Osaatko oikeutesi – tiedätkö turvasi

Matti Tolvanen

OTT, professori

Potilasvahinko• Potilasvahinkolakia sovelletaan:• Suomessa annetun • terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä • potilaalle aiheutuneen • henkilövahingon korvaamiseen• potilasvakuutuksesta • terveyden- ja sairaanhoitona pidetään myös lääkkeen toimittamista silloin,

kun siitä on lääkemääräys • potilaana pidetään myös veren, kudoksen tai elimen luovuttajaa sekä

lääketieteellisen tutkimuksen tervettä tutkittavaa• terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan on otettava vakuutus

vakuutusyhtiöstä• jos vakuutusta ei ole, korvaus maksetaan potilasvakuutuskeskuksen

varoista• vakuutusvelvollisuuden laiminlyönnistä enintään kymmenkertainen

vakuutusmaksu

Potilasvahinko• Mikä on korvattava henkilövahinko?• vahinko, joka on todennäköisesti aiheutunut:• tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen

laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon (tuottamusvastuu)

• tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta (ankara vastuu);

• tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila ankara vastuu);

• tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana (ankara vastuu);

• .

Potilasvahinko• hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta

hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta (ankara vastuu); • lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella

annettujen määräysten vastaisesti (tuottamusvastuu); • tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä

edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa

• ankara vastuu: syyllisyydestä riippumaton vastuu• tuottamusvastuu: huolimattomuuteen tai taitamattomuuteen

perustuva vastuu• vahingon korvaamisen edellytyksenä ei ole yksittäisen syyllisen

nimeäminen vaan laissa tarkoitettu vakuutustapahtuma

Potilasvahinko

• resurssipulasta johtuvia vahinkoja ei korvata potilasvahinkona• vahinkoa kärsinyt voi vaihtoehtoisesti hakea korvausta

vahingonkorvauslain perusteella vahingonaiheuttajalta ja hänen työnantajaltaan

• vahingonkorvauslain mukaisesti vastuu on ensi sijassa työantajalla• työntekijä ei lainkaan korvausvastuussa, jos hänen viakseen jää

vain lievä huolimattomuus• vahingonkorvauslain 4 luvun 3 § voi johtaa siihen, että työntekijä

joutuu maksamaan työnantajalle sen, mitä työnantaja on velvoitettu korvaamaan vahinkoa kärsineelle (korvausvelvollisuutta rajoittaa kuitenkin kohtuullistaminen, jossa otetaan huomioon vahingon suuruus, teon laatu, aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet)

• käytännössä henkilökohtainen vastuu terveydenhuollossa on hyvin harvinainen (koskee lähinnä tahallaan aiheutettuja vahinkoja)

Oikeustapauksia• KKO 1997:92: Potilaan sappi- ja haimatiehyitä oli tutkittu sisätähystimen

avulla (ERCP-tutkimus), koska oli epäilty, että tiehyissä oli kasvain tai kivi. Toimenpiteen jälkeen potilaalle oli kehittynyt haimatulehdus. Kun tutkimuksen yhteydessä ei ollut tehty varsinaista hoitotoimenpidettä ja kun todennäköisesti tutkimuksesta aiheutunut haimatulehdus oli ollut määritettävän sairauden laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila huomioon ottaen kohtuuton seuraus, vahinko oli korvattava potilasvahinkona.

• KKO 1997:93: Leikkaus oli ollut lääketieteellisesti perusteltu ja suoritettu hyväksyttävällä tavalla. Hoidosta aiheutunutta komplikaatiota ei pidetty potilasvahinkona yksin sillä perusteella, että vastaavilta komplikaatioilta oli vältytty sittemmin toisella menetelmällä suoritetussa korjausleikkauksessa.

• KKO 1997:94: Potilaalle tehdyt jalkaterän korjausleikkaukset eivät olleet johtaneet toivottuun tulokseen vaan hänen vaivansa olivat leikkauksista pahentuneet. Korvausvaatimus potilasvahinkolain perusteella hylättiin, kun leikkaushoitoon ryhtyminen ja hoitomenetelmien valinta oli ollut lääketieteellisesti perusteltua ottaen huomioon myös komplikaatiomahdollisuudet.

Oikeustapauksia• KKO 1997:95: Umpilisäkkeen poistoleikkauksen jälkitilana potilaalle oli

syntynyt haavaneuralgia. Sen korjaamiseksi oli suoritettu kolme leikkausta, joiden seurauksena vamma oli pahentunut. Koska kahta viimeistä korjausleikkausta ei voitu pitää lääketieteellisesti perusteltuina, potilaalle aiheutunut vahinko oli korvattava potilasvahinkona.

• KKO 1998:79: Korkein oikeus katsoi tuomiosta lähemmin ilmenevillä perusteilla,

• että virustartunta yksin ei ollut sellainen henkilövahinko, joka olisi oikeuttanut vahingonkorvaukseen viasta tai muusta pysyvästä haitasta

• tartunnasta ainakin osaksi aiheutunut masennus oli korvaukseen oikeuttava muu henkilövahinko ja että virustartunnasta aiheutunut vahinko oli korvattava potilasvahinkona.

• A:lle oli vuonna 1989 tehty Virossa suomalaisen sairaalan ostettuna palveluna sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen yhteydessä A:lle oli annettu paikallista verta tai veriplasmaa. A oli saanut kroonisen hepatiitti C -virustartunnan.

Korvauksen perusteet• vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslain henkilövahingon

korvaamista koskevia säännöksiä• vahinkoa kärsineen oma myötävaikutus alentaa korvausta vain, jos se on

tahallista tai törkeän huolimatonta• vähäistä vahinkoa ei korvata• vastuu terveydenhuollossa voi olla poikkeuksellisesti ankaraa myös

potilasvakuutuksen ulkopuolella• KKO 1995:53: Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian

torjumiseksi järjestäneet niin sanotun massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä, A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä.

• Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko, jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan.

Korvauksen hakeminen• potilasvakuutuskeskukselta• kolmen vuoden kuluessa siitä, kun potilas tiesi vahingosta tai hänen

olisi pitänyt tietää siitä• erityisestä syystä myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kymmenen

vuoden kuluttua vahinkoon johtaneesta tapahtumasta• korvaus maksetaan vakuutusyhtiön tai potilasvakuutuskeskuksen

varoista• nämä määräajat koskevat vain vahingon korvaamista

potilasvakuutuksesta, esimerkiksi vahingonkorvauslaissa on erilaiset vanhentumisajat, ja korvausta on mahdollista hakea sen perusteella vahingon aiheuttaneelta työntekijältä ja hänen työnantajaltaan (kuitenkin vahingonkorvauslain perusteella korvausta saa vain, jos työntekijän viaksi jää huolimattomuus)

Rikosoikeudellinen vastuu

• virkavastuu rikoslain 40 luvun 9 ja 10 §:n mukaan• perustuu siihen, että virkamies on• virkaansa toimittaessaan • tahallaan tai• huolimattomuudesta• rikkonut• virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai

määräyksiin perustuvan• virkavelvollisuutensa• eikä teko ole kokonaisuutena vähäinen, kun otetaan

huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat

Rikosoikeudellinen vastuu

• huolellisen toiminnan malli otetaan• laista potilaan asemasta ja oikeuksista (2 luku)• laista terveydenhuollon ammattihenkilöistä (3 ja 4 luvut)• ohje- ja johtosäännöistä, joista pitäisi ilmetä henkilöstön

keskinäinen vastuu ja työnjako• työpaikkakohtaisista työnkuvista • hyvästä ammattitavasta• merkitystä myös työpaikkakohtaisella perehdyttämisellä

ja tosiasiallisella työnjaolla• erityistiedot ja –taidot otetaan huomioon• keneltäkään ei silti vaadita aina huippusuoritusta, vaan

suoritusta, jota kunkin ammattitaito, tehtävä ja ammatin asettamat vaatimukset kohtuudella edellyttävät

Keskeiset yleiset velvollisuudet• laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittää• päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien

ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen

• velvollisuus soveltaa yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään

• velvollisuus tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat

• velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään• velvollisuus aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. • potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen sekä niihin sisältyvien

tietojen salassapito • salassapitovelvollisuus• täydennyskoulutusvelvollisuus (työantajan on luotava edellytykset)

Oikeuskäytäntöä• KKO 1988:34: Lääkäri oli sairaanhoitajan avustamana erehdyksessä

antanut leukemiapotilaalle suoneen tarkoitetun lääkkeen selkäytimeen seurauksin, että potilas oli halvaantunut. Lääkäri ja sairaanhoitaja tuomittiin rangaistukseen yksin teoin tehdyistä virkavirheestä ja ruumiinvamman tuottamuksesta koska heidän, huolimatta siitä, että he olivat joutuneet suorittamaan kyseessä olevaa lääkitystä sitä aikaisemmin yrittäneen lääkärin ja sitä aikaisemmin valmistelleen sairaanhoitajan sijasta, olisi tullut itse varmistautua lääkkeen oikeasta antotavasta.

• KKO 1977 II 11 – virkaan perustuva (opettajan vastuu lapsesta)• Kun kansalaiskoulun oppilaiden uimahalliin tekemän uintiretken valvojaksi

määrätty opettaja oli poistunut uima-altaan reunalta ennen kuin kaikki oppilaat olivat uintiajan päätyttyä nousseet altaasta ja eräs oppilas oli tuolloin kenenkään havaitsematta vajonnut altaan pohjalle ja hukkunut, opettaja oli syyllistynyt yksin teoin tehtyihin kuolemantuottamukseen ja laiminlyönnistä tehtyyn virkavirheeseen.

• tässä on kysymys ilmiselvästä virkaan perustuvasta velvollisuudesta• vrt. Porin päiväkotitapaus (Anton Engholmin karkaaminen päiväkodista ja

hukkuminen)

Oikeuskäytäntöä• KKO 1969 II 9: Kun sotilaslääkäri oli todennut alokastarkastuksessa tarkastamansa

alokkaan, joka lääkärintarkastus- ja valvontakortin sekä lääkärintodistuksen mukaan oli sairastanut synnynnäistä sydänvikaa, sairastavan sydämen läppävikaa, mutta 3 päivää myöhemmin katsonut alokkaan tämän käydessä sydämessään tuntemansa pistoksen vuoksi lääkärin vastaanotolla edelleen täysin palveluskelpoiseksi ryhtymättä lääkärintarkastusohjesäännön 23 §:n edellyttämiin toimenpiteisiin alokkaan sydänvian laadun ja vaikeusasteen tarkemmaksi selvittämiseksi seurauksin, että alokas oli jouduttuaan noin viikon kuluttua alokasosaston mukana maastonkäyttöharjoituksiin sen aiheuttaman rasituksen johdosta kuollut, sotilaslääkäri tuomittiin rangaistukseen yksin teoin tehdyistä laiminlyönnistä tapahtuneesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta.

• KKO 1977 II 37: Lääkäri oli hoitotoimenpiteestä päättäessään tosin päätynyt tulokseen, jota lääketieteellisen kokemuksen mukaan jälkikäteen arvostellen ei voitu pitää oikeana, mutta hänen ei kuitenkaan katsottu menetelleen virkavelvollisuutensa vastaisesti huomioon ottaen hänen ratkaisua tehdessään, tiedossaan olleet, sairaskertomuksesta ja suoritetuissa tutkimuksissa ilmenneet seikat. Potilas oli käynyt kahdesti vastaanotolla vatsakipujen vuoksi. Hänelle oli varattu uusi aika ja annettu kipulääkitys. Potilas oli kuollut muutaman päivän kuluttua suolitukokseen. Ainakin tuolloin käytössä olevin menetelmin tukos olisi voitu havaita vain avaamalla vatsaontelo.

Oikeuskäytäntöä

• KKO 1979 II 69: Leikkaustoimenpidettä varten esilääkityksen saanut ja siten toiminnanhäiriöille altis potilas, joka sairaalan anestesiaosastolla noudatetun käytännön mukaisesti oli asetettu istumaan leikkauspöydälle odottamaan selkäydinpuudutuksen suorittavan lääkärin saapumista paikalle, oli pyörtynyt ja pudonnut lattialle loukkaantuen vaikeasti. Osastonylilääkärin sijainen ja kaksi sairaanhoitajaa tuomittiin rangaistukseen, lähinnä osastolla noudatettujen huonojen rutiinien vuoksi.

Oikeuskäytäntöä

• KKO 1992:144: Terveyskeskuslääkärin virka-apupyynnön perusteella poliisi oli noutanut lääkärin tutkittavaksi henkilön, jonka oli terveyskeskuksen tietoon tulleiden seikkojen perusteella katsottu voineen olla tahdostaan riippumattoman mielisairaanhoidon tarpeessa. Kun lääkäri oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että mielisairaslain 19 §:ssä (L 23.6.1977/521) tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattikoulutuksen saanut saattaja olisi ollut mukana henkilön kuljetuksessa terveyskeskukseen, hänen katsottiin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeuskäytäntöä

• KKO 1994:8: Asevelvollinen, joka oli suorittanut siviilipalvelusta terveyskeskuksen päivystävänä lääkärinä, ei ollut tuossa toimessa rikoslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettu virkamies.

• Tässä tapauksessa oli (käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) kysymys myös sairaanhoitajan vastuusta

• Käräjäoikeus ja hovioikeus vapauttivat sairaanhoitajan rangaistusvastuusta (asianomistajataho vaati rangaistusta, syyttäjä ei)

• Tapauksessa oli kysymys myös syy-yhteydestä: ei syy-yhteyttä kuolemaan, koska potilaan ennuste oli joka tapauksessa niin huono, etteivät radikaalitkaan pikaiset hoitotoimenpiteet olisi häntä todennäköisesti pelastaneet

Yleinen laiminlyöntivastuu• RL 3:7: Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo

olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus).

• RL 3:3: Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua:

• 1) virkaan, toimeen tai asemaan; • 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen; • 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen; • 4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan; tai • 5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.

Oikeuskäytäntöä• KKO 1994:101 – suhteeseen perustuva (Kuhne-tapaus)• A oli luontaishoidon asiantuntijana esiintyen ja tietoisena siitä, että

sokeritautia sairastaneen lapsen vanhemmat luottivat häneen ja noudattivat hänen ohjeitaan, neuvonut vanhempia korvaamaan lapsen hoidossa lääkärin määräämän insuliinihoidon n.s. kuhnehoidolla. Sairauden pahennuttua A, joka oli henkilökohtaisesti tullut hoitamaan lasta ja tuolloin havainnut tämän olevan hälyttävässä kunnossa, oli lisäksi laiminlyönyt huolehtia siitä, että lapsi olisi ajoissa saanut insuliinia tai saatettu sairaalahoitoon, seurauksin, että lapsi oli kuollut.

• A, joka tosin ilmeisesti itse oli uskonut hoitomuotonsa tehokkuuteen, ei ollut voinut nojautua puolueettomaan tietoon tai perusteeseen, joka olisi horjuttanut käsitystä, että sokeritaudissa insuliinihoito oli välttämätön ja ettei se ollut korvattavissa kylpyhoidoilla. Hänen katsottiin syyllistyneen kuolemantuottamukseen.

• tässä on kysymys tehtäväksi ottamisesta ja ehkä myös tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen perustuvasta vastuusta

Pohdittavaa• vastuunjako lääkärin ja hoitohenkilökunnan kesken• L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 22 §: lääkäri päättää potilaan

lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta

• hoitohenkilöstö vastaa niistä tehtävistä, jotka kuuluvat sen toimenkuvaan• luottamuksensuoja (saa luottaa, että toinen on huolellinen)• kuka vastaa voimavarojen riittävyydestä?• yleensä on katsottu, ettei raskas työtaakka lievennä vastuuta• pitäisikö ajattelua muuttaa, jos on selvää, että osastoja pidetään jatkuvasti

vajaasti miehitettyinä?• onko vahingot vältetty vain hyvällä tuurilla?• kenen on vastuu, kun tuuri muuttuu?• hoitotakuu: kenen on vastuu, jos hoitoon ei pääse säädetyssä ajassa? • tässä on kysymys ollut vain vastuun perusteista; korvattavaa vahinkoa ja

sen määrää ei ole käsitelty

Esimerkki uudentyyppisistä ongelmista

• mikä on lääkärin tai optikon vastuu potilaansa ajokunnosta?• TLL(73a §) velvoittaa ilmoittamaan, jos potilas on ajokyvytön• virkalääkäri syyllistyy virkarikokseen, jos ei tee ilmoitusta• kuitenkaan vastuu vamman tai kuoleman tuottamuksesta ei tulle

kyseeseen käytännössä (syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa)• ongelmia: potilas ei kerro ajo-oikeudestaan; potilas kääntyy lääkärin

puoleen muun kuin ajokykyyn vaikuttavan sairauden vuoksi; lääkäri kieltää potilasta ajamasta autoa, mutta ei ilmoita ajokyvyn heikentymisestä poliisille; näyttöongelmat (syylliseksi epäillyllä lääkärillä ei ole velvollisuutta edesauttaa syyllisyytensä selvittämistä)

Väkivaltaan ja uhkaan reagoiminen

• Miten suhtautua väkivaltaan tai sen uhkaan?• Pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos: ilmoittaisin aina poliisille• Laiton uhkaus yleensä asianomistajarikos: ilmoittaisin silti• Mitä on laiton uhkaus?• RL 25:7: Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa

olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

• Kunnianloukkaukset (huorittelut ym.): kuuluvatko toimen kuvaan (kuten poliisilla)? • RL 17:13: Joka • 1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä

muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa,

• 2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan taikka

• 3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin tai muun laitteen hätäjarrua tai hälytintä aiheuttaa ilkivaltaisesti väärän hälytyksen,

• on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon.• Ilkivallasta ilmoitus harkinnan mukaan

Ilmoittaminen ja salassapito• salassapitosäännökset eivät koske näistä hoitohenkilöstöön tai sairaalan omaisuuteen

kohdistuneista rikoksista ilmoittamista• Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 23 §• Todistaa ei saa: • 1) virkamies tahi julkista tehtävää tai asiaa toimittamaan valittu tai määrätty siitä, mitä hänen

tässä toimessaan on salassa pidettävä; • 2) kukaan siitä, mikä valtakunnan turvallisuuden tähden tai sen oikeuksien tahi etujen

suojelemiseksi on vieraalta valtiolta pidettävä salassa; • 3) lääkäri, apteekkari tai kätilö tahi heidän apulaisensa siitä, mitä he asemansa perusteella ovat

saaneet tietää ja mitä asian laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, todistamiseen suostu;

• 4) asiamies tai oikeudenkäyntiavustaja siitä, mitä päämies on hänelle asian ajamista varten uskonut, ellei päämies todistamiseen suostu.

• Papin vaitiolovelvollisuudesta on erikseen säädetty. • Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa olevien säännösten estämättä voidaan muu niissä tarkoitettu

henkilö paitsi syytetyn oikeudenkäyntiavustaja velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen. (19.7.1974/622)

• Mitä 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa on sanottu, noudatettakoon, vaikkei todistaja enää ole siinä asemassa, jossa hän on saanut tiedon todistettavasta seikasta.

Ilmoittaminen ja salassapito• asianosaisen suostumuksella saa kertoa ja antaa lääkärintodistuksia rajoituksetta• muutoin sovelletaan em. sääntöä: siis esim. törkeää pahoinpitelyä tai raiskausta

koskevassa asiassa annetaan, mutta ei tavallisen pahoinpitelyn tapauksessa• voiko uhri peruuttaa antamansa suostumuksen lääkärinlausunnon antamiseen?• salassapito koskee vain potilas- tai muun asiakassuhteen perusteella saatuja tietoja• jos sairaanhoitaja näkee ambulanssin ikkunasta pahoinpitelyn, hänellä on oikeus ja

velvollisuus todistaa näkemästään OK 17:23 §:n rajoittamatta• samoin, jos terveyskeskuksessa potilas tai joku muu pahoinpitelee toista• saa ilmoittaa myös, jos näkee humalaisen tulevan autolla ajaen terveyskeskukseen• potilassuhteen ja mitä sen piiriin kuuluu, määrittelee laki potilaan oikeuksista• salassapito alkaa siitä, kun potilassuhde lain mukaan alkaa ja päättyy potilassuhteen

päättymiseen siten, että salassapito koskee näiden ajankohtien välisenä aikana tehtyjä havaintoja, jotka liittyvät nimenomaan potilas- tai asiakassuhteeseen