Opetuksen suunnittelu:

pedagogiset ja teknologiset

ratkaisut

Harto Pönkä, 16.9.2015

Näkökulmana opetuksen kehittäminen

Opetuksen suunnittelu design-tutkimuksen näkökulmasta

Ongelmien/ kehityskohteen

analysointi

Ratkaisun rakentaminen

Ratkaisujen testaaminen

ja tarkentaminen

Reflektointi ja raportointi

Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen

Tutkijat ja tutkimukseen

osallistujat

Design-periaatteet ja innovaatiot

Design-syklit Tarkentuneet design-periaatteet

Reeves, 2006

Design-prosessi

Paikallinen teoria

Reflektointi Reflektointi

Teoriaa kehitetään design-syklien avulla

Reflektointi

Gravemeijer & Cobb, 2006

Design- sykli

Design- sykli

Design- sykli

Design- sykli

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

Suunnittelun osatekijät

Tavoitteet ja sisältötieto

• Aihe, laajuus

• Osaamistavoitteet (OPS)

• Ydinainesanalyysi

– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys

– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen

• Laajempi näkökulma:

– aihekokonaisuudet ja käsitteet

– suhde koulutuksen kokonaisuuteen

Määrittelee paitsi oppimistavoitteet, myös sen, mitä opettajan tulee osata

Pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, miten aihetta voidaan opettaa

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät soveltuvat aiheen opettamiseen

• Esimerkiksi:

– Miten oppijoiden aiemmat tiedot vaikuttavat aiheen oppimiseen?

– Mitkä asiat on opittava ensiksi, entä sen jälkeen?

– Mitkä asiat oppija pystyy opiskelemaan itsenäisesti?

– Missä asioissa oppijat yleensä tarvitsevat apua?

– Missä asioissa oppijoiden on tehokkainta toimia ryhmissä?

Teknologis-pedagoginen tieto

• Tietoa teknologian mahdollisuuksista tukea opetusta ja oppimista

• Tietoa siitä, mitkä teknologiset ratkaisut soveltuvat eri pedagogisiin menetelmiin

• Tietoa siitä, miten opetus, oppiminen ja ryhmäprosessit muuttuvat, kun käytetään eri teknologisia ratkaisuja

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

Kuva: https://twitter.com/PauliinaMakela/status/642634392012234752

Pekan blogissa lisää yksilöllisestä opetuksesta: http://maot.fi/

Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus

• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa

• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan

• Jos sinulla on 200 oppijaa luennolla, et voi vain luennoida. Sinun on suunniteltava opetus eri tavalla.

Opettajan ei-eit

• ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Verkkoon siirtyminen edellyttää aina uudistamista

• ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin nyt unohtui sisältö-, tavoite- ja oppijalähtöisyys?

• ”Käytän jatkossa sovellusta X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa!

• ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity? – Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?

Pedagogisen mallin valinta

Pedagoginen malli

• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin

• Pedagoginen malli kertoo, miten opetus toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:

– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina

– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa

– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/

Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Projektioppiminen

• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet

• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi

• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa

– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät

– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet

– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset

• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely projektin aikana:

– Ongelmien täsmentäminen

– Tiedon kokoaminen ja analysointi

– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys

– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset

• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys

Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

Tutkivan oppimisen malli

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Tutkiva oppiminen tarkemmin

Kuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/

Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)

1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen

2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely

3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio

4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu

5. Oppimistavoitteiden muodostaminen

6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)

7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä

• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen

• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa

• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä

• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA)

Reflektiivinen malli

Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu on autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa tapahtuvan mobiilioppimisen pedagoginen malli, joka pohjautuu ongelmakeskeiseen oppimiseen. Lopussa oppija reflektoi eli peilaa omaa toimintaansa ongelman ratkaisemiseksi toiminnan ja tilanteen annotoinnin ja kuvauksen pohjalta.

Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/case-pohjainen-mobiilioppiminen (CC-BY-SA)

Case-pohjainen malli

Palapelimalli – sovella vapaasti!

1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Laitteet ja sovellukset

Teknologian ”perusedut” oppimiselle

• Teknologian avulla voidaan tehdä paljon sellaista, mikä muuten ei onnistuisi (kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.)

• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (silti aika ja paikka tarvitaan edelleen )

• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia

• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)

• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)

• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu ja siihen voidaan palata myöhemmin

BYOD tuo oppimisprosessin taskuun

Samsung Galagy S5 (Android)

Apple iPhone 5S (iOS)

Nokia Lumia 1520 (Windows Phone)

Kuvat: Wikimedia Foundation

Galaxy S5: Ville A-R, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Samsung_Galaxy_S5_valkoisena_v%C3%A4rivaihtoehtona_2014-04-27_19-51.jpg (CC-BY-SA 3.0)

iPhone 5S: Zach Vega, http://commons.wikimedia.org/wiki/File:IPhone_5s.png#mediaviewer/Tiedosto:IPhone_5s.png (CC-BY-SA 2.0)

Lumia 1520: Kārlis Dambrāns, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Nokia_Lumia_1520_(11433201303).jpg (CC-BY 2.0)

Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

Nykyaikainen verkkoympäristö

• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla

• Mobiili

– Toimii tableteilla ja kännyköillä

– Ei liitetiedostoja

– Ei pitkiä videoita

– Ei selainriippuvuuksia

– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia

• Arjesta tutut some-palvelut

– WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube…

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?

• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot

• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä

• Upotustoiminnot ja RSS-syötteet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva

• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Pedagoginen käytettävyys

Opetusympäristön peruspalikoita

• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)

• Blogit (Wordpress, Blogger)

• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)

• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)

• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)

• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)

• Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox)

• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)

• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)

• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Ning)

• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Lync)

• Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger)

Jarin esitys: http://www.slideshare.net/larux/mobiilioppiminen-15204317

Jeremy Roschelle: http://www.ctl.sri.com/publications/downloads/UnlockingWILDs.pdf

Käytettävien ohjelmien koordinointi

• Mitä välineitä missäkin vaiheessa opintoja?

• Mitä laitteita on käytössä?

• Mitä verkkopalveluita tuetaan, mitä ei?

• Missä määrin opiskelijat voivat tehdä valintoja?

• Tärkeimmistä välineistä ja ohjelmista kannattaa tehdä suunnitelma koko koulutuksen ajalle

Verkkoympäristön rakentaminen

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista

Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?

Pari sanaa Moodlesta

Esim. kurssin

yhteinen blogi, wiki

tai Facebook-

ryhmä

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden

blogit + tarvittaessa jokin

uusi palvelu

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen

sosiaalisen median

oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median

yhteisöt osaksi

oppimisympäristöä

ja oppimisen

resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS-syötteet ja/tai upotukset

• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Lisää aiheesta: Sosiaalisen median opetuskäyttö,

Tähtimalli

Esimerkki tähtimallista

Seuranta-/kotisivu, tehtävät ja osallistujat

Moodle tai wiki

Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointi ja visualisointi

MindMeister tai muu käsitekarttaohjelma

Vertaistuki ja keskusteleminen

Facebook-ryhmä tai muu keskustelukanava

Luentomateriaalien jakaminen SlideShare

Kurssin aikataulut Google Calendar

Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit

Seurantasivun kautta on helppo seurata opetusta ja työskentelyä.

”Tiedon luominen on parasta oppimista.”

- keskustelua

Suunnittele helposti seurattava polku

Oppimispolku oppimisprosessi

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata

oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute

ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Yksilölliset oppimispolut

• Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia?

• Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla?

• Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?

• Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?

• Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?

Suunnittelun apukysymyksiä

• Välineiden tulee sopia opetuksen tavoitteisiin

• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus

• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet

• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen (monimuoto-op.)

• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus

• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais-?

• Palautteen kerääminen ja antaminen

Suunnittelun periaatteita

Esimerkkejä verkkokurssin työtavoista

• Opiskelumateriaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen

• Kirjoittaminen yksin tai yhteisöllisesti

• Harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä

• Tuotosten palauttaminen tiedostoina

• Muiden tuotosten kommentointi

• Keskustelua erilaisissa ryhmissä

• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi

• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.

• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen

Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta

• Jakaminen + keskustelu • Kuratointi • Crowdsourcing/verkostohaastattelu • Live-raportointi • Viestiseinä/palautekanava • … ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö

Esimerkkejä

Omassa blogissaan

oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä

pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Blogi = ammatillinen portfolio

ja oppimispäiväkirja

Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

https://polamkin23asiaa.wordpress.com/

SISÄLLÖT KESKUSTELU

https://www.purot.net/

Wiki = kotisivu ja

yhteisöllistä

työskentelyä

Käsitekarttoja vaiheistettuna

Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

Lähde: Kuure, L. & Onkamo, V., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

Osallistuva tutkimusprojekti somessa

Lähde: Laru, J. (2012). Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices, kasvatustieteiden väitöskirja,

saatavana PDF-muodossa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin

tekemisessä.

Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia, olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja

kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta, joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.

”

Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-

951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

Yhteenvetoa opetuksen suunnittelusta

1. Pedagogisen mallin valinta ja

työskentelyvaiheiden suunnittelu

2. Oppimisympäristön

valinta, suunnittelu ja

rakentaminen

3. Opetus, työskentelyn

tukeminen ja arviointi

4. Työskentelyn

päättäminen ja arviointi

Tavoitteet, resurssit,

opettajien ja oppijoiden

valmiudet

Opetus suunnittelusta toteutukseen

Lähde: Laru, J., 2015, http://www.slideshare.net/larux/tuulta-purjeisiin-ja-tytt-vauhtia-kohti-tuulimyllyj

Suunnittelun tarkastuslista

• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.

• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa.

• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja kurssille tulijoilla on.

• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.

• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.

• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.

• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.

• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.

• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.

• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.

• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.

• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.

• Työnjako opettajien kesken on selkeä.

• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

• Metasuunnittelu: miten suunnittelen juuri tämän kurssin? • Alan ”työstämään” aihetta hyvissä ajoin • Kerään tuoretta materiaalia

– Ajankohtaiset some-keskustelut ja uutiset – Kollegoiden materiaalit aiheesta (vertaisnäkökulma) – Tutkimukset, artikkelit (kova tieto)

• Teen opetusmateriaalia (kuvat, esitykset, videot, blogi) • Pyrin asettumaan kohderyhmän ”pään sisään”

– Keitä he ovat, mitä osaavat, mitä ovat viimeksi opiskelleet, millaisia ammatillisia haasteita heillä on (esim. nyt opetuskokeilut), mistä asioista he ovat kiinnostuneita

• Mietin tavoitteet – millä tavalla nämä asiat oppii parhaiten? – Tästä seuraa: pedagoginen malli ja skriptaus

Menetelmät Materiaalit Tehtävät Verkkoympäristö Arviointi

Miten itse suunnittelen opetusta?

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!