Oppimisen tulevaisuutta labraamassa

Oppimisen tulevaisuutta labraamassa

“Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”

“Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”

Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010

Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010

“Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”

“Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”

- Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa.

Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä.

- Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.

“Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia”

“Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia”

Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen.

Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina.

Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä.

- Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.

KehityssuuntiaKehityssuuntia

Arvot jatavoitteet

Oppimisen tulevaisuus -teemat

Oppimisen tulevaisuus -teemat

Arvot, päämäärät

ja tavoitteet(Tutu)

Toiminta-ympäristö

(Demos)

Arvot jatavoitteet

Toiminta, yhteisö, koulu

(Otava)

Tieto, taito,oppiminen

(Otava)

Jaksot ja ilmiötJaksot ja ilmiöt

Palvelujen tuottaminen ja jakaminen

Palvelujen tuottaminen ja jakaminen

Opiskelijan ja opettajan valintapolut

Opiskelijan ja opettajan valintapolut

Informaalista formaaliin ja takaisin

Informaalista formaaliin ja takaisin

Tutkinnon kehityssuunnat

Tutkinnon kehityssuunnat

Vapaan kehityssuunnat

Vapaan kehityssuunnat

Viikkoarkkitehtuuri 2008Viikkoarkkitehtuuri 2008

Viikkoarkkitehtuuri 2010?

Viikkoarkkitehtuuri 2010?

Teesien kolmijakoTeesien

kolmijako

Teesiluokittelu 2030Teesiluokittelu 2030

Paneelit 2030Paneelit 2030

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

I Koulu ja oppiminenI Koulu ja oppiminen1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R)2. Koulusta toimintakeskus (R)3. Metataitojen arviointi (D)4. Oppivat ryhmät (K)5. Hitaan oppimisen tila (D)6. Oppimistulokset (K)7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K)8. Yleissivistyksen näyttö (D)9. Monialainen opetustiimi (R)10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

1. Ainejakoisuus 2030

1. Ainejakoisuus 2030

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

3. Metataidot 2030

3. Metataidot 2030

todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. 

4. Ryhmäoppiminen 2030

4. Ryhmäoppiminen 2030

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

II Koulu ja yhteiskuntaII Koulu ja yhteiskunta1. Ilmastonmuutos (K)2. Tiedonvälitys (D)3. Euroopan integraatio (D)4. Demokratia (K)5. Älymanipulaatio (K)6. Osallistuva oppiminen (D)7. Elinkeinoelämä ja koulut (K)8. Kansalaisvelvollisuus (K)9. Uskonto (D)10. Kollektiivinen älykkyys (D)

5. Älymanipulaatio5. ÄlymanipulaatioÄlykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimani-pulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä. 

8. Kansalaisvelvollisuus8. Kansalaisvelvollisuus17-29-vuotiaat suoma-laiset suorittavat 11 kuukauden kansalais-palveluksen.

III Oppiminen ja yhteiskunta

III Oppiminen ja yhteiskunta1. Oppivelvollisuus (K)

2. Lahjakkuus (D)3. Yhteinen aika (D)4. Suomen kieli (K)5. Monimuotoisuus (D)6. Virtuaalimaailma (K)7. Ulkoistettu opettajuus (K)8. Alueellinen tasa-arvo (D)9. Oppimisympäristöt (R)10. Jatkuva oppiminen (R)11. Eläkeläiset kouluun (D)12. Kotikoulu (D)13. Relevantti tieto (R)14. Sosiaalinen media (R)15. Itseoppiminen (R)16. Opettaja sivistysagenttina (D)

2. Lahjakkuus2. LahjakkuusKoulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lah-jakkuuden esille-kaivaminen ja tukeminen.

6. Virtuaalimaailma

6. Virtuaalimaailma

Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.

13. Relevantti tieto13. Relevantti tietoVuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensin-mainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäi-sessä on kyse tiedettävistä tapah-tumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

14. Sosiaalinen media

14. Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana". 

Sisä- ja ulkopaneelin erojaSisä- ja ulkopaneelin eroja

Ratkaisukysymysten matriisi

Ratkaisukysymysten matriisi

Ainejako: laaja systeemi 2030

Ainejako: laaja systeemi 2030

Oppimisen tulevaisuus: jatko

Oppimisen tulevaisuus: jatko

Seuranta- kerran vuodessa- aikasarjaKommunikointi- kommentointi, argumentointi- dialogitUudistaminen- ajankohtaiset kiistakysymykset- mittarien uudistaminenLaajentaminen ja keskustelut- opettajat, koulut- vanhemmat, kunnat- media, kokeilu, tutkimusMuistin kartuttaminen

Vaikutuksen kehät 2030Vaikutuksen kehät 2030

Kilpaileva organisaatio

Kilpaileva organisaatio

Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon.

”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”

Uudistuva organisaatioUudistuva

organisaatioUudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä.

”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.”

Osallistava organisaatioOsallistava

organisaatioOsallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön.

Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen.

Kontrolloiva organisaatioKontrolloiva organisaatio

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa.

”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

Kontrolloiva organisaatioKontrolloiva organisaatio

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa.

”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”

Organisaation oppiminen

Organisaation oppiminen

Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.

”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.” Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa.Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.

Tietokäsitys 2008

Tietokäsitys 2008

Mitä meillä on? (2008)

• Leadership:

• Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa:

• Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti

• Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa

• Managerointi:

• Selkeät toimintokohtaiset:

• Tuotteet / Palvelut

• Vastuualueet

• Asiakaskunnat

• Tukee työnjakoa ja –suunnittelua

• Resursointi ja roolitus

• Taloudellinen suunnittelu ja seuranta

OppilaitosOppilaitosten tukitoiminnot

Paja Menetelmät RatkaisutKokeileva toiminta

Vastuualue Otavan Opiston oma valtion-osuudellienn oppilaitostoiminta

Oppilaitoskentälle tarjottavat substanssi-

palvelut

Säännöllisesti kokoontuva, toimintaan ja kohtaamisiin painottuva oppijamääritteinen oppiminen

Yhteisöoppimisenpalvelut, Tulevaisuuden

tutkimuksen menetelmätyöskentel

yVertaisryhmät

Organisaation toimintatapoja

kehittävä toiminta uusien sosiaalisien

mallien ja teknologian avulla

Uusiin teknologiaa hyödyntäviin ,

oppimista tukeviin sosiaalisiin

toimintamalleihin tähtäävä

hanketoiminta.

Tuotteet / Palvelut

•Lukio•Peruskoulut

•Ammattillinen lk.•Vs. Linjat

•Kesäkurssit

•Sisällöt•Työkalut•Opsessori•MoodlePooli•NexusPooli

•Verkkopedagoginen asiantuntemus•Tutorointi- ja

arviointipalvelut

Verkkopedagogiikka, atk-, media- ja

menetelmätpajat

Menetelmä-työkalut, menetelmä-koulutus, asiantuntija-palvelu

•Räätälöidyt hankkeet

Asiakkaat •Valtionosuuteen oikeutetut opiskelijat

(erityisryhmät)

Oppilaitokset, opetuspalvelu-

keskukset, koulutuskuntayht.

Tutkijat, yritykset, valtiohallinto, kunnat

Yritykset ja yhteisöt Yritykset, yhteisöt

Sidosryhmät Verkostot, OPH, OPM Sisällöntuottajat, oppilaitokset

Metodix, Tutkijayhteisöt,

verkostot, yritykset, yhteisöt

Yritykset, yhteisöt rahoitustahot