opinto-oppaan sivu 26 ja korpissa

Opinto-oppaan sivu 26 ja korpissahttps://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=119454

Syksy 2011 – kevät 2012

Jarmo Liukkonen 5.10.2011Jarmon materiaalia ladattavissa osoitteesta:

http://users.jyu.fi/~jaliukko/

LTKS002 Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen

Kurssin osaamistavoitteet

Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän•ymmärtämään, millaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen kurssilla opeteltavat analyysimenetelmät soveltuvat•käyttämään SPSS (PASW)-ohjelmaa ja suorittamaan tärkeimmät tilastomatemaattiset analyysit itsenäisesti•ymmärtämään analyysien tuottamat tulokset ja raportointitavat

Sisältö

• Aineiston valmistelu- ja analysointimenetelmät:– reliabiliteetti ja summamuuttujat 5.10.2011– faktorianalyysi– kaksisuuntainen varianssianalyysi– monen muuttujan varianssianalyysi (MANOVA)– usean selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, logistinen

regressioanalyysi ja Coxin regressiomalli– klusterianalyysi– ei-parametriset testit (jakaumasta riippumattomat testit)

• Tulosten kirjallinen ja taulukkomuotoinen raportointi

Yleistä kurssista 1/2• Eri opettajia liikuntatieteiden laitokselta ja terveystieteiden laitokselta

ajalla 5.10.2011 – 14.2.2012• Kurssin suoritus: luennoille (16 h) ja harjoituksiin (20 h – yhteensä

seitsemän kertaa) osallistuminen ja oppimistehtävien suorittaminen• Oppimistehtäviä on jokaiseen luentoon+ harjoitukseen liittyen ja ne

tehdään pareittain (pääsääntöisesti) ja palautetaan aina paperiversiona sovittuun päivämäärään mennessä luennon pitäjälle; jos useita luennoitsijoita tai harjoitusten pitäjiä samasta teemasta, niin sovitaan erikseen, kenelle harjoitustehtävä palautetaan

• Laajuus 3 op liikuntatieteiden opiskelijoille ja 5 op terveystieteiden opiskelijoille; terveystieteiden opiskelijoille oppimistehtävät ovat hieman laajempia, koska kurssi on heille 5 op

• Arviointi: 0-5 ja se koostuu oppimistehtävien (7 kpl) keskiarvosta

Yleistä kurssista 2/2• SPSS-kurssia (TILP350) ei edellytetä liikuntatieteiden

opiskelijoilta, mutta se sisältyy terveystieteiden opiskelijoille opinto-ohjelmaan osana tätä kurssia

• SPSS-kurssin suorittamista suositellaan lämpimästi lämpimästi myös liikuntatieteiden opiskelijoille!

• Kun SPSS-analyysit ovat ajankohtaisia omassa opinnäytetyössäsi, saat apua oman graduohjaajasi lisäksi myös Tietohallintokeskuksen tilastoneuvonnasta. Voit pistäytyä siellä ilman ajanvarausta: MaD 226, ma - pe klo 12.00 - 14.00. Puhelin 040-8054049 ja sähköposti [email protected]

Esimerkkejä oheiskirjallisuudesta ja nettilähteistä

• Itseopiskelu: menetelmäopetuksen tietovaranto http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html

• Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä [Elektroninen aineisto] : e-kirja opiskelijalaitos / Jari Metsämuuronen. Suora linkki: https://www-booky-fi.ezproxy.jyu.fi/lainaa/1011

• Jari Metsämuuronen (2003) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino tai uudemmat painokset

7

Empiirinen aineisto ja sen pelkistäminen analysointia varten

Todellisuuden havainnointi tuottaa suuren määrän informaatiota

Aineiston hallinta vaatii usein tiedon pelkistämistä

1. Aineiston valikoiminen (mm. otos) 2. Valitun aineiston tiivistäminen

– Tiivistäminen numeroiksi– Tiivistäminen tekstiksi

Summamuuttuja

Muuttuja, jonka arvo on saatu laskemalla yhteen useiden erillisten, samaa ilmiötä mittaavien muuttujien (väittämien) arvot

- parempia kuin yksittäiset väittämät, koska:

* lisäävät käytettävissä olevia analyysimenetelmiä (esim. voidaan laskea keskiarvo)

* parantaa luotettavuutta eli reliabiliteettia (satunnaisvaihtelu pienenee)

Muuttujien valinta summamuuttujaan perustuu:

1) sisällölliseen samankaltaisuuteen (esim. kestävyyttä mittaavat testiosiot; elämänhallinnan tunnetta mittaavat väittämät)

2) muuttujien välisiin positiivisiin korrelaatioihin

3) faktorianalyysin tuottamiin faktoreihin

4) valmiin mittarin sisältämiin ns. alaskaaloihin (esim. psyykkiset taidot; motivaatioilmasto)

Summamuuttujaan kelpaavat muuttujat, jotka:

1) mittaavat samaa teoreettista käsitettä

2) ovat vähintään järjestys(ordinaali)asteikollisia

(esim. Likert: 1= täysin eri mieltä…5= täysin samaa mieltä)

3) on arvioitu samalla asteikolla (ts. ovat yhteismitallisia)

jos eivät, yksittäiset muuttujat ensin standardoitava (esim. jakaumien mukaan uusiksi arvoiksi kaikille 1-5)

4) ovat samansuuntaisia = kaikissa väittämissä suuri arvo tarkoittaa samaa asiaa

jos eivät, käännä samansuuntaisiksi (’recode into different variable’)

Summamuuttujan muodostaminen

- väittämiä voidaan laskea yhteen monin tavoin, mm. 1) suoraan (ns. suora summa, esim. X1+X2+X3) jos jokaisen väittämän asteikko on 1-5, summamjan arvoksi tulee olemaan välillä 3.00-15.00 2) painottamalla jokaista väittämää (ns.

painotettu summa), apuna faktorilataukset 3) parhaiten: keskiarvoon perustuva summamja,

jolloin alkuperäinen asteikko säilyy ja puuttuvan tiedon ongelma pienenee:

esim. kilpailusuuntautuneisuus_sum=mean(X1,X2,X3)

- harkitse, kannattaako summamjasta poistaa sisäsitä yhdenmukaisuutta laskevia väittämiä (vertailtavuus kärsii!)

Mittarin luotettavuus

1. ValiditeettiPunnitaan saman henkilön paino usealla eri puntarilla. Jos eri

puntarit näyttävät saman lukeman, puntareiden ulkoinen luotettavuus eli validiteetti on korkea.

2. ReliabiliteettiPunnitaan saman henkilön paino samalla puntarilla useaan kertaan.

Jos lukema on aina sama, puntari on sisäisesti luotettava eli sillä on korkea reliabiliteetti.

Puntari voi kuitenkin antaa johdonmukaisesti liian alhaisen tai korkean lukeman.

Kyse luotettavuudesta/käyttövarmuudesta

Mittarin luotettavuus1. Validiteetti (mittarin yhteys mitattavaan asiaan)Mitataan urheilijan fyysistä kuntoa isolla joukolla testejä. Samaa ominaisuutta (esim.

kestävyys, nopeus, voima) mittaavat testiosiot korreloivat keskenään voimakkaasti ja eivät korreloi muita ominaisuuksia mittaavien testiosioiden kanssa = Rakenne/faktorivaliditeetti . Siis testataan matemaattisesti teoreettisesti oletettua mittarin (kolmi-dimensionaalista) rakennetta.

Mitataan urheilijoiden kuntotestitulokset ja verrataan niitä lajin kilpailusuorituksiin (kestävyystestit/ 10 000 m juoksukilpailun tulokset; nopeustestit/100 m juoksukilpailun tulokset)= ekologinen validiteetti

2. Reliabiliteetti (mittarin kyky antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia)

Toistetaan testi useita kertoja. Mitä korkeampi korrelaatio testien välillä, sitä luotettavampi se on mittaamaan oletettua ominaisuutta = korkea toistoreliabiliteetti (esim. heittotarkkuus: tikanheitto vs. koripallon heitto koriin vs. tennispallon heitto seinään piirrettyyn ympyrään).

Mittausprosessin reliabiliteettiMittausprosessin reliabiliteetti on sen luotettavuutta. Reliabiliteetti on

mittaustapahtuman ominaisuus erotuksena mittarin ominaisuudesta. Luotettava mittaus tarkoittaa sovitun mukaista mittauksen toteutusta. Luotettavan mittauksen tuloksiin eivät vaikuta mittaamisen satunnaiset tekijät kuten mittaaja, mittausolosuhteet jne. Mittauksen epäluotettavuus aiheutuu mittaustapahtumaan liittyvistä satunnaisista häiriöistä ja vaihteluista.

Mittaus on luotettavaa, jos samasta aineistosta suoritetut mittaukset antavat eri mittauskerroilla ja eri mittaajien suorittamana samat tulokset. Mittauksen luotettavuus voidaan varmistaa laatuajattelun mukaisesti hyvillä mittausohjeilla.

Mittauksen luotettavuuden varmistamiseksi on tärkeää määritellä mittauksen toteutustapa niin yksikäsitteisesti, että toteutustapaa koskevien ohjeiden perusteella eri suorittajat saavat samasta aineistosta samat tulokset.

15

Reliabiliteetti

• Reliabiliteettikerroin ilmaisee, kuinka suuri osa muuttujan havaitusta varianssista on todellista varianssia – Vaihteluväli 0,00 – 1,00– 70 % on niukasti riittävä (”hätätilassa” .60) – 80 % on hyvä reliabiliteetti

Reliabiliteetti

Lee Joseph Cronbach1916 - 2001

“one of the most prominent and influential educational psychologists of all time (Kupermintz, 2003)”

Kyselylomakkeen reliabiliteetin edellytyksiä

- muotoile lomakkeen väittämät/kysymykset ja vastausvaihtoehdot yksiselitteisesti ja tasapainoisesti (kussakin väittämässä vain yksi asia)

- suorita esitestaus- tarkista ja esitestaa vastausohjeet- vakioi testaustilanne mahdollisimman pitkälle (kaikilla

vastaajilla samat olosuhteet)- tallenna tulokset huolellisesti SPSS:ään ja tarkista

”mahdottomat arvot” (min/max)- mittaa samaa asiaa (käsitettä, ilmiötä, ominaisuutta)

usealla a) eri tavalla muotoillulla kysymyksellä saman mittarin sisällä (ns. kontrollikysymykset) muodosta näistä summamuuttuja b) kahdella tai useammalla eri mittarilla

Reliabiliteetin osatekijät

1) Stabiliteetti = pysyvyys- olosuhteet, vastaajan mieliala tms. eivät vaikuta tulokseen- mittaustulokset toistuvat kutakuinkin samoina ajasta

ja arvioijasta riippumatta

2) Konsistenssi = yhtenäisyys- mittarin väittämät riippuvaisia toisistaan

- mittari mittaa kokonaisuudessaan samaa asiaa (sisäisesti yhtenäinen)

Reliabiliteetin laskeminen1) Toistomittaus (test-retest) : sama mittaus tehdään kahdesti

samalle otokselle (lyhyellä aikavälillä)2) Arvioitsijareliabiliteetti (inter-rater reliability): kahden

itsenäisen arvioijan arvioiden yhdenmukaisuus, esim. yksimielisyys-prosentti = yksimielisten lausumien määrä jaetaan yksimielisten lausumien ja erimielisten lausumien summalla

3) Rinnakkaismittaus: kahden samaa asiaa mittavan mittarin korkea korrelaatio (Cooper vs. 1500m juoksu)

4) Puolitusmenetelmä (split-half): jaetaan mittarin väittämät kahteen osaan ja lasketaan puoliskojen välinen korrelaatio

5) Cronbachin alfan (α) laskeminen (summamuuttujalle)

Cronbachin alfa (α) - perustuu kyselylomakkeen väittämien välisiin

korrelaatioihin; mitä korkeammat korrelaatiot väittämien välillä, sitä korkeampi alfa

- mittaa konsistenssia eli väittämien yhdenmukaisuutta- lasketaan väittämien välisten keskimääräisten

korrelaatioiden ja väittämien määrän perusteella väittämien määrä nostaa α:aa

- on reliabiliteetin alaraja- lasketaan aina summamuuttujalle (min. 3 väittämää)- saa arvon 0 – 1 (vähintään .60, mielellään yli .80)- saattaa parantua, jos ‘huonoja’ väittämiä poistetaan

Tavoiteorientaatio-mittari (POSQ; Roberts ym. 1998)

Liikuntatunneilla tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun…

1= Täysin eri mieltä… 5= Täysin samaa mieltä

1. Voitan toiset 1 2 3 45

2. Olen paras 1 2 3 4 5

3. Yritän kovasti 1 2 3 45

4. Huomaan todella kehittyväni 1 2 3 4 5

5. Pärjään paremmin kuin toiset 1 2 3 4 5

6. Näytän toisille olevani paras 1 2 3 4 5

7. Voitan vaikeudet 1 2 3 45

8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole

aikaisemmin osannut 1 2 3 4 5

9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa 1 2 3 4 5

10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan 1 2 3 4 5

11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen 1 2 3 4 5

12. Olen selvästi toisia parempi 1 2 3 4 5

Tavoiteorientaatio-mittari (POSQ; Roberts ym. 1998)

Liikuntatunneilla tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin kun…

1= Täysin eri mieltä… 5= Täysin samaa mieltä

1. Voitan toiset 1 2 3 4 5

2. Olen paras 1 2 3 4 5

3. Yritän kovasti 1 2 3 4 5

4. Huomaan todella kehittyväni 1 2 3 4 5

5. Pärjään paremmin kuin toiset 1 2 3 4 5

6. Näytän toisille olevani paras 1 2 3 4 5

7. Voitan vaikeudet 1 2 3 4 5


aikaisemmin osannut 1 2 3 4 5

9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa 1 2 3 4 5

10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan 1 2 3 4 5

11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen 1 2 3 4 5

12. Olen selvästi toisia parempi 1 2 3 4 5

TEOREETTISESTI OLETETUT SUMMAMUUTTUJAT (dimensiot; alaskaalat):

a) MINÄORIENTAATIO (VÄITTÄMÄT 1, 2, 5, 6, 9, 12)

b) TEHTÄVÄORIENTAATIO (VÄITTÄMÄT 3, 4, 7, 8, 10, 11)

Taulukko X. Minäorientaation väittämien keskinäiset korrelaatiot ja korrelaatiot minä- ja tehtäväorientaation summamuuttujiin.

_________________________________________________________________________________

Väittämä 1 2 5 6 9 12

_________________________________________________________________________________1. Voitan toiset -

2. Olen paras .56 -

5. Pärjään paremmin kuin toiset .49 .55 -

6. Näytän toisille olevani paras .36 .50 .44 -

9. Pärjään sellaisessa, jota toiset .34 .42 .50 .43 -

eivät osaa

12. Olen selvästi toisia parempi .44 .58 .60 .54 .52 -

________________________________________________________________________________

Minäorientaatio .70 .80 .78 .72 .71 .81

Tehtäväorientaatio .12 .13 .16. 01 .21 .00

________________________________________________________________________________

Minäorientaatio-summamuuttujan Cronbachin alfa-kerroin

Taulukko 1. Minäorientaatiomittarin sisäinen yhdenmukaisuus, Cronbachin alfa-kerroin.

_____________________________________________________________________________

Alfa, jos väittämä poistetaan

_____________________________________________________________________________

1. Voitan toiset .96

2. Olen paras .90

5. Pärjään paremmin kuin toiset .93

6. Näytän toisille olevani paras .93

9. Pärjään sellaisessa, jota toiset eivät osaa .95

12. Olen selvästi toisia parempi .87

____________________________________________________________________________

Minäorientaatio-summamuuttujan alfa-kerroin .94

____________________________________________________________________________

Taulukko X. Tehtäväorientaation väittämien keskinäiset korrelaatiot ja korrelaatiot tehtävä- ja minäorientaation summamuuttujiin.

T_________________________________________________________________________________

Väittämä 3 4 7 8 10 11

_________________________________________________________________________________

3. Yritän kovasti

4. Huomaan todella kehittyväni

7. Voitan vaikeudet


aikaisemmin osannut

10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan

11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen

________________________________________________________________________________

Tehtäväorientaatio

Minäorientaatio

________________________________________________________________________________

Tehtäväorientaatio-summamuuttujan Cronbachin alfa-kerroin

Taulukko 1. Tehtäväorientaatiomittarin sisäinen yhdenmukaisuus, Cronbachin alfa-kerroin.

_________________________________________________________________________

Alfa, jos väittämä poistetaan

_________________________________________________________________________

3. Yritän kovasti .91

4. Huomaan todella kehittyväni .89

7. Voitan vaikeudet .90


aikaisemmin osannut .90

10. Teen kaikkeni parhaan kykyni mukaan .90

11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteen .90

________________________________________________________________________

Tehtäväorientaatio-summamuuttujan alfa-kerroin .92

_______________________________________________________________________________

Hiihdon motivaatioilmasto – kysely(Liukkonen & Jaakkola 2003)

1. Pidän hiihtoharjoituksista. 2. Urheilijoille on tärkeä yrittää parhaansa

hiihtoharjoituksissa. 3. Uuden oppiminen kannustaa minua

oppimaan yhä enemmän. 4. Pääasia on, että kehitymme vuosi

vuodelta omissa taidoissamme.5. Hiihtoharjoituksissa on hauskaa. 6. Ryhmämme on yhtenäinen. 7. Urheilijoille on tärkeää näyttää muille

olevansa parempia hiihtoharjoituksissa kuin toiset.

8. Urheilijoilla on merkittävästi päätösvaltaa hiihtoharjoituksissa.

9. Ryhmämme on yhtenäinen toimiessaan hiihtoharjoituksissa.

10. Ryhmämme urheilijat vertaavat suorituksiaan pääsääntöisesti toisten suorituksiin.

11.Urheilijat todella toimivat yhtenä ryhmänä.

12. Urheilijoille on tärkeää yrittää parantaa omia taitojaan.

13. Urheilijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hiihtoharjoitusten toteutukseen.

14. Harjoituksissa urheilijat ”puhaltavat yhteen hiileen”.

15. On tärkeää jatkaa yrittämistä, vaikka olisi tehnyt virheitä.

16. Otan yleensä itsestäni kaiken irti hiihtoharjoituksissa.

17. Hiihtoharjoitukset tuovat minulle iloa.18. Urheilijoille on tärkeää onnistua muita

urheilijoita paremmin.19. Nautin hiihtoharjoituksista.20. Urheilijoilla on merkittävästi valinnan

vapauksia harjoituksissa.21. Hiihtoharjoituksissa urheilijat

kilpailevat suorituksissa toistensa kanssa.

22. Urheilijoilla on mahdollisuus valita harjoitteita oman mielenkiinnon mukaan.

23. Urheilijat voivat vaikuttaa hiihtoharjoitusten kulkuun.

24. Olen yksi aktiivisimmista yhdessä tehtävissä hiihtoharjoitteissa.

Kyselyyn sisältyvät ’alaskaalat’

• Viihtyvyys: 1+ 5+17+19

• Aktiivisuus: 16+24

• Kilpailusuuntautuneisuus: 7+10+21

• Tehtäväsuuntautuneisuus: 2+3+4+12+15

• Sosiaalinen yhteenkuuluvuus: 6+9+11+14

• Autonomia/itsemäärääminen: 8+13+20+22+23

Rosenbergin (1965) itsetunto

1. Mielestäni olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut.2. Mielestäni minulla on useita hyviä ominaisuuksia.3. Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana.4. Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat

muutkin ihmiset.5. Mielestäni minulla ei ole paljoakaan ylpeilemisen aihetta.6. Asennoidun itseeni myönteisesti.7. Suurin piirtein olen tyytyväinen itseeni.8. Toivoisin, että minulla olisi enemmän itsekunnioitusta.9. Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi.10. Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään.

1 = Täysin eri mieltä ……5 = Täysin samaa mieltä

Rosenbergin (1965) itsetunto1. Mielestäni olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut.2. Mielestäni minulla on useita hyviä ominaisuuksia.3. Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana. RE4. Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat

muutkin ihmiset.5. Mielestäni minulla ei ole paljoakaan ylpeilemisen aihetta.

RE6. Asennoidun itseeni myönteisesti.7. Suurin piirtein olen tyytyväinen itseeni.8. Toivoisin, että minulla olisi enemmän itsekunnioitusta. RE9. Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi. RE10. Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään. RE

1 = Täysin eri mieltä ……5 = Täysin samaa mieltä

Optimismi LOT-R (Scheier & Carver, 1994)

1) Epävarmoina aikoina odotan aina parasta.2) Jos jokin asia voi epäonnistua, niin juuri minun

kohdallani se epäonnistuu.3) Suhtaudun aina myönteisesti ja optimistisesti

tulevaisuuteeni.4) En juuri koskaan odota asioiden sujuvan niin

kuin haluaisin. 5) Uskon, että minulle tapahtuu enemmän hyviä

kuin pahoja asioita.6) En juuri koskaan odota, että minulle tapahtuisi

jotain hyvää.

Optimismi LOT-R (Scheier & Carver, 1994)

1) Epävarmoina aikoina odotan aina parasta2) Jos jokin asia voi epäonnistua, niin juuri minun

kohdallani se epäonnistuu (RE)3) Suhtaudun aina myönteisesti ja optimistisesti

tulevaisuuteeni4) En juuri koskaan odota asioiden sujuvan niin

kuin haluaisin (RE)5) Uskon, että minulle tapahtuu enemmän hyviä

kuin pahoja asioita6) En juuri koskaan odota, että minulle tapahtuisi

jotain hyvää (RE)

Emotion Regulation Questionnaire (Gross & John 2003)

1. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita (kuten iloa tai mielihyvää), koitan ajatella toisenlaisia asioita.

2. Pidän tunteeni itselläni.3. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten

surua tai vihaa), koitan ajatella toisenlaisia asioita.4. Kun koen miellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä.

5. Kun joudun stressaavaan tilanteeseen, koitan ajatella tilannetta tavalla, joka auttaa minua pysymään rauhallisena.

6. Säätelen tunteitani siten, että en näytä niitä.7. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita,koitan ajatella

tilannetta toisella tavalla.8. Säätelen tunteitani siten, että koitan ajatella tilannetta toisella

tavalla.9. Kun koen epämiellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä.10. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten

surua tai vihaa), koitan ajatella tilannetta toisella tavalla.

Emotion Regulation Questionnaire (Gross & John 2003)

1. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita (kuten iloa tai mielihyvää), koetan ajatella toisenlaisia asioita.

2. Pidän tunteeni itselläni.3. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten

surua tai vihaa), koetan ajatella toisenlaisia asioita.4. Kun koen miellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä.

5. Kun joudun stressaavaan tilanteeseen, koitan ajatella tilannetta tavalla, joka auttaa minua pysymään rauhallisena.

6. Säätelen tunteitani siten, että en näytä niitä.7. Kun haluan kokea miellyttävämpiä tunteita, koetan ajatella

tilannetta toisella tavalla.8. Säätelen tunteitani siten, että koitan ajatella tilannetta toisella

tavalla.9. Kun koen epämiellyttäviä tunteita, varmistan etten näytä niitä.10. Kun haluan kokea vähemmän epämiellyttäviä tunteita (kuten

surua tai vihaa), koitan ajatella tilannetta toisella tavalla.

37

SPPS (PASW)- ohjelma

• Käsittele aineisto SPSS -ohjelmalla– Opastus: Help Tutorial– Optimassa useita oppaita

• SPSS on asennettu useimpiin opiskelijoiden käytössä oleviin koneisiin– Ohjelman saa vuokrattua Tietohallintokeskuksesta

omalle koneelle – Vuosilisenssi maksaa noin 30 euroa

opinto-oppaan sivu 26 ja korpissa

Documents