Suvi-kysely

AVOIMET

16 Osallistutko opinnäytetyötä kehittäviin työryhmiin tai projekteihin? Jos osallistut, niin millaisiin esimerkiksi?

- Opinnäytetyön ohjaajien palavereihin muutaman kerran lukuvuodessa- ops ja opetuksen käytänteet, opetusmateriaalin tuottaminen tiimissä- e-opettajahanke- Teemme tiivistä yhteistyötä eri laitosten suomen kielen opettajien kanssa.- Viestinnän opettajien työryhmään ja sosiaali- ja terveysalan työryhmään- Iisalmen tulosalueen opinnäytetiimi (mukana liiketalous, sos. ja terveysala sekä luonnonvara-ala.

Olen ollut mukana kehittämässä koko amk:n ohjeistusta Verkkosalkkuun - toimii alkohtaisesti eri tavalla.

- Olen ollut laatimass MAMKin yhteistä opinnäytetyöopasta. Tällä hetkellä toimin työryhmässä, jossa laaditaan kielten toimenpideohjelmaa, joka sisältää mm. suositukset suomen kielen ohjauksesta opinnäytetyöprosessissa. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä koko MAMKin tasolla.

- Opinnäytetyön kehittäminen -hanke, HAMKin opinnäytetyöryhmä, Liiketalouden ja verkko-osaamisen KT-keskuksen ON-työryhmä, ja Tutkiva ja kehittävä osaaja -opetiimi, ylemmän ammttikorkeakoulun yliopettajatiimi

- Osallistun opinnäytetyön kehittämisryhmän toimintaan.- Opinnäytetyön ohjauskäytänteiden yhtenäistäminen tekniikan yksikön parilla osastolla.- Omassa koulutusohjelmassa, aina kun tulee kehittämisen paikka - toimintaa on tarpeen mukaan.- Opinnäytetyörymän jäsenenä olen ollut 4 vuotta- Kaikille 3. vuoden opiskelijoille kuuluu metodiset opinnot, jossa tehdään projektitutkimusraportti ja

toiminnallinen raportti. Nämä pohjustavat opinnäytetyötä. Ohjaan näitä molempia töitä suunnittelusta arviointiin asti.

- Kuulun opinnäytetyöryhmään, jossa tehdään yhteisiä arviointikriteerejä, ohjeita yms.- Ohjeistuksen kehittäminen- esim. parhaillaan omassa koulutusohjelmassa arviointia kehittävään ryhmään- En meillä sen tekevät muut kuin suomen opettajat- Laadin ohjeistuksia, arviointikriteereitä- Olen osallistunut valtakunnalliseen opinnäytetyön laatusuosituksia tekevevään työryhmään ja

aikanaan tehnyt myös oppilaitoksen opinnäytetyöohjeistusta tiimissä.- Kommentoin suunnitelmia ja esitän näkemyksiäni- Osallistun kaikille opinnäytteitä ohjaaville opettajille tarkoitettuihin palavereihin.- en tällä hetkellä- Kaikki suuntautumisvaihtoehtomme opettajatiimin jäsenet osallistuvat ont:n kehittämiseen esim.

tiimin työkokouksissa ja työseminaareissa jokaisen lukuvuoden aikana.- Viestinnän opinnäytetyötiimin vetovastuu yhdessä viestinnän yliopettajan kanssa, kulttuurialan

opinnäytetyötiimin jäsen, Stadian suomen kielen yhdysopettajien kollegio.- Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetytyö-opintokokonaisuuden suunnitteluun viime

vuonna.- ohjeiston laatimiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä vuosittaisiin talon yhteisiin seminaareihin,

joissa asiaa pohditaan- Opinnäytetyöohjeistukseen ja prosessiin liittyvät työryhmät- En tänä vuonna.- Olen osallistunut mutta en tällä hetkellä.- Yhdessä Turun AMK:n muiden suomen kielen opettajien kanssa.- Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteiseen opinnäytetyöryhmään, jonka tarkoituksena on kehittää ja

yhtenäistää käytänteitä.- Laitoksemma suomen opettajat yrittävät yhteisvoimin nyt kehittää opinnäytetyöohjausta niin, että

ohjausta oikeasti annettaisiin työtä kirjoitettaessa. Luonnollisesti olen mukana tässä. Oman tiimini keskuudessa olemme toteuttaneet "ohjausta aina tarvittaessa"-menettelyä

- Opinnäytetyöprosessin kehittämisryhmä, opinnäytetyöohjaajien ryhmä- En osallistu tällä hetkellä.

- Koulutusohjelman opinnäytetyön ohjaajien tiimi 1997- Koulutusalan yhteinen o-työtiimi aiemmin (1999 - 2005) useita vuosia. Hoitotyön T&K-opintojen kehittämisen juonneryhmä 2005 -2006. Juonneryhmän koordinaattori 2006 -.Kirjallisen työn ohjeiden laatija- ja päivittäjäryhmä (suomen kielen ja viestinnän sekä tietotekniikan opettajat) 1996 -. Amk-tason laaturyhmä. Valtakunnallinen Opinnäytetyön kehittäminen -hanke 2004 - 2006. Kouluttajan tehtävät, esim. oman amk:n henkilöstökoulutus, ÄOL, Opetushallitus: ammatilliset suomen kielen ja viestinnän opettjat. Tärkeimpiä jatkumoita mainitakseni.

- Opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja- Olen osallistunut ohjeen päivitykseen.- Opinnäytetyön kehittämisseminaari Oulussa, Keski-Pohjanmaan AMK:n oma koulutustilaisuus

syksyllä 2006- Opinnäytetyön ohjeen uudistaminen yksikön tarpeisiin,- Oman amkin oppaan päivitys; Opinnäytekilpailun "tuomaristo"- en- Osallistun.- en- Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa osallistun aihetta käsittelevän tiimin

työskentelyyn. Osallistun myös Laatua opinnäytetyöhön -hankkeeseen Turun AMK:n projektissa viestintätiimin puheenjohtajana.

- Opinnäytetyöryhmä- Osallistun tällä hetkellä e-opettajahankkeeseen, jossa aikuisopiskelijoiden pilottiryhmän

opinnäytetyöprosessi toteutetaan verkossa ja jossa opinnäytetyöprosessi on kytketty Tutkimustoiminnan opintoihin. Hannkeessa on tiivistetty ohjaajien yhteistyötä mm. sillä tavalla, että seminareissa on aina mukana kaksi ohjaajaa.

- Hoitotyön opinnäytetiimi.- En osallistu virallisesti.- Opinnäytetyötiimikokousten (ohjaaviat opettajia muut) yhteydessä satunnaisesti.- Olen ollut tekemässä opinnäytetyön ohjetta omalle alalle.- kyllä; meneillään esimerkiksi opinnäytetyöprosessin yhtenäistäminen ammattikorkeakoulussa,

kuulun työryhmään- Osallistun oman koulutusalan ohjeiden laatimiseen sekä yhdysopettajan Stadian yhteisteisten

käytänteiden hiomiseen.- kyllä, toimin yleensä erilaisten työryhmien/seminaarien vetäjänä tai ainakin jollakin tavlla

vastuullisena- en- Sähköinen ohjaaminen, käytäntöjen yhtenäistäminen amkin sisällä- Tällä hetkellä en osallistu.- Arenen kielityöryhmä: mm. kypsyysnäytteen kehittäminen.- Oman laitoksen opinnäytetyöryhmä, HyvinvointiLAMKin opinnäytetöiden kehittämistyöryhmä

(tehtävänä mm. julkaisuhanke), tulevaisuudessa myös Lamkin opinnöytetyöryhmä- Kyllä yleensä- en osallistu- AMK:ssa työryhmä (kohta 6). Valtakunnallinen opinnäytehanke. Oppiainekohtaiset palaverit (joskus).- kuulun Tutka- tiimiin, jonka tavoitteena on kehittää tutkimustyön opetusta talossa eri keinoin- Olen osallistunut esim. opinäytetyön kirjoittamisen ohjeistuksen tekemiseen.- Olen mukana koulutusohjelman opinnäyetyötä kehittävässä työryhmässä, olen kommentoinut

ammattikorkeakoulun antamia lausuntoja yms., jotka käsittelevät opinnäytetöitä ja olen osallistunut kokouksiisn, joissa on keskueteltu opinnäytteiden ohjaamisesta ammattikorkeakoulun eri koulutusaloilla.

- joihinkin valtakunnallisiin ja oman ammattikorkeakoulun hankkeisiin- Liiketalouden toimialan sisällä toimii opinnäytetyöryhmä, joka kokoontuu jokusen kerran vuodessa ja

kehittää opinnäyteprosessia. Asioita tarkastellaan niin ohjaajien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta. Ryhmään kuuluu myös opiskelijajäsen.

- Merenkulun opintojen opinnäytetyöohjeistus, Tutkimusmenetelmät-verkkokurssin suunnittelu, ylemmän amk-tutkinnon tutkimusosuuden suunnittelu, opinnäytetöiden ohjaajien mentorointi

- En.- En tällä hetkellä, kollega osallistuu ot-tiimin työskentelyyn.- En tällä hetkellä- Olen hanketiimin jäsen(on-työt ovat kaikki hankkeissa), t&K-tiimin jäsen- En osallistu, koska ei ole tai en tiedä niiden olemassaolosta.

- En. Ei ole resurssoitu.- kyllä, viimeksi projektiin- oman amkin suomen opettajien tiimi- Olen ollut opinnäytetyön kehittämisryhmässä, silloin, kun se toimi. Olen AMK:n julaksiutyöryhmässä,

ja sitä kautta jossakin määrin voin vaikuttaa ainakin julkaistavaksi esitettyihin opinnäytetöihin- Olen osallistunut vuosikaudet ennen kuin yliopettaja astui taloon- Tutkiva ja kehittävä osaaja -opintojakson verkkosivuston tuottaminen (mukana työryhmässä);

HAMKin opinnäytetyöohjeet (mukana työryhmässä)- Osallistun, sillä vastuullani on opinnäytetyöprosessimme.- en- ei

17 Mitä muuta opinnäytetyöhön liittyvää teet?

- En muuta- luon ja päivitä opiskelijoiden sivustolla kaikkien alojen yhteistä opiskelukirjoittamisen ja

opinnäytetyön opasta, luon ja päivitän opiskelijoiden sivulla kaikkien alojen yhteisiä tekstipohjia opinnäytteitä ja tehtäviä varten

- omien töiden ohjaus- -- En osaa sanoa- Vastaan oman alan opinnäytetyön sähköisestä toimitnaympäsritöstä (vastaavat ympäristöt on tehty

muille em. aloille meidän mallin pohjalta) - olemme luoneet yhteiset pelisäännöt, lomakkeistot ja arviointikriteeristön Olen laatinut kirjalliset ohjeet opinnäytetyön raportoinnista tulosalueellemme. Toimin tarvittaessa myös sisällön ohjaajana. Viikottaiset ohjaustunnit opinnäytetyön tekijöille.

- Keskusteluja ohjaajien kanssa, joskus jopa yhdessä ohjaajan ja opiskelijan kanssa, mutta harvinaisempaa tällä alalla.

- yhteydet yliopistojen vastaaviin ryhmiin, mm. kypsyysnäyte-keskustelu- Tänä lukuvuonna toimenkuvani opinnäytetöiden osalta on sellainen, että koordinoin

aikuiskoulutuksen opinnäytetyöprosessin. Tässä roolissa olen opettanut ryhmälle tutkimustoiminnan perusteet menetelmineen ja osallistun työn eri vaiheiden ohjausproesessiin: seminaareihin, työn esitarkastukseen, julkistamiseen ja arviointiin. Perusopetuksessa (nuorisokoulutuksen amk:ssa ohjaajan roolini rajautuu vain opinnäytteiden kirjallisten osioiden lopullisten versioiden arviointiin ja kypsyysnäytteen arviointiin.

- Ont-ohjeen päivittäminen.- Annan pienryhmäohjausta, aiheena raportointi. Ensin opetan jonkin teeman, esim. lähdetekniikka,

sitten ohjaan opiskelijoita.- Kehitän yhdessä muiden opinnäytetyöryhmän jäsenten kanssa opinnäytetyön kirjoittamisohjeita

(koko amk)- Eipä nyt tule mieleen.- Ohjaan liiketalouden opinnäytetöitä, ja olen liiketaloudessa myös osassa töistä kakkostarkastaja- En juuri muuta.- tiedotan yksikössämme opinnäyteasioista- Puhelinneuvontaa- Osallistun koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin- kyllä työ rajoittuu tähän kielentarkistukseen ja omiin ohjattaviin-- Luen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.- Koulutan toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajia. Laadin opiskelun tukiaineistoja.- Koordinoin ja tiedotan opinnäytetöiden vuosikelloa opiskelijoille ja opettajille, samoin lanseeraan

uudet ohjeet ja suositukset opettajille ja opiskelijoille. Kehitän viestinnän omaa ohjeistoa yhdessä tiimin kanssa.

- Alan ohjata myös kirjoitusprosessia insinöörikoulutuksessa, jossa resurssi on isompi kuin tradenomikoulutuksessa.

- Olen mukana laatimassa/päivittämässä Lamkin opinnäytetyöohjeita.- Enpä kai muuta.- Ohjaan liki kaikki yritysviestinnän opinnäytetyöt, ei siis vain kielen osalta, vaan kokonaan, oli kyse

sitten tutkimuksellisesta tai toiminnallisesta työstä.- Joskus ohjaan työtä alusta asti.

- Vastaan mitä erilaisimpiin opiskelijoiden kysymyksiin, muihinkin kuin kirjoittamista koskeviin.- Houkuttelen ideoimaan aiheita ja aloittamaan työskentelyn.- Pidän omalta osaltani yllä ja päivitän ohjeistusta.- Virallisesti tehtäviini ei kuulu kuin lyhyt työn välivaiheen ongelmakysymysohjaus ja valmiin työn sekä

kypsärin lukeminen ja arviointi- Ohjeiden päivitys, kirjoittamisen ohjaus- Olen ollut mukana laatimassa KyAMK:n opinnäytetyön dokumentointiohjetta ja sen verkkoversiota.- Olen kirjoittanut oppimateriaali (oppikirja) opinnäytetyöstä, kirjoiottanut siitä artikkeleita ja tehnyt

aiheetsa lisensiaatintutkimuksen [tulossa] tekstintutkimuksen alalta..- kaikki ohjeistot ja lomakkeet, arviointiperusteet yhdessä työryhmäni kanssa- Siinäpä tärkeimmät.- Keskustelen opiskelijoiden, opettajien ym. kanssa; hankin tietoa aiheesta; teen itse tutkimustyötä- ohjauskäytäntöjen kehittäminen oman osaston sisällä, suomen kielen ja viestinnän opettajien

palaverit yhteisistä käytänteistä, valtakunnalliset AMK-suomenopettajien tapaamiset yhteisten periaatteiden kuulemiseksi

- suunnittelen uuden opsin tutkimuskirjoittamisen jaksoa ja koko prosessia- olen kirjoittanut sähköisen oppaan opinnäytetyön raportin kirjoittamista varten, sisältää myös

tekstinkäsittelyä- Pienryhmässä tapahtuvaa opinnäytetyön ohjausta (kielenhuollon näkökulma).- omaa ohjausta (viestintäaiheiset työt)- Koodinoin yhteisen kirjoitusohjeen päivitystä.- Itseopiskelu- Seminaareihin liittyy paljon sopimista ja tiedottamista: ensin pitää sopia opiskelijoiden kanssa sopivat

seminaariajankohdat ja sitten tiedottaa seminaareista.- Ohjaan yhtä opinnäytetyötä pääohjaajana ja toista ns. 2. ohjaajana (poikkeuksellista).- Iloitsen valmistuvien kanssa.- Kirjoitusohjeita opetan 1. lukukauden opiskelijoille!- Annan opinnäytetyön tekijöille käytännön ohjeita esim. työn esittelystä, kansittamisesta,

palauttamisesta.- suomen opettajat pitävät vuosittain ainakin tekniikan puolella muille opettajille opinnäytetyön

ohjaamiseen liittyvää koulutusta- Pohdin ohjeistusta, olen yhteydessä myuihin toimijoihin.- tarkistan lähteet yms yms- toimin myös varsinaisena ohjaajana - minulla on 2 - 5 työtä vuosittain/olen yhteistyössä muiden

laitosten viestinnän lehtoreiden kanssa tutkivan kirjoittamisen aihepiiriin liittyvissä asioissa- Tarkastan matkaiu- ja ravitsemisalan opiskelijoiden harjoitusaineiden kieliasun.- Olen ollut kehittämässä koulutusohjelmakohtaisia ohjeita.- Toimin useimmissa tapauksissa työn toisena lukijana eli toisena tarkastajana ja annan lausunnon

paitsi kieliasusta myös työstä kokonaisuudessaan.- englanninkielisten abstraktien ohjaus ja tarkastus- ohjaan vuosittain pari opinnäytetyötä, hankin aktiivisesti tietoa ohjauksesta ja

opinnäytetyöprosessista- Perusopetus tähtää osin myös opinnäytetyövalmiuksiin. Ohjeiden päivitys. Äidinkielen jaoksen

palaverit.- pidän kypsyysnäyteinfoja 2 krt/vuosi ja päivitän kirjallisia ohjeita em. liittyen, autan opiskelijoita esim.

opinnäytetöiden näyttelyyn valmistautumisessa (posterit, lehtiartikkelien kirjoittaminen, muu julkistamistoiminta)

- Ei tule muuta mieleen.- mm. päivitän ohjeita- en muuta- En tee muuta.- kaikkea mahdollista- Suomen kielen opintojaksolla käymme läpi perusteet opinnäytetyön raportin laatimiseksi, puhumme

kriittiisestä tiedonhausta jne. Satunnaisesti saatan jonain vuonna olla ohjaamassa viestinnän alaan liittyvää opinnäytetyötä.

- tutkimus- ja kehittäminen tiimissä- En tee muuta, resurssia ei ole. Halua kyllä olisi!- opetan työpajoissa, olen erilaisten tiimien jäsen jne.- En mitään.- Muuhun ei ole resursseja.

- toinen lukija kaikissa opinnäytetöissä- tarkastan kaikki talosta ulos lähtevät kyselylomakkeet aiheesta riippumatta- Ohjaan opiskelijoita vastaanotoilla, puhelimitse (kotoa, koulusta kännykästä, vaikka minulla ei ole

työkännyä)- Ohjaan opinnäytetöitä myös sisällöllisesti, mikäli aiheet liittyvät asiantuntija-alaani, minulla on siis ns.

"omia ohjattavia"- Järjestän seminaarit ja sisällön ohjaajat- ei mitään- Opinnäytetyön raportointiohjeen kehittäminen

18 Ovatko opinnäytetyön käytänteet ammattikorkeakoulussasi pääosin yhtenäiset koko ammattikorkeakoulussa tai koulutusaloittain vaihtelevia? Kerro esimerkkejä. Kysymys18

- Vaihtelua on esim. siinä, missä vaiheessa kielentarkastaja ohjaa tai kommentoi työtä.- eivät ole yhtenäisiä, yhtenäistetään parhaillaan kielten toimenpideohjelman valmistuessa- meillä on viime vuosina kehitetty, ei tietoa, miten muissa yksiköissä hoidetaan- Käytännöt vaihtelevat eri laitoksilla: ohjeet ovat samat, mutta tekniikan alan hankkeistelut työt

poikkeavat suuresti esim. taiteen töistä.- RAMKissa on kehitetty opinnäytetyöoprosessia yhtenäisemmäksi, mutta alakohtaista vaihtelua on.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa on yhtenäinen käytäntö. Kieliasun ohjauksen käytäntöä RAMKissa on yhtenäistetty.

- Eivät ole yhtenäisä alakohtaisia ja yksikkökohtaisia eroja. Iisalamessa kolmella alalla yhtenäiset käytänteet.

- Käytänteet ovat pääosin yhtenäiset, mutta meillä tekniikan alalla on eniten vaihtelua. Ongelmat liittyvät usein tiettyihin ohjaajiin, jotka eivät piittaa yhteisistä käytänteistä, jolloin suomen kielen ohjaukseen ohjaaminen saattaa unohtua. Resurssien osalta on myös vaihtelua; liiketalouden puolella on enemmän resursseja kuin tekniikan alalla. Aiemmin opettajalla oli vain yksi tunti/työ sisältäen myös kypsyysnäytteen. Nyt resurssi on 1,5 tuntia. Pyrkimys on saada nostettua resurssi 2 tuntiin kaikilla aloilla.

- Käytänteet vaihtelevat jonkin verran. HAMKissa on yhteiset ohjeet ON-prosessista ja arvioinnista, yhteinen opinnäytetyöraportin mallipohja jne. Meneillään on yhteisten käytänteiden jalkauttaminen kaikkiin KT-keskuksiin ja koulutusohjelmiin ja toteutumisen seuranta.

- Käytänteet eivät ole yhtenäiset. Esimerkiksi Kaupamn ja kulttuurin alalla Kaupan koulutusohjelmissa on käytössä ns. tekstiseminaarit eli opinnäytteiden tekstiversioiden ohjaus; kulttuurissa tekstiseminaareja ei ole. Tähän lukuvuoteen asti suomen kielen opettajan rooli Kulttuurialan opinnäytetöiden ohjauksessa on ollut Viestinnän koulutusohjelmassa siten keskeinen, että suomen opettaja on koordinoinut koko opinnäytetyöprosessin. Tässä roolissa myös kielenohjaus on ollut mukana koko prosessin ajan. Onkin kiinnostavaa nähdä tänä lukuvuonna, miten opiskelijoiden prosessi etenee ilman kirjoittamisen opettajan ohjausta. Erityisen kiinnostavaa on nähdä lopulliset opinnäytetyöt, joiden kielen ja ulkoasun arviointiin siis osallistun. Kuvataiteen koulutusohjelmassa suomen opettaja on osallistunut vain opinnäytetöiden kirjallisten osioiden ja kypsyysnäytteiden arviointiin.

- Koulutusaloittain vaihtelevia, koska tutkimusten / opinnäytetöiden sisältö vaihtelee hirvittävästi jo talomme sisällä (piirustukset raksapuolella, koodaukset tietotekniikassa jne.) --> työn rakenne ja esitystapa voivat vaihdella (ont-ohjeen puitteissa).

- PKAMK:ssa on yhteinen opinnäytetyöohjeisto, arviointikriteerit sekä kypsyysnäytteiden ohjeet. Ohjaukset ja niihin annetut resurssit ovat epäyhtenäiset. Jotkut suomen kielen opettajat eivät lue ollenkaan opinnäytetöitä, tai korkeintaan valmiin version. Joillakin taas opettaja osallistuu koko prosessiin.

- Viime vuosina on pyritty yhtenäisyyteen, toki jonkin verran on ala-kohtaisia erityisohjeita (esim. tekniikassa lähdeviitteet voi merkitä myös numeroin).

- Käytänteet ovat tietyin osin yhteneviä, osin eriäviä (oman koulutusalan traditiot). Yhtenevät käytännöt tulevat SeAMK:n yhteisen opinnäytetyöohjeiston kautta, jossa on esitelty yleisiä ohjeita, kirjoitusohjeita ja arviointiin liittyviä seikkoja. Kaikkien alojen opinnäytetöiden tiivistelmät menevät yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Lisäksi suomen kielen ja viestinnän opettajat ovat laatineet valtakunnallisten kokoontumisten pohjalta kypsyysnäytettä koskevan suositustekstin lisättäväksi ohjeistoon. Viime keväänä suomen kielen ja viestinnän opettajat kokoontuivat kahdesti ja käsittelivät opinnäytetyöohjeistoa omalta kannaltaan. Kommentit on lähetetty opinnäytetyöryhmälle käsiteltäväksi (suomen kielen opettajaa ei tässä ryhmässä ole [!]). Eli suomen kielen ja viestinnän

opettajat ovat pyrkineet omalta osaltaan aktiivisesti toimimaan yhteisten käytänteiden puolesta. Opinnäytetöiden sisällöllisistä yhteisistä käytänteistä en osaa sanoa mitään.

- Pääosin yhtenäiset - olemme tehneet yhteisiä raportointiohjeita ja arviointikriteerejä nyt pari vuotta. Pari eroavaisuuttakin on; sote ja luva -puolella prosessi on hieman erilainen kuin liiketaloudessa. Liiketalous ei myöskään arvioi opponointia.

- Vaihtelevat hieman koulutusaloittain ja jopa -ohjelmittain, mutta yhteiset kirjoitusohjeet.- Käsittääkseni yksi yksikkö poikkeaa muista; suomen kielen ja viestinnän opettaja ei ole tarkastanut

edes kypsyysnäytettä- Eivät Kerron lisäksi, että meillä on tulossa ohjauksen muutos, jossa joka toinen viikko on studio,

johon opiskelija voi tulla kyselemään neuvoa eikä työtä enää esilueta eikä kommentoida. Tämä on mielestämme suuri huononnus opiskelijan kannalta.

- Kulttuurialan opinnäytetyöt ovat erilaisia kuin tekniikan alan opinnäytetyöt. Kulttuurialalla tehdää toiminnallisia opinnäytetöitä (elokuvat, konseptisuunnitelmat yms.), joten arviointikriteerit ovat aivan erilaiset. Eri koulutusalojen edustajien (osaamiskeskusten) työryhmä yrittää yhdenmukaistaa käytäntöjä, esim. opinnäytetöiden arkistointia, julkaisumuotoa.

- Opinnäytetyökäytänteet ovat käsittääkseni yhteneväisiä Haaga amk:n kahdessa yksikössä: Helsingin liiketalousinstituutissa ja Malmin liiketalousinstituutissa. Haagan restonomikoulutus poikkeaa käsittääkseni näistä käytänteistä, siellä ei esimerkiksi opeteta erillistä tutkimusviestinnän opintojaksoa lainkaan, mikä on kyllä puute käsittääkseni.

- Yhtenäisiä ovat luullakseni. Koulutusohjelmia on vain kolme. Käytössämme on Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä -opas, jonka ohjeistusta sovellamme.

- Pääosin yhtenevät.- Koulutusaloittain vaihtelevia - joissakin yksiköissä tehdään hyvin ohjatusti koko prosessi, joissakin

opiskelijat tekevät omin päin- Ne vaihtelevat koulutusaloittain. Yhtenäisyys toimii varsin yleisellä tasolla, mikä on ymmärrettävää,

koska koulutusalojen tarpeet ja kulttuurit eroavat (esim. hoitoala, tekniikan ala, liiketalouden ala). Meillä on yhteiset ont-ohjeet, joita noudatetaan, ja täsmennykset tehdään ainakin omassa ko:ssa/sv:ssa tarpeen mukaan. Toiminnallisen ont:n käytänteet ovat vielä muotoutumassa, mutta arvelen, että ne vakiintunevat vähitellen.

- Hyvin vaihtelevia, osa hyväksyttäviä, osa parannettevia käytänteitä. Opiskelijan oikeusturvan kannalta tarkistamisen ja kehittämisen kohteita olisi ohjausresurssit (ohjauksen tuntimäärissä, seminaarikäytännöissä suuria eroja), samoin tulisi miettiä ja yhtenäistää ohjeistus työn laajuudesta (sivumääräohjeissa eroja).

- Insinööriopiskelijoiden ohjaukseen on resurssia huomattavasti runsaammin kuin tradenomiopiskelijoiden ohjaukseen, minkä huomasin vasta nyt kun sain muutaman ryhmän vedettäväkseni. Tradenomikoulutuksessa nykyisin puoli tuntia/opiskelija (tiivistelmä ja kypsäri jokaiselta), insseillä 2 tuntia/opiskelija (johdantoluento koko porukalle ja sitten 1,5 tuntia ohjausta/työ (sis. kypsärinkin)

- Pääosin yhtenäiset, jos kohta ohjaustuntien määrä työtä kohden määrä vaihteleekin eri yksiköiden välillä 2,5 tunnista 5 tuntiin.

- Vaihtelevat. Käytänteitä parhaillaan yhtenäistetään.- Vaihtelevat suuresti.- Eivät ole. Esim. tekniikan yksikössä suomen opettaja ohjaa kaikkia opinnäytetöitä kielen kannalta,

meillä aloitetaan sama toiminta, mutta resurssia ei ole kaikkien töiden keilen ja kirjoittamisen o´hjaamiseen.

- Ovat olleet vaihtelevia, mutta käsittääkseni pyritään samanlaisiin koko AMK:ssa.- Uskoisin, että ne ovat pääosin yhteiset, koska meillä on paljon yhteisiä ohjeita.- Pääosin käytänteet ovat yhtenevät. Joitain pieniä poikkeamia, esim. tekniikan ja liikenteen yksikössä

kansitetaan koviin kansiin, kun muut laittavat pehmeisiin muovikansiin. Tekniikan ja liikenteen yksikössä kuvailulehdelle pyydetään toimeksiantajan julkaisulupa, muissa yksiköissä ei tätä ole (tosin toimenksiantajaakaan ei niin systemaattisesti ole kuin Telillä). Tekniikassa ja liikenteessä seminaarit ovat säännölliset, muilla ei käytäntö ole vakiintunut jne. Myös kielenohjauksessa on suuria eroja: joillakin aloilla ei ohjata lainkaan, toisilla ohjataan kirjoitusvaiheessa (kuten Telillä), joillakin taas luetaan valmis työ ja osallistutaan arviointiin.

- Opinnäytetyöthän ovat aivan erilaisia eri koulutusaloilla, vaikkakin kirjallinen osio on kaikissa mukana. Muotoilun, kuvataiteiden ja musiikin aloilla kirjallisessa työssä on mukana alasta riippuen omanlaatuisensa taiteellinen elementti, kun liiketal. puolella työ on rakenteellisesti lähes tyypillinen ttutkimusraportti. Taideinstituutin oppskelijan työ voi olla oman näyttelyn toteuttaminen tai yksinlaulua musiiki laitoksella opiskelevan työ oma konsertti, jolloin kirjallinen osio jää lähinnä näyttelyn tai konsertin järjestämisen ja sinne valikoitujen teosten kuvaamiseksi. Töissä painottuu

vahvasti omat tuntemukset jne., jollaisia tyypillisessä liiketal.laitoksen työssä ei juurikaan työn yhteenveto- ja arviointilukujen ulkopuolella esiinny (eikä kovin vahvasti arvioinnissakaan)

- En ole tutustunut kaikkien yksiköiden toimintaan- Hyvin vaihtelevia koulutusaloittain. Dokumentointiohje ja arviointikriteerit ovat yhteiset, mutta

käytännön järjestelyt, aikataulut, ohjauskäytännöt yms. vaihtelevat. Yhtenäisyyttä kaivattaisiin.- Käytäntet ovat vaihdelleet koulutusaloittain. Yhteisiä toimintatapoja on pyritty luomaan, mutta

alakohtaisuus on edelleen vallitseva toimintakulttuuri. Suomen kielen ja viestinnän opetuksella on merkittävä yhtenäistävä vaikutus koko amk:n o-työkäytänteisiin. Yhtieistä on haettu esim. kirjoittamisohjeisiin, kypsyysnäytteeseen, ohjaustapoihin (esim. työpajakäytäntö), arviointikriteereihin jne. Tekniikalla on vakintuuneemmat, hitaammin muuttuvat perinteet, sosisaali- ja terveysala on kehittänyt systemaattisesti yhtistä o-työkulttuuria ja kulttuuraila luonut uutta parastamalla (bencmarking).

- Lähes kaikki käytänteet ovat yhtenäisiä koko amkissa. Prosessi on yhtenäinen, mutta totyt yksityiskohdat saattavat vaihdella koulutusaloittain. Terminologia hieman vaihtelee. Lomakkeet eivät ole yhtenäiset, kaikilla koulutusaloilla omat ohjeet. Pyrkimys on yhtenäisiin arviointiperusteisiin sovellettuna oman alan käytänteisiin.

- Opetustuntimäärät vaihtelevat koulutusaloittain, toisille ryhmille opetetaan 6 - 8 tuntia tutkintotyön kirjoittamista, toisille yli 20 tuntia teknisen raportin kirjoittamista (sis. edellisen). Myös opetuksen ajoitus vaihtelee 2. - 4. vuosiluokan välillä. Tekniikassa äidinkielen ohjausta on tarjolla kaikille, liiketaloudessa ilmeisesti ei ohjata.

- Pääosin yhteneväisiä.- Vaihtelevat. Osassa koulutusaloja töissä painottuvat tieteellisen tutkimuksen menetelmät, osassa

toimitaan hyvinkin ammattialan työkäytänteiden mukaisesti. Esim. terveysalalla tilastolliset tutkimukset, teemahaastattelut, tapaustutkimukset - - tanssin ja musiikin koulutusohjelmissa produktiot -- insinöörialalla tuotekehitysprojekti, korjausrakennsusuunnitelma tms. Vaikuttaa tekstiin: kirjallinen tuotos vaihtelevan tasoinen sisällöltään ja teoreettisuudeltaan. Lisäksi kielenohjausta tarjotaan todella vaihtelevasti eri yksiköissä.

- Suomen kilen kohdalla koko amkissa pitäisi olla samanlainen käytäntö. Nykyinen on uusi, vasta nyt syksyllä kkäyttöön otettu.

- vaihtelee koulutusaloittain- Ovat osittain. Kypsyysnäytteiden ohjeistus, opinnäytetyönoppaan sisältö.- poikkeavat jonkin verran esim. siten, että jossain yksikössä ohjataan puolivalmiissa vaiheessa

kirjoittajaa kielen osalta ja yoisessa valmista tuotosta. Lisäksi esim. esitystilaisuudessa toisilla on opponointi, toisilla ei. Viittausmenetelmät ovat erilaisia teknisellä alalla. Sos. &terveysalalla tehdään lähes aina parityö.

- Ohjeet ja käytänteet vaihtelevat suuresti Turun AMK:n sisällä eri koulutusohjelmissa ja suuntautumisvaihtoehdoissa. Suomen kielen opettaja on mukana prosessissa kovin vaihtelevasti. Suomen kielen opettaja on mukana työskentelyssä monissa koulutusohjelmissa, mutta joissakin koulutusohjelmisssa kielenkäyttöä ja tekstinlaatimista ei ohjata mitenkään ja joissakin sitä ohjaavat sisällönohjaajat. Itse osallistun pitämällä tutkimusviestinnän opintojaksoja, ohjaamalla tekstin laatimista kielenhuoltoklinikalla ja osallistumalla työryhmien työskentelyyn.

- Pääsääntöisesti käytänteet ovat yhteisiä, joskin eroja on olemassa koulutusohjelmien erikoispiirteiden takia.

- - suhteellisen yhtenäiset- Käytänteen vaihtelevat toimialoittain, mutta yhden toimialan sisällä käytänteitä on pyritty vakioimaan

(sosiaali- ja terveysala). Vakioitu, eri koulutusalat kattava käytäntö on suomen kielen ja viestinnän opettajien pitämä työpajaohjaus, jossa käsitellään esim. suunnitelmatekstin kirjoittamista, tiivistelmän kirjoittamista, otsikointia ja viittaustekniikkaa.

- Käytännöt ovat yhtenäiset kaikissa 24 koulutusohjelmassa. HAMKissa on sähköinen, kaikille yhteinen opinnäytetyöohje, jota on useaan kertaan jo päivitettykin. (Vasta viime vuonna viestinnän opettajia on pyydetty päivittämiseen mukaan.)

- Vaihtelevat koulutusohjelmittain. Toisissa paikoin on suuri tarve kielenohjaukselle, toisissa, esim. terveysalalla, kieltä ja kirjoittamista ohjaavat ja arvioivat muut kuin kielen asiantuntija.

- Käytänteet ovat koulutusaloittain vaihtelevia. Joillakin aloilla on opinnäytetyöseminaareja ja joillakin aloilla ohjaus on yksilökohtaista.

- eivät ole yhtenäiset; joillakin koulutusohjelmilla on seminaareja opinnäytetön tekemisen ajan, joillakin ei

- Koulutusaloilla on omat yksityiskohtaiset ohjeensa. Lisäksi prosessit vaihtelevat koulutusohjelmittain jopa koulutusalan sisällä.

- Evät ole. Jokaisesa yksikössä/toimipisteessä ohjeet/käytänteet ovat erilaisia. Yhtenäisyyttä pitäisi ehdottomasti saada, koska tämä on myös imagokysymys -pitäisi uskottavuuden kannalta näyttää ulospäin yhtenäiseltä.

- Käytänteet eivät ole yhtenäisiä - esimerkiksi tekstinohjausresurssit ovat erilaisia eri laitoksissa - myös mukana oleminen loppuarvioinnissa vaihtelee.

- Ei aivan.. Tekniikan alan töille on esim. oma raportointiohjeistus.- Koulutusohjelmilla on yhtenäiset opinnäytetyön kirjoittamisohjeet. Muissa käytänteissä on eroja

koulutusohjelmittain.- Käytänteet vaihtelevat todella paljon koulutusohjelmittain.- Käytänteet vaihtelevat. Osassa laitoksia tekstintarkastus on valitettavasti vain oikolukupalvelua, ei

tekstinohjausta niin kuin meillä. Kaikissa laitoksissa ei ole suomen kielen ja viestinnän opettajaa lainkaan, ja käsittääkseni niissä pääohjaaja eli aiheohjaaja saattaa tarkastaa myös kieliasun (lue: toimia pilkkuautomaattina).

- Vaihtelevat jonkin verran.- Yleisohjeet ovat, mutta vaatisivat pikaista päivittämistä. Suomen kielen ja viestinnän opettajan

antama opetus ei ole yhteneväistä. Liiketaloudessa on huomattavasti vähemmän suomen kielen opettajan antamaa ohjausta ja tutkimusviestinnän opetusta kuin muissa yksiköissä.

- Suullisten esitysten aika vaihtelee. Joissakin koulutusohjelmissa pitkin valmistumisvuotta, joissakin selvä loppuseminaari. Eräässä koulutusohjelmassa ei arviointikokousta.

- Osassa amk-yksiköitä on erillisiä kursseja tutkimusviestintään liittyen, johon kuuluu myös lukeminen eri vaiheissa ja palautteen anto (tekn. yksikkö). Osassa on kursseja, mutta ei lueta ja ohjata (liiketalous; tieto voi olla muuttunut). Sos. ja terveysalalla ei vars. kursseja, muutamia tunti tiet. kirjoittamista ja kypsyysnäyteasiaa, mutta ohjausresurssieja on tuotteiden ohjaamiseen ja lopullisen raportin lukemiseen ja läpikäymiseen tunnin mittaisessa istunnossa tekijän/tekijöiden kanssa.

- Vaihtelevat ainakin koulutusaloittain. Esimerkiksi restonomikoulutuksessa suomen kielen opettaja ei osallistu opinnäytetyöprosessiin mitenkään.

- Käytänteet vahtelevat eri koulutusaloilla. Esimerkiksi suomen kielen ja viestinnän opettajat saavat eri määrän opetustunteja opinnäytetöiden tekstinohjauksesta. Käytäntöjä ollaan yhtenäistämässä. Lisäksi liiketaloudessa suomen kielen ja viestinnän opettaja ei aiemmin lukenut kypsyysnäytteitä.

- Opinnäytetyöprosessi vaihtelee yksiköittäin: MLI:ssa aloitusseminaareja on ohjaajakohtaisesti kerran periodissa tai kuukaudessa. HLI:ssa aloitusseminaari pidetään tammi-helmikuussa. Arviointikäytänteet ovat yhtenäiset. Siitä tehtiin tutkimus noin kaksi vuotta sitten.

- Vaihtelevat koulutusaloittain paljonkin.- Opetan myös SAMK:n Tekniikka Raumassa, jossa tarkastan opinnäytetöiden kielen (ja puutun myös

mm. tutkimusmenetelmiin ja rakenteeseen), mutta en osallistu muuten ohjaukseen. Saan luettavakseni "valmiin" raportin. Kirjoitan tarkastuslausunnon, johon merkitsen myös arvosanan omalta osaltani.

- Koulutusaloittain vaihtelevia.- Melko yhtenäiset, joskin ulkoasun suhteen pientä kirjavuutta. Yhteinen opas on käytössä.- Meillä Tamkissa on ollut kolmenlaista käytäntöä, mikä johtuu erilaisesta opetuskulttuurista. Itse olen

ollut Liiketalouden puolella, jossa äidinkielen opettaja ei ole lukenut opinnäytetöitä. Ohjaus on annettu tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin kursseilla, joka on laajuudeltaan 1.5 op. (päivässä lähitunteja 6 kertaa 90 min, illassa 2 - 3 kertaa n. 150). Kurssilla käyn läpi tutkimusviestinnän piirteitä ja teetän tuntitehtäviä. Pari kirjoitustehtävää on kuulunut kurssiin, yksi niistä mieluusti opiskelijan meneillään olevasta opinnäytetyöversiosta, josta pyydän 5 sivua plus lähdeluettelon. Tekstistä annan palautetta useimmiten sähköpostitse ottamalla kommentoiduista sivuista pdf-kopion ja lähettämällä sen opiskelijalle. Joskus tapaan opiskelijan nokatusten, mutta tämä käytäntö vie paljon aikaa, joten olen siitä luopumassa. Tarpeen vaatiessa toimin edelleen näin. Tekniikan puolen käytännöt vasta avautuvat minulle. Pitkään on ollut niin, että opiskelija saa 8 tuntia ohjausta lähitunneilla etupäässä kielenhuoltoon kuuluvista seikoista, mutta toki myös yleisesti tutkimusviestinnästä. Opinnäytetyön lopussa hän toimittaa äidinkielen opettajalle koko työnsä kielen tarkastukseen. Mutta opettajalla on resurssia vain 2 tuntia per opiskelija, ajasta menee myös kypsyysnäytteen kieliasun tarkistus. (Pyydän sen puolen lehtoria vastaamaan kyselyyn) Taiteessa ja viestinnässä on projektiluontoista ohjausta. (pyydän lehtoria vastaamaan tähän kyselyyn)

- melko samanlaisia- Tuskinpa.- Koulutusaloittain vaihtelevia. Esim. tekniikan puolella erilaisia.- Tekniikassa lähdeviitteet erilaiset. Maratalla valmiin työn opponointi ja Hakalla opponointi

aiheseminaarissa.

- Nykyisin melko yhtenäiset. Juuri tuli Intraan päivitetty yhteinen ohjeisto lomakkeineen ja arviointikriteereineen.

- Ainakin ohjeet ovat kaikille samat. Luultavasti käytännöt eri aloilla vaihtelevat jonkin verran.- Yhtenäisyyttä on yritetty, mutta monet ammattiaineen opettajat toimivat siten kuin haluavat. Tämä

aiheuttaa esimerkiksi aikatauluongelmia ja melkoisen ruuhkan ja kiireen dead line -päiviä ennen. Jotkut opettajat käyvät keskustelua kielentarkastajan kanssa, jotkut unohtavat, että sellainenkin vaihe on.

- Käsittääkseni käytänteet vaihtelevat jonkin verran, vaikka yhteinen opinnäytetyön ohje luokin yhteiset periaatteet käytänteille. Opetin aiemmin useammassa eri koulutusohjelmassa, ja ainakin niissä käytänteet silloin vaihtelivat (missä vaiheessa tulevat luettavaksi viestinnän opettajalle, osallistuuuko viestinnän opettaja arviointiin jne.).

- Opinnäytetyökäytänteet ovat melko yhtenäiset muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Opiskelijat saavat opintopisteitä myös seminaareista, mikä on aika moneen amk:uun verrattuna poikkeuksellista.

- ovat, meillä selkeämmät kuin muilla- Vaihtelevat koulutusaloittain: toisilla aloilla viestinnän opettaja osallistuu opinnäytetyön

työstämisvaiheeseen ja/tai lukee valmiin työn (esitarkastus). Joillakin aloilla viestinnän opettajalle ei ole resurssoitu minkäänlaista osallistumista opinnäytetyöhön (kuten sosiaali- ja terveysalalla).

19 Onko ammattikorkeakoulussasi yhteiset tai koulutusalakohtaiset kirjoittamisohjeet opinnäytetyön tekijöille (verkossa/paperijulkaisuna)?

- Kyllä on.- yhteiset verkossa- molemmat, sähköisenä- Kyllä ovat.- RAMKissa on yhteiset ohjeet verkossa.- Iisalmessa ohjeet ovat sekä verkossa että papriversiona saatavilla.- MAMKissa on yhteinen ohje. Aiemmin oli koulutusalakohtaiset ohjeet, mutta MAMKin johto päätti,

että omia ohjeita ei tule olla. Yhteinen ohje ei kaikilta osin toimi ainakaan tekniikan alalla. Yhteinen ohje (www.student.mikkeliamk.fi - Lomakkeet ja oppaat - Opinnäytetyön opas) löytyy verkosta.

- Verkossa- Sekä yhteiset että koulutusalakohtaiset ohjeet ovat verkossa.- Yhteiset verkossa. tekniikan yksiköllä myös omat tarkemmat ohjeet sekä paperilla että verkossa- on, verkkojulkaisuna- Verkossa on yhteiset kirjoittamisohjeet. Lisäksi voi olla koulutusalakohtaisia täydentäviä ohjeistuksia.- Ks. edellinen vastaus: kaikille yhteiset kirjoittamisohjeet on olemassa. Niitä tosin alakohtaisesti

jokainen täydentää (esimerkiksi oman alan esimerkkien kautta). Yhteiset opinnäytetyöohjeet ovat sähköisessä muodossa (intrassa) kaikkien saatavilla. Siellä on myös mallit kantta varten. Tarvittaessa ohjeen voi tulostaa paperiversioksi. Ohjeisto päivitetään kerran vuodessa (yleensä syyskuussa).

- Kyllä on, verkkosalkussa.- On, verkossa.- verkossa- on- Ohjeet ovat verkossa mutta jokaisella osaamiskeskuksella ovat omat käytäntönsä.- Liiketalouden yksiköillä on oma opinnäytetyön kirjoittamisen ohjeistuksensa, joka on verkossa. Olen

osallistunut sen laatimiseen.- On, ks. edellä. Sama sekä verkossa että painotuotteena- Verkossa on koulutusohjelmakohtaiset, kuitenkin suhteelliset yhteneväiset ohjeet.- Kyllä, koko amk:ta koskevat ohjeet- Ks. edellinen vastaus. Ohjeet ovat verkossa. Koulutusalakohtaisesti saattaa olla täydentäviä ohjeita

sekä erilaista tukiaineistoa esim. verkko-opiskelualustalla.- Koko Stadian tasoisia kirjoittamisohjeita ei ole, ohjeita löytyy joka lähtöön, joillakin toimialakohtaisia,

joillakin koulutusohjelmakohtaisia, joillakin verkossa, paperilla, intrassa, moodlessa ym..- Ei ole, mutta kullekin koulutusalalle on omansa verkossa ja paperiversionakin.- Päivitettävä versio on verkossa. Aiemmin on painettu myös paperijulkaisu.- Nykyisin koulutusalakohtaiset. Tekniikassa suomenkielinen ohje oli paperipainos mutta siirrettiin

koulun sisäverkkoon pari vuotta sitten ja englanninkielisten koulutusohjelmien ohje on paperille

painettuna. AMK:n yhteistä ohjetta valmistellaan, mutta siinäkin yhteistä tullee olemaan vain muutama alkusivu ja varsinainen ohjeosa koulutusalakohtainen.

- Ohjeet ovat olemassa, mutta niissä on edelleen puutteita.- Yhteisetkin on, mutta on myös alakohtaisia.- Kirjoittamisohjeet (koko AMK:n) ovat verkossa, mutta niitä pitää kyllä soveltaa ja täydentää

koulutusaloittain, koska ovat aika "tekniset".- Verkossa on yhteiset kirjoittamisohjeet.- Yhteiset ohjeet on ja hyvin noudatetaan kaikilla aloilla. Ohjeet löytyvät verkosta.- Lahden amk:ssa on yhteiset kirjalliset ohjeet opinnäytetyöhön (myös Lamkin intranetissa), mutta ne

ovat tyypillistä tutkimusraporttia ohjaavia. Soveltaen niitä on toivottu käytettävän muunkin tyyppisiin ja eri laitosten töihin. Yhtä yhteistä ohjetta ei voi - eikä tarvitse - kaikille laitoksille laatia.

- Eri yksiköillä omansa- Yhteinen verkossa oleva ohje.- Koulutusalakohtaiset - toistaiseksi. Pianita yhtisiin on, mutta samoin perusteluita eriviin. Koko amk:n

yhteistä julkaisupohtaa kehitellään ja graafinen ohjeistus on suunnilleen sama esim. tiivistelmäpohja ja kansilehti. Esim. lähdeviitekäytäntö varioi: telin numeroviite vs muut alat ja tekstiviite.

- Koulutusaloittain julkaistu opinnäytetyöohjeistot, joissa suuri osa kirjoittamisen ohjeilla.- Tekniikalla ja liiketaloudella on omat ohjeensa, ainakin tekniikan ohje saatavilla sekä verkossa että

paperijulkaisuna.- Verkossa ja paperilla on.- On yhteinen ohje vuodelta 2000. Sen jälkeen yksiköt ovat tehneet omia tarkempia ohjeistuksiaan

oman koulutusalansa tarpeisiinsa. Löytyvät myös verkosta, joillakin yksiköillä intrasta.- Ovat verkossa.- vaihtelee koulutusaloittain- Käytän paperiversioita. Opinnäytetyönopas on verkossa.- on verkossa- Turun AMK:ssa on yhteiset opinnäytetyöraportin ja kypsyysnäytteen kirjoitusohjeet sekä paperilla

että verkossa. Joillakin koulutusohjelmilla on kuitenkin omat, yhteisistä poikkeavat ohjeensa.- Kyllä on!- On.- Kyllä. Opiskelijat tutustutetaan kirjoittamisohjeisiin jo perusopintojen Suullinen, kirjallinen ja

verkkoviestintä -jaksolla, ja heidän tulee käyttää kirjoittamisohjeita kaikissa opinnoissaan, myös lopulta opinnäytteessä. Ohjeet ovat sekä paperi- että verkkoversiona.

- On, ks. edellinen vastaus.- Verkossa on koko ammattikorkeakoulua koskeva ohje sekä myös koulutusalakohtaisia ohjeita- Ammattikorkeakoululla on yhteiset yleiset ohjeet ja jokaisella alalla vielä yksilöllisemmät ohjeet.- koulutusalakohtaiset kirjoittamisohjeet löytyvät verkosta- Koulutusalakohtaiset on.- kyllä on molemmat- Yhteiset raportointiohjeet löytyvät verkosta.- Kyllä- Yhteiset kirjoittamisohjeet ovat verkossa.- Kyllä, sekä verkossa että sieltä printattavaksi. AMK:n yhteiset ohjeet on sekä joillakin

koulutusohejlmilla vielä omansa.- Ohjeet ovat verkossa, mutta ne ovat suppeat.- verkossa, myös mallipohja- Ovat sekä verkossa että paperiversiona. Kaipaisivat uudistamista. Työryhmässä pitäisi olla suomen

kielen ja viestinnän opettaja mukana.- Tekniikan koulutusalalla yhtenäiset ohjeet. Lievää eriyttämisen tarvettakin on osin.- on osittain, mutta kielen kannalta ei erikseen. Ohjataan käyttämään kirjallisuutta/muita lähteitä.- Meillä on opinnäytetyön tekemisen opas sekä printtinä että verkossa. Siinä on jonkin verran myös

kirjoittamisohjeita.- Meillä on koulutusalakohtaiset kirjoittamisohjeet verkossa. Ohjeiden yhtenäistämistä on suunniteltu.- kyllä- Yhteinen ohje on sekä verkossa että paperilla.- Ovat yhteiset ohjeet. Niitä täydennetään koulutusalakohtaisesti lisäohjein. Olen laatinut lisäohjeen

merenkulun koulutukseen. Tekniikan Rauman koulutukseen olen laatinut myös tiiviin ohjeen, jonka perusteella voi tarkistaa kriittisiä kohtia.

- Kyllä, verkossa.- On. Opas Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä.

- Käytänteet ovat olleet erilaiset. Liiketalouden puolella on ollut oma kirjoittamisen opas syksystä 1998. Oppaan uudistettu painos ilmestyi keväällä 2001. Tässä työssä olin mukana tutkimusmenetelmiä opettavan lehtorin ja toisen suomen kielen ja viestinnän lehtorin kanssa. Nyt on meneillään seuraava prosessi, jossa ainakin pyritään yhtenäistämään kolme eri konventiota. En ole ollut itse mukana prosessissa tällä kertaa.

- verkossa- On, verkossa.- Verkossa. Ollut paperiversiona. Yhteiset periaatteessa, mutta muutamalla alalla omansa, jotka ehkä

eroavat jossain suhteessa...- Kyllä- Kyllä on sekä verkossa että sieltä tulostettavissa.- Kyllä.- On. Verkossa.- Kyllä, on yhteinen opinnäytetyön ohje verkossa.- On yhtenäiset ohjeet.- sekä että- JAMKissa on yhteiset opinnäytetyön raportointiohjeet verkossa. Niitä pyritään saamaan

opiskelijoiden käyttöön jo opiskelun alusta lähtien - soveltuvin osin.

- 20 Kuinka paljon suomen kielen ja viestinnän opettajalla on käytettävissä tuntiresurssia opinnäytetyön tekijää/ opinnäytetyötä kohden? Erittele tarvittaessa.

- Kielentarkastukseen 30 minuuttia työtä kohden, kypsyysnäytteeseen 15 minuutti. Omiin substanssiohjattaviin on resurssoitu 10 tuntia / työ.

- 3 t/työ, sisältää ohjauksen, arvioinnin ja kypsyysnäytteen- 3,5 vt työ, sisältää myös kypsyysnäytteen lukemisen- Resurssi on 3,5 tuntia/työ.- Resurssia on 5 tuntia työtä kohden. Se sisältää ohjauksen (infot, vastaanottoajat, klinikka-ajat) sekä

työn lukemisen arvosanan antamista varten. Lisäksi se sisältää kypsyysnäytteen arvioimisen.- Opinnäytetyön koordinointi 150 h/vuosi. SIsältää yhteiset palaverit, yhteydenpidon toimeksiantajiin,

verkkoympäristön yläpidon ja päivityksen, rapotointiohjeiden päivityksen (tekemiseen on ollut erillinen resurssi). 10 h/opinnäytetyö sisältää vähintään kolme seminaaria ja työn esityksen, arvioinnin ja ohjauksen ja 3 h/työ kielentarkistus ja kypsyysnäyte. Jos sisällönohjaus + 8 h (puolet koko ohjjausresurssista).

- Tekniikan alalla tällä hetkellä 1,5 tuntia. Resurssiin sisältyy kaikki ohjaus ja kypsyysnäytteen tarkastaminen.

- Minulla on käytettävissäni opinnäytetyötä kohden kolme tuntia, määrä sisältää kypsyyskokeen.- Esittelen kaksi tämän lukuvuoden käytäntöä: 1)aikuiskoulutus (Viestinnän ko) ;12 tuntia / työ;

resurssi kattaa koko prosessin koordinoinnin: aihealoitten, seurantaseminaarin, jäsentelyvaiheen opastuksen, esitarkastuksen, lopullisen version julkisen esityksen seuraamisen ja arvioinnin, kirjallisen osan arvioinnin sekä kypsyysnäytteen. 2) nuorisokoulus; 2 h/ työ; resurssi kattaa opinnäytteen viimeisen kirjallisen version arvioinnin sekä kypsyysnäytteen arvioinnin

- 3 h / opiskelija; sisältää työn kielenohjauksen sekä kypsärin tarkistamisen- kypsyysnäyte ½ tuntia /työ suunnitelmaraporttien lukeminen ja osallistuminen seminaariin 2 tuntia /

työ opinnäytetyökoulutus, suurryhmät noin 10 tuntia vuodessa opinnäytetyötilaisuuksien organisointi 14 t /vuosi opinnäytetöiden yksilöohjaukset sekä osallistuminen esitystilaisuuksiin, arviointi 5 tuntia / työ pienryhmäohjaus noin 20 tuntia /vuosi Meillä on mielestäni satsattu hyvin ohjaukseen - taso on mielestäni hyvä.

- Aiemmin oli varsin kaavamainen 2 tuntia per opiskelija riippumatta ohjauksen tarpeesta. Nykyisin pyritään ohjaamaan tarpeen mukaan, ja myös ohjausresurssi pyritään määrittelemään em. mukaan.

- En ohjaa varsinaisesti opinnäytetyötä, mutta tiivistelmän ja kypsyysnäytteen lukemisesta on resursoitu 1 tunti / opiskelija. Tosin annan ohjausta tarvittaessa. Huom.! Meillä on 3. vuotena kaikille pakollinen metodisten opintojen opintojakso, jossa kukin opiskelija tuottaa kaksi raporttia. Näillä eväillä pitäisi sitten osata laatia opinnäytetyökin. Palautteen mukaan järjestely on ollut onnistunut: opinnäytetyö ei pelota, koska on jo tullut rutiinia tekstin tuottamiseen ja metodiseen osaamiseen.

- Sote-puolella lukemiseen, arviointiin ja arvosteluun jne. 3 tuntia/työ. Tekulla 4 tuntia. Liiketalouden opinnäytetöitä en "loppulue", mutta liiketalouden opiskelijoille on varattu kieliklinikka, tähän on resurssia 40 tuntia vuodessa. Kypsyysnäytteeseen aikaa on 15 min./kypsyysnäyte

- Noin kaksi tuntia työtä kohden.

- 2 h / opinnäytetyö; samaan resurssiin kuuluu myös kypsyysnäyte Tutkimuksellinen viestintä on osa Tutkiva ja kehittävä osaaja -opintojaksoa, josta lohkaistaan osa suomen kielen ja viestinnän opettajalle.

- Aiemmin oli 3h/työ nyt 1h/viikko luokkaa kohden ja jonkin verran resurssia valmiin työn lukemiseen. Resurssia ei tietääkseni ole päätetty.

- 2 h/ seminaarityö ja 30 min/ kypsyysnäyte- Kielentarkistusta tehdessämme meillä on tuntiresurssia 0,5 tuntia per työ liiketalouden puolella ja

tietojenkäsittelyn puolella tarvittaessa 2 tuntia per työ. Kun ohjaan työtä substanssiohjaajana resurssia on 10 tuntia per työ.

- 2 tuntia / työ. Sisältää myös kypsyysnäytteiden lukemisen.- Saan korvauksen opinnäytetyön ohjaamisesta samoin kuin muutkin opettajat oman alansa töistä.- Eri koulutusohjelmissa maksetaan eri tavoin, yhdessä maksetaan 2,5 tuntia / työ, toisessa 1,5 tuntia.

Opettaja tutustuu etukäteen opiskelijan lähettämään raporttiin ja antaa siitä palautetta joko kasvotusten tai kirjallisena. Tavallisesti meillä on palaveri. (Olen ns. vanhassa palkkausjärjestelmässä, ja ajatellaan, että käytetty tuntimäärä on jaettava 1,5:lla, joten työhön kuluva aika on pitempi kuin em. sanottu. Joskus työtä joutuu tarkistamaan useammankin kerran, mutta palkkaa siitä ei sen enempää makseta.

- Tuntiresurssi vaihtelee koulutusohjelmittain, mikä on epäkohta. Omassa yksikössäni on viisi koulutusohjelmaa, liiketalouden/markkinoinnin lisäksi neljä tekniikan koulutusohjelmaa, ja tekstinohjaaja saa 2 tuntia jokaista opinnäytetyötä kohti. Tämä resurssi ei mahdollista todellista tekstinohjausta vaan kuluu opinnäytetyön ja kypsyyskokeen kielentarkistukseen. Tekstinohjauskeskusteluihin ei ole mahdollisuutta. Joissakin koulutusohjelmissa resurssi on tietojen mukaan 4 tuntia/ont.

- Itselläni on 5 tuntia/työ, jonka jaan siten, että 4,5 on työkohtaista ja 0,5 toteutuu työpajoissa yhteisesti.

- Minulla on puoli tuntia nyt, mutta uudessa suunnitelmassa tieteellinen kirjoittaminen tulee osaksi ohjauksen opintokokonaisuutta, joten määrä lievästi suurenee eli pidän ryhmille myös parin tunnin luennon. Tällöin aikaa tulee kaiketi 10 opiskelijan ryhmän mukaan noin 10 min/opiskelija lisää...

- 2,5 - 3 tuntia. Vaihtelu johtuu valmistuvien määrästä, sillä käytössämme on 500 tuntia (4 opettajaa) lukuvuotta kohden.

- vaihtelee koulutusaloittain- Kaikkiaan 18 h/ yhden henkilön opinnäytetyö, erittelemättä suomen kielen osuutta muusta

ohjauksesta.- Opettajalla on 57 tuntia, 2 opettajalla 114 tuntia. Opinnäytetyön tekijöitä ehkä 200 vuodessa. Suurin

osa on paritöitä, joten aikaa maksimissaan on tunti työtä kohden. Resurssia ei ole kohdennettu per työ, vaan "könttäsumma" on annettu opettajalle.

- Aiemmin minulla oli käytettävissä n. 6 tuntia /työ (luin työt kahteen kertaan, osallistuin arviointiin ja annoin palautetta opiskelijalle), mutta muissa yksiköissä on 3 tuntia/työ (opettaja lukee kerran), joten minunkin resurssini todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa 3 tuntiin.

- 2 tuntia/opiskelija kypsyysnäytteineen- 1,5 tuntia /opiskelija ja opinnäytetyö- Eri laitosten välillä resurssien määrä vaihtelee. Liiketalouden laitoksella ohjaukseen, valmiin työn

arviointilukemiseen ja lausunnon laatimiseen ynnä kypsyyskokeen kielentarkistukseen on suomen opettajalla resurssoitu 3 t / opiskelija.

- 1/2 tuntia kypsyyskoetta kohti, 40 tuntia vuodessa kirjoittamisenohjausklinikan pitoon- 3 tuntia / työ, esittelyseminaariin osallistumisesta 1 tunti lisäkorvausta- 25 t lähiopetukseen ja muuta työtä 12 t (ryhmä, jossa 20 opiskeliijaa eli 10 työtä. Työt tehdään

kaksin (laskentaperuste). Työtä kohden siis 2,5 t + 1,2 t. Sisältää kaiken noin vuoden kestävässä prosessissa: työsuunnitelmasta verisoihin ja kypsyysnäytteen sekä työpajaohjaus (ryhmäohjausmuotona) plus kasvokkainen ohjaus ja papereiden vaihtelu sähköllä tai ilman. Alakohtainen käytäntö!

- 6 h / opiskelija 0,5 / kypsyysnäyte- VESistä riippuen 2 -3 tuntia = kokonaistyöajassa olevilla tuntimäärässä käytetään kerrointa (yleensä

kaiketi 1,5 - tosin linjaus ei taida olla yhtenäinen).- Vaikea arvioida. Sisältyy opetukseen, opinnäytetyön ohjaukseen, kypsyysnäytteen korjaamiseen ym.

eri osioihin.- 3 sidottua työtuntia / opiskelija + 1,9 sitomatonta. Maksetaan ryhmän 4. vuoden aikana, ohjaus

toteutuu sen vuoden tai viimeistään parin seuraavan aikana.- 5 kellotuntia/ työ (kuuluu vastaanotto, ohjausklinikkatoiminta, valmiin työn arviointi ja kyspyysnäyte)- 2 h(työ , pelkkä kielen tarkastus

- Saan tuntiresurssia erilaisiin tarkastustöihin ja pienryhmän ohjaukseen.- 4 tuntia, tiivistelmät 0,5 tuntia- Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman resurssit: - tutkimusviestinnän opintojakso

(1½ op.) / 35 t > supistuu 1 op:n laajuiseksi v. 2007 - kielenhuoltoklinikka (sis. kypsyysnäytteen) 100 t / 80 opiskelijaa Kauneudenhoitoalan ko:n resurssit - tutkimusviestinnän opintojakso (1½ op.) / 35 t - kielenhuoltoklinikka n. 40 t / 40 opiskelijaa Esittävän taiteen koulutusohjelma - tutkimusviestinnän opintojakso (4 t - 1½ op.) / ryhmää (n. 16 opiskelijaa) kohti - kielenhuoltoklinikka n. 3 t opiskelijaa kohti tai eiolleenkaan (vaihtelee suuntautumisvaihtoehdoittain)

- Kyllä on! Kieliasun tarkistuksesta saa 2½ h työltä.- Opetussuunnitelmiin kuuluu 1,5 opintopisteen tutkimusviestinnän kurssi, jonka vetää suomen

opettaja. Varsinaisessa opinnäytetyöprosessissa suomen opettaja lukee keskeneräisen opinnäytetyöraportin ja antaa siitä palautteen ja ohjauksen tekstiseminaarissa. Työ jatkuu niin, että suomen opettjaa arvioi valmiin työn kielen. Arvio otetaan huomioon opinnäytetyön arvosanassa. Tästä työstä suomen opettaja saa 3vvt/opinnäytetyö.

- Resurssia on 2,5 tuntia / opinnäytetyö, josta 1,5 tuntia on varattu suunnitelmavaiheen ohjaukseen (tekstin lukeminen ja ryhmäohjaus pajoissa) ja 1 tunti valmistumisvaiheen ohjaukseen (kypsyysnäytteen lukeminen, lähes valmiin työn kommentointi - ei oikoluku!).

- 2 tuntia/työ (sisältää kaiken ohjauksen, työn lukemisen sekä kypsyyskokeen lukemisen)- Ei yhtään.- Resurssia on 1 opetustunti/työ.- kuusi tuntia / opinnäyte + kypsyyskoe ½ tuntia- 32 opetustuntia (= n. 64 työtuntia) per luokka. Lisäksi on pieni resurssi ns. yliaikaisia varten. Lisäksi

noin 15 min per kypsyysnäyte.- Minulla on käytössä 15 tuntia per työ, koska toimin ammattiohjaajan oolissa ( ohjaan paitis

mediatekniikan insinööritöitä myös muiden koulutusalojen töitä yhdessä jonkun toisen ammattipuolen ohjaajan kanssa)

- Yhdessä koulutusohjelmassa kaksi tuntia / työ.- noin 10 tuntia- Opinnäytetöiden kielentarkastukseen on resurssoitu 2 - 3 tuntia/opinnäytetyö.- Noin tunti per opiskelija. Käytänteet vaihtelevat suuresti. Joissakin koulutusohjelmissa suomen

kielen ja viestinnän opettaja ei osallistu lainkaan opinnäytetyöhön, sen ohjaukseen. Näin mm. viestinnän koulutusohjelmassa...

- Kun opettaja on myös toisena tarkastajana eli arvioi myös sisältöä, käytössä on 7 t. Kieliasu on yksi arviointikriteereistä. Jos opettaja ei ole toisena tarkastajana, resursseihin kuuluu vain normaali tekstinohjaus eli opinnäytetyön väliversion ja seminaariversion lukemisen, yhden ohjauskerran, kypsyyskokeen arvioinnin sekä lausunnon kieli- ja ulkoasusta.

- Vaihtelee koulutusohjelmittain. Minulla vuotuiseen kokonaistyöaikaan kuuluu resurssia myös abstraktien käsittelyyn, eikä sitä ole eritelty osiinsa. Kokonaistyöajassa resurssi määrätään tulevaksi vuodeksi etukäteen, jolloin ei tiedetä, kuinka monta työtä tulee ohjattavaksi. Ohjaan tarvittaessa myös vaihto-opiskelijoiden englanniksi laatimia opinnäytetöitä.

- Liiketalouden yksikössä suomen kielen ja viestinnän opettajalla on kaikkiaan resurssia vain 1 vvh koko vuonna ns. klinikkaohjaukseen. Sillä voidaan ohjata kielessä vain kaikkein vaikeimpia tapauksia.

- Kuusi tuntia opinnäytetyötä kohden. Lisäksi kypsyysnäytteen valvonnasta pieni lisä. Vieraskielisistä töistä vain suomenkielinen tiivistelmä + kypsyysnäyte.

- Raportti ( 2+1) Tuotteet: 15-20 tuntia/lukukausi/sote (aiemmin luettiin myös valmistavat seminaarityöt kielen kannalta ( 2t/työ), mutta siitä on luovuttu opettajapulan takia Kypsyysnäyte ( 3 näytettä/tunti)

- Muiden kuin omien ohjattavien osalta 0,5 tuntia kielentarkastukseen/opinnäytetyö arviointivaiheessa ja 15 min/kypsyynäyte. Mainonta ja yritysviestintä -suuntautumisessa ohjaan substanssiopettajana viestinnän töitä. Ohjaukseen on resursoitu 10 tuntia/opiskelija.

- Liiketaloudessa: 4,5 t / opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 0,5 t / opiskelija.- Muistaakseni kypsyysnäytteeseen 15 min ja kielentarkastukseen 1/2 tuntia/työ- kolme tuntia per opinnäytetyö (kielentarkastus + kypsyysnäyte)- Pari tuntia tarkastusaikaa ja lisäksi opintojaksot.- Ei ole omassa toimipisteessäni.- 2 h, mikä sisältää ohjauksen, valmiin työn luvun ja kypsyysnäytteen.- Liiketalouden puolella ei lainkaan. Tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin kurssin yksi tehtävä, jos

se liittyy opiskelijan opinnäytetyön versioihin, voidaan katsoa kuuluvan tähän. Aikaa per opiskelija ei ole paljon. Keskityn lähinnä lähdeviittausten ja lähdeluettelon tarkastukseen, mutta annan kommenttia myös kieliasusta. Tekniikan puolella resurssia on 2 h per opiskelija, poislukien

kypsyysnäytteen tarkistukseen kuluva aika. Liiketalouden puolella kypsyysnäytteen tarkistus on erillinen resurssi, aikaa on laskettu ½ tuntia per kypsyysnäyte. Valaiseva laskutoimitus myös itseäni varten: Tässä laskelma nykyisestä resurssista: Koko resurssi 36 tuntia per kurssi (1.5 op) Opiskelijoita per kurssi on keskimäärin 30. Päivässä: lähiopetus = 10 tuntia (aiemmin enemmän, mutta viisastuin) + valmistelu, jää 20 tuntia = per opiskelija 0.6 tuntia. Kaksi kirjallista työtä on liikaa tuohon resurssiin nähden, ts. en kuluta niin paljon aikaa niihin kuin tähän asti. Tehtävien kirjanpito vie myös aikaa! Puhumattakaan sähköposteihin käytetystä ajasta! Ratkaisu voisi olla se, että opiskelijatoveri tarkistaa toisen opiskelijan työn. (vertaisarviointi) Illassa: lähiopetus = 9 h + valmisteluun menevä aika. Jää 22 tuntia, per opiskelija = 0,73 tuntia. Illassa on enemmän ohjausta sähköpostitse.

- koska ohjaan itse opinäytetöitä, resurssini ovat suuremmat kuin muilla suullisen ja kirjallisen viestinnän opettajilla,jotka lukevat vain opinnäytteen kielen ja mahdollisesti tiivistelmän, resurssit määritellään yhdessä sosiaalialan koulutusjohtajan kanssa

- Minulla ei yhtään tuntia.- Ei muuta kuin kypsäri a 20 min/työ ja asiakirjoittamisen kurssi resurssoitu. Ei muuhun resursseja.- 5 tuntia/työ toinen lukija, koordinaattori 30 min/työ, osalla ryhmistä asiakirjoittaminen 1,5 op.

Valmistuvan matkailuryhmän tutor-opettaja.- Vaihtelee, keskimäärin noin kahdeksan tuntia.- 1,3 tuntia yhtä opinnäytetyötä kohden.- Kaksi tuntia opinnäytetyötä kohden. Samaan hintaan kuuluu myös kypsyysnäytteen tarkistus (meillä

myös arviointi, omissa ohjelmissani).- 2 h /opinnäytetyö viestinnällisten asioiden ohjaamiseen & tekstin kommentointiin, sisältää myös

kypsyysnäytteen lukemisen- 3 t / 1 työ, pitää sisällään myös kypsyyskokeen tarkastuksen- puoli tuntia. pakettina 57 tuntia lukuvuosi. Töitä tehdään pareittain ja valmistuu ehkä 100 vuodessa.

21 Onko suomen kielen ja viestinnän opetus ja ohjaus kirjattu opetussuunnitelmaan?

- Kyllä- on terveysala tahtoo omia ammattiaineen opettajille väärin ymmärretyn "integraation"n myötä, jos ei

ole koko ajan tarkkana- ei- Kyllä.- On lyhyesti- Ei varsinaisetsi ops-teksitssä, mutta ohjeistuksessa kyllä.- Opetussuunitelmassa on kaikilla tekniikan aloilla 6 op:tä suomen kielen ja viestinnän pakollisia

opintoja. Tutkimusviestinnän osuus sisältyy kursseihin. Opinnäytetyön osalta ei erikseen ole mainittu suomen kielen ja viestinnän ohjausta, vaan se nähtävästi implisiittisesti sisältyy lauseeseen "Opinnäytetyö on vuoden mittainen prosessi, jossa opiskelija soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyviin käytännön ongelmatilanteisiin.".

- Opetus on kirjattu opetussuunnitelmaan on-työhön valmentavan opintojakson sisään (ja tietysti omat pakolliset viestinnän opintojaksomme).

- Suomen kieli ja viestintä 3 op; Tieteellinen kirjoittaminen 3 op; Opinnäytetyön tavoittessa on lause: "Lisäksi opiskelija osoittaa kykynsä viestiä kirjallisesti ja suullisesti osaamisensa."

- kyllä on. uusimmassa ops:ssa kaikille opiskelijoille 6 op "pakollista" viestintää, joka sis. puhe- ja kirjoitusviestinnän sekä ammatillisen viestinnän (sis. myös tutkimusviestinnän)

- on- Kyllä.- Opinnäytetyön osalta ei ole (jos tämä kohta sitä tarkoittaa). Metodisiin opintoihin on kirjattu

tutkimusviestintään liittyvät seikat.- Kyllä- Ei kaikissa tapauksissa.- Kyllä- Ei suomen osalta- Suomen kieli ja viestintä (7 op) on merkitty opetussuunnitelmaan, ohjausta ei- Tutkimusviestinnän opintojakso oli ennen erillisenä pakollisena opintojaksona perusopintojen

menetelmäopinnoissa, mutta nykyisin 2005 alkaneessa opetussuunnitelmassa se on liitetetty osaksi opinnäytetyön 15 opintopisteen suoritusta, mikä ei mielestäni ollut hyvä idea.

- Kyllä on- Ei opinnäytetyön yhteydessä.

- Kyllä, on kirjattu.- On.- Kyllä.- on uuteen ainakin tietojenkäsittelyn puolella- Kyllä.- On.- Nykyisessä OPSissamme suomen kielen ja viestinnän opetus toteutetaan Viestintätaidot -

nimikkeellä.- Jossain määrin on.- On kirjattu opettajan työsuunnitelmaan, jos sitä tarkoitetaan.- Tietääkseni ei opinnäytteen henkilökohtaista kielenohjausta, muu opetus on kyllä.- Periaatteessa kyllä- Lamkissa perusopintoihin kuuluu nykyään 4 opintopisteen suomen kielen ja viestinnän kokonaisuus.

Tästä 1 opintopisteen haukkaa informaatikon vetämä informaatiolukutaidon kokonaisuus. Jatko onkin riippuvainen laitoksista ja opintosuuntautumisista. Liiketal.laitoksella opettajat varaavat vuotuiseen tuntisuunnitelmaansa tietyn määrän tunteja opinnäytetöiden ohjaukseen ja arviointiin.

- kyllä- On.- Sosiaali- ja terveysalalla ainakin on.- On- On.- Kyllä.- Siis opinäytetyöhön liittyvä? Ei näy opinnäytetyön kohdalla opetussuunnitelmassa. Yksikön

opinnäytetyön ohjeessa kielenohjaus on selvästi esillä ja kuuluu vakiintuneeseen käytäntöön. Kaikille pakollisissa suomen kielen ja viestinnän opintojaksoissa ON ops:ssa näkyvissä myös opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvä sisältö: "Viestintä osana asiantuntijuutta ja ammattitaitoa. Esimies viestijänä. Kokous- ja neuvotteluviestintä. Teknisten tekstien ja opinnäytetyön erityispiirteet. Tutkimus- ja kehityshankkeiden raportointi. "

- Tietääkseni ei.- on- On opetussuunnitelmassa.- en tiedä- Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjlmassa tutkimusviestintä ja tekstinohjaus on kirjattu

opetussuunnitelmaan.- Ei ole!- Opetussuunnitelmaan on kirjattu vain tutkimusviestinnän kurssi. Tekstiseminaarista on maininta

opinnäytetyöohjeessa.- On. Esim. suunnitelmavaiheen työpaja ja kypsyysnäyteinfo ovat pääosalle soten opiskelijoita

pakollisia pajoja, jotka kuuluu suorittaa osana opinnäyteprosessia.- On kirjattu.- Ei.- Suomen kielen ja viestinnän opetus on kirjattu opetussuunnitelmaan.- aikuisilla opintojakso tutkimusviestintä ja raportointi on kirjattu opetussuunnitelmaan- On.- on- Jos kyse on kurssista, se kuuluu ammattikorkeakoulun yhteisiin opintoihin. Opinnäytetyöhön kuuluva

ohjaus on laitos- ja koulutusohjelmakohtaista.- Ei ole.- Suomen kielen ja viestinnän opetus on kirjattu, mutta ohjausta ei ole kirjattu.- Ei.- Kyllä.- On.- Peruskurssit 4 op on kirjattu. Opinnäytetyön ohjausta ei ole.- Perusaineeksi.- Opetus on , ohjausta ei- Siis opinnäytetöiden osalta? Tutkimusviestinnän opintojakso on kirjattu, muuten ei.- Suomen kielen ja viestinnän opetus on kirjattu opetussuunnitelmaan, mutta opinnäytetyön

tekstinohjaus ei ole.- Kirjallisen yhteisöviestinnän sekä Tutkimusviestinnän opintojaksoon on sisällytetty kielenhuollon

opetusta jonkin verran.

- Opetussuunnitelmassa on Opinnäytetyön kirjoittamisen kurssi, ei muuta.- On kirjattu.- Opintojakson opetussuunnitelmassa ei kirjausta ole, opinnäytetyön ohje ottaa tämän

asiantuntijuuden alueen kyllä huomioon.- On. Ohjauksesta merkintä tulee myös ot-passiin.- 3. vuoden opiskelijoille on ollut sekä tutkimusmenetelmät-kurssi että tieteellisen kirjoittamisen ja

raportoinnin kurssi opetussuunnitelmassa. Tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin kurssin resurssi lohkaistiin liikeviestinnän kurssista, joka ajoittui opiskelijan 1. vuoteen. Tällä pyrittiin takaamaan ohjausta opinnäytetyövaiheeseen. Mielestäni onnistuimme. Uudessa opsissa (alkoi s. 2005) opiskelijalle opetetaan 2. opiskeluvuonna vastaavat asiat. 3. vuoden opiskelijan kirjoittamisen ohjauksesta ei ole päätetty. Visioita meillä viestinnän opettajilla on ollut, ns. tarkistuspisteestä, joka ajoittuisi opinnäytetyövaiheeseen. Saa nähdä, kuinka visioiden käy hupenevien resurssien strategiassa!

- opetussuunnitelmaan on kirjattu kirjallinen, suullinen ja verkkoviestintä ei suomen kieli viestintä- On.- Ei.- On- On.- Kyllä.- Saan jälkikäteen palkan siten, että seuraavan vuoden tuntisuunnitelmaan lasketaan edellisen

vuoden työt. Opiskelijan opetussuunnitelmassa ei ohjausta mielestäni ole, paitsi tutkimusviestintä, joka kuuluu erinimisiin opinnäytetyöhön valmistaviin kursseihin, esim. Tutkiva ja kehittävä oppiminen jne.

- Kyllä.- On kirjattu.- se on kirjattu työsuunnitelmaan- Ei ole sotella.

22 Voiko suomen kielen ja viestinnän opettaja toimia myös ns. sisällönohjaajana?

- Kyllä - mainonnan ja yritysviestinnän suuntautumisessa- voi- kyllä- Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä aiheet ovat niin vieraita, ettei tämä välttämättä onnistu.- Ei ole kokemuksia. Tarvetta voisi olla esim. joidenkin oppaiden tai lasten materiaalien tekijöillä.- Kyllä.- Yleensä tekniikan alalla ei, mutta esimerkiksi ympäristötekniikassa on tehty opinnäytetyö

tiedottamiseen liittyen, jossa olin myös ssisällönohjaajana. Eli voi olla mahdollista.- Joissakin koulutusohjelmissa aiheesta riippuen, omalla kohdallani ei vielä ole tullut sellaista

tilannetta. Kyse on varmasti opettajan omasta osaamisesta (tutkinnon sisältö).- Voi. Viestinnän koulutusohjelmissa on opinnäytetöitä (esim. mediakasvatus), joissa suomen opettaja

on ollut ainoana tai toisena ohjaajana.- noup- Hän voi ottaa esim. rakenteeseen kantaa, kommentoida myös sisältöä. Päävastuu on ohjaavalla

opettajalla, esim. teoriaosan rakentelu.- Uskoisin, että voi. Esim. jatkotutkinto-opiskelijat (= ylempi amk-tutkinto tekniikassa) tekevät

opinnäytetöitään varsin laaja-alaisesti (esim. yrityksen henkilöstöpolitiikkaan liittyvät aiheet) ja monipuolisen työkokemuksen omaava suomen kielen opettaja voisi mielestäni toimia (ainakin yhtänä) sisällön ohjaajana.

- Voi, jos työn aihealue liippaa omaa osaamisaluetta (esimerkiksi viestintää). Näissä tapauksissa ohjaus koskee sisällön osalta vain tiettyä osiota työstä. Tällaisissa tapauksissa olen siis työn toinen ohjaaja ja työllä on muilta osin eri ohjaaja. Tämä on ollut käytäntönä meillä.

- Kyllä, olen liiketaloudessa nimenomaan viestintäaiheisten töiden sisällönohjaaja.- Ei ole voinut, vaikka esim. viestinnän alueen töissä se olisi mahdollista.- Aiheesta riippuen kyllä. Työtä lukiessani saatan puuttua sisltöön, jos esimerkiksi teoriaosuus on

niukka tai puuttuu kokonaan. Saatan olla yhteydessä ohjaavaan opettajaan.- En ole ollut- Voi toimia, jos opettajan osaamisalueet ovat lähellä opiskelijan opinnäytetyön aihetta.- Mainonnan ja yritysviestinnän suuntaumisen opinnäytetöitä olen ohjannut ja ohjaan edelleen.

Opetan yrityksen viestinnän suunnittelua ja sisäistä viestintää.

- Kyllä voi jos on aikaa. Ei se riipu suomen opettajuudesta, vaan tutkimusymmärryksestä. Ohjaan tarvittaessa töitä, joista minulla on sisällöllistä ja metodista asiantuntemusta.

- Kyllä voi (olen suorittanut opinnot myös viestinnästä).- Ei, ammattiaineen opettaja ohjaa sisältöön liittyvissä asioissa. Viestinnänopettaja voi ottaa kantaa

esim. jäsentelyyn tms., mutta ei muuten.- Omassa koulutusohjelmassani suomen kielen ja viestinnän opettaja voi toimia sisällönohjaajana, ja

itsekin toimin sellaisena.- Kyllä, mikäli oma perehtyneisyys ja pätevyys on hankittu, itse ohjaan esim. journalistisia töitä.- Olen toiminut viestinnällisissä aiheissa, mutta minulle ei ole enää omia ryhmiä. Toimin jonkin aikaa

myös ns. kakkostarkastajana, mutta ne hommat on taidettu säästää pois.- Kyllä.- Kyllä voi, mutta tällaiset aiheet ja tapaukset ovat erittäin harvinaisia tekniikassa.- Ainakin minun tapauksessani ehdottomasti, koska sisällöt ovat viestintää eri muodoissaan.- Voi.- Olen ollut mukana artikkeleista muodostuneissa opinnäytetöissä toisena ohjaajana, en muissa.- Ei voi.- Periaatteessa ei, mutta käytännössä puutun esim. jäsentelyyn, jolloin väkisinkin tulee sisällönohjaus

mukaan.- Kyllä, kompetenssinsa mukaan luonnollisesti.- kyllä- Joissakin tapauksissa yhteistyössä työtä ohjaavan opettajan kanssa, etenkin merenkulun puolella,

jossa yhteispeli toimii hyvin.- Sosisaalialalla kyllä, muilla ei ole ollut kuin konsultoiva asiantuntija, suunnilleen kakkosohjaajan

asemassa. Yleensä (vain) tekstinohjaajan rooli. Tulisi voida toimia ainakin kakkosohjaajana useammin.

- Voi, viestinnän koulutusohjelmassa.- Ei. (Käytännössä paljon tietyn koulutusohjelman töitä lukenut opettaja saattaa osata joskus

huomauttaa sisällöllisestä kömmähdyksestä.)- Kyllä mediatekniikan koulutusohjelmassa.- Ei. Sellaisista aiheista ei ole tehty insinöörityötä minun muistini mukaan (7. vuosi menossa). Yleensä

työn aihe on erikoistumisopintojen aiheista ja ohjaaja siten sen alan opettaja. Toisaalta esim. yritystalouden opettajan on ohjannut muutamia töitä.

- Voi toki.- voi- Voi, mikäli opinnäytetyön aihe käsittelee alan osaamisalueita.- kyllä, liiketalouden opiskelijoilla yhtenä suuntautumisvaihtoehtona on viestintä- Ei voi. Ei ainakaan ole ollut tapana.- Voi toimia! Olen ollut sisällönohjaajan 3 työssä.- Kyllä voi.- Voi. Erityisesti sosiaalialalla opinnäytteiden aiheet voivat olla sellaisia, että suomen ja viestinnän

opettajalla on kompetenssia toimia sisällön ohjaajana (esim. lastenkirja surutyöstä).- Melko usein voi (tai voisi).- Ei.- Ei ole toiminut.- periaatteessa kyllä, jos aihe liittyisi kieleen- Tiedän vain yhden tapauksen.- ks. yllä- Viittaus aiempaan kohtaan - kyllä voi. Olen ohjannut jo vuosia...Jos hallitsee ohjauksen, tarvitseeko

hallita teeman sisältöä? Mielestäni ei, koska itse asiasta tietämättä voi kyllä antaa palautetta esim. siitä onko tekijä kirjoittanut tarpeeksi syvällisesti eri näkökulmat huomioiden...Sitä paitsi olen aina saanut apua tiimistäni, jos olen tarvinut..Ja osaan itsekin hakea tietoa ja käsitellä sitä.

- Kyllä, jos on omia erikoistumisaloja viestinnän lisäksi, esim. markkinointi.- Kyllä voi, jos opinnäytetyön aihe on suomen kielen ja viestinnän opettajan aihealueelta.

Sisällönohjaus vaatii vankkaa tietämystä ja ammattitaitoa opinnäytetyön aiheesta.- Tarvittaessa varmastikin, siis mikäli suomen kielen opettajalla on sisällön asiantuntemus ko. asiaan.

Usein käsittääkseni tämä tapahtuu ns. virallisen sisällönohjauksen ohessa.- Kyllä voi, mutta koska pienen laitoksen ainoa suomen kielen ja viestinnän opettaja lukee joka

tapauksessa kaikki työt (useimmiten myös toisena tarkastajana), aika ei ole riittänyt pääohjaajana toimimiseen.

- Kyllä, kun työn aihe on viestinnän alaan kuuluva. Itselläni on toistaiseksi ollut vain muutamia tällaisia töitä. Minulla on yli 20 vuoden kokemus substannialan yrittäjänä, joten tulen välillä huomanneeksi myös töiden sisällöissä mahdollisesti kyseenalaisia kohtia, joista neuvottelen työtä varsinaisesti ohjaavan opettajan kanssa.

- Kyllä voi. Opinnäytetyöprosessia voi ohjata kuka tahansa, joka tutkimuksen teon periaatteet ja prosessin tuntee.

- Ei tiedossa.- Ei voi.- Mainonta ja yritysviestintä -suuntautumisessa kyllä, ei muutoin.- Kyllä- Toimin yritysviestinnän opinnäytetöiden sisällönohjaajana.- Varmaan voisi, mikäli aihe olisi jotain suomen opettajalle sopivaa, mutta sellaisia töitä ei ole tullut.- Voi. Kannanotot otetaan huomioon ainakin merenkulussa.- Voi ja on toiminutkin, jos työ on ollut viestinnän alueelta.- Kyllä joissain tapauksissa, harvinaista silti.- On voinut tähän saakka, jos aihe on ollut viestinnällinen.- kyllä, jos on substanssin asiantuntija- Ei tietääkseni meillä.- Ei näköjään. Ei ole koskaan resurssoitu. Mutta periaatteessa ehkä?- Kyllä. Perusteena vahva käytännön kokemus matkailualalta.- Voi ja on pakkokin joskus, koska yksikössä on vain yksi alan asiantuntija ja jonkun työ voi käsitellä

hyvin viestinnällisiä asioita. Niitä on kuitenkin aika harvoin, ehkä yksi tai kaksi lukukaudessa.- Ei.- Miksi ei. Toisinaan olen toiminutkin.- Kyllä, minä ainakin toimin. Tosin en ole ehkä ns. perinteinen viestinnän lehtori, sillä opetan myös

monia muita aineita enkä hallinnollisesti "sijaitse" amkissamme kielikoulutuskeskuksessa vaan omassa koulutusohjelmassani. Sisällönohjaajasi opinnäytetyölle tulen kuitenkin myös nimenomaan viestinnän asiantuntijuuden kautta.

- Viestinnällisissä töissä voi toimia.- voi- Voisi toimia, mutta käytännössä ei toteudu.

23 Osallistuuko suomen kielen ja viestinnän opettaja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjaukseen? Miten? Millä resurssilla?

- en tiedä- kyllä- meillä ei ole ylempiä tutkintoja (vielä)- Laitoksellamme ei ole tehty yhtään ylempää amk-tutkintoa.- Ei osallistu. Suomen kielen ja viestinnän opettaja tarkistaa kypsyysnäytteet.- Ei vielä, mutta suunnittelutyöhän kyllä, joten uskoakseni myös ohjaukseenkin jatkossa.- Olemme vasta aloittamassa tekniikan alan ylemmät amk-tutkinnot, joten vielä ei ole varmuutta

resurssista.- Osallistuu. ks. edellä. Resurssi on sama 3 tuntia työtä kohden. Toiminta tapahtuu klinikka-

tyyppisesti.- Kulttuurissa ei ole ylemmän amk:n tutkintoja.- ?- ei- Kyllä osallistun (tekniikassa) kielen ja rakenteen tarkastajana ja ohjaajana.- Ei osallistu ainakaan tällä hetkellä, kun ei ole ylempää amk-tutkintoa meidän talossa.- Meillä ei ole vielä näitä töitä.- Ei kokemuksia.- Niissä koulutusohjelmissa, joissa on ...- Meillä ei ole ylempää tutkintoa- Ylempää amk-tutkintoon johtavaa koulutusta ei järjestetä vielä- En tiedä tätä, koska en ole ollut mukana ylemmän amk-tutkinnon suunnittelussa enkä opetuksessa.- Opetan tieteellisen tekstin kirjoittamista, artikkelin kirjoittamista omasta tutkimusaiheesta (lähinnä

ammattijulkaisuihin) ja osallistun metodiopetukseen. Resurssit vaihtelevat tarpeen ja oman työtilanteeni mukaan.

- Kyllä - resurssi on sama kuin muidenkin aineiden opettajilla.- En minä, mutta kollegani kyllä - hän vastannee itse tähän kysymykseen.- En tiedä. Omassa ko:ssani ei ole ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta.- Vastaan viestinnän koulutusohjelman osalta, (viestinnän ko sai juuri oikeuden ylempään

ammattikorkeakoulututkintoon). Mikäli yl. opinnäytetyö tullaan luonnehtimaan tieteelliseksi tutkimukseksi, tieteellisen kirjoittamisen opintojakso (3 op) tulisi kuulua tutkintoon. Mutta jos o-työ olisi työelämälähtöistä työkäytäntöjen kehittämistä, erillistä kirjoittamisen opintojaksoa ei tarvita, vaan resurssointi voitaisiin suunnata menetelmäopintoihin, joihin yhtenä osana kuuluisi "raportointiopetus".

- Ei mielestäni mitenkään.- Pääohjaajana, jolloin resurssi on sama kuin muilla pääohjaajilla (15 tuntia), tai sivuohjaajana, jolloin

resurssi on 5 tuntia.- Toistaiseksi ei.- Yksikössämme ei tehdä ylempiä amk-opinnäytetöitä.- Ei vielä kokemuksia.- Osallistun ensi keväänä. Minulle on varattu 30 tunnin "könttä" 8 työtä ja kypsyysnäytteiden lukemista

varten.- Ei ole vielä kokemusta. En tiedä.- Toistaiseksi ei.- Ei varsinaisesti ainakaan tätä nykyä, joskin on todettu jo, että tarvetta olisi. Itse olen pari kertaa

pyydettäessä antanut ilmaista "sylihoitoa" kielenhuollon ongelmissa - siis apua tarvittaessa, vaikkei ole varsinaisia resursseja.

- Kyllä, nyt suunnitteluresurssi 40 tuntia vuodessa- Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ei ole vielä käynnistynyt ylemmän amk-tutkinnon koulutus,

tulossa on. Terveysalalla tietääkseni suomen opettaja osallistuu ohjaukseen, mutta tarkemmin en asiasta tiedä.

- Osa opettajista kyllä. Tieteellisen kirjoittamisen opettamine.. Kypyysnäytteen kielen tarkastus. Tekstinohjaus. Resurssi on mitättömän pieni, ehkä noin 10 t/ryhmä?

- Tulevaisuudessa kyllä: ohjeiston laadinta ja arviointi. Ei vars. ohjausta. Resursseista ei sovittu.- En tiedä.- Ei.- Ei ainakaan vielä. Jatkotutkinnot ovat niin uusia yksikössä, ettei tarvetta ole vielä ilmennyt- Ylempi alkoi vasta tänä syksynä, joten ei kokemusta eikä ilmeisesti vielä suunniteltukaan.- en tiedä- Ei- lukee valmiin työn, 4h/työ- Ei ole vielä tietoa, sillä ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat aloittivat palvelualalla vasta eilen. Muissa

kouutusohjelmissani heitä ei ole vielä ollenkaan.- En!- - ei- Osallistuu. Pidän tieteellisen kirjoittamisen tunteja, mutta resurssi on olematon: opetustunteja on 2-

4/ryhmä + suunnitteluaika. Verrattuna tieteellisen kirjoittamisen opetukseen yliopistolla opetustuntimäärä on naurettava. Kuitenkin tutkinto on rinnastettavissa maisteritutkintoon.

- Ei osallistu. Resurssia ei ole.- Ei.- Meidän alalla ei ole vielä ollut kyseistä työtä.- ei ole vielä osallistunut, suunnitteilla, vielä ei osaa sanoa- Vielä ei ole kokemusta eikä tietoa asiasta.- Tästä ei ole tietoa. Asiaa pitäisi viedä eteenpäin.- Ei ole vielä....- Ei toistaiseksi.- Tästä en tiedä.- Meillä ei ole vielä alkanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetus. Asia tulee ratkaistavaksi

piakkoin.- Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Ylemmän tutkinnon ensimmäiset suorittajat aloittivat opintonsa

tässä kuussa, joten ei ole vielä kokemuksia.- Ei ole ilmeisesti tullut vielä tarvetta.- Tulevaisuudessa mahdollisesti. Tällöin kyseessä yliopettaja.- Opetusta tieteellisestä kirjoittamisesta annetaan, ohjaus tulossa pienin resurssein (lähinnä

konsultaatiotyyppisenä)

- Ei yhtään suomen kielen ja viestinnän opettajaa osallistu tähän.- Ei.- Minulla on yksi ylemmän AMK:n opiskelija ohjattavanani. Resurssi on 20 t/opinnäytetyöntekijä.- Meillä ylempi tutkinto on englanninkielinen. Eli en osallistu.- Olen mukana suunnittelutyössä. Resurssi sisältyy verkko-opetuksen suunnitteluun, jota ei ole

yksityiskohtaisesti jaettu, vaan lopullinen tuntimäärä selviää myöhemmin.- En.- Ei vielä selkeästi katsottu polku, mutta ohjausresurssi valmiiden töiden ja kypsyysnäytteiden

lukemiseen on sama kuin muutenkin, 2 t.- En tiedä. Luulen, että ei. Laitan viestin vastaavalle lehtorille, että hän vastaa tähän samaan kyselyyn.

Tieto teillä voi jo olla, henkilö on Mika Boedeker. Hän oli vahvasti mukana toisen opinnäytetyön oppaan laadinnassa yhtenä tekijänä ja on kehittänyt opetusta yhteistyössä muiden sisällönohjaajien kanssa.

- kyllä,opetan YMK:ssa tieteellistä kirjoittamista, luen työsuunnitelmia ja opinnäytteitä, määrittelen resurssit yhdessä sosiaalialan esimieheni kanssa, ovat vaihtelevia ja riippuvat valmistujien määrästä

- En osallistu eli nollaresurssi.- Ei. Ei resursseja.- Ei ole.- Ei ainakaan toistaiseksi.- -- Ennen yliopettajan taloon tuloa osallistuin muutamilla luennoilla ja tarkistin työt samalla palkalla kuin

muutkin opinnäytetyöt. Nyt on meneillään toinen vuosi, jolloin en näin tee ja yliopettajan tekemisistä entiedä mitään.

- Ei. Se kuuluu meillä viestinnän yliopettajalle käsittääkseni.- Ei osallistu, sillä talomme ei ole osallisesna tässä koulutuksessa.- ei tietoa vielä- Toistaiseksi ei ole ilmennyt "tarvetta".

24 Opinnäytetyö tehdään yleensä tiiviissä työelämäyhteistyössä. Kerro oletko tai miten suomen kielen ja viestinnän opettajana olet yhteydessä työelämän toimijoihin?

- en mitenkään- ammattikorkeakoululta nimetty sisällönohjaaja pitää yhteydet työelämän sisällönohjaajiin ja kutsuu

tarvittaessa koko porukan ohjauskeskusteluun- ohjaajana- En juurikaan.- En ole ollut yhteyksissä.- Opinnäytetyökoordinaattorina järjestän opinnäytetyöiden ideaseminaarin aiheiden löytyämiseksi,

osallistun kaikkiin seminaareihin ja kokoan arvioinnit myös toimeksiantajilta. Töiden esitykset jalkautuvat usein työpaikoille. Toimeksinantajat ovat mukana verkko-ohjauksessa - runsasta keskustelua.

- Varsin vähän olen yhteydessä työelämän toimijoihin. Enemmänkin koordinoivan opon roolissa olen enemmän tekemisissä työelämän kanssa.

- Toistaiseksi en on-työn merkeissä mitenkään. Olen ollut amkissa vasta kaksi vuotta.- Koko opinnäytetyöprosessin koordinoijana olen ollut yhteydessä työelämään esim. hankkeistamisen

ja arvioinnin tiimoilta.- ei yhteyksiä, sisällönohjaajat hoitavat yhteydet firmoihin- En varsinaisesti ole yhteyksissä. Joskus toimeksiantaja tulee seuraamaan esitystä ja antaa

lausunnon. Tällöin tulee juteltua lyhyesti asiasta.- Toistaiseksi en ole ollut. Se voisi kuitenkin olla tulevaisuuden haaste!- En tällä hetkellä mitenkään.- Kyllä ohjatessani töitä. Pelkkänä suomen kielen tarkastajana en.- En ole.- Pienellä tehdaspaikkakunnalla pitkään asuneena tunnen paljon opinnäytetöiden "teettäjiä", joiden

kanssa käyn epävirallisia keskusteluja eri yhteyksissä. Monet entiset oppilaani ovat nyt sellaisessa asemassa, että he toimivat opinnäytetyöprosessissa tilaajan edustajana. He tuntevat omasta kokemuksestaan systeemin ja tietävät suomen kielen ja viestinnän opettajan osuuden, joten yhteydenpito on helppoa.

- En ole ollut

- Hyvin vähän, lähinnä kielentarkastajana- Lähinnä olen substanssiohjaajana ollut puhelimitse yhteydessä työelämän edustajiin. Kun

opiskelijani teki opinnäytetyönä pienen historiikin, olin yrityksen 50-vuotisjuhlassa kutsuttuna vieraana kuuntelemassa historiikin julkistamistilaisuutta.

- En ole yhteydessä juurikaan- Opinnäytetyön tekijä, ko. yrityksen edustaja ja opettaja voivat tavata opinnäyterprosessin kuluessa.

Pyrin pitämään yllä viestinnän näkökulmasta yhteyksiä yritysten edustajiin.- Enpä juuri mitenkään.- Kielen-/tekstinohjaajan roolissa en ole yhteydessä työelämän toimijoihin, mutta sisällönohjaajana

jonkin verran. Muuten toki viestinnän opettajana olen yhteydessä työelämän toimijoihin (esim. asiantuntijaluennot, konsultaatiot, keskustelut, projektityötoimeksiannot).

- Yhteydet ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa eri tuotantoyhtiöihin, vietintätaloihin ja ammattijärjestöihin opiskelijaproduktioiden, vierailujen yms. kuluessa. Produktioihin liittyvä raportointi ja oppimispäiväkirjat ovat jatkuva linkki työelämätoimijoihin. Osallistun myös Journalistiliiton järjestämiin viestinnän opettajille tarkoitettuihin koulutuksiin.

- Eri tavoin, lähinnä omasta kiinnostuksesta, koska siitähän ei makseta mitään. En pidä edes tarpeellisena, vaikka itse sitä harrastukseni (yritystoiminta) puitteissa teenkin lähes päivittäin.

- Opinnäytetyön yhteydessä en ole tehnyt työelämäyhteistyötä, mutta viestinnän kurssien puitteissa kylläkin.

- En lainkaan.- Suomen kielen ja viestinnän opettajan toimiminen on vain murto-osa työtäni, eli en edes koe olevani

erityisesti siinä roolissa muutoin kuin ko. opintojaksojen yhteydessä. Työhöni kuuluu yritysviestinnän sv-vastaavana erittäin olennaisesti työelämäyhteydet niin opinnäytetöiden, projektien kuin OPS-suunnittelunkin suhteen.

- Aktiivista yhteyttä ei ole.- En ole yhteydessä.- Suomen kielen opettaja ei ole, sisällönohjaajat ovat jonkin verran.- En ole yhteydessä työelämän toimijoihin.- Keskustelut jo ed. ammatissa luoduissa verkostoissa, luontainen kiinnostus kaikenlaiseen ja "kypsä

ikä" ovat antaneet esim. vinkkejä opinnäytetyöaiheiksi ja -tarpeiksi, joista puolestaan on kehittynyt aiheita. Ja saahan sitä ideoita sopivassa rakosessa ääneenkin lausua!!

- Opinnäytetyön pääohjaajana toimeksiantajaan- Ei yhteistyötä opinnäytetöiden osalta. Ohjaava opettaja hoitaa sen puolen.- Koulutusalakohtaisessa o-työtiimissä oli työelämäedustus. Ohjaustilanteissa yhteys työelämään

sujuu opiskelijavälitteisesti, mm. teksteistä neuvottelua, sopimista Joskus arviointilausuntojen yhteydessä arviointikeskusteluissa.Suora yhteys silti vähäinen. Tätä olisi lisättävä, kehitettävä, ideoitava, parastettava. Hyvät käytänteet esiin!

- Yleensä ammattiaineen ohjaajan kautta tai kirjallisesti (joskus sähköpostitse).- En juurikaan ole.- Jonkin verran.- Erittäin harvoin. SIsällön ohjaajat hoitavat yhteydenpidon. Keskustelen siviilissä tuttujen kanssa

joskus insinööritöistä, joita heidän työpaikalleen on tehty. Tarkoituksena on mennä mukaan palavereihin kuulemaan, millaisia ne ovat ja mitä asioita työnantaja painottaa + kuunnella, miten opiskelijat selvitytyvät näistä palavereista ja esittelyistä :-).

- En juurikaan opinnäytetyön merkeissä, muuten kyllä.- en ole ollut- Yhteydenpitäminen työelämän toimijoihin tapahtuu lähinnä opetuksen aikana.- lähinnä yritysvierailujen kautta, ryhmien kanssa- En ole suoraan yhteydessä työelämän toimijoihin.- Yhteistyö on vähäistä. Korkeintaan pyydän toimeksiantajan lausuntoa heidän yritykseen tai

institutioonsa tehdystä opinnäytetyöstä.- Olen ollut vain opinnäytetöiden sisällön ohjaajna yhteydessä tyelämän edustajiin. Kielen

asiantuntijana en ole ollut.- En ole ollut suorassa yhteydessä työn tilaajaan tms. Pyrin kuitenkin ohjauksessani ottamaan

huomioon myös esim. opinnäytetekstin työelämää palvelen puolen: miten opiskelijat saisivat tekstistään niin selkeän, että työelämälukija voisi helposti löytää työstä itselleen oleellisen, vaikka opiskelijoiden on opinnäytetyössä osoitettava oppineisuuttaan ja tällä tavoin suunnattava teksti myös ohjaajilleen.

- En mitenkään.- En.

- Olen ollut yhteydessä työelämän toimijoihin esittelemällä virtuaaliopetusta.- En ole ollut yhteydessä työelämän toimijoihin.- Suoraan työelämään en ole yhteydessä vaan tarvittaessa ainoastaan ohjaajana toimivaan

ammattiaineen opettajaan.- kyllä- Vain sisällön ohjaajana- -- Kielipalvelut järjestää suomen kielen ja viestinnän koulutusta työelämän edustajille. Itse en ole tällä

hetkellä yhteydessä työelämän toimijoihin. -- En ole ollut yhteistyössä.- Olen itse alkuvuonna ollut erään projektin puitteissa 2 kk:n työelämäjaksolla viestintätoimistossa.

Muu työelämäyhteys on ollut satunnaisempaa.- Toimin itse myös yrittäjänä maatilayrityksessä, joten yhteydet limittyvät eri työtehtävissä melko

tehokkaasti. Meillä on vaatimuksena, että jokaisessa työssä on jokin ulkopuolinen yhteistyötaho.- Opinnäytetöiden sisällön ohjaajana. Vierailujen kautta sekä pienten tutkimusraporttien teetättämisen

avulla.- Yhteys on lähinnä sisällön valvojaan (amk), hyvin harvoin suoraan työelämäohjaajaan.- Olen kouluttanut "kentän väkeä" vuosittain. Tutka-tiimi saa kentältä sähköiseen ideapankkiin aiheita,

joita opiskelijat valitsevat. Näistä on minulla on myös tietoa. Kenttä pyytää opinnäytteitä myös viestinnästä, jolloin yhteistyö on luonnollista. Kokonaisuutena tämä osuus on kuitenkin vielä melko vähäistä.

- Omien ohjattavieni osalta olen käynyt keskusteluja opinnäytetöiden toimeksiantajien kanssa. Silloin on kyllä keskusteltu enimmäkseen sisällöstä.

- En ole juuri suoraan yhteydessä työelämän toimijoihin. Käytän omia henkilökohtaisia yhteyksiäni, kun tarvitsen tietoa työelämästä. Tavoitteenani on päästä jonkinlaiselle "työelämäjaksolle".

- Useimmiten opiskelija on itse yhteydessä toimeksiantajaan, mutta toisinaan saan suoraan toimeksiantoja, joita sitten välitän opiskelijoille. Silloin olen ainakin ensimmäisessä palaverissa mukana. Ylemmän amkin työelämän kehittämistehtävä sovitaan yhteisen pöydän ääressä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa.

- En ole yhteydessä.- Olen yhteydessä lähinnä vain omien ohjauksieni suhteen. Silloin otetaan yhdessä opiskelijoiden

kanssa yhteyttä varustamoihin tms. tahoihin, joille opinnäytteitä tehdään.- Ohjaajana olen toki ollut kiinteässäkin yhteistyössä, mutta muuten emme vuosiin ole käyttäneet

suomen kielen asiantuntijaa opinnäytetyöprosessissa.- En ole, ja asia askarruttaa kyllä, millä tavoin työelämän kirjoittamistarpeet tulisi ottaa

ohjauksessahuomioon muutenkin kuin ot-töissä. Käytännöss vaikea järjestettävä.- En ole.- en ole varsinaisesti yhteydessä, mutta erilaisissa työtiimeissä toimiessani saan ajankohtaista tietoa

työelämästä, olen itse ollut työelämäharjoittelussa kesälomani aikana (vapaaehtoisesti), sosiaalialalla ei pärjää pelkällä kielen ja viestinnän arvosanalla, pitää ymmärtää myös työelämää ja tutustua sosiaalialaan ja sen monimutkaisiin koukeroihin

- En pääse ym. yhteyksiin.- Ei resursseja tähän. En ole yhteyksissä.- Tarvittaessa ohjausprosessissa- Hyvin vähän ja satunnaisesti. Yleensä en ollenkaan.- En ole. Ammattiaineen opettaja on.- Automaattisesti olen ollut jo perhetaustani vuoksi rakennusalasta hyvin perillä ja koko ajan sen

kanssa tekemisissä. Olen myös pitänyt vuosittain rakennusalan ammattilaisille kielenhuollosta luentoja (RKL, Helsinki). Tällä hetkellä en niitäkään pidä, koska olen osaeläkkeellä.

- Olen yhteydessä työelämän toimijoihin vain, jos olen myös sisällönohjaaja.- En millään tavalla tällä hetkellä.- en juuri ole yhteydessä

25 Mainitse yhteisösi parhaita käytänteitä opinnäytetyöprosessissa (joko yleisesti ja/tai niitä joissa suomen kielen ja viestinnän opetus on mukana).

- Parasta on ehkä se, että tarkastus tehdään seminaariversiosta, jolloin opiskelija vielä oikeasti tekee kielenkin korjauksia työhönsä.

- suomen opettajan pitää saada opettaa tieteell viestintää suomen opettajan pitää saada olla käytettävissä vastaanottoaikan tai s-postitse jo prosessin aikana kaikilla aloilla pitää olla yhteiset kirjoittamisen ohjeet, joita kaikki opet vaativat jo ekasta tehtävästä lähtien aina opinnäytetyöhön asti

- tekstiseminaarit kaikille töiden tekijöille lisäksi tutkimus- ja esittelyseminaarit- Näitä vasta kehitetään, nykyinen rooli oikolukijana ja ohjaajana kaipaisi vielä hiomista esim. siten,

että pääohjaaja ja kielen ohjaaja tekisivät enemmän yhteistyötä. Olen vasta toista vuotta nykyisessä työpaikassani, ja tarkoitus on nimenomaan etsiä uusia tapoja ohjata töitä.

- Paras asia on se, että opinnäytetyöprosessin suunnittelu on tehty yhteistyössä. Kehittämistä tehdään alalla yhdessä.

- Suunnitelmallinen ohjausprosessi ja erityisesti verkko-ohjausympäristön (Verkkosalkku) hyödyntäminen ohjauksessa (myös toimeksiantajat mukana). Opinnäyettöiden julkinen esitteleminen ja niistä tiedottaminen sidosryhmille ja tiedotusvälineille.

- Joidenkin ohjaajien kanssa on mukava toimia, kun yhteistyö "pelittää" ja suomen kielen ja viestinnän osuus ja arvo myönnetään. Joidenkin koulutusohjelmien ohjaajat ovat laidastaan tehokkaita, mutta harmi vain, kun jotkut yksittäiset ohjaajat mitätöivät koko työn arvon.

- Parhaita käytänteitä ovat useat seminaarit - viestintä monipuolisesti mukana asiantuntijuuteen kasvamisessa. Koko prosessi on pyritty kuvaamaan selkeästi ja avoimesti. Tavoitteena on yhtenevä toimintamalli, jolla taataan opiskelijan oppiminen ja eteneminen. Viestinnän kannalta on hyvä, että yliopettajan ominaisuudessa olen päässyt mukaan suunnittelun ja kehittelyn kaikille tasoille. Jokainen viestinnän opettaja toimii omassa koulutusohjelmassaan sekä aloitteellisena hyvien käytänteiden ideoijana että yhteisesti sovittujen menettelytapojen viimeistelijänä. Yhteistyö eri koulutusohjelmien kesken mahdollistuu viestinnän opettajien ja opetuksen kautta.

- Kulttuurialalla opinnäytetyöt esitellään julkisesti eräänlaisissa katselmuksissa. Silloin kun suomen opettaja on kulttuurissa koordinoinut koko prosessia, kielen ohjaus on prosessin aikana ollut luontevaa. Kuten edellä jo totesin, on kiinnostavaa nähdä tämän lukuvuoden lopulliset kirjalliset versiot ja niiden kielellinen taso, koska suomen opettaja ei ohjaa opinnäytetöiden kieltä prosessin aikana. Riittääkö tieteellisen kirjoittamisen kurssilla saatu valmennus?

- - uusi looginen aikataulutus - insti-tietokanta, joka sisältää jokaisen opinnäytetyön perustiedot aina arviointiin saakka. Aikataulutukset ja viestit ohjaajaparin kanssa (tilannekatsaukset --> vältytään päällekkäiseltä työltä) hoidetaan siellä. - sähköinen / paperiversio seurantalomake, josta näemme työn tilanteen. ohjaajien välinen kommunikointi on ohjauksen peruskivi =)

- Suomen kielen ja viestinnän opettajan järjestämä pienryhmäohjaus ja opetus teemoittain kerran viikossa. Opiskelijat tulevat tilaisuuteen silloin, kun kukin teema on ajankohtainen. Minun teemojani ovat suunnitelmaraportti; opinnäytetyön rakenne; lähdeviite- ja -luettelotekniikka;tiivistelmä, abstract, sisällysluettelo; ulkoasu, kypsyysnäyte; suullinen esitys, kieliasioita. Infotilanne kestää 15 minuutista puoleen tuntiin. Sitten on yksilöohjausta. Tämä madaltaa opiskelijoiden kynnystä esittää kysymyksiä, jotka saattavat vaivata muitakin.

- Kahdenkeskisen ohjauskeskustelun/keskustelut opiskelijan kanssa olen nähnyt erittäin tarpeellisina ja tuloksia tuottavina. Niitä voisi mielestäni lisätäkin. Myös opiskelijapalaute tässä tukee käsitystäni.

- Edellä olen jo esitellyt metodisten opintojen mallia. Meillä se toimii oikein hyvin ja se on suunniteltu kokonaisuutena hyvin (eri opettajat tietävät, mitä toiset käsittelevät; aikataulutus on mietitty). Sen etuna on se, että siitä tulee opiskelijoille työtä "vain "kahden tutkimusraportin verran (työtä on kyllä yllin kyllin). Palautteen mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun saavat jo "mallin" opinnäytetyöraportista, eli kynnys laatia opinnäytetyö alenee. Lisäksi opsissa näkyy vain yksi iso kokonaisuus eikä pientä sälää (yksittäisiä opintojaksoja). Työt ovat vielä monesti hankkeistettuja, joten tältäkin osin niissä tulee lyötyä monta isoa kärpästä kerralla.

- Yhteiset ohjeistukset.- Yhteistyö eri ohjaavien opettajien kanssa toimii yleensä hyvin.- Yksikössämme on kolmen koulutusohjelman yhteiset ennalta määrätyt (joka toinen perjantai)

opinnäytetyöseminaaripäivät. Opiskelijat velvoitetaan kuuntelemaan vähintään 7 seminaariesitelmää, joista osa on toisen koulutusohjelman opiskelijan esitelmä. Käytössä on nk. opinnäytetyön opintokirja, johon opiskelijat saavat kuittauksen suoritettuaan tietyn osion.

- Nuo tähän asti olleet käytänteet;, että suomen kielen opettaja luki ja kommentoi opiskelijan työn sekä suullisesti että kirjallisesti. Meillä oli myös tiivis yhteistyö ammattiaineen opettajan kanssa. Uuden mallin (siis tämä studiomalli) mukaan yhteistä ohjausta ei ole.

- Seminaarityöskentelyyn osallistuminen niin sisällön ohjaajana kuin kielentarkastajana on hyvä ratkaisu

- Minusta oppilaitoksemme opinnäytetyön ohjaus- ja arviointiprosessi on kaiken kaikkiaan toimiva. Tietysti se, ettei suomen kielen opettaja ole opinnäytetyön kirjoittamisprosessin aikana millään tavoin

mukana (siis muiden kuin omien ohjattavien) kieltä ohjaamassa, on korjaamisen arvoinen asia. Siihen seikkaan toivoisin muutosta.

- Opetuksen ja ohjauksen kohdentaminen oikeaan kohtaan opiskelijan oman prosessin kannalta on tärkeää.

- Yhteistyö yritysten kanssa- Viestinnän tunneilla käsitelläänraportointia ja opinnäytetyöprosessiin liittyviä asioita ja opiskelijat

tutustuvat aiemmin tehtyihin töihin, esittelevät ne luokassa ja arvioivat niitä. Kynnys työn tekemiseen madaltuu huomattavasti, kun opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan ja kuinka toimitaan.

- Systemaattinen mutta joustava proseduuri; jatkuva keskustelu- ja kehittämisyhteys opettajatiimin kollegoihin; avara, perusteltu näkemys amk-opinnäytetyön mahdollisuuksista ja muodoista (ei aina tutkimuksia, vaikka aina tutkivin ottein tehtyjä); luottamus viestinnän opettajan ammattitaitoon ja antiin ohjaajana ohjaajien joukossa (vaikka tekstinohjausresurssi käytännössä kaventaakin toimintakenttää); toiminnallisen ont:n arvostus tutkimuksellisen ont:n rinnalla.

- Yksi yhteinen opinnäytetyön aloituspäivä (4-5 t), ns. alkupamaus kolmosille tammikuussa, jossa o-prosessi käydään läpi, prosessin kaikki toimijat kertovat osuutensa (myös koulutussuunnittelija, toimistosihteeri, informaatikko jne.) , yliopettaja selvittää, millainen on hyvä opinnäytetyö, eri opettajat esittävät lyhyesti alansa töitä tai työideoita, pari edellisen vuoden opiskelijaa esittelee "näin m inä sen tein". Kadehdin Stadian telin upeaa opinnäytetyön ohjeistusta netissä. Sellainen pitäisi olla kaikilla yhteisesti, josta sitten linkkejä kullekin alakohtaisiin sovelluksiin.

- Tulossa oleva tietojnkäsittelypuolen uusi suunnitelma tekee ohjauksesta ainakin oikea-aikaista, sillä tarkoitus on osallistua opinnäytetyökurssilla opiskelevien ohjaukseen opinnäytteen todellisessa rakentelu- ja kirjoitusvaiheessa - vähän olemattoman resurssin puitteissa tosin. Nykyisin käyvät kurssin yleensä liian aikaisin ja sitten kypsärivaiheessa työ on jo kirjoitetttu.

- -- Parasta on se, että opinnäytetyöprosessi on hyvin vakiintunut ja sujuva, yksi parhaiten toimivista

prosesseista kaiken kaikkiaan ja että kielenopettajat ovat siinä hyvin mukana (suomen kielen ja englannin kielen).

- En osaa sanoa juuri nyt.- Erityyppiset seminaarit eri vaiheessa työtä: aloitusseminaari, ohjausseminaari ja esitysseminaari.- Olen ollut näihin päiviin asti hyvin tiiviissä yhteistyössä sisällönohjaajien kanssa kaikessa

mahdollisessa, mutta nyt yhteistyö niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kanssa vähenee, jos resursseja pudotetaan (= samat resurssit kaikilla koulutusaloilla).

- Kun opinnäytetyö on tuottanut uutta kiinnostavaa tietoa ja tieto on saatu näkymään myös julkisuudessa.

- Itse koen kielenohjauksen opiskelijalle hyvin antoisaksi, sillä kielenohjaukseen kuuluva keskustelutuokio (n. 45 min) on erinomainen vuorovaikutustilanne ja tuntuu antavan opiskelijoille paljon lisäpuhtia opinnäytetyön tekemiseen. Myös sitä pidän hyvänä, että kielenohjaus on kirjoitusprosessin aikana eikä lopuksi, sillä kirjoitusprosessin aikana voi tukea opiskelijan kirjoitustaitoja kaikkein parhaiten.

- Luonnollisesti omassa tiimissäni kehitettyä "apua annetaan, kun sitä tarvitaan" -systeemiä pidän opiskelijan työn onnistumisen kannalta parhaana. Se vaatii kuitenkin hieman enemmän omaa vapaaehtoista panostamista kuin mihin varsinaiset annetut resurssit riittävät.

- Yleisesti: selkeä prosessin kuvaus ja ohjeistus- Merenkulun koulutusohjelmassa toimitaan hyvin läheisessä yhteistyössä opiskelija - ohjaava

opettaja - suomen opettaja. Pelissäännöt ovat selkeät ja ilmapiiri avoin.- Suomen kielen ja viestinnän työpajat ryhmäohjausmuotona. Samoin tilastopajat.

Tiedonhankintapajat niin ikään. YHTEISET Kirjallisen työn ohjeet oppimistehtäviin ja opinnäytetyöhön. Verkkosivut aiheesta. Eri koulutusaloilla. Ohjemateriaali, jonka ideoinnissa ja toteutuksessa suomen opettajat mukana. Suomen kielen ja viestinnän opetuksen edustus kehittämistyössä: ryhmät, tiimit, opetusmateriaalin laadinta jne. Sisällön ohjaajilla kunnon resurssi keskittyä ohjaukseen. Sisällön ohjaajien ja suomen opettajien yhteiset (tekstitaito-)koulutukset (jäntevä juonne).

- Yhteistyö eri koulutusohjelmien ja suomen kielen opetuksen välillä toimii hyvin. Integraatiota on ilmassa - tekstiä (ja sen ohjausta) ei enää mielletä niin irralliseksi toiminnasta vaan se nähdään osana kokonaisuutta. Yhteiset keskustelut ja seminaarit koulutusalan sisällä ovat lähentäneet kaikkien käsityksiä amkin opinäytetyön olemuksesta.

- Metsätalouden koulutusohjelmassa raporttien kirjoittaminen on otettu mukaan opetukseen heti ensimmäisenä vuonna, tällöin kirjoitetaan ammattiaineissa laajahko raportti, jossa noudatetaan tutkintotyön asettelua. Tällöin raportin muotoseikat tulevat alusta alaken pikkuhiljaa tutuiksi ja jatkossa opiskelija voi entistä enemmän keskittyä sisältöön. Monelle kun lopputyön kiireessä

kaikkien muotosääntöjen omaksuminen muun työn päälle käy raskaaksi. Pyrkimys kaiketi myös olisi, että sama suomen opettaja ohjaisi tiettyä ryhmää koko opintojen ajan, jolloin opiskelijan olisi helppo tutkintotyövaiheessa kääntyä ongelmatilanteissa tutun opettajan puoleen. Käytännössä ryhmien ja kurssien opetus menee kuitenkin turhan usein ristiin.

- OPiskelijan ja opettajan vuorovaikutus, keskustelu- ja ohjaustilanteet.- INSTI-tietokanta tietotekniikan osastolla. Erään opettajan tekemä tietokanta, jonne rekisteröimme

ohjattavat työmme. Siitä ollaan kehittämässä tiedonvälityskanavaa ohjaajien välillä: väliaikakommentteja tiedoksi toiselle ohjaajalle, merkinnät ohjauskeskusteluista jne. Yhdellä osastolla opinnäytetöiden arviointipalaveri keväisin. Ammattiaineen opettajat saavat kokonaiskuvan aiheista ja tasosta, auttaa pitämään esimerkiksi arvioinnin yhdenmukaisena.

- --- jotkut seminaariohjaajat pitävät hyviä kokoontumisia ja vaativat opiskelijoilta tarpeeksi - valitettavasti

ei kaikki- Yhteiset opinnäytetyön ohjeistusta käsittelevät palaverit- se, että lähetetään kutsut alkuseminaareihin postitse 4. vuosikurssilla opiskeleville kotiin. se, että

opiskelijoiden tulee osallistua tiettyyn määrään esitysseminaareja myös kuulijana- Tutkimusviestinnän opintojaksolla ja myös kielenhuoltoklinikkaohjauksessa ohjataan opiskelijoita

käyttämään kirjoittamista tärkeänä työskentelymenetelmänä koko prosessin ajan. Ohjauksessa esiin tuleva suomen kielen opettajan näkökulma avartaa - toivottavasti - opiskelijan käsitystä omasta aiheestaan.

- Opinnäytetyötä sivuavien (raportointi, tutkimusmenetelmät, tilastomatematikka, kenttätyökurssi) opetusaineiden tehtävien integroiminen toisiinsa. Kaikki yli 5-sivuiset raportit laaditaan P-K:n amk:n opinnäytetyöohjeiden mukaan.

- - tekstiseminaariprosessi (ohjaajan resurssi riittävä, jotta opiskelijalle voi antaa kunnon palautteen keskeneräsiestä työstä) - tutkimusviestinnän kurssin kytkeminen tiiviisti opinnäytetyöprosessiin e-opettajahankkeessa

- Suomen kielen ja viestinnän työpajakäytäntö ryhmäohjauksen muotona: tehokasta ja tavoittaa aina kulloinkin tietystä aiheesta kiinnostuneet opiskelijat. Pajoihin osallistuminen on pääosin vapaaehtoista. Kypsyysnäytteet tulevat aina ensin suomen opettajan luettavaksi, jonka jälkeen tekstit menevät ammattiaineen opettajan luettavaksi. Prosessi on selkeä ja nopeakin.

- Meillä on käytössä opiskelijakohtaiset opinnäytetyöopintokirjat, joihin merkitään vaihe vaiheelta opinnäytetyön tekemiseen liittyvät suoritukset (aiheen valinta ja hyväksyttäminen, aiheenkuvaus ja 1. seminaari, metodiopinnot, tutkimuksellisen viestinnän opinnot, muiden seminaarien seurannat, 2. seminaari, kypsyyskoe). Se, että edistyminen näkyy vaihe vaiheelta opintokirjassa, on osoittautunut opiskelijoita kovasti motivoivaksi käytännöksi.

- En osaa sanoa.- Olen tykännyt siitä, että saan työt kommentoitavaksi sähköpostitse. Se nopettaa tiedonkulkua

opiskelijan ja opettajan välillä ja itsellenikin jää talteen korjauskommentit opinnäytetyöstä.- Verkossa oleva Webinssi, jossa voi seurata opinnäytetyön etenemistä; suunnitelma, kuka ohjaa jne.

Kehitteillä edelleen, ei ole käytössä kaikissa koulutusohjelmissa.- Kieliasun tarkastus kaikkiin töihin + perusteelliset palautekeskustelut Hyvä yhteistyö ohjaajien

kanssa tarvittaessa Toimiva tutkimusviestinnän opintojakso yhteistyössä ammattiaineen opettajan kanssa (yhteinen harjoitustyö) Selkeät ohjeet Valmis tyylipohja opinnäytetyön kirjoittamiseen Myönteinen asenne kielen ohjaukseen ja tarkistukseen.

- työt ovat kiinteässä\' yhteydessä työelämään -ohjausprosessi kokonaisuudessaan sujuu meillä hyvin, mutta paljon pitäisi tehdä ( saada aikaan esm. opinnäyteseminaarit, opponoinnit, jne

- Tutkivan kirjoittamisen kurssi ja tekstinohjaus sosiaalialan koulutusohjelmassa- mahdollisuus väliluentavaiheessa kielentarkastukseen- Prosessien tuntemus tässä asiassa ei ole vahvuuteni, sillä osallistun koko prosessiin vähäisesti tai

en pääse lainkaan seuraamaan kokonaisuuden kehkeytymistä- Parhaimmillaan ohjaus on toiminut silloin, kun samassa ohjaustilanteessa ovat toimineet pääohjaaja,

tekstinohjaaja ja opiskelija. Myös oman laitoksen verkkosivut toimivat nähdäkseni hyvin: tarjolla on paljon opinnäytetyöprosessia auttavaa tietoa.

- Koko AMK:n yhteinen, yhtenäinen opinnäytetyön Word-mallipohja on tehokkaasti poistanut harmillisen asettelun ohjauksen. Riittää, kun ohjataan tekemään jo harjoitustutkielmat mallipohjaa käyttäen, jolloin opinnäytetyövaiheessa voidaan keskittyä olennaisempiin viestinnän osa-alueisiin.

- Sisällön ohjauksen jaksottuminen aloitus- , ohjaus- ja päätösseminaariin. Suomen ja viestinnän opettaja ei tosin ole mukana.

- Henkilökohtaisen palautteen anto opinnäytetyön kielestä. Motivoi yleensä myös opiskelijaa. Infotilaisuudet opinnäytetyön kirjoittamista aloittaville. Opinnäyteohjeen jatkuva seuranta ja kehittäminen. Arviointikokoukset.

- Asiantuntijuuden arvostaminen, luottamus yhteistyön toimivuuteen. Työ on monipuolistunut viime vuosina, mistä on osoituksena viestinnän opetuksen lisääminen ammattiaineiden kursseille (tuotekehitys, asiakaskeskeisen projektityön perusteet, muun asiantuntijuuden tilaaminen esim. erik. opinnoissa ja jatkotutkinnoisa).

- Minulla on sellainen tunne, että kollegani, esimerkiksi laskentatoimen ja markkinoinnin ohjaavat opettajat arvostavat apuani kielen tarkastuksessa ja arvioinnissa. Itse kuitenkin osallistuisin mielellään kirjoittamisen ohjaukseen enkä vain arviointiin jälkikäteen.

- Tekstinohjausprosessi kokonaisuutena. Ammattiaineiden opettajat pitävät suomen kielen ja viestinnän opettajan osuutta tärkeänä opinnäytetyöprosessissa. Suomen kieltä ja viestintää pidetään lisäksi tärkeänä tradenomiopinnoissa.

- Lieneekö kielentarkastus sellainen käytänne, joka ei kaikissa ammattikorkeakouluissa ole käytössä. Viestinnän opettajat tekevät meillä yhteistyötä myös substanssi- ja menetelmäohjaajien kanssa.

- Opinnäytetyön arviointiin osallistuu kolme opettajaa: sisällön arvioivat ohjaaja ja ns. toinen lukija, kielen ja ulkoasun arvioi suomen opettaja.

- SAMK:n sisäisessä auditoinnissa opinnäyteprosessin ohjauksen hallinta todettiin merenkulun koulutuksessa onnistuneeksi. Ohjaukseen laaditut materiaalit saivat kiitosta ja ne otettiin malliksi muutamiin muihinkin toimipisteisiin.

- Parhaita lienevät seminaarit ja opinnäytetyön esittelytilaisuudet, jotka tosin ovat hyvin pienen ryhmän tilaisuuksia.

- Opinnäytetori ja aihevälityspankki, ot- teemaryhmät ammatillisuusvaiheessa,Ot-passiin merkintä ohjauksesta, kirjastoon yhteistyö (tiedonhankintaprosessit). Suomen kielen opetus ot-opintokokonaisuuden alussa: pikakertauksena lähdym. tieteellisen kirhjoittamisen käytänteitä..

- Minusta 3. vuoden tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin kurssi sekä tutkimusmenetelmät-kurssi, jossa on seminaari-istuntoja, on ollut hyvä työskentelytapa. Olen saanut opiskelijoilta kiitosta pienestäkin pukkaamisesta oikeaan suuntaan. Itselleni kurssin pitäminen on antanut paljon, tosin opettajatoverit toppuuttelevat sitä työn määrää, jota teen tarkistaessani opiskelijoiden tehtäviä. Tänä syksynä olen alkanut ottaa opikseni työkavereiden varoittelut ja ruvennut ynnäämään, miten paljon aikaa käytän palautteen antamiseen.

- sosiaalialan koultusohjelmassa kaikki ovat integroituneita toisiinsa ja meillä on koko ajan yhteistyötä, meillä viestintä ei ole itsenäinen ilmiö vaan osa kokonaisuutta, loistavaa!

- En tunne käytänteitä, koska en ole koskaan ollut mukana.- Kypsäreiden osalta yhteispeli toimii. Asiakirjoittamisen/tieteellisen kirjoittamisen kurssi ok. Muuta ei

resurssoitu, vaikka tarvetta olisi.- Maralla tämä toimii hyvin, kun suomen kielen opettaja kaikissa toinen ohjaaja.- Paperille laitettu ja kaikille tiedoksi saatettu aikataulutus, dead line -päivämäärät työn eri vaiheille,

erityisesti loppusuoralla. Amkin yhteinen valmiin työn tallennuspohja verkossa. Kaikki esim. kansilehdet tulevat samanlaisia, ainoastaan värit vaihtuvat yksikön mukaan. Opinnäytetyöryhmä, joka päivittää ohjeistusta koko amkin tasolla.

- Opinnäytetyön suullinen esittely sen valmistuttua avoimessa yleisötilaisuudessa on ollut ainakin suomen kielen ja viestinnän näkökulmasta tosi hyvä käytäntö, josta valitettavasti on kuitenkin luovuttu, koska siihen ei ole resursseja.

- Ainakin minulla on hyvä yhteistyö ja mutkattomat välit opiskelijoiden ja työtä ohjaavien sekä muiden kollegoiden kanssa. Minut on helppo tavoittaa ja kaikkien kanssa on hyvä toimia. Tämä johtunee siitäkin, että olen ollut 30 vuotta samassa työpaikassa ja tunnen kaikki hyvin ja kaikki tuntevat minut. Uusien taloon tulijoiden kanssa ei aina kaikki heti onnistu. Ehkä meillä on myös vielä vanhaa teekkarihenkeä olemassa!

- - yhteinen arviointikeskustelu koko opettajaryhmän kesken, tai vähintään sisällönohjaajan, menetelmäohjaajan ja viestinnän opettajan kesken. - yhteiset koko AMKin ohjeet sekä tarkennetut koulutusohjelmakohtaiset ohjeet - amkissamme käytössä oleva Funity Thesis -opinnäytetyöohjelma, johon voi kirjata oppariprosessin vaiheet ja esimerkiksi pääasiat käydyistä keskusteluista (menee automaattisesti sähköpostiviestinä opiskelijalle) yms.

- Tutkimusviestinnän opetus (2 op) on tutottanut hyvää tulosta. Kahden vuoden ajan olemme ohjanneet saman ryhmän opiskelijoita seminaareissa (10 hlö), jotka sijoittuvat yhdelle lukuvuodelle. Tällä tavoin olemme pyrkineet varmistamaan, ettei kelkasta putoajia olisi.

- laadullisien tutkimuksen opintojaksolla on suomen kielen opetus mukana, samoin kolmannen vuoden seminaarivaiheessa.

- ei ole kovinkaan paljon tietoa, onko muilla aloilla esimerkkejä tästä.