ops2016 koulu rakentaa tulevaisuutta · 2014-09-04 · osaamisen ja sivistyksen parhaaksi kevään...

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

OPS2016 –

Koulu rakentaa tulevaisuutta

Viikin norssi

25.8.2014

Opetusneuvos Irmeli Halinen

Opetusneuvos Eija Kauppinen

Opetushallitus

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Verkkosivut:

oph.fi/ops2016

Etusivun uutiset

Tavoitteet

Aikataulu

Työryhmät

Paikallisen

työn tuki

Perusteluonnokset

Taustamateriaalit

Blogi

IRMELI HALINEN


Uudistuvat opetussuunnitelmat

Yleissivistävä koulutus

Esiopetus X

Perusopetukseen valmistava opetus

(uudistettu 2009)

Perusopetus X

Lisäopetus X

Aikuisten perusopetus X

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus X

Lukiokoulutus

Aikuisten lukiokoulutus

Taiteen perusopetus

IRMELI HALINEN


Kevään 2014 palautteen pääviestit

Perusopetuksessa 90 % ja lisäopetuksessa 95 %

opetuksen järjestäjistä piti perusteiden painopisteitä

oikeina tai suurelta osin oikeina; yksikään ei katsonut että

painopisteet eivät ole lainkaan oikeita

• Perusteiden nähtiin suuntautuvan hyvin ja jopa innostavasti

tulevaisuuteen, korostavan yksilön ja yhteiskunnan kannalta

tärkeitä kysymyksiä – oppilaiden ja huoltajien palaute oli

erityisen myönteistä

Oppiaineosuuksien antama tuki paikalliselle työlle koettiin

hyväksi tai melko hyväksi (50 % - 80 % vastanneista)

Palautteen antajat ilmaisivat huolensa mahdollisuuksistaan

toteuttaa hyvänä pidettyjä linjauksia sekä eriarvoisuuden

lisääntymisestä

• Kaivattiin vielä yksityiskohtaisempia ohjeita sekä koulutusta

IRMELI HALINEN


LAIT, ASETUKSET

PAIKALLISET

OPETUSSUUNNITELMAT

OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEET

VALTIONEUVOSTON

ASETUKSET

OPETUS JA OPISKELU

OPPIMINEN

Opetussuunnitelma

koulutuksen

ohjausjärjestelmän

ytimessä

IRMELI HALINEN


Opetussuunnitelman perustemuutosten

taustalla

Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012

• Tavoitteet ja tuntijako

Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012

• Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuvat

Perusopetuslain muutokset

• Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen 30.12.2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013

• Muutokset paikalliseen opetussuunnitelmaan jo 1.8.2014

IRMELI HALINEN


ePerusteet – uusi työkalu

Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja

rakenteistetussa muodossa - ePerusteet

Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu

kahdesta osasta

• normiosa

• tukiaineisto

Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä

IRMELI HALINEN


Neljä avainta ops-uudistukseen

IRMELI HALINEN

OPS

2016

Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen,

talous, työelämä, teknologia,

yhteisöjen monimuotoisuus

Muuttuva sivistyskäsitys

ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys,

kestävyys

- oppimisen taidot, tiedonhallinta

ja vuorovaikutus

Muuttuva opetus - oppimiskäsitys

- yhteistyö ja kokonaisuuksien

rakentaminen

Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen

- tutkiva ja luova työskentely

Vaikutus lasten

kasvuympäristöihin


OPS2016

IRMELI HALINEN

Koulu

oppivana

yhteisönä

Muuttuva maailma - ympäristö, globalisoituminen,

talous, työelämä, teknologia,

yhteisöjen monimuotoisuus

Muuttuva sivistyskäsitys

ja osaaminen - laaja-alaisuus, eettisyys,

kestävyys,

- oppimisen taidot, tiedonhallinta

ja vuorovaikutus

Muuttuva opetus - oppimiskäsitys

- yhteistyö ja kokonaisuuksien

rakentaminen

Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen

- tutkiva ja luova työskentely


Oppilaan kokemus

Osaaminen

Toiminta-kulttuuri

Oppiminen

IRMELI HALINEN

ARVOPERUSTA

TEHTÄVÄ MUUTTUVA MAAILMA MUUTTUVA MAAILMA


Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen

IRMELI HALINEN 11

Henkisen

hyvinvoinnin

kokemus

Ympäröivän

maailman

hahmottaminen

Arjen

hallinta

Itsensä kokeminen

merkitykselliseksi

Koulun merkitys


Uudistuksen ydin

Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin

kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka

• edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta

• vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa

• edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen

kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta

• luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan?

Mitä? Miten?

Miksi?

IRMELI HALINEN


Mikä muuttuu

– mitä uutta?

IRMELI HALINEN


Mikä opetussuunnitelmissa muuttuu?

Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan

• Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt

Oppimisen ja osaamisen määrittely

• oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-

alainen osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa

Tapa toimia

• Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli-

ja kulttuuriryhmien opetus

Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen

• esi- ja perusopetuksen jatkumo

• yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri,

oppimiskokonaisuudet, vuosiluokkakokonaisuudet

IRMELI HALINEN


Perusopetuksen arvoperusta

IRMELI HALINEN

Kulttuurinen

moninaisuus

rikkautena

Ihmisyys,

sivistys ja

demokratia

Kestävän

elämäntavan

välttämättömyys

Oppilaan

ainutlaatuisuus

ja oikeus

hyvään

opetukseen


Arvopohja oppiaineiden näkökulmasta

Näkyy erityisesti oppiaineiden tehtävässä,

tavoitteissa ja keskeisissä sisältöalueissa.

Kemian tehtäväkuvauksesta: Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden

rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä

sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Musiikin opetuksen tavoitteista: Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista

musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.

IRMELI HALINEN


Käsitys oppimisesta

Oppilas on aktiivinen toimija

Myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja

uutta luova toiminta edistävät oppimista

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten

kanssa – kielen ja vuorovaikutuksen merkitys,

vertaisoppiminen

Taitojen merkitys

Oppimaan oppimiseen ohjaaminen

• Oman oppimisprosessin hahmottaminen

• Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu

ja arviointi

• Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys


Oppimiskäsitykseen liittyviä opetuksen

tavoitteiden täsmentämisessä huomioitavia

seikkoja

Oppilas on aktiivinen toimija.

Oppiminen tapahtuu

vuorovaikutuksessa.

Oppiminen on prosessi.

Oppimaan oppimisen vahvistaminen.

Eija Kauppinen


Esimerkkejä perusteiden oppimiskäsitystä

ilmentävistä opetuksen tavoitteista

Opetuksen tavoitteena on

ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan

osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen

sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia

yhteistyössä muiden kanssa

vahvistaa oppilaan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja

itseluottamusta matematiikan oppijana.

ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan

harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle

oppimiselleen ja arvioimaan taitojensa kehittymistä suhteessa

tavoitteisiin.

Eija Kauppinen


Perusopetuksen tehtävä

perusteluonnoksessa

Peruskoulu on kestävää tulevaisuutta ja demokraattista

yhteiskuntaa rakentava myönteinen muutosvoima,

jonka tehtävänä on osaltaan turvata tasa-arvoa,

yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja estää

eriarvoistumista ja syrjäytymistä

• Kasvatus- ja opetustehtävä, sivistystehtävä

• Osa koulutusjatkumoa, yleissivistyksen perusta

• Valmiudet koko ikäluokalle toisen asteen opintoihin

• Valmius muuttuvassa maailmassa elämiseen

IRMELI HALINEN


Perusopetukse

n tavoitteet ja

laaja-alainen

osaaminen

- tiedot

- taidot

- arvot

- asenteet

- tahto

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

Monilukutaito

Tieto- ja viestintä-

teknologinen osaaminen

Työelämä- taidot ja yrittäjyys

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen

Perusteluonnos 2.4.2014 IRMELI HALINEN


Esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen

ilmenemisestä oppiaineiden tavoitteissa 1

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden

rakentaminen (L7)

ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä ymmärrystään ja

arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin

ja taloudellisiin kysymyksiin (yhteiskuntaoppi)

Ajattelu ja oppiminen (L1) & TVT (L5)

rohkaista oppilaita improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja

toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia

kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja

viestintäteknologiaa käyttäen (musiikki)

Monilukutaito (L4)

ohjata oppilaita käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri

tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia

näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla (fysiikka) Eija Kauppinen


Esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen

ilmenemisestä oppiaineissa 2 Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

kannustaa oppilasta osallistumaan visuaaliseen kulttuuriin

aktiivisena tuottajana ja toimijana (kuvataide)

ohjata oppilasta tyoskentelemaan yksin ja ryhmassa sekä

sopimaan tyotehtavien jakamisesta ja ajankaytostä (kotitalous)

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

harjaannuttaa oppilasta täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun

suullisesti ja kirjallisesti (matematiikka)

perehdyttää oppilas Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja

katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan (uskonto)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään

vuorovaikutuskumppanin tarpeita ja omien kielellisten ja

viestinnällisten valintojen vaikutuksia (suomen kieli ja kirjallisuus)

Eija Kauppinen


Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa

Oppiva yhteisö

Hyvinvointi ja turvallinen

arki

Vuorovaikutus ja

monipuolinen työskentely

Kulttuurinen moninaisuus

ja kielitietoisuus

Osallistuminen ja

demokraattinen toiminta

Vastuu ympäristöstä

ja tulevaisuuteen

suuntautu-minen

Tasa-arvo ja yhden-

vertaisuus?

IRMELI HALINEN


Toimintakulttuuria koskevat linjaukset

oppiaineiden osuuksissa

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (fysiikka)

Fysiikan soveltaminen erilaisissa konteksteissa

sekä tutustuminen monipuolisesti ammatteihin,

joissa tarvitaan fysiikan osaamista

Hyvinvointi ja turvallinen arki (kotitalous)

Työn arvostaminen ja loppuun saattaminen,

pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja

kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia

epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta.

Eija Kauppinen


Monialaiset oppimiskokonaisuudet

• Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä

ohjaavien periaatteiden mukaisiksi

• Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

• Vähintään yksi oppimiskokonaisuus lukuvuodessa

• Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt

päätetään paikallisesti

• Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä

• Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa

opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja ”oikeaan” elämään

• Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden

vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä

IRMELI HALINEN



perusopetuksessa

Työn perusta Työvälineet Työn tavoitteet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaat ovat mukana oppimis-kokonaisuuksien suunnittelussa.

Arv

ot

Op

pim

iskäsity

s

Kasvatuksen ja

opetuksen tavoitteet

Laaja-alainen osaaminen

Ko

ulu

työ

Op

pia

ine

et

Op

pia

ine

et

OK

IRMELI HALINEN

Toi-

minta

kult-

tuuri



oppiaineiden osuuksissa

Opetuksessa tarjotaan mahdollisuuksia

monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin

yhteistyössä muun opetuksen ja koulun

ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

(Kuvataide)

Musiikin opetus ohjaa oppilaita

suunnittelemaan ja toteuttamaan

pienimuotoisia sävellyksiä tai muita

kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä,

liikunnallisia, kuvallisia, teknologisia tai

muita ilmaisukeinoja. (Musiikki)

Eija Kauppinen


Oppiaineiden opetus

Lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 3§

ja sen perustelut

• Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja

tuetaan oppilaiden maailmankuvan avartumista

• Huolehditaan sekä eri tiedonalojen tavoitteista että

yleisemmistä läpileikkaavista tavoitteista

• Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä,

eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka toteutuvat

oppiaineiden yhteistyönä

• Opetuksen tulee perustua tieteelliseen tietoon

IRMELI HALINEN


Vuosiluokkakokonaisuuksien ja

oppiaineiden tehtävien kuvaukset

Vuosiluokkakokonaisuuden alussa kuvataan sen

erityinen tehtävä ja pedagoginen luonne,

siirtymävaiheissa huomioonotettavat asiat sekä laaja-

alaisten osaamisalueitten tehtävät ja tavoitteet ko.

vuosiluokalla.

Oppiaineiden tehtäväkuvauksessa ensin yhteinen

kuvaus kaikille vuosiluokille ja sitten erityiset

näkökulmat vuosiluokkia 1-2, 3-6, 7-9 koskien

Oppiaineen tehtävä perusopetuksen

kokonaisuudessa ja muun muassa merkitys oppilaan

kasvun kehityksen ja tulevaisuuden kannalta.

Eija Kauppinen


Oppiainekuvauksen muut osa-alueet

perusteluonnoksissa Tavoitteet keskeisiä

Vain keskeiset, tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Jokaisen oppiaineen erityiset näkökulmat

oppimisympäristöjen, työtapojen, ohjauksen,

eriyttämisen ja tuen sekä oppilaiden oppimisen

arvioinnin kehittämiseen

Arviointikriteerit 6. luokan loppuun (hyvän osaamisen

taso)

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä

selventävät kuvaukset

IRMELI HALINEN


Oppilaan ajattelutaitojen tukeminen

Taksonomiataulu (Krathwohl 2002) ja tarkemmin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita

Tiina Tähkä

http://www.oph.fi/julkaisut/2012/luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita


Musiikin tavoitteiden sijoittuminen kognitiivisten

prosessien ja tiedon eri ulottuvuuksille

TIEDON ULOTTUVUUS

KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN ULOTTUVUUS

Muistaa

Ymmärtää Soveltaa Analysoida Arvioida Luoda

Fakta- ja käsitteellinen tieto

2 5 10 3 5 8 6

Menetelmällinen tieto

1 2 4 10 3 9 6 7

Metakognitiivinen tieto

23 11

1. kannustaa oppilasta toimimaan rakentavasti musisoivan ryhmän ja

musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

2. ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään

niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä

3. …

4. ..

Eija Kauppinen


Apply Implement, Carry out,

Use, Apply, Calculate,

Compile, Complete,

Report, Construct,

Demonstrate, Extrapolate,

Illustrate, Infer,

Show,

Solve.

Analyze

Compare, Contrast, Attribute,

Organize, Deconstruct,

Differentiate, Argue, Separate,

Summarize, Debate, Deduce,

Detect, Distinguish,

Examine,

Explain, Identify,

Investigate,

Categorize.

Create, Design,

Plan, Produce,

Extrapolate, Formulate,

Hypothesize, Forecast,

Predict, Imagine, Invent,

Generate, Envision,

Conceive

Create

Check,

Evaluate,

Judge,

Hypothesize, Justify,

Assess, Choose, Conclude,

Decide, Determine, Prioritize,

Rate, Recommend, Select,

Verify, Argue, Rank, Quantify

Evaluate

According to Adapted Blooms model

by Sonia White 2011,113


Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisältöalueet

Tavoitteet

• Merkitys, arvot ja

asenteet

• Tutkimisen taidot

• Fysiikan tiedot ja

niiden käyttäminen

Tavoitteisiin liittyvät

sisältöalueet

• Luonnontieteellinen

tutkimus

• Fysiikka omassa

elämässä ja

elinympäristössä

• Fysiikka yhteiskunnassa

• Fysiikka maailmankuvan

rakentajana

• Vuorovaikutus ja liike

• Sähkö

Tiina Tähkä


Suomen kielen ja kirjallisuuden tavoitteet ja

sisältöalueet

Tavoitteiden ryhmittely

• Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

• Tekstien tulkitseminen

• Tekstien tuottaminen

• Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

+ keskeiset sisältöalueet, jotka ovat vastaavat

Eija Kauppinen


Biologian opetuksen tavoitteet ja

sisältöalueet

Tavoitteiden ryhmittely

• Biologinen tieto ja ymmärrys

• Biologiset taidot

• Biologian asenne- ja arvotavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet

• Biologinen tutkimus

• Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön

• Ekosysteemin perusrakenne ja – toiminta

• Mitä elämä on?

• Ihminen

• Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Kauppinen


Oppimisympäristöjen ajatteleminen

uudelleen Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja

viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen

kietoutuminen yhteen

Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen

jakaminen

Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja

tekemiseen

Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen

liittyvät näkökulmat

IRMELI HALINEN


Biologian oppimisympäristöihin liittyvät

tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena on, että biologian opetuksessa oppilaalla on

mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta

tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että

koulun ulkopuolella.

Maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä oppilasta ohjataan

havainnoimaan ja käyttämään biologialle ominaisia

tutkimusmenetelmiä.

Biologian opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on, että

oppilasta ohjataan käyttämään myös sähköisiä

oppimisympäristöjä biologisen tiedon hankinnassa,

käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä.

Eija Kauppinen


Työtapojen valinnan lähtökohdat

Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet

Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

Motivaation vahvistaminen

Eriyttäminen ja eheyttäminen

Yhteisöllisen oppimisen tukeminen

Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen

hyödyntäminen

IRMELI HALINEN


Biologian opetuksen työtapoihin liittyvät

tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Biologian työtapoja valittaessa painotetaan vuorovaikutusta

ja yhteisöllisyyttä ottaen huomioon erilaisten oppijoiden

tarpeet.

Monipuolisten työtapojen avulla oppilas saa erilaisia

kokemuksia, pystyy omaksumaan luonnontieteelle

luonteenomaisia tutkimusmenetelmiä ja harjaantuu tekemään

johtopäätöksiä sekä raportoimaan ja soveltamaan

oppimaansa.

Biologian opetuksen tavoitteiden mukaisesti elämyksellisyys,

kokemuksellisuus ja toiminnallisuus kehittävät oppilaan

taitoa pohtia omia arvovalintoja. Lisäksi oppilaalle kehittyy

taito tarkastella kriittisesti ilmiöitä ja erilaisia tietolähteitä.

Eija Kauppinen


Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

(vieras kieli, englanti, a-oppimäärä)

Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas

viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä.

Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia

kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan

tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös

muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan

osaaville oppilaille.


Oppimisen arviointi

Kannustava, ohjaava ja onnistumista vahvistava

arviointikulttuuri

• oppilaiden osallisuus, itsearvioinnin edellytysten

vahvistaminen, vertaisarvioinnin hyödyntäminen

• oppimisprosessin ymmärtämiseen ohjaava,

edistymisen näkyväksi tekevä palaute

• rohkaiseva ja yrittämään kannustava, keskusteleva ja

vuorovaikutteinen toimintatapa

• arvioinnin monipuolisuus, oikeudenmukaisuus ja

eettisyys

Olennaista on

• Mihin opettajan arviointi ja antama palaute perustuu

• Millaista palautetta oppilas saa opettajilta ja toisilta

oppilailta ja miten hän tuon palautteen ymmärtää

IRMELI HALINEN


Oppimisen arviointi

Opintojen aikaisen arvioinnilla ja päättöarvioinnilla on

eri tavoin painottuvat tehtävät

• Opintojen aikaisen arvioinnin pääpaino on oppilaan

oppimisen ohjaamisessa palautteen avulla

• Päättöarvioinnissa pääpaino on oppilaan osaamisen

tason kuvaamisessa todistusarvosanoin

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

• Arviointikriteerit ovat opettajat arviointityön

apuvälineitä, jotka kohdistavat huomion tavoitteiden

saavuttamiseen ja auttavat opettajaa pitämään

arviointiasteikkonsa oikeudenmukaisena

Oppilaiden ikäkausi ja edellytykset otetaan huomioon

monipuolisissa arvioinnin ja palautteen antamisen

käytänteissä

IRMELI HALINEN


Oppimisen arviointi

Arviointi nivelvaiheissa

• Toisen vuosiluokan lopussa huomion

kiinnittäminen oppilaan etenemisen kannalta

keskeisiin taitoihin

• Kuudennen vuosiluokan lopussa yhtenäiset

valtakunnalliset arviointikriteerit kaikkiin

oppiaineisiin arviolle hyvä/arvosanalle 8

• Päättöarviointiin – Päättöarvosanan muodostamisen kuvaukset

– Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (tai

sanalliselle arviolle hyvä)

– Päättöarvioinnin kriteerejä selventävät kuvaukset

tukiaineistoon

IRMELI HALINEN


Oppimisen arviointi

Kehitetään suunnitelmallisesti oppilaiden edellytyksiä

itsearviointiin • Alaluokilla pääpaino on kannustavassa palautteessa,

joka auttaa oppilasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja

luottamaan itseensä oppijana

• Ylemmillä luokilla ohjausta oman oppimisen ja

työskentelyn analyyttisempaan tarkasteluun

• Alusta lähtien tarvitaan yhteistä keskustelua

onnistumisen kriteereistä – mistä tiedetään, että

oppimistehtävässä on onnistuttu

Arviointi kohdistuu

• Oppimiseen – edistyminen, osaamisen taso

• Työskentelyyn

• Käyttäytymiseen IRMELI HALINEN


Oppimisen arviointi oppiaineosuuksissa

vuosiluokilla 1-2 ja 3-6

Määritellään arviointiin ja palautteen antamiseen

liittyvät erityispiirteet/tarpeet ko. oppiaineessa.

1-2 vuosiluokat: arvioinnin kohteet, jotka kuvaavat

keskeisiä oppiainekohtaisia valmiuksia kuvaavat

arvioinnin kohteet.

3-6 vuosiluokat: keskeiset taidot, joista annetaan

palautetta sekä 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointiin

määritellyt valtakunnalliset arvioinnin kriteerit

esitetään taulukkona

Eija Kauppinen


Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta

keskeisiä arvioinnin kohteita vuosiluokilla 1-2

Ympäristöoppi

turvallinen toimiminen (T8)

ryhmässä toimimisen harjoitteleminen (T10)

lähiympäristössä tutkiminen ja toimiminen sekä

liikkuminen (T4)

havainnointi (T6)

Käsityö

työskentelyn sujuvuus

suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidot

kekseliäät ratkaisut

IRMELI HALINEN


Esimerkki kuvataiteen taulukosta vuosiluokilla

3-6

Eija Kauppinen

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet kuvataiteessa

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Visuaalinen esittäminen

T4 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja visuaalisen esittämisen tapoja

S1, S2, S3

visuaalisen esittämisen tapojen käyttäminen

Oppilas kokeilee erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja ja käyttää niitä kuvallisessa ilmaisussaan

T5 kehittää oppilaan yksilöllisiä taitoja ja kannustaa häntä käyttämään ja jakamaan niitä muiden kanssa

S1, S2, S3

yksilöllisten ilmaisutaitojen kehittäminen ja ryhmätyöskentelytaidot

Oppilas harjoittelee pitkäjänteisesti erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja ja käyttää niitä yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä

T6 kannustaa oppilasta vaikuttamaan ja osallistumaan ympäristöönsä erilaisten kuvien avulla

S1, S2, S3

kuvien avulla vaikuttaminen ja osallistuminen

Oppilas soveltaa erilaisia visuaalisen esittämisen tapoja muokatessaan ympäristöä sekä ilmaistessaan mielipiteitä yksin ja muiden kanssa


Esimerkki päättöarvosanan muodostumisesta

kemiassa vuosiluokilla 7-9

Eija Kauppinen

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu

päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla

määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut

kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan

suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso kemian päättöarvioinnin

kriteereihin. Kemiassa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri

tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka.

Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki

valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille

vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa

opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8),

mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää

osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joillakin

osaamisen alueilla voi kompensoida tasoa heikomman

suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.


Esimerkki fysiikan

päättöarvioinnin taulukosta vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä.

S1-S6 Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas osaa kuvata ja selittää erilaisia fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

S1-S6 Mallien käyttäminen Oppilas tunnistaa mallin suhdetta todellisuuteen, osaa käyttää yksinkertaisia malleja ja harjoittelee omiin mittaustuloksiinsa perustuvien yksinkertaisten mallien muodostamista. Oppilas tekee mallin perusteella yksinkertaisia ennusteita.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1-S6 Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja pyrkii valitsemaan luotettavia tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.


Esimerkki arvosanan 8 alle jäävästä

ja ylittävästä osaamisesta fysiikassa vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoite Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Arvosanan kahdeksan ylittävä osaaminen

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä.

Oppilas osaa kuvata fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa selittää fysiikan keskeisiä käsitteitä omin sanoin.

Oppilas osaa kuvata ja selittää erilaisia fysiikan olioita ja ilmiöitä keskeisten käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

Oppilas osaa kuvata ja selittää monipuolisesti fysiikan olioita ja ilmiöitä käsitteiden avulla. Oppilas osaa käyttää fysiikan käsitteitä täsmällisesti ja yhdistää ilmiöön liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet selkeäksi kokonaisuudeksi.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

Oppilas osaa käyttää ohjatusti erilaisia tietolähteitä ja ymmärtää luotettavan tietolähteen merkityksen. Oppilas osaa ilmaista näkemyksiä ja harjoittelee perustelemaan niitä fysiikalle ominaisella tavalla.

Oppilas osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja pyrkii valitsemaan luotettavia tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

Oppilas osaa etsiä ja tunnistaa luotettavia tietolähteitä ja käyttää niitä monipuolisesti. Oppilas osaa ilmaista ja perustella näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkemyksiä.


Oppimisen ilo

voisi

syntyä

ihmettelystä ja

oival oivaltamisesta

IRMELI HALINEN


Se, mitä

opiskeltaisiin,

auttaisi

ymmärtämään

maailmaa ja itseä

IRMELI HALINEN


Kiitos!

IRMELI HALINEN

ops2016 koulu rakentaa tulevaisuutta · 2014-09-04 · osaamisen ja sivistyksen parhaaksi kevään...

Documents