Opiskelun ja urheilun yhdistäminen

Vaasa 30.5.2005Tuuli Merikoski-Silius

Opintokoordinaattori

Suomen Olympiakomitea

• Urheiluakatemiat osana suomalaista valmennusjärjestelmää-terminologiaa, taustaa-valmennuskeskukset vs. urheiluakatemiat-urheiluakatemioiden tehtävät

-OK:n odotukset

• Opiskeleva urheilija-järjestelmän tarjoamat vaihtoehdot 2. ja korkea-asteella-opiskelevan urheilijan haasteet -mikä neuvoksi?-mitä taitoja urheilijalla tulisi olla, että opiskelu ja elämä pysyy kasassa?-minkälaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?

Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat/

ValmennuskeskuksetTerminologiaa:Valmennuskeskus

-valtakunnalliset valmennuskeskukset (4)-yksittäisten lajien valmennuskeskukset (esim. uinti-Helsinki, judo-Tampere, lentopallo-Kuortane/Tampere)

Harjoittelukeskus/harjoituskeskus-yksittäisen lajin harjoittelukeskus (esim. yleisurheilu)-monen lajin yhteenliittymä (esim. urheiluakatemiat)

Valtakunnalliset valmennuskeskukset

• Valtakunnallisia valmennuskeskuksia 4:Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti

• Olosuhteet ja lajiyhteistyö varmistavat hyvät valmennus- ja koulutusedellytykset

• Lajikohtainen erityisrooli kahdella opistolla:Eerikkilä ja Varala

• Toiminnan pohjana urheilijaleiritys ja valmentajakoulutus, lisänä eril. palveluja

• Ongelmana keskuksiin suoraan kohdistuvien resurssien puute

Harjoittelukeskustesten/urheiluakatemioiden taustaa:

• Urheilulukiojärjestelmä 1980-luvulta• vakinaistaminen 1994, monet pohjana harj.keskuksille• erilaisia selvityksiä järjestelmästä 1990-luvulla suurin osa urlun käyneistä lopettaa urheilun lukion jälkeen??

• Olympiakomitean nuoriso-ohjelma 1997• perustiedot: lahjakkaat urheilijat tavoitteellisempia myös

siviiliuransa suhteen =>vaikeuksia eniten juuri opiskelun ja urheilun yhdistämisessä

• OPM:n URA –työryhmä 1998-1999• opinto-ohjaaja• päivittäisvalmennus opiskelupaikkakunnilla? Oulu

• OPM:n VAKE-työryhmä 1999• tunnistaminen, rinnakkainen kehittämistyö

• Huippu-urheilun strategia 02-06, HUPU-työryhmä -04

Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat

• Urheiluoppilaitosten tai merkittävien opiskelupaikkakuntien yhteyteen syntyneetlajikohtaiset tai monilajiset yhteenliittymät

• Toiminnassa ja kehitteillä noin 12 keskusta• tavoitteena tukea päivittäisharjoittelua ja opiskelua

sekä luoda edellytyksiä ammatti-valmennukselle lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, alueen kuntien ja tukipalvelujen tarjoajien yhteistyöllä

• kehitys viime vuosina nopeaa, mutta vähän ohjattua

• organisointi- ja rahoitusmallit vaihtelevat

Toimijat?

• lajiliitot sekä niiden kautta alue- ja piirijärjestöt ja seurat,

• alueen oppilaitokset,

• julkinen sektori (kuntien liikunta- ja sivistystoimi)

• tukipalvelujen tarjoajat sekä

• muut mahdolliset yhteistyötahot.

Miksi harjoittelukeskuksia/urheiluakatemioita?

• Seurausta suomalaisen valmennusjärjestelmän kehittymisestä: urheilijan koulutuksen ja siviiliuran varmistaminen aikaisempaa kiinteämpi osa kokonaistavoitetta

”suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tulee taata lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi sekä luoda edellytykset opiskelulle urheilu-uran ohessa. Urheilijan sijoittuminen yhteiskuntaan tulee olla osa valmennusprosessia ja yksi sen tavoitteista. Koulutusjärjestelmään tulee osaltaan ottaa huomioon huippu-urheilijoiden opiskeluun liittyvät erityispiirteet.”

• Toiminta kohdistuu kriittiseen vaiheeseen urheilijan uralla• Yhteiskunnallinen tilaus (hu:n mielikuva- ja

sponsorointitutkimus)• Huippu-urheilun tila?

Harjoittelukeskusten/urheiluakatemioiden

perustavoitteet• Parantaa päivittäisvalmennuksen laatua

– optimoida harjoitusajat ja –rytmi– mahdollistaa parempi valmennus– pitkäjänteinen valmennustyö, työnohjaus

AMMATTIVALMENNUS!• Mahdollistaa opiskelun ja harjoittelun

yhdistäminen– opintoalojen ymmärrys urheilusta paremmaksi

(ja päinvastoin)– joustavat opiskelutavat käyttöön– vastuuhenkilöt myös oppilaitoksiin

Muita hyötyjä

• Yhteistyön aikaansaamat synergiaedut– lajiyhteistyö (valmennus, koordinaatio,..)

– oppilaitosyhteistyö (opinto-ohjauksen tehostuminen,..)

– resurssiyhteistyö, uudet tukimahdollisuudet

– osaamiskeskittymät, verkottumisen edut

• Lopputuloksena: parempia urheilutuloksia ja kestävämpi perusta urheilijoille elämään

Harjoittelukeskusten/Urheiluakatemia -verkosto

• täydentää oleellisesti suomalaista valmennusjärjestelmää (Hupu-työryhmä)

• on osa OK:n ja huippu-urheilun strategiaa,kattavat myös jo useimmat 2. asteen urheiluoppilaitokset

• toimivat yhteistyössä keskenään ja sidostahojen kanssa, hyvää yhteistyötä!

• eivät silti yksinään ratkaise huippu-urheilumme tulevaisuuden haasteita

Harjoittelukeskukset/Urheiluakatemiat:

valtakunnallinen tilanne 5/2005

• Ouluseutu Urheiluakatemia (v.2001)

• Keski-Suomen Urheiluakatemia (v.2002)

• Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (v.2003)

• Satakunta Sport Academy(v.2002)

• Joensuun Urheiluinstituutti (v.2003)

• Pohjois-Savon urheiluakatemia (v.2004)

• Turun seudun Urheiluakatemia (5/2004)

• Kotkan Urheilijakoulutus,Etelä-Kymenlaakson ua (11/2004)

• Lahden urheilu-valmennusverkosto Päijät-Hämeen ua (1/2006?)

• Lapin ua (8/2005)• Tampereen ua (8/2005)• Vaasan seudun ua (8/2005)

Huippu-urheilutyöryhmän ehdotuksia (2004):

• Harjoittelukeskusten verkosto kiinteäksi osaksi suomalaista valmennusjärjestelmää

• ammattivalmentajien määrää lisätään ja luodaan yhdistelmätyöpaikkoja eri tahojen yhteistyöllä

• panostetaan nuorten urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiin ja uran täysipainoiseen kehittämiseen

• lajiliitot ja harjoittelukeskusten ylläpitäjät vastaavat valmentajien palkkaamisesta OK:n ja Paralympiakomitean tukemana; hallinnosta ja opintojen ohjauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan paikallisesti

Olympiakomitean rooli harjoittelukeskusten/urheilu-akatemioiden kehittämisessä?

• Toiminnan seuranta, kehittäminen ja koordinointi

(vrt. urheiluoppilaitosten seurantaryhmä) • OK:n asiantuntijuus käytettävissä• mahdolliset taloudelliset resurssit valmennuksen

tehostamiseen, lajiliittojen kautta• valtakunnallinen sidosryhmävaikuttaja• kehityshankkeiden tukija ja käynnistäjä

Odotukset harjoittelukeskuksilta/urheiluakatemioilta:

• urheilija-, ei organisaatiolähtöisyys!• ”huippu-urheilijan elämänhallinnan tukeminen”• Kiinteä yhteistyö lajiliittojen ja paikallisten

seurojen, oppilaitosten, kuntien ja mahdollisten muiden tahojen kanssa (valmennus-opiskelu-olosuhteet-tukipalvelut)

• aktiivinen verkottuminen ja kehittäminen• jo olemassa olevien, toimivien rakenteiden

tukeminen, tarkoituksenmukainen organisoituminen paikallisuus

• lajipainotukset olosuhteiden mukaan

Akatemiaverkoston toiminnan tavoitteet

• hyvien käytäntöjen ja mallien esiintuominen

• myös huonot kokemukset esiin

• toiminnan yhtenäistäminen

• toiminnan valtakunnallinen kehittäminen

• ”laadunvalvonta”

• akatemiatoimijoiden ”työnohjaus”, kollegoiden tuki

Urheiluakatemiatoiminnan haasteita

• tiedottaminen: urheilijat, valmentajat, oppilaitoshenkilöstö!

• eri tahojen sitouttaminen!• eri tahojen odotuksiin vastaaminen!• järjestelmätasolta yksilötasolle –ei kuitenkaan

paapomista• urheilijoiden tasovaatimusten määrittäminen

(huippu-urheilun määrittely…) ja urheilijoiden kehityksen seuranta

• pysyvien rakenteiden luominen, rahoitus…

OPISKELU OSA HUIPPU-URHEILUA

• Koulunkäynti ja opiskelu kuuluvat suomalaiseen kilpa- ja huippu-urheiluun…

• Huippu-urheilujärjestelmän kannustettava urheilijoita kouluttautumaan urheilu-uran aikana, mutta mahdollistettava myös yksilölliset ratkaisut ja tuettava niitä

• Myös koulutus- ja opintotukijärjestelmien tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon urheilijan erityisongelmat

Urheilijoiden koulutus 2005

2. aste• OPM, erityinen tehtävä:

12 urheilulukiota, 10 urheiluammattioppilaitosta

• Urheilupainotteiset lukiot ja ammattioppilaitokset

• Urheiluopistot • monimuotokoulutukset, oppisopimus

Urheilijoiden koulutus 2005Korkea-aste

• Turun AMK, Seinäjoen AMK: tradenomi

• Yliopistot:

akateeminen vapaus? akateeminen vastuu!

• monimuotokoulutukset (aikuiskoulutus)

• USAn yliopistot

• Urheiluakatemioissa mukana olevat oppilaitokset

Urheilijan urasuunnittelun haasteita toisen asteen jälkeen

• opiskelupaikan ja –alan valinta, millä perusteella urheilija tekee valinnan?

• valmentautumisolosuhteet, valmentaja?• pääsykokeisiin valmistautuminen, pitää ottaa selvää mitä

pääsykokeissa ”tapahtuu” (erityisesti amk:t)• kesälajeissa pääsykokeisiin lukeminen samaan aikaan kilpailuihin

valmistavan kauden aikana, miten aika riittää, entä jaksaminen? Valmennuskursseille osallistuminen voi olla hankalaa

• pääsykokeiden ajankohta (samaan aikaan kisat tai leiri –mitä tehdä?)

• tilanne avoin pitkään, tieto pääsykokeisiin pääsemisestä vasta toukokuussa, pääsykoetulokset ja tieto hyväksymisestä vasta heinä-elokuussa epävarmuus rassaa, seuraavaa vuotta vaikea suunnitella

• Talouden epävarmuus myös rasitteena

Alku aina hankalaa…

• kesälajeissa kilpailukausi meneillään, talvilajeissa tiivis harjoittelu/leirityskausi alkamassa kiinnittyminen opiskeluyhteisöön vaikeaa

• ei aikaa/energiaa sopia opiskeluun liittyvistä asioista ennen koulun alkamista/heti alkamisen jälkeen asiat kaatuvat päälle

• paljon uutta asiaa omaksuttavana lyhyessä ajassa, kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa ei eväitä suunnitteluun

• Paikkakunnan vaihto, itsenäistyminen jne, • Talous!

HAASTEITA URHEILIJAN OPINTOPOLULLA

• Opiskelualan valinta, opiskelupaikan hankinta!• Ajanpuute ja ajankäytön hallinta: double shift• Kokonaiskuormitus: yli- tai alikuormitus• Suunnittelun puute:

If You fail to plan, plan to fail!• Poissaolot, rästiopinnot• Opiskeluyhteisöön kiinnittyminen• Opintoalojen eroavaisuudet, lajien eroavaisuudet• ”Tehokkuusvaatimukset”• Toimeentulo-ongelmat

Miksi opiskelevalla urheilijalla on toimeentulo-ongelmia?

• Opintotuki tunnetusti riittämätön urheilijat eivät voi paikata aukkoa käymällä töissä

• Opiskelutahti ei kaikilla riitä opintotuen nostamiseen (talvilajit!)

• Hitaan opiskelutahdin johdosta tuki ei riitä koko tutkinnon suorittamiseen

• Valmennustuki myös riittämätön kattamaan urheilusta aiheutuvat kulut, eikä tukea riitä kaikille huipulle pyrkiville

• Sponsori- ja kilpailutulot harvojen ulottuvilla

MIKÄ NEUVOKSI?• Urheilijan oma aktiivisuus, suunnittelu• Opintojen alku, tilanteen haltuunotto• Tehostettu opintojen ohjaus, HOPS• Urheilijalähtöisten opintoratkaisujen löytäminen

ja tehokas käyttö!• Rytmitys ja vuorottelu• Opiskelututor ja/tai vertaistuki• Asenteet, motivaatio• Valmennustuet ja apurahat: lisää

harkinnanvaraisuutta!

Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän

välillä säilyy? (Urhea 4/2005)-sosiaaliset taidot; kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua, kyky

kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa,

-kyky tuottaa kirjallista materiaalia-rohkeus tunnistaa, käsitellä ja puhua ongelmistaan-pitkäjänteisyys – kyky nähdä kokonaiskuva; pt-

suunnitelma, lt-suunnitelma, päiväsuunnitelma-kyky asettaa tavoitteet realistisesti; opintokokonaisuudet,

-taito seurata omaa etenemistä ja tarkistaa tavoitteita tilanteen mukaan

realistinen ajankäyttö; asioiden ennalta suunnittelu, paljonko asiat vievät aikaa, milloin teen tämän jos nyt jätän tekemättä, taito jakaa työt ja tehtävät tasaisesti – ei dead-linestä toiseen

Millaisia kykyjä urheilijalla tulisi olla tai hänen tulisi kehittää, jotta tasapaino urheilun, opiskelun ja muun elämän välillä säilyy?

-organisointikyky; kun kaikkea ei osaa tai ehdi itse, niin on taito hake apua osaavilta ihmisiltä

-asioiden priorisointi; mikä on tärkeää, mikä on kiireellistä, milloin teet loput?

-muutoskykyisyys; joustavuus ja kyky muuttaa omia totuttuja toimintatapoja

-oma-aloitteisuus; kyky tarttua tehtäviin-itsearviointikyky; missä olen hyvä, missä minun pitää

oppia lisää, missä tarvitsen tukea, oman jaksamisen seuraaminen – välillä uskallettava ottaa omaa aikaa

-motivaatio hoitaa myös ikävät ja vaikeat asiat!

Millaista tukea opiskeleva urheilija tarvitsee?

(Urhea 4/2005)-avoin ja yhteinen suunnittelu; urheilija, oppilaitos,

valmennus yhdessä- tukea ajankäytön suunnitteluun; vahvistusta omille suunnitelmille- joustoa ja ymmärrystä opintoihin liittyvissä asioissa- positiivinen suhtautuminen; urheilija on tasa-arvoinen, mutta erilainen opiskelija

-liiton, seuran ja valmennuksen suhtautuminen positiivisesti opintoihin; tulevaisuuden rakentamisessa opinnot ja ammattiin valmistautuminen keskeistä ja tuovat rohkeutta satsata myös urheiluun

-ammattiopintojen osalta yksilöllisen opinto-ohjelman rakentaminen hankalaa; työharjoittelut, kädentyöntaidot

-sosiaalisen elämän tuki;

erityisesti paikkakuntaa vaihtaneiden opiskelijoiden yhteydenpito ja esim. säännölliset tapaamiset- mentorointi, psyykkinen tuki, keskustelumahdollisuus- tukipalvelut; taloudellinen tuki, asuminen, ravinto- ja terveyspalvelut- kotijoukkojen tuki- urheilijan informointi tukimahdollisuuksista ”mistä saat tarvittaessa apua”