanut.

Osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätös rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja ta-seen vahvistamisesta. Toimitettavat tiedot ja tilinpäätösasiakirjat ovat Patentti- ja rekiste-rihallituksen internetsivuilla www.prh.fi > Tilinpäätökset > Ilmoitusvelvolliset yrityk-set > Osuuskunnat.

Mikäli osuuskunta antaa veroilmoituk-sensa sähköisesti, voi osuuskunta liittää kaikki kaupparekisteriin toimitettavat ja jul-kistettavat tilinpäätösasiakirjat veroilmoi-tukseensa ja Verohallinto toimittaa ne edel-leen kaupparekisteriin. Jos osuuskunta ei anna veroilmoitusta sähköisesti, tulee sen toimittaa puuttuvat asiakirjat, kuten tilin-päätöksen liitetiedot, konsernitilinpäätös ja osuuskunnan kokouksen päätös voiton ja tappion käsittelystä säädetyssä ajassa kaup-parekisteriin. Laiminlyönnistä voi seurata sakkoa. Tilinpäätöksen rekisteröintilomake on internetsivuilla PRH > Tilinpäätökset > Lomakkeet.

toimintakertomusToimintakertomuksessa annetaan tiedot osuuskunnan kehittymistä koskevista tär-keistä asioista ja siinä on oltava esitys yli-jäämää tai tappiota koskeviksi toimenpi-teiksi.

Jos osuuskuntaa kirjanpitolain perusteel-la pidetään pienenä kirjanpitovelvollisena, eikä sen tällä perusteella tarvitse laatia toi-mintakertomusta, osuuskuntalain 6:7 §:ään perustuvat toimintakertomustiedot voidaan esittää liitetietoina.



elinkeinotulo

Verotettava tulo

elinkeinotulon verotuksessa osuuskun-nat ovat samassa asemassa kuin esimer-kiksi osakeyhtiöt. Verotuksessa veron-

alaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot se-kä muut laissa säädetyt erät jaksotetaan asi-anomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluik-si.

Elinkeinotoiminnan tulos on verovuo-den tuottojen ja kulujen erotus. Itse verot eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia. Verottaja katsoo, että verot ovat yhteiskun-nan osuus yritysten voitosta/ylijäämästä.

Yritykset eivät enää maksa erillistä kun-nallisveroa. Sen sijaan ne maksavat kiinteis-töveroa, mikäli niiden omistuksessa on kiin-teistöjä. Tuloverotuksessa kiinteistöveroa ei käsitellä veron luontoisena, vaan pikemmin-kin maksuna, koska se on verotettavaa tuloa laskettaessa vähennyskelpoinen erä.

Osuuskunnan tilinpäätöksen osoittama ylijäämä, johon on lisätty tilikauden verot, muodostaa saman tilikauden verotettavan tulon. Kirjanpidossa saattaa kuitenkin olla sellaisiakin eriä, joita verottaja ei hyväksy vähennyksinä.

Verottaja ei hyväksy vähennyksinä:- käyttöomaisuuden ylipoistoja (suuremmat kuin verolakien maksimi- poistot) - puolta edustusmenoista - eräitä ns. pakollisia varauksia (myös eräitä vapaaehtoisia varauksia) - mahdollisia sakkoja ja pysäköintivirhe- maksuja - kuluina kirjattuja aktivoitavia eriä – mahdollisia muita ei-vähennyskelpoi - sia eriä.

7.

jos kirjanpidossa on kaikissa suhteissa noudatettu elinkeinotulon verottami-sesta annetun lain (EVL) määräyksiä ja

siinä ovat kustannuksina mukana myös tili-kaudelle kuuluvat verot, on edellä mainittu tuottojen ja kulujen erotus sama kuin osuus-kunnan ylijäämä. Kun siihen lisätään tilikau-

delle kuuluvat ja tuloslaskelmaa rasittavat verot (nettona), saadaan tilikauden verotet-tava tulo, josta osuuskunnan on tällä hetkel-lä (elokuu 2010) 28 prosenttia (Veroprosent-ti tullee tästä lähiaikoina jonkin verran pie-nenemään.)

VerOtus


Verotus 31

Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot

Monet osuuskunnat maksavat ns. yli-jäämän palautusta tai ostohyvitystä eli bonusta asiakasjäsenilleen tai vas-

taavasti jälkitiliä tavarantoimittajajäsenil-leen tai palveluntoimittajajäsenilleen. Nämä oikaisuerät ovat osuuskunnalle vähennys-kelpoisia eriä verotuksessa.

Jäsen voi saada osuuskunnasta taloudel-lista hyötyä kolmella tavalla: palkkana, tava-roiden ja palvelujen korvauksena tai osuus-pääoman korkona. Osuuspääoman korko on yleensä jäsenelle pääomatuloa, jonka vero-kanta on 28 %. Verolaskelma osoittaa, mikä on jäsenen kannalta edullisin tapa. Verotta-jan kategorisen kannan mukaan työosuus-

kunnissa osuuspääoman korot verotetaan palkkatulona.

Ylijäämän palautus/ostohyvitys/bonus/jälkitili ovat jäsenelle verovapaata tai veron-alaista riippuen saajan asemasta verotukses-sa. Mikäli ostohyvitys (bonus) maksetaan esimerkiksi ostettujen kulutustavaroiden (osuuskaupan sekä bonus että ylijäämän palautus) tai kulutuspalvelujen (esim. päivä-kotimaksut) perusteella, se on saajalle vero-vapaata, koska kysymyksessä on elantome-nojen vähentämistä merkitsevä suoritus. Jos taas työosuuskunta maksaa jäsenensä suo-rittaman työn perusteella lisäpalkkaa, se on saajalle aina palkkatuloa.

Verotus jäsenen kannalta

Vaikka osuuskuntien ja osakeyhtiöiden tulisi olla verolainsäädännössä samas-sa asemassa, niiden käsittelyssä on kui-

tenkin myös joitakin eroavaisuuksia. Tässä niistä oleellisimmat:

Suurin eroavaisuus on siinä, että osuus-kunnasta saatu osuuspääoman korko on jä-senelle vain 1 500 euroon saakka verova-paata, mutta osakeyhtiöstä saatu osinko voi olla osakkeenomistajalle 90 000 euroon saakka verovapaata. (Etenkin yhteisjäse-nyystilanteissa ja muulloinkin silloin kun molemmat puolisot osallistuvat aktiivisesti jäsenyyteen liittyvään toimintaan, 1 500 eu-ron verovapaus kohdistetaan kumpaankin puolisoon, jolloin verovapaa osuuspääoman korko voi nousta 3 000 euroon. Esim. mei-jeriosuuskunnissa tämä on mahdollista.)

Kaikki verovuodet eivät ole verotuksen osalta samanarvoisia. Elinkeinotoiminnan tappio voidaan sen vuoksi vähentää seuraa-vien kymmenen vuoden aikana sitä mukaan kuin tuloa syntyy. Tämä tappiontasaus-mahdollisuus menetetään kuitenkin, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puo-let yrityksen osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamen-tin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet jäsenistä vaihtunut.

Verotuksessa tämä on tulkittu niin, että tappiontasausmahdollisuus menetetään sil-loinkin, kun uusi jäsen merkitsee enem-män uusia osuuksia kuin mitä entisillä jäse-nillä on yhteensä ollut, ja huolimatta siitä, että uudelle jäsenelle tulee vain yksi osuus

niin kuin vanhoilla jäsenilläkin on. Osuus-kunta on siis tässä suhteessa huonommas-sa asemassa kuin osakeyhtiö. Toisin kuin osuuskunnassa, osakeyhtiössähän vastaa-vanlaisessa tapauksessa myös määräysvalta vaihtuu, mutta osuuskunta menettää mah-dollisuutensa tappiontasaukseen, vaikka määräysvalta ei vaihdukaan.

Pienessä osuuskunnassa on täysin mah-dollista, että yli puolet sen jäsenistä vaihtuu kymmenen vuoden aikana ja osuuskunta menettää mahdollisuutensa tappiontasauk-seen. Tämä on syytä huomata ja ottaa se ve-rosuunnittelussa huomioon.

Osuuskunnassa on lain mukaan viisi prosenttia ylijäämästä siirrettävä vararahas-toon. Osakeyhtiössä tällaista rahastoimis-pakkoa ei ole.

Osakeyhtiössä voidaan osakkaille jakaa yhtiön nettovarallisuutta rahastoantina eli ilmaisannin avulla, koska osakeyhtiön net-tovarallisuus kuuluu periaatteessa osakkail-le. Osuuskunnassa nettovarallisuus sen si-jaan on aikaisemmin kuulunut osuuskun-nalle, ja se on voitu jakaa jäsenille ainoas-taan silloin, kun osuuskunta on purettu. Vuodesta 1990 lähtien sijoitusosuuksia on voitu antaa rahastoantina. Voimassa oleva osuuskuntalaki mahdollistaa käyttämään ra-hastoantia myös muiden kuin sijoitusosuuk-sien osalta. Osuuskunnassa toteutettavan rahastoannin käsittelystä verotuksessa ei ole vielä olemassa ainakaan oikeuskäytän-töä.



M Osuuskunnan VerOLaskeLMa 2010

Osuuskunnan ylijäämä ennen veroja = verotettava tulo 1000 Tilikauden verot = 26% verotettavasta tulosta 260 Tilikauden ylijäämä 740 5% siirretään vararahastoon 37 Osuuskunta voi maksaa osuuspääomalle korkoa korkeintaan 703

Mjäsenen VerOLaskeLMa 2010

Osuuskunnan jäsenen saama osuuspääoman korko (samoin lisä- ja sijoitusosuuden korko) on pääsäännön mukaan jäsenelle 1 500 euroon saakka kokonaan verovapaata tuloa. Tämän euromäärän ylimenevästä osasta 70 % on veronalaista pääomatuloa (ve-ro 28 %) ja 30 % verovapaata tuloa.

On hyvin tärkeätä huomata, että tuohon 1 500 euroon lasketaan kaikki verovuo-den aikana saadut osuuspääoman, lisäosuuden ja sijoitusosuuden korot sekä lisäksi:

- kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle mak-setut voitto-osuudet ja korot sekä

- keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamat takuupääoman korot.

M Osuuskunnan saaMat OsInkO- ja kOrkOtuLOt

Osuuskunnan saama osinkotulo pörssin ulkopuolisista yhtiöistä on sille verovapaata tuloa. Sen sijaan pörssiyhtiöistä saadusta osingosta on osuuskunnalle 75 prosenttia veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Myös osuuskunnan saama osuuspääoman, sijoitusosuuden ja lisäosuuden korko sekä kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle maksettu voitto-osuus ja korko sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen takuupääomalle maksettu korko ovat osuuskunnalle pääsäännön mukaan verovapaata tuloa.

M käYttöOMaIsuusOsakkeIden LuOVutusVOItOt ja – tappIOt

Muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osuuskunnan saamat käyttöomai-suuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoitot ovat pääosin verovapaita. Mikäli osuus-kunta on omistanut välittömästi ennen luovutusta ja vieläpä yhtäjaksoisesti vuoden ajan vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet ovat tällaisen omistuksen piirissä, ovat osakkeet verova-paasti luovutettavissa. Verovapaasti luovutettavissa olevien osakkeiden luovutustap-pio on vastaavasti vähennyskelvoton osuuskunnalle.

Jos viljelijäjäsenelle maksetaan lisätiliä osuuskun-nalle myydyistä tuotteista, jälkitili on hänelle verotet-tavaa maataloustuloa.

Näiden palautusten ja lisätilien käsittely jäsenen verotuksessa riippuu siis yleensä siitä, missä ominai-suudessa jäsen saa ko. ylijäämän palautusta tai lisätiliä. Ennen kaikkea se riippuu siitä, miten palautuksen ja lisätilin perusteena olevat maksut on käsitelty maksa-jan verotuksessa.

Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että myös ammatinharjoittaja voi liittyä osuuskunnan jäseneksi

ammatinharjoittajana (esim. arkkitehti, rakennusmes-tari yms. omalla toiminimellään), jolloin hän ei ole työsuhteessa osuuskuntaan. Tällaisissa tapauksissa se-kä suoritetuista palveluista saatu korvaus että osuus-pääoman korko ovat ammatinharjoittamisesta saatua tuloa, josta ammatinharjoittaja saa oman kirjanpitonsa perusteella tehdä säädetyt vähennykset omassa vero-tuksessaan.

Jos taloudellinen hyöty maksetaan osuuspääoman korkona, verolaskelmat muodostuvat seuraavanlaisik-si:


Verotus 33

nollatulos vai ylijäämä?

arvonlisävero

Osuuskunnan harjoittamasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on pääsääntöi-sesti suoritettava arvonlisäveroa (alv)

valtiolle. Vähäinen toiminta, tällä hetkellä enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on arvon-lisäverosta vapaata. Palvelujen ja tavaroiden myynti on siis alv:n alaista toimintaa, jos myynti ylittää 8 500 euroa tilikaudessa. Lii-kevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen, sillä jos myynnin 8 500 eu-ron raja ylittyy, yritys joutuu maksamaan ar-vonlisäveron takautuvasti koko tilikauden myynnistä viivästysseuraamuksineen. Ar-vonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua, vaik-ka liikevaihto on alle 8 500 euroa tilikaudes-sa. Verovelvollinen, jonka tilikauden vero-ton liikevaihto ylittää 8 500 euroa, mutta jää alle 22 500 euron, on oikeutettu arvonlisä-veron alarajahuojennukseen.

Arvonlisäveron normaaliveroprosentti on 1.7.2010 alkaen 23. Alennettua 13 pro-senttia sovelletaan elintarvikkeiden ja rehu-jen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen myyn-tiin. Alennettua 9 prosenttia sovelletaan kir-joihin, lääkkeisiin, elokuvaesitysten ja teat-teriesitysten ym. kulttuuri- ja viihdetilai-suuksien pääsymaksuihin, liikuntapalvelui-hin, henkilökuljetuksiin sekä majoituspalve-luihin. Alennettua 9 %:n verokantaa sovelle-taan lisäksi parturi- ja kampaamopalveluihin

sekä pieniin korjauspalveluihin kuten pol-ä pieniin korjauspalveluihin kuten pol-iin korjauspalveluihin kuten pol-kupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden kor-örien, kenkien ja nahkatavaroiden kor-jauspalveluihin sekä vaatteiden ja liinavaat-ihin sekä vaatteiden ja liinavaat-ä vaatteiden ja liinavaat-teiden korjaus- ja muutostöihin vuoden 2010 loppuun.

Osuuskunnan tulee ilmoittautua arvon-lisäverovelvolliseksi ennen arvonlisäverolli-sen toiminnan aloittamista. Osuuskunta te-kee ilmoittautumisen perustamisilmoitus-lomakkeella Y1, jolla se samalla ilmoittau-tuu kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on jo Y-tunnus, osuuskunnan ilmoittautuminen alv-velvolliseksi tapahtuu muutosilmoitus-lomakkeella Y4.

Ilmoituslomakkeita voi tulostaa interne-tistä osoitteesta www.ytj.fi tai noutaa PRH:n PatRek-asiakaspalvelusta (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), ELY-keskuksista, maistraateista ja Verohallinnon toimipisteistä. Samalla ilmoi-tuslomakkeella tapahtuu myös säännöllisesti palkkoja maksavaksi rekisteröidyksi työn-antajaksi ilmoittautuminen, hakeutumi-nen ennakkoperintärekisteriin ja tietojen antaminen ennakkoverolippua varten.

Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa syn-tyy silloin, kun tavara on toimitettu tai pal-velu suoritettu eli arvonlisäverotuksessa noudatetaan ns. toimitusperiaatetta. Arvon-lisäverovelvollinen saa vähentää toiselta ar-vonlisäverovelvolliselta hankkimastaan ta-

rahastojen kasvattaminen on suositelta-vaa ja sopii osuustoiminnalliseen yri-tysmalliin hyvin, sillä se vahvistaa

osuuskunnan taloudellista asemaa ja vaka-varaisuutta. Ylijäämän tuottamista ei kanna-ta pelätä senkään vuoksi, että verokanta on kohtuullinen. Voi siis olla viisasta näyttää ylijäämää - jos toiminta sen sallii - ja maksaa siitä säädetyt verot.

Varsinainen ylijäämän palautus makse-taan tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämäs-tä, ja siitä päätetään tilikauden päätyttyä. Myös rahastosiirrot tehdään ylijäämästä. Yli-jäämän palautus on osuuskunnan verotuk-sessa sille vähennyskelpoinen, mutta rahas-tosiirrosta maksetaan täysi vero.

Osuuskunta voi välttyä tuloverojen mak-susta, jos se alusta lähtien joka vuosi näyttää nollatuloksen - edellyttäen, että kaikki tu-loslaskelmaan sisältyvät kuluerät hyväksy-tään täysimääräisinä verotuksessa ja ettei sillä ole edustuskuluja. Osuuspääoman kor-koa se ei näillä edellytyksillä voi maksaa.

Toiminnan mahdollisesti tuottaman yli-

jäämän jakamisesta bonuksena (ostohyvi-tyksenä) pitää päättää erikseen. Tämä on käytännössä vaikeata, koska tulosta ei aina pystytä ennakoimaan. Myös mahdollinen jälkitili (esim. työosuuskunnassa) olisi - mi-käli mahdollista - maksettava ennen tilin-päätöstä. Näillä edellytyksillä osuuskunta saattaa selviytyä ilman tuloveroa. Harvoin voidaan kuitenkaan käytännössä suunnitel-la toimintaa etukäteen niin, ettei verotetta-vaa tuloa synny.

Verotuksen pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan täysin neutraalia, jotta se ei liikaa ohjaisi yritysten toimintaa. Yritykset pyrki-vätkin yleensä toimimaan niin, että vero-taakka minimoituu. Tämä on ymmärrettä-vää ja myös sallittua.

On tärkeätä huomata, että edellä vero-tuksessa kerrottu sisältää vain perustiedot. Verotus- ja kirjanpitoasioissa kannattaa useimmiten kysyä asiantuntijan neuvoa. Etenkin jälkikäteen määrättävät verot ovat usein moninkertaiset asiantuntijan palkki-oon verrattuna.



M arVOnLIsäVerOVeLVOLLIsen MuIstILIsta

M Ilmoittaudu ALV-verovelvolliseksi Verohallinnolle. Vähäinen toiminta eli enintään 8 500 euroa tilikaudessa, on vapaata arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 8 500 euron raja tilikautena ylittyy, joudut maksamaan alv:n takautuvasti koko tilikaudelta. M Järjestä kirjanpitosi oikein.M Kirjaa liiketapahtumat aikajärjestyksessä.M Dokumentoi selkeästi.M Hinnoittele tuotteet ja palvelut oikein. Alv on pääsääntöisesti 23 %, elintarvikkeet, ravintola- ja ateria- palvelut sekä rehut 13 % , eräät palvelut 9 %. M Merkitse Y-tunnus tositteisiin ja laskuihin. Laskussa tulee olla eriteltyinä veroton hinta, veron osuus ja laskun loppusumma. M Laske alv ja vähennykset oikein. Tilitettävä vero saadaan, kun vähennetään kohdekauden myyntien verosta saman kohdekauden ostoihin sisältyneet verot. M Ilmoita ja maksa vero määräaikaan mennessä. Verotiliverojen yleinen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Paperilomakkeella ilmoitettaessa ilmoituksen tulee olla Verohallinnossa 7. päivänä. Kalenterivuosimenet- telyssä kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun 28. päivänä. Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 %:n vuotuisen korkokannan mukaan vähimmäismäärän ollessa 5 euroa jokaiselle verolajille erikseen. Maksun viivästymi- sestä maksetaan lisäksi viivästyskorkoa, joka vuonna 2010 on 7 %. M Korjaa virheet. Alv-velvollinen voi itse korjata virheet Verotili-palveluun (www.vero.fi > Verotili-palvelu) antamalla lisäilmoitus virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle. M Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 014 (pvm/mpm). Tie- toa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saat Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 697 056 (pvm/mpm) sekä Verohallinnon toimipisteistä ja internetsivuilta www.vero.fi > Vero-ohjeet > Arvonlisäverotus.

varasta tai palvelusta suorittamansa veron.Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan

joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliike-vaihto on enintään 25 000 euroa, arvon-lisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenteri-vuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on 25 001—50 000 euroa kalenterivuodessa, tällöin arvonlisäveron voi ilmoittaa ja mak-saa kolmen kuukauden välein neljännesvuo-sittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan vali-ta lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi.

Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä il-moitusjaksolomakkeella (VEROH 4071). Ve-rohallinto lähettää hakijalle erillisen ilmoi-tuksen tai päätöksen ilmoitus- ja maksujak-son pituudesta ja jakson alkamisajasta.

Kuukausittain ja neljännesvuosittain an-nettavan kausiveroilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään sen ka-lenterikuukauden 12. päivänä, jona koh-dekauden vero on lain mukaan ilmoitettava. Määräpäivä koskee sähköisiä ilmoituksia. Jos ilmoitus annetaan paperilla, ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa jo kuu-kauden 7. päivänä.

Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava kausiveroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraa-van helmikuun 28. päivänä. Määräpäivä on sama sähköisesti annettavalla ilmoituksella ja paperilomakkeella.

Samalla kun oma-aloitteisten verojen il-moittamis- ja maksuajat muuttuivat vuoden alussa, Verohallinto otti käyttöön verotilin. Verotili on kaikilla, jotka ilmoittavat ja mak-savat verotilimenettelyyn kuuluvia veroja. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteisesti maksettavat verot kuten esimer-kiksi arvonlisävero. Verotiliverot ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella.

Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköi-sesti tai paperilla. Sähköisesti kausiveroil-moituksen voi antaa Verotili-palvelussa osoitteessa www.vero.fi > Verotili-palvelu. Paperilomakkeet ja täyttöohjeet ovat osoit-teessa www.vero.fi > Verotiliohjeet > Ilmoit-taminen. Tietojen ilmoittaminen sähköisesti vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste pe-rustetaan Katso-palvelussa osoitteessa www.yritys.tunnistus.fi.

Verotilimaksuja maksettaessa on käytet-tävä Verohallinnon lähettämää verotilin vii-tenumeroa, jonka Verohallinto lähettää yh-dessä maksuohjeen kanssa verovelvolliselle.


Vakuutusturva 35

VakuutusturVa8.

Yritystoimintaan liittyy aina riskitekijöi-tä. Suunniteltu ja toteutunut eivät vas-taakaan toisiaan, vaan jokin odottama-

ton tekijä - riski - pääsee vaikuttamaan en-nakkosuunnitelmiin. Syntyy kustannuksia, joihin ei ole osattu varautua. Tämä koskee myös osuuskuntia. Riskien ennakointi ja suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ovat joskus jopa elintärkeitä.

Osa riskienhallintaa on ylivoimaisten ris-kien siirtäminen vakuutuslaitosten kannet-tavaksi. Osuuskunnan vahinko- ja henkilö-

riskit ovat ”hallinnassa”, kun vakuutustar-peet on huolellisesti kartoitettu, vakuutus-suunnitelma on tehty, riskeihin on varau-duttu riittävällä vakuutusturvalla ja vakuu-tustarpeita seurataan jatkuvasti.

Vakuutusten hinnat ja vakuutusehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Kilpailutta-öittäin. Kilpailutta-Kilpailutta-malla vakuutusyhtiöt ja vakuutukset yritys voi säästää melkoisesti euroja. Tarjousten pyytäminen ja vakuutusten vertailu onnis-äminen ja vakuutusten vertailu onnis-tuu jopa verkossa.



eläkevakuutuksetTyönantajan tulee aina ottaa työntekijöilleen eläkevakuutus. Yksityisen työnantajan pal-Yksityisen työnantajan pal-veluksessa tehty työ vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos työntekijän kuukausiansio v. 2010 on vähintään 51,57 euroa ja työntekijä on 18–67-vuotias. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsääntöi-sesti vakuutettava 68 vuoden ikään saakka.

Vakuuttaminen on tehtävä viimeistään ensimmäistä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana.

Eläketurva voidaan järjestää joko teke-mällä vakuutussopimus eläkevakuutusyhti-ön kanssa (sopimustyönantajat) tai tilittä-mällä vakuutusmaksut kuukausittain eläke-vakuutusyhtiölle (tilapäinen työnantaja).

Työnantaja on sopimustyönantaja, jos palveluksessa on vähintään yksi vakituinen työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoi-sen ajan palkkasumma on vähintään 7 386 euroa (v. 2010).

Tilapäinen työnantaja on työnantaja, jolla ei ole palveluksessaan vakituisia työn-ön-tekijöitä, ja jonka määräaikaisten työnteki-, ja jonka määräaikaisten työnteki-ääräaikaisten työnteki-jöiden puolen vuoden palkkasumma on al-on al-le 7 386 euroa (v. 2010). Tilapäinen työn-ön-

tekijä vakuutetaan maksamalla vakuutus-maksu ja ilmoittamalla työntekijän tiedot eläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

Lisätietoja TyEListä saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta sekä internetosoit-teista www.etk.fi ja www.tyoelake.fi.

tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutusOsuuskunta on työnantajana velvollinen ot-tamaan lakisääteisen tapaturmavakuutuk-sen työsuhteessa oleville työntekijöilleen, jos kalenterivuoden aikana työpäiviä on enemmän kuin 12. Tapaturmavakuutusmak-sun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan 0,3 prosentista 8,0 pro-senttiin ollen keskimäärin noin 1 prosentti.

Lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyy lisäksi toimialan yleissitovan työehto-sopimuksen mukainen ryhmähenkivakuu-tus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus. Ryhmähenkivakuutusmaksu on alle 0,1 % palkoista (2010 vuonna 0,071 %). Työnanta-jan työttömyysvakuutusmaksu on 1 846 500 euron palkkasummaan asti 0,75 % ja sen yli-menevästä palkkasummasta 2,95 %. Työnte-kijältä palkanmaksun yhteydessä pidätettä-vä työntekijän työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2010 on 0,4 %.

Lakisääteiset vakuutukset

Lakisääteisten henkilövakuutusten anta-maa turvaa voidaan laajentaa ja paran-taa erilaisilla vapaaehtoisilla henkilöva-

kuutuksilla kuten esimerkiksi yksilöllisillä eläke-, henki-, sairauskulu-, sekä yksityista-paturma- ja matkavakuutuksilla.

Vapaaehtoiset henkilövakuutukset

henkilöstön vakuutusturva

Osuuskunnat, esimerkiksi työosuuskun-ta ja päivähoito-osuuskunta ovat ra-kenteeltaan hyvin erimuotoisia. Yhte-

näistä säännöstöä henkilöstön vakuuttami-sesta ja vakuuttamisvelvollisuuksista ei siksi ole olemassa.

Tämän vuoksi tulee aina tapauskohtai-sesti tutkia, mitkä ovat osuuskunnan laki-sääteiset vakuuttamisvelvollisuudet. Jos nämä vaatimukset täyttyvät, tulee vakuu-tukset tehdä niihin erikoistuneissa vakuu-tusyhtiöissä.


Vakuutusturva 37

Omaisuusvakuutukset

toimintaan liittyvät vakuutukset

palo- tai muun omaisuusvahingon seu-rauksena liiketoiminta voi keskeytyä tai häiriintyä pitkäksikin aikaa, jolloin

osuuskunnan normaalit liiketoiminnan tu-lot pienenevät tai lakkaavat. Tulojen mene-tyksestä huolimatta osuuskunnan on hoi-dettava kaikki kiinteät kustannukset kuten palkat, vuokrat ja lainojen korot.

Näiden kulujen kattaminen ja siten talou-dellisen toiminnan tuloksen turvaaminen voidaan hoitaa ottamalla keskeytysvakuu-tus. Keskeytysvakuutuksia ovat palo-, kone- ja yrityskeskeytysvakuutus. ”Bisnes”-vakuu-tukseen sisältyy hyvin kattava keskeytysva-kuutus. ”Bisnes”-vakuutuksen turvaa voidaan lisäksi laajentaa henkilökeskeytysvakuutuk-sella, joka antaa yritykselle turvaa avainhen-kilön tapaturman tai kuoleman varalta.

Vahingonkorvauslain mukaan työnanta-jan vastuu käsittää periaatteessa kaikki va-hingot, jotka osuuskunnassa oleva työnteki-jä työssä virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa. Toiminnan vastuuvakuutuksel-la osuuskunta voi siirtää vahingonkorvaus-velvollisuuttaan vakuutuslaitokselle. Vakuu-tus peittää osuuskunnan vastuun toimin-

nassa ulkopuoliselle tai omalle työntekijälle aiheutetusta henkilö- ja esinevahingosta.

Tuotevastuuvakuutuksella voidaan va-rautua tuotteen puutteellisuuden tai virheel-lisyyden aiheuttamiin henkilö- tai esineva-hinkoihin. Suomessa voimassa olevan tuote-vastuulain mukaan vastuu tuotteen aiheut-tamista vahingoista on ns. ankaraa vastuuta, jolloin korvausvelvollisuuden syntyminen ei edellytä tuottamusta. Tuotevastuu syntyy, kun tuote ei ole niin turvallinen kuin koh-tuudella on ollut aihetta olettaa.

Oikeusturvavakuutuksen perusteella korvataan vakuutuskirjassa mainittuun yri-tystoimintaan liittyvässä vahinkotapahtu-massa ehtojen mukaan asianajo- ja oikeu-denkäyntikulut.

Omaisuusriskien vakuuttamiseksi on va-kuutuslaitoksilla tarjolla monia vaihto-ehtoja. Perinteisiä omaisuusvakuutuk-

sia ovat ns. lajivakuutukset, joilla voidaan vakuuttaa osuuskunnan kiinteää ja irtainta omaisuutta. Tällaisia vakuutuksia ovat esi-merkiksi palo-, konerikko-, murto- ja ryöstö-vahinkovakuutus.

Ns. yhdistelmävakuutukset soveltuvat hyvin erilaisten osuuskuntien omaisuusva-kuutustarpeisiin. Tällaisia yhdistelmävakuu-tuksia ovat esimerkiksi yritysvakuutus, eri-laiset kiinteistövakuutukset, kauppapuutar-

havakuutus jne.Korvauspiiriltään laajimpia ovat ns. kai-

kenvaravakuutukset. Ne korvaavat peri-aatteessa kaikki omaisuuteen kohdistuvat äkilliset ja ennalta arvaamattomat esineva-hinkotapahtumat, joita ei ole ehdoissa ni-menomaan rajattu korvauspiirin ulkopuolel-le. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kai-kenvaratyyppiset kiinteistövakuutukset, kaupan ja palvelualan ”Bisnes”-vakuutus, ra-kennustyövakuutus ja elektroniikkalaiteva-kuutus.

ajoneuvo- ja kuljetusvakuutukset

Liikennevakuutus on lain mukaan olta-va kaikilla rekisteröidyillä ajoneuvoilla. Vakuutus korvaa liikenteessä aiheutu-

neet henkilövahingot sekä syyttömän osa-puolen omaisuusvahingot.

Ajoneuvojen vahinkojen varalle löytyy erilaisia vakuuttamisvaihtoehtoja kuorma-, paketti- ja henkilöautoille sekä traktoreil-le.

Kuljetusvakuutuksista tavarankulje-tusvakuutus antaa varmuuden siitä, että ta-

varaerällä on halutun suuruinen ja riittävä vakuutusturva. Osuuskunnan kuljetettavat tavaraerät voidaan vakuuttaa joko kertakul-jetusvakuutuksella tai joustavalla kuljetus-vakuutussopimuksella.

Rahdinkuljettaja, joka siirtää tavaran, vastaa määritellyn vastuualueensa rajoissa tavaroille aiheutuneista kuljetusvahingois-ta. Tiekuljetusvakuutus on kehitetty erityi-sesti rahdinkuljettajia varten turvaamaan heidän kuljetusvastuunsa.

Osuuskunnan vahinko- ja henkilöris-kit ovat hallinnassa, kun vakuutus-tarpeet on huolellisesti kartoitettu, va-kuutussuunnitelma tehty, ja riskeihin on varauduttu riittävällä vakuutus-turvalla ja vakuutustarpeita seura-taan jatkuvasti.



Osuuskunnan haLLIntO

Osuuskunnan lakimääräiset toimielimet ovat osuuskunnan kokous, hallitus ja tilintarkastajat. Jäsenten ylintä pää-

tösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. Jä-senmäärältään isojen osuuskuntien sään-nöissä voidaan määrätä, että jäsenten pää-tösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa

käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jä-senten valitsema edustajisto (OKL 4:27−32 §). Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto (OKL 5:12−13 §). Toimitusjohtajan valinta on mah-dollista, mutta ei pakollista.

9.


Osuuskunnan hallinto 39

pienillä osuuskunnilla ei ole tilintarkas-tusvelvollisuutta, sillä tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta osuuskun-

nassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välit-tömästi edeltäneellä tilikaudella on täytty-nyt enintään yksi seuraavista edellytyksis-tä:

1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai3) palveluksessa on keskimäärin yli kol-me henkilöä.

Tilintarkastajaa ei siis tarvitse valita osuuskuntaan sitä perustettaessa, ellei osuuskunnan säännöt toisin määrää tai ellei kyseessä ole sellainen toimintaansa aloitta-va osuuskunta, jossa jo perustettaessa on lii-ketoimintaa, joka täyttää tilintarkastusvel-vollisuuden määrittävät raja-arvot. Jos tar-koitus ei ole valita tilintarkastajaa, ei sään-töihin kannata sisällyttää tilintarkastajaa koskevia määräyksiä.

Edellä mainittuja raja-arvoja suurempiin osuuskuntiin tulee valita tilintarkastaja. Jos tilintarkastaja valitaan lain nojalla tai

tilintarkastajat (OKL 7:1-4 §)

Osuuskunnalla tulee olla hallitus, jo-hon kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä. Sääntöihin otetulla

määräyksellä voidaan poiketa edellä maini-tusta. Jos jäseniä on vähemmän kuin kol-me, tulee tällöin olla vähintään yksi varajä-sen.

Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsi-naisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihallitus voi myöntää osuuskunnalle luvan poiketa em. säännös-tä.

Hallituksen jäsenet valitsee pääsääntöi-sesti osuuskunnan kokous. Säännöissä voi-daan kuitenkin määrätä, että hallintoneu-vosto valitsee hallituksen jäsenet tai että vä-hemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä. Hallituk-sen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päi-

vätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.Hallituksen jäsen valitaan tehtävään tois-

taiseksi, jollei säännöissä määrätä määräai-kaisesta toimikaudesta.

Hallituksessa, johon kuuluu useita jäse-niä, on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei sään-nöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaes-sa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät pu-heenjohtajaa valittaessa hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapu-villa on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntö-jen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.

hallitus (OKL 5:1-11 §)

Osuuskunnan jäsenet käyttävät päätös-valtaansa osuuskunnan asioissa osuus-kunnan kokouksessa. Jäsen voi käyttää

oikeuttaan kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Jäsenellä on ko-kouksessa yksi ääni kaikissa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävissä asioissa, jollei säännöissä muuta määrätä.

Osuuskunnan varsinainen kokous on pi-

dettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikau-den päättymisestä, jollei säännöissä määrätä aikaisemmasta ajankohdasta.

Isojen osuuskuntien säännöissä voidaan määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kai-kissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskun-nan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto.

Osuuskunnan kokous (OKL 4:1-26)



toimitusjohtaja (OKL 5:4 §)

Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu

Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuusta on keskusteltu erityisesti pankkikriisin ja yrityssaneerausten

johdosta. On muun muassa kysytty, kuka on vastuussa yritysten tuottamista suurista tap-pioista. Keskustelu on nyt saanut uutta vauhtia osuustoiminnan piirissä, kun entis-tä enemmän on ruvettu tutkimaan ns. omis-tajaohjauksen sisältöä ja merkitystä osuus-toiminnallisille yrityksille.

Yritysjohdon ja luottamushenkilöiden vastuu voidaan jakaa kahteen osaan: juridi-nen vastuu ja liiketaloudellinen vastuu, johon liittyy myös eettisiä näkökohtia, joita voi kutsua vaikkapa ”pehmeiksi arvoiksi”.

Ellei yritysjohdon ja luottamushenkilöi-den vastuuta eritellä em. tavalla, ei pystytä myöskään määrittelemään vastuun seuraa-muksia.

juridinen vastuuJuridinen vastuu tarkoittaa sitä, että osuus-kunnan johto on velvollinen toimimaan la-kien, sääntöjen ja tehtyjen päätösten puit-

teissa. Sääntöjen toimialapykälä määrittelee myös omalta osaltaan hallituksen ja jopa osuuskuntakokouksen valtuudet.

Osuuskunnan hallitus ja luottamushen-kilöt saattavat joutua korvausvelvollisiksi, jos he rikkovat juridista vastuuta vastaan. Osuuskuntalain 20:1 §:n mukaan: ”Hallituk-sen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimi-tusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toi-messaan tahallisesti tai huolimattomuu-desta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäse-nelle tai jollekulle muulle.”

Mahdollinen korvausvelvollisuus edellyt-tää, että ko. johtohenkilö on rikkonut lakia tai sääntöjä, ja että tästä on aiheutunut vahin-koa. Poikkeaminen tavanomaisesta ja huolel-lisesta menettelytavasta saattaa aiheuttaa korvausvelvollisuuden. Se johtohenkilö, joka on ylittänyt juridisen vastuun edellyttämiä rajoja, saattaa siis joutua korvausvelvolliseksi myös kolmannelle henkilölle.

Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos säännöissä niin määrätään tai halli-tus niin päättää.

Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos säännöissä niin määrätään, hallintoneuvos-to tai osuuskunnan kokous.

Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijai-

sella) tulee olla asuinpaikka Euroopan ta-lousalueella (Eta). Patentti- ja rekisterihalli-tus voi myöntää osuuskunnalle luvan poike-ta em. säännöstä.

Toimitusjohtajalta vaaditaan päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

vapaaehtoisesti, on perustettavaan osuus-kuntaan valittava hyväksytty tilintarkastaja eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-yhteisö. Tilintarkastaja voidaan va-lita toistaiseksi tai säännöissä määrätyksi määräajaksi.

Ennen nykyisen tilintarkastuslain voi-maantuloa (1.7.2007) perustetussa osuus-kunnassa voidaan maallikkotilintarkastaja valita niille tilikausille, jotka päättyvät vii-meistään 31.12.2011.

Vähintään yhden tilintarkastajan on olta-va KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai sääti-össä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähin-

tään kaksi seuraavista edellytyksistä:1) taseen loppusumma ylittää 25 milj. euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 milj. euroa; taikka3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.Muiden mahdollisesti valittavien tilintar-

kastajien on näissä yhteisöissä oltava hyväk-syttyjä tilintarkastajia (HTM tai KHT).

Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostu-mus tehtävään.

Osuuskunnan toimielimistä lisää koh-dassa Ohjeita sääntöjen laatijoille.


Liiketaloudellinen vastuuLiiketaloudellinen vastuu on paljon laajem-pi kuin juridinen vastuu. Hallituksen ja toi-mitusjohtajan on juridisen vastuun edellyt-tämissä puitteissa johdettava osuuskuntaa siten, että se taloudellisesti pystyy toimi-maan menestyksellisesti. Ellei hallitus tähän pysty, osuuskunnan kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenet (ja toimitusjohtajan) teh-tävistään. Vahingonkorvausta ei voida vaa-tia, ellei hallitus ole rikkonut lakia tai sään-töjä vastaan.

Liiketaloudellisen vastuun seuraamukse-na ei aina välttämättä ole epäluottamus. Jos osuuskunnan kokous on tyytyväinen halli-tuksen toimintaan, se voi myös esittää sille kiitoksensa ja valita sen jäsenet uudestaan. Liiketaloudellisen vastuun seuraamus voi siis olla sekä myönteinen että kielteinen. Ju-ridisen vastuun seuraamus on sen sijaan ai-na kielteinen.

eettinen ja sosiaalinen vastuuLiiketaloudelliseen vastuuseen sisältyy vas-tuu eettisistä säännöksistä kuten esimerkik-si toimiminen hyvän liiketavan mukaisesti. Yksittäinen osuuskunnan jäsen saattaa jou-tua tekemään valintoja oman edun ja osuus-kunnan edun välillä.

Viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän yritysten sosiaalisesta tai yhteis-kunnallisesta vastuusta, josta Euroopan unioni on laatinut nykyaikaista eurooppa-laista ajattelutapaa ja periaatteita kuvaavan ns. vihreän kirjan. Osuustoiminnallisia yri-tyksiä ohjaavat osuustoiminnan kansainväli-sesti hyväksytyt periaatteet ja niiden tulisi siten oma-aloitteisesti kantaa vastuuta sosi-aalisista ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä velvoitteista.

M Tarkista osuustoiminnan arvot ja periaatteet. Toimi niiden mukaan!

Osuustoiminnan periaatteet1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys2. Demokraattinen jäsenhallinto3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen4. Itsenäisyys ja riippumattomuus5. Koulutus, oppiminen ja viestintä6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö7. Vastuu toimintaympäristöstä.

Osuustoiminnan arvot1. Omatoimisuus2. Omavastuisuus3. Demokratia4. Tasa-arvo5. Oikeudenmukaisuus6. Solidaarisuus7. Rehellisyys8. Avoimuus9. Yhteiskunnallinen vastuu10. Muista ihmisistä välittäminen.

Yritysten arvojen, eettisten säännösten ja myös sosiaalisen vastuun merkitys on vii-me aikoina kasvanut, sillä arvovalinnoilla on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys yri-tysten kilpailutekijänä. Käytännön yritystoi-minnassa jo yli 150 vuotta koetellut osuus-toiminnan periaatteet ja aitoon osuustoi-mintahenkeen liittyvät eettisesti korkeat ar-vot ovat oikein käytettyinä verraton kilpai-luetu.

Osuuskunnan hallinto 41

Yritysjohdon vastuu

pappi”sydämen logiikka”

juristibyrokraatti

● taloudellisuus

● ”aivojen logiikka”

● markkinointi- orientointunut

juridinenvastuu

eettisetsäännökset

liike-taloudellinenvastuu

Yritysjohdon vastuut voidaan kuvata kolmella ympyrällä, jotka osittain kattavat toisiaan.


älä unohda valvontaaYrityksen johtoa ei voida rangaista vahin-gonkorvausvaatimuksilla yksinomaan sen takia, että yrityksen kannattavuus on huo-no, tai että yritys tuottaa suuria tappioita, ellei johto samalla ole syyllistynyt rikko-muksiin. Näissä tapauksissa johto voidaan vapauttaa tehtävistään ja näin usein käytän-nössä tapahtuukin (epäluottamus).

Kun kysymyksessä on juridinen vastuu ja rikkomuksia sitä vastaan, voidaan johto-henkilöiltä vaatia vahingonkorvauksia, jos vahinkoa on syntynyt. Usein riittää nk. lievä tuottamus, siis lievä huolimattomuus.

Koska hallituksella on valvontavelvolli-suus, se on vastuussa myös alaistensa työstä. Hallituksen jäsenet saattavat esimerkiksi ka-vallustapauksessa joutua korvausvelvollisik-si, jos he ovat laiminlyöneet valvontavelvol-lisuuttaan.

Eräät oikeustapaukset osoittavat, että valvontavelvollisuuttaan laiminlyöneet hal-lituksen jäsenet ovat joutuneet maksamaan vahingonkorvauksia osuuskunnalle (samoja periaatteita noudatetaan yleensä myös muissa yritysmuodoissa). Myös niissä tapa-uksissa, joissa hallitus on ylittänyt sääntö-jen toimialapykälän edellyttämiä rajoja, on hallituksen jäsenet tuomittu maksamaan korvauksia osuuskunnalle.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on siis syytä perusteellisesti syventyä näi-hin asioihin ja harkita tarkoin tehtäviä pää-töksiä sekä valvoa alaisiaan.

Vahingonkorvauksia ei yleensä enää voi-da vaatia sen jälkeen, kun osuuskuntakokous on myöntänyt hallituksen jäsenille ja toimi-tusjohtajalle vastuuvapauden edellyttäen, et-tä kaikki ko. asiaan vaikuttavat seikat ovat ol-leet osuuskuntakokouksen tiedossa silloin, kun vastuuvapaus myönnettiin (OKL 20 lu-ku).


M MUISTILISTA

M Muista pitää jäsenluetteloa, johon merkitään jäsenen nimi, osoite, osuuksien lukumäärä ja jäseneksi tulopäivä.

M Pidä myös entisistä jäsenistä luetteloa, kunnes osuuskunta on palauttanut osuusmaksun. Palau- tettava määrä on suoritettava vuoden kuluttua jäsenyyden päät- tymistilikauden päättymisestä.

M Muista pyytää kirjallinen, allekirjoitettu suostumus tehtävään - hallituksen jäseniltä ja varajäse- niltä - toimitusjohtajalta ja toimitusjohtajan sijaiselta, - tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä - mahdollisen hallintoneuvoston jäseniltä ja varajäseniltä.

M Toimita osuuskunnan tilinpäätös- tiedot rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Määräaika on kaksi kuukautta tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Kaupparekisteri saa nykyisin osan tilinpäätöstie- doista suoraan Verohallinnolta. Täydennä tietoja tarpeen mukaan.

M VAHINGONKORVAUS SAATTAA TULLA KYSYMYKSEEN, KUN

M osuuskunta on kärsinyt vahinkoa M hallituksen jäsen on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai huoli- mattomuudesta (lievä huolimattomuus riittää) M hallitus on laiminlyönyt valvon- tavelvollisuuttaanM hallitus on ylittänyt osuuskunnan toimialapykälän edellyttä- mät rajat.

10.


Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet 43

10. Osuuskunnan perustaMIsen käYtännön tOIMet

hyvissä ajoin ennen osuuskunnan pe-rustamisasiakirjojen tekemistä täytyy osuuskunnalle etsiä toiminimi. Toimi-

nimen tulee yksilöidä osuuskunta ja erottau-tua selvästi ennestään jo rekisterissä olevista toiminimistä. Nimisuunnittelussa on hyö-dyllistä tutustua jo rekisteröityihin nimiin. Toiminimiä voi itse tutkia osoitteessa www.ytj.fi. Toiminimilain mukaan osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana ”osuuskunta”, yhdysosa ”osuus” tai lyhennys ”osk”. Ruot-sinkielisessä osuuskunnan nimessä tulee vastaavasti olla sana ”andelslag”, yhdysosa ”andels” tai lyhennys ”anl”.

Toiminimi rekisteröidään joko suomen- tai ruotsinkielisenä. Toiminimellä voi olla

erikielisiä rinnakkaistoiminimiä eli suo-men- tai ruotsinkielisen toiminimen kään-nöksiä. Osuuskunnan rinnakkaistoimini-mi tulee ottaa osuuskunnan sääntöihin.

Osuuskunta voi harjoittaa osaa toimin-nastaan aputoiminimellä. Aputoiminimi voidaan ottaa käyttöön hallituksen pää-töksellä. Kun aputoiminimi ilmoitetaan kaupparekisteriin, on samalla ilmoitettava myös aputoiminimellä harjoitettava toimi-alan osa. Aputoiminimessä ei saa olla yhtei-sömuodon tunnusta. Jokaisesta kauppare-kisteriin ilmoitettavasta aputoiminimestä on maksettava erillinen käsittelymaksu. Vuon-na 2010 aputoiminimen käsittelymaksu on 75 euroa/aputoiminimi.

Osuuskunnan toiminimen valinta



Hinnasto on osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Hinnasto.

Jos osuuskunnalle halutaan rekisteröidä apu- tai rinnakkaistoiminimi, on se muistet-tava ilmoittaa myös kaupparekisterin ilmoi-tuslomakkeilla, vaikka esimerkiksi aputoi-minimen ottamisesta olisi erillinen hallituk-sen kokouksen päätös liitteenä.

Etukäteen ei voi olla varma, voidaanko tietty toiminimi rekisteröidä.

Ajan säästämiseksi voidaan perustamisil-moitusta jätettäessä antaa nimivaihtoehtoja tutkittavaksi. Vaihtoehtoja voidaan antaa enintään kolme. Nimet tutkitaan ainoastaan, mikäli alkuperäistä toiminimeä ei voida re-kisteröidä. Toiminimeä ei kannata painattaa lomakkeille, mainoskyltteihin tms. ennen kuin toiminimi on merkitty kaupparekiste-riin.

perustaMIskIrja

1. Perustamiskirjassa tulee olla perustajien tahdonilmaus osuuskunnan perustamisesta:

Me allekirjoittaneet perustamme täten …………………………………-nimisenosuuskunnan.

2. Perustamiskirjan tulee sisältää osuuskunnan säännöt. Säännöt ovat yleensä useampi-sivuinen asiakirja. Sen vuoksi on käytännöllistä, että säännöt otetaan perustamiskirjan liit-teeksi:

Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset: ks. Perustamiskirjan LIITE A.

3. Perustamiskirjassa tulee olla osuuskunnan perustajien täydelliset nimet ja osoitteet, luonnollisten henkilöiden asuinpaikat ja suomalaiset henkilötunnukset tai sen puuttuessa syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, Suomessa Y-tunnus.

Osuuskunta perustetaan kirjallisella so-pimuksella, josta käytetään nimitystä perustamiskirja. Perustamiskirjan al-

lekirjoittajat ovat osuuskunnan perustajia, jotka tulevat myös osuuskunnan jäseniksi. Perustajia tulee olla vähintään kolme. Pe-rustajat voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Ulkomaalainen voi myös toimia osuuskunnan perustajana. Sen sijaan vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana.

Perustajat täyttävät osuuskunnan perus-tamisilmoituslomakkeen kaupparekisteriä varten sekä maksavat perusilmoituksen käsittelymaksun (= osuuskunta maksaa), 350 euroa (v. 2010).

Perustamisilmoituslomake liitteineen jä-tetään Patentti- ja rekisterihallituksen PatRek-asiakaspalvelupisteeseen (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), maistraattiin, ELY-keskukseen tai Verohallinnon toimipisteeseen. Ilmoitus voi-daan lähettää myös postitse osoitteella PRH – Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Maksutositteen kuit-tiosa on kiinnitettävä ilmoitukseen.

Osuuskunnan perustamisneuvontaa an-tavat muun muassa uusyrityskeskukset, Pro-Agria Keskukset ja ELY-keskukset. Joillakin paikkakunnilla, kuten Tampereella, toimii osuustoimintaan erikoistuneita neuvonta-pisteitä. Pellervo-Seuran lakimieheltä saa neuvontaa osuuskunnan lainsäädäntöön liit-tyvissä kysymyksissä. Kaupparekisteriasiois-sa neuvontaa saa kaupparekisterin neuvon-tanumerosta 09 6939 5900. Kokemuksia ja neuvoja voi kysyä myös alueen muilta osuus-kunnilta.

perustamiskirja (OKL 2:2 §)Perustamiskirjassa tulee olla laissa määrätty vähimmäissisältö. Oheinen malli (kursivoi-tuna) on vähimmäissisällön mukainen pe-rustamiskirja varustettuna lyhyin selityksin.

Perustamiskirja tulee laatia useampana alkuperäiskappaleena, koska muun muassa osuuskunnan perustamisilmoituksen liit-teeksi vaaditaan perustamiskirjan alkupe-räiskappale. Yksi alkuperäinen kappale kan-nattaa jättää osuuskuntaa varten.

Osuuskunnan perustaminen



Osuuskunnan perustajat ovat: ………………………………………………………………………….

4. Perustamiskirjassa on mainittava myös osuuskunnan perustajille annettavat osuudet. Tällä tarkoitetaan sitä osuuksien lukumäärää, joka perustajan on osuuskunnan sääntöjen mukaan velvollisuus ottaa. Jos jokaiselle perustajalle annettavien osuuksien määrä on sa-ma, esimerkiksi yksi, perustamiskirjan maininta voi olla seuraava:

Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus.

5. Osuuskunnan perustamisesta osuuskunnan maksettavaksi tulevat kulut tai niiden arvioi-tu enimmäismäärä on ilmoitettava. Tässä tarkoitetaan osuuskunnan rekisteröinnistä, perus-tamisasiakirjojen laatimisesta tai siihen rinnastettavasta työstä aiheutuneita kuluja.

(vaihtoehto a): Osuuskunnan maksettavaksi tulevat perustamiskulut ovat …………………eu-roa.

(vaihtoehto b):Osuuskunnan maksettavaksi tulevien perustamiskulujen enimmäismäärä on ……………………euroa.

6. Perustajien on valittava osuuskunnalle ensimmäinen hallitus ja ilmoitettava jäsenten ja mahdollisten varajäsenten nimet. Luettelo hallituksen jäsenistä voi olla myös perustamis-kirjan liitteenä. Hallituksen jäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtä-vään. Suostumus voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa.

(vaihtoehto a:) Hallituksen jäsenet:………………………………………………………………….

(vaihtoehto b):Hallituksen jäsenet: ks. Perustamiskirjan LIITE B.

7. Mikäli osuuskunnan on valittava tilintarkastaja (kts. luku 9), on tilintarkastajan ja hänen varamiehensä nimet ilmoitettava perustamiskirjassa tai sen liitteessä ja heiltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus, joka voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perusta-miskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa. Osuuskunnassa voi olla useampiakin tilintarkastajia, jos säännöissä niin määrätään.

Tilintarkastajat: ……………………………………………………………………

Päiväys: ……………………………, ... päivänä ………… kuuta 20…

Perustajien allekirjoitukset:

……………………………… ………………………………

………………………………

Perustamiskirjaan on lisäksi otettava määräys, jos osuuskunnan on korvattava muita osuuskunnan perustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä, tai joku muutoin saa osuuskunnalta erityisen oikeuden tai edun. Näitä kohtia ei ole sisällytetty perustamiskirja-malliin, koska ne ovat käytännössä harvinaisia.



Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitä-väksi kuuden kuukauden kuluessa osuuskunnan perustamiskirjan allekir-

joittamisesta. Tätä varten tehdään perusil-moitus kaupparekisteriin. Perusilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Osuuskunta täyttää perustamisilmoituslo-makkeen Y1 ja lisäksi liitelomakkeen 2.

Perusilmoituksen tekemisestä ovat vas-tuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen val-tuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituslomak-keen, liitetään mukaan alkuperäinen valta-kirja.

Perustamisilmoituslomakkeet (perusta-misilmoituslomake Y1 ja liitelomake 2) jäte-tään alkuperäisinä. Mukaan liitetään perus-tamiskirja alkuperäisenä, osuuskunnan säännöt ja hallituksen kokouksen pöytäkir-ja, josta selviää toiminimenkirjoitusoikeu-det (jos säännöissä on määräys) ja hallituk-sen puheenjohtajan sekä mahdollisen toimi-tusjohtajan valinta.

Mikäli osuuskunnan hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto, tarvitaan liitteek-si hallintoneuvoston pöytäkirja, josta valin-nat ilmenevät.

Perusilmoitukseen on liitettävä hallituk-sen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että perustamisessa on noudatettu osuuskuntalakia. Vakuutus annetaan liitelo-makkeella 2.

Hallituksen jäseneltä, varajäseneltä, toi-mitusjohtajalta ja tämän sijaiselta, tilintar-kastajalta ja varatilintarkastajalta sekä hal-lintoneuvoston jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus

tehtävään. Kaupparekisteriä varten selvitys suostumuksesta voidaan antaa erillisenä pe-rustamisilmoituksen liitteenä tai tekemällä merkintä suostumuksesta osuuskunnan pe-rustamisilmoituksen liitelomakkeeseen 2.

Kaupparekisteri-ilmoituksen yhteydessä maksetaan käsittelymaksu 350 euroa (v. 2010). Aputoiminimen rekisteröinti mak-saa, sekä erillisenä että muun ilmoituksen yhteydessä, 75 euroa. Käsittelymaksu mak-setaan aina etukäteen.

Käsittelymaksun voi suorittaa pankkiyh-teysohjelmalla, maksuautomaatilla, suoraan pankkiin taikka paikanpäällä maistraateis-sa, ELY-keskuksissa tai Patentti- ja rekisteri-hallituksen (PRH) asiakaspalvelussa. Mak-sukuitti liitetään ilmoitukseen mukaan.

Maksettaessa voidaan käyttää myös eri-tyisesti tätä tarkoitusta varten painettua tili-siirtolomaketta. Tilisiirtolomakkeita saa PRH:sta. Tarkemmat ohjeet käsittelymaksun maksamiseksi ovat osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Hinnasto.

Perustamisilmoituslomakkeita saa Pa-tentti- ja rekisterihallituksen PatRek-asiakas-palvelusta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Verohallinnon palvelupisteistä. Lomak-keet voi tulostaa internetosoitteesta www.ytj.fi. Samassa osoitteessa on myös lomak-keiden täyttöohjeet.

Osuuskuntaa varten tulee ottaa kopio täytetystä ilmoituslomakkeesta ja liitteistä.

Mallitäytetty osuuskunnan perustamis-ilmoituslomake, ks. s. 69. Esimerkki perus-tamisasiakirjasta, ks. s. 76 ja hallituksen ko-kouksen pöytäkirja s. 77. Huomaa, että asia-kirjat ovat vain esimerkkejä ja jokaisen osuuskunnan täytyy laatia ne omista lähtö-kohdistaan.

perusilmoitus kaupparekisteriin

perustamiskirjan allekirjoittamisen jäl-keen hallitus pitää ensimmäisen jär-jestäytymiskokouksensa, jossa vali-

taan hallituksen puheenjohtaja ja mahdol-linen toimitusjohtaja. Hallitus voi antaa ni-metyille henkilöille toiminimenkirjoitusoi-keuksia sekä prokuroita. Toiminimenkir-joitusoikeuksia voi hallitus antaa vain, jos siitä on säännöissä määräys. Pöytäkirja kokouksesta tulee laittaa perustamisil-moituksen liitteeksi.

Osuuskunta syntyy juridisesti, kun se merkitään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Vasta tä-män jälkeen se voi tehdä omaan lukuunsa sopimuksia ja sitoumuksia. Tätä ennen pe-rustajat voivat toimia perustettavan osuus-kunnan puolesta yhteisvastuullisesti. Vastuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy kuitenkin osuuskunnalle, kun se on rekisteröity (OKL 2:4 §, 2 momentti).

hallituksen kokous



Määrättyjen elinkeinojen harjoittami-selle voidaan lainsäädännössä aset-taa rajoituksia. Tällaisiin elinkeinoi-

hin liittyy esimerkiksi turvallisuus-, terveys- ja talousriskejä. Näitä elinkeinoja kutsutaan ohjesääntöisiksi elinkeinoiksi. Kyseisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksenä on kaupparekisteriin merkitsemisen lisäksi usein viranomaisen suorittama rekisteröin-ti, toimilupa tai hyväksyminen. Yleisimmin luvan myöntää tai rekisteröinnin tekee yri-tyksen kotipaikan aluehallintovirasto, eräis-sä tapauksissa kuitenkin erityisviranomai-nen.

Aluehallintoviraston luvan vaativat muun muassa alkoholin anniskelua harjoit-tavat ravintolat ja ravitsemisliikkeet, mieto-ja alkoholijuomia myyvät elintarvikeliik-keet sekä ympärivuorokautisia sosiaali- tai terveyspalveluja tuottavat yritykset. Perin-tätoiminnan harjoittaminen toisen lukuun vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston lu-van. Kiinteistön- ja asunnonvälitystoimin-taa sekä ammattimaista tai laajamittaista seura- ja harrastuseläinten pitämistä har-joittavien yritysten tulee ilmoittautua puo-lestaan aluehallintoviraston ylläpitämään rekisteriin.

Luvat taksi- ja tavaraliikenteen sekä jouk-

ko- ja reittiliikenteen harjoittamiseen myön-tää ELY-keskus. Valmismatkaliikkeen har-joittajien tulee ilmoittautua Kuluttajaviras-ton ylläpitämään valmismatkaliikerekiste-riin sekä lisäksi antaa vakuus Kuluttajaviras-tolle. Luvat vartioimisliikkeille ja asealan elinkeinon harjoittamiseen myöntää Poliisi-hallitus. Sähkö- ja hissiurakoitsijoiden on tehtävä ilmoitus Tukesille ennen toiminnan aloittamista. Yleisötilaisuuden kuten avoi-men huvitilaisuuden, kilpailun tai näytök-sen järjestämisestä on tehtävä kirjallinen il-moitus yleisötilaisuuden järjestämispaikan poliisille.

Majoitustoiminnan harjoittajat ovat vas-tuussa siitä, että majoitusliikkeeseen saapu-vasta matkustajasta tehdään ilmoitus (mat-kustajailmoitus). Hotellien lisäksi tämä kos-kee maatilamatkailua, aamiaismajoitusta ja muita majoitustiloja, kuten loma-asuntoja tarjoavia elinkeinonharjoittajia sekä leirin-täalueen pitäjiä. Majoitustoiminnan harjoit-tajan on toimitettava ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot sille poliisilaitokselle, jon-ka toimialueella toiminnanharjoittajan ma-joitusliike sijaitsee.

Lisätietoja palveluyritysten elinkeinolu-vista on osoitteessa www.yrityssuomi.fi: Palveluyritykset.

elinkeinolupa

Osuuskunta on kirjanpito- ja verovelvol-linen yritys. Sen liiketoiminnan aloitta-misesta on tehtävä ilmoitus Verohallin-

nolle.Osuuskunnassa ilmoitus tehdään perus-

tamisilmoituslomakkeella Y1. Samalla pe-rustamisilmoituslomakkeella ilmoittaudu-taan sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin että Verohallinnon rekis-tereihin. Verohallinnon tässä tarkoitettuja rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovel-vollisten rekisteri. Samassa yhteydessä on annettava ennakkoverojen määräämistä var-ten tarvittavat tiedot arvioidusta liikevaih-dosta ja verotettavasta tulosta.

Palkanmaksua varten on ilmoittaudutta-va rekisteröidyksi työnantajaksi, mikäli palkkaa tullaan maksamaan säännöllisesti vähintään kahdelle työntekijälle yhtäjaksoi-sesti vuoden ajan.

Ennakkoperintärekisteriin merkitään

muun muassa osuuskunta, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa. Työkorvauksen maksaja voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröinti-aseman internetistä julkisesta YTJ-tietopal-velusta www.ytj.fi tai puhelimitse Verohal-linnon palvelunumerosta 020 697 030.

Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolli-seksi, ks. sivu 33.

Lisätietoja ja lomakkeita täyttöohjeineen saa Verohallinnon toimipisteistä, ELY-kes-kuksista, maistraateista, PRH:n PatRek-asia-kaspalvelusta sekä osoitteista www.vero.fi ja www.ytj.fi.

Heti perustamisilmoituksen saavuttua PRH:lle, ELY-keskukseen, maistraattiin tai Verohallintoon, yritykselle annetaan Y-tun-nus. Y-tunnusta on käytettävä asioitaessa Ve-rohallinnon kanssa. Y-tunnusta on käytettä-vä myös yrityksen kirjeissä ja lomakkeissa (muun muassa tilaus-, tarjous- ja laskulo-makkeet).

perustamisilmoitus Verohallinnolle



jos kyseessä on laajahko rakennustoi-minta, on tehtävä rakennustyön ennak-koilmoitus aluehallintoviraston työ-

suojelun vastuualueelle. Ilmoitusvelvolli-suus koskee työmaata, jonka on tarkoitus kestää yli kuukauden ja jolla itsenäiset työn-suorittajat mukaan lukien työskentelee yh-

teensä vähintään 10 työntekijää sekä työ-maasta, jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Lisätietoja on osoit-teessa www.tyosuojelu.fi > Luvat, ilmoituk-set, julkaisut ja lomakkeet > Luvat ja ilmoi-tukset > Rakennustyön ennakkoilmoitus.

rakennustyön ennakkoilmoitus

henkilötietolaissa on säädetty velvolli-suus tehdä toimintailmoitus lähinnä sellaisista toiminnoista, joissa käsitel-

lään usein suuria tietomääriä, ja jossa voi olla riski rekisteröidyn yksityisyyden tai oi-keuksien vaarantumisesta. Tällaista elin-keinona harjoitettavaa tai toisen lukuun ta-pahtuvaa toimintaa ovat muun muassa

luottotietotoiminta, perimistoiminta, mie-lipide- ja markkinatutkimus sekä ns. head-huntaus. Myös tilitoimistojen, jotka suorit-tavat palkanlaskentaa ja verkkopalvelintilaa vuokraavien yritysten on tehtävä toimin-tailmoitus tietosuojavaltuutetulle. Lisätieto-ja on osoitteessa www.tietosuoja.fi.

toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle

toiminnanharjoittajan on terveydensuo-jelulain perusteella tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluvi-

ranomaiselle muun muassa seuraavien tilo-jen käyttöönotosta tai toimintojen aloittami-sesta: julkiset kokoontumis- tai majoitus-huoneistot, yleiseen käyttöön tarkoitetut

saunat, uimahallit ja kylpylät, eläinten pi-toon tarkoitetut rakennukset ja aitaukset asemakaava-alueella sekä kampaamot, par-turit, kauneus- tai jalkahoitolat, tatuointi-liikkeet ja solariumit. Lisätietoja saa kuntien terveydensuojeluviranomaisilta.

terveydensuojelulain mukainen hyväksymismenettely

elintarvikehuoneiston on oltava kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hy-väksymä ennen toiminnan aloittamista.

Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi myymälät, kioskit, ravintolat ja ruokalat. Hy-väksymisen yhteydessä on esitettävä kirjalli-nen omavalvontasuunnitelma. Hyväksymi-nen ei koske sellaisia elintarvikehuoneistoja, joissa harjoitettavan toiminnan tarkoitukse-na on ainoastaan tilapäinen elintarvikkei-

den myynti tai elintarvikkeiden myynti on vähäistä toimijan samassa huoneistossa har-joittamaan muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna. Tällaisissa tapauksissa on tehtä-vä ilmoitus toiminnasta kunnan elintarvike-valvontaviranomaiselle. Lisätietoja elintarvi-kehuoneiston hyväksymisestä on Eviran si-vuilla osoitteessa www.evira.fi > Elintarvik-keet > Valvonta ja yrittäjät > Elintarvikehuo-neistot.

elintarvikehuoneiston hyväksyminen 11.


Osuuskunta työnantajana 49

Osuuskunta tYönantajana

Lyhyet työsuhteet

työosuuskunnissa tehdään usein ns. pätkätöitä. Osuuskunnat vuokraavat työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin tai ot-

tavat suorittaakseen urakkaluonteisia tehtä-viä. Niinpä työsuhteetkin usein ovat lyhyt-kestoisia, vaikka tietysti lyhyitä keikkoja voidaan tehdä jatkuvastikin.

Työn kestosta riippumatta työtä tehdään yleensä työsuhteessa. Työtä tekevän jäsenen tai muun työntekijän ja osuuskunnan välillä on työsopimus, vaikka sitä ei joka kerta pa-perille laitettaisikaan. Tästä seuraa, että osuuskunta on työnantaja, jonka tulee nou-dattaa tavanomaisia työnantajan työsuhtee-seen liittyviä velvollisuuksia. Tällaisia ovat

muun muassa työaikakirjanpidosta huoleh-timinen, työsuojelu ja työterveyshuolto. Työntekijälle puolestaan kuuluvat ne oikeu-det, jotka lait ja muun muassa työehtosopi-mukset työntekijälle antavat.

Työsuhdetta sääntelevään lainsäädäntöön ja toimialaa koskeviin työehtosopimuksiin on syytä tutustua. Tärkeimmät työantajavel-voitteita säätelevät lait ovat työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (605/1996), työeh-tosopimuslaki (436/1946) ja vuosilomala-ki (272/1973). Lait muutoksineen ovat Finle-xistä osoitteessa www.finlex-fi/lains7index.html.

11.


Työsuhteen ehdot määräytyvät lakien ja työehtosopimusten antamissa rajoissa työ-sopimuksessa, jonka työntekijä ja työnanta-ja keskenään tekevät. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuslain mukaan työnantajan on ai-na annettava työntekijälle kirjallinen selvi-tys yli kuukauden pituisen työsuhteen kes-keisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennes-sä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työ-sopimuksesta. Vuokratyössä selvitys on an-nettava, vaikka sopimus olisi tehty alle kuu-kauden määräajaksi, jos työntekijä sitä vuok-rausyritykseltä erikseen pyytää.

M Selvityksessä on oltava ainakin

M työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikkaM työnteon alkamisajankohtaM määräaikaisen työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden perusteM koeaikaM työntekopaikka tai selvitys niistä perusteista, joiden mukaan työnte- kijä työskentelee eri työkohteissaM pääasialliset työtehtävätM työhön sovellettava työehtosopi- musM palkka tai sen määräytymisperus- teet sekä palkanmaksukausiM säännöllinen työaikaM vuosiloman määräytyminenM irtisanomisaika tai sen määräyty- misen peruste.

Satunnaisiin pätkätöihin perustuvassa toiminnassa voidaan työsopimus tehdä ker-ran alussa, ja työsuhteen alkamisajankohta, määräaikaisuus, työaika ja palkka määritel-lään toimintaan sopiviksi, esim. "työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa", "työ kestää kulloisenkin toimeksiannon ajan". Palkka määrätään osuuskunnassa sovitun menetel-män mukaisesti.

Lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutuksetOsuuskunnan töitä ja palveluja hinnoitelta-essa on muistettava, että työnantajalle koi-tuu työstä maksettavaksi paljon muitakin

kuluja kuin työntekijän palkka. Näitä ovat työeläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmä-henkivakuutusmaksut sekä työnantajan so-siaaliturvamaksu.

Työeläkevakuutusmaksu TyEL ja työttö-myysvakuutusmaksu vaihtelevat yrityksen palkkasumman mukaan. Tapaturmamaksun suuruuteen vaikuttaa puolestaan työn luon-ne ja palkkakertymä. Keskimäärin nämä ns. sivukulut ovat noin 25 % bruttopalkasta.

Jos osuuskunta on työnantajan asemassa ja kalenterivuoden aikana teetettyjen työ-päivien lukumäärä ylittää 12, on osuuskunta velvollinen ottamaan työntekijöilleen laki-sääteisen tapaturmavakuutuksen. Lakisää-teiseen tapaturmavakuutukseen liittyy li-säksi toimialan työehtosopimuksien mukai-nen ryhmähenkivakuutus ja lakisääteinen työttömyysvakuutus.

Lakisääteiset vakuutukset, ks. Vakuu-tusturva s. 35.

rahaa tarvitaan myös yleiskuluihinLisäksi työntekijälle pitää maksaa lomapalk-ka tai työsuhteen päättyessä kesälomakor-vaus, usein myös lomaraha. Myös sairaus-ajan palkkoihin ja työterveyshuollon kului-hin on varauduttava eikä työn tekemisestä aiheutuvia materiaali-, matka- ja muita kulu-jakaan saa unohtaa.

Jostakin on maksettava myös osuuskun-nan yleiskulut, joita tulee muun muassa toimiston vuokrasta ja hallinnon hoitami-sesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, markkinoinnista, puhelimista ja muusta viestinnästä sekä moninaisesta muusta. Nä-mä kulut moni osuuskunta kattaa tietyllä hintaan lisättävällä yleiskuluprosentilla, jonka suuruudesta voidaan päättää yhdes-sä.

Jos osuuskuntalaiset eivät tee kaikki työ-tä yhtenä tiiminä, voi aikaa myöten olla hy-vä rakentaa kustannuspaikkakohtainen me-no- ja tuloseuranta, jolla varmistetaan, että jokainen tekijä, tiimi tai toimiala toimii kan-nattavasti ainakin omat kulunsa kattaen. Tällä estetään epäilykset siitä, että jotkut elävät toisten kustannuksella, ja toisaalta kustannuspaikkaseurannan avulla voidaan ajoissa korjata vaikkapa liian halvoiksi laske-tut hinnat kustannuksia vastaaviksi. Myös yleiskulut pitäisi mahdollisimman todenmu-kaisesti voida jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eri kustannuspaikoille.



Osuuskunta työnantajana 51

toiminnan alkaessa

M Selvitä, onko mahdollista saada tukea työntekijän palkkauskustannuksiin, ks. sivu 21.M Ota selvää, mitä yleissitovaa työehtosopimusta yrityksesi tulee noudattaa. Tiedon saa työsuojeluviranomaiselta aluehallintovirastosta (www.avi.fi) tai osoitteesta www.finlex.fi/normit/index.html.M Tee työntekijän kanssa kirjallinen työsopimus.M Jos osuuskunta työllistää vähintään kaksi työntekijää vuoden ajan tai pät- kätyötä tekeviä on vähintään kuusi, tulee osuuskunnan rekisteröityä sään- nöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallintoon. Jos rekiste- röidyksi työnantajaksi ilmoittautumista ei ole tehty jo perustamisilmoituksen yhteydessä, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella Y4.M Muista ottaa työntekijöille lakisääteinen työeläkevakuutus (TyEL) ja tapaturmavakuutus. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen liitännäisvakuutuksia ovat ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus.M Muista, että työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville: tee sopimus työterveyshuollosta terveyskeskuksen tai lää- käriaseman kanssa.M Informoi työntekijää henkilöstöhallinnon rekisteritiedosta (Henkilötietolaki 24 §).

M tYönantajan MuIstILIsta

perustamisvaiheessa

Jos osuuskunnan päätoimialana on kaupparekisteri-ilmoituksessa mainittu työvoi-manvuokraus, tulee työvoimanvuokraustoiminnan aloittamisesta tehdä il-moitus osuuskunnan kotipaikan työsuojeluviranomaiselle, jona toimii alue-hallintovirasto.

toiminnan aikana

M Huolehdi työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon järjestämisestä.M Maksa palkat ajallaan, yleensä kuukauden 15. tai viimeinen päivä. Anna työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräy- tymisperusteet. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan tulee laatia palkanmaksuittain myös palkkalista palkansaajittain. Apuna palkanlasken- nassa voit käyttää internetissä olevaa pientyönantajille tarkoitettua maksu- tonta Palkka.fi-palvelua (www.palkka.fi).M Työnantajana olet aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksetuista palkoista. Myös maksetuista työkorvauksista toimitetaan ennakon- pidätys, jos työkorvauksen saaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Ilmoita ja tilitä ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut kuukausittain tai neljännesvuosittain Verohallinnolle. Jos yrityksesi liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, voit halutessasi valita neljännesvuosimenettelyn hakeutumalla pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn aloittamisen yh- teydessä ilmoituslomakkeella (VEROH 4071). Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut ilmoitetaan kausiveroilmoituksella Verotili-palveluun. Kausive- roilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päi- vänä, jona vero tai maksu on lain mukaan ilmoitettava. Paperilla annetta- van ilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Lisätietoja on osoitteessa www.vero.fi > Verotiliohjeet.



M tYönantajaMaksut 2010

TyEL-maksu (alle 50 työntekijää) 21,8 %- työntekijän osuus - - alle 53-vuotiaat työntekijät 4,5 %- - 53 vuotta täyttäneet seuraavan kuukauden alusta 5,7 %- työnantajan osuus 17,3 % tai 16,1 % riippuen työn- tekijän iästä

Työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,23 %

Työttömyysvakuutusmaksu- työnantajan osuus palkkasummasta, joka enintään 1 846 500 euroa 0,75 %- työnantajan osuus palkkasumman osasta, joka ylittää 1 846 500 euroa 2,95 %- palkansaajan osuus 0,4 %Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,071 %

Tapaturmavakuutusmaksu 0,3−8,0 %, keskimäärin n. 1 %

Tietojen sähköinen ilmoittaminen vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste perustetaan Katso-palvelussa. Lisätietoja on osoitteessa www.yritys.tunnistus. fi.M Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, ilmoita työsuhteiden alkamiset ja päätty- miset välittömästi tai neljännesvuosittain eläkevakuutusyhtiölle. Jos il- moitat työntekijöiden palkkatiedot työeläkeyhtiöön kuukausittain, ilmoitus tulee tehdä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 20. päivänä.M Tee työnantajan vuosi-ilmoitukset ajallaan. Työnantajan vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja muista suorituksista annetaan Verohallinnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos olet TyEL-vuosi-ilmoittaja, työntekijöiden vuosipalkkatiedot on ilmoitettava eläkevakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. TyEL-kuukausi-ilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta. Tammikuun loppuun mennessä tulee antaa palkkailmoitus myös tapaturmavakuu- tusyhtiölle.M Anna palkansaajalle tosite maksetuista palkoista (palkkatodistus) ja muista suorituksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä mak- suvuotta seuraavan tammikuun 15. päivään mennessä. Työsuhteen päät- tyessä työnantajan on annettava tosite välittömästi, jos palkansaaja sitä pyytää.M Muista hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Haku- aika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä.M Säilytä työaikakirjanpito ja palkkakirjanpito kymmenen vuotta. Jos olet satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, tee maksetuista palkoista muistiinpanot. Matkalaskut, palkanmaksutositteet ja muistiinpanot tulee säilyttää kuusi vuotta palkanmaksuvuoden lopusta lukien.M Tiedota työntekijöille, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty.M Pidä työntekijöiden nähtävänä keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset.M Huolehdi, että työpaikallasi on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Voit työnantajana hoitaa tehtävät itse tai nimetä työsuojelupääl- likön niitä hoitamaan. Ilmoita yrityksesi tiedot Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin. Lisätietoja on osoitteessa www.ttk.fi > Työsuojeluhenkilörekisteri.


Säännöt selkeiksi 53

Osuuskunnan jäsen voi olla yritystoi-mintaa harjoittava henkilö tai palkan-saaja. Rajanveto noudattelee työttö-

myysturvalain 1 a §:n säännöksiä.Ko. lainkohdan mukaan yritystoimintaa

harjoittavana henkilönä pidetään henkilöä, joka on päätointaan varten velvollinen va-kuuttamaan itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n tai maatalousyrittäjäin eläkelain MYEL:n mukaisesti.

Yritystoimintaa harjoittavana henkilönä pidetään myös sellaista henkilöä, joka työs-kentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jonka osakekannasta hän itse omistaa vähin-tään 15 prosenttia, tai joka työllistyy vastaa-valla tavalla muussa yrityksessä tai yhteisös-sä, jossa hänellä on vastaava määräysvalta.

Jotta osuuskunnan jäsen voitaisiin kat-soa yritystoimintaa harjoittavaksi henkilök-si, hänen tulee siis samanaikaisesti toimia osuuskunnassa johtavassa asemassa ja omis-taa siitä vähintään 15 prosenttia.

johtava asema ja vähimmäisomistusOsuuskunnassa ylintä päätäntävaltaa käyttä-vät jäsenet osuuskunnan kokouksessa. Pää-täntävalta jakaantuu tasan osuuskunnan jä-senten kesken ”jäsen ja ääni”-periaatteella. Tämä merkitsee sitä, että jokainen jäsen toi-mii osuuskunnassa työttömyysturvalain tar-koittamassa mielessä johtavassa asemassa.

Pelkkä johtavassa asemassa osuuskun-nassa toimiminen ei kuitenkaan vielä tee jä-senestä yrittäjää. Kuten edellä todettiin, edellytetään samanaikaisesti, että jäsen omistaa yhteisöstä vähintään 15 prosenttia.

Jos siis osuuskunnassa on kuusi jäsentä tai vähemmän, kunkin omistusosuus nou-see yli 15 prosentin. Jäseniä pidetään tällöin yritystoimintaa harjoittavina henkilöinä. Jos jäseniä on seitsemän tai enemmän, kunkin jäsenen omistusosuus jää alle 15 prosentin, eikä yrittäjästatusta synny.

Osuuskunnan mahdollisen yhteisöjäse-

nen henkilöjäseniä ei lasketa osuuskunnan jäseneksi. Esimerkki: Osuuskunnassa on neljä henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Jä-senet ovat työttömyysturvalain 1 a §:n mu-kaisesti yritystoimintaa harjoittavia henki-löitä (kunkin omistusosuus yli 15 %). Mikäli yrittäjästatusta halutaan välttää, on tärkeää huolehtia siitä, ettei jäsenmäärä putoa alle seitsemän.

talkootyötä osuuskunnassa?Työttömyysturva-asioissa muodostuneen ratkaisukäytännön mukaan (työttömyystur-valautakunta, vakuutusoikeus) yritystoimin-taan liittyvä työ ei voi olla talkootyötä. Kos-ka osuuskunnat ovat yrityksiä, toimintaa osuuskunnissa ei siten voi rinnastaa talkoo-työhön, vaan paikallinen työvoimaviran-omainen katsoo sen normaalisti palkkatyök-si.

Aivan vähäinen työskentely osuuskun-nassa ei vie oikeutta työttömyysturvaan (esim. iltaisin tapahtuva mainosten jakami-nen tms.). Tällaisestakin työstä saatu korvaus vähentää kuitenkin päivärahan määrää. Mi-käli työskentely osuuskunnassa on laajuudel-taan sellaista, että se estäisi normaalin koko-aikaisen palkkatyön vastaanottamisen, hen-kilön ei voida katsoa olevan työtön, jolloin oikeutta työttömyysturvaankaan ei ole. Rat-kaisevaa työllistymistä harkittaessa ei ole työstä mahdollisesti saatu palkka/korvaus, vaan työn määrä.

Työttömyysturvalain (30.12.2002/1290) 1. luvun 6 §:ssä määritellään yrittäjäksi kat-sottava henkilö ja lain 2. luvun 4 §:ssä pää- ja sivutoiminen yrittäjyys.

Lisätietoja: työttömyyskassat (www.tyj.fi), työ- ja elinkeinotoimistot/TE-toi-mistot (www.mol.fi), Kelan toimistot (www.kela.fi), sosiaali- ja terveysministe-riö (www.stm.fi), työ- ja elinkeinoministe-riö (www.tem.fi).

Osuuskunnan jäsen - yrittäjä vai ei?



säännöt seLkeIksI12.

Osuuskunnalla on oltava säännöt, joita osuuskunnan on toiminnassaan lain ohella noudatettava. Osuuskunnan pe-

rustajien on sovittava sääntöjen sisällöstä ja liitettävä ne osuuskunnan perustamiskir-jaan.

Säännöillä tulee olla vähimmäissisältö, mutta käytännössä niihin sisällytetään myös useita osuuskunnan tarpeisiin räätälöityjä määräyksiä. Säännöthän toimivat myös osuuskunnan jäsenten keskinäisiä suhteita sääntelevinä pelisääntöinä.

Osuuskunnan toimintaa yksityiskohtai-sesti säänteleviä määräyksiä on syytä vält-tää, koska ne saattavat johtaa usein toistu-viin sääntömuutostarpeisiin ja sillä tavoin aiheuttaa kustannuksia. Sääntöjen muutta-minen myöhemmin voi olla vaikeaakin, kos-ka se vaatii aina määräenemmistön. Sääntö-määräykset on hyvä numeroida ja varustaa otsikoilla.

Osuuskunnan säännöissä on lain (OKL 2:5 §) mukaan aina mainittava:

1. osuuskunnan toiminimi 2. osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta 3. osuuskunnan toimiala 4. osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa 5. osuuskunnan tilikausi.

Jos osuuskunnan säännöt ovat vähim-mäissisällön mukaiset minimisäännöt, muil-ta osin sovelletaan osuuskuntalaista tulevia määräyksiä. Eräiden tärkeiden asioiden osal-ta se merkitsee muun muassa, että 1. osuuskunnan palveluja voivat käyt- tää vain jäsenet,2. osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää (myöskään rahastokorotus ei ole mahdollinen),



Ohjeita sääntöjen laatijalle

Oheisia mallisääntöjä ei ole tarkoitettu sovellettaviksi sellaisinaan, vaan kukin osuus-kunta ottakoon niistä omiin tarpeisiinsa soveltuvat kohdat.

Kursiivitekstit ovat esimerkkejä siitä, miten kyseinen pykälä voitaisiin sääntöihin kirjoittaa.

Nämä mallisäännöt ovat laajemmat kuin lain vaatima minimi. Ne sisältävät määräykset sellaisista asioista, jotka osuuskunnan asioiden hoidossa käytännössä tulevat usein vastaan. Säännöt vastaavat sisällöltään monelta osin lain olettamasääntöjä, koska ne useimmissa ta-pauksissa ovat käyttökelpoisia. Toimialaa ja eräitä muita asioita koskevan sääntömääräyk-sen osalta on esitetty vaihtoehtoisia malleja. Kukin sääntömääräys on varustettu varsinai-sen sääntömääräyksen sisältöä selventävällä otsakkeella, kommentilla sekä lakiviittauksilla.

1 § toiminimi ja kotipaikka (OKL 2:5 §, TNimiL 7 §)

Osuuskunnan toiminimen tulee olla yksilöivä, muista jo rekisteröidyistä toiminimistä erot-tuva eikä se saa olla niihin sekoitettavissa. Lisäksi toiminimessä on oltava yhteisömuotoa osoittava tunnus, eli joko ”osuuskunta” tai sana ”osuus-” yhdyssanan osana tai lyhenne ”osk”. Lyhennettä ”osk” käytettäessä ei kannata panna sen perään pistettä, ettei jouduta kirjoittamaan esimerkiksi ”XX osk.:n toimitusjohtaja”. Toiminimi ei saa olla harhaan johta-va. Esimerkiksi viittaus muuhun yhteisömuotoon tai toimintaan kuin osuuskunnan sääntö-jen mukaiseen toimialaan voi olla harhaanjohtavaa. Jos osuuskunta aikoo käyttää toimini-meään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava säännöissä. Vieraskielisten toiminimimuotojen tulee olla käännöksiä suomenkielisestä toiminimestä. Osuuskunnalla ei voi olla eri toiminimiä eri kielillä.

Osuuskunnan kotipaikka on yleensä - mutta sen ei välttämättä tarvitse olla se paikka-kunta, jossa osuuskunnan toimintaa harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan.

1 § Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on …………………………… ja kotipaikka……………………

3. hallitus valitaan toistaiseksi. Siihen voidaan valita vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä ja jos varsinaisia jäseniä valitaan vähem- män kuin kolme, on lisäksi valittava vähintään yksi varajäsen,4. tarvittaessa valitaan toistaiseksi yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies,5. osuuskunnan purkautuessa säästön jakoperuste on jäsenten lukumäärä.

Lain vähimmäissisällön mukaiset sään- nöt voinevat olla käyttökelpoiset vain jäsen-määrältään hyvin pienissä osuuskunnissa. Käytännössä säännöistä tehdään laajemmat.

Osuuskunnan säännöissä voidaan lain minimivaatimusten lisäksi määrä-tä esimerkiksi seuraavista asioista (kat-so myös OKL 2:6 §):- liittymismaksusta, (OKL 9:4 §)- ylimääräisestä maksusta, (OKL 14 luku)- lisämaksuvelvollisuudesta (= jäsenen vas-tuu osuuskunnan velkojille), (OKL 15 luku)- muiden kuin jäsenten oikeudesta käyttää osuuskunnan palveluksia, (OKL 2:6 §, 1 mo-mentin 2 kohta)- ylijäämän jakamisesta ja muusta käyttämi-sestä sekä vararahastosta, (OKL 8 luku)- toimitusjohtajasta ja toiminimenkirjoituk-sesta, (OKL 5 luku) - lisäosuuksista, (OKL 11 luku)- sijoitusosuuksista, (OKL 12 luku) - tarpeen mukaan muistakin asioista.

tutustu OsuuskuntaLakIIn ennen sääntöjen LaatIMIsta!



2 § toimiala (OKL 2:5 §)

Osuuskunnan tarkoitus on jäsenten talouden tai elinkeinon tukeminen. Tämä tarkoitus on laissa säädetty (OKL 1:2 §), eikä sitä sen vuoksi välttämättä tarvitse säännöissä toistaa, mut-ta yleensä tarkoituskin mainitaan sisällytettynä toimialaa koskevaan sääntömääräykseen.

Osuuskuntalain mukaan säännöissä voidaan määrätä jopa niin, että osuuskunnan tar-koitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen.

Toimialaa koskevassa sääntömääräyksessä määrätään, millä taloudellisen toiminnan alu-eella osuuskunta tarkoitustaan täyttää. Toisin sanoen, siinä ilmaistaan se taloudellinen toi-minta, mitä osuuskunta aikoo harjoittaa.

Työnjako osuuskunnan ja sen jäsenten välillä on se, että osuuskunta tarjoaa palveluita ja jäsenet puolestaan käyttävät niitä hyväkseen. Osuuskunnan tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia rahan, tavaran tai palvelusten markkinointi- tai hankintapalveluja. Ammatinhar-joittajien osuuskunta voi tarjota jäsenilleen esim. toimipaikan ammatin harjoittamiseen (lääkärikeskus), tuotteiden myyntipaikan (kauppahalli), markkinointipalveluja (taksikulje-tusten tilauskeskus), yrittäjien kirjanpito- ja muita hallintopalveluja. Osuuskunta voi toimia yhtä aikaa useilla toimialoilla. Toimiala tulee määritellä täsmällisesti ja kattavasti.

Toimialaa koskeva määräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia, koska se samalla määritte-lee osuuskunnan toiminnan ja sen toimielinten toimivaltuuksien rajat. Toiminta sään-nöissä määrätyn toimialan ulkopuolella voi johtaa toimijoiden henkilökohtai-seen korvausvastuuseen.

Seuraavassa esitetään kuusi erilaista mallia toimialapykäläksi. Vaihtoehdot edustavat tarkoitukseltaan, toimialaltaan ja toimintatavoiltaan käytännössä yleisimpiä pienosuuskun-tatyyppejä. Määräyksiin on sisällytetty myös lain olettamasäännön mukainen maininta osuuskunnan tarkoituksesta.

2 § Toimiala

Vaihtoehto 1. Jäsenten työn markkinointi- ja palveluosuuskunta; jäsenet toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin tukemiseksi yl-läpitää palvelutoimistoa, joka välittää jäsenille toimeksiantoja sekä hoitaa jä-senten tarvitsemia toimistopalveluita ja tarvike- ja muita tavarahankintoja.

Vaihtoehto 2. Ns. palveluosuuskunta.

Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten talouden tukemiseksi yl-läpitää lasten päiväkotia ja tarjota sen palveluita ensisijassa jäsenille.

Vaihtoehto 3. Ns. työosuuskunta, jossa toiminta tapahtuu osuuskunnan lukuun; jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan.

Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten ammatin ja taloudenpi-don tukemiseksi harjoittaa siivous- ja ympäristönhoitopalvelua siten, että ensisi-jassa jäsenet suorittavat työn.

Vaihtoehto 4. Jäsenten valmistamien tuotteiden markkinointiosuuskunta.

Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten elinkeinon tukemiseksi joko omaa myymälää pitämällä tai muulla tavoin markkinoida jäsenten val-mistamia koru- ja käyttöesineitä.

Vaihtoehto 5. Elintarvikkeiden ym. hankintaosuuskunta.

Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsenten taloudenpidon tukemi-seksi hankkia jäsenten tarvitsemia elintarvikkeita ja kulutustavaroita.



3 § jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja (OKL 1:2 §)

Osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen sen tar-joamia palveluita. Mahdollisuus käyttää osuuskunnan palveluja on jäsenoikeus, mutta laki ei jäsentä siihen velvoita. Säännöillä voidaan kuitenkin määrätä palvelusten käyttövelvolli-suudesta ja seuraamuksista sen laiminlyömisestä. Seuraamus voi olla esim. rahakorvaus tai jäsenyydestä erottaminen. Seuraamusten on syytä olla kohtuullisessa suhteessa jäsenen lai-minlyöntiin ja niiden on oltava jäsenille tasapuolisia. Sääntömääräys voi olla perusteltu esim. jäsenten tuotteiden ja raaka-aineiden markkinointia harjoittavissa osuuskunnissa, joissa jäsenten yhteisen edun kannalta on järkevää, että jäsenet markkinoivat kaikki tuot-teensa osuuskuntansa kautta. Seuraava pykälämalli soveltuu siis vain markkinointiosuus-kunnalle (ks. ed. 2 § vaihtoehto 4).

3 § Jäsenen velvollisuus käyttää osuuskunnan palveluja

Jäsen on velvollinen toimittamaan kaikki valmistamansa käsityötuotteet osuus-kunnan markkinoitaviksi. Hallitus voi myöntää poikkeuksia toimitusvelvolli-suudesta.

4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja (OKL 2:6 §, 1 momentin 2 kohta)

Osuuskunta on periaatteessa muilta kuin jäseniltä suljettu yhteisö. Toisin sanoen osuus-kunnan palveluja saavat käyttää vain osuuskunnan jäsenet. Mikäli halutaan, että osuuskun-nan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, siitä on säännöissä määrättävä. Esim. työosuuskunnassa tällainen sääntömääräys voi olla tarpeen, koska ei ole tarkoituksenmu-kaista, että kaikki osuuskunnan työntekijät ovat samalla sen jäseniä.

4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää osuuskunnan palveluja

Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jä-senet, ellei hallitus toisin päätä.

5 § jäsenyyden hakeminen, siitä erottaminen ja eroaminen (OKL 3 luku)

Tässä pykälässä määrätään siitä, miten osuuskunta ottaa (OKL 3:2 §) ja erottaa (OKL 3:5 §) jäsenensä. Säännöissä voidaan lisäksi määrätä erityisistä jäseneksi pääsemisen ehdoista (esim. jäsenen on oltava tietyn ammatin harjoittaja, täysi-ikäinen jne.) ja erottamisen perus-teista (esim. jäsen on lakannut käyttämästä osuuskunnan palveluja). Jäsenyyttä ei voida siirtää eikä sitä voi periä. Eri asia on, että osuudesta suoritettu osuusmaksu voi-daan siirtää ja periä.

Jäsenellä on oikeus koska tahansa erota osuuskunnasta (OKL 3:4 §). Säännöissä voidaan määrätä, että jäsen saa erota vasta määräajan kuluttua jäsenyyden alkamisesta. Määräaika voi olla enintään kolme vuotta. Eroamisoikeuden rajoittamista koskevalla ns. karenssiajalla turvataan osuuskunnan toimintaedellytyksiä erityisesti sen toiminnan alkuvaiheessa. Täl-laisen rajoituksen ottamista sääntöihin kannattaa aina pohtia.

5 § Jäsenyyden hakeminen, siitä eroaminen ja erottaminen

Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallituk-selle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväk-sytty. Jäsen voi erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle. Eroilmoitus katsotaan osuuskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yh-dessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jäsen saa erota osuuskunnasta vasta ………………(…) vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta.

Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laimin-lyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai ei enää käytä osuuskunnan palveluita. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja



päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen ko-kousta. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaa-tia erottamispäätöksen siirtämistä osuuskunnan kokoukselle. Siirtoa koskeva kirjallinen vaatimus on toimitettava tiedoksi osuuskunnan hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai toiminimenkirjoittajalle kuukauden kuluessa siitä, kun erottamispäätöksestä on kirjallisesti ilmoitettu erotetulle hänen jäsenluetteloon merkittyyn tai muutoin osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseensa. Hallituk-sella on oikeus omasta aloitteestaankin siirtää asia osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. Erotettu saa moittia osuuskunnan kokouksen erottamispäätöstä tuomioistuimessa.

6 § jäsenluettelo (OKL 3:3 §)

Osuuskunnan jäsenistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelon pitämi-sestä vastaa hallitus. Luetteloon on merkittävä jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa määrä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Jäsenluetteloon voidaan merkitä muitakin jäsentä koskevia tietoja, jotka ovat jäsensuhteen hoitamisen kannalta perusteltuja.

Osuuskunnan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen saakka kun osuuskunta on palauttanut osuusmaksun. Tämä luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai pitää muulla luotettavalla tavalla ja siihen on jäsenluettelotietojen lisäksi merkittävä jäsenyyden päättymispäivä.

6 § Jäsenluettelo

Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan jäsenistä pidetään jäsenlu-etteloa lain vaatimalla tavalla. Jäsenluettelo ja luettelo entisistä jäsenistä on pi-dettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja osuuskunnan velkojien nähtä-vänä. Jäsenellä ja velkojalla on oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on muillakin, jotka osoittavat etun-sa sitä vaativan.

7 § Osuus ja osuusmaksu (OKL 9 luku)

Jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle säännöissä määrätty osuusmaksu. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenellä on velvollisuus ottaa useampia osuuksia osuuskuntaan liittymisen yhteydessä tai jäsenyyden aikana ja että tällainen velvol-lisuus voi myös jäsenyyden aikana vähetä. Tällöin säännöissä on määrättävä myös velvolli-suuden lisäämisen ja vähentämisen perusteet.

Säännöissä on määrättävä myös osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa. Niin ikään säännöissä on määrättävä osuuden suuruus eli nimellisarvo. Nimellisarvo on säännöissä vapaasti määrättävissä. Osuuksien tulee kuitenkin olla nimellisarvoltaan saman suuruisia.

Maksetut osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Laissa ei ole osuuspääoman vähim-mäis- eikä enimmäismäärää koskevia vaatimuksia. Säännöissä voidaan määrätä myöskin, että osuusmaksu voidaan suorittaa muullakin omaisuudella kuin rahalla (apportti), ei kui-tenkaan työ- tai palvelusuoritusta vastaan (OKL 9:7 §).

Osuusmaksuista muodostuva osuuspääoma on oman pääoman ehtoista ns. riskirahaa. Osuuskuntaa perustettaessa on arvioitava osuuskunnan kokonaisrahoitustarve ja mikä osa tarpeesta voidaan ja täytyy kattaa jäsenten antamalla riskirahoituksella. Tämän mukaan määrätään sitten jäsenten osuusmaksuvelvoite.

Erotessaan tai tultuaan erotetuksi osuuskunnasta jäsen saa maksamansa osuusmaksut osuuskunnalta takaisin pääsääntöisesti vuoden kuluttua eroamisvuoden tilikauden päätty-misestä lukien OKL 10:1 §:ssä säädetyin edellytyksin. Säännöissä voidaan määrätä edellä mainittua pääsääntöä lyhyemmästä tai pidemmästä palautusajasta sekä yhtä useammasta peräkkäisestä tilinpäätöksestä, joiden perusteella jäsenelle palautettava määrä lasketaan (OKL 10:2-6 §).

Osuusmaksusta palautettava määrä on osuusmaksusta maksetulle määrälle laskettava osuus palautukseen käytettävissä olevasta omasta pääomasta. Maksettu määrä palautetaan kokonaan, jos osuuskunnalla on sen taseen mukaan jakokel-poista ylijäämää. Pitää huomata, että osuusmaksun ainakaan kokonaan



palauttaminen ei ole mikään itsestään selvyys. Osuuskunnan toiminnan tuotta-mat tappiot vähentävät palautettavaa määrää.

Seuraava pykälämalli on käytännössä varsin yleinen. Sen mukaan jäsenen velvollisuute-na on ottaa yksi osuus ja maksaa siitä jäseneksi liityttäessä yhdessä erässä säännöissä mää-rätyn suuruinen osuusmaksu.

7 § Osuus ja osuusmaksu

Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Osuuden nimellisarvo on ………………………(……) euroa, minkä suuruisen osuusmaksun jäsenen tulee maksaa yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.

8 § Vapaaehtoinen osuus (OKL 9:3 §)

Osuuskunnan jäseniltä voidaan kerätä oman pääoman ehtoista rahoitusta myös vapaaehtoi-silla osuuksilla. Vapaaehtoisen osuusmaksun tulee olla samansuuruinen kuin osuusmak-sun. Vapaaehtoinen osuus tuo samat oikeudet ylijäämään, rahastokorotukseen ja osuus-kunnan omaisuuden säästöön kuin pakollinenkin osuus. Sen sijaan vapaaehtoinen osuus ei tuo ns. jäsenoikeuksia, kuten esim. äänioikeutta tai oikeutta jäsenetuihin.

Vapaaehtoisten osuuksien ottaminen on mahdollista vain, jos niistä on säännöissä mää-rätty. Säännöissä on tällöin määrättävä joko

a) annettavien osuuksien lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, osuuksien antamisessa noudatettava järjestys sekä uusien osuusmaksujen suorittamisaika ja -tapa tai

b) siitä, että osuuskunnan kokous päättää osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituk-sen päättämään siitä.

Viimeksi mainitussa tapauksessa osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on päätökses-sään määrättävä niistä seikoista, jotka edellä a-kohdassa on mainittu. Vapaaehtoisia osuuk-sia koskevien ehtojen tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.

Jäsen tai osuuskunta voi pääsääntöisesti koska tahansa irtisanoa vapaaehtoisen osuu-den. Palautusajan ja palautettavan määrän suhteen noudatetaan yleisiä osuuden palautta-mista koskevia määräyksiä (OKL 10 luku).

Seuraava sääntömalli on laadittu b) vaihtoehdon mukaisesti.

8 § Vapaaehtoinen osuus

Jäsen voi osallistua osuuskuntaan yhdellä tai useammalla vapaaehtoisella osuu-della sen mukaan kuin osuuskunnan kokous siitä päättää. Hallitus voi niin-ikään päättää asiasta, jos osuuskunnan kokous on valtuuttanut hallituksen te-kemään tällaisia päätöksiä. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodek-si kerrallaan.

9 § Ylimääräinen maksu (OKL 14 luku)

Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisen maksun perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpee-seen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä se, kuin-ka paljon tällaista maksua voidaan enintään määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden ai-kana. Säännöissä voidaan määrätä myös maksun palauttamisesta (ns. jäsenlaina).

Ylimääräisen maksun perimisestä päättää osuuskunnan kokous yksinkertaisella enem-mistöllä, ellei säännöissä määrätä muusta, tiukemmasta enemmistövaatimuksesta.

Ylimääräistä maksua koskevaa sääntömääräystä laadittaessa pitää aina miettiä, mitä ovat ne tulevaisuudessa mahdolliset ilmenevät tarpeet, joita varten ylimääräistä maksua joudu-taan jäseniltä perimään. Toisinaan näkee sellaistenkin osuuskuntien säännöissä, joiden toi-minta ei missään vaiheessa edellytä kiinteistöjen hankkimista, määräyksiä, joiden mukaan ylimääräistä maksua voidaan periä kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaa-mista varten. Tässähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Käytännössä ylimääräistä maksua jouduttaneen useimmiten perimään osuuskunnan velkojen lyhentämiseen.

Sääntöihin ei kirjoiteta ylimääräisiä maksuja koskevaa pykälää, ellei osuuskunta aio pe-riä jäseniltä ko. maksuja. Seuraava malli koskee palautettavaa ylimääräistä maksua eli ns. jäsenlainaa.



9 § Ylimääräinen maksu

Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä osuuskunnan toiminnan aikana lainana osuuskunnan va-kavaraisuuden parantamiseksi, velkojen maksamiseksi tai investointien rahoit-tamiseksi.

Lainaa otetaan jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien mu-kaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen on päättyneen tilikauden aikana käyttänyt hyväkseen osuuskunnan palveluksia tahi samanaikaisesti mo-lemmilla näillä perusteilla.

Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai use-ampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien ……………- kertainen nimellismäärä.

Perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, jäsen saa lainan ta-kaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.

10 § Liittymismaksu (OKL 9:4 §)

Säännöissä voi olla määräys jäseniltä perittävästä liittymismaksusta. Liittymismaksua voi-daan periä eri tarkoituksissa. Liittymismaksulla voidaan esimerkiksi hankkia osuuskunnal-le sen vakavaraisuuden turvaamiseksi omaa pääomaa, jota ei palauteta jäsenen erotessa. Liittymismaksulla voidaan myös peittää jäsenen liittymisestä osuuskunnalle aiheutuvat suoranaiset kulut esim. sähkö-, tietoverkko-, vesi- tms. liittymän asennuksesta. Liittymis-maksun tarkoitus voi olla myös sen eliminoiminen, ettei uusien osuuksien antaminen vä-hennä vanhojen osuuksien arvoa. Tässä tapauksessa liittymismaksu on korvausta siitä, että uudet jäsenet pääsevät osallisiksi vanhojen jäsenten toiminnan aikaan saamasta varallisuu-desta. Sitä voi olla myöskin ja vaikkapa pelkästäänkin osuuskunnan liikearvo.

Liittymismaksu voi olla palautuskelpoinen tai palautuskelvoton. Ollakseen sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävässä

osuuskunnassa tuloja arvonlisäverosta vapaa liittymismaksun pitää olla palau-tuskelpoinen. Liittymismaksusta voidaan määrätä säännöissä periaatteessa kahdella tavalla:

a) liittymismaksun peruste (maksujen lukumäärä, enimmäismäärä tai laskemisperuste, maksun antamisessa noudatettava järjestys, maksun suorittamisaika ja -tapa) määrätään niin täsmällisesti, että osuuskunnan johdon tehtäväksi jää vain liittymismaksun määrän vahvistaminen säännöissä mainittujen perusteiden mukaisesti sekä maksun periminen, tai

b) säännöissä määrätään, että liittymismaksuista päättää osuuskunnan kokous tai osuus-kunnan kokouksen valtuuttamana hallitus. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään vii-deksi vuodeksi kerrallaan.

Liittymismaksu voidaan määrätä säännöissä eri suuruiseksi eri jäsenille tai jäsenryhmil-le. Liittymismaksu voidaan siirtää toiselle ja palauttaa, jos säännöissä niin määrätään. Liitty-mismaksun ehdoista määrätessään osuuskunnan kokouksen tai hallituksen on kohdeltava jäseniä yhdenvertaisesti.

Seuraavassa esitetään pykälämalliksi kolme vaihtoehtoa: Ensimmäisessä vaihtoehdossa liittymismaksu on tyypiltään kiinteämääräinen, joka on

kaikkien jäsenten, siis myös perustajajäsenten maksettava. Maksuaika ja -tapa on sama kuin edellä on määrätty osuusmaksusta. Maksua ei palauteta, mutta se on siirtokelpoinen. Tä-män liittymismaksutyypin tarkoituksena on kerätä jäseniltä osuuskunnalle ”pysyvää” omaa pääomaa.

Toisessa vaihtoehdossa liittymismaksun suorittamisvelvollisuus on vain perustamisen jälkeen osuuskunnan jäseneksi liittyvillä ja liittymismaksuun liittyvien ehtojen määräämi-nen jätetään osuuskunnan kokouksen (tai hallituksen) päätöksen varaan.

Kolmannessa vaihtoehdossa liittymismaksu on palautuskelpoinen. Tämä vaihtoehto so-pii erityisesti sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitäville osuuskunnil-le.



10 § Liittymismaksu

Vaihtoehto 1

Jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu, kun jäsenyys alkaa. Liit-tymismaksun määrä on ……………euroa ja se on maksettava osuuskunnalle sa-malla tavoin kuin osuusmaksu. Liittymismaksua ei palauteta, mutta se voidaan siirtää toiselle.

Vaihtoehto 2

Perustamisen jälkeen jäseneksi liittyvän on suoritettava osuuskunnalle liittymis-maksu sen mukaan kuin osuuskunnan kokous liittymismaksun suorittamisvel-vollisuudesta, liittymismaksun määrästä ja sen muista ehdoista päättää. Osuus-kunnan kokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liitty-mismaksua ei palauteta, mutta se voidaan siirtää toiselle.

Vaihtoehto 3

Osuusmaksun lisäksi kunkin jäsenen on suoritettava jokaista erillistä vesi- ja viemäriliitäntäänsä (sähkö-, tele-, kaukolämpöliitäntäänsä) kohti liittymismak-sun.

Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä tai sen määräyty-misperusteista, maksuajasta ja -tavasta sekä muista ehdoista. Osuuskunnan ko-kous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään näistä asioista. Tällainen val-tuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle. Liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan.

11 § Lisämaksuvelvollisuus (OKL 15 luku)

Osuuskunnan jäsenen henkilökohtainen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu hänen osuuskuntaan oman pääoman ehdoin sijoittamiensa varojen määrään. Periaate on siis sama kuin osakeyhtiössä. Jäsen voi kuitenkin sitoutua tätä suurempaan vastuuseen, jos sääntöi-hin otetaan määräys lisämaksuvelvollisuudesta. Lisämaksuvelvollisuudella tarkoitetaan jä-senen henkilökohtaista vastuuta osuuskunnan velkojille osuuskunnan joutuessa konkurs-siin tai silloin, jos selvitystilaan asetetun osuuskunnan varat eivät riitä sen velkojen mak-suun. Lisämaksuvelvollisuuteen perustuva vastuu voi toteutua vain silloin, jos osuuskun-nan omat varat eivät riitä velkojen maksuun. Kun määräys lisämaksuvelvollisuudesta sään-töihin otetaan, niissä on määrättävä lisämaksuvelvollisuuden perusteesta ja siitä, onko maksuvelvollisuus rajaton vai rajoitettu ja viimeksi mainitussa tapauksessa rajoitetun mak-suvelvollisuuden määrä.

Käytännössä lisämaksuvelvollisuutta koskevat sääntömääräykset ovat varsin harvinai-sia. Sen sijaan säännöissä usein todetaan ikään kuin ”varmuuden vuoksi”, että jäsenet eivät ole lisämaksuvelvollisia. Seuraavassa esitetään kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä to-detaan, että lisämaksuvelvollisuutta ei ole ja toisessa on malli jäsenen rajoitetusta lisämak-suvelvollisuudesta.

11 § Lisämaksuvelvollisuus

Vaihtoehto 1.

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista eivätkä sen muistakaan velvoitteista.

Vaihtoehto 2.

Jäsenet vastaavat osuuskunnan veloista siinä tapauksessa, että osuuskunta on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan ja osuuskunnan omat varat eivät riitä



velkojen maksuun. Jäsenten kesken vastuu osuuskunnan velasta jakautuu pääluvun mukaan ja se voi olla jäsentä kohti enintään ……euroa.

12 § Vararahasto ja muut rahastot (OKL 8 luku)

Vararahasto on osuuskunnille pakollinen. Vararahastoa on kartutettava taseen osoittamas-ta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittamat tappiot. Vararahastoa on kartutettava, kunnes vararahasto on noussut lain säätämään vähimmäismäärään. Säännöis-sä voidaan määrätä suuremmasta vararahastosta tai suuremmasta vuotuisesta rahastoinnis-ta. Osuuskunnalla voi olla muitakin rahastoja (esim. käyttörahasto).

Sääntökäytännössä vararahastosta ja sen kartuttamisesta otetaan yleensä määräys sään-töihin, koska asia tulee vuosittain tilinpäätöstä laadittaessa ja sitä käsiteltäessä esille. Pykä-lämalli on sisällöltään asiallisesti ottaen lakitekstin toistoa (OKL 8:9 §).

11 § Vararahasto ja muut rahastot

Osuuskunnalla tulee olla vararahasto. Vararahastoon on siirrettävä viisi (5) prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty ta-seen osoittama tappio edellisiltä tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kun-nes se on vähintään sadasosan (1/100) taseen loppusummasta, kuitenkin vähin-tään 2500 euroa. Osuuskunnalla voi olla vararahaston lisäksi muitakin rahastoja.

13 § Ylijäämä (OKL 8 luku)

Ylijäämän jakoa koskeva sääntömääräys on sääntöjen tärkeimpiä kohtia. Osuus-kunnan toiminnan tuloksena syntyvä tuotto eli tuloslaskelman osoittama ylijäämä voidaan jakaa jäsenille vain, jos se on säännöissä sallittu. Ylijäämän jaon perusteet voidaan määrätä säännöissä varsin vapaasti. Ylijäämää voidaan määrätä jaettavaksi esim. palvelusten käytön suhteessa, osuuskuntaan sijoitetun pääoman tai muun jakotavan perusteella. Säännöissä voidaan määrätä myös rinnan useista jakotavoista ja niiden soveltamisjärjestyksestä. Ylijää-mää voidaan jakaa myös muille kuin jäsenille esim. lahjoittamalla yleishyödyllisiin tarkoi-tuksiin. On tärkeätä huomata, että pääsääntöisesti nimenomaan vain yleishyödyllisiin tar-koituksiin Ylijäämän jakoperusteita on käytettävä myös rahastokorotusta toteutet-taessa.

Seuraavaan malliin on sisällytetty käytännössä tavallisimmat kaksi ylijäämän jaon pe-rustetta. Niistä toinen eli ”ylijäämän palautus palvelusten käytön suhteessa” on ilmaisuna yleisluonteinen ja sen käytännön soveltamistapa on syytä tarkkaan miettiä erityisesti esim. monitoimialaisissa osuuskunnissa.

13 § Ylijäämä

Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille seuraavia jakoperusteita yhdessä tai erikseen käyttäen: ylijäämänpalautuksena osuuskunnan palvelusten käytön suhteessa tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille. Ylijää-män jaosta päättää osuuskunnan kokous.

14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut

Säännöissä voidaan määrätä osuuskunnan tarjoamia palveluja koskevista palvelumaksuista tai tällaisten maksujen maksuperusteista sekä siitä, miten niistä osuuskunnassa päätetään. Näihin ns. käyttömaksua koskeviin sääntömääräyksiin on suhtauduttava kriittisesti, koska ne ovat jatkuville muutoksille alttiita ja osuuskunta voi ilman niitäkin periä palveluistaan maksuja. Joidenkin toimialojen osuuskunnissa sääntömääräys voi kuitenkin olla tarkoituk-senmukainen.

14 § Osuuskunnan palveluistaan perimät maksut

Osuuskunnan jäseniltään ostamien/jäsenilleen hankkimien tavaroiden/palvelujen hinnoista päättää hallitus. Hinnoitteluperusteista päättää osuuskunnan kokous.



15 § jäsenistön yksimielinen päätös (OKL 4:2 §)

Osuuskunnan kaikki jäsenet (= koko jäsenkunta) voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttua osuuskunnan kokousta. Menettely säästää vaivaa ja hallintokuluja, mutta sitä voidaan käyttää vain osuus-kunnissa, joissa kaikki jäsenet saadaan helposti kokoon. Tämän mahdollisuuden hyväksi käyttäminen ei välttämättä edellytä sääntömääräystä.

15 § Jäsenistön yksimielinen päätös

Osuuskunnan kaikki jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokouk-selle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistunei-den jäsenten nimet. Vähintään kahden jäsenen on allekirjoitettava päätös. Kirjal-liseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjas-ta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluette-loa.

16 § Osuuskunnan kokoukset (OKL 4 luku)

Jäsenten päätösvallan käyttäminen kaikkien jäsenten yksimielisin päätöksin on käytännös-sä harvoin mahdollista. Jäsenet eivät aina ole yksimielisiä, eikä kaikkia jäseniä aina saada kokoon. Pääsääntö onkin, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa lain tai sääntöjen mukaisia muotomääräyksiä noudattaen koolle kutsutuissa osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä kokouksia.

Osuuskunnan varsinaisia kokouksia on pidettävä tilikauden aikana vähintään yksi (ns. tilikokous), mutta säännöissä voidaan määrätä useammistakin varsinaisista kokouksista, jolloin on samalla määrättävä kussakin niissä käsiteltävät asiat. Varsinainen kokous, jossa käsitellään tilinpäätös, on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

16 § Osuuskunnan kokoukset

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouk-sissa. Kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouk-sia.

Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Ylimääräinen osuuskunnan on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjalli-sesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten, tai jos se lain mukaan on muutoin pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista (14) päivän ku-luessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa. Kokouksessa on kullakin jä-senellä yksi ääni.

Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Sama koskee vaalia, jossa on valit-tavana samalla kertaa useita henkilöitä. Äänten mennessä tasan vaali ratkais-taan arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä mil-loin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksen valitseman pöytäkirjan tarkastajan on allekirjoitettava



pöytäkirja. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pi-dettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten nähtävänä. Pöytäkirjat on säily-tettävä luotettavalla tavalla. Jäsenellä on osuuskunnan kulut korvattuaan oike-us saada jäljennös kokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta.

17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat (OKL 4 luku)

Seuraavassa sääntömallissa luetellaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa välttämättä käsiteltävät asiat, mutta ei kokouksen järjestäytymistä koskevia asioita. Nekin voidaan sään-nöissä mainita, mikäli sitä pidetään tarkoituksenmukaisena. Järjestäytymiseen kuuluvat ko-kouksen avaus, puheenjohtajan valinta, sihteerin valinta, (puheenjohtaja kutsuu sihteerin), vähintään yhden pöytäkirjan tarkastajan valinta, kokouksen laillisuuden toteaminen ja työ-järjestyksen vahvistaminen. Nämä kokouksen järjestäytymiseen kuuluvat asiat tulee käsi-tellä juuri edellä kirjoitetussa järjestyksessä.

Voimassa olevan osuuskuntalain mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa vah-vistetaan tuloslaskelma ja tase. Uudessa osuuskuntalaissa tultaneen säätämään tilinpäätök-sen vahvistamisesta yhden mukaisesti voimassa olevan osakeyhtiölain kanssa. Toimintaker-tomuksen osalta on tärkeätä huomata, että se ei ole enää tilinpäätöksen osa, kuten se aikai-semmin oli.

17 § Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat

Osuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on sen asianmukaisesti järjestäydyt-tyä, 1. esitettävä - toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;2. päätettävä - tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta, - vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta, - hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heidän palkkioistaan ja kustannus- tensa korvauksista, sekä3. valittava - hallituksen jäsenet sekä - tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

18 § kutsu osuuskunnan kokoukseen (OKL 4:10 ja 11 §)

Seuraavassa pykälämallissa esitetyt kokouskutsua koskevat määräykset ovat lain olettama-säännösten mukaiset.

18 § Kutsu osuuskunnan kokoukseen

Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokouk-seen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta, jos kokouksessa käsitellään osuuskun-talain 4 luvun 12 §:ssä mainittuja asioita.

Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille postitse, kirjallisesti lä-hettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jäsenluetteloon merkittyihin tai muutoin osuuskunnan tiedossa oleviin osoitteisiin.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsi-tellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.

Kokousasiakirjojen ja päätösehdotuksen nähtävänä pitämisestä ennen ko-kousta on noudatettava, mitä osuuskuntalain 4 luvun 15 §:ssä säädetään.



19 § jäsenen aloiteoikeus (OKL 4:14 §)

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksessa käsiteltäväksi eli jäse-nellä on ns. aloiteoikeus. Aloiteoikeus on sekä varsinaisen että ylimääräisen kokouksen osalta. Tätä oikeutta ei voida säännöillä poistaa. Informaatiomielessä voi olla perusteltua sisällyttää tieto tästä jäsenoikeudesta sääntöihin.

19 § Jäsenen aloiteoikeus

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksen käsiteltä-väksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

20 § hallitus (OKL 5 luku)

Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Säännöissä siitä ei edes tarvitse välttämättä olla määräystä, jolloin on noudatettava hallitusta koskevia lain olettamasääntöjä (katso tä-män kirjasen alkupuolelta kohta sääntöjen vähimmäissisältö). Tavallisesti sääntöihin kui-tenkin otetaan hallitusta koskeva sääntömääräys ja on otettavakin, jos halutaan poiketa mainituista olettamasäännöksistä.

Seuraavassa mallissa on määrätty hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä. Osuuskunnan kokouksen on sen vuoksi vuosittain ennen hallituksen jäsenten valintaa en-sin vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä (katso 17 § kohta 2). Varajäseniä ei välttä-mättä tarvita, kun varsinaisten jäsenten määrä on vähintään kolme. Tämän mallin mukaan koko hallitus on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Määräys poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.)

20 § Hallitus

Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy valintaa lähinnä seuraavan varsinaisen kokouksen päättyessä. Valin-nan jälkeen ensimmäisen hallituksen kokouksen kutsuu koolle ja avaa iältään vanhin hallituksen jäsen, jonka johdolla valitaan hallitukselle puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan.

21 § hallituksen kokoukset (OKL 5:8 ja 9 §)

Seuraava sääntömääräys on lakitekstiä sellaisenaan. Laki antaa tietyiltä osin liikkumavaraa määrätä näistä asioista säännöissä toisinkin.

21 § Hallituksen kokoukset

Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia, että hallitus kokoontuu tarvittaes-sa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimi-tusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä asiassa toisin päätä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jä-senistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan pu-heenjohtaja valitaan arvalla.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa halli-tuksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituk-sen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merki-tyksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luo-tettavalla tavalla.



22 § hallituksen tehtävät (OKL 5:6 ja 15 §)

Hallituksen toimivalta on luonteeltaan yleinen. Sen vuoksi tyhjentävää luetteloa hallituk-sen tehtävistä ei voida esittää. Seuraavassa pykälämallissa kuvataan ensin hallituksen ylei-set tehtävät, jotka on koottu lakitekstistä ja sen jälkeen luetellaan esimerkkeinä muutamia keskeisiä hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Mainittakoon, että osuuskunnan kiinteistönkin myyntipäätöksen tekee hallitus, ellei säännöissä toisin määrätä.

22 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asi-oita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallitus huolehtii osuus-kunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asi-anmukaisesti järjestetty.

Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa- ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkka- ym. eduistaan ja muista hänen toimisuhteensa ehdoista;- kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, laatia tilinpäätös;- laatia ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta.

23 § toimitusjohtaja (OKL 5:4-6 ja 16 §)

Pienissä osuuskunnissa ei välttämättä tarvita toimitusjohtajaa. Tällöin hallitus (käytännös-sä sen puheenjohtaja) hoitaa myös toimitusjohtajan tehtävät. Jos toimitusjohtaja valitaan, häneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (Vaatimus poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.)

Toimitusjohtajan toimivalta on luonteeltaan yleinen ja liittyy osuuskunnan juoksevien asioiden hoitoon ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoon. Sen vuoksi tyhjentävää luet-teloa toimitusjohtajan tehtävistä ei voi esittää. Seuraava pykälämalli on lähes sellaisenaan lakitekstiä.

23 § Toimitusjohtaja

Osuuskunnalla on toimitusjohtaja, mikäli hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtajan tu-lee hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka osuuskunnan toiminnan laajuuden ja laadun huo-mioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja voi ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto.

Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa edellä mainituissa toimi-valtaansa kuuluvissa asioissa.

24 § toiminimen kirjoittaminen (OKL 5:15 §)

Hallitus kokonaisuudessaan voi aina kirjoittaa osuuskunnan toiminimen. Säännöissä voi-daan määrätä muustakin kirjoittamistavasta. Toiminimenkirjoitusoikeudet ovat tavallisesti hallituksen jäsenille ja osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille annettavia ”yhdes-säkirjoitusoikeuksia”. Myös ”yksinkirjoitusoikeuden” antaminen on mahdollista.

Prokura on toiminimenkirjoitusoikeutta jonkin verran suppeampi valtuus.



24 § Toiminimen kirjoittaminen

Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Halli-tus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden siten, että oikeutettu kirjoittaa toiminimen hallituksen jonkun jäsenen kanssa. Hallitus voi päättää myös pro-kuran antamisesta.

25 § tilikausi ja tilinpäätös (OKL 6 luku ja Kirjanpitolaki 1:4 §)

Säännöissä on oltava määräys tilikaudesta. Lain mukaan tilikausi on 12 kuukautta, käytän-nössä useimmiten kalenterivuosi. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpää-töksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enin-tään 18 kuukautta. Tilikausi saa siis olla kuinka lyhyt tahansa.

Mikäli osuuskunnan ensimmäinen tilikausi jäisi alle kuuden kuukauden pituiseksi, säännöissä kannattaa määrätä siitä, mikä on osuuskunnan ensimmäinen tilinpäätöspäivä. Tällöin ensimmäisestä tilikaudesta tulee riittävään pitkä. Käytännössä ensimmäinen tili-kausi alkaa useimmiten perustamiskirjan allekirjoituspäivästä.

25 § Tilikausi ja tilinpäätös

Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta en-nen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään vahvistettaviksi.

26 § tilintarkastaja ja tilintarkastus (OKL 6 ja 7 luku sekä TilintarkastusL)

Heinäkuun alusta 2007 voimaan tulleen tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tili-kaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana

on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoi-tettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.

Perustettavan osuuskunnan tilintarkastajaksi ei voida enää valita ns. maallikkotilintar-kastajaa. Mikäli tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajan ja luonnollisesti myös varatilintar-kastajan tulee olla ammattilainen eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-ti-lintarkastusyhteisö. (Lähitulevaisuudessa siirryttäneen vain yhteen ammattitilintarkastaja-nimikkeeseen.)

Vaikka säännöissä ei olisi tilintarkastuksesta eikä tilintarkastajasta mitään määräyksiä, osuuskunnan kokous voi aina valita yhden tai useamman tilintarkastajan ja varatilintarkas-tajan. Tästä syystä pienissä ja pienehköissä osuuskunnissa on useimmiten tarkoituksenmu-kaista jättää tilintarkastusta ja tilintarkastajaa koskevat määräykset säännöistä kokonaan pois. Toisaalta on huomattava, että mikäli säännöissä on tilintarkastajan valintaa koskevat määräykset, tilintarkastaja on valittava.

Pohdittaessa, valitako tilintarkastaja vai ei, asiaan vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka asiantuntevissa käsissä on osuuskunnan kirjanpidon hoito. Mikäli kirjanpidon hoitaa asian-sa osaava ja luotettava tilitoimisto tai pätevä yksityishenkilö, tilintarkastajan voi jättää valit-sematta.

Siinä tapauksessa, että tilintarkastaja päätetään valita, osuuskunnan kokouksen tulee valita vähintään yksi tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö. Jos tilintarkastajaksi valitaan laissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Säännöissä voi-daan määrätä useammastakin tilintarkastajasta. Tilintarkastaja valitaan toistaiseksi tai sään-nöissä määrätyksi määräajaksi. Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

(Tämäkin määräys poistunee uuden osuuskuntalain säätämisen yhteydessä.)Seuraava sääntömääräys sisältää tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevia eräitä kohtia

tilintarkastuslaista ja osuuskuntalaista.



26 § Tilintarkastaja ja tilintarkastus

Osuuskunnalla on oltava tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jotka valitaan hoitamaan tehtäväänsä toistaiseksi.

Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta allekirjoitettu tilintarkas-tuskertomus. Kertomus on luovutettava hallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettaviksi.

27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen (OKL 19 luku)

Osuuskuntalain 19 luvussa ovat säädökset osuuskunnan selvitystilasta, purkamisesta, re-kisteristä poistamisesta, saneerauksesta ja konkurssista. Näistä asioista ei ole tarpeen mää-rätä säännöissä. Säännöissä on kuitenkin määrättävä säästön jakoperusteesta, jos halutaan poiketa lain olettamasäännöksen mukaisesta jakoperusteesta, joka on jäsenten pääluku.

Säästöllä tarkoitetaan purkautuvan osuuskunnan varallisuuden määrää sen jälkeen, kun osuuskunnan velat on maksettu ja oman pääomanehtoiset sijoitukset (esim. jäsenten osuus-maksut) on palautettu. Säästö on siis jaettava jäsenten pääluvun mukaan, ellei sään-nöissä muuta määrätä. Säännöissä voidaan määrätä säästö jaettavaksi esim. jäsenten merkitsemien tai maksamien osuuksien lukumäärän mukaan, jäsenenä olovuosien mukaan tai useammalla säännöissä mainitulla perusteella yhtä aikaa. Säästö voidaan määrätä jaetta-vaksi myös muillekin kuin jäsenille, esim. yleishyödylliseen tarkoitukseen. Säästön jakami-sesta päättäminen voidaan jättää säännöissä myös osuuskunnan kokouksen tehtäväksi.

27 § Osuuskunnan purkaminen, selvitystila ja säästön jakaminen

Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettami-sesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosa annetuista äänistä. Jos osuuskunta puretaan, sen omaisuuden säästö jaetaan jäsenten kesken heidän päälukunsa mukaan.

28 § sääntöjen muuttaminen (OKL 4:21-22 §)

Sääntöjen muuttamista koskevilta päätöksiltä edellytetään erilaisia määräenemmistöjä siitä riippuen, kuinka syvästi jäsenen oikeuksia osuuskunnassa muutos koskettaa. Pääsääntö, eli ns. tavallisilta sääntömuutoksilta vaadittavasta määräenemmistöstä säädetään OKL 4:21 §:ssä (2/3 enemmistö). Erityistä eli suurempaa määräenemmistöä (9/10:n enemmistöä tai yksimielistä päätöstä) edellyttävät sääntömuutokset luetellaan OKL 4:22 §:ssä. Mallissa mainitaan vain edellä tarkoitetusta pääsäännöstä ja viitataan yleisesti lakiin ja sääntöihin, joissa voi olla mallin määräenemmistöä ankarampia vaatimuksia.

28 § Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole muuta säädetty, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.


Liitteet 69


Liitteet 71


Liitteet 73

Linnankatu 2



Linnankatu 2


Liitteet 75

www.prh.fi



PERUSTAMISKIRJA

Me allekirjoittaneet perustamme täten osuuskunnan, jonka nimi on

Osuuskunta Turun Seudun Tietotaito.

1

Osuuskunnan perustajat Teemu Ensio Asikainen (230572-105K), Linnankatu 2, 20100 Turku

Arto Matias Liimatainen (201179-345L), Laureuksenkatu 12, 20320 Turku

Martti Taavetti Kaarto (040677-457M), Maaherrankatu 23, 20200 Turku

Erkki Olavi Kallio (251278-123S), Länsikaari 7, 20240 Turku

Esa Antero Laamanen (111167-133L), Kivilinnantie 12, 23360 Kustavi

Marko Tapio Masto (120380-113V), Kirjurinpolku 34; 20750 Turku

Ville Matias Rastamo (240882-145Y), Koivukatu 34, 20720 Turku

2

Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöt ovat seuraavansisältöiset: ks. perustamiskirjan liite A.

3

Osuuksien jako Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus.

4

Perustamiskulut Osuuskunnan maksettaviksi tulevien perustamiskulujen arvioitu

enimmäismäärä on 500 euroa.

5

Hallituksen jäsenet Teemu Asikainen

Erkki Kallio

Martti Kaarto

Arto Liimatainen

6

Tilintarkastajat Osuuskunnan tilintarkastajaksi valitaan Turun HTM-tilintarkastajat Oy.*

Turussa 20. päivänä tammikuuta 2010

Teemu Asikainen Erkki Kallio

Ville Rastamo Arto Liimatainen

Esa Laamanen Martti Kaarto

Marko Masto

Liite A Osuuskunnan säännöt (HUOM! tässä ei esimerkkiä säännöistä vaan

säännöistä tarkemmin ks. sivu 54)

___________________________________________________________________________________

*HUOM. Pienellä osuuskunnalla ei ole lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta. Osuuskunnat voivat päättää olla valitsematta

tilintarkastajaa, jos säännöt eivät edellytä tilintarkastajan valintaa. Päätöksen voi tehdä, jos sekä päättyneellä että sitä

välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt:

o taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa

o liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa

o palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.


Liitteet 77

OSUUSKUNTA TURUN SEUDUN PÖYTÄKIRJA N:o 1TIETOTAITO

20.1.2010

HALLITUKSEN KOKOUS

Aika Keskiviikkona 20.1.2010

Paikka Linnankatu 2, 20100 Turku

Läsnä Teemu AsikainenMartti KaartoErkki KallioArto Liimatainen

1Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus

Teemu Asikainen avasi koollekutsujana kokouksen. Koska kaikki hallituksen jäsenet olivat paikalla, kokous todettiin yksimielisesti lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2Hallituksen puheenjohtajan valinta

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Arto Liimatainen.

3Toimitusjohtajan valinta Osuuskunnan toimitusjohtajaksi valittiin yksimielisesti Teemu Asikainen.

4Toiminimen kirjoitusoikeuden antaminen

Toiminimenkirjoitusoikeus päätettiin antaa Arto Liimataiselle ja Teemu Asikaiselle. He kumpikin kirjoittavat toiminimen yksin.

5Osuuskunnan pankkitilin avaaminen

Osuuskunnalle päätettiin avata pankkitili Turun Seudun Osuuspankkiin. Pankkitilin käyttöoikeus on hallituksen puheenjohtaja Teemu Asikaisella ja toimitusjohtaja Arto Liimataisella. Tiliin liitetään internetyhteys.

6Kokouksen päättäminen Koska muita asioita ei ollut, päätettiin kokous.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Teemu Asikainenpuheenjohtaja

Erkki Kallio Martti Kaarto Arto Liimatainen



kIrjaLLIsuutta

Airaksinen Manne – Jauhiainen Jyrki: Suomen yhtiöoikeus, WSLT, 2000 Arvonlisäverovelvollisen opas, Verohallinto, 2004Hannula Kirsi – Pakkala Pekka – Pitkänen Jorma: Yrittäjän elintarvikelainsäädäntö, Edita Oy, 2000Hietala Harri – Kaivanto Keijo: Työsopimusopas, Kauppakaari Oy,1997 Hoffrén Seppo, Yrityksen perustamisopas, perustettavan yrityksen liiketoimintasuun-nitelman laatiminen ja työkirja, Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1999Holopainen Tuulikki – Levonen Anna-Liisa (toim.): Yrityksen perustajan opas silta yrittä-jyyteen, Edita Publishing Oy, 2008Kirjanpitolaki, Suomen säädöskokoelma 1336/1997Kirjanpitoasetus, Suomen säädöskokoelma 1339/1997Juslén Jari: Netti mullistaa markkinoinnin, Hyödynnä uudet mahdollisuudet, Talentum, 2010 Jääskeläinen Janne, Verkkopalvelun ostajan opas, Talentum, 2010Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, KSL ry, 1998Koskiniemi Erkki (toim.): Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, Syventäviä harjoi-tuksia, KSL ry, 1999 Kuisma Markku – Henttinen Annastiina – Karhu Sami – Pohls Marjatta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999, Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999Kyläkallio Juhani – Kyläkallio Kalle – Iirola Olli: Osakeyhtiö, 4. uudistettu painos, Edita Publishing Oy, 2008 Laakkonen Vesa – Laurinkari Juhani: Uudistuva osuustoiminta, HY/Osuustoimintainsti-tuutti, 1995 Linhala Jari (toim.): Verosäädökset 2010, Edita Publishing OyLuhtanen Raimo (toim.): Työpaikan lakikirja 2010, Edita Publishing OyOmistajaohjaus ja valvonta osuuskunnissa, Pellervon omistajaohjaustyöryhmän mietintö, Pellervo-Seura, 2001Osakeyhtiön tilinpäätösmalli 2004, KHT-Media Oy, 2004Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001 Osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulle, Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (ICA) osuustoiminnanidentiteettiä koskeva kannanotto (1995). Julkaisijat: Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto ry, 2000Osuustoiminnan uutta taloustiedettä, Kansantaloudellinen Aikakauskirja 3/1999Pättiniemi Pekka – Tainio Jukka (toim.): Osuustoiminnan periaatteet kilpailueduiksi, HY/Osuustoimintainstituutti & KSL ryPöyhönen Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki, Lakimiesliiton Kustannus, 2005Tehokas omistajahallinto, Osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja, Pellervo-Seura, 2001Työsopimuslaki, Suomen säädöskokoelma n:o 55/2001Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1290/2002

Lait muutoksineen ovat katsottavissa Valtion säädöstietopankki Finlexissä (www.finlex.fi).


Tietolähteitä 79

Paikallisten palvelujen osoite- ja puhelinnumerotiedot löytyvät oman alueen puhelinluettelosta.

Aluehallintovirastotwww.avi.fi

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirawww.evira.fi

ELY-keskuksetwww.ely-keskus.fi

Eläketurvakeskuswww.etk.fi

Finlexwww.finlex.fi

Finnvera www.finnvera.fi

HTM-tilintarkastajat rywww.htm.fi

Kaupan Liittowww.kauppa.fi

Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit www.keskuskauppakamari.fi

KELAn paikallistoimistot www.kela.fi Keksintösäätiöwww.keksintosaatio.fi

KHT-yhdistys rywww.kht.fi

Kuluttajavirastowww.kuluttajavirasto.fi

Kuntien elinkeinoasiamiehetwww.kunnat.net

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito rywww.taito.fi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiwww.trafi.fi

Maakuntien liitot www.reg.fi

Maa- ja kotitalousnaisetwww.maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja metsätalousministeriöwww.mmm.fi

Maaseutuvirastowww.mavi.fi

Helsingin yliopisto - Ruralia-instituutti, Osuustoimintaopinnotwww.helsinki.fi/ruralia/koulu-tus/coop/

Maistraatitwww.maistraatti.fi

Patentti- ja rekisterihallituswww.prh.fi

Pellervo-seura rywww.pellervo.fi/osuuskunta

ProAgria Keskukset www.proagria.fi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirawww.valvira.fi

Sosiaali- ja terveysministeriöwww.stm.fi

Suomen Yrittäjät ry ja sen aluejärjestöt www.yrittajat.fi

Tekes - teknologian ja innovaatioi-den kehittämiskeskuswww.tekes.fi

Työ- ja elinkeinoministeriöwww.tem.fi

Työeläke-verkkopalveluhttp://tyoelake.fi

Työnantajajärjestöt:

Elinkeinoelämän keskusliitto EKwww.ek.fi

Työntekijäjärjestöt:

Akava rywww.akava.fi

SAK rywww.sak.fi

Seudulliset yrityspalvelutwww.haeyrityspalvelu.fi

STTK rywww.sttk.fi

Taloushallintoliittowww.taloushallintoliitto.fi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö rywww.tyj.fi

Työ- ja elinkeinotoimistot www.mol.fi > työ- ja elinkeino-toimistot

Uusyrityskeskukset www.uusyrityskeskus.fi

Vakuutusyhtiöiden Keskusliittowww.vakes.fi

Verohallinto www.vero.fi Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä www.ytj.fi

YritysSuomi-portaaliwww.yrityssuomi.fi

Puhelinneuvontaa yrityksen perustajille

YritysSuomi-puhelinpalvelu alka-ville yrittäjille, puh. 010 194 680 (ma–pe klo 9–16)

Finnveran puhelinneuvonta rahoi-tukseen liittyvissä kysymyksissä,puh. 020 690 782 (ma–pe klo 8–16.15)

Verohallinnon puhelinneuvonta- arvonlisäverotus, puh. 020 697 014- työnantajat, ennakkoperintä, puh. 020 697 012- uudet yrittäjät (Y-tunnukset), puh. 020 697 008- Vero-tili, puh. 020 697 056

Osuuskunnan perustajan tIetOLähteItä


�

Ota koppi!Osuustoiminta

onviisas valinta

Osuustoiminta -lehti suomalaisen osuustoiminnan ainoana ammattilehtenä jatkaa luotettavasti ja asiantuntemuksella siitä, mihin Osuuskunnan perustajan opas päättyy.

Nimenomaan pieniä ja aloittelevia osuuskuntia varten perustimme Uusi osuustoiminta -liitteen syksyllä 1996. Se ilmestyy säännöllisesti joka numeromme

mukana, kuudesti vuodessa.

Seuraamme pienten osuuskuntien kannalta

kaiken oleellisen ja kiinnostavan kotimaassa ja kansainvälisesti. Analysoimme

kehityksen ja toimintaympäristön

muutoksen. Ja neuvomme osuuskuntia

jatkuvasti omassa toiminnassaan eteenpäin.

Avustajiksi olemme eri aloilta rekrytoineet Suomen parhaat

asiantuntijat, jotka myös vastaavat maksutta lukijoidemme kysymyksiin

juridiikasta markkinointiin.

Lisäksi talouskehitystä syvällisesti luotaava PTT -katsaus ilmestyy lehtemme liitteenä (4 nroa/v). Myös nettipalvelumme on kokonaisuudessaan käytettävissä printtilehdessä julkaistavin tunnuksin.

Kilpailukyky

Kehittyminen

Etiikka ja arvot

Osuustoiminnan omistajuus

Elävä yhdysside

Osuustoiminta -lehden tilaajana saat enemmän,

ota koppi!

AMMATTILEHTI

Tilaukset: puh. 09-4767 5500, faksi 09-694 8845www.osuustoiminta.coop/ot

TSUUS -OIMINTA

Tutustumistarjousuusille lukijoille vain 23 euroa/1. vuosikerta!


23

35

41

10

Kaupan toimiala-analyysi

Osuustoiminnan kouluyhteistyö

Käsityöläiset osuuskunnassa

Esko Aho: Menestyksen eväätMaitosodan välitilinpäätös8

TSUUS -

OIMINTA 102. vuosikerta

Osuustoiminta

2010-luvulla24-30

Keskustan, kokoomuksen

ja SDP:n nokkamiehet:

Osuustoiminta ei unohdu24

Reijo Karhinen:

Osuuspankit pari piirua

osuustoiminnan suuntaan27

Vesiosuuskuntien

kehittyvät verkostot

tuovat laatua asumiseen48


16

20

44

11

Paolo Bruni aloitti puheenjohtajana

Riittävätkö osuuspankkien paukut?

Meksikon Hannes Gebhard

Ot-vaaleihin kannatti panostaa

Katseet jo eduskuntavaaleihin 3

102. vuosikerta

Osuustoimintaväen KESÄINEN KULTTUURIKIERROSGEBHARDIEN JALANJÄLJILLÄ23 - 27

Saitko konnan vai sankarin roolin mediassa?13

Professori Markku Kuisma:Elämme rosvoparonien aikaa30

OSUUSTOIMINTAMALLI mukaan koulujen opetukseen 6, 34

Pirkkalan vireä vesiosuuskunta 40

TSUUS -OIMINTA

OSUUSTOIMINTA 4/10

61

Uusi osuustoimintaosuustoimintaosuustoimintaNEUVONTA ESIMERKIT UUTISET KULTTUURI VESIOSUUSKUNNAT

Uusi osuustoiminta4•2010

►►►

V aikka Suomen talous-kasvu on vielä hidasta, korjausrakentaminen on selvästi vilkastunut. Valtiova-rainministeriön rakennusalan suhdannetyöryhmä arvioi helmi-kuussa korjausrakentamisen ole-van jo noin puolet koko raken-nusalasta. Vuoden 2009 lopulla korjausten työtunnit kasvoivat 17 % edellisvuodesta.Rakennustarvikkeiden kysyn-

tä on sekin virkistynyt pitkälti

lisääntyneen asuntotuotannon ja korjausrakentamisen ansiosta. Remonttien suosio ei kuitenkaan heijasta koko rakennusalan ti-lannetta, sillä toimisto- ja liike-rakennusten kysyntä ei ole vielä lähtenyt kunnolla nousuun.Yksityisellä puolella intoa

remontointiin on lisännyt var-sinkin kotitalousvähennys. Sen turvin esimerkiksi moni oma-kotiasuja on tehnyt mm. julki-sivu- ja putkiremontteja. Myös

maalaus- ja tapetointityöt ovat kysyttyjä.

Vaikka valtion myöntämät tuet keventävätkin kustannuk-sia, ei kysyntä selity vain niillä. Ikääntyessään kiinteistöt yksin-kertaisesti rapistuvat.Remonttia tekevien kotitalo-

uksien on kuitenkin hyvä muis-taa myös hiljattain uudistettu asunto-osakeyhtiölaki. Se lisää ilmoitusvelvollisuutta tehtävistä remonteista. Laki edellyttää, että remontista on tehtävä taloyhtiön hallitukselle kirjallinen ilmoitus. Asukkaan oikeuksia kodissa teh-täviin kunnostustöihin uusi laki ei silti rajoita.

”PienyritysPärjää laadulla”Myös osuuskunnat hyötyvät me-neillään olevasta remonttibuu-mista, vaikka korjaus- ja uudis-rakentamisen osuus vaihteleekin osuuskunnasta riippuen.– Remonttien osuus yrityk-

sen liikevaihdosta on nykyisin noin puolet, kun se joitakin vuo-sia sitten oli vain 20 %, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Tapio PihlajaOsuuskunta Kauhajoen Raken-

nuspojista.Pihlajan mukaan Rakennus-

pojilla riittää hyvin töitä. Kau-hajoen kaupungin kanssa tehdyt kaksivuotiset sopimukset ovat lisänneet työkeikkoja varsinkin peruskorjauspuolella. Korjattava-na on lisäksi vanhoja rakennuksia sekä rikkoontuneita putkia.

Myönteistä kehitystä on edis-tänyt lisäksi kotitalousvähennys. Pihlaja toivookin, ettei vähen-nystä leikattaisi lähitulevaisuu-dessa, sillä peruskorjattavaa alu-eella riittää.Kauhajokinen osuuskunta

ei koe toimialan isoja yrityksiä liian ylivoimaisina kilpailijoina. Alan kilpailu on kiristynyt, kun uudisrakentamista harjoittavat ammattilaiset ovat jääneet työt-tömiksi ja perustaneet remontti-alan yrityksiä.Pihlaja sanoo pienyritysten

pärjäävän kovassa kilpailussa hyvän hinta-laatu-suhteen ansi-osta.

– Pienissä firmoissa työn laa-tu on usein parempaa, koska val-vonta on tarkempaa kuin isoissa yrityksissä. Toisaalta pikkuyri-tysten tuntitaksat ovat melkein neljänneksen halvemmat kuin isoilla, Pihlaja toteaa.

Paikallinenosaaminen käyttöönNeljätoista ihmistä työllistävä Ra-kennuspojat-osuuskunta ei kärsi myöskään työvoimapulasta.Se on rekrytoinut kaikki työn-

tekijänsä paikallisista nuorista osaajista. Kauhajoen Raken-nuspojat ottaa joka kesä työhar-joitteluun 1–2 rakennuspuolen opiskelijaa Kauhajoen ammatti-oppilaitoksesta. Armeijan käyn-nin jälkeen moni harjoittelija on päätynyt myös yrityksen palkka-listoille.

Kotitaloudet innostuivatremontoimaanKorjausrakentaminen työllistää osuuskuntia lisääntyvästi

eri puolilla Suomea. Remonttien kysyntää on lisännyt

erityisesti kotitalousvähennys, joka keventää korjausten

kulutaakkaa. Rakennus- ja remontointipalveluja tarjoavia

osuuskuntia on Pellervo-Seuran tilastojen mukaan 60–70.

REMONTTI SUJUU.Myös Lappeenrannan Oskareille kotitalousvähennys on tuonut lisää tilauk-

sia. Kuvassa Esa Nurmi Oskareista remontoimassa kylpyhuonetta.

sivulle 63


52

63

72

9ICA sai uuden pääsihteerinTEM selvittää Iso-Britannian ot-malliaAustralian ”Hannes Gebhard”

Ot-johtamiselle oma oppirakenne

Osuustoiminnan viestintää kehittämään! 2

102. vuosikerta

Osuustoiminnan Vuosikirja 2010

Osuustoiminta etenee vakaasti

TSUUS -OIMINTA



Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan

Osuuskunta - yhteinen yritys

saa ideasi toimimaan

www.pellervo.fi



osuuskunnan perustajan opas€¦ · osuuskunnan perustajan opas osuuskunta - yhteinen yritys saa...

Documents