YHTEINEN HYVÄ JA OMA

ETUPAIKALLISESSA KIISTASSA TILASTA

VEIKKO ERANTI (VTM, FM)

@VEIKKOERANTI

KAUPUNKITUTKIMUKSEN PÄIVÄT 12.5.2015

VALTA LÄHEMMÄS KANSAA

LÄHIDEMOKRATIAN LISÄÄMINEN SUOMESSA ON OSA KANSAINVÄLISTÄ PÄÄTÖKSENTEON AVAAMISEN AALTOA (MAASTRICHTIN SOPIMUS, YK:N AGENDA 21 JNE.)

KAAVOITUKSESSA PÄÄTETÄÄN VÄLITTÖMÄSTÄ LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ

KAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN LAIN TASOLLA HYVIN AVOINTA

KAAVOITUS SUOMESSA MALLINA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (1999/2000)

Osallistuminen tärkeässä osassa

Jokainen saa olla osallinen

Helsingissä: oikeus jättää mielipiteitä, muistutuksia, valituksia, valittaa oikeuteen.

Käytännöt kaupungittain ja lopullinen vaikuttavuus vaihtelevat.

YHTEINEN HYVÄ JA OMA ETU

ERILAISIA TAPOJA SEKÄ KIINNITTYÄ PAIKKAAN ETTÄ RAKENTAA ARGUMENTAATIOTA

DEMOKRAATTISESSA KESKUSTELUSSA.

LUC BOLTANSKI, LAURENT THÉVENOT SEKÄ JULKISEN OIKEUTTAMISEN ANALYYSI

(LUHTAKALLIO JA YLÄ-ANTTILA)

Tavoitellaanko suoraan yhteistä hyvää, vai ajatellaanko, että se toteutuu parhaiten kaikkien toimijoiden ajaessa lähtökohtaisesti omaa etuaan?

OMA ETU JA YHTEINEN HYVÄ

ETELÄ-HAAGA

KRIISI!

”ISONNEVAN ALUEELLE OSOITETAAN HAAGALAISEEN

MILJOOSEEN SOVELTUVAA TAYDENTAVAA

ASUNTORAKENTAMISTA. [...] TAVOITTEENA ON SAADA

ALUEELLE LAPSIPERHEILLE SOVELTUVIA SUURIA

ASUNTOJA, JOISTA HAAGASSA ON PULAA. KOLMEN

KOULUN YMPAROIMANA SIJAITSEVAAN HAAGAN

PUISTOON SUUNNITELLAAN LIIKUNTAPUISTO

TAYDENTAMALLA NYKYISTA PUISTOA” (HELSINGIN

KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

ESITYSLISTA 19.2.2009.)

STRATEGISET MIELIPITEET +

YLEISTETTÄVYYSASUKKAAT SAAVAT KOMMENTOIDA

KAAVAMUUTOSTA MM. LÄHETTÄMÄLLÄ MIELIPITEITÄ KAUPUNKISUUNNITTELULLE.

EMME VOI TIETÄÄ, OVATKO NÄMÄ MIELIPITEET ”VILPITTOMIA” VAI EIVAT, MUTTA SILLA EI OLE VÄLIÄ – NE KERTOVAT, MINKÄ ARGUMENTTIEN ASUKKAAT OLETTAVAT OLEVAN VAIKUTTAVIA.

YHTEINEN HYVÄ JA OMA ETU HAAGALAISILLA

Kielioppi Kpl %

Yhteinenhyvä 52 49

omaetu 46 43

OMA ETU

”MIKSI MINA JOUDUN MAKSAMAAN KAIKKIEN MUIDEN HYODYKSI KOITUVASTA ASIASTA?”

”JOS TUO KAIKKI TOTEUTUU, NIIN MINA PERHEINENI MUUTAN ETELA-HAAGASTA

VALJEMPAAN JA VIHREAMPAAN ASUINYMPARISTOON JA NIIN ON SANONUT MONI MUUKIN KUN TASTA ASIASTA ON KESKUSTELTU.”

(ASUKAS/70.)

”HEI,

HALUAN ILMAISTA OMAN MIELIPITEENI TÄSTÄ SUUNNITELMASTA. HAAGA ON RIITTÄVÄSTI

RAKENNETTU. KUNHAN PUISTOALUEET KUNNOSTETAAN JA NIIDEN KALUSTEET UUSITAAN JA RAKENNETAAN UUSI LEIKKIPUISTORAKENNUS OLEMASSA OLEVALLE TONTILLE, SE RIITTAA. (…)

EMMEKÄ HALUA TANNE LISAA LIIKENNETTAKAAN.” (YKSITYINEN, 12)

YHTEINEN HYVÄEI ENÄÄ MONOLIITTISTA ABSOLUUTTISESTI

MÄÄRITELTYÄ YHTEISTÄ HYVÄÄ, VAAN MONINAISUUTTA.

JULKINEN OIKEUTTAMINEN JA YHTEINEN HYVÄ

Oikeuttamisenmaailmat kpl %

Kotijaperinne 37 71

Tehokkuus 24 46

Markkinat 21 40

Luontojaekologia 9 17

Inspiraatio 7 13

Kansalaisuus 6 12

Mainejasuosituimmuus 1 2

RAKENTAMISELLA NYKYAAN VEHREAN ETELA-HAAGAN

LUONNETTA OLLAAN MUUTTAMASSA UHKAAVASTI ”BETONILAHIOKSI”.

(TALOYHTIO/101.)

NYT ESILLA OLEVA ASEMAKAAVAEHDOTUS ON KATSOTTAVA TUNTUVAKSI HUONONNUKSEKSI

MYOS SENIORITALOJEMME, OSAKASASUKKAIDEN OMAISUUSETUJEN SEKA ASUMISVIIHTYVYYDEN KANNALTA. ASUNTOPAATOSTA TEHDESSAAN EIVAT

TALOMME ASUKKAAT SAATTANEET OTTAA HUOMIOON, ETTA LAHEISET PUISTO- JA

VIHERALUEET SEKA URHEILUKENTTA JOSKUS TULISIVAT RAKENNUSKOHTEIKSI.

(TALOYHTIO/42.)

Paikalliset asiat ovat paikallisia – yksityiskohdat kaikkein

helpoiten muokattavissa.

MITÄ ENEMMÄN VALTAA ”OSALLISTUJILLE”

ANNETAAN, SITÄ VAHVEMMIN NÄIDEN

OSALLISTUMINEN MÄÄRITTÄÄ

PROSESSIEN LOPPUTULOKSET

NIMBY – MONIMUTKAINEN JUTTU, OMAA

ETUA JA YHTEISTÄ HYVÄÄ SEKAISIN.

YHTEINEN HYVÄ EI OLE ”HYVÄ” JA OMA

ETU ”HUONO” – MUTTA ELLEI NIIDEN

DYNAMIIKKAA YMMÄRRÄ, YMMÄRTÄÄ

OSALLISTUMISEN VÄÄRIN.

LOPULTA

• Boltanski & Thévenot 2006: On justification.

• Boltanski & Thévenot 1999: The sociology of critical capacity. European

journal of social theory, 2:3.

• Luhtakallio & Ylä-Anttila 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi

sosiologisena tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48:1

• Michelle Lamont ja Laurent Thévenot: Rethinking comparative cultural

sociology. 2000.

• Thévenot 2011: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät

sidokset ja niiden väärinkäyttö. Sosiologia.48:1.

veikko.eranti@helsinki.fi /

blogs.helsinki.fi/eranti /

www.politicalsociology.org /

twitter: @veikkoeranti

LÄHTEET