osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet
TRANSCRIPT
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen
mahdollisuudet
Harto Pönkä, 22.11.2010
Sosiaalisessa mediassa syntyy
erilaisia yhteisöllisyyden
muotoja kuin sieniä sateella.
Kuva: http://xkcd.com/802/ (lisenssi: http://xkcd.com/license.html)
Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä.
(Kielitoimiston sanakirja, 2004)
Mihin luottamus perustuu?• Tavoitepohjainen luottamus• Laskelmoiva luottamus• Tietopohjainen luottamus• Kunnioitukseen perustuva
luottamus
Lähde: Matikainen, 2009, http://www.valt.helsinki.fi/blogs/crc/sosiaalisen_ja_perinteisen_median_rajalla_raportti.pdf
Sosiaalisen median yhteisöllisyys
Pönkä, 2010 (käsikirjoitus)
Ryhmä
• Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä• Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja
että muut ryhmän jäsenet. • Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä
on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite.
• Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja eli normeja, jotka voivat olla julkilausuttuja normeja ja piilonormeja.
• Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita.
”Ryhmää” ei synny ilman yhteistä tavoitetta!
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla, jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
1. Muotoutumisvaihe• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Ryhmäytyminen
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Avoimuuden tasot
• Täysin avoin– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin– Kaikki voivat lukea– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää
Parvi
• Parvi on joukko ihmisiä, jotka osallistuvat johonkin toimintaan, mutta eivät muodosta kiinteää ryhmää.
• Taustalla on ajatus, että ihmiset toimivat joissain tilanteissa samaan tapaan kuin eläinparvet.
• Hyvä parvi tuottaa kollektiivista viisautta (collective intelligence) ja yltää keskimäärin parempaan ratkaisuun kuin yksittäinen asiantuntija (Surowiecki).
• Kollektiiviseen viisauteen yltävän parven edellytykset:– Monimuotoisuus (erilaisia ihmisiä)– Riippumattomuus (yksilöiden itsenäinen ajattelu)– Hajautus (avoimuus ja tasavertaisuus)
Lähde: Surowiecki, J. (2004). The Wisdom of the Crowdshttp://fi.wikiversity.org/wiki/Surowiecki,_James_%282004%29:_The_Wisdom_of_the_Crowds
• Googlen hakukone arvottaa www-sivustoja sen mukaan, miten muut ovat linkittäneet niihin
• Wikipedia on tietosanakirja, jonka luomiseen osallistuu miljoonat ihmiset
• Open source -ohjelmien kehitysyhteisöt, esim. Linux• Sukellus.fi-blogi tiedotti v. 2004 tsunamista tehokkaammin
kuin viranomaiset. Ylläpitäjät koostivat hengissä selviytyneiden nimilistaa saamistaan ilmoituksista
• MuroBBS:n salapoliisit• Crowdsourcing eli talkoistaminen
Monen ihmisen älyllisen panoksen summa on positiivinen!
Parviälyn esimerkkejä
Crowdsourcing/talkoistaminen
• ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.”
• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:– talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)– maine ja kunnia– avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf
On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.
Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.
Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.
Verkostot
• Verkoston jäseniä yhdistää jokin sosiaalinen objekti, yhteinen kiinnostuksen kohde (Jyri Engeström).
• Verkostoa kuvaavia piirteitä: – Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä– Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät
tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä).– Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti
verkostoon liittymisen kautta– Löysä yhteisöllisyys
• Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa
• Sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä)
• Sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät, motivoituneet vapaaehtoiset)
• Osallistujat (maksavat jäsenmaksun, osallistuvat tapahtumiin tms.)
• Fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat)• Seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat
esim. työn puolesta)
Verkoston toimijatasoja
Lähde: Kari. A. Hintikka, 29.9.2010 (ubiq), http://www.qaiku.com/channels/show/Nettiajan-Kansalaisyhteiskunta/view/aef1e0fccbc511dfa3911dbc8a8b87da87da/#qaiku_aeef26dccbe811df833e9fd0e3e28fbe8fbe
Verkkoyhteisö
• Yhteisöä yhdistää jokin yhteinen intressi• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,
hierarkiaa sekä yhteisön sisäisiä normeja– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ”ryhmänä”– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa sosiaalisen median palveluissa samaan aikaan
• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään myös kokonaisista verkkopalveluista, mutta yhdessä palvelussa voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä
Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat, jopa yli 60%
Pienet kaveriklusterit
Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)
”Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
Sosiaalisten verkostojen rakenne
Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä nemuodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri.
Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri.
Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisen verkostonluomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja.
Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
”Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi.
Kaveri = henkilö, jolle käyttäjä on viestinyt suoraan vähintään kahdesti.
Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä.
Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
Itseohjautuva vai johdettu?
http://www.facebook.com/friendtrepreneur
Ystäväyrittäjyys Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä
Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.
kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua
Sometu Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/
http://www.dojolaiset.com/
Dojolaiset Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä
Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin
Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)
Nuotion sytyttäjä Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys
Sisäpiirin verkostokätilöt Anne Rongas, mm. Sometu
Vahva johtaja Antti Heikkilä, Dojolaiset
”Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”
”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen.”
”Aito johtaja on kiinnostunut yhteisöstään ja osaa ohjata sen toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä yhteisön sisällä.”
”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuus, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. ”
”Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä.”
”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ mutta osa ei. Me poistimme nuo sopeutumattomat, ja sen seurauksena tapahtui ihme. -- Dojolaiset on muuttunut itsestään sääteleväksi yhteisöksi, joka on vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.”
”Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.”
”Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.”
”Olemme joutuneet poistamaan suunnilleen 20 henkilöä, mikä on pieni määrä koko joukkoon verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on valvoa, että vuorovaikutus toimii.”
Lähde: http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia-ystavayrittajyydesta.html
Lähde: http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapiirilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/
Lähde: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=168
Näin Nokialla: Stephen Elopin 5 periaatetta
1. Avoin, rehellinen ja läpinäkyvä viestintä on tärkeintä • Kenelläkään ei pitäisi olla tarvetta salata tavoitteitaan.
2. Usko ihmisten puhtaisiin motiiveihin • Usko ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää, niin se kantaa pitkälle.
3. Kumppanuus on menestyksen avain • Organisaation sisällä ei tarvita kilpailua, vaan yhteistyötä eri
ryhmien välillä. Kilpailun tulee kohdistua ulospäin.
4. Keskustele innokkaasti • Keskusteluissa on tuotava kaikki mielipiteet esiin, mutta
päätöksen jälkeen on sitouduttava yhteiseen linjaan.
5. Johda esimerkilläsi• Jos joku huomaa huonoa johtamista, se pitää tuoda esiin.
Lähde: http://www.amcham.fi/newsletter/112010/captain-comeback
Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista.
• Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan kokouksen prosessi ja sisältö.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
Lisää esimerkkejä
Käyttäjien aktiivisuus on laskenut kaikissa paitsi aktiivisimmassa käyttäjäryhmässä (=yli 1000 editointia).
Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html
Wikipedia-sivujen muokkausten kumoaminen lisääntyy. 25% satunnaisten käyttäjien muokkauksista kumotaan.
Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html
Luvut eivät sisällä robottien ja häiriköiden tekemien muutosten kumoamisia.
http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/view/0782f35073a611dfae3b51d6e4ce77be77be/
Yhteiskehittelyä
http://www.twazzup.com/
Laajenna tapahtuma verkkoon
Menestys on kuilun takana
Kuilu
Huippu
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm
Lähde: http://mopaali.fi/blogi/Sosiaalinen-media-ja-uusi-toimintakulttuuri.html
• Vääryyksien paljastaminen– Directan yrityshakemisto, tekijänoikeusrikkomusten paljastaminen
• Perinteisten instituutioiden kritisoiminen, asioiden muuttaminen– Lex Karpelan ja Lex Nokian kritisointi, kirkon kritisointi, Facebook-lakko, boikotit
• Hyvien asioiden edistäminen– Porkkanamafia, nettiadressit, Facebook-sivut, joista kaikki voivat tykätä,
lahjoitukset• Uskomattomat ja/tai epäsovinnaiset tempaukset
– Cola-Olli, Kaivuri-Jukka, Kimmo Wilska jne.• Edelläkävijyys, oleminen mukana jossakin uudessa
– Innovaatiojuna, Tietoviikon Avoin juttu, uusien some-palveluiden kutsut• Kuuluminen erityiseen ryhmään
– Yhteisöön/sisäpiiriin kuuluminen, julkkiskaverit, tietyn tuotteen omistaminen• Mahdollisuus saada konkreettista hyötyä
– Sometun kouluttajalista, Ystäväyrittäjien yrityslista, SomeTime 2010 –seminaari, alennukset ja ilmaistuotteet
• Tilaisuus kertoa itsestään laajalle joukolle– Henkilöesittelyt, nimen saaminen mukaan johonkin, koko sosiaalinen media?
Mikä saa ihmiset innostumaan?
Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/
KIITOS!