Opinto-opas 2012-2013

Teknillinen tiedekunta

Oulun yliopisto Tiedekunnan kanslia Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 0294480000 ohivalinta 0294 48+ alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 0294480000

Toimitustyöryhmä

Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Martti Tuomala, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot Jukka Riekki, Tietotekniikan osasto Mirja Väänänen, Tuotantotalouden osasto

Taitto

Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Uniprint Oulu

TTK 3

1. Teknillinen tiedekunta ......................... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu ........................ 11

2.1. Perustutkinnot ........................... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ....... 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto ....................................... 12

2.2. Jatkotutkinnot ........................... 14 2.3. JOO-opinnot ............................ 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto ....... 14 2.5. Täydennyskoulutus ..................... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. ............................................. 15

2.6.1. Opintosuoritusrekisteri ........... 15 2.6.2. Tentit ................................ 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ............... 15 2.6.4. Opintosuunnan valinta ............ 16 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen ............................ 16 2.6.6. Kieliopinnot ........................ 17 2.6.7. Harjoittelu .......................... 18 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte .. 19 2.6.9. Tutkintotodistus ................... 20 2.6.10.Tiedotustilaisuudet valmistuville 21

2.7. Opintojen ohjaus ........................ 21 2.7.1. Opintojen suunnittelu............. 21 2.7.2. Pienryhmäohjaus ................... 22 2.7.3. Opettajatutortoiminta ............ 22

2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten ............................................. 22

3. Arkkitehtuurin osasto ........................ 24 3.1. Henkilökunta ............................ 25 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma ...... 25

3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ........ 25 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet ............... 26 3.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet ..................................... 26 3.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa .................. 26 3.2.5. Kandidaatin tutkinto .............. 26 3.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet ............... 26 3.2.7. Kandidaatintyö ..................... 27 3.2.8. Kieliopinnot ........................ 27 3.2.9. Harjoittelu .......................... 27 3.2.10.Arkkitehdin tutkinto .............. 27 3.2.11.Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet ............... 27

3.2.12.Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta ................................. 28 3.2.13.Rakennussuunnittelun opintosuunta ........................................ 29 3.2.14.Architectural Design opintosuunta . ........................................ 29 3.2.15.Diplomityö .......................... 29 3.2.16.Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS ................ 30 3.2.17.Kieliopinnot......................... 30 3.2.18.Harjoittelu .......................... 30 3.2.19.Ulkomaan ekskursio ............... 30

3.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne ........................................... 31

3.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2012 - 2013 .................................. 32 3.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ........................................ 32 3.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ........................................ 34 3.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt .............................. 36 3.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto ............ 36 3.3.6. Opetusperiodit ja kesäopetus .... 36

3.4. Osastokohtaisia ohjeita ................. 36 3.4.1. Opetuksen luonne ja tavoitteet .. 36 3.4.2. Harjoitustyöt........................ 37 3.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet .......................... 37 3.4.4. Seminaarit ........................... 37 3.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen ... 37

3.5. Opintojen ohjaus ........................ 37 3.6. Jatko-opinnot ............................ 38 3.7. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne ............................. 38 3.8. SAFA ...................................... 38 3.9. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ............................................ 39

4. Konetekniikan osasto......................... 93 4.1. Henkilökunta ............................. 93 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ...... 94

4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue......... 94 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet ..... 94 4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet ........................................ 95 4.2.4. Opintoneuvonta .................... 99 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville .................................... 99

TTK 4

4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille ........................... 100 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille .................................. 100 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille ......................... 100 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne ............................ 102

4.3. Osastokohtaisia ohjeita ................ 121 4.4. Harjoittelu ............................... 122 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................................... 125

5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto ... 181 5.1. Henkilökunta ........................... 182 5.2. Prosessitekniikan koulutusohjelma .. 183

5.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 183 5.2.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet ........................... 183 5.2.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet ........ 184 5.2.4. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille .................................. 185 5.2.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne ...................................... 187 5.2.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 188 5.2.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 190

5.3. Ympäristötekniikan koulutusohjelma ... ............................................ 199

5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 199 5.3.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet ........................... 199 5.3.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet ........ 200 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille .................................. 201 5.3.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne ................ 203 5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 203 5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 205

5.4. Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering .................. 211

5.4.1. Learning outcomes of the programme .................................. 211

5.4.2. Professional aims of the programme .......................................212 5.4.3. Orientations in the programme 212 5.4.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment orientations .. .......................................212 5.4.5. Master’s Thesis ....................212

5.5. Osastokohtaisia ohjeita ................216 5.6. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ...........................................218

6. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot ..289 6.1. Yleistä ....................................289 6.2. Henkilökunta ............................290 6.3. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate ................................290

6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne ......................................292 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet ...........................292 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ...............................294 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ...............................294 6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet .......295 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille ..................................297 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2012 ..................300 6.3.8. Opetussuunnitelma suoraan DI-koulutukseen hyväksytyille ...............306 6.3.9. Muuta informaatiota ..............307

6.4. Sähkötekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus .........................308 6.5. Tietoliikennetekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ..........337

7. Tietotekniikan osasto........................364 7.1. Yleistä ....................................364 7.2. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate ................................365 7.3. Tietotekniikan koulutusohjelma .....366

7.3.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne ......................................366 7.3.2. Tietotekniikan koulutusoh-jelman osaamistavoitteet ...........................367 7.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ...............................367 7.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ...............................368 7.3.5. Opintosuuntien tavoitteet .......368

TTK 5

7.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille .................................. 371 7.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 375 7.3.8. Opintopolut tietotekniikan DI-vaiheeseen ................................... 379 7.3.9. Muuta informaatiota.............. 382

7.4. Harjoitteluvaatimukset ................ 382 7.5. Työhön sijoittuminen .................. 383 7.6. Tietotekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................ 384

8. Tuotantotalouden osasto ................... 406 8.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma ............................... 406 8.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta ............................................ 406 8.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita..... 406 8.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma . 407

8.4.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 407 8.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ................................... 408

8.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille ...........................408 8.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille ............408 8.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö .......................................409 8.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville .......................................411 8.4.7. DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville opiskelijoille ....420 8.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde ...........................424

8.5. Tuotantotalouden opintojaksojen kuvaus ...........................................425

9. Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot 457 10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö .....................................459 11. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa ..........460 12. Luettelo opintojaksoista ....................465

TTK 6

Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa!

Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi.

Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti.

Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi.

Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3000 opiskelijaa. Koulutusohjelmat tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, ja kesäisin on aikaa tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa.

Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon!

TTK 7

Opinto-oppaan käyttäjälle

Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2012 aloittaville.

Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta.

Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti.

Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan.

Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi

opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta.

Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2.

Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Koulutusohjelman / osaston löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit.

Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opinto-oppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, koulutusohjelmien opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta ovat käytettävissäsi.

Oulussa 8.5.2012 Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkö

TTK 8

Opinnot

Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista.

Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely.

Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen.

Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus.

Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45…arkkitehtuuri 46…konetekniikka 47…prosessitekniikka 48…ympäristötekniikka 52…sähkötekniikka, tietotekniikka 55…tuotantotalous 03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot

Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla.

Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta.

Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla ’Luentomoniste’. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta.

TTK 9

1. Teknillinen tiedekunta

Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutusdekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja koulutuspäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston.

Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.:

hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa

hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma

hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet

asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat

vastata tiedekunnan toiminnan laadusta

päättää perustutkintojen talousvaikutuksista

Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.:

johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa

vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille

vastata tiedekunnan resursseista

hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat

hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita

päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi.

Koulutusdekaanin tehtäviin kuuluu mm.:

hyväksyä uudet opiskelijat

antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista

hyväksyä perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleisistä osat

Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Koulutustoimikunta myös valmistelee esitykset valintaperusteista ja aloituspaikkamääristä koulutusneuvostolle.

Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani.

Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, koulutusohjelmatoimikunta, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä.

Koulutusohjelmatoimikunnan tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu ja opinnäytetöiden hyväksyminen.

TTK 10

Tiedekunnan hallinto

Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin 0294480000 (vaihde) tai ohivalinta 0294482001 ja 0294482002 asiointiaika 9:00 - 13:00

Dekaani:

LEIVISKÄ, Kauko, prof., vastaanotto sopimuksen mukaan.

Tutkimusdekaani:

HAAPASALO, Harri, prof.

Koulutusdekaani:

HENTILÄ, Helka-Liisa, prof.

Hallintopäällikkö:

KUHALAMPI, Laila, KTM

Koulutuspäällikkö:

NELO, Sirpa, TkL

Harjoitteluasioiden suunnittelija:

SIMI, Outi, FM

ATK-suunnittelija:

SALMIJÄRVI, Lasse

Opintohallinnon palvelupiste:

RUNTTI, Liisa, osastosihteeri RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, projektisihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri

PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, toimistosihteeri LUMIJÄRVI, Marita, osastosihteeri (50%) LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri (50%)

Tiedekirjasto Tellus:

Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä –kurssi ja ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi.

TTK 11

2. Tutkinnot ja opiskelu

Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin tutkinnot. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon teknistieteellisellä alalla voi suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS.

Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan.

2.1. Perustutkinnot

Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon.

Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö.

Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op).

2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;

valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;

valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä;

kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn;

edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä;

tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä

työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti.

Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8):

perus- ja aineopinnot, 100/120 op

täydentävä moduuli, 20/0 op

opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op

valinnaiset opinnot, 10 op

kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op).

Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-7).

TTK 12

2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen;

valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;

valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;

hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä

valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin.

Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi

päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa.

Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla.

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8):

opintosuunnan moduuli, 30/40 op

syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op

täydentävä moduuli, 20/30 op

erikoismoduuli, 10/0 op

diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän

tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista.

Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op).

Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8).

TTK 13

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta1

Diplomityö 30 op

Täydentävä moduuli 20/30 op

Erikoismoduuli 0/10 op

Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op

Opintosuunnan moduuli 30/40 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op)

Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op

Täydentävä moduuli 20 op

Perus- ja aineopinnot 100 op

1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 31

TTK 14

2.2. Jatkotutkinnot

Jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinto. Tekniikan tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto teknistieteellisellä alalla voidaan suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tarkempia tietoja jatkotutkinnoista teknillisen tiedekunnan www-sivuilta sekä UniOGS:in www-sivuilta.

2.3. JOO-opinnot

Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opinto-oikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan.

Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10.

Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joo ja tiedekunnan kansliasta.

Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan.

Koulutusohjelmien opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä.

2.4. Kansainvälinen

opiskelijavaihto

Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS,

NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen www-sivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla.

Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtek-vaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä.

Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelija-asunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kv-koordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihto-opiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja.

Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihto-opiskelu.

Kv-toimisto on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo 10-16.

Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEK-opiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta:

TTK 15

http://www.oulu.fi/ttk/vaihto-opiskelu.

2.5. Täydennyskoulutus

Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi.

Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä ja hakuajoista saa tietoja tiedekunnan kansliasta, http://www.oulu.fi/ttk/

Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä.

2.6. Opiskelua koskevia

ohjeita ja sääntöjä yms.

Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla tai www-sivuilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin koulutusohjelman www-sivuja.

2.6.1. Opintosuoritusrekisteri

Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain.

Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteessä (osastoilla) keskitetysti.

Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen.

Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijapalveluista, joka sijaitsee Kemian käytävällä.

Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta.

WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta.

WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, ilmoittautua kursseille ja tentteihin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen.

WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/.

2.6.2. Tentit

Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla.

Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/saadokset.

2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Mikä HOPS on ja miksi se

laaditaan?

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia

TTK 16

päivitetään opintojen kuluessa. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisiään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle. Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia – kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä - kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen.

Katso myös HOPS-sivusto osoitteessa http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

HOPS-ohjaus

HOPSin laatimiseen liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvoo omaopettaja tai yksikön nimeämä ohjaaja. Apua saa tarvittaessa myös opintoneuvojalta. HOPS-ohjauksen ja OodiHOPS-työkalun käytön yhteiset linjaukset Oulun yliopistossa löytyvät sivulta: http://www.oulu.fi/oodi/dokumentit/OodiHOPS_linjaukset_OY.pdf

Oodin HOPS-toiminto

Oulun yliopisto otti käyttöön OodiHOPS-työkalun syksyllä 2011. OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tutkintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiskelija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumisen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. http://www.oulu.fi/oodi/Ohjeet/eHOPS_OPISKELIJAN_ohje.pdf

Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma

Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmavastaavan puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä.

2.6.4. Opintosuunnan valinta

Opintosuunta valitaan koulutusohjelman määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Koulutusohjelmat järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet.

Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla.

2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista (esim. työelämä), jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Täten AHOT-menettely mahdollistaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoitteisiin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaaminen vastaa niitä. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa

TTK 17

osaamista löytyy, voidaan päällekkäisyyksiä poistaa, jolloin opinnot edistyvät nopeammin.

Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI-/arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon.

Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa koulutusohjelman opintoneuvojalta.

2.6.6. Kieliopinnot

Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito

Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista.

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.

Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti ”Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä”.

1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti.

2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen

TTK 18

kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle.

Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut.

Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa

Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.

Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä.

Suomen ja ruotsin kielen taidon

osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.

Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

2.6.7. Harjoittelu

Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.

Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä.

Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa.

Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmus-harjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmus-harjoittelusta löytyy Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden verkkosivuilta: www.oulu.fi/careerservices -> Erasmus-harjoittelu.

TTK 19

Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta.

Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana

työharjoittelua Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä

yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työharjoittelua.

Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toiminnasta:

Yliopiston hallintoelimissä (osaston johto-ryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisissa yliopiston hallinnon nimeämissä työryhmissä ja/tai lautakunnissa

Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot)

Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikiltojen hallituksessa

Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on

laadittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä).

Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut?

Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtävässä?

Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiskelijalle ollut?

Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivisuus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopisteitä ei anneta.

Raportti liitteineen toimitetaan koulutusohjelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestö- tai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua.

2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte

Kandidaatintyö

Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty.

Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin.

Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti.

Koulutusohjelmat antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta.

Diplomityö

Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Koulutusohjelmilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeita saa koulutusohjelmien opintoneuvojilta. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Koulutusohjelmavastaava voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään koulutusohjelmassa.

TTK 20

Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa

Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty.

Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan normaalissa kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla.

Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan.

2.6.9. Tutkintotodistus

Todistuksen anominen

Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa

teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta.

Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa opintohallinnon palvelupisteen virkailijalta. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut koulutusohjelman edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan opintohallinnon palvelupisteen virkailijalle. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin, sillä tarkastusmenettely vaatii oman aikansa.

Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista.

Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa opintohallinnon palvelupisteestä tai tiedekunnan kansliasta. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä.

Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Arvostelu

Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5).

Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti:

tyydyttävä (1) 1,00-1,49

erittäin tyydyttävä (2) 1,50-2,49

hyvä (3) 2,50-3,49

erittäin hyvä (4) 3,50-4,49

kiitettävä (5) 4,50-5,00

Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet

arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa

voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty.

TTK 21

Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot.

Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta.

Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto

Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti.

Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää koulutusohjelman esityksestä koulutusdekaani.

Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.

Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa.

Erityisen hyvin suoritettu diplomi-

insinöörin ja arkkitehdin tutkinto

Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti.

Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää koulutusohjelman esityksestä koulutusdekaani.

Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Keskiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.

Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulkopuolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa.

2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville

Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoitettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitustauluja!

2.7. Opintojen ohjaus

2.7.1. Opintojen suunnittelu

Opetuksen toteutusta ja opintojen suunnittelua varten on laadittu tämä opinto-opas. Aloita opintojen suunnittelu perehtymällä tarkasti tämän oppaan lukuihin 1 ja 2 sekä omaa osastoa ja koulutusohjelmaa koskevaan osaan. Näiden avulla saat hyvät perustiedot opintoihisi.

Tämän lisäksi voit saada neuvoa ja apua opintojen suunnitteluun mm. seuraavassa mainituilta tahoilta.

Koulutusohjelman opintoneuvojana toimii osaston suunnittelija tai lehtori. Nimi, vastaanottoaika ja -paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, hakemustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta.

Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvissä asioissa.

Tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteen opintoasioista vastaavan henkilökunnan puoleen sekä osastoilla että tiedekunnan kansliassa voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opinto-oikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäohjausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyksissä. Koulutuspäällikkö on tavattavissa teknillisen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina.

TTK 22

Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitustauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat.

2.7.2. Pienryhmäohjaus

Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoympäristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunnitelmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu.

2.7.3. Opettajatutortoiminta

Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen muoto, joka on käytössä kaikissa koulutusohjelmissa. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutorointi tarkoittaa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa ”henkilökohtainen opettaja”, joka neuvoo ja opastaa opinnoissa eteen tulevissa kysymyksissä.

2.8. Muita ohjeita opiskelua ja

kriisitilanteita varten

Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai -ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikuttavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan itseensä kohdistamat liialliset odotukset opintojen suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoitteet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi laitosten ja osastojen opintoneuvojilta, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta. Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa tai työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin

kanssa. Ongelmien kohdatessa on tärkeää saada selvitettyä niitä joko yksin tai ystävän kanssa. Mikäli ystävän apu ei riitä, ota yhteyttä YTHS:lle tai opiskelijoiden tukikeskus Nyytin virtuaalipalveluun. Parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perhe-neuvonnan puoleen. Jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan. Voit myös yksityisesti miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa. Täysi-ikäisen elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa.

Jos kuulet tai saat muuten selville, että laitoksellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri kuollut, ota yhteyttä laitoksen henkilökuntaan, ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutessasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilaskuntaan. Varmista ollaanko asiasta tietoisia ja onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty kriisijälkipuinti. Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti purkaa tuntemuksiaan. Apua kriisijälkipuinnin järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta, Oulun kriisikeskuksesta tai ylioppilaskunnasta. Suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin osallistumisesta ja vastaavasta sovitaan aina erikseen omaisten ja papin kanssa. Apua opintojen suunnitteluun ja opinto-ongelmiin: Ohjaus- ja työelämäpalvelut: www.oulu.fi/careerservices/ohjaus/index.html www.opintoluotsi.fi Nyyti ry - Opiskelijoiden tukikeskus: www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/etusivu.htm www.hallinto.oulu.fi/optsto/urheiluakatemia/abc/abc-opas.html Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/hyvinvointi/ Apua elämän ongelmiin: www.oulunseurakunnat.fi, yliopistopasto-ri@oulu.fi, p. 040-5245919 www.nyyti.fi www.oulunkriisikeskus.fi

TTK 23

www.yths.fi, mielenterveyden ajanvarauspuhelin p.08-5637 460 www.oulu.ouka.fi/sote/terveys/mielenterveys.htm#Mielenterveyskeskukset OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p. 08-315 6707 Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/hyvinvointi/

Apua päihdeongelmiin: www.irtihuumeista.fi www.al-anon.fi www.oulu.ouka.fi/sote/redi64/vinkki.html www.yths.

Edellä oleva teksti perustuu ylioppilaskunnan

toimittamaan materiaaliin

AO 24

3. Arkkitehtuurin osasto

Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 6 / Rantakatu 2, puh. 0294 48 4913. Fax: 08 5534917 (kanslia), 08 371848 (AH-lab.), 08 553 4948 (nARK-lab.), 8 553 4971 (RS-lab.), 08 553 4996 (YS-lab.). www.oulu.fi/ark. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi. Postiosoite: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PL 4100, 90014 Oulun yliopisto

Laboratoriot

Opetuksen ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu neljään laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta kaaviosta:

Osaston johtaja

Johtoryhmä Koulutusohjelmatoimikunta Tutkimuksen edistämistyöryhmä

Laboratoriot

Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio

(AHKO)

Nykyarkkitehtuurin laboratorio (NARK)

Rakennussuunnittelun laboratorio (RS)

Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio (YS)

Yhteiset toiminnot Kanslia Kirjasto Näyttelytilat Tietokoneluokat Työpajat Valokuvalaboratorio

Osaston tehtävänä on antaa arkkitehtuuriin

kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvälistä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimustoimintaa.

Osaston vuotuinen sisäänotto on 35 opiskelijaa. Lisäksi kansainväliseen maisteriohjelmaan (Architectural Design) voidaan vuosittain ottaa 10 opiskelijaa. Syyslukukaudella 2011 osastolla oli kirjoilla n. 300 opiskelijaa.

Kanslia

Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opiskelija-asiointia varten päivittäin klo 13.00-15.30. Opintoihin liittyvät ohjeet, asiakirjat ja lomakkeet löytyvät osaston www-sivuilta. Tarvittaessa ne voi tilata myös kansliasta.

Kirjasto

Kirjasto hankkii osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta ensisijaisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Osaston kirjastossa on oma kurssikirjakokoelma. Kirjojen laina-aika on 28 vrk, kausijulkaisujen ja kurssikirjojen 14 vrk. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat

ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tiedonhankintakurssi 3. vuosikurssilla. Tiedonhankinnan opetusta järjestetään myös valinnaisena arkkitehdin tutkintovaiheessa.

Näyttelyt

Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimintaa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttelyjä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkitehtuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä.

Tietokoneluokat

Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna opetuskäyttöön tarkoitetut CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijoiden käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostamiseen aina A0-kokoon

AO 25

saakka. Lisäksi arkkitehtuurin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen.

Työpajat

Osaston uudisrakennuksessa Apajalla sijaitsevat puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana.

Valokuvauslaboratorio

Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvaukseen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudessa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan.

3.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

HENTILÄ, Helka-Liisa, professori, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4981

Professorit:

HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskun-tasuunnittelu, puh. 0294 48 4981, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio KJISIK Hennu, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnittelu, puh. 0294 48 4982, yhdyskuntasuunnittelun laboratorio KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkki-tehtuuri, puh. 0294 48 4960, rakennussuunnittelun laboratorio MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., arkkitehtuuri, puh. 0294 48 4940, nykyarkkitehtuurin laboratorio SANAKSENAHO Matti, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 0294 48 4945, nykyarkkitehtuurin laboratorio NN, puh. 0294 48 4931, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun laboratorio

Yliopistonlehtorit, yliopisto-opettajat ja tuntiopettajat:

Yliopistonlehtoreiden, yliopisto-opettajien ja tuntiopettajien yhteystiedot löytyvät arkkitehtuurin osaston www-sivuilta.

Kanslia:

LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja opintoasiat, puh. 0294 48 4913

Opintoasiat ja kansainväliset asiat:

KUORELAHTI, Leena, arkkit., suunnittelija, koulutusohjelman suunnittelu, opintoasiat ja kansainväliset asiat, IMP- maisteriohjelman koordinaattori, projektiopetus puh. 0294 48 4985

Laboratorioarkkitehti:

TUOMALA, Martti, arkkit., puh. 0294 48 4964

Työpajat:

VÄINÄMÖ Paavo, pajamestari, puh. 0294 48 4952

Virastomestari:

MAKKONEN Esko, virastomestari, puh. 0294 48 4912

3.2. Arkkitehtuurin

koulutusohjelma

3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Arkkitehdin ammatillinen tehtäväkenttä on laaja-alainen taiteellista, teknistoiminnallista ja tieteellistä korkeakouluopetusta edellyttävä vastuullisten asiantuntijatehtävien kokonaisuus.

Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjaussuunnittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti,

AO 26

taiteellisesti ja ekologisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen.

Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työtehtäviä ovat seuraavat:

rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausrakentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kulttuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät

suunnittelun johto-, hankesuunnittelu- tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushankkeiden piirissä

pääsuunnittelijan tehtävät

julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät

arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät.

3.2.2. Tutkinnon rakenne ja

koulutusohjelman tavoitteet

Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op) opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuoden mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkintoon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää diplomityön (30 op) lisäksi 30 op syventäviä opintoja (S).

Arkkitehdin tutkinnon sisältö ja koulutusohjelman tavoitteet pohjautuvat EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) säädettyihin arkkitehtikoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin (artikla 46).

Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opinto-jaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella.

3.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet

Arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää erityisesti Pohjois-Suomen

arkkitehtuurikulttuuria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Opetuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteettiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Osaston erityistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä nousevaa kestävää arkkitehtuuria.

3.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa

Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnitteluajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Kestävän kehityksen näkökulma ja arkkitehdin ympäristövastuu on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamissa opintojaksoissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten energiakysymykset, passiivi- ja matalaenergiarakennusten suunnittelu, kestävät materiaalit, vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelu.

Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteistyöhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.

3.2.5. Kandidaatin tutkinto

3.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja

osaamistavoitteet

Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkkitehtuurin ja arkkitehtonisen muodonannon, hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon

AO 27

päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.

Osaamistavoitteet: Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon arkkitehtuurin koulutusohjelmassa opiskelija

hallitsee arkkitehtuurin ja suunnittelun perusteet ja kykenee itsenäiseen luovaan työskentelyyn

osaa soveltaa visuaalisen ilmaisun eri mahdollisuuksia osana itsenäistä luovaa työtä

osaa käyttää ja soveltaa luovasti yleisimpiä arkkitehtuurin alan työskentelymetodeja ja -välineitä

osaa ratkaista suunnitteluongelmia ja visualisoida ratkaisuja eri mittakaavatasoilla

osaa arvioida kriittisesti tietolähteitä ja hankkimaansa tietoa

osaa hyödyntää hankkimaansa tietoa ja soveltaa oppimiansa taitoja käytännössä arkkitehtuurin alan avustavissa työtehtävissä

tuntee arkkitehtuurin, taiteen ja kaupunkisuunnittelun kehitysvaiheet ja pystyy seuraamaan arkkitehtuurin alan uusinta kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä

osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa

kykenee hahmottamaan ihmisen ja rakennetun ympäristön välisen vuorovaikutussuhteen suunnittelutyössään

osaa suunnittelutyössä ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat

hallitsee tieteellisen kirjoittamisen alkeet

osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjallisesti sekä viestiä ja välittää tietoa visuaalisesti

osaa viestiä äidinkielellään sekä toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kiellellä

tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa laatia itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman erilaisten oppimisympäristöjen puitteissa

omaa sekä tiedolliset että taidolliset edellytykset elinikäiseen oppimiseen sekä

jatkaakseen opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto

3.2.7. Kandidaatintyö

Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin harjoitustöistä. Kadidaatintyöksi opiskelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n, asemakaavasuunnittelun, kerrostalosuunnittelun tai arkkitehturin historia III:n harjoitustyökurssin harjoitustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamiseksi opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandidaatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä.

3.2.8. Kieliopinnot

Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op:n laajuudelta.

3.2.9. Harjoittelu

Opiskelijoiden on tekniikan kandidaatin opintojen kuluessa suoritettava pakollisina opintosuorituksina vähintään kahden kuukauden työmaaharjoittelu. Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja.

Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla.

Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.

3.2.10. Arkkitehdin tutkinto

3.2.11. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet

Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen koulutusohjelma koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä.

AO 28

Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden.

Opiskelija voi valita oman opintopolkunsa arkkitehdin tutkinnon ensimmäisen vuoden aikana seuraavista koreista: A. Design-led Urban Renewal, B. Kestävän kehityksen rakennussuunnittelu, C. Kestävä kaupunkikehittäminen, D. Julkisten rakennusten suunnittelu / Design of Public Buildings. Toisen vuoden syksyllä valittavat korit ovat: E. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu, F. Rakennushanke ja restaurointi sekä G. Advanced Architectural Design. Syventäviä opintoja (S) tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön osuus on 30 op.

Koulutusohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:

A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta (korit A, C ja E)

B. rakennussuunnittelun opintosuunta (korit B, D ja F)

C. Architectural Design –opintosuunta (korit A, D ja G)

Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana lukuvuonna.

Osaamistavoitteet: Arkkitehdin tutkinnon

suoritettuaan opiskelija

osaa toimia itsenäisesti suunnittelijana, asiantuntijana tai tutkimusryhmässä yhdyskuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai arkkitehtuuria lähellä olevissa muotoilun tehtävissä

osaa arvioida, valita ja soveltaa taiteellisia ja tieteellisiä metodeja arkkitehtuurin alan työtehtävissä

tuntee tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset arkkitehtuurin alan teoriat, metodit ja käytännöt sekä osaa soveltaa tutkimustuloksia ja teoreettista tietoa käytännön tehtävissä

osaa arvioida ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin ammattialalla

kykenee asettamaan annetulle suunnittelutehtävälle tavoitteet ja osaa luovan työn prosesseja hyväksi käyttäen kehittää erilaisia analyysiin ja ongelmanratkaisuun perustuvia ratkaisumalleja tehtävän mittakaavasta riippumatta

osaa esittää ja perustella valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset periaatteet

osaa soveltaa ja yhdistää luovalla tavalla edistyksellisiä työmenetelmiä ja -välineitä ratkaisujensa visualisoinnissa

kykenee seuraamaan arkkitehtuurin alan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan arkkitehtuurin alaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

osaa itsenäisesti ottaa vastuun omasta ammatillisesta kehittymisestään ja erikoistumisestaan ja omaa valmiudet aloittaa tieteelliset jatko-opinnot

3.2.12. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta

Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuunnittelun sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Kokoavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnittelu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen harkittua täydentämistä, rakennusperinnön huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taajamaympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet tuntien. Opintosuunnan opetustarjonta sisältyy seuraaviin 30 op:n moduuleihin: Design-led Urban Renewal, Kestävä kaupunkikehittämien ja Strateginen yhdyskuntasuunnittelu. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi; lisäksi tarvitaan ammattikokemusta.

AO 29

Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät opintojaksot, opiskelija osaa toimia ja pystyy pätevöitymään monipuolisiin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa.

3.2.13. Rakennussuunnittelun opintosuunta

Rakennussuunnittelun opintosuunta on laaja-alainen käytännön rakennussuunnitteluun painottuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun alueilta. Opintosuunnan opetustarjonta sisältyy seuraaviin 30 op:n moduuleihin: Kestävän kehityksen rakennussuunnittelu, Julkisten rakennusten suunnittelu ja Rakennushanke ja restaurointi. Opintojaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaan web-oodi -versiosta.

Rakennussuunnittelun opintosuunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan rakennussuunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot, opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun (uudisrakennukset), korjaussuunnittelun ja restauroinnin sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kansainvälisesti.

3.2.14. Architectural Design opintosuunta

Architectural Design opintosuunta on pääosin englanninkielinen. Arkkitehtuurin osaston kan-sainvälinen maisteriohjelma, Master’s Degree Progamme in Architectral Design koostuu AD -opintosuunnan sisältämistä 30 op:n moduuleista: Design-led Urban Renewal, Design of Public Buildings ja Advanced Architectural Design. Opintosuunnan opetus käsittää julkisten rakennusten suunnitteluun sekä arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkitehtuurivalaistussuunnittelua sekä

muotoilun opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suunnittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä rakennus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille.

Architectural Design opintosuunnan osaamistavoitteet: Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kansainvälisesti.

3.2.15. Diplomityö

Koska diplomityö on näyte opiskelijan saavuttamasta ammattitaidosta, se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Itsenäisen työskentelyn ohella diplomityön tekijöillä on mahdollisuus osallistua yhteisiin seminaareihin, joissa opiskelijat esittelevät työnsä edistymistä, saavat palautetta ja jatko-ohjeita. Loppuseminaari on osaston opiskelijoille ja yleisölle avoin tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä ja saa arvosanan.

Opiskelija voi esittää myös osaston ulkopuolella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomitöistä on muutoin säädetty.

Ohjeita diplomityön tekemiseen

Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä.

Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomityön aihe on esitettävä kirjallisesti osaston vahvistettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut opetussuunnitelman mukaiset, arkkitehdin tutkintoon kuuluvat henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 90 op.) ovat hyväksytysti suoritetut. Arkkitehdin tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu tekniikan kandidaatin (arkkitehtuuri) tutkinto.

Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alalta. Työn aihetta vahvistettaessa todetaan, mille ainealueelle diplomityö kuuluu. Sama työ

AO 30

voidaan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä korkeakoulua varten.

Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puolesta valita työn valvoja. Valvoja on aina osaston professori tai yliopistonlehtori, jonka oppiaineeseen diplomityö luontevasti kuuluu. Valvoja on myös työn ohjaaja. Tekijä voi tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa, jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin tunteva korkeakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö.

Osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suunnittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Diplomityö voidaan tehdä myös näiden yhdistelminä.

Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuksesta erillinen tiivistelmä.

Diplomitöiden esittely ja arvostelu

Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilaisuuksia järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina ajankohtina.

Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittelyplanssit ja mahdollinen pienoismalli on laitettava julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin arvosteluun osallistuville yhtä viikkoa ennen esittelyä.

Töiden arvosana-asteikko on: 1 - 5 kiitettävä (k), erittäin hyvä (eh), hyvä (h), erittäin tyydyttävä (et) ja tyydyttävä (t).

Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saatavissa osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

3.2.16. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS

Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin tutkinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta.

HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konkreettinen väline opintojen etenemisen omaehtoiseen seurantaan.

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti tai laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle osaston hyväksyntä. Korvaamis- ja hyväksilukemiskäytäntö on arkkitehtuurin osastolla pyritty saamaan joustaviksi.

3.2.17. Kieliopinnot

Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kieliopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.

3.2.18. Harjoittelu

Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisena toimistoharjoittelujakso alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Opiskelijajärjestö- ja luottamustehtävistä voi saada harjoitteluksi kirjattavia opintosuorituksia (max 3 op).

3.2.19. Ulkomaan ekskursio

Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin koulutusohjelmaan ja se sijoittuu viidenteen opintovuoteen. Opintomatkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen tehtävän esittelymonisteen laadintaan.

AO 31

3.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne

Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Yhdyskuntasuunnittelu Rakennussuunnittelu Architectural Design

Diplomityö 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Opintosuuntien moduulit 30 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 40 op

Perus- ja aineopinnot 120 op

AO 32

3.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2012 - 2013

3.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot

PERUS- JA AINEOPINNOT

Koodi op 450510P Orientoiva jakso 2 030006P Tiedonhankintakurssi 1 450521P CAD I 5 CAD II (seuraavista opintojaksoista valitaan yhteensä 5 op) 5 340532P 450533P 450534P 450535P 450536P 450525P

RI / Revit Architecture perusteet 2 op ARI / Archicad perusteet 2 op 3 DI / DC Studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa 1 op A3 / Autocad Architecture perusteet 2 op art / Artlantis perusteet 1 op Arkkitehtuurin esitystekniikat

2

451531P 451532P

Arkkitehtuurin historia I luentokurssi Arkkitehtuurin historia I harjoitustyökurssi

5 3

452521P 452522P

Nykyaikainen arkkitehtuuri I alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri I perusteet

5 7

453521P 453522P

Rakennusopin perusteet luentokurssi Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi

3 7

453531P Rakennetekniikan perusteet 3 453532P Puurakenteet 2 453535P Rakennusfysiikan perusteet 2 454521P Kaupunkisuunnittelun historia 5 455501P Muotoilun perusteet 5 455511P Plastinen sommittelu I 5 455512P Plastinen sommittelu II 3 900008P Ruotsin kieli /2 2 901009P Suomen kieli 902011P Tekniikan englanti 3/3 6 903012P Tekniikan saksa 3/ 904054P Tekniikan venäjä 1 450503A Työmaaharjoittelu 6 451533A 451534A

Arkkitehtuurin historia II luentokurssi Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi

4 3

452523A 452524A

Nykyaikainen arkkitehtuuri II alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri II perusteet

6 8

456502A Puurunkoisen pientalon korjaus 5 454501A Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi 5 454523A Pienaluesuunnittelu 5 Perus- ja aineopinnot yhteensä 120

2 Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op. 3 Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op.

AO 33

OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI

Koodi op 452506A Asuntosuunnittelun kurssi 8 453510A LVI-tekniikka 3 453511A Rakennusten sähköasennukset 2 451504A Arkkitehtuurin historia III luentokurssi 3 452503A Nykyaikainen arkkitehtuuri III 8 453503A Kerrostalosuunnittelun kurssi 8 454503A Asemakaavasuunnittelu 8 Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä 40

KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI

Koodi op 455990A Kandidaatintyö 8 450551A 450013A

Seminaari Kypsyysnäyte tekniikan kandidaatin tutkinnossa

2 0

Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä 10

VALINNAISET OPINTOJAKSOT

Koodi op Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 10 op.

Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain.

300002P 450541A 450542A

Tiedonhankinta opinnäytetyössä ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely R2 / Revit Architecture syventyvä

1 1 2

450543A AR2 / Archicad syventyvä 1 450544A Rh / Rhinoceros perusteet 1 450545A il / illustrator, perusteet ja värinhallinta 1 450546A 450547A

pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) id / Indesign perusteet

1 1

451506A Taidehistoria 4 455513A Plastinen sommittelu III 4 455514A Plastinen sommittelu IV / Arkkitehtuurivalokuvaus 4 451505A Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi 5 451540A Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen

kurssi 2-10

452540A Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453540A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 455540A Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä 180 op

AO 34

3.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

A. Design-led Urban Renewal 30 op / cr

Koodi op / cr 454522S Urban Space Design 10 455521S 455522S

Urban Space Detailing Design in Urban Context

10 10

B. Kestävän kehityksen rakennussuunnittelu 30 op

Koodi op 453506A 453505A

Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi Rakennusopin ammattikurssi

2 3-10

456527A Kuntoarviokurssi (valinnainen) 5 456504S Kerrostalon korjaus 8 450504A Harjoittelu

seuraavista opintojaksoista valitaan 5 – 10 op: 3-6

451550S 453550S

Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi

5-10 5-10

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

C. Kestävä kaupunkikehittäminen 30 op

Koodi op 454526S 454540A

Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

10 5-10

451511A 450504A

Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Harjoittelu

10 3-6

D. Julkisten rakennusten suunnittelu / Design of public buildings 30 cr

Koodi op 452504A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV / Contemporary Architecture IV 15 453533A Suurten jännevälien rakenteet 5 455517S Architectural Lighting 5 455517A Interior Design 5-10

SYVENTÄVÄT MODUULIT

E. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu 30 op

Koodi op 454505S Kuntasuunnittelun kurssi 15 454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 5-10 451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria 2-10 450502A Ulkomaan ekskursio 2

AO 35

F. Rakennushanke ja restaurointi 30 op

Koodi op 451515S 451516S

Restaurointi / Restoration Hanke- ja muutossuunnittelu

15 10-15

451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria 2-10 450502A Ulkomaan ekskursio 2

G. Advanced Architectural Design 30 op / cr

Koodi op 452505S Contemporary Architecture V: International Studio 15 455560S Extension Course in Architectural Design 10 451560S Research and Theory of Architecture 2-10 450502A Excursion abroad 2 450504A Practical Training 3-6

Valinnaisia opintoja

Koodi Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja: op 456527A Kuntoarviokurssi 5 451513S Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit / avoin yliopisto 5 451523S 451550S

apanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide / avoin yliopisto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöi- nen kurssi

5 2-10

452550S Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453550S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 455550S Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 Arkkitehdin tutkintoon voi sisältyä myös aineopintotasoisia

vaihtuvasisältöisiä kursseja 451540A-455540A.

DIPLOMITYÖ

Koodi op 450099S 450014S

Diplomityö, opintojen päätöstyö Kypsyysnäyte arkkitehdin tutkinnossa

30 0

Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä 120 op Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä 300 op

AO 36

3.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt

Tähän opinto-oppaaseen kirjattu arkkitehdin tutkinnon koulutusohjelma (4.-5. opintovuosi) toteutetaan vaiheittain syksystä 2012 alkaen.

Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei luennoida rinnakkain korvaavan jakson kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää.

Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle tullut korvaava opintojakso.

Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä lisää muita koulutusohjelman opintoja.

Mikäli opintojakson opintopistemäärä kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tämän suorittamalla muutoksen verran joko vähemmän tai enemmän muita koulutusohjelman opintoja.

3.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto

Arkkitehtuurin osastolle voidaan hyväksyä vuosittain 5-10 ulkomailla arkkitehtuurin alan Bachelor-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa suorittamaan arkkitehdin tutkintoa englanninkielisessä Architectural Design Master’s Degree –ohjelmassa.

Osaston vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kansainvälinen opetus MoNArch- ohjelmassa on integroitu Architectural Design Master’s Degree – ohjelman kanssa.

Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mahdollisuuksia osaston opiskelijoille. Arkkitehtuurin osaston suositus on, että opiskeluvaihtoon lähdetään 3. opintovuoden jälkeen. Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään tekee opintosuunnitelman opintoneuvojan valvonnassa (Learning Agreement), jota voidaan päivittää vaihtovuoden aikana. Keskeiset stipendejä myöntävät tahot ovat Euroopan yhteisön koulutusohjelma Erasmus LLP ja Nordplus ohjelmat.

Nordplus-ohjelmaan kuuluvat kaikki pohjoismaiset arkkitehtikoulut. Oulun yliopistolla on lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia.

3.3.6. Opetusperiodit ja

kesäopetus

Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden opetuksesta annetaan lukukausien sisään muodostettavissa opetusperiodeissa. Arkkitehtuurin osastolla noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuoteen sisältyy yhteensä neljä opetusperiodia – kaksi seitsemän (7) viikon mittaista syksyllä ja kaksi kahdeksan (8) viikon keväällä. Opintoperiodien väliin on sijoitettu osaston tenttiviikot, joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta. Tenttiviikoilla pidetään kuitenkin rästitöiden vastaanotot.

Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuorituksiin. Kesätentit järjestetään kesäyliopiston yhteydessä osaston opettajien suostumuksella ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti.

Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen sovittavina ajankohtina. Osaston kesäopetukseen voi lisäksi kuulua intensiivijaksoja (worksop) tai kesäaikaan ajoittuvia opiskelijakilpailuja.

Syyslukukaudella opetus alkaa normaalisti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tarkka ajankohta ilmoitetaan osaston www-sivuilla.

3.4. Osastokohtaisia ohjeita

3.4.1. Opetuksen luonne ja tavoitteet

Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä.

Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen perustan. Luennoilla pyritään antamaan kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita.

Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa ovat perinteisesti muodostaneet harjoitustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suunnittelun problematiikkaan sekä

AO 37

tiedon itsenäiseen hankkimiseen ja soveltamiseen.

Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan.

Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä paremmin tiettyyn opetuskohteeseen tai -aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä.

3.4.2. Harjoitustyöt

Yleistä

Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin osastolla. Harjoitustöiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritiikit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkitehdin luovan työn oppimisessa. Harjoitustöiden teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaarimuotoisissa välikritiikeissä.

Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja ainekohtaisia ohjelmatöitä. Osa harjoitustöistä suoritetaan ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa aineessa. Harjoitustöiden ohjaus järjestetään osastolla kontaktiopetuksena sekä pienryhmissä että henkilökohtaisena ohjauksena.

Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksiluettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty.

Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta.

Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovitaan etukäteen kyseisessä laboratoriossa.

3.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet

Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet on integroituna useisiin opintojaksoihin. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riittävät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutkimusvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri opintojaksojen kurssikuvauksissa.

3.4.4. Seminaarit

Erityisesti kandidaatin- ja diplomitöihin liittyvän seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkitehtuurin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisempi tarkastelu.

3.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen

Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla kirjallisia, suullisia tai molempia.

Tentteihin ilmoittaudutaan weboodin kautta, minne myös tenttien tulokset ja arvosanat kirjautuvat.

Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään opintoperiodien väliin sijoitetuilla tenttiviikoilla, joita on 2 kpl lukuvuodessa. Tentti-viikkojen ajoitus selviää osaston periodiohjelmasta. Tenttejä voidaan järjestää myös yksittäisten kurssien yhteydessä opetusperiodien aikana.

Joitakin osaston tenttejä voidaan suorittaa myös Oulun kesäyliopiston yhteydessä ja valvonnassa.

3.5. Opintojen ohjaus

Opintojen alussa opiskelijoille järjestetään kahden viikon infojakso, jona aikana he

AO 38

tutustuvat osastoon, koulutusohjelmaan sekä opetushenkilökuntaan. Ensimmäisen syyslukukauden kuluessa opiskelijat tutustuvat pienryhmäohjaajien johdolla yliopistoon, opiskelijapalveluihin, kaupunkiin, opiskelijayhteisöön sekä arkkitehtikillan toimintaan. Pienryhmäohjaajina toimivat ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka Oulun yliopisto on kouluttanut tehtäväänsä.

Jokainen opiskelija kuuluu omaopettajan ohjaamaan pienryhmään kolmen ensimmäisen opintovuoden ajan. Omaopettajan kanssa opiskelija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua.

Omaopettaja perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin alan opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä.

Osastolla on oma opintoneuvoja, joka ohjaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa henkilökohtaisesti. Opintoneuvojalla on viikottainen, säännöllinen vastaanottoaikansa, josta ilmoitetaan aina lukukvuoden alussa erikseen.

3.6. Jatko-opinnot

Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä arkkitehdin tutkintoa, voivat suorittaa osastolla jatko-opintoja. Jatkotutkinto on nykyään ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto. Osastolla voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto, jos perustutkinto on muu kuin tekniikan alan perustutkinto. Jatko-opiskeluun liittyvät menettelyt ovat uudistuneet Oulun yliopistossa 1.8.2011 alkaen. Ajantasaiset ohjeet jatko-opintoihin hakeutumisesta, jatko-opintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä niiden suorittamisesta löytyvät yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) verkkosivuilta.

3.7. Työhön sijoittuminen ja

työmarkkinatilanne

Suomessa on valmistunut arkkitehteja vuodesta 1883 alkaen. Maamme arkkitehtien lukumäärä on noin 3600.

Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palveluksessa toimii arkkitehdeistä noin 30 %. Noin 45 % toimii yksityisen sektorin yrittäjinä.

Arkkitehdeistä 70 % toimii rakennussuunnittelutehtävissä, kaavoituksessa 17 % ja loput hallinto- ja opetustehtävissä.

Runsas 85 % arkkitehdeista on sijoittunut linjan Vaasa - Kotka eteläpuolelle jäävään osaan maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65 % ammattikunnasta.

Arkkitehtien työllisyystilanne on erittäin hyvä. 2000-luvun alussa yli 90 % arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan työllistetty. Vuoden 2010 alussa työttömien arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 130.

Arkkitehdit ovat työskentelevät perinteisten suunnittelutehtävien lisäksi esimerkiksi rakennuttamis- ja hallintotehtävissä. Kuntien maankäytön suunnittelutehtäviin haetaan jatkuvasti uusia työntekijöitä. Enenevässä määrin etsitään työtilaisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsääntöisesti toimivat myös rakennushankkeen suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonaisuuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina.

3.8. SAFA

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä on n. 3000 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkkitehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkitehtiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on yli 700 opiskelijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka opiskelee vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallistua seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen, valiokuntien ja liiton muiden toimielinten kokouksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta www.safa.fi.

AO 39

3.9. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

450510P Orientoiva jakso

Orientation

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper I

Tavoite: Perehdyttää opiskelija arkkitehdiksi opiskelun työtapoihin.

Osaamistavoitteet: Orientoivan jakson jälkeen opiskelija osaa kysyä opetusohjelman avainhenkilöiltä opetusohjelmaan liittyviä asioita sekä tunnistaa oman opiskeluympäristön ja opettajat. Lisäksi hän osaa kertoa osaston opiskelu- ja toimintatavoista sekä arkkitehdin työtavoista.

Sisältö: Opintojakso muodostuu kolmesta osasta:

1. Tiedekunnan informaatiopäivästä ja pienryhmäohjauksesta sekä 2. osaston toteuttamasta osasta, jossa opiskelija tutustutetaan osaston ja sen eri laboratorioiden antamaan opetukseen, piirustustapoihin ja -välineisiin sekä 3. kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esittelystä ja Oula-tietokannan opetuksesta. Lisäksi voidaan toteuttaa erikseen valitun teeman mukaan piirustus- ja työleiri.

Opetuksesta vastaa ensisijaisesti arkkitehtuurin osasto, teknillinen tiedekunta ja kirjasto. Orientoiva jakso pidetään syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala (koordinoija)

450503A Työmaaharjoittelu

Construction Site Practical Training

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Harjoittelu paras ajankohta on 1. tai 2. vuosikurssin jälkeinen kesä.

Tavoite: Työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija työelämään rakennustyömaalla. Työharjoittelun tavoitteena on antaa yleisnäkemys työelämästä rakennustyömaalla, jollaisia harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee suunnittelemaan. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi työharjoittelun tulee antaa yleiskuva rakennustyömaan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuudessa suunnittelemastaan rakennustyömaasta ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Toteutustavat: Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan. Työ-maaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla.

Harjoittelun suorittaminen valvotaan rakennusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.

Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala

450504A Toimistoharjoittelu

Practical Training in Architect’s Office

Laajuus: 3- 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Harjoittelu paras ajankohta on 3. tai 4. vuosikurssin jälkeinen kesä.

AO 40

Tavoite: Toimistoharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija arkkitehdin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä toimisto-harjoittelukohteita ovat esimerkiksi arkkitehdin johtamien yksityisten tai kunnallisten suunnittelutoimistojen rakennus- ja kaavasuunnittelu- sekä tuotekehitystehtävät.

Osaamistavoitteet: Toimistoharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa arkkitehdin tehtäviä työpaikaltaan.

Toteutustavat: Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimistossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työtodistus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti.

Harjoittelunsuorittamisesta valvoo rakennus-suunnittelunlaboratorio, josta saa myös harjoitteluohjeet. Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan.

Vastuuhenkilö: Lab.arkkit. Martti Tuomala

450504A Practical Training in Architect’s Office

Toimistoharjoittelu

Credits: 3 – 6 cr / 3 – 6 ECTS

Language of instruction: Finnish / English

Timing: The best timing for practical training in architect’s office is the summer after the 3rd or 4th year.

Objective: The aim of practical training in architect’s office is to initiate the student into architects’ work and tasks. It is essential for students to get to know the work field of an architect in order to begin his / her own profes-sional career after graduation most efficiently. Recommended places of work for practical

training are private or public design and planning offices lead by qualified architects.

Learning outcomes: After completing the practical training the student is able to describe one possible occupation after his / her gradua-tion. The student can recognize and solve prob-lems of the working environment. The student is able to implement theoretical knowledge in practice. The student recognizes the architect’s professional tasks at his / her work place during the practical training.

Working methods and Mode of delivery: At least two months compulsory practical train-ing (3 cr) is required for the architect’s degree. The student has to write a report and present a testimonial of the training. The practical training is supervised by the laboratory of architectural construction, which also provides the practical training instructions for students. The student finds the placement for practical training by her- / himself.

Responsible teacher: Architect Martti Tuomala

450502A Ulkomaan ekskursio

Excursion Abroad

Laajuus: 2 op

Ajoitus: syper I:n ja II:n vaihde

Tavoite: Ulkomaille suuntautuvalla opintomatkalla tutustutaan valitun kohdemaan ja/tai kaupungin korkeatasoisiin arkkitehtuurikohteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija paikan päällä käynti täydentää teoriaopetusta arkkitehtuurin kolmiulotteisesta, kokemuksellisesta ja paikkaan sekä historiaan sitoutuvasta ominaisluonteesta. Matkaohjelma pyritään suunnittelemaan siten, että nähtävät kohteet ovat olleet esillä luento-opetuksessa ja että ne kattavat historian, nykyarkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun esimerkkejä. Tavoitteena on, että matkan suoritettuaan opiskelija ymmärtää entistä paremmin kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurin ominaisuuksia.

Sisältö: Matkakohteina voi olla yksittäisiä rakennuksia, asuntoalueita tai kaupunkitiloja ja – ympäristöjä. Matkaohjelmaan pyritään

AO 41

sovittamaan myös vierailuja paikallisiin arkkitehtikouluihin. Matka suoritetaan viidennen lukuvuoden syksyllä keper I:n päätteeksi tenttiviikolla ja tätä seuraavalla viikolla (yhteensä 14 vrk matkoineen). Matkaohjelman runko (matkakohde, maa/kaupunki, pääkohteet) päätetään edellisen vuoden loppuun mennessä. Jolloin Yksityiskohtaisempi matkaohjelma voidaan laatia kevätperiodin aikana ja suorittaa tarvittavat matkajärjestelyt. Matkan johtajan nimi (vakinainen opettaja) vahvistetaan koulutustoimikunnassa opiskelijoiden esitys huomioiden matkaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Matkanjohtajan tehtävänä on yhdessä opiskelijoiden kanssa valmistella matkan ohjelma ja valvoa matkan yleisjärjestelyt. ja huolehtia matkakohteita koskeva pohjustusluento.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ulkomaan opintomatka on kaikille opiskelijoille pakollinen. Opiskelijat vastaavat itse matkan kustannuksista, matkan johtajalle opintomatka on työmatka.

Suoritustavat: Opintomatka ja matkaopas.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Opetuskieli: Suomi/englanti

450502A Excursion Abroad

Ulkomaan ekskursio

Credits: 2 cr / 2 ECTS

Timing: autumn term.

Objective: The aim excursion program is to visit top-quality architectural sights in the target city or country. The purpose of the study trip is to complement the theoretical teaching of archi-tecture, its three-dimensional and empirical character as well as its relation to place and history. The excursion program should reflect the contents of the given lecture courses, cover-ing examples of history, contemporary architec-ture and town planning.

Learning outcomes: After the study trip the student has a better understanding of the fea-tures of internationally significant architecture.

Contents: The excursion program may include individual buildings, housing estates or urban spaces and environments as well as visits to local architecture schools.

Working methods and Mode of delivery: The 14 days study trip is organized at the end of the first half of the autumn term in the second year of the master level. The excursion leader is selected and the target and the frame for the program of the excursion are decided upon by the end of the previous year. The detailed pro-gram and travel arrangements will be completed during the spring term of the 1st year of the master level together with the excursion leader, who is one of the full-time teachers of the De-partment. The students have to cover their own expenses of the excursion.

Prerequisites and co-requisites: The study trip is a compulsory study unit in the master’s degree.

Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki

Language of instruction: Finnish / English

450525P Arkkitehtuurin esit-ystekniikat

Techniques of Visual Presenta-tion in Architecture

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper I -II

Tavoite: Kurssi antaa valmiuden havainnollistaa suunnitelmia kolmiulotteisesti sekä perinteisin että digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin. Perehdytään mallinrakennuksen tekniikoihin ja välineisiin. Tavoitteena on lisäksi antaa valmiudet planssien taiton ja sommittelun vaatimiin taitoihin.

Sisältö: Luennoilla opiskelijat tutustuvat perspektiiviopin historiaan sekä perehtyvät geometriseen suhdemaailmaan, kohtisuoriin ja aksonometrisiin projektioihin sekä yhden, kahden ja kolmen pakopisteen perspektiiveihin. Harjoitukset suoritetaan piirtämällä ja kuvankäsittelyohjelman avulla sekä niiden

AO 42

yhdistelmillä. Soveltavilla luennoilla käydään läpi kuvankäsittelyn perusteet esimerkein.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kanditutkintoon kuuluva opintojakso

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali

Suoritustavat: Opetus järjestetään kevätlukukaudella. Luennot, soveltavat luennot ja harjoitukset. Harjoitustyöt integroidaan nARK I opetukseen sekä CAD I harjoitustyöhön soveltuvin osin.

Vastuuhenkilö: Arkkit. Jukka Laurila ja arkkit. Asko Leinonen (CAD-osuus)

030006P Tiedonhankintakurssi

Information Literacy Skills

Laajuus: 1op

Ajoitus: Keper 2

Tavoite: Kandivaiheen opetuksen jälkeen opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisimmät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedonhaun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arviointiin.

Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi.

Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset (8 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtävä.

Oppimateriaali: Verkko-oppimateriaali (http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1056)

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien suorittamista.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Tiedekirjasto Telluksen informaatikot, tellustieto(at)oulu.fi, http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=662

Opetuskieli: Suomi

450521P CAD I

Computer Aided Design I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus Syper 1 – Keper 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija CAD-suunnittelun rutiineihin, käsitteisiin ja työskentelytapoihin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tehdä CAD-ohjelmistolla tavanomaisia 2D-piirroksia ja osaa luoda piirustusarkkeja, osaa mallintaa 3D-kappaleita kurssilla käytettyjen 3D-ohjelmien pintamallinnustekniikoiden avulla, osaa lisätä 3d-malleihin valaisinobjekteja ja pintamateriaaleja, osaa muokata perspektiiviasetuksia 3d-ohjelmissa, tuntee perinteisen CAD-ohjelman ja tietomalliohjelman tärkeimmät erot, osaa tehdä sivuntaitto-ohjelmalla sivu- ja taittopohjia sekä osaa parantaa digitaalisia valokuvia ja tehdä kuvatasoja kuvankäsittelyohjelmalla.

Sisältö: Syper 1 ja 2 aikana harjoitellaan tietokoneavusteista piirtämistä kaksiulotteisessa suunnitteluympäristössä Autocad-ohjelmalla ja 3-ulotteista mallintamista SketchUp Pro -ohjelmalla. Syyslukukaudella oppilas tekee itsenäisen pienen mallinnustehtävän. Keper 1:n aikana harjoitellaan valojen ja materiaalien käyttöä 3-ulotteisessa mallissa 3ds Max Design ohjelmalla. Keper 1:n aikana tutustutaan joko Revit Architecture tai ArchiCAD -tietomalliohjelmaan. Keper 2:n aikana harjoitellaan kuvankäsittelyä ja sivuntaittoa Adobe Photoshop ja Indesign –ohjelmilla. Oppilaat tekevät kevätkaudella itsenäisesti rakennussuunnittelun CAD-piirtämiseen ja 3D-havainnollistamiseen liittyvän harjoitustyön hyödyntäen kurssin aikana käytettyjä tietokoneohjelmia.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 40 tuntia, ryhmäohjausta 70 tuntia ja itsenäisesti tehtävää harjoitustyötä 30 tuntia.

AO 43

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo ja digitaalinen opetusmateriaali annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Oppilas suorittaa kurssin tekemällä ohjattuja harjoituksia luentojen yhteydessä ja tekemällä itsenäiset harjoitustyöt (2 kpl), joiden perusteella opintojaksosta annettava arvosana muodostuu.

Arviointiasteikko: 1–5

Vastuuhenkilö: Arkkit. Asko Leinonen

Työssä oppimista: Ei

450532P-45036PCAD II

Computer Aided Design II

CAD II koostuu seuraavista opintojaksoista, joista opiskelija valitsee oman lähtötasonsa perusteella yhteensä 5 op. Opintojaksot ovat alla tärkeysjärjestyksessä.

450532P R1 / Revit Architecture perusteet

Revit Architecture basics

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper1 ja keper1

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Revit Architecture -ympäristössä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450533P AR1 / Archicad perusteet

Archicad basics

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper1 ja keper1

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Archicad-ympäristössä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450534P 3D1 / 3D-studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa

3D-studio MAX, co-operative use with CAD

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper2-keper1

AO 44

Tavoite: Perehdytään 3D-Studio MAXin mallinnus- ja havainnekuvatoimintojen käyttöön yhdessä CAD-ohjelmistojen kanssa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa siirtää 3D-malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä, täydentää niitä tarpeen mukaan sekä tuottaa niistä fotorealistisia näkymäkuvia.

Sisältö: Import/export, muokkaimet, materiaali-, valo- ja kamera- ja laskenta-asetukset.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 3D3

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450535P A3 / Autocad Architecture

perusteet

Autocad Architecture basics

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper1

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen tietomallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Autocad Architecture -ympäristössä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspiirustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennuspiirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustustasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: A1

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450536P art / Artlantis perusteet

Artlantis basics

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: vaihtelee

Tavoite: Artlantis-näkymänlaskentaohjelmiston käyttäminen.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuoda Artlantis-ohjelmistoon 3D-mallin muusta ohjelmistosta ja yhditää tähän muista malliosia. Tämän mallin pohjalta hän osaa muokata materiaali-, valaistus- ja kamera-asetuksia julkaisukelpoisen, lähes fotorealistisen näkymänkuvan tuottamiseksi.

Sisältö: Ohjelman perusominaisuudet.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

Valinnaiset CAD -opintojaksot

Opintojaksot ovat alla tärkeysjärjestyksessä.

450541A ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely, 3D-näkymien viimeistely

Photoshop, advanced photomanipulation

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: vaihtelee

Tavoite: Mallinnusohjelmilla tuotettujen kuvien viimeistely Photoshop-kuvankäsittelyohjelmassa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa viimeistellä 3D-mallinnusohjelmilla tuotettuja näkymäkuvia sekä täydentää kuvia yhdistämällä niihin osia

AO 45

esimerkiksi valokuvista fotorealistisen, ilmeikkään lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Sisältö: Värinkorjaus, perspektiivinkorjaus.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ps-perusteet.

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450542A R2 / Revit Architecture syventyvä

Revit Architecture advanced

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: vaihtelee

Tavoite: Perehdytään Revit Architecture -ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennus- ja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita.

Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: R1

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

Opetuskieli: Suomi

450543A AR2 / Archicad syventyvä

Archicad advanced

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: vaihtelee

Tavoite: Perehdytään Archicad-ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennus- ja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita.

Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: AR1

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450544A Rh / Rhinoceros perusteet

Rhinoceros basics

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: vaihtelee

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 3D-mallinnukseen Rhinoceros-ohjelmalla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen monimuotoista mittatarkkaa 3D-mallinnosta sekä viivapiirroksia. Lisäksi opiskelija osaa siirtää malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä.

Sisältö: Pinnat, kappaleet, piirustusmerkinnät, sivunasettelu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

AO 46

450545A il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta

Illustrator basics and color management

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper

Tavoite: Illustratorin perusominaisuudet sivunasettelussa ja vektorigrafiikan piirtämisessä ja muokkaamisessa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjelman vektorigrafiikkatoimintojen perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuksista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmiita sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineistoa useista eri lähteistä.

Sisältö: Vektorin piirtäminen, kuvien liittäminen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450546A pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot)

Powerpoint ja PDF (presentations and portfolios)

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper1

Tavoite: Powerpointin järjestelmällinen hyödyntäminen esitysten tekemisessä. Acrobatin käyttäminen tarkoituksenmukaisen ja laadukkaan PDF-tiedoston luomiseen.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää tehokkaasti Powerpoint-ohjelmiston diapohja-toimintoja sekä hallitsee diaesityksen ohjaus- ja siirtymäasetukset. Opiskelija osaa tehdä käyttötarkoituksen perusteella riittävät muunnosasetukset PDF-tiedoston luomiseen.

Sisältö: Rakenteellisen diaopohjan muokkaaminen ja käyttö. PDF-tallennuksen laatuasetukset.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

450547A id / Indesign perusteet

Indesign basics

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper 1

Tavoite: Illustratorin perusominaisuudet sivunasettelussa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjelman sivuntaitto-ominaisuuksien perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuksista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmiita sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineistoa useista eri lähteistä.

Sisältö: Muotoillun tekstin ja kuvien liittäminen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

AO 47

450550S Vaihtuvasisältöiset CAD- kurssit

seuraavia opintojaksoja voidaan sisällyttää vaihtuvasisältöisiin CAD –kursseihin:

3D3 3D-studio MAX perusteet

3D-studio MAX basics

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 3D-mallinnukseen 3D Studio MAX-ohjelmalla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen monimuotoista mittatarkkaa 3D-mallinnosta ja tuottaa niistä ohjelmalla lähes fotorealistisia näkymäkuvia. Lisäksi opiskelija osaa siirtää malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankäsittelyohjelmistojen välillä.

Sisältö: Peruskappaleet, muokkaimet, perusteet materiaali-, valo- ja kamera- ja laskenta-asetuksista.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

Opetuskieli: Suomi

A1 Autocad-piirtämisen perusteet

Autocad-drawing basics

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper

Tavoite: Perehdytään tavanomaiseen 2D-rakennuspiirtämiseen Autocad -ympäristössä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa piirtää tavallisia työkaluja käyttäen pääpiirustustasoisen rakennuspiirustuksen.

Sisältö: Viivapiirto, täytteet, mitoitus, sivunasettelu ja julkaisu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

A2 Autocad 3D-mallintaminen,

renderointi

Autocad 3D-modelling, rendering

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan

Tavoite: Autocadin 3D-mallinnustyökalut ja havainnekuvien tekeminen.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa mallintaa perusgeometriatyökaluilla pienehköjä malleja ja tuottaa niistä ohjelmalla lähes fotorealistisia perspektiivinäkymiä.

Sisältö: 3D-työkalut, mallin muokkaaminen, materiaali-, valo- ja kamera-asetukset.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: A1

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin Suomi osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

A4 Autocad Architecture syventyvä

Autocad Architecture advanced

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

AO 48

Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan

Tavoite: Perehdytään Autocad Architecture -ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennus- ja tuoteosamalleja ja näiden määrätaulukoita.

Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappaleet, taulukot.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: A3

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

X Erikoiskurssi (esim. jonkin CAD-ohjelman syventyvä2)

Advanded Course in CAD

Laajuus: 1op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: järjestetään tarpeen mukaan

Tavoite:

Osaamistavoitteet:

Sisältö:

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

3D2 3D-studio MAX valaistuslaskenta (ei erill. Kurssi)

3D-studio MAX lighting analysis

Laajuus:

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Architectural Lighting - kurssin aikana

Tavoite: Suppea perehtyminen 3D-Studio MAX -ohjelmiston havainnekuvien laskentaan valaistussuunnittelukurssin tarpeisiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa perusteet 3D-mallien tuomisesta ohjelmistoon muista ohjelmistoista, sekä hallitsee materiaali- ja valaistustyökalut jotta kykenee tuottamaan malleista fotorealistisia näkymäkuvia.

Sisältö: Perusteet materiaali-, valo- ja kamera- ja laskenta-asetuksista.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: CAD- ja mallinnuskokemusta jostain ohjelmistosta.

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkitehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Vastuuhenkilö: n.n.

Arkkitehtuurin historia ja korjaussuunnittelu

History of Architecture and Restoration Studies

Tavoitteet: Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun aineryhmän opetuksen tavoitteena on:

johdattaa näkemään arkkitehtuurin eri tyylikausien sekä yhteiskunnallisten muutosten ja teknillisen kehityksen keskinäinen vuorovaikutus;

perehdyttää historialliseen rakennustaiteeseen ja rakennusperintöön sekä rakennuskulttuuriseen arvottamiseen;

AO 49

antaa valmiudet vanhojen rakennusten korjauksen suunnitteluun; sekä

näihin kysymyksiin liittyvä teoria ja tutkimus.

Sisältö: Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun opetus käsittää kandidaatti- ja maisteriohjelmiin sijoittuvia kursseja siten, että niiden tavoitteet jäsentyvät kokonaisvaltaisesta rakennustaiteen ja rakennetun ympäristön kehityksen ymmärtämisestä olemassa olevan rakennuskannan arvottamiseen ja arkkitehdin ammatillisiin taitoihin toimia rakennussuojelun, korjaussuunnittelun ja restauroinnin tehtävissä. Kolmena ensimmäisenä lukuvuotena eli kandidaatin tutkinnon tasolla opetus kohdentuu arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin historiallisen kehityksen tarkasteluun. Tämän jälkeen maisteriohjelmaan kuuluvilla eli arkkitehdin tutkintoon johtavilla kursseilla keskitytään rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon sekä korjaussuunnittelun ja restauroinnin koulutukseen sekä teorian että käytännön toteutuksen ja esimerkin avulla. Tutkimus ja teoria-kurssi on koko osaston yhteinen ja se sisältyy sekä maisterivaiheen opetusohjelmaan että jatko-opintoihin. Kurssi noudattaa yliopiston yhteistä tutkijakoululinjausta (UniOGS).

451531P Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi

History of Architecture I, lec-ture course

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä esihistorialliselta ajalta 1700-luvun lopulle. Lisäksi opiskelijat oppivat käyttämään arkkitehtuurin keskeistä tyyliopillista sanastoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida Euroopan arkkitehtuurin historian eri tyylikausien, teknillisen kehityksen ja yhteiskunnallisten muutosten välistä

vuorovaikutusta. Hän osaa erotella eri tyylikaudet ja tunnistaa tyylikausien merkittävimmät rakennukset ja niiden suunnittelijat. Kurssin jälkeen opiskelija osaa myös käyttää arkkitehtuurin tyyliopillista sanastoa. Hän oppii tuntemaan arkkitehtuurin klassillisen kieliopin ja tunnistaa rakennetun ympäristön historiallisia kerrostumia.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan yleistä arkkitehtuurin historiaa ja tyylioppia esihistorialliselta ajalta 1700-luvun lopulle ja esitellään vanhoja rakennusmenetelmiä kuten tiililimityksiä ja holvaustapoja.

Järjestämistapa: Luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia luentoja.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyökurssiin (451532P)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Digitaaliset

kuvasarjat. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennolle ja suorittaa kaksi tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu tenttituloksiin.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston lehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451532P Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyökurssi

History of Architecture I, stu-dio course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat lukemaan rakennettua ympäristöä ja sen eri aikakausilta periytyviä kerrostumia sekä käyttämään arkkitehtuurin keskeistä sanastoa.

AO 50

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa havainnoida ympäristöään, tunnistaa eri tyylikausia ja ajallisia kerrostumia. Opiskelija osaa esittää havaintonsa eri tekniikoilla ja tuntee kirjoittamisen ja tiedonhankinnan metodit.

Sisältö: Harjoitukset koostuvat kolmesta erillisestä tehtävästä. Harjoitusten tarkoitus on harjaannuttaa tekemään havaintoja ja käyttämään arkkitehtuurin historiallista ja tyyliopillista ilmaisua. Päämääränä on omaksua alan terminologia ja saada valmius piirtämisen ja muiden kuvaamistapojen lisäksi kirjalliseen ja sanalliseen ilmaisuun. Tarkoituksena on myös pohtia rakennetun ympäristön arvottamista ja syventää omaa kykyä aistia ja havainnoida rakennetun ympäristön erityislaatua.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia ohjattua opetusta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia I, luentokurssiin (451531P)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluennoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston opettaja N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451533A Arkkitehtuurin historia II, luentokurssi

History of Architecture II, lec-ture course

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä ja modernin arkkitehtuurin historiasta 1800-1900-luvuilla.

Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija oppii tunnistamaan oman aikamme arkkitehtuurin historialliset juuret ja osaa selittää nykytilanteeseen johtavan kehityksen. Kurssin suoritettuaan hän tunnistaa keskeiset 1800- ja 1900-luvun arkkitehtuurin ilmiöt ja suunnat ja osaa reflektoida omaa itsenäistä näkemystään nykyaikaisesta arkkitehtuurista.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan 1800- ja 1900-lukujen yleistä arkkitehtuurin historiaa.

Järjestämistapa: Luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia luentoja.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi (451531P)

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia II, harjoitustyökurssiin (451534A)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennolle ja suorittaa kaksi tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston lehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451534A Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi

History of Architecture II, studio course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

AO 51

Tavoite: Tavoitteena on oppia laatimaan rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia samoin kuin perehtyä historiallisen rakennusperinnöninventointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan osaa laatia rakennuksen mittapiirustukset, hallitsee tavanomaisimmat rakennusten dokumentointi- ja inventointimenetelmät. Valittavien kohteiden kautta perehdytään perinteisiin rakennustapoihin ja menetelmiin.

Sisältö: Harjoituksissa laaditaan historiallisten rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia ja perehdytään erilaisiin sekä perinteisiin että uusiin dokumentointi-, inventointi- ja mittausmenetelmiin. Harjoituksiin sisältyy kenttätyövaihe, jossa samalla tutustutaan perinteisiin rakennustapoihin ja -menetelmiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia ohjattua opetusta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kaksi kenttämatkaa.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia II, luentokurssiin (451533A)

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluennoille, kenttämatkoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston opettaja N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451504A Arkkitehtuurin historia III, luentokurssi

History of Architecture III, lecture course

Laajuus: 3 op

Ajoitus: keper 1 -2

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot Pohjoismaiden ja Suomen rakennustaiteen historiasta esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot Suomen ja Pohjoismaiden arkkitehtuurin historiallisesta taustasta esihistorialliselta ajalta alkaen. Hän tunnistaa rakennusperintömme tyylihistoriallisen ja ajallisen kerrostuneisuuden ja osaa selittää Suomen arkkitehtuurin historian kehityksen pääpiirteet suhteessa kansainväliseen arkkitehtuurikehitykseen sekä sen yhteydet erityisesti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan Pohjoismaiden ja erityisesti oman maamme rakennustaiteen historiaa esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perus- ja aineopintoihin. Opetus annetaan 3. opintovuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen.

Arviointi

Vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtori Petri Vuojala ja professori (ma) Anna-Maija Ylimaula

Opetuskieli: Suomi

451505A Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi

History of Architecture III studio course

Laajuus: 5op

Ajoitus: keper 1- 2

Tavoite: Käytännön tavoitteena on oppia laatimaan historiallisen rakennuksen

AO 52

korjaussuunnitelma. Työssä painottuu rakennusperinnön arvottaminen sekä uudelleenkäytön arkkitehtoninen pohdinta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida, havainnoida ja arvottaa historiallisen rakennuksen erityisvaatimukset erityisesti sen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Sisältö: Harjoitustyönä tehdään pienehkön historiallisen rakennuksen korjaussuunnitelma, joka perustuu rakennuksen arvottamiseen.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on valinnainen. Opetus annetaan 3. opintovuoden kuluessa. Kurssin harjoitustyötä voi jatkaa kandidaatin työksi.

Oppimateriaali: Luentomonisteetja aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluennoille, kenttä matkoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyön.

Arviointi: Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävän laadun arviointiin.

Vastuuhenkilöt: Professori (ma) Anna-Maija Ylimaula, NN.

Opetuskieli: Suomi

451511A Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito

Historic Preservation

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi ja Englanti (osa kirjallisuudesta vieraskielistä).

Ajoitus: Keper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon historiasta ja teoriasta sekä käytännön menetelmistä, kuten myös harjaannuttaa opiskelija soveltamaan menetelmiä käytäntöön.

Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija oppii analysoimaan rakennusperinnön ja rakennetun ympäristön merkityssisältöä. Hän osaa eritellä

rakennusten ja miljöökokonaisuuksien rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia sekä yleisemmin erilaisia paikan arvoja, identiteettiä ja integriteettiä. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitä ovat rakennussuojelun historialliset ja teoreettiset perusteet sekä nykykäytännön mukaiset menetelmät. Hän osaa soveltaa menetelmiä käytäntöön alkaen dokumentoinnista ja arvottamisesta ja päätyen rakennussuojeluun ja rakennetun ympäristön hoidon suunnitteluun.

Sisältö: Kurssisisältö muodostaa kokonaisuuden, jossa luennot liittyvät harjoitustyöhön. Luennoilla käsitellään rakennetun kulttuuriperinnön suojelun historiaa ja teoriaa, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä suosituksia sekä rakennetun ympäristön hoidon perusteita ja rakennussuojelun käytäntöä. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma / historiallisen miljöön suojeluatlas, arvottaminen ja kehittämisluonnos opiskelijan valitsemasta kohteesta alueella.

Järjestämistapa: Lähi- ja luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luentoja 32 tuntia, ohjattua opetusta 80 tuntia, käsittäen seminaareja ja harjoitustyön ohjausta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kenttämatkat kohteeseen.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historian luento- ja harjoitustyökurssit I-III tai vastaavat opinnot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakson harjoitustyö liittyy kohdealueensa kautta Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu–kurssiin (454526S). Opintojakso on osa Kestävä kaupunkikehittäminen -modulia. Kurssia suositellaan suoritettavaksi ennen restaurointi-kurssia (451515S)

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentin). Opiskelija osallistuu kenttämatkoille ja

AO 53

kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. N.N., Yliopiston opettaja N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451511A Historic Preservation

Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito

ECTS credits: 10

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Spring term I and 2

Objective: The aim of the course is to provide basic knowledge of historic preservation and the history and theories of the protection of the built environment as well as of the practical methods and to initiate the students into application of these methods in practice.

Learning outcomes: During the course the student learns to analyze the meaning and the content of the built heritage and environment. The student is able to specify architectural, cul-tural and historical values of buildings, built environments and different places, their identity and integrity. After completing the course the student is able to describe the historical and theoretical foundations of preservation and the used contemporary methods. The student is able to apply the methods into practice starting with the documentation and assessment and resulting in historic preservation and the plan for protecting the built environment.

Contents: The course content is an entity in which the lectures and the exercise are connect-ed.

Lectures: The lectures are dealing with the his-tory and theories of the preservation of architec-tural heritage, the legislation and international recommendations as well as the practice and the contemporary methods of historic preservation.

Exercise: The preservation plan of a cultural milieu/historic preservation atlas, assessment

and a plan to develop of the chosen area or ob-ject of the environment.

Mode of delivery: Lectures and contact teach-ing in design studio.

Learning activities and teaching methods: Lectures 32 h and 80 h contact teaching in design studio. Design task is done partially as group work. Field trips.

Target group: 2nd year Master level students.

Prerequisites and co-requisites: The stu-dent has passed courses 1-III of history of archi-tecture or has substituting study credits.

Recommended optional programme components: This course is part of the com-plementary module of Sustainable Urban Devel-opment. This course is recommended to be taken before the Restoration Planning course (451515S)

Study materials: See separate list of literature and the provided material on the database of the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writes a learning diary and does the exercises demanded during the course.

Grading: 1-5. The evaluation is based on the quality of the learning diary and the delivered exercises.

Person responsible: Professor N.N, Universi-ty teacher N.N.

Work placements:

Other information:

451515S Restaurointi

Restoration

Laajuus: 15 op

Opetuskieli: Suomi ja Englanti (osa kirjallisuudesta vieraskielistä).

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on johdattaa restauroinnin perusteisiin sekä antaa valmiuksia yhdistää arkkitehtuurin historian arvottava näkökulma kokonaisvaltaiseen arkkitehtisuunnitteluun restaurointityössä,

AO 54

johon liittyy modernin arkkitehtuurin restauroinnin painotus.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa kertoa restauroinnin historian ja teorian perusteet sekä tärkeimmät restaurointifilosofian koulukunnat. Hän kykenee analysoimaan historiallisen rakennuksen arvoja ja osaa tehdä arvottamiseen pohjaavan korjaussuunnitelman. Hän osaa myös kertoa uudelleenkäytön periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä suunnittelukäytäntöön.

Sisältö: Luennoilla käsitellään restauroinnin historiallisia, filosofisia ja teoreettisia perusteita sekä restauroinnin suunnittelukäytäntöä ja teknillisiä lähtökohtia. Kurssiin sisältyy kohdekäyntejä ja vierailuluentoja. Harjoitustöissä perehdytään rakennetun kulttuuriperinnön käytön ja uusiokäytön ongelmiin, vaurioiden korjaukseen sekä restaurointityön suunnitteluun ja organisointiin.

Järjestämistapa: Lähi- ja luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luentoja 36 tuntia, ohjattua opetusta 132 tuntia, käsittäen seminaareja ja harjoitustyön ohjausta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kenttämatkat kohteeseen.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (5. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historian luento- ja harjoitustyökurssit I-III tai vastaavat opinnot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakson harjoitustyö voi liittyä kohdealueensa kautta hanke – ja muutossuunnittelu–kurssiin (451516S). Opintojakso on osa Rakennushanke ja restaurointi-moduulia.

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentti). Opiskelija osallistuu kenttämatkoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston opettaja N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451515S Restoration

Restaurointi

ECTS credits: 15

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Autumn term I and 2

Objective: The aim of the course is to intro-duce the students both the scientific and practical basics of restoration and to enable the student to combine the historical value assessment into comprehensive architectural planning in restora-tion projects which also have an emphasis on building conservation of modern heritage.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to describe the histori-cal and theoretical foundations of restoration and the most important philosophical approach-es/schools of restoration. The student is able to analyze the historical values of a building and can make a restoration plan based on the assessment. The student is also able to tell the reasons and principles for the new use of an old building and can apply this information in restoration plan-ning.

Contents: The course content is an entity in which the lectures and the exercise are connect-ed.

The lectures are dealing with the historical, philosophical and theoretical criteria of the res-toration of the architectural heritage, the con-temporary restoration practices and technical solutions. Visits to restoration sites and to successfully restored buildings as well as lectures by the visiting experts are included in the course. The exercise is about the use of the built cultural heritage and the problems faced when a new purpose for use is needed. The emphasis is on planning and organizing a restoration project.

AO 55

Mode of delivery: Lectures and contact teach-ing in design studio.

Learning activities and teaching methods: Lectures 36 h and 132 h contact teaching in design studio and seminars. Design task is done partially as group work. Field trips.

Target group: Elective course for 2nd year Master level students.

Prerequisites and co-requisites: The stu-dent has passed courses 1-III of history of archi-tecture or has substituting study credits.

Recommended optional programme components: This course is a part of the ad-vanced module” Project Planning and Restora-tion”. The course is carried out during the au-tumn term of the 5th year studies. It is recom-mended that the student has taken the Historic preservation course (451511A) prior to this course.

Study materials: See separate list of literature and the provided material on the database of the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writes a learning diary and does the exercises demanded during the course.

Grading: 1-5. The evaluation is based on the quality of the learning diary and the delivered exercises.

Person responsible: Professor (act) Anna-Maija Ylimaula, University teacher N.N.

Work placements:

Other information:

451560S Research and Theory of Architecture

Arkktiehtuurin tutkimus ja teoria

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi ja Englanti (osa kirjallisuudesta vieraskielistä).

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Koko osaston yhteinen tutkimus- ja teoriakurssi johdattaa tutkimuksen perusteisiin ja antaa perustiedot arkkitehtuurin teorian

kehityksestä sekä alan tutkimuksen nykytilanteesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin tarkoituksen on syventää arkkitehtuurin tieto-opillista osaamista ja vahvistaa arkkitehtuuriopintojen tutkimuksellista pohjaa. Kurssilla opiskelija oppii tarkastelemaan arkkitehtuuria teorian näkökulmasta sekä analysoimaan arkkitehtuuriteorian ontologisia ja historiallisia lähtökohtia. Tutkimuksen, teorian ja käytännön vuorovaikutusta sekä metodologian kehittymistä tarkastellaan opiskelijoiden omien tutkimusintressien tarpeiden pohjalta. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimuksen peruskäsitteet ja kykenee kuvaaman arkkitehtuurin tutkimusta ja sen menetelmiä.

Sisältö: Vierailevien asiantuntijoiden luennoilla käsitellään arkkitehtuurin tutkimusta ja teoriaa teemoittain, jotka vaihtuvat vuosittain. Seminaarijakson aikana perehdytään opintojakson aihepiiriin luentojen ja kirjallisuusanalyysien avulla sekä käsitellään harjoitustyönä tehtävät tutkielmat. Harjoitustyönä tehdään kirjallinen tutkielma soveltaen tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Järjestämistapa: Luento- ja lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luennot ja seminaarit 15 tuntia, työpajat 6 tuntia. Seminaarit pidetään noin kahden-kolmen viikon välein. Lisäksi osallistuminen valtakunnallisille Arkkitehtuuritutkimuksen päiville ja oman artikkelin kirjoittaminen. Kurssin voi suorittaa haluamassaan laajuudessa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti maisterivaiheen (5. vuosikurssin) opiskelijoille, jatko-opintoja suorittaville tai niitä harkitseville, mutta myös opintojensa loppuvaiheessa olevat voivat tulla kurssille mukaan.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi sisältyy maisterivaiheen 5. vuosikurssin kaikkiin moduleihin.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja seminaareihin. Opiskelija osallistuu artikkelityöpajaan ja kirjoittaa oman artikkelin.

AO 56

Opiskelijoiden suositellaan osallistuvan valtakunnallisille Arkkitehtuuritutkimuksen päiville. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja tieteellisen artikkelin kirjoittamista.

Arviointiasteikko: Kurssin suorituksesta ei anneta arvosanaa, vaan suoritusmerkintä.

Vastuuhenkilö: Prof.(ma) Anna-Maija Ylimaula, Yliopiston lehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria

Research and Theory of Architecture

ECTS credits: 2-10

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Autumn term I and 2

Objective: The course initiates the students into the fundamentals of research and provides basic knowledge of the development of architec-tural theories and the current features of the research in the field of architecture.

Learning outcomes: The aim of the course is to deepen one’s skills in knowledge of architec-ture and to strengthen the foundation of research based studies in architecture. During the course the student learns to view architecture from the standpoint of architectural theories and to ana-lyze ontological and historical starting points of theory and practice of architecture. After com-pleting the course the student is familiar with the basic concepts of research and can illustrate fields and methods of architectural research.

Contents: Visiting experts will give lectures on research and theory of architecture within a yearly varying topic. During the seminar the students are examining the topic of the course through lectures and analyses. The exercise is a written survey, applying methods of scientific research. The surveys are analyzed and evaluated during the seminar.

Mode of delivery: Active participation and writing a scientific article are required for ac-complishing the course.

Learning activities and teaching methods: Active participation and writing a scientific arti-cle are required for accomplishing the course.

Target group: The course is primarily intend-ed for post-graduate students, but also master’s students are welcome to attend. The course is included in all the three orientations of the mas-ter’s level as an optional study unit.

Prerequisites and co-requisites: The course is primarily intended for post-graduate students, but also master students are welcome to attend. The course is included in all the three orienta-tions of the master’s level as an optional study unit.

Recommended optional programme components: The course is recommended particularly for students who intend to do their master’s thesis in the field of history of architec-ture. For accomplishing the course, an active participation is required. Instead of an exam student writes a journal based on the course.

Study materials: Separate list of literature will be handed out.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writing workshops and he/she writes an article during the course. Students are recommended to partic-ipate in the National Architectural Research Seminar. The course requires attendance and writing of a scientific article.

Grading: 1-5.

Work placements: none

Other information:

Responsible teacher: Professor(act) Anna-Maija Ylimaula, University teacher N.N.

456502A Puurunkoisen pientalon korjaus

Renovation of a Wood Frame Building

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

AO 57

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Tavoite: Opintojakso antaa valmiudet toimia puurakennusten perusparannusten suunnittelijana ja ymmärtää korjausrakentamisen ja rakennussuojelun yhteys.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää puurakenteisen pientalon yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia puurakenteisen pientalon toimintaan ja arkkitehtuuriin. Hän osaa valita ja suunnitella rakennusteknisesti turvallisia sekä asumisratkaisua ja energiataloutta parantavia korjaustoimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää pientalon korjaussuunnitteluprosessin vaiheet, ja hän osaa analysoida korjauksen lähtötason ja tavoitetason vaikutuksia korjaussuunnitteluun. Opiskelija osaa käyttää korjausrakentamisen piirustusmerkintöjä ja valmistaa pientalon perusparannussuunnitelman rakennuslupapiirustukset.

Sisältö: Luennoilla käsitellään erityisesti jälleenrakennuskauden tyyppitalojen ominaispiirteitä sekä puurunkoisen pientalon korjaamiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä. Kurssiin sisältyy märkätilojen rakentamiseen liittyvä demonstraatio. Harjoitustyönä laaditaan tyyppitalon perusparannuksen yhteydessä vaadittavat rakennuslupapiirustukset.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Työ tehdään parityönä.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta. Kurssin arvosana muodostuu tentin (2 op) ja harjoitustyön (3 op) keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori N.N.

456504S Kerrostalon korjaus

Renovation of Housing Blocks

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia tyypillisen asuinkerrostalon perusparannushankkeen suunnittelijana noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kiviaineisen rakennuksen yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia rakennuksen toimintaan ja arkkitehtuuriin. Hän osaa valita korjaustoimenpiteitä niiden vaikuttavuuden perusteella ja suunnitella turvallisen sekä esteettömyyttä ja energiataloutta kohentavan perusparannuksen. Opiskelija tuntee asunto-osakeyhtiömuotoisen kerrostalon korjaussuunnitteluprosessin vaiheet, ja hän osaa arvioida prosessin vuorovaikutteista luonnetta sekä rakennuksen omistusmuodon suunnittelulle asettamia haasteita. Lisäksi opiskelija tunnistaa asuinkerrostalokantamme korjausvelan. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa myös kuvata arkkitehdin roolin, tehtävät ja vastuut rakennushankkeen pääsuunnittelijana.

Sisältö: Kurssilla perehdytään kivirakenteisten rakennusten, erityisesti asuinkerrostalojen korjausteknisiin kysymyksiin sekä asuinkerrostalon korjauksen suunnitteluprosessin läpivientiin ja suunnitteluasiakirjoihin. Luennoilla käsitellään myös rakennushanketta toteuttamisprosessina, rakennushankkeen sopimusasiakirjoja ja niiden merkitystä sekä itse rakennusprosessia ja sen johtamista ja valvontaa. Kurssilla paneudutaan erityissuunnitelmien, kuten rakenne- ja taloteknisten suunnitelmien, yhteensovittamiseen ja suunnittelun vastuukysymyksiin. Harjoitustyönä on parityönä tehtävä asuinkerrostalon perusparannussuunnitelma, johon sisältyy erityisesti taloteknisten järjestelmien, märkätilojen, yhteistilojen, vesikattojen, julkisivujen ja parvekkeiden korjausta sekä hissien rakentamista. Harjoitustyössä painottuu toiminnallisuuden ja mm. esteettömyyden huomioonottaminen. Harjoitustyö tehdään

AO 58

kansallisen opiskelijakilpailun kilpailuohjelman ja -aikataulun mukaisesti, mutta kilpailuun osallistuminen ei ole pakollista.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin ja Rakennusopin Kerrostalosuunnittelun kurssin suorittamisen.

Oppimateriaali: Luentomonisteet; kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta. Kurssin arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori N.N

456527A Kuntoarviokurssi

Condition Assessment of

Buildings

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Ei järjestetä joka vuosi.

Tavoite: Kurssilla annetaan opiskelijoille valmiudet vaativankin perusparannuskohteen kuntoarvioinnin suorittamiseen sekä perehdytetään tavallisimpiin kuntotutkimusmenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakennuksen kunnosta ja sen asettamista vaatimuksista korjaussuunnittelulle. Hän osaa erotella kuntoarvion muodot, toteuttaa kuntoarvion ja laatia kuntoarvioraportin.

Sisältö: Luennoilla esitellään kuntoarvion muodot, niiden sisältö sekä menetelmät ja laitteet sekä kuntoarvion liittyminen suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin. Laboratoriossa ja käytännön kohteessa harjoitellaan kuntoarvion ja kuntotutkimusten tekemistä.

Toteutustavat: Luennot, kohdekäynnit, laboratorioharjoitukset ja ryhmätyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on vapaavalintainen. Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin suorittamisen. Suositellaan suoritettavaksi vasta maisterivaiheessa.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo harjoitustyön sisällön mukaisesti.

Suoritustavat: Luennot, laboratorioharjoitukset, ryhmätyö ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori N.N.

451540A Arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in History of Architecture and Renovation

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti

Osaamistavoitteet: Kurssi mahdollistaa mm. muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisen

Sisältö: Erikseen määriteltävä sisältö

Toteutustavat:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valainnaisiin opintojaksoihin. Opetus annetaan kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy suoritettujen tehtävien mukaan.

Vastuuhenkilö: Prof. N.N.

451523S Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide

Traditional Japanese Architec-ture and Garden Art

Laajuus: 5 op

AO 59

Ajoitus: Opetus järjestetään yhteistyössä Avoimen yliopiston ohjelman mukaisesti.

Tavoite: Tavoitteena on johdattaa Japani arkkitehtuurin perusteisiin ja puutarhataiteeseen sekä perehdytään alan kirjallisuuteen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa, mitä on japanilainen arkkitehtuuri, ja osaa kuvata Japanin arkkitehtuurin historian aikakaudet pääpiirteissään. Hän osaa arvioida japanilaisen arkkitehtuurin ja puutarhataiteen perinnettä kokonaisuutena sekä tunnistaa olemassa olevan rakennusperinnön merkittävimmät kohteet. Hän osaa myös eritellä japanilaisen kulttuurin keskeisiä arvoja ja niiden ilmenemistä nykyajan arkkitehtuurissa ja rakennetussa ympäristössä.

Sisältö: Luennot (24 t). Kurssi toteutetaan intensiivikurssina, vapaavalintaisena opintojaksona.

Kohderyhmä:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opetus järjestetään yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo

Suoritustavat: Kirjallinen tentti

Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio

45250IP Nykyaikainen arkkitehtuuri I, alkeet

Contemporary Architecture I, elements

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper I ja II

Tavoite: Opiskelija Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien

ja luonnonvalon ja inhimillisen mittakaavan käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa liittää taiteellisen ilmaisun työskentelyynsä.

Opiskelija osaa nimetä esimerkkejä 1900-luvun joidenkin keskeisten arkkitehtien tuotannosta ja arvioida niitä kriittisesti.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä vapaassa tilasommitelmassa sekä asumistoimintoja käsittävän pienen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten perspektiivisen piirtämisen menetelmiä ja normaaleja arkkitehtuuripiirtämisen esitystapoja.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa.

Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu-ja suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Toteutustavat: Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Arkkitehtuurin esitystekniikat-kurssilla (450525 P) opittuja taitoja hyödynnetään suunnittelutehtävien tulosten esittämisessä. Rakennusopin perusteet (453501 P) kurssilla voidaan hyödyntää tämän kurssin (Nykyaikainen arkkitehtuuri I) suunnittelutehtävien tuloksia.

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Richard Weston: Materials, form and architec-ture

Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Finnish summer houses

AO 60

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 95 tuntia

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

45250IP Nykyaikainen arkkitehtuuri

I, perusteet

Contemporary Architecture I, basic course

Laajuus: 7op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper I ja II

Tavoite: Opiskelija Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien ja luonnonvalon ja inhimillisen mittakaavan käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa liittää taiteellisen ilmaisun työskentelyynsä.

Opiskelija osaa nimetä esimerkkejä 1900-luvun joidenkin keskeisten arkkitehtien tuotannosta ja arvioida niitä kriittisesti.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä vapaassa tilasommitelmassa sekä asumistoimintoja käsittävän pienen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten perspektiivisen piirtämisen menetelmiä ja normaaleja arkkitehtuuripiirtämisen esitystapoja.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa.

Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu-ja suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Toteutustavat: Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu

mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Arkkitehtuurin esitystekniikat-kurssilla (450525 P) opittuja taitoja hyödynnetään suunnittelutehtävien tulosten esittämisessä. Rakennusopin perusteet (453501 P) kurssilla voidaan hyödyntää tämän kurssin (Nykyaikainen arkkitehtuuri I) suunnittelutehtävien tuloksia.

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Richard Weston: Materials, form and architec-ture

Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Finnish summer houses

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 135 tuntia

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

452501P Nykyaikainen arkkitehtuuri II, alkeet

Contemporary Architecture II, elements

Laajuus: 6op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper I ja II

Tavoite:

Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien, luonnonvalon, inhimillisen mittakaavan ja rakenteellisuuden käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa.

AO 61

Opiskelija hahmottaa sosiaaliset näkökannat sekä ihmisen ja rakennuksen välisen suhteen suunnittelutytössään.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja analysoida nykyaikaisen arkkitehtuurin keskeisiä ilmiöitä ja tekijöitä. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä rakennuksen suunnittelussa huomioiden mitoituksen, tilanmuodostuksen, valon merkityksen sekä niiden suhteen arkkitehtoniseen kokonaisratkaisuun. Opiskelija osaa myös laatia suunnitelmastaan hallitun esityksen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä pienen julkisen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten tietokoneavusteisen piirtämisen menetelmiä.

Sisältö:

Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä, kestävää kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa.

Harjoitustyöt ovat pieniä suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Toteutustavat:

Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Opintojakson suorittamiselle välttämättömät esitiedot ovat Nykyaikainen arkkitehtuuri I, CAD I ja CAD II

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Philip Jodidio: Architecture Now

Henry Plummer: The architecture of natural light

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 110 tuntia

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

452501P Nykyaikainen arkkiteh-tuuri II, perusteet

Contemporary Architecture II, basic course

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper I ja II

Tavoite:

Tavoitteena on johdattaa arkkitehtuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön

Osaamistavoitteet:

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsitteitä, kuten paikan, tilan, materiaalien, luonnonvalon, inhimillisen mittakaavan ja rakenteellisuuden käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa.

Opiskelija hahmottaa sosiaaliset näkökannat sekä ihmisen ja rakennuksen välisen suhteen suunnittelutytössään.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja analysoida nykyaikaisen arkkitehtuurin keskeisiä ilmiöitä ja tekijöitä. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä rakennuksen suunnittelussa huomioiden mitoituksen, tilanmuodostuksen, valon merkityksen sekä niiden suhteen arkkitehtoniseen kokonaisratkaisuun. Opiskelija osaa myös laatia suunnitelmastaan hallitun esityksen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä pienen julkisen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten tietokoneavusteisen piirtämisen menetelmiä.

AO 62

Sisältö:

Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä, kestävää kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa.

Harjoitustyöt ovat pieniä suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Toteutustavat:

Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Opintojakson suorittamiselle välttämättömät esitiedot ovat Nykyaikainen arkkitehtuuri I, CAD I ja CAD II

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Philip Jodidio: Architecture Now

Henry Plummer: The architecture of natural light

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suorittaminen. Ohjattua opetusta 150 tuntia

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

452506A Asuntosuunnittelun kurssi

Housing Design

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper I ja II.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehtyä asuntosuunnittelun perusteisiin luentojen ja harjoitustehtävän avulla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten

talotyyppien ja huoneistotyyppien erityispiirteet, asuntojen mitoituksen, teknilliset perusasiat sekä pääkohdat suomalaisen asuntosuunnittelun ja – rakentamisen historiasta. Opiskelija kykenee opintojakson suoritettuaan laatimaan yksinkertaisen kerrostalon luonnossuunnitelmat.

Sisältö: Opintojaksoon kuuluu luentokurssi, harjoitustehtävä sekä osallistuminen yhdessä rakennussuunnittelun laboratorion kanssa järjestettäviin kritiikkitilaisuuksiin.

Toteutustavat: Harjoitustehtävää ohjataan ryhmäohjaustilaisuuksissa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso muodostuu nykyaikaisen arkkitehtuurin, rakennusopin ja yhdyskuntasuunnittelun yhteisestä opintokokonaisuudesta. Nykyaikaisen arkkitehtuurin osuus on asuntosuunnittelun luento-osuus (syper I) ja harjoitustehtävän yleisohjaus koko sen keston ajan (pääpaino syper II). Esitietoina kurssille edellytetään Nykyaikaisen arkkitehtuurin I-II kurssien suorittamista.

Oppimateriaali: 1. Kahri, Pyykönen: Asuntosuunnittelu ISBN 951-682-076-X

2. Rakennusopin luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali

3 Yhdyskuntasuunnittelun luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali

4 Nykyarkkitehtuurin luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja tekemällä harjoitustyö. Harjoitustyö arvostellaan kevätlukukauden aikana suoritettavan rakennusopin osuuden jälkeen ja painottuu työn arkkitehtonisen kokonaislaadun arviointiin. Kokonaisarvosana muodostuu harjoitustehtävän arvosanasta.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

452503A Nykyaikainen arkkitehtuuri III

Contemporary Architecture III

Laajuus: 8op

AO 63

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper 1-2

Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnittelun periaatteisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää julkisten rakennusten suunnittelun perusteita kuten toiminnallisuuden, paikkaan soveltuvuuden ja arkkitehtonisen kokonaisratkaisun. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee piirtäen ja pienoismallin avulla esittämään pienen julkisen rakennuksen suunnitelman.

Sisältö: Luennoilla käsitellään nykyarkkitehtuuria, esimerkkeinä painotetusti koulut, kirjastot, näyttelyrakennukset ja kirkolliset rakennukset. Esimerkit ovat sekä kotimaasta että ulkomailta. Luennoilla käsitellään myös teknillisten periaateratkaisujen vaikutusta rakennuksen arkkitehtuuriin sekä arkkitehtuurin ajankohtaisia ilmiöitä. Vierailuluennot ovat osa luento-opetusta.

Toteutustavat: Harjoitustyö suoritetaan ohjattuna pienen julkisen rakennuksen harjoitustyönä tai arkkitehtuurikilpailuna. Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt arvioidaan julkisessa kritiikkitilaisuudessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi jatkaa nykyaikaisen arkkitehtuurin I-II:n opetusta painottuen julkisen rakennuksen suunnitteluun. Opintojaksolle osallistuminen edellyttää näiden kurssien suorittamisen. Opintojakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). Rakenne- ja talotekniikan opetuksessa saatua tietoa sovelletaan harjoitustehtävään.

Oppimateriaali:

Luentomonistetiivistelmä

Muu luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjallisuus.

Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot (kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen.

Suoritustavat: Luennot, harjoitustyö ja mahdollinen tentti. Tentin muoto ilmoitetaan vuosittain erikseen. Arvosana perustuu

harjoitustehtävän laadun arviointiin ja harjoitustehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä tentin arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

452504A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV

Contemporary Architecture IV

Laajuus: 15op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: keper 1 - 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnitteluun.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan luonnostasolla keskisuuren (tilaohjelmaltaan 1000-3000 m2) julkisen rakennuksen ja ottamaan suunnitelmassa huomioon rakenne-, talotekniikkaan sekä keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät vaatimukset (harjoitustehtävä). Edelleen, opiskelija ymmärtää julkiseen rakentamiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja teknillisiä taustatekijöitä sekä nykyarkkitehtuurin kehitystrendejä (luennot).

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä ja harjoitustyön aiheeseen liittyviä taustatekijöitä, suunnitteluongelmia sekä niiden ratkaisutapoja. Vierailuluennot ovat osa luento-opetusta.

Toteutustavat: Harjoitustyö suoritetaan ohjattuna keskisuuren julkisen rakennuksen harjoitustyönä tai arkkitehtuurikilpailuna. Työhön sisältyy paloturvallisuuden, akustiikan sekä rakenne- ja LVI-ratkaisujen periaatteiden selvitys. Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on pakollinen osana julkisten rakennusten suunnittelun moduulia, ja edellyttää nykyaikaisen arkkitehtuuri III:n suorittamista. Harjoitustehtävän laadinnassa sovelletaan rakenne- ja talotekniikan opetuksessa saatua

AO 64

tietoa. Opiskelija voi kytkeä harjoitustehtävän muotoilun opetuksen kursseihin (sisustus- ja/tai valaistussuunnittelu).

Oppimateriaali:

Luentomonistetiivistelmä

Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot ( kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen.

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy luennot, harjoitustyö ja tentti. Kurssin arviointi perustuu harjoitustehtävän osalta sen arkkitehtonisen laadun ja tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä tentin arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

452504A Contemporary Architec-ture IV / Professional Skills

Nykyaikainen arkkitehtuuri IV

Credits: 15 cr / 15 ECTS

Timing: spring term

Objective: The objective of the course is to initiate the students through lectures and exer-cises into the architecture and designing of pub-lic buildings.

Learning outcomes: After completing the course the student has the skills to sketch a me-dium- size (approx. 1000 -3000 m2) public building, taking into account the structural, technical and important security requirements (exercise). Furthermore, the student recognizes the social and technical background, as well as the trends of contemporary architecture related to public buildings (lectures).

Contents: The lectures deal with current fea-tures in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The task of the exercise is to design a medium-size public build-ing, including the principles of fire safety, acous-tics, load bearing structures and technical instal-lations. Guest lectures are part of the course program.

Working methods and Mode of delivery: The course comprises lectures, a design exercise

and an exam. The exercise is tutored in common studio sessions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open cri-tique. Evaluation is based on the architectural quality and implementation of the objectives of the design project, and the result of the exam.

Prerequisites and co-requisites: The course is compulsory for master level students within the Design of Public Buildings module. Prereq-uisite: contemporary architecture III or bache-lor’s degree. Teachings of structural technology and building techniques are implemented in the exercise. The exercise is linked with the courses of interior design and architectural lighting.

Study materials: Summary of the lectures. List of readings will be handed out at the lectures.

Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki

Language of instruction: Finnish / English

452505S Nykyaikainen arkkiteh-

tuuri V

Contemporary Arcitecture V: International Studio

Laajuus: 15op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: syyslukukausi

Tavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijan tietoja julkisen rakentamisen, muotoilun tai asuntosuunnittelun alueelta harjoitusten, seminaarien ja luentojen avulla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee asettamaan annetulle tehtävälle mukaisesti oman tavoitteen ja esittämään sille ratkaisun suunnitelmien ja pienoismallien muodossa.

Sisältö: Luennoilla ja seminaareissa käsitellään harjoitustehtävän aiheeseen liittyviä erityiskysymyksiä. Luennot ovat harjoitustyöhön liittyviä tukiluentoja. Harjoitustehtävän aiheen valitsee opiskelija itse ohjaajien avustuksella. Harjoitustehtävä on suunnitelmapainotteinen (vähintään 8 op) jota tukee kirjallinen osuus.

AO 65

Toteutustavat: Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on pakollinen rakennussuunnittelun ja Architectural Design – opintosuuntien opiskelijoille ja edellyttää nykyaikainen arkkitehtuuri IV:n suorittamista.

Oppimateriaali: Kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen.

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy luennot, seminaarit ja harjoitustyö. Kurssin arviointi perustuu lopputuloksen arkkitehtoniseen laatuun, tehtävän haasteellisuuteen ja sen käsittelytapaan.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

452505S Contemporary Architec-ture V : International Stu-dio

Nykyaikainen arkkitehtuuri V

Credits: 15 cr / 15 ECTS

Timing: autumn term

Objective: The objective of the course is to widen and deepen the student’s knowledge of public buildings, housing design and design in general through lectures and exercises.

Learning outcomes: After completing the course the student can set his / her own objec-tives to the given task and offer solutions in the form of drawings and models.

Contents: The lectures deal with current fea-tures in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The student selects the topic of the task by him- / herself with the help of the teachers. The exercise should comprise a design project (extent at least 8 ECTS) complemented by a written survey.

Working methods and Mode of delivery: The exercise is tutored in common studio ses-sions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open critique. Evalua-tion is based on the architectural quality, stand-ard and processing of the exercise.

Prerequisites and co-requisites: The course is compulsory for all students in the Architectur-al Design and Building Design orientations. Prerequisite: contemporary architecture IV.

Study materials: List of readings will be hand-ed out at the lectures.

Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki

Language of instruction: Finnish / English

452540A Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Contemporary Architecture

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuurisuuntauksiin, rakentamisen tapoihin ja menetelmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimaisessa ja kansainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssilla voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtuuriworkshop-työskentelyyn.Workshop-työskentelyssä harjoitellaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheiden yhteensovittamista sekä itse rakentamista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunnitelman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuurikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettuaan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnittelun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä.

Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsitteleviä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituksena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen arkkitehtuurikilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop –työskentelyyn.

AO 66

Toteutustavat: Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta.

Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankohtaiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen)

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arviointi perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

452540A Varying Courses in Con-temporary Architecture

Nykyaikaisen arkkitehtuurin

vaihtuvasisältöinen kurssi

Credits: 2 - 10 cr / 2- 10 ECTS

Timing: not specified

Objective: The objective of the course is to initiate the student into contemporary tenden-cies in architecture, to new ways and methods of building and new building types, both in domes-tic and international architecture. During the course one can learn how to make a proposal for an architectural competition, or attend a work-shop. The workshops train students in combin-ing the phases of designing and building, and constructing in particular.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to deal with the specif-ic topic of his / her work either through writing or designing. The student has adequate skills for making a proposal for an architectural competi-tion. After completing a workshop the student distinguishes the connection between design and construction and can at least assist in construc-tion work.

Contents: The course comprises short lectures and case studies dealing with the respective topic. The project is a design exercise for a pub-lic building selected by the student. The exercise

may also be participation in an open architectural competition or an architectural workshop.

Working methods and Mode of delivery: The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the processing of the exercise.

Study materials: List of articles on contempo-rary architecture and projects (will be an-nounced at the beginning of the course).

Responsible teacher: Professor Matti Sa-naksenaho

Language of instruction: Finnish / English

452550S Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Contemporary Architecture

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: syper I ja II, keper I ja II

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuurisuuntauksiin, rakentamisen tapoihin ja menetelmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimaisessa ja kansainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssilla voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtuuriworkshop –työskentelyyn. Workshop-työskentelyssä harjoitellaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheiden yhteensovittamista sekä itse rakentamista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunnitelman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuurikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettuaan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnittelun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä.

Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsitteleviä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituksena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen

AO 67

arkkitehtuurikilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop –työskentelyyn.

Toteutustavat: Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta.

Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankohtaiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen)

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arviointi perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

452550S Varying Courses in Con-temporary Architecture

Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi

Credits: 2 - 10 cr / 2- 10 ECTS

Timing: not specified

Objective: The objective of the course is to initiate the student into contemporary tenden-cies in architecture, to new ways and methods of building and new building types, both in domes-tic and international architecture. During the course one can learn how to make a proposal for an architectural competition, or attend a work-shop. The workshops train students in combin-ing the phases of designing and building, and constructing in particular.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to deal with the specif-ic topic of his / her work either through writing or designing. The student has adequate skills for making a proposal for an architectural competi-tion. After completing a workshop the student distinguishes the connection between design and construction and can at least assist in construc-tion work.

Contents: The course comprises short lectures and case studies dealing with the respective topic. The project is a design exercise for a pub-lic building selected by the student. The exercise may also be participation in an open architectural competition or an architectural workshop.

Working methods and Mode of delivery: The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the processing of the exercise.

Study materials: List of articles on contempo-rary architecture and projects (will be an-nounced at the beginning of the course).

Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki

Language of instruction: Finnish / English

455501P Muotoilun perusteet

Basics of Design

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelija arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteiden ymmärtämiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä muotoiluharjoitustyön hyödyntäen työssään arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteita. Työssä sovelletaan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteita käytännössä. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun perusteita kestävän kehityksen näkökulma huomioiden. Tarkastelun kohteena ovat detaljisuunnittelun ja liittämisen perusteet, materiaalien, valon ja värin suhteen kokonaistarkastelu, johdatus kiintokalusteiden ja portaiden suunnitteluun sekä tutustuminen irtokalusteiden suunnitteluun valveutuneen käyttäjän näkökulmasta. Kurssiin sisältyy käynti arkkitehtuurikohteessa, jonka suunnittelija

AO 68

esittelee muotoilun ja detaljisuunnittelun näkökulmasta. Harjoitustyö liittyy opiskelijan nykyaikaisen arkkitehtuurin kurssilla tekemään asuntosuunnittelukohteeseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luento-opetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 48 tuntia.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perusopintoihin. Harjoitustyö liittyy Nykyarkkitehtuuri II asuntosuunnittelun harjoitustyöhön.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455522S Design in Urban Context

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva teollisen muotoilun historiasta, teoriasta ja käytännöistä kaupunkiympäristön kontekstissa sekä edistää opiskelijan tutkimuksellisia valmiuksia.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa tunnistaa teollisesti muotoillun tuotteen ja osaa arvioida tuotteen muotoilullisia sisältöjä sekä osaa laatia kommentaarisen kirjareferaatin. Opiskelija osaa tehdä kaupunkiympäristöön liittyvän esinesuunnittelutehtävän soveltaen työssään kurssilla oppimiaan sisältöjä sekä

teollisen muotoilun historiaa ja nykymuotoilua. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään.

Sisältö: Luennoilla käsitellään teollisen muotoilun historian pääkohdat sekä nykymuotoilun ajankohtaisia ilmiöitä kaupunkiympäristön kontekstia painottaen. Tutkimukselliset valmiudet ovat kurssilla esillä opiskelijan laatiessa lyhyen kommentaarisen kirjareferaatin nykymuotoilua/nykymuotoilijaa esittelevästä kirjasta. Luennoilla ja referaatteihin liittyvissä keskusteluissa on läsnä myös kestävän kehityksen näkökulma. Kurssi on suunnittelupainotteinen. Harjoitustyö on arkkitehtuuria lähellä oleva esinesuunnittelutehtävä joka liittyy Urban Space Detailing –kurssin harjoitustyökohteeseen..

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: : Luento- ja/tai kontaktiopetusta 16 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Design-led Urban Renewal -moduuliin.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille, laatii luentopäiväkirjan, kommentaarisen referaatin sekä harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy luentopäiväkirjan, referaatin ja harjoitustyön perusteella. Luentopäiväkirjan ja referaatin painoarvo yhteensä 1/3 ja harjoitustyön painoarvo 2 The evaluation is based on the outcome of the design project (2/3) and exam (1/3).

/3. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

AO 69

455522S Design in Urban Context

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1 & 2.

Objective: To give a general overview of histo-ry, theory and praxis of industrial design in the urban context and to develop the student’s facili-ty for research.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize an indus-trially designed product and analyze its design related substance and is able to make commen-tary literary synopsis. The student can carry out an exercise work of designing an object related to urban context, applying the contents of the course as well as history of industrial design and contemporary design The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection.

Content: The lectures deal with main issues of the history of industrial design and recent fea-tures of design emphasis on urban context. Re-search skills are dealt with when students make a commentary synopsis of a book on contempo-rary design / designer. The viewpoints of sus-tainability are included in the lectures and dis-cussions held during the course. The emphasis of the course is on design exercise work, which is a design task object related to Urban Space Detail-ing course.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: 16h lectures and/or contact teaching and 80 h personal or/and group tutoring

Target group: 4th year students (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design-Led Urban Renewal. Design project is connect-ed with Urban Space Detailing.

Study materials: Literature is given during the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in lectures, makes lecture diary, commentary synopsis and delivers a design exercise made by given instructions. The evalua-tion is based on the outcome of the design pro-ject (2/3) and lecture diary and commentary synopsis together (1/3). No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information: -

455517A Interior Design

Laajuus: 5-10 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa sisustussuunnittelun perusteet ja johdattaa käytännön suunnittelutyöhön. Kurssin voi suorittaa 10 op laajuisena, jolloin tavoitteena on edellisen lisäksi syventyä sisustussuunnittelun erityiskysymyksiin, erityisesti kiintokalustesuunnitteluun luento-opetuksen ja käytännön suunnittelutyön avulla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida tilaa ja laatia luonnospiirustustasoisen sisustussuunnitelman käyttäen hyväkseen luovasti sisustussuunnittelun eri osa-alueita. Opiskelija osaa käyttää sisustussuunnittelun peruskäsitteitä esitellessään työtään. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään. Kurssin voi suorittaa 10 op laajuisena, jolloin kurssin jälkeen opiskelija osaa laatia myös työpiirustustasoisen kiintokalustesuunnitelman osoittaen työssään hallitsevansa kiintokalusteiden suunnittelun perusteet ja ymmärtää miten kiintokalusteen laatu muodostuu. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään.

AO 70

Esimerkiksi osaa suunnitella riittävästi tilaa jätteiden lajiteluun, osaa ottaa huomioon elinkaariasumisajattelun (esim. kodinkoneiden sijoittelu, säilytyskalusteratkaisut).

Sisältö: Luennoilla käsitellään sisustussuunnittelun peruskäsitteitä ja sisustussuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun yhtymäkohtia sekä kestävän kehityksen näkökulmaa. Tarkastelun kohteena ovat tilan materiaalit, väri- ja valaistusratkaisut, kiintokalustesuunnittelun perusteet, tekstiilisuunnittelu. Harjoitustyönä opiskelija laatii luonnospiirustustasoisen sisustussuunnitelman. Kurssin voi suorittaa 10 op laajuisena, jolloin luennoilla käsitellään sisustussuunnittelun erityiskysymyksiä sekä kestävän kehityksen näkökulmaa. Tarkastelun keskiössä on kiintokalustesuunnittelu. Opiskelija tutustuu kiintokalustesuunnittelun ja laadun muodostumiseen analysoimalla kurssin aluksi kaksi eritasoista keittiötä. Harjoitustyönä opiskelija laatii työpiirustustasoisen suunnitelman kiintokalusteesta. Kurssiin liittyy tutustumiskäynti sisustuskohteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia. Kurssin voi suorittaa myös 10 op laajuisena, jolloin em opetuksen lisäksi on luento- ja/tai kontaktiopetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Julkisten rakennusten suunnittelu -moduuliin. Kurssi suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti Architectural Lighting –kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455517A Interior Design

ECTS credits: 5-10 op

Language of Instruction: English

Timing: Spring term 1 & 2.

Objectives: The objective of the course is to provide students with basic skills of interior design and to guide the students to practical design work. When extending the course to 10 cr / 5 ECTS the aim of the lectures and the exercise work of the course is to deepen the students’ knowledge in special issues within interior design, in particular designing fixed furniture.

Learning outcomes: After completing the course the student can analyze space and make sketches for an interior, utilizing various sectors of interior design in a creative manner. The student can implement the basic concepts of interior design when presenting his / her design work. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection. When extending the course to 10 cr / 5 ECTS after completing the course the student can prepare working drawings and identify quality factors, displaying his / her command of the basics of designing fixed furni-ture. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection, e.g. taking into account sort-ing of waste and principles of life-cycle housing.

Contents: Lectures deal with basic concepts of interior design and the connection between architecture and interior design and aspects of sustainable development. The focus is on materi-als, colours and lighting of the space, basics of design of fixed furniture and textiles. The exer-cise work is a sketch level design of an interior. When extending the course to 10 cr / 5 ECTS lectures deal with special issues within interior design and aspects of sustainability, with focus

AO 71

on fixed furniture design. The student is initiated to practices of fixture design and quality factors through analyzing two kitchens. The exercise work is a working drawing level fixture design. Visits to professionally designed interiors are included in the course.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: 12h lectures and/or contact teaching and 36h personal or/and group tutoring. When extend-ing the course to 10 cr / 5 ECTS additional 12h lectures and/or contact teaching and 36h per-sonal or/and group tutoring included

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design of Public Buildings. Interior Design is suggested to proceed together with course Architectural Lighting.

Study materials: Literature is given during the course.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja

Work placements: No.

Other information:-

455517S Architectural Lighting

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä tarkastelemaan arkkitehtuurin ja valon suhdetta.

Tarkastelun kohteena ovat sekä luonnonvalo että keinovalo.

Osaamistavoitteet: : Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee luonnon- ja keinovalaistuksen käsitteistön perusteet siten, että opiskelija osaa analysoida arkkitehtuurin ja valon suhdetta käyttämällä valaistuksen peruskäsitteistöä. Opiskelija osaa laatia suunnittelemaansa kohteeseen valaistuskonseptin. Opiskelija osaa tehdä laatimansa valaistuskonseptin pohjalta luonnostasoisen valaistussuunnitelman, jossa hän hyödyntää sekä luonnonvalaistusta että erilaisia keinovalonlähteitä, sekä havainnollistaa suunnitelmansa tietokoneavusteisesti. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat luonnonvalon hyödyntämisessä, valonlähdevalinnoissa ja muissa suunnitteluratkaisuissa.

Sisältö: Luennoilla perehdytään valon ja arkkitehtuurin suhteeseen, valaistukseen liittyvään käsitteistöön, valaisutapoihin sekä tarkastellaan erilaisia keinovalonlähteitä ja valaisintyyppejä. Tarkastelun kohteena ovat sekä sisä- että ulkotilojen valaistusratkaisut. Luonnonvalaistuksen ja luonnonvalon säädön suunnitteluun sekä keinovalaistuksen valonlähde- ja valaistusratkaisuvalintoihin kytketään opetuksessa kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden näkökulmia. Harjoitustyönä opiskelija tekee valitsemastaan kohteesta valaistusanalyysin sekä laatii tietokoneavusteisesti havainnollistetun luonnostasoisen valaistussuunnitelman, joka liittyy opiskelijan Nykyaikainen arkkitehtuuri IV -kurssilla suunnittelemaan kohteeseen. Kurssiin liittyy tutustumiskäyntejä valaistuskohteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 36 tuntia.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Julkisten rakennusten suunnittelu -moduuliin. Kurssi suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti Interior Design -kurssin suppeamman version kanssa.

AO 72

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo ja luentomoniste annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii valaistusanalyysin ja harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Henrika Pihlajaniemi

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455517S Architectural Lighting

ECTS credits: 5-10 op

Language of Instruction: English

Timing: Spring term 1 & 2.

Objectives: The objective of the course is to study the relationship between architecture and light. The studies cover both natural and artifi-cial light.

Learning outcomes: After completing the course the student commands the concepts of natural and artificial lighting, in order to be able to analyze the relationship between architecture and light, using basic concepts of lighting. The student can prepare a lighting scheme for his/her own design project and make a CAD-visualized lighting design based on the scheme, utilizing both natural light and various artificial light sources. The student is able to apply the princi-ples of sustainability in his/her design solutions, in utilizing natural light and in selection of light sources.

Contents: The lectures deal with architecture and light, concepts of light, modes of lighting as well as different sources of artificial light and types of light fixtures. Both indoor and outdoor lighting solutions are studied. Aspects of sustain-ability and energy efficiency are included in the contents of the course, in connection with de-signing and controlling natural light, as well as selecting lighting sources and making illumina-tion solutions, using artificial lighting. The pro-

ject work comprises a lighting analysis of a se-lected interior and a concept level CAD-visualized lighting design, which is connected to the exercise work in contemporary architecture. The course includes visits to places and interiors of interest within lighting design.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: 12h lectures and/or contact teaching and 36h personal or/and group tutoring.

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design of Public Buildings. Architectural Lighting course is suggested to proceed together with Interior Design course.

Study materials: Course literature will be announced separately.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design exercise according to the instructions. The evaluation is made based on the outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Teacher Hen-rika Pihlajaniemi

Work placements: No.

Other information:

455521S Urban Space Detailing

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä kaupunkitilan detaljisuunnittelun kysymyksiin kokonaiskontekstin näkökulmasta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija käyttämään ulkokalusteita, -varusteita ja -valaistusta ulkoalueiden suunnittelussa sekä tutustuttaa

AO 73

opiskelija ulkoalueiden materiaaleihin sekä vihersuunnittelun asettamiin vaatimuksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä detaljitasoisen suunnitelman kaupunkitilaan huomioiden kaupunkitilan detaljisuunnittelun eri osa-alueet ja lähestymistavat sekä kaupunkitilan materiaalivaihtoehdot ja erilaiset valaistusmahdollisuudet. Opiskelija osaa soveltaa harjoitustyössään suurten mittakaavavaihtelujen käyttöä kaupunkitilan detaljisuunnittelun apuvälineenä. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään.

Sisältö: Luennoilla perehdytään ulkoalueiden detaljisuunnittelun asettamiin vaatimuksiin tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija laatii harjoitustyönä detaljitasoisen suunnitelman Urban Space Design - kurssin harjoitustyökohteeseen. Kurssiin liittyy tutustumiskäyntejä toteutettuihin kohteisiin. Arkkitehtuurivalaistuksen sisällöt liittyvät myös tähän kurssiin (tukiluentoja).

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: : Luento- ja/tai kontaktiopetusta 16 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Design-led Urban Renewal -moduuliin.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455521S Urban Space Detailing

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1 & 2.

Objective: The aim of the course is to go deep-ly into issues of detailing of urban space with focus on over-all concept. The purpose is to initiate the students to utilize outdoor furniture, accessories and lighting in outdoor design and to acquaint the students with materials and re-quirements of designing green areas.

Learning outcomes: After completing the course the student can make a detailed plan for an urban space, taking into account various sec-tors and approaches of urban space detailing, including material alternatives and different lighting options. In the project work the student can apply the use of large variations of scale to an instrument of urban space detailing. Student is able to take into account sustainable develop-ment aspects when choosing materials and mak-ing the design solutions.

Content: Lectures, exercise work and visits to the site. The students make a detailed design for the site studied as an exercise work within the Urban Space Design course.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: 16h lectures + 80 h contact teaching

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module De-sign-Led Urban Renewal. Design project is connected with Urban Space Design.

Study materials: Literature is giving during the course.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design ex-ercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

AO 74

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information: -

455540A Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Design

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti

Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä hänen itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä suhteellisen itsenäisesti jonkin muotoiluun liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa tiettyjen erityiskysymykseen kautta, jotka määritellään yhdessä opettajan kanssa tai hän osaa tutkia aihettaan harjoitustyönsä kautta.

Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu valitun kohteen mukaan. Opiskelija laatii kohteestaan harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen.

Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen suunnitteluun.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia.

Kohderyhmä: 1-3. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valainnaisiin opintojaksoihin.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455540A Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Design

ECTS credits: 2-10 op

Language of Instruction: Finnish or English

Timing: Flexible

Objectives: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design according to his / her own choice.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. Alternatively the student can deepen into the selected topic through project work.

Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a design exercise accord-ing to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional model-ing or algorithmic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: Personal or/and group tutoring 80 hours.

Target group: From 1st to 3rdyear Bachelor level students.

Prerequisites and co-requisites: -

AO 75

Recommended optional programme components: Belongs to bachelor level Elec-tive Studies module.

Study materials: Course literature will be according to the chosen issue of design.

Assessment methods and criteria: The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is in-cluded in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information:

455550S Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Design

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti

Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä hänen itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti jonkin muotoiluun liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa tiettyjen erityiskysymykseen kautta, jotka määritellään yhdessä opettajan kanssa tai hän osaa tutkia syventymisaihettaan harjoitustyönsä kautta.

Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu syventymiskohteen mukaan. Opiskelija laatii syventymiskohteestaan harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen.

Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen suunnitteluun.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia.

Kohderyhmä: 5. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu maisterivaiheen valainnaisiin opintojaksoihin.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

455550S Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Design

ECTS credits: 2-10 op

Language of Instruction: Finnish or English

Timing: Flexible

Objectives: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design according to his / her own choice.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. Alternatively the student can deepen into the selected topic through project work.

Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a design exercise accord-

AO 76

ing to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional model-ing or algorithmic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: Personal or/and group tutoring 80 hours.

Target group: 5th year of studies (2nd year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Belongs to master level Elective Studies module.

Study materials: Course literature will be according to the chosen issue of design.

Assessment methods and criteria: The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is in-cluded in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information:

455560S Extension Course in Archi-tectural Design

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus syventyä kirjallisen ja/tai visuaalisen tutkielmaosuuden ja harjoitustehtävän puitteissa opiskelijan itsensä valitsemaan muotoilun erityiskysymykseen, joka liittyy Contemporary Architecture V-kurssin harjoitustyön teemaan.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäisesti muotoiluun

liittyvän työn, jossa hän osaa soveltaa oppimaansa nimettyjen erityiskysymysten avulla tai tutkia syventymisaihettaan harjoitustyönsä puitteissa. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat. Opiskelija osaa soveltaa työssään tutkimuksellisia valmiuksia (mm. research by design).

Sisältö: Kurssin sisältö muotoutuu syventymiskohteen mukaan. Opiskelija laatii syventymiskohteestaan kirjallisen ja/tai visuaalisen tutkielmaosuuden ja harjoitustyön yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti opiskelijan harjoitustyön aihetta lähellä olevaan kohteeseen.

Kurssiin voidaan sisällyttää myös 3D Cad -opetusta, joka perehdyttää vapaan kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistaviin ohjelmistoihin tai algoritmiavusteiseen/parametriseen suunnitteluun.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 80 tuntia.

Kohderyhmä: 5. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu Advanced Architectural Design -moduuliin. Suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti Contemporary Architecture V -kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Opiskelija laatii harjoitustyön yhdessä sovitusti ohjelman mukaisesti. Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy harjoitustyön mukaan

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

AO 77

455560S Extension Course in Archi-tectural Design

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: Finnish or English

Timing: Flexible

Objectives: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design in a literary and /or a visual thesis and in design exercise according to his / her own choice. Chosen design issue should be attached to the theme of Contemporary Ar-chitecture V-course exercise.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. The student is able to apply the princi-ples of sustainability. Student is able to apply research skills in his / her exercise (for example research by design).

Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a literary and /or a visual thesis and design exercise according to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional modeling or algorith-mic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: Personal or / and group tutoring 80 hours.

Target group: 5th year of studies (2nd year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Belongs to master level Ad-vanced Architectural Design -module. Extension Course in Architectural Design -course is sug-gested to proceed together with course Con-temporary Architecture V.

Study materials: Course literature will be according to the chosen issue of design.

Assessment methods and criteria: The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is in-cluded in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information:

455511P Plastinen sommittelu I

Visual Arts I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syysperiodeilla 1 ja 2

Tavoite: Oppiaineen tarkoituksena on kehittää visuaalisen ilmaisun eri puolia. Tärkeänä tehtävänä on myös eri taiteen alueisiin liittyvä yleisen tietouden kartuttaminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut ymmärtämään visualisen ilmaisun eri puolia ja osaa soveltaa niitä harjoitustöissään.

Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä esine- ja tilapiirustukseen, klassiseen mallipiirustukseen sekä sommitteluun ja muovailuun.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 10 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 38 tuntia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 1. opintovuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

AO 78

455512P Plastinen sommittelu II

Visual Arts II

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätperiodilla 1

Tavoite: Oppiaineen tavoitteena on visuaalisen ilmaisun monipuolinen kehittäminen, harjaantuminen itsenäiseen luovaan työskentelyyn sekä eri taiteen alueisiin liittyvän yleisen tietouden lisääminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on harjaantunut itsenäiseen luovaan työskentelyyn. Opiskelija on kurssilla oppinut analysoimaan taideteoksen suhdetta arkkitehtoniseen tilaan. Opiskelija osaa tarkastella arkkitehtuurin ja värin välistä suhdetta ja osaa soveltaa oppimaansa käytännössä.

Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä klassiseen mallipiirustukseen sekä sommittelu- ja väriteorioihin. Kurssilla tarkastellaan arkkitehtuurin ja värin välistä suhdetta sekä taideteoksen suhdetta tilaan.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 8 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 48 tuntia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 2. opintovuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

455513A Plastinen sommittelu III

Visual Arts III

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syysperiodilla 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija valintansa mukaan kuvallisen ilmaisun eri menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut valitsemansa kuvallisen ilmaisun menetelmiä ja osaa soveltaa niitä harjoitustyössään.

Sisältö: Valinnaisia aineita ovat grafiikka, serigrafia, muovailu/keramiikka, maalaus tai uudet taidemuodot kuten videotaide.

Grafiikan kurssilla perehdytään lähinnä syväpainomenetelmiin. Muovailu-/keramiikkakurssilla syvennytään esine- ja mallimuovailun avulla erilaisiin keramiikan menetelmiin. Maalauskurssilla perehdytään öljy- ja akryylitekniikalla maalaamiseen. Serigrafiakurssin voi liittää myös grafiikan tai maalauskurssin täydentäväksi osaksi.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 6 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 74 tuntia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valinnaisiin opintojaksoihin.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

Rakennussuunnittelun laboratorio

453521P Rakennusopin perusteet, luentokurssi

Basics of Architectural Con-struction, lecture course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 2, syper 1.

Tavoite: Kurssilla perehdytään rakennusopin peruskäsitteisiin ja rakennusosille asetettaviin vaatimuksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää rakennusopin peruskäsitteet ja esittää puurakenteisen pientalon

AO 79

rakennusosien ja rakenteiden toiminnalliset periaatteet.

Sisältö: Arkkitehdin koulutus ja asema rakennushankkeessa, rakennusopin ja -fysiikan peruskäsitteet. Puu rakennusaineena, perustukset, pohjat, seinät, vesikatot, täydentävät rakennusosat ja puurakennusten arkkitehtuuri.

Toteutustavat: Luennot järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Rakennusfysiikan perusteiden, Rakennetekniikan perusteiden ja Puurakenteiden kurssit suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot ja tentti. Kurssin arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyökurssin harjoitustyön keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila, dosentti Jari Heikkilä

453221P Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi

Basics of Architectural Con-struction, studio course

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on paneutua puurakenteisen pientalon rakennusopillisiin, -teknisiin ja -taloudellisiin kysymyksiin, rakennusosiin ja rakennustapoihin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija on perehtynyt puun käyttöön rakentamisessa siten, että hän osaa suunnitella rankorakenteisen pientalon ja tuottaa siitä työ-, rakennuslupa ja rakennusosapiirustukset.

Sisältö: Harjoitustyönä suunnitellaan rankorakenteinen pientalo.

Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Rakennusfysiikan perusteiden, Rakennetekniikan perusteiden ja Puurakenteiden kurssit suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Ekskursiot ja harjoitukset. Kurssin arvosana muodostuu luentokurssin tentin ja harjoitustyön keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila, dosentti Jari Heikkilä

453503A Kerrostalosuunnittelun kurssi

Design of Apartment Blocks

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskeisiin kysymyksiin sekä antaa valmiudet toimia energiatehokkaan asuinkerrostalon suunnittelijana noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää monikerroksisten rakennusten rakennusosien ja rakenteiden toiminnalliset periaatteet ja osaa soveltaa niitä kantarakennusosien ja täydentävien rakennusosien rakennusopillisessa suunnittelussa. Opiskelija osaa suunnitella rakentamismääräykset täyttävän asuinkerrostalon ja tuottaa siitä työ- ja rakennusosapiirustukset.

Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitustehtävän annon yhteydessä.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa yhdyskuntasuunnittelun, nykyarkkitehtuurin ja rakennusopin muodostavaa opetuskokonaisuutta. Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen. Opintojakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet).

AO 80

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

453505A Rakennusopin ammattikurssi

Architectural Construction, Professional Skills

Laajuus: 3-10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskeisiin kysymyksiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin rakentamisessa, erityisesti energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt rakennusten energiatehokkuuden periaatteisiin ja arkkitehdin tehtäviin siten, että hän osaa määritellä arkkitehdin tehtävät energiatehokkaiden rakennusten suunnittelussa. Opiskelija osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vähäpäästöisten passiivienergiarakennusten suunnittelussa sekä vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten lähes itsenäisessä tuottamisessa.

Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitustehtävän annon yhteydessä. Harjoitustyönä opiskelijat suunnittelevat vähäpäästöisen ja uusiutuvia energioita hyödyntävän energiatehokkaan rakennuksen.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssille osallistuminen edellyttää aiempaa Kerrostalosuunnittelun kurssin suoritusta.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva. Kurssin arvosana muodostuu harjoitustyön arvosanasta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

453506A Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi

Energy Efficient Building, lec-ture course

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää opiskelijan ymmärrystä ja osaamista energiatehokkaan rakentamisen alalla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt energiatehokkaan rakentamisen ja rakennusfysiikan periaatteisiin siten, että hän osaa soveltaa osaamistaan energiatehokkuuslaskelmien laatimisessa ja selittää valitsemiensa suunnitteluratkaisujen toiminnalliset periaatteet.

Sisältö: Kurssilla tarkastellaan energiatehokkaan rakentamisen tavoitteita ja periaatteita sekä erilaisten suunnitteluratkaisujen rakennusfysikaalista toimintaa. Kurssilla perehdytään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen suunnittelussa ja harjoitellaan energiatehokkuuslaskelmien tekoa.

Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan suoritettavaksi rinnan Rakennusopin ammattikurssin ja Kerrostalon korjaus-kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila ja N.N.

AO 81

451516S Hanke- ja muutossuunnittelu

Project- and renewal planning

Laajuus: 10-15 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Vaihtelee vuosittain.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle suurimittakaavaisten rakennusten ohjelmoinnissa ja suunnittelussa edellytettävät työelämävalmiudet.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee uudemman rakennuskannan muutos- ja korjaussuunnitteluun ja rakennusten uusien käyttötarkoitusten konseptisuunnitteluun. Opiskelija osaa analysoida ja suunnitella rakennusten uudistamista, tuottaa ideoidusta käytöstä hankesuunnitelmat sekä suunnitella uudistamisen. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa myös kuvata arkkitehdin roolin, tehtävät ja vastuut rakennushankkeen pääsuunnittelijana.

Sisältö: Luennoilla ja harjoitustyössä paneudutaan uudemman rakennuskannan hanke- ja muutossuunnitteluun, rakennustalouden keskeisiin käsitteisiin, käyttötarkoituksen valintaan ja edullisuusvertailuun sekä pääsuunnittelijan tehtäviin. Luennoilla käsitellään myös rakennushanketta toteuttamisprosessina, eri urakkamuotoja sekä rakennushankkeen sopimusasiakirjoja ja niiden merkitystä sekä itse rakennusprosessia ja sen johtamista ja valvontaa. Kurssilla perehdytään erityissuunnitelmien, kuten rakenne- ja taloteknisten suunnitelmien, yhteensovittamiseen ja suunnittelun vastuukysymyksiin.

Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila, professori N.N ja N.N.

453510A LVI-tekniikka

Techniques of Plumbing, Heat-ing and Ventilation

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 2, keper 1.

Tavoite: Kurssilla annetaan yleiskäsitys rakennusten ilmastointi-, lämmitys-, vesi ja viemärijärjestelmistä. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat siihen, miten rakennusten sisäilmastotavoitteet, energiataloudellisuus, teknisten järjestelmien tilantarve sekä putkistojen tarkistettavuus, huollettavuus ja vaurioiden havaittavuus on otettava huomioon suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa LVI-merkinnät ja osaa tulkita LVI-suunnitelmia ja määritellä LVI-järjestelmien edellyttämät tilatarpeet sekä esittää miten järjestelmien asennukset, huollettavuus ja vaurioiden havaittavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Opiskelija osaa myös selittää LVI-järjestelmien vaikutuksen rakennusten energiataloudellisuuteen, sisäilmaston muodostumiseen ja viihtyvyyteen.

Sisältö: Luennot: LVI-piirustusmerkinnät ja piirustusten lukeminen, putkistojen sijoitus ja LVI-järjestelmien tilantarve. Sisäilmasto ja lämpöviihtyvyys, sisäilmastoluokitus, asuinrakennusten ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmät, ilman-jako, rakennusten energiatalous, lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmät, rakennusautomaatio, sekä viranomaismääräykset ja -ohjeet.

Harjoitustyö: Harjoitustyössä suunnitellaan kohteen LVI-laitteet, putkisto- ja kanavareitit sekä LVI-tekniset periaatteet ilman tarkempaa mitoitusta.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suunnitteluharjoitukset tehdään Kerrostalosuunnittelun kurssin yhteydessä oman harjoitustyön pohjalle.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

AO 82

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti. Loppuarvosana muodostuu tenttiarvosanasta.

Vastuuhenkilö: LVI-insinööri Pentti Kuurola

4535I1A Rakennusten sähköasennukset

Electrical Installations

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Tavoite: Kurssilla annetaan yleiskäsitys rakennusten sähkötekniikasta ja valaistuksesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa sähkötekniset merkinnät ja osaa tulkita sähkösuunnitelmia ja määritellä sähköteknistenjärjestelmien edellyttämät tilatarpeet sekä esittää miten järjestelmien asennukset ja huollettavuus on otettava suunnittelussa huomioon. Opiskelija osaa myös selittää keinovalaistuksen suunnittelun keskeiset kriteerit.

Sisältö: Luennot: Sähkötekniset järjestelmät. Piirustusmerkistö ja piirustusten lukeminen, sähköteknisten järjestelmien tilatarpeet, asennusjärjestelmät ja -tavat. Keinovalossa näkemisen mahdollisuudet, hyvän valaistuksen vaatimukset sekä valolähteet ja valaisimet.

Harjoitustyö: Suunnitellaan ja mitoitetaan tilat rakennuksen keskeisille sähkökeskuksille ja suunnitellaan pääsähköreitit.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suunnitteluharjoitus tehdään Kerrostalosuunnittelun kurssin oman harjoitustyön pohjalle.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Loppuarvosana määräytyy harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: Sähköinsinööri Rauno Häll

453531P Rakennetekniikan perusteet

Structural Technology, Basic Course

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2 .

Tavoite: Opintojakso luo valmiuksia myöhemmille rakennetekniikan opinnoille.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää rakennuksen runkotyypit- ja järjestelmät. Opiskelija osaa selittää kappaleen tasapainon ja vapaakappalekuvan käsitteen ja osaa piirtää yksinkertaisen palkin rasituskuviot. Hän osaa kertoa maaperän ja maalajien syntytavat ja tietää niiden käytön rakennusmateriaaleina ja pohjarakennuskohteena ja tietää perustamisen periaatteet.

Sisältö: Rakennuksen runko ja runkojärjestelmät sekä runkoon kohdistuvat kuormitukset. Maamekaniikka ja pohjarakennus. Pohjatutkimukset. Maanpaine. Perustamismenetelmät sekä routa ja routasuojaus. Statiikan peruslait ja -käsitteet. Kappaleiden tasapaino. Yksinkertaisen palkin rasitussuureet. Ristikot.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan suoritettavaksi ennen rakennusopin perusteet kurssia.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luentomoniste ja siinä mainittu kirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin mukaan.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja

453532P Puurakenteet

Wooden Structures

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodilla syper 1.

AO 83

Tavoite: Opintojakso perehdyttää puun materiaaliominaisuuksiin ja puutuotteisiin sekä niistä tehtyjen yksinkertaisten kantavien rakenteiden toimintaan ja suunnitteluperiaatteisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää puumateriaalin ominaisuudet siten, että osaa käyttää erilaisia puuperäisiä tuotteita rakennuksen rungon muodostamisessa. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti pientalon kantavan rungon puusta ja osaa myös suuren puurakennuksen rungon muodostamisen periaatteet. Opiskelija osaa suunnitella puurakennuksia pitkäaikaiskestävyys huomioiden ekologisesti kestävällä tavalla.

Sisältö: Puun sisäiset ominaisuudet. Säilyvyys. Palo- ja lujuusominaisuudet, Puutuotteet ja niiden rakennetekniset ominaisuudet. Liitokset. Pientalon puurunko.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää rakennetekniikan perusteiden kurssin suorittamista. Suositellaan suoritettavaksi rinnan Rakennusopin perusteet kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luentomoniste ja siinä mainittu lähdekirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitukset ja tentti.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja

453533A Suurten jännevälien rakenteet

Wide-span Structures

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodilla syper 2.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää betonin, teräksen ja muurattujen rakenteiden materiaaliominaisuuksiin ja näistä materiaaleista sekä puusta tehtyjen kantavien suurimittakaavaisten rakenteiden toimintaan ja suunnitteluun.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää betonia, terästä ja muurattavia kappaleita rakennuksen rungon muodostamisessa ja suunnitella palo- ja äänitekniset seikat huomioivia pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti suurimittakaavaisen rakennuksen kantavan rungon betonista, teräksestä tai puusta sekä piirtää rakennuksen runkokaavion.

Sisältö: Betoni- ja teräsrakenteiden sekä muurattujen rakenteiden historia. Betonin, teräksen ja muurattavien rakenteiden aineosat, valmistus, ominaisuudet ja tuotteet. Rakennuksen rungon muodostaminen ja suunnitteluperiaatteet kyseisistä materiaaleista. Paikalla tehdyt rakenteet. Valmisosarakentaminen. Liittorakenteet. Kuoret ja jännitetyt rakenteet. Liitokset. Korroosio- ja palosuojaus.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyttää rakennetekniikan perusteiden kurssin suorittamista. Harjoitustyö liittyy nykyaikaisen arkkitehtuurin harjoitustyöhön.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavat luentomonisteet ja niissä mainittu kirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Tervaoja

453535P Rakennusfysiikan perusteet

Basics of Building Physics

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää rakennusfysiikan peruskäsitteisiin, lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen ja eristämisen periaatteisiin sekä tärkeimpien rakennusaineiden valmistukseen ja niiden teknisiin ominaisuuksiin.

AO 84

Opintojakso luo valmiuksia myöhemmille rakennetekniikan ja rakennusopin opinnoille.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee rakennusfysiikan keskeiset käsitteet siten, että hän osaa esittää lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen rakenteissa ja selittää tyypillisten rakennusvaurioiden syyt. Opiskelija osaa tehdä yhteenvedon tärkeimpien rakennusaineiden ominaisuuksista ja vaikutuksista sisäilman laatuun. Opiskelija ymmärtää myös matalaenergiaratkaisujen edut ja haitat.

Sisältö: Asuminen ja rakenteet ennen ja nyt, lämmön siirtyminen, rakenteiden U-arvo, lämmöneristäminen ja –eristeet, ilman ja vesihöyryn virtaus rakenteissa ja rakenteiden tiiveys, kosteuden siirtyminen vetenä ja höyrynä, kosteuden lähteet, kosteuden eristäminen ja eristemateriaalit, sisäilman laatu, matalaenergiarakentamisen erityispiirteet.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan suoritettavaksi ennen Rakennusopin perusteet kurssia.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Vastuuhenkilö: DI Seppo Mäkinen

453540A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Architec-tural Construction

Laajuus: 5-10op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Vaihtelee vuosittain.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää taitojaan rakennusopin alalla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista

osaamistaan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset perustelut.

Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäisesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa.

Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielmamuotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnitteluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta.

Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoitustyön tai tutkielman perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

453550S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Architec-tural Construction

Laajuus: 5-10op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Vaihtelee vuosittain.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa mahdollisuus syventää taitojaan rakennusopin alalla.

AO 85

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehtynyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detaljipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset perustelut.

Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäisesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa.

Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielmamuotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnitteluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta.

Toteutustavat: Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoitustyön tai tutkielman perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

Yhdyskuntasuunnittelun

laboratorio

454521P Kaupunkisuunnittelun historia

History of Urban Design

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vieraskielistä)

Ajoitus: Keper 1-2 TAI Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on selvittää yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdat sekä antaa tausta nykypäivän yhdyskuntasuunnittelulle.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kaupunkisuunnittelun eri kehitysvaiheet ja kaupunkirakennustaiteen keskeiset osatekijät. Hän kykenee lisäksi kuvaamaan kirjallisesti ja kaaviokuvin piirtäen kaupunkisuunnittelun eri aikakausien pääperiaatteet. Opiskelija osaa myös itsenäisesti hankkia suunnittelun tausta-aineistoa. Hän tunnistaa ja osaa jäsentää kaupunkirakennustaiteen osatekijöitä sekä soveltaa niitä kaupunkitilan suunnittelutehtävässä.

Sisältö: Luennoilla esitellään kaupunkirakennustaiteen keskeiset osatekijät, eri aikakausien kaupunkisuunnittelun yleisiä kehitysvaiheita, suomalaisten kaupunkien historiallista kehitystä sekä erityisesti 1900-luvun suomalaista kaupunkisuunnittelua. Harjoitustehtävien tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat kaupunkirakennustaiteen osatekijöihin sekä niiden soveltamiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 32 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Muu kirjallisuus ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

AO 86

454501A Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi

Urban Design Seminar Course

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi (oppimateriaali pääosin englanninkielistä).

Ajoitus: Syper 1.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa käsitys seminaarikäytännöistä ja kaupunkirakennustaiteen teorian kehityskaaresta, tavoitteena on myös harjoituttaa kirjoitustaitoa sekä antaa valmiuksia referoida, analysoida ja tulkita alan kirjallisuutta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee seminaarikäytännön, tunnistaa kaupunkisuunnittelukirjallisuuden tärkeimmät teokset sekä osaa laatia kirjallisuutta annetusta näkökulmasta tulkitsevan referaatin.

Sisältö: Kurssi muodostuu seminaarityöskentelystä (pääasiassa klassikkokirja- ja referaattiesittelyistä sekä ohjaus- ja arviointikeskustelusta) sekä tulkitsevan referaatin kirjoittamisesta. Tulkintanäkökulma muuttuu vuosittain.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua

Toteutustavat: 12 tuntia luentoja (sisältäen klassikkoseminaarit) + 18 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Toteutus mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä 902011P Tekniikan englanti 3 -kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kaupunkirakennustaiteen klassikkokirjallisuus.

Suoritustavat: Kurssilainen osallistuu kaikkiin klassikkoseminaareihin (tai suorittaa optiotentin) ja luovuttaa parityönä laadittavan harjoitustyön. Referaatti muodostaa arvosanasta 75 % ja seminaarissa opponointi 25 %.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Silloin kun toteutus yhteistyössä 902011P Tekniikan englanti 3 -kurssin kanssa, referaatti kirjoitetaan englanniksi.

454523A Pienaluesuunnittelu

Neighbourhood Design

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Keper 1.

Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot kaupunkitilan suunnittelusta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tilasuunnittelun ja toiminnallisen suunnittelun perustekijöiden väliset riippuvuudet sekä tunnistaa ihmisen ja rakennetun ympäristön vuorovaikutussuhteen periaatteet. Hän kykenee hahmottamaan suunnittelualueen piirteet jäsennetysti ja laatimaan yleissuunnitelmatasoisen aluesuunnitelman.

Sisältö: Luennoilla käsitellään alueen tilasuunnittelun perustekijöitä sekä eri toimintojen suunnittelua. Harjoitustehtävänä on yleissuunnitelmatasoisen aluesuunnitelman laatiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Kaupunkisuunnittelun historia (454521P).

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä Asuinaluesuunnittelu, Jalkanen, R., Kajaste, T. et al., Rakennustieto, Helsinki, ISBN 951-676-446-0.

Suoritustavat: Harjoitustyö (osuus arvosanasta 2/3) ja tentti (osuus arvosanasta 1/3).

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik.

Opetuskieli: Suomi.

AO 87

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

454503A Asemakaavasuunnittelu

Town Planning

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1.

Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot suomalaisesta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä ja kaavoituksesta painopisteen ollessa asemakaavatasoisessa suunnittelussa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa suomalaisen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän pääperiaatteet ja asemakaavan laatimisprosessin. Opiskelija ymmärtää ja tunnistaa erilaiset asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Hän osaa soveltaa oppimaansa asemakaavatasoisessa suunnittelutehtävässä ja osaa laatia virallista kaavakarttaa vastaavat asiakirjat.

Sisältö: Luennoilla käsitellään suomalaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kaavoitusprosessia sekä yleisesti maankäytön suunnittelua laadukkaan asuinympäristön, liikenteen ja vihersuunnittelun näkökulmista. Lisäksi perehdytään kaava- ja rakennussuunnittelun väliseen rajapintaan. Harjoitustehtävänä on asumispainotteisen, useammasta korttelista koostuvan alueen asemakaavatasoinen suunnittelu. Palautettava harjoitustyöaineisto sisältää tietokoneavusteisesti laadittavan asemakaavaluonnoksen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 12 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Pienaluesuunnittelu (454523A).

Yhteydet muihin opintojaksoihin:. Kurssin harjoitustyö liittyy Asuntosuunnittelun kurssiin (A452506A) ja Kerrostalosuunnittelun kurssiin (453503A).

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Harjoitustyö, workshop ja tentti. Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opintojakso siihen sisältyvine harjoitustöineen voi muodostaa kandidaattivaiheen päättötyön (ns. kandityö). Kandityön laatiminen ohjeistetaan erikseen.

454522S Kaupunkitilan suunnittelu

Urban Space Design

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Englanti.

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä kaupunkitilan ja erityisesti julkisten ulkotilojen kohentamiseen ja kehittämiseen temaattisista lähtökohdista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa kaupunki- ja julkisten ulkotilojen ajankohtaiset ilmiöt, hahmottaa rakennetun ympäristön, yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian ja luonnon vuorovaikutuksen kaupunkitilassa sekä osaa esitellä erilaisia toiminnallisen ja fyysisen ympäristön kehittämisohjelmia, -suunnitelmia (ml. strategiset hankkeet) ja -tavoitteita. Opiskelija osaa tehdä temaattisen analyysin, kykenee asettamaan suunnittelutavoitteet ja laatimaan keskustatoimintaja sisältävän alueen kaupunkitilan kehittämisen ja täydentämisen yleissuunnitelman, johon liittyy konseptitasoinen julkisten ulkotilojen kehittämissuunnitelma.

Sisältö: Luennoilla käsitellään kaupunkitilojen ja julkisten ulkotilojen suunnittelua sekä niiden suunnittelua ohjaavia kehittämisohjelmia ja -tavoitteita. Harjoitustyön aiheena on kaupunkitilan toiminnallinen ja fyysinen kehittäminen ja täydentäminen temaattisista lähtökohdista.

AO 88

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 80 tuntia ohjattua opetusta sisältäen workshop-jakson.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa Design-Led Urban Renewal-modulia. Opintojakson harjoitustyö linkittyy Kaupunkitilan detaljisuunnittelu -opintojakson (455521S) harjoitustyöhön.

Oppimateriaali: Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiesteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

454522S Kaupunkitilan suunnittelu

Urban Space Design

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1-2.

Objective: The objective of the course is to go deeply into thematic improvement and devel-opment of urban spaces and especially public outdoor spaces.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize features of current interest within design of public urban space, and to identify interaction between built environment, society, culture, technology and nature. The student can demonstrate various programs, plans (including strategic projects) and aims for development of functional and physical environment. The student is able to carry out a thematic analysis, set design goals, and to produce a multi-functional development plan for urban spaces, including a concept design of public spaces.

Content: The lectures deal especially with the design of public urban spaces, objectives and programs intended for developing the design management of such areas. The exercise work focuses on thematic design and development of the functional and physical environment within an urban context.

Mode of delivery: Contact teaching plus independent studying.

Learning activities and teaching methods: 16 h lectures + 80 h contact teaching in design studio (including workshop).

Target group: 4th year Master level students.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design-Led Urban Renewal. Design project is connect-ed with Urban Space Detailing (455521S).

Study materials: Literature will be announced separately.

Assessment methods and criteria: Exercise (design project). Grading is based on the exer-cise.

Grading: 1-5.

Person responsible: Prof. Hennu Kjisik.

Work placements: No.

Other information:

454505S Kuntasuunnittelun kurssi

Municipal Planning

Laajuus: 15 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet osallistuvaan ja kunnan muun suunnittelun huomioivaan yleispiirteiseen alueidenkäytön suunnitteluun sekä antaa perustiedot maakuntakaavoituksesta.

AO 89

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää rakenteellisen ja strategisen suunnitteluotteen periaatteet, osaa hyödyntää asukas- ja muiden osallisryhmien mielipiteitä sekä kuntatason muiden asiantuntijatoimijoiden tuottamaa monialaista tietoa osana suunnittelua. Opiskelija osaa myös tunnistaa yleis- ja maakuntakaavoituksen pääpiirteet ja -vaiheet sekä kykenee muodostamaan vuorovaikutuksessa muiden suunnitteluosallisten kanssa strategiset tavoitteet ja laatimaan yleispiirteisen alueidenkäyttösuunnitelman. Lisäksi opiskelija osaa kertoa, miten toteutetaan vuorovaikutteinen alueidenkäytön suunnitteluprosessi.

Sisältö: Kunnan alueidenkäytön yleispiirteinen suunnittelu (”yleiskaavataso”) osana seudun ja maakunnan suunnittelua sekä kunnan muuta toiminnallista suunnittelua (esim. liikenne, elinkeinot), sekä kestävän kehityksen periaatteet yleispiirteisessä suunnittelussa. Kurssilla tutustutaan alueidenkäytön suunnitteluprojektien johtamiseen sekä harjoitellaan vuorovaikutteista suunnittelua autenttisissa tilanteissa. Kohdekunnasta riippuen painopisteenä on joko kasvun tai supistumisen hallinnan strategioiden hahmottaminen ja soveltaminen osana suunnittelua. Pienryhmissä tehtävä harjoitustyö koostuu useasta eri osatehtävästä. Pääpaino on yleispiirteisen maankäytön kehityskuvan laatimisessa.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 24 tuntia luentoja +156 tuntia muuta ohjattua opetusta (mm. maastokäyntejä, suunnitteluseminaareja ja harjoitustyön ohjausta).

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (5. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy harjoitustyön kohdealueen kautta samanaikaisesti järjestettävään Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssiin (454560S). Kurssi on osa Strateginen yhdyskuntasuunnittelu -modulia.

Oppimateriaali: Luentomonisteet . Kirjallisuus ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Harjoitustyö, suunnitteluseminaarit ja tentti. Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opintojakso toteutetaan kohdekunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä ja siinä simuloidaan autenttisia alueidenkäytön suunnittelukäytäntöja.

454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi

Extension course / Urban Planning

Laajuus: 5-10 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventyä yhdyskuntasuunnittelun teoriaan ja käytäntöön.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvata erilaisia yleispiirteisen yhdyskuntasuunnittelutehtävän tausta-, selvitys- ja tutkimusaineiston tuottamisen ja soveltamisen tapoja sekä osaa selostaa niiden tehtävän osana strategista suunnittelua.

Sisältö: Kurssilla perehdytään seminaarityöskentelyn ja harjoitustehtävän kautta yleispiirteiseen ja muuhun strategiseen yhdyskuntasuunnitteluun liittyvän tutkimuksen ja käytännön suunnittelutyön väliseen rajapintaan.

Järjestämistapa: Lähiopetusta, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 24-48 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (5. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy harjoitustyön kohdealueen kautta samanaikaisesti järjestettävään Kuntasuunnittelun kurssiin (454505S). Kurssi on osa Strateginen yhdyskuntasuunnittelu -modulia.

AO 90

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Kirjallinen harjoitustyö ja osallistuminen seminaareihin. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Urban

Design / Planning

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti.

Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2.

Tavoite: Opetuksen tavoitteena on ajankohtaiseen yhdyskuntasuunnittelun ilmiöön perehtyminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisia ilmiöitä sekä hahmottaa niiden vaikutuksia yhdyskuntien toiminnalliseen ja tilalliseen suunnitteluun. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa erilaisissa yhdyskuntien suunnittelutehtävissä.

Sisältö: Kurssin sisältönä ovat ajankohtaiset yhdyskuntasuunnittelun aiheet, kuten erilaiset pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät suunnittelutehtävät ja teemat.

Järjestämistapa: Pääosin itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 8-64 h ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Kandivaiheen opiskelijat.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Opintojakson suoritustapa ilmoitetaan vuosittain erikseen. Perusvaihtoehdot ovat osallistuminen kilpailustudioon (opiskelijakilpailu tai yleinen kilpailu), kesäkouluun tai teemalliseen harjoitustyöstudioon. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opiskelija voi sisällyttää tämän opintojakson valinnaisiin opintoihinsa.

454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Urban Design / Planning

ECTS credits: 2-10 op

Language of Instruction: Finnish or English.

Timing: Autumn term 1-2 / Spring term 1-2.

Objective: To go deeply into current features of planning and urban design.

Learning outcome: After completing the course the student can identify current features in planning and urban design as well as describe their impacts to functional and spatial planning of human settlements. The student can imple-ment learning outcomes in different planning and urban design tasks.

Content: Current features of planning, urban design and urban development, such as urban design in northern context.

Mode of delivery: Mostly independent study-ing + contact teaching.

Learning activities and teaching methods: 8-64 h contact teaching in design studio.

Target group: Bachelor level students.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study material: Study material is announced separately.

Assessment method and criteria: Exercise (design project). Basic options are participation in a competition (student competition, open competition), summer school or thematic design studio. The assessment is based on the design project. Grading is based on the exercise.

Grading:1-5.

AO 91

Person in charge: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä.

Work placements: No.

Other information: The student can include the course into her / his optional studies.

454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Urban Design / Planning

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti.

Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2.

Tavoite: Opetuksen tavoitteena on ajankohtaiseen yhdyskuntasuunnittelun ilmiöön syventyminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisia ilmiöitä sekä hahmottaa niiden vaikutuksia yhdyskuntien toiminnalliseen ja tilalliseen suunnitteluun. Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti oppimaansa erilaisissa yhdyskuntien suunnittelutehtävissä.

Sisältö: Kurssin sisältönä ovat ajankohtaiset yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkikehittämisen aiheet, kuten esimerkiksi kehittyvien maiden kaupunkisuunnitteluun, vastuulliseen suunnitteluun tai pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät suunnittelutehtävät ja teemat.

Järjestämistapa: Pääosin itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 8-64 h ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurssin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa Kestävä kaupunkikehittäminen –moduulia.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Opintojakson suoritustapa ilmoitetaan vuosittain erikseen. Perusvaihtoehdot ovat osallistuminen kilpailustudioon (opiskelijakilpailu tai yleinen

kilpailu) tai teemalliseen harjoitustyöstudioon. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointi 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opiskelija voi sisällyttää tämän opintojakson myös valinnaisiin opintoihinsa, mikäli hän ei suorita sitä osana yhdyskuntasuunnittelun opintosuuntaan kuuluvaa Kestävä kaupunkikehittäminen -moduulia.

454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Extension course / Urban Planning

ECTS credits: 5-10 op

Language of Instruction: Finnish.

Timing: Spring term 1-2.

Objective: The aim is to go deeply into theo-ries and practices of planning and urban design.

Learning outcomes: After completing the course the student can describe different meth-ods of producing and ways of implementing background material, inquiries and research results as part of planning process. The student can also describe their role in strategic planning.

Contents: The course concentrates on the borderline between theory and practice in stra-tegic urban planning.

Mode of delivery: Contact teaching and inde-pendent studying.

Learning activities and teaching methods: 24-48 ha contact teaching, including seminars.

Target group: 5th year Master level students.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: The course is part of module Strategic Planning and it is tightly connected to Municipal Planning (454505S).

Study material: Study material is announced separately.

AO 92

Assessment methods and criteria: Exercise (written report) and participation in seminars. Grading is based on the exercise.

Grading: 1-5.

Person in charge: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Work placements: No.

Otherinformation:

KO 93

4. Konetekniikan osasto

Toimisto puh. 0294 482 020, vaihde 0294 480 000, ohivalinta 0294 48 + alanumero. Toimisto avoinna ma-pe 8:00 - 15:45. Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: www.oulu.fi/konetekniikka

4.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

NISKANEN, Juhani, TkL, professori, koneenrakennusoppi, puh. 0294 482 081.

Professorit:

HAATAJA, Mauri, TkT, auto- ja työkonetekniikka KARHUNEN, Jouko, TkT, koneensuunnittelu KARJALAINEN, Jussi A., TkT, valmistustekniikka KARJALAINEN, Pentti, TkT, metallioppi LAHDELMA, Sulo, TkT, koneiden kunnon diagnostiikka LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka MALASKA, Mikko, TkT, rakennesuunnittelu PORTER, David, Ph.D., fysikaalinen metallurgia NEVALA, Kalervo, TkT, mekatroniikka NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi ARGATOV, Ivan, D.Sc. teknillinen mekaniikka

Tutkimusprofessori:

AHO, Timo, TkT, rakentamisteknologia

Dosentit:

HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka HEIKKILÄ, Rauno, TkT, konetekniikka, erityisesti rakentamisteknologian ja rakentamisen automaatio LARKIOLA, Jari, TkT, muokkaustekniikka LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu SALLINEN, Mikko, TkT, konetekniikka ja rakentamisen langattomat järjestelmät, erityisesti

rakentamisteknologia, mekatroniikka ja konediagnostiikka. VINHA, Juha, TkT, rakennusfysiikka VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio

Yliopistonlehtorit:

KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen mekaniikka LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi LIEDES, Toni, TkT, mekatroniikka ja konediagnostiikka LUMIJÄRVI, Jouko, TkT, teknillinen mekaniikka NOUSIAINEN, Olli, TkT, materiaalitekniikka

Lehtorit:

SAARI, Reijo, DI, konetekniikka TYNI, Pekka, TkL, koneautomaatio

Yliopisto-opettajat:

HANNILA, Raimo, TkL JUUSO, Martti, TkL, tuotantotekniikka KANGASPUOSKARI, Matti, TkL KORPELA, Tapio, TkL, koneensuunnittelu LAHTINEN, Hannu, TkL LAUKKANEN, Jari, TkL LIEDES, Hannu, DI LOUHISALMI, Yrjö, TkL PAAVOLA, Jussi, DI PIRKOLA, Heikki, DI VALTONEN, Markku, DI

Tohtorikoulutettavat:

ANTIKAINEN, Eino, DI LAURILA, Jouni, DI NISKANEN, Perttu, DI PORTER, Jyri, DI PYYKKÖNEN, Juha, DI

KO 94

Laboratorioinsinöörit:

ALATALO, Matti, DI HEIKKALA, Jouko, DI JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI VÄLIHEIKKI, Osmo, DI VUOTO, Väinö, DI

Opintoneuvoja:

SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 0294 482 087

Toimisto:

KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 0294 482 020

Tiedekirjasto Tellus

Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. (08) 0294 48 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/tellus sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä –

kurssi ja ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi.

4.2. Konetekniikan

koulutusohjelma

4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu laaja-alaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneensuunnittelu-, tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-, myynti-, markkinointi- ja materiaali-insinöörin, teollisuuden laadunvalvonta- ja kunnossapitoinsinöörin sekä tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma antaa sopivan pohjan myös teknillisen opetuksen ja kaupan alalle.

Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suo-men metalliteollisuuden parissa kuten metallin perusteollisuudessa, konepajoissa sekä alan suunnittelutoimistoissa. Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme on suuri sekä uusien työpaikkojen luojana että ulkomaanvientimme lisääjänä.

Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa menestystä ja tunnustusta omaperäisten konstruktiivisten ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajenemisella ja syventymisellä on siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden menestykseen.

4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet

Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitotehtäviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen.

KO 95

Tutkinto antaa myös valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävän viestintä- ja kielitaidon. Koulutus perustuu tieteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin ja se antaa hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen.

Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Hän ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti, kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä ja kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja sekä kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä ja kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Hän kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä.

Konetekniikan koulutusohjelman suorittaneella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan oppimiseen ja valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee myös vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet

Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi valita kandidaattivaiheen 2. lukuvuoden syyslukukauden lopussa itselleen joko auto- ja työkonetekniikan, koneensuunnittelun, materiaalitekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden tai tuotantotekniikan opintosuunnan.

Tekniikan kandidaattiopintojen ensimmäisenä lukuvuonna opiskellaan pääasiassa matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja ja yhteisiä ammattiaineita. Seuraavina kahtena vuonna opiskellaan yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia ammattiaineita sekä täydentäviä ja valinnaisia opintoja. Tämä tapahtuu kuuntelemalla luentoja sekä osallistumalla laskuharjoituksiin, seminaareihin, suunnittelu- ja laboratorioharjoituksiin. Opiskeluun liittyvät oleellisena osana tehdasvierailut - ekskursiot - teollisuuslaitoksiin sekä käytännön harjoittelu alan teollisuudessa.

Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä matemaattis-luonnontieteellinen perustieto. Ammatti- ja syventävät opinnot suuntautuvat opintosuunnan mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään kuitenkin aina laaja-alaiseen koneinsinöörin ammattikuvaan.

Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opinnoista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista.

Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä erilaisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuotekehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opiskelijat voivat oman valintansa perusteella täydentää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle.

Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija tuntee perusteet ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä ja autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmistä ja polttomoottoritekniikasta. Hän kykenee

KO 96

analysoimaan eri autojen ja työkoneiden ajoneuvomekaanisia ratkaisuvaihtoehtoja käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä arvioimaan erilaisten moottorivaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta. Hän kykenee myös arvioimaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset ajoneuvomääräykset ja kykenee kriittisesti analysoimaan alan tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä autojen ja työkoneiden suunnittelu- ja kehitystyössä.

Koneensuunnittelun opintosuunnalla ovat syventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnittelu lähtien uuden tuotteen hausta sen kehittämiseen markkinakelpoiseksi tuotteeksi sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden konstruktiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääaineissa annetaan koneensuunnitteluun, tuotekehitykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulutusta Opintosuunnalla voi syventyä myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitekniikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuksiin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuksen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, koneteknisen tuotannon, kunnossapidon ja markkinoinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnittelijan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdollistaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtäviin.

Koneensuunnittelun opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa määritellä olemassa olevalle tai kehitettävälle tuotteelle kriteerit, jotka sille asetetaan tuotesuunnittelutavoitteiksi. Hän tuntee nykytekniikan tarjoamat ratkaisuvaihtoehdot ja osaa ideoida ja tuottaa systemaattisesti uusia ratkaisuvaihtoehtoja asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän pystyy mitoittamaan ja analysoimaan eri ratkaisuvaihtoehdot käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä hallitsee materiaalinvalintakriteerit ja tuotantomenetelmät suunnittelutyössä tarvittavassa laajuudessa. Hän kykenee arvioimaan suunniteltavan tuotteen ympäristövaikutuksia sen elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee eri teollisoikeudet siinä laajuudessa, että osaa hakea

tuotteelle soveltuvaa suojaa ja välttää muiden teollisoikeuksien loukkauksia.

Materiaalitekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien tutkimustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityisesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttösovellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaali-insinöörin koulutustavoitteena on kehittyä erilaisten materiaalien, eritoten metallien, valmistusta, ominaisuuksia ja käyttöä tunteva asiantuntijaksi, joka toimii monipuolisissa kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa, elektroniikkateollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa.

Materiaalitekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erityisesti metallien valmistus-, lämpökäsittely- ja liittämismenetelmät sekä niissä käytettävien prosessiparametrien vaikutuksen metallituotteiden mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin. Hän osaa myös huomioida erilaisten kuormitusten ja käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset metallimateriaalien valinnalle eri käyttökohteisiin. Lisäksi opiskelija tuntee muidenkin rakennemateriaalien kuten muovien, keraamien ja komposiittien tärkeimmät ominaisuudet ja valintakriteerit.

Mekatroniikan ja konediagnostiikan opintosuunnalla on mahdollista erikoistua joko mekatroniikkaan tai konediagnostiikkaan.

Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja tietotekniikasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnittelussa, voidaan koneiden toimintoja automatisoida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä joustavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatroniikka integroi

KO 97

”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnitteluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä ripeää kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatroniikan opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateollisuuteen.

Mekatroniikan syventymiskohteen suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata nykyaikaisten, moniteknisten koneiden ohjaus- ja säätöperiaatteet sekä yleisimmät toimilaite- ja anturointiratkaisut. Hän osaa arvioida erilaisten elektronisten säätö- ja ohjausjärjestelmien soveltuvuutta koneohjauksiin, ja valita sovelluskohteeseen tarkoituksenmukaisen järjestelmän. Opiskelija osaa käyttää mekatroniikan alueen tärkeimpiä suunnittelutyökaluja. Hän pystyy mitoittamaan mekatronisissa järjestelmissä käytettäviä toimilaitteita ja valitsemaan tarkoitukseen sopivat anturit. Hän osaa myös analysoida mekaanisesti ja säätöteknisesti monimutkaisten koneiden osakokonaisuuksia, ja mitata järjestelmien suorituskykyä.

Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-, teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-, tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyttövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kunnossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden edetä yritysten ylimpään johtoon saakka.

Konediagnostiikan syventymiskohteen suorittanut diplomi-insinööri osaa perustellen selittää, mikä on teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoite ja merkitys tuotannon kokonaistehokkuuden, käyttövarmuuden, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhteyden. Hän osaa myös käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä käsitteitä sekä esitellä keskeiset kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Opiskelija on selvillä koneiden kunnon diagnostiikan merkityksestä kunnossapidossa ja osaa käyttää monipuolisesti konediagnostiikan mittaus- ja analysointimenetelmiä tavoitteenaan

kone- ja laitevaurioiden ennaltaehkäisy. Näitä menetelmiä käyttäen hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat ja arvostelemaan niiden vakavuusastetta sekä ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija osaa myös käyttää alan keskeisiä standardeja ja ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelulle asettamia vaatimuksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tehtaiden ja voimalaitosten turvallinen käyttö. Samalla alennetaan niiden elinkaarikustannuksia ja huolehditaan siitä, että ympäristöystävällinen ajotapa toteutuu.

Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamisteknologiaan. Rakennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat perehdytetään erilaisten rakenteiden, mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitteluun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamisprosesseihin sekä rakentamisen tuotannon teknologisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitteluun sekä matalaenergiarakentamiseen. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin.

Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunta antaa laajat tiedot rakennusalan perusteista. Opetuksessa hyödynnetään tehokkaasti tietotekniikan, rakenteiden numeerisen analyysin sekä tietomallinnuksen uusimpia sovellutuksia.

Opintosuunnalla erikoistutaan joko rakennesuunnitteluun tai rakentamisteknologiaan.

Rakennesuunnitteluun syventyvä opiskelija osaa analysoida, suunnitella ja mitoittaa erilaisia kantavia ja muita puu-, betoni, teräs- ja teräs-betoniliittorakenteita. Hän voi käytännön kokemuksen kartuttua hakea lainsäädännössä määriteltyjä kaikkein vaativimpien rakenteiden suunnittelijan pätevyyksiä.

Rakentamisteknologiaan syventyvä opiskelija osaa suunnitella ja ohjata rakentamisprosessia, suunnitella infrahankkeita sekä käyttää

KO 98

nykyteknologian ja automaation tarjoamia mahdollisuuksia talon-, sillan- ja pohjarakentamisen toimintaprosesseissa. Opiskelija voi vaikuttaa tutkintonsa laaja-alaisuuteen valitsemalla täydentäviä opintoja esimerkiksi tuotantotalouden tai ympäristötekniikan alalta.

Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin.

Teknillisen mekaniikan opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiikka ja dynamiikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja värähtelymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekaniikan taitoja tarvitaan mitä moninaisimmissa tehtävissä mm. lääketieteen tekniikassa. Opintosuunnalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija, joka tekee työtään yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.

Teknillisen mekaniikan opintosuunnan valinnut opiskelija tietää teknillisen mekaniikan käsitteistön ja teoriat konetekniikkaan oleellisesti kuuluvilla osa-alueilla siten, että osaa soveltaa niitä käytännön suunnittelutehtävissä. Hän tietää ja osaa soveltaa erilaisia analyyttisiä, numeerisia ja kokeellisia menetelmiä konetekniikkaan liittyvissä teknillisen mekaniikan ongelmissa. Opintosuunnalta valmistunut osaa käyttää nykyaikaisia laskentatyökaluja ja -ohjelmistoja yllä esitettyjen ongelmien ratkaisussa. Hän osaa toimia osana projektiryhmää oman alansa asiantuntijana. Lisäksi hänellä on oman erikoitumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.

Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tuntemuksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallinnollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä että julkisen hallinnon organisaatioissa.

Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta.

Tuotantotalouden opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa analysoida ja arvioida erilaisten organisaatioiden tuotantotaloudellisia havaintoja ja ilmiöitä. Tuotantotalouden opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja perusmenetelmillä johtaa tuotannollista toimintaa. Lisäksi opintosuunnalta valmistunut osaa edistää tuottavuutta ja laatua sekä ratkaista innovaatiotoiminnan ja tuotannollisen toiminnan haastaviakin ongelmia

Tuotantotekniikan opintosuunnalla ovat pääammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja -suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi, tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi, tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teollisuuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja -päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtäviin.

Tuotantotekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa selittää tuotannon suunnittelu- ja valmistusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän hallitsee konepaja- sekä elektroniikkatuotannon valmistustoiminnot ja -menetelmät. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita tuotantoautomaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia sekä rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja

KO 99

Opintosuuntiin jakautuminen tapahtuu 2. vuosikurssin syyslukukauden jälkeen. Asiasta järjestetään opiskelijoille syyslukukauden aikana tiedotustilaisuus ilmoitustaululla erikseen ilmoitettavana ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet. Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa osaston kansliaan marraskuun loppuun mennessä. Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä opiskelumenestystä.

4.2.4. Opintoneuvonta

Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotoina pienryhmäohjausta ja omaopettajatoimintaa sekä osaston opintoneuvojan antamaa opintoneuvontaa. Toiminnan tavoitteena on mm.:

opastaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun

opastaa opiskelijaa tuntemaan oman oppiaineensa opiskeluprosessi

seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa

saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja opiskelualansa kehittämisestä

parantaa laitoksen opiskelijapalautteen saantia

Opintoneuvonta on kiinteässä yhteydessä pienryhmäohjaukseen siten, että 1. vuosikurssille pakollisen pienryhmäohjauksen lakattua ryhmän toiminta jatkuu kullekin ryhmälle järjestettävien omaopettajan sekä opintoneuvojan ryhmätapaamisten muodossa. Ryhmätapaamiset ovat aluksi omaopettajan tai opintoneuvojan kokoon kutsumia. Myöhemmässä vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko opiskeluajan samat tukihenkilöt, joiden kanssa hän voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä asioista. Erityisesti diplomi-insinöörivaiheessa myös oman opintosuunnan professorit osallistuvat opiskelijan ohjaukseen.

4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville

Tämän opetussuunnitelman on tarkoitus koskea vuonna 2012 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2012 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.

Konetekniikan koulutusohjelmassa kaksivai-heisen diplomi-insinööritutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä (op), josta tekniikan kandidaattitutkinnon laajuus on 180 op ja sitä seuraavan DI-vaiheen laajuus on 120 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivai-heen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandi-daatintutkinto koostuu kaikille yhteisistä perus- ja aineopinnoista, opintosuunnittain määräytyvistä opintosuunnalle valmistavista opinnoista, täydentävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa.

Opintosuunta valitaan toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopussa. Konetekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa: Auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediag-nostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka.

Opiskelija valitsee kandidaattivaiheessa omalle opintosuunnalleen valmistavan moduulin lisäksi täydentäviksi opinnoikseen jonkin toisen opintosuunnan täydentävän moduulin sekä noin 10 op valinnaisia opintoja.

Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opin-noissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 180 op.

Valinnaiset opinnot voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja.

Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta, osaston www-sivuilta sekä oman opintosuunnan

KO 100

kandidaatintyön ohjaajilta. Lista kandidaatintyön ohjaajista on nähtävänä osaston ilmoitustaululla.

Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan ai-emmin valitun opintosuunnan moduuli, aiemmin valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa joko oman opintosuunnan syventävä moduuli tai oma täydentävä/syventävä moduuli. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentä-vä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti.

Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdessä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä opintoja.

Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opin-noissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.

Joitakin opintojaksoja voidaan esim. taloudellisista syistä johtuen joutua jättämään luennoimatta opinto-oppaan mukaisesti. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan S-käytävän ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla lukukauden alussa.

4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille

Ennen vuotta 2012 aloittaneet uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat opiskelijat noudattavat Tekniikan kandidaatin tutkinnon osalta heille vuosikursseittain vahvistettua ja päivitettyä opetussuunnitelmaa lukuunottamatta aiemmissa opetussunnitelmissa olevia opintojaksoja 031019P Matriisialgebra ja 521141P Ohjel-moinnin alkeet, jotka voidaan

korvata erillisen osaston ilmoitustaululla ja www-sivulla olevan ohjeen mukaisesti.

Diplomi-insinöörivaiheen opetussuunnitel-mana käytetään kaikille uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleville tämän opinto-oppaan DI-vaiheen mukaisia tutkintovaatimuksia lukuunottamatta erikoismoduulia, josta on kaksi eri versiota vuosikursseille 2005-2006 ja 2007-2012. Päivitettyä opetussuunnitelmaa ja opinto-jaksojen korvaavuuslistaa saa Konetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvojalta. Opintoneuvoja tiedottaa opetussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista osaston ilmoitustaululla ja www-sivuilla.

4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille

Siirtymäkauden päätyttyä kesällä 2010 kaikille vanhan tutkintojärjestelmän mukaan ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjana on tiedekunnan hyväksymät siirtymäsäännöt uuteen tutkintoon siirtymiseksi.

Tarkemmat siirtymäsäännöt löytyvät tiede-kunnan www-sivuilta osoitteesta:

http://www.ttk.oulu.fi/valmistuminen2010/jalkeen/konetekniikka.

Siirtymäsääntöjen mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma valmistellaan opintoneuvojan opastuksella. HOPSin periaatteet käsitellään osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä ja hyväksytetään tiedekunnassa.

4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille

Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinööriopintojen osalta sovelletaan osaston hyväksymää koulutusohjelman hyväksilukukäytäntöä. Hakemus insinööritutkinnon perusteella hyväksi-luettavien opintojaksojen yhdistelmästä valmis-tellaan

KO 101

yhdessä osaston opintoneuvojan kanssa konetekniikan osaston hyväksyttäväksi.

Pääsääntöisesti hyvän alavastaavuuden omaa-vat saman alan AMK-insinöörit hyväksytään suoraan tutkinnon ylempään DI-vaiheeseen ja he joutuvat lisäksi suorittamaan noin 30 opintopisteen verran ns. siltaopintoja kandidaattivaiheesta aiempia AMK-insinöörin opintoja täydentämään. Nämä ns. siltaopinnot eivät kuulu suoritettavaan DI-tutkintoon eivätkä siten ole opintotukikelpoisia.

KO 102

4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Syventävät moduulit noin 20 op tai Täydentävät moduulit noin 20 op

Erikoismoduuli noin 10 op

Täydentävät moduulit noin 20 op

Opintosuuntien moduulit noin 40 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot noin 10 op

Täydentävä moduuli noin 10 op

Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op

Perus- ja aineopinnot 111op

KO 103

TEKNIIKAN KANDIDAATTIVAIHE

PERUS- JA AINEOPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1,2,3 I 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4,5,6 I 460084P Konetekniikan analyysimenetelmät 7,0 1,2,3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4,5,6 II 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 3,0 1 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 II 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1,2,3 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 II 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 464052A CAD 3,5 4,5 I 902009- Vieras kieli 6,0 1-6 I,II 904055P 901008P Toinen kotimainen kieli 2,0 1-6 III 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,2,3 II 030001P Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1,2,3 I 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 II-III 460101A Lujuusoppi I 7,0 4,5,6 I 461018A Dynamiikka 4,0 4,5,6 II 464055A Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 II 464051A Koneenpiirustus 3,5 1,2,3 I 463052A Valmistustekniikka 5,0 4,5 I 461035A Lämpö- ja virtaustekniikka I 3,5 4,5 II 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 1,2,3 II 461016A Statiikka 5,0 1,2,3 I 460085A Ohjelmatyökalut 3,0 5,6 II 463053A Tuotantotekniikka I 3,5 4,5,6 II 460001A Harjoittelu 5,0

Yhteensä 111,0 1 sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän sekä osallistumisen pienryhmäohjaukseen.

OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVAT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II

KO 104

464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 462050A Autotekniikan perusteet 5,0 3,4,5 III

Yhteensä 40,0

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 40,0

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 465095A Metallien muovaus 3,5 6 III 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4 II 463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III

Yhteensä 36,0

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 462051S Mekatroniikka 5,0 4,5,6 III 462053A Koneautomaation anturitekniikka 5,0 1,2,3 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 40,5

KO 105

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Laajuus Periodi Suosit op vsk. 461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1,2,3 III 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4,5,6 III 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1,2,3 III 460154A Betonitekniikan perusteet 4,0 1,2,3 III 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 4,5,6 III

Yhteensä 42,5

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 7,0 1,2,3 III 461013A Pintarakenteet 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 37,5

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1,2,3 III 721172A Johdon laskentatoimi 5,0 4,5,6 II 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,2,3 III 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5,6 III 555282A Projektinhallinta 4,0 4,5,6 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 II 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1,2,3 III

Yhteensä 38,0

KO 106

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

37,0

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464056A Koneensuunnittelu II* 6,0 1-6 III tai 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III 462050A Autotekniikan perusteet 5,0 3,4,5 III

Yhteensä 10,0-11,0 * vaihtoehtoisia

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 464085A Tuotesuojaus* 3,5 2 III tai 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III

Yhteensä 9,5-11,0 * vaihtoehtoisia

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465095A Metallien muovaus 3,5 6 III 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4,5 III

Yhteensä 7,0

KO 107

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462053A Koneautomaation anturitekniikka 5,0 1,2,3 III 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III tai 462051S Mekatroniikka* 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 10,0 * vaihtoehtoisia

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1,2,3 III 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4,5,6 III 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1,2,3 III

Yhteensä 12,0

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 7,0 1,2,3 III 461013A Pintarakenteet 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 12,0

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 II 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1,2,3 III

Yhteensä 9,0

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 11,5

KO 108

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaiset opinnot 10 op voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Kieliopintoja voi kuitenkin sisältyä tutkinnon minimilaajuuteen enintään 18 op.

Mikäli opintosuunnalle valmistava moduuli ja opiskelijan valitsema täydentävä moduuli sisältävät samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee 180 op.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

900060A Tekniikan viestintä 2,0 1-3/4-6 III 469081A Kandidaatintyö 8,0 4,5,6 III 469080A Kypsyysnäyte tekniikan kandidaatin

tutkinnossa 0,0

Yhteensä 10,0

DIPLOMI-INSINÖÖRIVAIHE

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 5,0 1,2,3 IV 460072S Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II 8,5 4,5,6 IV 460073A Polttomoottoritekniikka I 3,5 4,5,6 IV 460074S Polttomoottoritekniikka II 5,0 1,2,3 V 460075S Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät 3,5 1,2,3 V 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV 462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV

Yhteensä 39,5

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV 464058S Koneensuunnittelun erikoistyö* 8,5 tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 464084S Paperiteollisuuden koneet erikoistyö* 8,5

KO 109

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV

Yhteensä 40,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465081S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 2,3 IV 465082S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 4,5,6 IV 465084S Fysikaalinen metallurgian ht:t 4,0 4,5,6 IV 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 1 IV 465080S Hitsausmetallurgia 8,5 4,5 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet3 3,5 2,3 IV/V 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV

Yhteensä 40,0 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 462052S Mekatroniikan jatkokurssi 8,0 1,2,3 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5,6 IV 521413A Digitaalitekniikka I 6,0 1,2,3 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV

lisäksi valittava kaksi opintojaksoa seuraavista

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV

Yhteensä 40,0

Konediagnostiikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV

KO 110

462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V

464057S Koneensuunnittelu III* tai 7,0 4,5 IV 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV

Yhteensä 41,5 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460148S Betonirakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460155S Betonitekniikka 4,5 4,5,6 IV 460160S Rakennusfysiikka 3,5 4,5,6 IV 488115S Geomekaniikka 5,0 3,4 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu 5,0 4,5 IV 460165A Rakentamistalouden perusteet I 3,0 3,4 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet* 4,0 4,5,6 IV 460154A Betonitekniikan perusteet 4,0 1,2,3 IV

Yhteensä 41,0

* koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2012 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009-2012 opintojakso on kandidaattivaiheessa

Rakentamisteknologian syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet# 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet# 4,0 1,2,3 IV 488115S Geomekaniikka# 5,0 3,4 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu# 5,0 4,5 IV 460165A Rakentamistalouden perusteet I# 3,0 3,4 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet#* 4,0 4,5,6 IV lisäksi valittava vähintään 18,5 op

seuraavista

460154A Betonitekniikan perusteet** 4,0 1,2,3 III 460155S Betonitekniikka 4,5 4,5,6 IV 460160S Rakennusfysiikka 3,5 4,5,6 IV

KO 111

460170A Liikennetekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 460180S Tierakentaminen ja sen

automaatiosovellutukset 5,0 4,5,6 IV

460182S Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset

5,0 4,5,6 IV

488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 V

Yhteensä vähintään 39,5 # Pakollisia * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2012 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009-2012opintojakso on kadidaattivaiheessa

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461028S Teknillisen mekaniikan mittaukset 6,0 IV/V 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi3 5,0 2,3 IV/V 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V

Yhteensä 40,0 3 luennoidaan vuorovuosina

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555380S Laatujohtaminen 5,0 5,6 IV 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1,2,3 IV 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1,2,3 IV 555321S Riskien hallinta 3,0 1,2,3 IV 721704A Business Logistic 5,0 3,4 IV 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1,2,3 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4,5,6 IV lisäksi valittava kaksi seuraavista 555348S Teknologiajohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555347S Teknologiajohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555327S Tuotannon johtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555386S Projektijohtamisen seminaari 5,0 1-3 V

Yhteensä 38,0

KO 112

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463054S Tuotantotekniikka II 2 17,0 2-6 IV 463059S Tietokoneavusteinen valmistus 4,0 1 IV 463062S Tuotannon laatu 3,5 1,2 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 463068S Lasertyöstö 3,5 3,4 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV

Yhteensä 43,5 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 5,0 1,2,3 IV 460072S Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II 8,5 4,5,6 IV 460073A Polttomoottoritekniikka I 3,5 4,5,6 IV 460074S Polttomoottoritekniikka II 5,0 1,2,3 V 460075S Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät 3,5 1,2,3 V 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 2,3 IV

Yhteensä 22,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

KO 113

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465080S Hitsausmetallurgia* 8,5 4,5 IV tai 465090A Valssaustekniikka* 8,0 1,2,3 V 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet3 3,5 2,3 IV/V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV

Yhteensä 23,0-23,5 * vaihtoehtoisia 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 462052S Mekatroniikan jatkokurssi 8,0 1,2,3 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5 IV 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV 462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV

Konediagnostiikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V

Yhteensä 20,0

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 3,5 4,5,6 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV

Yhteensä 20,0

KO 114

Teknillinen mekaniikka ja rakentamisteknologia

Tarkoitettu Rakennesuunnittelun syventymiskohteen opiskelijoille

(Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 460170A Liikennetekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 V 460180S Tierakentaminen ja sen

automaatiosovellutukset 5,0 4,5,6 IV

460182S Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden auto-maatiosovellutukset

5,0 4,5,6 IV

460166S Rakentamistalouden perusteet II 3,0 1,2,3 V 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovel-

lutukset 5,0 1,2,3 V

460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 1,2,3 V 3 luennoidaan vuorovuosina

Teknillinen mekaniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 3 luennoidaan vuorovuosina

Tuotantotalous (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1,2,3 IV 721172A Johdon laskentatoimi 5,0 4,5,6 IV 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 555282A Projektinhallinta 4,0 5,6 IV 555323S Ostamisen hallinta 3,0 1,2,3 IV

KO 115

555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4,5,6 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4,5,6 IV

Tuotantotekniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 5,0 2,3 IV 463062S Tuotannon laatu * 3,5 1,2 IV 463059S Tietokoneavusteinen valmistus 4,0 1,2,3 IV 463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 3,5 4,5 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 1,2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 463068S Lasertyöstö 3,5 3,4 V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 IV * pakollinen

KO 116

SYVENTÄVÄT MODUULIT

Syventävän moduulin sijaan opiskelija voi suorittaa myös oman täydentävän/syventävän moduulin, joka voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentävästä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Auto- ja työkonetekniikan opiskelijoille suositellaan syventävän moduulin suorittamista, jotta saavutetaan opintosuunnan koulutukselliset tavoitteet.

Mikäli opintosuunnan moduuli tai DI-vaiheen täydentävä moduuli on sisältänyt samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu* 5,0 4,5,6 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 IV

vähintään 19,0 * Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa

Koneensuunnittelu (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 IV 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu 3,5 2,3 V 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5,6 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi 5,0 2,3 V 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V

KO 117

300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV * valitaan opintojakso, jota ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Materiaalitekniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465090A Valssaustekniikka 8,0 1,2,3 V 465094A Uuniteknologia 4,0 3 V 465088S Elektronioptiikan sovellukset3 3,5 2,3 IV/V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 477041S Experimental Design 5,0 4 IV 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1,2,3 IV 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset

menetelmät 10,0 4,5,6 IV

477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 IV 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 IV 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 IV 477604S PID-säädön perusteet 3,0 1 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4,5,6 IV 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4,5,6 IV 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1,2,3 IV 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 521404S Digitaalitekniikka II 5,0 1,2 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV 462035A Mekanismioppi* 3,5 2,3 IV 462038A Hienomekaniikka* 3,5 3,4,5 IV * voidaan valita ne opintojaksot, joita ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa

KO 118

Konediagnostiikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3,4 IV 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 555366S Työtieteen erikoistyö 6,0 2-5 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV 031050A Signaalianalyysi 4,0 3,4 IV 031018A Kompleksianalyysi 4,0 1,2 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460137S Puurakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460149S Betonirakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460156S Betonitekniikan JK I 4,0 1,2,3 V 460121S Rakenteiden tietomallinnus# 3,0 IV 460189S Rakennesuunnittelun ja

rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 3,0-8,0 1,2,3 V

460159S Liittorakenteet 5,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV # Pidetään tarvittaessa erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan

Rakentamisteknologian syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460166S Rakentamistalouden perusteet II 3,0 1,2,3 V 460184S Pohjarakentaminen ja sen

automaatiosovellutukset 5,0 1,2,3 V

460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 1,2,3 V 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460148S Betonirakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460156S Betonitekniikan JK I 4,0 1,2,3 V 460121S Rakenteiden tietomallinnus# 3,0 IV 460189S Rakennesuunnittelun ja

rakentamisteknologian vaihtuva opintojakso 3,0-8,0 1,2,3 V

555380S Laatujohtaminen 5,0 5,6 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV # Pidetään tarvittaessa erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan

KO 119

Teknillinen mekaniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461027S Komposiittien mekaniikka4 5,0 1,2,3 IV/V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 031026A Variaatiomenetelmät 5,0 4,5,6 IV 031022A Numeeriset menetelmät 5,0 4,5,6 IV 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV 463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 5,0 2,3 IV 464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV 464074S Paperiteollisuuden koneet2 (luennot) * 7,0 2,3,4 IV 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 3 luennoidaan vuorovuosina 4 luennoidaan tarvittaessa vuorovuosina

Tuotantotalous (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555323S Ostamisen hallinta 3,0 1,2,3 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4,5,6 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4,5,6 IV 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4,5,6 IV 555342S Operaatiotutkimus 4,0 4,5,6 IV 555343S Tuotetiedonhallinta 4,0 4,5,6 IV 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5,0 4,5,6 IV 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 1,2,3 V 555346S Teknologiajohtamisen jatkokurssi 5,0 4,5,6 V 555382S Projektiliiketoiminta 5,0 1,2,3 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

Tuotantotekniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 3,5 4,5 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 V 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu 3,5 2,3 V

KO 120

464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2007-2012

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031021A Tilastomatematiikka 5,0 4,5,6 IV 460002S Harjoittelu II 5,0

Yhteensä 10,0

ERIKOISMODUULI vuosikurseille 2005 ja 2006

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031017A Differentiaaliyhtälöt 4,0 4,5,6 IV 031021A Tilastomatematiikka 5,0 4,5,6 IV 460002S Harjoittelu II 3,0

Yhteensä 12,0

DIPLOMITYÖ

Laajuus op

469091- 469099S

Diplomityö 30,0

469090S Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin tutkinnossa 0,0

KO 121

4.3. Osastokohtaisia ohjeita

Opetusperiodit

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin seuraavasti:

Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien

opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Ilmoitustaulut

Ilmoitustauluja on jokaisessa laboratoriossa, kansliassa, sekä opiskelijoille tärkeimmät sauna-aulassa ja S-käytävällä. Eri ilmoitustauluilla tiedotettavat asiat on jaettu seuraavasti:

Kanslia

haettavana olevat apurahat (tutkijoille)

jatko-opiskelijoita koskevat ilmoitukset

Laboratoriot

opintojaksoja, harjoitustöitä ja tenttejä koskevat erikoismääräykset

opintojaksojen arvosteluperusteet ja arvosanan muodostuminen osasuorituksista

muut laboratoriokohtaiset ohjeet ja määräykset

vastaanottoajat

Sauna-aula

opintoneuvonta ja pienryhmäohjaus

harjoittelupaikkailmoitukset, harjoitteluohjeet

pysyväisluonteiset osaston määräykset, säännöt ja ohjeet

opintoasiat, opintotuki

killan ja kerhojen ilmoitukset

S-käytävä

lukujärjestys

luentoja ja harjoituksia koskevat ilmoitukset, kuten alkamisajankohdat, muutokset aikatauluissa ja luentosalivarauksissa

osaston ilmoitukset, tiedotteet opiskelijoille

Opintojakson suorittaminen

Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Tavallisin suoritusmuoto on kurssitentti opintojakson päätyttyä. Muita suoritustapoja voivat olla mm. välikokeet, seminaari, luentotentit, portfolio tai opintopäiväkirja.

Konetekniikan osaston tuottamien ammattiaineiden tentit ovat lauantaisin klo 9.00 - 12.00. Muiden osastojen tuottamien opintojaksojen tenttiajat vaihtelevat osastoittain.

Konetekniikan osaston tenttilista tulee ilmoitustaululle ja osaston www-sivuille nähtäväksi ennen lukukauden alkua. Osaston tentteihin on ilmoittauduttava WebOODIssa tenttipäivää (la) edeltävään torstaihin klo 12 mennessä tai tentin ollessa muuna viikonpäivänä vastaavasti kahta päivää aikaisemmin.

Kandidaatintyö

Kandidaatintyö tehdään osaston nimeämän opettajan johdolla normaalisti kandidaatinopintojen 3. lukuvuoden kevätlukukauden aikana.

Kandidaatintyön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti WebOODIssa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Lukuvuosi 2012 - 2013 I periodi 3.9 - 5.10 II periodi 8.10 - 9.11 III periodi 12.11 - 14.12 IV periodi 7.1 - 8.2 V periodi 11.2 - 22.3 VI periodi 25.3 - 10.5

KO 122

Diplomityö

Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun teollisuusyrityksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille yrityksille.

Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, josta opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3/5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia.

Diplomityön aiheen hyväksymistä haetaan osastolta osaston kansliasta tai osaston www-sivuilta tätä tarkoitusta varten saatavalla lomakkeella. Aihe on saatettava osaston tietoon ja esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman pian työtä aloitettaessa, viimeistään kuukautta ennen työn jättämistä osastoneuvoston arvosteltavaksi. Aihetta haettaessa harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja hyväksyy työn aiheen ja määrää työlle tarkastajat.

Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella. Työn nimi tulee tällöin esittää osaston hyväksyttäväksi ennen työn puhtaaksikirjoittamista. Diplomityön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

Diplomi- ja lisensiaatintyöhön sisältyy diplomityöseminaari, jossa diplomi- tai lisensiaatin työntekijän tulee esitellä opinnäytetyönsä sisältö ja tulokset ennen työn käsittelyä osaston johtoryhmän kokouksessa. Diplomityöseminaariin osallistumisesta on keskusteltava ohjaajan kanssa.

Diplomityöseminaarit järjestetään ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla erikseen ilmoitettavina päivinä yleensä kaksi viikkoa ennen johtoryhmän kokousta. Diplomityöseminaariin on ilmoittauduttava osaston kansliaan viimeistään seminaaria edeltävänä perjantaina.

Ennen diplomityön hyväksymistä opiskelija suorittaa myös kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa

hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Kielten opiskelu

Kandidaattivaiheessa opiskelija valitsee vieraaksi kieleksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän, joista suorittaa vähintään 6,0 op. Vieraan kielen lisäksi kandidaattivaiheessa on 2,0 op toisen kotimaisen kielen opintoja. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan hyväksyä yhteensä korkeintaan 18,0 op kieliopintoja.

Kielikeskus järjestää 1. vuosikurssin opiskelijoille tiedotustilaisuuden kieliopinnoista. Kieliopintojen tarkemmat esittelyt löytyvät myös kielikeskuksen opinto-oppaasta.

DI-tutkinnon anominen

Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti (ks. kohta 2.6.9).

4.4. Harjoittelu

Työharjoittelu kuuluu olennaisesti konetekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan vuosikursseilla 2005, 2006 ja 2007 3,0 op sekä vuosikursseilla 2008-2012 5,0 op. ja diplomi-insinöörivaiheessa vuosikursseilla 2005 ja 2006 3,0 op sekä vuosikursseilla 2007-2012 5,0 op. 3,0 op vastaa noin 9 työviikkoa ja 5,0 op noin 15 työviikkoa.

Harjoittelun tavoitteet

Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:

1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen 2. teollisen yrityksen tuotantoon, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon tutustuminen 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen 4. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnittelu- ja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja

KO 123

niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen 5. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen.

Harjoittelun hyväksymisedellytykset

Ennakkoharjoittelua ei vaadita. Ennen yliopistoon tuloa suoritetusta harjoittelusta hyväksytään osaston harkinnan mukaan enintään 45 työpäivää. Ennen ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoittelua hyväksytään vain poikkeustapauksissa.

Teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneen insinöörin kandidaattivaiheen harjoittelu hyväksytään sellaisenaan, mikäli insinööritutkinnon opintosuunta tai -linja vastaavat konetekniikan edustamaa alaa. Teknikoiden suorittaman harjoittelun hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti harjoittelun hyväksymistä anottaessa.

Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen, myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuolisuus. Samalla edellytetään, että jokaisesta harjoittelu jaksosta on täytetty harjoitteluselostuslomake.

Suotavana ei pidetä, että yli puolet harjoittelusta suoritetaan samassa harjoittelukohteessa tai työtehtävässä. Harjoittelupaikan tulee olla teollisuuslaitos, suunnittelutoimisto tai näihin verrattava, jossa harjoittelu tapahtuu alan hallitsevan henkilön alaisuudessa. Korkeintaan puolet harjoittelusta voidaan suorittaa lähiomaisen johdolla. Harjoittelu on aina vastikkeellista. Vähintään puolet harjoittelusta tulee suorittaa palkatussa työsuhteessa.

Harjoittelukohteet

Kandidaattivaiheen harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelija työntekijän asemassa teollisuuslaitoksen toimintaan. Tähän harjoitteluvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli mahdollista, seuraavat kohteet, joissa harjoittelija osallistuu työhön:

tutustuminen erilaisiin töihin metallin perus- ja konepajateollisuudessa,

tutustuminen työstökoneiden käyttöön, huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen

huomiota niiden rakenteeseen, toimintaan ja käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työkalujen käyttöön, huoltoon, varastointiin ja valmistukseen,

tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-, siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen, käytön ja huollon kannalta,

tutustuminen kokoonpano- ja asennustöihin,

tutustuminen tuotteiden laaduntarkkailuun.

Diplomi-insinöörivaiheen harjoittelun aikana pyritään harjoittelumahdollisuuksien puitteissa esittelemään harjoittelijalle insinöörin toimintakenttää teollisuuslaitoksessa. Sopivia harjoittelukohteita ovat esimerkiksi

työnjohtajien lomasijaisuustehtävät,

suunnittelutehtävät,

teknilliset tutkimustehtävät,

työntutkimustehtävät,

työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät,

hankintoihin liittyvät tehtävät,

laaduntarkkailutehtävät,

standardisointiin liittyvät tehtävät,

työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulujen laboratorioissa.

Toinen harjoittelujaksoista suositellaan suoritettavaksi ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava harjoittelupaikan toimesta järjestettyihin ohjaus- ja opastustilaisuuksiin.

Harjoittelutodistukset

Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelupaikasta pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitettynä, että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoittelutyössä ja käyttäytyminen harjoitteluaikana. Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta tai www-sivuilta saatava harjoitteluselostuslomake, joka on täytettynä esitettävä allekirjoitettavaksi harjoittelupaikassa ennen harjoittelujakson päättymistä. Harjoittelutodistukset on säilytettävä harjoittelun hyväksymishakemusta varten.

KO 124

Harjoittelun hyväksyminen

Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä ilmoitustaululla ja osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti. Koko harjoittelun tulee olla hyväksytty ennen diplomityön aiheen anomista.

Sekä kandidaatti- että diplomi-insinöörivaiheen harjoitteluhakemus jätetään osaston harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa.

Työhön sijoittuminen

Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtäväkenttä työelämässä on laaja. Suurin osa valmistuneista sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin, kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi sekä toisaalta käyttö- ja markkinointihenkilökunnaksi ja opetustehtäviin.

Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinööreillä on mm.:

riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvien tehtävien suorittamiseksi

edellytykset jatkokoulutukselle sekä ammatilliselle täydennyskoulutukselle

omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatkuvaan täydentämiseen

riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan

sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mahdollisimman lyhyen tutustumisajan jälkeen

edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn. Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä

verrattavissa vastaavan tasoisen koulutuksen saaneiden muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on lähes mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden pitää yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantuntemuksen tarve suunnittelu-, tuotanto- ja materiaalitekniikan aloilla on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle.

KO 125

4.5. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

Rakennesuunnittelun ja

rakentamisteknologian laboratorio

460116A Talonrakennuksen perusteet

Introduction to building con-struction

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla.

Tavoite: Opiskelija ymmärtää sekä rakentamisen yhteiskunnallisen merkityksen että rakentamista ohjaavat tekijät. Opiskelija hallitsee rakennusalan tietolähteet, suunnitteluasiakirjojen toteuttamisen periaatteet, talorakennuksen toiminnan ja talonrakennusprosessin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata talonrakennusprosessin vaiheet, sen osapuolet ja sekä osapuolten tehtävät. Hän osaa kertoa keskeisistä rakennusten fysikaalisista toiminnoista, rakentamismääräyksistä sekä talonrakentamisen järjestelmistä. Opiskelija osaa kerätä valmista tietoa rakennustuotteista ja tutkituista ratkaisutavoista.

Sisältö: Rakennusalan tietolähteet. Rakennusprosessi, sen osapuolet ja osapuolten tehtävät. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennusten fysikaaliset toiminnot. Keskeiset rakentamismääräykset. Maapohja, perustukset, rakennusrungot ja vaipparakenteet.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyöt on tehtävä hyväksytysti. Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia muiden kurssien osalta. Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille.

Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon

tietopalvelut. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy harjoitustyön ja tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes

Opetuskieli: Suomi

460117A Rakennesuunnittelun pe-rusteet

Introduction to structural de-sign

Laajuus: 6 op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla.

Tavoite: Opiskelija ymmärtää rakennesuunnittelua ohjaavat tekijät. Tietää eurokoodien merkityksen kantavien rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Opiskelija hallitsee kuormien ja kuormitusyhdistelmien muodostamisen ja laskennan.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa nimetä rakentamista ja suunnittelua säätelevät lait, määräykset ja ohjeet. Hän osaa selittää varmuustarkastelujen ja plastisen mitoituksen perusteet sekä esittää erilaiset rakennusten kuormat. Opiskelija osaa soveltaa rakenteiden mekaniikkaa rakenteiden analysoinnissa. Hän osaa määrittää laskennallisesti suunnittelukuormat sekä niiden vaikutukset rakenteisiin. Hän osaa kuvata rakennusten erilaiset runkojärjestelmät sekä rungon jäykistyksen suunnitteluperusteet.

Sisältö: Rakentamisen suunnittelun säätely ja valvonta. Varmuustarkastelujen perusteet. Rakennusten kuormien muodostuminen ja vaikutukset. Eurokoodien käytön perusteet. Plastisen mitoituksen perusteet. Rakennusten runkojärjestelmät ja niiden vakavuus. Rakenneosien väliset liitokset. Rakenteiden säilyvyys. Rakennusten palomitoituksen perusteet.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina.

KO 126

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perusteet -kurssia. Lisäksi kurssilla oletetaan opiskelijan hallitsevan rakenteiden mekaniikan opinnoista vähintään 461016A Statiikka ja 460101A Lujuusoppi I -kurssien keskeisimmät sisällöt. Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille, erityisesti rakennesuunnittelun opinnoille.

Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon tietopalvelut. Kantavia rakenteita koskeva eurooppalainen Eurocode standardisarja. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy harjoitustöiden ja tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes

Opetuskieli: Suomi

460118A Rakennusmateriaalit

Building materials

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. periodilla.

Tavoite: Opiskelija hallitsee keskeisten rakennusmateriaalien tärkeimmät rakennustekniset ominaisuudet ja soveltuvuuden rakentamiseen. Lisäksi opiskelija ymmärtää rakennusmateriaalien elinkaari- ja hiilijalanjälkiajattelun.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tärkeimpien rakennusmateriaalien ominaisuuksista, tuoteryhmistä, soveltuvuudesta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Sisältö: Rakennusmateriaalien raaka-aineet. Tärkeimpien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistus, ominaisuudet ja käyttö. Terveys ja ympäristövaikutukset. Materiaalien palo-ominaisuudet. Turmeltuminen. Elinkaari. Hiilijalanjälki. CE merkintä

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perusteet 3op kurssia. Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian opintosuunnan opinnoille.

Oppimateriaali: Siikanen U (2009) Rakennusaineoppi. 7. Viro: Rakennustieto Oy

Rakennustiedon tietopalvelut. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460125A Teräsrakenteiden suunnit-telun perusteet

Introduction to Design of Steel Structures

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää teräksen kiteisen rakenteen perusluonteen ja kimmoplastisen materiaalimallin. Hän osaa arvioida seosaineiden, lämpökäsittelyn ja hitsauksen vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Hän osaa kertoa mitä teräkselle tapahtuu tulipalossa ja esittää palomitoituksen perusteet. Opiskelija osaa myös selittää korroosion teorian. Opiskelija osaa suunnitella teräsrakenteisen rakennusrungon liitokset ja osaa mitoittaa yksinkertaisen teräksisen sauvarakenteen.

Sisältö: Rakenneteräksen ominaisuudet. Eurokoodin rakenne ja yleiset periaatteet. Teräsrakenteen mitoitus peruskuormitustapauksille ja niiden

KO 127

yhdistelmille. Sauvarakenteen liitokset ja niiden mitoitus.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa ja Pintarakenteet.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari

Opetuskieli: Suomi

460127S Teräsrakenteiden suunnit-telu

Design of Steel Structures

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Opiskelija hallitsee teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mitoittaa teräsrakenteen erilaisten kuormayhdistelmien vaikuttaessa. Hän osaa analysoida stabiliteettiongelmia ja osaa selittää epätarkkuuksien tarkastelutavat ja toisen kertaluvun vaikutukset. Hän osaa selittää hitsatun rakenteen väsymismitoituksen perusteet.

Sisältö: Teräksen materiaalimallit. Poikkileikkausluokat ja tehollinen poikkileikkaus. Poikkileikkauksen jäykistäminen. Puristettujen ja taivutettujen pilareiden ja palkkien mitoitus yksityiskohtineen. Nurjahdus. Kiepahdus. Vääntö. Väsytyskuormitus ja haurasmurtuma. Teräsrunkoisen rakennuksen jäykistys. Palomitoitus.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Pintarakenteet ja Murtumismekaniikka.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari

Opetuskieli: Suomi

460128S Teräsrakenteiden suunnit-telun jatkokurssi I

Advanced Topics on Design of Steel Structures I

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon AA kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohutlevyrakenteita ja hitsattuja levypalkkirakenteita. Hän osaa analysoida ja suunnitella teräsrakenteisia kehärakenteita sekä niiden liitoksia. Hän osaa analysoida dynaamisesti kuormitettuja rakenteita ja arvioida värähtelyiden vaikutusta rakenteiden toimivuuteen ja käytettävyyteen.

Sisältö: Levypalkit ja levykenttien jäykistäminen. Ohutlevyrakenteet. Kehärakenteet. Teräsrakenteisen rakennusrungon liitosten suunnittelu ja mitoitus. Rakenteiden värähtely. Savupiiput.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

KO 128

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet. 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Pintarakenteet ja Värähtelymekaniikka.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kangaspuoskari

Opetuskieli: Suomi

460135A Puurakenteiden suunnit-telun perusteet

Introduction to structural timber design

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Perehtyminen puutuotteisiin ja pientalon puurakenteiden rakennesuunnitteluun.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää puun pääominaisuudet rakennusmateriaalina. Hän osaa suunnitella ja mitoittaa pientalon tavanomaisimmat puurakenteet. Hän osaa kertoa mitä puulle tapahtuu tulipalossa ja miten rakenteet voidaan suojata tulipalon vaikutuksilta.

Sisältö: Puun ja puutuotteiden ominaisuudet. Pientalon tavanomaisten puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus: palkit, pilarit, seinärakenne ja puuristikko. Puurakenteiden jäykistäminen. Puurakenteiden palosuojaus.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460117A Rakennesuunnittelun perusteet, 460118A Rakennusmateriaalit

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali; SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu; Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt

(ja muut EN-standardit tarvittavilta osin); Puurakenteiden suunnittelu, Lyhennetty suunnitteluohje, Eurokoodi 5, Puuinfo.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ½ kurssin arvosanasta ja harjoitustyön ½ .

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Heikki Pirkola

Opetuskieli: Suomi

460136S Puurakenteiden suunnittelu

Structural timber design

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Tavoite: Kurssin tavoitteena on täydentää ja laajentaa kurssilla 460135A annettuja tietoja ja taitoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella yleisimmät puurakenteet sekä niiden liitokset normaali- ja palolämpötiloissa. Hän osaa suunnitella ja järjestää puurunkoisen rakennuksen jäykistyksen.

Sisältö: Korkeudeltaan muuttuvat palkit. Liimatut ohutuumaiset palkit. Leikkausmuodonmuutoksista aiheutuva taipuma. Lovien ja reikien vaikutukset. Yhdistetyt puristussauvat. Puikkoliitosteoria. Liitokset. Palomitoitus.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja kotitehtävät

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt,

3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus.

KO 129

4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin.

5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL.

6. RIL 205-2-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL.

7. Design of structural timber to Eurocode 5, 2007, W.M.C. McKenzie & B. Zhang, (Luen-noilla ilmoitetuin osin).

Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Heikki Pirkola

Opetuskieli: Suomi

460137S Puurakenteiden suunnittelun jatkokurssi I

Advanced topics on structural

timber design I

Laajuus: 4 op

Ajoitus: luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää kurssilla 460136S annettuja tietoja ja taitoja ja soveltaa niitä suurten puurakenteiden suunnitteluun.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää puurakenteisten kerrostalojen päätyypit ja selittää niiden suunnittelun ja mitoituksen perusperiaatteet. Hän osaa soveltaa puurakentamisen osaamistaan suurten puurakenteiden suunnitteluun. Hän osaa arvioida rakenteiden värähtelystä aiheutuvia haittavaikutuksia sekä suunnitella rakennukset niin, etteivät ne menetä vakavuuttaan onnettomuustilanteessa.

Sisältö: Puukerrostalon suunnitteluperiaatteet. Kaarevat palkit ja puiset kaaret. Kehärakenteet. Rakenteiden värähtely. Onnettomuuskuormat ja jatkuvan sortuman estäminen. Naulalevyliitos.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460136S Puurakenteiden suunnittelu

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt.

3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus.

4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin.

5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL.

6. RIL 205-2-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö ja kirjallinen tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin arvosanan perusteella. Erittäin ansiokkaasti suoritettu harjoitustyö voi kuitenkin korottaa kurssin arvosanaa yhdellä numerolla.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460147A Betonirakenteiden suun-nittelun perusteet

Introduction to Design of

Concrete Structures

Laajuus: 4op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla

Tavoite: Opiskelija osaa vaativuustasoon A kuuluvien tavanomisimpien betonirakenteiden suunnittelun perusasiat ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa tavanomaisimpia taivutettuja ja puristettuja teräsbetonirakenteita EN-standardien vaatimusten mukaisesti.

Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet sekä aikariippuvat ominaisuudet. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Betoniterästen ankkurointi

KO 130

ja jatkokset. Teräsbetonisten palkkien ja pilarien rajatilamitoitus.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden mekaniikan perusasiat. Betonitekniikan perusteet. Rakennesuunnittelun perusteet.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnitteluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Opetuskieli: Suomi

460148S Betonirakenteiden suun-nittelu

Design of Concrete Struc-tures

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. periodilla

Tavoite: Opiskelija osaa yleisimmät suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella teräsbetonirakenteita ja niille ominaisia yksityiskohtia EN-standardien vaatimusten mukaisesti.

Sisältö: Laipallisten ja reiällisten taivutettujen palkkien, laattojen, pilarilattojen, seinien, seinämäisten palkkien, lippupalkkien ja perustusten rajatilamitoitus yksityiskohtineen.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pintarakenteiden mekaniikan perusasiat.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnitteluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Opetuskieli: Suomi

460149S Betonirakenteiden suun-nittelun jatkokurssi I

Advanced Topics on Design of Concrete Structures I

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. periodilla

Tavoite: Opiskelija osaa yleisimmät suunnittelun vaativuustasoon AA kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella teräsbetonisia elementtirakenteita, jännitettyjä betonirakenteita sekä suorittaa teräsbetonirakenteiden palomitoituksen EN-standardien vaatimusten mukaisesti. Hän osaa suunnitella betonirunkoiset rakennukset siten, että ne eivät menetä vakavuuttaan rakennustyön ja käytön aikana eikä onnettomuustilanteessa.

Sisältö: Teräsbetonirakenteiden palomitoitus, jännitettyjen betonirakenteiden ja elementtirakenteiden suunnittelu ja mitoitus.

KO 131

Betonirakenteisen rakennusrungon vakavuus ja jäykistäminen.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pintarakenteiden mekaniikan perusasiat.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 ja SFS-EN 1992-1-2 (sekä muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnitteluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Opetuskieli: Suomi

460154A Betonitekniikan perusteet

Introduction to concrete technology

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla

Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot betonissa käytettävistä osa-aineista ja opetetaan betonin osa-aineiden suhteitus. Opiskelijat perehtyvät myös betonirakenteiden säilyvyyssuunnitteluun ja betonin laadunvalvonnan perusteisiin sekä betonin kelpoisuuden osoittamismenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää betonin osa-aineet ja niiden materiaaliominaisuudet sekä betonin valmistustekniikan ja laadunvarmistuksen periaatteet. Opiskelija osaa tehdä betonin osa-aineiden suhteituksen.

Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet sekä

aikariippuvat ominaisuudet. Betonin suhteitus. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Terästen ankkurointi ja jatkokset.

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei esitietovaatimuksia.

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennolla ilmoitettu muu kirjallisuus.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460155S Betonitekniikka

Concrete technology

Laajuus: 4,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Kurssilla annetaan perustiedot betonimassasta ja kovettuneesta betonista sekä niiden ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valmistaa tavanomaisen betonin erilaisiin rakenteisiin. Opiskelija osaa selittää tuoreen betonin ja kovettuneen betonin ominaisuudet. Opiskelija osaa valita betonin valmistukseen sopivat osa-aineet.

Sisältö: Betonin osa-aineet ja niiden ominaisuudet. Betonimassan ominaisuudet ja niihin vaikuttaminen. Kovettuneen betonin ominaisuudet. Betonin koostumuksen määritys. Betonin valmistus. Ympäristörasitusluokkien vaikutus betonin ominaisuuksiin.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460154A Betonitekniikan perusteet

Oppimateriaali:

1. Järvinen, Maarit. 2004. Betonitekniikan oppikirja : BY 201. Helsinki : Suomen Betonitieto.

2. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto.

KO 132

3. Suomen Standardisoimisliitto ry. SFS-Standardisointi.

4. SFS-EN Standadit

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460156S Betonitekniikan jatkokurs-si I

Advanced topics on concrete technology I

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää miten betonin kunto voidaan määrittää. Opiskelija osaa kertoa korkealujuus- ja itsetiivistyvän betonin valmistusperiaatteet. Opiskelija osaa selittää käyttöikämitoituksen perusteet. Opiskelija osaa määrittää betonin F- ja P-luvun. Opiskelija osaa suunnitella erilaisia lattiarakenteita ja selittää näihin liittyvän betonitekniikan.

Sisältö: Betonityörakenteen vauriot ja niiden määrittämismenetelmät. Korkealujuus- ja itsetiivistyvän betonin ominaisuudet sekä niiden itsenäinen valmistaminen. Käyttöikämitoituksen määrittämisen perusteet. F-ja P-luvun laskennallinen määrittäminen. Erilaiset lattiarakenteet ja niiden ominaisuudet.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460155S Betonitekniikka

Oppimateriaali:

1. BY 42, betonijulkisivun kuntotutkimus 2002, Suomen Betoniyhdistys.

2. BY 41, betonirakenteiden korjausohjeet, 2007, Suomen Betoniyhdistys.

3. IVO-B-13/91. 1991. Korkealujuusbetoni, uusi materiaali voimalaitosrakentamiseen, A. Ipatti. Imataran Voima Oy.

4. Itsetiivistyvä betoni, 2004, Suomen Betonitieto Oy.

5. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto.

6. BY 51, betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu 2007. Suomen Betoniyhdistys.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset sekä tentti.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460158S Liittorakenteet

Steel-concrete composite

structures

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Tavoite: Kurssi esittelee tyypillisimmät teräs-betoniliittorakenteet sekä niiden mitoitusperusteet

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää teräs-betoniliittorakenteiden ja eri rakennusmateriaaleista yhdistettyjen taivutettujen ja puristettujen rakenteiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä mitoittaa yleisimmät liittorakenteet. Opiskelija osaa selittää leikkausliitoksen merkityksen, erilaisten leikkausliitoksien toimintaperiaatteet sekä liitoksien vaikutuksen rakenteen käyttäytymiseen. Opiskelija osaa kertoa pakkovoimien vaikutuksen liittorakenteen rasitustilassa.

Sisältö: Liittorakenteiden käyttö rakennusrungoissa. Taivutettujen liittorakenteiden mekaaninen käyttäytyminen. Liittorakenteen materiaaliosien välisen leikkausliitoksen toimintaperiaatteet ja sitkeän liitoksen mitoittaminen. Pakkovoimien aiheuttamat vaikutukset ja niiden hallitseminen. Kimmoteorian mukainen liittorakenteen käyttäytyminen. Liittorakenteen plastinen käyttäytyminen. Eurokoodin mukaisten liittopalkkien, liittopilareiden ja liittolaattojen mitoittaminen. Liittopalkkien uumareikien tarkastelu. Matalarakenteiden mitoituksen erityispiirteet. Liittorakenteiden palomitoituksen perusteet.

KO 133

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu

Oppimateriaali: Luentomoniste ja muu luennolla ilmoitettava kirjallisuus.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja kirjallinen tentti.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460160S Rakennusfysiikka

Building Physics

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Kurssi esittelee lämpötekniikan, kosteustekniikan ja ääneneristämisen perusteita sekä perehdyttää lämpö- ja kosteusteknisiin laskelmiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakennusfysiikan perusilmiöt ja keskeiset käsitteet siten, että hän osaa laskennallisesti analysoida ja esittää lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen rakenteissa ja selittää tyypillisten kosteusvaurioiden syyt. Hän osaa selittää rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja laskea rakennukselle energiatehokkuusluvun. Hän osaa esittää akustisen suunnittelun perusteet, laskea huoneakustisen suunnittelun ja rakennusakustiikan tunnuslukuja sekä arvostella näiden lukujen avulla rakenteiden kelpoisuutta.

Sisältö: Lämmöneristävyyden suunnittelu. Rakenteen lämpötilan määrittäminen. Vesihöyrykosteuden siirtyminen. Rakenteiden kastuminen ja kuivuminen. Rakennekosteuden poistuminen. Ilman virtaus rakenteessa ja rakenteiden tiiveys. Rakennusten energiatehokkuus. Radonin torjunta. Akustinen suunnittelu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460118A Rakennusmateriaalit

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. Suomen rakentamismääräyskokoelman osat C1, C2, C3, C4 ja D3.

3. Introduction to Building Physics, Hagentoft, C.-E. (2001), ISBN 91-44-01896-7, (Luennoilla ilmoitetuin osin).

Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu

Foundation engineering

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla

Tavoite: Tutustuttaa opiskelija perustusrakenteiden geotekniseen suunnitteluun, mitoitukseen ja rakentamiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa valita asuin ja teollisuusrakennuksen perustamistavan ja suunnitella rakennushankkeen maatyöt, perustukset, maanvastaiset rakenteet sekä rakennuspaikan kuivatuksen ja routasuojauksen.

Sisältö: Pohjarakenteiden suunnittelun perusteet. Perustusten yläpuoliset rakenteet. Perustukset ja perustaminen. Paalut ja paaluperustukset. Maanvaraiset laatat. Kaivannot ja kaivantojen tuenta. Maapohjan vahvistaminen. Rakennuspohjien kuivatus. Täyttö ja tiivistäminen. Perustusten saneeraus. Routasuojaus. Pohjarakennustalous.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 488115S Geomekaniikka

KO 134

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. RIL 254-2011, Paalutusohje (2011), RIL

3. Decoding Eurocode 7 (2008), Bond, A. and Harris, A., Taylor & Francis, (Luennoilla ilmoi-tetuin osin).

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustehtävät ja kirjallinen tentti

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska ja professori Kauko Kujala

Opetuskieli: Suomi

460165A Rakentamistalouden perusteet I

Introduction to Construction Economics

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Luennot 3.-4. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakentamisen kansantaloudellisen merkityksen, rakennushankkeen elinkaaren vaiheet, kustannusohjauksen, tuotannon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Hän osaa hankkia kustannustietoa ja laskea pienen rakennushankkeen kustannusarvion ja tarjoushinnan ja tuntee investointien kannattavuuden perusteet. Hän osaa laatia yleisaikataulun, alustavan aluesuunnitelman ja rakentamisvaihesuunnitelman.

Sisältö: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. Rakentamista koskevat hallintorakenteet. Julkiset hankinnat. Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Toteutus ja urakkamuodot. Hanketalouden perusteet, toimintaverkot ja aikataulut. Suunnittelun ohjaus. Vaihtoehtolaskelmat, hinnanmääritys, energialaskelmat ja ekologia rakentamisessa. Hankkeen työmaatekninen toteutus.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti. Harjoitustyö: Osia rakennushankkeen kustannusarvio- ja toteutussuunnitelmasta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Talonrakennuksen ja rakennesuunnittelun perusteet, rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät.

Oppimateriaali:

Aho,Timo 2011.Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Opetusmoniste 23 s.

Aho.Timo 2011. Hanketalouden peruskäsitteet, aikataulut ja toimintaverkot. Opetusmoniste. 39 s

Aho Timo 2010. Investointilaskenta. Opetusmoniste. 9s.

Vuorela, Urpola & Kankainen. 2001. Johdatus rakentamistalouteen. Jasur oy. Otamedia oy.164 s. RT 13-10574. 8 s. Rakennuttamisen tehtäväluettelo. RAP 96. RT 10-10575. 14 s ).

Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. RT 16-10660,

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995.

Verkkojulkaisu. Ratu - Tiedosto. Suunnitteluohje 411 T. TALO-90 nimikkeistö RATU:ssa (Sis. vertailun TALO 80- nimikkeistöön .Infra RYL 2006.Infra RYL Nimikkeistö. Saatavissa: http://www.rts.fi/infraryl/käyttöönottoa helpottavia tiedostoja.htm

Luennolla jaettava oppimateriaali ja ohjelmassa tarkemmin ilmoitettava kirjallisuus.

Viitekirjallisuus: Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Con-struction Management. New York. McGraw-Hill.inc. pp 252-306. Planning and Control of Operatios and Resources. Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapters 18-19. pp.330-382 Life-cycle costing 1-2. and Chapter 17. pp. 383-395. Value management.

Ashworth Allan& Hogg, Keith.2000. Added Value in Design and Construction. Longman. Pearson education. 154 p.

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho

Opetuskieli: Suomi

KO 135

460166S Rakentamistalouden pe-rusteet II

Introduction to Construction Economics II

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa miten rakennusliike ja rakennuttaja toimivat urakoinnissa sekä rakennushankkeen suunnittelussa. Opiskelija tuntee henkilöstö- ja yritysjohtamisen sekä tuotannon ohjauksen perusteet. Opiskelija osaa laatia hankkeen viikkoaikataulun, tehtäväsuunnitelman, työmaan hankinta-, kalusto- ja rahoitussuunnitelmat, energia- ja elinkaaritarkastelut ja vuokralaskelman.

Sisältö: Rakennusliikkeen päätoiminnot. Urakkasopimus. Urakkaohjelma. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot. Kustannusohjaus ja tavoitehintamenettely. Hankkeen tavoitearvio, hankintatoimi, rakennushankkeen työmaatoiminnot ja työmaatekniikka. Lean ja last planner sovellukset. Työoikeuden perusteet. Työturvallisuus ja laadun johtaminen. Rakennusten ylläpito, energiatalous ja ekologia.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti Harjoitustyö: Rakennushankkeen kustannusarvio ja toteutussuunnitelman osat 6-10.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Talonrakennuksen ja rakennesuunnittelun perusteet rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät, laadun peruskurssi.

Oppimateriaali:

Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen. 2004. Rakennuttaminen. Helsinki. Rakennustieto Oy 100 s.+liitt. luku 7. Rakentamisen valmistelu. Ss. 44-60.

Urakoitsijan työmaakansio. Sopimusasiat. Rakennusurakka 1. 2005. Helsinki. Rakennusteollisuus RT Ry.

Vuorela,Urpola & Kankainen. 2001 Johdatus rakentamistalouteen. Jasur Oy. Otamedia Oy.

Luku 7. Hankkeen johtaminen. Sivut 101- 106. Luku 10. Hankintatoimi. Sivut 141-150. Luku 9. Aikataulut. Ss. 125-139. Luku 5: Laatu. Ss 81-89.

Kiiras, J.,Erälahti, J., Maijala, A.,Tuhola,M &Töyrylä, I., 2005. Infrarakentamisen elinkaaripalvelu, uusi elinkaarimalli,vaihtoehto elinkaariurakalle. TKK –RTA-R230.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205. (finlex.fi).1§. soveltamisala, 2§ Määritelmät, 4§ Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle, 10§ Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu, 11§ Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu. 3 Luku. Rakennusvaihe. 4 Luku. Työmaatarkastukset.

Luku 6. Työmaan yleiset turvallisuusmääräykset.

Luennolla jaettava oppimateriaali.

Viitekirjallisuus.

Kairinen Martti. 2009. Työoikeus perusteineen. Masku. Työelämän tietopalvelu Oy. 527 s.

Liuksiala Aaro. Rakennussopimukset 2004. Rakennustieto Oy. 599 s. (CD ROM 2009 kirjastossa)

Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Construction Man-agement. New York. McGraw-Hill, Inc. Pp. 1-55. Part 1. Construction industry and practice.

Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapt.11. pp. 213-243 :Development appraisal

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho

Opetuskieli: Suomi

460170A Liikennetekniikan perusteet

Introduction to Transportation Engineering

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 5.-6. periodilla

KO 136

Tavoite: Opiskelija ymmärtää liikenteen laaja-alaisen merkityksen yhteiskunnan kannalta sekä tuntee liikenteen eri osa-alueiden keskeisen sisällön.

Osaamistavoitteet: Opiskelija saa perustiedot liikennetekniikasta, metodeista, liikenteen merkityksestä ja taloudellisista arvioinneista sekä liikennejärjestelmien suunnittelusta ja liikenteen hoidosta.

Sisältö: Liikenteen merkitys, liikennesuunnittelu, kulkumuodot, liikennetutkimukset ja –ennusteet, liikennetalous, liikenteen ohjaus, liikennevirranominaisuudet ja palvelutaso-käsitteet sekä kelirikon merkitys.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettava muu materiaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460176A Väylätekniikan perusteet

Introduction to Highway En-

gineering

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla

Tavoite: Opiskelija hallitsee liikenneväylien geometriseen ja rakenteelliseen suunnitteluun kuuluvat perusasiat sekä ylläpidon ja urakointikäytäntöjen perusteet.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee väylien suunnitteluprosessin ja osaa suunnitella tavanomaisia liikenneväyliä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti sekä tuntee väylien ylläpidon periaatteet.

Sisältö: Tiehankkeen suunnitteluvaiheet, geometrinen suunnittelu, rakenteellinen mitoittaminen, kunnossapito ja

palvelusopimusmallit sekä maarakentamisen perusteet.

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Hartikainen: Tietekniikan perusteet 2003. Liikenneviraston (Tiehallinnon) ohjejulkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

460180S Tienrakentaminen ja sen automaatiosovellutukset

Automation of Road Construction

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista tienrakentamisprosessissa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuksista tienrakentamisprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista.

Sisältö: Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja automaatio (Construction Automation and Robotics) tienrakentamisen lähtötietojen hankinnassa, toteutussuunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpidon ohjauksessa.

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja.

KO 137

Oppimateriaali: Heikkilä, R. & Jaakkola, M. (2004) Johdatus tienrakentamisen automaatioon. Loppuraportti, Tienpidon digitaalisen toimintaprosessin kehittäminen ja rakentamisen automatisointi. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 61/2004, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-418-4, TIEH 3200915, 71 s. Heikkilä, R. (2011) 3D-tietomalleja ja automaatiota hyödyntävän kokonaistoimintaprosessin kehittäminen tieväylien rakenteen parantamiseen - CASE VT4-Haurukylä-Haaransilta (3D-ROAD) Tutkimus- ja kehittämisprojektin loppuraportti, 77 s. + liitteet. Make More Mon-ey with Construction Machine Control, A ”How To” Manual for Site-Prep Contractors, TrenchSafety and Supply, Inc., 2008, 70 s. ISARC-symposiumin konferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Tiehallinto, Norja (Statens Vegvesen) (2010) Ohjekirja HB 138: Tietomallit (luonnos) - käännöstyö Norja – Suomi versio 1.0 4.3.2011. 104 s. Make More Money with Construction Machine Control, A ”How To” Manual for Site-Prep Contractors, TrenchSafety and Supply, Inc., 2008, 70 s. ISARC-symposiumin kon-ferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. RYM PRE –tutkimusohjelman ja erikoisesti InfraFINBIM-työpaketin tutkimusraportteja. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Muu kurssilla annettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Opetuskieli: Suomi

460182S Talon- ja sillanrakentaminen ja

niiden automaatiosovellutukset

Automation of Building and Bridge Construction

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista talon- ja sillanrakentamisen toimintaprosessissa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuksista talon- ja sillanrakentamisen toimintaprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista.

Sisältö: Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja automaatio (Construction Automation and Robotics) talon- ja sillanrakentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpidon ohjauksessa.

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja.

Oppimateriaali: Pro IT-osaraportit: Arkkitehdin tuotemallisuunnittelu, tuotemallinnus rakennesuunnittelussa, kokemuksia tuotemallin ja 4D:n hyödyntämisestä pilottihankkeessa, tuotemallipohjaisen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon prosessimalli, VTT 2004-2005. Senaatti Kiinteistöt Oy:n ohjeistukset http://www.senaatti.com/. Heikkilä, R. & Jaakkola, M., & Pulkkinen, P. & Karjalainen, A. & Haapa-aho, E. & Jokinen, M. (2004) Siltojen 3D-suunnittelu- ja –mittausjärjestelmän kehittäminen (Älykäs silta). Helsinki, Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 36/2004. Tutkimus- ja tuotekehitysprojektin väliraportti. Helsinki, Oy Edita Ab, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-303-x, TIEH 3200886. 61 s. Heikkilä, R. & Karjalainen, A. & Pulkkinen, P. & Haapa-aho, E. & Jokinen, M. & Oinonen, A. & Jaakkola, M. (2005) Siltojen 3D-suunnittelu-, ja –mittausprosessin kehittäminen ja käyttöönottaminen (Älykäs silta). Tuotekehitysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 12/2005, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-459-1, TIEH 3200924, 64 s. Heikkilä, R. (2008) Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

KO 138

kehittäminen (5D-SILTA). Tuotekehitysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 22/2008, ISSN 1457-9871, 50 s. Muut 5D-SILTA-osaraportit, Oulun yliopisto. RYM PRE –tutkimusohjelman tutkimusraportteja. ISARC- ja IABSE-symposiumien konferenssijulkaisut valituilta osin. Muu kurssilla annettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Opetuskieli: Suomi

460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset

Automation of Foundation Engineering

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla

Tavoite: Luoda kokonaisvaltainen kuva pohjarakentamismenetelmistä seka erikoisesti automaation mahdollisuuksista pohjarakentamisprosessissa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuksista pohjarakentamisprosessissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista.

Sisältö: Pohjarakentamisen työmenetelmät ja kokonaistoimintaprosessit. Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja automaatio (Construction Automation and Robotics) pohjarakentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa. Erikoisesti lyöntipaalutus, pilaristabilointi, massastabilointi.

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei vaadi erityisiä esitietoja.

Oppimateriaali: RIL 156 Maarakennus. RIL 157-1-1985 Geomekaniikka I. RIL 157-2-1990

Geomekaniikka II. RIL 121-2004 Pohjarakennusohjeet. RIL 212-2001 Suurpaalutusohje 2001. RIL 230-2007 Pienpaalutusohje PPO-2007. Lyöntipaalutusohjeet LPO-2005 (RIL 223-2005). Masaki Kitazume, The Sand Compaction Pile Method, 2004. ISARC-symposiumin konferenssijulkaisut 2002-2009 valituilta osin. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Muut kurssilla annetut kirjallisuusviitteet. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. POHVAI ja POHVAII-tutkimusraportteja. Muu oppimateriaali ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Opetuskieli: Suomi

460168S Väylät ja maarakenteet

Roads and Earth Works

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla

Tavoite: Opiskelija tuntee tierakenteen toiminnan ja pystyy hyödyntämään sitä rakenteiden suunnittelussa, parantamisessa ja ylläpidossa sekä tuntee urakointikäytännöt ja maarakennustöiden laadunvalvonnan perusteet.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valita oikean rakennetyypin ja parantamistoimenpiteen kussakin tilanteessa, tuntee päällystetyypit ja niiden valmistuksen, palvelusopimukset sekä maarakentamisen perusteet.

Sisältö: Tierakenteen toiminta, vauriomekanismit, rakenteen parantaminen, asfalttitekniikka, palvelusopimukset, maarakentaminen ja elinkaariosaaminen.

Toteutustavat: Opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö ja laboratoriotyöt on tehtävä hyväksytysti.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 460176A Väylätekniikan perusteet. Rakenteellisen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Liikenneviraston (Tiehallinnon) ohjejulkaisut ja

KO 139

muut julkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Opetuskieli: Suomi

Teknillisen mekaniikan

laboratorio

461010A Lujuusoppi I

Strength of Materials I

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4 - 6 periodilla.

Tavoite: Selvittää lujuusopin tärkeimmät peruskäsitteet ja antaa valmiuden yksinkertaisimpien perusrakennetapausten, kuten veto- ja puristussauvojen, vääntösauvojen ja suorien palkkien mitoittamiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa määrittää kuormitusten alaisen yksinkertaisen rakenteen jännitykset ja muodonmuutokset. Hän osaa muuttaa yleisen jännitys- ja muodonmuutostilan eri koordinaatistoesitystä sekä osaa myös käyttää laskelmissa konstitutiivisia yhtälöitä. Lisäksi opiskelija osaa mitoittaa yksinkertaisia perusrakennetapauksia, kuten veto- ja puristussauvoja, vääntösauvoja, suoria palkkeja ja nurjahdussauvoja.

Sisältö: Lujuusopin tehtävät ja tavoitteet. Materiaalien mitatut kimmo- ja lujuusominaisuudet. Suoran sauvan veto ja puristus. Leikkaus ja pyöreän sauvan vääntö. Suoran palkin jännitykset taivutuksessa. Suoran palkin taipuma. Kimmoinen nurjahdus. Jännitys- ja muodonmuutostila sekä niiden välinen yhteys, pääjännitykset, Mohrin ympyrät. Jännityshypoteesit.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina vaaditaan Statiikka

Oppimateriaali: Outinen, H., J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus Oy, Tampere, 2004, Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Moniste 407, Otatieto 2002; Karhunen, J. & al.: Lujuusoppi, Otatieto 2004; Ylinen, A.: Kimmo- ja lujuusoppi I ja II, WSOY. 1976. Beer, F., Johnston, E., Mechanics of materials , McGraw-Hill, 1992

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Opetuskieli: Suomi

461011A Lujuusoppi II

Strength of Materials II

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskäsitys lujuusopin eri osa-alueista. ja hän pystyy keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa lujuusteknisen suunnittelun mahdollisuuksista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa väsymismitoitusperiaatteita rakenneanalyysissä ja käyttää murtumismekaniikkaa yksinkertaisten rakenteiden eliniän arvioimiseen. Hän osaa myös ratkaista sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius-, nurjahdus- ja nurjahdustaivutustapauksia. Opiskelija osaa ratkaista käyrän palkin taivutustilan sekä vapaan ja estetyn väännön tilanteet. Opiskelija kykenee muodostamaan lineaarisia viskoelastisuusmalleja.

Sisältö: Rakenteiden mitoitus väsymisen suhteen. Murtumismekaniikan alkeet. Sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius, nurjahdus ja nurjahdustaivutus. Käyrän palkin taivutus. Vapaa ja estetty vääntö. Lineaarinen viskoelastisuus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Harjoitustehtäviä, joista osa on kotitehtäviä.

KO 140

Luennoitsija jakaa yksityiskohtaiset ohjeet opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina vaaditaan Statiikka ja Lujuusoppi I

Oppimateriaali: Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Moniste 407, Otatieto, 1998; Outinen, H., Koski, J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus Oy, Tampere, 2000 ;Salmi, T., Virtanen, S.: Materiaalien mekaniikka, Pressus Oy, Tampere, 2008; Ylinen, A.:Kimmo- ja lujuusoppi I ja II. WSOY, 1976;. Bära brista, grundkurs i hållfasthetslära, AWE/Gebers, Stockholm 1979.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai loppukokeella. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukkanen

Opetuskieli: Suomi

461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa

Energy Principles and Their Use in Beam Structures

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 1-3 periodilla

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot lujuusopin energiaperiaatteista ja niiden soveltamisesta ristikko-, palkki- ja kehärakenteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tärkeimpiä energia- ja variaatioperiaatteita. Hän osaa myös käyttää niihin perustuvia analyyttisia, likimääräis- ja numeerisia menetelmiä ristikko-, palkki- ja kehärakenteiden analysointiin

Sisältö: Kimmoteorian perusyhtälöt. Lujuusopin energiaperiaatteet. Yleiset variaatioperiaatteet, likimääräismenetelmät ja numeeriset menetelmät. Kehä- ja ristikkorakenteiden staattinen-, värähtely- ja stabiliteettianalyysi. Kehä, ja sauvarakenteiden

plastiset muodonmuutokset ja jäännösjännitykset.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskirjallisuus: Outinen, H,:Lujuusoppi III, TTKK:n opintomoniste 65, 2.tark. p., Tampere 1983; Outinen, H., Pramila, A.,: Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö. TTKK, opintomoniste 110 A, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element Analysis: Theory and Programming, 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R. D., Malkus, D. S., Plesha, M. E.: Concepts and Applications of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Laskuharjoitukset ja harjoitustyö (1 kpl) suoritetaan hyväksytysti.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova

Opetuskieli: Suomi

461013A Pintarakenteet

Plates and Shells

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 4-6 periodilla.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot levyjen, laattojen ja kuorien toiminnasta kuormaa kantavissa rakenteissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida levyjen, laattojen ja kuorien toimintatavat kantavissa rakenteissa. Hän osaa soveltaa tärkeimpiä analyyttisia ja numeerisia laskentamentelmiä rakenteiden jännitys- ja muodonmuutostilan määrittämiseen. Hän osaa myös analysoida rakenteiden värähtelyjä ja tasapainon stabiiliutta.

Sisältö: Fourier-sarjojen ja integraalin käyttö levyjen ja laattojen reuna-arvotehtävien ja ominaisarvotehtävien ratkaisemisessa. Energia-, variaatio- ja numeerisiin menetelmiin perustuvia likiratkaisuja. Elementtimenetelmän

KO 141

soveltaminen. Levy-, laatta- ja kuorirakenteiden staattinen analyysi. Laatan ja kuoren stabiliteetti- ja värähtelyanalyysi.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoituskset järjestetään periodiopetuksena.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Elementtimenetelmät I ja II.

Oppimateriaali: Opetusmoniste. Ikonen, K.: Levy-, Laatta- ja kuoriteoria. Moniste 874, Otatieto 1990. Oheiskirjallisuus: Girkmann, K.: Flächentragwerke, VI-auflage, Springer-Verlag, Berlin 1965; Timoshenko, S., Woinow-sky-Krieger, S.: Theory of Plates and Shells, McGraw-Hill Book Company, Tokyo 1959; Szilard, S.: Theory of Plates, Prentice Hall, New Jersey 1974; Outinen, H.; Pramila, A.: Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö, TTKK, Opintomoniste 110A&B, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element Analysis: Theory and Programming 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R., Malkus, D., Plesha, M. E.: Concepts and Appli-cations of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi

Opetuskieli: Suomi

461016A Statiikka

Statics

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 periodilla.

Tavoite: Antaa valmius rakenteiden staattisen tasapainon sekä rasitusten ymmärtämiseen ja määrittämiseen. Luo valmiuden myöhemmille aineopinnoille.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laskea kuormitetun rakenteen voimia ja momentteja vektorialgebran ja trigonometrian avulla. Hän osaa piirtää kappaleen voimasysteemistä vapaakappalekuvan

ja sen perusteella laskea tuntemattomat voimat tasapainoyhtälöiden avulla. Hän osaa laskea jakaantuneiden kuormitusten resultantteja ja soveltaa Coulombin kitkalakia tasapainotehtävän ratkaisussa. Opiskelija osaa ratkaista partikkelisysteemien ja jäykkien kappalesysteemien ulkoiset ja sisäiset voimat staattisessa tasapainotilanteessa. Erityisesti hän osaa piirtää suoran palkin ja palkkikehän leikkausvoima- ja taivutusmomenttikuviot.

Sisältö: Statiikan peruslait ja peruskäsitteet. Voimasysteemit ja niiden redusointi. Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapaino. Isostaattisten rakenteiden kuten köysien, palkkien, kehien, nivelkaarien ja ristikoiden staattinen toiminta ja rasitukset. Kitka. Virtuaalisten siirtymien periaate jäykälle kappaleelle ja kappalesysteemille. Tasapainon stabiilisuus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Oppimateriaali: Salmi, T.: Statiikka, 2005.; Beer, F., Johnston, R.: Vector Mechanics for Engineers: Statics, 2. painos; Meriam, J.: Statics, 2. painos, SI-versio.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Opetuskieli: Suomi

461018A Dynamiikka

Dynamics

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-6 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot partikkelin jäykän kappaleen liiketilan; aseman, nopeuden, kiihtyvyyden, ajan ja kappaleeseen vaikuttavien voimien välisestä yhteydestä.

KO 142

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kappaleen liikkeen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat perussuureet ja -lait. Opiskelija osaa valita sopivan koordinaatistojärjestelmän ja analysoida mekaanisen osan liiketilan; aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden. Hän osaa piirtää liikkuvan systeemin vapaakappalekuvan, muodostaa systeemin liikeyhtälöt ja ratkaista ne suoraan tai energiaperiaatteita tai impulssilauseita apuna käyttäen.

Sisältö: Partikkelin kinematiikka, jäykän kappaleen tasoliikkeen kinematiikka, partikkelin ja partikkelisysteemin kinetiikka, värähtelymekaniikan perusteet, jäykän kappaleen tasoliikkeen kinetiikka.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikan, differentiaali- ja integraalilaskennan sekä vektori- ja matriisilaskennan tunteminen.

Oppimateriaali: Salmi, T. (2003) Dynamiikka 1, kinematiikka, Pressus; Salmi, T. (2002) Dynamiikka 2, kinetiikka, 2. p., Pressus. Oheiskirjallisuus: Salonen, E.M. (2000) Dynamiikka I, 8. korj. p., Otatieto; Salonen, E.M. (1999) Dynamiikka II, 8. korj. p., Otatieto; Beer, F., Johnston, E.(1996) Vector Mechanics for Dynamics, 6.ed., McGraw-Hill

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova

Opetuskieli: Suomi

461019S Värähtelymekaniikka

Mechanical Vibrations

Laajuus: 6 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4- 6 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita värähtelymekaniikan käsitteisiin ja ilmiöihin, kuinka erilaiset värähtelyt voidaan esittää teoreettisen mallin avulla ja kuinka haitallisia värähtelyjä voidaan välttää rakenteissa ja koneissa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa muodostaa värähtelyä kuvaavat liikeyhtälöt ja ratkaista ne yhden ja usean vapausasteen sekä jatkuvan massan systeemeille käyttäen analyyttisiä sekä likimääräismenetelmiä. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää värähtelyjen analysointiin.

Sisältö: 1. Peruskäsitteet, 2. Yhden vapausasteen värähtelyt, 3. Monen vapausasteen värähtelyt, 4. Voimansiirtolinjan vääntövärähtelyt, 5. Palkin pitkittäis-, poikittais- ja vääntövärähtelyt jatkuvan mallin avulla, 6. Eräitä likimääräismenetelmiä, 7. Kokeellisen värähtelyanalyysin perusteet, 8. Elementtimenetelmän käyttö värähtelyanalyysissä, 9.Tasapainotusteorian perusteet

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Matematiikan peruskurssit, Lujuusoppi I&II ja Dynamiikka.

Oppimateriaali: Pramila, A.: Värähtelymekaniikka, luku 10 teoksessa: Koneenosien suunnittelu 4, WSOY, 1985. Oheiskirjallisuus: James, M.L. & al.: Vibration of Mechanical and Structural Systems: With Microcomputer Applications, Harper & Row, 1989.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa kahdella välikokeella tai loppukokeilla. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukkanen

Opetuskieli: Suomi

KO 143

461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi

Advanced Course in Finite Element Methods

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 2.-3. periodilla. Järjestetään vuorovuosina. Seuraava kerta syyslukukaudella 2012.

Tavoite: Elementtimenetelmän tietojen syventäminen ja perehtyminen teknillisen mekaniikan epälineaariseen laskentaan.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa elementtimenetelmää teknillisen mekaniikan tärkeimpien epälineaaristen ilmiöiden analysointiin. Hän osaa valita eri ilmiöihin sopivia mallintamistapoja ja ratkaisumenetelmiä.

Sisältö: Epälineaariset ilmiöt teknillisessä mekaniikassa. Geometriset epälineaarisuudet, nurjahdus, lommahdus ja kosketustehtävät. Epälineaariset materiaalit, plastisuus, viskoelastisuus ja viskoplastisuus. Epälineaariset värähtelyt.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 461033A Elementtimenetelmät I ja 461034A Elementtimenetelmät II.

Oppimateriaali: Belytschko, T., Liu, W. K., Moran, B.: Finite Elements for Nonlinear Con-tinua and Structures, John Wiley & Sons Ltd., 2000. Oheiskirjallisuus: Bathe, K. J.: Finite Element Procedures, Prentice-Hall, 1996; Hin-ton, E.: NAFEMS Introduction to Nonlinear Finite Element Analysis, Bell and Bain Ltd., 1992.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi

Opetuskieli: Suomi

461021S Murtumismekaniikka

Fracture Mechanics

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Aikataulu ja toteutus ilmoitetaan myöhemmin. Järjestetään erillisen päätöksen mukaan tarvittaessa.

Tavoite: Oppia tuntemaan materiaalien murtumismekaaninen käyttäytyminen ja rakenteiden murtumismekaaniset mitoitusperiaatteet, jotka ovat nykyisin yleistymässä koneenrakennuksessa ja erityisesti hitsattujen teräsrakenteiden suunnittelussa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa murtumismekanismit ja materiaaliominaisuuksien vaikutuksen niihin. Opiskelija osaa käyttää taulukkoratkaisuja lineaarisessa murtumistarkastelussa. Hän osaa myös tarkastella särön kasvua väsyttävässä kuormituksessa. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää murtumismekaanisissa tarkasteluissa. Lisäksi opiskelija pystyy käyttämään murtumismekaniikan suunnitteluperiaatteita.

Sisältö: Murtumismekanismit, materiaaliominaisuuksien vaikutus, lineaarinen murtumismekaniikka, epälineaarinen murtumismekaniikka, energiaperiaatteet, särön kasvu, kokeelliset menetelmät.

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Opintojaksot 461010A, 461011A, 461012A ja 461013A. Lisäksi suositellaan opintojaksoa Metalliopin perusteet.

Oppimateriaali: Ikonen, K., Kantola, K.: Murtumismekaniikka, Moniste 844, Otatieto Oy 1991; How to - Undertake Fracture Mechanics Analysis, NAFEMS, 1999; Hellan, K.: Introduc-tion to Fracture Mechanics, McGraw-Hill, 1985; Broek, D.: Elementary Engineering Fracture Mechanics, 3rd revised edition, Martinus Nijhoff Publishers, Hague 1982.

Suoritustavat: Tentti, johon voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö. yliopisto-opettaja Jari Laukkanen

Opetuskieli: Suomi

KO 144

461023S Kantavien rakenteiden optimointi

Optimization of Structures

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Järjestetään vuorovuosina. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2012.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa kantavien rakenteiden optimoinnin peruskäsitteistä ja menetelmistä siten, että hän osaa soveltaa tietojaan lähinnä koneen osien, hitsattujen levyrakenteiden sekä ristikoiden ja kehien suunnitteluongelmiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää optimoinnin peruskäsitteet, tunnistaa erilaisten optimiratkaisuiden matemaattiset määritelmät ns. Kuhn Tuckerin ehdot. Hän osaa muodostaa optimointiongelman matemaattisesti sekä tuntee tärkeimmät optimointiongelman ratkaisumenetelmät niin lineaariselle kuin epälineaariselle ongelmalle rajoittamattomassa kuin rajoitetussa tapauksessa. Opiskelija osaa selittää menetelmien algoritmien tärkeimmät vaiheet ja rakenteen, erimenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä soveltuvuuden erilaisille ongelmatyypeille. Opiskelija osaa käyttää kaupallisessa ohjelmassa olevaa optimointiratkaisijaa koneen osien optimoinnissa.

Sisältö: Optimointiongelman muodostaminen sekä lineaarisen ja epälineaarisen optimoinnin soveltaminen kantavien rakenteiden suunnittelussa. Rakenteiden optimoinnin tietokoneohjelmistot. Optimointi tietokoneavusteisen suunnittelujärjestelmän osana.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Oppimateriaali: Arora, J.S. (2004) Introduc-tion to Optimum Design. Elsevier, 728s. Oheiskirjallisuus: Kirsch, U. (1981) Optimus structural design. McGraw-Hill, 441s; Haftka, R. T., Gurdal, Z., Kamat, M. P. (1990) Ele-ments of Structural Optimization. Kluwer, 396 s.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova

Opetuskieli: Suomi

461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka

Continuum Mechanics

Laajuus: 6 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot, -käsitteet ja matemaattiset menetelmät mallintaa kiinteän kappaleen käyttäytymistä kuormitettuna.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää lujuusopin teoreettista taustaa ja omaa valmiuden täydentää tietojaan alan kirjallisuudesta. Opiskelija osaa soveltaa tensorilaskennan perusteita suorakulmaisessa koordinaatistossa ja osaa selittää symmetrisen toisen kertaluvun tensorin tärkeimmät ominaisuudet. Hän osaa selittää lineaarisen ja epälineaarisen muodonmuutostilan sekä Eulerin ja Lagrangen esitystapojen erot. Hän pystyy laskemaan kappaleen muodonmuutoksen käyttämällä tärkeimpiä muodonmuutostilan mittoja. Opiskelija tunnistaa jännityksen mitat eri konfiguraatioissa, osaa muuntaa ne eri konfiguraatioihin. Hän tunnistaa lineaarisesti kimmoisan materiaalin symmetriat ja osaa käyttää isotrooppisen lineaarisesti kimmoisan materiaalin materiaaliyhtälöä ja materiaalivakioita.

Sisältö: Tensorilaskennan alkeet, muodonmuutos- ja jännitystilojen käsitteet ja teoria niin lineaarisessa kuin epälineaarisessa tapauksessa, kontinuumimekaniikan säilymislauseet, materiaaliominaisuuksien kuvausmenetelmät sekä johdatus lineaariseen kimmoteoriaan ja kolmiulotteiseen plastisuusteoriaan.

KO 145

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Oppimateriaali: Mase, G. E., Mase , G. T. (2000) Continuum Mechanics for Engineers. CRC Press Inc. Oheiskirjallisuus: Malvern, L.E. (1969) Introduction to the mechanics of a con-tinuous medium. Prentice-Hall, Englewood Cliffs; Mattiasson, K.(1981) Continuum me-chanics principles for large deformation prob-lems in solid and structural mechanics. Publ. 81:6, Department of Structural Mechanics, Chalmers University of Technology; Fung, Y.C. (1965) Foundations of solid mechanics. Prentice-Hall, Englewood Cliffs.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koivurova

Opetuskieli: Suomi

461027S Komposiittien mekaniikka

Mechanics of Composites

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Järjestetään tarvittaessa vuorovuosina syyslukukaudella. Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla.

Tavoite: Komposiittimateriaalien mikro- ja makromekaanisen käyttäytymisen perusteet sekä niiden soveltaminen komposiittirakenteiden analysointiin ja mitoitukseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää komposiittimateriaalien terminologiaa ja tyypillisten rakennekomposiittimateriaalien mekaanisia ominaisuuksia suunnittelussa. Hän osaa selittää anisotrooppisen materiaalin kimmo-ominaisuuksien vaikutuksen laminoitujen kerroslevyjen ja -laattojen lujuusopillisen käyttäytymiseen sekä osaa laskea laminan ja laminaatin jännitykset ja venymät. Lisäksi hän pystyy analysoimaan komposiittilaminaatin taivutus- lommahdus- ja värähtelyominaisuuksia

klassisen laminaattiteorian ja elementtimenetelmän avulla.

Sisältö: Komposiittimateriaalien terminologia, anisotrooppisen materiaalin kimmo-ominaisuudet, laminan mikro- ja makromekaniikka, laminaatin makromekaniikka, laminaatin taivutus, lommahdus ja värähtely, laminaattirakenteen mitoitusperiaatteet.

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Lujuusoppi I ja II

Oppimateriaali: Jones, R.M., Mechanics of Composite Materials, McGraw-Hill, 1975, Tsai, Composite Design, Think Composites, 1987, Vinson & Sierakowski, The Behaviour of Struc-tures Composed of Composite Materials, Marti-nus Nijhoff, 1986.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös harjoitustehtävä. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitustehtävän hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Opetuskieli: Suomi

461028S Teknillisen mekaniikan mittaukset

Experimental Methods in

Engineering Mechanics

Laajuus: 6 op

Ajoitus: 1-6 periodilla erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimpien teknillisen mekaniikan mittausmenetelmien periaatteet, sovellutusmahdollisuudet ja rajoitukset.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suorittaa teknillisen mekaniikan alaan kuuluvia venymäliuska- ja värähtelymittauksia. Moodianalyysissä opiskelija kykenee valmistelemaan mittaukset, suorittamaan ne ja arvioimaan tulosten oikeellisuuden sekä vertaamaan laskettuihin arvoihin. Hän osaa ottaa mittauksista selville karakteristisia suureita. Hän

KO 146

kykenee suorittamaan itsenäisesti venymäliuskamittauksia ja arvioimaan tulosten oikeellisuutta.

Sisältö: Yleistä kokeiden suorituksesta ja mittausjärjestelyistä. Mittaussignaalin siirto ja käsittely.Mittausanturit. Venymä- ja jännitysmittaukset. Värähtely- ja tärinämittaukset. Kokeellinen moodi-analyysi. Erikoismenetelmiä vuosittain vaihtuvista aiheista.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu laboratoriotöitä ja demonstraatioita.

Oppimateriaali: Ewins, D.J.: Modal Testing: Theory and Practice, John Wiley & Sons Inc., 1986; Morrison, R.: Grounding and Shielding Techniques in Instrumentation, John Wiley & Sons Inc., 1977 Oheiskirjallisuus: Society for Experimental Mechanics: Handbook on Experi-mental Mechanics, Prentice Hall Inc., 1987; Window, A.L., Holister, G.S.: Strain Gauge Technology, Applied Science Publishers Ltd., London 1982; Svärdström, A.: Tillämpad sig-nalanalys, Studentlitteratur, Lund 1987; Doess-ing, O.: Structural Testing, Part I: Mechanical Mobility Measurements, Brüel & Kjaer 1987, Part II: Modal Analysis and Simulation, Brüel & Kjær 1988.

Suoritustavat: Lopputentti. Laboratoriotöiden ja selostuksien luovutus antavat oikeuden kirjalliseen tenttiin.

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Osmo Väliheikki

Opetuskieli: Suomi

461033A Elementtimenetelmät I

Finite Element Methods I

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla.

Tavoite: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten hallinta sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittiseen käyttöön.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean. Hän kykenee analysoimaan elementtimenetelmällä yksinkertaisia ristikko- ja

kehärakenteita sekä pystyy selittämään laskennan teoreettisen taustan. Lisäksi opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää kaksiulotteisten- ja lämmönjohtumisongelmien laskentaan.

Sisältö: Elementtimenetelmän perusajatus, sauvojen, palkkien ja levyrakenteiden staattinen analyysi sekä elementtimenetelmän käytön yleisperiaatteita.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Lujuusoppi I ja II.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus: Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Method., M.K. Hakala: Lujuusopin elementtimenetelmä., NAFEMS: A Finite Element Primer., How to - model with finite elements. NAFEMS, Glasgow, 1997.

Suoritustavat: Välikokeet tai lopputentti

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi

Opetuskieli: Suomi

461034A Elementtimenetelmät II

Finite Element Methods II

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset. 3. ja 4. periodilla. Suositellaan suoritettavaksi heti opintojakson Elementtimenetelmät I perään 3. Vuosikurssilla.

Tavoite: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten ymmärtäminen dynaamisissa ja stabiliteettianalyyseissa sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittisen käytön lisäksi niiden täydentämiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean useampiulotteisten, geometrialtaan monimutkaisten ongelmien analysoinnissa. Hän osaa käyttää kriittisesti FEM-ohjelmistoja lineaaristen siirtymä- ja lämmönjohtumisanalyysien lisäksi myös nurjahdus-, ominaisvärähtely- sekä dynaamisissa ongelmissa. Lisäksi hän tunnistaa

KO 147

epälineaarisuuden eri muodot ja osaa arvioida niiden vaikutukset laskentaan.

Sisältö: Kuori- ja solidielementit, stabiliteettianalyysit, ominaisvärähtelyanalyysit, dynaamiset analyysit sekä johdatus epälineaarisuuksiin.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Lujuusoppi I ja II sekä Elementtimenetelmät I.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus : Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Method., M.K. Hakala: Lujuusopin elementtimenetelmä., Zienkiewicz, O. C, Taylor, R.L., The Finite Element Method, 4th ed, Vol.1: Basic Formulation and Linear Problems. McGraw-Hill, London 1991., A Finite element dynamics primer, NAFEMS, Glasgow, 2002

Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumijärvi

Opetuskieli: Suomi

461035A Lämpö- ja virtaustekniikka I

Heat and Mass Transfer I

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. periodilla

Tavoite: Aineen- ja lämmönsiirron sekä termodynamiikan perusteiden ja keskeisten sovellustapojen tunteminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää termodynamiikan pääsääntöjen sisällön ja niiden vaikutukset energianmuuntoprosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa suljetun ja avoimen systeemin energiataseyhtälöitä prosessien tilasuureiden ja vuorovaikutussuureiden laskennassa. Opiskelija osaa selittää polttomoottoreiden, kaasu- ja höyryturbiinivoimalaitosten sekä jäähdytyskoneiden ja lämpöpumppujen toimintaperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa laskea

putkivirtaukseen ja lämmönsiirtymiseen liittyvä laskuja.

Sisältö: Lämmönsiirtyminen, nesteiden ja kaasujen siirto, putkivirtaus. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet. Sovellutuksia energian tuottamisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja käytöstä.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysiikan peruskurssit.

Oppimateriaali: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan ja aineensiirron perusteet, Otakustantamo, 1987, Krannila, M., Termodynamiikka, Tampereen pikakopio Oy, Tampere, Cengel, Y.A. & Boles, M.A., Thermodynamics; An Engineering Approach, Fifth edition in SI-units, 2006.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Opetuskieli: Suomi

461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II

Heat and Mass Transfer II

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 2. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehtyä lämpö- ja virtaustekniikan sovellutuksiin, niiden taustalla oleviin luonnonlakeihin sekä niiden soveltamiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan energian tuottamiseen, muuntamiseen, siirtoon ja käyttöön liittyviä laitteita sekä laskemaan virtauksesta rakenteisiin kohdistuvia voimia. Tämä edellyttää, että opiskelija pystyy selittämään nestestatiikan peruskäsitteet ja osaa laskea sen sovellutuksia. Hän osaa selittää virtaavan nesteen ominaisuudet ja virtausmekaniikan peruskäsitteet. Opiskelija pystyy laskemaan ideaalivirtaukseen liittyviä perusprobleemoja soveltaen jatkuvuusyhtälöä ja

KO 148

Bernoullin yhtälöitä. Hän osaa määrittää virtauksen aiheuttamia kuormituksia ja häviöitä liikemäärävirtayhtälöiden avulla sekä osaa mitoittaa putkiston Moodyn diagrammia hyväksi käyttäen ja huomioiden putkiston osien paikalliset häviöt.

Sisältö: Johdanto ja dimensioanalyysi sekä sen sovellutuksia. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet, sovellutuksia energian tuottamisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja käytöstä Lämpö- ja virtaustekniikka I:n tietoja yksityiskohtaisemmin; Fluidien ominaisuudet yksityiskohtaisemmin, yksidimensioinen virtaus, paineiskut (waterhammer) samoin ja putkivirtauksen erityispiirteitä, viskoosi virtaus, vastus ja nostovoima.

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysiikan peruskurssit, Lämpö- ja virtaustekniikka I

Oppimateriaali: Nakayama&Boucher: Introduc-tion to Fluid Mechanics, Bathsworth-Heideman, 2000.(osa). Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori: Hannu Koivurova

Opetuskieli: Suomi

Mekatroniikan ja konediagnostiikan laboratorio

462021A Koneautomaatio I

Machine Automation I

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ovat 4. - 5. periodilla. Pakollinen, ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö on 5. - 6. periodilla.

Tavoite: Pyrkiessään optimitulokseen koneenrakennuksessa, suunnittelijan on otettava toimilaitteissa ja ohjausjärjestelmissä huomioon sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset vaihtoehdot. Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tällainen valmius käytännön työtä varten.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää pneumaattisen voimansiirron toimintaperiaatteen ja sen käyttömahdollisuuksia ja käyttötapoja teollisuudessa. Hän osaa suunnitella pienen pneumaattisen järjestelmän sekä mitoittaa ja valita siihen sopivat komponentit. Opiskelija osaa myös teollisuuden ohjauksissa yleisesti käytettävän ohjelmoitavan logiikan ohjelmoinnin yksinkertaisissa tapauksissa siten, että osaa tehdä toimivan ohjelman ohjelmoitavalle logiikalle ja ohjata sillä esim. pneumaattisia toimilaitteita.

Sisältö: Koneiden pneumaattiset, hydrauliset ja sähköiset toimi- ja hallintalaitteet; valinta ja käyttö koneautomaatiossa;. Koneiden ohjauksen perusteista. Loogisen ohjauksen suunnittelu. Ohjausjärjestelmät. Ohjelmoitava logiikka, sen rakenne ja toiminta. Toteutustavat: Luennot sekä ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö.

Oppimateriaali: Hulkkonen Veli: Pneumatiikka I, 6. painos, 1991, s. 1...140; Fonselius, Hautanen, Mutikainen, Pekkala, Salmijärvi, Simpura: Pneumatiikka, 8. painos, 1997. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Opetuskieli: Suomi

462022S Koneautomaatio II

Machine Automation II

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2. ja 3. periodilla.

Tavoite: Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius hydraulisten ja sähköisten toimilaitteiden ja niiden

KO 149

ohjausjärjestelmien soveltamiseen käytännön työtä varten.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää hydraulisen voimansiirron toimintaperiaatteen ja pystyy nimeämään sen ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja käyttötapoja. Hän osaa mitoittaa ja valita avoimen hydraulijärjestelmän komponentit. Opiskelija osaa nimetä myös teollisuudessa yleisimmin käytettävän sähkömoottorin, epätahtimoottorin valinnan ja mitoituksen perusperiaatteet.

Sisältö: Koneiden hydraulisten toimilaitteiden mitoitus ja valinta. Hydraulisen energian luonti. Epätahtimoottorin toimintaperiaate, mitoitus ja valinta. Säätökaaviot ja instrumentointipiirustukset.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja, ryhmätöinä tehtäviä harjoituksia 20 h sekä suunnitteluharjoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaatio I

Oppimateriaali: Kauranne, Kajaste, Vilenius: Hydraulitekniikka, 2008; Mäkinen Reijo: Hydrauliikka II, 3. uudistettu painos, 1991, s. 1...120, 132...148; Aura, L:, Tonteri, A. J.: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin

Suoritustavat: Lopputentti, johon osasllistumisen edellytyksenä on harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen.

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Opetuskieli: Suomi

462035A Mekanismioppi

Mechanisms

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 2. ja harjoitustyö 3. periodilla.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään yhteen kytkettyjen, liikkuvien koneenosien kinematiikan perusteisiin, opitaan perustiedot mekanismianalyysin ja -synteesin graafisista ja analyyttisistä menetelmistä sekä sovelletaan niitä

uusien koneiden toimintaperiaatteiden ratkaisemisessa tai jo rakennettujen koneiden edelleen kehittämisessä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luokitella erilaiset mekanismit ja niiden osat koneiden rakenteissa ja tehdä mekanismianalyysiä ja -synteesiä graafisilla ja analyyttisillä menetelmillä.

Sisältö: Mekanismiopin käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia, analyysi ja synteesi, vipumekanismit, suoravientimekanismit, nokkamekanismit, tappi-hahlopyörämekanismit, kytkimet, kitka- ja hammaspyörämekanismit sekä muut mekanismit.

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot ja harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Statiikka ja Dynamiikka.

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Leinonen, T.: Mekanismioppi. Raportti n:o 20. Oulun yliopisto, Konetekniikan osasto, 1985.; Uicker JJ., Pennock GR., Shigley JE.: Theory of machines and mechanisms, 3 ed. Oxford University Press, 2003.

Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi

Opetuskieli: Suomi

462038A Hienomekaniikka

Precision Engineering

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Opintojaksoon sisältyy luennot 3. ja 4. sekä harjoitustyö 5. periodeilla

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään hienomekaanisissa laitteissa käytettävien komponenttien toimintaperiaatteisiin, laitteiden suunnittelun ja valmistuksen erityispiirteisiin sekä harjoitellaan hienomekaanisten laitteiden suunnittelua.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida

KO 150

hienomekaanisissa laitteissa käytettävien rakenteiden ja komponenttien toimintaperiaatteita, osaa kertoa suunnittelun ja valmistuksen erityispiirteistä sekä osaa suunnitella uusia, laadukkaita ja helposti valmistettavia hienomekaanisia laitteita.

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot sekä harjoitustyö.

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Krause, W.: Grundlagen der konstruktion, elektronik, elektrotechnik, feinwerktechnik, 7 aufl., Hanser, 1994.; Ullman, D.: The mechanical design process, 3. ed., MacGraw-Hill, 2003.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi

Opetuskieli: Suomi

462040A Tribologia

Tribology

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään tribologian peruskäsitteisiin eli pääasiassa kitkan, kulumisen ja voitelun teorioihin sekä käytäntöihin lähinnä koneiden suunnittelun, käytön ja kunnossapidon näkökulmasta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tribologian peruskäsitteet ja hyödyntää osaamistaan koneiden suunnittelussa, käytössä ja kunnossapidossa.

Sisältö: Kahden kappaleen kosketus ja liike, kitkan, kulumisen ja voitelun teorioita, vaurioiden tulkitsemisesta, materiaalien valinnasta, voiteluaineiden käytöstä sekä suunnitteluesimerkkejä laakeroinneista, tiivistyksistä ja voitelusta.

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla.

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjallisuus: Kivioja, S., Kivivuori, S., ja Salonen, P.: Tribologia - Kitka, Kuluminen ja Voitelu. Espoo 1997, Otatieto Oy. 351 s.; Hal-ling, J.: Principles of Tribology, London & Ba-singstoke 1978, MacMillan, Press 401 s.; Booser, E.R.: CRC Handbook of Lubrication (Vol II Theory and Design) Florida 1984, CRC Press Inc., 689 s.; SKF laakerien kunnossapito 1994.; Kunnossapito -lehdet.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Louhisalmi

Opetuskieli: Suomi

462051S Mekatroniikka

Mechatronics

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet hyödyntää mekaniikan, elektroniikan ja tietotekniikan tietoja mekatronisen tuotteen suunnittelussa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleisimpiä mekatronisen järjestelmän suunnittelussa hyödynnettäviä mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Opiskelija osaa valita ja mitoittaa toimilaitteet sähköisiin ja hydraulisiin servojärjestelmiin. Opiskelija osaa myös analysoida yksinkertaisten mekanismien kinemaattisia ominaisuuksia ja laskea asetusarvot mekanismeja käyttäville toimilaitteille. Lisäksi opiskelija osaa määritellä digitaalisen säätöjärjestelmän perusrakenteen ja pystyy arvioimaan digitaalisen säädön toimintaedellytyksiä.

Sisältö: Mekatronisten järjestelmien mallinnus- ja simulointimenetelmät; Servokäyttöön soveltuvat toimilaitteet; Älykkäät toimilaitteet; Sähköhydrauliset servojärjestelmät; Sähkökäyttöjen digitaalinen ohjaus. Anturit ja sensorit takaisinkytketyissä järjestelmissä; Asetusarvolaskenta; Mekanismien kinematiikan

KO 151

ja dynamiikan mallintaminen sekä käänteiskinematiikan laskenta; Toimilaitejärjestelmien digitaalinen säätö.

Toteutustavat: 30 t luentoja ja 30 t harjoituksia. Harjoituksissa perehdytään mekatroniikan laskenta- ja suunnitteluongelmiin. Luentoihin sisältyy pienimuotoisia suunnitteluharjoituksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Niiranen, J. Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, Otatieto (590), Espoo 1999, 379 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala

Opetuskieli: Suomi

462052S Mekatroniikan jatkokurssi

Advanced Course in Mecha-tronics

Laajuus: 8 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena perehdyttää opiskelijat mekatronisen tuotteen suunnittelussa tarvittavaan ohjaustekniikkaan ja syventää suunnitteluosaamista laajahkon harjoitustyön avulla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella mekatronisten tuotteiden ohjausjärjestelmiä säätötekniikan kehittyneitä menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija osaa myös valita mekatronisen tuotteen toteutusteknologian ja verrata eri toteutusvaihtoehtojen ominaisuuksia. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten älykkäiden toimilaitteiden

käyttökelpoisuutta ja mahdollisuuksia mekatronisissa tuotteissa.

Sisältö: Älykkäät ohjausjärjestelmät; Säätötekniikan kehittyneet menetelmät toimilaiteohjauksissa. Hajautettu ohjaus; Integroidut toimilaite ohjaimet; Ohjausjärjestelmien laitetekniikka; Toteutusteknologian valinta mekatroniseen tuotteeseen; Mekatroniseen koneeseen tai laitteeseen liittyvä suunnittelu- tai tutkimustehtävä.

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy 20t luentoja ja laskuharjoituksia sekä suunnitteluharjoitus ja seminaari. Ryhmätyönä tehtävä suunnitteluharjoitus sisältää mekatronisen tuotteen suunnittelussa tarvittavat keskeiset teknologiat .

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka, mekatroniikka.

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Koivo, A.J. Fundamentals for control of robotic manipulators, 468 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala

Opetuskieli: Suomi

462053A Koneautomaation anturitekniikka

Sensor Technology of Machine Automation

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1-3 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille teoreettinen ja käytännöllinen pohja koneautomaation anturitekniikasta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, luokitella ja ottaa käyttöön yleisimmät koneautomaation

KO 152

anturityypit. Opiskelija pystyy myös valitsemaan antureita tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Lisäksi opiskelija pystyy suunnittelemaan tyypillisen analogisen ja digitaalisen anturisignaalin siirto- ja käsittelyketjun. Opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa anturoinnin takaisinkytkettyihin toimilaiteohjauksiin. Yksittäisten antureiden lisäksi opiskelija osaa luokitella yleisimmät koneautomaatiossa käytettävät paikannusjärjestelmät ja pystyy valitsemaan sovelluskohteeseen sopivan järjestelmän.

Sisältö: Aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden mittaus; Paineen, voiman ja momentin mittaus; Paikan ja asennon mittaus; Anturiviestin siirto ja käsittely; Signaalien suojaaminen häiriöiltä; Anturien ja sensorien käyttö takaisinkytketyissä järjestelmissä; Paikannusjärjestelmät ja niiden käyttö ohjausautomaatiossa.

Toteutustavat: 30 t luentoja, 10 t laskuharjoituksia ja 20 t laboratorioharjoituksia. Lasku- ja laboratorioharjoituksissa perehdytään mittaussignaalien käsittelyyn.

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Kuoppala, R., Nevala, K. & Tyni, P. Anturit koneautomaatiossa. Metalliteollisuuden keskusliiton tekninen tiedotus no.21/8, 87 s. + liitteet 98 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Kalervo Nevala

Opetuskieli: Suomi

462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu

Virtual engineering of mechatronics products

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekatroniikassa käytettäviin suunnitteluohjelmistoihin. Kurssilla käytetään MD Adams ja MATLAB/Simulink-ohjelmistoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luoda jäykistä kappaleista muodostuvan mekatronisen monikappalejärjestelmän simulointimallin MD Adams -ohjelmistolla. Opiskelija osaa tulkita simulointituloksia ja kykenee arvioimaan tulosten validiteettia. Opiskelija pystyy suunnittelemaan monimutkaisten järjestelmien osamalleja ja osaa selittää vaativien mallinnuskokonaisuuksien muodostamisperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten mekatronisten järjestelmien mallintamisen tasoja ja mallinnusprosessin laajuutta.

Sisältö: Virtuaalisuunnittelun perusteet. MD Adams –mallinnusohjelman perusteet ja käyttö. Jäykistä kappaleista muodostuvien monikappalemallien luominen ja analysointi. Kinemaattisten ja dynaamisten analyysien teko. Toimlaitteiden liikeratojen ja -nopeuksien sekä kuormitusten määrittäminen. Ohjauksen ja säädön mallintaminen ja simulointi.

Toteutustavat: 20 t luentoja ja 20 t harjoituksia. Harjoituksissa perehdytään MD Adams –ohjelmiston käyttöön harjoitus- ja esimerkkitehtävien avulla. Kurssin jälkipuoliskolla tehdään laajahko harjoitustyö, jossa mallinnetaan jokin monitekninen järjestelmä.

Oppimateriaali: Opetusmoniste. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Kurssin arvosana määräytyy harjoitustyön ja lopputentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Toni Liedes

Opetuskieli: Suomi

KO 153

464079A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät

Programmable Controllers and Field Bus Systems

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot 1. periodilla Harjoitustyö 2. ja 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa tietoa koneiden ja laitteiden sekä laajempien järjestelmien ohjauksessa käytettävistä ohjelmoitavista logiikoista ja kenttäväylistä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esittää ohjelmoitavan logiikan toimintaperiaatteen, osaa valita tarpeeseensa sopivan logiikan ja tehdä siihen toimivan ohjelman Hän pystyy antamaan esimerkkejä myös logiikan käyttömahdollisuuksista ja käyttötavoista teollisuudessa. Opiskelija osaa esittää myös kenttäväylien toimintaperiaatteen ja käyttöön liittyviä etuja ja haittoja.

Sisältö: Ohjausjärjestelmän liittäminen ohjattavaan koneeseen antureiden ja toimilaitteiden kautta. Ohjelmoitavan logiikan rakenne ja toiminta. Ohjelmointitavat. Perusteet ohjelmoitavan logiikan valintaan ja ohjelmointiin. Kenttäväylät, niiden toimintaperiaatteet ja ominaisuudet sekä valintaperusteet. Kenttäväylien käyttö erilaisten ohjausjärjestelmien yhteydessä.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä ja se on pakollinen.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Suoritustavat: Kurssin arvosana määräytyy tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Opetuskieli: Suomi

464087A Kunnossapitotekniikka

Maintenancy Technology

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Toteutus 6. periodilla

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa kokonaiskuva teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoitteista ja toimintatavoista. Lisäksi opiskelija perehdytetään koneiden diagnostiikkaan ja käyttövarmuustekniikkaan.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa teollisuuslaitoksen kunnossapidon merkityksestä ja tavoitteista sekä käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä keskeisimpiä käsitteitä. Hän tunnistaa tuotteiden elinkaarikustannuksiin ja tuotantolinjojen kokonaistehokkuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa käyttää myös erilaisia käyttövarmuustekniikan malleja sekä esitellä keskeiset kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa, mikä merkitys kunnossapidossa on koneiden kunnon diagnostiikalla ja mitkä ovat sen keskeiset työkalut. Hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat käyttäen apuna kokonaistaso- ja aikatasomittauksia sekä taajuusspektrejä. Opiskelija kykenee arvostelemaan koneissa esiintyviä värähtelytasoja ja suorittamaan tasapainotukset yhdessä ja kahdessa tasossa. Lisäksi hän osaa ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelulle asettamia vaatimuksia.

Sisältö: Opintojakson yleinen osa käsittelee käyttövarmuustekniikan perusteita, käynnissäpidon johtamista ja taloutta sekä kunnossapidon huomioimista koneensuunnittelussa. Diagnostiikkaosuuden sisältö: 1. Kokonaistasomittaukset ja värähtelyn voimakkuuden arvosteleminen; 2. Aikatasosignaalin käyttö ja taajuusanalyysi; 3. Dynaaminen tasapainotus.

Toteutustavat: Luentoja ja harjoitustöitä 6. periodilla.

Oppimateriaali: Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Järviö, J., et al., Kunnossapito. Helsinki, KP-Media Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2007.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto. Oheiskirjallisuus: Järviö, J., Luotettavuuskeskeinen kunnossapito. Rajamäki, KP-Tieto Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2000.; Käynnissäpidon johtaminen ja talous. Loviisa, SCEMM 1996.

KO 154

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen edellytyksenä.

Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma

Opetuskieli: Suomi

464088S Koneiden kunnon diag-nostiikka

Diagnosis of Machine Condi-tion

Laajuus: 8 op

Ajoitus: Luennot 1. periodilla ja harjoitustyöt 1.-2. Periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on syventää Kunnossapitotekniikka-opintojakson yhteydessä saatuja koneiden kunnon diagnostiikan tietoja. Monipuolisten harjoitustöiden avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen diagnostisointiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee itsenäisesti päättelemään koneiden kunnon käyttämällä yleisimpiä diagnostisoinnin mittalaitteita ja tekemään johtopäätöksen mahdollisista vikatyypeistä. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhteyden. Opiskelija osaa soveltaa keskeisimpiä kunnonvalvonnassa käytettäviä signaalinkäsittelymenetelmiä ja tunnuslukuja sekä käyttää alan standardeja. Hän kykenee laatimaan mittaussuunnitelman, tekemään mittaukset ja raportoimaan saaduista mittaustuloksista.

Sisältö: Selvitetään, miten tyypillisiä prosessi- ja terästeollisuudessa sekä voimalaitoksissa esiintyviä vikoja voidaan diagnostisoida ja miten diagnostiikan keinoin pystytään vaikuttamaan käyttövarmuuteen, tuotteen laatuun, ympäristönsuojeluun sekä koneiden modernisointiin.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.

Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdiagnostische Beurteilung von

Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011. Oheiskirjallisuus: Rao, B., Handbook of Condition Monitoring. Oxford, Elsevier Advanced Technology 1996.; PSK-käsikirja 3 – Kunnonvalvonnan värähtelymittaus. Helsinki, PSK Standardisointiyhdistys ry, 2009.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma

Opetuskieli: Suomi

464089S Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka

Measuring Instrumentation and Techniques for Diagnosis of Machine Condition

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitustyöt 2.-3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja keskeisimmistä koneiden kunnon diagnostiikassa käytetyistä mittalaitteista sekä niiden toimintaperiaatteista ja kalibroinnista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, rakentaa ja kalibroida erilaisia mittausketjuja, joita tarvitaan konediagnostiikassa. Hän osaa käyttää tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, tiedonkeruukortteja ja erilaisia suodattimia sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja osaa kertoa niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija tunnistaa myös keskeisimmät virhelähteet, joilla on vaikutusta mittaustulosten luotettavuuteen.

Sisältö: Käsitellään koneiden kunnon diagnostiikassa käytettäviä tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, erilaisia suodattimia ja tiedonkeruukortteja, kalibraattoreita, kiinteitä kunnonvalvonnan systeemejä sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja niiden toimintaperiaatteita.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

KO 155

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.

Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdiagnostische Beurteilung von Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto. Oheiskirjallisuus: Aumala, O., et al., Mittaussignaalien käsittely. Tampere, Pressus Oy 1998.; Hoffmann, J., Taschenbuch der Messtechnik. München, Fachbuchverlag Leipzig 2007.; Aumala, O., Mittaustekniikan perusteet. Helsinki, Otatieto 2003.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori Sulo Lahdelma

Opetuskieli: Suomi

Tuotantotekniikan laboratorio

463052A Valmistustekniikka

Introduction to Manufacturing Technology

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Kevätlukukaudella 4. periodilla järjestetään 10 t luentoja ja 4.-5. periodilla työstömenetelmien harjoitustyöt.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luoda yleiskäsitys metalliteollisuuden valmistusmenetelmistä. Opintojakso painottaa lastuavia työstömenetelmiä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä valmistustekniikan keskeisimmät osa-alueet ja tärkeimmät lastuavat työstömenetelmät. Lisäksi opiskelija osaa valita sopivat lastuamismenetelmät ja työkalut tavallisimpien valmistustoleranssien saavuttamiseksi. Opiskelija osaa kertoa tavallisimpien terämateriaalien perusominaisuudet.

Sisältö: Opintojaksoon sisältyy 10 t luentojakso, tentti ja käytännölliset työstömenetelmien laboratorioharjoitukset.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt

Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Helsinki 2007, 490s.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyöt arvostellaan. Yhteisarvosana tulee osasuoritusten keskiarvona.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Martti Juuso

Opetuskieli: Suomi

463053A Tuotantotekniikka I

Manufacturing Technology I

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. periodilla

Tavoite: Opintojakson tavoite on tehdä tunnetuksi konepajan valmistusmenetelmien ja konepajan toiminnan perusteet. Tuotantotekniikan soveltamisen edellytyksenä sekä konstruktio- että käyttötoiminnoissa on eri vaihtoehtojen ominaisuuksien tunteminen, valinta- ja yhdistelykyky. Tuotantotekniikan opintojakson näkökulma on käytännöllinen ja kokonaiskuvaa muodostava.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää konepajan valmistustoiminnot ja -menetelmät. Hän kykenee valitsemaan osavalmistuksen menetelmät, työstöarvot, työstökoneet ja työvälineet syntyvien kustannusten ja teknologisten mahdollisuuksien perusteella . Lisäksi hän osaa arvioida tuotantoautomaation sovelluksia valmistustoiminnoissa.

Sisältö: Tuotantotekniikka I luennoissa 2. vsk:n kevätlukukaudella käsitellään työstömenetelmien ja -koneiden tärkeitä erikoispiirteitä sekä syntyvien kustannusten ja teknologisten mahdollisuuksien perusteella soveltuvan aihion sekä työstömenetelmän ja -koneen valintaa kappaletyypistä, tarkkuudesta ja valmistusmäärästä riippuen. Lisäksi jaksoon sisältyy katsaus teknologisiin ohjaustekniikoihin, ohjelmointiin ja työvälineisiin.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

KO 156

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Valmistustekniikka

Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Helsinki 2003, Otatieto; Aaltonen, Andersson, Kauppinen: Koneistustekniikat, WSOY 1997; Vesamäki, H.(toim.): Lastuavan työstön NC-ohjelmointi, Metalliteollisuuden keskusliitto, MET-julkaisu 1/2000: Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Opetuskieli: Suomi

463054S Tuotantotekniikka II

Manufacturing Technology II

Laajuus: 17 op

Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla. Harjoitukset tehdään itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman mukaan syys- ja kevätlukukauden aikana noin 4 opiskelijan ryhmissä.

Tavoite: Tuotantotekniikka on tuotantotekniikan opintosuunnalta konepaja- ja metalliteollisuuden tuotannon johtotehtäviin valmistuvien pääaine. Opintojakson tavoite on, että sen suorittanut pystyy valitsemaan taloudellisimmat menetelmät ja kaluston sekä omaa riittävät tiedot muista tuotannon johtamisessa ja valmistusinstrumentin kehittämisessä esiintyvistä ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tuotannon tavoitteet ja toiminnot sekä tuotannon suunnittelu- ja valmistusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän löytää kilpailukykyiset toimintatavat erilaisiin tuotantotilanteisiin. Hän osaa arvioida työstökoneiden rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja. Lisäksi hän kykenee soveltamaan tuotannon työvälinejärjestelmiä ja osavalmistuksen lastuavia menetelmiä.

Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojärjestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työstö-koneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjestelmät ja lastuavan työstön teoria.

Toteutustavat: Luennot sekä itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman mukaan noin 4 opiskelijan ryhmissä tehtävät harjoitustyöt. Opintojaksoon kuuluu seminaari ja ammattiekskursio konepajateollisuuteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I, koneensuunnittelu I, valimotekniikka, materiaalitekniikka I ja hitsaustekniikka.

Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella. Tuotantotekniikka II:n arvosanan painoarvot ovat tentti 0,5 ja harjoitustyöt 0,5.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Opetuskieli: Suomi

463055S Tuotantotekniikka II (luentokurssi)

Manufacturing Technology II (lecture course)

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla yhdessä 463054S:n kanssa.

Tavoite: Samat kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa.

Osaamistavoitteet: Samat kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa.

Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojärjestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työstökoneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjestelmät ja lastuavan työstön teoria.

KO 157

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu luennot, seminaari sekä ammattiekskursio konepajateollisuuteen (on suositeltava).

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I

Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotantojärjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositeltavin tapa, tai loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Opetuskieli: Suomi

463058A Valimotekniikka

Foundry Technology

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 2.-3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoite on antaa diplomi-insinööriksi valmistuvalle kuva valumenetelmistä, niiden soveltuvuudesta erityyppiseen tuotantoon ja siitä, mitä eri menetelmät edellyttävät konstruktiolta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan sen, millaiset tuotteet voidaan ja kannattaa valmistaa valamalla. Opiskelija osaa analysoida valamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja tekniikan asettamia rajoitteita tuotesuun-nittelussa. Hän osaa kertoa yleisimpien valumenetelmien pääperiaatteet ja menetelmien soveltuvuuden erityyppisille tuotteille ja valmistusmäärille sekä valuprosessin ja valujärjestelmien suunnittelun pääperiaatteet.

Sisältö: Eri malli- ja muottityypit; Kaavausmenetelmät;Valumenetelmät; Valimon mekanisointi; Sulatustekniikka; Valettavat metallit; Valun jälkikäsittelyt; Valukappaleen ja -järjestelmän suunnittelu.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö.

Oppimateriaali: Autere, Ingman, Tennilä:Valimotekniikka I ja II. Tekniikan käsikirja. Osa 8: Valukappaleen suunnittelu; MET: Valukappaleiden mittatarkkuus, työvarat ja piirustusmerkinnät 3/77; Valujen taloudellinen käyttö, osat 1-4, 7/88; Valukappaleiden syöttäminen, 3/68. Oheiskirjallisuus: Annetaan luennolla.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Markku Valtonen

Opetuskieli: Suomi

463059S Tietokoneavusteinen valmistus

Computer Aided Manufacturing

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot 1. periodilla, harjoitukset 2. - 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luennoin ja demonstraatioin sekä omakohtaisin harjoituksin perehdyttää opiskelija tietokoneavusteisessa valmistuksessa käytettäviin menetelmiin ja järjestelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää tietokoneavusteisia menetelmiä ja järjestelmiä konepajojen eri valmistusprosessien yhteydessä. Opiskelija osaa kuvata menetelmien ja järjestelmien pääpiirteet, mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän pystyy soveltamaan tietojaan käytännön ongelmien ratkaisuun.

Sisältö: Aluksi esitellään integroidun konepajatuotannon eri tietokoneavusteisia osa-alueita ja niiden rajapintoja. Tutustutaan valmistuksessa käytettävien numeerisesti ohjattujen (NC) työstökoneiden tietokoneavusteisiin ohjelmointi- ja simulointimenetelmiin sekä ohjaustiedon luonnin ja käsittelyn eri vaiheisiin. Esitellään pikavalmistuksen menetelmiä ja niiden hyväksikäyttöä. Tarkastellaan työstökoneiden

KO 158

liittämistä NC-ohjelmointijärjestelmiin ja työstövirheiden ohjelmallista korjaamista; perehdytään levynmuovauksen ja laserkäsittelyiden mallintamiseen ja simulointiin. Harjoituksissa sovelletaan tietoja eri käytännön ongelmien ratkaisuun.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I, CAD

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Chang, T-C. & al.: Computer-aided manufactur-ing, Prentice Hall, 2006, 670 s. Dowden, J.M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chap-man & Hall, 2001, 291 s. Hosford, W.F. & Caddel, R.M.: Metal forming, Cambridge Uni-versity Press, 2007, 312 s. Ion, J.C.: Laser pro-cessing of engineering materials, Elsevier, 2005, 556 s. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknolo-giateollisuus, 2005, 373 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, 1999, 432 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen

Opetuskieli: Suomi

463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu

Planning of Flexible Manufacturing System

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodeilla.

Tavoite: Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu on täydentävä aine konepaja- ja metalliteollisuuden tuotannon ja valmistusteknisen suunnittelun johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoite on, että sen suorittanut ymmärtää valmistusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet, pystyy valitsemaan

taloudellisimman laitteistovaihtoehdon ja automaatiotason sekä kykenee viemään läpi tuotannon automatisointiprojektin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa joustavan valmistus-järjestelmän edut pienerätuotannossa perinteiseen erillisvalmistukseen verrattuna. Hän osaa esittää suunnitteluprojektin keskeiset vaiheet ja niiden sisällöt. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita konepaja-automaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia.

Sisältö: Joustavat valmistusjärjestelmät; tavoitteiden ja vaatimustason asettaminen; layoutsuunnittelu; strateginen suunnittelu; kannattavuus; projektin toteutus.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset ja harjoitustyön.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Tuotantotekniikka I.

Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti: Tentti arvostellaan painokertoimella 0,7 ja harjoitustyö 0,3.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Opetuskieli: Suomi

463062S Tuotannon laatu

Quality in Production

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodeilla.

Tavoite: Tuotannon laatu on täydentävä opintojakso teollisuuslaitoksen johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoitteena on, että opintojakson suorittanut ymmärtää kokonaisvaltaisen laadunohjauksen vaikutuksen yrityksen toimintaan ja kustannuksiin sekä ymmärtää laadunvarmistuksen toteutusperiaatteet. Opintojakso painottaa tuotantovaiheessa tapahtuvaa laadunvarmistusta ja sen tehostamista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määrittää laatukäsitteen, osaa selittää kokonaisvaltaisen

KO 159

laadunohjauksen vaatimukset ja osaa kertoa, kuinka laadunvarmistus voidaan toteuttaa erilaisilla laadunvarmistuksen menetelmillä ja periaatteilla. Lisäksi opiskelija osaa esittää laatujärjestelmän rakenteen ja suunnitella laatujärjestelmän laatustandardien vaatimusten mukaan.

Sisältö: Laatukäsite; kokonaisvaltainen laadunohjaus, laadunvarmistus ja laadunvarmistusmenetelmät; laadunohjaus tuotannon eri vaiheissa; tarkastusperiaatteet tuotannossa, laatukustannukset; yrityksen laatujärjestelmä; laatutoiminta alihankinnassa; SFS-ISO 9000 laatustandardit, SFS 729, SFS-10000, SFS-ISO 14000.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset sekä harjoitustyön.

Oppimateriaali: Ishikawa, Kaoru; What is Total Quality Control? Prentice Hall, 1985; Ishikawa, K. Introduction to Quality Control, Chapman & Hall, London, 1990; Shingo, Shi-geo; Zero Quality Control; Source Inspection and the Poka-Yoke System. Productivity Press, 1986.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitustyö.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Martti Juuso

Opetuskieli: Suomi

463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka

Manufacturing of Electronics Products

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot 3. ja 4. periodeilla. Harjoitustyö tehdään kevätlukukauden aikana.

Tavoite: Opetusjakson tavoitteena on antaa opiskelijoille kuva elektroniikkatuotteista ja niiden tuotannosta.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa elektroniikkatuotteiden erityispiirteet kokoonpanon eri tasoilla. Hän osaa selittää tuotteissa käytettävät komponentit ja keskeiset

valmistusoperaatiot sekä niille asetettavat vaatimukset elektroniikan kokoonpano-prosessissa. Lisäksi hän osaa nimetä ja selittää elektroniikkatuotteiden valmistuksen laaduntuottokykyyn vaikuttavat keskeiset tekijät ja menetelmät laadun varmistamiseksi tuotannossa.

Sisältö: Elektroniikkatuotteet, komponentit, valmistusprosessit, koonpanoprosessit, valmistus-järjestelmät ja laadun ohjaus.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön.

Oppimateriaali: Landers, Brown, Fant, Malm-strom & Schmitt: Electronics Manufacturing Processes, 1994 Prentice-Hall, Inc.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodostuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitustyö.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Opetuskieli: Suomi

463065A Muovituotteiden valmistustekniikka

Manufacturing of Plastics Products

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitustyöt 2. - 3. periodilla.

Tavoite: Muoviosien suunnittelun, valmistusmenetelmien ja työvälineiden perusteiden hallinta.

Osaamistavoitteet: Muoviosien suunnittelun, valmistusmenetelmien ja työvälineiden perusteiden osaaminen siten, jotta opiskelija kykenee osallistumaan muoviosien tai niiden työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenistä. Opiskelija osaa käyttää muovituotteiden valmistustekniikan termistöä. Hän osaa kuvata tärkeimmät muovituotteiden valmistusprosessit ja niiden laitteistojen toiminnan periaatteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella muoviosia ottaen huomioon osien valmisteltavuuden ja hän osaa valita osien valmistukseen oikeat työkalut ja niiden materiaalit.

KO 160

Sisältö: Muovien ominaisuudet ja käyttö, muoviosien valmistusmenetelmät ja suunnittelu, työvälineiden suunnittelu ja valmistus, tuotteen kokoonpano sekä tietokoneistettujen suunnittelutyökalujen hyödyntäminen.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyöt käsittelevät ruiskuvalun simulointia tai ruiskuvalutuotteen ja sen työvälineiden suunnittelua.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: CAD

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkel eita. Järvelä, P. & al.: Ruiskuvalu, Plastdata Oy, Tampere, 2000. 360 s. (osin) Chanda, M. & Roy, S. K.: Plastics Technology Handbook, 4th Edition, CRC Press, 2007, 912 s. (osin) Oheiskirjallisuus: Kurri, V. & al.: Muovitekniikan perusteet, Opetushallitus, Helsinki, 2008. 238 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen

Opetuskieli: Suomi

463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu

Inroduction to Sheet Metal

Design

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja seminaari 2. periodilla, harjoitukset 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ohutlevyosien suunnitteluun sekä suunnittelussa käytettäviin käytäntöihin, menetelmiin ja välineisiin.

Osaamistavoitteet : Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutlevytuotteen suunnitteluprosessin ja tärkeimmät valmistusprosessit. Opiskelija osaa suunnitella ohutlevyosia tai niitä sisältäviä rakenteita ottaen huomioon osien tai rakenteiden toimivuuden sekä materiaali- että valmisteltavuusnäkökohdat. Lisäksi opiskelija osaa tehdä

ohutlevysuunnittelussa tarvittavan rakenteen mitoituksen.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen suunnittelun perusteet, menetelmät ja tietokoneavusteiset suunnitteluvälineet. Lisäksi niissä tutustutaan ohutlevytuotteiden mitoitusperusteisiin, materiaalien ja pintakäsittelyjen valintaan sekä eri valmistusmenetelmien mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Erityisesti huomiota kiinnitetään lujien ja ultralujien materiaalien ominaispiirteisiin. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneenpiirustus, Koneensuunnittelu I, CAD

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen

Opetuskieli: Suomi

463067A Ohutlevytuotteiden valm-istustekniikka

Manufacturing Technology of Sheet Metal Products

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja seminaari 4. periodilla, harjoitukset 5. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ohutlevyosien

KO 161

valmistuksessa käytettävin menetelmiin, välineisiin ja tuotantoautomaatioon.

Osaamistavoitteet: Opintojakso antaa perustiedot ohutlevytuotteiden valmistuksessa käytettävistä laitteista ja menetelmistä, jotta opiskelija kykenee osallistumaan ohutlevyosien valmistuksen tai valmistuksen tarvitsemien työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenistä. Jakson jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutlevytuotannon prosessien ja järjestelmien pääominaisuudet sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän osaa suunnitella levyosia ja niiden valmistusta ottaen huomioon valmisteltavuusnäkökohdat ja eri prosessien soveltuvuuden, sekä soveltaa tietojaan käytännön ongelmien ratkaisuun.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen valmistuksessa käytettävien prosessien, laitteiden ja järjestelmien ominaisuuksia, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi tutustutaan automaation ohjauksessa tarvittavan tiedon luontiin ja käyttöön sekä suunnittelutiedon hyödyntämiseen. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Aaltonen, K. & al.: Konepaja-automaatio, WSOY, Porvoo Helsinki Juva, 1997, 309 s. Boljanovic, V.: Sheet metal forming processes and die design, Industrial Press, Inc., New York, 2004, 219 s. Hosford, W. F. & Caddell, R. M.: Metal Forming - Mechanics and Metallurgy, 3rd Ed, Cambridge University Press, New York, 2007, 328 s. Ihalainen, E. & al: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Jyväskylä, 1998. Osin luvut VI – IX. Kauppinen, V.: Levytyöt pienerätuotannossa, Otatieto Oy, Helsinki, 1991, 160 s. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jussi A. Karjalainen

Opetuskieli: Suomi

463068S Lasertyöstö

Laser Processing

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja seminaari 3. periodilla, harjoitukset 4. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat etenkin koneteknisten osien valmistuksessa käytettäviin laserprosesseihin ja niissä käytettäviin laitteistoihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää lasermenetelmiä konepajojen valmistusprosesseissa sekä hän osaa valita prosesseihin soveltuvat laitteistot ja niiden parametrit. Opiskelija osaa myös kuvata laserprosessien ja -järjestelmien pääominaisuudet sekä alan kehitystrendit.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi lasertyöstön perusteet ja laitteistot sekä tärkeimmät laserprosessit. Samoin tutustutaan lasersäteen ja materiaalin vuorovaikutukseen, prosessien ja laitteistojen mahdollisuuksiin sekä rajoituksiin. Lisäksi perehdytään laserturvallisuuteen sekä laserprosessien mallintamisen ja simuloinnin perusteisiin.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitukset.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Steen, W. K.: Laser Material Processing, 3rd Ed., Springer, 2003, 408 s. Ion, J. C.: Laser Processing of Engineering Materials, Elsevier, 2005, 556 s. Dowden, J. M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chapman & Hall, 2001, 291 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 0,5) sekä

KO 162

seminaarin ja harjoitusten (yhteinen painoarvo 0,5) perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jyri Porter

Opetuskieli: Suomi

Koneensuunnittelun laboratorio

462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu

Computer Aided Design

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2-3 periodissa.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tietotekniikan käyttöön koneensuunnittelun eri osa-alueilla sekä tutustuttaa erilaisiin suunnittelun tietojärjestelmien toteutuksiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä, mitä tietojärjes¬telmiä kuuluu asiakaskeskeiseen tietokoneintegroituun konepajavalmistukseen. Lisäksi hän osaa selittää mitä suunnittelun kannalta oleellista tietoa syntyy näissä järjestelmissä ja mitä tietoa näiden järjestelmien välillä siirtyy. Opiskelija osaa käyttää kurssissa käytettävää CAD/CAM –järjestelmää monipuolisesti koneensuunnittelun eri osa-alueilla

Sisältö: Opintojakso käsittelee tietokoneen käyttöä suunnittelutoiminnoissa ja tässä sovellettavia järjestelmiä. Pääpaino on eri järjestelmätoteutuksissa sekä tuotetietojen esittämisessä ja niiden hyväksikäytössä suunnittelun eri vaiheissa.

Toteutustavat: Opintojakso koostuu luennoista, ohjatuista työasemaharjoituksista ja harjoitustyöstä.

Oppimateriaali: Laakko, T. et al.: Tuotteen 3D-CAD-suunnittelu, WSOY, Helsinki, 1998. 311 s. Lisäksi ajankohtaisia lehtiartikkeleita.

Oheiskirjallisuus: Zeid, I.:CAD/CAM theory and practice, McGraw-Hill, Inc., New York, 1991, 1052 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, Inc., 1999. New York, 581 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Loppuarvosanassa tentillä on painokerroin 0,4 ja harjoitustyöllä 0,6.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela

Opetuskieli: Suomi

462050A Autotekniikan perusteet

Automotive Engineering

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset toteutetaan 3-4 periodilla. Autotekniikan harjoitustyöt tehdään periodilla 4-6.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä, autojen rakennejärjestelmistä, moottoriajoneuvojen katsastuksesta, ajoneuvosuunnittelun perusteista, ajoneuvojen ympäristövaikutuksista ja pakokaasujen puhdistusmenetelmistä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selvittää yleisillä tiellä liikkuvien ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ja määräaikaiskatsastuksen vaatimukset, ohjaus-, jarru- ja sähköjärjestelmän, akselisto- ja pyöräntuentamekanismien toiminnan, ilmatäytteisen kumirenkaan voimansiirtomekanismin sekä autojen ja työkoneiden pakokaasuemissioiden raja-arvoja ja mittausmenetelmiä koskevat määräykset. Lisäksi opiskelija osaa laatia pyöräajoneuvojen ja telamaastoajoneuvon ajotilalaskelmat ja ominaispiirrokset, määrittää moottorin ja voimasiirtojärjestelmän suorituskyvyn, polttoaineen kulutuksen, ohjausgeometriset ominaispiirrokset ja suorittaa auton ajoneuvoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Sisältö: Ajoneuvojen tielainsäädäntö, tyyppihyväksyntä, määräaikaiskatsastus, auton rakennejärjestelmät, pyöräajoneuvon ja telamaastoajoneuvon liikevastukset ja ominaispiirrokset, ilmatäytteisen kumirenkaan voimansiirtomekanismi, auton ohjausgeometria, moottorin ja voimansiirtojärjestelmän suorituskyky, auton sähköjärjestelmät I,

KO 163

polttoaineen kulutus, EU-, EPA- ja Japanin pakokaasulainsäädäntö, pakokaasujen puhdistusmenetelmät ja ajoneuvotekniset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja autotekniikan harjoitustyöt. Autolaboratorioharjoitukset suoritetaan OAMK:n autolaboratoriossa.

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Kansainväliset ajoneuvomääräykset ja direktiivit. Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) määräyskokoelmat. Bosch. Autoteknillinen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Juhala, M; Moottorialan sähköoppi. 2005. Autoalan Koulutuskeskus. Bosch, Rengasnormit. STRO. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE 2005. Gillespie, T.D.: Fundamentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: Antrieb und Bremsung, Springer Verlag, Berlin, 1995. Bosch.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I

Structural Systems in Auto-motive Vehicles I

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla. Harjoitustyöt ja laboratoriotyöt 2. ja 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee ajoneuvon ja työkoneen suunnitteluperusteita ja tuotekehitystä ja kunnossapitoa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella auton korin, kuorma-auton ja työkoneen rungon, ohjausjärjestelmän, pyörien ja

akselistojen tuentamekanismeja, kuormarakenteiden kiinnityselimiä, osaa selittää rautatietiekaluston suunnittelun perusteita. Lisäksi opiskelija osaa mitoittaa auton ja perävaunuyhdistelmän jarrujärjestelmän, ajoneuvovoimansiirron sekä määrittää ajoneuvojen ja työkoneiden kuormitukset, kaatumis-stabiliteettilaskelmat ja rakenteiden perusmitoituksen sekä kykenee selvittämään ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa ja mitoituksessa huomioon otettavat määräykset ja standardit ja osaa suunnitella elinkaaren kunnossapidon. Opiskelija osaa suorittaa autoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Sisältö: Henkilöauton itsekantava kori. Kuorma-auton ja työkoneen rungon mitoitusperusteet. Akselistojen tuenta- ja kiinnityselimet. Kuorma-autojen päällirakennetekniikka, kuormansidonta ja kiinnityselimet. Ajoneuvon kippaavan kuormarakenteen, nosturivarustuksen ja työkoneen stabiliteetti. Säilöajoneuvon ja linja-auton kaatumisstabiliteetti. Auton pyörien tuentaratkaisut. Autojen ja työkoneiden voimansiirtojärjestelmät. Auton ohjausjärjestelmän mitoitus. Autojen jarrulainsäädäntö. Auton jarrutuksen perusteet. Kevyen ja raskaan ajoneuvokaluston jarrujärjestelmät ja jarrujen sovitus. Auton sähköjärjestelmät II. Johdanto rautatiekaluston suunnitteluperusteisiin. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, harjoitustyöt ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Autotekniikan perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali . Kansainväliset ajoneuvo- ja työkonemääräykset sekä direktiivit. Oheiskirjallisuus: Happian-Smith, J., An Indtroduction to Modern Vehicle Design. But-terworth-Heinemann. 2001 . Reimpell, J., Stoll, H., Betzler, J. W., Automotive Chassis: Engi-neering Principles. Butterworth-Heinemann. 1995. Anselm,D., The Passenger Car Body. Vogel Fachbuch.2000. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE

KO 164

2005. Beerman,H,J., Rechnerische Analyse von Nutzfahrzeugtragwerken. Verlag TÜV Rhein-land.1986. Lechner, G., Naunheimer, H., Au-tomotive Transmissions. Springer-Verlag 1999. Reimpell, J., Fahrwerktechnik: Radaufhängung-en. Vogel-Verlag, Würzburg, 1988. Bosch, Automotive Brake Systems. 1995. Bosch GmbH. Limbert, R., Brake Design and Safety. Second Edition. SAE 1999. Breuer, B., Dausend,U., Advanced Brake Technology. SAE. Breuer., B., Bremsenhandbuch. 2004. SAE. Burckhardt, M., Fahrwerktechnik: Bremsdynamik und Pkw-Bremsanlagen. 1.Auflage. Vogel -Verlag. 1991. Klug H-P., Nutzfahrzeug-Bremsanlagen. Vogel Buchverlag Wurzburg. 1990. 2001. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: An-trieb und Bremsung, Springer Verlag, Berlin, 1995. Chen,F., Chin, A.,T, Quagliga,R., Disc Brake Squeal. Mechanism, Analysis, Evaluation and Reduction/Prevetion. 2005. SAE. Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Automotive electrics and electronics. 3rd Edition.1999. Meskanen,J.,Mäkelä,T., Mäntynen,J., Rautatieliikenne. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1996. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition, 2001 MRT-Productions. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehicle Dy-namics.2006.CRC Press. 2006. Lichtberger, B., Handbuch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund., S., Elektrisk Traktion, KTH Stock-holm 2005.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti ja 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460072S Autojen ja työkoneiden

rakennejärjestelmät II

Structural Systems in Auto-motive Vehicles II

Laajuus: 8,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-5 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla.

Tavoite: Opinnoissa perehdytään autojen ja työkoneiden tuotekehitykseen, rakennejärjestelmien koneteknisiin mitoitusperusteisiin, auton jousitusrakenteisiin ja mitoitukseen, auton ja ajoneuvoyhdistelmän ajostabiliteettiin, rautatiekalustotekniikkaan, autolaboratoriossa suoritettaviin mittauksiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa autojen ja työkoneiden elinkaarisuunnittelun ja tuotekehityksen menetelmiä, osaa määrittää työkoneen rakenteiden kuormitukset ja kestoiän, osaa suunnitella telamaastoajoneuvon ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmiä sekä rautatiekaluston akselistokonstruktioita, osaa mitoittaa ajoneuvon tai työkoneen jousituksen ja värähtelyjen vaimennuksen, osaa määrittää ajoneuvon ajodynamiikkamallinnuksen yksinkertaisissa perustapauksissa ja kykenee määrittämään ajovakavuuden

Sisältö: Autojen ja työkoneiden jousitusjärjestelmät ja mitoitusperusteet. Telamaastoajoneuvon ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmät. Rautatiekalustotekniikka. Auton ja ajoneuvoyhdistelmän ajodynamiikkamallinnus ja ajovakavuus. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa. Teollisuuden suunnitteluharjoitustyö

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa. Kurssiin sisältyy teollisuuteen tehtävä suunnitteluharjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Gillespie, T.D.: Fun-damentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band B: Schwingungen, Springer Verlag, Berlin, 1997. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition, 2001 MRT-Productions. Lichtberger, B., Hand-buch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund, S., Elektrisk Traktion, KTH 2005. Johansson, A., Out-of-Round Railway Wheels Causes and Con-

KO 165

sequences. 2005. Chalmers University of Tech-nology. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehi-cle Dynamics.2006.CRC Press. 2006. Wheels and Axles.Cost- effective Engineering.2000. IMechE Seminar Publication. Driving Mo-yar,G,J., Punwani,S,K., Railroad Journal Roller Bearing Failure and Detection. SAE 1988. Stichel, S., Running behavior of railway freight wagons with single-axle running gear.Railway Technology .Department of Vehicle Engineer-ing.KTH Stockholm 1998. Stability Systems. Robert Bosch GmbH . ACC Adaptive Cruise Control. Robert Bosch GmbH . Dixon , J.,C., Tires, Suspension and Handling. Second Edition. 1996. SAE. Genta,G., Motor Vehicle Dynamics. Modeling and Simulation. 1999.World Scientific.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460073A Polttomoottoritekniikka I

Internal Combustion Engines I

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 5-6 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvo- ja työkonemoottoreiden toimintaperiaatteista, päämitoituksesta, termodynaamisista työkierroista, ympäristökysymyksistä ja kunnossapidosta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää mäntämoottoreiden toimintaperiaatteet, seoksenmuodostuksen, sylinteritäytökseen vaikuttavat tekijät ja palamisprosessit sekä pakokaasujen emissioiden muodostumiseen liittyvät tekijät ja kunnossapitomenetelmät. Opiskelija osaa suorittaa ahtamattomien ja ahdettujen mäntämoottoreiden perusmitoituksen, termodynaamiset laskelmat, osaa määrittää häviökomponentit ja hyötysuhteet sekä osaa laatia ominaispiirrokset.

Sisältö: Mäntämoottoreiden rakennejärjestelmät ja perusteet. Seoksenmuodostus ja sylinteritäytös. Moottoripolttoaineet. Pakokaasuemissioiden muodostumien. Sytytys- polttoaine- ja käynninohjausjärjestelmät. Mäntämoottoreiden päämitoitusmenetelmät. Teoreettiset työkierrot ja hyötysuhteet. Ahtamismenetelmät. Moottoriteknilliset mittaukset.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa.

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Hey-wood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone, R., Introduction to Internal Com-bustion Engines. 3 rd Edition. 1999 . SAE. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines,N.C., Fundamentals of Turbo-charging. Concepts NREC.USA.2005. van Bas-shuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004. Heisler, H., Advanced Engine Technology. 2003. Butter-worth-Heinemann. Merker, G.P., Stiesch,G., Technische Verbrennung. Motorische Verbren-nung. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999. Dietzel,F., Wagner, W., Technische Wär-melehre. Vogel-Buchverlag. 7. Auflage. 1998. Bosch.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460074S Polttomoottoritekniikka II

Internal Combustion Engines II

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 periodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään periodilla 2-3.

Tavoite: Opintojaksossa opiskelija perehtyy mäntämoottoreiden konedynamiikkaan ja

KO 166

kampikoneiston kone-elimien mitoitusperusteisiin.

Osaamisatavoitteet: Opiskelija osaa määrittää eri tyyppisten mäntämoottoreiden kinemaattiset yhtälöt ja ominaispiirrokset, kampikoneiston massa-,kaasu-, tangentiaali- ja laakerivoimadiagrammit sekä osaa valita sopivan massavoimien tasapainotusmenetelmän ja kampiakselin värähtelynvaimennusmenetelmän . Lisäksi opiskelija osaa määrittää kampikoneiston kone-elimiin kohdistuvat kuormitukset ja osaa suorittaa kone-elimien mitoituksen ja osaa käyttää moottorin suunnitteluun soveltuvia analyysimenetelmiä.

Sisältö: Kampiliikkeen kinematiikka ja kinetiikka. Kaasu-,massa- ja laakerivoimat. Tangentiaalivoima ja vääntömomentti. Massavoimien tasapainotusmenetelmät. Kampikoneiston värähtelymekaniikka. Kampikoneiston kone-elimien mitoitusmenetelmät.Mäntämoottoreiden analyysimenetelmät.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Polttomoottoritekniikka I

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Hey-wood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone , R., Introduction to Internal Combustion Engines. . 3 rd Edition 1999. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines ,N.C. , Fundamentals of Turbo-charging.Concepts NREC.USA.2005. van Bas-shuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004 Heisler, H., Ad-vanced Engine Technology. 2003. Butterworth-Heinemann. Merker, G.P., Kessen,U., Tech-nische Verbrennung Verbrennungsmotoren. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999 . Hoag,K., L., Vehicul ar Engine Design. SAE.2006. Springer-Verlag. Blair. G.,P., Design and Simu-lation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460075S Kokeelliset moottoreiden tutkimusmenetelmät

Experimental Methods in In-ternal Combustion Engines

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laboratorioharjoitukset 3. periodilla

Tavoite: Opiskelija perehtyy polttomoottoreiden kokeellisiin tutkimusmenetelmiin moottorilaboratoriossa, koehuoneen mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmiin, mittauslaitetekniikkaan, mittausten järjestelmälliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koetulosten käsittelyyn, raportointiin ja laboratoriomittausten laatujärjestelmään sekä tuotekehitystoimintaan.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää asiantuntevasti polttomoottoreiden mittausmenetelmiin ja laatujärjestelmiin liittyviä kansainvälisiä standardeja. Opiskelija osaa selittää moottorin kuormituslaitteiden, mittauslaitteiden ja tiedonkeruujärjestelmän vaatimukset ja toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa laatia mittaussuunnitelmat, suorittaa mittaukset ja osaa laatia mittausraportin ja suorittaa tuloksien kriittisen arvioinnin.

Sisältö: Moottorilaboratorion mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmät. Koehuoneen olosuhteiden mittaukset. Moottoreiden jarrutuspenkit. Moottorin kuormitussyklit. Teho, vääntömomentti ja pyörimisnopeus. Ilmamäärän mittaus. Polttoaineen massan mittaus. Ilmakertoimen määritys. l -anturi. Pakokaasuanalysaattorit. Sylinterin palamispaineanturi. Kokeet: Moottorin kuormitussyklien määritys. Polttoaineen ominaiskulutus eri kuormituksilla. Pakokaasuemissioiden määritys eri

KO 167

kuormituksilla. Pakokaasukatalysaattorin testaus. Kokeellisten mittausten raportointi.

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitukset. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n moottorilaboratoriossa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Polttomoottoritekniikka I

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Bosch., Autoteknillinen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Moottorilaboratorion mittauksia ja laatujärjestelmää koskevat standardit. Oheiskir-jallisuus: Zhao,H., Ladommatos,N., Engine Combustion Instrumentation and Diagnos-tics.2001. SAE. Standardit EC 80/1269, ISO 1585, ISO 8178. JIS D 1001 , SAE J 1349 , DIN 70020 . Plint,M., Martyr A., Engine Testing. Theory and Practice. 2 nd Edition.Butterworth-Heinemann. Stone,R., Introduction to Internal Combustion Engines 3 rd Edition. SAE. 1999. van Basshuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combus-tion Engine Handbook. SAE.2004. Blair. G.,P., Design and Simulation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE. Aumala&Kalliomäki; Mittaustekniikka I. Mittaustekniikan perusteet. 359 Otakustantamo.1978.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painokertoimin 0,50 tentti ja 0,50 moottorilaboratoriomittaukset.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Opetuskieli: Suomi

460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka

Mobile Hydraulics

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1.-2. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvojen ja työkoneiden hydraulijärjestelmistä sekä suunnittelun ja mitoituksen perusteista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää ajoneuvojen ja työkoneiden

hydrauliikkajärjestelmien toiminnan ja komponenttien valintaperusteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen hydrauliikkajärjestelmän ajoneuvo- ja työkonekäyttöön.

Sisältö: Hydraulijärjestelmien sovellukset ajoneuvoissa ja työkoneissa. Hydrauliikan perusteet, komponentit ja ominaisuudet. Suunnittelun ja mitoituksen perusteet.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Oppimateriaali: Luentomoniste; Kauranne, H., Kajaste, J., Vilenius, M.: Hydraulitekniikka. 2008. WSOY; Fonselius, J, Rinkinen, J. Vilenius, M.: Hydrauliikka II. 1997. Edita; Ajankohtaiset työkonetekniikan ja hydrauliikan julkaisut.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräytyy laskuharjoitusten ja tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Toni Liedes

Opetuskieli: Suomi

464051A Koneenpiirustus

Machine Drawing

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset pidetään 1. - 2. periodin aikana. Harjoitustyö tehdään 3. periodin aikana.

Tavoite: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat konepajatuotteiden piirustus¬tekniseen esittämiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea koneenpiirustuksia ja osaa laatia niitä standardeilla määriteltyjen kuvausmenenetelmien, merkintöjen ja mitoituksen avulla valmistettavan osan tai kokoonpanon esittämiseksi yksikäsitteisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Sisältö: Koneenpiirustuksen tarkoitus; Kappaleiden kuvaaminen ja mitoitus, muotoilu ja valmistusnäkökohdat; Keskeisten koneen osien piirustustekninen esittäminen; Hitsausmerkinnät, toleranssit ja pintamerkit; Kaavioesitykset.

KO 168

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö.

Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten ja harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen edellytyksenä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitusten ja harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela

Opetuskieli: Suomi

464052A CAD

CAD

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Ohjattua harjottelua tietokoneluokassa 4-5 periodissa. Harjoitustyö 6 periodissa.

Tavoite: Kurssilla perehdytään koneen osien ja kokoonpanojen tietokoneavusteiseen mallintamiseen ja piirustusdokumenttien laadintaan.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee mallintamaan suunnittelemansa rakenteen osat ja kokoonpanot sekä laatimaan piirustukset näistä rakenteista kurssissa opetettavalla tietokoneavusteisen suunnittelun järjestelmällä.

Sisältö: Kurssi alkaa johdatusluennolla, missä käsitellään parametrista piirrepohjaista mallintamista; Prismaattisen, koneistuskeskuksessa jyrsimällä ja poraamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Pyörähdyssymmetrisen sorvaamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Kokoonpanon muodostaminen annetuista osista; Kokoonpanopiirustuksen ja osaluettelon laadinta muodostetusta koonpanosta.

Toteutustavat: Johdatusluento. Ohjattua mallinnuksen ja piirustusten laadinnan harjoittelua kahden opiskelijan ryhmissä tietokoneluokassa. Henkilökohtaisen harjoitustyön tekeminen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Koneenpiirustus -kurssin harjoitusosuus hyväksytysti suoritettu.

Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Henkilökohtainen harjoitustyö arvostellaan.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Korpela

Opetuskieli: Suomi

464055A Koneensuunnittelu I

Machine Design I

Laajuus: 8 op

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 1. – 3. periodilla. Laskuharjoitukset pidetään 3. - 4. periodilla. Harjoitustyö tehdään 4. - 6. periodilla.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneen osien toimintaperiaatteet, materiaalin valinnan ja mitoituksen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa mitoittaa koneissa käytettävät osat.

Sisältö: Liitoselimet (ruuvit, hitsaus, yms.), pyörivän liikkeen elimet (akselit, laakerit, kytkimet, jarrut) ja liikkeen muuntamiseen käytetyt elimet (hammaspyörät, ketjut, hihnat, yms.) sekä koneiden tasaisen käynnin kannalta tarpeellisen tärinän eristyksen perusteet.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Laskuharjoituksilla ja välikokeilla tai tentillä opiskelijan tulee osoittaa riittävää valmiutta konstruktioharjoitustyön aloittamiseen. Konstruktioharjoitustyö tehdään saman lukuvuoden 4. – 6. periodeilla.

Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. Porvoo WSOY, 1995; Shigley, J. E. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering De-sign. New York, McGraw-Hill,1983.

Suoritustavat: Välikokeita on kaksi. Välikokeet voi korvata osallistumalla tenttiin.Opintojakso

KO 169

arvostellaan puoleksi välikokeiden tai tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen

Opetuskieli: Suomi

464056A Koneensuunnittelu II

Machine Design II

Laajuus: 6 op

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 2. ja 3. periodilla. Harjoitustyö tehdään 4. – 6. periodilla.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneenosien suunnittelussa, mitoituksessa ja materiaalin valinnassa käytettävät lukuisat eri lähtökohdat.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitteluryhmän jäsenenä suunnitella kokonaisen koneen, perustella koneen osien materiaalivalinnat ja vastata osien mitoituksesta.

Sisältö: Hitsatut rakenteet ja rungot; Valetut rakenteet; Rakenteiden liitokset; Akselirakenteet; Napaliitokset; Käytöt; Laakeroinnit; Voitelu; Koneiden perustusten suunnittelu.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. WSOY, Porvoo, 1995; Shigley, J. E. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering Design., McGraw-Hill, New York, 1983,Tuomaala, J: Koneensuunitteluoppi, ensimmäinen osa. Oulu, 1995

Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen

Opetuskieli: Suomi

464057S Koneensuunnittelu III

Machine Design III

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan ja harjoitustyö tehdään 4. – 6. periodilla.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tuotekehityksen systemaattiset metodit.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään joko kokonaan uuden tuotteen tai parantamaan oleellisesti vanhaa. Samalla hän on oppinut ryhmätyöhön saman tehtävän suorituksessa, koska ilman tätä nykyisiä laajoja tuotekehitysprojekteja ei pystytä riittävän nopeasti toteuttamaan.

Sisältö: Systemaattinen metodi VDI 2222; Ullmanin suunnittelumetodi; Intuitiivinen suunnittelumetodi; Tuoteohjelman suunnittelumetodi; Optimointi; Automaation hyödyntäminen; Uusien materiaalien ja niiden ominaisuuksien hyödyntäminen. Kutakin asiaa havainnollistetaan lukuisilla käytännön esimerkeillä alan teollisuudesta.

Toteutustavat: Luennot ja teollisuuden aiheesta tuleva harjoitustyö.

Oppimateriaali: Tuomaala, J. : Koneensuunnitteluoppi, jälkimmäinen osa Oulu, 1995. Dieter, G. E. : Engineering Design, McGraw-Hill, New York, 2000.

Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella

Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen

Opetuskieli: Suomi

464058S Koneensuunnittelun erikoistyö

Project Work in Machine Design

Laajuus: 8,5 op

Ajoitus: Erikoistyö voidaan aloittaa Koneensuunnitteluoppi III:n harjoitustyön tekemisen yhteydessä.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on toteuttanut vaativan teollisuudesta saatavan suunnittelu- tai tuotekehitystehtävän.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään kokonaan uuden

KO 170

tuotteen tai parantamaan oleellisesti jo olemassa olevaa.

Sisältö: Teollisuudesta saatavan laajan tuotekehitysprojektin läpivienti.

Toteutustavat: Erikoistyö tehdään 1-3 hengen ryhmissä työn laajuudesta ja vaativuudesta riippuen.

Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan.

Vastuuhenkilö: professori Jouko Karhunen

Opetuskieli: Suomi

464061A Luovan työn tekniikka

Techniques of creative work-ing

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Luennot 1. periodilla

Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on oppia havaitsemaan ongelmia tutussa ympäristössä, analysoida niitä ja soveltaa ongelman ratkaisuun koneteknisiä keinoja.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee muuntamaan tutun olotilan teknistä ratkaisua vaativaksi ongelmaksi ja kyseenalaistamaan olemassa olevat ratkaisut sekä tietää tärkeimmät luovan työn systemaattiset metodit.

Sisältö: Ongelman analysointi ja abstrahointi, ongelman liittäminen suurempaan kokonaisuuteen tai pilkkominen osaongelmiksi. Systemaattisten menetelmien soveltaminen määriteltyyn ongelmaan.

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan aloitusluennolla ja luennoilla ryhmätöinä tehtävillä ohjatuilla harjoituksilla. Kurssiin sisältyy ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö luennoilla esiin tulleesta aiheesta.

Oppimateriaali: Luentomoniste: Jorma Tuomaala: Luovan työn tekniikka.

Suoritustapa: Loppukoe ja harjoitustyö. Arvosana määräytyy puoliksi tentistä ja puoliksi harjoitustyöstä. Luentoharjoitukset tehneet vastaavat vain puoleen tentin kysymyksistä.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Opetuskieli: Suomi

464074S Paperiteollisuuden koneet

Paper machine construction

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot 2-4 periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat saavuttaisivat hyvät valmiudet konstruktiotekniikan soveltajina sekä erityisvalmiudet paperi- ja massateollisuuden koneita valmistavien konepajojen ja paperi- ja massatehtaiden suunnittelu- valmistus- ja kunnossapitotehtäviin sekä vientikaupan, opetuksen ja tutkimuksen tehtäviin.

Osaamistavoitteet: Suoritettuaan kurssin opiskelija kykenee kuvaamaan massa- ja paperiteollisuuden merkityksen kotimaiselle taloudelle, kuvata paperinvalmistuksen päävaiheet, kykenee analysoimaan eri paperikonekonstruktioiden vaikutuksen sen tuotantoon ja laatuun sekä tietää paperikoneiden pääkomponenttien suunnittelukriteerit.

Sisältö: Massan- ja paperinvalmistusprosessien perusteet, konerakenteet, toiminnot ja paperikoneiden sekä niiden tuotannon suunnittelukriteerit. Yksityiskohtaiset paperikoneiden osien, telojen, kalantereiden ja konstruktiomateriaalien suunnittelukriteerit.

Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot ja lukuisia vierailuja kotimaisiin paperitehtaisiin ja konepajoihin. Kurssi sisältää myös rajoitetun ekskursion ulkomaisiin kohteisiin.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Kaksi välikoetta tai loppukoe sekä seminaariesitys annetusta aiheesta.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Opetuskieli: Suomi

KO 171

464084S Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö

Project work in paper ma-chinery construction

Laajuus: 8,5 op

Ajoitus: Työn voi aloittaa Paperiteollisuuden koneet luentokurssin aikana.

Tavoite: Syventää paperikonekonstruktioiden osaamista laajan harjoitustyön avulla. Kurssin suoritettuaan opiskelija on teollisuudesta saadusta aiheesta toteuttanut vaativan tutkimus-, kehitys- tai suunnitteluprojektin.

Oppimistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan, kehittämään tai parantamaan olemassa olevia paperikoneiden osia tai prosesseja.

Sisältö: Laajan teollisuusperäisen tuotekehitys-, tutkimus- tai suunnitteluprojektin läpi vienti.

Toteutustavat: Projektityö tehdään 1-3 opiskelijan ryhmissä riippuen työ laajuudesta ja vaativuudesta.

Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Opetuskieli: Suomi

464085A Tuotesuojaus

Patenting

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitustyö 2. periodilla.

Tavoite: Tämän kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan eri teollisoikeudellisten suojamuotojen periaatteet ja käyttö Suomessa ja kansainvälisesti. Pääpaino on patentoinnilla, eli kuinka arvokas tuote voidaan suojata kopioinnilta ja kuinka voidaan välttää loukkaaamasta kilpailijoiden teollisoikeuksia.

Oppimistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee selittämään, mitkä ovat tuotteen patentoitavuuden edellytykset ja vertaamaan patenttia muihin teollisoikeudellisiin suojamuotoihin. Opiskelija tietää myös työnantajan ja työntekijän oikeudet, kun

kysymyksessä on toisen palveluksessa tehty keksintö.

Sisältö: Eri teollisoikeudelliset suojamuodot ja niiden käyttö kilpailukeinona. Patenttisuojan laajuus ja pätevyys. Patentin hakeminen ja patenttihakemuksen laatiminen. Patentin hakeminen ulkomailla. Konfliktitilanteet. Patenttilainsäädäntö.

Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot, joilla käsitellään lukuisia käytännön esimerkkejä. Ohjattuna harjoitustyönä laaditaan kotimainen patenttihakemus.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Lopputentti. Lopullinen arvosana on tentin ja harjoitustyön keskiarvo.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Opetuskieli: Suomi

Materiaalitekniikan laboratorio

465061A Materiaalitekniikka I

Materials Engineering I

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot ja ja suunnitteluharjoitukset 1.-2. periodilla sekä kolme laboratorioharjoitustyötä 1.-3. periodilla.

Tavoite: Opiskelija tuntee sekä metallisten että ei-metallisten rakennemateriaalien ominaisuuksiin ja käyttöön liittyvät keskeiset perusasiat ja tavallisimpien rakennemateriaalien käyttökohteet sekä hallitsee materiaalien valintaan liittyvät periaatteet sekä tavallisimpien rakennemateriaalien käyttöalueet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee selittämään rakennemateriaalien mekaanisten ominaisuuksien mittaamista aineenkoetuksen avulla ja osaa tehdä johtopäätöksiä saaduista tuloksista. Hän osaa erotella eri metallien korroosio-ominaisuuksia ja soveltaa terästen korroosionestomenetelmiä. Opiskelija kykenee myös luokittelemaan eri tyyppisiä teräksiä ja valurautoja, ei-rautametalleja, muoveja ja rakennekeraameja. Hän osaa tulkita metalliseosten tasapainopiirroksia. Opiskelija hallitsee

KO 172

materiaalit ja valintamentelmät niin hyvin, että hän osaa valita parhaiten soveltuvan rakennemateriaalin tiettyyn käyttökohteeseen.

Sisältö: Konetekniikan tavallisimmat rakennemateriaalit, niiden ominaisuudet ja käyttöalueet. Materiaalinvalinnan suoritus eri vaatimuksia silmällä pitäen.

Toteutustavat: Luennot ja ja suunnitteluharjoitukset sekä kolme laboratorioharjoitustyötä.

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja suunnitteluharjoituksen (painokerroin 1) perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465062S Materiaalitekniikka II

Materials Engineering II

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Luennot 3. periodilla ja kolme harjoitustyötä pienryhmissä 4.-5. periodilla.

Tavoite: Opiskelija hallitsee aiempaa laaja-alaisemmin ja syvällisemmin erilaisten metallien lämpökäsittelyt, korroosion olemuksen ja korroosion estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi hän tuntee keskeisten rakennemetallien valmistuksen periaatteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tavallisimpien rakennemetallien valmistusvaiheet alkaen malmista ja/tai kierrätysmetallista. Hän kykenee valitsemaan metallille oikean lämpökäsittelymenetelmän ja pääpiirteissään myös oikeat käsittelyparametrit. Opiskelija osaa myös soveltaa oppimaansa korroosion teoriaa analysoidessaan metallin syöpymistaipumusta tietyssä korroosioympäristössä. Lisäksi hän osaa luokitella eri metalleilla esiintyvät korroosiomuodot ja valita sopivan korroosionestomenetelmän rautametallille.

Sisältö: Erilaisten metallien lämpökäsittelyt. Metallien korroosio ja korroosionesto. Keskeisten rakennemetallien valmistus.

Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyötä pienryhmissä..

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I

Oppimateriaali: Opintomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465071A Metalliopin perusteet

Introduction to Materials Sci-ence

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja kolme harjoitustyötä 5.-6. periodilla.

Tavoite: Opiskelija tuntee metalliopin peruskäsitteet ja tärkeimmät metallisessa rakenteessa tapahtuvat ilmöt.

Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää metallin kiteisen rakenteen perusluonteen ja siihen liittyvät erityispiirteet. Hän kykenee arvioimaan plastisen muodonmuutoksen vaikutuksia metallin sisäiseen rakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Lisäksi hän osaa pääpiirteissään esitellä kylmämuokatun metallin toipumista ja rekristallisaatiota sekä niiden merkitystä käytännössä. Opiskelija osaa arvioida tasapainopiirroksen avulla metalliseokseen syntyvää mikrorakennetta sulan jähmetyttyä tai jähmeän tilan faasimuutoksen tapahduttua. Lisäksi hän kykenee selittämään metallin käyttäytymistä jännityksen alaisena erityyppisillä jännityksillä ja erilaisissa lämpötiloissa.

Sisältö: Metallin kiteinen rakenne, plastinen muodonmuutos, toipuminen ja rekristallisaatio, tasapainopiirrokset, rakennemuutosten

KO 173

mekanismit, metallin käyttäytyminen jännityksen alaisena.

Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyötä,

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I.

Oppimateriaali: Opintomoniste. Lindroos,V., Sulonen, M., Veistinen, M.: Uudistettu Miekk-Ojan metallioppi. Otava, Helsinki 1986. Harjoitustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465075A Materiaalin tutkimustekniikka

Research Techniques for Ma-

terials

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot ja demonstraatiot 1. periodilla.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään materiaalitutkimuksen menetelmiin niiden koko laajuudessa aineenkoetusta lukuun ottamatta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri menetelmien periaatteet, edut ja rajoitukset sekä käyttökohteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää materiaalitutkimuksessa käytettävien erilaisten mikroskooppien rakenteen, toimintaperiaatteen ja kontrastinmuodostuksen sekä suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän pystyy vertailemaan elektronioptisia menetelmiä suorituskyvyltään. Hän osaa selittää termisen analyysin ja dilatometrian sekä magneettisten ja sähköisten mittausten periaatteet ja luetella näiden sovelluskohteita.

Sisältö: Valomikroskopia, kvantitatiivinen metallografia, läpivalaisu- ja pyyhkäisyelektronimikroskopia, rtg- ja ultraäänimikroskopia, mikroanalyysi,

spektroskooppiset menetelmät, termiset, dilatometriset, sähköiset ja magneettiset mittausmenetelmät sekä jäännösjännitysten mittaus.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja demonstraatioita.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Kettunen, P. O.: Elektronimikroskopia I ja II, Otakustantamo 1983.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Olli Nousiainen

Opetuskieli: Englanti

465077A Hitsaustekniikka

Welding Technology

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 1. periodin aikana, laboratorioharjoitustyö 2. periodin aikana.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tavallisimpiin hitsausprosesseihin, eri metallien hitsattavuuteen, hitsaustekniikan mahdollisuuksiin ja edellytyksiin tuotesuunnittelussa sekä antaa valmius valmistusteknillisten ongelmien ratkaisuun.

Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tavallisimpien hitsaus- ja leikkausprosessien toimintaperiaatteet ja keskeiset sovelluskohteet. Hän pystyy arvioimaan eri materiaalien hitsattavuutta ja erittelemään hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa myös selittää hitsauksen mekanisointiin ja automatisointiin, hitsausvirheisiin ja niiden tarkastamiseen, hitsatun rakenteen väsymiskestävyyteen sekä terveelliseen hitsausympäristöön liittyviä keskeisiä asioita. Lisäksi opiskelija kykenee yleisellä tasolla ottamaan huomioon tuottavuuden ja kustannusten vaikutukset hitsaavan yrityksen kilpailukykyyn.

Sisältö: Hitsausprosessit ja niiden soveltuvuus eri tarkoituksiin, terästen ja muiden metallien

KO 174

hitsattavuus, hitsauksessa tapahtuvat muodonmuutokset, hitsausvirheet ja hitsin tarkastusmenetelmät, hitsiliitoksen suunnittelu ja kustannukset.

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoitustyö.

Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskirjallisuus: Lukkari, J.: Hitsaustekniikka. Perusteet ja kaarihitsaus. Edita, Helsinki 1997.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465079S Vaurioanalyysi

Failure Analysis

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 5. periodilla.

Tavoite: Opintojaksossa käsitellään tyypilliset vauriotyypit, niiden syntymekanismit ja niihin vaikuttavat tekijät sekä vauriotutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle tapahtuneen materiaali- tai rakennevaurion selvittämiseen tarvittavat perustiedot ja -valmiudet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa listata vaurioanalyysin tyypilliset vaiheet. Hän osaa selittää kuormitusolosuhteiden ja murtopinnan suunnan välisen riippuvuuden. Opiskelija kykenee päättelemään murtopinnan makro- ja mikropiirteiden perusteella todennäköisimmän vaurioitumismekanismin. Hän pystyy antamaan perusteltuja ohjeita vaurion estämiseksi.

Sisältö: Vaurioselvityksen yleiset periaatteet ja menettelytavat. Eräitä erityistekniikoita. Vaurioitumismekanismit sekä murtopintojen makro- ja mikropiirteet. Vaurionäytteiden tarkastelua ja esimerkkitapausten käsittelyä.

Toteutustavat: Osallistuva (vaurionäytteiden tarkastelua) luento. Käännöstehtävä.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus : Wulpi, D.J.: Understanding

How Components Fail, ASM 1985. Engel L. and Klingele H.: Atlas of Metals Damage, Carl Hauser Verlag.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Opetuskieli: Suomi

465080S Hitsausmetallurgia

Welding Metallurgy

Laajuus: 8,5 op

Ajoitus: Luentoja 40 h 4. periodin aikana.

Tavoite: Opintojakso antaa tarvittavat tiedot hitsauksen aikana tapahtuvien ilmiöiden ymmärtämiselle ja näiden vaikutuksiin mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin eri materiaaleissa sekä perusteita materiaalin- ja hitsausmenetelmän valintaan.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää hitsausolosuhteiden vaikutuksen hitsin lämpötilajakaumaan sekä jähmettymisrakenteisiin. Hän osaa luokitella teräksen hitsin muutosvyöhykkeen tyypilliset mikrorakenteet ja arvioida niiden merkitystä liitoksen ominaisuuksien kannalta. Hän osaa selostaa seostettujen terästen, valurautojen sekä kevytmetallien hitsauksessa tapahtuvat metallurgiset muutokset ja niiden vaikutuksen ominaisuuksiin. Hän kykenee valitsemaan hitsattavuuskokeen kylmä- ja kuumahalkeiluriskin arvioimiseksi.

Sisältö: Lämmön jakautuminen hitsausliitoksissa, hitsisulan jähmettyminen ja suotautuminen, hitsin jäähtymisen aikana tapahtuvat ilmiöt sekä hitsin mikrorakenne ja ominaisuudet. Hitsattavuus: rakenneteräkset, niukkaseosteiset teräkset, seosteräkset, musta ruostumaton, valuraudat, alumiiniseokset. Hitsausvirheet ja hitsattavuuskokeet.

Toteutustavat: Luennot, seminaarialustus sekä harjoitustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: 465061A Materiaalitekniikka I ja 465077A Hitsaustekniikka.

KO 175

Oppimateriaali: Opintomoniste . Oheiskirjallisuus: Kou, S.: Welding Metallurgy, Wiley Co, New York 1987. Easterling K.: Introduction to the Physical Metallurgy of Weld-ing, Butterworths & Co Ltd, London, 1983 Kyröläinen A ja Lukkari J., Ruostumattomat teräkset ja näiden hitsaus, MET, 1999

Suoritustavat: Loppuarvostelussa tentintai välikokeiden painokerroin on 4 ja harjoitustyön 1. Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465081S Fysikaalinen metallurgia I

Physical Metallurgy I

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot ja seminaari 2.-3. periodilla.

Tavoite: Opintojaksossa pyritään siihen, että opiskelija tuntee tärkeimmät jännityksen alaisessa metallissa tapahtuvat ilmiöt ja ymmärtää niiden ja mikrorakenteen välisen yhteyden sekä vaikutuksen lujuuteen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää metallin lujittumiseen vaikuttavat mekanismit. Hän osaa perustella seostuksen vaikutuksen pinousvian pintaenergiaan ja sen vaikutuksen dislokaatioiden luonteeseen ja niiden liikkumis-mahdollisuuksiin. Hän pystyy vertailemaan ja perustelemaan seosten keskinäisiä muokkauslujittumiseroja. Opiskelija pystyy selittämään raekoon vaikutuksen staattiseen lujuuteen, väsymiskestävyyteen ja virumislujuuteen. Hän osaa tulkita yksinkertaisia läpäisyelektronimikroskooppikuvia. Hän osaa selittää väsymisen ja virumisen mekanismit ja luetella tärkeimmät lujuuteen vaikuttavat tekijät. Hän osaa tulkita deformaatiokarttoja. Opiskelija osaa selittää tärkeimmät tekstuuriin liittyvät käsitteet.

Sisältö: Metallin lujittumismekanismit: kylmämuokkaus, seostus, raekoon hienontaminen sekä erkautuminen. Pinousvian pintaenergian merkitys dislokaatiorakenteeseen

ja lujittumiseen. Mikrorakennemuutokset väsymisen ja virumisen kuluessa sekä lujuuteen vaikuttavat tekijät. Tekstuurin synty.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 t luentoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I, Metalliopin perusteet ja Materiaalin tutkimustekniikka.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskir-jallisuus: R.W. Cahn and P. Haasen, Physical Metallurgy, 4 ed., North Holland, 2005 (electri-cal version). R.E. Smallman and R.J. Bishop, Modern Physical Metallurgy & Materials Engi-neering, 6th ed., Butterworth-Heinemann, Elsevier Science Ltd, 1999 (electrical version 2002).

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Opetuskieli: Suomi

465082S Fysikaalinen metallurgia II

Physical Metallurgy II

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot, laskuharjoitukset ja seminaari 4.-6. periodilla.

Tavoite: Tarkoituksena on koota ja muokata aikaisempien metallioppiin liittyvien opintojaksojen antama tieto käyttökelpoiseksi ja hyödynnettäväksi sekä syventää fysikaalisen metallurgian ymmärtämistä uuden tiedon luomisen perustaksi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan ja kinetiikan perusperiaatteita faasimuutoksiin. Hän kykenee arvioimaan metalliseoksen tasapainopiirroksen vaikutusta sen rakenteeseen. Opiskelija osaa selittää mm. diffuusion avulla metalliseoksen jähmettymistä, rekristallisaatiota, erkautumista sekä teräksen faasimuutoksia austeniitin hajaantuessa (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti). Lisäksi hän pystyy S-käyrän avulla selostamaan teräkseen syntyviä faasirakenteita ja näiden rakenteiden lujuusominaisuuksia.

KO 176

Sisältö: Jähmeässä tilassa tapahtuvien faasimuutosten termodynamiikka ja kinetiikka. Tasapainopiirrokset. Diffuusio. Jähmettyminen. Rekristallisaatio. Erkautuminen. Martensiittimuutos. Perliitti- ja bainiittireaktiot. S-käyrät ja niiden käyttö.

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja seminaarit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I ja Metalliopin perusteet.

Oppimateriaali: Porter, D., Easterling, K. & Sherif, M.: Phase Transformations in Metals and Alloys, CRC Press, Boca Raton, 2009. Oheiskirjallisuus: Luentomoniste. Honeycombe, R. W.: Steels - Microstructure and Properties

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) sekä seminaarityön (painokerroin 1) perusteella.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Opetuskieli: Suomi

465084S Fysikaalisen metallurgian harjoitustyöt

Exercises in Physical Metallurgy

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Harjoitustyöt voi tehdä Fysikaalinen metallurgia I ja II opintojaksojen suorituksen jälkeen.

Tavoite: Hankkia taidot materiaalitekniikan alan kirjallisuuden hankintaan ja käyttöön sekä oppia kirjoittamaan selkeä, hyvin jäsennelty raportti. Tutustua syvällisemmin eräisiin fysikaalisen metallurgian aihealueisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea asiaankuuluvaa, luotettavaa kirjallisuutta tutkimustehtävänsä aihealueelta. Lisäksi hän osaa hyödyntää löytämiään kirjallisuuslähteitä tutkimusongelman ratkaisemisessa ja hyvin jäsennellyn raportin laadinnassa. Opiskelija kykenee paneutumaan tulevissa fysikaalisen metallurgian tutkimustehtävissään oleellisiin asioihin.

Toteutustavat: Annetuista aiheista tehtyjä suppeahkoja kokeellisia tai kirjallisia töitä raportteineen kurssin vastuuhenkilön kanssa sovittavana ajankohtana. Harjoitustöitä on kaikkiaan kolme.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Fysikaalinen metallurgia I ja II.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Olli Nousiainen

465088S Elektronioptiikan sovellutukset

Utilization of Electron Optical Methods

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 3. periodilla. Luennoidaan vain joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2012.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luentojen ja eritoten omakohtaisesti suoritettujen harjoitustöiden avulla syventää ja konkretisoida opiskelijan tietoja elektronioptisten laitteiden (STEM, SEM/EDS, EPMA/WDS, SEM-EBSD ja kuva-analyysi) käyttömahdollisuuksista materiaalitutkimuksessa, jotta hän pystyy menetelmien valintaan ja hyödyntämään niitä omissa töissään

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita annetun tehtävän ratkaisemiseen soveltuvan elektronioptisen tutkimusmenetelmän. Hän osaa arvioida menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän pystyy kirjoittamaan lyhyitä raportteja, joissa hän kykenee tulkitsemaan harjoituksissa otettuja kuvia ja mittausten antamia tuloksia ja vertailemaan niitä kirjallisuudessa esitettyihin kuviin ja dataan.

Sisältö: Elektronimikroskooppien STEM, SEM/ EDS ja EPMA/WDS kuvanmuodostus ja resoluutio sekä analyysien herkkyys ja tarkkuus. Näytteenvalmistus. Kuva-analyysi. Käyttöesimerkkejä. Harjoituksissa näytteiden valmistusta ja mikroskoopin käyttöä sekä soveltamista erilaisiin tarpeisiin.

KO 177

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Harjoituksiin osallistuminen on pakollista.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Opetuskieli: Suomi

465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet

Processing and Properties of Steels

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja laboratorioharjoitustyö 3. periodilla. Luennoidaan vain joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2013.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään terästen valmistusvaiheiden vaikutuksiin mikrorakenteeseen ja sulkeumiin ja tätä kautta ominaisuuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, miten nykyaikaisia teräksiä valmistetaan ja miten hyvät ominaisuudet on saatu aikaan. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luetella sulan teräksen oleelliset valmistusvaiheet ja nimetä sen laatuun vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Hän osaa selittää termomekaanisissa käsittelyissä tapahtuvat metallurgiset ilmiöt ja erityisesti raekoon hienontamiseen käytetyt tekniikat. Hän osaa nimetä tärkeimmät rakenneteräkset sekä esitellä pääpiirteissään niiden ominaisuudet ja kehityssuunnat. Hän osaa selittää sulkeumien syntyyn vaikuttavat tekijät ja näiden kontrolloimismahdollisuudet. Lisäksi hän osaa arvioida sulkeumien vaikutuksia terästen ominaisuuksiin.

Sisältö: Teräksen valmistus, senkkakäsittelyt, jatkuvavalu ja valssaus. Termomekaaniset käsittelyt ja niiden vaikutus teräksen ominaisuuksiin. Fysikaalinen simulointi. Eri tyyppiset teräkset, ominaisuudet ja käyttö. Teräksen sulkeumat ja näiden vaikutus sitkeyteen, väsymiskestoon, koneistettavuuteen, pinnanlaatuun, jne.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö tai ekskursio.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Materiaalitekniikka I.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjallisuus: Tamura, J.: Thermomechanical Processing of High Strength Low Alloy Steels, Butterworths, London 1988; Rautaruukin terästuotteet, Suunnittelijan opas; Rautaruukin teräkset ääriolosuhteissa.

Suoritustavat: Suoritetaan loppukokeella.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Opetuskieli: Suomi

465090A Valssaustekniikka

Rolling Technology

Laajuus: 8 op

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla.

Tavoite: Opiskelija tuntee valssaustekniikan peruskäsitteet, prosessiin perusluonteen ja siihen liittyvät erityispiirteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kuuma- ja kylmävalssauksen vaikutuksia valmistettavan tuotteen laatuun. Opitun teorian avulla opiskelija osaa selittää prosessimallintamisen merkityksen valssausprosessin hallintaan. Lisäksi opiskelija osaa kertoa valssauksen ja materiaalitekniikan välisistä yhteyksistä ja arvioida näiden vaikutusta valmistusprosessiin sekä valmistettavan tuotteen laatuun.

Sisältö: Valssaustekniikan käsitteet ja terminologia. Plastisuusteorian alkeet. Valssausvoimien laskenta ja valssikidan ominaispiirteet. Lämpötilakäyttäytyminen. Tasomaisuus. Valmistustarkkuus ja tilastolliset sovellukset. Valssausprosessin mallintaminen.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 h luentoja ja 25 h laboratoriotöitä. Harjoitustyöt koostuvat laboratoriossa käytössä olevien mallinnusohjelmien demoista, sekä yhdestä laajemmasta valssausharjoituksesta ja teollisuusvierailusta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet

KO 178

Oppimateriaali: Luentomoniste; Starling: Theory and practise of flat rolling

Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pidetään tentti.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Paavola

Opetuskieli: Suomi

465093S Hitsaustekniikan jatko-kurssi

Advanced Course in Welding Technology

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön 4.-5- periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoite on perehdyttää opiskelija hitsaustekniikan nykyiseen kehitysvaiheeseen, moderneihin hitsausprosesseihin, hitsauksen automatisointiin ja mekanisointiin sekä laatu-, tuottavuus- ja kannattavuuskysymyksiin. Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa soveltaa hitsauksen mekanisointia ja automatisointia konepajatuotantoon. Opiskelija osaa myös selittää hitsauksen laatuun ja yleisimpiin laatustandardeihin liittyvät keskeiset asiat. Hän kykenee arvioimaan käytetyimpien rakennemateriaalien hitsattavuutta ja vertailemaan niitä toisiinsa. Lisäksi opiskelija osaa selittää hitsaustyön turvallisuuteen, turvallisiin rakenteisiin sekä kustannuksiin ja kannattavuuteen liittyviä keskeisiä periaatteita.

Sisältö: Käytetyimpien hitsausprosessien mahdollisuudet ja rajoitukset. Uudet hitsausprosessit sisältäen esim. sädemenetelmät ja suurtehomuunnelmat. Hitsauksen automatisointi. Hitsausstandardit ja niiden soveltaminen hitsaavassa teollisuudessa. Hitsauksen laaduntuottotekijät. Hitsauksen tuottavuus, taloudellisuus ja kannattavuus.

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot: Hitsaustekniikka.

Oppimateriaali: Opintomoniste, luennoilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja harjoitustyön (painokerroin 2) perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Leinonen

Opetuskieli: Suomi

465094A Uuniteknologia

Furnace Technology

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot 3. periodilla.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on luoda kuva nykyaikaisista lämpökäsittely- ja kuumennusuuneista, lämmönsiirtoilmiöistä sekä uunisuunnittelun perusteista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää lämpökäsittelyn syyt ja sen vaikutukset valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Lyhyen teoreettisen taustan avulla opiskelija osaa selittää uuniteknologian kannalta tärkeiden lämmönsiirtoilmiöiden perusteet. Lisäksi opiskelija osaa selittää, miten uunin ja lämpökäsiteltävän kappaleen ominaisuudet vaikuttavat lämpökäsittelyn lopputulokseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ehdottaa nykyaikaisia menetelmiä liittyen uuniteknologiaan, lämpökäsittelytekniikkaan ja materiaalitekniikkaan.

Sisältö: Lämpökäsittelyn syyt ja tarpeet. Uunityypit. Uunien valintaperusteet. Uunin energiamuodon valinta. Lämpötilan mittaukset uunitilasta sekä säätö ja valvonta. Uunien eristysvaihtoehdot. Lämmönsiirto. Uunitehon mitoitus. Eristyksen optimointi.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 20 h luentoja sekä kirjallisuustyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste; Metals Handbook, vol. 4 Heat Treating, ASM Metals

KO 179

Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pidetään tentti.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Juha Pyykkönen

Opetuskieli: Suomi

465095A Metallien muovaus

Sheet Metal Forming

Laajuus: 3,5 op

Ajoitus: Luennot 6 periodilla.

Tavoite: Antaa opiskelijalle perustiedot plastisuusteoriasta sekä ohutlevyjen muovausmenetelmistä.

Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida eri valmistusmenetelmiä ja tehdä oikeansuuntaisia valintoja halutun tuotteen toimiville valmistusmenetelmille. Lisäksi hän osaa ehdottaa sopivia ja kustannuksiltaan optimaalisia materiaaleja kulloiseenkin käyttökohteeseen. Päätöksenteon tukena käytetään mm. plastisuusteoriaa.

Sisältö: Opintojaksossa käsitellään metallien mekaanisia testausmenetelmiä, plastisuusteoriaa, materiaaliominaisuuksien vaikutusta muovaukseen sekä ohutlevyjen muovausmenetelmiä.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 24 h luentoja sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvitys.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitiedot : Metalliopin perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste; R. Pierce: Sheet Metal Forming, 1991.

Suoritustavat: Lopputentti

Vastuuhenkilö: dosentti Jari Larkiola

Opetuskieli: Suomi

Muut

460001A Harjoittelu

Practical training

Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Tavoite: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyksen täydentäminen. 2. teollisen yrityksen tuotantoon tutustuminen. 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen. 4. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti ennen kandidaatintyön hyväksymistä. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa.

Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkönen

460002A Harjoittelu II

Practical training II

Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan opiskelun aikana.

Tavoite: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. teollisen yrityksen tuotannon ohjaukseen ja suunnitteluun, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon

KO 180

tutustuminen. 2. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnittelu- ja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistuminen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksuminen. 3. teollisen yrityksen laaduntarkkailuun perehtyminen.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: 15 kalenteriviikkoa osaston hyväksymää alan harjoittelua. Katso tarkempi kuvaus ja ohjeet opinto-oppaan kappaleesta 4.4.

Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti ennen diplomityön aiheen anomista. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa.

Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkönen

460084P Konetekniikan analyysimenetelmät

Mathematical Analysis in Me-chanical Engineering

Laajuus: 7 op

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 3. periodilla

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija konetekniikan ilmiöiden analysoinnissa tarvittavaan matematiikkaan.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa konetekniikan ilmiöiden analysoinnissa tarvittavan matematiikan perusteet.

Sisältö: Vektori, matriisit, yhtälöryhmän ratkaisu, ominaisarvotehtävä, vakiokertoimiset differentiaaliyhtälöt, differentiaaliyhtälöryhmät.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Oppimateriaali: Grossman, S.I.: Multivariable Calculus, Linear Algebra and Differential Equa-tions, 3rd ed., Saunders College Publishing, 1995 tai 2nd ed, 1986 tai uusin painos , Glyn James, G.: Advanced Modern Engineering Mathematics, Addison-Wesley Publishing Com-pany, 1993 tai uusin painos.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa kolmella välikokeella tai loppukokeella. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari laukkanen.

Opetuskieli: Suomi

460085P Ohjelmatyökalut

Engineering Software Tools

Laajuus: 3 op

Ajoitus: Luennot/harjoitukset periodeilla 5-6.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet itsenäisesti hyödyntää alalla käytössä olevia “ohjelmatyökaluja”.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa omalla alallaan käytettävien ohjelmatyökalujen perusteita koneteknisissä suunnittelutehtävissä sekä omaa valmiudet kehittyä ohjelmistojen käyttäjänä itsenäisesti.

Sisältö: Sisältö vaihtelee vuosittain ja opintosuunnittain.

Toteutustavat: Luentojen/harjoitusten pitoaika vaihtelee opintosuunnittain. Tarkista aikataulu ilmoitustaululta.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla.

Suoritustavat: Suoritustapa ilmoitetaan opintosuunnittain luentojen alussa.

Vastuuhenkilö: N.N.

Opetuskieli: Suomi

PYO 181

5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Linnanmaa, puh. (08) 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi

Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla toimii lisäksi kanslia, opintoneuvoja ja konetekniikan kanssa yhteinen työpaja.

Osastonjohtaja Johtoryhmä

Laboratoriot Kuitu- ja

partikkeli-

tekniikka

Kemiallinen prosessi-

tekniikka

Lämpö- ja diffuusio-

tekniikka

Prosessi-metallurgia

Systeemi-tekniikka

Säätö-tekniikka

Bioprosessitekniikka

Vesi- ja ympäristötek

niikka

Osastosihteeri Opintoneuvoja Työpaja

Opintoneuvoja (PR111)

Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa monenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa.

Kirjasto

Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta.

Koulutusohjelmat

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäristötekniikka, sekä erillinen kansainvälinen maisteriohjelma ”Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering” (BEE).

Maisteriohjelmassa on kaksi opintosuuntaa, ”Clean Production” ja ”Water and Environment”. Ohjelmaan voivat hakea vähintään alemman tekniikan tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosittain marras-tammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: bee.oulu.fi.

Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa

paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistyöryhmät

Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmilla on koulutusohjelmatoimikunnat, joiden tehtävänä on koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen ja kokonaisuuden hallinta. Säännöllisesti kokoontuvissa koulutusohjelmatoimikunnissa on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä.

Osaston palautteen käsittelytyöryhmä on Pakki. Pakin vakiojäseniä ovat osastonjohtaja, kiltojen opintovastaavat (opiskelijoita) ja oltermannit (henkilökuntaa), jotka kokoavat ryhmän käsittelyyn palautetta niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin. Opetussuunnitelmiin vaikuttavat palautteet tuodaan edelleen koulutusohjelmatoimikunnan käsittelyyn.

Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edistämistyöryhmä TETR.

Opintojen ohjaus

Opintojen ohjaus koostuu osastolla kolmesta toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaajatoiminnasta sekä DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta. Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja, joka koordinoi osaston opinto-ohjausjärjestelmää.

PYO 182

1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa.

2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu -opintojakson kuvaus).

3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja tai/ja opintoneuvoja, jotka neuvovat opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastavat opiskelijan HOPSin tarvittaessa.

5.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

HILTUNEN, Jukka, TkL

Osaston varajohtaja:

KEISKI, Riitta, TkT

Professorit:

FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka KUJALA, Kauko, TkT, maa- ja pohjarakennustekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka OJAMO, Heikki, TkT, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka N.N, rikastustekniikka

Lehtorit:

HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka

Yliopistonlehtorit:

AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessitekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympäristötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, mekaaninen prosessitekniikka

Yliopisto-opettajat:

AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia HONKANEN, Seppo, TkT, systeemitekniikka JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka LEIVISKÄ, Tiina, TkT, kemiallinen prosessitekniikka N.N., kemiallinen prosessitekniikka PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessitekniikka TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia TERVASKANTO, Manne, TkL, systeemitekniikka TORABI HAGHIGHI, Ali, MSc., vesi- ja ympäristötekniikka TUOMAALA, Eero, DI, lämpö- ja diffuusiotekniikka VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristötekniikka

Tohtorikoulutettavat:

AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka

Yliopistotutkijat:

KOVÁCS, Jenö, TkT, osa-aik., voimalaitosautomaatio OJALA, Satu, TkT, teollisuuden ympäristötekniikka

PYO 183

Tutkijatohtorit:

TASKILA, Sanna, TkT, bioprosessitekniikka

Muu henkilökunta:

KARJALAINEN, Tapani, DI, laboratorioinsinööri KOSONEN, Katri, DI, osa-aik., suunnittelija, KV-koordinaattori LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija, opintoneuvoja MATTILA, Riku, DI, laboratorioinsinööri MUURINEN, Esa, TkT, laboratorioinsinööri MYLLYKOSKI, Liisa, TkL, suunnittelija PUIKKONEN, Marita, FM, ma., suunnittelija, KV-maisteriohjelman opintoneuvoja SALLANKO, Jarmo, TkT, laboratorioinsinööri STOOR, Tuomas, TkT, laboratorioinsinööri TIMONEN, Hannele, osastosihteeri

5.2. Prosessitekniikan

koulutusohjelma

5.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa prosessitekniikan alan perustehtäviin, sekä tarjoaa diplomi-insinöörivaiheessa orientaation seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-,

kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia)

2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka)

3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet)

Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen

työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto.

5.2.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi.

Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin.

Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- ja ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen:

Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessi- ja ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla

Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla

Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa.

Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä myös neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan jatko-opinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet).

PYO 184

Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat:

1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu sekä niihin johtavat juonteet

Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä kykenee tekemään staattisia ja dynaamisia prosessimalleja sekä teollisista että luonnon prosesseista. Opiskelija osaa analysoida fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä erilaisissa prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa.

2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta

Opiskelija osaa arvioida tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, ympäristönsuojelulliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät.

3. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija tunnistaa automaatiotekniikan

tarpeen erilaisten systeemien toiminnan ohjauksessa sekä säädössä ja kykenee suunnittelemaan automaatiojärjestelmien fyysisiä ja ohjelmallisia osakokonaisuuksia.

4. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus- ja

kehitystehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Opiskelija pystyy kirjoittamaan, erittelemään ja arvioimaan oman ammatti- ja tieteenalansa tekstejä sekä toimimaan tavoitteellisesti erilaisissa työelämän esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa.

Prosessitekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan.

5.2.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Diplomi-insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin.

Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija valitsee opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä.

Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation

Technology) 2. Tuotantoteknologia (Production

Technology) 3. Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engi-

neering and Management and Work Sci-ence)

4. Sustainable Energy (Kestävä energia) Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää

valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia.

Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin.

OPINTOSUUNNAT Kandidaattivaiheen kolmannen

opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin seuraavista: Automaatiotekniikka (Automation Technology), Tuotantoteknologia (Production Technology), Tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science) tai kansainvälisen opintosuunnan Sustainable Energy (Kestävä energia).

PYO 185

Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta.

Automaatiotekniikan opintosuunnan valinnut opiskelija kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamiikan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän puolestaan kykenee käyttämään säädön suunnittelussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toiminnan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotekniikan opintosuunnan opiskelija kykenee suunnittelemaan kohdeprosessien tarvitseman instrumentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa toimia prosessiautomaation asiantuntijana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän kykenee kehittämään itseään myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijana.

Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemiantekniikka, prosessisuunnittelu, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laaja-alaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa.

Tuotantoteknologian opintosuunnan suorittanut opiskelija hallitsee erikoistumiskohteensa teollisuudenalan osa- ja kokonaisprosessit, niiden raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa.

Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon, tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta

sekä projektitoiminnasta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Hän on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työympäristöä ja suunnitella työntekijälle turvallisen työympäristön.

Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. Tekniikan turvallisuus- ja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin.

Sustainable Energy (kestävän energian) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO2 -neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä.

Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi osaston määrittelemässä vaihtokohteessa.

5.2.4. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille

Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon

PYO 186

jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti.

DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä.

DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin.

Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista

muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.

Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista tai osan yhdestä valitsemastaan moduulista (väh. 18 op ja Syventävä työharjoittelu).

Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla.

Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan vaihtoyliopistossa.

Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.

PYO 187

5.2.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Tuotantoteknologia

Automaatiotekniikka

Tuotantotalous ja työtiede

Sustainable Energy

Opintosuuntien moduulit 30 op Tuotantoteknologia

Automaatiotekniikka

Tuotantotalous ja

työtiede Sustainable Energy

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 30 op

Täydentävä moduuli 10 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op

Perus- ja aineopinnot 110 op

PYO 188

5.2.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

PERUS- JA AINEOPINNOT 110 op

Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen

mallinnukseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 I 488011P Ympäristötekniikan perusta 5,0 5,6 I 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I 477201A Taselaskenta 5,0 1,2 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 4,0 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 1 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 II 477304A Erotusprosessit 5,0 1,2 III 477402A Kiinteät epäorgaaniset materiaalit 5,0 6 II 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 3 III 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 4 III 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 III 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt 4,0 III

Yhteensä

109,5

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 30 op

Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon

siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I

PYO 189

555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1-3 II 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III 555262A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 3,4 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 5 III 477203A Process Design 5,0 4,5 III 477001A Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 29,0

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op

Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan prosessi- ja ympäristötekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 4,5 I 477033A Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II 031044A Matemaattiset menetelmät 3,0 1,2 II 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 1 II 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 III 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 III Yhteensä 21,5

TÄYDENTÄVÄ MODUULI 10 op

Ei-tekniset työelämävalmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä

työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 030001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 I 902011P Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 2,0 1-3/4-6 II 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 4 II Yhteensä 10,0

*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477990A Kandidaatintyö 8,0 II/III 900060A Tekniikan viestintä 2,0 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0

PYO 190

5.2.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op

Kemiantekniikan moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia, monikomponenttiseoksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa katalyysin merkityksen sekä katalyyttiset prosessit prosessi- ja ympäristöteknisissä sovelluksissa. Lisäksi opiskelija osaa simuloida dynaamisten prosessien virtausnopeus- lämpötila- ja pitoisuusjakaumia virtauslaskennan avulla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477310S 477311S

Advanced Catalytic Processes* Advanced Separation Processes*

5,0 5,0

5 6

IV/V IV/V

477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV Yhteensä 30,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Prosessisuunnittelun moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonaisprosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitoksen toimintaa huomioiden vesiteknisen näkökulman ja biopohjaisten raaka-aineiden erityisvaatimukset.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV 477209S Chemical Process Simulation 5,0 2,3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV 477208S Biojalostamot* 3,0 4 V 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV/V Yhteensä 28,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Massa- ja paperitekniikan moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa massan- ja paperinvalmistusprosessit ja osaa selittää niiden raaka-aine- ja energiavirrat, osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit.

PYO 191

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477104S Kemiallinen puunjalostus* 3,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2 IV 477107S Paperin valmistus* 3,0 3 V 464074S Paperiteollisuuden koneet 7,0 2-4 477507S Automation in Pulp and Paper Industry 5,0 3 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 488202S Production and Use of Energy 3,0 1 Yhteensä 31,0

*Luennointi joka toinen vuosi

Prosessimetallurgian moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, teräksen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen). Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 10,0 4-6 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Yhteensä 30,0

Vuoriteollisuuden moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyviä osa-alueita, kuten geologian perusteita ja malmigeologiaa, louhintatekniikkaa, malmien rikastusta, kaivoksiin liittyvää ympäristölainsäädäntöä, työturvallisuutta sekä ympäristörakentamista. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477701A Geologian peruskurssi 4,0 1 IV 477702A Louhintatekniikka 5,0 2,3 IV 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 3 IV 477704A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5,0 5 IV 488012A Environmental Legislation 5,0 4,5 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV 771108A Johdatus malmigeologiaan 2,0 5 IV Yhteensä 29,0

PYO 192

TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op

Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia erilaisia työkaluja käyttäen. Opiskelija osaa tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä ja raportoida tulokset. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin sekä tulosten teknillistieteellisen raportoinnin. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477108S Painatustekniikka* 2,0 3 V 477109S Massa- ja paperitekniikan mittaukset* 2,0 1 IV 477110S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari 3,0 5,6 477307S Research Methodology 5,0 2-6 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 477503S Simulointi 3,0 3 477112S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö 3,0 1-6 477113S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 8,0 1-6 477111S Teollisuusekskursio 1,0 6 Yhteensä 31,0

*Luennointi joka toinen vuosi

Vuoriteollisuuden syventävät moduulit

Valitse alla mainituista vaihtoehtoisista moduuleista toinen. Moduulin 1 opinnot voi suorittaa kokonaan Oulussa. Moduulin 2 opinnot suoritetaan kokonaan Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa viidennen opintovuoden syyslukukaudella vaihto-opiskelun aikana. Moduulin 1 suoritettuaan opiskelija tuntee syvennetysti perusmoduulin osaamisalueita sekä niihin liittyviä ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä menetelmiä. Moduuliin 2 valitaan oman kiinnostuksen mukaan vähintään 30 op alla lueteltuja ja/tai muita LTU:n syyslukukaudella tarjoamia kaivosalan opintojaksoja. Listatut opintojaksot suoritettuaan opiskelija tuntee rikastustekniikkaa laajasti, kaivostaloutta ja riskin arviointia, kaivosautomaatiota ja/tai kalliomekaniikan perusteita.

Vuoriteollisuuden syventävä moduuli 1

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477705S Taloudellisen geologian maastokurssi 2,0 1 V 488115S Geomekaniikka 5,0 3,4 IV/V 762302A Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät 6,0 4-6 IV 477707A Kaivostekniikka 5,0 6 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 V 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV Yhteensä 24,0

Vuoriteollisuuden syventävä moduuli 2

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. Mineral Processing 7,5 1-3 V Mining Economy and Risk Evaluation 7,5 1-3 V

PYO 193

Mine Automation 7,5 1-3 V Environmental Geotechnics (LTU/G700B) 7,5 1-3 V Simulation of Mineral Processing (LTU/M7001K) 7,5 1-3 V Fundamentals of Rock Mechanics (LTU/T7001B) 7,5 1-3 V Yhteensä 30,0

AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op

Prosessiautomaation menetelmät

Moduulin suoritettuaan opiskelijalla osaa käyttää keskeisiä perustekniikoita ja -menetelmiä kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä ja osaa arvioida niiden teknistä soveltuvuutta osaprosessitasolle asti. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477604S PID-säädön perusteet 3,0 1 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 031050A Signaalianalyysi 5,0 3,4 IV 477503S Simulointi 3,0 3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV Yhteensä 30,0

AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op

Prosessiautomaation sovellukset

Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimpien kokonaisprosessien säätöteknisiä erityispiirteitä.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 IV 477507S Automation in Pulp and Paper Industry 5,0 3 V 477508S Automation in Metallurgical Industry 5,0 5 IV 477611S Voimalaitosautomaatio 2,0 5 IV 477612S Power Plant Control 3,0 6 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* 5,0 6 IV 477725S Mine Automation** 7,5 2,3 V Yhteensä 25-

32,5

*Luennointi joka toinen vuosi. **Suositeltava, ei pakollinen

PYO 194

TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op

Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys tuotannollisten prosessien hallinnasta tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Opiskelijalla on työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, ja osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan. Opiskelija on perehtynyt tuotekehityksen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Lisäksi hän hallitsee projektitoiminnan perusasiat. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 555261A Työpsykologian peruskurssi 3,0 3,4 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4-6 555282A Projektinhallinta 4,0 5,6 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 Yhteensä 27,0

TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op

Tuotantotalouden ja työtieteen syventävä moduuli

Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laatujohtamisesta ja soveltamisesta erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi valintojen mukaan *Opiskelija osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia, hän hallitsee strategisen ajattelun, muutosjohtamisen mallit sekä tuntee tilaustoimitusketjun toiminnan. *Opiskelija saa perusvalmiuden projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen ja tuntee johtamisen menetelmiä. * Opiskelijalla osaa ratkaista tuotannonjohtamiseen liittyviä ongelmia ja hän osaa arvioida ja kehittää yrityksen tuottavuutta ja suorituskykyä sekä ymmärtää teknologian merkityksen kilpailun näkökulmasta. * Opiskelija tuntee erilaiset vaarat ja osaa suunnitella turvallisen työympäristön. * Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytettävyystestausprosessin, hallitsee keskeiset ergonomisen suunnittelun menetelmät ja on altis kehittämään työympäristön olosuhteita. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555389S Laatujohtaminen 5,0 5,6 555xxxS Erikoistyö** 5,0/6,0 Tuotannonjohtaminen* 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1-3 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6

PYO 195

Laatu ja projektit* 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5,0

555385S Laatujohtamisen seminaari 5,0 Teknologiajohtaminen* 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4-6 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1-3 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 Työympäristö ja -hyvinvointi* 555364S Ergonomia 5,0 1,2 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2,3 555361S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 Tuote-ergonomia* 555363S Työ- ja tuoteluovuus 5,0 1,2 555365S Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 3,0-6,0 5,6 555xxxS Ergonomian ajankohtaiskurssi 3,0 Yhteensä 30,0-

37,5

*Valitse kaksi erityisaluetta **Valitse Tuotantotalouden osaston erikoistöistä toiseen valitsemaasi erityisalueeseen liittyvä erikoistyö.

KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op

Basic Sustainable Energy

Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosio-ekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488401A Introduction to the Environmental and Socio-

economical Issues of the Barents Region 2,0 1,2 IV

488402A Sustainable Development 3,0 3 IV 488012A Environmental Legislation 5,0 4,5 IV 488404A Global Change 5,0 1,2 IV 477321S Research Ethics 3,0 4 IV 488202S Production and Use of Energy 3,0 1 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV Yhteensä 31,0

PYO 196

KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op

Advanced Sustainable Energy

Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 30 op. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488405S Environmental Issues in the Barents Region 5,0 6 IV 488410A Introduction to Sustainable Energy* 10,0 4-6 IV 477041S Experimental Design 5,0 4 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477311S Advanced Separation Processes** 5,0 6 IV 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488002S Advanced Practical Training* 3,0 Yhteensä 30,0

* merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. ** Luennoidaan joka toinen vuosi.

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op

Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op.

Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 10 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy.

Tuotantoteknologian täydentävä moduuli

Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Laajuus op. Tuotanto ja käyttötehtävät 464051A Koneenpiirustus 3,5 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 488203S Industrial Ecology 5,0

PYO 197

555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 555282A Projektinhallinta 4,0 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät 464051A Koneenpiirustus 3,5 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 464085A Tuotesuojaus 3,5 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 477206S Advanced Process Design 6,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 555282A Projektinhallinta 4,0 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 783619S Puukemia 3,0 783638S Paperikemia 3,0

Teollisuustuotanto ja -johtaminen 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 555281A Laadun peruskurssi 5,0 555282A Projektinhallinta 4,0 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 555323S Ostamisen hallinta 3,0 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0

Materiaalitekniikan moduuli

Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi. Laajuus op. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 465081S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 465082S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5

Vuoritekniikka

Esimerkkiopintojaksoja suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosmallinnusta, biotekniikan rikastustekniikalle tarjoamia mahdollisuuksia, kaivosprojektien ja riskien hallintaa sekä johtamista, malmigeologiaa ja/tai mineralogiaa. Laajuus Periodi Suosit

PYO 198

op. vsk. 477724S Numerical Mine Modelling 5,0 6 IV 477708S Mining Project Feasibility Study 4,0 3 IV, V 477709S Financial and Project Valuation of Mining Project 3,0 5 IV, V 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488302S Basics of Biotechnology 5,0 4,5 IV 488304S Bioreactor Technology 6,0 1 V 772333A Tekninen mineralogia 5,0 1-3 V 772619S Mineraloginen instrumenttianalytiikka 4,0 1-3 V

Kestävän energian täydentävät opinnot

Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa Norjassa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella. Vaihtoehtoisesti osasto voi määritellä/tarjota vaihdon muuhunkin yliopistoon ja määritellä siellä suoritettavat energiatekniikan opinnot.

Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. Solar and Wind Energy 10,0 1-3 V Bio-energy Systems 10,0 1-3 V Energy Systems in Building and Industry 10,0 1-3 V

Tutkimusmoduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimustyön ja tunnistaa erilaisia tutkimusmetodeja. Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ominaisuudet ja osaa soveltaa tietoa tiedonhankinnassa. Hän tunnistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä, osaa käsitellä saatuja tuloksia ja soveltaa näitä tietoja erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan alalla. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. . Laajuus op. 477307S Research Methodology 5,0 477321S Research Ethics 3,0 477041S Experimental Design 5,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10,0

*Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa.

PYO 199

5.3. Ympäristötekniikan

koulutusohjelma

5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue

Ympäristötekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille:

1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen,

2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto,

3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia

prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.

5.3.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi.

Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin.

Tutkinto koostuu varsinaisista ympäristö- ja prosessitekniikan aineopinnoista, matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan

tarkastelun kohteena oleviin ympäristö- ja prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla

2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla

3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa.

Kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan jatko-opinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet).

Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaamistavoitteet ovat:

1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu sekä niihin johtavat juonteet

Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä kykenee tekemään staattisia ja dynaamisia prosessimalleja sekä luonnon että teollisista prosesseista. Opiskelija osaa analysoida fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä erilaisissa prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa.

2. Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta

Opiskelija osaa arvioida tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, ympäristönsuojelulliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät.

3. Automaatiotekninen hallinta Opiskelija tunnistaa automaatiotekniikan

tarpeen erilaisten systeemien toiminnan ohjauksessa sekä säädössä ja kykenee suunnittelemaan automaatiojärjestelmien fyysisiä ja ohjelmallisia osakokonaisuuksia.

4. Ei-teknilliset valmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus- ja

kehitystehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja

PYO 200

kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Opiskelija pystyy kirjoittamaan, erittelemään ja arvioimaan oman ammatti- ja tieteenalansa tekstejä sekä toimimaan tavoitteellisesti erilaisissa työelämän esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa.

Ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaattiopinnot suorittanut opiskelija tuntee tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet, hänellä on hyvät tiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi valmistuva opiskelija tuntee ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuuslähtökohdat.

5.3.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.

Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija valitsee opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä.

Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntia on kolme: 1. Vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and

Geoenvironmental Engineering) 2. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka

(Industrial Environmental Engineering and Biotechnology)

3. Sustainable Energy (Kestävä energia)

Ennen opintosuunnan valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia.

OPINTOSUUNNAT Opiskelija valitsee opintosuuntansa

kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology) sekä kansainvälinen Sustainable Energy (Kestävä energia). Opintosuuntien sisällä on lisäksi erikoistumiskohteita, jotka lisäävät valinnan mahdollisuutta.

Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut diplomi-insinööri hallitsee luonnolliset veden ja aineiden kulkeutumisen prosessit sekä osaa soveltaa niitä ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikettä, ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Opiskelija tietää vesistöjen säännöstelyn periaatteet ja osaa arvioida säännöstelystä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut erilaisiin tarpeisiin. Hän myös osaa huomioida tulvasuojelun ja -torjunnan sekä patoturvallisuusasiat ympäristöhankkeissa. Opintosuunnan jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuolto- ja jätehuoltoratkaisuja sekä parantaa niitä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi opiskelija osaa kunnostaa pilaantuneet maa-alueet ja tietää miten tällaista hanketta johdetaan. Opinnoissa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetuksessa ja tutkimuksessa painottuvat pohjoiset olot, jolloin opiskelija osaa huomioida mm. roudan ja talven vaikutuksen esimerkiksi maaperän

PYO 201

kuivatussuunnitelmissa ja kaatopaikkojen pohjarakenteissa.

Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan opiskellut voi toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla.

Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet:

1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi.

2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee ja ymmärtää bioteknisten prosessien erityisvaatimukset. Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja yhdistää kandidaattivaiheessa sekä DI-vaiheessa suorittamiaan muita prosessi- ja ympä-ristötekniikan opintoja bioteknisiin prosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa erityisesti teollisuuden aloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta.

Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä.

Kestävän energian (Sustainable Energy) opintosuunnan suorittaneella opiskelijalla on valmius energiantuotannon ja -jakelun aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja muiden CO2 -neutraalien energialähteiden hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuden hallintaan teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa. Lisäksi opiskelija oppii työskentelemään monitieteisessä, monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työympäristössä.

Opintosuunta on prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien yhteinen, kansainvälinen vaihtoehto ja sen opetuskieli on kokonaan englanti. Opintojen ensimmäiset kaksi lukukautta opiskellaan Oulun yliopistossa ja kolmas lukukausi osaston määrittelemässä vaihtokohteessa.

5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaneille

Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 79,5 op, aineopintoja 92,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti.

DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä

PYO 202

moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä.

DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin.

Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin.

Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.

Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen ”tutkimusmoduulin”, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla.

Sustainable Energy opintosuunnan opetussuunnitelmassa ei ole valinnaisuutta, vaan opiskelijat opiskelevat opintosuunnan moduulin ja syventävän moduulin Oulun yliopistossa ja täydentävän moduulin opinnot suunnitelman mukaan vaihtoyliopistossa.

Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamisessa. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.

PYO 203

5.3.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Vesi- ja geoympäristötekniikka

Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka

Sustainable Energy

Opintosuuntien moduulit 30 op

Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka

Sustainable Energy

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op

Täydentävä moduuli 10 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op

Perus- ja aineopinnot 120 op

5.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

PERUS- JA AINEOPINNOT 120 op

Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Opiskelija oppii taidon ilmiöpohjaiseen suunnitteluun sekä staattiseen ja dynaamiseen

mallinnukseen prosessi- ja ympäristötekniikkaan liittyvissä kohteissa. Juonteessa kehitetään kykyä tarkastella fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja geotieteellisiä ilmiöitä.

PYO 204

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 I 488011P Ympäristötekniikan perusta 5,0 5,6 I 488201A Ympäristöekologia 5,0 4,5 II 488102A Hydrologiset prosessit 5,0 4,5 II 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 III 488301A Mikrobiologia 3,0 1,2 II 488308A Entsyymitekniikka 2,0 3 II 488302A Basics of Biotechnology 5,0 4,5 III 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I 477201A Taselaskenta 5,0 1,2 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 4,0 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 1 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 II 477304A Erotusprosessit 5,0 1,2 III 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 3 III 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 4 III 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III

Yhteensä 120,5

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op

Tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tuotannollista toimintaa kokonaisuutena ottaen huomioon

siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridiset tekijät. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III 488012A Environmental Legislation 5,0 4,5 III 477203A Process Design 5,0 4,5 III Yhteensä 20,0

PYO 205

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op

Automaatiotekninen hallinta Opiskelija oppii hallitsemaan ympäristö- ja prosessitekniikan kohteita automaatiotekniikan keinoin.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 4,5 I 477033A Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II 477032A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna 3,0 2,3 III 031044A Matemaattiset menetelmät 3,0 1,2 II 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 1 II 488001A Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 19,5

TÄYDENTÄVÄ MODUULI 10 op

Ei-tekniset työelämävalmiudet Teknillisissä suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja opintotehtävissä vaaditaan ei-teknillisiä

työelämätaitoja, joihin sisältyy mm. sosiaalisia ja kansainvälisyyteen liittyviä taitoja. Näitä taitoja harjoitellaan tämän juonteen opintojen aikana.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 030001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 I 902011P Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 2,0 1-3/4-6 II 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 4 II Yhteensä 10,0

*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjeita/Kielten opiskelu.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488990A Kandidaatintyö 8,0 II/III 900060A Tekniikan viestintä 2,0 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0

5.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op

Bioprosessitekniikan moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liittyvät ja niitä tukevat biokemialliset ilmiöt ja niiden merkityksen biotekniikassa. Opiskelija myös

PYO 206

tunnistaa biokemiallisten ilmiöiden vaatimat erikoisolosuhteet prosesseille, sekä ymmärtää millaisissa teollisuuden prosesseissa biotekniikkaa voidaan hyödyntää.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488304S Bioreactor Technology 6,0 1 IV 740148A Biomolecules 5,0 1-4 IV 488305S Advanced Course for Biotechnology 5,0 2,3 IV/V 740149A Aineenvaihdunta I 4,0 6 IV 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 V 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 V Yhteensä 30,0

Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa teollisuuden aiheuttaman ympäristökuormituksen. Lisäksi hän osaa soveltaa ympäristökuormituksen hallinnassa ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä käytettävää tekniikkaa. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488202S Production and Use of Energy 3,0 1 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV Yhteensä 27

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op

Bioprosessitekniikan syventävä moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja ymmärtää syvällisesti bioprosessitekniikkaan liittyviä ilmiöitä. Hän osaa toimia mikrobiologisessa ja biotekniikan laboratoriossa, osaa ohjatusti laatia tutkimussuunnitelman sekä kykenee osallistumaan tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti syventävään moduuliin joko erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys).

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488306S Soveltava mikrobiologia 7,0 1-3 IV 488307S Bioprosessitekniikka 7,0 4-6 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV BioChemical Engineering* 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 IV 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 V BioMolecular Engineering* 740373A Molekyylibiologia I 4,0 1-3 IV

PYO 207

740375A Aineenvaihdunta II 4,0 1-3 V Yhteensä 27,0-

29,0

*Valitaan toinen erityisalue.

Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida teollisuuden ympäristövaikutuksia ja hän osaa soveltaa tietoa yhdellä prosessiteollisuudenalalla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488103A Environmental Impact Assessment* 5,0 1-3 IV / V 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV Prosessisuunnittelu** 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV Massa- ja paperitekniikka**,*** 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 5 IV 477104S Kemiallinen puunjalostus* 3,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2 IV 477107S Paperin valmistus* 3,0 3 V 477208S Biojalostamot 3,0 4 V Yhteensä 29,0-

31,0

*Luennointi joka toinen vuosi **Valitaan yksi erityisalue. ***Valitaan 5 opintojaksoa

VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

30 op

Vesi- ja geoympäristötekniikka

Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot vesihuollosta, maaperän fysikaalisista ominaisuuksista ja pohjaveden liikkeistä, jotta hän voi suoriutua erilaisista vesi- ja geoympäristöön liittyvistä suunnittelutehtävistä ja arvioida alan hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäristöön. Moduulin käytyä opiskelija osaa ottaa ympäristönäytteitä sekä käyttää erilaisia mittausmenetelmiä, joilla ympäristön tilaa sekä maaperän teknisiä ominaisuuksia voidaan mitata ja määrittää. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488103A Environmental Impact Assessment * 5,0-8,0 1-3 IV / V 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488108S Groundwater Engineering** 5,0 1,2 IV / V 488118S Laboratory and Field Measurements in Environmental

Engineering 10,0 1-6 IV / V

488115S Geomekaniikka 5,0 3,4 IV

PYO 208

Yhteensä 30-33 * Luennoidaan parillisina syksyinä * *Luennoidaan parittomina syksyinä

VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op

Vesi- ja geoympäristötekniikka

Moduuli syventää opiskelijan taitoja maarakenteiden, vesihuollon ja luonnonvesien prosesseista, jolloin hän voi hallita ja johtaa vesihuollon, vesivarojen sekä geoympäristöön liittyvien hankkeiden laajoja kokonaisuuksia. Moduulin jälkeen opiskelija osaa toimia näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suunnittelussa sekä alaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluissa. Moduulista valitaan 30 op. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 6 IV / V 488117S Water Resources Management ** 5,0 3,4 IV / V 488122S Statistical Methods in Hydrology** 5,0 1,2 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 IV / V 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling* 5,0 2,3 IV / V 488123S Open Channel Flow and Hydraulic Structures*** 5,0 3,4 V Yhteensä 35,0 Vuorovuosina kursseja voidaan korvata täydentävien opintojen kursseilla. * Luennoidaan parillisina syksyinä * *Luennoidaan parittomina syksyinä ***Luennoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2015

KESTÄVÄN ENERGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op

Basic Sustainable Energy

Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys Barentsin alueesta sekä sen ympäristöllisistä ja sosio-ekonomisista erityispiirteistä. Hän ymmärtää globaalimuutoksen ja kestävän kehityksen monitieteisen luonteen ja osaa soveltaa tietämystään tekniikan alalla. Opiskelija tuntee tärkeimmät teollisen ekologian työkalut ja osaa soveltaa niitä teollisuuteen sekä ymmärtää teollisten, biologisten ja sosio-ekonomisten järjestelmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energiamarkkinoiden rakenteen Suomessa. Hän myös tunnistaa merkittävimpien energialähteiden jakeluun, riittävyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488401A Introduction to the Environmental and Socio-

economical Issues of the Barents Region 2,0 1,2 IV

488402A Sustainable Development 3,0 3 IV 488404A Global Change 5,0 1,2 IV 477321S Research Ethics 3,0 4 IV

PYO 209

488202S Production and Use of Energy 3,0 1 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV Yhteensä 26,0

KESTÄVÄN ENERGIAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op

Advanced Sustainable Energy

Moduulin suoritettuaan opiskelija tunnistaa merkittävimmät teollisuuden ympäristökuormituksen aiheuttajat ja osaa soveltaa erilaisia menetelmiä, työkaluja ja teknologioita ympäristövaikutusten hallitsemiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Opiskelija tuntee yleisimmät energiantuotannon ja -jakelun järjestelmät ja osaa määritellä niiden aiheuttamat merkittävimmät ympäristökuormitukset. Hän tietää kestävän energian tunnusmerkit, osaa arvioida kestävän energian ympäristövaikutuksia sekä vertailla eri tuotanto- ja jakelumuotojen etuja, mahdollisuuksia ja seurauksia erityisesti ympäristön näkökulmasta. Valitaan 34 op. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488405S Environmental Issues in the Barents Region 5,0 6 IV 488410A Introduction to Sustainable Energy* 10,0 4-6 IV 477041S Experimental Design 5,0 4 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477311S Advanced Separation Processes** 5,0 6 IV 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488002S Advanced Practical Training* 3,0 Yhteensä 30,0

* merkityt ovat pakollisia opintojaksoja. ** Luennoidaan joka toinen vuosi.

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op

Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy.

Vesi- ja geoympäristötekniikka

Moduulin tavoitteena on laajentaa vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvien keskeisten kysymysten hallintaa sekä parantaa alan ohjelmistojen tuntemista. Moduulin jälkeen opiskelija ymmärtää syvemmin alan ilmiöiden taustoja ja osaa paremmin hyödyntää ja soveltaa mallintamista alan suunnittelutehtävissä ja ongelmien ratkaisuissa. Suositeltavat opintojaksot on jaoteltu aihealueittain.

Laajuus Vesistösuunnittelu op 790101A GIS perusteet ja kartografia 5,0 488124S Advanced Course in Hydrology * 5,0

PYO 210

Hydrogeologia 774301A Geokemian peruskurssi 5,0 773647S Sedimentologia 6,0 Hydrobiologia Vapaasti valittavia kursseja Biologian laitoksen opintokokonaisuudesta 5,0-

10,0 Vesihuolto 477207S Teollisuuden vesitekniikka 5,0 782627S Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja

ympäristöteknologiassa 4,0

Luonnonvesien kemia Vapaasti valittavia kursseja Kemian laitoksen opintokokonaisuudesta 5,0-

10,0 Kaivos 477702A Louhintatekniikka 5,0 477707A Kaivostekniikka 5,0 Luulaja yhteistyö** Environmental Geotechnics 7,5 Snow and Ice 7,5 Dam and Dams Safety 7,5 Advanced Dam Design 7,5

*Luennoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2015 **Kurssien järjestämisestä tiedotetaan vuosittain erikseen

Bioprosessitekniikka

Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee laajentamaan opintosuunnan moduulissa ja syventävässä moduulissa oppimiaan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikkaa tukevien, oman kiinnostuksensa mukaisten aiheaihealueiden tuntemuksella. Opiskelija voi valita täydentävään moduuliin opintojaksoja esim. alla mainituista opintojaksoista. Laajuus op. 740375A Aineenvaihdunta II 4,0 740373A Molekyylibiologia I 4,0 477306S Non-ideal Reactors 5,0 477307S Research Methodology 5,0 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 477206S Advanced Process Design 6,0 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 488203S Industrial Ecology 5,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0

Kestävän energian täydentävät opinnot

Tämä moduuli on pakollinen Kestävän energian opintosuunnan valinneille. Tähän ei poikkeuksellisesti kuulu Syventävää työharjoittelua, koska se sisältyy jo syventävään moduuliin. Moduulin opinnot suoritetaan kaikki Narvik University Collegessa opintojen viidennen vuoden syyslukukaudella.

PYO 211

Vaihtoehtoisesti osasto voi määritellä/tarjota vaihdon muuhunkin yliopistoon ja määritellä siellä suoritettavat energiatekniikan opinnot.

Täydentävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaisesti kestävän energian tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyvät teknologiat teollisuudessa sekä rakentamisen energiatehokkuuteen ja energian säästöön liittyvät ratkaisut pohjoisilla alueilla. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. Solar and Wind Energy 10,0 1-3 V Bio-energy Systems 10,0 1-3 V Energy Systems in Building and Industry 10,0 1-3 V

Tutkimusmoduuli

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimustyön ja tunnistaa erilaisia tutkimusmetodeja. Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ominaisuudet ja osaa soveltaa tietoa tiedonhankinnassa. Hän tunnistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä, osaa käsitellä saatuja tuloksia ja soveltaa näitä tietoja erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan alalla. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. . Laajuus op. 477307S Research Methodology 5,0 477321S Research Ethics 3,0 477041S Experimental Design 5,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 *Erityisalueen opintoja 10,0

*Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa.

5.4. Master’s Degree

Programme (BCBU) in

Environmental

Engineering

BEE, Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering, is a two-year pro-gramme of 120 ECTS. The programme is based on environmental, process, and civil engineer-ing. The curriculum is multidisciplinary, includ-ing subjects ranging from these engineering sciences to ethics and legislation, economics and ecology.

5.4.1. Learning outcomes of the programme

The graduates of the BEE programme will have scientific approach into environmental protec-tion and management of natural resources, and skills and knowledge for both scientific and ap-plied work in industry and academia as environ-mental engineers. Apart from the hard values, such as technologies, processes, and manage-ment skills, the BEE graduates will also be able to address the soft values to improve people’s attitudes and raise the awareness on sustainable development internationally.

PYO 212

5.4.2. Professional aims of the programme

Graduates of the BEE programme will enter the job markets as experts in environmental engi-neering and skills to understand international contexts of environmental issues, especially in the Barents environmental conditions. The grad-uates can work in a wide range of business sec-tors, local and regional public administration as well as environmental authorities or research institutes, not only within the region, but also in international tasks.

5.4.3. Orientations in the programme

Currently the BEE programme includes two available orientations, Clean Production and Water and Environment. The Clean Production (CP) orientation includes studies on reducing environmental load of process industry, and provides knowledge on how to manage envi-ronmental issues within the industry by applica-tion of proper methods, tools and technologies.

After completing the CP orientation studies, the student will also have an extensive view on of the Barents region and beyond, and on the environmental and socio-economical characteris-tics therein. He/she will understand the multi-disciplinary nature of global change and sustaina-ble development, and can apply this know-how on different areas of industrial production. Fur-ther, the student will be able to recognize the most important causes for industrial environ-mental load and will know the most important tools for industrial ecology, and can apply them in industry. He/she understands the interactions existing between industrial, biological and socio-economical systems. He/she can apply different methods, tools and technologies onto manage-ment of environmental load and to handling other environmental issues in industry.

The Water and Environment (WE) orienta-tion includes studies on protection and restora-tion of natural environment, as well as water and soil pollution, water and waste water treatment, and waste technology.

After completing the WE orientation studies, the student will have an extensive view of the Barents region and its environmental and socio-economical characteristics. He/she will under-stand the multidisciplinary nature of global change and sustainable development and can apply this know-how on the water and environ-mental engineering. Further, the student will know the most important methods for water and waste water treatment, and can manage the basic practices in the laboratory and field work in environmental engineering. The student also understands the natural phenomena and process-es related to water resources. The student will recognize the most important causes for envi-ronmental load especially in the Barents region and can apply different methods, tools and tech-nologies in controlling and reducing harmful environmental effects.

5.4.4. Structure of the Clean Production and Water and

Environment orientations

The extent of the BEE programme is 120 ECTS (two years, four terms). The curricula of the two BEE orientations Clean Production (CP) and Water and Environment (WE) consist of four 30 ECTS modules (quadrangular-model curriculum).The curriculum for each orientation includes the Basic, Advanced and Supplementary Modules and the Master’s Thesis. The Basic Module gives the student the basic knowledge of the orientation, and that knowledge is then fur-ther deepened in the Advanced and Supplemen-tary Modules. The Supplementary Module con-sists of three elective (optional) submodules, chosen from a total of five different for each orientation. Finally, the Master’s Thesis work finalizes the studies.

5.4.5. Master’s Thesis

The Master’s thesis project is an advanced-level study performance of 30 ECTS. The project is

PYO 213

planned to be conducted during the second year spring. The student should search for a suitable project self, preferably already during the second year autumn term at the latest.

The Master’s thesis project consists of project research work, literature search etc., and a writ-ten thesis. In the BEE programme, the thesis is written in English. The Master’s thesis project (Diplomityö) contains also a compulsory, writ-ten maturity test, which is a written examina-

tion, an essay on a topic related to the master's thesis, evaluating the student's ability to write scholarly papers and his/her familiarity with the theories and problems of the thesis. The maturi-ty test must be written without any supporting materials, under supervision. The Master’s thesis is evaluated and accepted by the Department of Process and Environmental Engineering.

CLEAN PRODUCTION ORIENTATION

Basic Module of Clean Production 30 ECTS

Courses of the Basic Module are all compulsory for the students of the orientation. The total content of the module is 30 ECTS. The courses should preferably be performed during the first study year.

After completing this module the student will have an extensive view on especially the Barents re-gion and its environmental and socio-economical characteristics. He/she will understand the multi-disciplinary nature of global change and sustainable development, and can apply this know-how on the discipline of technology and engineering. The student knows the most important tools for industrial ecology and can apply them in industry. He/she understands the interactions existing between indus-trial, biological and socio-economical systems. ECTS Periods 488400A Orientation to the BEE Studies 1,0 1-4 488401A Introduction to the Environmental and Socio-

economical Issues of the Barents Region 2,0 1,2

488402A Sustainable Development 3,0 3 488012A Environmental Legislation 5,0 4,5 477307S Research Methodology 5,0 2-6 488404A Global Change 5,0 1,2 488201A Environmental Ecology 5,0 4,5 488203S Industrial Ecology 5,0 2 Total 31,0

Advanced Module of Clean Production 30 ECTS

The Advanced Module contains both compulsory and optional (elective) studies. The courses Envi-ronmental Issues in the Barents Region and Advanced Practical Training are compulsory (*) for all CP-orientation students. Module content should be approximately 30 ECTS, so that the total minimum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled counting this module together with the supplementary module. The student will plan which courses to take, while preparing his/her Personal Study Plan.

PYO 214

After completing the Advanced Module courses, the student will recognise the most important causes for industrial environmental load. He/she can apply different methods, tools and technologies onto management of environmental load and to handling other environmental issues in industry. ECTS Periods 488405S Environmental Issues in the Barents Region* 5,0* 6 488002S Advanced Practical Training* 3,0* (summer) 477203A Process Design 5,0 4,5 477041S Experimental Design 5,0 4 477311S Advanced Separation Processes 5,0 6 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6

Total (target) 36,0 (~30)

Supplementary Module for Clean Production 3 x 10 ECTS

In the Supplementary Module, the CP-orientation student will select supplementary studies from different submodules 1-5. All the courses are optional (elective). The sum of ECTS of the courses in the three elected submodules should be approximately 30, so that the total content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the Advanced Module. Please note that the courses in the Submodule 4 are organised by either the Department of Industrial Engineering and Management, or the Faculty of Economics and Business Administration. The other submodules are organised by the Department of Process and Environmental Engineering or by the BEE partner universities.

After completing the courses chosen for this module, the student will have more specialised knowledge on the chosen subjects. This module aims also to give the student requisites for his/her Master’s thesis project. ECTS Periods

Submodule 1 Energy and Environment

488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 488202S Production and Use of Energy 3,0 1

Submodule 2 Control of Phenomena

477306S Non-ideal Reactors 5,0 3

477305S Virtausdynamiikka (Flow Dynamics) 5,0 2

Submodule 3 Process Design 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6

477503S Simulation 3,0 3

477209S Chemical Process Simulation 5,0 2,3

Submodule 4 Economics and Management

555321S Risk Management 3,0 1-3 721236A Principles of Environmental Economics 5,0 4,5

721704A Business Logistics 5,0 2,3

Submodule 5 Elective Courses

Courses by or at the BEE partner universities 10,0 1-3

Total (target) (~30)

PYO 215

WATER AND ENVIRONMENT ORIENTATION

Basic Module of Water and Environment 30 ECTS

Courses of the Basic Module are all compulsory for the students of this orientation. The total content of the module is 30 ECTS. The courses should preferably be performed during the first study year.

After completing this module the student will have an extensive view on especially the Barents re-gion and its environmental and socio-economical characteristics. He/she will understand the multi-disciplinary nature of global change and sustainable development, and can apply this know-how on the discipline of technology and engineering. The student knows the most important methods for water and waste water treatment, and can manage the basic practices in the laboratory and field work in environmental engineering. ECTS Periods 488400A Orientation to the BEE Studies 1,0 1-4 488401A Introduction to the Environmental and Socio-

economical Issues of the Barents Region 2,0 1,2

488402A Sustainable Development 3,0 3 488012A Environmental Legislation 5,0 4,5 477307S Research Methodology 5,0 2-6 488118S Laboratory and Field Measurements in Environmental

Engineering 10,0 1-6

488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 Total 31,0

Advanced Module of Water and Environment 30 ECTS

The Advanced Module contains both compulsory and optional (elective) studies. The courses Envi-ronmental Issues in the Barents Region and Advanced Practical Training are compulsory (*) for all WE-orientation students. Module content should be approximately 30 ECTS, so that the total mini-mum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the Supplementary module. The student will plan which courses to take, while preparing his/her Personal Study Plan.

After completing this module, the student will recognize the most important causes for environ-mental load especially in the Barents region and can apply different methods, tools and technologies in controlling and reducing harmful environmental effects. The student also understands the natural phenomena and processes related to water resources. ECTS Periods 488405S Environmental Issues in the Barents region* 5,0* 6 488002S Advanced Practical Training* 3,0* (summer) 488102A Hydrologiset prosessit (Hydrological Processes) 5,0 477041S Experimental Design 5,0 4 477311S Advanced Separation Processes 5,0 6 477203A Process Design 5,0 4,5 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6

Total (target) 33,0 (~30)

PYO 216

Supplementary Module for Water and Environment 3x10 ECTS

In the Supplementary Module, the WE-orientation student will select supplementary studies from different submodules 4-8. All the courses are optional (elective). The sum of ECTS of the courses in the three elected modules should be approximately 30, so that the total content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled, counting this module together with the advanced module. Please also note that the courses in the Submodule 4 are organized by either the Department of Industrial Engineering and Management, or the Faculty of Economics and Business Administration. The other submodules are organized by the Department of Process and Environmental Engineering or by the BEE partner universities. After completing the courses chosen for the Supplementary module, the student will have more spe-cialized knowledge on the chosen subjects. This module aims also to give the student requisites for his/her Master’s thesis project. ECTS Periods Submodule 4 Economics and Management

555321S Risk Management 3,0 1-3

721236A Principles of Environmental Economics 5,0 4,5

721704A Business Logistics 5,0 2,3 Submodule 5 Elective Courses

Courses by or at the BEE partner universities 10,0 1-3

Submodule 6a Water 1(available only on odd years, next time 2013) 488108S Groundwater Engineering 5,0 1,2 488117S Water Resources Management 5,0 3,4 488122S Statistical Methdods in Hydrology 5,0 1,2 Submodule 6b Water 2 (available only on even years, next time 2012) 488103A Environmental Impact Assessment 5,0 2,3 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling 5,0 2,3 Submodule 8 Environmental Systems 488203S Industrial Ecology 5,0 2 488404A Global Change 5,0 1,2 Total (target) (~30)

5.5. Osastokohtaisia ohjeita

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden ajankohdat ovat lukuvuonna 2012 - 2013 ovat: 1. 3.9.-5.10., 2. 8.10.-9.11., 3. 12.11.-14.12., 4. 7.1.-8.2., 5. 11.2.-22.3. ja 6. 25.3.-10.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien

tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Opintojakson suorittaminen

Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Suoritustapoja voivat olla mm. seminaari, luentotentit, portfolio tai oppimispäiväkirja tai kurssitentti opintojakson päätyttyä. Opintojaksojen opetuskieli on kandidaattivaiheessa pääosin suomi. Kurssin nimi on opetussuunnitelmassa opetuskielen mukainen

PYO 217

ja lisäksi opetuskieli kerrotaan aina kurssikuvauksessa. Kurssikuvaukset löytyvät WebOodista (https://weboodi.oulu.fi /oodi/).

Osaston tentit järjestetään osaston tenttipäivänä perjantaisin klo 12-16. Tenttilista on nähtävillä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ilmoitustaululla sekä osaston www-sivuilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/).

Opintosuunnan valinta

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet:

1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 5. periodin alkupuolella. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa.

2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa.

3. Osaston johtoryhmä vahvistaa jaon opintosuuntiin.

4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe.

Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Osaston kansainvälinen maisteriohjelma on Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE), joka toteutetaan Barents Cross Border University-yhteistyön (BCBU) puitteissa.

Kandidaatintyöhön liittyvät ohjeet

Kandidaatintyö tehdään omaopettajan johdolla kandidaatinopintojen aikana. Ennen

opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Diplomityöhön liittyvät ohjeet

Diplomityö suoritetaan opintojen loppuvaiheessa. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kyseinen suomen/ruotsin kielen taito on osoitettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, sitä ei tarvitse enää osoittaa DI-tutkinnon yhteydessä, vaan kypsyysnäytteellä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Kielten opiskelu

Kandidaatinvaiheessa opiskellaan toista kotimaista kieltä sekä vierasta kieltä yhteensä 8 op. Halutessaan opiskelija voi erillisellä hakemuksella osastolle valita toisen kotimaisen kielen lisäksi jonkin muun kuin englannin kielen. Diplomi-insinöörivaiheessa tutkintoon voi sisällyttää kieliopintoja enintään 10 op.

Työharjoittelu

Työharjoittelu kuuluu olennaisesti sekä prosessitekniikan että ympäristötekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan 3 op ja diplomi-insinöörivaiheessa 3 op syventävää työharjoittelua. 3 op vastaa 2 kuukauden työssäolojaksoa. Opintoneuvoja hyväksyy kandidaattivaiheen harjoittelun ja syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaareissa.

PYO 218

Työhön sijoittuminen

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet useille eri teollisuuden aloille. Suurimpia työnantajia ovat olleet:

kemian teollisuus

prosessi- ja automaatiolaitteita valmistava teollisuus

sellu- ja paperiteollisuus

prosessimetallurginen teollisuus

vuoriteollisuus

ympäristötekniikan yritykset

it-alan yritykset

suunnittelutoimistot

julkinen sektori, opetus- ja tutkimuslaitokset

Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaaville paikoille teollisuuden tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- ja johtotehtäviin. Koulutuksen laaja-alaisuus on tarjonnut mahdollisuuksia menestyä myös sellaisissa työtehtävissä, joilla ei ole varsinaista yhteyttä prosessiteollisuuteen

5.6. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

477001A Työharjoittelu (PO)

Practical training

Laajuus: 3 op / 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Työharjoittelun aikana opiskelija tutustuu työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Opiskelija saa työharjoittelusta yleisnäkemyksen työelämästä ja mielellään alasta, jolla hän loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan yrityksen ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan

asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Työharjoitteluun sopivia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voidaan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua harjoittelua enintään 3 opintopistettä.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arviointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

PYO 219

477002S Syventävä työharjoittelu (PO)

Advanced practical training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana.

Tavoite: Syventävän työharjoittelun aikana opiskelija perehtyy työelämään mielellään oman opiskelualansa diplomi-insinöörin tehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työharjoittelupaikkansa itse. Syventävään työharjoitteluun sopivia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii esitelmän harjoittelujaksostaan, esittää sen seminaaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arviointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

488001A Työharjoittelu (YMP)

Practical training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Työharjoittelun aikana opiskelija tutustuu työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Opiskelija saa työharjoittelusta yleisnäkemyksen työelämästä ja mielellään alasta, jolla hän loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan yrityksen ja sen tuotannon/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä

PYO 220

työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Työharjoitteluun sopivia paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemärilaitokset, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voidaan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua työharjoittelua enintään 3 opintopistettä.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arviointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

488002S Syventävä työharjoittelu (YMP)

Advanced practical training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana.

Tavoite: Syventävän työharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija diplomi-insinöörin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta

opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työharjoittelupaikkansa itse. Harjoitteluun sopivia paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemärilaitokset, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaatioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii esitelmän harjoittelujaksostaan ja esittää sen seminaaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arviointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaanmäki

PYO 221

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan

perusta I

Introduction to process and environmental engineering I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Luoda kokonaiskuvaa prosessi- ja ympäristötekniikasta ja sen eri osa-alueista sekä tutustuttaa opiskelija alan käsitteistöön. Lisäksi tehdä näkyväksi yhteyksiä prosessitekniikkaa lähellä oleviin aloihin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella teollista tuotantoprosessia prosessi- ja ympäristötekniikan tarjoamin näkökulmin (mm. jakaa kokonaisprosessin yksikköprosesseihin, tarkastella prosessia tai prosessiketjua taseajatteluun perustuen, tunnistaa keskeisimmät mekaaniset, kemialliset ja siirtoilmiöt ja niiden merkityksen eri prosessivaiheissa, arvioida prosessia automaation ja prosessisuunnittelun näkökulmista, jne.) sekä tunnistaa prosessitekniikan eri osa-alueiden merkityksen kokonaisuuden kannalta, kun näihin osa-alueisiin perehdytään tarkemmin tulevissa opintojaksoissa.

Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kahdeksaan teemaan, jotka ovat: 1. Johdanto prosessiajatteluun. 2. Mekaaniset yksikköprosessit. 3. Siirtoilmiöt. 4. Reaktiotekniikka. 5. Rakenteet. 6. Automaation edellytykset. 7. Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. 8. Prosessisuunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii johdantona prosessi- ja ympäristötekniikan opintoihin.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) kurssin teemoihin (ks. sisältö) liittyen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

488011P Ympäristötekniikan perusta

Introduction to environmental

engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 5 & 6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa sanallisesti esitellä hydrologian, vesiensuojelun, ja vesi- ja jätehuollon keskeisiä piirteitä. Hän kykenee myös määrittelemään tärkeimmät ilmansuojeluun, teolliseen ekologiaan ja meluntorjuntaan liittyvät tekijät. Hän tunnistaa ympäristöbiotekniikan aihealueet ja osaa luetella niihin liittyviä tekniikoita. Hän kykenee kuvailemaan eri teollisuudenalojen, liikenteen ja yhdyskuntien ympäristöhaitat ja haittojen torjumiseen käytössä olevia perinteisiä ja moderneja menetelmiä ja hän osaa perustella ympäristönsuojelun tarpeellisuutta tekniikan terminologiaa käyttäen

Sisältö: Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion osuus: Hydrologian perusteet (vesitaseet, vesivarat, pohjavesi); Vesiensuojelun

PYO 222

perusteita (kuormitukset, hajakuormitus, vesien laatuominaisuudet); Vesihuollon perusteita (verkostot, vesien ja jätevesien käsittelyn periaatteelliset toteutustavat); Jätehuollon perusperiaatteet; Pilaantuneiden maiden perusteet. 2) Teollisuuden ympäristötekniikan osuus: Ilmapäästöjen aiheuttajat ja ilman saastuminen; Ilmapäästöjen puhdistustekniikat; Teollinen ekologia; Katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa; Vihreä kemia; Ympäristötekniikan ohjauskeinot (ympäristöjärjestelmät, BAT); Ympäristölainsäädäntöä. 3) Bioprosessitekniikan laboratorion osuus: Ympäristöbiotekniikan yleisesittely ja mikrobien tarjoamat mahdollisuudet; Ympäristöbiotekniikan prosessit; Ympäristöbiotekniikkaa erilaisissa ympäristöissä; Patogeeniset mikrobit; Biotekniikka teollisuudessa.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luennot (50 h), kotityöt (85 h)

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Luo valmiuksia ympäristötekniikan syventäviin opintojaksoihin

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettava materiaali. Kirjatentin kirja ei suomenkielisille. Kirjatentin materiaalina ovat seuraavat kirjat: Förstner U.1995. Integrated pollution control, sivut 81-373; sekä Scragg A. 1999 (tai uudempi painos, josta vastaavat alueet), Environmental Biotechnology. ISBN 0 582 27682 9, s. 1-21, 78-104.

Suoritustavat: Luennot, välitentit tai lopputentti. Arvosana määräytyy välitenttien, lopputentin tai kirjatentin perusteella. Ulkomaalaisille, esim. vaihto-opiskelijoille, kurssi järjestetään englanniksi kirjatenttinä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Laboratorioinsinööri Jarmo Sallanko

Työssä oppimista: Ei

477012P Automaatiotekniikan perusta

Introduction to Automation Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusautomaation keskeisimmät käsitteet, toimintaperiaatteet ja laiteratkaisut sekä ymmärtää ja osaa myös itse tuottaa automaatiotekniikassa käytettäviä dokumentteja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää automaatiotekniikan keskeisimpiä käsitteitä erilaisten systeemien toiminnan kuvauksissa ja ongelmien määrittelyssä. Opiskelija osaa piirtää PI- ja lohkokaavioita sanallisesta kuvauksesta sekä tulkita vastaavia kaavioita sanallisesti käyttäen automaatiotekniikan ammattitermejä. Opiskelija kykenee käyttämään lohkokaavioalgebraa lohkokaavioiden sieventämiseen sekä säätöongelmien kuvaamiseen ja ratkaisemiseen. Lisäksi opiskelija osaa valita ja mitoittaa yleisimmät kenttäinstrumentit. Opiskelija tunnistaa automaatiojärjestelmien fyysiset ja ohjelmistolliset osakokonaisuudet sekä niiden merkityksen ja käyttötarkoituksen prosessioperaattorin tehtävien edellyttämällä tarkkuudella.

Sisältö: Kurssin sisältö jakautuu seuraavasti: ilmiöiden hallinta prosessi- ja automaatiotekniikan avulla; teollisuusautomaation rakenne: toiminnallinen ja rakenteellinen kuvaus; prosessien valvonta ja operointi (valvomotekniikka ja operaattoreiden työtehtävät); PI-kaaviot, piirrosmerkit ja kirjainsymbolit; lohkokaaviot ja lohkokaavioalgebra; säätöpiirit: toimintaidea ja toteutusteknologiat; automaatiojärjestelmät ja ohjelmoitavat logiikat; prosessien yleisimmät suureet ja niiden mittaaminen, anturit ja mittalähettimet (perussuureiden osalta); toimilaitteet ja niiden mitoitus (lähinnä venttiilit ja sähkömoottorit); kenttälaitteiden sijoittelu, asennukset ja kytkennät, signaalit ja signaalitiet,

PYO 223

kaapelointi; prosessien dynamiikka ja sen merkitys säädön suunnittelussa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja demonstraatiot 4. ja 5. periodin aikana

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei ole

Oppimateriaali: Opintomonisteet

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja, harjoitukset ja demonstraatiot tai vaihtoehtoisesti tentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä ja lehtori Jukka Hiltunen

Työssä oppimista: Ei

477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt

Laboratory Exercises of Pro-cess Engineering

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Laboratoriotöissä opiskelija saa kokemusta alansa ammattikäytännöstä ja kokeellisesta tutkimuksesta sekä oppii raportoimaan koetuloksia.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea virtausmääriä ja lämpötiloja hyväksikäyttäen kokonaislämmönsiirtokertoimen vasta- ja myötävirtalämmönvaihtimelle. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät mekaaniset yksikköprosessit ja kykenee selittämään niiden toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa käsitellä kokeellisen reaktorimittausdatan siten, että lopputuloksena saadaan reaktionopeusyhtälön parametrit. Opiskelija osaa selittää reaktorisuunnittelun vaiheet alustavassa prosessisuunnittelussa. Opiskelija osoittaa laboratorioharjoitusten avulla, että hän osaa

käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja osaa virittää PID-säätimen koelaitteistolla.

Sisältö: Opiskelija valitsee tarjolla olevista prosessi- ja automaatiotekniikan töistä neljä haluamaansa laboratoriotyötä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Laboratoriotyöt tehdään erikseen varattuna aikana ja niistä laaditaan raportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedot 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I ja 477012P Automaatiotekniikan perusta, 477302A Lämmönsiirto, 477202A Reaktorianalyysi opintojaksoista

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 477602A Säätöjärjestelmien analyysi opintojakso.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Suoritetusta laboratoriotyöstä laaditaan raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettajat

Työssä oppimista: Ei

Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio

477101A Fluidi- ja partikkeliteniikka I

Fluid and Particle Technology I

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot partikkelien ominaisuuksista, partikkelianalytiikasta,

PYO 224

näytteenotosta, hienonnustekniikasta, raekoon ohjauksesta ja erilaisista erotusmenetelmistä.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa prosessiteollisuuden mekaaniset jalostusastetta nostavat prosessit ja niihin liittyvät talteenottoprosessit. Opiskelija tunnistaa niihin kuuluvat laitteistot ja osaa selittää niiden käyttötarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet.

Sisältö: Partikkelin ominaisuudet, näytteenoton tilastollinen analyysi, partikkelikoko ja kokojakauma, partikkelimuoto, ominaispinta-ala, hienonnustekniikan perusteet, murskaus ja jauhatus, granulointi, erotusmenetelmät perustuen partikkelien pintakemiallisiin, magneettisiin, sähköisiin, morfologisiin ominaisuuksiin tai partikkelien tiheyseroihin tai inertiaan (esimerkiksi seulonta, luokitus, suodatus, sakeutus, selkeytys ja vaahdotus sekä muut rikastusmenetelmät).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniiikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477102A Fluidi- ja partik-

kelitekniikka II

Fluid and Particle Technology II

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee fluidien, dispersioiden ja rakeisen materiaalin ominaisuudet ja käyttäytymisen sekä perustiedot varastoinnista, kuljetuksesta, sekoituksesta ja leijutuksesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa ns. avusteiset mekaaniset yksikköprosessit ja niihin kuuluvat laitteistot ja ilmiöt. Edelleen tavoitteena on että opiskelija osaa selittää niiden käyttötarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet.

Sisältö: Fluidimekaniikka, fluidien siirto (pumppaus ja komprimointi), suspensioiden virtauskuljetus (hydraulinen ja pneumaattinen kuljetus), rakeisen materiaalin bulkkiominaisuudet, rakeisen materiaalin varastointi, mekaaniset kuljettimet, sekoitus ja leijutus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniiikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Fluidi- ja partikkelitekniikka I

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477103A Sellu- ja paperitekniikka

Pulp and Paper Technology

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kuitumassojen ja paperin valmistuksesta.

PYO 225

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää paperinvalmistuksen kannalta tärkeimmät puun ja kuitujen rakenteelliset ja kemialliset ominaisuudet. Opiskelija tunnistaa erilaiset paperinvalmistukseen käytettävät massalajit ja osaa selittää niiden valmistuksen pääpiirteissään. Opiskelija tunnistaa erilaiset paperilajit ja osaa selittää paperinvalmistusprosessin keskeisimmät yksikköprosessit.

Sisältö: Massa- ja paperiteollisuuden raaka-aineet, puukemian ja paperikemian perusteet, massan ja paperin ominaisuuksien mittaus, puun ja hakkeen käsittely, mekaanisen massan valmistus, sulfaattimassan valmistus, kierrätyskuituprosessit, kuitususpension käsittelyn apuprosessit, massan muokkaus, paperin valmistus, johdatus paperituotteiden loppukäyttöön sekä paperiteollisuuden sivuvirtojen käsittely.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessitekniiikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, 19 kirjaa; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477104S Kemiallinen puunjalostus

Chemical Wood Processing

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja kemiallisten massojen valmistuksen ja biojalostamon periaatteista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kemiallisen massan valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida kemiallisen massan valmistuksen raaka-aineiden ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteeseen. Opiskelija tunnistaa yleisimmät kemiallisen massan valmistuksessa käytettävät keittokemikaalit ja valkaisuaineet ja osaa kirjoittaa keitossa ja valkaisussa tapahtuvat tärkeimmät kemialliset reaktiot. Opiskelija tuntee puupohjaisten biojalostamoiden toimintaa ja osaa kertoa niissä valmistettavista kemikaaleista ja tuotteista.

Sisältö: Nykyaikainen sulfaattisellunvalmistus: raaka-aineet, keitto, happidelignifiointi, valkaisu, pesu, kemikaalikierrot sekä vesi ja höyrytaseet. Nonwood sellunvalmistus. Puu- ja agribiomassapohjaiset biojalostamot: biokemikaalien, -materiaalien, -polttoaineiden ja energiantuotanto.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Opintojakso edellyttää kemian ja prosessitekniikan perusteiden tuntemista.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 6 (A ja B). Chemical pulping. A 693 s. ja B 497 s.; Jensen, W. (toim.): Puukemia, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977. 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983. Luennolla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

PYO 226

477105S Mekaanisten massojen valmistus

Mechanical Pulping

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja mekaanisten ja kemimekaanisten massojen valmistuksesta, massojen käsittelystä sekä näiden massojen käytöstä paperin valmistuksessa..

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa mekaanisen ja kemimekaanisen massan valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida käytettävän raaka-aineen ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteeseen. Opiskelija osaa vertailla erilaisten mekaanisten massojen kuituominaisuuksia ja selittää niiden vaikutuksen lopputuotteen laatuun.

Sisältö: Mekaanisten ja kemimekaanisten massojen valmistus sekä niihin liittyvät yksikköoperaatiot. Lignosellulloosamateriaalien mekaaninen hienonnus biotalouden tuotantoteknologiana.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 5. Mechanical Pulping. 427 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477106S Uusiomassojen valmistus

Recycled Fiber Processes

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja kierrätyskuitumassojen valmistuksesta sekä kierrätyskuitujen ja -kuitulietteiden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä paperin valmistuksessa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kierrätyskuitumassojen valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvioida käytettävän raaka-aineen ja eri osaprosessien merkitystä prosessin lopputuotteen kannalta. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät kiertokuituprosessissa käytettävät kemikaalit ja osaa selittää niiden tehtävän prosessissa.

Sisältö: Kierrätyskuitumassojen raaka-aineet, DIP-ja OCC-massojen valmistus sekä niihin liittyvät yksikköoperaatiot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 7. Recycled Fiber and Deinking, 649 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

PYO 227

477107S Paperin valmistus

Paper Manufacture

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja päällystetyn paperin valmistuksen perusteista ja käytännön tekniikasta sekä alan teollisuuden toiminnasta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää paperin valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet ja tarkoituksen prosessissa. Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät paperin valmistuksessa käytettävät kemikaalit, täyteaineet ja päällystysaineet sekä osaa selittää niiden merkityksen paperinvalmistuksessa. Opiskelija osaa esitellä paperinvalmistuksen kannalta keskeiset kuituominaisuudet, paperin rakenteen ja ominaisuudet sekä erilaiset paperilajit.

Sisältö: Kuitujen ominaisuudet, pohjapaperin valmistus, paperinvalmistuksessa käytettävät kemikaalit, päällystysprosessi, paperin rakenne ja ominaisuudet, paperin jalostus, paperilajit sekä painotekniikan perusteita.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Luentomoniste. Ryti, N.: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977, 169 s.; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III, Turku 1983. Fapet Oy. Papermaking Science and Technology, kirjat 8-11

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Timo Jortama, Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477108S Printing Technology

ECTS credits: 2 cr

Language of instruction: English

Timing: Course available around the year as a web based self learning course.

Objective: To give basic knowledge about common printing technologies.

Learning outcomes: Upon completion of the course, a student should be able to identify those paper properties that affect printing of paper and can evaluate their importance in result of print-ing. The student can explain different printing methods and processes. In addition, the student identifies printing inks and can explain their most important properties.

Contents: Development of printing, image formation and assessment methods, mechanical and electronic (digital) printing, demands of the printing methods for the paper, printing ink, their properties and basics of print media recy-cling.

Mode of delivery: Webcourse

Learning activities and teaching methods: Web-learning and self tests, final exam.

Target group: students

Study materials: Handbook of Print Media (Kipphan 2000); Papermaking Science and Technology, book 13: Print media - principles, processes and quality. Fapet Oy.

Assessment methods and criteria: Exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Responsible person: Ari Ämmälä

Additional information: Please contact the course teacher if you plan on taking this course.

PYO 228

477109S Massa- ja paperitekniikan mittaukset

Pulp and Paper Laboratory Analyses

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan tietoja massa- ja paperiteollisuudessa käytetyistä mittaus- ja analyysimenetelmistä.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tärkeimmät kuitumassan ja paperin analysointimenetelmät ja tietää mitä ominaisuuksia niillä arvioidaan.

Sisältö: Keskeiset mittaukset ja analyysimenetelmät kuitumassan ominaisuuksien luonnehtimiseksi ja massan paperiteknisten ominaisuuksien sekä paperin ja kartongin ominaisuuksien arvioimiseksi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi joka toinen vuosi. Laboratoriodemonstraatiot.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477110S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari

Pulp and Paper Research Seminar

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5-6.

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle uusinta tietoa puumassan ja paperin valmistukseen liittyvästä tutkimuksesta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa referoida suomeksi tieteellistä vieraskielistä tekstiä. Hän osaa myös esitelmöidä seminaarityylisessä tilaisuudessa tutkimusaiheestaan ja osaa opponoida muiden tekemiä seminaaritöitä.

Sisältö: Kurssissa perehdytään ajankohtaisiin sellu- ja paperitekniikan tutkimusalueisiin.

Järjestämistapa: Seminaarityöskentely

Toteutustavat: Esitelmät seminaaritilaisuuksissa, joissa jokainen osanottaja toimii valitun esitelmän opponenttina. Arvosana määräytyy referaatin, oman esitelmän ja opponoinnin arvostelun perusteella.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Sellu- ja paperitekniikka

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava materiaali.

Suoritustavat: Referaatti ja seminaariesitelmä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477111S Teollisuusekskursio

Excursion to Pulp and Paper Research Institute

Laajuus: 1 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5-6.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva sellu- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä sen merkityksestä tuotannon kehittämisessä.

PYO 229

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tekemänsä yritysvierailun perusteella arvioida, minkälaisia tietoja ja taitoja kyseisen yritys- tai tutkimuslaitoksen palveluksessa tarvitaan.

Järjestämistapa: Opintomatka

Toteutustavat: Tutustumismatka suomalaisen metsäteollisuusyhtiön tutkimuskeskukseen ja/tai tuotantolaitokseen.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellytyksenä ekskursiolle osallistumiselle on tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen

Suoritustavat: Osallistuminen vierailulle ja matkapäiväkirjan teko.

Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477112S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö

Laboratory Exercise of Pulp and Paper Technology

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1-6.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot massan jauhatuksen vaikutuksista paperin ominaisuuksiin sekä massan ja paperin testauksesta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa testata kuitumassan paperiteknisen potentiaalin. Opiskelija osaa analysoida saamaansa mittausdataa, tehdä mittausdatasta johtopäätöksiä massan jauhamisen vaikutuksesta massan paperiteknisiin ominaisuuksiin sekä raportoida tulokset.

Sisältö: Työssä harjoitellaan laboratoriolaitteistojen käyttöä liittyen massan käsittelyyn, arkin tekoon ja paperin testaukseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Laboratoriotyö tehdään parityönä ja siitä sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa kun alkutentti on hyväksytysti läpi.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellytyksenä ekskursiolle osallistumiselle on tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen

Oppimateriaali:. Harjoitustyöohje. Aaltonen, P.: Kuituraaka-aineen ja paperin testausmenetelmät. Otakustantamo, 1986,98 s.

Suoritustavat: Alkutentti testausmenetelmistä ja laboratoriotyön tulosten raportointi.

Arviointiasteikko: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

477113S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu

Research Training of Pulp and Paper Technology

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1-6.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet kokeelliseen tutkimustyöhön ja siihen liittyviin käytännön asioihin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin ja sen tieteellisen raportoinnin.

Sisältö: Kurssissa tutustutaan kirjallisuuden hakuun ja käyttöön, rajatun tutkimussuunnitelman tekoon, koesuunnitelman tekoon, laboratorio- ja/tai pilot-kokeiden suorittamiseen, tulosten käsittelyyn ja raportointiin sekä tieteellisen julkaisun kirjoittamiseen.

PYO 230

Järjestämistapa: Tutkimusprojekti

Toteutustavat: Opiskelija työskentelee opintojakson aikana laboratorion tutkimusprojekteissa tutkimusharjoittelijana osallistuen projektityöskentelyyn sen eri vaiheissa tutkijoiden ohjauksessa. Työn lopuksi opiskelija esittää tulokset loppupalaverissa tutkimusryhmälle. Kurssin arvosana määräytyy opiskelijan tekemän tutkimusraportin ja esitelmän sekä ohjaavan tutkijan (tutkijoiden) arvioinnin mukaan.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantoteknologian opintosuunnan sellu- ja paperitekniikan syventävän moduulin suorittaminen.

Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tutkimusraportti tieteellisen artikkelin formaatissa ja esitelmä työn tuloksista.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Kyllä

Kemiallisen prosessitekniikan

laboratorio

477201A Taselaskenta

Material and Energy Balances

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia prosessille aine- ja energiataseet ottaen stoikiometrian asettamat rajoitukset huomioon. Opiskelija osaa hyödyntää laatimaansa mallia prosessin toiminnan tarkastelussa.

Sisältö: Prosessien aine- ja energiataseiden laadinta ottaen huomioon myös kemiallinen reaktio.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luentomoniste; Reklaitis, G.V.: Introduction to Material and Energy Bal-ances. John Wiley & Sons, 1983. ISBN 0-471-04131-9.

Suoritustavat: Jatkuva arviointi välikuulustelujen ja kurssitehtävien avulla.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Ilkka Malinen

Työssä oppimista: Ei.

477202A Reaktorianalyysi

Reactor Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää keskeiset menetelmät reaktionopeusyhtälön määrittämiseksi kokeellisen tiedon pohjalta ja pystyy esittämään deterministisen mallinnustekniikan perusteet. Näiden pohjalta hän pystyy analysoimaan ideaalireaktorin käyttäytymistä ja suorittamaan alustavaa kemiallisen reaktorin valintaa ja mitoitusta.

PYO 231

Sisältö: Alkeisreaktiot. Homogeenisten reaktioiden kinetiikka. Reaktionopeusyhtälön määrittäminen kokeellisen tiedon pohjalta. Ideaalireaktorien mallinnus. Saannon, selektiivisyyden, konversion ja reaktorin koon määritys. Ideaalireaktoreiden analyysin avulla saatavat reaktorin ja reaktio-olosuhteiden valintaa sekä reaktorisysteemin suunnittelua koskevat yleiset heuristiset säännöt.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Opintojaksojen Taselaskenta ja Termodynaamiset tasapainot keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luentomoniste, Levenspiel, O.: Chemical Reaction Engineering. John Wiley & Sons, 1972. (Kappaleet 1-8).ISBN 0-471-53016-6 (sid.), 0-471-53019-0 (nid.) tai 2. painos 1999 ISBN 0-471-25424-X. Atkins, P.W.: Physical Chemistry, Oxford University Press, 2002. 7. Painos (osia) ISBN 0-19-879285-9

Suoritustavat: Tentin ja harjoitusten muodostama kokonaisuus

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Juha Ahola

Työssä oppimista: Ei.

477203A Process Design

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 4-5.

Objective: Chemical process design principles

Learning outcomes: By completing the course the student is able to identify the activi-ties of process design and the know-how needed at different design stages. The student can utilise process synthesis and analysis tools for creating a preliminary process concept and point out the techno-economical performance based on holis-tic criteria.

Contents: Acting in process design projects, safety and environmentally conscious process design. Design tasks from conceptual design to plant design, especially the methodology for basic and plant design.

Mode of delivery: Lectures and design group exercises.

Target group: Bachelor students in DPEE

Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477202A Reactor analysis, 477304A Separa-tion processes and 477012 Introduction to Au-tomation Engineering

Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1

Assessment methods and criteria: Combi-nation of examination and design group exercis-es.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Responsible person: University Teacher Jani Kangas

477204S Kemiantekniikan termo-dynamiikka

Chemical Engineering Ther-modynamics

Laajuus: 5 op

PYO 232

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita klassista termodynamiikkaa kemiantekniikan näkökulmasta. Erityisesti hän osaa selittää puhtaiden aineiden pVT-käyttäytymisen ja fluidien termodynaamisten ominaisuuksien merkityksen kemiantekniikassa. Opiskelija osaa luokitella prosessien termodynaamiset mallinnusmenetelmät esimerkiksi nesteliuosten ja elektrolyyttiliuosten termodynamiikan osalta. Opiskelija osaa ratkaista reaktiotasapainon ja höyry/nestetasapainon epäideaalisille seoksille. Opiskelija osaa valita sopivat kaasua, höyryä ja nestettä kuvaavat mallit prosessille seosten käyttäytymistä mallinnettaessa ja simuloitaessa. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kemiallisia kokonaisprosesseja termodynaamisilla analyysimenetelmillä.

Sisältö: Yleiset aine- ja energiataseet. Puhtaiden aineiden pVT-käyttäytyminen. Fluidien termodynaamiset ominaisuudet. Liuostermodynamiikka. Höyry/neste-tasapainolaskenta. Reaktiotasapainolaskenta. Elektrolyyttiliuosten termodynamiikkaa. Termodynaamisten suureiden laskenta. Prosessien termodynaaminen analyysi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun ja kemiantekniikan syventymiskohteen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Opintojakson Termodynaamiset tasapainot keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Luentomoniste. Luennoilla jaettava materiaali. Smith, J.M. & Van Ness, H.C.: Introduction to Chemical Engineering Thermodynamics. McGraw-Hill, 2005. (7.

painos) ISBN 0-07-124708-4

Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituksista muodostuva kokonaisuus

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen

Työssä oppimista: Ei.

477206S Advanced Process Design

ECTS credits: 6 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 5-6.

Objective: The student learns how to adapt the skills from previous courses in a process design project.

Learning outcomes: The student is able to produce a preliminary chemical process concept. She/he can apply systematic process synthesis tools, chemical process simulation tools and whole process performance criteria in the con-ceptual process design phase. Furthermore, the student is able to produce process design docu-ments. The student will acquire skills how to work as a member in an industrial chemical process design project. She/he will experience by team work the hierarchical character of the conceptual process design, the benefits of the systematic working methods and the need to understand the whole process performance when optimal design is sought. The student understands the importance of innovation and creative work.

Contents: Conceptual process design and hier-archical decision making. Heuristics of process design. Design methodology: synthesis, analysis and evaluation. Design cycle. Performance eval-uation of the chemical processes. Team work and meetings.

Working methods and Mode of delivery: Design projects in small groups.

Target group: Master’s students in DPEE

Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477203A Process Design

Recommended optional programme components: Part of Process Design Module

Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1

PYO 233

Assessment methods and criteria: Project work with reporting.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Responsible person: University Lecturer Juha Ahola

477207S Teollisuuden vesitekniikka

Industrial Water and Wastewater Technologies

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vesi-intensiivisten prosessien vedenkäytön ominaispiirteet ja hallinnan teollisuusalakohtaisesti. Hän omaksuu teollisuuden raakaveden, prosessiveden ja jäteveden käsittelymenetelmät sekä osaa arvioida prosessilaitoksen optimaalisen vedenkäytön huomioiden ulkoiset vaatimukset sekä ympäristötekniset ja teknis-taloudelliset tekijät. Hän osaa valita vedelle käsittely- ja regenerointimenetelmät tarvelähtöisesti.

Sisältö: Teollisuuden vedenkäytön hallinta. Teollisuuden käyttämät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vedenkäsittelyprosessit. Kemiallisten vedenkäsittelyprosessien ilmiöiden tarkastelu. Käyttöveden valmistus, prosessin sisäinen vesitekniikka, jäteveden käsittely ja desinfiointi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja/tai harjoitustyö

Toteutustavat: Kontaktiopetus ja itsenäistä opiskelua. Toteutetaan joka toinen vuosi.

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun syventymiskohteen opiskelijat

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali. McCabe, W.L., Smith, J.C.,Harriot, P.: Unit Operations of Chemical Engineering, McGraw-

Hill 2001 ISBN 0-07-118173-3; Sincero, A., Sincero, A.: Physical-Chemical Treatment of Water and Wastewater, IWA Publishing, CRC Press 2003 ISBN 1-84339-028-0; Salmela, T., Sillanpää,M.: Teollisuuden vesitekniikka, Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorion julkaisuja, B11.

Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituksista muodostuva kokonaisuus

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: TkT Tiina Leiviskä

Työssä oppimista: Ei.

477208S Biojalostamot

Biorefineries

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luokitella ja arvioida state-of-the-art –teknologiat biopolttoaineiden, biokemikaalien ja energian tuottamiseksi erityisesti nonwood-lignoselluloosasta. Hän osaa päätellä teknologiset ja taloudelliset biojalostamoiden kehitystyön haasteet ja soveltaa kestävän kehityksen periaatteita painottavia biojalostamoiden suorituskyvyn arviointikriteerejä.

Sisältö: Historiallinen tausta. Energian tuotannon raaka-ainevarat: fossiiliset ja biomassa. Liikenteen energiantuotanto ja biopolttoaineet. Teknologiasukupolvet. Biojalostamot ja niiden luokittelu. Nonwood-lignoselluloosapohjaiset biojalostamot. Biokemikaalituotanto. Biojalostamoiden kehitystyö – tekniset, taloudelliset ja ympäristönäkökulmat. Biojalostamoiden kaupallistuminen.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetus ja itsenäistä opiskelua. Toteutetaan joka toinen vuosi.

PYO 234

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun syventymiskohteen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Prosesseissa esiintyvien ilmiöiden ja operaatioiden tuntemus

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti. Harjoitustyö vaikuttaa arvosanaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen

Työssä oppimista: Ei.

477209S Chemical Process Simula-tion

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 2-3.

Objective: Performing chemical process simu-lation studies successfully.

Learning outcomes: The student has the ability to convert a process flow diagram into a form compatible with process simulation soft-ware. She/he has skills to evaluate realistic pro-cess conditions in a typical chemical process. The student can apply proper thermodynamic prop-erty models for simulation purposes. She/he can name the advantages and disadvantages of using the sequential modular solving approach in chemical process modelling and simulation. She/he is capable of solving a computer simula-tion case for a typical chemical process. The student is able to analyze the simulation results with respect to realistic values.

Contents: The architecture of a process simula-tor. Thermodynamic property models and data-banks. Degrees of freedom analysis. Steady-state simulation. Sequential modular, and equation-oriented approach in simulation. Numerical solving methods. Heuristics for chemical process simulation.

Mode of delivery: Lectures, introductory examples and group exercises with process simu-lation software.

Target group: Master’s students in Process Design and Chemical Engineering orientations

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-site: 477204S Chemical Engineering Thermody-namics or equivalent knowledge.

Study materials: Material distributed on lec-tures. Additional literature, Turton, R., Bailie, R.C., Whiting, W.B. & Shaeiwitz, J.A.: Analy-sis, synthesis, and design of chemical processes. 3rd Ed. Prentice Hall. (Parts) ISBN 0-13-512966-4.

Assessment methods and criteria: Group exercise reports and an individual exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Responsible person: University Teacher Jani Kangas

Lämpö- ja diffuusiotekniikan

laboratorio

477301A Liikkeensiirto

Momentum Transfer

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodissa 4.

Tavoite: Prosessiteollisuuden yleisimpiä ilmiöitä ovat virtaus-, lämmönsiirto- ja aineensiirto-prosessit, joten prosessi-insinöörin tulee tuntea em. prosessien perustana olevat ilmiöt. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot liikkeensiirron mekanismeista ja malleista, niiden soveltamisesta käytännön ongelmien ratkaisuun sekä tietokonepohjaisesta virtauslaskennasta.

PYO 235

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä viskositeetin arvoja puhtaille aineille ja seoksille sekä kykenee arvioimaan lämpötilan ja paineen vaikutusta viskositeettiin. Hän tunnistaa virtaavaan aineen ja kiinteän kappaleen välisen vuorovaikutuksen ja osaa erotella niihin vaikuttavat voimat, niiden suunnat sekä laskea niiden suuruudet. Hän osaa muodostaa liiketaseiden avulla virtausyhtälöitä ja ratkaista niiden perusteella virtauksen nopeusjakauman, tilavuusvirtauksen sekä painehäviön suuruudet. Hän osaa erottaa laminaarisen ja turbulenttisen virtauksen toisistaan sekä käyttää eri virtaustiloihin soveltuvia valmiita yhtälöitä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella putkistoja ja muita yksinkertaisia prosessilaitteita virtausteknisesti.

Sisältö: Viskositeetti. Liikkeensiirron mekanismit. Differentiaalisten liiketaseiden muodostaminen ja ratkaisu. Kitkakerroin. Makrotaseet. Tietokonepohjaisen virtauslaskennan (CFD) periaatteet.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 15 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietona tarvitaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmien tuntemusta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 s.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A.: Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson, J.F. et al.: Chemical Engineering vol.1, 4th ed.,

Pergamon Press, 1990. 708 s.; Shaw, C.T., Using Computational Fluid Dynamics, Prentice Hall, 1992, 251 s.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuomaala

Työssä oppimista: Ei

477302A Lämmönsiirto

Heat Transfer

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodissa 5.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot lämmönsiirron mekanismeista ja malleista sekä niiden soveltamisesta käytännön ongelmien ratkaisuun. Lisäksi tutustutaan lämmönsiirtoverkkojen suunnitteluun ja lämpövirtojen työntekopotentiaalin analysointiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää mitä tapahtuu kun lämpö johtuu, kulkeutuu tai säteilee. Oppimisen seurauksena opiskelija osaa kuvata lämmönsiirtoa differentiaalisilla energiataseilla ja niihin oleellisesti kytkeytyvillä liiketaseilla. Suuremmissa puitteissa opiskelija kykenee ratkaisemaan käytännön lämmönsiirto-ongelmia makrotasolla korreloimalla lämmönsiirtokertoimia dimensiottomiin virtaus- ja aineominaisuuksiin. Näiden siirtokerrointen avulla hän pystyy mitoittamaan lämmönsiirtolaitteita, erityisesti lämmönvaihtimia, ja valitsemaan erityyppisistä sopivimmat ja edullisimmat. Laajoja lämmönsiirtoverkkoja suunnitellessaan ja laitteistokuluja minimoidessaan hän osaa pinch-menetelmän avulla optimoida taloudellisuutta lämmönvaihtimien lukumäärää vähentämällä ja kokonaisenergiankulutuksen laatua alentamalla. Vertaillessaan lämpöenergiasta hyödyksi saatua

PYO 236

mekaanista työmäärää hän osaa soveltaa eksergia-periaatetta ja jakaa sen perusteella energian käytöstä koitunet kustannukset jalostusasteen perusteella oikeissa suhteissa.

Sisältö: Lämmönsiirron mekanismit. Differentiaalisten lämpötaseiden muodostaminen ja ratkaisu. Lämmönsiirtokerroin. Makrotaseet. Lämmönvaihdintyypit ja oikean tyypin valinta. Lämmönvaihtimien mitoitus ja suunnittelu. Lämmönsiirtoverkkojen suunnittelu pinch-tekniikan avulla. Lämpövirtojen eksergia-analyysi.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 20 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoa 477301A Liikkeensiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 s.; Linnhoff, B. et al.: A User Guide on Process Integration for the Efficient Use of Energy, The Institution of Chemical Engineers, 1987, 247 s.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson, J.F. et al.: Chemical Engineering vol.1, 4th ed., Pergamon Press, 1990. 708 s.; Peters, M.S. & Timmerhaus, K.D.: Plant Design and Economics for Chemical Engineers, 4th ed., McGraw-Hill, 1991, 910 s.; Sussman, M.V.; Availability (ex-ergy) Analysis, Mulliken House, 1985, 94 s.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuomaala

Työssä oppimista: Ei

477303A Aineensiirto

Mass Transfer

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodissa 1.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tarkastella aineensiirron fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja esittää aineensiirtomallien laadintaperusteet sekä soveltaa niitä aineensiirtoprosessien toiminnan analysointiin ja mitoitukseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää diffuusion ilmiönä ja siihen vaikuttavat tekijät. Hän osaa mallintaa aineensiirtoa yksinkertaisissa tilanteissa Fick'in ja Maxwell-Stefanin diffuusiolakien avulla ja vertailla mallien eroja. Opiskelija osaa käyttää differentiaalisia ainetaseita diffuusion mallintamisessa ja tunnistaa turbulenttisen systeemin aineensiirron erityispiirteet. Hän tunnistaa eri siirtoilmiöiden merkityksen aineensiirtolaitteissa ja osaa mitoittaa karkeasti absorptiossa käytettäviä laitteita.

Sisältö: Diffuusio. Fickin ja Maxwell-Stefanin diffuusiolait. Aineensiirto yksinkertaisissa systeemeissä. Differentiaaliset ainetaseet. Aineensiirtomallit turbulenttisysteemeille. Aineensiirto rajapinnoilla. Absorptio. Kiintoaineen kuivaus.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 15 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

PYO 237

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto ja 477302A Lämmönsiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons 1976, 780 s.; King, C.J.: Separa-tion Processes, McGraw-Hill 1980, 850 s.; Wesselingh, J.A. & Krishna R.: Mass Transfer, Ellis Horwood 1990, 243 s.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A.: Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo 1987, 194 s.; Coulson, J.M. et. al.: Chemical Engineering vol. 1, 4th ed., Per-gamon Press 1990, 708 s.; McCabe, W.L. et. al.: Unit Operations of Chemical Engineering, 5th ed., McGraw-Hill 1993, 1130 s.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Kaisu Ainassaari

Työssä oppimista: Ei

477304A Erotusprosessit

Separation processes

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodeissa 1-2.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot erityisesti aineensiirtoon perustuvista erotusprosesseista, niiden toimintaperiaatteista, toimintaan vaikuttavista tekijöistä, suunnitteluperiaatteista ja käytännön toteutuksesta. Erotusprosessit muodostavat usein sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan

kalleimman osan kokonaisprosessista, joten niiden tunteminen on tärkeää prosessitekniikan ja ympäristötekniikan insinööreille.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa aineensiirtoon perustuvien erotusprosessien aseman prosessi- ja ympäristöteknologiassa. Hän osaa ratkaista monivaihe-erotusten faasitasapainolaskuja binääriseoksille. Opiskelija osaa selittää, mihin ilmiöihin perustuvat seuraavat erotusmenetelmät: tislaus, absorptio, strippaus, neste-nesteuutto, ylikriittinen uutto, kiteytys, adsorptio, kromatografiaerotukset, kalvoerotukset ja reaktiivisen erotusoperaatiot. Hän tunnistaa prosesseissa käytettävät laitteet ja osaa vertailla menetelmiä keskenään heurististen sääntöjen avulla.

Sisältö: Erotuksen perusteet. Erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana. Faasitasapainomallit. Yksivaiheiset tasapainoprosessit. Monivaiheprosessien mallit ja suunnittelu. Tislaus. Absorptio ja strippaus. Neste-nesteuutto ja ylikriittinen uutto. Kiteytys. Adsorptio. Kromatografiaerotukset. Kalvoerotukset. Reaktiiviset erotusoperaatiot. Erotusprosessien valintaan vaikuttavat tekijät. Erotusmenetelmän valinta, erotussekvenssien synteesi ja suunnittelu sekä heuristiset suunnittelumenetelmät. Erotusprosessien energiatekniikka. Ilmiöintegrointi.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään kahden periodin aikana.

Toteutustavat: Luentoja 40 h, harjoituksia 20 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 16 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 477302A Lämmönsiirto ja 477303A Aineensiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

PYO 238

Oppimateriaali: King, C.J.: Separation Pro-cesses. New York 1980, McGraw-Hill Inc., 850 s.; Noble, R.D. & Terry, P.A.: Principles of Chemical Separations with Environmental Ap-plications. Cambridge 2004, Cambridge Univer-sity Press. 321 s.

Oheiskirjallisuus: Henley, E.S. & Seader, J.D.: Equilibrium Stage Separation Operations in Chemical Engineering. New York 1981, John Wiley & Sons, 742 s.; McCabe, W.L., Smith, J.C. & Harriott, P.: Unit Operations of Chemi-cal Engineering, 5th ed. Singapore 1993, McGraw-Hill, 1130 s.; Rousseau, R.W., Hand-book of Separation Process Technology. New York 1987, John Wiley & Sons, 1010 s.

Suoritustavat: Kotitehtävien suorittaminen vaikuttaa arvosanaan. Välikokeet tai lopputentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Riitta Keiski

Työssä oppimista: Ei

477305S Virtausdynamiikka

Flow Dynamics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodissa 2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää mitä tarkoitetaan virtausilmiöiden matemaattisella mallintamisella tietokonepohjaisella numeerisella virtauslaskennalla (CFD) ja laskentatulosten kokeellisella validoinnilla. Hän osaa muodostaa virtausta kuvaavat osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja osaa ratkaista ne geometrialtaan yksinkertaisissa systeemeissä käyttäen differenssi-, elementti- ja kontrollitilavuusmenetelmiä. Hän osaa valita laskentatulosten validoinnissa käytettävät peruskoejärjestelyt sekä yleisimmät virtauksien ominaisuuksia kuvaavien suureiden mittaamiseen käytettävät menetelmät. Kurssin jälkeen opiskelija osaa mallintaa yksinkertaisia virtaustilanteita sekä suunnitella koejärjestelyn

mittauksineen laskentatulosten tarkistamista varten.

Sisältö: Virtausdynamiikan yhtälöt. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden matemaattisen käyttäytymisen vaikutus virtauslaskennassa. Diskretointi. Laskentaverkot ja niiden muunnokset. Differenssimenetelmä. Tulosten graafinen esittäminen. Turbulenssin mallittaminen Elementtimenetelmä. Vapaan reunan ongelma. Kontrollitilavuusmenetelmä. Diskreetti elementtimenetelmä. Kokeellinen virtausdynamiikka.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 25 h, harjoitustyö 15 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 031019P Matriisialgebra ja 031022P Numeeriset menetelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Anderson, J.D.: Computa-tional Fluid Dynamics. Hämäläinen, J. & Järvinen, J.: Elementtimenetelmä virtauslaskennassa. Versteeg, H.K. &Malalasekera, W.: An Introduction to Compu-tational Fluid Dynamics. Tavoularis, S.: Meas-urements in Fluid Mechanics. Oheiskirjallisuus: Shaw, C.T.: Using Computa-tional Fluid Dynamics; Nakayama, Y. & Bou-cher, R.F.: Introduction to Fluid Mechanics; Haataja, J., Käpyaho, J. &Rahola, J.: Numeer-isetmenetelmät. Rathakrishnan, E.:Instrumentation, Measurements, and Experiments in Fluids.

Suoritustavat: Tentti ja pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö.

PYO 239

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muurinen

Työssä oppimista: Ei

477306S Non-ideal reactors

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester during 3rd period.

Objective: By means of the residence time distribution theory, students adopt a way of thinking in modeling which is based on the con-cept of probability.

Learning outcomes: After completing the course the student can analyse the effect of non-ideal mixing conditions on the behaviour of a reactor. He/she is capable of explaining the mechanisms of heterogeneous reactions, espe-cially with methods that are used to analyse the effect of mass and heat transfer on the observed kinetics of heterogeneous reactions. The student has rudimentary skills to conduct demanding reactor analysis and to design heterogeneous reactors.

Contents: Mixing models of a flowing material. Residence time distribution theory. Heteroge-neous catalysis and biochemical reactions: mech-anisms, mass and heat transfer, and reactor de-sign. Gas-liquid reactions: mechanisms, mass transfer, and reactor design. Design heuristics. Microreactors.

Mode of delivery: Lectures including exercis-es.

Learning activities and teaching methods: Lectures 35 h, exercises 12 h, homework 12 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: Courses 477201A Energy and Material Balances and

477202A Reactor Analysis are recommended beforehand.

Study materials: Nauman, E.B.: Chemical Reactor Design. New York, John Wiley & Sons. 1987; Winterbottom, J.M. & King, M.B. (Edi-tors) Reactor Design for Chemical Engineers. Padstow 1999, T.J. International Ltd. 442 s.

Additional literature : Gianetto, A. & Silveston, P.L.: Multiphase Chemical Reactors: Theory, Design, Scale-up. Hemisphere, Washington, D. 1986; Froment, G. & Bischoff, K.B.: Chemical Reactor Analysis and Design. New York, John Wiley & Sons. 1990; Hessel, V., Hardt, S. & Löwe, H.: Chemical Micro Process Engineering. Weinheim 2004, Wiley-VHC Verlag GmbH & Co. 674 p, Salmi, T., Mikkola, J.-P. & Wärnå, J. Chemical reaction engineering and reactor technology. Boca Raton 2011, CRC Press, 615 p.

Assessment methods and criteria: Exami-nation. Homework assignments affect the course grade.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

477307S Research Methodology

ECTS credits: 2 or 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn and spring semesters during periods 2-6

Objective: To familiarise the student with scientific research, scientific methods and data handling, especially in process and environmen-tal engineering. The course will give the student the basis to do the research work and motivates him/her to begin post-graduate studies. The course gives the student team working skills and increases the co-operation between the students and the research and teaching staff. The students are exposed to experiences in co-operation between different fields of science, industry, and

PYO 240

other universities and laboratories, as well as the skills for doctoral studies.

Learning outcomes: After the course the student is able to define the role of research and different stages of research work. The student is also able to classify the stages and the subtasks of research work as well as important elements related to research, i.e. literature search, exper-imental work, and data processing. In addition, the student can evaluate the amount of work needed in research stages. The student can write scientific text and use references appropriately. The student also has the ability to recognise ethical issues related to research and analyse the meanings of those. He/she can use the principles of good scientific practises and is able to apply knowledge to research work.

Contents: 1) Science and research politics. 2) Research education. 3) Fundamentals of philoso-phy of science. 4) Starting research work: re-search types, funding, the process of research work, finding the research area, choosing the research topic, information sources. 5) Research plan and collecting data, experimental methods and significance of the variables, systematic experimental design, collecting experimental data, test equipment, reliability of the results, problems in laboratory experiments, modelling and simulation. 6) Mathematical analysis of re-sults. 7) Reporting: writing a scientific text, referring, writing diploma, licentiate and doc-toral theses, or reports. 8) Other issues connect-ed to research work: ethical issues, integrity, and future. 9) Examples of scientific research in practice.

Mode of delivery: Miniproject based on lec-tures in Optima during autumn term, contact lectures, laboratory training period during spring term.

Learning activities and teaching methods: Contact lectures 6 h, miniproject 15 h, training period 70 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: None

Study materials: Melville, S & Goddard, W: Research Methodology; An Introduction for

Science and Engineering Students. Kenwyn 1996, Juta & Co. Ltd. 167 p. Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Jyväskylä 2004, Gummerus Kirjapaino Oy. 436 p. Material introduced in the lectures.

Additional literature : Paradis, J.G. & Zimmer-mann, M.L.: The MIT Guide to Science and Engineering Communication, 2nd ed. Cambridge 2002, The MITPress, 324 p. Nykänen, O.: Toimivaa tekstiä, Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki 2002, Tekniikan Akatee-misten Liitto TEK. 212 p.

Assessment methods and criteria: Optima exercises (miniproject) and laboratory training.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University lecturer Mika Huuhtanen

Work placements: No

Other information: 2 cr gained when only Optima period (in autumn semester) is finalized. Full 5 cr include both Optima and training peri-ods.

477308S Monikomponenttiaineen-siirto

Multicomponent Mass

Transfer

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodissa 5.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa aineensiirtoa kuvaavat yhtälöt matriisimuodossa monikomponenttisysteemeille soveltaen Maxwell-Stefan -teoriaa ja Fick'in lakeja sekä laminaarisille että turbulenttisille systeemeille. Hän osaa myös määrittää bootsrap-relaatiot, joilla yleiset yhtälöt sidotaan tarkasteltavaan fysikaaliseen tilanteeseen. Opiskelija osaa soveltaa myös diffuusio- ja

PYO 241

aineensiirtokertoimien estimointimenetelmiä. Lisäksi hän osaa kuvata faasien rajapinnalla tapahtuvaa aineensiirtoa kuvaavia teorioita. Hän osaa myös laskea fluidifaasien rajapinnan yli tapahtuvan aineensiirron aikaansaamia monikomponenttisia faasitasapainoja tilanyhtälöiden ja aktiivisuuskerroinmallien avulla sekä tuntee yleisimmät höyry-nestetasapainon mittaamiseen käytettävät menetelmät sekä mittaustulosten luotettavuuden arviointimenetelmät. Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa aineensiirto- ja faasitasapainomalleja diffuusioon perustuvien monikomponenttiprosessien (mm. tislaus ja kondensointi) mallintamiseen ja suunnitteluun.

Sisältö: Maxwell-Stefan yhtälöt. Fick'in laki. Diffuusiokertoimien estimointi. Laskenta monikomponenttisysteemeissä. Aineensiirtokertoimet. Filmiteoria. Aineensiirtomallit dynaamisille systeemeille. Aineensiirto turbulenttisissa virtauksissa. Samanaikainen aineen- ja lämmönsiirto. Höyry-neste -tasapaino ja sen kokeellinen määrittäminen. Aineensiirtomallit monikomponenttitislauksessa. Höyryseosten kondensoituminen.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 30 h, harjoitukset 8 h ja harjoitustyö 15 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477303A Aineensiirto, 477304A Erotusprosessit ja 031019P Matriisialgebra.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Taylor, R. & Krishna, R.: Multicomponent Mass Transfer; Henley, E.J. & Seader, J.D.: Equilibrium-stage Separation Op-erations in Chemical Engineering. Oheiskirjallisuus: Walas, S.M.: Phase Equilibria in Chemical Engineering.

Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja sekä pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muurinen

Työssä oppimista: Ei

477309S Process and Environmen-tal Catalysis

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester, during 2nd period.

Objective: Introducing the history, principles, economical and environmental meaning of catal-ysis, the design, selection and testing of catalysts and catalytic reactors and processes, and the most important industrial catalytic processes.

Learning outcomes: After the course the student is able to define the fundamentals and history of catalysis and he/she can explain the economical and environmental meaning of catal-ysis. The student is capable of specifying the design, selection and testing of catalysts and catalytic reactors and processes. He/she is able to explain the most important industrial catalytic processes, the use of catalysts in environmental technology, catalyst research and the significance of an interdisciplinary approach in the prepara-tion, development and use of catalysts. He/she recognises the connection between catalysis and green chemistry and the role of catalysis in sus-tainable processes and energy production.

Contents: Definition of catalysis and a catalyst, history of catalysis, economical, social and envi-ronmental meaning. Preparation of catalysts, principles, selection, design and testing of cata-lysts and catalytic reactors. Kinetics and mecha-nisms of catalytic reactions, catalyst deactivation. Industrially important catalysts, catalytic reac-tors and catalytic processes. Environmental catalysis. Catalysts in air pollution control and

PYO 242

purification of waters and soil. Catalysis and green chemistry. Catalysis for sustainability. Principles in the design of catalytic processes.

Mode of delivery: Lectures including design exercises.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, exercises 10 h and homework 30 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process and Envi-ronmental Engineering I, 488011P Introduction to Environmental Engineering, 780109P Basic Principles in Chemistry and 477306S Non-ideal reactor are recommended beforehand.

Study materials: Lecture handout; Richard-son, J.T.: Principles of Catalyst Development. New York. 1989, 288 pp.; Janssen, F.J.J.G. & van Santen, R.A.: Environmental Catalysis. NIOK, Catalytic Science Series, Vol. 1. 1999. 369 pp.

Additional literature: Ertl, G., Knözinger, J. & Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim. 1997, 657 p.; Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogenous Catalysis. Weinheim 1997. 657 pp.; Somorjai, G.A.: Surface Chemis-try and Catalysis. New York 1994, 667 pp.; van Santen, R.A., van Leuwen, P.W.N.M., Mouljin, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd ed. Studies in Surface Science and Catalysis 123. Amsterdam 1999, Elsevier Sci. B.V. 582 pp.

Assessment methods and criteria: Written examination and homework.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University lecturer Mika Huuhtanen

Work placements: No

477310S Advanced Catalytic Pro-cesses

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during 5th period every even year.

Objective: The aim of the course is to give the becoming engineers interdisciplinary skills in material and surface science, new catalyst prepa-ration methods and application areas, catalytic reaction and process engineering, and methods in catalyst research (experimental and computa-tional methods). It also gives skills to do research work by emphasizing research methods and innovations in catalysis.

Learning outcomes: After completing the course the student can explain the interdiscipli-nary connection of catalysis with material and surface science, define new catalyst preparation methods and application areas, catalytic reaction and process engineering, and methods in catalyst research (experimental and computational methods). He/she is also able to design and do research work by emphasising research methods and innovations in catalysis. He/she is able to explain the latest knowledge connected to cata-lyst research and applications. He/she is also capable of explaining the relation and differences between heterogeneous, homogeneous and biocatalysis.

Contents: The course contents is divided into the following themes 1) surface chemistry and catalysis, 2) new catalyst preparation methods, 3) catalysis for a sustainable production and energy, and green chemistry and engineering and catalysis, 4) design of catalysts and catalytic processes (reactor and process intensification, process improvements, new catalysts and cata-lytic processes, new opportunities by catalysis), 5) phenomena integration and catalysis and 6) new innovations in catalyst research.

Mode of delivery: Lectures and a seminar work

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, seminar work 25 h.

PYO 243

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477309S Process and Environmental Catalysis and 488204A Air Pollution Control Engineer-ing.

Recommended optional programme components: This course is proposed to be taken within the Research module.

Study materials: Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogeneous Catalysis. Weinheim 1997. 657 p.; Somorjai, G.A.: Surface Chemistry and Catalysis. New York 1994. 667 p.; Van Santen, R.A., van Leu-wen, P.W.N.M., Moulijn, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd. edition. Research Articles.

Further literature: Ertl, G., Knözinger, H. & Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim 1997; Morbidelli, M., Gavriilidis, A. & Varma, A.: Catalyst De-sign, Optimal Distribution of Catalyst in Pellets, Reactors, and membranes. New York 2001, Cambridge University Press. 227 p.; Anastas, P.T. & Crabtree, R.H. (eds.): Green catalysis, volume 2: Heterogeneous Catalysis. Weinheim 2009, 338 p.

Assessment methods and criteria: Written examination and a seminar work including re-porting and presentation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

477311S Advanced Separation Pro-cesses

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during 6th period every even year.

Objective: The course reviews the recent methods and techniques for separation and puri-fication of components and products e.g. in chemical, food, biotechnology industry. The course introduces new research innovations in separation processes.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to review the most recent methods and techniques for separation and purification of components and products, e.g. in the chemical, food, and biotechnology industries. He/she is able to define the principles of green separation processes and their research status and potentiality in industrial applications.

Contents: The course is divided into lectures given by visiting experts from different fields (industry, research institutes and universities) and seminars given by students and senior re-searchers. The lectures open up the newest innovations in separation and purification tech-nologies. The lectures can include for example the following themes: Phenomena in Supercriti-cal fluid extraction, Pressure-activated mem-brane processes, Reverse osmosis, Nanofiltra-tion, Ultrafiltration, Microfiltration, Pervapora-tion, Polymer membranes, Dialysis, Electrolysis and Ion-exchange, Forces for adsorption and Equilibrium adsorption isotherms, Sorbent ma-terials and heterogeneity of surfaces, Predicting mixture adsorption, Rate processes in adsorp-tion/adsorbers and adsorber dynamics, Cyclic adsorption processes, Temperature and pressure swing adsorption. Innovative separation meth-ods, Phenomena integration, New hybrid mate-rials as separation agents. Fluids and their appli-cation in gas extraction processes, Solubility of compounds in supercritical fluids and phase equilibrium. Extraction from solid substrates: Fundamentals, hydrodynamics and mass transfer, applications and processes (including supercriti-cal water and carbon dioxide). Counter-current multistage extraction: Fundamentals and meth-ods, hydrodynamics and mass transfer, applica-tions and processes. Solvent cycles, heat and mass transfer, methods for precipitation. Super-critical fluid chromatography. Membrane separa-tion of gases at high pressures. The topics of the course seminars will change annually depending on the research relevance.

PYO 244

Mode of delivery: With the lectures the stu-dents will familiarize themselves to the latest research publications.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, seminar work 25 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477304A Separation Processes and 477308S Multicomponent Mass Transfer are recommend-ed beforehand.

Recommended optional programme components: This course is proposed to be taken within the Research module.

Study materials: The course literature will be chosen when the course is planned. Latest scien-tific research articles.

Further literature: Separation Processes in the Food and Biotechnology Industries, Edited by: Grandison, A.S. & Lewis, M.J. 1996 Woodhead Publishing.

Assessment methods and criteria: Portfolio or written examination and a seminar work including reporting and presentation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

477321S Research Ethics

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during 4th period.

Learning outcomes: After the course the student is capable of explaining the meaning of research ethics and good scientific practice in-cluding honesty, conscientiousness and precision in research work. The student is able to plan, carry out and report his/her research work, and is aware of the rights and duties of a researcher

and their actions and respect towards other researchers. The student is able to recognise misconduct and fraud in scientific practices and has an awareness of how to handle misconduct.

Contents: Ethically good research, Scientific community and ethical problems in research work. Professional ethics of a researcher and an engineer. Good scientific practices and handling of misconduct and fraud in science. Regulations and rules. Definitions, Characteristic features of science, Research results and responsible persons in scientific work, Ethics and research ethics, Professional ethics of a researcher, Research ethics in Finland and globally, Instructions for preventing, handling and examining misconduct and fraud in good scientific practices and scien-tific research, Good scientific practices and re-sponsibility in performing research, Good prac-tices in selecting the research problem, collect-ing the material, planning and performing the research, publishing, using and applying the results, Protection of a researcher under the law, Examples and statistics.

Mode of delivery: Lectures and team work.

Learning activities and teaching methods: Lectures 25 h, practical work 15 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering.

Recommended optional programme components: This course is proposed to be taken within the Research module.

Study materials: Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. Tutkijan arkipäivän etiikkaa. Tampere 2007, Vastapaino. 319 p., Good scientific practice and procedures for handling misconduct and fraud in science. Helsinki 2002, TENK, National Adviso-ry Board on Research Ethics., Guidelines for the Prevention, Handling and Investigation of Mis-conduct and Fraud in Scientific Research. Hel-sinki 1998, TENK, National Advisory Board on Research Ethics., Martin, M.W. & Schinzinger, R. Ethics in Engineering, 4th Edition. New York, 2005, McGraw Hill Co. 339 p.

Additional literature: Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211, Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. 428 p., Pietilä, A.-M. &

PYO 245

Länsimies-Antikainen, H. (Toim.) Etiikkaa monitieteisesti, Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopio 2008, Kuopio University Publications F. Univer-sity Affairs 45. 224 p.

Assessment methods and criteria: Practical work assignments affect the course grade. Exam-ination and a learning diary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

Prosessimetallurgian

laboratorio

477401A Termodynaamiset tasapainot

Thermodynamic equilibria

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee riittävästi fysikaalisen kemian perusteita voidakseen tarkastella termodynaamisia tasapainoja teollisissa prosesseissa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää kemiallisia reaktiotasapainoja teollisiin prosesseihin liittyvissä systeemeissä sekä osaa mieltää tasapainojen merkityksen osaksi prosessien analyysiä, suunnittelua ja hallintaa. Tähän liittyen hän osaa auttavasti muokata todellisiin prosesseihin liittyvät ei-matemaattisesti ratkaistavat teknilliset ongelmat sellaiseen muotoon, että niiden ratkaisussa voidaan hyödyntää sovellettua reaktiotermodynamiikkaa (l. ns. systeemin mielekäs määrittely) esimerkiksi tasapainolaskentaohjelmistoja hyödyntäen.

Sisältö: Entalpian, entropian ja Gibbsin energian käsitteet ja olosuhderiippuvuudet. Kemiallinen tasapaino. Faasitasapaino. Aktiivisuus ja aktiivisuuskerroin. Tasapainon määrittäminen tasapainovakio- ja minimointimenetelmin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus, mikroluokkaharjoitus (pakollinen) sekä kontaktiopetuksen ulkopuolisella ajalla suoritettavat tehtävät.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan kursseja ’Kemian perusteet’ ja ’Taselaskenta’ vastaavia tietoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristötekniikan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Saatavissa kurssin www-sivulta.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja/portfolio (sis. teoria- ja laskutehtäviä) sekä pienissä ryhmissä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö työselostuksineen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477402A Kiinteät epäorgaaniset materiaalit

Solid inorganic materials

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

PYO 246

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää kiinteän epäorgaanisen materiaalin olemusta, rakennetta ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia ja tutustuttaa opiskelija kiinteän materiaalin karakterisointimenetelmiin sekä luoda opiskelijalle peruskuva kiinteiden materiaalien merkityksestä yhteiskunnalle ja materiaalin hankintaketjusta ja siihen liittyvistä ympäristönäkökulmista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä tärkeimmät epäorgaaniset kiinteät materiaalit (metallit ja yhdisteet) ja niiden käyttökohteet. Hän osaa kuvailla materiaalien yhteiskunnallista merkitystä, tuotantoketjuja ja ympäristövaikutuksia. Opiskelija tuntee materiaalin karakterisointimenetelmiä ja osaa kuvailla materiaalien olemusta, rakennetta ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia sekä vertailla ja luokitella materiaaleja näiden perusteella. Opiskelija ymmärtää rakenteellisen tarkastelun merkityksen arvioitaessa kiinteän materiaalin ominaisuuksia ja aineiden välisiä vuorovaikutuksia materiaalia käytettäessä tai prosessoitaessa.

Sisältö: Epäorgaaniset kiinteät materiaalit (metallit ja yhdisteet) ja niiden käyttö, raaka-ainehuolto, jalostusketjut, ja ympäristövaikutukset sekä merkitys yhteiskunnalle. Kiinteiden materiaalien olemus, rakenne ja ominaisuudet sekä rakenteen vaikutus aineen ominaisuuksiin. Materiaalin karakterisointi. Esimerkkeinä kiinteät materiaalit prosessiteollisuuden raaka-aineina ja tuotteina (teräs ja betoni).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus

Kohderyhmä: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei vaadittavia esitietoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii alustuksena syventäviin metallurgian opintoihin sekä tarjoaa materiaalilähtöisen näkökulman teollisten prosessien tarkasteluun. Lisäksi se kuuluu juonteisiin, joiden tavoitteina

on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa sekä tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinnassa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Saatavissa kurssin www-sivulta.

Suoritustavat: Tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pekka Tanskanen

Työssä oppimista: Ei

477412S Ilmiömallinnus pros-essimetallurgiassa

Phenomena-based modelling in extractive metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Tutustua metallurgisten prosessien toiminnan kannalta keskeisimpiin ilmiöihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin sekä oppia hyödyntää ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen kehitettyjä malleja ja menetelmiä metallurgisessa tutkimuksessa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää ilmiömallinnukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä prosessimetallurgisessa tutkimus- ja kehitystyössä (esim. määrittää laskennallisesti termodynaamisia tasapainoja metallurgisiin prosesseihin liittyvissä ongelmissa, lukea ja laatia tasapainopiirroksia ja sähkökemiallisten reaktioiden kuvaamiseen käytettyjä kuvaajia, arvioida pinta- ja rajapintajännityksiä sekä niiden merkitystä metallurgisissa prosesseissa, kuvailla sulkeumien roolia metallien valmistuksessa, kuvailla metallurgisten kuonasulien rakennetta sekä kuonien rakenteeseen ja ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä, arvioida sulamis- ja jähmettymisilmiöitä esim. tasapainopiirroksia hyödyntäen, jne.). Edellä mainitut osaamistavoitteet ovat esimerkkejä, koska

PYO 247

kurssiin liittyvät tehtävät vaihtelevat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritetään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Metallurgisten prosessien kannalta keskeisten kemiallisten ja fysikaalisten ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen käytetyt mallit ja menetelmät (mm. termodynamiikka, kinetiikka, pintailmiöt, rakennemuutokset, siirtoilmiöt). Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Yhdisteiden stabiilisuudet ja niiden tarkastelu graafisesti. 2. Laskennallinen termodynamiikka. 3. Metallurgisten sulien termodynaaminen mallinnus. 4. Sähkökemiallisten reaktioiden termodynaaminen ja kineettinen tarkastelu. 5. Korroosio. 6. Pinnat ja pinta-ilmiöt 7. Metallurgisten kuonien rakenne. 8. Sulaminen ja jähmettyminen. 9. Poltto ja palaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 9 kpl) ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja mikroluokkaharjoituksia.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syventymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477413S ja 477414S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 9 kpl).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät

Experimental research in extractive metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suorittaa metallurgisiin korkealämpötilaprosesseihin liittyvää kokeellista laboratoriomittakaavan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää ryhmä- ja projektityö- sekä raportointivalmiuksia.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee keskeisimmät kokeelliset ja analyyttiset menetelmät, joita tarvitaan metallurgisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä materiaalien tutkimisessa. Opiskelija osaa hahmottaa tutkimusongelmia, eritellä oleellisia tutkimuskohteita, tehdä taustaselvitykset ja valita sopivimmat tutkimus- ja analyysimenetelmät sekä toteuttaa tutkimuksen ja raportoinnin laaditussa aikataulussa. Lisäksi opiskelija osaa havainnoida ja ymmärtää metallurgiaan liittyviä ilmiöitä, niiden vuorovaikutuksia ja seurauksia. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritellään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Yleisimmät materiaalin modifiointiin ja käyttäytymiseen (hapettuminen, pelkistyminen, sulaminen, pintailmiöt ja reaktiokinetiikka) liittyvät kokeelliset tutkimus- ja analyysimenetelmät. Tutkimusongelman hahmottaminen ja tutkimuskohteen rajaus, taustaselvityksen ja tutkimussuunnitelma teko, kokeiden suoritus, tulosten analysointi, raportointi ja esittely.

Järjestämistapa: Lähiopetus

PYO 248

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät, harjoitustyöt ja näiden raportointi ja tulosten esittely sekä niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja demonstraatioita.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syventymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477412S ja 477414S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja raportit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pekka Tanskanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien. Suoritustavasta johtuen kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrää voidaan joutua rajoittamaan maksimiosallistujamäärän ollessa noin viisitoista opiskelijaa.

477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus

Process simulation in extrac-tive metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Tavoitteena on esitellä Suomen metallurgisen teollisuuden kannalta merkittävimmät metallien tuotantoketjut ja niihin kuuluvat yksittäiset osaprosessit sekä tutustua näiden prosessien mallinnus- ja simulointimenetelmiin. Lisäksi kuvataan prosessikehityksen kannalta kriittisten osatekijöiden kuten kuonien, pelkistinaineiden ja vuorausmateriaalien merkitys metallien jalostusprosesseissa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla metallien tuotantoketjut sekä osaa mallintaa sekä tuotantoketjuja että niihin kuuluvia yksittäisiä osaprosesseja. Lisäksi opiskelija tuntee prosessimallinnuksen reunaehdot, joita asettavat mm. mallinnettavaa prosessia koskevan mittausdatan saatavuus sekä prosessissa esiintyvien ilmiöiden tuntemus ja kyky mallintaa niitä. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritellään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Suomen kannalta keskeiset metallien ja metalliseosten valmistusketjut ja osaprosessit sekä niiden mallinnus ja simulointi. Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Raudan, teräksen ja ferroseosten valmistus Suomessa. 2. Värimetallien valmistus Suomessa. 3. Kuonat. 4. Koksi ja muut pelkistysaineet. 5. Vuorausmateriaalit. 6. Metallurgisten prosessien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. 7. Prosessisimulointi. 8. Numeerinen ja fysikaalinen virtausmallinnus. 9. Prosessidatan käsittely.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja harjoitustyöt ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja ja teollisuusvierailun.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syventymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava

PYO 249

hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477412S ja 477413S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

Säätötekniikan laboratorio

477033A Ohjelmointi ja Matlab

Programming in Matlab

Laajuus: 2,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään sekä syyslukukaudella (1. periodi) että kevätlukukaudella (5. periodi). Opintojaksoa suositellaan kandidaattivaiheen toiselle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää Matlab-ohjelmaa yksinkertaisten laskennallisten ongelmien ratkaisussa.

Sisältö: Matlab laskimena, kuvaajien luominen Matlabin avulla, ohjelmoinnin perusrakenteet, laskennallisten ongelmien ratkaisu Matlabilla, ohjelmointivirheiden etsintä

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena. Verkkoa käytetään apuna.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 20 h (4 h/viikko) ja itsenäistä opiskelua 46,7 h.

Kontaktiopetus jakautuu, tilanteen mukaan, luento-opetukseen, ryhmätyöskentelyyn sekä ohjattuun ryhmätyöskentelyyn. Muun ajan opiskelija tekee itsenäistä työtä tai ryhmätyötä.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Oppimateriaali: Eriksson, L., Hölttä, V., Riihimäki, P. & Varso, J. (2006) Matlab 7 – Perusteet ja sovellukset. Otatieto. ISBN 951-672-345-4., Heath, M.T. (2002) Scientific com-puting – An introductory survey. 2nd edition. McGraw-Hill. ISBN 007-124489-1., Kiusalaas, J. (2005) Numerical methods in engineering with Matlab. Cambridge University Press. ISBN 978-0-511-12811-0., Matlab-oppaita.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia. Opintojaksolla opiskelijan on tehtävä 4 kotitehtävää annetun ajan puitteissa. Opintojakson arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: tekn.toht. Juha Jaako, yliopistonlehtori

Työssä oppimista: Ei.

477041S Experimental Design

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 4th period.

Objective: To provide the student with under-standing of the measurements uncertainty evalu-ation and calculation as well as ideas of imple-menting this information in experimental and computational research and measurements.

Learning outcomes: After this course the student knows the main software tools for ex-periment design and is able to use them. He can apply the main approaches for studying and evaluating the measurement reliability.

Contents: Determining the uncertainty of measurements in chemical, physical and bio-

PYO 250

chemical measurements, measurements reliabil-ity and traceability; Calculation examples sup-porting the learning of measurements uncertain-ty assessment preparation; Experimental design software (Modde, Minilab, Matlab tools); Ex-perimental design preparation and execution in laboratory scale research. Test methods and variable significance, reliability of experimental data;Problems in laboratory, pilot and full scale experiments, problems in modelling and in simulation.

Mode of delivery: Lectures and practical work.

Target group: Master’s students in DPEE

Study materials: Material given in the lec-tures.

Assessment methods and criteria: Assess-ment during the course, by continuous evalua-tion with lecture exams, and written report of the practical work.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

477501A Prosessien säätötekniikka I

Process control engineering I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Tavoite: Opintojakso antaa perustiedot fysikaalisten prosessimallien laatimisesta ja niiden käytöstä teollisuusprosessien dynamiikan tutkimisessa ja säätöperiaatteiden suunnittelussa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten prosessien dynaamisen käyttäytymisen periaatteet, osaa muodostaa yksikköprosessien dynaamisia aine- ja energiataseita ja ratkaista niitä siirtofunktiotekniikalla. Hänelle syntyy myös käsitys yksittäisten prosessien säädön ja niiden dynaamisen käyttäytymisen yhteydestä.

Sisältö: Prosessimallit, prosessidynamiikan peruskäsitteet, dynaamiset tasemallit, koottujen

ja jakaantuneiden parametrien mallit, lämmönvaihtimien mallit ja säätö, kemiallisten reaktoreiden mallit ja säätö, eksotermisen sekoitusreaktorin mallit ja säätö, tislausprosessin mallit ja säätö, laajemman prosessikokonaisuuden mallintaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot yhden periodin aikana.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi opintojaksot Taselaskenta, Lämmönsiirto, Aineensiirto, Säätöjärjestelmien analyysi.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Oheiskirjallisuudeksi suositellaan seuraavia teoksia: Luyben, W.L.: Process Modeling, Simulation and Control for Chemical

Engineers. McGraw Kogakusha Ltd., Tokyo 1973, 558 s.; Yang, W.J., Masubuchi, M.: Dy-namic Process and System Control. Gorden and Breach Science Publishers, New York 1970. 448 s.

Suoritustavat: Kotitehtävät ja tuntitentit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä

Työssä oppimista: Ei

477502A Prosessien säätötekniikka II

Process control engineering II

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijan erilaisiin koesuunnittelutekniikoihin sekä koetulosten ja mittaustiedon analysointiin ja hyödyntämiseen.

PYO 251

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erilaiset koesuunnittelutekniikat ja niiden soveltamismahdollisuudet, osaa laatia koesuunnitelmia monimuuttujaisille prosesseille ja analysoida koetuloksia. Hän osaa käyttää myös perustyökaluja koetulosten visualisointiin ja valita kutakin koesuunnittelutehtävää varten sopivat työkalut.

Sisältö: Systemaattinen koesuunnittelu erilaisilla matriisitekniikoilla (Hadamard-matriisi, Central Composite Design -menetelmä, Taguchimenetelmä), mittaustulosten graafinen ja tilastollinen käsittely, korrelaatioanalyysi, varianssija regressioanalyysi ja niiden käyttö, dynaamisten datapohjaisten mallien laatiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi Prosessien säätötekniikka I.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Oheiskirjallisuudeksi suositellaan seuraavia teok-sia: Diamond, W.J.: Practical Experiment De-signs for Engineers and Scientists. Lifetime Learning Publications, Belmont Ca. 1981.

Suoritustavat: Harjoitustyö ja tuntitentit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä

Työssä oppimista: Ei

477503S Simulointi

Simulation

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Opintojaksoa suositellaan neljännelle vuodelle.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelija simuloinnin menetelmiin ja niiden soveltamiseen.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää simuloinnin keskeisiä käsitteitä ja selittää simulaattoreiden toimintaperiaatteet jatkuvien prosessien simuloinnissa. Opiskelija osaa rakentaa simulointimalleja Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija tunnistaa simuloinnin keskeiset ongelmatilanteet ja kykenee valitsemaan sopivia mallinnusratkaisuja prosessien mallinnuksen ja säädön apuvälineeksi. Lisäksi opiskelija osaa käyttää keskeisiä käsitteitä tapahtumapohjaisesta, vuorovaikutteisesta ja hajautetusta simuloinnista. Hän osaa etsiä myös muita sopivia simulointikieliä ja – ohjelmistoja.

Sisältö: Mallien laatiminen, modulaarinen ja yhtälöpohjainen simulointi, dynaaminen simulointi, älykkäät menetelmät simuloinnissa, simulointi automaatiotekniikassa, tapahtumien käsittely jatkuvien prosessien simulointi, tuotantoprosessien simulointi, simuloinnin hajauttaminen, integrointi muihin järjestelmiin, simulointikielet ja –ohjelmistot.

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 26 h, joka sisältää luentoja, demonstraatioita, harjoituksia ja seminaareja. Itsenäiseen opiskeluun (54 h) kuluu kolme osaa: kurssin aikana täydentyvä case-tutkimus, (2) yhteen kurssin teemoista paneutuva seminaarityö ja (3) loppuraportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ohjelmointi ja Matlab –opintojakso tukee harjoitusten ja case studyn tekemistä.

Oppimateriaali: Luentomonisteet

Suoritustavat: Opintojakson arviointi perustuu harjoitustyöraporttiin, seminaariesitykseen, case-tutkimukseen ja loppuraportiin

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso

Työssä oppimista: Ei

PYO 252

477504S Prosessien optimointi

Process optimization

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: suomi; voidaan suorittaa myös englanniksi, mutta tämä edellyttää etukäteisilmoitusta 2 viikkoa ennen opintojakson alkamista

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella, 4. periodilla. Opintojaksoa suositellaan maisterivaiheen ensimmäiselle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa tavallisimpia rajoitetun ja rajoittamattoman optimoinnin menetelmiä. Hän osaa määritellä ja luokitella optimointiongelman ja ratkaista sen Matlab-ohjelmaa käyttäen. Hän pystyy tekemään yhteenvedon optimoinnin merkityksestä prosessitekniikassa.

Sisältö: Optimoinnin peruskäsitteet, rajoittamattomat optimointiongelmat, epälineaariset pienimmän neliösumman ongelmat, lineaarinen ohjelmointi, epälineaarinen ohjelmointi, sovelluksia prosessitekniikassa, Matlab(TM) ja optimointi

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena. Verkkoa käytetään apuna.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 40 h (8 h/viikko) ja itsenäistä opiskelua 66.7 h.Kontaktiopetus jakautuu, tilanteen mukaan, luento-opetukseen, ryhmätyöskentelyyn sekä ohjattuun ryhmätyöskentelyyn. Muun ajan opiskelija tekee itsenäistä työtä ja ryhmätyötä.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia, mutta perustiedot numeerisista menetelmistä ja prosessien mallituksesta on syytä olla.

Oppimateriaali: Edgar, T.F., Himmelblau, D.M. & Lasdon, L.S. (2001) Optimization of chemical processes. McGraw-Hill. ISBN 0-07-118977-7., Haataja, J. (2004) Optimointitehtävien ratkaiseminen. CSC. ISBN 952-9821-95-6, Ray, W.H. & Szekeley, J.

(1973) Process Optimization. John Wiley & Sons.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia. Opintojaksolla opiskelijan on tehtävä 15 tuntitehtävää, 5 kotitehtävää ja 3 luentopäiväkirjaa annetun ajan puitteissa. Opintojakson arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin. Loppukoevaihtoehto mahdollinen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: tekn.toht. Juha Jaako, yliopistonlehtori

Työssä oppimista: Ei

477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa

Computational intelligence in automation

Laajuus: 4op

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Suositellaan neljännelle vuodelle.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija älykkäisiin menetelmiin ja niiden soveltamiseen erityisesti automaation kannalta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää älykkäiden menetelmien keskeisiä käsitteitä ja osaa selittää sumeiden järjestelmien, neuraalilaskennan, neurosumeiden menetelmien ja geneettisten algoritmien toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa rakentaa ja virittää sumeita malleja ja säätimiä Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija osaa selittää neuraalilaskennan peruskäsitteet ja niiden yhteydet toisiinsa sekä rakentaa Matlab-ympäristössä neuroverkkomalleja. Opiskelija tunnistaa datapohjaisen mallinnuksen keskeiset ongelmatilanteet ja kykenee valitsemaan sopivia ratkaisuja mallien yleistävyyden varmistamiseksi. Opiskelija osaa selittää geneettisten algoritmien

PYO 253

toimintaperiaatteen ja osaa käyttää näitä periaatteita optimointitehtävän ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa kertoa dynaamisten mallien, hypertasomenetelmien ja hybridiratkaisujen toteutusvaihtoehtoja. Hän osaa myös selittää keskeiset käsitteet soluautomaateista ja evoluutiolaskennan menetelmistä.

Sisältö: Sumea logiikka ja sumeat järjestelmät, sumean matematiikan perusteet, sumea mallinnus, säätö ja diagnostiikka, neuraalilaskennan perusteet ja keskeiset opetusalgoritmit, neurosumeat järjestelmät, evoluutiolaskenta, hypertasomenetelmät, soluautomaatit, oppivien järjestelmien mukautuminen muuttuviin olosuhteisiin, hybridijärjestelmät.

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 38 h, joka sisältää luentoja, demonstraatioita, harjoituksia ja seminaareja. Itsenäiseen opiskeluun (69 h) kuluu kolme osaa: (1) kurssin aikana täydentyvä case-tutkimus, (2) yhteen kurssin teemoista paneutuva seminaarityö ja (3) loppuraportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Oppimateriaali: Luentomonisteet

Suoritustavat: Opintojakson arviointi perustuu harjoitustyöraporttiin, seminaariesitykseen, case-tutkimukseen ja loppuraportiin.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso

Työssä oppimista: Ei

477506S Modelling and control of biotechnical processes

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 1st period.

Objective: To familiarise the student with bioprocess (fermentation) modelling and con-trol.

Learning outcomes: After the course, the student can model kinetics and dynamics of biotechnical processes (mainly fermentation) starting from the process phenomena and mass balance models. He also understands the limita-tions of different approaches and the modelling assumptions. He also has preliminary skills to write models in Matlab/Simulink environment

Contents: Bioreactors: models, kinetics and transfer phenomena. Models: different modeling approaches with examples. Control

Mode of delivery: Opening lecture, individu-al work and home tests (one per week).

Learning activities and teaching methods: The course is given within the period of five weeks. Laboratory exercises include computa-tional exercises and writing the report.

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Prerequisites and co-requisites: Course Process Control Engineering I recommended beforehand

Study materials: Lecture material.

Additional literature: Schügerl, B. (ed.): Biore-action Engineering. Springer Verlag, 2000. pp. 21-43.; Sonnleitner, B.: Instrumentation of Biotechnical. In: Advances in Biochemical Engi-neering 66. Springer 2000; Jeongseok, L. et al.: Control of Fed-batch Fermentations. Biotech-nology Advances 17(1999)29-48; Rani, K.Y. & Rao, V.S.R.: Control of Fermenters - a Review. Bioprocess Engineering 21(1999)77-88.

Assessment methods and criteria: Grade given is based on home tests and exercise report; ratio is 4/1. Final examination is also possible. Then the accepted exercise corresponds to one test example.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä, M.Sc(eng) Aki Sorsa

Work placements: No.

PYO 254

477507S Automation in pulp and paper industry

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 3rd period.

Objective: To familiarise the student with the most important process control targets in pulp and paper industry and used control strategies.

Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in pulp and paper industry and can choose between the main means to solve them. He knows also the need and practice of special measurements on this area. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of separate processes and larger process lines and can estimate technical and economic effects of automation in pulp and paper industry.

Contents: Control systems and methods, spe-cial measurements, automation in pulp industry (fibers, chemicals, mechanical pulping, paper machines, factory-wide automation), process analysis, modelling, simulation. Application of intelligent methods in paper industry.

Mode of delivery: Lectures

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Prerequisites and co-requisites: Course Pulp and Paper Technology recommended be-forehand

Study materials: Leiviskä, K.: Process Con-trol. Book 14. Papermaking Science and Tech-nology Series. Fapet Oy 1999. Separate material on applications of intelligent systems in paper industry in web.

Additional literature: Other literature, articles distributed during the course.

Assessment methods and criteria: Book examination, literature report.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

477508S Automation in metallurgi-cal industry

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 5th period.

Objective: To familiarise the student with the models and control in metallurgical industry. Also to examine the typical automation solutions in metallurgical industry.

Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in metallurgical industry and can choose between the main modelling and control methods to solve them. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of sepa-rate processes and larger process lines and can estimate technical and economic effects of auto-mation in metallurgical industry.

Contents: Modelling and control examples of steel production processes: coking, sintering, blast furnace, steel converter, continuous cast-ing, rolling mill. Model solutions by special-purpose simulators. Also some special measure-ments are introduced

Mode of delivery: Lectures

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Assessment methods and criteria: Contin-uous evaluation: lectures, lecture diaries, test, practical work using simulation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

PYO 255

Systeemitekniikan laboratorio

477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät

Process Automation Systems

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään erityisesti prosessiteollisuudessa käytettäviin automaatiojärjestelmiin ja niiden konfigurointiin sekä logiikkaohjelmointiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet prosessiautomaatiojärjestelmien sovellussuunnittelutehtäviin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia automaation suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon liittyvissä projekteissa. Opiskelija osaa konfiguroida automaation perustoimintoja automaatiojärjestelmillä ja ohjelmoida niitä logiikoilla.

Sisältö: Automaation hankinta ja toimitus projektina, järjestelmien konfigurointi, automaatiossa käytettävä tietoliikennetekniikka, kenttäväylät, esimerkkejä kaupallisista järjestelmistä ja väylätuotteista.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot. Konfigurointiharjoituksia, teollisuusvierailu.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedot 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I ja 477012P Automaatiotekniikan perusta opintojaksot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Opintomoniste.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja tai tentti. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja tutkijakoulutettava Harri Aaltonen

Työssä oppimista: Ei

477602A Säätöjärjestelmien analyysi

Control System Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Tavoite: Opintojaksossa saadaan perusvalmiudet säätöjärjestelmien analysoimiseen matemaattisin menetelmin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee kuvaamaan prosessin dynamiikkaa matemaattisilla ja graafisilla menetelmillä. Opiskelija osaa itsenäisesti: muodostaa lineaarisia prosessimalleja, tarkastella lineaaristen systeemien stabiilisuutta sekä arvioida prosessien käyttäytymistä aika- ja taajuusalue-spesifikaatioiden avulla.

Sisältö: Laplace- muunnos, siirtofunktiot ja lohkokaaviot, dynaamiset järjestelmät, säätöjärjestelmien taajuus- ja aika-alueanalyysi, järjestelmien stabiilisuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta opintojakson suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

. Hakapaino Oy. 252 s.

PYO 256

Suoritustavat: Tentti, johon saa lisäpisteitä kotitehtävistä. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu

Control System Design

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään säätöjärjestelmien suunnittelussa käytettäviin matemaattisiin ja graafisiin menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee soveltamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessin dynamiikan kuvaamisessa ja säädön suunnittelussa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa säätimiä prosessille ja virittää ne asetettujen vaatimusten mukaaan.

Sisältö: Säätimet, juuriuratekniikka, taajuusvastemenetelmät säätöjärjestelmien suunnittelussa, johdanto moderniin säätötekniikkaan.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta ja 477602A Säätöjärjestelmien analyysi opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Dorf, R (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s. Oheiskirjallisuus: Ogata, K (2002) Mod-

ern Control Engineering. Prentice-Hall, New York, 964 s,.DiStefano, J (1990) Schaum’s Out-line of Feedback and Control Systems. 2nd ed, McGraw-Hill, 512 s. ja Ylen, J-P (1994) Säätötekniikan harjoitustehtäviä. Hakapaino Oy, 252 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: professori Enso Ikonen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

477604S PID-säädön perusteet

Fundamentals of PID control

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija PID-säädön merkitykseen prosessiteollisuuden automaatiossa ja säätösuunnittelussa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa itsenäisesti: muodostaa malleja lineaarisille dynaamisille viiveellisille prosesseille, suunnitella niille PID-säätimiä sekä arvioida suljetun piirin käyttäytymistä. Opiskelija osaa käyttää MATLAB-ohjelmistoa säädön suunnitteluun ja analyysiin. Opiskelija osaa muodostaa PID-säädöt tyypillisille yksikköprosesseille.

Sisältö: 1. Matlab/Simulinkin perusteet. 2. Prosessimallit ja mallinnus. 3. PID-säätimen rakenne ja automaatiojärjestelmätoteutus. 4. PID-säätimen rakenteet ja rajoitukset. 5. PID-säädetyn prosessin analyysi ja viritys. 6. Teollisuuden säätöpiirien peruskytkennät.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot järjestetään yhden periodin aikana (4h/vko). Harjoitukset sisältävät ohjattuja tietokonesimulointeja.

PYO 257

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta, 477602A Säätöjärjestelmien analyysi ja 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Tervaskanto, M (2010) PID-säädön perusteet. Systeemitekniikan laboratorion julkaisuja, Sarja A - Raportti A32, 98 s. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Tentti tai simulointikoe. Ohjatun opetuksen määrä 35 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Manne Tervaskanto

Työssä oppimista: Ei

477605S Digitaalinen säätöteoria

Digital Control Theory

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään diskreettiaikaisten säätöalgoritmien suunnitteluun ja viritykseen.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa näytteenoton problematiikan ja osaa soveltaa aikadiskreettejä menetelmiä systeemianalyysissä ja säätösuunnittelussa.

Sisältö: 1. Aikadiskreetit mallit, jatkuva-aikaisten mallien diskretointi, diskreetti tilaesitys, differenssiyhtälöt, siirto-operaattorit, Z-muunnos, pulssin siirtofunktio. 2. Aikadiskreettien signaalien muodostuminen ja ominaisuudet. 3. Mallipohjaiset säätöalgoritmit, napojensijoittelu, optimisäätö.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta, 477602A Säätöjärjestelmien analyysi ja 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena, 3 tuntia luentoja ja 2 tuntia laskuharjoituksia viikossa.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Landau, I D and Zito, G (2006) Digital Control Systems. Springer, 484 s.; Ogata, K (1995) Discrete-time Control Systems. Prentice-Hall, 768 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 50 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi

Fault Diagnosis and Process Performance Analysis

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään vikadiagnostiikassa ja prosessien suorituskykyanalyysissä käytettäviin menetelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet kehittää diagnostiikkajärjestelmiä erityisesti prosessiteollisuuden tarpeisiin sekä arvioida ja kehittää tuotantoprosessien suorituskykyä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja

PYO 258

toteuttaa prosessien käynnissäpitoa ja suorituskykyä tehostavia järjestelmiä.

Sisältö: Malli- ja datapohjaiset diagnostiikkamenetelmät, mittausten validointi, tunnuslukulaskenta, prosessien suorituskyvyn arviointi ja seuranta, sovellusesimerkkejä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena ja demonstraatioharjoitukset.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta, 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät, 477602A Säätöjärjestelmien analyysi ja 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: lehtori Jukka Hiltunen ja tutkijakoulutettava Harri Aaltonen

Työssä oppimista: Ei

477607S Säätö- ja

systeemitekniikan kehittyneet menetelmät

Advanced Control and Sys-tems Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi (englanti tarvittaessa)

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Tavoite: Syventää tietoja säätö- ja systeemitekniikan pidemmälle kehittyneessä menetelmätekniikassa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella malliprediktiivisia säätöjärjestelmiä, kykenee formuloimaan ja ratkaisemaan tilaestimoinnin

ongelmia, sekä hahmottamaan säätö-ja systeemitekniikan tutkimuksen nykysuuntauksia.

Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kolmeen teemaan, jotka ovat: 1. malliprediktiivinen säätö, mm. DMC, QDMC, GPC. 2. tilaestimointi, mm. Kalman filtteri, partikkelifiltteri. 3. aktiivisia tutkimussuuntia (valitaan vuosittain).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477602A Säätöjärjestelmien analyysi, 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu, 477604S PID-säädön perusteet, 477605S Digitaalinen säätöteoria opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti ja kotitehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Enso Ikonen

Työssä oppimista: Ei

477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät

Process Information Systems

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään tehtaanlaajuisiin tai koko yrityksen kattaviin informaatiojärjestelmiin, joissa automaatiojärjestelmä on osa laajempaa kokonaisuutta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet suunnitella informaatiojärjestelmiä erityisesti prosessiteollisuuden tarpeisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja

PYO 259

toteuttaa automaatiojärjestelmiä hyödyntäviä laajoja informaatiojärjestelmiä.

Sisältö: Informaatiojärjestelmien tehtävät, laajoissa informaatiojärjestelmissä sovellettavat teknologiat, sovellusesimerkkien analyysi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi pidetään joka toinen vuosi yhden periodin aikana seminaarimuotoisena.

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan 477012P Automaatiotekniikan perusta, 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät ja 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyys opintojaksoja.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Seminaarityöt ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: lehtori Jukka Hiltunen

Työssä oppimista: Ei

477611S Voimalaitosautomaatio

Power Plant Automation

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodissa 5.

Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erityyppiset polttovoimalaitokset, niiden osaprosessit ja toiminnan. Lisäksi opiskelija on perehtynyt voimalaitoksien simulointiin sekä voimalaitoksissa käytettäviin automaatio- ja tiedonkeruujärjestelmiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee hyvin voimalaitoksien roolin energiamarkkinoilla ja erilaisten energianlähteiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää erilaiset voimalaitoksien rakenteet ja pääkomponentit ja osaa selittää niiden käyttäytymistä ja toimintaa. Opiskelijalla on käsitys mittauksien merkityksestä ja tekniikasta. Lisäksi opiskelija tuntee energiasysteemien mallinnuksen periaatteet.

Sisältö: Johdanto energiamarkkinoihin ja energiankulutukseen. Voimalaitoksien tyypit, pääkomponentit ja toiminta. Teollisten mittauksien, anturien ja toimilaitteiden sekä päästöjen perusteet. Voimalaitoksien staattinen ja dynaaminen mallintaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, teollisuusvierailu. Loppukoe. Kurssi luennoidaan vuosittain.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssia seuraa opintojaksot 477612S Power Plant Control.

Oppimateriaali: Joronen T, Kovács J. ja Majanne Y (2007) Voimalaitosautomaatio. Suomen Automaatioseura Oy. 276 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 20 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: dosentti Jenö Kovács ja tohtorikoulutettava Laura Niva

Työssä oppimista: Ei

477612S Power Plant Control

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Period 6

Objective: After participating in the course, the student has learned the difference between the operation of different boiler types and its relevance in control design. The students will have the knowledge on the control structures and the behaviour of the different loops. The current stage of control design and the potential future development area will be introduced.

Learning outcomes: The student will fully understand the static and dynamic behaviour of the power plants and the sub processes. The

PYO 260

student will understand the role of control in power plant operation and can describe the main principles and structures of control systems. The student will able to explain the behaviour of control of sub processes.

Contents: Detailed description of different power plant types and their operation. Advances in power plants technology – once-through boilers. The control principles and the main control loops. Comparison of different control solutions. The interaction between different parts of the power plants. Coordinated control. Control of sub processes. Advanced control solutions.

Mode of delivery: face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures, exercises and simulation exercises.

Target group: M.Sc. students of process and environmental engineering.

Prerequisites and co-requisites: Require-ment: completing the course of Power Plant Automation or equivalent knowledge.

Study materials: Lecture hand-out and mate-rial will be provided at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Exami-nation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Responsible persons: Docent Jenö Kovács

Work placements: No

Vuoritekniikka

477701A Geologian peruskurssi

Basic Course in Geology

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on ne perustiedot geologiasta ja mineralogiasta, joita hän tarvitsee jatkossa voidakseen omaksua vuoriteollisuuden aineopintoja.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa makroskooppisesti yleisimmät kivilajit ja mineraalit sekä pystyy selittämään niitä synnyttävät geologiset prosessit. Opiskelija osaa käyttää geologista sanastoa ja käsitteistöä ja osaa etsiä tarvittaessa tietoa näistä.

Sisältö: Kiteet ja kiteisen aineen ominaisuudet; mineraalit ja niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet; mineraalien ryhmittely; kivilajien luokittelu ja makroskooppinen tunnistus.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja kaivosvierailu.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla, harjoituksissa tai Optimassa jaettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentit luennoista ja harjoituksista erikseen.

Arviointiasteikko: Numeerinen asteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Seppo Gehör (Yara Suomi / Geologian laitos, Oulun yliopisto)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei ole.

PYO 261

477702A Louhintatekniikka

Rock Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3.

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot avo- ja maanalaisen louhinnan menetelmistä, louheen käsittelystä ja laitteista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kalliomekaniikan ja räjäytystekniikan peruskäsitteet sekä kallion louhinnan yksikköprosessit, ja osaa soveltaa näitä erilaisilla louhintalaitteilla ja erilaisissa tilanteissa suoritettavaan kallion louhintaan.

Sisältö: Kalliomekaniikan perusteet. Poraus ja kiven mekaaniset irrotusmenetelmät. Räjäytys-tekniikan perusteet. Avo- ja maanalainen louhinta ja louhintamenetelmät. Louheen käsittely. Kuilun- ja nousunajo. Lujitustyöt. Tuuletus ja vedenpoisto. Koneiden ja laitteiden valinta.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja kaivosvierailu.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla ja/tai Optimassa jaettavat materiaalit. Oheiskirjallisuus: Hakapää A. &. Lappalainen P. (eds.) 2011 (2., tarkistettu painos): Kaivos- ja louhintatekniikka. Opetushallitus, Kaivannaisteollisuusyhdistys. 388 p. ISBN 978-952-13-4615-6.

Suoritustavat: Lopputentti luennoista, oppimispäiväkirja kaivosvierailusta.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Prof. Mikael Rinne (Aalto-yliopisto)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Hyväksytty oppimispäiväkirja vaaditaan 5 op suoritukseen läpäistyn lopputentin lisäksi.

477703A Mineraalitekniikan pin-takemian perusteet

Surface Chemistry Principles

of Minerals

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Tavoite: Opintojakson tutustuttaa opiskelijan keskeisimpiin mineraalitekniikan pintakemiassa esiintyviin fysikaaliskemiallisiin ilmiöihin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää yleisimmät reaktiot mineraalipartikkelien rajapinnoilla sekä osaa perustella ilmiön syyn nojautuen fysikaalisiin ja kemiallisiin ilmiöihin. Opiskelija osaa myös tarkastella yleisimpiä mineraaliteknisiä prosesseja ja yksikköoperaatioita fysikaalisen kemian ilmiöihin perustuen.

Sisältö: Termodynamiikan perusyhtälöt; kemialliset vuorovaikutukset erityisesti rajapinnoilla, zetapotentiaali, kokonaispintavaraus, kokoojien ja säännöstelevien reagenssien toiminta, kuplat ja vaahdotteet.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyö.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot

PYO 262

sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Jaakko Rämö (Thule instituutti, Oulun yliopisto)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksoon kuuluvat luentojen lisäksi myös palautettavat laskuharjoitukset sekä laboratoriotyö.

477704A Rikastustekniikan pe-rusmenetelmät

Principles of Mineral Pro-cessing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5.

Tavoite: Opintojakso toimii johdatuksena malmien rikastustekniikan perusmenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijaa osaa kertoa malmien rikastuksen perusperiaatteet ja prosessikokonaisuudet. Lisäksi opiskelija tunnistaa rikastuksessa käytettäviä laitteita ja tietää niin toimintaperiaatteet. Opiskelija tietää prosessien toimintaan vaikuttavat muuttujat ja osaa arvioida niiden vaikutuksen rikastuksen kokonaistalouteen. Lisäksi opiskelija osaa laskea massatase- ja lietetiheyslaskuja sekä tietää miten rikastuksen saantipitoisuuskäyrä muodostetaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tavallisimpien malmien rikastuksen periaatteet ja prosessikokonaisuudet. Lisäksi opiskelija tunnistaa keskeisimmät prosessien toimintaan vaikuttavat muuttujat ja ymmärtää kuinka ne

vaikuttavat rikastuksen kokonaistaloudellisuuteen.

Sisältö: Hienonnusmenetelmät, erotusmenetelmät, apuprosessit, prosessin ohjaus. Opetus keskittyy käytännön rikastusprosessimerkkeihin, joiden avulla tarkastellaan mineraalitekniikan yksikkö-prosessien kytkeytymistä optimaalisiksi erilaisia malmeja rikastaviksi prosessikokonaisuuksiksi.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset, tutustumiskäynti rikastamolle ja/tai tutkimuslaitokseen.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä materiaali. Lisälukemisto: Wills, B.A. & Napier-Munn, T.J. Will’s Mineral Processing Technology, 7. painos, 2007, Elsevier, 444 s.

Suoritustavat: Lopputentti (luennoista ja harjoituksista).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Pekka Mörsky (Geologian tutkimuslaitos)

Työssä oppimista: Ei

477705A Taloudellisen geologian maastokurssi

Field Course in Economic Geology

Laajuus: 2 op

PYO 263

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Tavoite: Opiskelija oppii taloudellisen geologian perusteita teoriassa ja käytännön maastotyössä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys malmien etsinnästä ja malmien esiintymisestä. Lisäksi hän tuntee taloudellisessa geologiassa käytettäviä kenttätutkimusmenetelmiä, näytteenottoa ja tutkimusaineiston tulkintaa.

Sisältö: Kurssi toimii johdatuksena taloudellisessa geologiassa käytettäviin kenttä-tutkimusmenetelmiin, näytteenottoon ja tutkimusaineiston tulkintaan. Kurssiin kuuluu luento-osuus, jossa käydään läpi kenttätutkimuskohteen geologisia taustoja, eri menetelmin tuotettua karttamateriaalia ja pereh-dytään kohteista raportoituun tutkimusaineistoon. Erityistä huomiota kiinnitetään malminetsintämenetelmiin, kenttätutkimuslaitteisiin ja niiden käyttöön, paljastuma-, kairansydän- ja louhoskartoi-tukseen, poikkileikkausprofiilien laadintaan ja tulkintaan, rakenteelliseen tulkintaan sekä malmien ja niihin liittyvien muuttumisilmiöiden tunnistamiseen. Kurssilla tutustutaan 1-2 malmi-kohteeseen, jotka vaihtelevat vuosittain.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena maastossa.

Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot ja kenttäharjoitukset, vierailut malmiesiintymille

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla ja maastossa läpikäytävä materiaali.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja vierailuihin.

Arviointiasteikko: Sanallinen asteikko hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Seppo Gehör (Yara Suomi / Geologian laitos, Oulun yliopisto)

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opiskelu toteutetaan yhden viikon aikana maastossa, ei Oulussa. Opiskelijalla oltava omat maasto- ja yöpymisvarusteet (esim. makuupussi).

477707A Kaivostekniikka

Mining Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijan tärkeimpiin kaivoksen suunnitteluun liittyviin näkökohtiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää kaivoksen yksikköprosessit ja niiden väliset riippuvuudet. Hän osaa arvioida kaivoksen kannattavuuteen liittyviä seikkoja sekä osaa selittää kaivostoiminnan eri sääntelymekanismit.

Sisältö: Avolouhosten ja maanalaisten kaivosten suunnittelun ja käytön tekniset ja taloudelliset perusteet. Avauspäätös, kaivoksen valmistavat työt, louhintamenetelmät, malminnosto, tuuletus, vedenpoisto, kaivoksen sulkemisnen. Kaivoslainsäädäntö, työturvallisuus, ympäristö. Kaivosprojektien arviointi ja taloudellinen valvonta.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, kaivosvierailu.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot

PYO 264

sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot, erityisesti kurssi Louhintatekniikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: Luennoilla ja/tai Optimassa jaettavat materiaalit. Oheiskirjallisuus: Hakapää A. &. Lappalainen P. (eds.) 2011, 2., tarkistettu painos: Kaivos- ja louhintatekniikka. Opetushallitus, Kaivannaisteollisuusyhdistys. 388 p. ISBN 978-952-13-4615-6.

Suoritustavat: Lopputentti luennoista, oppimispäiväkirja kaivosvierailusta.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.(= Lopputentin tulos – vertaa kohta Lisätiedot)

Vastuuhenkilö: Prof. Pekka Särkkä (Concave Oy)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Hyväksytty oppimispäiväkirja vaaditaan 5 op suoritukseen läpäistyn lopputentin lisäksi.

477708S Mining Project Feasibility Study

ECTS credits: 4 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 3.

Objective: This course will familiarize the student to the concepts of feasibility study in a mining project.

Learning outcomes: After completion of the course the student is able to describe the content of mining project feasibility study, calculate economical conditions and profitability for the project, describe and explain differences in fea-sibility studies of different mining project stages. The student will also understand and be able to evaluate the quality of feasibility studies. This involves addressing the underlying technical principles, applying these to mineral projects and demonstrating how these influence the fi-

nancial modeling. The student will be able pre-pare an economical calculation for feasibility study of the mining project and calculate free cash flow to it.

Contents: Role of different feasibility studies; Guidelines and criteria for resource and reserve classification. Sources of technical information for feasibility study industry-level information; Quality requirements of technical and economi-cal information; Pre-production planning and optimization of the rate of mining in relation to the size of the resource; Mining methods; Im-portance of dilution, waste rock ratio, recovery and net smelter return; Estimation of operating and capital costs.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching and distance teaching.

Learning activities and teaching methods: Lec-tures and exercises.

Target group: Especially, but not restricted to, the students who have the Mining Industry spe-cialization of the orientation Production Tech-nology in the study programme Process Engi-neering; and the students of Luleå University of Technology (LTU) within the Nordic Mining School (NMS) agreement between LTU and the University of Oulu.

Prerequisites and co-requisites: The Bache-lor level studies in process engineering or re-spective knowledge, and the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Course materials and litera-ture list will be delivered at the lectures.

Assessment methods and criteria: Exercises and final exam, or participation to the lectures plus exercises and literature summary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Prof. Timo Lindborg (Nordic Mining School, University of Oulu)

Work placements: No

PYO 265

Other information: This course is organized within the Nordic Mining School (NMS) agree-ment between Luleå University of Technology, Sweden and the University of Oulu.

477709S Financial and Project Valu-ation of Mining Project

ECTS credits: 3 op

Language of instruction: English

Timing: In period 5.

Objective: The course will familiarize the student with the concepts of financial and pro-ject evaluation of a mining project and provide a guide to understanding the main factors involved in financing of mining projects through equity and debt.

Learning outcomes: After completion of the course the student is able to understand how to finance a mining project; he/she will be able to describe the requirements of venture capital financing and other type of financing, the sources of mining financing and how to seek financing; the sources of financing and he/she understands the importance of cash flow, NPV and IRR cal-culations. The student will understand the pa-rameters impacting the value of a mining pro-ject. The student will be able to prepare a simple valuation model of exploration properties and companies.

Contents: Different tools for analyzing financial information, problems in analyzing financial information, and the use of financial and mineral resource information in project valuation.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching and distance teaching.

Learning activities and teaching methods: Lec-tures and exercises.

Target group: Especially, but not restricted to, the students who have the Mining Industry spe-cialization of the orientation Production Tech-nology in the study programme Process Engi-neering; and the students of Luleå University of Technology (LTU) within the Nordic Mining

School (NMS) agreement between LTU and the University of Oulu.

Prerequisites and co-requisites: The Bache-lor level studies in process engineering or re-spective knowledge, and the preceding Master level studies or respective knowledge; especially course "Mining project feasibility study"

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Course materials and litera-ture list will be delivered at the lectures.

Assessment methods and criteria: Exercises and final exam, or participation to the lectures plus exercises and literature summary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Prof. Timo Lindborg (Nordic Mining School, University of Oulu)

Work placements: No

Other information: This course is organized within the Nordic Mining School (NMS) agree-ment between Luleå University of Technology, Sweden and the University of Oulu.

477724S Kaivosmallinnus

Numerical Mine Modeling

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti.

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Tavoite: Opiskelija oppii käyttämään suunnitteluohjelmistoa kaivosmallinnuksessa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija soveltaa ja käyttää SURPAC-suunnitteluohjelmistoa kaivosmallinnuksessa.

Sisältö: SURPAC-ohjelmiston käyttäminen kaivosmallinnuksessa, teoria ja käytäntö.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja suunnitteluharjoitukset

PYO 266

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen Tuotantoteknologian opintosuunnan Vuoriteollisuus -erikoistumiskohteen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan kandidaattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa di-vaiheen opintosuunnitelman muut samanaikaiset opinnot opetusohjelman mukaisessa järjestyksessä

Oppimateriaali: SURPAC-ohjelmisto.

Suoritustavat: Osallistuminen suunnitteluharjoituksiin ja tentti

Arviointiasteikko: Hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: Petteri Somervuori (WSP Finland)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakso toteutetaan intensiivisesti yhden viikon aikana – osallistuminen suunnitteluharjoituksiin on pakollinen osa opintosuoritusta.

Vesi- ja ympäristötekniikan

laboratorio

488012A Environmental Legislation

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the spring semester, during periods 4-5

Learning outcomes: Upon completion of the course, the student will be able to explain the main component of Finnish environmental legis-lation and knows the structure of environmental administration in governmental and municipal level; authorities, jurisdiction and duties. The student will be able to understand differences between EIA and environmental permits. Hav-

ing completed the course, the student knows what permits and acts must be considered in different cases relating to mining, water and energy initiatives.

Contents: Legislation of environmental protec-tion and use of natural resources in Finland and Europe, environmental administration, envi-ronmental permits (permits related to land use and building, permits related to water legisla-tion, permits related to nature conservation, permits related to environmental protection), mining legislation and other legislation related to the life cycle of mine (foundation, operation, close down), environmental impact assessment (EIA) and EIA procedure, pollution control and prevention, basics of international environmen-tal legislation and co-operation among European Union in the field of environmental legislation.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Variable learning methods: A) Activating learn-ing method: Lectures (22 h), group work (45 h), self-study (61 h) and seminar (4 h) or alterna-tively B) examination: Lectures (22 h), self-study (110 h).

Target group: Students in bachelor program of environmental engineering

Prerequisites and co-requisites: No

Study materials: Ympäristöoikeuden pääpiir-teet (Ekroos, Kumpula 2010, ISBN: 9789510361283), lectures and lecture material

Assessment methods and criteria: Variable assessment methods where each submission is graded and weighted separately: A) report of the group work and seminar presentation (50%), opponent work (30%) and learning diaries (20%). B) Examination (80%) and learning diaries (20%). The instructions for the different assessment methods and criteria will be given in the course.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University Lecturer A-K Ronkanen

Work placements: No

PYO 267

477032A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna

AutoCAD in process and en-vironmental engineering

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3.

Tavoite: Opintojakso antaa valmiudet CAD-ohjelmiston käyttöön ja soveltamiseen eri suunnitelutilanteissa.

Osaamistavoite: Opiskelija osaa soveltaa AutoCAD-ohjelmistoa prosessi- ja ympäristöteknisissä suunnittelutehtävissä sekä antaa valmiudet kehittyä ohjelmiston käyttäjänä itsenäisesti.

Sisältö: Opintojakson aikana tutustutaan ohjelmiston ominaisuuksiin ja harjoitellaan sen käyttöä eri suunnittelutilanteissa (esim. PI-kaaviot, karttasuunnittelu ja laitteiston pohjapiirros).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja mikroluokkatyöskentely (36 h), harjoitukset (36 h)

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Oppimateriaali: Luentomateriaali

Suoritustavat: Harjoitusten jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Tutkija Pekka Rossi

Työssä oppimista: Ei

488102A Hydrologiset prosessit

Hydrological Processes

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, Self-study course in Eng-lish

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 4 - 5

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyä opiskelijalla on kokonaiskuva hydrologisista prosesseista ja siitä miten ne ovat vaikuttavat toisiinsa. Opiskelija osaa muodostaa vesitaseen valuma-alueelle ja hyödyntää vesitasetta valunnan arvioinnissa. Hänellä on myös perustieto miten hydrologisia suureita (mm. sadanta, haihdunta ja virtaama) mitataan ja kuinka mittaustuloksia hyödynnetään. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää putkivirtauksen ja avouomavirtauksen perusteet ja osaa soveltaa niitä mm. säiliöstä purkautuvan vesimäärän arviointiin ja erilaisten vedenjohtamisjärjestelyjen suunnittelussa. Opiskelija myös oppii määrittämään virtauksen kannalta kriittiset suureet erilaisissa avouoman rakenteissa.

Sisältö: Veden fysikaaliset ominaisuudet, vesivarat, hydrologinen kierto, vesitase, sadanta, haihdunta, infiltraatio, maan vedenpidätyskyky, yksikkövalunta, lumen hydrologia, jää, valunnan muodostuminen, veden määrän ja laadun mittaaminen, avouoman- ja putkivirtauksen perusteet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Kurssi koostuu luennoista (21 h), laskuharjoituksista (20 h), itsenäisesti tehtävistä suunnittelutehtävistä sekä tentistä. Itsenäisen työn osuus on 91 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ennen kurssille ilmoittautumista on hyvä suorittaa seuraava kurssi tai hankkia sitä vastaavat tiedot: 477201A Taselaskenta.

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Kurssi on ensimmäinen Vesi- ja geoympäristötekniikan kurssi, joka on esitietovaatimuksena usealle myöhemmälle ympäristötekniikan kurssille.

Oppimateriaali: Luentomoniste, laskuharjoitukset ja laskuesimerkit. Lisäksi teokset RIL 141-1982 Yleinen vesitekniikka (Mustonen S, 1982, ISBN 951-758-024-X), RIL 124-1 Vesihuolto I (soveltuvin osin) (Karttunen E, 2003, ISBN 951-758-503-3), Sovellettu hydrologia (Mustonen S., 1986, ISBN 951-

PYO 268

95555-1-X), Fluid Mechanics and Hydraulics (Giles RV, 1995, 3rd Edition, ISBN 0-07-020509-4). Physical Hydrology (Dingman SL, 2002, 2nd Edition, ISBN 978-1-57766-561-8), Maan vesi- ja ravinnetalous: Ojitus, kastelu ja ympäristö (Paasonen-Kivekäs M, Peltomaa R, Vakkilainen P, Äijö H, 2009, ISBN 978-952-5345-22-3)

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen vaatii hyväksytyn tenttisuorituksen, oppimispäiväkirjan lukupaketista ja suunnittelutehtävän vertaisarvioinnin kanssa. Kurssiarvosana muodostuu eri osatehtävien painotetusta keskiarvosta: tentti (80%) ja suunnittelutehtävä+vertaisarviointi (20%).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty, sekä oppimispäiväkirjan arvioinnissa sanallista hyväksytty/hylätty arviointia.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Anna-Kaisa Ronkanen

Työssä oppimista: Ei

488103A Environmental Impact Assessment

ECTS credits: 5-8 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-4

Learning outcomes: The student will acquire a broad and multidisciplinary and sustainable approach to environmental impact assessment (EIA). The student will know the all steps in EIA process and the different methods used in envi-ronmental impact assessment. During the course students develop their working life skills (e.g. writing, communication and presentation skills) and the ability to review environmental prob-lems. Thy also learn how to resolve extensive environmental projects related problems, causes and consequences.

Contents: EIA process and legislation, envi-ronmental change, principles and assessment

methods in ecology, hydrology, economics and social sciences.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: The whole course contains lectures (56 h), inde-pendent works (assignments and learning diaries, 70 h) and 3 seminars (9 h).

Target group: Master students in the Envi-ronmental Engineering study program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course or to have corresponding knowledge prior to enrolling for the course unit: 488011P Introduction to Environmental Engi-neering

Recommended optional programme components: Study materials: Environmental Impact Assessment: Cutting Edge for the Twen-ty-First Century (Gilpin A, 1995, ISBN 0-521-42967-6). Lecture hand-outs and other materials delivered in lectures.

Assessment methods and criteria: The course includes six modules, which are evaluated separately (with the scale 1-5). The first module is 3 ECTS credits and it is requisite for next modules. Other modules are 1 ECTS credits and the students can choose how many credit points want to take. The sixth module (the seminar) is compulsory for everyone. The final grade of the course is weighted average of modules. Credit points of the modules are used as a weighted factor. Assessment methods of modules vary including learning diaries and different kind of assignments. More information about assessment methods of each module is given during the course.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (even autumn semesters). The course is organised in a co-operation with faculty of Technology, Economics, Social Sciences, Biology and the Thule institute. The name and ECTS credits of each modules:

PYO 269

Module 1: 3 cr, Introduction to EIA

Module 2: 1 cr, Hydrology and Water Re-sources

Module 3: 1 cr, Ecology

Module 4: 1 cr, Cost-Benefit Analysis and Valua-tion of Environmental Benefits

Module 5: 1 cr, Social Impact Assessment

Module 6: 1 cr, Seminar

488104A Industrial and Municipal Waste Management

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the spring semester, during periods 5-6

Learning outcomes: The student will acquire a wilder view of what is waste and how it is generated and managed in communities and industries. Student will be familiar with waste management hierarchy and how waste legislation regulates waste management. She/he will get basic knowledge about waste treatment methods including their sustainability and related envi-ronmental impacts. As well as, how a series of factors influence the planning of waste manage-ment activities in industries and municipalities. The student will also be able to understand the energy and material recovery potential within the waste sector.

Contents: Waste management hierarch, waste prevention principle, municipal waste manage-ment, waste management in industries, waste legislation, municipal and industrial waste treatment methods, international treaties related to waste management (Basel convention and Clean Development Mechanism projects: carbon trading), waste to energy principle.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Learning methods: A) Active learning method: Lectures (24 h), group work (45 h), self-study for examination (55,5 h) and field visits (8 h) or

alternatively B) Group work (45 h), self-study for examination (87,5 h).

Target group: Students in bachelor program of environmental engineering

Study materials: Lecture hand-outs, notes and other materials delivered in lectures. Waste management: a reference handbook illustrated edition, 2008 (electronic book, ISBN 9781598841510).

Assessment methods and criteria: The students’ performance during the course is assessed by successful completion of stages A and B as follow: A) Completion of the course work which consists of group exercises 1 and 2 each carrying 30% weight in the course final grade; B) Course examination carrying 40% weight in the course final grade (Note that a passing grade (1-5) for the course examination is required for the completion of the course).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: DI Elisangela Heider-schedt

Work placements: No

488105A Vesihuollon verkostot

Water Supply Networks

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee esittämään vesihuoltoverkostojen rakenteen ja toiminnan eri tilanteissa. Opiskelija kykenee suorittamaan vesijohtojen ja viemäreiden sekä pumppaamoiden perusmitoitukset.

Sisältö: Vesi- ja viemärijohtoverkkojen mitoitus, suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus sisältäen pumppaukset, säiliötilat ja muut varusteet ja laitteet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

PYO 270

Toteutustavat: Luennot (30 h), kotityöt (45 h), suunnitteluharjoitus (60 h)

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ennen kurssille osallistumista on suositeltavaa läpäistä seuraavat kurssi tai hankkia niitä vastaava tiedot: 488011P Ympäristötekniikan perusta, 477301A Liikkeensiirto, 477303A Aineensiirto

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Täydentävänä kurssina vesihuololn verkostot, jatkokurssi

Oppimateriaali: Luentomoniste, täydentävänä soveltuvin osin: RIL 237-1-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu, RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu, RIL 124-2 Vesihuolto II, Mays Water distribution systems handbook,

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Laboratorioinsinööri Jarmo Sallanko

Työssä oppimista: Ei

488108S Groundwater Engineering

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: Upon completion of the course, the student will have knowledge on water retention and flow in soils, basic theories about hydraulics of groundwater systems, groundwater quality, groundwater use and mod-elling. Students learn to define hydraulic charac-teristics of soil and aquifers. After the course students are able to estimate key factors influ-encing on discharge and water quality of groundwater and to use general methods to calculate groundwater flow. They also know how to plan, manage, and protect groundwater resources in a sustainable way.

Contents: Soil and groundwater, water bal-ance, hydraulic properties of soils, formation of groundwater, flow equations and solutions, pumping tests and methods, groundwater quality and modelling.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods Lectures (10 h), calculus exercises (9 h), MODFLOW modelling exercises (16 h), model-ling report (40 h), and self-study (60 h).

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes

Study materials: Lecture hand-outs, Physical and Chemical Hydrogeology (Domenico PA, Schwartz FW, 2nd edition, 1998, ISBN 0-471-59762-7). Maanalaiset vedet - pohjavesigeologian perusteet (Korkka-Niemi K, Salonen V-P, 1996, ISBN 951-29-0825-5). Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö (Mälkki E, 1999, ISBN 951-26-4515-7).

Assessment methods and criteria: Model-ling assignment (40 % of the grade) and exam (60 % of the grade).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve and PhD candidate N.N

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

488110S Water and Wastewater Treatment

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

PYO 271

Learning outcomes: Upon completion of the course, the student will be able to explain basic processes of water and wastewater treatment and can do the selection of needed process units and can dimensioning those.

Contents: Characters of raw water, tap water and wastewater; used process units in water and waste water treatment; selection of process units; dimensioning treatment units and unit processes.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: lectures (50 h), exercises (40 h), self-study (45 h)

Target group: Students in master program of environmental engineering

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course or to have corresponding knowledge prior to enrolling for the course unit: 488011P Introduction to Environmental Engi-neering

Study materials: Lecture hand-outs & Kemira, About water treatment. Optional: RIL 124-2, Vesihuolto II; Metcalf & Eddy, Wastewater Engineering: Treatment and Reuse; AWWA, Water quality & treatment; AWWA, Water treatment plant design.

Assessment methods and criteria: Course can be completed A) by book examination (Kemira), the lecture examination and to do 2 exercises OR B) by the final examination and to do 2 exercises.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Laboratory Engineer Jarmo Sallanko

Work placements: No

488111S Georakenteiden lasken-tamenetelmät

Modelling in Geoenvironmental Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 5-6

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa laskentamenetelmiä maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. Hän osaa arvioida lähtötietojen ja ratkaisumenetelmien sopivuutta ja luotettavuutta ja niiden merkitystä rakenteiden toimintaan.

Sisältö: Haitta-aineiden kulkeutuminen, Jätteiden loppusijoitusalueiden pohja- pintarakenteiden suunnittelu ja mitoitus, Jätepatojen ja läjitysalueiden stabiliteetin laskenta ja suotovesilaskennat, Maarakenteiden jäätyminen ja sulaminen.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot (20 h), suunnittelu- ja mallinnusharjoitukset (18 h), itsenäistä työskentelyä (97 h).

Kohderyhmä: Vesi- ja ympäristötekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietona kurssille vaaditaan kurssi 488115S Geomekaniikka

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää kurssilla jaettavien suunnittelu- ja mitoitustehtävien ratkaisujen esittämistä sekä kirjallista raportointia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssä oppimista: Ei

PYO 272

488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 2-3

Learning outcomes: The student knows the main transport mechanisms and will be able to model water quality in lakes and streams. The students will be able to use Matlab in environ-mental analysis, modeling and programming.

Contents: Introduction to modelling in water resources planning, environmental hydraulics, open channel flow, lake hydraulics, processes and water quality, dimensional analysis, hydrau-lic experiments, transport of conservative and reactive solutes in rivers. Modelling with ordi-nary differential equations, fully mixed systems, analytical and numerical methods for surface water modelling. Parameter estimation and uncertainty. Tracer tests and measurements systems.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures, exercises and modelling with Matlab.

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: Basic uni-versity level knowledge of mathematics and physics is required. The required prerequisite is also the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hy-drological Processes

Study materials: Surface Water Quality Mod-elling (Chapra S, 1996, ISBN 0-0701-1-364-5). Fluvial Hydraulics: Flow and Transport Process-es in Channels of Simple Geometry. (Walter HG, 1998, ISBN 0-0471-97714-4). Environ-mental Hydraulics of Open Channel Flows (Chanson H, 2004, ISBN 0-7506-6165-8).Lecture hand-outs and other materials deliv-ered in lectures.

Assessment methods and criteria: Totally six assignments must be done and graded on the

scale 1-5. The final grade of the course is average grade of them. Also final examination must be completed but it is graded on the scale pass/fail.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University Lecturer Anna-Kaisa Ronkanen

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (even autumn semesters).

488115S Geomekaniikka

Geomechanics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa selittää maarakenteiden mekaanisen käyttäytymisen eri kuormitus- ja ympäristöolosuhteissa. Hän osaa analysoida ja arvioida maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelu- ja mitoitusmenetelmiä ja osaa perustella ympäristönäkökohtien huomioonottamisen suunnitteluryhmän jäsenenä.

Sisältö: Maa-ainesten tekniset ominaisuudet, Lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet, Stabiliteetti. kantavuuden ja maanpaineen laskenta, Suotovesivirtaus, Maapohjan vahvistaminen, Jäätyminen ja sulaminen, Pohjatutkimukset.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset

Kohderyhmä: Vesi- ja geoympäristötekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautustehtävät

PYO 273

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssä oppimista: Ei

488117S Water Resources Man-agement

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 3-4

Learning outcomes: This course introduces design concepts and principles that must be taken into account in planning of sustainable use of water resources. After the course students understand different processes, principles and mathematical methods used to manage water resources issues.

Contents: Different water uses and interests, hydropower and dam engineering, irrigation and drainage, flood control and management, river restoration cases, sediment transport problems, peatland land use, acid sulphate soils, optimiza-tion and simulation, lake restoration, socio-ecological aspects in water resources.

Mode of delivery: Face-to-face teaching, assignments

Learning activities and teaching methods: Variable learning methods: lectures and assign-ments

Target group: Master students in the water engineering orientation of Environmental Engi-neering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes

Study materials: Water Resources Systems Planning and Management: An Introduction to Methods, Models and Applications. (Loucks and van Beek, 2005, ISBN 92-3-103998-9)

Assessment methods and criteria: Variable assessment methods where each submission is

graded and weighted separately: Assignment 1 (30%), Assignment 2 (20%) and Assignment 3 (50%). More detailed instructions will be given in the course.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: D.Sc.(Tech.) Hannu Marttila and University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

488118S Laboratory Exercises and Field Measurements in Environmental Engineer-ing

ECTS credits: 10 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held during periods 1-6

Learning outcomes: Upon completion the student should be able to design field measure-ments and understand the quality of sampling and measurements in the field of environmental engineering. The student also improves skills of working in a team of fellow students to share expertise and execution responsibilities. The student understands the laboratory testing pro-cedures and the associated parameters that help in estimating the water, soil and waste water properties. The student knows how to use dif-ferent methods for field measurement and sam-pling in water and geotechnical issues. The stu-dent can take considering the safety during the laboratory works and field measurements. After the course, the student can write detailed engi-neering reports.

Contents: Units of measurements, Error and mistake in laboratory works and field measure-ments. Laboratory works on Fluid mechanics and open channel hydraulics contain different method for discharge measurement, Bernoulli

PYO 274

equation, Momentum equation, gates and wires, hydraulic jump and tracer test. Laboratory works on Geotechnical and Geoenvironmental Engineering contain sieving test, hydrometer test, Atterberg limits test, proctor test, direct shear box test and eudiometer test. Laboratory works on Ground water engineering contain hydraulic conductivity (K), specific yield (S), porosity (n) and PF curve test , Darcy low and groundwater flow, contaminant transport. La-boratory works on water and waste water engi-neering contain Jar test experiment, settling velocity , limestone (CaCO3) filtration, aera-tion determination of Fe, Cl-, Mn. Introduction to surveying and preparing a topography map, Global position system (GPS), soil and water sampling, CO2 measurements from soil. Field measurement experiences in cold climate

Mode of delivery: Face-to-face teaching, laboratory working.

Learning activities and teaching methods: Activating learning method: Lectures (30 h), group work (240 h)

Target group: Only for master students in the water engineering orientation of the Environ-mental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following courses prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488108S Groundwater Engineering, 488110S Water and Wastewater Treatment, 488115S Geomechanics, 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling

Study materials: Field measurements and Laboratory work instruction, lectures

Assessment methods and criteria: Each exercise is evaluated graded on the scale 1-5. The final grade of the course is weighted average of following parts: participate in the lectures (10%), participate in the laboratory and field works (20% if the respective report will be presented), assignments (8%), and reports (62%).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

488121S Yhdyskuntien geotekniik-

ka

Introduction to Civil Engi-neering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa arvioida maarakenteiden stabiliteettia ja painumia sekä suunnitella tarvittavat pohjanvahvistusrakenteet ja maarakenteiden routasuojauksen. Hän osaa tutkia ja kunnostaa pilaantuneen maaperän.

Sisältö: Normit ja ohjeet. Yhdyskuntien maa- ja väylärakenteet. Maarakenteiden kuormitukset. Maamateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden tekniset ominaisuudet. Maarakenteiden stabiliteetti. Maarakenteiden painuminen. Maapohjan vahvistaminen. Routamitoitus. Padot ja patorakenteet. Putkijohtojen perustaminen ja putkijohtokaivannot. Kaatopaikkojen ja teollisuuden läjitysalueiden pohja- ja pintarakenteet. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmat.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot, lasku- ja suunnitteluharjoitukset

Kohderyhmä: Vesi- ja geoympäristötekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietona kurssille vaaditaan kurssi 488115S Geomekaniikka

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautustehtävät

PYO 275

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 2013

488122S Statistical Methods in Hy-drology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: By completing the course, students will be able to explain and apply the general statistical methods used in hydrolo-gy. Students can understand for describing a relationship between two hydrologic variables what type of statistical analyses are mostly used. In addition, students can show their findings from the statistical methods analysing in differ-ent plot types which are conventional in hydrol-ogy and water resources management. Consider-ing some scientific guidelines for writing the reports of assignments, students can be familiar with scientific writing much more than the past.

Contents: Statistical analyses of a hydrologic variable: 1) Summary statistics like mean, max-imum, minimum, median, standard deviation and etc. 2) Probability distributions such as histograms, box, quantile and plots of normal, gamma, log-normal and generalized extreme value distributions. 3) Analyzing and plotting of significant correlations between a hydrologic variable and a meteorological variable. 4) Using regression line model with 95% confidence and prediction intervals, and also check residuals of the model. 5) Trend and time series analysis, and plotting time versus data in anomaly and scatter plots.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: In total, 135 hours of learning activities consist-

ing of lectures (9 h), instructed computer ses-sions (18 h), and return assignments (108 h)

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, and

477033A Programming in Matlab or corre-sponding Matlab skills

Study materials: Helsel, D.R., & Hirsch, R.M., 2002. Statistical Methods in Water Re-sources (available online). Loucks, D.P., van Beek, E., Stedinger, J.R., Dijkman J.P.M., Villars, M.T., 2005. Water Resources Systems Planning and Management (available online).

Assessment methods and criteria: Variable assessment methods where each submission is graded an weighted separately: A) report of group work on assignments (3 return assign-ments in total 75%), and B) final exam (25%)

Grading: Final grade of the course is average of assignments and final exam. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

488123S Open channel flow and hydraulic structures

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 3-4

Learning outcomes: Upon completion the student should be able to applied the pervious learned courses (open channel Hydraulics, fluid mechanics and hydrology) in hydraulic structures design and river engineering, classify the hydrau-lic structures, purposes and functions of them

PYO 276

and design hydraulic structures using river analy-sis software. The student knows structures for flood protection.

Contents: Review of hydrology, open channel hydraulics and fluid mechanics, General Re-quirements and Design Considerations, Convey-ance structures, Water storage structures, Pro-tective structures, Regulating structures, Water measurement structures, Energy Dissipators, Hec-Ras software in hydraulic structure design.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Activating learning method: Lectures (24 h), group work (35 h), independent work (30 h), self-study (40 h) and seminar (3 h)

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following courses prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488117S Water Resources Management, 488106A Basics in Environmental Geotechnics, 488108S Groundwater Engineering, 488113S Introduction to Surface Water Quality Model-ling

Study materials: Novak, P., Moffat, A. Nal-luri, C. and Narayanan, R., Hydraulic Struc-tures, 3ed Ed., 2001. U.S. Bureau of Reclama-tion, Design of Small Dams, U.S. Government Office, 1987. U.S. Bureau of Reclamation, Design of Small canal structures, U.S. Govern-ment Office, 1974. Lecture hand-outs.

Assessment methods and criteria: Model-ling wit river analysis software (25%), assign-ment (25%), River engineering project (20%), Hydraulic structure project and presentation (30%).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve and University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

Other information: The course will be organ-ised first time in the autumn semester 2014

488124S Advanced course in Hy-drology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: In depth knowledge on hydrology.

Contents: Hydrological processes, evapotran-spiration, snow accumulation and melt, climate variability and extreme events, rainfall-runoff modelling.

Mode of delivery: not defined

Learning activities and teaching methods: Guided and independent process studies and modelling.

Target group: Master students in the water engineering orientation of Environmental Engi-neering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488122S Statistical Methods in Hydrology

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course will be organ-ised first time in the autumn semester 2014

Lämpö- ja diffuusiotekniikan

laboratorio (Teollisuuden ympäristötekniikka)

PYO 277

488201A Environmental Ecology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: 4th and 5th period

Objective: The student is able to define the basic concepts of environmental ecology.

Learning outcomes: The student is able to define the basic concepts of environmental ecol-ogy. He/she has knowledge about the state of the environment and is able to explain the essen-tial environmental problems and the main effects of pollution. In addition, the student knows some solutions to environmental problems and is aware of ethical thinking in environmental engi-neering. The student also has basic knowledge about toxicology and epidemiology.

Contents: Principles of environmental ecology. Roots of environmental problems. Global air pollution: ozone depletion, acid deposition, global warming and climate change. Water pol-lution, eutrophication, overexploitation of ground and surface water. Main effects of pollu-tion and other stresses. Non-renewable and renewable energy. Energy conservation and efficiency. Hazardous and solid waste problem. Principles of toxicology, epidemiology, and risk assessment. Environmental ethics.

Learning activities and teaching methods: E-learning in the Optima learning environment.

Mode of delivery: distance teaching

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineering and 488011P Introduction to Environmental Engineering recommended beforehand

Study material: Chiras D.: Environmental Science: Creating a Sustainable Future. New York, Jones and Bartlett Publishers, 2001, Mate-rials in the Optima environment

Assessment methods and criteria: Exercises and exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Rauli Koskinen

Work placements: No

488202S Production and Use of En-ergy

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: 1st period

Objective: To provide the student with the basics of energy supply, use and equipment in Finnish communities and industrial plants. The student will know energy production, transfer, consumption and market structure in Finland. He/she will also know the distribution, adequa-cy and environmental issues related to different energy resources.

Learning outcomes: The student is able to explain different methods and techniques to generate electricity and heat. He/she is able to explain steam power plant operating principles and is able to compare operation of different kinds of steam power plants. The student can explain the environmental impacts of energy production and is able to compare the environ-mental impacts of different ways of producing energy. He/she can explain how the electricity markets work. The student is also able to explain the adequacy of energy reserves.

Contents: Structure of energy production and consumption. Systems for transmission net-works, storing and distribution of electricity. Distribution and adequacy of energy resources. Effects of environmental agreements on the use of the energy resources. Comparison of different energy production methods and fuels by their environmental impacts. Energy markets. Devel-opment views of the energy technologies.

Learning activities and teaching methods: face-to-face teaching

Mode of delivery: Lectures 30h

PYO 278

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineering and 488011P Introduction to Environmental Engineering recommended beforehand

Study materials: Materials in the Optima environment

Assessment methods and criteria: Written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Mika Huuhtanen

Work placements: No

488203S Industrial Ecology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: 2nd period

Objective: To familiarize the student with the major concepts of industrial ecology and clarify the role of technology towards sustainable de-velopment.

Learning outcomes: The student will be able to use the tools of industrial ecology and apply them to industrial activity. The student can also analyze the interaction of industrial, natural and socio-economic systems and able to judiciously suggest changes to industrial practice in order to prevent negative impacts. The student can also analyze the examples of industrial symbioses and eco-industrial parks and able to specify the crite-ria of success for building eco-industrial parks.

Contents: Material and energy flows in eco-nomic systems and their environmental impacts. Physical, biological and societal framework of industrial ecology. Industrial metabolism, corpo-rate industrial ecology, eco-efficiency, demateri-alization. Tools of industrial ecology, such as life-cycle assessment, design for the environ-ment, green chemistry and engineering. Sys-

tems-level industrial ecology, industrial symbio-ses, eco-industrial parks.

Learning activities and teaching methods: face-to-face teaching

Mode of delivery: Lectures 30h. Compulsory exercise work.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering

Study materials: Lecture notes; Graedel T.E & Allenby B.R.: Industrial Ecology. New Jersey: Prentice Hall, 2003.

Assessment methods and criteria: Exercise assignments and written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: N.N.

Work placements: No

488204S Air Pollution Control En-gineering

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: 3rd period

Objective: To familiarise the student with the effects of air pollution, industrial emissions to air and their control. Air pollution –related legisla-tion.

Learning outcomes: The student is able to explain what kind of air emissions originate from certain industries and power plants, and can explain their environmental impacts. The stu-dent is able to explain the common air pollution control systems for different emissions (SO2, NOx, VOC, CO2, dust) and is able to design air pollution cleaning devices. He/she can describe how air emissions are measured. In addition, the student is able to describe the main laws related to air emission control.

Contents: Effects of pollution on the atmos-phere. Acid rain. Climate change. Ozone. Ef-fects of pollution on health, nature and build-

PYO 279

ings. Legislation. Measurement of pollution. Long - range transport and diffusion models. Emission control technologies, VOC emissions, SOx emissions, NOX emissions, heavy metals, POPs, HAPs, etc.

Learning activities and teaching methods: face-to-face teaching

Mode of delivery: Lectures 30h and exercises 10h

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineer-ing, 488011P Introduction to Environmental Engineering and 780109P Basic Principles in Chemistry recommended beforehand

Study materials: Materials in the Optima environment. de Nevers; N.: Air Pollution Control Engineering. 2nd ed. McCraw-Hill 2000. 586 pp

Additional literature: Singh, H. B.: Composi-tion, Chemistry, and Climate of the Atmos-phere. New York 1995. 527 pp.; Bretschneider, B. & Kurfurst, J.: Air Pollution Control Tech-nology. Elsevier, Amsterdam 1987. 296 pp.; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Volatile Or-ganic Compound in the Atmosphere. Issues in Environmental Science and Technology. Vol. 4. Bath 1995; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Waste Incineration and the Environment. Issues in Environmental Science and Technology. Vol 4. Bath 1995.

Assessment methods and criteria: Written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Satu Ojala

Work placements: No

488205S Environmental Load of Process Industry

ECTS credits: 4 cr

Language of instruction: English

Timing: 6th period

Objective: To familiarise the student with the environmental impacts in process industry such as air pollution, waste water and solid waste in greater detail. The student will also determine the environmental leadership in an industrial plant.

Learning outcomes: The student is able to identify the essential features of the environmen-tal load in different types of (chemical, wood, metallurgical,…) industry. He/she is able to explain the type, quality, quantity and sources of the emissions. The student is able to apply the main emission control systems and techniques in different industrial sectors. He/she has the skills to apply BAT-techniques in emission control. The student can explain the environmental man-agement system of an industrial plant and is able to apply it to an industrial plant.

Contents: Effluents: types, quality, quantity, sources. Unit operations in managing effluents, comprehensive effluent treatment. Environmen-tal management systems, environmental licenc-es, environmental reporting and BAT.

Learning activities and teaching methods: face-to-face teaching

Mode of delivery: Lectures 30h

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engi-neering

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineer-ing, 488011P Introduction to Environmental Engineering, 488204S Air Pollution Control Engineering and 488110S Water and Wastewater Treatment recommended before-hand.

Study materials: Material represented in lec-tures and in the Optima environment.

Assessment methods and criteria: Written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Satu Ojala

PYO 280

Work placements: No

Other information: The exact contents of the study course may vary yearly. May contain a short exercise work.

Bioprosessitekniikan

laboratorio

488301A Mikrobiologia

Microbiology

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot mikrobiologiasta myöhempien, syvällisempien mikrobiologiaa, biotekniikkaa ja ympäristötekniikkaa käsittelevien opintojaksojen perustan rakentamiseksi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä bakteerin, sienen, arkin ja viruksen, antaa esimerkkejä rakenteeltaan erilaisista mikrobeista ja luokitella mikrobeja niiden energia-aineenvaihdunnan ja hiililähteen mukaan. Opiskelija osaa tehdä päätelmiä mikrobien kasvatuksesta, rikastuksesta ja torjumisesta. Opiskelija osaa selittää mikrobien toimintaan perustuvaa alkuaineiden kiertoa maapallolla sekä selittää mikrobien toimintaa jätteiden käsittelyssä. Opiskelija osaa tehdä päätelmiä mikrobien ja entsyymien soveltuvuudesta teollisuudessa hyödynnettäväksi.

Sisältö: Luennot ovat johdatus yleiseen ja soveltavaan mikrobiologiaan. Luennoilla käsitellään mikrobien (erityisesti bakteerien) luokittelua, prokaryootti- ja eukaryoottisolujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaispiirteitä, aineenvaihduntaa, fysiologiaa ja kasvua, mikrobien merkitystä erilaisissa ekosysteemeissä sekä mikrobien teollista hyödyntämistä.

Järjestämistapa: Luennot ja luentoja tukevat esitehtävät Optimassa, sekä työskentelyä ryhmässä.

Toteutustavat: Luento-opetusta 28 h / Ryhmätyöskentelyä 20 h/ itsenäistä opiskelua 32 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksena ympäristötekniikan opiskelijoille opintojakso 488011P Ympäristötekniikan perusta tai vastaavat tiedot mikrobiologiasta ja ympäristöbiotekniikasta.

Oppimateriaali: Luentomateriaali; Madigan MT, Martinko JM & Parker J: Brock Biology of Micro-organisms. Prentice Hall, 12. tai uudempi painos. 0-13-049147-0; Salkinoja-Salonen M (toim.): Mikrobiologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. 951-45-9502-5.

Suoritustavat: Ryhmätyö sekä tentti tai välikokeet. Arvosana koostuu välikokeista tai loppukokeesta sekä ryhmätyöstä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Johanna Panula-Perälä

Työssä oppimista: Ei

488302A Basics of Biotechnology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 4-5

Objective: The course gives the student an overview of the current concepts of biotechnol-ogy and its applications in the food, various biomass related, environmental and pharmaceu-tical industries.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to explain how the modern biotechnology can be applied in the food, pharma- and material industries, in the mining industry and environmental biotechnolo-gy, for example, in the production of alcoholic

PYO 281

beverages and biofuels, antibiotics and other drugs, in metal manufacturing, and in biological degradation. Student will have basic understand-ing about the microbial phenomena behind these processes.

Contents: Function of cells: growth, biomole-cules and general description of the metabolic procedures, industrial organisms, structure and function of enzymes (catalysis and function in the regulation of metabolism). Food biotechnology: Production of beer and alcoholic beverages; Biotechnology in dairy industry. Biotechnology in the mining and materials industries. Biorefin-eries. Biotechnology in forest industry. Biopol-ymer engineering. Environmental Biotechnolo-gy: Biodegradation; Bioremediation. Pharmaceu-tical biotechnology: Production of antibiotics and therapeutic proteins.

Mode of delivery: Lectures, group work and seminar presentations.

Learning activities and teaching methods: Lectures 32 h/ group work and seminar presen-tation 50 h/ self-study 50 h.

Target group: Bachelor students for environ-mental engineering, students in M.Sc. Pro-gramme in Green Chemistry and Bioproduction.

Prerequisites and co-requisites: Course “488301A Microbiology” or respective knowledge of microbiology.

Study materials: Will be announced at the lectures. Supplementary material: Aittomäki E ym.: BioProsessitekniikka. WSOY 2002. 951-26995-6; Salkinoja-Salonen M (toim.): Mikrobi-ologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. 951-45-9502-5.

Assessment methods and criteria: Lectures, intermediate exams and/or final exam, group work and seminar. Grade will be composed of lecture exams and/or final exam, group work and seminar.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University teacher Jo-hanna Panula-Perälä

Work placements: No

488304S Bioreactor Technology

ECTS credits: 6 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 1

Objective: The course provides the student with more profound understanding of bioreactor technology. It specifically focuses on the struc-tures of bioreactors and their performance and operation and on the kinetics related to microbi-al growth and product formation, scale related items, function of enzymes and transfer phe-nomena.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to verbally de-scribe the most common equipment, materials and methods related to biotechnological pro-cesses, microbial growth and cultivation and sterilization. The student will be able to apply different mathematical formulas for biocatalysis and for the bioreactor performance and use those to plan and analyze bioprocesses. The student will also be able to produce, analyze and interpret data from bioprocesses.

Contents: Biotechnological process: General process schemes, batch, fed batch and continu-ous processes, biocatalysts and raw materials. Reactor design and instrumentation. Steriliza-tion: kinetics of heat inactivation and practical implementation of sterilization methods. Math-ematical description and quantification of the function of biocatalysts. Monod and Micahelis-Menten models, reaction rates and their deter-mination. The lag phase of growth, cellular maintenance, cell death. Kinetics of product and by-product formation. Kinetics of oxygen and heat transfer. Oxygen and heat balances: signifi-cance and calculations. Power consumption. Scale-up and scale-down.

Mode of delivery: Lectures, exercises and homework.

Learning activities and teaching methods: Lectures 36 h / exercises 6 h / homework 50 h / self-study 68 h.

Target group: Master students of bioprocess engineering and environmental engineering students in M.Sc. Programme in Green Chemis-

PYO 282

try and Bioproduction. Master students from process engineering and biochemistry with re-quired prerequisites.

Prerequisites and co-requisites: The bache-lor level courses by the Environmental Engineer-ing (especially 488301A Microbiology, 488302A Basics of biotechnology) or respective knowledge.

Study materials: Lectures: Lecture hand outs; Doran, P. M. . Bioprocess engineering princi-ples. Academic Press. London, 2010 . Supple-mentary material: Enfors, S.-O., Häggström, L. . Bioprocess technology fundamentals and appli-cations. Royal Institute of Technology. Stock-holm 2011. ; Biotechnology (Vol 2 ): Funda-mentals of biochemical engineering. . Toim. H.-J. Rehm and G. Reed, Weinheim, Wiley-VCH. 1991. Villadsen J., Nielsen J., Liden G. Bioreac-tor engineering principles. Springer Verlag, 2011.

Assessment methods and criteria: Lectures, exercises, final exam, homework. Grade will be composed of final exam, exercises and home-work.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Heikki Ojamo

Work placements: No

488305S Advanced Course for Bio-technology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 2-3

Objective: This course aims to give the student a more advanced and updated perspective on major biotechnological applications and other current topics in the field.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to describe the most important techniques - both up- and down-stream - in protein and metabolite production. Further, the student will be able to present main

features of the biotechnology based on renewa-ble raw materials.

Contents: Microbial homologous and heterolo-gous protein production. Physiological and pro-cess related items in the production of selected microbial metabolites. Principles and practices in metabolic engineering. Methods for process intensification. Unit operations in product re-covery and purification. Specific features of biorefineries.

Mode of delivery: Lectures, exercises and homework.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h / exercises 6 h / homework 44 h / self-study 50 h.

Target group: Master students of bioprocess engineering and environmental engineering students in M.Sc. Programme in Green Chemis-try and Bioproduction. Master students from process engineering and biochemistry with re-quired prerequisites.

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-sites: The preceding courses by the Bioprocess Engineering Laboratory (especially 488301A Microbiology, 488302A Basics of biotechnology and 488304S Bioreactor Technology) or respec-tive knowledge.

Study materials: Will be announced at the lectures.

Assessment methods and criteria: Lectures and final examination, exercises and the report. Grade will be composed of homework exercises, final examinations and report.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: professor Heikki Ojamo

Work placements: No

488306S Soveltava mikrobiologia

Applied Microbiology

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

PYO 283

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat erilaisiin mikrobiologisiin menetelmiin, joilla voidaan tutkia mikro-organismeja ja niiden kasvua luontaisissa elinpaikoissa tai erilaisissa järjestelmissä. Harjoittelemalla tutkimusprojektin suunnittelua, erilaisia bioteknologiassa ja ympäristötekniikassa käytettävien mikrobien käsittely-, viljely-, ym. menetelmiä, sekä raportointia ja seminaarin pitämistä, opiskelija saa valmennusta tieteellisen tutkimusprojektin suorittamiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa työskennellä mikrobiologisessa laboratoriossa. Opiskelija osaa käsitellä ja viljellä mikrobeja sekä soveltaa menetelmiä eri mikrobeille. Opiskelija osaa ohjatusti laatia tieteellisen tutkimussuunnitelman sekä osaa analysoida ja raportoida harjoitustyössä saamansa tulokset kirjallisesti ja suullisesti.

Sisältö: Opiskelija tekee soveltavaan mikrobiologiaan liittyvän harjoitustyön henkilökohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoiden) johdolla, kolmen viikon aikana. Kukin opiskelija tutustuu vähintään kolmeen erilaiseen menetelmään. Lopuksi opiskelijat kirjoittavat laajennetun työselostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelevät työnsä suullisesti seminaarissa.

Järjestämistapa: Laboratoriotyöskentely, yritysvierailut, raportin kirjoittaminen sekä seminaarit.

Toteutustavat: Laboratoriotyöskentely 90 h/ työselostus 50 h/ kirjallisuusselvitys ja seminaari 40 h/ yritysvierailut 6 h.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille sekä Vihreän kemian ja biotuotannon maisteriohjelman opiskelijoille, joilla on pääaineena ympäristötekniikka.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen opintojaksot tai vastaavat tiedot.

Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkaisut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, bioteknologiasta ja ympäristötekniikasta.

Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottujen käytännön laboratorioharjoitusten, työselostuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Tutkijatohtori Sanna Taskila

Työssä oppimista: Ei

488307S Bioprosessitekniikka

Bioprocess Engineering

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat mikrobiologisen tuotannon avainmenetelmiin (esim. fermentointi, proteiinien tuottaminen ja puhdistus). Harjoittelemalla tutkimusprojektin suunnittelua, erilaisia bioprosessitekniikan n menetelmiä, sekä raportointia ja seminaarin pitämistä, opiskelija saa valmennusta tieteellisen tutkimusprojektin suorittamiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee ohjatusti laatimaan tutkimussuunnitelman harjoitustyöprojektilleen, joka toteutetaan laboratoriossa. Opiskelija osaa käyttää erilaisia bioteknologian menetelmiä, joita tarvitaan proteiinien tuotannossa, fermentointiprosessissa sekä proteiinien puhdistuksessa. Opiskelija osaa analysoida saatuja tutkimustuloksia ja kykenee esittämään ne sekä kirjallisesti että suullisesti.

Sisältö: Opiskelija tekee harjoitustyön henkilökohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoiden) johdolla, kolmen viikon aikana. Lopuksi opiskelija kirjoittaa laajennetun työselostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelee työnsä suullisesti seminaarissa. Aiheet vaihtelevat vuosittain.

PYO 284

Järjestämistapa: Valvotut käytännön laboratorioharjoitukset, kirjallisuusselvitys ja työselostus, seminaari.

Toteutustavat: Laboratoriotyöskentely 90 h/ työselostus 48 h/ kirjallisuusselvitys ja seminaari 48 h.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille sekä Vihreän kemian ja biotuotannon maisteriohjelman opiskelijoille, joilla on pääaineena ympäristötekniikka.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen ja edeltävät diplomi-insinöörivaiheen opintojaksot tai vastaavat tiedot.

Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkaisut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, bioteknologiasta ja ympäristötekniikasta vuosittain vaihtuvan aiheen mukaan.

Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottujen käytännön laboratorioharjoitusten, työselostuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Heikki Ojamo

Työssä oppimista: Ei

488308S Entsyymitekniikka

Enzyme Technology

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot entsyymitekniikoista myöhempien entsyymitekniikkaa käsittelevien ja sen hyödyntämiseen eri teollisuudenaloilla liittyvien opintojaksojen perustan rakentamiseksi, sekä entsymaattisten prosessien ymmärtämiseksi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää entsyymien toimintatavat.Opiskelija tunnistaa entsyymien rakenteen ja reaktiolosuhteiden vaikutukset niiden toimintaan sekä osaa selittää entsyymireaktioiden ja entsyymikinetiikan termodynaamiset perusteet. Opiskelija tunnistaa entsyymien tuottotapoja sekä puhdistusmenetelmiä, ja pystyy kuvailemaan erilaisia entsyymien käyttösovelluksia teollisuudessa.

Sisältö: Entsyymien rakenne ja toiminta. Entsyymireaktiot, reaktioiden kinetiikka ja termodynamiikka. Entsyymien tuotto ja puhdistus. Entsyymien käyttö teollisuussovelluksissa.

Järjestämistapa: Luennot sekä itsenäinen opiskelu.

Toteutustavat: Luennot 25 h/ itsenäistä opiskelua 28 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksena opintojakso 488301A Mikrobiologia tai vastaavat tiedot mikrobiologiasta ja ympäristöbiotekniikasta.

Oppimateriaali: Luentomonisteet; Luennoilla ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Heikki Ojamo, yliopisto-opettaja Johanna Panula-Perälä

Työssä oppimista: Ei

BEE Programme

488400A Orientation to the BEE Studies

ECTS credits: 1 cr

PYO 285

Language of instruction: English

Timing: In period 1-4.

Objective: The student will learn how studies are conducted in the BEE programme. He/she will be familiar with the University of Oulu, the Faculty of Technology and the Department of Process and Environmental Engineering, as well as the structure of the BEE Master’s Degree Programme.

Learning outcomes: After completion of the course the student is able to understand how to finance a mining project; he/she will be able to describe the requirements of venture capital financing and other type of financing, the sources of mining financing and how to seek financing; the sources of financing and he/she understands the importance of cash flow, NPV and IRR cal-culations. The student will understand the pa-rameters impacting the value of a mining pro-ject. The student will be able to prepare a simple valuation model of exploration properties and companies.

Contents: Introduction to studies, overview of the services offered by the university, student organizations, (e.g. academic sports services, student health services); Introduction to the University, Faculty and Department in relation to the BEE studies; Introduction to the methods of studying and to the skills in gaining the tools needed for planning of the studies; Overview of library, Optima, etc. services. Other issues based on the needs of the individual students. Compulsory parts: 1. the Orientation Days for all new international students organized by the University of Oulu, containing an one day by the Department.. 2. Orientation to the BEE mas-ter’s degree programme. 3. Participation to student tutoring during the autumn term. 4. Planning of PSP (personal study plan) and ratifi-cation of the study orientation.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, visits, seminars, exercises, etc.

Target group: The new students of the Mas-ter's Degree Programme (BCBU) in Environ-mental Engineering (BEE) only.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a bachelor's degree is re-quired.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: All materials will be deliv-ered on need-basis (e.g. BEE-study guide book, etc.)

Assessment methods and criteria: Active participation all the different parts of the course; planning the first version of the PSP together with the Study Advisor (compulsory).

Grading: Verbal scale Passed/Failed

Person responsible: BEE Study Advisor Mari-ta Puikkonen (Department of Process and Envi-ronmental Engineering, University of Oulu)

Work placements: No

488401A Introduction to the En-vironmental and Socio-economical Issues of the Barents Region

ECTS credits: 2 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 1-2.

Objective: This course provides an introduc-tion to the Barents region from different per-spectives.

Learning outcomes: The student will be able to describe the main environmental and socio-economic issues of the Barents Region, including its history and culture and technological factors therein, and evaluate those issues against the respective issues in his or her country of origin.

Contents: The Barents environment; History of the Barents collaboration and the political and economic profile of the Barents Region; Infra-structure and building in the Barents Region; People, cultures and livelihoods in the Barents Region; People and health at the Barents Region,

PYO 286

Technological challenges and possibilities in the Barents Region.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, discussions, visits, learning diary, portfolio.

Target group: Especially, but not restricted to, the new students of the Master's Degree Pro-gramme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE) and the students of the Sustainable Energy (SE) orientation of the Study Programmes of Process Engineering and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a bachelor's degree is re-quired. For other target group students, the Bachelor level studies in process or environmen-tal engineering or respective knowledge. For all, the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course and in Optima.

Assessment methods and criteria: Partici-pation to the lectures and writing learning dia-ries therein, and final portfolio as an exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: BEE Study Advisor Mari-ta Puikkonen (Department of Process and Envi-ronmental Engineering, University of Oulu)

Work placements: No

488402A Sustainable Development

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 3.

Objective: This course aims to provide the students a multidisciplinary understanding of the concepts of sustainable development.

Learning outcomes: After completing this course the student is able to explain the multi-disciplinary nature and the concepts of sustaina-bility and to clarify the patterns of resource use and the limits of the carrying capacity of natural systems; and to outline the future perspectives on the prosperity of social and economic sys-tems.

Contents: Different multidisciplinary aspects in sustainable development, e.g. the principles of sustainable development; environmental justice (human rights, minority rights); economic de-velopment and sustainability (poverty and equi-ty); social development and culture; corporate sustainability or corporate social responsibility.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Multidisciplinary, intensive and interactive course with case studies. Seminar presentations and court case exercises or negotiation simula-tions.

Target group: Especially, but not restricted to, the new students of the Master's Degree Pro-gramme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE) and the students of the Sustainable Energy (SE) orientation of the Study Programmes of Process Engineering and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a bachelor's degree is re-quired. For other target group students, the Bachelor level studies in process or environmen-tal engineering or respective knowledge. For all, the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course and in Optima.

PYO 287

Assessment methods and criteria: Course evaluation will be based on activity during the seminar and other course assignments.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Hanna Valkama (Mass and Heat Transfer Process Laboratory, Universi-ty of Oulu), or N.N.

Work placements: No

488404A Global Change

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 1-2.

Objective: This course aims to introduce and describe the basic concepts in global change.

Learning outcomes: After completing this course the student will be able to describe the concept of global change, and to critically evalu-ate information available on global change.

Contents: The basic concepts in global change: Overview of global change past, present and future perspectives; Method and tools for as-sessment, scenarios of future change; Overview of some climate change evidences such as global warming, sea level rising, melting glaciers, greenhouse gases, acid raining, ozone hole and so on; Evaluating the global change reasons (nat-ural and human reasons); Evaluating the global change effect on water resource, health, aquatic ecosystems and their goods and services; Global change adaptation in context of sustainable de-velopment.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, assignments and student's presenta-tions.

Target group: Especially, but not restricted to, the new students of the Master's Degree Pro-gramme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE) and the students of the Sustainable Energy

(SE) orientation of the Study Programmes of Process Engineering and Environmental Engi-neering.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a bachelor's degree is re-quired. For other target group students, the Bachelor level studies in process or environmen-tal engineering or respective knowledge. For all, the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course and in Optima.

Assessment methods and criteria: Assess-ment is based on the performance of the differ-ent assignments.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Ali Torabi Haghighi (Water and Environmental Engineering Labora-tory, University of Oulu) Work placements: No

488405S Environmental issues in

the Barents Region

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 6.

Objective: This course aims to provide the student a comprehensive understanding of the environmental landscape of the Barents region, the impacts of past activities, and projections of future economic and social development.

Learning outcomes: After completing this course the students will be able to describe the environmental landscape of the Barents region, the impacts of past activities, and projections of future economic and social development.

PYO 288

Contents: Annually changing theme, e.g. on Northern land-use, diversity of the northern environment, land-use and socio-economical changes, sustainable use of northern resources (forest resources, minerals, Barents Sea re-sources), global change in the north, industry and pollution (prevention and remediation), sustainable energy, socio-economic issues (health, indigenous cultures, languages)

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, field-trips and course assignments.

Target group: In University of Oulu: Especial-ly the new students of the Master's Degree Pro-gramme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE), and also, the students of the Sustainable Energy (SE) orientation of the Study Pro-grammes of Process Engineering and Environ-mental Engineering; in addition: the students of the BEE/BCBU partner universities.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a bachelor's degree is re-quired. For other target group students, the Bachelor level studies in process or environmen-tal engineering or respective knowledge. For all,

the preceding Master level studies or respective knowledge. Please note that for participation to the course; all students are required to have good English language skills!

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course and in Optima.

Assessment methods and criteria: Assess-ment is based on the performance of the differ-ent assignments and on participation to the field trips.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Eva Pongrácz (Thule Institute, University of Oulu) Work placements: No

Other information: Resources allowing, the course is organized intensively during one week in location outside of Oulu, at the Oulanka Re-search Station, Kuusamo Finland as part of the BCBU cooperation. Or, the course the course might be organized, e.g., at the University of Oulu, Finland

PYO 289

6. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot

Linnanmaa, Tietotalo 1 Kotisivut: Sähkötekniikan osasto: http://www.oulu.fi/ee/. Tietoliikennetekniikan osasto: http://www.oulu.fi/til/ Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoilla on yhteisiä osia (mm. opintohallinto) ja ne vastaavat sähkötekniikan koulutusohjelmasta yhteisesti, mutta henkilö- ja tutkimushallinnoltaan ne ovat itsenäisiä.

6.1. Yleistä

Opintotoimisto

Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimisto on avoinna 9:30 - 14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmaan sekä ohjataan jatko-opiskeluun liittyvissä asioissa. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelman lukujärjestykset ja koor-dinoidaan tenttijärjestelyt. Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastaa opintoneuvoja (Maritta Juvani) ja omaopettajat. Opintoneuvoja toimii myös koulutusohjelmatoimikunnan sihteerinä ja kansainvälisen opiskelijavaihdon yhteyshenkilönä.

Opintotoimiston henkilöstö:

JUVANI Maritta, opintoneuvoja, suunnittelija JÄMSÄ Vaili, projektisihteeri, sähkötekniikan koulutusohjelma ja Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering PITKÄNEN Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmat, jatko-opintoasiat TANSKALA Tarja, opintoasiainsihteeri, sähkö-tekniikan koulutusohjelma (vv.1.8.2012 saakka)

Tiedekirjasto Tellus

Tiedekirjasto toimii kahdessa tilassa, Telluksessa ja Lunassa. Tellus on avoinna ma - to 8-19, pe 8-

17, la 10-15. Luna on suljettu lauantaisin. Kesäaikana on poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. 029-4481090 http://www.kirjasto.oulu.fi/ sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä -kurssi ja ulkomaisille tutkin-to-opiskelijoille Information Skills for Foreign Degree Students -kurssi.

SO-TIL 290

Työpaja

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on yhteinen työpaja, joka vastaa laitteiden huollosta ja materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä.

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on myös yhteinen tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko itse verkon toiminnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislaitteita.

Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on käytettä-vissään 3 Unix- sekä 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa kaupunkia.

6.2. Henkilökunta

Henkilökuntaluettelot ja yhteystiedot löytyvät osastojen kotisivuilta: Sähkötekniikan osasto: http://www.oulu.fi/ee/ Tietoliikennetekniikan osasto: http://www.oulu.fi/til/ Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muo-dossa etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi.

Osastonjohtajat

JANTUNEN Heli, TkT, teknillinen fysiikka LATVA-AHO Matti, TkT, tietoliikennetekniikka

Koulutusohjelmavastaava

IINATTI Jari, TkT, tietoliikennetekniikka

6.3. Koulutusohjelman yleiset

tavoitteet ja

rakenneperiaate

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot tuottavat sähkötekniikan koulutusohjelman. Lisäksi tarjolla on erityisesti tietoliikennetekniikkaan keskittynyt kansainvälinen DI-ohjelma Wireless Com-munications Engineering.

Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen palvelukseen. Sähkötekniikan koulutusohjelma tähtää sekä elektroniikka- että tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen.

Koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 op) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomi-insinöörin (120 op) tutkinto. Koulutusohjelmassa on myös mahdollista seurata ns. joustavia opintopolkuja, jolloin kandidaattivaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen oppiaineen DI/maisteriopintoihin. Tarjolla olevista joustavista opintopoluista kerrotaan yliopiston asiaa esittelevillä verkkosivuilla (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut).

Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopin-noista, opintosuunnalle valmistavista moduuleista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopinnoista.

Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä ma-tematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on n. 140 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa valitsemalleen opintosuunnalle kootun

SO-TIL 291

opintosuunnalle valmistavan moduulin, jonka laajuus on n. 20 opintopistettä. Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syksyllä. Opintosuunnalle valmistavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun. Varusmiesjohtaja- ja kouluttajakoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea 3 opintopistettä sähkötekniikan kandidaatin valinnaisiin opintoihin. Hy-väksiluennan halutessaan opiskelijan on toimitettava todistus suoritetusta koulutuksesta opintoneuvojalle. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyys-näyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.

Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto

suoritetaan opiskelijan valitsemalta opintosuunnalta, josta suoritetaan sekä opintosuunnan moduuli että yksi opintosuunnalla tarjolla olevista syventävistä moduuleista. Opintosuunnan moduulin laajuus on 30-40 opintopistettä, ja syventävän moduulin laajuus on 20-40 op. Näiden lisäksi opiskelija kokoaa itselleen 20-30 op:n laajuisen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkopuolisia, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja.

Katso tekniikan kandidaatin ja diplomi-insin ööritutkinnon suorittamisesta tarkemmin alla kappaleista 6.3.3 ja 6.3.4.

SO-TIL 292

6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit n. 20 op

Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit n. 30 op

Opintosuuntien moduulit n. 40 op

Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan materiaalit ja

komponentit Fotoniikka ja

mittaustekniikka Tietoliikenne-

tekniikka

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö 10 op

Valinnaiset opinnot n. 10 op Fysiikan

aineenopettajaksi valmistava moduuli

Opintosuunnille valmistava moduuli n. 20 op

Elektroniikka Teknillinen fysiikka Tietoliikennetekniikka

Perus- ja aineopinnot n. 140 op

6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet

Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sähköteknisen teollisuuden,

erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.

SO-TIL 293

Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa:

käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin

määritellä ja tutkia sähkömagneettiseen kenttään ja materiaaleihin liittyviä ilmiöitä sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia teknillisen fysiikan käsitteistöä ja termistöä käyttäen

soveltaa matematiikan sekä fysiikan käsit-teistöä ja termistöä elektroniikan ja fotoniikan komponenttien toimintaperiaatteiden kuvaamiseen

analysoida, suunnitella ja rakentaa analogia- ja digitaalielektroniikan piirejä ja laitteita

käyttää perusmittalaitteita sähkötekniikan yleisimpiin mittauksiin ja analysoida ja suunnitella mittauksissa tarvittavaa instru-mentointia

määritellä tietokoneen toimintaperiaatteen, suunnitella tietokoneelle ohjelmistoja ja rakentaa liitäntäelektroniikkaa halutun toi-minnallisuuden aikaansaamiseksi

määritellä tiedonsiirron toimintaperiaat-teet, käyttää matemaattisia menetelmiä tietoliikennejärjestelmän kuvaamiseen, suorituskyvyn analysointiin ja radioteknisiin ongelmiin sekä soveltaa tietämystään järjestelmien ja sen osien suunnitteluun

käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä

työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä ja käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään ja kommunikoinnissa alan ulkopuolisten toimijoiden kanssa

seurata ja tulkita sähkötekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä ja kehittää omaa osaamistaan sen mukana

viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle.

Kandidaattiopintojen osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet

sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutusohjelman kautta on mahdollisuus suuntautua myös fysiikan maisteri- ja fysii-kan/matematiikan aineenopettajaopintoihin.

Koulutusohjelmassa diplomi-insinööri-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee tekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:

hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja erikoisosaamista ja käyttämään sitä itsenäisesti ja luovasti elektroniikan, teknillisen fysiikan, fotoniikan ja tietoliikennetekniikan tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä oman opintosuuntansa ja siihen liittyvien syventävien ja täydentävien opintojen alueella

tuottamaan uutta tietoa valitsemansa opintosuunnan alalla teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin (opintosuunnat ja niiden osaamistavoitteet on kuvattu alla)

tekemään tutkimustyötä tieteellisiä tutki-musmenetelmiä käyttäen

osallistumaan teollisuuden tuotekehityksen ja alan tutkimuksen asiantuntijatehtäviin ja johtamiseen sekä toimimaan myös itsenäisenä yrittäjänä

asettamaan itselleen tavoitteita ja työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä tavoitteiden saavuttamiseksi

viestimään ja kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja perustellusti

laajentamaan ja syventämään itsenäisesti omaa osaamistaan elinikäisen oppimisen hengessä

arvioimaan toimintaympäristössään toimi-vien henkilöiden toimintaa ja osaamista sekä kartuttamaan myös heidän tietämystään ja valmiuksia.

Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmis-tunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Yleensä sähkötekniikan alan diplomi-insinöörin

SO-TIL 294

toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Sähkö-tekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopinnoista (n. 140 op), opintosuunnalle valmistavista moduuleista (n. 20 op), valinnaisista opinnoista (n. 10 op ) sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopinnoista (yhteensä 10 op).

Perus- ja aineopinnot ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa ns. opintosuunnalle valmistavan moduulin. Valmistava moduuli valitaan kolmannen opintovuoden syksyllä ja sen sisältämät opinnot ajoittuvat kandidaattivaiheen kol-mannelle opintovuodelle (kevätlukukausi), samoin kuin pääosin myös 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot (syyslukukausi) sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun (väh. 2 kk). Valinnaisia opintoja suoritetaan sellainen opintopistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. fysiikan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sopivat hyvin tämän koulutusohjelman valinnaisiksi opinnoiksi. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op suorittamista. Tekniikan kandidaatin tutkinnon

voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa.

Koulutusohjelman valmistavat moduulit suuntautuvat elektroniikkaan (mm. elektroniikan suunnittelu, mittaustekniikkaa, soveltava elektroniikka, optoelektroniikka), teknilliseen fysiikkaan (mm. elektroniikan materiaalit ja komponentit, valmistusteknologiat, teknillinen fysiikka) ja tietoliikennetekniikkaan. Opiskelija valitsee näistä yhden; valinta ei kuitenkaan sido opintosuuntavalintaa diplomi-insinööriopintojen vaiheessa.

Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskeli-joilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivai-heen aikana myös aineenopettajakoulutukseen pääaineenaan fysiikka ja sivuaineena matematiik-ka. Aineenopettajakoulutukseen pyritään toisen vuosikurssin aikana ja siihen valitaan opiskelijoita kiintiöperusteisesti valintaperusteina opintomenestys ja erillinen soveltuvuuskoe. Aineenopettajakoulutukseen hakeutuneet suorittavat kandi-daattiopinnoissaan erillisen valmistavan moduulin ja siirtyvät tekniikan kandidaattitutkinnon suoritettuaan luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisteriohjelman opiskelijoiksi ja jatkavat siellä opiskeluaan fysiikka pääaineena. Heille fysiikan maisteriohjelman laajuus on 120 op, josta 60 op suuntautuu pedagogisiin opintoihin. Matematiikan sivuaine 60 op hankitaan jo kandidaattivaiheen opintojen aikana.

6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse (koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa) ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduulin ydinkursseista ”sivuainetyyppisesti”. DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, täydentävään

SO-TIL 295

moduuliinsa. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa.

Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täydentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia kursseja. Kieliopintojen kokonaismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopisteeseen siten, että se sisältää myös kandidaattivaiheen kieliopinnot. Opintojen kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintatilanteissa vähintään 120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön (30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojak-soja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta.

6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet

Elektroniikan suunnittelun opintosuunta

Elektroniikan suunnittelu -opintosuunnassa koulutetaan elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot myös optoelektroniikasta, RF-tekniikasta ja sulautetuista tietokonejärjestelmistä. Opintosuunnan syventymiskohteen voi valita joko analogis- tai digitaalispainotteiseksi. Elektroniikkasuunnittelijan toimenkuva on laaja. Työ voi kohdistua esim. elektronisten ja/tai optisten suureiden mittauksessa ja prosessoinnissa tarvittavan elektroniikan kehitykseen, tiedon ja informaation siirtoon liittyviin sovelluksien ja järjestelmien suunnitteluun tai vaikkapa koneiden ja robottien automaattiseen valvontaan ja ohjaukseen. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse

tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

käyttää elektroniikan suunnittelumenetel-miä ja CAD-apuneuvoja

analysoida ja suunnitella sekä jatkuvia että diskreettiaikaisia signaaleja sisältäviä ta-kaisinkytkettyjä järjestelmiä

analysoida ja suunnitella analogia-, digitaali-, opto- ja RF-elektroniikan piirejä ja lohkoja erillisinä ja toisiinsa kytkeytyneinä kokonaisuuksina sekä toteuttaa niitä eri toteutustekniikoilla, esim. integroituina ja/tai ohjelmoitavina piireinä tai sulautettuna tie-tokonejärjestelmänä

määritellä elektroniikkalaitteen vaatimat lohkot ja suunnitella ne toteutukseen soveltuvalla teknologialla

määritellä elektroniikan laite/tuotekehitysprosessin kulun ja osallistua ja johtaa sen eri vaiheita.

Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta

Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnassa koulutetaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien suunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot elektroniikkatuotteiden testauksesta, EMC- ja RF-mittauksista sekä fotoniikkaa soveltavista mittaustekniikoista ja painetusta elektroniikasta. Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoittua tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisen tuotannon ja mittaustekniikan tehtäviin kotimaisessa tai kansainvälisessä teollisuudessa sekä tutkimuslaitoksissa.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

soveltaa optista ja elektronista mittaustekniikkaa useille sovellusalueille kuten lääketieteeseen ja prosessiteollisuuteen

vertailla painettavan elektroniikan ja sen valmistuksessa käytettävien laitteiden

SO-TIL 296

periaatteita sekä yleisimpiä painettavan elektroniikan materiaaleja

vertailla eri valmistustekniikoiden käyttä-miä materiaaleja, joita käytetään elektro-niikan ja optoelektroniikan komponenteissa ja piireissä

soveltaa optisen suunnittelun periaatteita sekä laskea ja analysoida optisten järjestel-mien ominaisuuksia

toteuttaa laajoja mittausjärjestelmiä ja osaa arvioida eri tavalla toteutettujen mittausjärjestelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä järjestelmien koko elinkaaren huomioon ottaen

analysoida erilaisia analogisen, digitaalisen ja RF-elektroniikan testausstrategioita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen laadun, luotettavuuden ja testattavuuden parantamiseksi

soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa sekä varmistaa elektronisen laitteen tai järjestelmän yhteensopivuuden kansain-välisten EMC-standardien kanssa.

Tietoliikennetekniikan opintosuunta

Tietoliikennetekniikan opintosuunnassa koulutetaan tietoliikennetekniikkaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä verkko-, signaalinkäsittely-, radiotekniikka- ja järjestelmäasiantuntijoita, joilla on hyvät tiedot myös optimoinnista ja informaatioteoriasta sekä valmiudet teoreettisiin jatko-opintoihin. Tietoliikennesuunnittelijan toimenkuva on laaja, joten opiskelijat oppivat ymmärtämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiopuhelimien ja tukiasemien sekä niiden tarvitsemien algoritmien lisäksi myös koko-naisia tietoliikennejärjestelmiä. Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy mm. tietolii-kennesignaalien suunnittelu ja analyysi, antennien ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt. Työ on lähes aina

projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot sekä oman työn esittäminen ovat tärkeitä. Opintosuunnan syventävissä mo-duuleissa on mahdollista keskittyä joko tietolii-kenneverkkoihin, langattomaan tietoliikentee-seen tai radiotietoliikenteen signaalinkäsittelyyn. Niissä syvennetään ammatillisia valmiuksia toimia

tietoliikenteen verkkosuunnittelun, protokollien, ohjelmistojen tai niiden osien parissa

suurikapasiteettisten ja eri taajuusalueella toimivien luotettavien siirtojärjestelmien ja -yhteyksien suunnittelussa ja tutkimuksessa

tietoliikennejärjestelmien algoritmien ja radiolaitteiden mahdollistavien ratkaisujen suunnittelussa ja tutkimuksessa.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

käyttää informaatioteorian perusmenetel-miä tietoliikennejärjestelmien ja datanpakkausjärjestelmien kapasiteettirajojen laskemiseen sekä arvioida näihin liittyvien suun-nittelutehtävien toteutettavuutta ennen yksityiskohtaisen suunnittelun aloitusta esim. linkkiadaptointiin

analysoida modulaatiomenetelmien suori-tuskyvyt AWGN- ja häipyvässä kanavassa, muodostaa peruskoodausten (lohkokoodien, syklisten koodien ja konvoluutiokoodien) toimintaperiaatteet (kooderit/dekooderit) sekä valita suorituskyvyn/kapasiteetin parantamiseksi soveltuvat toiste-, yhdistely- ja moniantennitiedonsiir-tomenetelmät sekä kanavakorjaimet suori-tuskykyanalyysin perusteella

suunnitella impedanssin sovituksen (minimikohinalukuun, maksimi- tai vakiovahvistukseen) käyttäen keskitettyjä komponentteja ja mikroliuskajohtoja, RF-taajuudella toimivan piensignaalivahvistimen, tehonjakajan, suuntakytkimen ja perustilanteessa tehovahvistimien toimintaluokkien sovituspiirit sekä arvioida yksinkertaisen,

SO-TIL 297

balansoidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia

mitoittaa ja määritellä modernien matka-viestintäjärjestelmien fyysisen kerroksen sekä verkon suunnittelun pääparametrit ja kuvata verkon liikkumisen ohjauksen, adaptiivisen resurssien hallinnan ja dynaa-misen resurssien jakamisen pääpiirteet

käyttää signaalinkäsittelyn perusmenetel-miä tietoliikennejärjestelmien ja erityisesti niiden vastaanottimien suunnitteluun sekä suunnitella ja toteuttaa erilaisia korjainalgoritmeja ja lineaarisia suodattimia tilastollisiin signaalinkäsittelysovelluksiin.

Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunta

Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnassa koulutetaan elektroniikan materiaaliteknologiaan syvällisesti perehtyneitä diplomi-insinöörejä elektroniikan komponenttien, liitos- ja pakkaustekniikoiden, nanoteknologian, mikrosysteemien sekä teknillisen fysiikan asiantuntijoiksi teollisuuteen

ja tutkimuslaitoksiin. Heillä on materiaaliteknologian lisäksi hyvät tiedot elektroniikkasuunnittelusta ja RF-tekniikasta. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat työelämässä laajasti erilaisiin tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistuksen tehtäviin, sekä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa

kehittää ja ottaa käyttöön uusia elektronii-kan materiaaleja

analysoida materiaalien ja komponenttien fysikaalisia ilmiöitä atomitasolta makrota-solle

hyödyntää tutkimuslaitteita materiaalien ja komponenttien kehityksessä

suunnitella ja valmistaa elektroniikan komponentteja

vertailla ja valita elektroniikan valmistus-menetelmiä komponenttitasolta laite- ja järjestelmätasolle

arvioida elektroniikan komponenttien ja laitteiden luotettavuutta eri käyttöympäristöissä.

6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille

PERUS- JA AINEOPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

031001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-6 1 031005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 2-3 902011P Tekniikan englanti tai 6,0 1-6 2 903012P Tekniikan saksa 901008P Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai 2,0 1-6 1 901009P Toinen kotimainen kieli, suomi 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 1 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 1 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 1 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 1 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 1 031018P Kompleksianalyysi 4,0 1-2 2 031050A Signaalianalyysi 4,0 3-4 2 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-2 1 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4-5 1

SO-TIL 298

766320A Soveltava sähkömagnetiikka 6,0 1-3 2 766326A Atomifysiikka 6,0 1-3 2 766329A Aaltoliike ja optiikka 6,0 4-6 2 521209A Elektroniikan komponentit ja materiaalit 2,0 4-5 1 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet 4,5 4-6 2 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5,0 1-3 2 521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 2 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 2 521412A Digitaalitekniikka I 6,0 1-3 1 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 2 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 1 5,0 1-3 3 521267A Tietokonetekniikka 4,0 4-6 1 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 1-3 1 521337A Digitaaliset suodattimet 5,0 5-6 2 521357A Tietoliikennetekniikka I 3,0 5-6 2 521361A Tietoliikennetekniikka II 3,0 2-3 3 521384A Radiotekniikan perusteet 5,0 1-2 3 521141P Ohjelmoinnin alkeet 5,0 1-3 1 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 1 Yhteensä 139,0

1Ei vaadita fysiikan aineenopettajiksi suuntautuvilta

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT

ELEKTRONIIKKA

TEKNILLINEN FYSIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

766328A Termofysiikka 6,0 1-3 3 780109P Kemian perusteet 4,0 1-3 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521430A Elektroninen mittaustekniikka 6,0 4-6 3 Yhteensä 20

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521430A Elektroninen mittaustekniikka 6,0 4-6 3 521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 3 521433A Analogiatekniikan työt 3,0 1-3 3 Yhteensä 21

SO-TIL 299

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 3 521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt 5,0 4-6 3 521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 3 Yhteensä 21

FYS/MAT AINEENOPETTAJA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 802352A Euklidinen topologia 4,0 4-5 3 802353A Sarjat ja integraalit 6,0 5-6 3 802151P Johdatus matemaattiseen päättelyyn 5,0 1-2 3 806113P Tilastotieteen perusteet 5,0 4-6 3 802354A Lukuteoria ja ryhmät 5,0 4-5 3 761102P Lämpöoppi 2,0 2-3 3 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 2,0 5-6 3 Valinnaiset* 801346A Salausmenetelmät 4,0 2-3 3 802119P Lineaarialgebra II 5,0 5-6 3 800322A Analyysi II 8,0 1-3 3 801389A Geometrian perusteet 6,0 4-6 3 Yhteensä väh. 34 * Pakolliset + kandidaatintyön suoritettuaan opiskelijalla on 173 op koska aineenopettajiksi suuntautuvilta ei vaadita edellä kurssia Elektroniikkasuunnittelu I. Matematiikan opintoja on 56,5 op, joten moduuli on täydennettävä matematiikan valinnaisilla 180 opintopisteeseen, jolloin matematiikan sivuainekin on 60 op.

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. fysiikan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sopivat hyvin tämän koulutusohjelman. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 op:n laajuisesti.

SO-TIL 300

Eräitä suositeltavia kursseja valinnaisiksi opinnoiksi Laajuus

op Periodi

521015A Harjoittelu 3 780122P Kemian perustyöt 3 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2 555282A Projektinhallinta 4 761112P Fysiikan maailmankuva 3 410015Y Tieteenfilosofia 3 521024A Ohjelmoitava elektroniikka 5

KANDIDAATINTYÖ

Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op suorittamista.

6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2012

Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op:n verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua . Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta.

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521443A Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-2 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521332S Piirisuunnittelu tietokoneella 4,0 4-6 4 521423S Sulautettujen järjestelmien työ 5,0 1-3 5 470462A Säätö- ja systeemitekniikka 5,0 4-5 4 Yhteensä 39

SO-TIL 301

Syventävä moduuli Piiri- ja laitesuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (17 op) 521435S Elektroniikkasuunnittelu III 6,0 3-4 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521025S Tehoelektroniikka 5,0 4-5 4 Valinnaiset (n. 13 op) 521410S Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi 3.0-7,0 1-2 4-5 521441S Elektroniikan työ 6,5 1-6 4 521380S Antennit 4,0 4-6 5 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 1-3 4 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4-5 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 521224S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6,0 4-6 4 Yhteensä n.30

Syventävä moduuli Digitaalisten järjestelmien suunnittelu

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset (21 op) 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 4 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521150A Internetin perusteet 5,0 4-6 4 Valinnaiset (n. 9 op) 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 5,0 4 521485S DSP-työt 3,5 2-6 4 521486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 4,0 1-3 4-5 521358S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 4,0 4-5 4-5 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4-5 Yhteensä n. 30

ELEKTRONIIKAN MATERIAALIT JA KOMPONENTIT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521103S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit 4,0 1-3 4 521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 5,0 1-3 4 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 1-3 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521224S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6,0 4-6 4 Yhteensä 38

SO-TIL 302

Syventävä moduuli Teknillinen fysiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (22 op) 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 763312A Kvanttimekaniikka I 10,0 1-3 5 521219S Röntgenmenetelmät 4,5 4-5 5 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 5 Valinnaiset (n. 8 op) 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 761668S Laskennallinen fysiikka 6,0 4-6 5 763628S Kondensoidun materian fysiikka 10,0 4-6 5 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1-2 5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (20,5 op) 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 521203S Mikromoduulit 5,0 4-6 4 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 5 521217S Painettava elektroniikka 4,0 4-6 4 521174S Mittaus- ja testausjärjestelmät 4,0 4-4 4 Valinnaiset (n. 8,5 op) 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 5 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1-2 5 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2-3 5 461033A Elementtimenetelmät 1 3,5 1-3 5 Yhteensä n. 30

FOTONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521443A Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521124S Anturit ja mittausmenetelmät 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 1-3 4 521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521174S Mittaus- ja testausjärjestelmät 4,0 4-4 4 521238S Optoelektroniset mittaukset 4,0 6-6 4 Yhteensä 40

SO-TIL 303

Syventävä moduuli Fotoniikka ja painettava elektroniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (15 op) 521217S Painettava elektroniikka 4,0 4-6 4 521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 5,0 1-3 4 521090S Teknillinen optiikka 6,0 1-3 5 Valinnaiset (n. 15 op) 465082S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 4,0 4-6 4 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 4 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 4-5 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 521095S Painettavan elektroniikan jatkokurssi 3,0 1-3 5 463065A Muovituottteiden valmistustekniikka 3,5 2-3 5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Mittaus- ja testaustekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (12 op) 521167S Elektroniikan testaustekniikka 4,0 3-3 4 521173S Sekasignaalilaitteiden testaus 4,0 5-5 4 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 Valinnaiset (n. 18 op) 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 4-5 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 4-5 4-5 521114S Langattomat mittaukset 4,0 4-4 4-5 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4-5 521441S Elektroniikan työ 6,5 1-6 4-5 Yhteensä n. 30

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Vsk

031025A Optimoinnin perusteet 5,0 1-3 4 521321S Informaatioteorian ja koodauksen perusteet 5,0 1-3 4 521320S Langaton tietoliikenne II 8,0 1-3 4 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521333S Matkaviestintäjärjestelmät 5,0 4-6 4 521350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari 1,0 1-6 5 521373S Tietoliikennesignaalinkäsittely I 6,0 4-5 4 Yhteensä 41

SO-TIL 304

Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (13 op) 521377S Tietoliikenneverkot II 7,0 4-6 4 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4-5 Valinnaiset (n. 17 op) 521260S Rakenteisen tiedon esittäminen 5,0 1-3 4-5 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 5-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (20 op) 521317S Langaton tietoliikenne III 8,0 4-6 4-5 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4-5 521377S Tietoliikenneverkot II 7,0 4-6 4 Valinnaiset (n. 10 op) 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen signaalinkäsittely

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (9) 521360S Tietoliikennesignaalinkäsittely II 4,0 5-6 4-5 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4-5 Valinnaiset (n. 21 op) 521380S Antennit 4,0 4-6 4-5 521317S Langaton tietoliikenne III 8,0 4-6 4-5 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-2 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 4,0 1-3 5 521485S DSP-työt 3,5 2-6 4

SO-TIL 305

521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521358S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 4,0 4-5 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 Yhteensä n. 30

WIRELESS COMMUNICATIONS ENGINEERING

Credits Period Year 031025A Introduction to optimization 5,0 1-3 1 521321S Elements of Information Theory and Coding 5,0 1-3 1 521320S Wireless Communications II 8,0 1-3 1 521340S Communication Networks I 5,0 1-3 1 521335S Radio Engineering I 6,0 1-3 1-2 521333S Mobile Telecommunication Systems 5,0 4-6 1 521350S Seminar in Telecommunication and Radio Engineering 1,0 1-6 2 521373S Communication Signal Processing I 6,0 4-5 1 Total 41

Advanced module

Credits Period Year 521377S Communication Networks II 7,0 4-6 1 521375S Radio Engineering II 5,0 4-6 1- 2 521317S Wireless Communications III 8,0 4-6 1 -2 521360S Communication Signal Processing II 4,0 5-6 1- 2 521380S Antennas 4,0 4-6 1- 2 521386S Radio Channels 5,0 4-6 1- 2 Total 33

SO-TIL 306

Electives

Credits Period Year 521443A Electronics Design II 5,0 1-2 1-2 521433A Laboratory Exercises on Analogue Electronics 3,0 4-6 1-2 521488S Multimedia Systems 6,0 2-3 1-2 521318S Modern Topics in Telecommunications and Radio En-

gineering 3,0-7,0 1-6 1-2

521260S Representating Structured Information 5,0 1-3 1-2 521266S Distributed Systems 4,0 4-5 1-2 Minimum chosen 13

Obligatory studies include also course 521016A Advanced Practical Training, 3 ECTS. It is possible to include at most 4 ECTS of optional Finnish language studies into the WCE program. Those language studies must be included in the Complementary Module/Optional studies. The Finnish language stud-ies must be chosen from the set of Finnish language courses given by the UO language center or by UO open university. Recommended Finnish courses could be, for example:

900017Y Survival Finnish Course, 2 credits

900013Y Beginner’s Finnish Course I, 2 credits

900053Y Beginner’s Finnish Course II, 4 credits

6.3.8. Opetussuunnitelma suoraan DI-koulutukseen hyväksytyille

Sähkötekniikan DI-opintoihin voidaan hakea erillishakujen kautta myös sähkötekniikan kandivaihetta suorittamatta. Ns. joustavat opintopolut muista koulutusohjelmista (fysiikasta) on suunniteltu siten, että vaihto onnistuu suoraan kyseisten ohjelmien (v. 2012 voimaan tulevien) opinto-oppaiden ohjeita seuraten. DI-opinnoissa tarvittavien taustatietovaatimusten täyttyminen on siis varmistettu jo koulutusohjelman rakenteessa. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut.

Muusta koulutusohjelmasta tai oppilaitoksesta DI-vaiheeseen koulutusohjelmaan hyväksytyiltä, alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneilta edellytetään sähkötekniikan koulutusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Yleisimmin tämä tarkoittaa siltaopintojen suorittamista (enintään 60 op, ei sisällytetä DI-tutkintoon). Opiskelijakohtaisesti voidaan määrittää myös opintosuunnille spesifinen, täydentävä siltaopintopaketti, jonka puolestaan voi sisällyttää DI-opintojen täydentävään moduuliin.

SO-TIL 307

6.3.9. Muuta informaatiota

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, jotka lukuvuonna 2012-2013 ovat seuraavat: Syyslukukausi: I 3.9. – 5.10. II 8.10. – 9.11. III 12.11. – 14.12. Kevätlukukausi: IV 7.1. – 8.2. V 11.2. – 22.3. VI 25.3. – 10.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Tentit

Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa voi olla ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan ennen lukukauden alkua osastojen verkkosivuilla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta.

Diplomityö

Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvaiheessa: suositeltava aloittamisajankohta on viidennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloittaa myös aikaisemmin omien opintojen etenemisen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuuntiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorittamisesta ennen diplomityön aloittamista. Diplomityön aiheen voi antaa osastoilla toimiva professori, dosentti tai tekniikan tohtori, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimustyöhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös teollisuudessa ottamalla yhteyttä yritykseen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Tärkeää on, että valvojaan otetaan yhteyttä heti työn alkuvaiheessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat diplomityöaiheet ovat ”monitieteisiä” ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön valvonnasta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa opintotoimistosta sekä www-sivuilta: http://www.oulu.fi/ee/opiskelu ja http://www.oulu.fi/til/opiskelu.

Harjoitteluvaatimukset

Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pakollinen 3 opintopisteen asiantuntijuutta syventävä harjoittelujakso. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta, joskaan sitä ei välttämättä sisällytetä opintopisteinä tutkintovaatimuksiin.

Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan

SO-TIL 308

valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoit-telun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Harjoittelukirja

Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelija laatii harjoittelukirjan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta. Nimetyt henkilöt hyväksyvät harjoittelukirjat. Harjoittelukirjojen tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla osoitteissa http://www.oulu.fi/ee/opiskelu ja http://www.oulu.fi/til/opiskelu sekä ilmoitustaululla.

Työhön sijoittuminen

Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomi-insinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan

asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten.

Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita.

Alan diplomi-insinöörien tehtäväkenttä on hyvin laaja. Siihen sisältyy mm.

elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-, tuotanto-, markkinointi-, myynti- ja johtotehtävät

tietoliikenneteollisuuden tuotekehitys- ja järjestelmäsuunnittelutehtävät

tietokonekonealan tehtävät

prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne. instrumentti-insinöörien tehtävät

opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa

teknillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetustehtävät

alan itsenäinen yrittäjyys.

6.4. Sähkötekniikan

osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

521015A Harjoittelu

Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa opiskelijalle yleisnäkemys alasta, jolla hän tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä

tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Perehtyminen työelämän vaatimuksiin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa:Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Opiskelijoille suositellaan osallistumista yliopiston tarjoamaan ohjaukseen jota järjestetään

SO-TIL 309

harjoittelun, urasuunnittelun ja työnhaun aihepiireistä.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä kandidaattivaiheen harjoittelusta laaditaan harjoittelukirja, jonka hyväksytetään osastolla. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Maritta Juvani

Työssä oppimista: Kyllä

521016A Syventävä harjoittelu

Advanced Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Opiskelija suorittaa harjoittelunsa mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon tai muun sopivan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa

mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Perehtyminen erikoistumisalueen työtehtäviin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa: Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä diplomi-insinöörivaiheen harjoittelusta vaaditaan harjoittelukirja, josta on saatava hyväksyttävä arvosana. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Jukka Lahti

Työssä oppimista: Kyllä

Elektroniikan laboratorio

521302A Piiriteoria 1

Ciruit theory 1

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssissa opitaan analysoimaan sähköisiä tasa- ja vaihtovirtapiirejä, ja se antaa välttämättömän teoriapohjan kaikille analogiaelektroniikan kursseille.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija

osaa kirjoittaa ja ratkaista sähköisten piirin toimintaa kuvaavat yhtälöt

SO-TIL 310

osaa ratkaista sinimuotoisesti ohjattuja piirejä osoitinlasken-nalla

osaa ratkaista sähköisten piirien aikavasteita

osaa pelkistää sähköisiä piirejä esim. rinnan- ja sarjaankyt-kentöjä tai ekvivalenttipiirejä käyttäen

osaa ajaa tietokoneella yksinkertaisia piirisimulointeja ja valita tarkoitukseen sopivan simulointimenetelmän.

Sisältö: Piirielimien yhtälöt, piirilait ja sähköpiirejä kuvaavien yhtälöryhmien systemaattinen muodostaminen. Aika- ja taajuusvasteen laskeminen, sinimuotoisten signaalien osoitinlaskenta kompleksilukuja käyttäen. Piirisimulaattorin käytön perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja ja 22h laskuharjoituksia, ja piirisimulaattorei-den käyttöön perehdyttävä harjoitustyö (10h)

Kohderyhmä: Teknisten alojen kandivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Matriisi- ja kompleksilukulaskenta, differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on perustietoina kaikille elektroniikkasuunnittelun kursseille.

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmoniste (kumpikin n. 200s.). Englanninkieliseksi materiaaliksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 1-11.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan joko osakokeilla tai loppukokeella. Kurssin harjoitustyö on suoritettava hyväksytysti ennen loppuarvosanan saamista.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

521306A Piiriteoria 2

Ciruit theory 1

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssissa opitaan perustiedot jatkuva-aikaisten taajuusriippuvien sähköpiirien analyysistä, mallittamisesta ja synteesistä. Kurssin jäl-keen opiskelijan tulee kyetä analysoimaan keskitetyillä komponen-teilla toteutettujen piirien taajuus- ja aikavasteita.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija

osaa käyttää Laplace-muunnosta sähköisten piirien aika- ja steady-state –vasteiden laskemiseen

osaa johtaa jatkuva-aikaisen piirin siirtofunktion ja ratkaista sen navat ja nollat ja ymmärtää niiden merkityksen

osaa piirtää annetun siirtofunktion nolla-napa –kartan ja Bo-den kuvaajat

osaa muodostaa piirin parametriesitykset ja käyttää niitä pii-rien vasteiden laskemiseen

osaa analysoida takaisinkytkennän vaikutuksen siirtofunkti-oon ja laskea stabiilisuutta kuvaavat tunnusluvut

tuntee piirisynteesin perusteet

osaa arvioida milloin lineaarista piirianalyysiä ei voi käyttää

Sisältö: Laplace-muunnoksen käyttö verkkojen analysoinnissa. Verkkofunktioiden ominaisuuksia, napojen ja nollien käsitteet. Nolla-napa –kartta, amplitudi- ja vaihekuvaajat, Boden kuvaaja. Parametriesitykset. Stabiilisuusehdot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luentoja ja 22h laskuharjoituksia.

Kohderyhmä: Teknisten alojen kandivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piirianalyysin perusteet, differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Jatkoa kurssille Piiriteoria 1. Kurssi on perustietoina kaikille elektroniikka-suunnittelun kursseille.

SO-TIL 311

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmoniste. Englanninkieliseksi materiaaliksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 12-18.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan joko osakokeilla tai loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

521331A Suodattimet

Analog Filters

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy-kevät, periodit 3-4. Kurssi siirtyy keväällä 2014 periodeille 4-6.

Tavoite: Opitaan perustiedot analogisten suodattimien suunnittelusta ja synteesistä.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija

osaa muodostaa taajuusvastetta vastaavan siirtofunktion nolla-napa –kartan

osaa tehdä siirtofunktioille ja komponenttiarvoilla taajuus- ja impedanssiskaalaukset

osaa valita tarkoitukseen sopivan suodatinprototyypin ja mitoittaa sen asteluvun

osaa syntesoida passiivisia RLC –suodattimia

osaa syntesoida aktiivisia operaatiovahvistinsuotimia

ymmärtää eri suodatinteknologioiden tärkeimmät erot.

ymmärtää suodattimien dynaamisen alueen skaalauksen perusteet

Sisältö: Suodatintyypit, suodatinapproksimaatiot ja skaalaukset. Aktiivi- ja passiivisuodattimien synteesi. Herkkyysanalyysi ja suodatinasteiden dynamiikan optimoiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25 h luentoja, 14 h laskuharjoituksia ja suunnitteluharjoitus (15 h).

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piirianalyysin perusteet, Boden kuvaajat, analogiatekniikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tarvitsee pohjakseen Piiriteoria 2:n ja Elektroniikkasuunnittleun perusteiden tiedot. Digitaaliset suodattimet laventaa suodatinsuunnittelua digitaalisten suodattimien puolelle.

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmoniste. Oheislukemiseksi soveltuu mm. van Valkenburg: Analog Filter Design, 1982, luvut 1-14, 18 ja 20 tai vuoden 2001 painoksen luvut 1-13.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

521431A Elektroniikkasuunnitte-lun perusteet

Principles of Electronics Design

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella diodiin, operaatiovahvistimeen sekä bipolaari- ja MOS-transistoriin perustuvia elektroniikan rakennelohkoja kuten esim. tasasuuntaajia, tasolukkoja, vahvistimia ja CMOS-logiikkaportteja.

Sisältö: Elektronisen järjestelmän rakenne, signaalien luonteesta, vahvistimiin liittyviä peruskäsitteitä, operaatiovahvistin perusso-velluksineen, diodit ja diodipiirit, 1-asteiset BJT- ja MOS-vahvistimet ja niiden biasointi, piensignaalimallinnus ja vahvistimen ac-

SO-TIL 312

ominaisuuksien analyysi, digitaalipiirien (painottuen CMOSiin) sisäisiä rakenteita, MOS/CMOS –kytkin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30h ja harjoituksia 20 h.

Esitietovaatimukset: Piiriteoria I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan kurssia Puolijohdekomponenttien perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste, Razavi: Fundamentals of Microelectronics (John Wiley & Sons 2008), luvut 1-8,15 soveltuvin osin tai Sedra & Smith : Microelectronic Circuits (6th ed.), luvut 1-5 ja 14.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla (2 kpl) tai loppukokeella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521432A Elektroniikka suunnit-telu I

Electronics Design I

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa moniasteisten vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa analysoida ja asettaa transistorivahvistimen taajuusvasteen. Hän osaa soveltaa takaisinkytkentää vahvistimen ominaisuuksien parantamiseen halutulla tavalla. Hän osaa myös analysoida takaisinkytketyn vahvistinasteen stabiilisuuden ja kykenee mitoittamaan vahvistimen stabiiliksi. Opiskelija osaa kertoa tehovahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa käyttää operaatiovahvistinta laajasti elektroniikan rakennelohkojen toteutuksiin ja osaa ottaa huomioon myös operaatiovahvistimien epäideaalisuuksien asettamat rajoitukset. Hän osaa suunnitella matalataajuisia

oskillaattoreita ja osaa kertoa RF-taajuisten oskillaattoreiden ja viritettyjen vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa kertoa myös ECL-logiikan toimintaperiaatteista ja ominaisuuksista.

Sisältö: Differentiaalivahvistin, ECL-logiikka, transistorivahvistimen taa-juusvaste, takaisinkytkentä ja takaisinkytketyn vahvistimen stabiilisuus, pääteasteet ja tehovahvistimet, operaatiovahvistimen epäideaalisuudet, operaatiovahvistimen sovelluksia, komparaattori, oskillaattorit, viritetyt vahvistimet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 40 h ja harjoituksia 20 h.

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuunnittelun perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste, Razavi: Fundamentals of Microelectronics (John Wiley & Sons 2008), luvut 10 - 13 ja osin 14 tai Sedra & Smith: Microelectronic Circuits (6th ed.), luvut 7,8,9 ja 13 sekä osin 11 ja 12.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla (2 kpl) tai loppuko-keella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521433A Analogiatekniikan työt

Laboratory Exercises on Analogue Electronics

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1 - 3

Tavoite: Tavoitteena on syventää kurssien Elektroniikkasuunnittelun perusteet ja Elektroniikkasuunnittelu I antamia elektroniikkasuunnittelun tietoja käytännön suunnittelu- ja laboratorioharjoituksin.

Osaamistavoitteet:

Sisältö: passiiviset RC-piirit, diodi ja sen sovellutukset, bipolaaritransistori, MOS-

SO-TIL 313

transistori, operaatiovahvistin ja sen sovellutukset, pääteaste.

Järjestämistapa: Osin itsenäistä työtä osin ohjattua laboratorio-työskentelyä

Toteutustavat: Itsenäinen suunnittelu- ja simulointityötä 26 h ja ohjattu laboratoriotyöskentely yhden tai kahden opiskelijan ryhmissä 24 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Opiskelija osallistuu tai on aiemmin suorittanut kurssit elektroniikkasuunnittelun perusteet ja elektroniikkasuunnittelu I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suoritetaan samaan aikaan peräkkäisten kurssien elektroniikkasuunnittelun perusteet ja elektroniikkasuunnittelu I kanssa.

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Opiskelijat osallistuvat ohjattuihin laboratoriotöihin jossa he kokoavat annetun speksin mukaan aiemmin suunnittelemansa ja simuloimansa kytkennän. Laboratoriossa he testaavat ja esittävät kytkennän ja sen toiminnan töiden valvojalle.

Arviointiasteikko: Opintojakso arvioidaan sanallisesti arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

521443S Elektroniikkasuunnittelu II

Electronics Design II

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi tai englanti (tarvittaessa)

Ajoitus: Syksy, periodeilla 1 ja 2

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää moderneissa IC-teknologioissa tarjolla olevien passiivi- ja aktiivikomponenttien (BJT, MOS) rakenteet ja toimintaperiaatteet. Hän osaa analysoida ja suunnitella näille komponenteille perustuvia elektroniikan integroituja rakennelohkoja kuten esim. operaatiovahvistimia, komparaattoreja ja

näytteenottopiirejä ja osaa arvioida ja minimoida kohinan vaikutuksen niihin. Hän osaa selittää myös DA ja AD -muunnokseen ja muuntimiin liittyvän käsitteistön ja osaa analysoida ja luonnostella näiden keskeisimpiä rakenneperiaatteita sekä arvioida niiden ominaisuuksia.

Sisältö: IC-teknologioissa tarjolla olevat komponentit ominaisuuksineen, CMOS- ja BJT-rakennelohkot erityisesti IC-toteutuksina ts. aktiivikuormia ja aktiivibiasointeja käyttäen, kohina ja kohinan analyysi, operaatiovahvistimien rakennetopologiat kompensointiproseduureineen, komparaattori, näytteenottoon liittyvät piirirakenteet, DA/AD -muuntimiin liittyvä käsitteistö ja suorituskykyä kuvaavat parametrit, DA/AD -muuntimien arkkitehtuurit ja ominaisuudet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30 h luentoja, 20 h harjoituksia ja pienimuotoinen itsenäinen suunnitteluharjoitus 20 h. Itseopiskelua ryhmässä tai yksin 60 h.

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuunnittelun perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I.

Oppimateriaali: Luentomoniste, D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 1, 3, 4, 5, 7, osin 8, 11, 12 ja 13 tai P.E. Allen & D.R. Holberg: CMOS Analog Circuit De-sign, Oxford University Press 2002, kap-paleet 1,3,4,5, 6, 8 ja 10.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla suunnitteluharjoituksella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521435S Elektroniikkasuunnittelu III

Electronics Design III

Laajuus: 6

SO-TIL 314

Opetuskieli: Suomi (kirjatentin mahdollisuus englanniksi)

Ajoitus: Syksy/kevät, periodit 3-4

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa differentiaalisen signaalinkäsittelyn eduista IC-piiritoteutuksissa sekä osaa analysoida ja suunnitella differentiaalisia vahvistimia ja muita rakennelohkoja IC-ympäristössä toteutettaviksi. Hän osaa selittää, miten SC-tekniikka toimii ja osaa soveltaa sitä näytteenottoon ja suodatukseen. Hän osaa kertoa myös jatkuva-aikaisten suodattimien toteutusperiaatteista IC-teknologioissa. Opiskelija osaa selittää delta-sigma -tekniikan periaatteet ja osaa soveltaa sitä integroitujen DA- ja AD-muuntimien toteuttamiseen. Hän osaa kertoa vaihelukon toiminta-, käyttö- ja rakenneperiaatteista. Opiskelija osaa selittää MOS-transistorin toiminnan heikon inversion alueella ja osaa kertoa miten ko. toiminta-aluetta voidaan hyödyntää piirisuunnittelussa.

Sisältö: Edistyneitä operaatiovahvistintopologioita painottaen täysin differentiaalisia toteutuksia, bandgap- ja PTAT-biaspiirit ja referenssilähteet, moniasteisten vahvistimien suunnitteluproblematiikka (pääteasteet, LP/LV-toteutukset), näytteenotto ja sen virhelähteet, SC-tekniikka erityisesti suodattimissa, jatkuva-aikaisten IC-suodattimien toteutusperiaatteita, DS -tekniikka yleisesti ja AD/DA-muuntimissa erityisesti, operaatiot taajuus/vaihetason signaaleilla, IC-layoutin suunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Ohjattua opetusta: Kurssiin kuuluu 30 h luentoja ja 20 h laskuharjoituksia; itsenäistä opiskelua/kahden hengen ryhmissä: Suunnitteluharjoitus 40 h ( tutustutaan mm. IC-suunnittelun CAD-välineisiin sekä perehdytään IC-suunnitteluketjuun) ja itsenäistä/ryhmätyöskentelyä 69 h

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuunnittelu II, Suodattimet,

lisäksi suositellaan kurssia Johdatus mikrovalmistustekniikoihin.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste; D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 6, osin 8, 9, 10, 14, 15, 16 ja 2, myös P.E. Allen & D.R. Holberg: CMOS Analog Circuit Design, Oxford University Press 2002, kappaleet 2,7 ja 9 sekä soveltuvat osat muista kirjan kappaleista käyvät kurssikirjallisuudeksi.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyllä harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521332S Piirisuunnittelu tietokoneella

Computer Aided Circuit Design

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6.

Tavoite: Kurssin jälkeen ymmärretään piirisuunnittelussa ja simuloinnissa käytettävien ohjelmistojen toimintaperiaatteet ja rajoitukset.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

ymmärtää piirisimuloinnissa käytettävien algoritmien toiminnan ja rajoitukset

osaa valita tarkoitukseen sopivan simulointimenetelmän

osaa tunnistaa, ratkoa ja kiertää simuloinneissa ilmeneviä ongelmia

osaa muodostaa simulointiin soveltuvat testipenkit ja valita sopivat herätteet

Sisältö: Piirisuunnitteluohjelmistojen yleinen rakenne. Piirisimulaattorien eri algoritmien toimintaperiaatteet ja rajoitukset. Komponenttien mallittaminen ja

SO-TIL 315

käyttäytymistason mallinnus. Esimerkkiohjelmistoina Cadence ja Aplac.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h, sisältäen myös piirisuunnitteluohjelmien toimintaan ja käyttöön liittyviä demonstraatioita. n. 10 h laajuinen harjoitustyö.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piiriteoria, analogiatekniikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi tukee analogiatekniikan kursseja.

Oppimateriaali: Luentomoniste (n. 200 s.). Englanninkieliseksi materiaaliksi käy Kundert: Designers guide to Spice and Spec-tre, Kluwer Academics.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

521410S Elektroniikkasuunnitte-lun jatkokurssi

Special Course in Electron-ic Design

Laajuus: 4-7

Opetuskieli: Suomi tai englanti (jos vähintään 2 ulkom. kuulijaa)

Ajoitus: Syksy, periodit 1-2.

Tavoite: Elektroniikkasuunnittelun ajankohtaisia ja tutkimuksellisia aiheita.

Osaamistavoitteet: Vaihtelevat kurssin sisällön mukaan.

Sisältö: Kurssin sisältö ja laajuus vahvistetaan vuosittain kevätlukukauden aikana. Se voi olla esim. RFIC-suunnittelua, RF-tehovahvistimien suunnittelua ja linearisointia, tai A/D- ja D/A-muuntimien virheenkorjaustekniikoita. Paino on usein epälineaaristen ja/tai aikavarianttien piirien analysoinnissa ja linearisoinnissa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin toteutustapa ja laajuus vaihtelee vuosittain. Kurssi voi sisältää laskuharjoituksia ja harjoitustöitä.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piiriteoria, elektroniikan ja rf-suunnittelun kursseja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kurssimateriaali vahvistetaan vuosittain.

Suoritustavat: Vahvistetaan vuosittain.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

521024A Ohjelmoitava elektroniikka

Programmable electronics

Laajuus: 5

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää Digitaalitekniikka I -kurssin antamia digitaalitekniikan perustietoja käytännön suunnitteluharjoituksilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida yksinkertaisen digitaalisen laitteen toiminnan ja laatia laitteesta vaatimusmäärittelydokumentin eli tuotespesifikaation. Opiskelija osaa myös laatia yksinkertaisen digitaalisen järjestelmän suunnitteludokumentin ja sen perusteella kuvata digitaalisen järjestelmän käyttäytymisen VHDL-kielellä ja toteuttaa laitteen FPGA-piirillä.

Sisältö: Vaatimusmäärittely, logiikkasuunnittelu, VHDL-kieli, logiik-kasimulointi, logiikkasysteesi, FPGA-ohjelmointi.

Järjestämistapa: Aloitusluento ja harjoitustyö.

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan aloitusluennolla ja kollaboratiivisinä harjoitustöinä. Kurssi jakautuu kolmeen osatyöhön. Ensimmäisessä työssä analysoidaan

SO-TIL 316

ja dokumentoidaan digitaalisen laitteen rakenne ja toiminta. Työn tuloksena on tuotespesifikaatio. Toisessa työssä suunnitellaan tuotespesifikaation toiminnan toteuttava rekisterisiirtotason (RT-taso, Register Transfer Level) logiikan kuvaus. Kolmannessa työssä logiikan toiminta kuvataan VHDL-kielellä ja toimivuus simuloidaan logiikkasimulaattoriohjelmistolla ja testataan käytännössä ohjelmoitavalla logiikkapiirillä. Opintojakso suoritetaan hyväksytysti tehdyillä ja dokumentoiduilla harjoitustöillä.

Esitietovaatimukset: Digitaalitekniikka I ja Tietokonetekniikka.

Oppimateriaali: Työohjeet Optimassa, esimerkkidokumentit ja Altera DE0/DE2 User Manual.

Suoritustavat: Laadittavat dokumentit katselmoidaan vaiheittain. Valmis laite testataan ohjaajan läsnäollessa.

Arviointiasteikko: Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: A. Mäntyniemi

521412A Digitaalitekniikka 1

Digital Techniques 1

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

Tavoite: Oppijakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan ymmärtävän tavallisimpien digitaalisten laitteiden toimintaperiaatteet ja toteutustavat. Tämän vuoksi opiskelijan on ensin ymmärrettävä digitaalitekniikan kannalta olennaiset 2-lukujärjestelmän ja Boolen algebran ominaisuudet kytkentäalgebraksi sovitettuina. Tämän lisäksi hänen on ymmärrettävä piirrosmerkkistandardin (SFS4612 ja IEEE/ANSI Std.91-1991) määrittelemien loogisten elimien sekä tilakoneiden toiminnan ja rakenteen erilaiset kuvaustavat. Näillä edellytyksillä opiskelijan odotetaan hallitsevan myös tavallisista digitaalikomponenteista, erityisesti FPGA-piireistä, muodostuvien

digitaaliteknisten laitteiden suunnitteluprosessin perusteet. Tavoitteena on antaa myös digitaalitekniset perustiedot mikrokontrollereiden ja prosessorien kovonrakenteen ymmärtämiseen.

Osaamistavoitteet: Oppijakson jälkeen opiskelija osaa käyttää digitaalitekniikan kannalta olennaisia 2-lukujärjestelmän ja Boolen algebran ominaisuuksia kytkentäalgebraksi sovitettuina yksinkertaisten digitaaliteknisten kytkentöjen suunnittelussa ja toiminnan analysoinnissa. Tämän lisäksi hän osaa käyttää suunnittelussa piirrosmerkkistandardissa (SFS4612 ja IEEE/ANSI Std.91-1991) määriteltyjä loogisia elimiä sekä tilakoneiden toiminnan ja rakenteen erilaisia kuvaustapoja. Näillä edellytyksillä opiskelija osaa toteuttaa ja analysoida tavallisia yksinkertaisista digitaalikomponenteista, erityisesti FPGA-piireistä, muodostuvia digitaaliteknisiä laitteita. Omaksuttuaan digitaalitekniset perustiedot opiskelijalla on edellytykset ymmärtää myös mikrokontrollereiden ja prosessorien rakenne ja toiminta.

Sisältö: Boolen algebra, lukujen esitystavat, kombinaatiologiikan analyysi ja synteesi, kiikut, tilakoneiden toimintaperiaate, CPLD- ja FPGA-piirit, CMOS-logiikan fyysiset ominaisuudet.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 30 h/ harjoituksia 30 h/itsenäistä työskentelyä 100 h. Harjoitukset tehdään ryhmätyönä.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksena kurssille on lukion fysiikka ja matematiikka.

Oppimateriaali: Oppikirja ja kurssin Optima –ympäristön kautta jaettava luentokalvo- ja harjoitusmateriaali.

Suoritustavat: Suoritettava harjoitustyöt ja tentti. Suositellaan suoritettavaksi välikokeilla.

Arviointiasteikko: Luentokurssin aikana annetut harjoitustyöt arvioidaan

SO-TIL 317

hyväksytty/hylätty. Loppuarvosanassa käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1 – 5.

Vastuuhenkilö: Hannu Heusala

521404A Digitaalitekniikka 2

Digital Techniques 2

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-2

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisissa järjestelemissä käytettävien synkronisten logiikkapiirinen suunnitteluun. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee synkronisten logiikkapiirien perusarkkitehtuurit ja arkkitehtuuritason rakennelohkot, kombinaatio- ja sekvenssilogiikan suunnittelumenetelmät sekä logiikkapiirin ulkoisten liityntöjen toteutusperiaatteet.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tavallisimpien synkronisten logiikkapiirien perusarkkitehtuurit ja arkkitehtuuritason rakennelohkot. Opiskelija ymmärtää miten kombinaatio- ja sekvenssilogiikkapiirit toimivat ja miten niitä suunnitellaan.

Sisältö: 1. Digitaalilaitteiden luokittelu, 2. Digitaaliset perusoperaatiot ja niiden ominaisuudet, 3. Viive, latenssi, kellotaajuus, toimintanopeus, 4. CMOS-piirin tehonkulutus, 5. Toteutusformaatit: FPGA/CPLD, ASIC, MCU/MPU, 6. Digitaalisen tiedon varastointitekniikat, 7. Modulo-2 aritmetiikkaa ja sovelluksia, 8. Digitaaliaritmetiikkaa: ADD, SUB, MUL, MAC, DIV …, 9. Funktiogeneraattorit ja digitaaliset modulointitekniikat, 10. Datapolku-tilakonearkkitehtuurin suunnittelu.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 30 h/ harjoituksia 20 h/itsenäistä työskentelyä 85 h. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että Digitaalitekniikka I ja Tietokonetekniikka ovat suoritettuna ennen oppijaksolle ilmoittautumista.

Oppimateriaali: Luennoilla, harjoituksissa ja Optiman kautta jaettava materiaali.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppuarvosana määräytyy tenttiarvosanan ja harjoitustyöstä annetun arvosanan keskiarvon perusteella. Loppuarvosanassa käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1 – 5.

Vastuuhenkilö: Hannu Heusala

521445S Digitaalitekniikka 3

Digital Techniques 3

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 5-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisten piirien ja järjestelmien suunnittelumenetelmiin ja toteutustapoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee digitaalisten järjestelmien korkean tason arkkitehtuurin suunnittelun yleiset periaatteet sekä hallitsee erikoiskovolla (ASIC- ja FPGA-piirit) toteutettavien järjestelmien osien suunnittelumenetelmät ja välineet pääpainon ollessa suunnittelun varmennuksessa (VHDL-kielinen mallinnus ja VHDL-simulointi) ja toteutettavuusanalyysissä (logiikkasynteesi).

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnittelun yleisiä periaatteita noudattaen suunnitella digitaalisten järjestelmien korkean tason arkkitehtuureja sekä erikoiskovolla (ASIC- ja FPGA-piirit) toteutettavien järjestelmien osia. Osaa soveltaa suunnittelumenetelmiä ja -välineitä pääpainon ollessa suunnittelun varmennuksessa ja toteutettavuusanalyysissä (logiikkasynteesi). Osaa simuloida ja mallintaa (VHDL-kielinen mallinnus ja

SO-TIL 318

VHDL-simulointi) ja arvioida suunnitelmaa kriittisesti myös toteutettavuuden kannalta.

Sisältö: 1. Digitaalisten järjestelmien toteutusteknologiat, 2. Digitaalisten järjestelmien kuvaustaso, 3. Digitaalisten piirien ja järjestelmien kuvaaminen VHDL-kielellä, 4. Järjestelmätason spesifiointi ja suunnittelu, 5. ASIC- ja FPGA-suunnittelu, 6. Korkean tason VHDL-synteesi, 7. Rekisterisiirtotason VHDL-synteesi, 8. Digitaalisten piirien ja järjestelemien tuotantotestauksen suunnittelu.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 20 h/ harjoituksia 20 h/itsenäistä työskentelyä 120 h. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen kurssille ilmoittautumista: Digitaalitekniikka II, Tietokonetekniikka ja Sulautetut järjestelmät.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppuarvosana määräytyy tenttiarvosanan ja harjoitustyöstä annetun arvosanan keskiarvon perusteella. Loppuarvosanassa käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1 – 5.

Vastuuhenkilö: Jukka Lahti

521441S Elektroniikan työ

Electronics Design and Construction Exercise

Laajuus: 6,5

Opetuskieli: Suomi, Englanti

Ajoitus: Periodit 1 - 6

Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija itsenäiseen piiri- ja laitesuunnitteluun, suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa käytettäviin menetelmiin, ohjelmistoihin ja laitteisiin. Työ valmistaa samalla opiskelijaa elektroniikan

piiri- ja laitesuunnittelun alueeseen sijoittuvan diplomityön tekoon.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa elektroniikan piiri ja laitesuunnittelun kaikki työvaiheet alkaen itsenäisestä ideoinnista ja suunnittelusta päätyen itsenäiseen toteutukseen, testaukseen ja tekniseen dokumentointiin. Hän osaa käyttää itsenäisesti eri kehitysvaiheiden aikana ammattikäyttöön tarkoitettuja menetelmiä, ohjelmistoja, mittalaitteita ja työkaluja.

Sisältö: Itsenäinen suunnittelu- ja konstruktioharjoitus

Järjestämistapa: Itsenäistä työtä

Toteutustavat: itsenäistä suunnittelua, toteutusta, testausta ja dokumentointia 180h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroniikkasuunnittelu I ja II, Digitaalitekniikka I ja II, Ohjelmoitava elektroniikka, Laitesuunnittelu, Suodattimet, Sulautetut järjestelmät.

Suoritustavat: Työ tehdään yhden tai kahden hengen ryhmissä. Opiskelijan opintosuoritus arvostellaan toteutetun laitekon-struktion ja siitä tehdyn kirjallisen dokumentaation perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0 - 5, missä 0 tarkoittaa hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

521436S Elektroniikan tutkimustyö

Electronic research exercise

Laajuus: 3,5

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Syksy/kevät, periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä pie-nimuotoisen tutkimuksen elektroniikan piiri/laitesuunnittelun alueelta käyttäen alan tutkimusmenetelmiä. Hän osaa myös

SO-TIL 319

raportoida tuloksistaan suullisesti ja kirjallisesti.

Sisältö: Kurssiin kuuluu harjoitustyö, jossa opiskelija elektroniikan laboratorion tutkijoiden ohjauksessa perehtyy valittuun elektroniikan osa-alueeseen ja tekee aiheesta pienimuotoisen tutkielman. Perehtyminen tarkoittaa käytännössä asiaan liittyvän tiedon hankkimista mm. julkaisujen kautta. Työhön voi kuulua myös käytännön piirisuunnittelua, simulointeja ja testauksia. Aiheet liittyvät elektroniikan laboratorion tutkimushankkeisiin. Työ valmistaa opiskelijaa diplomityön tekoon ja se sopii erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneelle opiskelijalle.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Itsenäistä työtä valvojan ohjauksessa n. 80 h.

Esitietovaatimukset: Tarvittavat esitiedot riippuvat tutkimustyön aiheesta. Tyypillisinä vaatimuksena ovat Elektroniikkasuunnittelu II ja Digitaalitekniikka II -kurssit

Suoritustavat: Kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Numeerinen asteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521405A Laitesuunnittelu

Electronic System Design

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: periodit 1 - 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikkasuunnittelun osaamista yksittäisten lohkojen suunnittelusta kokonaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elektro-niikkalaitteen tuotekehitysprosessin eri vaiheet ja pääpiirteittäin kunkin vaiheen toimenpiteet ja tapahtumat. Hän osaa selittää miten tuotekehitysprosessin aikana kertyneet tulokset suojataan ja toisaalta osaa selittää

mitä rajoituksia standardit ja muiden yritysten patentit asettavat kehitettävälle tuotteelle. Hän osaa valita elektronisen laitteen ja laitteiston tehonsyötön, termisen suunnittelun, maadoituksen ja nopeiden signaalien siirron kannalta sopivamman kurssilla esitetyistä keskeisistä vaihtoehdoista. Opiskelija osaa arvioida ongelmia, joita aiheuttavat sähköiset häiriöt, ylikuulumiset ja komponenttien epäideaalisuudet. Kurssin suoritettuaan hän osaa laskea elektroniikkalaitteen tai laitteiston toiminnan luotettavuudens.

Sisältö: Elektronisen laitteiston tehonsyöttö, terminen suunnittelu, maadoitus, nopeiden signaalien siirtäminen siirtolinjoilla, sähköiset häiriöt, ylikuuluminen, komponenttien epäideaalisuudet. Elektroniikan luotettavuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luento-opetusta 30 h ja laskuharjoituksia 20 h.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroniikkasuunnittelu I ja II, Digitaalitekniikka I ja II.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheislukemiseksi soveltuvat mm. Ward & Angus: Electronic Product Design, Hall&Hall&McCall: High-Speed digital de-sign, Montrose: EMC and the printed circuit board, Ott: Noise reduction techniques, Eric Bogatin: Signal and Power Integrity – Simpli-fied, 2. painos.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat korottavasti hyväksyttyyn loppukoearvosanaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0-5, 0 tarkoittaa hylättyä suoritusta

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

521450S Optoelektroniikka

Optoelectronics

Laajuus: 4

SO-TIL 320

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää optoelektroniikan mittauksissa ja optisessa tietoliikenteessä käytettävien valokanavien ja valojohteiden (optiset kuidut), puolijohdevalolähteiden ja valoilmaisimien toimintaperiaatteet ja niiden suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän osaa myös luonnostella valolähteiden ohjauspiirien ja valoilmaisimien esivahvistimien piiritason rakenteita ja kykenee vertailemaan niiden suorituskykyeroja keskeisten parametrien suhteen. Opiskelija kykenee myös käyttämään sovellussuunnittelussa optoelektroniikan mittauksissa käytettäviä keskeisiä signaalinkäsittelyperiaatteita.

Sisältö: Optisen säteilyn aalto/hiukkasluonne niihin liittyvine ilmiöineen, optiset aaltojohteet ja niiden ominaisuudet,valolähteet (mustan kappaleen säteily, LED ja laserdiodirakenteet), valoilmaisimet (valojohtava ilmaisin, valomonistin, PIN- ja AP-diodit, erikoisilmaisimet), valolähteiden ohjaus, esivahvistinrakenteet ja niiden kaista/stabiilisuus/kohina -analyysi, opto-elektroniikan sovelluksiin liittyviä signaalinkäsittelymenetelmiä: synkroni-nen/vaiheherkkä ilmaisu,boxcar-integrointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h ja harjoituksia 20 h. Kurssi voi sisältää myös seminaarin.

Esitietovaatimukset: Puolijohdekompo-nenttien perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste, S. Kasap: Optoelectronics and Photon-ics, Principles and Practises, Prentice Hall 2001. J. Wilson, J. Hawkes, “Optoelectronics, an introduc-tion”, Prentice Hall, 3ed, ISBN 0-13-103961-X.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

521025S Tehoelektroniikka

Power Electronics

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 4 - 5

Tavoite: Opintojaksossa annetaan hakkuriteholähdetekniikan perustiedot, jonka jälkeen opiskelija tunnistaa teholähteiden perustopologiat ja pystyy analysoimaan niiden jatkuvan tilan toiminnan. Hakkuriteholähteen ac-mallinnuksen perusteet käydään läpi.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa keskustella muiden kanssa hakkuriteholähdetekniikasta käyttäen alan perusterminologiaa. Hän osaa analysoida eri hakkurilähdetopologioiden toiminnan jatkuvassa ja epäjatkuvassa toimintamoodissa kytkennän toimiessa stabiilissa tilassa. Opiskelija osaa suunnitella eri hakkuriteholähteitä dc-dc -sovellutuksiin ja ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa eri häviömekanismit ja laskea niiden aiheuttama hyötysuhteen pienenemisen.

Sisältö: Johdanto hakkuriteholähdetekniikkaan. Jatkuvan ja epäjatkuvan toimintatilan analyysi tasapainotilanteessa. Häviömekanismit, hyötysuhde ja jatkuvan toimintatilan mallintaminen. Eri hakkuriteholähdetopologiat. Hakkuriteholähteen ac-mallinnuksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30 h ja laskuharjoituksia 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Opiskelijalla oltava kursseista Piiriteoria I ja II, Elektroniikkasuunnittelu I ja II annetut tiedot

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Robert W. Erickson, Dragan Maksimovic: Fundamentals of Power Electronics 2. painos, Kluwer Academic

SO-TIL 321

Publishers, 2004. Luvut 1 - 3, 5, 6, 7, osin kappale 8 ja 13.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat korottavasti hyväksyttyyn loppukoearvosanaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0-5. Arvosana 0 vastaa hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

Optoelektroniikan ja

mittaustekniikan laboratorio

521109A Sähkömittaustekniikan perusteet

Electrical Measurement Principles

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Ajoitus: Periodit 1-3.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käytännöllinen pohja sähkömittaustekniikkaan ja antaa perustietoja myöhemmille opintojaksoille sekä oppia käyttämään yleisimpiä sähkötekniikan mittalaitteita ja tuntemaan niiden rajoitukset.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä perusmittaukset yleismittareilla, ja oskilloskoopeilla. Hän osaa käyttää signaali- ja funktiogeneraattoreita. Lisäksi hän osaa arvioida mittauksien arvoja ja tehdä virhearvion.

Sisältö: Sähkösuureiden peruskäsitteet, mittayksiköt ja mittanormaalit, virheanalyysi, tavallisimmat analogiset ja digitaaliset mittausmenetelmät ja -laitteet sekä sähköturvallisuus.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h ja laboratoriotöitä 16 h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen sähkö-, tieto- ja hyvinvointitekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: Kurssi ei vaadi esitietoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521170A Sähkömittaustekniikan perusteet (4,5op).

Oppimateriaali: O. Aumala: Mittaustekniikan perusteet, Otatieto 1999, kurssimateriaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

521171A Elektroninen mit-taustekniikka

Electronic Measurement Techniques

Laajuus: 6,5

Opetuskieli: Kurssin luennot ja laskuharjoitukset ovat suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Ajoitus: Kurssi järjestetään tässä laajuudessa ensimmäisen kerran syksyllä 2012 jolloin periodit 2-3. Sen jälkeen kurssi järjestetään kerran periodeilla 4-6 eli toinen kurssi on keväällä 2014. Sen jälkeen palataan vanhaa laajuuteen eli kurssiin 521430A Elektroninen mittaustekniikka (6,0 op)

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden, erityisesti niiden jotka jäävät kandeiksi, näkemystä elektronisen mittaustekniikan suuntaan, tutustua anturiperiaatteisiin, vahvistimien ja suodattiminen ominaisuuksien mittaamiseen, häiriöongelmiin ja yleisimpiin liitin- ja

SO-TIL 322

väyläratkaisuihin ja mittaustulosten käsittelyn perusteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija muistaa teknii-kan kandilta vaadittavalta laajuudelta elektronisen mittaustekniikan käsitteistön kuten mittajärjestelmän rakenteen, anturiperiaatteita ja väyläratkaisuja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa vaativia mittauksia oskilloskoopilla ja perusmittauksia spektrianalysaattorilla ja valomittareilla. Hän osaa mitata tavallisimmat kohinan ja häiriöiden alkulähteet ja osaa nimetä niiden torjuntakeinot. Hän osaa nimetä sähkösuureiden standardien realisointitavat.

Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, spektrianalyysi, kohina ja häiriöt, maadoitus, CMR ja mittaustulosten käsittely.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 22 h, laskuharjoituksia 14 h ja laboratoriotöitä 24 h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen lähes kaikille sähkötekniikan opiskeli-joille.

Esitietovaatimukset: Sähkömittaustekniikan perusteet, Elektroniikka-suunnittelu I, Digitaalitekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521430A Elektroninen mittaustekniikka (6,0 op).

Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla, kurssimateriaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

521124S Anturit ja mit-tausmenetelmät

Sensors and Measuring Techniques

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Oppimateriaali on saatavissa myös englanninkielisenä.

Ajoitus: Periodit 1-2

Tavoite: Kurssi antaa laajan kokonaiskuvan erilaisista mittausmenetelmistä ja niissä käytettävistä sensoreista fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseksi. Mittausmenetelmiä esitellään erityisesti teollisuuden sovelluksien näkökulmasta. Kurssi kattaa yleisimmät käytännön ratkaisut fysikaalisten suureiden sähköiseksi mittaamiseksi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää eri antu-reiden toimintaperiaatteet, toteutustavat sekä valita kuhunkin mittauskohteeseen sopivan anturin. Hän osaa määritellä anturin valintaan vaikuttavat seikat sekä pystyy tunnistamaan ja arvioimaan mittaustuloksiin liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi opiskelija kykenee suunnittelemaan ja mitoittamaan yleisimpien antureiden suodatin- ja vahvistinelektroniikat.

Sisältö: Anturien luokittelu, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet. Anturin valintaan vaikuttavat tekijät ja mittausepävarmuuden määritys. Siirtymän, nopeuden, kiihtyvyyden, voiman, vääntömomentin, pinnankorkeuden, paineen, virtauksen, lämpötilan, kosteuden, äänen ja ultraäänen mittaus. Optisten mitt a-usmenetelmien perusteet, ydintekniikan sovelluksia, materiaalianalyysi kuten pH:n ja kaasukonsentraation mittaus, puunjalostus-tekniikan mittaukset sekä älykkäät anturit.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssi

Oppimateriaali: Luentomoniste. H. N. Norton: Handbook of Transducers, Prentice Hall P T R, 1989 tai 2002.

SO-TIL 323

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Risto Myllylä

521107S Biomedical instrumen-tation

Lääketieteellinen instru-mentointi

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Periods 5-6.

Objective: The objective of the course is to give an overall presentation of modern medi-cal equipment and their special requirements. The emphasis is on technical and functional presentation. The goal is to provide the stu-dent sufficient knowledge to study hospital engineering.

Learning outcomes: After the course the student is capable to explain principles, appli-cations and design of medical instruments most commonly used in hospitals. He/she can describe the electrical safety aspects of medical instruments and can present the physiological effects of electric current on humans. In addition the student is able to explain medical instrumentation develop-ment process and the factors affecting it. He/she also recognizes typical measurands and measuring spans and is able to plan and design a biosignal amplifier.

Contents: Diagnostic instruments (common theories for medical devices, measurement quantities, sensors, amplifiers and registering instruments). Bioelectrical measurements (EKG, EEG, EMG, EOG, ERG), blood pres-sure and flow meters, respiration studies, measurements in a clinical laboratory, intro-duction to medical imaging methods and instruments, ear measurements, heart pacing and defibrillators, physical therapy devices, intensive care and operating room devices and electrical safety aspects.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures/exercises 54 h

Study materials: R. S. Khandpur: Biomed-ical Instrumentation, Technology and Appli-cations, McGraw-Hill, 2005

Oheislukemisto: J. G. Webster: Medical Instrumentation, Application and Design,4th edition, John Wiley & Sons, 2010.

Assessment methods and criteria: The course is passed by the final exam or option-ally with the assignments/test agreed at the first lecture

Grading: 1 - 5

Person responsible: Eija Vieri-Gashi

521167S Elektroniikan tes-taustekniikka

Testing Techniques of Elec-tronics

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 3. periodi

Tavoite: Kurssissa perehdytään elektroniikkateollisuuden tuotekehityksen ja tuotannon testausmenetelmiin ja -laitteisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kuinka testaaminen vaikuttaa elektroniikkatuotteen laatuun ja luotettavuuteen. Lisäksi opiskelija osaa arvioida, kuinka valitut testausmenetelmät ja niillä saadut mittaustulokset mahdollistavat valmistusprosessin hallinnan. Opiskelija osaa analysoida erilaisia testausstrategioita, sekä osaa soveltaa testattavuussuunnittelua elektronisen tuotteen testattavuuden parantamiseksi. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa erilaisia tuotantotestauksen menetelmiä, kuten automaattisia testauslaitteita, boundary-scan –tekniikoita ja sulautettua itsetestausta.

Sisältö: Laatu ja luotettavuus, valmistusprosessin hallinta testaustulosten avulla, automaattiset testauslaitteet,

SO-TIL 324

testausstrategiat, testattavuuden suunnittelu, boundary-scan, built-in self-test.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 20h/laboratoriotyöt 15h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroninen mittaus-tekniikka

Oppimateriaali: T. L. Landers, W. D. Brown, E. W. Fant, E. M. Mal-strom, N. M. Schmitt: Electronics Manufacturing Process-es. B. Davis: The Economics of Automatic Testing. M. L. Bushnell, V. D. Agrawal: Essentials of Electronic Testing for Digital, Memory and Mixed-Signal VLSI Circuits. M. Burns, G. W. Roberts: An Introduction to Mixed-Signal IC Test and Measurement.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyillä laboratoriotöillä

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

521238S Optoelektroniset mittaukset

Optoelectronic

Measurements

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Kirjatenteissä englanti.

Ajoitus: Periodi 6.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija optiikkaa soveltaviin teollisuusmittauksiin sekä näissä käytettäviin mittausperiaatteisiin, antureihin ja laiteratkaisuihin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää teollisessa tuotannossa käytettävien tavallisimpien optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteet, nimetä mittausmenetelmien suorituskykyyn

vaikuttavat tekijät, suunnitella ja mitoittaa eräitä sensoriratkaisuja sekä esittää arvioita menetelmien soveltuvuudesta erilaisiin mittaustehtäviin. Lisäksi opiskelija osaa itsenäisesti hakea tietoa ja selvittää eri optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteita sekä tiivistää keräämänsä tiedon suullisen esitelmän ja kirjallisen raportin muotoon.

Sisältö: Optisten mittausten perusteet. Pintojen tarkastus, etäisyys- ja profiilimittaus. Ainetta rikkomattomat testausmenetelmät. Optiset mittaukset prosessin ohjauksessa. Materiaalianalyysi optisin menetelmin.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25 h luentoja, 10 h laskuharjoituksia ja seminaariesitelmä.

Esitietovaatimukset: Suositellaan kurssin 766329A Aaltoliike ja optiikka suorittamista.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Paolo G. Cielo: Optical Techniques for Industrial Inspection, Academic Press, 1988.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyllä se-minaariesitelmällä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Anssi Mäkynen

521090S Teknillinen optiikka

Technical Optics

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi. Kirjatenteissä englanti.

Ajoitus: Periodit 1-3.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa optiikan suunnittelussa tarvittavat perustiedot optiikan ilmiöistä, komponenteista ja instrumenteista.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tärkeimmät geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusilmiöt ja yksinkertaisten optisten komponenttien ja instrumenttien

SO-TIL 325

toimintaperiaatteet sekä nimetä näiden suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän osaa esittää optisen systeemin pääpistetasoisena kuvauksena, osaa laskea tärkeimpien paraksiaalisten säteiden reitit optisen systeemin läpi, osaa selittää laserkeilan ominaisuudet sekä arvioida optisen systeemin radiometriset ominaisuudet ja piirtokyvyn. Lisäksi hän osaa nimetä ja tunnistaa optisen systeemin eri kuvausvirheet, selittää miten kuvausvirheet vaikuttavat optiikan piirtokykyyn ja miten piirtokykyä voidaan kuvata ja mitata. Opiskelija osaa tunnistaa ja selittää kuvantavan, ei-kuvantavan ja laseroptiikan eron sekä arvioida mistä em. näkökulmasta annettua suunnittelutehtävää tulee lähestyä. Hän osaa suunnitella ja optimoida yksinkertaisia kuvantavia ja ei-kuvantavia, sekä laserkeilan muokkaukseen soveltuvia, optisia systeemejä käyttäen optiikan suunnittelun ohjelmistotyökaluja.

Sisältö: Geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusteet. Tavallisimmat optiikan komponentit ja optiset instrumentit. Optiikan suunnittelun työkalut.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30 h luentoja ja 10 h laskuharjoituksia sekä suunnittelutyökalujen käyttöön perehdyttäviä harjoitustöitä 20 h.

Esitietovaatimukset: Suositellaan kurssin 766329A Aaltoliike ja optiikka suorittamista.

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Donald C. O’Shea: Elements of Modern Optical Design. John Wiley & Sons, 1985; Frank L. Pedrotti, Leno M. Pedrotti, Leno S. Pedrot-ti: Introduction to Optics. 3rd ed., Pearson Education, 2007; Hecht: Optics. 4th ed. Addison-Wesley, 2002; Julio Chaves: Intro-duction to Nonimaging Optics. CRC Press, 2008.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Anssi Mäkynen

521174S Mittaus- ja testausjärjestelmät

Measuring and Testing Systems

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 4. periodi

Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt mittaukseen ja testaukseen tarkoitettujen järjestelmien fyysisiin rakenteisiin, ohjelmistoihin, datan tallennuksen ja siirron erityisnäkökohtiin sekä tulosten verifiointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa mittausjärjestelmien ja testausjärjestelmien toimintaperiaatteet, ja osaa vertailla mittausjärjestelmien erilaisten tiedonsiirtomenetelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä. Opiskelijalla on kyky suunnitella mittausjärjestelmää ohjaava ja syntyvän mittaustiedon tallentava sovellus. Lisäksi opiskelija kykenee pääpiirteissään toteuttamaan monisensorijärjestelmiä ja tietoverkkoja soveltavia laajoja mittausjärjestelmiä, sekä kykenee antamaan esimerkkejä käytännön mittausjärjestelmistä teollisuudessa ja lääketieteessä.

Sisältö: Mittaus- ja testausjärjestelmien perusteet, tiedonsiirto mittausjärjestelmissä, mittausjärjestelmien ohjelmistot ja datan tallennus, monisensorijärjestelmän suunnittelun erityispiirteet, käytännön mittausjärjestelmät teollisuudessa ja lääketieteessä, tietoverkkoja soveltavat laajat mittausjärjestelmät, testausjärjestelmäsovellukset.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 20 h/laboratoriotyöt 15 h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle

SO-TIL 326

ilmoittautumista: Elektroninen mittaus-tekniikka

Oppimateriaali: W. Nawrocki: Measure-ment Systems and Sensors, Ar-tech House. Luentokalvot.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyillä laboratoriotöillä

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

521114S Langattomat mittaukset

Wiress Measurements

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos vähintään 2 ulkomaalaista opiskelijaa mukana.

Ajoitus: Periodi 4

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perusymmärrys menetelmistä, standardeista ja komponenteista, joita tarvitaan teollisuuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon langattomissa mittauksissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa langattomia teknologioita teollisuuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon mittauksiin. Hän osaa perustellusti kertoa langatto-muudesta johtuvat edut ja haasteet mittaussovelluksissa ja osaa soveltaa tärkeimpiä standardeja suunnittelussaan. Lisäksi hänellä on suunnittelussaan käytettävissä edustava valikoima langattomien mittausten teollisia ja tieteellisiä sovelluksia, joiden perusteella hän voi kehittää omia ratkaisujaan.

Sisältö: Langattomien mittausteknologioiden perusteet ja standardit, langattomat anturit ja anturiverkot, teollisuuden langattomat mittaus- ja testaussovellukset, liikenteen langattomat mittaussovellukset, ympäristön langattomat mittaukset, terveydenhuollon langaton monitorointi.

Järjestämistapa: 25 h luentoja ja seminaareja. Kurssi toteutetaan periodin 4 aikana tiiviillä luentojaksolla ja jakson lopussa järjestettävillä ajankohtaisseminaareilla. Opiskelijat laativat esitelmänsä itse valitsemas-taan tai opettajan ehdottamasta aiheesta ja pitävät 15-20 minuutin esitelmät toisille opiskelijoille.

Kohderyhmä: Loppuvaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Mittaustekniikan perusteet ja elektroninen mittaustekniikka tai vastaavat perustiedot.

Oppimateriaali: Kurssin opettajan kokoama luentomoniste ja opiskelijoi-den ajankohtaisseminaareita varten laatimat raportit lähdemateriaaleineen.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan kirjallisella tentillä (painoarvo 70%) ja seminaariesitelmällä (painoarvo 30%).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Alasaarela, Esko

521172S EMC-suunnittelu ja testaus

EMC Design

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 6. periodi

Tavoite: EMC-direktiiveissä on määrätty rajat elektroniikkalaitteiden häiriösäteilylle ja häiriösiedolle. Tämä vaikuttaa oleellisesti sekä laitteen sähköiseen että mekaaniseen suunnitteluun. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys laitteelle asetetuista EMC-vaatimuksista sekä niiden toteuttamistavoista elektroniikkasuunnittelussa ja EMC-testaamisesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä yleisimmät EMC-standardit ja osaa soveltaa EMC-testuksen laitteita ja menetelmiä. Opiskelija osaa myös selittää häiriöiden kytkeytymismekanismit ja

SO-TIL 327

soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnittelun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuksen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa.

Sisältö: Emission ja siedon EMC-standardit, häiriöiden kytkeytymismekanismit, EMC:n kannalta hyvä piirsuunnittelu, maadoitus, liitynnät, suodatus ja suojaus, EMC-testustilat, -testit ja niiden tausta.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 24h/ laskuharjoituksia 12h/ laboratoriotöitä 12h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I, Elektroninen mittaustekniikka, Mittaus- ja testausjärjestelmät, RF-komponentit ja -mittaukset.

Oppimateriaali: Tim Williams: EMC for Product Designers, 4th edition, Oxford: Newnes, 2007. Luentokalvot.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

521173S Sekasignaalilaitteiden testaus

Mixed-signal Testing

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 5. periodi

Tavoite: Kurssin tarkoitus on perehdyttää opiskelijat syvällisemmin analogia- ja digitaalitekniikkaa sisältävien laitteiden elinkaarenaikaiseen testaukseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa vertailla analogisia ja

digitaalisia testausmenetelmiä, jotka on toteutettu joko sulautettuina testirakenteina tai ulkoisella automaattisella testauslaitteella. Lisäksi opiskelija osaa analysoida automaattisella testauslaitteella tehtäviä testejä, vertailla erilaisia testiliityntöjä ja testausväyliä sekä soveltaa korkealaatuisen testipiirilevyn suunnitteluperiaatteita.

Sisältö: Testattavuuden suunnittelu, DC- ja parametrimittaukset, dynaamiset testit, testerien rakenne, testisignaalien generointi ja mittaus, sekasignaalien testiväylät, muunnintestit, data-analyysi, diagnostiikka, DSP-pohjaiset testit, sulautettu testaus.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 24 h/laskuharjoituksia 12 h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroniikkasuunnittelu I, Elektroniikan testaustekniikka.

Oppimateriaali: M. Burns, G. W. Rob-erts: An Introduction to Mixed-Signal IC Test and Measurement. Luentokalvot.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

521317S Painettava elektroniikka

Printed Electronics

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi/English

Ajoitus: 4-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva painettavasta elektroniikasta sekä siinä käytettävistä materiaaleista ja suuren pinta-alan valmistusmenetelmistä. Lisäksi tavoitteena on perehtyä passiivisiin ja aktiivisiin sekä optoelektronisiin painettavan elektroniikan komponentteihin.

SO-TIL 328

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää painettavassa elektroniikassa käytettävät perusmateriaalit sekä niiden prosessointiin käytettävät paino/päällystysmenetelmät. Lisäksi hän ymmärtää elektronisten passiivi ja aktiivikomponenttien sekä optoeletronisten komponenttien toiminta periaatteet ja valmistamiseen liittyvät tekniikat.

Sisältö: Materials; johtavat ja puolijohtavat polymeerit, johtavat partikulaariset painovärit, eristemateriaalit, fotoaktiiviset polymeerit. Painomenetelmät; syväpaino, flexopaino, silkkipaino, inkjet, nanoimprinting. Komponentit; orgaaniset aurinkokennot, orgaaniset valoa emittoivat diodit, orgaaniset transistorit, passiivi komponentit

Järjestämistapa: luennot ja laboratoriotyöt

Oppimateriaali: Luentomoniste

Suoritustavat: tentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: NN

521095S Painettavan elektroniikan jatkokurssi

Advanced course of print-ed electronics

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi/English

Ajoitus: 3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää osaamista painetuista orgaanisista aurinkokennoista (OPV) ja – valoa emittoivista diodeista (OLED). Kurssilla syvennytään eri komponenttirakenteisiin sekä niissä käytettäviin materiaaleihin ja suuren pinta-alan valmistusmenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää OPV ja OLED komponenttien fysikaaliset toimintaperiaatteet sekä niissä käytettävät erirakenteet. Lisäksi hän ymmärtää OPV ja

OLED komponenttien eri kerroksissa käytettävät materiaalit sekä niissä käytettävät valmistusmenetelmät.

Sisältö: OPV ja OLED rakenteen, materiaalit ja valmistusmene-telmät

Järjestämistapa: luennot ja laboratoriotyöt

Esitietovaatimukset: Painettava elektroniikka

Oppimateriaali: Luentomoniste

Suoritustavat: tentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: NN

Mikroelektroniikan ja

materiaalifysiikan laboratoriot

521104P Materiaalifysiikan perus-teet

Introduction to Material

Physics

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Tavoite: Opiskelijalle annetaan perusteet elektroniikan komponenteissa esiintyvien elektroni- ja atomi-ilmiöiden fysikaalisen luonteen ymmärtämiseen. Ilmiöiden tarkastelussa korostetaan yhteyksiä kiinteiden aineiden fysiikan yleisiin periaatteisiin. Aiheet on valittu opinto-ohjelman myöhempään sisältöön liittyviksi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy kuvaa-maan kiinteässä aineessa esiintyvät yksinkertaisimmat kiderakenteet. Hän osaa selittää kuinka kiteessä esiintyviä värähtely- ja elektronitiloja voidaan käsitellä. Hän pystyy kuvaamaan pääpiirteittäin metallien vapaaelektronimallin sekä kiteisen aineen energiakaistarakenteen muodostumisen ja näiden merkityksen tarkasteltaessa materiaalien sähköisiä ominaisuuksia.

SO-TIL 329

Opiskelija osaa selittää puolijohteisiin liittyvät perusilmiöt ja laskea puolijohteiden varauksenkuljettajakonsentraatioita.

Sisältö: Aineen kiderakenne, sidosvoimat ja kidevirheet. Käänteishila ja kiteessä esiintyvät aallot. Statistinen mekaniikka ja kiteen lämpövärähtelyt. Eristeet. Metallien vapaaelektronimalli. Elektronitilojen energiakaistarakenne. Puolijohteiden perusilmiöt.

Järjestämistapa: Luennot, laskuharjoitukset ja kotitehtävät.

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / laskuharjoitukset 30 h / kotitehtävät 30 h / itsenäistä opiskelua 45 h.

Esitietovaatimukset: Edeltävät fysiikan ja matematiikan kurssit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijalta edellytetään kurssin 766326A Atomifysiikka samanaikaista seuraamista tai aiempaa suoritusta

Oppimateriaali: Luentomoniste. Vaihtoehtoinen englanninkielinen kurs-simateriaali teoksista (osia): H.M. Rosenberg: The Solid State, Clarendon Press, Oxford, 1988 ja B. Streetman, Solid State Electronic Devices, Prentice Hall, New Jersey, 1995.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin ja kotitehtävien perusteella, arvosteluperusteet ilmoitetaan tarkemmin luentojen alussa.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Hagberg

521201S Research methods of materials for electron-ics

Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät

ECTS credits: 3,5

Language of instruction: English

Timing: periods 4 -6

Objective: The course gives an overview of experimental methods of characterization of morphology, crystal, surface, and electronic structure, atomic composition, and basic properties of materials. Emphasis is on mate-rials and nanostructures for electronics.

Learning outcomes: Student will be able to describe experimental methods of materi-als characterization, to explain their physical principles and limitations, and meaning of measurement results. Student will be able to properly select and apply the characterization methods.

Contents: Optical methods (microscopy, interferometry, ellipsometry; absorption, photoelectron, Raman, and infrared spec-troscopies). X-ray methods (scattering, dif-fraction, fluorescence, spectroscopies). Electron microscopies (scanning, transmis-sion, electron diffraction, and spectrosco-pies). Scanning tunneling and atomic force microscopies. Ion-beam meth-ods.

Mode of delivery: Blended teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 20 h/ Exercises as group work 20 h/ Self-study as online work 55 h.

Prerequisites and co-requisites: 766326A Atom physics; 766329A Waves and optics; 521104P Introduction to materials physics.

Study materials: Lectures.

Assessment methods and criteria: Final written exam.

Grading: Numerical grading 1 – 5.

Person responsible: M. Tyunina

Work placements: Yes. Demonstrations at Center of Microscopy and Nanotechnology.

521205A Puolijohdekompo-nenttien perusteet

Principles of Semiconduc-tor Devices

Laajuus: 4,5

Opetuskieli: Suomi / Englanti

Ajoitus: Periodit 4-6

SO-TIL 330

Tavoite: Opintojakso antaa perustiedot elektronisissa piireissä käytettävien puolijohdediodien ja transistorien rakennesta, toiminnasta, ja ominaisuuksista.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata puolijohdemateriaalien ja liitosten perusominaispiirteet, puolijohdediodien ja transistorien perustyypit, niiden rakenteet ja toiminnalliset pääpiirteet. Opiskelija osaa selittää puolijohdekomponenttien fysikaaliset toimintaperiaatteet ja pystyy arvioimaan ideaalisten komponenttien perusominaispiirteet.

Sisältö: Puolijohdefysiikan perusteet. Liitokset. Puolijohdediodit ja laserit. Bipolaariliitos transistorit. Kenttävaikutus transistorit.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / Harjoitukset ryhmätyöskentelynä 30 h / Itsenäistä opiskelua verkkotyöskentelynä 62 h.

Esitietovaatimukset: 902011P Tekniikan englanti; 031010/11P Matematiikan peruskurssi; 031017P Differentiaaliyhtälöt; 761103P Sähkö- ja magnetismioppi; 766326A Atomifysiikka; 521104P Materiaalifysiikan perusteet.

Oppimateriaali: Luennot. Kirja: Street-man, B.: Solid state electronic devices, Pren-tice-Hall, New Jersey, 2000 (os. 3 - 8, 10).

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: M. Tjunina

521209A Elektroniikan komponentit ja

materiaalit

Electronic Components and Materials

Laajuus: 2

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 4-5

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja elektroniikan komponenteista sekä kuinka materiaalit vaikuttavat komponenttien toimintaan.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnistaa ja luokitella elektroniikan komponentit ja vertailla niiden ominaisuuksia. Hän osaa selittää sähköisen johtavuuden ja soveltaa ilmiötä vastusten suunnittelussa ja valinnassa. Opiskelija osaa arvioida dielektristen materiaalien eroja ja kuinka nämä vaikuttavat kondensaattoreiden ominaisuuksiin. Hän osaa vertailla magneettisten materiaalien ominaisuuksia ja niiden vaikutusta induktiivisiin komponentteihin. Opiskelija tunnistaa puolijohtavuuden ja osaa listata yleisimmät puolijohdekomponentit. Hän osaa luokitella eri piirilevytekniikat ja kykenee valitsemaan tekniikoihin soveltuvat liitostekniikat. Lisäksi opiskelija tunnistaa elektroniikan materiaalien tulevaisuuden suunnat ja teknologiat

Sisältö: Materiaalien sähkömagneettiset ominaisuudet (johtavuus, dielektrisyys, magneettisuus ja puolijohtavuus). Elektroniikan komponentit (vastukset, kondensaattorit, induktiiviset komponentit ja puolijohdekomponentit). Piirilevyt ja liitostekniikat. Elektroniikan materiaalien tulevaisuus ja sovelluskohteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja luentotehtävät

Kohderyhmä: Ensimmäisen vuoden sähkötekniikan opiskelijat.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltava samaan aikaan käytävä kurssi Sähkö ja magnetismioppi

Oppimateriaali: Luentomoniste; Materials science and engineering: an introduction / Willam D. Callister, kappaleet 1, 18 ja 20; Electronic com-ponents and technology / S. J. Sangwine. Kappaleet 1,2,3,5 ja 7

Suoritustavat: Luentotehtävät ja lopputentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

SO-TIL 331

Vastuuhenkilö: Jari Hannu ja Merja Teirikangas

521219S Röntgenmenetelmät

X-ray Methods

Laajuus: 4,5

Opetuskieli: Suomi, tarvittaessa Englanti

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5

Tavoite: Kurssi antaa opiskelijoille teoreettiset perustiedot materiaalien koostumuksen, kiderakenteen ja rakennehäiriöiden tutkimuksiin soveltuvista röntgenmenetelmistä ja perehdyttää kokeelliseen röntgendiffraktiotyöhön.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää röntgensäteilyn ja kiinteän aineen väliset vuorovaikutusmekanismit ja niihin liittyvät fysiikaaliset lainalaisuudet. Opiskelija osaa kuvailla kuinka röntgenspektroskopiaa käytetään alkuaineanalyysin suorittamiseksi. Opiskelija osaa selittää kuinka röntgendiffraktiomenetelmällä (XRD-menetelmä) voidaan määrittää mm. materiaalin kiderakenne, saada tietoa sen faasirakenteesta sekä sen raekoosta ja jännitystilasta.

Sisältö: Röntgensäteilyn synty, ilmaiseminen ja ominaisuudet. Alkuaineanalyysi, WDS ja EDS. Röntgensironnan teoria. Tavallisimmat röntgendiffraktiomenetelmät. Kiderakenteen ja raekoon määritys sekä jännitystilan analysointi. Elektroni- ja neutronidiffraktio.

Järjestämistapa: Luennot, laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset yhteensä 32 h / ohjatut laboratoriotyöt 24 h / työselosteiden itsenäinen laadinta 24 h / itsenäistä opiskelua 28 h.

Kohderyhmä: Pakollinen ”Teknillinen fysiikka” syventävän moduulin va-linneille.

Esitietovaatimukset: Kandidaattivaiheen matematiikka- ja fysiikkapainotteiset kurssit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Viitekirjallisuus (mm.): B.E. Warren: X-ray diffraction, Addison-Wesley, 1969., B.D. Cullity and S.R. Stock: Elements of X-Ray Diffraction, 3rd Edition, 2001, Prentice Hall.

Suoritustavat: Luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi opintojaksoon kuuluu kolme ohjattua harjoitustyötä joista opiskelija laatii harjoitustyöselosteen. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 2/3) ja harjoitustöiden (painoarvo 1/3) perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Hagberg

521225S RF-komponentit ja mittaukset

RF Components and Meas-urements

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssille osallistuu vähintään 3 kansainvälistä opiskelijaa.

Ajoitus: Periodit 1-3

Tavoite: Kurssissa käydään läpi tavallisimmat RF komponentit ja mittausmenetelmät, jotka ovat käytössä RF- ja mikroaaltoalueilla. Kurssi antaa valmiudet komponenttien toiminnan ja valintaperusteiden ymmärtämiseen sekä sähkömagneettisten kenttien ja suurtaajuuspiirien mittauksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee passiivisten komponenttien käyttäytymisen RF-taajuuksilla, tietää passiivisten komponenttien valmistusmenetelmät ja kykenee soveltamaan tietojaan käytännön sovelluksissa. Opiskelija tuntee myös siirtolinjojen toimintaperiaatteet, antennit ja suodattimet sekä niiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija osaa soveltaa RF- ja mikroaaltotekniikoita mittausten toteuttamiseen, osaa mitata RF-komponenttien ominaisuuksia, osaa analysoida eri RF-alueen mittalaitteiden toimintaperiaatteita ja verrata eri

SO-TIL 332

mittausmenetelmien toimivuutta erilaisissa mittaustilanteissa. Lisäksi opiskelija osaa mitata RF-alueelle tyypillisiä suureita (teho, taajuus, impedanssi ja kohina).

Järjestämistapa: Lähiopetus luennoilla sekä mittaustehtävissä, suunnitteluharjoitukset itse tehtäviä

Toteutustavat:Luennot, 24 h, laskuharjoitukset 12 h, suunnitteluharjoitukset 12 h, laboratoriotyöt 12h.

Kohderyhmä: Diplomi-insinöörivaiheen sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elektroniikan kom-ponentit,Elektroninen mittaustekniikka, Radiotekniikan perusteet.

Oppimateriaali: Luentomoniste. A. Lehto, A. Räisänen: Mikroaaltomit-taustekniikka, I. Bahl: Luped Elements for RF and Microwave circuits ja luentojen alussa ilmoitettava.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyillä laboratoriotöillä

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Jari Hannu ja Juha Häkkinen

521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit

Electronic and optoelectronic materials

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektroniikassa, optoelektroniikassa ja fotoniikassa käytettäviin funktionaalisiin materiaaleihin. Tarkoituksena on antaa yleiskäsitys näiden materiaalien

pääominaisuuksista ja ilmiöistä, joihin nämä ominaisuudet perustuvat, sekä niiden käytöstä elektroniikan, optelektoniikan ja fotoniikan sovelluksissa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää perusteet eristeiden käyttäytymisestä tasa- ja vaihtokentässä, magneettisten materiaalien ominaisuuksista sekä magnetismiin liittyvistä käsitteistä, sähkökeraamien ominaisuuksista ja sovelluksista sekä valoa lähettävien ja moduloivien laitteiden materiaaleista. Opiskelija osaa myös arvioida eri materiaalien käytettävyyttä ja soveltuvuutta elektroniikan, optoelektroniikan ja fotoniikan laitteisiin.

Sisältö: Johde- ja eristemateriaalien merkitys elektroniikassa. Magneettiset materiaalit (pehmeät ja kovat) ja niiden käyttö tiedontallennukseen. Funktionaaliset sähkökeraamit ja niiden käyttö informaation energian-muuntimissa (transducers). Optoelektroniikassa ja fotoniikassa käytettävien materiaalien ominaisuudet ja sovellukset.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h, laskuharjoituksia 20 h, kolme laboratoriotyötä 6 h.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Materiaalifysiikan perusteet, Puolijohdekomponenttien perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet

Oppimateriaali: S.O. Kasap: Principles of Electronic Materials and Devices, 3rd edi-tion, McGraw-Hill, 2006. (Kappaleet 2, 7, 8, 9)

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; Loppuarvosana on painotettu keskiarvo (2 ja 1) loppukokeesta ja laboratoriotöistä.

SO-TIL 333

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalainen

521228S Mikroanturit

Microsensors

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektronisten ja optisten mikroantu-reiden rakenteisiin, käyttöön ja toiminnan fysikaalisiin perusteisiin sekä antureiden suunnitteluun ja valmistukseen mikroteknologisin menetelmin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää anturiteorian yleiset periaatteet, antureiden luokittelun perusteet, ideaalisen ja todellisen anturin erot, integroitujen älykkäiden antrurikomponenttien tuomat edut ja haasteet, sekä antureiden ja mittauselektroniikan rajapinnan toteutuksen. Opiskelija osaa selittää nykyaikaiset mikroantureiden valmistus-menetelmät, mukaan lukien ohutkalvomenetelmät, mikrotyöstömenetelmät, märkä- ja kuivasyövytysmenetelmät sekä fotoni- ionisuihkumenetelmät, ja niiden käyttökohteet mikroantureiden valmistuksessa. Opiskelija osaa selittää eri energiamuotojen keskeisimpien mikroantureiden rakenteet, fysikaaliset toimintaperiaatteet ja valmistusprosessit.

Sisältö: Kurssi käsittelee mikroantureita, jotka yleensä valmistetaan kolmella mikrotekniikalla: monoliittitekniikka, paksukalvotekniikka ja ohutkalvotekniikka, joista monoliittitekniikka on lähinnä piiteknologiaa. Antureilla havaittavat suureet käsittävät sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituusalueilla sekä mekaaniset, lämpö-, kemialliset- ja magneettiset suureet. antureissa nämä suureet vaikuttavat niiden sähköisiin ominaisuuksiin, jolloin anturit muuntavat informaatiota muista energiamuodoista (säteily, lämpö sekä

mekaaninen, kemiallinen ja magneettinen energia) sähköisiksi signaaleiksi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h, laskuharjoituksia 8 h.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Puolijohdekomponenttien perusteet. Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet

Oppimateriaali: Julian w. Gardner, Mi-crosensors, Principles and Applications, John Wiley&Sons, 1996.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalainen

521224S Microelectronics and

micromechanics

Mikroelektroniikka ja -mekaniikka

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Periods 4-6

Objective: The course provides advanced knowledge on the semiconductor techniques of VLSI and on special topics of microme-chanics and hybrid fabrication. Especially recent progress on the field is introduced in application point of view.

Learning outcomes: After completing the course the student can give account on corre-lations between basic physics/chemistry and materials processing/technology in microe-lectronics, micromechanics and nanotechnol-ogy. The student can describe design aspects and operation principles of micro and nano-devices. The students get acquainted with working in laboratory environment similar to those in academic and industrial research

SO-TIL 334

labs. Laboratory work practice on either (i) thin film fabrication in clean room, (ii) inkjet printing and electrical characterization of thin film devices with nanopartciles or (iii) syn-thesis of carbon nanotubes and characteriza-tion by electron microscopy techniques will provide a good opportunity also to learn how to design and run experiments safely and manage laboratory reports.

Contents: Theory and practice of VLSI semiconductor fabrication technologies to support and deepen the understanding of general fabrication and operation principles introduced during previous courses. The state-of-the-art semiconductor devices and circuits: pushing the limits of dimensions and speed. Implementation of VLSI technologies in fabrication of components for microme-chanics. Sensors (flow, pressure) and actua-tors (valves, pumps, motors, switches and components for micro-optics) using MEMSs. Devices on the nanoscale and integration of nanomaterials in micro-systems: new con-cepts of design, fabrication and operation.

Mode of delivery: Lectures, laboratory exercise with supervision and guidance.

Learning activities and teaching meth-ods: Though the course is pri-marily based on lectures, the communication channel is open in both direc-tions enabling continuous comments, questions and feedback from the stu-dents. Critical explanations and think alouds are also applied to motivate thinking and active learning.

Target group: -

Prerequisites and co-requisites: Passing the basic course “521218A Introduction to Microelectronics and Micromechanics” be-fore the advanced course may be helpful, however it is not a must.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture notes and refer-ences therein.

Assessment methods and criteria: Ex-amination and completion of both laboratory exercise and report

Grading: 0-5

Person responsible: Krisztian Kordas

Work placements: -

Other information: -

521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus

Microelectronics Packaging Technology and Reliability

Laajuus: 7

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: 1-3

Tavoite: Opintojaksossa perehdytään elektroniikan pakkaus- ja liitäntätekniikoihin sekä luotettavuuteen ja luotettavuustestaukseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla mikroliitostekniikat ja eri mikroliitostekniikoiden edut ja haitat. Opiskelija osaa kertoa mitä eri materiaaleja IC-piirien kokoonpanoissa käytetään ja miksi. Opiskelija osaa kertoa eri moduulitekniikat ja perusteet kiekkotason pakkaustekniikasta. Hän osaa selittää kuinka elektroniikan koonpanotekniikka on kehittynyt sitten transistorin keksimisen aina tähän päivään ja osaa arvioida kuinka tämä kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa ennustaa ja tutkia elektronisen laitteen vikaantumismekanismeja. Hän osaa soveltaa ympäristötestausta ja tilastollisia menetelmiä luotettavuuden ennustamisessa.

Sisältö: Komponenttiteknologian trendejä. Area array pakkaustekniikka. BGA-komponentit. Mikroliittäminen ja bondaus. Monikerrospohjalevyt. Monipalamoduulit: MCM-L-, MCM-D ja MCM-C-moduulit. Fine-line-tekniikat. Komponentti-, piirilevy-ja pakkaustason vikamekanismit ja niiden analyysimenetelmät. Ympäristötestaus. Tilastolliset menetelmät luotettavuuden ennustamisessa.

Järjestämistapa: lähiopetus

SO-TIL 335

Toteutustavat: luento-opetus 28 h / ryhmätyöskentely 30 h / tutkimuslaitteella työskentely 12 h / itsenäistä opiskelua 119 h. Kohderyhmä: pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Suositellaan Mikroelektroniikan ja -mekaniikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: jatkokurssi Mikromoduulit

Oppimateriaali: Rao R. Tummala(edit): Fundamentals of microsystems packaging, New York, McGraw-Hill, 2001. Osia kirjoista Ken Gilleo: Area Array Packaging Handbook: Manufacturing and Assembly, McGraw-Hill, 2002 ja J. J. Licari, L. R. Enlow: Hybrid Microcircuit Technology Handbook: Materials, processes, Design, Testing and Production, Noyes Publications, 1998. William D. Brown (toim.): Advanced Electronic Packaging. With Emphasis on Multichip Modules. IEEE, Inc., 1999, luvut 11 ja 16. Patrick D.T. O`Connor: Practical Reliability Engineering, John Wiley&Sons, 2002, luvut 8 ja 9.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia. Opintojakson voi suorittaa myös lopputentillä. Opintojakson arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin. Suoritukseen vaaditaan tenttisuoritus ja harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Jyrki Lappalainen

521203S Mikromoduulit

Micromodules

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat uusiin kom-ponenttiteknologioihin, mikromoduulien valmistukseen sekä sovelluksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa mitä tarkoitetaan järjestelmätason pakkaustekniikalla ja kuinka IC-piirillä tapahtuva dimensioiden voimakas pienentyminen vaatii tuekseen uusia järjestelmätason pakkaustekniikoita. Hän osaa selittää miksi komponentit, niin passiivi- kuin myös aktiivikomponentit tullaan tulevaisuuden mobiililaitteissa integroimaan yhä enenevässä määrin osaksi piirilevyä. Opiskelija osaa kertoa mikä ero on käsitteillä SOB, MCM, SOC, SIP ja SOP ja kuinka järjestelmätason pakkaustekniikka tulee kehittymään seuraavien 10-20 vuoden aikana. Lisäksi opiskelija osaa selittää miksi ja miten optoelektroniikka tulee tunkeutumaan piirilevy- ja komponenttitasolle ja osaa kuvailla MEMS-komponenttien pakkaus-tekniikat. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä pienimuotoisia kirjallisuustutkielmia.

Sisältö: Pakkaustekniikan trendejä. Puolijohdekomponenttien pakkausme-netelmien vertailu. Edistykselliset pakkauksen tasot (SOC, SOP). Monikerrospohjalevyt ja passiivikomponenttien integrointi. 3-D pakkaustekniikka. Optoelektroniikan moduulit. MEMS-komponentit. Nanoteknologian elektroniikkasovelluksia.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h ja kirjallisuustutkielma.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Mikroelektoniikan ja –mekaniikan perusteet. Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Mikroelektroniikan ja mekaniikan perusteet

Oppimateriaali: R.R. Tummala and M. Swaminathan, Introduction to System-on-Package (SOP), McGraw-Hill, 2008.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla kirjallisuustutkielmalla.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; Loppuarvosana on

SO-TIL 336

painotettu keskiarvo (2 ja 1) loppukokeesta ja laboratoriotöistä.

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521103S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit

Electroceramics and intelli-gent materials

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

Tavoite: Kurssi perehdyttää opiskelijat funktionaalisten keraamien ominaisuuksiin ja soveltamiseen elektroniikan komponenteissa. Keraamien sovellusalueina ovat perinteisten passiivisten komponenttien lisäksi mm. polttokennoihin perustuvat energialähteet, kemialliset anturit, korkean lämpötilan suprajohteet, pietsosähköiset tarkkuussiirtimet, ferrosähköiset muistit, pyrosähköiset infrapunadetektorit, elektro-optiset valojohtimet ja -kytkimet sekä magneettiset mikroaalto- ja antennikomponentit.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

- kykenee arvioimaan funktionaalisten keraamien ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta erilaisissa elektroniikan komponenttisovelluksissa ja osaa tehdä niiden periaatteellisia laskennallisia rakennemitoituksia

- osaa vertailla ja valita soveltuvia prosessointimenetelmiä funktionaalisten rakenteiden valmistamiseen

- lisäksi osaa tulkita alueen uusia tutkimustuloksia ja tunnistaa niiden sovel-lusalueet.

Sisältö: Keraamien mikrorakenne ja niiden erityispiirteet. Dielektriset, polarisoitumis- ja sähkönjohtavuusominaisuudet sekä kidevirheiden vaikutus niihin. Keraamien

valmistus ja prosessointi. Johtavat ja eristävät keraamit, pietso- ja ferrosähköiset keraamit, pyrosähköiset ja elektro-optiset keraamit, magneettiset keraamit.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 24 tuntia luentoja ja 24 tuntia laskuharjoituksia.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan perehtymistä kurssiin 521104A Materiaalifysiikan perusteet.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Loppukokeessa käytetään arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Antti Uusimäki

521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoi

hin

Introduction to microfabri-cation techniques

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 4-6

Tavoite: Kurssi antaa yleistiedot mikro- ja nanoteknologian valmistusmenetelmistä mukaan lukien integroitujen piirien standardivalmistustekniikat.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

- selittää mikro- ja nanoelektroniikan sekä mikro- ja nanomekaniikan materiaaleilta vaadittavat ominaisuudet, lähdemateriaalien prosessoinnin ja valmistusmenetelmien perusteet

- käyttää kurssilla annettua tietoa kehitettäessä mikro- ja nanovalmistustekniikoilla toteutettavia sovelluksia.

SO-TIL 337

Sisältö: Litografia. Kalvonkasvatusmenetelmät. Kuiva- ja märkäsyövytys-menetelmät. Kappale- ja pintamikrotyöstö. Integroitujen piirien materiaalit, komponentit ja valmistusmenetelmät. Miniatyrisoitujen systeemien mallinnuksen ja pakkaamisen sekä skaalautumisen ja tehotarkastelun perusteita. Sovellusesimerkkejä.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 24 h luentoja, demonstraatiot ja harjoitustyö.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan perehtymistä kursseihin 521104A Materiaalifysiikan perusteet ja 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla demonstraatiolla ja harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppukokeessa käytetään arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Antti Uusimäki

6.5. Tietoliikennetekniikan

osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

521357A Tietoliikennetekniikka I

Telecommunication Engi-neering I

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Esitetään radiokanavien perusteet sekä tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden modulointiin perustuvien analogisten tiedonsiirtomenetelmien periaatteet, niiden toteutusmenetelmät ja verrataan niillä saavutettavia suorituskykyjä kohinan ja kantoaaltohäiriön vallitessa. Luodaan pohja diskreetteihin

sanomasignaaleihin perustuvien digitaalisten tiedonsiirtomenetelmien ymmärtämiselle.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä analogisen tiedonsiirtojärjestelmän tärkeimmät toiminnalliset lohkot ja niiden tehtävät. Opiskelija tuntee myös radiosignaalin erilaiset etenemismallit. Lisäksi hän osaa kertoa erilaisten analogisten kantoaalto- ja pulssimodulaatiomenetelmien toimintaperiaatteet aika- ja taajuusalueissa sekä menetelmien asettamat rajoitukset tiedonsiirron kannalta erilaisia häiriötekijöitä omaavissa tiedonsiirtokanavissa. Hän osaa myös arvioida teknisen toteutuksen epäideaalisuuksien rajoittavia vaikutuksia suorituskykyyn. Opiskelija kykenee myös matemaattisesti laskemaan ja analysoimaan erilaisten modulaatiomenetelmien SNR-suorituskykyjä ja häiriötekijöiden vaikutuksia.

Sisältö: Tietoliikennejärjestelmän perusosat, radiokanavan ominaisuudet tiedonsiirron kannalta, lineaariset ja epälineaariset kantoaaltomodulaatiomenetelmät ja niiden ominaisuuksien vertailu, analogiset ja digitaaliset pulssimodulaatiot, sekoitus ja välitaajuusvastaanotto, vaihelukkotekniikan sovellukset, multipleksointimenetelmät. SNR-suorituskykyanalyysi pääpiirteittäin eri modulaatioille. Häiriökantoaallon ja vaihevirheiden vaikutus. Epälineaa-risten järjestelmien kynnysilmiö. Tekniikat suorituskyvyn parantamiseksi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 28 h ja laskuharjoitukset 10 h

Kohderyhmä: 2. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Signaalianalyysi

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communi-cations: Systems, Modulation and Noise, 5. painos, John Wiley & Sons, 2002, luku 1 osittain, luku 3 kokonaan, luku 6 osittain. S.R. Saun-ders & A. Aragón-Zavala: Antennas and Propagation for Wireless Communication

SO-TIL 338

Systems, 2nd edition, 2007, John Wiley & Sons, soveltuvin osin.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Kari Kärkkäinen

521361A Tietoliikennetekniikka II

Telecommunication Engineering II

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Tavoite: Esitetään tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden mo-dulointiin perustuvien digitaalisten siirtojärjestelmien periaatteet, siirtoka-navan vaikutus suorituskykyyn sekä informaatioteorian ja koodauksen alkeet.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa digitaali-sen tiedonsiirtojärjestelmän sekä välttämättömät että valinnaiset toiminnalliset osat ja osaa selittää kunkin osan toiminnan aika- ja taajuusalueessa. Lisäksi hän osaa kertoa erilaiset tiedonsiirtokanavan aiheuttamat rajoitukset sekä osaa kertoa tärkeimpiä menetelmiä kanavan häiriöiden vaimentamiseksi. Yksinkertaisilla oletuksilla hän pystyy matemaattisesti analysoimaan järjestelmän teoreettista suorituskykyä ja vertailemaan erilaisia modulaatiomenetelmiä keskenään resurssien käytön kannalta. Hän osaa arvioida tiedonsiirtojärjestelmien standardeja ja spesifikaatioita sekä soveltaa tietämystään järjestelmän ja sen osien käytännön suunnitteluun.

Sisältö: Digitaalisten siirtojärjestelmien peruslohkot, kantataajuinen digitaalinen tiedonsiirto, sovitettu suodatin ja korrelaattorivastaanotin, kaikki binääriset ja yleisimmät monitilaiset digitaaliset kantoaaltomodulaatiot, suorituskykyvertailut AWGN-kanavassa, kaistarajoituksen ja monitie-etenemisen vaikutus suorituskykyyn

ja menetelmät niiden vaikutuksen minimoimiseksi, informaatioteorian perusteet, lähteenkoodauksen ja virheenkorjaavien koodausmenetelmien perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 28 h ja laskuharjoitukset 10 h

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Signaalianalyysi

Oppimateriaali: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communications Systems, Modulation and Noise, 5. painos, 2002, John Wiley & Sons, luku 7 kokonaan, luku 8 osittain, ja luku 10 osittain.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Kari Kärkkäinen

521384A Radiotekniikan perusteet

Basics of Radio Engineering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-2

Tavoite: Kurssissa annetaan perustiedot radiotekniikasta. Kurssi luo pohjaa radiotekniikan opinnoille ja antaa yleiskuvan radiotekniikasta mm. elektroniikan ja tietoliikennetekniikan opiskelijoille.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa määri-tellä, mitä radiotekniikka on ja listata sen eri osa-alueet. Hän kykenee se-littämään erilaiset radiotekniikan termit ja sovellukset. Opiskelija osaa ratkaista Maxwellin yhtälöistä radioaallon etenemisen homogeenisessa väliaineessa, kahden väliaineen rajapinnan heijastuksen ja läpäisyn, sähkömagneettisten kenttien energian ja tehon sekä radioaallon etenemisen yleisimmissä aalto­johdoissa. Lisäksi hän pystyy soveltamaaan näitä

SO-TIL 339

ratkaisuja tyypillisiin radioteknisiin ongelmiin. Opiskelija käyttää Smithin diagrammiin (Smith Chart) perustuvia menetelmiä mikroaaltopiirien ja antennien sovitukseen. Hän osaa selittää sekä passiivisten aaltojohtokomponenttien, resonaattorien ja suodattimien että puolijohdekomponentteihin perustuvien piirien toiminnan. Lisäksi hän osaa laskea mikroaaltopiiriteorialla niiden ominaisuudet. Opiskelija kykenee selittämään antennitermit, luokittelemaan antennityypit ja antenniryhmät sekä laskemaan niiden säteilemän sähkömagneettisen kentän. Hän osaa luokitella ja selittää tärkeimmät maan pinnan, troposfäärin ja ionosfäärin radioyhteyksillä hyödynnetyt radioaaltojen etenemismekanismit. Opiskelija pystyy selittämään radiojärjestelmän rakenteen ja laskemaan sen lohkojen ominaisuudet. Lisäksi hän osaa mitoittaa vapaan tilan radioyhteyden linkkibudjetin avulla. Opiskelija muistaa radioaaltojen biologiset vaikutukset ja turvallisuusrajat sekä osaa soveltaa niitä itseensä ja kanssaihmisiinsä

Sisältö: Sähkömagneettisten aaltojen perusteet. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot vapaassa tilassa. Aaltojohtorakenteita. Sähkömagneettiset kentät aaltojohdoissa. Sovitus aaltojohtoon ja Smithin diagrammin käyttö sovituksessa. Mikroaaltopiirien kuvaus sirontaparametrien avulla. Mikroaaltokomponentit. Antennien ja radioaaltojen etenemisen perusteet. Radiolähettimet ja vastaanottimet. Kohina vastaanotossa. Radiotekniikan sovelluksia. Radiosäteilyn biologiset vaikutukset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 26 h ja laskuharjoitukset 16 h

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Sähkömagnetismi tai Sovellettu sähkömagnetiikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Räisänen, Lehto: Radiotekniikan perusteet, Otatieto, 2011;

myös kirjan vanhemmat painokset sopivat oppikirjaksi. Louhi, Lehto: Radiotekniikan harjoituksia, Otatieto, 1995.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Markus Berg

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut

Simulations and Tools for

Telecommunications

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-5

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietoliikenne-järjestelmien simulointiin. Kurssi antaa vastaukset kysymyksiin miksi, milloin ja miten simuloidaan. Simulointiperiaatteiden lisäksi opiskelija perehdytetään joihinkin oleellisiin simulointiohjelmiin

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tunnistaa simulointeihin liittyviä ongelmia ja rajoitteita. Hän osaa valita sopivan simulointimenetelmän ja osaa varmentaa mallin. Hän osaa generoida signaaleja, satunnaislukuja ja kohinaa. Hän kykenee myös mallintamaan häipyvän kanavan. Hän osaa toteuttaa Monte-Carlo-simuloinnin tietoliikennejärjestelmän kantataajuusosille ja osaa arvioida simulointien luotettavuutta. Hän osaa myös selittää verkkotason simulointien perusteet. Lisäksi opiskelija osaa perusteet yhdestä tai kahdesta oleellisesta simulointiohjelmasta.

Sisältö: Simulointimenetelmät, tietoliikennejärjestelmän mallintaminen simuloimalla, simulointien luotettavuusrajat, kohinan ja satunnaislukujen generointi, häipyvän kanavan mallintaminen. Yksinkertainen kantataajuinen

SO-TIL 340

simulointiesimerkki, jossa em. osatekijät tulevat vastaan käytännössä. Simulointiohjelmien MATLAB ja OPNET perusteet (ohjelmat voivat vaihdella tarpeen/saatavuuden mukaan).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 20 h sisältäen simulointiohjelmiin perehtymisen. Lisäksi opintojaksoon kuuluu pakollinen harjoitustyö simulointiohjelmistolla (15 h).

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Tietoliikennetekniikka II

Oppimateriaali: Luentokalvot. Valitut osat (kts. luentokalvot) kirjasta Michel C. Jeru-chim, Philip Balaban, and K. Sam Shanmu-gan, Simulation of Communication Systems, Modeling Methodology and Techniques, 2nd edition, Plenum Press, 2000. Lisälukemista: William H. Tranter, K. Sam Shanmugan, Theodore S. Rappaport, Kurt L. Kosbar, Principles of Communication Systems Simu-lation with Wireless Applications, Prentice Hall, 2004.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosana määräytyy kokeen perusteella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Harri Saarnisaari/Risto Vuohtoniemi

521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt

Laboratory Exercises for Telecommunication Engi-neering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija erilaisiin tietoliikennetekniikan mittauksiin ja mittaustulosten

dokumentointiin. Mittauksissa tutustutaan tiedonsiirtojärjestelmän osiin, toimintaperiaatteisiin ja suorituskykyyn sekä perehdytään tavallisimpiin tietoliikennetekniikan mittauksissa käytettäviin mittalaitteisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää spektri-analysaattoria radiotaajuisten signaalien perusmittauksiin. Hän pystyy auttavasti käyttämään vektorisignaalianalysaattoria ja tulkitsemaan siitä saatavia tuloksia. Opiskelija kykenee suorittamaan vahvistimen perusominaisuuksien mittauksia. Lisäksi hän osaa suorittaa yksinkertaisen tiedonsiirtoketjun rakentamisen ja mittaamaan sen suorituskykyä spektrianalysaattorin ja vektorisignaalianalysaattorin avulla.

Sisältö: Radiorajapinnan mittauksia. Radiojärjestelmissä käytettävien komponenttien mittauksia. Radiojärjestelmän suorituskyvyn mittauksia. Radiokanavan mittauksia.

Toteutustavat: Laboratorioharjoituksia. Työt sisältävät mittauksia ja työselostuksien laadinnan.

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Tietoliikennetekniikka I, Tietoliikennetekniikka II, Radiotekniikan perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Työmoniste

Suoritustavat: Kirjallinen työselostukset, joka arvostellaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Mäkelä

521386S Radio Channels

Radiokanavat

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

SO-TIL 341

Timing: Fall, periods 4-6

Objective: After having passed the course a student is familiar with the basics of radio-wave propagation over terrestrial, ionospher-ic and satellite channels. He/she understands the physics, composition and importance of the propagation models and can apply them in practice to radio communication, radio navigation, radio broadcasting and radar systems..

Learning outcomes: After completing the course, the student can define what the radio channel is and is able to distinguish it into modellable parts. He/she is capable to adopt radio wave propagation mechanisms: free-space propagation, absorption, scattering, reflection, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multi-path propagation. The student can also de-scribe how the radiation properties of differ-ent kind of antennas and antenna arrays affect the characteristics, quality and capacity of a radio channel. In addition, the student can apply physical and empirical models of path loss, slow fading (shadowing), narrowband or wideband fast fading and noise in order to calculate the link budget, power delay profile and other characteristics of a radio link. He/she can analyze which are the dominating propagation mechanisms in a fixed terrestrial, ionospheric and satellite links, outdoor and indoor mobile communications, MIMO (multiple-input-multiple output) communi-cations and ultra wideband communications. Moreover, he/she is able to calculate the effects of the dominating propagation mecha-nisms on different kind of radio channels. He/she can summarize how to overcome the radio channel impairments and how to meas-ure the properties of different radio channels.

Contents: Radio channels of different radio systems. Characterization of radio waves and propagation media. Different mechanisms of radiowave propagation: direct free-space propagation, absorption, scattering, reflec-tion, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multi-path propagation. Effects of antennas on the

radio channel. Princi-ples of the radio chan-nel modeling. Noise calculations. Radiowave propagation phenomena over fixed terrestri-al, ionospheric and satellite links. Radio channel modeling for outdoor mobile sys-tems. Radiowave propagation inside or into buildings. Radio channels of mobile satellite links. Slow fading. Multipath propagation and its effects on narrowband and wideband radio channels. MIMO radio channels. Ultra wide-band radio channels. Mitigation methods of propagation phenomena. Measurement methods of radio channels.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 26 h and exercises 20 h

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Basics of Radio Engineering, Signal Analysis

Recommended optional programme components: No

Study materials: Simon R. Saunders & Alejandro Aragón-Zavala: Anten-nas and propagation for wireless communication systems. Second edition. John Wiley & Sons Ltd, 2007. Curt A. Levis, Joel T. Johnson & Fernando L. Teixeira: Radiowave propaga-tion. Physics and applications. John Wiley & Sons Ltd, 2010. Henry L. Bertoni: Radio propagation for modern wireless systems. Prentice Hall PTR, 2000.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. Course will be given every second year in odd years.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markus Berg

521380S Antennas

Antennit

ECTS credits: 4

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

SO-TIL 342

Objective: After having passed the course the student knows antenna ter-minology, understands the role of antennas as a part of different radio sys-tems and is familiar with the theories explaining the electromagnetic radiation of usual antenna types and antenna arrays. In addition, the student masters the preliminary design of various antenna types and arrays, as well as, knows the feasibility of electromagnetic simulators in the antenna design.

Learning outcomes: After completing the course the student can apply antenna termi-nology and calculate the antenna characteris-tics of different kind of radio systems. He/she can apply electromagnetic theory to calculate the properties of the fields radiated by wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays. The student is also able to design wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays for different radio sys-tems. In addition, the student can use elec-tromagnetic simulators to analyze and design antennas.

Contents: Introduction to different antenna types. Antenna parameters. Antennas as a part of a radio system. Radiation of an anten-na from the Maxwell's equations. Typical linear wire antennas: infinitesimal dipole, small dipole, finite length dipole, half-wavelength dipole. Antennas near the con-ducting plane. Loop antennas. Microstrip antennas. Antenna arrays.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 24 h, exercises 16 h and the compulsory antenna design work with an electromagnetic simulation program (14 h).

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Basics of Radio Engineering

Study materials: C.A. Balanis: Antenna Theory, Analysis and Design (Third Edition). John Wiley & Sons, 2005. Chapters 1-6 and 14.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25. Course will be given every second year in even years.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markus Berg

521366S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö

Telecommunication

Engineering Project

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: Syksy & kevät, periodit 1-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietoliikenne-järjestelmän jonkin osakokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja/tai testaukseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa saamastaan aihealueesta riippuen joko ratkaista, suunnitella, rakentaa, mitata, simuloida, testata tai analysoida rajattuja pienimuotoisia tietoliikenne- ja radiojärjestelmiä tai niiden osakokonaisuuksia. Hän siis osaa soveltaa teoreettisissa opinnoissa saamiaan tietoja käytännön insinöörityöhön ja dokumentoida teknillisen tai tieteellisen työnsä tuloksia.

Sisältö: Vaihtelee aiheesta riippuen.

Järjestämistapa: Itsenäinen työskentely.

Toteutustavat: Erikoistyö tehdään yhden tai kahden hengen ryhmissä työn vaikeusasteesta riippuen. Työ voi olla joko laajahko simulointityö tai konstruktiotyö. Työ voidaan tehdä joko tietoliikennetekniikan osaston tai teollisuuden määrittelemästä aiheesta. Jälkimmäisessä tapauksessa työn aiheelle on haettava opintojakson opettajan hyväksyntä ennen työn aloittamista. Työn

SO-TIL 343

suorittajien on sitouduttava työaiheen määrittelijän esittämään aikatauluun. Työseloste laaditaan tietoliikennetekniikan osaston diplomityön kirjoitusohjetta soveltuvin osin noudattaen.

Kohderyhmä: 1. tai 2. vuoden DI- ja WCE-opiskelijat

Esitietovaatimukset: Kurssin esitiedoiksi suositellaan työn aihepiiristä riippuen tietoliikennejärjestelmien, digitaalisen siirtotekniikan, digitaalisen signaalinkäsittelyn tai/ja radiotekniikan syventäviä kursseja.

Oppimateriaali: Vaihtelee aiheesta riippuen.

Suoritustavat: Kirjallinen työseloste

Arviointiasteikko: Työseloste arvostellaan arvosanoilla 1-5.

Vastuuhenkilö: Kari Kärkkäinen

521321S Elements of Information Theory and Coding

Informaatioteorian ja

koodauksen perusteet

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Objective: To learn the information theory as a discipline and its most important applica-tions in information technology in general and in communications engineering in partic-ular as well as the basics of forward error control coding.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to use the basic methodology of information theory to calculate the capacity bounds of communication and data compression sys-tems. He can estimate the feasibility of given design tasks before the execution of the de-tailed design. What is more, she can inde-pendently search for information and knowledge related to communication engi-neering, system design and signal processing. The student understands the operating prin-ciples of block codes, cyclic codes and convo-

lutional codes. He can form an encoder and decoder for common binary block codes, and is capable of using tables of the codes and shift register when solving problems. She can represent the operating idea of a convolu-tional encoder as a state machine, the student is able to apply the Viterbi algorithm to de-coding of convolutional codes, and is capable of specifying principles of turbo coding and coded modulation. Moreover, he can evalu-ate error probability of codes and knows practical solutions of codes by name.

Contents: Entropy, mutual information, data compression, basics of source coding, discrete channels and their capacity, the Gaussian channel and its capacity, rate distor-tion theory, introduction to network infor-mation theory, block codes, cyclic codes, burst error correcting codes, error correcting capability of block codes, convolutional codes, Viterbi algorithm, concatenated codes, and introduction to turbo coding and to coded modulation.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h, exercises 20 h

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Signal Analysis, Telecommunication Engineering II

Recommended optional programme components: Wireless Com-munications II

Study materials: Parts from books Thomas M. Cover & Joy A. Thomas: Elements of Information Theory, 2nd ed. John Wiley & Sons, 2006 ISBN-13 978-0-471-24195-9, ISBN-10 0-471-24195-4, and S. Benedetto and E. Biglieri: Principles of Digital Trans-mission with Wireless Applications, 1999, Chapters 3, 10 and in part 11 and 12. Lecture notes and other litera-ture.

Assessment methods and criteria: The course is passed with weekly exams (only during lecture periods) or with final exam.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

SO-TIL 344

Person responsible: Markku Juntti/Timo Kokkonen

521373S Communication Signal Processing I

Tietoliikennesignaalinkäsit-tely I

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 4-5

Objective: Statistical signal processing methods are applied to design the key func-tionalities of a communication receiver and in particular its equalizer. In addition, the ex-pertise on statistical and adaptive signal pro-cessing is deepened and enlarged regarding linear estimation, adaptive signal processing and multi-antenna signal processing.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to use the methodology of signal processing to design communication systems and their receivers. He or she will be able to design and implement various equalizer algorithms. The student can estimate the complexity of various equalizer algorithms.

Contents: Communication receiver as a statistical optimization problem, optimal linear filters, matrix algorithms, adaptive algorithms, linear and nonlinear equalizers, multi-antenna signal processing.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 16 h and the compulsory antenna design work with a simulation program (16 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Statisti-cal signal processing, Telecommunication Engineering II, Wireless Communications II

Study materials: Parts from books: Jinho Choi: Adaptive and Iterative Signal Pro-cessing in Communications, Cambridge Uni-versity Press, 2006 (318 sivua) ISBN-13 978-

0-521-86486-2 and Simon Haykin: Adaptive Filter Theory, 3rd ed. Prentice Hall, 1996. (989 pages) ISBN: 0-13-322760-X. Lecture notes and other literature.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markku Juntti

521360S Communication Signal

Processing II

Tietoliikennesignaalinkäsit-tely II

ECTS credits: 4

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 5-6

Objective: Digital communication knowledge is deepened by applying the statis-tical signal processing techniques to the de-sign and optimization of receiver baseband algorithms. The main goal is to learn the principles which are used to optimize the transmitter and receiver based on communi-cation, information, detection and estimation theories.

Learning outcomes: After completing the course the student recognizes the blocks of all-digital receiver and can explain the basis for them. She/he can derive the key algo-rithms of the receiver and perform joint optimization of transmitter and receiver. The student can design the synchronization algo-rithms of a receiver and the related filtering and sample rate conversions. He/she can derive the performance of the algorithms and methods to compare them. In addition, she/he can utilize and develop algorithms for fading channels.

Contents: Filter banks, synthesis and per-formance of synchronization algorithms in AWGN channels, frequency estimation,

SO-TIL 345

interpolation in synchronization, synchroni-zation and channel estimation in fading chan-nels, transceiver optimization, the impact of a cyclic prefix or guard interval.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 20 h and exercises 25 h out of which some are Matlab based problems.

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Statisti-cal Signal Processing, Wireless Communica-tions II.

Recommended optional programme components: Recommended: Communica-tion Signal Processing I

Study materials: Parts from books: P. P. Vaidyanathan, S.-M. Phoong & Y.-P. Lin, Signal Processing and Optimization for Transceiver Systems, Cambridge University Press, 2010 ISBN 978-0-521-76079-9 and H. Meyr, M. Moeneclaey & S. A. Fechtel, Digi-tal Communication Receivers: Syn-chronization, Channel, Estimation and Signal Processing. John Wiley, 1998. Lecture notes and other literature.

Assessment methods and criteria: The course is passed with final examination and by solving homework problems. Grade is based on exam. Course will be given every second year in odd years.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markku Juntti

521335S Radiotekniikka I

Radio Engineering I

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Opintojaksossa annetaan perustiedot radiovastaanottimen ja -lähettimen RF-taajuisten yksiköiden suunnittelusta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tunnistaa erilaisia impedanssin sovitusmenetelmiä ja osaa suunnitella impedanssin sovituksen käyttäen keskitettyjä komponentteja ja mikroliuskajohtoja. Hän kykenee selittämään impedanssin sovituksen kaistanleveyteen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa suunnitella RF-taajuudella toimivan piensignaalivahvistimen. Hän osaa suunnitella impedanssinsovituksen minimikohinalukuun, maksimi- tai vakiovahvistukseen. Opiskelija pystyy myös selittämään yksinkertaisen, balansoidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteen ja kykenee arvioimaan niiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Hän osaa suunnitella tehonjakajan ja suuntakytkimen. Hän osaa selittää automaattisen vahvistuksen säädön (AGC) toimintaperiaatteen. Opiskelija pystyy kertomaan tehovahvistimien toimintaluokat ja osaa suunnitella perustilanteessa sovituspiirit.

Sisältö: Impedanssin sovittaminen, RF-taajuisen piensignaalivahvistimen suunnittelu, aktiiviset ja passiiviset sekoittimet, tehonjakajat, suuntakyt-kimet, automaattinen vahvistuksen säätö (AGC), tehovahvistimen suun-nittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 30 h ja laskuharjoitukset 24 h. Lisäksi opintojaksoon kuuluu pakollinen harjoitustyö ADS-simulointiohjelmistolla (16 h).

Kohderyhmä: 1. tai 2. vuoden DI- ja WCE-opiskelijat

Esitietovaatimukset: Radiotekniikan perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste. D.M. Pozar: Microwave Engineering, 3rd edition, John Wiley & Sons, Inc., 2005.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosanan määräämisessä loppukokeen painoarvo on 0,75 ja harjoitustyön 0,25. Kurssi pidetään joka toinen vuosi suomeksi (parillisina vuosina) ja

SO-TIL 346

joka toinen vuosi englanniksi (parittomina vuosina).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Risto Vuohtoniemi

521375S Radio Engineering II

Radiotekniikka II

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Objective: The aim is to understand the basic theory and techniques of design in transceivers at the system level. After passing the course the student knows, what should be taken into account when functional blocks of a transceiver are connected so that the per-formance requirements are achieved.

Learning outcomes: After completing the course the student recognizes the blocks of a transceiver and can explain the principle of a transceiver. She/he can classify different architectures used in transceivers and under-stand the basis for them. The student can define parameters used in the transceiver system level design and can design a trans-ceiver at the system level so that the re-quirements for the system are fulfilled. She/he can ex-plain nonlinear distortion and can design the automatic gain control in the system level. The student can also explain factors, which are important for the selection of D/A- and A/D-converters. She/he can derive various methods to create the in phase and the quadratute components of a signal. The student can also explain the principles of frequency synthesis in a transceiver.

Contents: Designing transceivers at the system level, transceiver architectures, per-formance characteristics of transceivers, factors which limit the performance of trans-ceivers, nonlinearities, design of RF and IF stages, placement of the A/D-converter in receivers, frequency synthesis, design and implementation examples.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 16 h and the compulsory design work with ADS simula-tion software (30 h).

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Radio Engineering I

Study materials: Lecture notes. A. Luzat-to, G. Shirazi: Wireless Trans-ceiver Design, John Wiley & Sons Ltd, 2007. Walter Tut-tlebee: Software Defined Radio. Enabling Technologies, John Wiley & Sons Ltd, 2002.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25. Course will be given every second year in even years.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Risto Vuohtoniemi

521316A Langaton tietoliikenne I

Wireless Communications I

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on opiskelijan perehdyttäminen yleisimpiin laajakaistaisiin langattomiin siirtotekniikoihin, joita sovelletaan kaupallisissa järjestelmissä, sekä luoda katsaus yleisimpiin langattomien järjestelmien standardeihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tärkeimmissä kaupallisissa langattomissa järjestelmissä käytettyjen tiedonsiirtoteknologioiden pääpiirteet. Opiskelija osaa myös määritellä ja vertailla näiden teknologioiden tärkeimpiä ominaisuuksia, miksi juuri niitä käytetään ja mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat. Opiskelija osaa selittää, miten langaton kanava vaikuttaa

SO-TIL 347

näiden teknologioiden suunnitteluun. Kurssin jälkeen opiskelija osaa etsiä standardien avulla tietoa nykyisistä ja eritoten tulevista teknologioista. Kurssin harjoitustyön myötä opiskelija ymmärtää myös, miten näiden teknologioiden suorituskyky riippuu useista systeemi- ja kanavaparametreista.

Sisältö: Digitaalinen tiedonsiirtolinkki, laajakaistaiset radiokanavat, mo-nikäyttömenetelmät, hajaspektri- ja DS-CDMA-tekniikat, OFDM-tekniikan perusteet, UWB-tekniikka, CDMA- ja OFDM-tekniikoiden sovelluksia, langattomien järjestelmien yleisimmät standardit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 25 h ja pakollinen harjoitustyö simulointiohjelmistolla (20 h)

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjelman opiskelijat

Oppimateriaali: Määritellään luennoilla.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosana määräytyy kokeen perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Latva-aho

521320S Wireless Communica-tions II

Langaton tietoliikenne II

ECTS credits: 8

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Objective: Understanding of the basic theo-ry and the knowledge of different fields re-quired in digital communication are deep-ened. Also, communication techniques in fading channels are discussed. An overview of wireless communication systems is given, and ability to design simple communication re-ceivers is created.

Learning outcomes: After completing the course the student can analyze the perfor-

mance of multilevel digital modulation meth-ods in AWGN channel. She/he can explain the effect of fading channel on the perfor-mance of the modulation method and can analyze the performance. She/he recognizes the suitable diversity methods for fading channel and related combining methods. Student can define the basic carrier and sym-bol synchronization methods and is able to make the performance comparison of them. Student can explain design methods signals for band-limited channels and can classify different channel equalizers, and perform the performance analysis. In addition, the student can utilize channel capacity evaluation for fading channels, he/she recognizes the basic methods for link adaptation and multi-antenna communication.

Contents: Radio channel models, channel capacity, digital modulation method and their performance in AWGN-channel, carrier and symbol synchronization, performance of digital modulation in fading channel, diversity techniques, adaptive modulation and coding, multi-antenna techniques and channel equal-izers in wireless communication.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h, exercises 20 h and the compulsory antenna design work with a simulation program (20 h)

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Tele-communication Engineering II, Wireless Communications I

Recommended optional programme components: Recommended: Statistical Signal Processing

Study materials: Parts of book: Andrea Goldsmith: Wireless Communications, Cam-bridge University Press, 2005. Parts of J.G. Proakis: Digital Communications, 4th ed, McGraw Hill, 2001. Also, additional material from other sources.

Assessment methods and criteria: The course is passed with final examination (dur-

SO-TIL 348

ing lecture periods possibility to pass with intermediate exams) and accepted design exercise. Grade is based on exam.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Jari Iinatti

521317S Wireless Communica-tions III

Langaton tietoliikenne III

ECTS credits: 8

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Objective: Target is to deepen the under-standing of the fundamental transmission concepts used in broadband wireless and in particular mobile systems.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student can define the design criteria for CDMA and OFDM based wireless systems. Student can also interpret and explain the different receiver algorithm designs used in these technologies. During the course it is explained how these technologies are deployed in current and future wireless systems. After the course student has understanding on the applicability of these technologies to different types of scenarios and applications. With this knowledge the student can justify why certain solutions will be used or considered for fu-ture wireless systems and roughly compare their performance.

Contents: Broadband channels and their modeling, CDMA techniques and modems, performance of CDMA systems, design of OFDM systems and modems, future mobile technologies.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 45 h, exercises 25 h and the compulsory design work with a simulation program (25 h)

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Wire-less Communications II

Study materials: Wireless communica-tions, A. Molisch, John Wiley & Sons 2010. Introduction to Spread Spectrum Communi-cations, R. L. Peterson, R. E. Ziemer, D. E. Borth, Prentice-Hall, 1995. OFDM for Wireless Multimedia Communications, R. Prasad, and R. Van Nee, Artech House, 2000. 4G: LTE/LTE-Advanced for Mobile Broadband, E. Dahlman et al., Academic Press, 2011.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade based on exam. Course will be given every second year in odd years.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Matti Latva-aho

521340S Communication Net-works I

Tietoliikenneverkot I

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Objective: The aim is to present the funda-mentals of the structure, protocol and struc-ture of digital data transmission networks. Technical implementation and application of the common data and local networks are also discussed.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to list the functionalities of different layers of OSI and TCP/IP protocol models. The course gives the skills for the student to de-scribe the basic structure of GSM, GPRS, EDGE, LTE and IEEE802.11 systems. The student is able to describe the basic protocol model of the UMTS radio interface and radio access network. The student knows the basic properties of routing protocols in ad hoc networks. The student will achieve skills to describe the main principles of mobility con-

SO-TIL 349

trol, network security, cross-layer optimiza-tion. The course also gives the student the ability to explain the essential features of sensor networks.

Contents: Communications architecture and protocols, adaptive network and trans-portation layers, mobility management, net-work security, network management, ad hoc and sensor networks, cross-layer optimiza-tion, examples of wireless communication networks.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h and the compulsory de-sign work with a simulation program (15 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Study materials: Parts from: S. Glisic & B. Lorenzo: Wireless Networks: 4G Technolo-gies (2nd ed.), 2009; S. Glisic: Advanced Wireless Communications: 4G Cognitive and Cooperative Technologies (2nd ed.), 2007.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade is based on examination.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Savo Glisic

521377S Communication Net-

works II

Tietoliikenneverkot II

ECTS credits: 7

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Objective: The aim is to help the student to understand the basic principles of networking by providing a balance between the descrip-tion of existing networks and the develop-ment of analytical tools. The descriptive material is used to illustrate the underlying concepts, and the analytical material is used to generate a deeper and more precise under-standing of the concepts. The course presents

the basic principles of queuing theory giving mathematical tools to apply the theory to practical communication systems.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to construct simple theoretical queuing theory models and analyze the simulation results of these models. The student achieves skills to explain simple Markovian birth-death process and apply that model in queuing systems. The course gives skills for the student to describe functionalities of a communication network with game theoretic models. The student knows the decomposition methods of net-work utility function and is capable of using that knowledge for network optimization.

Contents: Introduction to concepts in queu-ing theory, birth-death process, queuing systems and their measures of effectiveness, Little's result, blocking in queuing systems, open and closed (Jackson) queuing networks, advanced routing in data networks, multiple access techniques, network information theo-ry, cognitive networks.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 30 h and the compulsory design work with a simulation program (15 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students.

Prerequisites and co-requisites: Com-munication Networks I

Study materials: Parts from S. Glisic & B. Lorenzo: Wireless Networks: 4G Technolo-gies, 2009, S. Glisic: Advanced Wireless Communications: 4G Cognitive and Co-operative Technologies, 2007.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade ois based on examination.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Savo Glisic

SO-TIL 350

521385S Mobile Telecommunica-tion Systems

Matkaviestintäjärjestelmät

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 4-6

Objective: The goal of this course is to provide the basic understanding of dimen-sioning and performance of mobile commu-nications systems. In addi-tion, the current mobile communications system standards as well as the ones being developed are also studied, preparing students to understand the structure, functionality and dimensioning of these systems.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student will be able to determine and fit the values of the main parameters for modern mobile telecommuni-cation systems network planning. The course gives skills to describe mobility management, adaptive resource control and dynamic re-source allocation in mobile networks.

Contents: Concept and structures of mod-ern mobile communications sys-tems. Basics of radio network planning and capacity. Dis-tributed transmis-sion power control and mobility management. Resource allocation tech-niques: adaptive resource control, dy-namic resource allocation. Cooperative communications. Examples of digital mobile telecommunication systems in practice.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 16 h and the compulsory design work with a simulation program (16 h)

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Tele-communication Engineering II, Wireless Communications I and II

Study materials: The course material will be defined in the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. Grade is based on the exam

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Marcos Katz

521318S Modern Topics in Tele-communications and Radio Engineering

Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita

ECTS credits: 3-7

Language of instruction: English

Timing: Fall&Spring, periods 1-6

Objective: Depending on each year's topic, the course gives either an overview or deep-ens knowledge of actual topics and applica-tions on radio techniques and telecommuni-cations. The course comprises varying topical subjects, applications, research areas. De-pending on the subject, the course may com-prise a seminar of essays that practices a stu-dent for spontaneously acquiring infor-mation, improves readiness for making a master's thesis and readiness for performing in front of an audience.

Learning outcomes: After completing the course the student understand and is able to analyze basic principles of the topic which has been presented in the course. The final out-comes will be defined based on the contents.

Contents: Varies yearly based on actual topics in telecommunications and radio engi-neering.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and/or exercises and/or de-sign exercise and/or seminars depending on the topic of the year. The start and imple-mentation of the course will be informed separately. The course can be given several times with different contents during the

SO-TIL 351

academic year and it can be included into the degree several times.

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Will be defined based on the contents.

Study materials: Will be defined in the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: De-pends on the working methods.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Matti Latva-aho

521350S Seminar in Telecommu-nication and Radio En-gineering

Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari

ECTS credits: 1

Language of instruction: English

Timing: Fall&Spring, periods 1-6

Objective: The aim is to familiarize the students to the diploma work requirements. The students get practice in preparing and giving an oral presentation. At the same time they learn about current research and devel-opment projects going on in the university and in the industry.

Learning outcomes: After completing the course the student can prepare a presentation of predetermined length of her/his thesis and have experience on presenting the topic. In addition, she/he has experience on evaluating other students' presentations and has a gen-eral view of completed diploma theses.

Contents: The content is determined by the diploma work topics and other current re-search topics.

Mode of delivery: Seminar presentations

Learning activities and teaching meth-ods: Seminar sessions when necessary during the whole year.

Target group: 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: None

Recommended optional programme components: No

Study materials: Instructions for preparing a diploma work in the De-partment

Assessment methods and criteria: The student is required to participate in at least 4 seminars. In one of those, the student has to give an oral presentation of his/her diploma work. Presentations are given in English. Seminars are given during the whole year when necessary.

Grading: The course unit utilizes grading passed.

Person responsible: Jari Iinatti

MA 352

Matematiikan jaos

031010P Matematiikan peruskurssi I

Calculus I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Tavoite: Kurssi antaa perustiedot vektorialgebrasta, analyyttisestä geometriasta ja alkeisfunktioista sekä yhden muuttujan reaaliarvoisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskennasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa vektorialgebran käsitteet ja osaa käyttää vektorialgebraa analyyttisen geometrian ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija osaa myös selittää alkeisfunktioiden perusominaisuudet sekä kykenee analysoimaan yhden muuttujan reaaliarvoisten funktioiden raja-arvoa ja jatkuvuutta. Lisäksi opiskelija osaa ratkaista yhden muuttujan reaaliarvoisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä ongelmia.

Sisältö: Analyyttistä geometriaa. Yhden muuttujan funktioiden raja-arvo ja jatkuvuus. Vektorimuuttujan funktioiden perusominaisuudet. Differentiaali- ja integraalilaskentaa. Määrätyn integraalin sovelluksia. Kompleksiluvut.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 55 h / Pienryhmäopetus 22 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Grossman S.I.: Calculus of One Variable; Grossman S.I.: Multivariable Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations (luvut 2, 3 ja 4 osittain, Liite 3); Salenius, T.: Matematiikan lyhyen peruskurssin analyyttinen geometria.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Ilkka Lusikka

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031011P Matematiikan peruskurssi II

Calculus II

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Tavoite: Kurssi antaa perustiedot sarjateoriasta sekä usean muuttujan reaali- ja vektoriarvoisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskennasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee tutkimaan reaalitermisten sarjojen ja potenssisarjojen suppenemista sekä arvioimaan katkaisuvirhettä. Lisäksi opiskelija osaa selittää potenssisarjojen käytön esimerkiksi raja-arvojen ja määrättyjen integraalien likiarvojen laskemisessa sekä kykenee ratkaisemaan usean muuttujan reaali- ja vektoriarvoisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä ongelmia.

Sisältö: Lukujonot, sarjat, potenssisarjat, Fourierin sarjat. Usean muuttujan funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaa.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 62 h / Pienryhmäopetus 26 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssi 031010P Matematiikan peruskurssi I on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kreyszig, E: Advanced Engineering Mathematics; Grossman S.I.: Multivariable Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

MA 353

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Ilkka Lusikka

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031013A A-matematiikka

A-Mathematics

Laajuus: 3.5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5 (luennoidaan tarvittaessa).

Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa opiskelijalle, kuinka avaaruudellisia ja ajallisia ongelmia voidaan ratkoa matematiikan keinoin. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää , kuinka historian kulussa arkkitehtonisia ongelmia on ratkaistu matemattikan keinoin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa konkreettisesta suunnittelutehtävästä matemaattinen ongelma. Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ratkoa yksinkertaisia avaruudellis-ajallisia ongemia matematiikan keinoin.

Sisältö: Avaruusgeometria, vektorilaskenta, pinnat ja käyrät, symmetrian käsite, ornamentit ja kaakeloinnit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / Pienryhmäopetus 16 h.

Kohderyhmä: Arkkitehtiopiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esivaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: K. Ruotsalainen, A-matematiikka.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031017P Differentiaaliyhtälöt

Differential Equations

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija tuntee differentiaaliyhtälöihin liittyvän käsitteistön ja osaa käyttää alan kirjallisuutta. Hänellä on riittävä matemaattinen valmius differentiaaliyhtälöiden käsittelyyn. Hän osaa muodostaa ja tunnistaa yksinkertaisia analyyttisesti ratkeavia differentiaaliyhtälöitä. Hän osaa ratkaista niitä useilla menetelmillä.

Osaamistavoitteet: Tämän perusopintotason kurssin suorittanut opiskelija osaa käyttää differentiaaliyhtälöitä mallintamiseen. Hän pystyy tunnistamaan, valitsemaan ratkaisumenetelmän ja ratkaisemaan useita erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Hän tietää useita Laplacen muunnoksen laskusääntöjä ja hän osaa käyttää Laplacen muunnosta ongelmien ratkaisemisen työkaluna.

Sisältö: Ensimmäisen ja korkeamman kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt. Laplace-muunnos ja sen sovellukset differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h / Pienryhmäopetus 28 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssi 031010P Matematiikan peruskurssi I on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Hamina, M: Differentiaaliyhtälöt, luentomoniste;

Kreyszig, E: Advanced Engineering Mathe-matics;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

MA 354

Lisätiedot:

031018P Kompleksianalyysi

Complex analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Tavoite: Kurssi antaa perustiedot kompleksimuuttujan funktioista niiden differentiaali- ja integraalilaskennasta, sekä antaa valmiudet soveltaa kompleksianalyysin menetelmiä signaalinkäsittelyssä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa derivoida ja integroida kompleksimuuttujan funktioita, ymmärtää analyyttisyyden käsitteen, osaa laskea kompleksisia käyräintegraaleja Residy-laskennan avulla ja soveltaa näitä menetelmiä yksinkertaisten signaalinkäsittelyn ongelmien ratkaisemiseen.

Sisältö: Kompleksiluvut, kompleksimuuttujan funktiot, derivaatta ja analyyttisyys, kompleksiset sarjat, kompleksinen käyräintegraali, Cauchy'n lause, Taylorin ja Laurentin kehitelmät, Residy, Argumentin periaate, Möbius-muunnos, Sovelletuksia signaalinkäsittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan peruskurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietona signaalianalyysin kurssille

Oppimateriaali: S. Seikkala, Kom-pleksianalyysi (opintomoniste), E.B. Saff and A.D. Saddler, Fundamentals of Complex Analysis with applications to engineering and science

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031019P Matriisialgebra (3.5op)

Matrix Algebra

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi. Periodit 1-3

Tavoite: Kurssi antaa perustiedot lineaaristen yhtälöryhmien ratkaisumenetelmistä, matriisilaskennasta, vektoriavaruuksista sekä matriisin ominaisarvojen ja ominaisvektoreiden ominaisuuksista ja sovelluksista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee käyttämään matriisien laskuoperaatioita. Hän pystyy ratkaisemaan lineaarisen yhtälöryhmän matriisien avulla ja osaa soveltaa iteraatiomenetelmiä yhtälöryhmän likimääräisen ratkaisun etsimisessä. Opiskelija tunnistaa vektoriavaruuden ja osaa yhdistää toisiinsa käsitteet lineaarinen kuvaus ja matriisi. Hän kykenee analysoimaan matriisia siihen liittyvien tunnuslukujen, vektoreiden ja lineaaristen avaruuksien avulla. Opiskelija osaa diagonalisoida matriisin ja käyttää matriisin diagonalisointia yksinkertaisissa sovelluksissa.

Sisältö: Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisu. Gaussin eliminointimenetelmä. Matriisihajotelmia. Vektoriavaruus. Lineaarikuvaus ja sen matriisi. Matriisin aste, determinantti, ominaisarvot ja -vektorit. Matriisin diagonalisointi ja diagonalisoinnin sovelluksia. Lineaarisen yhtälöryhmän numeerisesta ratkaisemisesta. Ylideterminoitu tehtävä, pienimmän neliösumman menetelmä. Matriisifunktioista.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

MA 355

Oppimateriaali: Kivelä: Matriisilasku ja lineaarialgebra; Grossman, S.I: Elementary Linear Algebra; David C. Lay: Linear Algebra and Its Applications.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031021P Tilastomatematiikka

Probability and Mathemati-

cal Statistics

Laajuus: 5 op/134 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Tavoite: Kurssi antaa perustiedot todennäköisyyslaskennasta, satunnaismuuttujista, jakaumien tunnusluvuista, hypoteesien testauksesta ja estimointimenetelmistä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ja tärkeimmät satunnaismuuttujat sekä osaa soveltaa edellisiä todennäköisyyksien ja tunnuslukujen laskemiseen. Lisäksi opiskelija kykenee analysoimaan tilastollista aineistoa laskemalla parametrien estimaatteja ja luottamusvälejä sekä laatimaan ja testaamaan hypoteesejä.

Sisältö: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet, satunnaismuuttuja, jakaumien tunnusluvut, tunnuslukujen estimointi, hypoteesien testaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h/laskuharjoitukset 22 h/itsenäistä työtä 68 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan kurssia 031010P Matematiikan peruskurssi I ja soveltuvin osin kurssia 031011P Matematiikan peruskurssi II vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Laininen P. (1997). Sovellettu todennäköisyyslasku.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Jukka Kemppainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031022P Numeeriset Menetelmät

Numerical methods

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5

Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa opiskelijalle numeeristen laskentamenetelmien matemaattiset perusteet, kuinka arvioidaan niiden teoreettisia ominaisuuksia (stabiilisuutta, tarkkuutta ja laskennallista kompleksisuutta). Lisäksi opitaan numeeristen menetelmien käytännön soveltamista yksinkertaisten matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, mitä numeerisia ratkaisumenetelmiä voidaan soveltaa tekniikassa esiintyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen, osaa suorittaa numeerisen laskenta-algoritmin eri vaiheet ja osaa arvioida ratkaisumenetelmän virhettä.

Sisältö: Numeerinen lineaarialgebra, epälineaaristen yhtälöryhmien ratkaisumenetelmät, funktioiden interpolointi ja approksimointi, numeerinen derivointi ja integrointi, differentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisumenetelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h / Pienryhmäopetus 22 h.

Kohderyhmä:

MA 356

Esitietovaatimukset: Matematiikan peruskurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt, Matriisialgebra

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Numeeriset menetelmät (opintomoniste); J. Douglas Faires and Rich-ar L. Burden, Numerical methods; Alfio Quarteroni, Riccardo Sacco, Fausto Saleri, Numerical mathematics

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Marko Huhtanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031023P Tietotekniikan matematiikka (5op)

Mathematical Structures for Computer Science

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Tavoite: Kurssi perehdyttää lause- ja predikaattilogiikkaan sekä moniarvoiseen logiikkaan ja antaa perustiedot päättelymekanismeista ja todistusmenetelmistä. Lukujärjestelmämuunnoksiin, peruslaskutoimituksiin eri lukujärjestelmissä samoin kuin joukko-opin alkeisiin tutustutaan. Lisäksi perehdytään formaaleihin kieliin ja kielioppeihin sekä automaatteihin ja muihin matemaattisiin koneisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee käyttämään lauselogiikan tuloksia lauseen totuusarvon määräämiseen. Hän kykenee kääntämään luonnollisen kielen lauseita symbolimuotoon ja osaa soveltaa päättelymekanismeja yksinkertaisten väittämien todistamiseen. Opiskelija osaa toteuttaa peruslaskutoimitukset eri lukujärjestelmissä ja kykenee muuntamaan luvun lukujärjestelmästä toiseen. Hän tunnistaa lauselogiikan ja joukko-opin aksiomirakenteen Boolen algebraa vastaaviksi

rakenteiksi ja osaa verrata kaksiarvoisen ja moniarvoisen logiikan ominaisuuksia toisiinsa. Opiskelija osaa soveltaa diskreetin matematiikan formaaleja menetelmiä (kuten formaalit kieliopit, automaatit, jonokoneet ja Turingin koneet) yksinkertaisten tietojenkäsittelytehtävien mallintamiseen ja kykenee rakentamaan yksinkertaisen tehtävän toteuttavan formaalin mallin.

Sisältö: Logiikan alkeita. Induktio ja rekursio. Boolen algebra. Joukko-oppia. Otteita automaateista, formaaleista kielistä ja graafiteoriasta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Rosen K.H.: Discrete Mathematics and Its Applications. Gersting J.L.: Mathematical Structures for Computer Science.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031025A Introduction to Optimization

Optimoinnin perusteet

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall semester, periods 1-2

Objective: The course gives the basics of theory of the optimization methods and how they are used in engineering applications.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to solve optimiza-tion convex optimization problems with the basic optimization algorithms. The student is

MA 357

also able to form the necessary and sufficient conditions for the optimality .

Contents: Linear optimization, Simplex-algorithm, nonlinear optimization, KKT-conditions, duality, conjugate gradient meth-od, penalty and barrier function methods

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h / Group work 20 h.

Target group: Students in Wireless Com-munication Engineering

Prerequisites and co-requisites: The recommended prerequisite is the completion of the courses Calculus I and II, Matrix alge-bra

Recommended optional programme components:

Study materials: P. Ciarlet; Introduction to numerical linear algebra and optimization, M. Bazaraa, H. Sherali, C.M. Shetty; Nonlin-ear programming

Assessment methods and criteria: In-termediate exams or a final exam.

Grading: Numerical grading scale 1-5.

Person responsible: Keijo Ruotsalainen

Work placements: No

Other information:

031026A Variaatiomenetelmät

Variational Methods

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Tavoite: Esitetään klassisen variaatiolaskennan perusteoria. Annetaan kuva variaatioprobleemien käsittelystä erilaisissa koordinaatistoissa. Esitetään osittaisdifferentiaaliyhtälön variationaalinen muoto ja sen käsittely sopivissa Hilbertin avaruuksissa. Perustellaan sopivin oletuksin heikon muodon yksikäsitteinen ratkeavuus. Heikon muodon ratkaisua approksimoidaan Galerkinin menetelmällä käyttäen

äärelliulotteisia aliavaruuksia. Perustellaan likiratkaisun konvergenssi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa variaatioprobleeman. Hän osaa muodostaa ja ratkaista analyyttisesti eräiden ongelmien Eulerin yhtälöitä erilaisissa koordinaatistoissa erilaisilla reunaehdoilla. Opiskelija osaa muodostaa osittaisdifferentiaaliyhtälön variationaalisen muodon. Hän osaa konstruoida osittaisdifferentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävälle likiratkaisuja Galerkinin menetelmän avulla.

Sisältö: Klassinen variaatiolaskenta, variaatiointegraali, Eulerin yhtälö, yleistetyt koordinaatit. Osittaisdifferentiaaliyhtälön variationaalinen formulaatio, Hilbert avaruus, Galerkinin menetelmä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan peruskurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Rektorys K.: Variational Methods in Mathematics; Gelfand I., Fomin S.: Calculus of Variations;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031028S Matemaattinen signaalinkäsittely

Mathematical Signal Processing

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

MA 358

Ajoitus: Periodit 5-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kaksiulotteisten ja monikanavaisten signaalien taajuusaluekäsittelyyn sekä vastaaviin lineaarisiin siirto- tai aikainvarianteihin järjestelmiin. Lisäksi annetaan perustiedot aallokeanalyysistä sekä lineaarisista muunnoksista ja koodausmenetelmistä kuvankäsittelyssä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa johtaa kaksiulotteisten ja monikanavaisten signaalien Fourier-muunnosten keskeiset ominaisuudet ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Opiskelija osaa muodostaa vastaavien LSI- ja LTI-järjestelmien siirtofunktion ja impulssivasteen ja osaa tutkia niiden avulla järjestelmän stabiilisuutta. Hän osaa tutkia satunnaissignaalien käyttäytymistä näissä järjestelmissä mm. auto- ja ristikorrelaatiofunktioiden ja tehotiheysspektrin avulla. Opiskelija ymmärtää erilaisten aallokemuunnosten matemaattiset perusteet ja osaa soveltaa niitä signaalinkäsittelyssä. Hän osaa muodostaa lineaarisen muunnoksen erityisesti separoituvana kuvamuunnoksena ja tuntee kuvanpakkauksessa käytettävien koodausmenetelmien perusteet.

Sisältö: Kaksiulotteista Fourier-analyysiä. Kaksiulotteiset LSI-järjestelmät, satunnaissignaalit kaksiulotteisessa järjestelmässä ja kaksiulotteinen spektriestimointi. Monikanavaiset signaalit ja järjestelmät, satunnaissignaalit monikanavaisessa järjestelmässä ja monikanavainen spektriestimointi. Aallokkeet signaalinkäsittelyssä. Kuvankäsittelyn matematiikkaa, kuvamuunnoksia, kuvan koodaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 40 h / Pienryhmäopetus 10 h. Lisäksi kurssiin kuuluu palautettavia kotitehtäviä ja niiden vertaisarviointia.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031018P

Kompleksianalyysi, 031021P Tilastomatematiikka ja joko 031050A Signaalianalyysi tai kurssit 03049A Signaalit ja järjestelmät ja 031024A Satunnaissignaalit on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Marple: Digital Spectral Analysis with Applications. Gonzalez and Wintz: Digital Image Processing, 2. ed. (1987).

Suoritustavat: loppukoe

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Vesa Kotila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031029S Graafiteoria (8op)

Graph Theory

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Tavoite: Kurssilla tutustutaan graafiteorian peruskäsitteisiin, kuten puu, kaksijakoinen graafi ja suunnattu graafi. Lisäksi perehdytään yhtenäisyyden eri muotoihin ja käsitellään tasograafeja ja graafien värityksiä. Kurssilla tarkastellaan keskeisiä graafiteoreettisia algoritmeja sekä tarkastellaan siirtoverkkoja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa keskeiset graafityypit ja niiden ominaisuudet. Hän osaa soveltaa diskreetin matematiikan menetelmiä graafiteorian tulosten todistamisessa. Hän osaa yhdistää graafien teorian antamat tulokset eri sovellusalueiden ongelmiin.

Sisältö: Peruskäsitteitä. Aligraafit ja syklit. Yhtenäiset graafit, puut, kaksijakoiset graafit, hyperkuutiot. Eulerin ja Hamiltonin graafit. Pariutukset ja väritykset. Yhtenäisyyden eri muodot. Ramseyn luvut. Viansieto tietoverkossa. Tasograafit, suunnatut graafit ja siirtoverkot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

MA 359

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: F. Harary: Graph Theory. Reinhard Diestel: Graph Theory.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031044A Matemaattiset menetelmät

Mathematical Methods

Laajuus: 3 op/80 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Tavoite: Kurssilla perehdytään Fourier-sarjoihin, Fourier- ja Z-muunnoksiin ja niiden käyttöön sovelluksissa. Lisäksi perehdytään usean muuttujan funktion differentiaalilaskentaan, sekä tutustutaan yksinkertaisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin ja niiden analyyttisiin ratkaisumenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea jaksollisen funktion Fourier-sarjan ja muodostaa sen taajuusesityksen. Hän osaa laskea funktion Fourier-muunnoksen ja diskreetin jonon Z-muunnoksen sekä niiden käänteismuunnokset. Kurssin suorittanut opiskelija osaa laskea funktion gradientin, vektorikentän divergenssin ja roottorin. Lisäksi hän osaa ratkaista yksinkertaisia osittaisdifferentiaaliyhtälöitä Fourier-tekniikalla.

Sisältö: Kompleksiluvut, Fourier-sarjat, Fourier-muunnos, Z-muunnos, gradientti, divergenssi, roottori, osittaisdifferentiaaliyhtälö.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h/laskuharjoitukset 20 h/itsenäistä opiskelua 20 h.

Kohderyhmä: 2. vuoden prosessi ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan kursseja 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031019P Matriisialgebra ja 031017P Differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ruotsalainen, K. Matemaattiset menetelmät (luentomoniste verkkoversiona).

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Jukka Kemppainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031045S Aalloke-muunnos

numeerisessa analyysissa

Wavelet transform in nu-merical analysis

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennoidaan tarvittaessa

Tavoite: Kurssilla tarkastellaan aallokemuunnoksen perusominaisuuksia ja perehdytään eri menetelmiin aallokeiden konstruoimiseksi. Esitellään nopea aallokemuunnos ja sovelletaan aallokemuunnosta osttaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa aallokemuunnosten perusominaisuudet ja osaa konstruoida perusaallokkeita ja osaa analysoida niiden ominaisuuksia. Osaa ratkaista osittaisdifferentiaaliyhtälöitä aallokemuunnoksen avulla.

Sisältö: Aallokemuunnos. Aalloke-kehikot. Riesz'n kanta. Ortogonaaliset ja

MA 360

biortogonaaliset aallokkeet. Nopea-aalloke muunnos. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen aallokkeilla.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan peruskurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt, Matriisialgebra ja Numeeriset menetelmät

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: I. Daubechies, Ten lectures on wavelets; A. Louis, P. Maas and A. Richter; Wavelets

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031047S Reunaele-menttimenetelmän pe-rusteet

Principles of the boundary element method

Laajuus: 6,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Tavoite: Opiskelijalle annetaan kuva reunaelementtimenetelmän implementoinnin vaatimasta matemaattisesta koneistosta sekä teorian, että menetelmän toteuttamisen näkökulmasta. Kyseessä on syventävä kurssi, joten opiskelijan asiantuntemuksen tulee nousta mitattavissa olevalle tasolle.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittanut opiskelija osaa itse ohjelmoida reunaelementtimenetelmällä potentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävän ratkaisualgoritmin. Hän tuntee potentiaalitehtävän reuna-arvoprobleeman keskeisten likimääräismenetelmien (FDM, FEM, BEM) taustalla olevat perusperiaatteet.

Sisältö: Differentiaaliyhtälöiden ja integraaliyhtälöiden välisiä yhteyksiä. Reuna-arvotehtävän klassinen vahva muoto, variationaalinen heikko muoto sekä minimikarakterisointi. Potentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävän palauttaminen reunaintegraaliyhtälöksi. Reunaintegraaliyhtälön numeerinen ratkaiseminen. Spline interpolaatiota. Numeerista integrointia. Funktionaalianalyyttistä taustaa. Lax-Milgramin lause. Differenssi-, elementti- ja reunaelementtimenetelmän vertailua. Konvergenssituloksia.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan peruskurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Suomenkielinen luentomoniste ja harjoitustehtävät.; Chen G., Zhou J.: Boundary Element Methods.; Hackbush W.: Integralgleichungen.; Brebbia C.A, Dominguez J.: Boundary Elements. An Introductory Course;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031050A Signaalianalyysi

Signal Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 3-4

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija determinististen ja

MA 361

satunnaissignaalien analyysiin ja taajuusaluekäsittelyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laskea energian, tehon, konvoluution ja spektrin diskreeteille ja analogisille, jaksollisille ja ei-jaksollisille deterministisille signaaleille. Opiskelija osaa tutkia satunnaissignaalien stationaarisuutta, ergodisuutta, keskinäistä riippuvuutta ja taajuussisältöä auto- ja ristikorrelaation, kovarianssin sekä tehotiheys- ja ristitehotiheysspektrin avulla. Opiskelija osaa selittää signaalin estimoinnissa käytettävien keskeisimpien optimaalisten järjestelmien matemaattiset perusteet sekä osaa laskea niihin liittyviä laskutehtäviä.

Sisältö: Signaalit, luokittelu, taajuus. Ortogonaalikehitelmistä. Fourier-analyysiä, analoginen ja digitaalinen signaali, nopea Fourier-muunnos. Satunnaismuuttuja. Satunnaissignaali. Stationaarisuus, ergodisuus, autokorrelaatio. Tehotiheysspektri. Autoregressiivinen, Gaussin ja Poissonin prosessi. Signaalin estimointi, ortogonaalisuusehto, Yule-Walker -yhtälöt, Wiener-suodatin. Sovitettu suodatin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h, pienryhmäopetus 20 t.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031019P Matriisialgebra, 031021P Tilastomatematiikka sekä 031018P Kompleksianalyysi on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentorunko. Proakis, J.G., Manolakis, D.K.: Introduction to Digi-tal Signal Processing. Shanmugan, K.S., Breipohl, A.M.: Random Signals, Detection, Estimation and Data Analysis.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Vesa Kotila, Pasi Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031051S Numeerinen Matriisilaskenta

Numerical Matrix Analysis

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi (tarvittaessa englanti)

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Tavoite: Kurssilla käsitellään matriisihajotelmat kuten SVD, osittaistuettu LU, QR hajotelma, Schurin hajotelma sekä niiden laskennalliset menetelmät. FFT:n matriisianalyysi. Ominaisarvo-ongelma, QR-iteraatio, yleistetty ominaisarvo-ongelma sekä matriisifunktiot. Harvat matriisit ja iteratiiviset menetelmät kuten GMRES ja MINRES. Suurten ongelmien pohjustaminen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää tehokkaimmat numeerisesti luotettavat menetelmät, joilla lineaarialgebran perustehtävät ratkaistaan. Opiskelija tietää kuinka erittäin suuria tehtäviä voidaan ratkaista iteratiivisilla menetelmillä ja mitä pohjustaminen merkitsee, sekä ymmärtää laskennallista kompleksisuusteoriaa.

Sisältö: Hajotelmien teoria, SVD, osittaistuettu LU, QR hajotelma, Schurin hajotelma, FFT, ominaisarvo- ja yleistetty ominaisarvo-ongelma, matriisifunktiot, GMRES, MINRES sekä pohjustaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan peruskurssit I ja II, Matrisialgebra ja Numeeriset menetelmät

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: M. Huhtanen, Matrix Computations (opintomoniste), G. Golub and C. van Loan, Matrix Computations.

Suoritustavat: loppukoe sekä palautettavat harjoitustehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Marko Huhtanen

MA 362

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031072S Reunaelementtimenetelmän perusteet,

harjoitustyö

Principles of the boundary element method, Home-work exercise

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Tavoite: Kurssi syventää opiskelijan näkemystä matemaattisen algoritmin toteuttamisesta.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käsitellä kurssisisällössä kuvattua aihetta harjoitustyön tehtävänannossa esitettyjen määrittelyjen mukaisesti ja tehdä työstään kirjallisen työselostuksen. Harjoitustyön tekemällä opiskelijalle konkretisoituu matemaattisen BEM-algoritmin käsittelyssä (esim. ohjelmointi) kohdattavat ongelmat ja niiden ratkaisemiseen tarvittavien taitojen ja tietojen tarve.

Sisältö: Reunaelementtimenetelmän perusteet kurssin aihepiiriin liittyvä harjoitustyö, joka voi olla joko kirjallisuustyö tai algoritmin ohjelmointityö (C, MATLAB, Fortran tms.). Hyväksytyltä harjoitustyöltä edellytetään kunnollinen dokumentointi.

Järjestämistapa:

Toteutustavat: .

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan kurssia 031071S, Reunaelementtimenetelmän perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: .

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031073S Numeeristen menetelmien jatkokurssi

Numerical methods, ad-

vanced topics

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Tavoite: Kurssilla esitetään funktionaalianalyysin peruskäsitteistöä ja peruskäsitteiden välisiä relaatioita. Malliongelmia muotoillaan funktioavaruuksien välisiksi operaattoriyhtälöiksi. Käsitellään lineaaristen operaattoriyhtälöiden häiriöteorian perusteet. Esitetään approksimaatioteorian perusteet ja epälineaarisen analyysin alkeet operaattoriteorian näkökulmasta katsoen.

Osaamistavoitteet: Tämän syventävän kurssin suorittanut opiskelija pystyy lukemaan alan julkaisuja. Hän osaa käyttää Hilbert- ja Banach-avaruuksien operaattoritekniikkaa numeeristen algoritmien sunnittelussa ja analysoinnissa. Hänellä on näkemys variaatioperiaatteen ja elementtimenetelmän (FEM) välisestä yhteydestä.

Sisältö: Peruskäsitteistöä: lineaariavaruudet, normit, Banachin ja Hilbertin avaruudet, operaattoriformalismi, differentiaalilaskentaa tasossa ja kolmiulotteisessa avaruudessa. Approksimointiteoriaa: polynomi-interpolaatio, spline interpolaatio, 'paras' approksimaatio, useamman muuttujan funktioiden approksimointi. Numeerista integrointia. Lineaaristen operaattoriyhtälöiden likimääräinen ratkaiseminen: ehtoluku, residuaalin minimointi, least squares, Galerkinin menetelmä, stabiilisuus, konsistenssi ja konvegrenssi. Epälineaarisen analyysin alkeita: kiintopistelause ja Picardin menetelmä, operaattorin derivointi, Newtonin menetelmä, funktionaalien minimointi. Elementtimenetelmä: operaattoriyhtälön variaatioformulointi ja

MA 363

Galerkin menetelmä, elementtiavaruuksia, konvergenssituloksia.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan peruskurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Suomenkielinen luentomoniste ja harjoitustehtävät; Atkinson K., Han W.: Theoretical Numerical Analysis: A Functional Analysis Framework; Linz P.: Theoretical Numerical Analysis; Eriksson K., Estep D., Hansbo P., Johnson C.: Computational Differential Equations;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031074S Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä

Variational methods in image processing

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennoidaan tarvittaessa

Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija variaatiomenetelmien käyttöön kuvankäsittelyssä, sekä perehtyä kuvankäsittelyalgoritmien matemaattisiin perusteisiin.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea mitallisen joukon Hausdorff-mitan. Hän osaa muodostaa kuvan energiafunktionaalin ja analysoida ehtoja milloin energiaminimi on olemassa yksikäsitteisesti. Lisäksi hän osaa

muodostaa variaatiomallia vastaavan diffuusiomallin ja ratkaista sen tasa-arvopintamenetelmillä.

Sisältö: Geometrista mittateoriaa, suoristuvat ja säännölliset joukot, Mumford-Shah'n energia. Multiskaala-analyysi. Diffuusiomallit. Ratkaisualgoritmeja.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan peruskurssi 1, matematiikan peruskurssi 2, matriisialgebra, differentiaaliyhtälöt, signaalit ja järjestelmät, numeeriset menetelmät ja variaatiomenetelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: J.-M. Morel and S. Soli-mini, Variational methods in Image segmen-tation; P. Mattila, Geometry of Sets and Measures in Euclidean Spaces

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

CSE 364

7. Tietotekniikan osasto

Linnanmaa, Tietotalo 1 Kotisivut: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/

7.1. Yleistä

Opintotoimisto

Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimisto on avoinna 9:30–14:00. Toimistossa hoidetaan koulutusohjelmaan sekä jatko-opiskeluun liittyvät asiat. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelman lukujärjestykset ja koordinoidaan tenttijärjestelyt.

Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastavat opintoneuvoja ja omaopettajat. Opintoneuvojan yhteystiedot löytyvät osaston verkkosivuilta http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu.

Tiedekirjasto Tellus

Tiedekirjasto toimii kahdessa tilassa, Telluksessa ja Lunassa. Tellus on avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna on suljettu lauantaisin.Kesäaikana on poikkeavat aukioloajat.

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja

viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä –kurssi ja ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi.

Asiakaspalvelu puh. 029-448 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/ sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.

Työpaja

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on yhteinen työpaja, joka vastaa laitteiden huollosta ja materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä.

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on myös yhteinen tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko itse verkon toiminnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislaitteita.

Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on

CSE 365

käytettävissään 3 Unix- ja 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalueella ja myös osassa kaupunkia.

Henkilökunta

Henkilökuntaluettelot ja yhteystiedot löytyvät osaston kotisivuilta. Henkilökunnan sähköposti-osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi.

Osastonjohtaja

RÖNING, Juha, TkT

Koulutusohjelmavastaava

RIEKKI, Jukka, TkT

7.2. Koulutusohjelman

yleiset tavoitteet ja

rakenneperiaate

Tietotekniikan osasto tuottaa tietotekniikan koulutusohjelman. Lisäksi syksyllä 2013 alkaa erityisesti konenäköön ja signaalinkäsittelyyn keskittyvä kansainvälinen DI-ohjelma Computer Vision and Signal Processing (CVSP) sekä lääketieteen tekniikkaan keskittyvä kansainvälinen DI-ohjelma Biomedical Engineering (BME).

Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä alan yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutusohjelma tähtää tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen.

Koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 op) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomi-insinöörin (120 op) tutkinto. Koulutusohjelmassa on myös mahdollista seurata ns. joustavia opintopolkuja, jolloin kandidaattivaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen oppiaineen DI/maisteriopintoihin. Tarjolla olevista joustavista opintopoluista kerrotaan yliopiston

asiaa esittelevillä verkkosivuilla (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut).

Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopinnoista, täydentävästä moduulista, opintosuunnalle valmistavasta moduulista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä.

Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on n. 140 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kolmen ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa opintosuunnalle valmistavan moduulin.

Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syksyllä. Opintosuunnalle valmistavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivaiheen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin täydentävät ja valinnaiset opinnot sekä kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun. Varusmiesjohtaja- ja kouluttajakoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea 3 opintopistettä tietotekniikan kandidaatin valinnaisiin opintoihin. Hyväksiluennan halutessaan opiskelijan on toimitettava todistus suoritetusta koulutuksesta opintoneuvojalle. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.

Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto suoritetaan opiskelijan valitsemalle opintosuunnalle, josta suoritetaan sekä opintosuunnan moduuli että yksi opintosuunnan syventävistä moduuleista. Näiden lisäksi opiskelija kokoaa itselleen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy myös diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkopuolisia,

CSE 366

yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja.

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnon suorittaminen kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

7.3. Tietotekniikan koulutusohjelma

7.3.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit n. 20 op

Opintosuuntakohtaiset syventävät moduulit 30-40 op

Opintosuuntien moduulit 30-40 op

Informaatio- tekniikka

Informaatio- verkostot

Sulautetut järjestelmät

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö 10 op

Valinnaiset opinnot n. 10 op

Täydentävä moduuli n. 15 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 10 op

Informaatio- tekniikka

Informaatio- verkostot

Sulautetut järjestelmät

Perus- ja aineopinnot 136 op

Vuosi III

Syksy II Kevät II

Sýksy I Kevät I

CSE 367

7.3.2. Tietotekniikan koulutusoh-jelman osaamistavoitteet

Tietotekniikan koulutusohjelma tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa:

käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin

selittää tietokoneen toimintaperiaatteen; suunnitella ja toteuttaa tietokoneohjelmia; arvioida ohjelmien suorituskykyä ja vertailla ohjelmien eri toteutusvaihtoehtoja

käyttää mittalaitteita sähköteknisiin mittauksiin ja analysoida digitaalikomponenteista koostuvan laitteen toimintaa

selittää sulautetun järjestelmän sekä sen ohjelmiston ja laitteiston dualismiluonteen

suunnitella ja toteuttaa sulautettujen järjestelmien ohjelmistoja ja laitteita

selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja toiminnalliset osa-alueet

käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä; toteuttaa ohjelmistoprojektin käyttäen projektihallintamenetelmää

selittää Internetin rakenteen; suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tietokoneverkkosovelluksen

käyttää signaalin- ja kuvankäsittelyn sekä tekoälyn perusmenetelmiä

käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä

työskennellä vastuullisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti

käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä ja viestintätaitojaan työtehtävissään

seurata ja tulkita tietotekniikan kehitystä sekä kehittää omaa osaamistaan sen mukana

viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle kohdeyleisölle

Nämä osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet tietotekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulutusohjelmasta on mahdollisuus siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin myös filosofian maisterin, terveystieteiden maisterin, sähkötekniikan diplomi-insinöörin ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörin opintoihin Oulun yliopiston muissa koulutusohjelmissa.

Diplomi-insinöörintutkinnon suorittanut henkilö kykenee opintosuuntansa alueella:

hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja osaamista

soveltamaan tietämystään luovasti tuotekehitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä

tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuottamaan uutta tietoa yritysten ja muun yhteiskunnan tarpeisiin

työskentelemään tavoitteellisesti itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti

Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten tai julkisen sektorin palveluksessa. Tutkinto antaa valmiudet myös tieteellisiin jatko-opintoihin aina tohtorintutkintoon asti. Itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan kuuluu kasvavassa määrin myös vahva kansainvälinen yhteistyö.

7.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon opinnot (180 op) muodostuvat perus- ja aineopinnoista, yhdestä opintosuunnalle valmistavasta moduulista, yhdestä täydentävästä

CSE 368

moduulista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnalle valmistava moduuli valitaan suunnitellun DI-vaiheen opintosuunnan perusteella, sillä valmistava moduuli tarjoaa vastaavan DI-vaiheen opintosuunnan edellyttämät esitiedot. Opintosuunnalle valmistava moduuli valitaan viimeistään kolmannen vuoden syksyllä.

Täydentävä moduuli valitaan täydentämään osaamista; tähdäten joko suoraan ammatissa tarpeellisten ja hyödyllisten taitojen ja tietojen tai myöhemmässä opiskeluvaiheessa vaadittavien esitietojen hankkimiseen. Täydentävä moduuli valitaan viimeistään kolmannen vuoden alussa. Täydentäväksi moduuliksi voi valita myös toiselle opintosuunnalle valmistavan moduulin, jolloin opiskelija opiskelee kolmannen vuoden aikana kyseisen opintosuunnan esitiedot. Tällöin opiskelija voi valita DI-vaiheen opintosuunnan joko opintosuunnalle valmistavan tai täydentävän moduulin mukaisesti. Jälkimmäinen vaihtoehto voi edellyttää esitietojen täydentämistä myös valinnaisilla kursseilla kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. täydentävien moduulien ja muiden opintosuunnille valmistavien moduulien kurssit sopivat valinnaisiksi opinnoiksi. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena myös 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun (väh. 2kk). Koulutusohjelmatoimikunta vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot. Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa.

7.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli, yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista,

täydentävä moduuli ja diplomityö. Täydentävän moduulin opiskelija voi muodostaa itse esimerkiksi toisen opintosuunnan perusmoduulin kursseista. Täydentävään moduuliin voidaan sisällyttää myös kandidaatin tutkinnon täydentävien moduulien aineopintotasoisia kursseja. DI-vaiheen täydentävällä moduulilla voi myös syventää kandidaatin opintojen täydentävän moduulin aineita. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta.

DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A, Syventävä harjoittelu, DI-opintoihin. Täydentävä moduuli voi sisältää myös kieliopintoja, kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin voi kuitenkin sisällyttää kieliopintoja yhteensä korkeintaan 18 op.

Kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin sisältyvät täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan suorittaa myös muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutusohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija kirjaa kandi- ja DI-vaiheen valintansa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPSiin). Opiskelija voi esittää hyvillä perusteilla muutosta esimerkiksi perus- ja aineopintojen kielikurssiin. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa tämän suunnitelman. HOPSista kerrotaan tarkemmin verkkosivuilla.

7.3.5. Opintosuuntien tavoitteet

Informaatiotekniikan opintosuunta

Informaatiotekniikan opintosuunnassa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä.

CSE 369

Lähtökohtana on tyypillisesti ympäristöstä mitta-antureilla havaittu digitaalinen tieto kuten puhe, kuva, video, tai vaikkapa sydän- ja aivosähköinen signaali, joille suoritetaan erilaisia operaatioita, kuten suodattamista, pakkaamista tai luokittelua. Opintosuunta perehdyttää opiskelijan alan keskeisiin menetelmiin ja teknologioihin. Se antaa valmiudet työskennellä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Informaatiotekniikan asiantuntijan toimenkuva voi sisältää mm. uusien menetelmien kehitystä tai olemassa olevien menetelmien hyödyntämistä uusissa sovelluksissa. Informaatiotekniikka on keskeisessä roolissa kehitettäessä tulevaisuuden laitteita, joita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkoneisiin, vaatteisiin yms.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontunnistuksen, konenäön sekä tietokonegrafiikan perusmenetelmiä erilaisten käytännön sovellusongelmien ratkaisemiseen,

käyttää keskeisimpiä multimediateknologioita uusien multimediasovellusten ja -palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa,

soveltaa matemaattisia laskentamenetelmiä kuten esimerkiksi optimointialgoritmeja tieteessä ja tekniikassa esiintyvien ongelmien formaaliin määrittämiseen ja ratkaisemiseen,

analysoida ja suunnitella digitaalisia signaalinkäsittelyjärjestelmiä sekä toteuttaa niissä tarvittavia algoritmeja esimerkiksi moderneille signaaliprosessoreille,

tulkita rakenteisen tiedon kuvauksia ja tunnistaa niiden välisiä suhteita sekä suunnitella ja toteuttaa omia tai valmiita kuvauksia käsitteleviä ohjelmia.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä älykkäisiin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai lääketieteelliseen tietotekniikkaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

suunnitella järjestelmiä, joilla on älykkäitä ominaisuuksia kuten kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä se perusteella järkeviä toimenpiteitä.

kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä hyödyntäviä järjestelmiä esimerkiksi datan suodattamiseen, pakkaamiseen pienempään tilaan, analysointiin ja vaikkapa suojaamiseen tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan.

kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä ihmisen mittaamisella saatujen fysiologisten signaalien automaattiseen analysointiin ja tulkintaan lääketieteen tekniikan ja hyvinvointitekniikan sovelluksiin.

Informaatioverkostojen opintosuunta

Verkottuneiden järjestelmien määrä lisääntyy jatkuvasti samalla kun tietotekniikka sulautuu osaksi arkielämäämme. Uuden sovellukset ja palvelut, niin yrityksille, julkishallintoon kuin tavallisille ihmisillekin suunnatut, perustuvat yhä useammin Internetiin, mobiililaitteisiin, hajautettuihin järjestelmiin ja jokapaikan tietotekniikkaan. Diplomi-insinööriltä odotetaankin tulevaisuudessa monialaista osaamista, suunnittelun ja toteutuksen lisäksi on hallittava tutkimus ja liiketoiminta. Tämän opintosuunnan perustana on vahva tietotekniikan osaaminen ja ammattitaito, jota on mahdollista syventää joko liiketoiminnan tai tekniikan osalta. Palveluliiketoiminnan syventävä moduuli (yhdessä kandivaiheen taloustieteen täydentävän moduulin kanssa) syventää taloudellisten mekanismien ja palvelujen ekosysteemien ja toiminteiden ymmärtämistä. Informaatioverkostojärjestelmien syventävä moduuli syventää tietämystä multimedian, tietoliikenneverkkojen ja tutkimuksen osalta.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

selittää tietotekniikan tieteellisen menetelmän, kirjoittaa tutkimussuunnitelman, suunnitella ja tehdä kokeellista tutkimusta, kirjoittaa

CSE 370

tieteelliseen tyyliin sekä esitellä tutkimustaan suullisesti

toteuttaa Internet-sovelluksia käyttäen modernia ohjelmistoarkkitehtuurityyliä

soveltaa uusinta tietämystä ja menetelmiä jokapaikan tietotekniikan järjestelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoinnissa

selittää hajautettujen järjestelmien toimintaperiaatteet, arvioida hajautettujen järjestelmien suunnitteluperiaatteita, ratkaista näihin järjestelmiin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pieniä hajautettuja järjestelmiä

toteuttaa käyttöliittymiä mobiililaitteisiin, toteuttaa sosiaalisen median sovelluksia, selittää tilannetietoisuuden ja Internet-yhteisöjen peruskäsitteet

suunnitella, kehittää ja testata toimivia ohjelmistoja tosielämän ongelmiin; sekä dokumentoida työnsä ammattimaiseen tapaan

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista:

Informaatioverkostojärjestelmät antaa valmiudet vaativien hajautettujen ja multimediajärjestelmien ja niiden osakokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta antaa valmiudet palvelujen liiketoimintalähtöiseen suunnitteluun, kehitykseen ja hyödyntämiseen uusissa palvelujärjestelmissä ja sovelluksissa.

Sulautettujen järjestelmien opintosuunta

Sulautetut järjestelmät ovat perustavanlaatuinen osa tämän päivän teknologista infrastruktuuria. Käytämme päivittäin sulautettuun tietotekniikkaan ja sulautettuihin ohjelmistoihin perustuvaa teknologiaa, joista esimerkkeinä ovat MP3-soittimet, matkapuhelimet, pelikonsolit, hyvinvointitekniikan laitteet, autojen tieto- ja turvajärjestelmät, älytekstiilit ja GPS-navigaattorit. Sulautetut järjestelmät ovat erottamaton osa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja

sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve kasvaakin nopeasti tekniikan kehittyessä ja mahdollistaessa yhä uusia sovelluksia. Esimerkiksi prosessori-, anturi- ja akkutekniikan kehitys mahdollistaa sulautettujen järjestelmien soveltamisen aivan uusille sovellusalueille.

Opintosuunnassa koulutetaan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun syvällisesti perehtyneitä ohjelmisto-, laite- ja järjestelmäsuunnittelijoita ja asiantuntijoita. Opintosuunta antaa valmiudet suunnitella sulautettuja järjestelmiä eri sovellusalueille kuten mobiilijärjestelmät, robotiikka, hyvinvointitekniikka ja viihde-elektroniikka. Opintosuunta antaa hyvän pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattaen digitaalitekniikan, laitesuunnittelun, laiteläheisen reaaliaikaohjelmoinnin, tietoliikennetekniikan, tietokoneverkot, signaalinkäsittelyn, hahmontunnistuksen, hajautetut järjestelmät ja tietämystekniikan.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiskelija osaa:

analysoida tietokoneen toimintaa digitaalitekniikan näkökulmasta

analysoida ja vertailla teknologioita toiminnallisuuden jakamisessa ohjelmiston ja laitteiston välillä

analysoida toteutusteknologioiden vaikutusta sulautetun järjestelmän toimintaan ja elinkaareen

suunnitella ja toteuttaa sulautetun järjestelmän laitteita, ohjelmistoja ja käyttöliittymiä noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä

soveltaa sigaalinkäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä sulautetuissa laskentaympäristöissä

soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan teoriaa ja komponentteja sulautetun järjestelmän toteutuksessa.

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syventävästä moduulista. Valitsemansa moduulin perusteella opiskelija osaa:

suunnitella vaativia sulautettuja järjestelmiä käyttäen digitaali- ja analogiatekniikan teoriaa ja komponentteja sekä

CSE 371

signaalikäsittelyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä

suunnitella ja tuottaa laajoja sulautetun järjestelmän ohjelmistoja noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä sekä soveltaa

multimedia-, tietoliikenne- sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutustekniikoita sulautettujen järjestelmien sunnittelussa

7.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville ylioppilaille

PERUS- JA AINEOPINNOT

Syksy I

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

031001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-6 1 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 1 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 1 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-2 1 761102P Lämpöoppi 2,0 2-3 1 521170A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 1-3 1 521412A Digitaalitekniikka I 6,0 1-3 1 521141P Ohjelmoinnin alkeet 5,0 1-3 1 Yhteensä 31,5

Kevät I

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

901008P Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai 2,0 4-6 1 901009P Toinen kotimainen kieli, suomi 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 1 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 1 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5-6 1 521150A Internetin perusteet 5,0 5-6 1 521267A Tietokonetekniikka 4,0 4-6 1 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 1 Yhteensä 30

Syksy II

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 2 902011P Tekniikan englanti 6,0 1-6 2 031018P Kompleksianalyysi 4,0 1-2 2 031023P Tietotekniikan matematiikka 5,0 1-2 2 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2

CSE 372

521145A Ihminen-tietokone-vuorovaikutus 5,0 2-3 2 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 1-3 2 Yhteensä 32

Kevät II

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

031050A Signaalianalyysi 4,0 3-4 2 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 2 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4-5 2 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 2 521495A Tekoäly 5,0 4-5 2 521337A Digitaaliset suodattimet 5,0 5-6 2 Yhteensä 27

Vuosi III

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 521361A Tietoliikennetekniikka II 3,0 2-3 3 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 Yhteensä 16 Perus- ja aineopintoja yhteensä 136

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT

INFORMAATIOTEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-5 3 Yhteensä 10,0

INFORMAATIOVERKOSTOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 3 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 5-6 3 Yhteensä 10,0

CSE 373

SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 3 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 3 Yhteensä 10,0

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Täydentävä moduuli valitaan oheisista vaihtoehdoista. Uusista täydentävistä moduuleista ilmoitetaan www-sivuilla. Täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan myös suorittaa muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutusohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Täydentävän moduulin tarkka sisältö riippuu opintosuunnasta, koska opintosuuntien valmistavat moduulit sisältävät jo valmiiksi jonkin verran eri täydentävien moduulien kursseja. Näitä kursseja ei voi sisällyttää täydentävään moduuliin. Täydentävän moduulin ainetta voidaan syventää valitsemalla myös valinnaiset kurssit moduulin kurssijoukosta.

Tietotekniikan täydentävät moduulit: informaatiotekniikka, informaatioverkostot ja sulautetut järjestelmät

Ensimmäinen vaihtoehto täydentäväksi moduuliksi on koota se toiselle tietotekniikan opintosuunnalle valmistavasta moduulista. Tällöin voidaan toisen täydentävän moduulin lisäksi valita saman aihepiirin valinnaisia kursseja noin 5.0 opintopisteen edestä. Nämä moduulit soveltuvat erityisen hyvin täydentämään ja laajentamaan tietotekniikan tietoja ja taitoja. Toisen opintosuunnan moduulin suorittaminen kokonaan antaa valmiudet kyseisen opintosuunnan DI-opintoihin oman opintosuunnan lisäksi.

Sähkötekniikan täydentävä moduuli

Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 2 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 2 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 2 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5,0 1-3 3 521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 3 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 3 521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521171A Elektroninen mittaustekniikka 6,5 4-5 3 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521384A Radiotekniikan perusteet 5,0 1-2 3 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5,0 4-6 3 521337A Tietoliikennetekniikka I 3,0 5-6 2 Yhteensä n. 15,0

CSE 374

Tietojenkäsittelytieteen täydentävä moduuli

Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 811108P Projektitoiminnan perusteet 3,0 1-2 3 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 3 811379A Käyttöliittymien perusteet 5,0 1-2 3 811375A Käyttöliittymäohjelmointi 5,0 1-3 3 811391A Vaatimusmäärittely 5,0 2-3 3 811380A Tietokantojen perusteet 7,0 2-5 3 815347A Ohjelmistoarkkitehtuurit 6,0 4-5 3 811170P Tietojärjestelmien suunnittelun perusteet 6,0 4-5 3 812334A Tietojärjestelmien suunnittelu 6,0 3-6 3 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 5-6 3 Yhteensä n. 15,0

Taloustieteen täydentävä moduuli

Informaatioverkostojen opintosuunnan opiskelijat voivat koota oheiselta listalta 15-20 op moduulin kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Myös valinnaisia kursseja voi valita tältä listalta. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti, kursseja suositellaan erityisesti Informaatioverkostojen opintosuunnan syventävän moduulin ”Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta” esitiedoiksi. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 721210P Liike-elämän kansantaloustiede 5,0 1-2 3 721409P Johdatus markkinointiin 5,0 1-2 3 723027A International Project 5,0 1-3 3 721172P Johdon laskentatoimi 5,0 24-5 3 721426A Tietoverkkoliiketoiminta 5,0 4-5 3 Yhteensä n. 15,0

KANDIDAATINTYÖ

Kandidaatintyö tehdään tietotekniikan koulutusohjelmassa itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 521032A Tietotekniikan tutkielma 8,0 1-6 3 900060A Tekniikan viestintä 2,0 1-6 3 Yhteensä 10

CSE 375

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (voi vaihdella valitun valmistavan ja täydentävän moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Muille opintosuunnille valmistavien moduulien kurssit ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös sähkötekniikan, matematiikan, taloustieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden kurssit sopivat hyvin tähän koulutusohjelmaan. Osasto vahvistaa opiskelijan esityksestä hänen valinnaiset opintonsa. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 opintopisteen laajuisena.

KANDIDAATTIVAIHEEN VALINNOISTA

Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijalla on opinto-oikeus tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa jossakin niistä opintosuunnista, joiden esitietokurssit on kandidaattivaiheessa opiskeltu. Valmistavan moduulin lisäksi esitiedot voi hankkia täydentävällä moduulilla ja valinnaisilla kursseilla.

Tietotekniikan kandidaatti voi myös siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin suoraan sähkötekniikan DI-koulutusohjelmaan, fysiikan maisteriohjelmaan, terveystieteiden maisteriohjelmaan tai tietojenkäsittelytieteiden maisteriohjelmaan, jos kandidaatintutkinto täyttää valintaedellykset. Näiden koulutusohjelmien kandidaatintutkintoa ei siis tarvitse suorittaa. Hakijoille asetetut vaatimukset voi selvittää kyseisiltä laitoksilta.

7.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa.

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT MODUULIT

INFORMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

031025A Optimoinnin perusteet 5,0 1-3 4 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4 521466S Konenäkö 5,0 5-6 4 521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot 5,0 5-6 4 521279S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 5 521259S Digitaalinen videonkäsittely 5,0 2-3 5 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 Yhteensä 35,0

CSE 376

Syventävä moduuli Signaalinkäsittely

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-2 4 521321S Informaatioteorian ja koodauksen perusteet 5,0 1-2 4 521280S DSP-työt 5,0 1-3 4 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 Valinnaiset 521320S Langaton tietoliikenne II 8,0 1-3 4-5 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4-5 470444S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 2-3 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521373S Tietoliikennesignaalinkäsittely I 6,0 4-5 4-5 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 521493S Tietokonegrafiikka 7,0 4-6 4-5 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4-5 521360S Tietoliikennesignaalinkäsittely II 4,0 5-6 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Älykkäät järjestelmät

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521493S Tietokonegrafiikka 7,0 4-6 4 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 7,0 5 4 Valinnaiset 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 3 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4-5 470444S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 2-3 4-5 521264S Ihminen-kone- vuorovaikutustekniikat 5,0 4-6 4-5 802633S Tilastollinen hahmontunnistus 10,0 4-6 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Lääketieteellinen tietotekniikka

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 1-3 4 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 4-5 4 Valinnaiset 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 080910A Sovellettu diagnostinen radiologia 4,0 1-6 4-5

CSE 377

080901A Johdatus lääketieteen tekniikkaan kliinisessä lääketieteessä

4,0 3-4 4-5

764638S Neurotieteen perusteet 5,0 5-6 4-5 753124P Genetiikan perusteet 7,0 4-6 4 750340A Bioinformatiikan perusteet 3,0 4-6 5 764103P Johdatus biofysiikkaan 3,0 4-5 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

INFORMAATIOVERKOSTOJEN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Vsk

521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 521148S Ubiquitous Computing Fundamentals 5,0 1-3 4 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 4-5 4 521147S Mobile and Social Computing 5,0 4-5 4 521479S Ohjelmistoprojekti 7,0 4-6 4 Yhteensä 34

Syventävä moduuli Informaatioverkostojärjestelmät

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4 Valinnaiset 521320S Langaton tietoliikenne II 8,0 1-3 4-5 521385S Matkaviestintäjärjestelmät 5,0 4-6 4-5 811380A Tietokantojen perusteet 5,0 3-4 4-5 521149S Tietotekniikan erikoiskurssi 5-8 1-6 4-5 521264S Ihminen-kone- vuorovaikutustekniikat 5,0 4-6 4-5 521377S Tietoliikenneverkot II 7,0 4-6 4-5 815618S Komponenttipohjainen ohjelmistokehitys 6,0 4-5 4-5 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 5 Yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Informaatioverkostojen palveluliiketoiminta

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1-3 4 721704P Business logistics 5,0 2-3 4 721419A Kuluttajakäyttäytyminen 5,0 5-6 4 Valinnaiset 806109P Tilastotieteen perusmenetelmät I 9,0 1-3 4-5 721672S Informaatioverkostojen taloustiede 5,0 1-3 4-5

CSE 378

521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 721462S Verkostojen teoria 6,0 4-5 4-5 555344A Johtamisen tietojärjestelmät 4,0 4-6 4-5 Yhteensä n 35 op

SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-2 4 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4 521280S DSP-työt 5,0 1-3 4 521479S Ohjelmistoprojekti 7,0 5-6 4 521423S Sulautettujen järjestelmien työ 5,0 1-3 5 521279S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 5 Yhteensä 32

Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien elektroniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 4 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5,0 1-3 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 Valinnaiset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521320S Langaton tietoliikenne II 8,0 1-3 4 521443A Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 4-5 521385S Matkaviestintäjärjestelmät 5,0 4-6 4-5 521331A Suodattimet 4,0 4-6 4-5 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 4-5 Yhteensä n. 40 op

Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien ohjelmistot

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 4-5 4 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 Valinnaiset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 5-6 4

CSE 379

812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 5 521320S Langaton tietoliikenne II 8,0 1-3 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 521264S Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat 5,0 4-6 4-5 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 4-5 Yhteensä n. 40 op

7.3.8. Opintopolut tietotekniikan DI-vaiheeseen

Tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin voi hakea myös suoraan, suorittamatta ensin tietotekniikan kandidaatin tutkintoa. Opintoihin voivat hakea alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneet. Tällöin on osoitettava tietotekniikan koulutusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Jos osaamispohja saavutetaan jo suoritetuilla opinnoilla ja DI-vaiheen valinnaisuutta rajaamalla, diplomi-insinöörin tutkinto voidaan hankkia 120 opintopisteen opinnoilla; muussa tapauksessa opintoihin on sisällytettävä lisäksi diplomi-insinöörin tutkintoon kuulumattomia siltaopintoja, kuitenkin enintään 60 opintopistettä. Mahdolliset siltaopinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPSiin).

Niille Oulun yliopiston oppiaineille, joissa kandidaatinopintoihin voidaan sisällyttää tietotekniikan DI-opintojen edellyttämät esitiedot, on määritelty valmiiksi joustavat opintopolut tietotekniikkaan. Opintopoluissa pyritään tarjoamaan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot yhteensä 300 opintopisteen opinnoilla, mutta joissakin tapauksissa DI-opintojen esitietojen hankkiminen voi edellyttää tämän ylittävää opintopistemäärää. Tässä luvussa esitetään opintopolut sähkötekniikasta, tietojenkäsittelytieteestä ja lääketieteellisestä tekniikasta tietotekniikan DI-opintoihin. Näihin opintopolkuihin haetaan yleensä kandidaatinopintojen kolmannen vuoden keväällä.

Joustavat opintopolut koostuvat kandidaatinopintoihin sisällytettävistä kursseista ja näiden lisäksi DI-vaiheeseen sisällytettävästä täydentävästä moduulista. Tässä luvussa esitetään kandidaatinopintojen valinnaiset kurssit, jotka tulee suorittaa kandidaatinopintojen osana. Täydentävä moduuli voidaan suorittaa DI-vaiheessa. Mahdollisista poikkeamista, kandivaiheeseen ajoitetun kurssin suorittamisesta vasta DI-vaiheessa, tulee sopia erikseen ja tällaiset poikkeamat tulee merkitä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Lisätietoa joustavista opintopoluista on saatavilla tietotekniikan osaston www-sivuilla: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/hae-opiskelijaksi.

Sähkötekniikan opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain maisteritason erillisen opiskelijavalinnan sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna sähkötekniikan kandidaatin tutkinto Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea kaikkiin tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntiin. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla.

Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan sähkötekniikan kandidaatin on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa seuraavat kurssit: Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 521150A Internetin perusteet 5,0 5-6 2-3 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 2-3 Yhteensä 10

CSE 380

Tietotekniikan DI-ohjelmaan valitun sähkötekniikan kandidaatin on valittava, tietotekniikan opintosuunnasta riippuen, seuraava täydentävä moduuli DI-opintojen osaksi. Moduulista voidaan tarvittaessa koota normaalia täydentävää moduulia suurempi (yli 20 op suuruinen). Näin voidaan tehdä erityisesti silloin, kun kandidaatinopinnot sisältävät tietotekniikan opintosuunnan moduulin tai syventävän moduulin kursseja, koska tällöin opintosuunnan tai syventävästä moduulista tulee tavallista pienempi. Alla lueteltujen kurssien lisäksi voidaan täydentävään moduulin sisällyttää valinnaisina kursseina tietotekniikan koulutusohjelman DI-vaiheen muita kursseja.

Informaatiotekniikan täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 521495A Tekoäly 5,0 4-5 3 Valinnaiset 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 2 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-5 3 Yhteensä n.20-30 op

Sulautettujen järjestelmien täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5,0 4-5 3 Valinnaiset 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 2 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 Yhteensä n.20-30 op

Informaatioverkostojen täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 4-5 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 4-5 521145A Ihminen-tietokone-vuorovaikutus 5,0 2-3 2 Valinnaiset

CSE 381

521265A Tietoliikenneohjelmistot 5,0 4-5 4-5 521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 4-5 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 4-5 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 4-5 Yhteensä n.20-30 op

Tietojenkäsittelytieteen opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmasta Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Informaatioverkostot” -opintosuuntaan. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla.

Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan tietojenkäsittelytieteen kandidaatin on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa seuraavat kurssit. Osa kursseista voidaan korvata oikeassa sarakkeessa luetelluilla vastaavilla tietotekniikan koulutusohjelmaan kuuluvilla kursseilla.

Vaadittu kurssi Vaihtoehtoinen kurssi

811122P Johdatus ohjelmointiin, 5 op ja harjoitustyö (811175P), 2 op

521141P Ohjelmoinnin alkeet, 5 op

811120P Diskreetit rakenteet, 5 op 031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op

811335A Ohjelmistotekniikka, 6 op 521457A Ohjelmistotekniikka, 5 op

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 5 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op

811338A Internet ja tietoverkot, 5 op 521150A Internetin perusteet, 5 op

031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op

031011P Matematiikan peruskurssi II, 6 op

521412A Digitaalitekniikka I, 5 op

521267A Tietokonetekniikka, 4 op

521453A Käyttöjärjestelmät, 5 op

Kandidaatin tutkinnosta puuttuvia kursseja voidaan sisällyttää hakijan diplomi-insinöörin opintojen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tietotekniikan koulutusohjelman yleisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi DI-vaiheen täydentävään moduuliin on valittava kurssit: 031019P Matriisialgebra (3,5 op) 031021P Tilastomatematiikka (5 op) 521142A Laiteläheinen ohjelmointi (5 op)

Lääketieteellisen tekniikan opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan lääketieteellisessä tietotekniikassa. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaatin tutkinto fysiikan koulutusohjelmassa tai terveystieteiden kandidaatin tutkinto hyvinvointitekniikan koulutusohjelmassa Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Informaatiotekniikka” -opintosuuntaan ja siinä erityisesti lääketieteellisen tietotekniikan syventymiskohteeseen. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla.

CSE 382

Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa seuraavat kurssit:

521337A Digitaaliset suodattimet, 5 op

521467A Digitaalinen kuvankäsittely, 5 op

031050A Signaalianalyysi, 4 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op (tai vastaavat tiedot)

7.3.9. Muuta informaatiota

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden alkamisajat lukuvuonna 2012-2013 ovat seuraavat: Syyslukukausi: I 3.9. – 5.10. II 8.10. – 9.11. III 12.11. – 14.12. Kevätlukukausi: IV 7.1. – 8.2. V 11.2. – 22.3. VI 25.3. – 10.5.

Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Tentit

Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantaisin klo 14–17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkistetaan ennen lukukauden alkua osaston ilmoitustaululla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta.

Diplomityö

Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvaiheissa: suositeltava aloittamisajankohta

on viidennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloittaa myös aikaisemmin omien opintojen etenemisen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuuntiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorittamisesta ennen diplomityön aloittamista.

Diplomityön aiheen voi antaa osastoilla toimiva professori tai dosentti tai tekniikan tohtori, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimustyöhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös yrityksessä ottamalla yhteyttä yritykseen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Valvojaan kannattaa ottaa yhteyttä heti työn alkuvaiheessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa.

Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat diplomityöaiheet ovat monitieteisiä ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön valvonnasta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa opintotoimistosta sekä www-sivuilta: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu

7.4. Harjoitteluvaatimukset

Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu pakollinen

CSE 383

3 opintopisteen asiantuntijuutta syventävä harjoittelujakso. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta, joskaan sitä ei välttämättä sisällytetä opintopisteinä tutkintovaatimuksiin.

Opiskelijoille suositellaan harjoittelua alan yrityksissä. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia yrityksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Harjoittelukirja

Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelija laatii harjoittelukirjan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta. Nimetyt henkilöt hyväksyvät harjoittelukirjat. Harjoittelukirjojen

tarkempi laadintaohje on osaston verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla.

7.5. Työhön sijoittuminen

Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomi-insinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita.

Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Työ liittyy yleensä tutkimukseen, tuotekehitykseen, teolliseen tuotantoon tai vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Usein tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Tyypillisiä työnimikkeitä ovat: ohjelmoija, ohjelmistosuunnittelija, järjestelmäsuunnittelija, tekninen asiantuntija, tiimipäällikkö, projektipäällikkö, kehityspäällikkö, tuotejohtaja, toimitusjohtaja, kouluttaja, opettaja, lehtori, professori sekä tutkija.

CSE 384

7.6. Tietotekniikan osaston

tuottamien

opintojaksojen kuvaus

521012A Harjoittelu

Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelun päämääränä on antaa opiskelijalle yleisnäkemys alasta, jolla hän tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija yritystoiminnan sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Perehtyminen työelämän vaatimuksiin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa:Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse. Opiskelijoille suositellaan osallistumista yliopiston tarjoamaan ohjaukseen jota järjestetään harjoittelun, urasuunnittelun ja työnhaun aihepiireistä.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä kandidaattivaiheen harjoittelusta laaditaan harjoittelukirja, jonka hyväksytetään osastolla. Harjoittelukirjan tarkempi

laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Jukka Kontinen

Työssä oppimista: Kyllä

521013A Syventävä harjoittelu

Advanced Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Opiskelija voi suorittaa harjoittelunsa mm. alan yritysten ja laitosten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon tai muun sopivan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija yritystoiminnan sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja yritystoimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia yrityksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden

CSE 385

työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Perehtyminen erikoistumisalueen työtehtäviin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa: Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä diplomi-insinöörivaiheen harjoittelusta vaaditaan harjoittelukirja, josta on saatava hyväksyttävä arvosana. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Jukka Kontinen

Työssä oppimista: Kyllä

521141P Ohjelmoinnin alkeet

Elementary Programming

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät ja harjoitustyön

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmoinnin perusteisiin ongelmanratkaisun kautta. Kurssi tarjoaa pohjan myöhemmille ohjelmointikursseille.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään ohjelmoinnin peruskäsitteitä ja soveltamaan ohjelmoinnin perusrakenteita ongelmanratkaisutilanteissa. Hän osaa myös toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia ohjelmia.

Sisältö: Ohjelmoinnin peruskäsitteet, ongelmien ratkaiseminen ohjelmoimalla.

Järjestämistapa: Verkko + lähiopetus

Toteutustavat: 20 h luentoja, joihin on yhdistetty harjoitukset; lisäksi n. 10 h vapaaehtoisia ohjattuja harjoituksia, loput itsenäistä opiskelua.

Kohderyhmä: Tietotekniikan ja sähkötekniikan 1. vsk:n opiskelijat

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät ja harjoitustyö. Opintojakson arviointi perustuu luentokysymyksiin, ohjelmointitehtäviin ja harjoitustyöhön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä kaikilta osa-alueilta. Tarkemmat arviointiperusteet löytyvät opintojakson www-sivulta http://www.oulu.fi/tietotekniikka/ opiskelu/kurssit.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Jukka Riekki

521150A Internetin perusteet

Introduction to Internet

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kaikki materiaali on englanninkielistä, luennot pidetään suomeksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6.

Tavoite: Kurssi tarjoaa perustiedot Internetin suunnitteluperiaatteista, nykyisestä toteutuksesta ja tulevaisuuden haasteista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää julkisen Internetin ja TCP/IP-protokollapinon rakenteen, ratkaista yksinkertaisia Internetiin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen Internet-sovelluksen.

Sisältö: Internetin suunnitteluperiaattet ja arkkitehtuuri, TCP/IP-protokollapino, tärkeimmät liityntäverkot, Internetin tärkeimmät sovellukset, tietoturvan perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

CSE 386

Toteutustavat: Luennot 32 t / laskuharjoitukset 12 t / laboratorioharjoitukset 12 t / harjoitustyö 25 t / itsenäistä opiskelua 52 t. Laskuharjoitukset, laboratorioharjoitukset ja harjoitustyö tehdään ryhmissä.

Oppimateriaali: Määritellään myöhemmin.

Suoritustavat: Kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia siten, että opintojakson aikana on 4 välitenttiä. Kurssin voi suorittaa myös lopputentillä. Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Kurssilla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Timo Ojala.

521267A Tietokonetekniikka

Computer Engineering

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija tietokoneen perusrakenteeseen ja toimintaan sekä ohjelmointiin symbolisella konekielellä

Osaamistavoitteet: Kurssi suoritettuaan opiskelija osaa selittää tietokoneen perustoimintaperiaatteen, käskyn suorituksen vaiheet ja keskeytysmekanismin. Opiskelija kykenee selittämään tietokoneen perusorganisaation rakenteen mukaan lukien keskusyksikkö, aritmeettislooginen yksikkö, muisti, I/Olaite, väylä ja rekisteri. Hän osaa auttavasti kuvata tietokoneen toiminnan käyttäen rekisterinsiirtokieltä ja osaa selittää käskyformaatin ja tietokoneen toimintalogiikan yhteyden. Opiskelija osaa sujuvasti tehdä muunnokset tietokoneen toiminnan kannalta tärkeimpien lukujärjestelmien välillä mukaan lukien desimaali-, binääri- ja heksadesimaalijärjestelmä. Opiskelija osaa käyttää ja tulkita tietokoneen toiminnan kannalta tärkeitä tiedon esitystapoja mukaan lukien kokonaisluvut, kiinteän pisteen luvut, liukuluvut ja ASCII-merkistön. Hän osaa

selittää kahden komplementin avulla tehtävät aritmeettiset operaatiot ja RISCarkkitehtuurin perusperiaatteet sekä periaatteiden yhteyden tietokoneen suorituskykyyn. Opiskelija kykenee selittämään tyypillisen muistiorganisaation rakenteen ja käsitteet kuten muistiavaruus, välimuisti ja virtuaalimuisti. Opiskelija osaa kuvata asynkronisen tiedonsiirron periaatteet ja selittää assemblerkääntäjän toiminnan. Opiskelija osaa tyydyttävästi ohjelmoida Assembly-kielellä käyttäen apuna kohdeprosessorin käskykannan kuvausta

Sisältö: Tietokoneen organisaatio ja arkkitehtuuri, tietotyypit, muistihierarkia, keskeytykset, tietokoneen liittyminen oheislaitteisiin. Assemblykieli ja kääntäjän toiminta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30h, laskuharjoituksia 18h, laboratorioharjoituksia 8h ja tentti.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Digitaalitekniikka I.

Oppimateriaali: Mano M., Computer System Architecture. Prentice Hall, Eng-lewood Cliffs, New Jersey 1993.

Patterson D., Hennessy J., Computer Organ-iza-tion and Design. Morgan Kauffman, San Fracisco, CA, 2005.

Suoritustavat: Tentti ja laboratorioharjoitus.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Janne Haverinen

521142A Laiteläheinen ohjelmointi

Embedded Systems Programming

Laajuus: 5

CSE 387

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät, labotorioharjoituksen ja harjoitustyön.

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija laiteläheiseen ohjelmointiin. Kurssilla käsitellään laiteläheisen ohjelmoinnin erityispiirteitä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa työasemaympäristössä pienimuotoisia C-ohjelmia sekä sulautettuun laitteeseen pienimuotoisia ohjelmia, joissa ohjataan muistiinkuvattuja I/O-laitteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa yleisellä tasolla miten laiteläheinen ohjelmointi eroaa yleisestä ohjelmoinnista.

Sisältö: C-kielen perusteet, bittioperaatiot, muistinhallinta, muistiinkuvatut I/O-laitteet, laiterekisterit, keskeytykset, kääntäminen ja linkittäminen.

Järjestämistapa: Verkko- ja lähiopetus

Toteutustavat: 20 h luentoja, 3 h laboratorioharjoitus, 10-20 h vapaaehtoisia ohjattuja harjoituksia, loput itsenäistä opiskelua yksin ja kahden hengen ryhmässä.

Kohderyhmä: Tietotekniikan ja sähkötekniikan 1. vsk:n opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: 521141P Ohjelmoinnin alkeet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Seuraava kurssi suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan: 521267A Tietokonetekniikka.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla luentokysymyksiin, osallistumalla labotorioharjoitukseen, sekä tekemällä ohjelmointitehtävät ja harjoitustyö. Opintojakson arviointi perustuu luentokysymyksiin, ohjelmointitehtäviin ja harjoitustyöhön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä jokaiselta kolmelta osa-alueelta. Tarkemmat

arviointiperusteet löytyvät opintojakson www-sivulta http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu/ kurssit.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Jukka Riekki

521457A Ohjelmistotekniikka

Software Engineering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali saataville englanniksi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva reaaliaikajärjestelmiin liittyvien ohjelmistojen kehittämisestä.

Osaamistavoitteet: Suoritettuaan kurssin hyväksytysti opiskelija osaa käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä. Lisäksi opiskelija osaa toteuttaa projektin käyttäen projektihallinnan eri osa-alueita ja kehitystyön vaihejakoa. Opiskelija osaa asettaa projektin eri vaiheisiin tavoitteita ja tehtäviä. Opiskelija osaa käyttää rakenteista menetelmää järjestelmän määrittelyssä sekä osaa suunnitella ja analysoida sen käyttäen oliopohjaisen teorian perusteita. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy auttavasti käyttämään rakenteiseen analyysiin ja suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja.

Sisältö: Ohjelmistokehityksen problematiikka ja reaaliaikajärjestelmien erityispiirteet tältä kannalta. Ohjelmistokehitystä tarkastellaan sekä projektin hallinnan että varsinaisen toteutuksen suhteen: 1. vaihejakomallit, 2. vaatimusmäärittely, 3. projektin hallinnan perusteet: suunnittelu, metriikka, riskien hallinta, resursointi, seuranta, laadunhallinta, tuotteenhallinta, 4. rakenteinen analyysi ja suunnittelu, 5. ohjelmistojen testaus- menetelmät ja -strategiat, 6. johdanto oliopohjaiseen analyysiin ja suunnitteluun.

Järjestämistapa: Lähiopetus

CSE 388

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana. Kurssi koostuu luennoista ja laboratorioharjoituksena tehtävästä suunnittelutehtävästä. Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyölllä. Luentoja 30 h, suunnitteluharjoitus periodilla 3 12 h.

Esitietovaatimukset: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjel-mointi.

Oppimateriaali: Pressman, R.: Software Engineering - a Practi-tioner’s Approach. McGraw-Hill, 1997 (4th ed., European adaptation), kappaleet 1- 20.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväk-sytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö:

521145A Human Computer Interaction

Ihminen-tietokone -vuorovaikutus

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: To provide students an introduc-tion to Human Computer Interaction.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the HCI fundamentals, explain evaluation and proto-typing techniques, explain how HCI can be incorporated in the software development process.

Contents: Human and computer fundamen-tals, design and prototyping, evaluation tech-niques, data collection and analysis.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete three group-based activities throughout the semester: design & prototyp-ing (40%), conduct an evaluation (40%), and complete a report of the activities (20%). Passing criteria: all 3 elements (designs, evaluation, report) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521144A Algoritmit ja tietora-kenteet

Algorithms and data struc-

tures

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä labotorioharjoitukset ja harjoitustyön.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3. Kurssi järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2013.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden toteuttamisesta sekä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen arvioimisesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida erilaisia algoritmeja ja tietorakenteita sekä niiden toteutusvaihtoehtoja. Hän osaa myös suunnitella ja toteuttaa algoritmeja ja tietorakenteita.

Sisältö: Tietorakenteet. Algoritmit. Kompleksisuus.

Järjestämistapa: Verkko- ja lähiopetus

CSE 389

Toteutustavat: 20 h luentoja; 10 h laboratorioharjoituksia; loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan ”521141P Ohjelmoinnin alkeet” tai vastaava kurssi; suosituksena lisäksi ”031023P Tietotekniikan matematiikka”.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaessa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla luentokysymyksiin, osallistumalla labotorioharjoituksiin, sekä tekemällä harjoitustyö. Opintojakson arviointi perustuu luentokysymyksiin, laboratorioharjoituksiin ja harjoitustyöhön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä jokaiselta kolmelta osa-alueelta. Tarkemmat arviointiperusteet löytyvät opintojakson www-sivulta http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu/kurssit.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Jukka Riekki

521453A Käyttöjärjestelmät

Operating Systems

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali on saatavilla englanniksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijoille perustiedot tietokoneiden käyttöjärjestelmien rakenteesta ja toiminnasta.

Osaamistavoitteet: Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja siihen liittyvät toiminnalliset osa-alueet. Hän kykenee osoittamaan prosessien hallinnassa ja synkronoinnissa olevat ongelmat ja soveltamaan opittuja menetelmiä perusongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija osaa selittää prosessien lukkiutumiseen liittyvät syyt ja seuraukset sekä osaa analysoida niitä tavallisempien käyttöjärjestelmissä tapahtuvien tilanteiden kannalta. Lisäksi opiskelija kykenee

selittämään muistin hallinnan perusteet, virtuaalimuistin käytön moderneissa käyttöjärjestelmissä sekä yleisimpien tiedostojärjestelmien perusrakenteen.

Sisältö: Käyttöjärjestelmien perusrakenne ja -palvelut. Prosessien hallinta. Vuorovaikutteisten prosessien koordinointi. Lukkiutuminen. Muistin hallinta. Virtuaalimuisti. Massamuistin hallinta. Tiedostojärjestelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan perustuen luentoihin ja laboratorioharjoitukseen, johon kuuluu itsenäisesti suoritettavat esitehtävät sekä ohjattu yksin tai parityönä tehtävä harjoitus unix-ympäristössä liittyen keskeisimpiin kurssilla käsiteltäviin osa-alueisiin. Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Esitietovaatimukset: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjel-mointi, Tietokonetekniikka.

Oppimateriaali: Silberschatz, A., Galvin P., Gagne G.: Operating System Concepts, 6th edition, John Wiley & Sons, Inc., 2003.

Suoritustavat: Luentoja 30 h, laboratorioharjoituksia 6 h

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521495A Tekoäly

Artificial Intelligence

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, mahdollista suorittaa tentti ja harjoitustyö englanniksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 4-5

Tavoite: Kurssilla tutustutaan tekoälyn, erityisesti tietämystekniikan peruskäsitteisiin ja menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ongelmat joiden ratkaisuun tekoälymenetelmät soveltuvat. Opiskelija osaa älykkäiden agenttien

CSE 390

peruskäsitteet, ja yleisimpien tekoälyssä käytettäviä hakumenetelmien, logiikkaan perustuvien päättelymenetelmien sekä suunnittelussa käytettävien tekniikoiden soveltamisen tekoälyn ongelmiin. Opiskelija osaa soveltaa myös joitakin epävarmuuteen perustuvia päättelymenetelmiä ja yksinkertaisia koneen tekemiin havaintoihin perustuvan oppimisen menetelmiä. Lisäksi hän osaa toteuttaa yleisimpiä hakumenetelmiä ohjelmointikielellä.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. Älykkäät agentit, 3. Ongelmanratkaisu haun avulla, 4. Informoidut hakumenetelmät,5. Rajoitteiden tyydyttämisongelmat, 6. Pelit, 7. Loogisesti päättelevät agentit, 8. Ensimmäisen kertaluvun logiikka, 9. Päättely ensimmäisen kertaluvun logiikassa, 10. Suunnittelu, 11. Epävarmuus, 12. Bayesin verkot, 13.Oppiminen havainnoista.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 25 h sekä tekoälymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoitustyö periodilla 4-5 noin 25 h.

Esitietovaatimukset: Jonkin ohjelmointikielen hallitseminen.

Oppimateriaali: Kurssikirja ja luentokalvot (englanniksi): Russell, S., Norvig, P.: Artificial Intelligence, A Modern Approach, Second Edition, Prentice-Hall, 2003. Syrjänen, M.: Tietämystekniikan peruskurssin luentomoniste. Tarkempia tietoja kurssin www-sivuilta http://www.ee.oulu.fi/research/imag/courses/ai/

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: 1-5 / hylätty

Vastuuhenkilö: Professori Matti Pietikäinen.

521337A Digitaaliset suodattimet

Digital Filters

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, mahdollista suorittaa englanniksi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja sen sovelluksista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa spesifioida ja suunnitella yleisimpiä menetelmiä käyttäen taajuusselektiiviset FIR- ja IIR-suodattimet. Hän osaa ratkaista siirtofunktiona, differenssiyhtälönä tai realisaatiokaaviona esitettyjen digitaalisten FIR ja IIR-suodattimien taajuusvasteet ja pystyy analysoimaan laskostumis- ja kuvastumisilmiöitä suodattimien vasteiden perusteella. Lisäksi hän pystyy selittämään äärelliseen sananpituuteen liittyvien ilmiöiden vaikutukset. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy auttavasti käyttämään Matlab-ohjelmiston signaalinkäsittelyyn tarkoitettuja työkaluja ja tulkitsemaan niiden antamia tuloksia.

Sisältö: 1. Näytteenottoteoreema, laskostuminen, kuvastuminen ja niiden hallinta analogisella ja digitaalisella suodatuksella, 2. Diskreetti Fourier-muunnos, 3, Z-muunnos ja taajuusvaste, 4. Korrelaatio ja konvoluutio, 5. Digitaalisten suodattimien suunnittelu, 6. FIR-suodattimen suunnittelu ja realisaatiorakenteet, 7. IIR-suodattimen suunnittelu ja realisaatiorakenteet, 8. Äärellisen sananpituuden vaikutukset ja analysointi, 9. Monen näytteistystaajuuden signaalinkäsittely

Järjestämistapa: Luento-opetus, itsenäinen työskentely, ryhmätyöskentely

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset 50 h. Kahdessa suunnitteluharjoituksessa tutustutaan suodattimien suunnitteluun Matlab-ohjemiston avulla.

Esitietovaatimukset: 031018P Kompleksianalyysi, 031050A Signaalianalyysi

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyömateriaali. Luentomateriaali on kirjoitettu suomeksi. Oppikirja: Ifeachor, E., Jervis, B.: Digital Signal Processing, A Practi-

CSE 391

cal Approach, Second Edition, Prentice Hall, 2002.

Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorittaa joko viikottaisten välikokeiden kautta tai loppukokeella. Lisäksi harjoitustyöt on suoritettava hyväksytysti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Jari Hannuksela

521467A Digitaalinen kuvankäsit-tely

Digital Image Processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luennot suomeksi, lasku- ja ohjelmointiharjoitukset englanniksi. Kurssin voi suorittaa suomeksi ja englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta kuvankäsittelystä ja konenäöstä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa digitaalisen kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin perusmenetelmien teoreettisen perustan ja tärkeimmät sovelluskohteet. Opiskelija osaa soveltaa kurssilla opetettuja paikka- ja taajuustason sekä aallokepohjaisia kuvankäsittelymenetelmiä käytännön ongelmiin kuvan korostuksessa, entistämisessä, kompressoinnissa, segmentoinnissa sekä tunnistuksessa

Sisältö: 1. Digitaalisen kuvan perusteet, 2. Kuvan korostus, 3. Kuvan entistäminen, 4. Värikuvien käsittely, 5. Aaallokkeet, 6. Kuvan kompressointi, 7. Morfologinen kuvankäsittely, 8. Kuvan segmentointi, 9. Esitystavat ja kuvaukset, 10. Hahmontunnistuksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 25 h, laskuharjoituksia 7 h sekä kuvankäsittelymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoitustyö noin 25 h.

Esitietovaatimukset: Matematiikan perusopinnot

Oppimateriaali: Gonzalez, R.C., Woods, R.E.: Digital Image Processing, Second Edition, Addison-Wesley, 2002 (Tarkempia tietoja kurssin www-sivuilta http://www.ee.oulu.fi/research/imag/courses/dkk/). Luento- ja harjoitusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: 1-5, hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Matti Pietikäinen

521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti

Embedded Software Project

Laajuus: 8

Opetuskieli: Materiaali on englanniksi, luennot pidetään suomeksi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sulautetun ohjelmiston kehittämiseen nykyaikaisilla ohjelmistosuunnittelumenetelmillä ja ohjelmakehityksen apuvälineillä. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kirjoittaa rakenteeltaan ja ulkoasultaan selkeitä teknisiä dokumentteja.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa sovel-taa tiedonhankintataitojaan järkevän ratkaisun valinnassa ja toteuttaa ratkai-sun ohjelmana annettuun sulautettuun järjestelmään. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ei-triviaali ratkaisun ohjelmana annettuun sulautettuun järjestelmään. Lisäksi opiskelija osaa kirjoittaa alalle tyypillistä tieteellistä tekstiä, sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja teorian, teknisen dokumentaation, testausdokumentaation ja muut tarvittavat luvut.

CSE 392

Sisältö: Opiskelijat tutustuvat sulautettujen ohjelmistojen kehitystyöhön perehtymällä kehitystukivälineisiin ja järjestelmälliseen laiteläheiseen ohjelmankehitystyöhön laatimalla sovellusohjelman sulautettuun järjestelmään.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Sulautettujen ohjelmistojen projekti on kandidaattivaiheen päättävä kurssi, jonka läpäisyyn vaadittavat valmiudet on hankittu aikaisemmilla kursseilla. Kurssilla opiskelijat toteuttavat ryhmissä ohjelman sulautettuun järjestelmään annetusta aiheesta, jota ei välttämättä ole käsitelty aiemmilla kursseilla ja kirjoittavat työstään diplomityöohjeita noudattavan loppuraportin. Luentoja 30 h, laskuharjoituksia 0 h, suunnitteluharjoitus periodilla 4-6 180 h.

Esitietovaatimukset: Ohjelmistotekniikka, Sulautetut järjestelmät. Lisäksi Käyttöjärjestelmät on hyödyksi.

Oppimateriaali: Datalehtiä, monisteita, käsikirjat.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521484A Tilastollinen signaalinkäsittely

Statistical Signal Processing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot estimointi- ja ilmaisuteoriasta sekä niiden soveltamisesta digitaaliseen signaalinkäsittelyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleistä lineaarista mallia parametrien estimointiongelmien esitystapana. Hän kykenee myös soveltamaan tyypillisimpiä determinististen ja satunnaisparametrien estimointimenetelmiä

erilaisiin estimointiongelmiin. Hän osaa määrittää estimaattoreiden tilastollisia ominaisuuksia ja tehdä vertailuja estimaattoreiden välillä. Opiskelija osaa myös muodostaa perustavan tilamallin ja hyödyntää Kalman-suodatusta tilaestimoinnissa. Lisäksi hän kykenee soveltamaan ilmaisuteorian perusmenetelmiä yksinkertaisten ilmaisuongelmien ratkaisemiseen. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy toteuttamaan opitut menetelmät ja arvioimaan niiden tilastollisia ominaisuuksia Matlab-ohjelmiston avulla.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. Estimointiongelman mallintaminen, 3. Pienimmän neliösumman menetelmät, 4. BLU-estimointi, 5. Signaalin ilmaisu 6. ML-estimointi, 7. MS-estimointi, 8. MAP-estimointi, 9. Kalman-suodin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot (30 h), laskuharjoitukset (24 h) ja suunnitteluharjoitus (10 h).

Kohderyhmä: Ei

Esitietovaatimukset: Matriisialgebra, Tilastomatematiikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Digitaaliset suodattimet, Signaalianalyysi

Oppimateriaali: J. Mendel: Lessons in Estimation Theory for Signal Processing, Communications and Control, Prentice-Hall, 1995 ja M.D. Srinath, P.K. Rajasekaran, R. Viswanathan: Introduction to Statistical Sig-nal Processing with Applications, Prentice-Hall, 1996, luku 3. Luento- ja harjoitusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai loppukokeella sekä hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

CSE 393

521032A Tietotekniikan tutkielma

Information Engineering Study

Laajuus: 3-8

Opetuskieli: Suomi / Englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tutkimuksen tekemiseen laatimalla tutkielman, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Lisäksi tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista annettuun aihepiiriin liittyen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa auttavasti tehdä kirjallisuustutkimuksen ja laatia sen pohjalta lyhyen tutkielman noudattaen tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Hän osaa selittää aihepiirin keskeiset menetelmät ja osaa käyttää annetun aihepiirin terminologiaa kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. Opiskelija kykenee kertomaan hyvistä tutkimuskäytännöistä ja soveltamaan niitä käytäntöön työskennellessään tutkimuspainotteisissa tehtävissä.

Sisältö: Opiskelija tutustuu aluksi aihepiirin problematiikkaan, käsitteisiin ja menetelmiin lähdekirjallisuuden avulla. Tarvittaessa hän voi myös toteuttaa valittuja menetelmiä tietokoneelle ja tuottaa omaa kokeellista aineistoa tutkimuksen tueksi. Tämä jälkeen hankittu materiaali analysoidaan ja esitetään kirjallisena tutkielmana, jonka ulkoasu noudattaa diplomityöohjeita soveltuvin osin. Tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota esitetyn tiedon kattavuuteen, rakenteen johdonmukaisuuteen ja asiasisällön selkeyteen.

Järjestämistapa: Itsenäistä työtä ja lähiopetusta

Toteutustavat: Tutkielman aihe sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa. Opintojakso muodostuu itsenäisestä työskentelystä ja tapaamisista ohjaajan kanssa. Tutkielma voidaan tehdä kahden hengen ryhmissä,

jolloin kunkin tekijän osuus on oltava riittävä ja tehtävänjako täytyy käydä selvästi ilmi tarkastettavaksi jätettävästä työstä.

Kohderyhmä: Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Matematiikan perusopinnot ja aihepiiriin liittyvät aineopinnot.

Oppimateriaali: Määräytyy aiheen mukaan.

Suoritustavat: Opintojakson suorittaminen edellyttää hyväksyttyä tutkielmaa.

Arviointiasteikko: Kandidaatintyön osana hyväksytty/hylätty. Erillisenä kurssina 1-5 / hylätty.

Työssä oppimista: Kyllä, silloin kun aihe tehdään yrityksessä tai tutkimusryhmässä

521488S Multimedia Systems

Multimediajärjestelmät

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: The aim of the course is to pro-vide advanced knowledge of multimedia technologies, and apply them in designing and implementing a multimedia system.

Learning outcomes: Student can deter-mine specifics of different multi-media ele-ments and can explain basic techniques for presentation of multi-media. Student can describe novel multimedia communication techniques and recognize different functional domains, and how to apply them in the de-sign and implementation of novel multimedia systems, applications and services.

Contents: Key concepts, multimedia ele-ments: image, audio, video, and animation techniques; resource management, real-time multimedia, quality of service, synchroniza-tion, multimedia communication techniques, multimedia databases, reference models, standards, applications, watermarking, design and implementation of multimedia system.

Mode of delivery: Lectures, course exer-cise with supervision and semi-nars.

CSE 394

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures (20 h) and course exercise (40 h), rest is independent work. Course is passed with final examination and accepted course exercise. Additional points to exam can be gained from two group exams. Course exercise is graded as part of the total grade. Course materials and group work instructions are available at OPTIMA.

Target group: 4th and 5th year M.Sc. level students.

Prerequisites and co-requisites: Rec-ommended courses include basic courses in computer science and mathematics, Operat-ing systems (521453A), Digital Image Pro-cessing (521467S), Computer networks I and II (521261A and 521262S) and Software Engineering (521457A)

Study materials: Multimedia Communica-tions: Applications, Networks, Protocols and Standards. F. Halsall, Addison-Wesley 2001, chapters 1-5.

Supportive reading: Multimedia: Compu-ting, Communications and Applications. R. Steinmetz and K. Nahrstedt, Prentice Hall 1995, chapters 1-6, 9.1.-9.4, 10.1, 11,12 and 15 (preferably equivalent sections from books Multimedia Systems 2004, Multimedia Applications 2004 by Steinmetz & Nahrstedt, Springer). Open Distributed Processing and Multimedia. G. Blair and J. Stefani, Addi-sonWesley 1998, chapters 2-4 and 8. Princi-ples of Multimedia Database Systems. V. Subrahmanian, Morgan Kaufman 1998, chap-ters 1, 5, 9 and 15. Multimedia Systems: Algorithms, Standards, and Industry Practic-es, Havaldar & Medioni, Course Technology Ptr (2009), Chapters: 1,3,5-8, 11-17. Possi-ble revisions to the reading material will be announced in the lectures.

Assessment methods and criteria: Final exam, accepted course exercise.

Grading: Numerical grading scale 1-5.

Person responsible: Dr.Tech Mika Rau-tiainen

521423S Sulautettujen järjestelmien työ

Embedded System Project

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali on saatavilla englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat nykyaikaisen sulautetun järjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen käytännön tekemisen kautta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa sulautettujen järjestelmien kehitysprosessin vaatimusmäärittelystä valmiiseen prototyyppiin saakka. Hän osaa vaatimusmäärittelyn perusteella luoda järjestelmätason suunnitelman, valita komponentit, suunnitella piirilevyn ja tuottaa sen, suorittaa kokoonpanon, sekä suunnitella ohjelmiston, ohjelmoida, osaa jäljittää virheen ja testata piirilevyä saattaakseen sen vaatimusten mukaiseen tilaan.

Sisältö: Kurssissa toteutetaan Atmelin AVR-mikrokontrolleriin perustuva yksinkertainen laite prototyyppiasteelle, ja demon-stroidaan sen toiminta sovelluksessa oikean mikrokontrollerin avulla. Suunnittelussa hyödynnetään moderneja komponentteja ja kehitystyökaluja (IAR Embedded Workbench, Orcad 9.2, AVR-Studio, ATICE50, JTAG-ICE).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi suoritetaan projektiluonteisena työnä kahden hengen ryhmissä ja edistymistä seurataan raportointikokouksissa. Luentoja 20 h, suunnitteluharjoitus periodilla 1-3 120 h.

Esitietovaatimukset: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka ja Sulautetut järjestelmät. Lisäksi hyödyllisiä kursseja ovat Sulautettujen ohjelmistojen työ sekä Elektroniikkasuunnittelun perusteet.

Oppimateriaali: Tehtävänanto, komponenttien datalehdet, kehitystyökalujen käyttöohjeet.

CSE 395

Suoritustavat:

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521479S Ohjelmistoprojekti

Software Project

Laajuus: 7

Opetuskieli: Suomi/englanti, materiaali saatavilla englanniksi

Ajoitus:Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmistotuotantoprosessin vaiheisiin ja projektityöskentelyyn. Aikaisemmilla opintojaksoilla opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön. Opiskelija saa kokemusta todellisen ohjelmiston toteuttamisesta ja testauksesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija kykenee suunnittelemaan, kehittämään ja testaamaan toimivia ohjelmistoja tosielämän ongelmiin. Lisäksi opiskelija osaa dokumentoida työnsä ammattimaiseen tapaan.

Sisältö: Ohjelmistotuotantoprojektin vaiheet: vaatimusmäärittely, analyysi, suunnittelu, toteutus, testaus, (ylläpito). Projektityöskentely, projektin perustaminen, projektin johto, työskentely sidosryhmien kanssa, projektidokumentaatio. Projektikohtaiset ohjelmiston toteutus tekniikat ja työkalut, ohjelmiston dokumentointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan 3-4 hengen ryhmissä. Tilaajatahoina on tyypillisesti eri yrityksiä ja yhteisöjä. Projektin etenemistä valvotaan katselmuksissa, joissa projektiryhmät esittävät seminaarimuotoisesti työnsä edistyessä vaatimusmäärittelyn, projektisuunnitelman, ohjelmiston teknisen suunnitelman, prototyypin demonstraation, testidokumentaation ja toimitettavan järjestelmän demonstraation. Katselmuksien

lisäksi ryhmän työskentelyä koordinoidaan ohjaajan ja ryhmän välisissä ohjauspalavereissa. Työskentely-ympäristö ja työkalut määräytyvät projektikohtaisesti. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.

Esitietovaatimukset: Ohjelmistotekniikka, Käyttöjärjetelmät, Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi sekä projektikohtaisesti vaadittavat esitiedot.

Oppimateriaali: Pressman, R. S. Software Engineering A Practi-tioner’s approach, 4the edition, Mc Graw-Hill, 1997; Phillips, D. The Software Project Manager’s Handbook, IEEE Computer Society, 2000; Monisteita (projektiohjeet);

Suoritustavat: Luentoja 10 h, suunnitteluharjoitus periodilla 4-6 180 h.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521266S Distributed Systems

Hajautetut järjestelmät

ECTS credits: 6

Language of instruction: English.

Timing: Spring, periods 4-5.

Objective: The course provides introduc-tion to the key principles of dis-tributed systems and their application in major design paradigms of imple-menting distributed sys-tems.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the key principles of distributed systems, apply them in evaluating the major design paradigms used in implementing distributed systems, solve distributed systems related problems, and design and implement a small distributed system.

Contents: Architectures, processes, com-munication, naming, synchronization, con-sistency and replication, fault tolerance, security, distributed object-based systems, distributed file systems, distributed web-

CSE 396

based systems, distributed coordination-based systems.

Mode of delivery: Face-to-face.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h / exercises 26 h / project work 50 h /self-study 54 h. Project work is completed as group work.

Target group: M.Sc. students (computer science and engineering).

Study materials: Required literature: An-drew S. Tanenbaum and Maarten van Steen, Distributed Systems – Principles and Para-digms, Second Edition, Prentice Hall, 2007, ISBN 978-0132392273, 704 pages.

Assessment methods and criteria: The course uses continuous assess-ment so that there are 3 intermediate exams. Alternative-ly, the course can also be passed with a final exam. The course includes a mandatory pro-ject work.

Grading: The course uses numerical scale 1-5.

Person responsible: Professor Timo Ojala.

521148S Ubiquitous Computing Fundamentals

Jokapaikan tietotekniikan perusteet

ECTS credits: 5 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Autumn, periods 2-3.

Objective: The course provides a research driven overview and hands on practical expe-rience of the wide range of topics included in the interdisciplinary field of ubiquitous com-puting.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to apply the knowledge and methods provided in the course in the design, implementation and evaluation of ubiquitous computing systems.

Contents: Ubiquitous computing systems, privacy, field studies, ethnography, interfac-

es, location, context-aware computing, pro-cessing sequential sensor data.

Mode of delivery: Face-to-face.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 18 h / exercises 18 h / project work 50 h /self-study 47 h. Exercises and project work are completed as group work.

Target group: M.Sc. students (computer science and engineering).

Study materials: Required literature: John Krumm (editor) Ubiquitous Computing Fundamentals, Chapman & Hall, 2010, ISBN 978-1-4200-9360-5, 328 pages; selected scientific publications.

Assessment methods and criteria: The course is passed with an ap-proved project work.

Grading: The course uses numerical scale 1-5.

Person responsible: Professor Timo Ojala.

521260S Programmable web pro-ject

Ohjelmoitava web

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Objective: The objective of the course is to supply the student with basic understanding of RESTful Web Services and related tech-nologies.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to design and implement different components of a RESTful Web Service including the Web client. The student becomes familiar with basic technologies to store data on the server, serialize data in the Web and to create Web based clients.

Contents: RESTful Web Services, serializa-tion languages (XML, JSON), data storage, HTML5 and AJAX.

CSE 397

Mode of delivery: web-based teaching + face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 6 h / Laboratory work 15 h / The rest as self-study and group work. Each group implements programs and writes a report.

Target group: M.Sc. level students of Computer Science and Engineering; other students are accepted if there is space in the classes.

Prerequisites and co-requisites: Ele-mentary programming

Recommended optional programme components:

Study materials: Will be announced at the first lecture

Assessment methods and criteria: This course unit utilizes continuous assessment. The students return each chapter of the pro-ject report separately and get from the teach-ers feedback to each chapter.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Jukka Riekki

Other information: This course replaces the course “521260S Representing structured information”

521147S Mobile and Social Com-puting

Mobiili- ja sosiaalinen las-kenta

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-5

Objective: To give students an overview of the mobile social application domain, concep-tualize the fundamental aspects of this do-main, and provide practical experience in building such applications.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to implement mo-

bile user interfaces, implement online social network applications, explain the fundamen-tal concepts of context awareness and online communities.

Contents: Mobile interface design and im-plementation, mobile sensor acquisition, context awareness, social platforms, crowdsourcing, online communities, graph theory.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete two group-based activities throughout the semester: build a mobile application (50%), build an online social application (50%). Passing criteria: both elements (mobile application, social applica-tion) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521146S Research methods in Computer Science

Tietotekniikan tutki-musmenetelmät

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: To give students an overview of the scientific approach and research methods in the discipline of Computer Science.

CSE 398

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the sci-entific method, create a research plan, design and conduct experimental studies for com-puter science, write in academic style, and give presentations.

Contents: Scientific method, research plan-ning, statistics, research tools, research methods, studying humans, academic writ-ing, presentation skills

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete four individual activities throughout the semester: develop a research plan (20%), complete statistics tests (20%), generate graphs and figures (20%), conduct a mini experiment (40%). Passing criteria: all four elements (research plan, statistics tests, graphs and figures, mini experiment) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521273S Biosignaalien käsittely

Biosignal processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luentokieli on suomi. Laboratoriotyöt ohjataan suomeksi ja englanniksi. Tentin voi suorittaa myös englanninkielisesti.

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Tavoite: Kurssi esittelee eräitä tyypillisiä biosignaaleja ja yleisimmät niihin sovellettavat signaalinkäsittelyn menetelmät. Luennoilla annetaan perustiedot menetelmistä sekä havainnollistetaan niitä monipuolisilla esimer-keillä. Luentojen rinnalla järjestettävissä ohjatuissa laboratoriotöissä sovelletaan luennoilla opetettua tietoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee biosignaalien erityispiirteet ja tyypillisimmät niihin käytetyt tietokonepohjaiset menetelmät. Opiskelija osaa ratkaista itse pieniä biosignaaleiden käsittelyssä esiintyviä ongelmia liittyen signaalien esikäsittelyyn, analyysiin ja päätöksentekoon.

Sisältö: Biosignaalit. Digitaalinen suodatus. Aika- ja taajuustason analyysi. Biosignaalien epästationaarisuus. Tapahtumien ilmaisu. Signaalien luonnehdinta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 10 tuntia (5 kaksoistuntia) ja laboratoriotyöt 20 tuntia (10 kaksoistuntia), kirjallinen tentti.

Esitietovaatimukset: Matematiikan perusopinnot. Ohjelmointitaito. Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä.

Oppimateriaali: Kurssi pohjautuu R.M Rangayyanin kirjaan “Biomedical Signal Analysis, A Case-Study Approach”. 516 sivua. Lisäksi luentokalvot ja laboratoriotöiden materiaali.

Suoritustavat: Laboratoriotyöt ovat ohjattu tapahtuma ja assistentit tarkistavat että kaikki annetut tehtävät tehdään onnistuneesti. Kurssimateriaalin hallinta testataan kirjallisella tentillä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Tapio Seppänen

CSE 399

521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot

Pattern recognition and neural networks

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luentokieli on suomi. Ohjelmointiharjoitukset ja laskuharjoitukst ohjataan suomeksi ja englanniksi. Tentin voi suorittaa myös englanninkielisesti.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssi keskittyy tekoälyn keskeisen osa-alueen, tilastollisen hahmontunnistuksen menetelmiin ja sovelluksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee hahmontunnistuksen taustateoriaa ja tuntee eräitä sovelluksissa käytettäviä algoritmisia ratkaisuja. Yksi käsiteltävistä menetelmistä on neuroverkkoteknologia.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista hahmontunnistukseen liittyviä tilastollisia peruslaskuja sekä osaa suunnitella yksinkertaisia optimaalisia luokittelijoita taustateoriasta ja arvioida niiden suorituskykyä. Opiskelija osaa selittää Bayesin päätösteorian perusteet ja osaa soveltaa sitä minimivirheluokittelijoiden ja minimikustannusluokittelijoiden johtamiseen. Opiskelija osaa soveltaa gradienttihaun periaatetta lineaarisen diskriminanttifunktion etsimiseen. Lisäksi hän osaa selittää eräiden yleisten neuroverkkojen rakenteita ja toimintaperiaatteita.

Sisältö: Johdanto. Bayesin päätösteoria. Diskriminanttifunktiot. Parametrinen ja parametriton luokittelu. Piirteenvalinta. Luokittimen suunnittelu ja testaus. Esimerkkiluokittimia. Neuroverkkoja, erityisesti Perceptron, SOM.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Johdatusluento, laskuharjoitukset 20 tuntia (10 kaksoistuntia), ohjelmointiharjoitukset 16 tuntia (8 kaksoistuntia), pakollinen ohjelmointityö, kirjallinen tentti.

Esitietovaatimukset: Matematiikan perusopinnot. Ohjelmointitaito. Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Duda RO, Hart PE, Stork DG, Pattern classification, John Wiley & Sons Inc., 2nd edition, 2001. Haykin S, Neu-ral networks, MacMillan College Publishing Company, 1994 (tai uudempi). Kurssimoniste.

Suoritustavat: Ohjelmointiharjoitukset ovat ohjattu tapahtuma ja assistentit tarkistavat että kaikki annetut tehtävät tehdään onnistuneesti. Pakollinen harjoitustyö ohjelmoidaan itsenäisesti. Kurssimateriaalin hallinta testataan kirjallisella tentillä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Tapio Seppänen

521280S DSP-laboratory work

DSP-työt

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Periods 2-6 (from November to May)

Objective: The course concentrates on implementing basic algorithms and functions of digital signal processing using common modern programmable DSP processors.

Learning outcomes: After the course the student is able to use integrated design envi-ronments of digital signal processors for designing, implementing and testing signal processing algorithms.

Contents: Algorithm design, Sampling, quantization noise, signal generation, decima-tion and interpolation, FIR and IIR filter implementations, FFT implementations, DSP-assembly coding and optimization, Mul-ti-rate signal processing, LMS adaptive filters implementations, CIC filtering.

CSE 400

Mode of delivery: Starting lectures and independent exercises

Learning activities and teaching meth-ods: The course is based on a starting lecture and exercises that are done using develop-ment boards of modern 32-bit digital signal processors, and the respective software de-velopment tools. The course is passed by accepted and documented exercises.

Target group: Students interested in signal processing, processor architectures, embed-ded systems programming.

Prerequisites and co-requisites: Digital filters, computer engineering, programming skills.

Recommended optional programme components: Signal processing systems

Study materials: Exercise instruction booklet, processor handbooks and develop-ment environment handbooks. All material is in English.

Assessment methods and criteria: The exercises will be passed or failed according to the functionality and overall quality.

Grading: Pass/Fail

Person responsible: Miguel Bordallo López

521259S Digitaalinen vide-onkäsittely

Digital Video Processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta videonkäsittelystä painottuen erityisesti videon esitystapoihin ja koodausmenetelmiin sekä moniulotteisten signaalien näytteistykseen ja näytteistysnopeuden muunnoksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää keskeiset periaatteet digitaalisen videosignaalin muodostamisesta ja esitystavoista. Hän osaa analysoida videosignaalin taajuusominaisuuksia ja

moniulotteisten signaalien näytteistyksen vaikutuksia sekä kykenee spesifioimaan digitaalisia suodattimia videon näytteistystaajuuden muunnokseen. Hän osaa mallintaa videon sisältöä yksinkertaisia kaksi- ja kolmiulotteisia malleja hyödyntämällä ja osaa käyttää eräitä tunnettuja menetelmiä videon liikkeen estimointiin. Opiskelija pystyy kertomaan pääpiirteittäin videon koodauksessa hyödynnettävät tekniikat ja eräiden videonkoodausstandardien tärkeimmät ominaisuudet. Hän osaa myös selittää yleisimmät menetelmät skaalatun videon koodaukseen ja virhesietoiseen videon koodaukseen.

Sisältö: 1. Videon muodostus, 2. videosignaalin Fourier-analyysi, 3. videon näytteistys, 4. videon näytteistystaajuuden muuntaminen, 5. videon mallinnus, 6. liikkeenestimointi, 7. videokoodauksen perusteet, 8. aaltomuotoon pohjautuva koodaus, 9. skaalautuva videokoodaus, 10. videokoodauksen standardit, 11. virheiden hallinta videonsiirrossa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot (24 h), laskuharjoitukset (10 h) ja harjoitustyö Matlab-ympäristössä (10 h).

Esitietovaatimukset: Digitaalinen kuvankäsittely, Digitaaliset suodattimet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Konenäkö, Multimediajärjestelmät.

Oppimateriaali: Y. Wang, J. Ostermann, Y. Zhang: Video processing and communica-tions, Prentice-Hall, 2002, luvut 1-6, 8, 9, 11, 13 ja 14. Luento- ja harjoitusmateriaali.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

521466S Konenäkö

Machine Vision

Laajuus: 5

CSE 401

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syventäviä tietoja konenäöstä ja sen soveltamisesta käytännön kuva-analyysiongelmiin. Kurssilla käydään läpi useita yleisimpiä konenäkömenetelmiä ja -algoritmeja sekä tutustutaan kuvanmuodostuksen perusteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää yleisimpiä konenäkömenetelmiä erilaisten kuvaanalyysiongelmien ratkaisemiseen. Hän kykenee suorittamaan alueiden segmentointia ja hahmontunnistusta kuvista laskettavien väri-, tekstuuri- ja muotopiirteiden avulla. Hän osaa käyttää liiketietoa kuva-analyysissa sekä mallin sovitusta kuvien rekisteröinnissä ja objektien tunnistuksessa. Opiskelija osaa selittää geometrisen tietokonenäön keskeisten menetelmien periaatteet ja pystyy kalibroimaan kameroita sekä hankkimaan 3D-mittaustietoa näkymästä mm. stereokuvantamisen avulla. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti käyttää Matlab-ympäristöä ja sen tarjoamia työkaluja konenäkömenetelmien toteuttamiseen ja tulosten analysointiin.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. kuvanmuodostus ja esitystavat 3. binäärikuvien analyysi, 4. hahmontunnistuksen perusteet, 5. väri ja varjostus, 6. tekstuuri, 7. sisältöpohjainen kuvien haku, 8. liike 2D-kuvasekvensseistä, 9. kuvan segmentointi, 10. sovittaminen 2D:ssä, 11. 3D-tiedon havaitseminen 2D-kuvista, 12. 3D-mallit ja niiden sovittaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot (30 h), laskuharjoitukset (15 h) ja suunnitteluharjoituksia (10 h).

Esitietovaatimukset: Digitaalinen kuvankäsittely

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Digitaalinen videonkäsittely, Hahmontunnistus ja neuroverkot.

Oppimateriaali: Shapiro, L.G., Stockman, G.C.: Computer Vision, Prentice Hall, 2001. Luento- ja harjoitusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

521281S Application Specific Signal Processors

Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-5

Objective: The course introduces the main types of processors used in digital signal pro-cessing. Practical skills are learned by proces-sor construction exercises.

Learning outcomes: After completing the course the student can distinguish the main types of signal processors and design a couple of transport triggered architecture proces-sors. The student is able to assemble a signal processor out of basic entities and match the processor performance and the application requirements. The student applies the TTA codesign environment and Altera's FPGA tools to synthesize a system.

Contents: Examples of modern signal pro-cessing applications, main types of signal processors, parallel signal processing, transport triggered architectures, algorithm-architecture matching, TCE design environ-ment and Altera FPGA tools.

Mode of delivery: Lectures, independent work, group work

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 12h (participation mandatory). Instructed labs 12h. Independent work 111h.

Target group: This is an advanced-level course intended for masters-level students and post-graduate students, especially to

CSE 402

those who are specializing into signal pro-cessing.

Prerequisites and co-requisites: 521267A Computer engineering, 521337A digital filters, programming skills

Study materials: Handouts

Assessment methods and criteria: Par-ticipation in mandatory classes and approved project work.

Grading: 1-5

Person responsible: Jani Boutellier

521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö

Research Work on Infor-mation Processing

Laajuus: 8 op.

Opetuskieli: Suomi/englanti.

Ajoitus: Periodit 1-6.

Tavoite: Kurssin tavoite on käytännön harjoittelun kautta kehittää opiskelijan kykyä tehdä tutkimustyyppistä työtä osana aktiivista projektiryhmää. Tällaisen ammattitaidon merkitys korostuu yhä enemmän yliopistojen, tutkimuslaitosten ja korkean teknologian yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Työ kehittää oma-aloitteisuutta, luovuutta, teoriatiedon soveltamistaitoa, ohjelmointitaitoa ja ryhmätyötaitoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa työskennellä aktiivisena, vastuullisena ja oma-aloitteisena projektiryhmän jäsenenä. Opiskelija osaa soveltaa alansa teoriatietoa luovasti käytännön tutkimusongelman ratkaisuun, pystyy toteuttamaan työssä tarvittavat menetelmät ohjelmointikielellä sekä osaa dokumentoida työnsä tulokset tieteellisen julkaisun muodossa.

Sisältö: Opintojaksossa tehdään informaationkäsittelyn alaan liittyvä pienimuotoinen tutkimustyö osana tutkimusryhmän toimintaa. Aiheet valitaan käynnissä olevien tutkimushankkeiden tarpeiden mukaisesti. Pääpaino on

informaationkäsittelyn menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Työhön kuuluu yleensä menetelmän toteuttaminen esimerkiksi Matlab-, C- tai Java-ympäristössä.

Järjestämistapa: Itsenäinen opiskelu.

Toteutustavat: Työ aloitetaan perehtymällä lyhyesti tutkimusryhmän tavoitteisiin ja toimintaan sekä sopimalla ohjaajan kanssa työn sisällön yksityiskohdat. Työn vaiheistaminen, käytännön toteutus ja ohjaus sovitaan ennen aloittamista. Tyypillisesti tehtävään sisältyy teoriaan perehtyminen, ohjelmointivaihe, testausvaihe, dokumentointivaihe ja tulosten loppuesittely. Työaiheita voi hakea koko lukuvuoden ajan.

Esitietovaatimukset: Edellytyksenä kurssin suorittamiselle vaaditaan hyvä yleinen opintomenestys. Ohjelmointitekniikan kurssien menestyksekäs suorittaminen katsotaan eduksi. Lisäehtoja voidaan asettaa tehtäväkohtaisesti.

Oppimateriaali: Sisältää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita tapauskohtaisesti.

Suoritustavat: Kurssion arviointi perustuu tutkimustyön raportointiin ja aiheesta pidettyyn esitelmään.

Arviointiasteikko: 1-5 / hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Timo Ojala..

521279S Signaalinkäsittelyjärjest

elmät

Signal Processing Systems

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luennoidaan suomeksi. Kurssimateriaali on kirjoitettu englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syventävää tietoa signaalinkäsittelyjärjestelmistä liittyen yleisimpiin niissä käytettäviin algoritmeihin, toteutusrakenteisiin ja suunnittelutyökaluihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää signaalinkäsittelyn

CSE 403

toteutusten ohjelmisto- ja laitteistohaasteet sekä suunnitteluratkaisujen roolit. Hän osaa muuttaa liukulukuaritmetiikalle suunnitellun digitaalisen suodattimen kiintolukutoteutukseksi ja optimoida sananpituudet vaatimusten mukaisen käyttäytymisen saavuttamiseksi. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään tärkeimmät algoritmien toteutusrakenteet ja pystyy tunnistamaan niiden käyttökohteet. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti mallintaa Matlab- ja Simulink-ohjelmistoilla kiinteän pisteen signaalinkäsittelyä soveltavia ratkaisuita ja tulkitsemaan niiden antamia tuloksia.

Sisältö: Binääri- ja liukulukuaritmetiikka, DSP- ohjelmointimallit ja yhteissuunnittelu, digitaaliset signaaliprosessorit, algoritmit ja toteutukset (FFT, CORDIC ja DCT), monen näytteistystaajuuden signaalinkäsittely, polyphase-suodattimet, suodatinpankit, adaptiiviset algoritmit ja sovellukset. Harjoitustöissä käytettävät ohjelmointityökalut ovat Matlab ja Simulink.

Järjestämistapa: Luento-opetus, itsenäinen työskentely, ryhmätyöskentely

Toteutustavat: Luennot 30 h ja suunnitteluharjoitukset.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu DI-tutkinnon loppuvaiheessa oleville opiskelijoille, erityisesti signaalinkäsittelyyn erikoistuville.

Esitietovaatimukset: 521337A Digitaaliset suodattimet, 521267A Tietokonetekniikka

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyömateriaali. Materiaali on kirjoitettu englanniksi.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Jari Hannuksela

521493S Computer Graphics

Tietokonegrafiikka

ECTS credits: 7

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 5-6

Objective:The objective of the course is to supply the student with basic understanding of computer graphics, algorithms and applica-tions

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to specify and design 2D graphics algorithms including: line and circle drawing, polygon filling and clipping, and 3D computer graphics algorithms including transfor-mations, viewing, hidden surface removal, shading, texture mapping and hierarchical modeling. Moreover, he is able to explain the relationship between the 2D and 3D versions of such algorithms. He also has the necessary basic skills to use these basic algorithms avail-able in OpenGL.

Contents: The history and evolution of computer graphics; 2D graphics including: line and circle drawing, polygon filling, clip-ping, and 3D computer graphics algorithms including viewing transformations, shading, texture mapping and hierarchical modeling; graphics API (OpenGL) for implementation.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and exercises (40 hours). In addition students will independently solve programming assignments (149 hours).

Prerequisites and co-requisites:

Programming skills using C++; basic data structures; simple linear algebra.

Additionally recommended prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for course unit: 521267A Com-puter Engineering.

Study materials:

1) Textbook: Edward Angel: Interactive Computer Graphics, 5th, Addison-Wesley 2008

CSE 404

2) Reference: Peter Shirley, Michael Ashi-khmin, Michael Gleicher, et al. : Fundamen-tals of Computer Graphics, second edition, AK Peters, Ltd. 2005

3) Lecture notes (in English)

4) Materials in the internet: OpenGL Pro-gramming Guide or ‘The Red Book’: http://unreal.srk.fer.hr/theredbook/. OpenGL Video Tutorial: http://www.videotutorialsrock.com/opengl_tutorial/what_is_opengl/text.php

Assessment methods and criteria: The assessment of the course is based on the exam (50%) and returned course work (50%).

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Guoying Zhao, Jie Chen, Jukka Holappa

521264S Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat

Human-Computer

Interaction Techniques

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Englanti

Tavoite: Kurssi keskittyy mobiilien laitteiden ja äly-ympäristöjen keskeisiin vuorovaikutustekniikoihin. Kurssissa käsitellään aiheeseen liittyviä ongelmia, haasteita sekä ratkaisuja. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisiä vuorovaikutustekniikoiden menetelmiä ja tuntee eräitä sovelluksissa käytettäviä ratkaisuja.

Osaamistavoitteet: Opiskeluja osaa selittää mobiilien laitteiden ja äly-ympäristöjen keskeiset vuorovaikutustekniikat ja toimintaperiaatteet, sekä soveltaa niitä luovasti valittuihin sovellusalueisiin. Kurssin jälkeen opiskelija osaa arvioida kriittisesti vuorovaikutustekniikoiden soveltuvuutta käyttökohteisiin ja esittää ratkaisuja vuorovaikutusteknologian soveltamisessa vastaan tuleviin haasteisiin.

Sisältö: Johdanto, vuorovaikutustekniikat perustuen, mutta ei rajoittuen: fyysiseen kosketukseen ja fyysisiin objekteihin ympäristössä, antureihin (eleohjaus, mobiilit kamerat, ym.), multimodaalisuuteen ja tilannetietoisuuteen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, seminaariesitelmät. Pakollinen harjoitustyö.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Valikoidut tieteelliset julkaisut.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointiasteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä.

Esitietovaatimukset: Ohjelmointitaito.

521149S Special Course in In-formation Technology

Tietotekniikan erikoiskurssi

ECTS credits: 5–8

Language of instruction: English; Finnish when only Finnish-speaking students

Timing: Periods 1-6

Objective: Depending on each year's topic, the course gives either an overview or deep-ens knowledge of timely topics on infor-mation technology.

Learning outcomes: The learning out-comes are defined based on the course topic.

Contents: Varies yearly.

Mode of delivery: Face-to-face teaching, also web-based teaching can be used.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and/or exercises and/or de-sign exercise and/or project work and/or seminars depending on the topic of the year. The start and implementation of the course will be informed separately. The course can be given several times with different contents during the academic year and it can be in-cluded into the degree several times.

CSE 405

Target group: M.Sc. level students of Computer Science and Engineering; other students are accepted if there is space in the classes.

Prerequisites and co-requisites: Will be defined based on the contents

Recommended optional programme components: No

Study materials: Will be announced at the first lecture

Assessment methods and criteria: De-pends on the working methods.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: CSE dept. professors

TUTA 406

8. Tuotantotalouden osasto

Tuotantotalouden osasto Linnanmaa, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO, vaihde (08) 553 1011 Tuotantotalouden osaston toimisto, puh. 553 2936, fax 553 2904. Kotisivu: www.tuta.oulu.fi Kotisivu: www.oulu.fi/ttk/ Tuotantotalouden osaston toimisto avoinna: katso kotisivuilta. Teknillisen tiedekunnan toimiston asiointiaika klo 9 – 13.

8.1. Tuotantotalouden osasto

ja koulutusohjelma

Tuotantotalouden osasto koostuu teollisuustalouden, työtieteen ja laatu- ja projektijohtamisen yksiköistä. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan liittyvissä asioissa ota yhteyttä palvelukeskukseen ja tuotantotalouden opetukseen liittyvissä asioissa tuotantotalouden osaston toimistoon.

Tuotantotalouden osaston toiminta-ajatuksena on kouluttaa Suomen, erityisesti Pohjois-Suomen, elinkeinoelämälle ja sen sidosryhmille tekniikkaan ja teollisuusyritysten toimintoihin perehtyneitä diplomi-insinöörejä. Osastolla tehtävän tutkimuksen tavoite on tuottaa mainituille kohderyhmille kansainvälisesti arvokasta tutkimusta.

8.2. Tuotantotalouden

osaston henkilökunta

Henkilökuntaluettelo ja yhteystiedot löytyvät osaston kotisivuilta www.tuta.oulu.fi.

Yksikön kaikilla henkilöillä on sähköpostiosoite. Se on muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi.

Osastonjohtaja:

KESS, Pekka, TkT, puh. 553 2932

Toimisto:

LUMIJÄRVI, Marita, osastosihteeri, osaston johtoryhmän sihteeri, koulutusohjelman sihteeri. puh. 553 2936

Opintoneuvoja:

VÄÄNÄNEN, Mirja, TkT, puh. 553 2933

Kv-koordinaattori:

LAKKALA, Paulus, tekn.yo., opiskelijavaihtoon liittyvät asiat. Email paulus.lakkala@oulu.fi.

8.3. Koulutusohjelmakohtaisia

ohjeita

Ilmoitustaulut

Tuotantotalouden osaston ja koulutusohjelman ilmoitustaulu on Tekniikankadulla. Ilmoitustaululla on esitetty koulutusohjelmaa koskevat yleiset asiat sekä tuotantotalouden opetusta koskeva informaatio, esimerkiksi lukujärjestykset. Lisäksi tietoa on saatavilla tuotantotalouden koulutusohjelman kotisivuilla. Muiden koulutusohjelmien tarjoamista kursseista löytyy tietoa ko. laitosten omilta ilmoitustauluilta.

TUTA 407

Kirjasto

Tuotantotalouden koulutusohjelmaa varten tilatut kirjat ja kausijulkaisut löytyvät pääasiassa Tiedekirjasto Telluksesta. Kurssikirjat ovat tiedekirjasto Pegasuksessa. Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta.

Tentit ja niihin ilmoittautuminen

Pidetyistä opintojaksoista järjestetään vähintään kolme tenttiä, silloin kun kurssin suorittamiseen liittyy tentti. Tuotantotalouden yleinen tenttipäivä on keskiviikko klo 14.00 - 18.00. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään tenttipäivää edeltävänä maanantaina. Ilmoittautuminen tapahtuu Web-Oodin kautta.

Opintoneuvonta

Tuotantotalouden koulutusohjelman opintoneuvoja opastaa opiskelijoita opiskelua, opetusta ja koulutusohjelmaa koskevissa kysymyksissä. Myös opintojaksojen opettajat vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin.

Muiden osastojen / tiedekuntien opinnot

Tuotantotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy opintojaksoja muilta osastoilta ja muista tiedekunnista. Ko. opintojaksojen kuvaukset ja aikataulut on esitetty kunkin osaston/ tiedekunnan opinto-oppaassa sekä kotisivuilla.

Opetusperiodit

Opetusta järjestetään opetusperiodien aikana. Lukuvuoden 2012-2013 opetusperiodit ovat: 1. 3.9.-5.10. 2. 8.10.-9.11. 3. 12.11.-14.12. 4. 7.1.-8.2. 5. 11.2.-22.3. 6. 25.3.-10.5.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkintojen (tekn. kand. ja DI) suorittamiseen käytännön toimiin liittyviä ohjeita löytyy opinto-oppaan kohdassa 2.6 sekä osaston kotisivuilta, toimistosta ja opintoneuvojalta. Huom! Valmistuakseen jokaisen opiskelijan tulee hyväksyttää omat tutkintoon sisällytettävät opinnot ja erikseen anoa tutkintotodistusta.

8.4. Tuotantotalouden

koulutusohjelma

8.4.1. Ammatillinen tehtäväalue

Tuotantotalous on diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä koulutusohjelma. Tuotantotaloudessa yhdistyvät tekninen osaaminen, taloustieteen menetelmien hallinta sekä ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä. Koulutusohjelmassa opitaan tutkimaan ja kehittämään ilmiöitä näistä kolmesta näkökulmasta. Opinnot on suunniteltu viiden vuoden kokonaisuudeksi sisältäen kandidaatintutkinnon ja diplomi-insinöörin tutkinnon. Tuotantotalouden omilla teemoilla pyritään tehokkuuden, laadukkuuden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen huomioiden kestävän kehityksen hyvät periaatteet.

Koulutusohjelmassa opiskelija voi valita itseään kiinnostavat painotukset. Valittavana on tuotannollinen toiminta, teknologia johtaminen, projektien johtaminen sekä käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta. Tekniikan alan opiskelija voi valita Oulun yliopiston tarjonnasta ja vaihtoehtoisesti myös muista yliopistoista Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaanjakso opinnoissa on suositeltava tapa monipuolistaa

TUTA 408

opiskelua ja lisätä kansainvälisiä valmiuksia. Yhteistyöyliopistoja on Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Lopullinen erikoistuminen tapahtuu diplomityövaiheessa. Diplomityö on noin puolen vuoden itsenäinen projekti, joka pääsääntöisesti tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten tahojen kuten teollisuusyritysten, suunnittelutoimistojen, asiantuntijapalveluyritysten tai julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

8.4.2. Opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville

Tämä opetussuunnitelma koskee vuonna 2012 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2012 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.

Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Kandidaatintutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavista opinnoista eli tekniikan opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä opinnoista.

Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta sekä omaopettajilta.

Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan opintosuunnan moduulit, täydentävä moduuli eli tekniikan opinnot sekä erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot ja diplomityö.

Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot

yhteensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä (ei sis. suomen kielen opinnot).

8.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2012 aloittaneille

Vuonna 2011 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2011-2012. Vuonna 2010 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2010-2011. Vuosina 2005-2009 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2008-2010. Opinto-oppaat ovat saatavilla teknillisen tiedekunnan kotisivuilta www.ttk.oulu.fi/opinto-opas/. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille on voimassa siirtymäsäännöt 31.7.2013 asti. Siirtymäsäännöt löytyvät Tuotantotalouden osaston kotisivuilta www.tuta.oulu.fi.

Em. lisäksi opiskelijan tulee huomioida kurssikohtaiset muutokset, joita opetusohjelmaan on mahdollisesti tullut.

8.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööre

ille

Insinööritutkinnon suorittaneiden opetussuunnitelma vaihtelee riippuen insinööriopintojen koulutusalasta. Insinööriopintojen osalta sovelletaan koulutusohjelmien yleistä hyväksilukukäytäntöä. Anomus insinööritutkinnon perusteella hyväksiluettavien opintojaksojen sisällyttämisestä tutkintoon on esitettävä tuotantotalouden koulutusohjelmatoimikunnalle.

TUTA 409

8.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö

Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opinnoista seuraavan kaavion mukaisesti.

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 20 op k.s DI-vaiheen tekniikan opinnot

Erikoismoduuli 10 op

Opintosuuntien moduulit 60 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnille valmistavat moduulit 40 op k.s kandidaattivaiheen tekniikan opinnot

Perus- ja aineopinnot 120 op

Opintojen kokonaislaajuudeksi on kaikissa valintatilanteissa tultava vähintään 300 opintopistettä, mistä kandidaattivaiheen osuus 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörivaiheen osuus on 120 opintopistettä.

TUTA 410

TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OPINTOPISTETTÄ, 3 LUKUVUOTTA

Tuotantotalouden tekniikan kandidaatti osaa itsenäisesti analysoida ja esittää ratkaisuvaihtoehtoja koskien organisaatioiden käytännöllisiä tuotantotaloudellisia haasteita. Valmistunut osaa tehdä perusteltuja ja analyyttisiä kehitysehdotuksia ja ratkaisumalleja tehokkuuden, laadukkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Lisäksi valmistunut osaa soveltaa taloustieteen menetelmiä, teknistä osaamista ja keskeisimpiä ihmiskäyttäytymisen teorioita ratkaistessaan organisaatioiden tuotantotaloudellisia ongelmia.

Koulutusohjelmasta valmistunut osaa käyttää alan viimeisintä tutkimustietoa kehittämistyössä. Lisäksi valmistunut osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa sekä suomen kielellä että vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Perusopinnot

Perusopinnot sisältävät lähinnä matematiikkaa ja fysiikkaa. Perusopintoihin kuuluu myös tuotantotalouden ja taloustieteen perusopintojaksoja sekä kaikille pakolliset kielten opinnot.

Tekniikan opinnot

Tuotantotalouden opiskelija voi suorittaa tekniikan opintonsa miltä tahansa Oulun yliopistossa opetettavalta tekniikan alalta. Tekniikan opinnot sisältävät kaksi noin 20 opintopisteen moduulia, yhteensä vähintään 40 op.

Tuotantotalouden aineopinnot

Koulutusohjelman yhteiset opinnot sisältävät opiskelijoille pakollisia tuotantotalouden opintoja sekä harjoittelun.

Kielten opinnot

Tuotantotalouden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin kuuluu kaikille pakollisina kielten opintoina 6 opintopistettä yhtä vierasta kieltä ja toisen kotimaisen kielen opinnot. Vieraan kielen opinnoista 2 op hyväksiluetaan ylioppilaskirjoitusten pitkän kielen arvosanalla L tai E.

Valinnaiset opinnot

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa noin 10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja (siten että tutkinnon alaraja 180 op tulee täyteen). Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kielten opintoja seuraavan rajauksen mukaisesti: Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot yhteensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä (ei sis. suomen kielen opinnot).

Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien, vapaasti valittavien opintojen ja mahdollisesti vaihdossa suoritettavien opintojen sisältöjä.

Harjoittelu

Alempaan perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.

Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija laatii harjoittelutyöpaikastaan kirjallisen raportin, jonka liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta.

Syksystä 2011 alkaen harjoitteluraportin voi kirjoittaa myös aktiivisesta osallistumisesta kiltatoimintaan ja/tai ylioppilaskuntatoimintaan luvussa 2 esitetyn mukaisesti.

Kandidaatintyö

Kandidaatintyön laajuus on 8 op. Kandidaatintyön suorittamisen edellytyksenä on

TUTA 411

osallistuminen kandidaatinseminaariin. Tarkemmat ohjeet kandidaatintyön

suorittamiseksi löytyvät osaston kotisivuilta www.tuta.oulu.fi.

8.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville

PERUS - JA AINEOPINNOT 120 op

Perusopinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

030001P Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1-3 1 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 2-3 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 1 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 1 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 1 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 1 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 2 902011P Tekniikan englanti 32 6,0 1-6 1,2 903012P Tekniikan saksa 32 900062P Suullinen viestintä 2,0 1-6 1-3 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1-3 1 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-3 1 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 1 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5 1 901008P Toinen kotimainen kieli Ruotsi 2,0 1-6 3 Toinen kotimainen kieli Suomi 811122P Johdatus ohjelmointiin3 5,0 1-3 1 521141P Ohjelmoinnin alkeet3 5,0 1-3 1 721412P Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 A 2 721172P Johdon laskentatoimi 5,0 C 1 721210P Liike-elämän kansantaloustiede 5,0 A 2 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5-6 1 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 1 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 2-3 1 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 1 Yhteensä 79,5

Tuotantotalouden aineopinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 2 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4-5 2

1 Opintojakso sisältää yhteisiä informaatiotilaisuuksia lukukauden alussa sekä pienryhmäohjausta. 2 Opiskelija valitsee sen kielen, josta hänellä on lukion pitkän kielen oppimäärän tiedot. 3 Opiskelija voi valita kumman kurssin suorittaa. 521141P Ohjelmoinnin alkeet on pakollinen sähkö- ja tietotekniikkaan suuntautuville.

TUTA 412

555282A Projektinhallinta 4,0 5-6 3 555261A Työpsykologian peruskurssi 3,0 3-4 2 555262A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 3-4 2 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1-3 1 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 3 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3-4 2 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1-3 3 721704A Business Logistics 5,0 B 3 555210A Harjoittelu 3,0 1-3 2 555284A Case-kurssi 3,0 1-3 3 Yhteensä 40

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT 40 OP

Opintosuunnille valmistavat moduulit ovat tuotantotalouden koulutusohjelmassa tekniikan opintoja. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on valmiit opetussuunnitelmat kone-, rakentamis-, sähkö-, tieto-, prosessi- ja ympäristötekniikan opinnoille.

Konetekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

461016A Statiikka 5,0 1-3 2 463052A Valmistustekniikka 5,0 4,5 2 461018A Dynamiikka 4,0 4-6 2 461010A Lujuusoppi I 7,0 4-6 2 Yhteensä 21,0

Konetekniikan valinnaiset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

461011A Lujuusoppi II 7,0 1-3 3 464055A Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 3 464051A Koneenpiirustus 3,5 1-3 2 463053A Tuotantotekniikka I 3,5 4-6 2 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 1-3 3 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 4-6 3 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 3 462021A Koneautomaatio I 5,0 4-6 3 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 3 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 3 464061A Luovan työn tekniikka 3 1 3 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4-5 2 465095A Metallien muovaus 3,5 6 2 463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 3 464052A CAD 3,5 4,5 2 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 3 Yhteensä vähintään 19,0

TUTA 413

Rakentamistekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op Periodi Vsk 461016A Statiikka 5,0 1-3 2 461010A Lujuusoppi I 7,0 4-6 2 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4-6 3 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1-3 3 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1-3 3 Yhteensä 22,5

Rakentamistekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelijan on syytä suunnitella kandidaatin vaiheen tekniikan opinnot huomioiden suunnitelmansa DI-vaiheen tekniikan opinnoille. Mikäli opiskelija valitsee DI-vaiheen tekniikan opintoihinsa rakenteiden mekaniikan opintoja, suositellaan kandidaatinvaiheeseen sisällytettäväksi kurssit Lujuusoppi II ja Elementtimenetelmät I. Laajuus

op Periodi Vsk

463052A Valmistustekniikka 5,0 4,5 2 460165A Rakentamistalouden perusteet I 3,0 3-4 3 461011A Lujuusoppi II 7,0 1-3 3 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1-2 3 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1-3 3 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 4-6 3 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1-3 3 460154A Betonitekniikan perusteet 4,0 1-3 3 yhteensä vähintään 17,5

Sähkö- ja tietotekniikan opinnot

Sähkö- ja tietotekniikan opinnot koostuvat pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Pakolliset opinnot ovat osin riippuvaisia siitä, mihin sähkö- tai tietotekniikan alaan opiskelija suuntautuu. Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että opintosuunnalle valmistavat moduulit (eli tekniikan opinnot) ovat yhteensä vähintään 40 op. Opiskelija valitsee valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suorittamista tai syventävät niissä hankittua osaamista.

Ennen Sähkö- ja tietotekniikan kursseille osallistumista opiskelijan tulee suorittaa Johdatus työaseman käyttöön -harjoitukset, joka järjestetään osana sähkö- ja tietotekniikan opiskelijoiden Opiskelu ja sen suunnittelu -kurssia. Suoritusta varten ota yhteyttä sähkötekniikan osaston opintoneuvojaan Maritta Juvaniin (maritta.juvani@oulu.fi) syyslukukauden alussa.

Sähkötekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 2 opiskelijan suuntautuessa elektroniikkaan, lisäksi pakollisena seuraavat 521302A Piiriteoria I 5 1-3 1 521413A Digitaalitekniikka 1 4 5-6 2 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5 4-6 2

TUTA 414

521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5 1-3 3 opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin, lisäksi pakollisena seuraavat 521413A Digitaalitekniikka I 6 5-6 1 521337A Digitaaliset suodattimet 5 5-6 2 521267A Tietokonetekniikka 4 4-6 2

Sähkötekniikan valinnaiset opinnot

Laajuus op Periodi 521302A Piiriteoria I 5 1-3 521306A Piiriteoria II 4 4-6 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5 1-2 521209A Elektroniikan komponentit ja materiaalit 2 4-5 521413A Digitaalitekniikka I 4 5-6 521433A Analogiatekniikan työt 3,0 4-6 521359A Tietoliikennetekniikka I 2,5 2-3 521361A Tietoliikennetekniikka II 3 2-3 521337A Digitaaliset suodattimet 5 5-6 031018P Kompleksianalyysi 4 1-2 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5 1-3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4 4-6 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet 4,5 4-6 521331S Suodattimet 4 3-4 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 4-6 521430A Elektroninen mittaustekniikka 6,0 1-3 521267A Tietokonetekniikka 4 4-6 521384A Radiotekniikan perusteet 5 1-2

Tietotekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 2 opiskelijan suuntautuessa sulautettuihin järjestelmiin ja ohjelmistoihin, lisäksi pakollisena seuraavat Internetin perusteet 2 521267A Tietokonetekniikka 4 4-6 2 521275A Sulautetut ohjelmistojen projekti 8 4-6 3 opiskelijan suuntautuessa tietoverkkoihin ja mobiilisovelluksiin, lisäksi pakollisena seuraavat Internetin perusteet 2 521267A Tietokonetekniikka 4 4-6 2 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5 4-5 3 opiskelijan suuntautuessa matemaattisiin apuvälineisiin, lisäksi pakollisena seuraavat 031022P Numeeriset menetelmät 5 4-6 2 031025A Optimoinnin perusteet 5 1-3 2

TUTA 415

521495S Tekoäly 5 4-5 3 811380A Tietokantojen perusteet 7 2-5 2

Tietotekniikan valinnaiset opinnot

Laajuus op

Periodi

521267A Tietokonetekniikka 4 4-6 521457A Ohjelmistotekniikka 5 1-3 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5 1-3 521359A Tietoliikennetekniikka I 2,5 2-3 521361A Tietoliikennetekniikka II 3 2-3 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5 4-5 521337A Digitaaliset suodattimet 5 5-6 521404A Digitaalitekniikka II 5 1-2 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5 4-6 811323A Tietorakenteet 7,5 031018A Kompleksianalyysi 4 1-2 031022A Numeeriset menetelmät 5 4-6 521270A Sulautettujen ohjelmistojen työ 5 521302A Piiriteoria I 5 1-3 521306A Piiriteoria II 4 4-6 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5 4-6 521413A Digitaalitekniikka I 4 5-6 Internetin perusteet 521267A Tietokonetekniikka 4 4-6

Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 1 5,0 1-3 2 477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 4-5 2 488011P Ympäristötekniikan perusta 5,0 5-6 2 477201A Taselaskenta 5,0 1-2 3 Yhteensä 20

Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelija valitsee prosessitekniikan, automaatiotekniikan tai ympäristötekniikan opinnot ja valintansa mukaan jostakin seuraavasta moduulista vähintään 20 op verran opintoja.

Prosessitekniikan valinnaiset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 2 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 2 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 3 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 4 3

TUTA 416

477302A Lämmönsiirto 4,0 5 2 477303A Aineensiirto 3,0 1 3 477304A Erotusprosessit 5,0 1-2 3 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4 5 3 477501A Prosessien säätötekniikka I 5 3 3 Yhteensä vähintään 20

Automaatiotekniikan valinnaiset opinnot Laajuus

op Periodi Vsk

477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 3 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 3 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 1 3 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1-2 3 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4-5 3 Yhteensä 21

Ympäristötekniikan valinnaiset opinnot

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakollisena seuraavat opintojaksot: 488201A Ympäristöekologia 5,0 4-5 3 488101A Ympäristölainsäädäntö 5,0 1 2 Valinnaiset seuraavista opintojaksoista: 477302A Lämmönsiirto 4,0 5 2 477303A Aineensiirto 3,0 1 3 477304A Erotusprosessit 5,0 1-2 3 477203A Prosessisuunnittelu 5,0 4-5 3 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 2 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 2 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 3 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 4 3 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4 5 3 Yhteensä vähintään 20

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op

Laajuus op

Periodi Vsk

555200A Kandidaatintyö 8 4-6 3 900061A Tuotantotalouden tieteellinen

viestintä 2 4-6 1-3

Yhteensä 10

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 120 OPINTOPISTETTÄ, 2 LUKUVUOTTA

Diplomi-insinöörivaiheen opinnot koostuvat opintosuunnan opinnoista, täydentävistä

opinnoista (tekniikan opinnot), erikoismoduulista ja diplomityöstä. DI-opinnot antavat hyvät valmiudet jatkaa tieteellisiin jatko-opintoihin.

TUTA 417

Tuotantotalouden diplomi-insinööritutkinnon osaamistavoitteet

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa itsenäisesti ratkaista talouselämän eri alueilla toimivien organisaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- tai tuotannollisen toiminnan haasteita, joissa kehitetään uutta tietoa ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa tehdä perusteltuja ja analyyttisiä kehitysehdotuksia ja ratkaisumalleja tehokkuuden, laadukkuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi huomioiden kestävän kehityksen periaatteet. Tässä kehittämistyössä valmistunut osaa soveltaa myös taloustieteen menetelmiä, teknistä osaamista ja keskeisimpiä ihmiskäyttäytymisen teorioita.

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa toimia omassa työympäristössään yrittäjämäisesti eli osaa ottaa aktiivisesti vastuuta liiketoiminnan kehittämiseksi. Koulutusohjelman suorittanut osaa arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa ja hyödyntämää tätä tietoa johtamistyössä. Lisäksi valmistunut osaa arvioida omaa ja muiden osaamista ja tehdä jatkuvaa osaamisen kehittämistä yhteistyössä työyhteisön kanssa. Koulutusohjelman suorittanut osaa sujuvasti viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa sekä suomen kielellä että vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Tuotantotalouden opintosuuntien

opinnot

Tuotantotalouden opinnot sisältävät kaikille opintosuunnille yhteisiä pakollisia opintoja 30 opintopistettä ja opintosuunnalle syventäviä opintoja 30 opintopistettä. Opintosuunnan syventävään moduuliin opiskelija voi halutessaan esittää sisällytettäväksi myös vaihdossa suoritettuja opintoja, mikäli ne sisällön puolesta moduuliin sopivat.

Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on neljä opintosuuntaa: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen (KTHJ), 2) Laatu- ja projektijohtaminen, 3) Teknologiajohtaminen ja 4) Tuotannollisen toiminnan johtaminen.

Jokaiselle opintosuunnalle on omat opetussuunnitelmansa. Opintosuuntien

opiskelijat valitaan koulutusohjelmatoimikunnan vahvistamalla tavalla.

Opintosuuntien kuvaukset

Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinnan ja johtamisen (KTHJ) opintosuunnan alkuvaiheen suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa kuvailla oman koulutusohjelmansa antamilla valmiuksilla ihmistä tuotteen kanssa ja ihmistä työssä. Lisäksi opintosuunnasta valmistunut osaa arvioida, soveltaa ja kehittää työjärjestelmäkokonaisuuksiin liittyvää työhyvinvointia, käytettävyyttä ja ergonomiaa. Työjärjestelmäkokonaisuuteen sisältyy niin yksilö, yhteisö, työvälineet, prosessit, tehtävät, toimintajärjestelmä, johtaminen, osaaminen kuin taidotkin. Opintosuunnasta valmistuneet osaavat arvioida ja antaa asiantuntijalausuntoja tuotteiden käytettävyyskokonaisuuden parantamiseksi. Hyvä tuotteen käytettävyyskokonaisuus tarkoittaa sujuvaa ja nautittavaa vuorovaikutusta ihmisen ja tuotteen tai järjestelmän kanssa. Opiskelija osaa jaotella työhyvinvoinnin yksityiskohtia ja toisaalta koota ja soveltaa näitä monipuolisesti ja monikriteerisesti käytännön työtilanteiden toimivuuden edistämiseksi. Organisaation kehittämisessä opiskelija osaa huomioida sekä yksilön että organisaation näkökulmat. Kehittämistyössä opiskelija osaa soveltaa laadukkaan työjärjestelmän keskeisimpiä erittely- ja arviointikriteerejä (fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset). Toisaalta opiskelija osaa työhyvinvointia eriteltäessä ja parannuksia ehdotettaessa huomioida myös seuraavat näkökulmat: inhimillisyys, tuottavuus, talous, teknologia, sopimukset ja lainsäädäntö. Opiskelija osaa määritellä ja soveltaa innovatiivisen ja "kestävän" johtamisen ja suunnittelun keskeisiä keinoja. Opiskelija osaa arvioida työhyvinvointia ja käytettävyyttä huomioiden objektiiviset edellytykset ja kokemukselliset näkökannat. Myönteisiä hyvinvointi- ja käyttäjäkokemuksia on tärkeää oppia arvioimaan ja tavoittelemaan - riskien hallintaa unohtamatta. Opintosuunnan suorittanut osaa antaa uudenlaista ja laajasti haluttua "voimaa" niin tavara- ja palvelutuotteiden kuin tuotannon kilpailukyvylle.

TUTA 418

Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat valita ja soveltaa tilanteeseen sopivia johtamismenetelmiä. Laatujohtamisen taustalla olevat tilastolliset menetelmät sopivat hyvin toistuvan prosessimaisen tuotannon ohjaukseen, kun projektinjohtamisen menetelmiä voidaan soveltaa monimutkaisten ja ainutkertaisten projektien toteuttamiseen. Hyvä laatu- ja projektijohtamisen osaaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa.

Laatujohtamisessa opetuksen pääpaino on tilastollisen laadunhallinnan menetelmissä. Opintosuunnasta valmistunut diplomi-insinööri osaa soveltaa erilaisia laatujohtamisen metodeja tuote- ja palveluprosessien analysointiin ja kehittämiseen.

Projektijohtamisen opetuksessa pääpaino on projektinjohtamisen ja projektiliiketoiminnan alueella: yksittäisten organisaation muutosprojektien, tuotekehitysprojektien ja ulkoiselle asiakkaalle toteutettavien projektien johtaminen, sekä projektimaisesti toimivan organisaation (project-based organization) ja sen liiketoiminnan johtaminen. Opintosuunnalta valmistunut opiskelija osaa soveltaa tekniikoita erilaisten projektien johtamisessa. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa projektimaisesti toimivan organisaation johtamisen keskeisiä menetelmiä ja osaa hyödyntää projekteja yrityksen tuotekehityksessä sekä liiketoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Teknologiajohtamisen opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky eri teknologioiden analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa teknologioiden, tuotteiden elinkaaren ja tuotteiden kehittämisprosesseihin liittyviä johtamisen menetelmiä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opintosuunnan erikoistumiselle muodostetaan perusta tuoteteknologian, tuotekehityksen ja innovaatioprosessin hallinnan, suorituskyvyn mittaamisen sekä johtamisen tietojärjestelmien opintojaksoilla. Tuotantotalouden koulutusohjelman muiden opintosuuntien sisällöt

täydentävät hyvin teknologiajohtamisen ydinsisältöjä.

Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja johtaa tuotannollista toimintaa. Opintosuunnalta valmistunut osaa analysoida tuotannollisia järjestelmiä, laatia näihin kehittämissuunnitelmia sekä perusmenetelmillä johtaa tuotannollista toimintaa. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opiskelijan valitsemat tekniikan opinnot tukevat tuotannon teknisten kysymysten ymmärtämistä yhdessä organisatoristen näkökulmien kanssa.

Opiskelijavalinta opintosuunnille

Opiskelijat jaetaan opintosuunnille vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Opiskelija palauttaa opintosuunta-anomuksen opintojensa kolmannen vuoden tammikuussa opintoneuvojalle. Lomake ja tarkemmat ohjeet löytyvät osasto nettisivuilta.

Harjoittelu

Ylempään perustutkintoon sisältyy 3 opintopisteen laajuisesti harjoittelua. Harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Suositeltavaa on, että harjoittelu tapahtuisi teollisuusympäristössä ja osa harjoittelusta suoritettaisiin ulkomailla. Harjoittelusta laaditaan kirjallinen raportti ja esitetään työtodistus.

Syksystä 2011 alkaen harjoitteluraportin voi kirjoittaa myös aktiivisesta osallistumisesta kiltatoimintaan ja/tai ylioppilaskuntatoimintaan luvussa 2 esitetyn mukaisesti.

Tekniikan opinnot

Diplomi-insinööri vaiheen opinnoissa suoritetaan 20 opintopistettä tekniikan opintoja.

Erikoismoduuli eli valinnaiset opinnot

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään 10 opintopisteettä vapaasti valittavia opintoja.

TUTA 419

Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopintotasoisia. Erikoismoduuliin voi sisällyttää kielten opintoja seuraavan rajauksen mukaisesti: Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot yhteensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä (ei sis. suomen kielen opinnot).

Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään diplomi-insinöörin tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien, vapaasti valittavien opintojen ja mahdollisten vaihdossa suoritettavien opintojen sisältöjä.

Diplomityö

Diplomityössä perehdytään perusteellisesti yhteen tai useampaan tuotantotalouden osa-alueeseen. Diplomityö kestää 6 - 8 kuukautta ja se tehdään yleensä teollisuuteen. Diplomityön aihe voi painottua myös tekniikkaan.

TUTA 420

8.4.7. DI-vaiheen opetussuunnitelma vuonna 2012 aloittaville opiskelijoille

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

Kaikille opintosuunnille pakollinen moduuli

Laajuus op

Periodi Vsk

555320S Strateginen johtaminen 5 1-3 4 555321S Riskien hallinta 3 1-3 4 555340S Teknologiajohtaminen 4 1-3 4 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5 4-6 4 555342S Operaatiotutkimus1 5 4-6 4 555363S Työ- ja tuoteluovuus1 5 1-2 4 555380S Laatujohtaminen 5 5-6 4 555311S Syventävä harjoittelu 3 1-3 5

Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinnan ja johtamisen opintosuunta

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Pakollisina opintojaksoina seuraavat: Laajuus

op Periodi Vsk

555361S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5-6 4 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5 3-5 4 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3 2-3 4 721614A Työoikeus 6 C 4 555364S Ergonomia 5 1-3 5 555367S Työtieteen erikoistyö 6 2-5 5 Valinnaiset (väh. 3 op): Laajuus

op Periodi Vsk

555365S Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 3-6 5-6 4 555322S Tuotannon johtaminen 3 4-6 4 555385S Laatujohtamisen seminaari 5 1-3 5 555386S Projektijohtamisen seminaari 5 1-3 5 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5 1-6 5 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5 1-6 5 813352A Käytettävyystestaus 4 C 4 Ergonomian ajankohtaiskurssi 3-6

1 Valitaan opintosuunnan mukaan: KTHJ-opintosuunnassa Työ- ja tuoteluovuus, muissa Operaatiotutkimus.

TUTA 421

Laatu- ja projektijohtamisen opintosuunta

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Vsk

555382S Projektiliiketoiminta 5 1-3 4 555381S Projektijohtajuus 5 1-3 4 555322S Tuotannon johtaminen 3 4-6 4 555323S Ostamisen hallinta 3 1-3 4 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3 4-6 4 555385S Laatujohtamisen seminaari 5 1-3 5 555386S Projektijohtamisen seminaari 5 1-3 5 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5 1-6 5 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5 1-6 5 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6 1-3 5

Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunta

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Vsk

555322S Tuotannon johtaminen 3 4-6 4 555323S Ostamisen hallinta 3 1-3 4 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3 4-6 4 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5 4-6 4 555325S Henkilöstöjohtaminen 3 4-6 4 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3 4-6 4 555381S Projektijohtajuus 5 1-3 4 555346S Teknologiajohtamisen jatkokurssi 5 4-6 5 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5 1-6 5 tai 555327S Tuotannon johtamisen seminaari 5 1-3 5

Tuotekehityksen johtamisen opintosuunta

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Vsk

555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3 4-6 4 555343S Tuotetiedonhallinta 5 4-6 4 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5 4-6 4 555322S Tuotannon johtaminen 3 4-6 4 555381S Projektijohtajuus 5 1-3 4 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6 1-3 5

TUTA 422

555346S Teknologiajohtamisen jatkokurssi 5 4-6 5 555347S Teknologiajohtamisen seminaari 5 1-3 5 tai 555348S Teknologiajohtamisen erikoistyö 5 1-6 5

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Di-vaiheen täydentävät moduulit sisältävät tekniikan opintoja. Ne täydentävät tekniikan kandidaatin vaiheessa aloitettuja tekniikan opintoja. DI-vaiheen tekniikan opintojen laajuus on 20 op.

Konetekniikan opinnot

Konetekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee vähintään 20 opintopistettä koneensuunnittelun tai tuotantotekniikan täydentävästä moduulista. Mikäli opiskelija haluaa erikoistua johonkin muuhun konetekniikan opintosuuntaan, tulee DI-vaiheen opinnot suunnitella henkilökohtaisena opintosuunnitelmana.

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä Koneosaston rakentamistekniikan opiskelijoiden koulutusohjelman DI-vaiheen opinnoista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja sekä soveltuvin osin Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston vesitekniikan laboratorion kursseja.

Koneensuunnittelu 20 op

Pakollisena joko Laajuus

op Periodi Vsk

464057S Koneensuunnittelu III 7 4-5 4 tai 464074S Paperiteollisuuden koneet 7 2-5 4 Seuraavista kursseista valitaan vähintään 13 op Laajuus

op Periodi Vsk

462035A Mekanismioppi 3,5 2-3 4 461019S Värähtelymekaniikka 6 4-6 4 462040A Tribologia 3,5 1-2 4 465062S Materiaalitekniikka II 3 3 4 462022A Koneautomaatio II 5 2-3 4 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1-2 4

Tuotantotekniikka 20 op

Pakollisena opintojaksona Laajuus

op Periodi Vsk

463055A Tuotantotekniikka II (luennot) 5 Seuraavista valitaan vähintään 15 op: Laajuus

op Periodi Vsk

463059S Tietokoneavusteinen valmistus 4,0 1 4

TUTA 423

463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3-4 4 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2, 3 4 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4-5 4 463068S Lasertyöstö 3,5 3-4 4 465095A Metallien muovaus 3,5 6 4

Rakentamistekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä rakennesuunnittelun tai rakentamisteknologian opintoja. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja tai soveltuvia opintoja prosessi- ja ympäristötekniikan kurssitarjonnasta.

Prosessitekniikan ja ympäristötekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan prosessitekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä jostakin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja.

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan automaatiotekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä automaatiotekniikan opintosuunnan moduuleista. Opinnot voivat sisältää myös näiden kurssien välttämättömiä esitietokursseja.

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan ympäristötekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee DI-vaiheen tekniikan opinnoikseen Bioprosessitekniikan tai Vesi- ja geoympäristötekniikan.

Bioprosessitekniikka

Laajuus op

Periodi Vsk

488301A Mikrobiologia 5,0 4-6 4 488302A Biotekniikan perusteet 5,0 4-5 4 488303S Bioreaktoritekniikka 6,0 1 477506S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 5,0 1 5 Yhteensä 21,0

Vesi- ja geoympäristötekniikka

Opiskelija valitsee vähintään 20 op seuraavista opintojaksoista. Laajuus

op Periodi Vsk

488104A Teollisuuden ja yhdysk. jätehuolto 5,0 6 3 488103A Ympäristövaikutusten arviointi 5,0 2-3 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 6 488107A Hydrologiset prosessit 5,0 5-6 488108S Pohjavesitekniikka 5,0 1-2 488115S Geomekaniikka 5,0 3-4 Yhteensä vähintään 20,0

TUTA 424

Sähkö- ja tietotekniikan opinnot

Sähkö- tai tietotekniikkaa opiskellut kandidaatti valitsee 20 opintopistettä sähkötekniikan/tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntien täydentävistä tai syventävistä moduuleista. Opiskelija vastaa siitä, että hänellä on riittävät esitiedot valitsemilleen kursseille.

8.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde

Jatko-opintoihin valmistavan syventymiskohteen tavoitteena on tarjota tuotantotalouden perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuus suorittaa haastavia jatko-opintokelpoisia tieteellisiä yleisopintoja yhdessä tuotantotalouden jatko-opiskelijoiden kanssa. Syventymiskohteen suoritettuaan opiskelija osaa toimia tieteellisessä tutkimustyössä eri rooleissa ja hän pystyy hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yritystoimintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Syventymiskohteen perusopiskelijat valitaan opintomenestyksen ja opintoja puoltavan professorin lausunnon perusteella. Jatko-opiskelijat voivat suorittaa syventymiskohteen opintoja osana metodi- tai pääaineopintoja.

Syventymiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet tehdä myös tieteellisesti korkeatasoinen diplomityö ja jatkaa väitöskirjaan tähtäävää tutkimustoimintaa. Niille opiskelijoille, jotka eivät perustutkinnon jälkeen jatka väitöskirjaan tähtääviä opintoja, syventymiskohde antaa hyvät valmiudet omassa tehtävässä hyödyntää tuotantotalouden osastolla tehtävää tutkimusta.

Syventymiskohteen opintoja voi sisällyttää jatko- tai perustutkintoon siltä osin, kuin se tutkinnon kannalta on mahdollista. Opiskelijan on hyvä huomioida, että perustutkintoon sisällytettyjä opintojatkoja ei voi sisällyttää enää jatko-opintoihin.

Perusmoduuli

Perusmoduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet opinnäytetyöhön johtavan tutkimuksen tekemiseen, ja hän ymmärtää miten opinnäytetyö ja siihen liittyvä tutkimus liittyy osaston muuhun tutkimustoimintaan. Laajuus

op Periodi Vsk

555349S Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 1 5,0 4-6 3 555328S Tuotantotalouden tutkimusseminaari 1 5,0 1-6 4 Yhteensä 10,0

Syventävä moduuli

Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee tieteellisen tutkimustyön tehtävät ja osaa toimia tutkimusryhmässä eri rooleissa. Opiskelija pystyy ohjaamaan ja hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yrityksissä ja muissa organisaatioissa esiin nousevien ongelmien ratkaisemisessa ja toiminnan kehittämisessä. Laajuus

op Periodi Vsk

555350S Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 2 5,0 4-6 4 555329S Tuotantotalouden tutkimusseminaari 2 5,0 1-6 5 555351S Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen 5,0 4-6 5 555352S Research Design1 5,0 1-3 5 Yhteensä 20,0

1 Opintojakso voidaan korvata tiedekunnan kurssilla How to get a PhD.

TUTA 425

8.5. Tuotantotalouden

opintojaksojen

kuvaus

555210A Harjoittelu

Internship

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: periodit 1-6.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää tuotantotalouden ilmiöiden tarkasteluun käytännön työelämässä.

Osaamistavoitteet: Kurssin aikana opiskelija harjaantuu tarkastelemaan työympäristöään tuotantotalouden osa-alueiden näkökannalta: opiskelija osaa tunnistaa ja luokitella työympäristöstään tuotantotalouden osa-alueita. Opiskelija osaa valita aiheeseen sopivia teorialähteitä ja osaa arvioida työympäristöä valitsemansa teorian valossa. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin.

Sisältö: Opiskelija voi valita, mihin tuotantotalouden osa-alueeseen syventävässä harjoitteluraportissaan keskittyy.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mukaan laadittava kirjallinen raportti.

Toteutustavat: Suoritetaan laatimalla osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti työharjoitteluun liittyen. Työharjoittelun vähimmäiskesto 2kk. Raportissa opiskelija perehtyy johonkin tuotantotalouden osa-alueeseen ensin kirjallisuuden kautta, jonka jälkeen peilaa työharjoittelun aikaisia kokemuksiaan ja havaintojaan työelämästä valitsemaansa kirjallisuuteen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on integroitu Tuotantotalouden

tieteellinen viestintä –kurssin kanssa. Viestinnän kurssi alkaa keväällä, harjoittelu suoritetaan samana tai seuraavina kesinä. Viestinnän kurssi jatkuu syksyllä, jolloin käsitellään opiskelijan kesän aikana kirjoittamaa harjoitteluraporttia.

Oppimateriaali: Opiskelija hakee itsenäisesti aiheeseen liittyvän sopivan ja riittävän kirjallisuuden. Kirjallisen työn ohjeistus osaston kotisivuilla ja Tuotantotalouden tieteellinen viestintä -kurssilla.

Suoritustavat: Osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti palautetaan omaopettajalle.

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: omaopettaja

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

555311S Syventävä harjoittelu

Advanced internship

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi, raportin voi kirjoittaa myös englanniksi.

Ajoitus: periodit 1-6.

Tavoite: Opintojakso syventää kurssilla 555210A Harjoittelu opittuja taitoja. Kurssin aikana opiskelija harjaantuu tarkastelemaan työympäristöään tuotantotalouden osa-alueiden näkökannalta ja dokumentoimaan tekemiään havaintoja

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa määritellä sopivan kokoisen tutkimusongelman tai -aiheen suhteessa raportin laajuuteen sekä määritellä tähän liittyen tutkimuskysymykset. Lisäksi opiskelija osaa kuvata ongelman tai sen ratkaisun dokumentoimalla mallin, prosessikuvauksen, kaavion tai muun vastaavan. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin.

TUTA 426

Sisältö: Opiskelija voi valita, mihin tuotantotalouden osa-alueeseen syventävässä harjoitteluraportissaan keskittyy.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mukaan laadittava kirjallinen raportti.

Toteutustavat: Suoritetaan laatimalla osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti työharjoitteluun liittyen. Työharjoittelun vähimmäiskesto 2kk. Raportissa opiskelija perehtyy johonkin tuotantotalouden osa-alueeseen ensin kirjallisuuden kautta, jonka jälkeen peilaa työharjoittelun aikaisia kokemuksiaan ja havaintojaan työelämästä valitsemaansa kirjallisuuteen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina 555210A Harjoittelu ja kandidaatintyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opiskelija hakee itsenäisesti aiheeseen liittyvän sopivan ja riittävän kirjallisuuden.

Suoritustavat: Osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti palautetaan suunnittelijalle/opintoneuvojalle. Raportin voi kirjoittaa myös englanniksi.

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: suunnittelija/opintoneuvoja.

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

555200A Kandidaatintyö

Bachelor’s thesis

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi, työn voi tehdä myös englanniksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3 ja 4-6.

Tavoite: Perehdyttää opiskelija pienimuotoisten tutkielmien tekemiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista pieniä organisaatioiden ongelmia itsenäisesti eli osaa laatia tutkimussuunnitelman, määritellä

tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa ohjata itseään laatimansa tutkimussuunnitelman mukaisesti. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin.

Sisältö: Opiskelija valitsee aiheen kandidaatinseminaarin aloitusluennolla esitetyistä vaihtoehdoista.

Järjestämistapa: Kandidaatintyö suoritetaan osana kandidaatinseminaaria. Seminaari järjestetään erikseen syksyllä periodeilla 1-3 ja keväällä periodeilla 4-6.

Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan kandidaatinvaiheen opintojen lopussa, tyypillisesti kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelija määrittää aiheen yhdessä ohjaajan kanssa. Työ voi olla teoriapainotteinen tai diplomityön tyyppinen yrityksen ongelmasta tehtävä työ. Kandidaatintyön suorittamisen edellytyksenä on kandidaatinseminaariin osallistuminen ja esitelmän pitäminen omasta työstä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina 555210A Harjoittelu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kauranen, Ilkka; Mustakallio, Mikko; Palmgren, Virpi. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille - 2. korj. p. 2007 Teknillinen korkeakoulu; Kirjasto Espoo, 2006. - 109 s. Kustantaja: Teknillinen korkeakoulu ISBN 951-22-8359-X UDK: 001.818; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Tammi 2003, Helsinki.

Suoritustavat: Kandidaatintyö, työn esittely ja työhön liittyvä kypsyysnäyte

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: lehtorit Kari Kisko ja Aila Auvinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

TUTA 427

470099S Diplomityö

Master’s thesis

Laajuus: 30op

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Opetuskieli: Suomi, työn voi tehdä myös englanniksi.

Tavoite: Syventää opiskelijan osaamista tietyllä tuotantotalouden alueella sekä syventää opiskelijan taitoja toteuttaa tuotantotalouden alan tutkimustyötä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista organisaatioiden tuotantotaloudellisia ongelmia itsenäisesti eli osaa laatia tutkimussuunnitelman, määritellä tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset. Lisäksi opiskelija osaa valita tutkimukseen sopivan tieteellisen näkökulman sekä laatia tilanteeseen sopivan ongelmanratkaisuprosessin ja kriittisesti arvioida tätä prosessia. Opiskelija osaa ohjata itseään laatimansa tutkimussuunnitelman mukaisesti. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin.

Sisältö: Opiskelija sopii työn aiheesta ja aikataulusta työn valvovan professorin kanssa.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mukaan laadittava kirjallinen raportti.

Toteutustavat: Opiskelija sopii työn aiheesta ja aikataulusta työn valvovan professorin kanssa. Valvoja ja ohjaaja arvostelevat kirjallisen työn. Työ voidaan tehdä myös englanniksi.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina 555210A Harjoittelu, kandidaatintyö, 555311S Syventävä harjoittelu.

Oppimateriaali: Kauranen, Ilkka; Mustakallio, Mikko; Palmgren, Virpi. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille - 2. korj. p. 2007 Teknillinen korkeakoulu; Kirjasto Espoo, 2006. - 109 s. Kustantaja: Teknillinen korkeakoulu ISBN 951-22-8359-X UDK: 001.818; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko &

Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Tammi 2003, Helsinki; Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. WSOY 1999, Helsinki.

Suoritustavat: Diplomityö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: ohjaava professori

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

555241A Valmentava koulutusosaaminen

Training skills at work

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Saada diplomi-insinöörin työssä tarvittavat valmiudet järjestää koulutusta omassa organisaatiossaan sekä soveltaa ohjaavaa työotetta erilaisissa työrooleissa. Oppimistavoitteet ovat sovellettavissa myös yliopisto-opetuksessa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selvittää opetusteon ja oppimisteon eron. Opiskelija osaa rakentaa positiivisia oppimistilanteita ja koulutusta suunnitellessa hän osaa huomioida koulutukseen osallistuvien lähtötason sekä määritellä selkeästi osaamistavoitteet ja kuormittavuudeltaan sopivat oppimistehtävät. Opiskelija ymmärtää ohjauksen vuorovaikutteisen merkityksen ja osaa erottaa ohjauksen tiedottamisesta ja neuvonnasta.

Sisältö: Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen (lähtötason ymmärtäminen; motivaatio, orientaation, internalisaatio, eksternalisaatio, kritiikki ja kontrolli; oppimistuloksen arvioinnin haaste). Oppimistiimien muodostaminen (positiivinen, rento ja turvallinen olo oppimisen edellytyksenä; vertaisryhmän merkitys).

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus

TUTA 428

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan osaston pienryhmäohjaajien koulutuksen yhteydessä. Kurssin harjoitustyönä pienryhmäohjaajat toteuttavat uusien opiskelijoiden vastaanoton ja perehdyttämisen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman pienryhmäohjaajat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja

Arviointiasteikko: 1-5 tai hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

Teollisuustalouden yksikkö

555220P Teollisuustalouden peruskurssi

Basic course in industrial engineering and manage-ment

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijat tuotantotalouden toimintakenttään. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee ymmärtämään yleisellä tasolla ne seikat, jotka vaikuttavat teollisuusyritysten taloudelliseen toimintaan sekä ymmärtää ja osaa käyttää tuotantotalouden terminologiaa. Tavoitteena on perehtyä keskeisiin taloudellisen päätöksenteon työvälineisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitä tuotantotalous oppiaineena tarkoittaa. Hän osaa selittää yritystoimintaan liittyviä keskeisimpiä käsitteitä ja käyttää niitä yritystoiminnan arvioinnissa. Opiskelija osaa kuvata yrityksen talousprosessin ja perustella laskentatoimen merkityksen yrityksen päätöksenteon apuna.

Hän osaa tehdä kirjanpidon peruskirjaukset ja tehdä tilinpäätöksen annettujen lähtötietojen perusteella sekä arvioida kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tarkastelemissaan esimerkeissä. Opiskelija osaa laskea suoritteiden yksikkökustannukset erilaisissa yksinkertaisissa esimerkkitilanteissa. Hän osaa laskea erilaisia vaihtoehto-, suunnittelu- ja tavoitelaskelmia annettujen tietojen perusteella sekä tehdä johtopäätöksiä niiden perusteella.

Sisältö: Yritystoiminta. Teollisen yrityksen toiminnot. Yrityksen laskentatoimi päätöksenteon apuna: tuloslaskenta, kustannuslaskenta, investointilaskenta, budjetointi.

Järjestämistapa: Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen konetekniikan, prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille, valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusmateriaalit sekä oppimistehtävät; Uusi-Rauva, E., Haverila, M., Kouri, I. & Miettinen, A. 2005. Teollisuustalous. 5. p. Ylöjärvi. Infacs Johtamistekniikka (soveltuvin osin); Muu luennoilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Kurssin aikana suoritettavat oppimistehtävät ja/tai lopputentti. Ohjattua opetusta 20 + 24 h.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

TUTA 429

555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi

Introduction to production

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Tavoite: Opintojaksolla opiskelija perehtyy tuotantoyrityksen monimuotoiseen toimintaan ja tuotantosysteemeihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää tuotantotoimintaan liittyvät peruskäsitteet ja osaa tarkastella tuotantosysteemeihin liittyviä päätöksiä erilaisissa tilanteissa. Hän osaa selittää tuotantolaitoksen investointiprosessin vaiheet ja tarkastella prosessin eri vaiheissa tehtäviä päätöksiä. Hän osaa annettujen esimerkkien perusteella tehdä tuotantosysteemeihin liittyviä yksinkertaisia lasku- ja suunnittelutehtäviä ja arvioida niitä. Opiskelija osaa kertoa tuotantolaitosten perustamiseen ja toimintaan liittyvät ympäristölainsäädännön taloudelliset ja hallinnolliset ohjauskeinot.

Sisältö: Katsaus teolliseen toimintaan. Tuotantotoiminnan peruskäsitteet. Tuotantolaitos osana teollisuusyrityksen liiketoimintaa. Tuotantolaitoksen suunnittelu- ja toteutusprosessi. Tuotantolaitosinvestoinnin perusteet, kannattavuus ja päätösprosessi. Tuotantolaitosprojektiin liittyvä lainsäädäntö, luvat ja viranomaisten määräykset. Tuotantoprosessin suunnittelu.

Järjestämistapa: Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltavat esitiedot: 555220P

Teollisuustalouden peruskurssi ja 555280P Projektitoiminnan peruskurssi.

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusmateriaalit; Soveltuvin oppikirjasta Krajewski, L. J., Ritzman L. P. & Malhotra M.K. 2007. Operations management: pro-cesses and value chains. 8. p. Upper Saddle River (NJ), Pearson Prentice Hall. kappaleet: 1. Operations as a Competitive Weapon, 2. Operations Strategy, 4. Process Strategy, 5. Process Analysis, 7. Constraint Management, 8. Process Layout ja 11. Location sekä Supplement A: Decision Making tai vastaavat kappaleet oppikirjan muista painoksista; Muu luennoilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Kurssin aikana suoritettavat oppimistehtävät ja/tai tentti. Ohjattua opetusta 10 + 15 h.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555222A Tuotantotalouden harjoitustyö

Demonstration in Industri-al Engineering and Man-agement

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi, tuotantotalouden opiskelijat laativat kurssidokumentit englanniksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on pienryhmissä tehtävän harjoitustyön muodossa harjaantua peruskursseilla opittujen taitojen soveltamiseen liiketoimintaympäristössä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa peruskursseilla hankittuja taitoja kokonaisvaltaisesti liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Opiskelija osaa laatia liiketoimintasuunnitelman. Opiskelija osaa tarkastella liiketoimintasuunnitelmaa

TUTA 430

strategisen näkökulman, markkinoinnillisen näkökulman ja talousprosessin (sis. reaaliprosessin) näkökulman kautta. Opiskelija osaa laatia ja tulkita tulos- ja taseraportteja. Opiskelija osaa toimia ryhmän jäsenenä annetun tehtävän toteuttamiseksi.

Sisältö: Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät osa-alueet mm. investointilaskelmat, markkinointisuunnitelma ja tuotantosuunnitelma.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus

Toteutustavat: Tuotantotalouden opiskelijat suorittavat kurssin integroituna 2 op:n laajuiseen englannin kielen kirjallisen viestinnän kurssiin, joka on osasuoritus kurssiin 902011P Tekniikan englanti.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille, konetekniikan koulutusohjelman Tuotantotalous-suuntautujille ja prosessitekniikan koulutusohjelman Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan suuntautujille. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuustalouden peruskurssi

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantotalouden opiskelijat suorittavat kurssin integroituna 2 op:n laajuiseen englannin kielen kirjallisen viestinnän kurssiin (Business Plan), joka on osasuoritus kurssiin 902011P Tekniikan englanti.

Oppimateriaali: esitietokursseilla käytetty kirjallisuus ja muu kurssilla esitettävä materiaali.

Suoritustavat: Harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555223A Tuotannonohjauksen perusteet

Introduction to production control

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijat tuotantotalouden toimintakenttään, tuotannonohjauksen perushaasteisiin sekä erilaisiin ohjausmalleihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää, mitä tuotannonohjaus on sekä tuotannonohjaukseen liittyvät peruskäsitteet. Hän osaa kuvata tuotannonohjauksen tavoitteet ja osaa nimetä ja laskea annetuissa esimerkeissä erilaisia tuotannonohjauksen tavoitteisiin liittyviä mittareita. Hän osaa kuvata tuotannonohjauksen kulkua erilaisissa tilanteissa ja selittää eri tasoilla tehtäviä päätöksiä. Hän osaa selittää tuotannonohjauksen eri tasoilla käytettäviä työkaluja ja menetelmiä sekä osaa annetuissa esimerkeissä laskea tuotannonohjaukseen liittyviä peruslaskuja ja myös arvioida niiden merkitystä yrityksen menestymiseen.

Sisältö: Tuotannonohjauksen tavoitteet ja keinot. Markkinoiden vaikutus tuotantoon. Tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Materiaalivirtojen suunnittelu ja ohjaus. Varastojen valvonta. Laadun ohjaus osana tuotannonohjausta. Tuotannon ajoitus. Kunnossapito tuotannonohjauksen näkökulmasta.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Opetus järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen prosessitekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opiskelijoille sekä joillekin konetekniikan koulutusohjelman opintosuuntien opiskelijoille. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset:

TUTA 431

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltavat esitiedot: 555220P Teollisuustalouden peruskurssi, 555280P Projektitoiminnan peruskurssi ja 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi.

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusmateriaalit; Krajewski, L. J., Ritzman L. P. & Malhotra M.K., 2007. Op-erations management: processes and value chains. 8. p. Upper Saddle River (NJ), Pear-son Prentice Hall. Soveltuvin osin kappaleet: 1. Operations as a Competitive Weapon, 2. Opera-tions Strategy, 4. Process Strategy, 5. Process Analysis, 6. Process Performance and Quality, 9. Lean Systems, 10. Supply Chain Strategy, 12. Inventory Management, 13. Forecasting, 14. Sales and Oper-ations Plan-ning, 15. Resource Planning, 17. Scheduling tai vastaavat kappaleet oppikirjan muista painoksista; Muu luennoilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Oppimistehtävät ja/tai tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät

Methods of production management and logistics

ECTS Credits: 4ects

Language of instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: This study module introduces students to mathematical methods in produc-tion and logistics management. After the course the students can participate, by using mathematical methods, in the development of production and logistics of a company.

Learning outcomes: After completing the course students learn the meaning using mathematical methods in production and logistics management. The students can ex-

plain the key concepts of strategic thinking, strategic management and strategic planning. The students can solve problems in produc-tion and logistic by utilizing forecasting methods, inventory models, simulation, LP methods, transportation algorithms and queuing models. Solving these problems students will learn to use MsExcel.

Contents: Forecasting methods, inventory models, simulation, LP methods, transporta-tion algorithms and queuing models, MS Excel as tool for solving methods of produc-tion management and logistics.

Mode of delivery: exercises and teaching face-to-face teaching, home assignments.

Learning activities and teaching meth-ods: The course includes lectures and com-pulsory course work. The course work en-tails simulating product development in practical situations.

Target group: Industrial engineering and Management students. Optional for other students.

Prerequisites and co-requisites: 555223A Introduction to production control.

Recommended optional programme components:-

Recommended or required reading: Muhos, M. Mutanen, L. The Methods of Production Management and Logistics – Case 201n. Oulu, University of Oulu, Tuotanto-talouden osaston opintomonisteita n/201n. Muhos, M. Belt, P. The Methods of Produc-tion Management and Logistics – Workbook. Oulu, University of Oulu, Tuotantotalouden osaston opintomonisteita n/201n. Krajewski, L. et al. 2007. Operations Management – Processes and Value Chains. 8th edition. Pearson, Upper Saddle River. Additional material will be announced during the lec-tures.

Assessment methods and criteria: Exer-cises and seminar presentations.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Pekka Kess

Work placements: No

TUTA 432

Other information: -

555240A Tuotekehityksen perus-teet

Basic course in product development

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää tuotekehitykseen, innovaatioiden ja teknologian johtamiseen yrityksessä. Kurssi antaa perusymmärrystä työkaluista ja viitekehikoista, joita voidaan käyttää tuotteiden, innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen analysointiin ja johtamiseen. Tavoitteena on luoda yhteys tuotekehityksen ja organisaation muun toiminnan välille.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää tuotekehityksen roolin yrityksen toiminnassa, osaa erottaa innovaatiotoiminnan ja systemaattisen tuotekehityksen toisistaan sekä osaa erotella tuotekehitysprosessin vaiheet ja tehtävät toisistaan. Lisäksi opiskelija osaa määrittää yrityksen muiden toimintojen merkityksen tuotekehitystoiminnalle.

Sisältö: Tuotteiden merkitys teollisuusyritysten toiminnassa. Tuotekehityksen paradigma ja käsitteiden määrittely. Tuotekehityksen toteutus menetelmällisesti (Cooperin stage-gate -mallli, QFD), innovaatiotoiminnan hallinta ja tuotekehityksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät.

Järjestämistapa: monimuoto-opetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi pakolliset harjoitukset, joissa simuloidaan tuotekehityksen toimintaa käytännön tilanteissa. Suoritus loppukokeella.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: 555223A Tuotannonohjauksen perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Tentittävä kirjallisuus: Luento- ja harjoitusmateriaali sekä artikkelikokoelma. Ulrich, K. & Eppinger, S. 2008. Product Design and Development. McGraw-Hill. 358 p.

Suoritustavat: Tentti.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: professori Harri Haapasalo

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555320S Strateginen johtaminen

Strategic management

ECTS Credits: 5ects

Language of instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: The aim of the course is to fa-miliarize a student with strategic thinking, business strategy development as well as the processes, methods, and tools involved with the management of change, in both theory and practice.

Learning outcomes: After completing the course student can explain the key concepts of strategic thinking, strategic management and strategic planning and can explain these. The student can describe structures and can explain the importance of the strategic man-agement to organisations. The student can analyse strategic management in companies and can produce improvement proposals based on the analysis. After the course the student can take part in strategic planning in organisations.

Contents: Analysis of the structure of indus-try and anticipation of development possibili-ties. The basic types of competition strategy for an enterprise. Sources of competitive advantage. Strategic thinking. Development of a business strategy based on the core com-petences. Management of the company’s strategy. Tools for strategic analysis. Special cases with the strategy process.

Mode of delivery: face-to-face teaching and group homework

TUTA 433

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, group work, seminar

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555322S Production management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Hamel G & Prahalad CK (1994) Competing for the future. Harward Business school Press; Hannus j, Lindroos J-E & Seppänen (1999) Strateginen uudistuminen osaamisen ajan toimintaympäristössä. Hakapaino Oy; Kaplan RS & Norton DP (2004) Strategy Maps. Harward Business School Press; Minz-berg H (1998) STrategy safari. Free Press.

Assessment methods and criteria: Exam and/or group work.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Pekka Kess

Work placements: No

Other information: -

555321S Riskien hallinta

Risk management

ECTS credits: 3ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: The course familiarizes a student with the overall concept of risk management. During the course we cover the classification of risks in business and the different methods of risk management.

Learning outcomes: After completing the course student can explain the key concepts of risk and risk management. The student can describe risk classifications and can explain the importance of the risk management to organisations. The student can analyse busi-ness risks from new point of view and can produce improvement proposals based on the risk analysis. After the course the student can take part in the organisational develop-

ment in a role of an expert in the area of risk management.

Contents: Theoretical definition of risks. Risks in entrepreneurship and their classifica-tions. Methods of risk management. Tools for corporate risk management.

Mode of delivery: face-to-face teaching and group homework

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, group work, seminar

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555322S Production management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Bernstein P.L. (1996) Against the Gods - The Remarkable Story of Risk. JohnWiley & Sons Inc., ISBN: 0-471-29563-9 (nid.), 0-471-12104-5 (sid.); Lecture materials.

Assessment methods and criteria: Exam and/or group work.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Pekka Kess

Work placements: No

Other information: -

555322S Tuotannon johtaminen

Production management

ECTS credits: 3ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 4-6.

Objective: The aim of this course is to reach understanding of the role of the principles of production management at operational, tacti-cal and strategic level.

Learning outcomes: After finishing this course, the student will be able to analyze production processes and to define the cor-nerstones of managing different production modes. In addition the student will know how to analyze the bottlenecks in different production processes. By combining this and

TUTA 434

previous courses, the student will be able to define the most important development areas in production processes.

Contents: Analysing and developing manu-facturing environment. Controllability analy-sis. Change management. Management and operation information methods. Mass cus-tomization.

Mode of delivery: face-to-face teaching and group homework

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, group work, seminar

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555223A Introduction to production control & 555224A Methods of production manage-ment and logistics.

Recommended or required reading: Anderson, D. M. (1997). Agile product development for mass customization: How to develop and deliver products for mass cus-tomization, niche markets, JIT, Build-to-order and flexible manufacturing. Chigago, IRWIN Professional Publishing, ISBN: 0-7863-1175-4 (sid.); Burbidge, J. L. (1989) Production Flow Analysis for Planning Group Technology. Clarendon Press, ISBN: 0-19-859183-7 (sid.), 0-19-856459-7 (nid.); Heizer J & Render N. (2001) Principles of Operations Management, Prentice Hall Publ. Inc., ISBN: 0-13-027147-0 (nid.); George J.M & Hill C.W.L., (1998) Contemporary Management. McGraw-Hill, ISBN: 0-256-21351-8.

Assessment methods and criteria: Exam and/or group work.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555323S Ostamisen hallinta

Purchase management

Laajuus: 3op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijat tuotannollisen yrityksen hankintatoimintaan ja sen johtamiseen strategisesta ja operatiivisesta näkökulmasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää hankinnan johtamisen peruskäsitteet. Opiskelija osaa kuvata oston osana muuta yritystoimintaa ja osaa selittää ostamisen tehokkuuden johtamisen merkityksen. Opiskelija osaa analysoida ostotoiminnan prosesseja ja analyysiinsä perustuen esittää kehittämiskohteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toimia asiantuntijaroolissa ostotoiminnan kehittämisessä.

Sisältö: Hankinnan merkitys. Hankintastrategian periaatteet ja käytännöt. Ostostrategiat. Hankintatoimen kehityskaari. Toimittajat ja tuotteet. Tuotteiden hankinta. Hankintaehdot.

Järjestämistapa: monimuoto-opetus

Toteutustavat: Aloitusluentojen jälkeen opiskelijat toteuttavat pienryhmissä yrityksen ostotoimintaan liittyvän case-harjoituksen, joka raportoidaan päätösseminaarissa.

Kohderyhmä: tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: 555320S Strateginen johtaminen

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Suoritustavat: ryhmätyö

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof. Pekka Kess

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

TUTA 435

555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen

Advanced supply chain management

Laajuus: 3op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää opiskelijat uusimpiin teorioihin ja käytänteisiin tilaustoimitusketjun johtamisessa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää toimitusketjun johtamisen peruskäsitteet. Opiskelija osaa kuvata toimitusketjun rakenteita ja osaa selittää toimitusketjun tehokkuuden johtamisen merkityksen. Opiskelija osaa analysoida toimitusketjun johtamisen prosesseja ja analyysiinsä perustuen esittää kehittämiskohteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toimia asiantuntijaroolissa toimitusketjun kehittämisessä.

Sisältö: Tilaustoimitusketjun johtaminen. Verkostomainen tuotannollinen toiminta. Sähköisen kaupankäynnin mallit tilaus-toimitusketjuissa.

Järjestämistapa: monimuoto-opetus

Toteutustavat: Aloitusluentojen jälkeen opiskelijat toteuttavat pienryhmissä yrityksen ostotoimintaan liittyvän case-harjoituksen, joka raportoidaan päätösseminaarissa.

Kohderyhmä: tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: 555320S Strateginen johtaminen

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Suoritustavat: ryhmätyö

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof. Pekka Kess

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555340S Teknologiajohtaminen

Technology management

ECTS credits: 4ects

Language of instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: The aim of the course is to high-light the significance of technology from the perspective of competition. The course issues the speed of technological development and the effects that the scope of technology has on the operations of a productive firm. The aims of the course include creating a basis for understanding the meaning of innovation and creating a link between organization strategy and technological strategy.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to differentiate product development and technology man-agement in a company. The student will be able to piece together the development needs and cycles of technologies in an organization. In addition, the student will know how to combine technology development and tech-nology management with strategic planning of a company.

Contents: The course consists of defining technology and its role within an enterprise and within society. During the course we study the meaning of innovation in techno-logical competition. The lifecycles of tech-nology including development, acquirement, and movement are also covered.

Mode of delivery: face-to-face teaching, exercises and group work done as homework

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises and group work.

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555240A Introduction to product develop-ment.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Lecture materials and selected articles.

TUTA 436

Assessment methods and criteria:: Exam.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555341S Tuottavuuden ja suori-tuskyvyn hallinta

Productivity and perfor-mance management

ECTS credits: 3ects

Language of instruction: English

Timing: periods 4-6.

Objective: The course familiarizes a student with the concepts of productivity and per-formance, with meters, and with the rela-tionships between productivity and the dif-ferent sectors of an enterprise. It also covers the evaluation of a firm’s internal perfor-mance and the financial effects of developing productivity.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to analyse the efficiency of activities in an organization, from both internal and external viewpoints. The internal analysis is based on Balanced Score Card or other equivalent performance measurement. External measurement of efficiency in based on analysing productivity development and the factors affecting it.

Contents: The concepts of productivity and performance and the levels to their examina-tion. Productivity and its significance to an enterprise’s processes and profitability. Measuring productivity and performance. The meters of productivity and operative steering tools. An enterprise’s internal and external productivity. The analysis and the tools for analysis of productivity and the approaches for measuring productivity in industry.

Mode of delivery: face-to-face teaching and group work

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, group work

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Lecture materials. Sumanth, D.J. 1998. Total productivity management, A systematic and quantitative approach to compete in quality, price and time. CRC Press LLC. 407 p., ISBN: 1-57444-057-8 (sid.).

Assessment methods and criteria: Ex-am.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555342S Operaatiotutkimus

Operations research

Laajuus: 5op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Opintojakso perehdyttää operaatiotutkimuksen menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan tuotantotaloudelle tyypillisiä kvantitatiivisiä menetelmiä. Opiskelija pystyy myös määrittelemään tuotantoprosessien kehityssuunnitelmia käyttämällä opittuja menetelmiä.

Sisältö: Operaatiotutkimuksen matemaattiset menetelmät, kuten esimerkiksi monimuuttujamenetelmät päätöksen teossa ja simulointi.

Järjestämistapa: lähiopetus: luennot ja harjoitukset

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 50h. Kurssiin kuuluu

TUTA 437

luentojen lisäksi pakolliset harjoitukset, jossa syvennytään operaatiotutkimuksen menetelmiin esimerkkien avulla.

Kohderyhmä: tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandi tai vastaavat tiedot.

Yhteyden muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmateriaali, artikkelikokoelma.

Suoritustavat: Loppukoe

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof Harri Haapasalo

Työssä oppiminen: Ei

Lisätiedot: -

555343S Tuotetiedon hallinta

Product data management

ECST credits: 5ects

Language of instructions: English

Timing: periods 4-6.

Objective: The course familiarizes a student with the product processes of an enterprise. The course also covers the methods and systems that are used to control information related to products, and to manage produc-tion as well as usage during the product’s entire lifecycle.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to analyze exist-ing and future products from product struc-ture viewpoint. Students can make sugges-tion concerning a data system needed to manage product data.

Contents: Product information management concepts, its history and challenges. PDM-processes: managing product models, manag-ing specific products, managing nomencla-ture, managing documents and configurations as well as tracing information. PDM-system and its functions. PDM-project and imple-mentation of the system. Product and control systems integration.

Mode of delivery: face-to-face teaching and group work

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, group work

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555240S Basic course in product develop-ment..

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Lecture materials and selected articles.

Assessment methods and criteria: Ex-am.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555344S Johtamisen tietojärjest-elmät

Managements information systems

ECTS credits: 4ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 4-6.

Objective: The aim of the course is to pro-vide readiness for enterprise information system designing, -purchasing, and develop-ment tasks. The aim is to familiarize a student with the significance of information and its management when controlling processes.

Learning outcomes: After completing the course student can explain the key concepts of management information systems. The student can define the information needs of management processes and how information systems can meet these needs. The student can describe the key features of the following types of systems: DSS, GDSS, EIS, BI, and ERP. The student can analyse the state of the management in an organisation, and can

TUTA 438

suggest a suitable type of information system to support the management. After the course the student can take part in the organisational development from MIS viewpoints.

Contents: The main content is based on exploiting information systems in decision making and leadership. The following topics are covered during the course; Decision Support Systems (DSS), Group Support Systems (GSS), and Executive Information Systems (EIS). Also covered are the effects of information technology in operations, exam-ining the effects of information and commu-nication technology on productivity, financial growth, and the formation of national com-petitiveness.

Mode of delivery: face-to-face teaching, exercises

Learning activities and teaching meth-ods: lectures, exercises

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555322S Production management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Lecture materials. Laudon, K.C. & Laudon, J.P. 2004. Management Information systems. Prentice Hall. ISBN: 0-13-120681-8.

Assessment methods and criteria: Ex-am.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Pekka Kess

Work placements: No

Other information: -

555345S Tuotekehityksen jatko-kurssi

Advanced course in prod-uct development

ECTS credits: 6ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: The course is divided into two parts, the first of which is focused on the creative design process and comparing be-tween different product development meth-ods. The second part focuses on commercial-ization of an idea. The aim of the course is to persuade students with basic technological knowledge, towards innovativeness, to criti-cal thinking, and to understanding the signifi-cance and challenges of customer driven product development.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to analyze prod-uct development processes and the work of a designer in context-linked development processes. The student will also be able to create methods for an efficient development process and its management.

Contents: During the course create and systematic working methods as basis for product development are compared. The course covers the concepts of competence management, compares different product development methods and creates a link between research and development work in commercialization of innovations. The prac-tical work of the course goes deeper into the planning phase of a product development process, its organization and controlling.

Mode of delivery: face-to-face teaching and exercises

Learning activities and teaching meth-ods: lectures and exercises

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management, 555343S Product data management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: Lecture materials. ; Cooper, R.G. 2001 Winning at new products - accelerating the process from idea to launch. 3rd edition. 425 p., ISBN: 0-7382-0463-3.

Assessment methods and criteria: Ex-am.

TUTA 439

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555346S Teknologiajohtamise jatkokurssi

Advanced course in tech-nology management

ECTS credits: 5ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 4-6.

Objective: The aim of the course is to fa-miliarize students with a current issue in technology management.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will be able to use the methods and models studied during the course.

Contents: During the course a specific topic in technology management is studied in de-tail. The topic is chosen from the current issues in technology management at that point in time.

Mode of delivery: will be defined at the beginning of the course.

Learning activities and teaching meth-ods: will be defined at the beginning of the course.

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management, 555321S Risk management, 555320S Strategic man-agement.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: will be defined at the beginning of the course.

Grading: 1-5

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555326S Tuotannon johtamisen

erikoistyö

Research project in production management

Laajuus: 5op. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajempana kuin 5,0 opintopistettä, mutta tästä on sovittava erikseen ohjaavan professorin kanssa.

Opetuskieli: suomi, opiskelija voi tehdä työn myös englanniksi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Tuotannon johtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Kurssilla opiskelija voi yhdistää ja soveltaa aikaisempaa osaamistaan laajan tutkimuksen muodossa. Opiskelija tutustuu tutkimustyöhön ja tulosten raportointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee systemaattisesti analysoimaan ja kehittämään yrityksen toimintoja tuotannon johtamisen keinoin. Opiskelija osaa myös esittää tuotannon johtamiseen liittyviä tutkimusalueita ja kykenee arvioimaan alueita sekä keskustelemaan niistä kriittisesti.

Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkaisuun.

Järjestämistapa: sovitaan erikseen kurssin alkaessa.

Toteutustavat: Menetelmistä sovitaan työn ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelma, tutustuminen oleelliseen kirjallisuuteen, ongelman ratkaiseminen sekä kirjallinen raportti ovat suorituksen edellytyksenä. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmässä.

Kohderyhmä: tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

TUTA 440

Esitietovaatimukset: kandidaatintyö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tehtäväkohtaisesti.

Suoritustavat: määritellään kurssin alkaessa

Arviointiasteikko: 1-5 tai hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: professori Pekka Kess

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555327S Tuotannon johtamisen seminaari

Seminar in production management

Laajuus: 5op.

Opetuskieli: suomi, opiskelija voi tehdä työn myös englanniksi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Tuotannon johtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toimintaan ja kehitykseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja kehittää yrityksen toimintoja soveltamalla tuotannon johtamisen menetelmiä.

Sisältö: Kussakin seminaarissa käsitellään tiettyä tuotantoon ja/tai tuotannon johtamiseen aihealuetta syvällisesti. Aihealue määritellään seminaariin osallistuvien opiskelijoiden erikoistumistoiveiden mukaan. Työskentelyyn kuuluu luentojen lisäksi henkilökohtaisen tutkimusraportin suunnittelu, laatiminen, esittäminen ja keskusteluun osallistuminen.

Järjestämistapa: sovitaan erikseen kurssin alkaessa.

Toteutustavat: Menetelmistä sovitaan työn ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelma, tutustuminen oleelliseen kirjallisuuteen, ongelman ratkaiseminen sekä kirjallinen raportti ovat suorituksen edellytyksenä. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmässä.

Kohderyhmä: tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: kandidaatintyö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tehtäväkohtaisesti.

Suoritustavat: määritellään kurssin alkaessa

Arviointiasteikko: 1-5 tai hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: professori Pekka Kess

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555347S Teknologiajohtamisen seminaari

Seminar in technology management

Scope: 5ects

Language of Instruction: English

Timing: periods 1-3.

Objective: The aim of the course is to go deeper into the specific questions of technol-ogy management and doing related research. A student may specify his/her studies in a certain area by completing a seminar or a research project.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to present re-search areas related to technology manage-ment. The student will also able to assess related research and to critically discuss it.

Contents: Each seminar session discusses a certain topic in technological management in great detail. The topic area is specified ac-cording to students’ wishes. On top of lec-tures the course includes completion of a personal research report.

Mode of delivery: Will be defined at the beginning of the course. Learning activities and teaching meth-ods: Will be defined at the beginning of the course. Students may also propose topics for the seminar. Lectures and seminar sessions

TUTA 441

are compulsory in order to complete the course.

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management, 555321S Risk management, 555320S Strategic man-agement.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods: will be defined at the beginning of the course.

Responsible person: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

555348S Teknologiajohtamisen erikoistyö

Research project in tech-nology management

Scope: 5ects. It is also possible to complete the course as a broader work piece of more than 5 ECTS credits if agreed so with the instructor.

Language of Instruction: English

Timing: periods 1-6.

Objective: The student is offered an oppor-tunity to combine and apply knowledge from earlier courses in technology management in form of a broad research project. The student familiarizes himself/herself with doing re-search and reporting their findings.

Learning outcomes After finishing the course, the student will able to analyze and develop company activities using technology management methods.

Contents: Completion of the course is agreed on one-to-one with the instructor. An accepted completion of the work requires planning of a research plan, familiarization with related literature, presented a solution

to the researched question, and a written report.

Mode of delivery: will be defined at the beginning of the course.

Learning activities and teaching meth-ods: Will be agreed together with the stu-dent and the professor.

Target group: Industrial engineering and management students

Prerequisites and co-requisites: prereq-uisites: 555340S Technology management, 555321S Risk management, 555320S Strate-gic management.

Recommended optional programme components: -

Recommended or required reading: will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: will be defined at the beginning of the course.

Grading: will be defined at the beginning of the course.

Person responsible: professor Harri Haapasalo

Work placements: No

Other information: -

Laatu- ja projektijohtamisen

yksikkö

555280P Projektitoiminnan peruskurssi

Basic course in project management

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija projektitoiminnan perusteisiin ja projektinhallinnan perusmenetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään projektijohtamisen keskeiset konseptit. Opiskelija pystyy kuvaamaan

TUTA 442

projektisuunnitelman pääpiirteet ja on kykeneväinen hyödyntämään erilaisia menetelmiä projektin osittamiseksi. Opiskelija pystyy myös aikatauluttamaan projektin ja arvioimaan sen kustannuksia. Opiskelija osaa selittää tuloksen arvon laskentaan liittyvät termit ja osaa soveltaa menetelmää yksinkertaiseen tehtävään. Kurssin suoritettuaan opiskelija lisäksi tunnistaa projektin riskien hallinnan keskeiset tehtävät.

Sisältö: Projektitoiminnan määrittely, projektin suunnittelu, organisointi ja laajuuden hallinta, aikataulun hallinta, kustannusten hallinta ja tuloksen arvon laskenta, projektin riskien hallinta.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena

Toteutustavat: Luennot, viikkotehtävät ja harjoituskirja. Kurssin arvosana muodostuu lopputentistä.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomateriaali, harjoituskirja, Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Projektiliiketoiminta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.) (soveltuvin osin), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/.

Suoritustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 16h. Pakolliset viikkotehtävät ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555281A Laadun peruskurssi

Basic course in quality management

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tuotannollisten prosessien hallintaan tilastollisen laadunhallinnan näkökulmasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa selittää laatujohtamisen keskeiset käsitteet ja tunnistaa laadun merkityksen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija omaa perustason taidot tilastollisen laadunhallinnan työkalujen soveltamiseen. Opiskelija osaa ratkaista tuotannollisen toiminnan ongelmia laatujohtamisen menetelmin tehtävän ongelmanratkaisun avulla.

Sisältö: Laadun merkitys yrityksen toiminnassa, laatu avoimissa ja suljetuissa systeemeissä, laatukustannukset, laatutyökalut ja tilastollisen prosessinohjauksen (SPC) menetelmät sekä niiden soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuun, laatujohtamisen perusteet.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja luentoihin liittyvät harjoitukset muodostavat integroidun kokonaisuuden. Kurssiin liittyy pienryhmissä tehtävä harjoitustyö. Harjoituskirja on pakollinen. Kurssin arvosana muodostuu harjoitustyöstä ja lopputentistä.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali, luentomoniste ja harjoituskirja.

Suoritustavat: Pakollinen harjoituskirja, harjoitustyö ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Osmo Kauppila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555282A Projektinhallinta

Project management

Laajuus: 4op

Opetuskieli: Suomi

TUTA 443

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija projektitoiminnan ohjaukseen ja johtamiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on hyvä ymmärrys projektinhallinnan keskeistä osaamisalueista. Opiskelija osaa soveltaa saavutettua osaamista erityyppisten projektien toteutuksen suunnitteluun ja arviointiin. Opiskelija osaa hyödyntää tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita oppimisen tukena.

Sisältö: Projektin tavoitteiden hallinta. Projektin sidosryhmien hallinta. Projektin riskien hallinta. Projektin aikataulun ja riippuvuuksien hallinta. Design Structure Matrix (DSM). Erityyppisten projektien ominaisuudet ja johtaminen.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, pienryhmissä tehtävä harjoitustyö ja oppimispäiväkirja. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan kurssia 555280P Projektitoiminnan peruskurssi tai vastaavien tietojen hallintaa.

Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus muodostuu luentomateriaalista ja ohjeen mukaisesta, itsenäisestä perehtymisestä oheiskirjallisuuteen. Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Projektiliiketoiminta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/

Suoritustavat: Lähtötason varmistava alkutentti, harjoitustyö, oppimispäiväkirja

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555284A Case-kurssi

Problem solving in business cases

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Oppia soveltamaan erilaisia ongelmanratkaisun metodeja yrityksen strategiaan tai operatiiviseen toimintaan liittyviin ongelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa systemaattisesti ryhmässä työskennellen analysoida yrityksen liiketoimintaan liittyviä haasteita ja luoda sekä esittää mahdollisia ratkaisuehdotuksia niihin liittyen. Opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään ryhmän toimintaa.

Sisältö: Muuttuva sisältö.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: : case-esimerkkien ratkaisu ryhmissä, oppimispäiväkirja.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuustalouden peruskurssi, 721172P Johdon laskentatoimi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: määritellään kurssilla.

Suoritustavat: Henkilökohtainen oppimispäiväkirja

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555380S Laatujohtaminen

Quality management

ECTS credits: 5op

Language of instruction: English

Timing: periods 4-6.

TUTA 444

Objective: The course gives the student a broad conception of contents of total quality management and applying it in different environments.

Learning outcomes: Having completed the course, the student can analyse the cen-tral principles and contents of quality man-agement and related management approach-es. The student can apply the learned things and methods in different kinds of situations and industries.

Contents: Quality management and its basic assumptions, the methods of TQM in differ-ent environments, process management, quality systems, quality award competitions, Six Sigma, performance measurement, Lean, organisational capability models.

Mode of delivery: face-to-face learning

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, personal exercise and a group study.

Target group: Graduate students of IEM

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: 555281A Basic course in quality management

Study materials: Lecture materials and selected articles. Assessment methods and criteria: The course grade is derived from the exam score, groupwork grade and the personal exercise grade.

Grading: 1-5.

Person responsible: Osmo Kauppila

Work placements: No.

Other information: -

555381S Projektijohtajuus

Project leadership

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Kurssi antaa opiskelijalle käsityksen johtajuuden teoreettisista perusteista, sekä valmiudet oman johtajuuden kehittämiseen..

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee kuvaamaan ja soveltamaan johtajuuden keskeisiä teorioita.

Sisältö: Johtajuuden keskeiset teoreettiset viitekehykset ja niiden historiallinen perspektiivi. Psykodynaaminen ja morenolainen näkökulma henkilökohtaisen johtajuuden kehittämiseen.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: : Kurssin lähiopetus järjestetään intensiivipäivänä ja kurssin jälkeen järjestettävänä opitun yhteenvetokeskusteluna. Intensiivipäivään osallistuminen edellyttää hyväksyttyä suoritusta kirjallisesta esitehtävästä. Kirjallisen esitehtävän lisäksi opiskelijat laativat myös henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan kurssia 555282A Projektinhallinta tai vastaavien tietojen hallintaa.

Oppimateriaali: Northouse PG (2001) Leadership: Theory and Practice; Second Edition. Sage Publications, Thousand Oaks. ISBN: 0-7619-1926-0 (nid.), 0-7619-1925-2 (sid.) (tai uudempi versio).

Suoritustavat: Kurssin arvosana perustuu esitehtävän ja oppimispäiväkirjan arviointiin.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555382S Projektiliiketoiminta

Project business

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

TUTA 445

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Tavoite: Kurssi antaa opiskelijalle perusvalmiudet projektimaista toimintaa harjoittavan yrityksen johtamiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa projektiliiketoiminnan johtajuusalueet ja ymmärtää niiden keskeiset sisällöt. Opiskelija pystyy vertailemaan projektiliiketoiminnan erityispiirteitä erilaisissa työskentely-ympäristöissä ja analysoimaan niiden vaikutuksia yrityksen liiketoimintamalliin. Opiskelija pystyy arvioimaan yksittäisen projektin ja sen johtamisen merkitystä koko yrityksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Sisältö: Projektiliiketoiminnan erityispiirteet, projektiyrityksen liiketoimintamallit, projektien myynti ja markkinointi, projektisalkun hallinta, projektiverkostojen hallinta, neuvottelut ja sopimusten hallinta.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset sekä luentopäiväkirja, pienryhmissä toteutettava harjoitustyö.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: 555280P Projektitoiminnan peruskurssi ja 555282A Projektinhallinta tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja muu myöhemmin määriteltävä kirjallisuus. Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Projektiliiketoiminta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/

Suoritustavat: Kurssin suoritukseen vaaditaan oppimispäiväkirjan pitäminen, pienryhmissä tehtävän harjoitustyön kirjallinen raportointi sekä työn esittäminen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555385S Laatujohtamisen seminaari

Seminar in quality man-agement

Laajuus: 5-10op

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Oppia hyödyntämään erilaisia menetelmiä yrityksen strategiaan tai operatiiviseen toimintaan liittyvässä päätöksenteossa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy systemaattisesti analysoimaan yrityksen liiketoimintaan liittyviä haasteita ja kehittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja näihin haasteisiin. Sisältö: Vaihtuvasisältöinen kurssi ajankohtaisista aiheista.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Määritellään erikseen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään erikseen.

Suoritustavat: Määritellään erikseen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala, Osmo Kauppila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555386S Projektijohtamisen seminaari

Seminar in project man-agement

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi/englanti

TUTA 446

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Perehtyä projektijohtamisen ja projektiliiketoiminnan keskeisiin tutkimusalueisiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy esittelemään projektijohtamiseen ja projektiliiketoiminnan tutkimusalueita. Hän pystyy arvioimaan näiden alojen tutkimusta ja keskustelemaan siitä kriittisesti. Sisältö: Opetustilaisuuksissa käsitellään jokaiseen seminaaritilaisuuteen erikseen määriteltyjä projektinjohtamisen tai projektiliiketoiminnan tutkimusteemoja.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Seminaari toteutetaan jatkuvana ja opiskelija voi itse valita mihin seminaaritilaisuuksiin hän osallistuu lukuvuoden aikana.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Seminaaritilaisuuteen koottava artikkelipaketti.

Suoritustavat: Vähintään yhdessä seminaaritilaisuudessa puheenjohtajana toimiminen ja siihen liittyvän artikkelikokoelman valinta erikseen vastuuopettajan kanssa sovittavasta tutkimusteemasta, artikkeleihin tutustuminen ja aktiivinen osallistuminen yhteensä vähintään kuuteen seminaaritilaisuuteen ja kirjallisuusraportti yhdestä tutkimusteemasta.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555387S Laatujohtamisen erikoistyö

Project work in quality management

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Laatujohtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Opintojaksossa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja tietoja laajemman harjoitustyön muodossa. Opintojaksossa opiskelija perehtyy tutkimustyön tekemiseen ja tulosten raportointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään laatujohtamisen menetelmiä hyödyntävän yrityksen toimintoja. Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkaisuun.

Järjestämistapa: Toteutus monimuoto-opetuksena.

Toteutustavat: Työn suorituksesta sovitaan erikseen työn ohjaajan kanssa. Työ toteutetaan yksilöllisesti tai pienryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tapauskohtaisesti.

Suoritustavat: Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on tutkimussuunnitelman laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen sekä siihen kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

TUTA 447

Vastuuhenkilö: Osmo Kauppila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555388S Projektijohtamisen erikoistyö

Project work in project management

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Tavoite: Projektinhallinnan ja projektiliiketoiminnan johtamismenetelmien soveltaminen projektiyrityksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Opintojaksossa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja tietoja laajemman harjoitustyön muodossa. Opintojaksossa opiskelija perehtyy tutkimustyön tekemiseen ja tulosten raportointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään projektiyrityksen toimintoja. Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkaisuun.

Järjestämistapa: Toteutus monimuoto-opetuksena.

Toteutustavat: Työn suorituksesta sovitaan erikseen työn ohjaajan kanssa. Työ toteutetaan yksilöllisesti tai pienryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tapauskohtaisesti.

Suoritustavat: Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on tutkimussuunnitelman laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen tutustuminen, ongelman

ratkaisun esittäminen sekä siihen kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

Työtieteen yksikkö

555260P Työsuojelun ja työhyvin-voinnin perusteet

Introduction to occupa-

tional safety and well-being at work

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella, periodeilla 5-6.

Tavoite: Tuntea ja ymmärtää työsuojelun merkitys työvoiman terveyttä turvaavana ja edistävänä sekä viihtyisyyttä, töiden kehittävyyttä ja kokonaisvaltaista tehokkuutta lisäävänä toimintana. Nähdä näin muodostuva synergia työhyvinvoinnin, työterveyden, työturvallisuuden ja korkean tuottavuuden välillä. Tuntea ja ymmärtää erilaisten vaara-, haitta- ja rasitustekijöiden yleiset torjuntaperiaatteet. Nähdä työsuojelu muuhun insinöörityöhön integroituna, välttämättömänä ja hyödyllisenä, myös laatua ja tuottavuutta sekä organisaatiota kehittävänä toimintana.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää työsuojeluun liittyvät keskeiset termit ja asiakokonaisuudet. Hän kykenee arvioimaan työsuojelun merkitystä työterveyden, työturvallisuuden ja yleisesti työhyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi opiskelija kykenee yhdistämään työsuojeluasiat tärkeäksi osaksi yrityksen tuottavuuden ja laadun parantamista.

Sisältö: Työsuojelun sisältö, merkitys ja hyöty. Linjaorganisaation mahdollisuudet, vastuut ja turvallisuusjohtaminen. Hyvän

TUTA 448

ergonomian ja työympäristön tuottavuusvaikutukset. Tapaturmat ja niiden tutkiminen, sairaus-poissaolot ja ammattitaudit sekä työssä esiintyvä väkivalta. Suomalaisen ja yleiseurooppalaisen lainsäädännön ja normien perusteet. Työsuojelu työpaikalla; työsuojeluyhteistoiminta, -valvonta sekä työterveyshuolto ja työkykyä edistävä toiminta. Erilaiset vaaratekijät ja niiden tekninen ja toiminnallinen torjunta. Yhteisten työpaikkojen riskienhallinta (työturvallisuuskortti ja HSEQ-käytännöt). Työn merkitys yksilölle ja yritykselle sekä työhyvinvointi. Hyvä yritys- ja turvallisuuskulttuuri.

Järjestämistapa: Lähiopetus, monimuoto-opetus tarvittaessa

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja yhteensä 20 h, joihin sisältyy mm. luentoja ja tuntitehtäviä. Osa luennoista (8 h) voidaan käyttää työturvallisuuskortin suorittamiseen (rajattu osallistujamäärä). Harjoitustyöt tehdään pääosin pienryhmätyönä.

Kohderyhmä: Konetekniikan, prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijat. Sopii myös muille koulutusohjelmille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Työsuojelun perusteet, Työterveyslaitos 2009, ISBN: 978-951-802-916-1 (nid.) sekä muu kurssilla ilmoitettava materiaali. Harjoitustyömateriaalina mm. Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5, Työsuojeluhallinto, ISBN 978-952-479-049-9

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: Henri Jounila ja Seppo Väyrynen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555261A Työpsykologian peruskurssi

Basic course in Occupa-tional Psychology

Laajuus: 3op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: perioidit 3-4

Tavoite: Johdattaa opiskelija työpsykologian perusteisiin, antaa hänelle työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, perehdyttää työpsykologisen tiedon hankintaan, tuottamiseen ja soveltamiseen sekä johdattaa työpsykologiseen työprosessin, organisaation ja tuotteen arviointiin ja kehittämiseen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää ihmisen työyhteisön jäsenenä ja työntekijänä. Opiskelija osaa selittää mitä merkitystä työyhteisölle on ihmisten yksilöllisillä eroilla, työmotivaatioilla, työperäisellä stressillä, työryhmillä ja työtiimeillä.

Sisältö: Työpsykologinen tutkimus, arviointi ja kehittäminen. Psykologian ihmiskuvat. Työpsykologian alue, tavoite ja näkökulma organisaatioon. Työprosessin ja organisaation psykologiset rakenteet. Työtoiminnan rakenne ja säätely, oppiminen, motivaatio, vuorovaikutus, hyvinvointi työssä, työn laatu, muutososaaminen.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lähiopetuksena

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luennot, harjoitukset ja seminaarit.

Kohderyhmä: ---

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: ---

Oppimateriaali: Arnold, J. (2005) Work Psychology; Understanding Human Behavior in the Workplace. Prentice Hall, ISBN: 978-0-273-71121-6.

Suoritustavat: luennot, harjoitukset, seminaarit tai vain kirjatentti.

Arviointiasteikko: numeerinen arviointiasteikkoa 1-5, nolla on hylätty

TUTA 449

Vastuuhenkilö: lehtori Kari Kisko

Työssäoppiminen: ei

Lisätiedot: ---

555262A Käytettävyys ja turvallisuus

tuotekehityksessä

Usability and Safety in Product Development

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4.

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee teoriassa ja käytännössä mitä tuotteiden ja tuotantovälineiden hyvä käytettävyys ja turvallisuus merkitsevät ja miten niihin tuotekehitysprosessissa päästään.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analysoida artefaktin käytettävyyttä pohjautuen käytettävyyden osatekijöihin ja hyvän tuotteen ominaisuuksiin. Opiskelija osaa vertailla artefaktien käytettävyyttä erilaisin menetelmin. Opiskelija osaa tehdä käytettävyystutkimuksen käyttäen käytettävyystutkimuksen yleisempiä menetelmiä.

Sisältö: Vaatimusmäärittely, käyttäjä-tutkimus, käytettävyystutkimus, vaihtoehtojen luonti ja arviointi sekä keskeiset standardit ovat kurssilla esillä. Esimerkit ja erityisaiheet liittyvät useimmiten tieto- ja viestintäteknologian tai prosessitekniikan alueille. Kurssi painottaa näiden tekijöiden hallintakeinoja ja erityis-painotus kohdistuu tuote- ja työväline-valistajien, tuotekehityksen ja suunnittelun rooliin käytettävyys- ja turvallisuus-tavoitteiden saavuttamisessa.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Luennot, tentti, suunnitteluongelmakeskeisten oppimistehtävien ratkaisu sekä harjoitustyönäyttely.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555240A Tuotekehityksen perusteet, Basic course in product development

Oppimateriaali: Harjoitustöissä ja oppimistehtävissä hyödynnetään mm. kirjaa S. Väyrynen, N. Nevala & M. Päivinen, Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus ry. 2004. Kletz T. & Amyotte P. (2010), Process Plants: A Hand-book for Inherently Safer Design, Second Edition. CRC Press (soveltuvin osin). Päivittyvät aineistot Optimassa sekä muu kurssilla ilmoitettava aineisto.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö.

Vastuuhenkilö: yliassistentti Juha Lindfors

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ

Technology, Society and Work

Laajuus: 2op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodit1-3.

Tavoite: Perehdyttää työn ja tekniikan olemukseen ja merkitykseen yhteiskunnan kehityksessä, tekniikan ihmisten ammattikuvaan työntekijänä tai yrittäjänä sekä sen kehittymiseen. Antaa tietoa tekniikan ja ympäristön vuorovaikutuksista sekä tietoa tekniikan historiasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuun opiskelija osaa selittää teknologian, yhteiskunnan ja työn yhteisvaikutuksen ihmisten elämään. Opiskelijat osaavat laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin ja arvioida suullista esitelmää.

Sisältö: Tekniikan yhteiskunnallinen olemus ja vaikutukset, jossa tarkastelukulmina ovat: tiede, tekniikka, yhteiskunta ja kansainvälisyys.

Järjestämistapa: Lähiopetus

TUTA 450

Toteutustavat: Luennot, ryhmätyöt ja seminaarit.

Kohderyhmä: ---

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: ---

Oppimateriaali: ilmoitetaan kurssin alussa

Suoritustavat: opistojaksolla jatkuva arviointi; luennot, ryhmätyöt ja seminaarit.

Arviointiasteikko: numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty

Vastuuhenkilö: lehtori Kari Kisko

Työssäoppiminen: Ei

Lisätiedot: ---

555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys

Machine safety and usability

Laajuus: 3,5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-5.

Tavoite: Kurssin keskeisenä tavoitteena on perehdyttää opiskelijat EU-alueella voimassaoleviin koneiden ja laitteiden suunnittelua ja käyttöä koskeviin määräyksiin sekä määräyksiä tulkitseviin SFS-, EN- ja ISO- standardeihin. Lisäksi tarkastellaan turvallisuusanalyysejä ja yrityksen turvallisuuskulttuurin merkitystä. Turvallisuuskulttuurin taustaksi esitetään perusteet työympäristöstä työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden taustana. Kurssi perehdyttää keskeisiin suunnitteluperiaatteisiin, jotka liittyvät koneiden ja laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja kunnossapidettävyyteen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita keskeiset suunnittelun ja johtamisen keinot, joiden avulla organisaatio toisaalta poistaa varsinkin henkilöön kohdistuvat koneiden ja tuotteiden riskitekijöitä ja toisaalta lisää koneiden ja tuotteiden hyödyllisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä, mukaan lukien hyvä käyttäjäkokemus, ergonomian keskeisimpien periaatteiden hallinnan kautta.

Työjärjestelmäkokonaisuuden tulee tukea työhyvinvointia. Opiskelija osaa soveltaa kurssin antia yrityksen täyttäessä velvoitteitaan valtioneuvoston vuoden 2008 koneasetuksen ja (työvälineiden) käyttöasetuksen pohjalta. Tämä edellyttää osaamista, joka yritystasolla liittyy niin turvallisuusjohtamiseen kuin turvallisuussuunnitteluun osana integroitua toimintajärjestelmää ja kestävän kehityksen kokonaisuutta – opiskelija osaa selittää asiantuntijan ja johtajan keskeiset mahdollisuudet ja velvollisuudet koneturvallisuuden alueella. Opiskelija osaa myös ideoida turvallisuuden ja käytettävyyden tavoitteita parannettaessa omaehtoisesti yrityksen tuotannon ja tuotteiden tulevaisuuspotentiaalia.

Sisältö: Euroopan unionin ja globaalit käytänteet ja standardit koneturvallisuuteen liittyen. Turvallisuusanalyysit, koneisiin liittyvät ja niiden käyttöön yhteydessä olevat tapaturmat. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Niillä edistetään turvallisuuden ohella tuotteiden hyvää käyttäjäkokemusta ja yrityksen työhyvinvointia.

Järjestämistapa: Lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (20 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Koneturvallisuusseminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityisesti konetekniikan osastolle ja tuotantotalouden koulutusohjelmaan sekä tuotantotalous ja työtieteet -opintosuunnalle (PYO).

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet ja 555364S Ergonomia.

Oppimateriaali: Väyrynen, Nevala & Päivinen (2004) Ergonomia ja käytettävyys

TUTA 451

suunnittelussa, Teknologiateollisuus ry. 336 s. ISBN: 951-817-848-8 (soveltuvin osin); MetSta-verkkojulkaisu: http://www.metsta.fi/koneturvallisuus/ ; Väyrynen, S. (2011) Johdanto koneturvallisuus ja käytettävyys –kurssiin. Pdf-moniste; Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia, Työsuojelujulkaisuja 91. Työsuojeluhallinto 2009; Koneturvallisuus. Koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16. Työsuojeluhallinto 2008; Kone-, tuotanto- ja materiaalitekniikka. Koneiden turvallisuus. SFS-käsikirja 403. Suomen Standardisoimisliitto 2009; www.sfsedu.fi ja www.metsta.fi (kts. tietoja koneturvallisuus ja ergonomiastandardeista); http://www.finlex.fi (kts. laki 738/2002, asetus 400/2008, asetus 403/2008); TSO-5: Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä. Aluehallinto-virasto 2011; Dul, J & Weerdmeester, B (2008): Ergonomics for beginners: a quick reference guide . 3rd ed. CRC Press; ; www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/

Suoritustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (20 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Koneturvallisuusseminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof Seppo Väyrynen ja yliass. Juha Lindfors

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen

Administration, Organiza-tion and Education in Working Life

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi, Englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Tavoite: Antaa tietoa organisaatioista, henkilöstöasioista sekä organisaation suunnittelusta ja kehittämisestä. Herättää opiskelijoiden mielenkiinto organisaation ja henkilöstön suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutoshallintaan.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa organisaatiorakenteet sekä kykenee arvioimaan niiden toimintaa. Hän pystyy tunnistamaan yksilöiden toimintaan organisaatiossa vaikuttavia tekijöitä ja analysoimaan havaitsemiaan toimintamalleja. Hän osaa oppivan organisaation mallin mukaisesti tunnistaa jatkuvasti uusia kehittämiskohteita ja tuottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija osaa esittää oppimaansa muille ja osaa arvioida muiden esityksiä. Opiskelijalla osaa havainnoida, analysoida ja esittää kehitysehdotuksia organisaatioiden ja niiden henkilöstöjen moninaisten vuorovaikutussuhteisiin liittyen.

Sisältö: Organisaation tehtävät ja toiminnot. Klassiset ja modernit organisaatioteoriat erityisesti avoin, oppiva organisaatio. Organisaatiokulttuuri. Johtaminen, erityisesti henkilöjohtaminen. Henkilöstöasioiden hoito organisaatiossa. Organisaation kehittäminen.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, seminaarit ja tentti tai pelkkä tentti.

Kohderyhmä: ---

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: ---

Oppimateriaali: Sarala, U. & Sarala, A. Oppiva organisaatio - oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 8. painos. Palmenia-kustannus, 2003. Hatch, M. J. Organization Theory. Oxford University Press, New York, USA, 2006 ja muu opintojaksolla ilmoitettava kirjallisuus. Täydentävä materiaali: Haatanen: Työsuhde-politiikka. Julk. 895, Otatieto, Helsinki 2001.

TUTA 452

Suoritustavat: opistojaksolla jatkuva arviointi; luennot, harjoitukset, seminaarit ja tentti tai pelkkä tentti.

Arviointiasteikko: numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty

Vastuuhenkilö: lehtori Kari Kisko

Työssäoppiminen: Ei

Lisätiedot: -

555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus

Safety in process industry

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syys- ja kevätlukukaudella, periodeilla 3-5.

Tavoite: Integroida prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet teknisiin ja organisatorisiin ratkaisuihin sekä insinöörityöhön ja -tekniikoihin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan prosessilaitoksen moninaisia vaaratekijöitä sekä hahmottamaan prosessilaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Hän osaa tehdä yleisiä ja yksityiskohtaisempia turvallisuusanalyysejä. Hän osaa selittää tekniikan, organisaation ja ihmisen merkitystä ja vaikutuksia riskeihin ja onnettomuuksiin. Lisäksi hän kykenee muodostamaan käsityksen riskienhallinnasta osana turvallisuusjohtamista.

Sisältö: Turvallisuusanalyysit elinkaaren eri vaiheissa. Järjestelmien ja laitosten turvallisuussuunnittelu ja käyttöturvallisuus. Turvallinen tekniikka ja turvalaitteet. Häiriö-, vika-, virhe- ja tapaturmamahdollisuuksien ja seurausten tunnistaminen ja arviointi. Vaarat ja riskit sekä niiden hallinta turvallisuusjohtamisen avulla. Tapahtuneet onnettomuudet ja niihin liittyvät vahingot, onnettomuuksien mallintaminen ja tutkinta sekä vakuuttaminen. TTT-järjestelmät sekä yritysturvallisuuskokonaisuus safety- ja security-näkökohtineen. Turvallisuusohjelmat ja -ohjeet sekä

turvallisuustarkastukset. Lainsäädäntö ja standardit. Turvallisuuskulttuuri yrityksessä. Kunnossapito. Yritysten yhteistyö alihankintaverkostoissa (HSEQ-kokonaisuus tilaaja-toimittaja-yhteistyössä, työturvallisuuskorttijärjestelmät). Uutena sovellusalueena kurssilla otetaan eri tavoin huomioon vuoriteollisuuden ja kaivosteknologian erityiskysymyksiä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 85 h sisältäen luennot ja harjoitustyön tarvittavine ohjauksineen sekä tentin.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijat. Sopii myös muille koulutusohjelmille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet Oppimateriaali: Laitinen, H, Vuorinen, M & Simola, A (2009) Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen, Tietosanoma, ISBN: 978-951-885-275-2 (sid.); Kletz T. & Amyotte P. (2010) Process Plants: A Handbook for Inherently Safer Design, Second Edition. CRC Press (soveltuvin osin); Luennoilla käsitellyt aiheet ja harjoitukset, esim. Tukesin, STM:n ja TVL:n uusimmat aineistot sekä sivustot www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/ ja http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/alarp sekä muu kurssilla ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti, harjoitustyöt ja seminaariesitys.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: Seppo Väyrynen ja Henri Jounila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

TUTA 453

555363S Työ- ja tuoteluovuus

Creativity at work and in product development

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Tavoite: Herättää mielenkiinto näkemään työyhteisöön liittyviä kehittämiskohteita. Antaa menetelmiä näiden kohteiden konkreettiseen kehittämiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalle osaa havainnoida ympäristöään ja siinä tunnistettavissa olevia kehityskohteita. Hän pystyy analysoimaan havaintojaan ja soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitojaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Hän osaa tuottaa uusia tuoteideoita ja toimintamalleja työyhteisöön ja nimetä niiden moninaiset liittymät ja vaikutukset. Hän oppii esiintymään ja esittämään työnsä tuloksia alan termistöä käyttäen. Hän osaa soveltaa jatkuvan oppimisen ja kehittämisen periaatteita

Sisältö: Perehdytään luovuuteen, harjoitellaan luovan työn tekniikan eri menetelmiä harjoitusesimerkkien avulla ryhmätöinä, tehdään ryhmätyönä laajempi kehittämishanke, esitellään hankkeen tulokset seminaarissa. Aiheet pääosin liittyvät käytännön työelämään.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoitustyöt ja seminaarit.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luova työote - tuottava työ- Työhallinnon julkaisu 345. Työministeriö 2005.; Rajala, H-K. ja Kisko, K. 2005. Yhdessä paja paremmaksi. Teknologiateollisuus ry. 86 s. Langford, J. ja McDonagh, D. (Toim.) 2003. Focus Groups - Supporting Effective Product Development. London: Taylor & Francis. 230 s. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa.

Suoritustavat: opistojaksolla jatkuva arviointi; luennot, harjoitukset, harjoitustyöt ja seminaarit.

Arviointiasteikko: numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty

Vastuuhenkilö: lehtori Kari Kisko

Työssäoppiminen: ei

Lisätiedot: ---

555364S Ergonomia

Ergonomics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodeissa 1-3.

Tavoite: Perehtyä fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan työjärjestelmän ja tuotteiden suorituskyvyn, käytettävyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esitellä ja perustella ihmisen ja artefaktin vuorovaikutuksen olennaisia periaatteita tuotannossa ja tuotteiden käytössä. Hän osaa valita ihmisen ja tuotteen yhteensopivuutta parantavia menetelmiä työntekijän tai tuotteen käyttäjän turvallisuuden, terveyden, hyvinvoinnin sekä aikaansaamisen ja käyttäjätyytyväisyyden tavoitekokonaisuuden kannalta. Edelleen hän osaa kehittää tuotantoa ja suunnitella tuotteita käyttäjäkeskeisesti teollisuudessa ja osaa soveltaa ergonomian menetelmiä tiedepohjaisessa innovaatiotoiminnassa.

Sisältö: Ergonomian määrittely tieteellisesti ja käytännöllisesti. Ergonominen kriteeristö ja sen monitieteiset teoreettiset perusteet. Hyötyarvoanalyysi ja muut tuotearvioinnin menetelmät käytettävyystekniikassa. Ergonomiakriteeristön suhteutus tuotteen tai järjestelmän ominaisuus-vaatimusten kokonaisuuteen. Tuotteiden ja työvälineiden sovittaminen ihmisen fysiologisiin ja kognitiivisiin ominaisuuksiin. Ergonomia kytketään käyttäjä-tuote-tehtävä-yhteisö-käyttöympäristö - järjestelmään. Ergonomian

TUTA 454

vaikutus tuotteiden ja järjestelmien (hardware ja software) asiakaslähtöiseen kilpailukykykyyn ja laatuun. Käytettävyyden selvittäminen kokeellisesti ja heuristisesti. Suomen ja Euroopan talousalueen lainsäädäntö ja normit ergonomian kannalta. Ihmisen ja teknologian välinen toimintoallokointi. Esimerkkisovellukset liittyvät mm. koneisiin, tuotteisiin, hyvinvointiteknologiaan, informaatioteknologiaan, rakennettuun ympäristöön, työpisteisiin, tuotantosoluihin, pääsyteihin, käyttöliittymiin, hallintalaitteisiin, näyttö- ja mittalaitteisiin, teknologian käyttöönottoon, ohjaamoihin, valvomoihin, kunnossapitoon, nostoihin, geronteknologiaan ja ihmisten toimintarajoitteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (26 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Seminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityisesti teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden koulutusohjelmaan sekä PYO:n tuotantotalous ja työtieteet -opintosuunnalle. Se sopii monitieteisen luonteensa takia myös muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet ja 555262A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä

Oppimateriaali: Väyrynen, S., Nevala, N. & Päivinen, M. (2004) Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, Teknologiateollisuus ry. 336 S. ISBN: 978-0-8493-7306-0 (sid.), 0-8493-7306-9-(sid.); SFS-ergonomiastandardit (EN-ISO, www.sfs.fi); www.ttl.fi/fi/ergonomia; SFS-Käsikirja 48-1: Esteettömyys. Osa 1: Johdanto ja periaatteet tuotteiden,

palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. 2010 (soveltuvin osin); ; Bridger, R. (2009). Introduction to ergonomics. 3rd edition. CRC Press. Muu luentojen yhteydessä jaettava tai ilmoitettava ajankohtainen materiaali.

Suoritustavat: Tentti, harjoitustyöt ja seminaariesitys.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof Seppo Väyrynen, yliass. Juha Lindfors

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555365S Ergonomian tie-tokoneavusteiset menetelmät

Computer-Aided Methods in Ergonomics

ECTS credits: 3 ECTS

Language of instruction: English

Timing: Periods 5-6

Objective: The course familiarizes the stu-dent with some of the internationally well-known pieces of CAD-software for ergonom-ics design and evaluation.

Learning outcomes: After completion of the course students are able to use the key ergonomic design principles of computer-assisted programs and knows the latest scien-tific development in the field.

Contents:The principles and methods of Computer-Aided Design methods in ergo-nomics.

Mode of delivery: Multiform learning

Working methods: Presentations, exam

Target group: -

Prerequisites: -

Study materials: Landau, K. (ed.): Ergo-nomic Software Tools in Product and Work-place Design, Verlag ERGON GmbH Stuttgart, 2000, 275 s., ISBN: 3-932160-11-8 (sid.); Manuals, brochures and www-sites of software examples; Väyrynen, S.: Suunnit-telijan ergonomia. Soveltavan ergonomian

TUTA 455

laboratorio, 1996, 199 s., ISBN: 952-90-7526-X (nid.); Väyrynen, S.: Examples of computer-aided design, modeling and learn-ing applications in ergonomics. In: Course book on gerontechnology, COST A5, Nor-mal and pathological ageing and the impact of technology, selected topics (Ed. By S-L. Kivelä, K. Koski & J. Rietsema). Eindhoven University of Technology & University of Oulu, 1995, ss. 114-124., ISBN: 2-87263-135-6 (nid.).

Assessment methods and criteria: re-port, presentation, exam

Grading: 1-5

Person responsible: Juha Lindfors

Work placements: -

Other information: Course is taking place only every second year starting in 2004

555366S Kemialliset ja fysi-kaaliset työympäristö-tekijät

Chemical and Physical Haz-ards in Industrial Environ-ments

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syyslukukaudella, periodeilla 2-3.

Tavoite: Perehtyä teollisuuden ja muiden työpaikkojen hyvään kemialliseen, fysikaaliseen ja biologiseen työympäristöön niin työsuojelun kuin tuottavuuden edistäjänä. Antaa valmius työympäristötekijöiden selvittämiseen. Perehtyä torjuntamahdollisuuksiin ja - periaatteisiin. Antaa perusteet mittaussuunnitteluun, toteutukseen sekä mittauspöytäkirjan ja lausunnon laadintaan.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee tunnistamaan työympäristön kemiallisia, fysikaalisia ja biologia vaaroja. Hän tuntee mittausten perusteet, joiden pohjalta hän osaa suunnitella ja tehdä mittauksia sekä dokumentoida ja analysoida mittausten

tuloksia. Lisäksi opiskelija osaa käyttää yleisimpiä melu- ja valaistusmittareita.

Sisältö: Työympäristössä esiintyvien aineiden ja energioiden (melu, tärinä, valaistus, säteilyt jne.) esiintyminen, tunnistaminen ja vaikutus ihmiseen. Työhygieenisten riskien hallinta. Työhygieeniset mittaukset. Turvallisuusjohtaminen ja riskien arviointi siltä osin kuin ne liittyvät kurssin painopisteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 50 h sisältäen yhteiset kokoontumiset ja harjoitustyön tarvittavine ohjauksineen. Harjoitustyössä painottuvat käytännönläheiset mittaustehtävät. Sovelletaan myös Riski-Arvi-tietokoneohjelmaa.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opiskelijat. Sopii myös muille tekniikan koulutusohjelmille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet Oppimateriaali: Työhygieeniset mittaukset, Työterveyslaitos 2007, ISBN: 978-951-802-754-9 (nid.); Starck, J. ym.: Työhygienia, Työterveyslaitos 2008, ISBN: 978-951-802-604-7 (sid.). Sekä muu kurssilla ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Yhteiset kokoontumiset, harjoitustyö ja seminaariesitys sekä tentti tai tentit.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: Seppo Väyrynen ja Henri Jounila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

555367S Työtieteen erikoistyö

Exercises in work science

Laajuus: 6 op

TUTA 456

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-5 tai sovittavalla tavalla.

Tavoite: Perehtyä syvällisesti jonkin työtieteen osa-alueen erityiskysymykseen. Oppia alan menetelmiä ja soveltaa niitä käytännön tilanteissa. Oppia suullista ja erityisesti kirjallista tutkimus- ja kehityshankkeen raportointia.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa työympäristön, työvälineiden ja työyhteisön kehittämisen sekä tuotekehityksen tietotaitokokonaisuutta käytännön soveltaviin haasteisiin. Hän osaa hyödyntää edellä mainitun akateemisen osaamisen periaatteita yrityksissä ja työpaikoilla suunnittelun ja johtamisen tilanteissa. Opiskelija osaa vastata ajankohtaiseen käytännön työjärjestelmän tai tuotekehityksen haasteeseen menetelmällisellä lähestymistavalla ja empiirisellä aineistolla. Opiskelijan on tärkeää oppia näkemään ja kehittämään ihmisen, hänen hyödyntämänsä teknologian, työtehtävien ja prosessien, yhteisön, työympäristön sekä sidosryhmien järjestelmäkokonaisuutta tavoitteellisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti. Opiskelija osaa hyödyntää myös tutkimuspohjaista lähestymistapaa oli tavoiteasettaja sitten yritys tai sitä yleisempi tutkimusorganisaatio tai t & k-hanke. Työn projektimuotoisuuden takia opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen. Myös mahdolliset jatko-opinnot saavat tärkeää taustoitusta, tai mahdollisesti osasuorituksen.

Sisältö: Opiskelijat perehtyvät alan kirjallisuuteen, muihin lähteisiin, tietokoneavusteisiin menetelmiin (ohjelmistot, internet), laboratoriomenetelmiin ja kenttätutkimuksen menetelmiin; työn aihe voi painottua käytännön kehittämishankkeisiin tai

tutkimuksellisiin ja menetelmällisiin asioihin. Luovan työn tekniikoita ja tehtävän projektointia hyödynnetään.

Järjestämistapa: Osin lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus. Pääosin itsenäistä työskentelyä.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu lyhyt luento-osuus. Pääosin opintojakso koostuu opiskelijan yksin ja osin seminaariryhmässä tekemästä ohjatusta harjoitustyöstä josta raportoidaan laajasti kirjallisesti; työtä käsitellään myös loppuseminaaritilaisuudessa. Lisäksi opiskelija kokoaa oman työtieteen alan osaamisprofiilinsa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityisesti teknillisen tiedekunnan tuotantotalouden koulutusohjelmaan sekä PYO:n tuotantotalous ja työtieteet -opintosuunnan loppuvaiheen opiskelijoille. Se sopii monitieteisen luonteensa takia myös muiden osastojen ja tiedekuntien opiskelijoille sekä työtieteen jatko-opintoihin.

Esitietovaatimukset: Erikoistyöhön tulevilta vaaditaan, että työtieteen yksikön vastuulla olevien opintosuuntien keskeisimmät opintojaksot, tai vastaavat opinnot, on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:Kts. edellinen kohta.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Suoritustavat: Itsenäinen laajahkon raporttidokumentin tuottaminen. Se arvostellaan opinnäytetyön tyyliin. Seminaarityöskentely ja -esitys.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: prof. Seppo Väyrynen ja yliass. Juha Lindfors

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

457

9. Koulutusohjelmien

yhteiset opintojaksot

030001P Opiskelu ja sen suunnittelu

Orientation course for new students

Laajuus: 1 op

Järjestäjä: Tiedekunnan opintoasianpäällikkö, suunnittelijat, osastojen opintoneuvojat, opiske-lijapalvelut, kirjasto.

Tavoitteet: Yliopistoon ja koulutusohjelmaan pereh-dyttäminen, opintojen suunnittelun helpottami-nen.

Asema: Opintojakso on pakollinen kaikille uusille opiskelijoille.

Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat. Yliopiston, opiskelijajärjestöjen ja yhteiskunnan opiskelijoille tarjoamat palvelut (mm. opintotuki-, liikunta- ja terveydenhoitopalvelut). Oulun yliopisto ja teknillinen tiedekunta, yliopiston hallinto. Tutkinnot ja opiskelu teknillisessä tie-dekunnassa. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin ammattikuva ja työtilanne. Opintojen suunnittelu ja opiskelutekniikka. Kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esittely. Oula-tietokannan opetus.

Toteutus: 1. Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteinen informaatiopäivä. 2. Osastokohtaiset infor-maatiotilaisuudet. 3. Pienryhmäohjaus syyslukukaudella. Ryhmiin jako tapahtuu koulutusohjelmakohtaisen informaatiotilaisuuden yhteydessä. 4. Opintosuuntia koskeva neuvontatilaisuus 2.:lla tai 3.:lla vuosikurssilla. 5 Tiedekirjasto Telluksessa 1,5 h perehtyminen kirjastoon ja Oula-tietokantaan.

Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kohtiin 1, 2 ja 5 ja vähintään viisi kertaa pien-ryhmäohjaukseen.

030005P Tiedonhankintakurssi

Information skills

Asema: TTK - pakollinen kaikille konetekniikan, prosessi- ja ympäristötekniikan, sähkö- ja tietotekniikan ja tuotantotalouden osastojen opiskelijoille. LuTK - Pakollinen biologian, fysiikan, geotieteiden, kemian, maantieteen ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoille sekä valinnainen biokemian ja matematiikan opiskelijoille. Laajuus: 1 op

Ajoitus: 2. tai 3.vuosikurssilla

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisimmät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedonhaun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arviointiin.

Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi.

Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset (8 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtävä

Oppimateriaali: verkko-oppimateriaali http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1056

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien

suorittamista.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Tiedekirjasto Telluksen informaatikot, tellustieto(at)oulu.fi

Lisätiedot: Ilmoittautuminen ja aikataulut: TTK http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1556, LuTK http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1551

Opetuskieli: suomi

458

030006P Tiedonhankintakurssi

Information skills

Laajuus: 0.5 op

Ajoitus: 2. tai 3.vuosikurssilla

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisimmät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedonhaun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arviointiin.

Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi.

Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset

(5 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtävä

Oppimateriaali: verkko-oppimateriaali http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1056

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien

suorittamista.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Arkkitehtuurin osaston kirjasto, Tiedekirjasto Tellus, tellustieto(at)oulu.fi

Lisätiedot: Ilmoittautuminen ja aikataulut: http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=350

Opetuskieli: suomi

459

10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan

tutkintosääntö

Teknillisen tiedekunnan tutkintosäännössä määrätään tiedekunnan tutkinnoista ja opinnoista. Tutkintosääntö on luettavissa tiedekunnan www-sivuilla: http://www.ttk.oulu.fi/opinnot/

460

11. Opiskelijajärjestöt

tiedekunnassa

Arkkitehtikilta

Oulun Arkkitehtikilta ry on arkkitehtuurin opiskelijoiden v. 1959 perustama järjestö, joka ajaa jäsentensä etuja niin opiskelussa kuin vapaa-aikanakin. Toiminnan edellytyksenä on mahdollisimman monen arkkitehtiopiskelijan osallistuminen kiltansa toimintaan.

Kilta pyrkii vaikuttamaan koulutuksen epäkohtiin. Se järjestää osastoiltapäiviä, joissa opettajat ja opiskelijat yhdessä käsittelevät ajankohtaisia asioita. Kilta järjestää vuosittain myös Barbaariset Bakkanaalit sekä perinteikkään pikkujoulujuhlan. Lisäksi toimintaan kuuluvat arkkitehtuuria käsittelevät näyttelyt, luento- ja keskustelutilaisuudet, excursiot sekä osallistuminen muiden järjestöjen tapahtumiin. Vuoden tärkein retki on syyslukukauden alussa järjestettävä Hailuodon fuksicursio. Vappuna julkaisemme vappulehti Ööpisen ja touhuamme teekkarihengessä muun tupsukansan mukana.

Ympäristöpoliittisen toiminnan korostamista pidetään tärkeänä jo opiskelualankin perusteella. Killan tavoitteena on herättää keskustelua muun muassa Oulun kaupungin suunnittelusta ja hakea kiltalaisille sopivaa toimintaa opiskelukaupunkimme rakennetun ympäristön parantamiseksi esimerkiksi tukemalla rakennusten ja alueiden säilyttämistä yhteistyössä eri kulttuurijärjestöjen kanssa.

Koko kaupungin tuntema kiltatalomme siirrettiin talkoovoimin Heinäpäästä Pikisaareen vuonna 1994. Talon hyvinvointi on kiltalaisten käsissä edelleen. Vuonna 2006 saatiin valmiiksi suurempi sisätilojen remontti ja joka vuosi taloa kunnostetaan entistä ehompaan kuntoon talkootyönä. Killan jäsenyyden luontaisetuna ovat viikoittaiset saunaillat kiltatalolla. Kiltatalon vuokraaminen ulkopuolisille on killan talouden perusta.

Killan ylin päättävä elin on yleiskokous, joka on avoin killan kaikille jäsenille. Vuosittain valitaan hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Varsinainen killan toiminta syntyy kuitenkin kaikkien arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden

osallistumisesta, jonka tuloksena syntyy myös kiltalehtemme Alkkari.

Lisätietoja killan uusilta www-sivuilta osoitteesta: www.oulunarkkitehtikilta.net

Koneinsinöörikilta ry

Oulun Yliopiston Koneinsinöörikilta ry on yksi yliopistomme suurimmista ja näkyvimmistä killoista. Tähän emme pääsisi ilman aktiivista ja innokasta jäsenistöämme. Tavoitteinamme on edistää jäsentemme opiskeluasioita, ylläpitää yhteyksiä työelämään, yhteiskuntaan ja muihin opiskelijajärjestöihin. Kilta tarjoaa myös erilaisia palveluita, niin opiskeluun kuin vapaa-ajallekin. Merkittävänä osana killan toimintaa on myös parantaa jäsentemme viihtyvyyttä järjestämällä erilaista yhteistoimintaa ja vapaa-ajan harrastuksia.

Arkisen opiskelun lomassa on mukavaa välissä mennä rentoutumaan kiltahuoneelle, jossa on myynnissä kahvia, virvokkeita ja välipaloja. Lisäksi voi pelailla, lukea lehtiä, jutustella tai selailla internetiä. Kiltahuonetta nimitetäänkin opiskelijan toiseksi olohuoneeksi. Kilta myös ylläpitää opiskelutilaa, jossa voi rauhassa tehdä ryhmätöitä tai kotitehtäviä.

Kiltamme piirissä harrastetaan ja puuhastellaan kaikennäköistä. Kilta järjestää pajakerhoa, missä opiskelijat voivat tehdä omia projektejaan yliopiston tarjoamilla välineillä ja työkaluilla. Lisäksi tarjolla on myös urheilutoimintaa.

Koneinsinöörikilta näkyy ja kuuluu katukuvassa, ja meidät on helppo erottaa muusta yliopistoväestä. Näkyvyyttä tuovat suurina joukkoina liikkuvat ja kovaäänisesti laulavat punahaalariset koneteekkarit sekä kiltamme ajoneuvot. Punainen, sireeniä soittava Ykä-paloauto, Mellakka-maastoajoneuvo sekä Jawa-moottoripyörä kääntävät päät missä ikinä liikkuvatkin.

Jokainen konetekniikan opiskelija voi liittyä jäseneksemme ja näin päästä osallistumaan ja vaikuttamaan kiltamme toimintaan. Killan näkyvimpänä osana on ollut laskiaisen järjestäminen, mutta olemme osallistuneet hyvin aktiivisesti myös muuhun opiskelijatoimintaan ja tukeneet jäsentemme osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen, ja yksi fukseille merkittävimmistä tilaisuuksista on fuksi-info,

461

johon kaikki uudet konetekniikan opiskelijat kutsutaan. Tilaisuudessa kiltamme toimintaa ovat esittelemässä kiltamme aktiivit ja siellä on mukana myös muutama yhteistyökumppani, jotka sen lisäksi, että kertovat itsestään, tukevat iltamme viihdepuolta ja saunomista. Syksyllä fukseille järjestetään myös excursio (opintomatka) johonkin lähialueen teollisuusyritykseen.

Kiltamme aktiiveja on monessa mukana ja hyvin paljon tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden opiskelijoiden, varsinkin muiden teekkarikiltojen kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille yksi merkittävä taho on Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) fuksijaos, joka järjestää fukseille kaiken näköistä mukavaa toimintaa, joista ensimmäisenä vastaan tulevat fuksipassi ja fuksisuunnistus. Fuksijaoksen tarkoituksena onkin ohjata ja kasvattaa fuksit ansaitsemaan Teekkarin arvonimen ja lakin. Kiltamme on myös aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja sitä kautta vaikuttamassa meidän opiskelijoiden oloihin.

Yhteyksiämme muihin koneteekkareihin hoidetaan vuosittain Koneteekkarien neuvottelupäivillä (KTN) sekä erinäisillä edustusreissuilla. Vuosittain pidetään koneteekkareiden yhteinen tapahtuma Kirkastusjuhla. Tämä tilaisuus järjestetään vuorotellen Oulussa, Otaniemessä, lappeen Rannassa ja Tampereella.

Tervetuloa opiskelemaan yliopistoon ja tervetuloa myöskin Koneelle

Lisätietoja löytää killan www-sivuilta osoitteesta http://palkki.oulu.fi/

Prosessikilta ry

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan opiskelijoiden oma ainejärjestö, prosessikilta, on perinteikäs teekkarihenkinen yhteisö. Prosessikilta on perustettu vuonna 1961 teollisuusinsinöörikillan nimellä ja on maineikkaasti kantanut Mustaa Nuolta, ”kaikki virtaa” -nimistä logoa alusta lähtien. Musta Nuoli on kaikkien prosessiteekkareiden mieliä kohottavana yhtenäisyyden symbolina sekä sananvaltaisena vaikutuselimenä kaikkialla yliopiston ja yritysmaailman foorumeissa.

Prosessikiltaan voivat liittyä kaikki Oulun yliopistossa prosessitekniikan osastolla opiskelevat teekkarit ja fuksit. Killan toiminnasta riittää varmasti kaikille halukkaille niin paljon tekemistä ja virikkeitä kuin vain kukin haluaa ottaa. Virkeän opiskelijayhteisön hamaan tulevaisuuteen jatkuvasta toiminnasta vastaa perinteitä kunnioittava, osaava ja idearikas killan hallitus. Hallitus valitaan vaalikokouksella syksyisin, jolloin jokaisella paikalla olevalla kiltalaisella on äänioikeus hallituksen kuhunkin virkaan valittavaan henkilöön.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat, fuksit, saavat erikoiskohtelua, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta killan kaltaiseen instituutioon, opettaa teekkarihengen sisältöä ja merkitystä. Tämä siksi, että fuksit ensimmäisenä wappunaan saisivat teekkarin arvon ja lakin sekä aktivoisi ja valmistaisi tulevaisuudessa jatkamaan killan kunniakasta taivalta. Tähän kaikkeen on aikojen kuluessa kehittynyt killan esittelytilaisuuksia, saunailtoja sekä tietysti oman killan teekkarihaalarin hankinta. Keväisin fuksit saavat tutustua teekkarikulttuuriin killan järjestämien fuksisitsien merkeissä.

Prosessikilta on laajalti tunnettu maamme sisä- ja ulkopuolellakin paitsi osaavista ja hauskanpidon taitavista teekkareistaan niin myös loisteliaasta kiltalehdestään Porlesta ja Oulun virallisen MallasAppron järjestämisestä. Wapun odotetuimpia tapahtumia ovat prosessikillan järjestämät Kirkkovenesoudut ja Jälkisoudut. Prosessikilta ei pelkästään puhu, vaan tekee, koska pystyy.

Prosessikillan henkisen elämän ja operatiivisen toiminnan ehdoton hermokeskus on oma tyylikäs ja siisti kiltahuone yliopistolla, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston tuntumassa. Kätevimmin lisätietoa ja helpon tilaisuuden liittyä nauttimaan prosessikillan toiminnasta saa tulemalla kiltahuoneelle ja esittelemällä reippaasti itsensä vanhoille konkareille. Urheilu on lähellä prosessiteekkarin sydäntä, joten kilta osallistuu kaikkiin palloilusarjoihin ja järjestää omiakin urheilurientoja.

Tietoja killan toiminnasta ja tempauksista saa killan kotisivuilta osoitteesta www.prosessikilta.fi, killan ilmoitustaululta ja aina ajankohtaisesta Porlesta.

462

Liittymällä killan sähköpostilistalle pysyy parhaiten ajan tasalla. Kyseiseen osoitteeseen voi kuka tahansa lähettää tärkeitä viestejään. Listalle pääsee ottamalla yhteyttä killan hallituksen jäseniin. Killan hallituksen kokoonpano on nähtävissä killan nettisivuilta ja ilmoitustaululta. Hallituksen tavoittaa parhaiten, lähes reaaliajassa, sähköpostilla osoitteesta hallitus@prosessikilta.fi. Kiltalaisiin saa helposti yhteyttä myös IRCin kautta kanavalla #prose.

Ympäristörakentajakilta ry

Ympäristötekniikan opiskelijat jyräävät maailmaa kohti huomista jo yli 50 vuoden kokemuksella. Virkeä vanhus ei eläköidy ikinä - ja sen huomaa! Ymppiläiset ovat aktiivisia niin opintojen kuin teekkarikulttuurin parissa. Lukuvuoden mittaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, eli fukseille, tulevat tutuiksi laskupiirit ja labrat sekä erilaiset Ympin yhteistyössä järjestämät bileet (mm. Akateemiset Alkajaiset ja ValeWappu), muiden tapahtumien lisäksi. Aikaisemmin Rakentajakiltana toiminut yhteisö vaalii edelleen vuonna 2004 lakkautetun Rakennusosaston muistoa mm. koulutussuuntautumisen muodossa ja pitämällä yhteyttä Suomen Rakennusinsinöörien Liittoon RIL:iin. Nimenvaihdoksen myötä ei ole ollut syytä muuttaa killan logoakaan, joka on sillan liukulaakeri.

Ympäristörakentajat erottuvat edukseen muusta massasta myös upeiden haalariensa ansiosta. Nämä sini-puna-keltaiset asut ovat ainoat Suomessa (ja luultavasti myös ulkomailla) ja ne edustavat edelleen mahtavaa Raksakillan perintöä. Haalareiden kanssa onkin paljon mukavampaa lähteä menoon mukaan, ja nehän voi laittaa päälle ensikertaa vaikkapa fuxicursiolle. Muita Oulun rajojen ulkopuolelle suuntautuvia killan retkiä ovat Kotimaan Pitkä sekä joka toinen vuosi järjestettävä ulkomaan excursio – matkakohteet vaihtelevat vuosittain.

Ympäristörakentajakilta julkaisee myös omaa lehteään - nimeltään Nakertaja - neljä kertaa vuodessa, ja lisäksi fukseille toimitettavan JR-Nakertajan. Lehden sisältö vaihtelee niin juttujen tasolla kuin kuvien monimuotoisuudessa. Kaikkia kiltalehtiä ja yliopistolla ilmestyviä muita julkaisuja voi selailla kahvikupin ääressä Ympin kiltahuoneella (kierrä vihreiden naulakoiden

taakse, oransseista ovista läpi ja rappuset alas). Etuhuoneesta löytyvät lokoisat sohvat ja oma vaatenarikka, takahuoneesta taas opiskelutilaa ja -materiaalia, tietokoneet sekä PS 2.

Yliopiston ulkopuolella ymppiläisiä voi bongata sähly- ja sulkapallovuoroilta ja tietenkin kyykkäkentiltä. Paikallisissa ja valtakunnallisissa kyykkäkisoissa mainetta ovat niittäneet Ympin miesjoukkue Kyrppä-69 sekä naisjoukkueet Pinppi-69 ja Penppu-69. Lisäksi yhteistä urheiluhengen kohotusta tarjoaa Ympin oma pieni punainen sauna, jota vedetään ympäri Oulua - erityisesti Wappuna. Sauna on sekin muisto edesmenneestä Rakentajakillasta ja onpa sillä aikoinaan tehty myös Suomen ennätys. Saunaan pääsee tutustumaan myös löylyn merkeissä, vaikkapa heti fuksi-infossa.

Kilta toivottaa tervetulleeksi kaikki ympäristötekniikasta kiinnostuneet opiskelijat. Lisää taustatietoa ja toimintaa löytyy osoitteesta: www.ymparistorakentajakilta.net

Sähköinsinöörikilta ry

Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietotekniikan osaston sähkötekniikan, elektroniikan ja tietoliikenteen opiskelijoiden yhdistys. SIK ry on perustettu vuonna 1965 ja se on tällä hetkellä Oulun yliopiston suurin kilta yli 1600 jäsenellä. Killan tarkoituksena on pitää hyvää huolta jäsenistään; tukemalla opiskelua, ajamalla jäsenistön etuja päätöksentekoelimissä ja järjestämällä vapaa-ajan toimintaa, kuten sauna- ja peli-iltoja sekä urheiluvuoroja. Killan urheiluvuoroilla jokaisella jäsenellä on mahdollisuus käydä pelaamassa mm. sählyä ja lentopalloa.

Vuosittain vaalikokouksessa valittava hallitus ja toimihenkilöt pyörittävät killan toimintaa apunaan aktiivifuksit. Uusista tulokkaista pitävät huolen pienryhmäohjaajat, sähköpaimenet, jotka ohjaavat noin kymmenen hengen pienryhmiään kohti teekkariutta. Fukseille järjestetään monenlaista toimintaa heti syksyllä mm. fuksi-infon, fuksiexcursion ja lättyiltojen muodossa. Kiltalehtemme Sinssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuoden julki killan kuulumiset. Sinssin toimittajille omien juttujen kirjoittaminen on sydämen asia, ja lehdessä nähdäänkin vain toimittajien oman kynän tuotoksia. Killan alaisuudessa toimiva Elektroniikkakerho kerää

463

viikoittain sekä elektroniikasta kiinnostuneet vasta-alkajat että kokeneemmatkin harrastajat puuhastelemaan elektroniikan parissa.

Yliopiston kombeissa, vihreiden naulakoiden läheisyydessä sijaitsee jokaisen kiltalaisen oma keidas, hieno kiltahuoneemme. Voit rauhoittua kahvikupposen ääressä mukavilla sohvilla luentotaukojen aikana, tarkastaa sähköpostisi, katsella TV:tä, pelata pöytälätkää tai muuten vain hengailla opiskelukavereiden kanssa. Kiltahuoneen ulkopuolella sähkötekniikan opiskelijoita yhdistävät sähkönsiniset haalarit, ja vilkasta keskustelua käydään IRC:ssäkanavalla #sik_oulu. Kotisivumme ja ajantasaiset tiedot killan toiminnasta löydät osoitteesta www.sik.fi. Tervetuloa mukaan virkeään sähkönsiniseen joukkoon!

Oulun Tietoteekkarit ry

OTiT on Sähkö- ja tietotekniikan osaston tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmien opiskelijoiden kilta. Killan jäsenet pääsevät nauttimaan sen tarjoamista eduista, tilaisuuksista sekä virkistysmahdollisuuksista. Kiltalaiset ovatkin äärimmäisen näkyvä ja aktiivinen joukko, jotka takaavat miellyttävän ympäristön tilaisuudessa kuin tilaisuudessa.

Killan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa tietotekniikkaa tai informaatioverkostoja opiskeleva Oulun yliopiston opiskelija. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, fuksien, opiskelujen alkuvaiheeseen sisältyy useita killan järjestämiä tapahtumia. Yksi näistä on fuksisauna, jossa tutustutaan vanhempiin tieteenharjoittajiin sekä tilataan kiltalaisille ominaiset mustat haalarit.

Heti opintojen ensimmäisenä päivänä fuksit jaetaan pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän ohjaajana toimii tehtävään koulutettu vanhempi tieteenharjoittaja, joka opastaa heidät opiskelun sekä opiskelijaelämän alkuun. Kilta järjestää fukseille fuksisaunan lisäksi myös useita muita tapahtumia. Esimerkkinä mainittakoon fuksicursio, jollekin toiselle paikkakunnalle suuntautuva opintomatka, jolla tutustutaan alan yrityksiin ja muihin alan opiskelijoihin kohdepaikkakunnalla.

Kilta järjestää jäsenilleen monen moisia tapahtumia, kuten opintomatkoja eli excursioita

ympäri Suomen sekä useita muita tapahtumia. Lisäksi kilta julkaisee säännöllisellä frekvenssillä omaa lehteään, Terminaalia, jonka kautta kaikilla kiltalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Huvinpidon lisäksi kilta hoitaa monia muita opiskeluun liittyviä asioita, jotka helpottavat jäsenten opiskelua ja elämää. Killan jäseniä on edustajina monissa järjestöissä, neuvostoissa ja jaostoissa ajamassa aktiivisesti kiltalaisten etuja.

Killalla on oma viihtyisä kiltahuone, joka toimii ikään kuin opiskelijoiden toisena kotina. Siellä on muun muassa erilaisia lauta- ja konsolipelejä, virvokkeita, UNIX-päätteitä sekä tietysti luentojen välissä aikaa tappavia hilpeitä kiltalaisia. Tietoteekkarin ei siis koskaan tarvitse olla tylsistynyt tai yksinäinen!

Kiltahuoneella voi myös usein nähdä pieniä seurueita ratkomassa kursseihin liittyviä harjoitustehtäviä tai valmistautumassa tentteihin. Heidän seuraansa voi rohkeasti liittyä ja heiltä voi myös saada vastauksia itse kursseihin ja niiden suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyvälle vastataan ja tieto leviää jakamalla.

OTiT tuntee myös vastuunsa jäsentensä kunnosta ja tukee siksi aktiivista urheilutoimintaa mm. varaamalla salivuoroja sählyä ja sulkapalloa varten sekä järjestämällä silloin tällöin toverillisia turnauksia eri lajeissa.

Kilta on ystävällinen ihmisjoukko, johon on helppo tuntea kuuluvansa. Toimintaa kehitetäänkin jatkuvasti jäsenistön toiveiden ja ehdotusten mukaisesti.

Meidät tunnistaa mustista haalareista. Tervetuloa joukkoomme!

OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit ry

Optiem on Oulun yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden vuonna 1991 perustama kilta. Optiemin toiminnan ydin on opiskelijoiden keskuudestaan valitsema killan hallitus sekä toimihenkilöt, jotka vastaavat killan toiminnan järjestelyistä ja organisoinnista. Optiem ajaa jäsenistönsä etuja myös teknillisen tiedekunnan, tuotantotalouden koordinaatioryhmän ja teekkariyhdistyksen kokouksissa edustajiensa välityksellä. Killan jäseniksi hyväksytään tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat.

464

Koulutusohjelman uudet opiskelijat eli fuksit perehdytetään yliopisto-opiskeluun pienryhmäohjauksen avulla. Fuksit pääsevät tutustumaan kiltatoimintaan heti opiskelujen alkuvaiheessa, sillä perinteinen fuksi-sauna järjestetään syksyisin Teekkaritalolla. Hieman myöhemmin syksyllä on vuorossa fuksi-excu sekä muita kiltamme tapahtumia.

Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä muihin Euroopan tuotantotalouden opiskelijoihin, sillä Optiem on Euroopan tuotantotalouden opiskelijoiden kattojärjestö ESTIEM:n jäsen. Killastamme lähtee edustajat myös kahdesti vuodessa järjestettävään ESTIEM:n Council Meetingiin. Kiltamme on solminut EU:n ERASMUS/ SOKRATES vaihto-ohjelman puitteissa useita kahdenvälisiä vaihto-opiskelijasopimuksia ympäri Eurooppaa. Tämä antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet suorittaa osa tutkinnosta jossain toisessa eurooppalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa.

Kiltamme on läheisessä yhteistyössä talousalueemme yrityksiin. Opiskelijamme tekevät useissa kursseissa harjoitustyöt teollisuuteen. Yhteistyön muotoja ovat myös excursiot ja yhteiset illanvietot. Kiltamme pitää

aktiivista yhteyttä myös Suomen muihin tuta-kiltoihin. Toiminnan huipentuma on vuosittain järjestettävät tutapäivät, jotka järjestetään vuorotellen Suomen eri tuta-kiltojen kesken.

Kiltalaisilleen Optiem tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet harjoittaa ruumiin kulttuuria. Killalla on joukkue yliopiston järjestämissä sarjoissa, kuten jalkapallossa. Kiltamme menestys urheilun saralla on viime vuosina ollut vähintään kiitettävää. Kilta järjestää urheiluvuoroja 1-3 kertaa viikossa. Näillä urheiluvuoroilla pelataan sählyä, lentopalloa, futsalia tai kaukalopalloa, vuodenajasta riippuen.

Kiltamme virallinen äänenkannattaja on Laatta, joka ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa. Laatta iacta est - Laatta on heitetty.

Optiem on teekkarikilloista pienin ja nuorin, mutta sitäkin aktiivisempi. Kiltamme toimintaan osallistuu innovatiivisia ja dynaamisia ihmisiä, joille mikään ei näytä olevan mahdotonta. Kiltamme jäsenten keskuudessa on hyvä henki ja kaikki tuntevat toisensa. Mintunvihreät haalarimme erottuvat aina joukosta. Lisää tietoa Optiemin toiminnasta saa www -sivuilta osoitteesta: http://www.optiem.fi/

465

12. Luettelo opintojaksoista

3D1 / 3D-studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa ................................... 43 3D2 3D-studio MAX valaistuslaskenta (ei erill. Kurssi) ...................................... 48 3D3 3D-studio MAX perusteet.................. 47 3D-studio MAX basics ............................ 47 3D-studio MAX lighting analysis ................ 48 3D-studio MAX, co-operative use with CAD. 43 A1 Autocad-piirtämisen perusteet .............. 47 A2 Autocad 3D-mallintaminen, renderointi .. 47 A3 / Autocad Architecture perusteet .......... 44 A4 Autocad Architecture syventyvä ............ 47 Aalloke-muunnos numeerisessa analyysissa... 359 Administration, Organization and Education in Working Life ................................... 451 Advanced Catalytic Processes ................... 242 Advanced Control and Systems Engineering . 258 Advanced Course for Biotechnology .......... 282 Advanced Course in Finite Element Methods 143 Advanced course in Hydrology ................. 276 Advanced Course in Mechatronics ............. 151 Advanced course in product development.... 438 Advanced course in technology management 439 Advanced Course in Welding Technology ... 178 Advanced course of printed electronics ....... 328 Advanced internship .............................. 425 Advanced practical training ..................... 219 Advanced practical training ..................... 220 Advanced Practical Training .................... 309 Advanced Practical Training .................... 384 Advanced Process Design........................ 232 Advanced Separation Processes ................. 243 Advanced supply chain management .......... 435 Advanced topics on concrete technology I.... 132 Advanced Topics on Design of Concrete Structures I ..................................... 130 Advanced Topics on Design of Steel Structures I ..................................... 127 Advanced topics on structural timber design I129 Advanded Course in CAD ........................ 48 Aineensiirto ..................................... 236 Air Pollution Control Engineering ............. 278 Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka ............. 167 Algorithms and data structures ................. 388 Algoritmit ja tietorakenteet ..................... 388

A-matematiikka ................................... 353 A-Mathematics .................................... 353 Analog Filters ..................................... 311 Analogiatekniikan työt ........................... 312 Antennas ..................................... 341 Antennit ..................................... 341 Anturit ja mittausmenetelmät................... 322 Application Specific Signal Processors ......... 401 Applied Microbiology ............................ 282 AR1 / Archicad perusteet ........................ 43 AR2 / Archicad syventyvä........................ 45 Archicad advanced ................................. 45 Archicad basics ..................................... 43 Architectural Construction, Professional Skills ...................................... 80 Architectural Lighting ............................. 71 Architectural Lighting ............................. 72 Arkkitehtuurin esitystekniikat ................... 41 Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyökurssi .. 49 Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi ......... 49 Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi... 50 Arkkitehtuurin historia II, luentokurssi ........ 50 Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi .. 51 Arkkitehtuurin historia III, luentokurssi ....... 51 Arkkitehtuurin historia ja korjaussuunnittelu . 48 Arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 58 Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria ............... 56 Arkktiehtuurin tutkimus ja teoria ............... 55 art / Artlantis perusteet .......................... 44 Artificial Intelligence ............................. 389 Artlantis basics...................................... 44 Asemakaavasuunnittelu ........................... 87 Asuntosuunnittelun kurssi ........................ 62 Autocad 3D-modelling, rendering .............. 47 Autocad Architecture advanced ................. 47 Autocad Architecture basics ...................... 44 AutoCAD in process and environmental engineering ..................................... 267 AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna ..................................... 267 Autocad-drawing basics ........................... 47 Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 163 Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät II164

466

Automation in metallurgical industry ......... 254 Automation in pulp and paper industry ....... 254 Automation of Building and Bridge Construction ..................................... 137 Automation of Foundation Engineering ....... 138 Automation of Road Construction ............. 136 Automotive Engineering ......................... 162 Autotekniikan perusteet ......................... 162 Bachelor’s thesis................................... 426 Basic Course in Geology ......................... 260 Basic course in industrial engineering and management ..................................... 428 Basic course in Occupational Psychology ..... 448 Basic course in product development ......... 432 Basic course in project management ........... 441 Basic course in quality management ........... 442 Basics of Architectural Construction, lecture course ...................................... 78 Basics of Architectural Construction, studio course ...................................... 79 Basics of Biotechnology .......................... 280 Basics of Building Physics ......................... 83 Basics of Design .................................... 67 Basics of Radio Engineering ..................... 338 Betonirakenteiden suunnittelu .................. 130 Betonirakenteiden suunnittelun jatkokurssi I. 130 Betonirakenteiden suunnittelun perusteet .... 129 Betonitekniikan jatkokurssi I .................... 132 Betonitekniikan perusteet ....................... 131 Betonitekniikka .................................... 131 Biojalostamot ..................................... 233 Biomedical instrumentation ..................... 323 Bioprocess Engineering .......................... 283 Bioprosessitekniikka .............................. 283 Bioreactor Technology ........................... 281 Biorefineries ..................................... 233 Biosignaalien käsittely ............................ 398 Biosignal processing .............................. 398 Building materials ................................. 126 Building Physics ................................... 133 CAD ..................................... 168 CAD ..................................... 168 CAD I ...................................... 42 CAD II ...................................... 43 Calculus I ..................................... 352 Calculus II ..................................... 352 Case-kurssi ..................................... 443 Chemical and Physical Hazards in Industrial Environments ..................................... 455 Chemical Engineering Thermodynamics ...... 231

Chemical Process Simulation ................... 234 Chemical Wood Processing ..................... 225 Ciruit theory 1 .................................... 309 Ciruit theory 1 .................................... 310 Communication Networks I .................... 348 Communication Networks II.................... 349 Communication Signal Processing I ............ 344 Communication Signal Processing II ........... 344 Complex analysis .................................. 354 Computational intelligence in automation .... 252 Computer Aided Circuit Design ............... 314 Computer Aided Design ......................... 162 Computer Aided Design I ........................ 42 Computer Aided Design II ....................... 43 Computer Aided Manufacturing ............... 157 Computer Engineering ........................... 386 Computer Graphics............................... 403 Computer-Aided Methods in Ergonomics .... 454 Concrete technology ............................. 131 Condition Assessment of Buildings ............. 58 Construction Site Practical Training ............ 39 Contemporary Architecture I, basic course ... 60 Contemporary Architecture I, elements ....... 59 Contemporary Architecture II, basic course .. 61 Contemporary Architecture II, elements ...... 60 Contemporary Architecture III .................. 62 Contemporary Architecture IV .................. 63 Contemporary Architecture IV / Professional Skills ...................................... 64 Contemporary Architecture V : International Studio ...................................... 65 Contemporary Arcitecture V: International Studio ...................................... 64 Continuum Mechanics ........................... 144 Control System Analysis ......................... 255 Control System Design .......................... 256 Creativity at work and in product development ..................................... 453 Demonstration in Industrial Engineering and Management ..................................... 429 Design in Urban Context ......................... 68 Design in Urban Context ......................... 69 Design of Apartment Blocks ..................... 79 Design of Concrete Structures .................. 130 Design of Steel Structures ....................... 127 Diagnosis of Machine Condition ................ 154 Differentiaaliyhtälöt .............................. 353 Differential Equations ............................ 353 Digitaalinen kuvankäsittely ...................... 391 Digitaalinen säätöteoria .......................... 257

467

Digitaalinen videonkäsittely ..................... 400 Digitaaliset suodattimet .......................... 390 Digitaalitekniikka 1 ............................... 316 Digitaalitekniikka 2 ............................... 317 Digitaalitekniikka 3 ............................... 317 Digital Control Theory .......................... 257 Digital Filters ..................................... 390 Digital Image Processing ......................... 391 Digital Techniques 1.............................. 316 Digital Techniques 2.............................. 317 Digital Techniques 3.............................. 317 Digital Video Processing ......................... 400 Diplomityö ..................................... 427 Distributed Systems .............................. 395 DSP-laboratory work ............................ 399 DSP-työt ..................................... 399 Dynamics ..................................... 141 Dynamiikka ..................................... 141 Electrical Installations ............................. 82 Electrical Measurement Principles ............. 321 Electroceramics and intelligent materials ..... 336 Electronic and optoelectronic materials ...... 332 Electronic Components and Materials ........ 330 Electronic Measurement Techniques .......... 321 Electronic research exercise .................... 318 Electronic System Design........................ 319 Electronics Design and Construction Exercise318 Electronics Design I .............................. 312 Electronics Design II ............................. 313 Electronics Design III............................. 313 Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit........ 336 Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit332 Elektroniikan komponentit ja materiaalit ..... 330 Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät ............................. 329 Elektroniikan testaustekniikka .................. 323 Elektroniikan tutkimustyö ....................... 318 Elektroniikan työ.................................. 318 Elektroniikka suunnittelu I ...................... 312 Elektroniikkasuunnittelu II ...................... 313 Elektroniikkasuunnittelu III ..................... 313 Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi ......... 315 Elektroniikkasuunnittelun perusteet ........... 311 Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka .. 159 Elektroninen mittaustekniikka .................. 321 Elektronioptiikan sovellutukset................. 176 Elementary Programming ....................... 385 Elements of Information Theory and Coding 343 Elementtimenetelmien jatkokurssi ............. 143 Elementtimenetelmät I .......................... 146

Elementtimenetelmät II .......................... 146 Embedded Software Project .................... 391 Embedded System Project ....................... 394 Embedded Systems Programming.............. 386 EMC Design ..................................... 326 EMC-suunnittelu ja testaus ...................... 326 Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 140 Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi ... 80 Energy Efficient Building, lecture course ...... 80 Energy Principles and Their Use in Beam Structures ..................................... 140 Engineering Software Tools ..................... 180 Entsyymitekniikka ................................ 284 Environmental Ecology .......................... 277 Environmental Impact Assessment ............. 268 Environmental issues in the Barents Region .. 287 Environmental Legislation ....................... 266 Environmental Load of Process Industry ...... 279 Enzyme Technology .............................. 284 Ergonomia ..................................... 453 Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 454 Ergonomics ..................................... 453 Erotusprosessit .................................... 237 Excursion Abroad .................................. 40 Excursion Abroad .................................. 41 Excursion to Pulp and Paper Research Institute ..................................... 228 Exercises in Physical Metallurgy................ 176 Exercises in work science ........................ 455 Experimental Design ............................. 249 Experimental Methods in Engineering Mechanics ..................................... 145 Experimental Methods in Internal Combustion Engines.............................. 166 Experimental research in extractive metallurgy ..................................... 247 Extension course / Urban Planning............. 89 Extension course / Urban Planning............. 91 Extension Course in Architectural Design ..... 76 Extension Course in Architectural Design ..... 77 Failure Analysis .................................... 174 Fault Diagnosis and Process Performance Analysis ..................................... 257 Field Course in Economic Geology ............ 262 Financial and Project Valuation of Mining Project ..................................... 265 Finite Element Methods I ........................ 146 Finite Element Methods II ....................... 146 Flow Dynamics .................................... 238 Fluid and Particle Technology I................. 223

468

Fluid and Particle Technology II................ 224 Fluidi- ja partikkelitekniikka II .................. 224 Fluidi- ja partikkeliteniikka I .................... 223 Foundation engineering .......................... 133 Foundry Technology ............................. 157 Fracture Mechanics ............................... 143 Fundamentals of PID control ................... 256 Furnace Technology .............................. 178 Fysikaalinen metallurgia I ........................ 175 Fysikaalinen metallurgia II ....................... 175 Fysikaalisen metallurgian harjoitustyöt ........ 176 Geologian peruskurssi ............................ 260 Geomechanics ..................................... 272 Geomekaniikka .................................... 272 Georakenteiden laskentamenetelmät .......... 271 Global Change ..................................... 287 Graafiteoria (8op) ................................. 358 Graph Theory ..................................... 358 Groundwater Engineering ....................... 270 Hahmontunnistus ja neuroverkot .............. 399 Hajautetut järjestelmät ........................... 395 Hanke- ja muutossuunnittelu .................... 81 Harjoittelu ..................................... 179 Harjoittelu ..................................... 308 Harjoittelu ..................................... 384 Harjoittelu ..................................... 425 Harjoittelu II ..................................... 179 Heat and Mass Transfer I ........................ 147 Heat and Mass Transfer II ....................... 147 Heat Transfer ..................................... 235 Hienomekaniikka ................................. 149 Historic Preservation .............................. 52 Historic Preservation .............................. 53 History of Architecture and Restoration Studies ...................................... 48 History of Architecture I, lecture course ...... 49 History of Architecture I, studio course ....... 49 History of Architecture II, lecture course ..... 50 History of Architecture II, studio course ...... 50 History of Architecture III studio course....... 51 History of Architecture III, lecture course .... 51 History of Urban Design .......................... 85 Hitsausmetallurgia ................................ 174 Hitsaustekniikan jatkokurssi ..................... 178 Hitsaustekniikka ................................... 173 Housing Design .................................... 62 Human Computer Interaction .................. 388 Human-Computer Interaction Techniques ... 404 Hydrological Processes .......................... 267 Hydrologiset prosessit ........................... 267

id / Indesign perusteet .......................... 46 Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat ......... 404 Ihminen-tietokone -vuorovaikutus ............. 388 il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta ...... 46 Illustrator basics and color management ....... 46 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa ......... 246 Indesign basics ...................................... 46 Industrial and Municipal Waste Management 269 Industrial Ecology ................................. 278 Industrial Water and Wastewater Technologies ..................................... 233 Informaationkäsittelyn tutkimustyö ............ 402 Informaatioteorian ja koodauksen perusteet .. 343 Information Engineering Study ................. 393 Information Literacy Skills ....................... 42 Information skills.................................. 457 Information skills.................................. 458 Inroduction to Sheet Metal Design ............. 160 Interior Design ..................................... 69 Interior Design ..................................... 70 Internal Combustion Engines I.................. 165 Internal Combustion Engines II ................. 165 Internetin perusteet .............................. 385 Internship ..................................... 425 Introduction to Automation Engineering ..... 222 Introduction to building construction ......... 125 Introduction to Civil Engineering .............. 274 Introduction to concrete technology .......... 131 Introduction to Construction Economics ..... 134 Introduction to Construction Economics II... 135 Introduction to Design of Concrete Structures ..................................... 129 Introduction to Design of Steel Structures.... 126 Introduction to environmental engineering .. 221 Introduction to Highway Engineering ......... 136 Introduction to Internet ......................... 385 Introduction to Manufacturing Technology .. 155 Introduction to Material Physics................ 328 Introduction to Materials Science .............. 172 Introduction to microfabrication techniques . 336 Introduction to occupational safety and well-being at work ..................................... 447 Introduction to Optimization ................... 356 Introduction to process and environmental engineering I ..................................... 221 Introduction to production ...................... 429 Introduction to production control ............ 430 Introduction to structural design ............... 125 Introduction to structural timber design ...... 128

469

Introduction to Surface Water Quality Modelling ..................................... 272 Introduction to the Environmental and Socio-economical Issues of the Barents Region ...... 285 Introduction to Transportation Engineering . 135 Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide .... 58 Johdatus mikrovalmistustekniikoihin .......... 336 Johtamisen tietojärjestelmät .................... 437 Jokapaikan tietotekniikan perusteet............ 396 Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu . 158 Kaivosmallinnus ................................... 265 Kaivostekniikka.................................... 263 Kandidaatintyö .................................... 426 Kantavien rakenteiden optimointi.............. 144 Kaupunkisuunnittelun historia ................... 85 Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi ......... 86 Kaupunkitilan suunnittelu ........................ 87 Kaupunkitilan suunnittelu ........................ 88 Kemiallinen puunjalostus ........................ 225 Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 455 Kemiantekniikan termodynamiikka ............ 231 Kerrostalon korjaus ................................ 57 Kerrostalosuunnittelun kurssi.................... 79 Kiinteän kontinuumin mekaniikka ............. 144 Kiinteät epäorgaaniset materiaalit .............. 245 Kokeelliset moottoreiden tutkimusmenetelmät ............................. 166 Kompleksianalyysi ................................ 354 Komposiittien mekaniikka ....................... 145 Koneautomaatio I ................................. 148 Koneautomaatio II ................................ 148 Koneautomaation anturitekniikka .............. 151 Koneenpiirustus ................................... 167 Koneensuunnittelu I .............................. 168 Koneensuunnittelu II ............................. 169 Koneensuunnittelu III ............................ 169 Koneensuunnittelun erikoistyö ................. 169 Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka ................................ 154 Koneiden kunnon diagnostiikka ................ 154 Konenäkö ..................................... 400 Konetekniikan analyysimenetelmät ............ 180 Koneturvallisuus ja käytettävyys................ 450 Kunnossapitotekniikka ........................... 153 Kuntasuunnittelun kurssi ......................... 88 Kuntoarviokurssi ................................... 58 Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 449 Käyttöjärjestelmät ................................ 389 Laadun peruskurssi ............................... 442 Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät 258

Laatujohtaminen .................................. 443 Laatujohtamisen erikoistyö ...................... 446 Laatujohtamisen seminaari ...................... 445 Laboratory Exercise of Pulp and Paper Technology ..................................... 229 Laboratory Exercises and Field Measurements in Environmental Engineering273 Laboratory Exercises for Telecommunication Engineering ..................................... 340 Laboratory Exercises of Process Engineering 223 Laboratory Exercises on Analogue Electronics ..................................... 312 Laiteläheinen ohjelmointi ........................ 386 Laitesuunnittelu ................................... 319 Langaton tietoliikenne I .......................... 346 Langaton tietoliikenne II ......................... 347 Langaton tietoliikenne III ........................ 348 Langattomat mittaukset .......................... 326 Laser Processing ................................... 161 Lasertyöstö ..................................... 161 Liikennetekniikan perusteet ..................... 135 Liikkeensiirto ..................................... 234 Liittorakenteet..................................... 132 Louhintatekniikka ................................. 261 Lujuusoppi I ..................................... 139 Lujuusoppi II ..................................... 139 Luovan työn tekniikka ............................ 170 LVI-tekniikka ...................................... 81 Lämmönsiirto ..................................... 235 Lämpö- ja virtaustekniikka I ..................... 147 Lämpö- ja virtaustekniikka II .................... 147 Lääketieteellinen instrumentointi .............. 323 Machine Automation I ........................... 148 Machine Automation II........................... 148 Machine Design I .................................. 168 Machine Design II ................................. 169 Machine Design III ................................ 169 Machine Drawing ................................. 167 Machine safety and usability ..................... 450 Machine Vision .................................... 400 Maintenancy Technology ........................ 153 Managements information systems............. 437 Manufacturing of Electronics Products ........ 159 Manufacturing of Plastics Products ............ 159 Manufacturing Technology I .................... 155 Manufacturing Technology II ................... 156 Manufacturing Technology II (lecture course)156 Manufacturing Technology of Sheet Metal Products 160 Mass Transfer 236

470

Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö ......... 229 Massa- ja paperitekniikan mittaukset .......... 228 Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 229 Master’s thesis ..................................... 427 Matemaattinen signaalinkäsittely ............... 357 Matemaattiset menetelmät ...................... 359 Matematiikan peruskurssi I ...................... 352 Matematiikan peruskurssi II ..................... 352 Materiaalifysiikan perusteet ..................... 328 Materiaalin tutkimustekniikka .................. 173 Materiaalitekniikka I .............................. 171 Materiaalitekniikka II ............................. 172 Material and Energy Balances ................... 230 Materials Engineering I .......................... 171 Materials Engineering II.......................... 172 Mathematical Analysis in Mechanical Engineering ..................................... 180 Mathematical Methods ........................... 359 Mathematical Signal Processing................. 357 Mathematical Structures for Computer Science ..................................... 356 Matkaviestintäjärjestelmät ....................... 350 Matriisialgebra (3.5op)........................... 354 Matrix Algebra .................................... 354 Measuring and Testing Systems ................ 325 Measuring Instrumentation and Techniques for Diagnosis of Machine Condition ........... 154 Mechanical Pulping ............................... 226 Mechanical Vibrations ............................ 142 Mechanics of Composites ........................ 145 Mechanisms ..................................... 149 Mechatronics ..................................... 150 Mekaanisten massojen valmistus................ 226 Mekanismioppi .................................... 149 Mekatroniikan jatkokurssi ....................... 151 Mekatroniikka ..................................... 150 Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu152 Metallien muovaus ................................ 179 Metalliopin perusteet............................. 172 Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät ..................................... 247 Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus ... 248 Methods of production management and logistics ..................................... 431 Microbiology ..................................... 280 Microelectronics and micromechanics ........ 333 Microelectronics Packaging Technology and Reliability ..................................... 334 Micromodules ..................................... 335 Microsensors ..................................... 333

Mikroanturit ..................................... 333 Mikrobiologia ..................................... 280 Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus ..................................... 334 Mikroelektroniikka ja -mekaniikka ............. 333 Mikromoduulit .................................... 335 Mineraalitekniikan pintakemian perusteet .... 261 Mining Engineering ............................... 263 Mining Project Feasibility Study ................ 264 Mittaus- ja testausjärjestelmät .................. 325 Mixed-signal Testing ............................. 327 Mobiili- ja sosiaalinen laskenta .................. 397 Mobile and Social Computing................... 397 Mobile Hydraulics ................................ 167 Mobile Telecommunication Systems .......... 350 Modelling and control of biotechnical processes ..................................... 253 Modelling in Geoenvironmental Engineering 271 Modern Topics in Telecommunications and Radio Engineering ................................ 350 Momentum Transfer ............................. 234 Monikomponenttiaineen-siirto ................. 240 Multicomponent Mass Transfer ................ 240 Multimedia Systems .............................. 393 Multimediajärjestelmät .......................... 393 Municipal Planning ................................ 88 Muotoilun perusteet ............................... 67 Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi ........... 74 Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi ........... 74 Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi ........... 75 Muotoilun vaihtuvasisältöinen kurssi ........... 75 Muovituotteiden valmistustekniikka ........... 159 Murtumismekaniikka ............................. 143 Neighbourhood Design ........................... 86 Non-ideal reactors ................................ 239 Numeerinen Matriisilaskenta ................... 361 Numeeriset Menetelmät ......................... 355 Numeeristen menetelmien jatkokurssi ........ 362 Numerical Matrix Analysis ...................... 361 Numerical methods ............................... 355 Numerical methods, advanced topics .......... 362 Numerical Mine Modeling ...................... 265 Nykyaikainen arkkitehtuuri I, alkeet ............ 59 Nykyaikainen arkkitehtuuri I, perusteet........ 60 Nykyaikainen arkkitehtuuri II, alkeet ........... 60 Nykyaikainen arkkitehtuuri II, perusteet ....... 61 Nykyaikainen arkkitehtuuri III ................... 62 Nykyaikainen arkkitehtuuri IV ................... 63 Nykyaikainen arkkitehtuuri IV ................... 64 Nykyaikainen arkkitehtuuri V .................... 64

471

Nykyaikainen arkkitehtuuri V.................... 65 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 65 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 66 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 66 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 67 Ohjelmatyökalut .................................. 180 Ohjelmistoprojekti ............................... 395 Ohjelmistotekniikka .............................. 387 Ohjelmoinnin alkeet .............................. 385 Ohjelmointi ja Matlab ............................ 249 Ohjelmoitava elektroniikka ..................... 315 Ohjelmoitava web ................................ 396 Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät ......... 153 Ohutlevytuotteen suunnittelu .................. 160 Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka ....... 160 Open channel flow and hydraulic structures . 275 Operaatiotutkimus................................ 436 Operating Systems ................................ 389 Operations research .............................. 436 Opiskelu ja sen suunnittelu...................... 457 Optimization of Structures ...................... 144 Optimoinnin perusteet........................... 356 Optoelectronic Measurements ................. 324 Optoelectronics ................................... 319 Optoelektroniikka ................................ 319 Optoelektroniset mittaukset .................... 324 Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen ..... 451 Orientation ...................................... 39 Orientation course for new students .......... 457 Orientation to the BEE Studies ................. 284 Orientoiva jakso .................................... 39 Ostamisen hallinta ................................ 434 Painettava elektroniikka ......................... 327 Painettavan elektroniikan jatkokurssi .......... 328 Paper machine construction ..................... 170 Paper Manufacture................................ 227 Paperin valmistus ................................. 227 Paperiteollisuuden koneet ....................... 170 Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö ......... 171 Patenting ..................................... 171 Pattern recognition and neural networks ..... 399 Phenomena-based modelling in extractive metallurgy ..................................... 246 Photoshop, advanced photomanipulation ...... 44 Physical Metallurgy I ............................. 175 Physical Metallurgy II ............................ 175

PID-säädön perusteet............................. 256 Pienaluesuunnittelu ................................ 86 Piirisuunnittelu tietokoneella ................... 314 Piiriteoria 1 ..................................... 309 Piiriteoria 2 ..................................... 310 Pintarakenteet ..................................... 140 Planning of Flexible Manufacturing System .. 158 Plastinen sommittelu I ............................ 77 Plastinen sommittelu II............................ 78 Plastinen sommittelu III ........................... 78 Plates and Shells ................................... 140 Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset ......................... 138 Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu ........... 133 Polttomoottoritekniikka I ....................... 165 Polttomoottoritekniikka II....................... 165 Power Electronics ................................ 320 Power Plant Automation ........................ 259 Power Plant Control ............................. 259 Powerpoint ja PDF (presentations and portfolios) ...................................... 46 pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) ...................................... 46 Practical training .................................. 179 Practical training .................................. 218 Practical training .................................. 219 Practical Training ................................. 308 Practical Training ................................. 384 Practical training II ................................ 179 Practical Training in Architect’s Office ........ 39 Practical Training in Architect’s Office ........ 40 Precision Engineering ............................ 149 Principles of Electronics Design ................ 311 Principles of Mineral Processing ............... 262 Principles of Semiconductor Devices .......... 329 Principles of the boundary element method .. 360 Principles of the boundary element method, Homework exercise .............................. 362 Printed Electronics ............................... 327 Printing Technology .............................. 227 Probability and Mathematical Statistics........ 355 Problem solving in business cases .............. 443 Process and Environmental Catalysis .......... 241 Process Automation Systems .................... 255 Process control engineering I ................... 250 Process control engineering II .................. 250 Process Design .................................... 231 Process Information Systems .................... 258 Process optimization ............................. 252 Process simulation in extractive metallurgy .. 248

472

Processing and Properties of Steels ............ 177 Product data management ....................... 437 Production and Use of Energy .................. 277 Production management ......................... 433 Productivity and performance management.. 436 Programmable Controllers and Field Bus Systems ..................................... 153 Programmable electronics ....................... 315 Programmable web project ..................... 396 Programming in Matlab .......................... 249 Project- and renewal planning ................... 81 Project business ................................... 444 Project leadership ................................. 444 Project management.............................. 442 Project Work in Machine Design .............. 169 Project work in paper machinery construction ..................................... 171 Project work in project management .......... 447 Project work in quality management .......... 446 Projektijohtajuus .................................. 444 Projektijohtamisen erikoistyö ................... 447 Projektijohtamisen seminaari ................... 445 Projektiliiketoiminta ............................. 444 Projektinhallinta................................... 442 Projektitoiminnan peruskurssi .................. 441 Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I...... 221 Prosessiautomaatiojärjestelmät ................. 255 Prosessien optimointi ............................ 252 Prosessien säätötekniikka I ...................... 250 Prosessien säätötekniikka II...................... 250 Prosessitekniikan laboratoriotyöt .............. 223 Prosessiteollisuuden turvallisuus ............... 452 ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely, 3D-näkymien viimeistely ......................... 44 Pulp and Paper Laboratory Analyses........... 228 Pulp and Paper Research Seminar .............. 228 Pulp and Paper Technology ..................... 224 Puolijohdekomponenttien perusteet........... 329 Purchase management............................ 434 Puurakenteet ...................................... 82 Puurakenteiden suunnittelu ..................... 128 Puurakenteiden suunnittelun jatkokurssi I .... 129 Puurakenteiden suunnittelun perusteet ....... 128 Puurunkoisen pientalon korjaus ................. 56 Quality in Production ............................ 158 Quality management ............................. 443 R1 / Revit Architecture perusteet .............. 43 R2 / Revit Architecture syventyvä ............. 45 Radio Channels .................................... 340 Radio Engineering I............................... 345

Radio Engineering II .............................. 346 Radiokanavat ..................................... 340 Radiotekniikan perusteet ........................ 338 Radiotekniikka I ................................... 345 Radiotekniikka II .................................. 346 Rakennesuunnittelun perusteet ................. 125 Rakennetekniikan perusteet ...................... 82 Rakennusfysiikan perusteet ....................... 83 Rakennusfysiikka .................................. 133 Rakennusmateriaalit .............................. 126 Rakennusopin ammattikurssi..................... 80 Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi ... 79 Rakennusopin perusteet, luentokurssi.......... 78 Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi ....... 84 Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi ....... 84 Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito ...................................... 52 Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito ...................................... 53 Rakennusten sähköasennukset ................... 82 Rakentamistalouden perusteet I ................ 134 Rakentamistalouden perusteet II ............... 135 Reactor Analysis................................... 230 Reaktorianalyysi ................................... 230 Recycled Fiber Processes ........................ 226 Renovation of a Wood Frame Building......... 56 Renovation of Housing Blocks ................... 57 Research and Theory of Architecture .......... 55 Research and Theory of Architecture .......... 56 Research Ethics .................................... 244 Research Methodology ........................... 239 Research methods in Computer Science ...... 397 Research methods of materials for electronics329 Research project in production management 439 Research project in technology management. 441 Research Techniques for Materials ............. 173 Research Training of Pulp and Paper Technology ..................................... 229 Research Work on Information Processing ... 402 Restaurointi ...................................... 53 Restaurointi ...................................... 54 Restoration ...................................... 53 Restoration ...................................... 54 Reunaelementtimenetelmän perusteet ........ 360 Reunaelementtimenetelmän perusteet, harjoitustyö ..................................... 362 Revit Architecture advanced ..................... 45 Revit Architecture basics ......................... 43 RF Components and Measurements ........... 331 RF-komponentit ja mittaukset .................. 331

473

Rh / Rhinoceros perusteet ....................... 45 Rhinoceros basics .................................. 45 Rikastustekniikan perusmenetelmät ........... 262 Risk management ................................. 433 Riskien hallinta .................................... 433 Roads and Earth Works .......................... 138 Rock Engineering ................................. 261 Rolling Technology ............................... 177 Röntgenmenetelmät .............................. 331 Safety in process industry ........................ 452 Sekasignaalilaitteiden testaus .................... 327 Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari .. 228 Sellu- ja paperitekniikka ......................... 224 Seminar in production management ........... 440 Seminar in project management ................ 445 Seminar in quality management ................ 445 Seminar in technology management ........... 440 Seminar in Telecommunication and Radio Engineering ..................................... 351 Sensor Technology of Machine Automation .. 151 Sensors and Measuring Techniques ............ 322 Separation processes .............................. 237 Sheet Metal Forming ............................. 179 Signaalianalyysi .................................... 360 Signaalinkäsittelyjärjestelmät.................... 402 Signal Analysis ..................................... 360 Signal Processing Systems ....................... 402 Simulation ..................................... 251 Simulations and Tools for Telecommunications ............................. 339 Simulointi ..................................... 251 Software Engineering ............................ 387 Software Project .................................. 395 Solid inorganic materials ......................... 245 Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit ........... 401 Soveltava mikrobiologia ......................... 282 Special Course in Electronic Design ........... 315 Special Course in Information Technology ... 404 Statics ..................................... 141 Statiikka ..................................... 141 Statistical Methods in Hydrology ............... 275 Statistical Signal Processing ..................... 392 Steel-concrete composite structures ........... 132 Strategic management ............................ 432 Strateginen johtaminen .......................... 432 Strength of Materials I ........................... 139 Strength of Materials II ........................... 139 Structural Systems in Automotive Vehicles I . 163 Structural Systems in Automotive Vehicles II 164 Structural Technology, Basic Course ........... 82

Structural timber design ......................... 128 Sulautettujen järjestelmien työ ................. 394 Sulautettujen ohjelmistojen projekti ........... 391 Suodattimet ..................................... 311 Surface Chemistry Principles of Minerals ..... 261 Sustainable Development ........................ 286 Suurten jännevälien rakenteet ................... 83 Syventävä harjoittelu ............................. 309 Syventävä harjoittelu ............................. 384 Syventävä harjoittelu ............................. 425 Syventävä työharjoittelu (PO) .................. 219 Syventävä työharjoittelu (YMP) ................ 220 Sähkömittaustekniikan perusteet ............... 321 Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät ..................................... 258 Säätöjärjestelmien analyysi ...................... 255 Säätöjärjestelmien suunnittelu .................. 256 Talon- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset ......................... 137 Talonrakennuksen perusteet .................... 125 Taloudellisen geologian maastokurssi.......... 262 Taselaskenta ..................................... 230 Technical Optics .................................. 324 Techniques of creative working ................ 170 Techniques of Plumbing, Heating and Ventilation ...................................... 81 Techniques of Visual Presentation in Architecture ...................................... 41 Technology management ........................ 435 Technology, Society and Work ................. 449 Tehoelektroniikka ................................ 320 Tekniikka, yhteiskunta ja työ.................... 449 Teknillinen optiikka .............................. 324 Teknillisen mekaniikan mittaukset ............. 145 Teknologiajohtaminen ........................... 435 Teknologiajohtamise jatkokurssi................ 439 Teknologiajohtamisen erikoistyö ............... 441 Teknologiajohtamisen seminaari ............... 440 Tekoäly ..................................... 389 Telecommunication Engineering I ............. 337 Telecommunication Engineering II ............ 338 Telecommunication Engineering Project ..... 342 Teollisuuden vesitekniikka ...................... 233 Teollisuusekskursio ............................... 228 Teollisuustalouden peruskurssi ................. 428 Termodynaamiset tasapainot .................... 245 Teräsrakenteiden suunnittelu ................... 127 Teräsrakenteiden suunnittelun jatkokurssi I .. 127 Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet ..... 126 Terästen valmistus ja ominaisuudet ............ 177

474

Testing Techniques of Electronics ............. 323 Thermodynamic equilibria ...................... 245 Tiedonhankintakurssi .............................. 42 Tiedonhankintakurssi ............................. 457 Tiedonhankintakurssi ............................. 458 Tienrakentaminen ja sen automaatiosovellutukset ......................... 136 Tietokoneavusteinen suunnittelu ............... 162 Tietokoneavusteinen valmistus ................. 157 Tietokonegrafiikka ................................ 403 Tietokonetekniikka ............................... 386 Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita ..................................... 350 Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö ... 342 Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari .... 351 Tietoliikennesignaalinkäsittely I ................ 344 Tietoliikennesignaalinkäsittely II ............... 344 Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt ........ 340 Tietoliikennetekniikka I .......................... 337 Tietoliikennetekniikka II ......................... 338 Tietoliikenneverkot I ............................. 348 Tietoliikenneverkot II ............................ 349 Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut ........ 339 Tietotekniikan erikoiskurssi ..................... 404 Tietotekniikan matematiikka (5op) ............ 356 Tietotekniikan tutkielma ........................ 393 Tietotekniikan tutkimusmenetelmät ........... 397 Tilastollinen signaalinkäsittely .................. 392 Tilastomatematiikka .............................. 355 Tilaus-toimitusketjun johtaminen .............. 435 Toimistoharjoittelu ................................ 39 Toimistoharjoittelu ................................ 40 Town Planning ..................................... 87 Traditional Japanese Architecture and Garden Art ...................................... 58 Training skills at work ........................... 427 Tribologia ..................................... 150 Tribology ..................................... 150 Tuotannollisen toiminnan peruskurssi ......... 429 Tuotannon ja logistiikan menetelmät .......... 431 Tuotannon johtaminen ........................... 433 Tuotannon johtamisen erikoistyö .............. 439 Tuotannon johtamisen seminaari ............... 440 Tuotannon laatu ................................... 158 Tuotannonohjauksen perusteet ................. 430 Tuotantotalouden harjoitustyö ................. 429 Tuotantotekniikka I ............................... 155 Tuotantotekniikka II .............................. 156 Tuotantotekniikka II (luentokurssi) ......... 156 Tuotekehityksen jatkokurssi .................... 438

Tuotekehityksen perusteet ...................... 432 Tuotesuojaus ..................................... 171 Tuotetiedon hallinta .............................. 437 Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta ....... 436 Työ- ja tuoteluovuus ............................. 453 Työharjoittelu (PO) .............................. 218 Työharjoittelu (YMP) ............................ 219 Työmaaharjoittelu ................................. 39 Työpsykologian peruskurssi ..................... 448 Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet .... 447 Työtieteen erikoistyö ............................. 455 Ubiquitous Computing Fundamentals ......... 396 Ulkomaan ekskursio ............................... 40 Ulkomaan ekskursio ............................... 41 Urban Design Seminar Course................... 86 Urban Space Design ............................... 87 Urban Space Design ............................... 88 Urban Space Detailing............................. 72 Urban Space Detailing............................. 73 Usability and Safety in Product Development 449 Utilization of Electron Optical Methods ...... 176 Uuniteknologia .................................... 178 Uusiomassojen valmistus ........................ 226 Vaihtuvasisältöiset CAD- kurssit ................ 47 Valimotekniikka ................................... 157 Valmentava koulutusosaaminen ................ 427 Valmistustekniikka ................................ 155 Valssaustekniikka .................................. 177 Variaatiomenetelmät ............................. 357 Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä ........ 363 Variational Methods .............................. 357 Variational methods in image processing ..... 363 Varying Courses in Architectural Construction ...................................... 84 Varying Courses in Architectural Construction ...................................... 84 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 65 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 66 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 66 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 67 Varying courses in Design ........................ 74 Varying courses in Design ........................ 74 Varying courses in Design ........................ 75 Varying courses in Design ........................ 75 Varying courses in History of Architecture and Renovation ..................................... 58

475

Varying courses in Urban Design / Planning.. 90 Varying courses in Urban Design / Planning.. 90 Varying courses in Urban Design / Planning.. 91 Water and Wastewater Treatment............ 270 Water Resources Management ................. 273 Water Supply Networks ......................... 269 Vaurioanalyysi ..................................... 174 Wavelet transform in numerical analysis...... 359 Welding Metallurgy .............................. 174 Welding Technology ............................. 173 Vesihuollon verkostot ............................ 269 Wide-span Structures ............................. 83 Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi .............................. 257 Wireless Communications I ..................... 346 Wireless Communications II .................... 347 Wireless Communications III ................... 348 Wiress Measurements ............................ 326 Virtausdynamiikka ................................ 238 Virtual engineering of mechatronics products152 Visual Arts I ...................................... 77 Visual Arts II ...................................... 78 Visual Arts III ...................................... 78

Voimalaitosautomaatio ........................... 259 Wooden Structures ................................ 82 Värähtelymekaniikka ............................. 142 Väylät ja maarakenteet ........................... 138 Väylätekniikan perusteet ......................... 136 X Erikoiskurssi (esim. jonkin CAD-ohjelman syventyvä2) ...................................... 48 X-ray Methods..................................... 331 Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi .......... 89 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 90 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 90 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 91 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 91 Yhdyskuntien geotekniikka ...................... 274 Ympäristötekniikan perusta ..................... 221 Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 252