oppimisympäristö 2010
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Pirkko Hyvönen
KYSELYN KERTOMAA
SP 81,4/18,6Kuinka hyvin ryhmäsi saavutti tavoitteensa?
Mikä edisti?Mikä esti?
Mitä olen havainnut oppineeni?Ei ole sellaista päivää, ettet olisi oppinut mitään.
1)Miten oppiminen ilmenee2)Miten sitä voi havaita
OR-toimintaLoistavaa!Mietityttää
Huolestuttaa
Pirkko Hyvönen
BLOGIEN KERTOMAALuovuus & oivaltavuus
Ongelman ydin?Mitä epäkohtaa tai tarvetta suunnitelmalla korjataan?
- Taustan syvempi todentaminen ja ymmärtäminen
http://hopscot.wordpress.com/http://historiasetti.wordpress.com/http://aneeheka.wordpress.com/
http://perinneporukka.wordpress.com/ÄitimaaHengarit
HistoriasettiHopscotch
KeljuKierre
KivikausiLiikkaviikko
Me ja maailmaPakoputki
PäihdevalistusPedakoomikot
PerinneporukkaTaidekevät
Pirkko Hyvönen
OPETUKSEN SUUNNITTELU
Istukaa ryhmittäin
Kysymys:
Millä perusteilla teette päätöksiä oppimisympäristöstä, kun suunnittelette opetusta?
Piirtäkää mielle- tai käsitekarttaa luennon ajan.
Otsikoikaa kartta.
Osallistujien nimet paperiin.
Toimijat: oppilaat, opettajatInformaalien ympäristöjen toimijat
Ympäristö: (ja muut resurssit)- Mitä ympäristöjä?- Mitä ne mahdollistavat?
Toiminta:Millaista toimintaa?Millainen toiminta käynnistää oppimista?Millaista oppimista?
PedagoginenAsiantuntijuus!
Pirkko Hyvönen
MIKÄ ON OPPIMISYMPÄRISTÖ?
Se konteksti jossa opiskellaan ja opitaan.Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004)
Sisältää myös:oppimisnäkemykset, materiaalit, välineet, tavat, tunteet, asenteet
Pohdittavaa: Mikä tekee ympäristöstä oppimisympäristön?
Pirkko Hyvönen
Esityksen tarkoituksena on inspiroida suunnittelemaan ja arvioimaan erilaisia oppimisen tapoja ja oppimisen ympäristöjä opetuksessa
Rakenne OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA TULEVAISUUDEN
KOULUSSA OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA YMMÄRTÄVÄN
OPPIMISEN MUKAAN YLTIN INFORMAALEJA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ LEIKILLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Pirkko Hyvönen
OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA TULEVAISUUDEN
KOULUSSA
Pirkko Hyvönen
Oppimista tapahtuu eri aikoina ja useissa ympäristöissä (InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi/)
1)formaali – informaali – nonformaali2)paikallinen – maailmanlaajuinen3)fyysinen – virtuaalinen
Pirkko Hyvönen
FORMAALI, INFORMAALI JA NON-FORMAALI
Formaali eli muodollinen oppimisympäristö / kasvatus- Tavoitteet on määritelty virallisesti ja kirjattu opetussuunnitelmiin
Informaali eli epämuodollinen oppimisympäristö /kasvatus- On tavoitteellista, mutta voi tapahtua muulla kuin formaalin kasvatuksen piirissäesim. perheen ja kavereiden parissa, museoissa, lomamatkalla, jokirannassa, kirjastoissa, leikkikentällä
Non-formaali eli ei-tutkintomuotoinen opetus/kasvatus, esimerkiksi kerhotoiminta, kansalaisopintotoiminta
Tulevaisuuden opetuksessa: formaali, informaali ja nonformaali oppimisympäristö
Pirkko Hyvönen
PAIKALLINEN – MAAILMANLAAJUINENPerinteisesti opetus on toteutettu paikallisina kasvokkaisina toteutuksina luokkahuoneessa.
TVT:n avulla opettajat ja oppilaat kommunikoivat glokaalisti (lokaali + globaali) ja jakavat ja rakentavat tietoa yhdessä toisten opettajien ja oppilaiden kanssa, muodostaen “tietoyhteisöjä”.
Pirkko Hyvönen
FYYSINEN – VIRTUAALINEN
Tulevaisuuden koulussa fyysiset sisä- ja ulkoympäristöt yhdistyvät virtuaalisten tilojen ja paikkojen (verkko-oppimisympäristöt) kanssa.
Pirkko Hyvönen
VERKKO- OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ1. Konvergenssi: toiminnallisuuksien hyödyntäminen päätelaitteesta riippumatta – esim. kuvan ja äänen tallentamisen mahdollisuus eri välineillä.-Laite – ympäristö – toiminta – tavoitteet
2. Sisällön tuottaminen
3. Oppimisen aktivointi: argumentointi, kyseenalaistaminen, havainnointi, kysyminen, johtopäätösten tekeminen, ajattelun näkyväksi tekeminen jne.
4. Mistä osista oppimisympäristö muodostuu / tilat ja paikat, joissa tietoa rakennetaan
Luentosali, blogit, kuppilat ja käytävät, sosiaalisen median yhteisötYht.media: miellekartta-, kuvankäsittely-, kalenteriohjelmatMobiililaitteet, tietokoneet, kirjallisuusTietokannat, Google, verkkolehdet, muut verkkosivutKeittiö, Tietomaa,
RSS-feeds and starting pagesGoogle Reader ja RSS-syötteetiGoogle - aloitussivuNetvibes - aloitussivu
Collaboration and discussionGoogle Docs - jaetut asiakirjat, laskentakaaviot ja esityksetGoogle Sites - wiki/oma www-sivustoWikispaces - wikiNing - yhteisösivusto, keskustelut, blogit, ryhmätEdu20.org - "web 2.0 -oppimisympäristö"Plum Groups - ryhmäkeskustelut, muistiinpanot, yms.Google Groups - keskusteluryhmätEdmodo - ryhmäkeskustelut, tehtävät, kalenteri, tiedostot, yms.Twitter - mikroblogi ja yhteisöMoodle - verkko-oppimisympäristöKnol - collaborative writing and discussion
For information structuring and prosessingMind42 - miellekartatBubbl.us - miellekartatMindMeister - miellekartatCreately - diagrammien ja kuvioiden piirtäminenSpicynodes - animoidut miellekartatDiigo - jaetut kirjanmerkit ja www-sivuihin liittyvät muistiinpanot, myös yhteisöpalveluEvernote - muistiinpanojen hallinta kuvien tekstintunnistuksella, muistiinpanojen jakaminen
PresentationsSlideshare - esitysten ja dokumenttien jakaminen sekä upottaminen esim. blogiinVoiceThread - puheella kommentoidut esityksetPrezi - "zoomaava" esitystyökalu esitysten tekoonBox.net - tiedostojen jakoPodcastit
Photo editing and drawingDabbleBoard - piirto-ohjelma, sopii myös käsitekarttojen tekoonSplashup - Photoshop netissäSUMO Paint - Photoshop netissä
Resourse banks and learning objectsLeMill - oppimisaihiopankki + ryhmätWikipedia ja WikiMindMap - avoin tietosanakirjaWikiopisto - avoimet verkkokurssitWikikirjasto - avoin kirjasto
Time tables and projectsGoogle Calendar - kalenteriDoodle - aikataulujen sopiminen (myös muista vaihtoehdoista päättäminen)Scrumy - minimalistinen projektinhallintaKatsaus ilmaisiin projektinhallintaohjelmiin
Communication Google Talk - monikäyttöinen viestintäohjelmaAdobe Connect Pro (ACP) - verkkokonferenssit, videoluennot, etäopetusSkype ja MSN Messenger - pikaviestimet
Other Google toolsGoogle Map - kartat, myös ryhmän omat kartatGoogle Earth - maapallo-ohjelma
Mobile devices enhancing learningShoZu (käyttö esim. YouTuben tai Flickrin kanssa)
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tehdyt mobiilin oppimisen tutkimukset (Lehtiset, FLE3 mobile, Campus Suite, jne.)
Sharing media filesFlickr - kuvatYoutube - videotDelicious.com - sosiaaliset kirjanmerkit
By Harto Pönkä, 2009
HS 27.3.2010, klo.21.00Suomen koulut rutkasti jäljessä uuden tekniikan käytössäVieroksuvatko opettajat uutta tekniikkaa? Viestintätekniikan käyttö Suomen kouluissa ja opetuksessa on pudonnut auttamatta kansainvälisen kehityksen kärjestä. Syy on pääasiassa opettajien asenteissa ja koulujen johtamisessa. Misukka vetää opetusministeri Henna Virkkusen (kok) asettamaa työryhmää, jonka on määrä esittää, miten koulujen tietotekniikka ja opetusmetodit saataisiin ajan tasalle.
Miten otetaan vastaan ”kentällä”?- Emotionaalinen purkaus, syyllistämisen tunne - Nimetään muita syitä ja syyllisiä ”Ettei vain ongelma ole virkamiehen ennakkoluulossa?” ” Opetushallitus haluaisi korvata ihmiset koneilla.” ”Päättäjät eivät tunne todellisuutta.” ”Vastarinta kollegoiden taholta”- Vastakkainasettelu (opettajien tvt-taidot – lasten ylipaino)- Käsitteiden sekavuus /ymmärtämättömyys - Osoitetaan myös sitä asenteellisuutta, johon kirjoituksessa viitataan
Työryhmän tavoitteena- Kouluille resursseja- Opettajille pedagogista asiantuntijuutta - Rehtoreille johtamistaitoja OPS-TYÖSKENTELY
Pirkko Hyvönen
OPPIMISYMPÄRISTÖN ULOTTUVUUKSIA YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MUKAAN
Pirkko Hyvönen
The design of learning environment (Bransford, Brown & Cocking, 2000)
Ympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia oppija-, tieto-, arviointi- ja yhteisökeskeisyyteen.
Pirkko Hyvönen
OPPIJAKESKEISYYSOppimiskeskeisyys (Andersson, 2008)
Oppija tuo tietonsa, taitonsa, osaamisensa, asenteensa ja uskomuksensa opetuksen kontekstiin Opettajan tärkeää tuntea oppijat, oppijoiden tärkeää tuntea toisensa
Ympäristöjen tulee mahdollistaa:1. Opettaja saa tietoa oppijoista, heidän kokemuksistaan, käsityksistään,
osaamisestaan ja ymmärryksestään 2. Oppijat jakavat ajatuksiaan, ymmärrystään ja kulttuurisia käsityksiään
sekä myös kertovat itsestään
Aiemmat kokemukset ja kulttuuriset käytänteet formaaleista ja informaaleista ympäristöistä (esim. onko tottunut yhteisölliseen työskentelyyn; miten suhtautuu haasteisiin)
Pirkko Hyvönen
3. Oppijoiden intressit otetaan huomioon(Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006) Henkilökohtainen kiinnostus (pitkäaikainen), verrattavissa sisäiseen kiinnostukseen Situationaalinen kiinnostus (lyhytaikainen): tehtävä itsessään, ympäristö ja sen tarjoamat toiminnot Situationaalinen voi lisätä ja ylläpitää henkilökohtaista kiinnostusta.
Mieti, mikä ympäristöissä tai niissä tapahtuvassa toiminnassa herättää lasten kiinnostusta ja millä kiinnostusta ylläpidetään.
Oppijakeskeisyys - Tiedostaa ja aktivoida aiempaa osaamista sekä rakentaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta (kysely).Prior knowledge and experiences & social connecting
Pirkko Hyvönen
TIETOKESKEISYYS
Tavoitteena ymmärtäminen ja siirtovaikutus (transfer)
1. Oppijat konstruoivat omia merkityksiään; kognitiivinen konflikti (Piaget)- Yksilön tietorakenteiden riittämättömyys tai soveltumattomuus
uudessa tilanteessa (yksilö)- Henkilöiden ajattelumallien tai havaintojen erilaisuus (yhteisö)2. Tiedonrakentamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan erilaisia
ongelmanratkaisutilanteita!3. Reflektointi: oppijan tulee ymmärtää se prosessi, jonka kautta
oppiminen / tietorakenteiden muodostuminen on tapahtunut! (esim. portfolio, ajattelun ulkoistaminen ja näkyväksi tekeminen)
Oppimisympäristön tulee mahdollistaa ajatusten ja näkyväksi tekemistä: kysymykset, selitykset, johtopäätökset, kuviot, narratiivit
Mieti, miten tarjotaan ongelmanratkaisutilanteita, tehdään ajattelua näkyväksi ja miten ymmärtämistä edistetään?
Pirkko Hyvönen
ARVIOINTIKESKEISYYS Arviointi ja palaute meneillään olevaan toimintaan ja ajatteluun Arviointi ja palaute on osa oppimisprosessia Ajattelun näkyväksi tekeminen palaute Teknologian hyödyntäminen Mietittävä miltä tehokas oppiminen näyttää (ei näytä vain siltä, että
oppija muistaa faktoja) ja huomio myös opettajan toimintaan
Miten arviointi ja palaute toteutetaan suunnitelmassa?
YHTEISÖKESKEISYYS Erilaiset tilat ja paikat ja tilanteet tutkitaan kulttuurisesti
muotoutuneiden mukaisesti Niihin sisältyy odotuksia ja normeja, mm. sukupuolesta, käytöksestä,
asenteista jne. Luokka, koulu, perhe (lapsen ensimmäinen oppimisympäristö), media
Lisäksi esim.Action-centeredCreativity-centered
Pirkko Hyvönen
YLTIN INFORMAALEJA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
Pirkko Hyvönen
(Bell et al., 2009)
Jokapäiväinen elämä/arjen toiminnot: elinikäinen oppiminen
informaaleissa oppimisympäristöissä
Teemaympäristöt: museot, tiedekeskukset, teemapuistot,
eläintarhat, akvaariot yms.
Projektit: yhteisöjen, organisaatioiden ja koulujen järjestämät
”science programs”
Media: internet, radio, televisio, sosiaalisen median yhteisöt
Pirkko Hyvönen
http://www.life-slc.org/about-the-life-center
LIFE Center (Learning in Informal and formal environments)
Pirkko Hyvönen
http://www.life-slc.org/about-the-life-center
(1) learning in infancy; (2) early school-age including formal and informal environments; (3) formal K-12 environments; (4) informal environments for middle school students (e.g., clubs, museums and family homes, and connections across these environments and to schools); (5) community college and college environments; (6) graduate training of pre-service teachers; (7) interdisciplinary training of LIFE graduate students and post-docs; and (8) workplace environments.
Pirkko Hyvönen
RANTOJA (Bell et al, 2009)
1.rannalla innostutaan, jänskätään ja motivoidutaan: halutaan oppia ilmiöstä.2.rannalla yleistetään, ymmärretään, muistetaan, argumentoidaan, käytetään käsitteitä, mallinnetaan ja osataan kertoa faktoja.3.rannalla testataan, tutkitaan, manipuloidaan, ennakoidaan, kysytään, tarkkaillaan ja merkityksellistetään ilmiöitä.4.rannalla reflektoidaan teoreettisista näkökulmista, jäsennetään käsitteitä ja ymmärretään prosesseja.5.rannalla osallistutaan tieteellisiin tutkimuksiin ja oppimisprosessien toteuttamiseen yhdessä toisten kanssa; käytetään tieteellisiä käsitteitä ja välineitä. 6.rannalla tunnustetaan oma osaaminen ja kehitetään yltti-identiteettiä: pystyn osoittamaan ymmärrystä ja kontribuoimaan korkeatasoista tietoa.
Pirkko Hyvönen
LEIKILLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Pirkko Hyvönen
Kun tavoitteena oli suunnitella informaali oppimisympäristö formaaliin
opetuskontekstiin,esi- ja perusopetukseen.
Lähtökohtana : Leikin ja pelin kautta oppiminen
Leikkikenttätyyppinen koulun pihalla sijaitseva rakennelma
Teknologian hyödyntäminen
Pirkko Hyvönen
Taustaa informaalin oppimisympäristön suunnittelulle Tuoda leikin kautta oppimista kouluun
2003-2006 Let’s Play projektissa tavoitteena oli tutkia, suunnitella ja rakentaa ns. älykäs oppimisympäristö, joka mm.
antaa virikkeitä tiedon rakentamisen, oman ajattelun, ongelmaratkaisutaitojen, yhteistoiminnallisten taitojen ja mielikuvituksen kehittämiseen
ottaa huomioon käyttäjän taitotason mahdollistaa monipuolisesti oppimisen kokemuksia ja elämyksiä on intuitiivinen, kaikkia aisteja stimuloiva ja palautetta tuottava on tyttöjä ja poikia kiinnostava ja tutustuttaa heitä teknologiaan
Yhteistyössä: LaY, VTT Tampere, RAMK ja Lappset Group Oy Let’s Play (oppimisympäristö), WePlay (teollinen muotoilu),
MOTO+ (motoriikka), UbiPlay ja PlayTech (teknologiasovellukset)
Pirkko Hyvönen
Miksi leikkiä / pelaamista?
Lapset leikkivät nykyisin vähemmän kuin ennen. Lapset lopettavat leikkimisen aiemmin kuin ennen,
suomalaislapset vielä aiemmin kuin vertaiset pohjoismaissa, ns lyhenevä lapsuus (Oksanen, 2004; Postman, 1984; Sandberg & Pramling-Samuelsson, 2003)
Lapset leikkivät salaa (Karimäki, 2004). Leikkiminen on yhä enemmän yksilökeskeistä kuin yhteisöllistä
(Bodrova & Leong, 2003b). Leikkimisen mahdollistavat paikat ovat vähentyneet. Jotkut lapset eivät halua leikkiä ulkona (Clements, 2004) ja ulkona
leikkimistä pelätään; se on vaarallista (Tapsell, et al., 2001) Koulut ovat paikkoja, jotka tuovat lapset yhteen! (Loukaitoi-Sideris, 2003)
Pirkko Hyvönen
Miksi leikkiä/pelaamista?
OPS (2000; 2004) kehottaa käyttämään leikkiä ja luovaa toimintaa oppimisen menetelmänä
Oppilaiden keskittyminen heikentynyt, tarvitaan uusia tapoja oppia (Veen & Vrakking, 2006)Nykykoulu ei vastaa nykynuorten (homo zappiens, NML=new millenium learners) tiedonkäsittelyn kykyihin, toiminnan tapoihin ja intresseihin
Kouluviihtyvyys ja motivaatio Suomessa osin heikko (esim. Lauriala & Laukkanen, 2010; Malin, 2005; Kuusela, 2006)
Koulupihoja tulisi käyttää oppimisympäristöinä! (OPM) Huolestuttavaa on, että viidennes oppilaista on liikunnallisesti
passiivisia (Haatainen, 2004)
Pirkko Hyvönen
Miksi leikkiä / pelaamista?
Leikin kautta oppiminen on monipuolista: kognitiivinen (Bergen, 2002), sosiaalinen, emotionaalinen, fyysinen ja kulttuurinen kokonaisuus. (Moyles 1989; Meadows, 1995; Wood & Attfield, 2005) myös (Johnson, Christie & Wardle, 2005; Scarlett, Naudeau, Salonius-Pasternak & Ponte, 2005; Sutton-Smith, 2001). - Hyvän ”mature” ja haitallisen leikin / pelin arvioiminen- Leikin muoto oppijoiden mukaan
Leikkimällä uudistetaan kulttuuria ja vertaiskulttuureita (Corsaro, 2003; 2005) ja leikkiminen voi suojata itsetuhoisilta ajatuksilta (Oksanen, 2005).
Opettajalle avautuu näköalapaikka oppia lapsista sekä itsestään opettajana (Moyles, 1989).
Leikki ja leikin ympäristö
(informaali)
Kysyttiin lapsilta, millainen on ihanteellinen
leikkiympäristö
(Hyvönen & Kangas, 2007)
Pirkko Hyvönen
In order to find out what play environments should afford, we let the children’s voice to be heard first.
We asked them to describe: "What is the ideal environment for playing? What would you like to do best?”
Aineisto kerättiin viidessä eri esikoulussaN=49Lasten piirrokset, nauhoitetut keskustelut,
videoinnit
(Hyvönen & Kangas, 2007)
Aineistokeruumenetelmänä image-crafting eli LEIKITYS Lapsille luonteva tapa ilmaista itseään Lapset asiantuntijoina ja tutkijoina Lasten ideat todelliseen käyttöön Aloituskeskustelun jälkeen lapset piirsivät, värittivät, keskustelivat ja leikkivät
During the process the children form an image of the ideal play environment. In doing this their imagination and the whole body is involved: they talk, play, draw, suggest, and look around to boost their inspiration.
Crafting refers to the means through which the image is processed into a visible form. Image-crafting suits children, because imagining, drawing, colouring, and playing are natural ways for them to express their intentions and desires.
Results: Emotionality in children's playful environments
Thought girls and boys have divergent interests, they also have shared playful worlds.
More typical for boys than for girls
The worlds of care and sociality and
Aggression, destruction and competition
More typical for girls than for boys
Worlds of beauty and fairy features
horror were more characteristic of girls
Common emotional themes
Excitement and fascinating experiences and
Humor and whimsy ideas
1. “I think it eats seaweed” - Care and sociality“Minusta se syö merilevvää”
Children designed play areas where the animals are free and children take care of them. Boys played the role of rescuer or helper and took good care of animals.
2. “The fighting ships and a rocket that sets a park on fire” – aggression, destruction and competition“Laiva tykittää laivaa ja raketti tytkittää puistoa”
3. “The sun is always shining” – beauty and fairy features ””Ei taivasta ilman aurinkoa”
Though also boys drew flowers and hearts they failed to generate larger entities of beauty. Girls developed peaceful feelings of summer and magic.
4. “Pretending torturing” – Fear and horror“Se on leikisti kidutus”Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling.Itsesäätely: pelottava-turvallinen
5. “Lava proof trunks are needed” – excitement and fascinating experiences“Laavauimisessa tarvitaan laavankestävät uimahousut”Children wish to experience excitement and fantasy in many ways.
6. “Even eyes are standing upright” - humor and whimsy ideas”Silmäkki on pystyssä”
• Common worlds of play both for girls and boys were the environments of humor, where ‘fooling around’ and playing with ideas characterize the activities. • In our research the sense of humor and imitation of other children are emphasized as triggering power for creative process.
One rabit on the hood and one inside as a "fuel rabbit" (b)
- polttoainejänis
Musiikkiauto, hattupiano, talokeinu
• Both girls and boys value diverse forms of physical exercise. The playful environments are meant to provide children more possibilities to motion both in form of guided actions at school settings and in free play on spare time.
• Most of these activities highlight togetherness and collaborative goals. The collaborative activities can be supported by developing new games and plays where joint actions are needed and where the activities traverse the traditional gender-borders.
Kollaboratiivinen leikki?
Pirkko Hyvönen
ENTÄ KOLLABORATIIVINEN LEIKKI? (Hyvönen, 2008) What are the play activities that girls and boys engage in together in the school context? What factors facilitate collaborative play among boys and girls in pre-primary and basic education?
Pirkko Hyvönen
Rooli- ja ulkoleikit näyttävät parhaiten sopivan tyttöjen ja poikien yhteisölliseksi leikiksi.
Sukupuoliroolit leikeissä muuttuvat kulttuurimuutoksen mukana (esim. kotileikit).
Opettajan pedagogisella ajattelulla on suuri merkitys kollaboratiivisen leikin edistämisessä.
Kollaboratiivisen leikin onnistuminen edellyttää harjoittelua ja opettajan ohjausta.
Opettaja ”johtaja”KognitiivisetFyysisetVirikeleikitYleisin leikin muoto
Opettaja ”sallija”Roolileikit”Aidot” leikitPerinneleikitStrukturoimattomat leikit
Opettaja ”mahdollistaja” Pedagoginen prosessi
Only one-third of the interviewed teachers use play holistically while providing children’s activities in their learning process.
In a role of leader, teachers were particularly unsatisfied with themselves and the results of their teaching.
LEIKKI KOULUN KONTEKSTISSA? Leikin merkitys ja opettajan rooli? - Perustuu opettajahaastatteluihin (Hyvönen, submitted)
Leikillisyys (leikillinen oppiminen), toiminnan laatu, jota määritellään 7 ominaisuuden kautta.
(Hyvönen & Ruokamo, 2005)
Hyppyruudukko ja infoasema
Pirkko Hyvönen
Leikillisyyden ominaisuuksia (Features of playfulness) (Hyvönen & Ruokamo, 2005)
Ruumiillisuus/kehollisuus: Koko kehon kautta tapahtuva oppiminen ”Embodied knowledge”Ihmisen neurobiologiset järjestelmät ja koko keho toimivat yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään, ympäristön ja muiden ihmisten kanssaAbstrakti ajattelu ei ole erillään sensomotorisesta järjestelmästä (esim. Burkitt, 1999; Damasio, 2001; Dennett, 1996; Johnson, 1999; Hyvönen & Marjomaa, 2004)- Oppimiseen tarvitaan koko kehoa
Emotionaalisuus:Emootioiden merkitys toiminnassa ja oppimisessa- Miten merkitykselliseksi tilanteet ja ympäristö koetaanEmootiot ja taipumus arvioida kokemuksia niiden miellyttävyyden tai epämiellyttävyyden perusteella eivät ole vain taustatekijöitä, vaan ne vaikuttavat siihen miten toimitaan ja opitaan, toimitaanko ja opitaanko ollenkaan, ollaanko vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Barbalet, 2002; Damasio, 2001)-Leikkimiseen ja oppimiseen tarvitaan tahtoa ja motivaatiota opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita-Leikin kautta oppiminen voi olla palkitsevaa itsetunto
Pirkko Hyvönen
Yhteisöllisyys: Sosiaalisuus, yhdessä toimiminen ja yhteinen tiedon rakentaminenYhdessä ajattelu, kieli, toiminta, zpd (Yksilöllisyyden ja kilpailun vastakohta)(Esim. Corsaro, 1992, 2005; Bodrova & Leong, 2003; Mercer, 2000; Vygotsky, 1978)-Oppiminen ja leikkiminen tapahtuvat parhaiten yhdessä toisten kanssa
Toiminnallisuus:Fyysinen toiminta, kokemuksellisuusLapset sietävät erilaisia häiriötekijöitä, kun toiminta on aktiivistaAktiivisuus sitoo tyttöjä ja poikia yhteen
Toiminnassa kokemusten kautta konkretisoidaan ja ymmärretään asioita- Toiminta on mukavaa!
Pirkko Hyvönen
Narratiivisuus yhdistää irralliset asiat (Crossley, 2003)- Narratiivisuus auttaa ymmärtämään ja muistamaan- Se tekee leikki- ja oppimisprosesseista mielekkäitä
Luovuus, lupa ja kyky ajatella toisinMatkiminen ja huumori vapauttavat luovuuttaMielikuvitukselliset tilanteet, välineet, ympäristöt ovat ”hyvän leikin” kontekstina arvokkaitaLuovuus ei ole vain ns. taideaineisiin liittyvää Oivaltavuusvrt. Ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminenKyky ihmetellä, tehdä uusia kysymyksiä, nähdä vaihtoehtoja, ratkoa ongelmiaMikä oli mukavaa? ”No se ku piti ettiä niitä KOODEJA”
Miten integroida leikki ja leikilliset ympäristöt opetussuunnitelmaan?
Leikillinen oppimisprosessi (Hyvönen & Kangas)
Tolpat
PLAYINGin the PLE
Role-play:Pretending to be a weather
forecaster
Playing the games.
Pretend
expedition or adventure in
versatileweather
conditions
ELABORATION
Evaluation ofplay or game
What have we done?
What explanations
have we discovered?
What have we learned?
etc.
ORIENTATION
Discussions about
weather and its meaning for plants
and humans
Developinggames
Photographing different weather
Conditions
Watching movies where weather
has an important role
Topic: Weather as a playful learning process (PLP)
Variouslearningobjects
Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kehyksen yhdessä
Informaali Leikillinen
OppimisYmpäristö
Volttikone
Pirkko Hyvönen
Infoasema, aallokko, tasot, vaaka
Kiipeilyteline, piirtoseinäNäyttämö, tutkimusasema
Volttikone, heittoseinä
Infoasema
Hyppyruudukko
Tolppa
HeittoseinäPiirtoseinä
Tutkimusasema
Pirkko Hyvönen
LOY:ä voi käyttää ilman teknologiaa tai teknologiaa hyödyntäen.
LOY hyödyntää rfid (Radio Frequency Idenfication Device)-teknologiaa, joka toimii infopisteen, hyppyruudukon ja tolppien yhteydessä
Tarjolla on useita valmispelejä, mutta myös työkaluja, joilla lapset ja opettajat voivat itse tehdä oppiaineisiin (tai esim. harrastuksiin) integroituja pelejä. Pelien tekeminen edellyttää sisältöihin perehtymistä.
Luokassa: Pelit suunnitellaan yleensä ensin paperilla - Aiheena esim (YLT – Afrikka ja äidinkieli)Sen jälkeen tasoittain vaikeutuvia tehdään tietokoneellaSiirretään LOY:n infopisteeseen (keskusyksikkö)Ulkona:Pelataan LOY:ssa, vaihdetaan pelejäHalutaan lisää haastetta ja tasoja tietokoneella luokassa
Leikillistä oppimisprosessia varioimalla voi suunnitella erilaisia opetuskokonaisuuksia!!
Aallokko
Lumi ja pakkanen eivät estä toimintaa
Pirkko Hyvönen
Opetuksessa on tärkeää hyödyntää erilaisia
oppimisympäristöjä!
This however does not indicate that classrooms are unsatisfied as learning environments, but
rather it suggests that complementary learning
environments are needed in order to service teachers and
children better as pedagogical contexts.
Kiitos paljon!