oppimisen tulevaisuus 2030: seuranta (perus)
DESCRIPTION
Oppimisen tulevaisuus 2030, Opetushallitus, Otavan Opiston Osuuskunta, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Demos HelsinkiTRANSCRIPT
OPH, OTAVA, TUTU, DEMOS
”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)
OPM:n sivistysbarometri: tietoyhteiskunta
OPM:n sivistysbarometri: avaintaidot
OPM:n sivistysbarometri: sivistys
OPM:n sivistysbarometri: eilinikäinen
Arvot ja tavoitteet
Kehityspolkuja ja -haasteita
Arvot, päämäärät ja tavoitteet
Toiminta- ympäristö
Arvot ja tavoitteet
Toiminta, yhteisö, koulu
Tieto, taito, oppiminen
Barometriteemat
Sisäpaneeli
Ulkopaneeli
Koulu ja oppiminen
Oppiminen ja yhteiskunta
Koulu ja yhteiskunta
• koulu • opetus
sisä
• tieto • taito • oppiminen
yhteinen • ympäristö • yhteiskunta
ulko
Paneelit
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Teesi ja kiistakysymys
ei-todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen ja toivottava
ei-todennäköinen ja ei-toivottava
todennäköinen ja ei-toivottava
Teesien kolmijako
Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit - muutoksen ensioire
Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka
Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi
Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Laadullinen ennakointi
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r) 2. Koulusta toimintakeskus (r) 3. Metataitojen arviointi (d) 4. Oppivat ryhmät (k) 5. Hitaan oppimisen tila (d) 6. Oppimistulokset (k) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k) 8. Yleissivistyksen näyttö (d) 9. Monialainen opetustiimi (r) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
I Koulu ja oppiminen
2011
todennäköinen Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.
Ainejakoisuus 2010-2011
R • ratkaisu
toivottava Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.
Ainejakoisuus 2010-2011
R • ratkaisu
todennäköinen Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.
Metataidot 2010/2011
D • dialogi
toivottava Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.
Metataidot
D • dialogi
todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.
Ryhmäoppiminen
R • kiista
toivottava Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.
Ryhmäoppiminen
R • kiista
1. Ilmastonmuutos (k) 2. Tiedonvälitys (d) 3. Euroopan integraatio (d) 4. Demokratia (k) 5. Älymanipulaatio (k) 6. Osallistuva oppiminen (d) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (k) 8. Kansalaisvelvollisuus (k) 9. Uskonto (d) 10. Kollektiivinen älykkyys (d)
II Koulu ja yhteiskunta
R • kiista Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
Älymanipulaatio
17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen.
Kansalaisvelvollisuus
R • kiista
1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina
III Oppiminen ja yhteiskunta
Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.
Lahjakkuus
D • dialogi
Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaalitodellisuudessa.
Virtuaalimaailma 2010/2011
R • kiista
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
Relevantti tieto 2010/11 R • ratkaisu
Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".
Sosiaalinen media 2011 R • ratkaisu
Sisä- ja ulkopaneelin erot
I TAVOITTEET: oppimisen tulos, kieli, demokratia
II OPPIMINEN: ryhmämuotoinen
oppiminen
III KOULU: opettajakoulutus,
oppivelvollisuusikä, virtuaalimaailma
IV YMPÄRISTÖ: opetuksen
ulkoistaminen, ilmastonmuutos
Kiistateesejä
Dialogiteesejä
I TAVOITTEET:
näyttö, aika, nollatoleranssi, alueet, uskonto, osallistuminen
II OPPIMINEN:
metataidot, slow learning,
lahjakkuus, kotikoulu
III KOULU:
ympäristön kehittäjä, opettaja
sivistysagenttina
IV YMPÄRISTÖ:
eläkeläiset, EU-integraatio, tiedonvälitys kollektiiviäly
Ratkaisuteesejä
I TAVOITTEET:
ei teesiä
II OPPIMINEN:
jatkuva oppiminen, sosiaalinen media,
itseoppiminen
III KOULU:
ainejakoisuus, opetustiimi,
oppimisympäristö, relevantti tieto
IV YMPÄRISTÖ:
koulu toimintakeskuksena
“Yhdentyvään Eurooppaan”
” ... mut kaupal rikastuu”
”Beg, steal and borrow”
”Kaukana kavala maailma”
”Sun kanssas katson maailmaan”
Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit, keskustelut Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen
Barometrin jatko
Barometri 2011