olli hietanen suunnittelualan tulevaisuushanke skol 8.4.2009

Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn

parantaminen

Olli HietanenSuunnittelualan tulevaisuushanke

SKOL 8.4.2009

2

Johdatus tulevaisuusajatteluun

3

•uutta (trendejä ja megatrendejä)

•vanhaa (trendejä ja megatrendejä)

•väliaikaista (murrosajalle tyypilliset ilmiöt)

•”hälyä”, jonka joukossa on kultajyviä” (heikot signaalit)

Murrosajattelu

4

Todennäköinen tulevaisuus

NykyhetkiToteutunut historia Tulevaisuuskuvat

Kasvaa vähän

Business as usual

Laskee vähän

5

NykyhetkiToteutunut historia Tulevaisuuskuvat

Visionäärinen verkostojohtaminen

6

Visionäärinen muutosjohtaminen

Tulevaisuuskuvat

Nykytila

Vuosi 2009, konkretia, data

2020

VisioVisio

Strateg

iaportaat j

a sken

aariot

Tieto + mielikuvitus + arvot + toiminta

7

Visio auttaa fokusoimaan – ymmärtämään nykyisyyttä

XXX X

X

XXX

X

XX

X

X

XX X

XX

X XX

X

X

XX

XXX

XX

XX X

X

X

X XXX

XX

X

X

XX

X

X

X

XX

X

X

X

XX

X

XX

X XX X

X

8

Sidosryhmät mukaan toimintaan

TurvallisuusSidosryhmät

9

Radical Futures

Nykytila Alan itsensä tunnistamat

muutos-tekijät

Perususko-mukset

Skenaariot Toimenpide-ehdotuk-

set

Megatrendit

Gigatrendit

Innovaatiokysymykset

Metatrendit

Johtopäätökset - Radical Futures

10

Jos luovuus ja innovaatiot ovat

ratkaisu, niin mikä on ongelma?

Alf Rehn

11

• Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin.

• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2006 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun.

• Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous: yhden kesän klusterit?

Perhostalous haastaa kilpailukyvyn

12

Neljä näkökulmaa muutokseen – ja muutoksen hallintaan

• Salmeindikaattori

• 1000 vuoden indikaattori

• Vasarafilosofia

• Pokerifilosofia

13

Meriteollisuuden tulevaisuus

• Monet luulevat, että suomalainen laivateollisuus on metalliteollisuutta. Tosiasiassa se on jo pitkään ollut viihdeteollisuutta: ostos- ja viihdekeskuksia merelle. Sitten kun ihmiset eivät enää jaksa tanssia merellä, tarvitaan uusi syy tehdä laiva

• Väitetään, että Genesis on suurin laiva, joka mahtuu New Yorkin satamaan. Seuraava laivaluokka voi olla Atlantis – laiva, joka ei tule koskaan satamaan. Miksi laivojen pitäisi tulla satamaan?

• Meriteollisuus voi tulevaisuudessa rakentaa merelle kaupunkeja – tai paperitehtaita, sairaaloita, energialaitoksia (puhdistamaan merta ja tekemään levästä energiaa…)

14

Radical Futures

1900 -luku 2009 2019

Energia

Life Science

Matkailu

Elintarvikkeet

Rakentaminen

Käyttäjä-innovaatioita






Sosiaalisia innovaatioita

Liiketoiminta-innovaatioita

Tuote-innovaatioita

15

Palveluvaltaistuminen

Talouden palvelupitoisuus kehittyneissä maissa on 2/3 tuotannosta

Maailmankaupasta palveluiden osuus on noin 1/5, mutta palvelukauppa kasvaa nopeammin kuin tavarakauppa

On arvioitu, että tuotteen liiketoimintapotentiaalista 80 – 95 % prosenttia liittyy palveluun

Pirkanmaan talouden palvelupitoisuus 69 % Tampereen seutukunnassa, muissa seutukunnissa 50 – 56 %

Suomessa yksityinen sektori tuottaa ¾ palveluista paitsi sosiaali- ja terveyspalveluista joista se tuottaa ¼

Suomessa kansantalouden palvelupitoisuus on 65,8 % [2005]

Suomessa palveluiden vienti on noin 15% tavarakaupan arvosta – Suomen matkailutaseen kaikki merkittävimmät alaerät ovat alijäämäisiä

Ahvenainen, Marko & Hietanen, Olli (2007): Pirkanmaan palvelustrategia 2013. Pirkanmaan TE-keskuksen julkaisuja 1/2007.

16

Palvelupitoisuus

1. Tuote on tavaran ja palvelun yhdistelmä (palvelupitoisuus)

2. Palvelu(suorite) on se mitä asiakas haluaa ja josta hän maksaa: asiakas ei osta varashälytintä tai vakuutusta, vaan turvallisuuden tunnetta

1. Palvelua ei ole olemassa ilman asiakasta

2. Lisäarvosta ja sitä kautta liiketoimintapotentiaalista valtaosa liittyy palveluun.

3. Palvelun laatu riippuu siitä,

a) onko palvelun tulos asiakkaan näkökulmasta haluttu

b) mikä on asiakkaan läpikäymä prosessi halutun tuloksen saamiseksi

17

Palveluinnovaatiot

• Palveluinnovoinnin ydinpätevyys on asiakkaan kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Innovaatioprosessin ”sumea alkupää” (miten keksitään) vaatii ”palvelu R&D:ssä” asiakkaan haluaman lopputuloksen oivaltamista.

• Konkreettinen ratkaisu asiakkaan tarpeeseen eli palvelutuotteen toteuttaminen vaatii kykyä muodostaa ja johtaa asiakaslähtöisesti avautuvia arvoverkkoja.

• Organisaatioiden kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatioprosessin sumean alkupään johtamiseen ja optimoimiseen sekä kykyyn viedä innovaatioihin tarvittavia muutoksia läpi organisaation.

18

Palvelumuotoilu

1. Palveluiden kehittämiseen liittyvä strategiatyö2. Palveluiden konseptointi3. Palveluprosessien suunnittelu4. Palveluympäristöjen suunnittelu

(Jari Koskinen)

http://muuntuvailme.wordpress.com/

19

Kolmas osittuminen• Ensimmäisessä osittumisessa tuottaminen irtosi käytöistä:

tuotteita voitiin valmistaa Aasiassa ja käyttää Euroopassa. Taustalla kuljettamisen ja logistiikan kehittyminen. Toisessa osittumisessa myös tuotanto hajautettiin globaaleiksi arvoketjuksi. Ajurina tässäkin logistiikan ja kuljettamisen kehittyminen. (Paavo Okko)

• Mutta mitä tapahtuu kolmannessa osituksessa?

• Tuotanto pirstoutuu yksilöön asti: omavaraistalous ja lähipalvelut tulevat takaisin (esimerkiksi plustalot): global = local + local.

• Logistiikassa on viime vuosina minimoitu varastot ja maksimoitu kuljetukset. Kestävä kehitys iskee kuljetuksiin. Varastointi on edelleen kallista. Siksi tarvitaan kolmas: kuljetuskäytävistä kehittyy tuotantokäytäviä, jotka toimivat teollisen ekologian periaatteella (eräänlainen kone/tuotantoprosessi, joka ulottuu Italiasta Kiinaan, mutta toimii energia- ja materiaalitehokkaasti. Vilja lähtee matkaan Kiinasta ja kypsyy leiväksi matkalla. Mikä tässä on varastointia ja mikä kuljetusta ja/tai tuotantoa?

20

Kansainväliset tuotantokäytävät

• Tuhannen kilometrin säteellä Turusta asuu noin 88 miljoonaa asukasta• Lyhyin lentoreitti Eurooppa – Aasia – USA (Skandinavian jakelualue)• Varastointi ja kuljetus kallista – tarvitaan kolmas ratkaisu• Kuljetuskäytävistä kehittyy tuotantokäytäviä: yksi kone Italiasta

Kiinaan• Kuljetuksen, varastoinnin ja valmistuksen rajapinta sumentuu• Teollinen ekologia, logistiikkakeskusten kilpailukyky lisäarvopalveluissa

Lähde: Pilot Turku Oy/Ari Niemelä

21

Kokonaisoptimointi

• Kun ennen suunniteltiin laiva, niin siitä tehtiin 3D kuva CAD-ohjelmistolla.

• Tulevaisuudessa piirretään myös satamat, teolliset prosessit – sekä osa haarukoista, joita laivasta tehdään kun se poistetaan käytöstä. Ja kun laiva lähtee telakalta, niin ohjelmisto seuraa mukana sen elinkaaren hallintatyökaluna.

• Osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin

• Teollinen ekologia, kansainväliset tuotantokäytävät ja monialaiset suunnittelutiimit…

22

Suunnittelualan tulevaisuushanke

23

Suunnittelualan tulevaisuushanke 1

• Hankkeen päätavoitteeksi on hahmottunut ”Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen”. Hankkeessa tarkastellaan ja ennakoidaan alan markkinoiden, palveluiden ja asiakkuuksien kehittymistä ja laaditaan työkaluja, joilla vaikutetaan alan ja yritysten menestymiseen sekä tärkeimpiin sidosryhmiin.

• Hankkeen keskeisimpänä lopputuloksena laaditaan tiekartta, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan:

1. miten toimintaympäristö muuttuu?2. miten asiakkaiden toimintatavat ja käyttäytyminen

muuttuvat?3. miten toimialan ja yritysten tulee kehittyä ollakseen

kilpailukykyisiä?

• Hanke toteutetaan kolmiosaisena: Aluksi hahmotetaan toimialan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, seuraavaksi työstetään kehityskulkuja alan keskeisten toimijoiden kanssa ja viimeisessä vaiheessa kootaan johtopäätökset ja käytetään hyväksi tuloksia jäsenyritysten kehitystoimintaan sekä asiakkaille ja muille sidosryhmille suunnattavaan viestintään ja toimenpidesuositusten antoon.

24


• Alan ydinosaajien tavoittaminen ja heidän sitoutumisensa asiaan ovat hankkeen lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Tämän vuoksi toteutuksen ensimmäinen vaihe keskittyy nimenomaan työvälineiden laatimiseen osaajien sitouttamista ja seuraavaa toteutusvaihetta varten.

• Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan hyvin argumentoituun asia-aineistoon perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja alan kehityksestä Suomessa seuraavien 3-5 vuoden aikana. Karkeampi tarkastelu ulotetaan 10 vuoden tähtäimelle. Lähtöaineistona käytetään jo toteutetuissa hankkeissa laadittua materiaalia.

• Olennainen kysymys tässä vaiheessa on vaihtoehtoisten kehityskulkujen syy seuraussuhteiden ja niiden sisäisen logiikan valottaminen alan omista lähtökohdista, ja yleisten trendien tulkinta tämän alan tilanteeseen.

25


Kehityskulkujen tarkastelualueet Kilpailukyvyn osa-alueet

MARKKINAT - globaalit trendit- tuottavuus ja kustannukset- kilpailuperiaatteet

PALVELUT - laatu- osaaminen- teknologiat- resurssit

ASIAKKUUDET - hankintamenettelyt- sopimukset- verkostot- asiakastyytyväisyys

26


Kehityskulkujen tarkastelualueet

Mitä toimeksiannolta odotetaan?

MARKKINAT- globaalit trendit,

tuottavuus, kilpailu

Toimialaan eniten vaikuttavat globaalit trendit, vaihtoehtoiset kehityskulut talouden, kilpailuympäristön ja tuottavuuden muutoksista

PALVELUT- laatu, osaaminen,

teknogia, resurssit

Asiakkaiden vaatimukset ja odotukset palveluiden laadulle ja resursseille sekä keskeisten osaamistarpeiden ja uuden teknologian ennakointi

ASIAKKUUDET- hankinta, sopimukset,

verkostot

Palveluiden hankintatapojen keskeiset muutostekijät, sopimusehtojen ja kauppatapojen kehittyminen, verkostotalouden tulevaisuudennäkymät

27


SKOL-tulevaisuusfoorumi: alan todennäköiset tulevaisuuskuvat

SKOLin strateginen teema

Teollisuussektori Yhdyskuntasektori Talonrakennussektori

Kilpailukyky, kehitys ja kannattavuus

Markkinat ja kilpailu

Resurssit ja osaaminen

Imago ja näkyvyys

Työmarkkinat ja kannustavuus

Ydinkysymykset

Muutostekijät

Todennäköinen tulevaisuuskuva

28


SKOL-tulevaisuusfoorumi: skenaariopohja

Teollisuus Yhdyskunta Talonrakennus

Globaalit trendit

Asiakkuudet ja liiketoiminta

Osaamisalueet

Trendit

Vaikutukset

Muutostekijät

Vaikutukset

Osaamisalueet

Osaamistarpeet

29

SKOL: ydinkysymykset ja muutostekijät

• Ydinkysymykset– Alan painoarvo, merkitys ja houkuttelevuus– Toimialojen rakenteet ja vuorovaikutus– Uudistuminen, koulutus ja toimintatavat– Kehitystoiminta, innovaatiot ja verkostot– Osaamisen monipuolinen hyödyntäminen– Uudistumista tukevat asenteet

• Muutostekijät– Jatkuvan oppimisen tärkeys– Palvelusektorin kasvu – Ympäristönhallinta– Haavoittuvuudet– Bio-osaaminen– Tietotekniikka– Vuorovaikutus & verkostot– Materiaalien kehitys– Globalisaatio

30

SKOL: trendit, muutostekijät ja osaamisalueet

• Trendit– EU:n laajentuminen ja jäykkyydet– Globaali uusi työnjako– Globaalit viiteryhmät ja asiakassegmentit– Automaatio & digitaalisuus– Iilmastonmuutos & päästökauppa– Elämyksellisyys

• Muutostekijät – Tehokkuuden parantaminen– Teknisen osaamisen väheneminen– Hankekokojen kasvu– Aikataulujen kiristyminen– Liittyminen asiakkaan prosesseihin

• Osaamisalueet– Liiketoimintaosaaminen– Teknologiaosaaminen– Verkosto-osaaminen– Palveluosaaminen– Muotoiluosaaminen

31

Suunnittelualan tulevaisuushanke• Systeemiajattelu

– Mitkä tekijät vaikuttavat alan tulevaisuuteen?

• Ennakointi- ja innovaatiojärjestelmä on kommunikaatiojärjestelmä– Visionäärinen verkosto-/muutosjohtaminen, osallistava

sidosryhmätyö– Lumipallo: prosessi kerää tarvittavan asiantuntemuksen– Asiakaslähtöisyys, rajat ylittävä ongelmanratkaisu

• Mitä jää jäljelle kun projekti loppuu?– Skenaarioita– Parempi ymmärrys uudesta toimintakulttuurista– Ehdotus jatkosta

• Trendianalyysi– Lähinnä hierarkiaa ja tulkintaa jo tiedossa olevasta: giga,

mega, trendi, meta ja heikot signaalit…

• Vaihtoehtoisia skenaarioita– Etsittävä lähinnä uhkakuvien kautta määritellyistä

muutostekijöistä myös mahdollisuuksia – siitä esimerkki tänään…

– Perususkomusten paljastaminen (second opinion)

32

Ehdotuksia• Ennakkomateriaalia kyselyn sijaan:

– Kuvaus prosessista ja sen tavoitteista jäsenistölle – tämä kutsuna osallistumaan ja hyötymään yrityksenä käynnistyvästä ennakointiprosessista. Samalla voidaan pyytää osallistuvia yrityksiä nimeämään n. 5 asiakasyritystä yms. asiantuntijatahoa, jonka he haluaisivat kutsua mukaan prosessiin (lumipallo 1).

– Tutun trendikatsaus, toimialakatsaus (toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia) ja yhteen kerättynä ja mahdollisuuksien mukaan analysoituna se materiaali, jota jo on

• Seuraavaksi voisimme järjestää kaikille näille kiinnostuneille tahoille yhteisen tulevaisuusverstaan, jossa tehdään ensimmäiset tulevaisuuskuvat (ja määritellään keskeisimmät tulevaisuushaasteet). Tämän verstaan tuloksia voidaan tarvittaessa tarkentaa ja arvottaa kyselyllä (mutta kyselyitä ei kannata tehdä jos ei ole pakko: ihmiset väsyvät niihin).

• Kolmannessa vaiheessa voisimme järjestää tulevaisuusverstaan asiakasalojen yrityksille - nille toimialoille ja yrityksille, jotka ovat konsulttityön suuria asiakkaita nyt tai tulevaisuudessa. Täältä saisimme asiakaslähtöiset tulevaisuuskuvat asiakasalojen osaamis- ja tietotarpeista. Mukaan verstaaseen voidaan kutsua niitä tahoja, jotka nousevat esille ensimmäisessä verstaassa (lumipallo 2)

• Kyselyllä voimme tarkentaa näiden kahden verstaan tuloksia – ja osallistaa jälleen uusia tahoja jos tarvis (lumipallo 2)

• Tämän jälkeen tulevaisuuskuvat ja skenaariot voidaan raportoida - ja samalla pitäisi istahtaa alas miettimään jatkotoimenpiteitä - eli sitä, mitä hankkeen seuraavissa vaiheissa tehdään (= miten hankkeen tuottamat halutut tulevaisuuskuvat toteutetaan ja/tai miten konsulttialan osaamista ja kilpailukykyä pitäisi kehittää suhteessa tunnistettuihin tulevaisuushaasteisiin)

• VTT:n ja Gaian rooli…?

33

Tulevaisuuslaboratorio

SKOL 2030

Keskustelu

O

D

V

T

P

C

A

Aikakone

34

Toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia

35

Taustaa: Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit

• Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hankkeessa (vuonna 2006) hahmotettujen toimintaympäristön muutostrendien mukaan paperi- ja selluteollisuus käy markkinasotaa usealla eri rintamalla:

– Sähköinen viestintä ja ICT työntävät perinteistä painamista (ja sen mukana metsäklusteria) pois viestintämarkkinoilta (punainen nuoli). Samaan aikaan uudet materiaalit nousevat korvaamaan paperia myös perinteisessä painamisessa (sininen nuoli).

– Kolmas rintama on muodostumassa siitä, että kilpailu metsien käytöstä ja puuraaka-aineesta lisääntyy ja monipuolistuu: puuraaka-ainetta hamuavat myös bioenergia, luontomatkailu ja kestävästä kehityksestä lähtevä metsien suojelu (vihreä nuoli). Samaan aikaan kovenee myös metsäteollisuuden perinteinen Kysyntä/tarjonta perusteinen hintakilpailu alan toimijoiden välillä kun globalisaation ja Kiinailmiön seurauksena alalle tulee uusia toimijoita esimerkiksi Aasian suunnalta.

– Menestyäkseen tässä monimutkaistuvassa kilpailussa paperi- ja selluteollisuuden on kyettävä tuomaan lisäarvoa muun muassa viestintäsektorin ja median loppuasiakkaille – esimerkiksi hyvinvointi-, koulutus-, turvallisuus- ja kulttuurisektoreilla.

– Viestintä- ja mediaklusteri on perinteisesti ollut vahva ajuri ja vedenjakaja metsäklusterin tulevaisuuskuville. Selvityksen perusteella toinen (viestinnän tavoin) kaiken yhdistävä toimiala on pakkaaminen ja siihen liittyvä logistiikka (ja mahdollisesti turvallisuus).

36

Muuttuva toimintaympäristö

Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit (2007)

Pakkaaminen, logistiikka ja tuoteturvallisuusViestintä ja

media

ICT Painaminen

Uudet materiaalitHyvinvointi

Kulttuuri ja viihde

Koulutus

Terveys

Turvallis

uus

Bioraaka-aineet ja -energia

MatkailuRaken

tam

inen

Uudet materiaalit

37

Metsäsektorin tulevaisuus Tulevaisuuden metsäsektori on osa kasviperäistä bioraaka-

aineklusteria, joka tuottaa funktionaalisia materiaaleja muille teollisuuden aloille. Samalla maa- ja metsätalouden rajapinta sumenee: syntyy maatalouden ja maaseudun innovaatiojärjestelmiä.

Puuta myydään nesteenä, kaasuna ja biomassana. Biosähköä siirretään langattomasti maailman markkinoille – ja navetassa kasvaa sata tonnia keinolihaa. Naapuri kasvattaa hermoja, luuta ja keinolihaksia lääketieteen tarkoituksiin. Kompostoituvasta elektroniikasta valmistetut kännykät heitetään käytön jälkeen kukkapenkkiin, jossa niistä kasvaa marjapensaita ja raparperia…

• Tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat käyttäjänsä ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä - esimerkiksi käyttöohjeita. Ne ovat osa laajempaa informaatioverkkoa (kone-kone kommunikaatiota). Pakkaukset kommunikoivat mm. jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Tällä tavalla pakkauksilla (tai jääkaapin, kierrätysjärjestelmän ja pakkausten muodostamalla informaatioverkolla) on myös paikallisen median funktio.

Raaka-aineiden, energian ja ruoan niukentuminen sekä myös ikääntymisestä ja vaurastumisesta johtuva hyvinvointipalveluiden ja terveystuotteiden kysynnän kasvu luovat historiallisen mahdollisuuden globaalin bioraaka-aineklusterin kehittämiselle. Tämän klusterin määritteleminen, kehittäminen ja johtaminen on merkittävä mahdollisuus suomalaiselle metsäteollisuudelle.

38

Tulevaisuus paketissa 1• Tulevaisuuden pakkaukset helpottavat ihmisten elämää.

Ihmisten ei tarvitse tietää miten asioita tehdään, vaan pakkaus kertoo ja hoitaa asiat ihmisten puolesta. Suurin osa rutiiniasioista hoidetaan automaattisesti. Tulevaisuuden pakkaus tunnistaa kuka sitä käyttää ja valmistaa käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä - esimerkiksi käyttöohjeita.

• Tulevaisuuden pakkaukset ovat osa laajempaa informaatioverkkoa (kone-kone kommunikaatiota), joka tehostaa erilaisten arkisten palvelujen tehokkuutta. Pakkaukset kommunikoivat mm. jääkaapin ja kierrätysjärjestelmän kanssa. Tällä tavalla pakkauksilla (tai jääkaapin, kierrätysjärjestelmän ja pakkausten muodostamalla informaatioverkolla) voi olla myös paikallisen median funktio.

• Mediana tulevaisuuden pakkaukset voivat korvata muun muassa sanomalehdet. Vuonna 2050 päivittäistavarapakkaukset ovat ehkä ainoa kanava, jolla pystytään tavoittamaan kattavasti kansalaiset. Asiakkaan/käyttäjän suhde pakkaukseen on kaksisuuntainen: ihminen on viestinnän kohteena, mutta ihmiset voivat toimia myös mediasisällön tuottajina jakamalla omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan muiden kanssa (sosiaalinen media).

39

Tulevaisuus paketissa 2• Tuotteisiin (materiaaleihin ja pakkauksiin) räätälöidään

funktionaalisuutta ja palvelua. Samalla pakkauksen merkitys tuotteen palvelufunktiossa kasvaa: pakkaus huolehtii varastojen logistiikasta ja tuoteturvallisuudesta (varoittaa pilaantuneista tuotteista), analysoi ja annostelee sekä toimii mediana (esimerkiksi portaalina) ja kommunikoi muiden esineiden kanssa.

• Tulevaisuuden pakkaus on palvelukonsepti, johon on koodattu/kiinnitetty ohjaus- ja hallintajärjestelmiä, softat, päivitykset, virtuaalikauppaa ja viimeisten trendien mukaan asiakkaalle henkilökohtaisesti räätälöityjä ominaisuuksia.

• Stora Enso Oy:n ja Hansaprint Oy:n tulevaisuusverstaan menetelmällisenä löytönä voidaan pitää uutta kehittämisfilosofiaa: metsäteollisuuden ja yleisemminkin metsäsektorin uudet innovaatiot ja tuotekonseptit on kehitettävä yhteistyössä asiakastoimialojen yritysten kanssa – pohtimalla ensin asiakastoimialojen tulevaisuuskuvia ja vasta seuraavassa vaiheessa metsäsektorin tuotteita ja mahdollisuuksia näillä uusilla sovellutusalueilla.

40

Ekotehokkuus nousee kilpailutekijäksi

Digitaalinen (bitti)talous tehokkuuden ja kilpailukyvyn keskiössä

Dematerialisaatio: ekotehokkuus kasvaa tuotannossa

Immaterialisaatio: ekotehokkuus kasvaa kulutuksessa

Amaterialisaatio: fyysisten tuotteiden korvaaminen virtuaalisilla, esimerkiksi biteistä valmistetuilla tuotteilla tai palveluilla

Niukentumisen megatrendi = väestönkasvu + varallisuuden kasvusta johtuva kulutuksen kasvu + rajalliset luonnonvarat

41

Toisessa vaiheessa Suomi ansaitsee käyttämällä näitä koneita: palveluilla ja sisällöillä

Kolmas vaihe perustuu formaattien tuotteistamiseen; tekijänoikeus-teollisuuteen ja hallintajärjestelmiin.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ansaitsi teknologialla – rakentamalla koneita

Luova talous

Langaton laajakaista ja mobiiliteknologiat, mekatronikka, nano- ja bioteknologia…

Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut. Ensimmäisessä vaiheessa digitalisointi, toisessa vaiheessa asiakaslähtöisyys, kolmannessa ubiikki (arjen) tietoyhteiskunta: sovelletut älytuotteet (lähielektroniikka), virtuaaliympäristöt, webcasting…

Verkostojen yhteisöllistyminen, yhteisöllisen oppimisen työkalut, uudet työnteon kulttuurit, johtaminen, opetta-minen ja oppiminen

Uusi

talous

Tietoyhteiskunnan kolmas vaihe

Verkostotalous painottaa yhteistyökykyä ja joustavia rakenteita: verkosto-osaamista ja yhteistyön kulttuuria…

42

Energian tulevaisuuskuvia 1• Energiapolitiikan perinteisiä ajureita ovat olleet teknologia ja

raha. Tästä näkökulmasta ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet ovat teknologisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä teknologioita, joiden käyttö jatkuu vielä pitkään. Muutospaine: pohjautuvat hupeneviin luonnonvaroihin ja aiheuttavat ympäristöongelmia. Hiilen talteenotto heikentää hyötyastetta.

• Rinnalle nostettava ”kaikki keinot käyttöön strategia”: erilaisia (paikallisia) uusiutuviin energialähteisiin perustuvia ratkaisuja: tuuli, aurinko, maalämpö, vety, vesi, jätteet, bakteerit, levät, turve yms. biomassa (biomassa on kuitenkin rajallinen: kilpailee ruoan kanssa, rajallinen ja voi horjuttaa biodiversiteettiä). Suomella voisi olla tässä edelläkävijyyttä: ekologisen puurakentamisen vienti, hybridi- ja sähköautot, korjausrakentaminen ja uusrakentaminen (plustalot yms.) yms. energiaintensiiviset tuotteet.

• Uudet teknologiat eivät ole vielä kilpailukykyisiä. Kehittäminen edellyttää poliittista päätöksentekoa. Teollisuus ei investoi, jos politiikka on poukkoilevaa. Toisaalta varottava kilpailun vääristymistä: markkinat valitsevat sopivat ratkaisut, mutta samalla vahva julkinen T&K panostus uusiutuvien kestävien energiaratkaisujen kehittämiseen.

43

Energian tulevaisuuskuvia 2• Teknologian ja rahan rinnalle on kehittymässä kolmas ajuri:

kulutustottumusten ja elämäntapojen muutos (asiakaslähtöisyys). Toinen näkökulma: ihminen ei muutu – joten rakenteiden/infran on tuettava kestävää kehitystä (lopputulos ja kehittämistoimenpiteet ovat samoja)

• Kestävä arkikilometri: esimerkiksi lähipalvelut, etätyö yms. liikkumisen tarpeen vähentäminen. Seuraavassa liikkumisen kehässä toisenlaisia ratkaisuja kestävälle 150 kilometrille: raideliikenteen kehittäminen, sähköautot…

• Radanvarsiin ja seutukuntiin keskittyvä yhdyskuntarakenne. Suurissakin kaupungeissa n. 30 000 asukkaan kokonaisuuksia. Omavaraiset yhdyskunnat – teollisuudessa teollinen ekologia. Asumisella ja teollisuudella erilaiset energiaratkaisut: teollisuudella ydinvoima ja asumisessa plustalot, jotka tuottavat paikallisilla ratkaisuilla energiaa valtakunnanverkkoon/ teollisuudelle. Energiaintensiivisin teollisuus siirtynyt muualle (tai reservaattiin Pohjois-Suomeen: Etelä-Suomesta Hyvinvointi- tai/ja Osaamis-Suomi, Pohjoisesta Teollinen Suomi, jossa pääpaino hiilen talteenotolla). Kasviperäisyyden nousu mm. maataloudessa, mutta myös muualla.

44

Energian tulevaisuuskuvia 3

• Liikennesuoritteet vähenevät, ruoan hinta nousee, vahvat julkiset palvelut (varsinkin liikenteessä) – tai esimerkiksi bussit ja junat ilman kuljettajia (muuten liian kallista). Teollisuudessa pyrittävä kalliimpiin, korkeammalle jalostettuihin tuotteisiin (vähemmällä enemmän).

• Muutos edellyttää vahvaa valtion ohjausta. Keinoina muun muassa rohkea T&K rahoitus, veroase ja tariffit: keppiä ja porkkanoita.

• Globaali 2 asteen puolue – ja kansainvälisiä ammattiyhdistysliikkeitä? Voiko elämäntavan listata pörssiin? Lähituotanto, plustalot, neliömetrikauppa, teollinen ekologia. Kestävä kehitys on kiva juttu jolla tienaa rahaa (toisessa ääripäässä kestävä kehitys muuttuu uskonnoksi – ja terrorismiksi)…

• Kulttuurivallankumous: vahvaan perhe- ja sosiaalipolitiikkaan panostaminen, laatuaikaa perheen kanssa, rahan vaihtaminen vapaa-aikaan, peruskoulussa sivistys ja arvot, hyvinvointi, tavaran ostamisesta palvelujen käyttämiseen…

45

1) Sosiaali- ja 2) terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista (STM:n ennakointihanke) 2004 - 2005

46

Stakesin tulevaisuusverstas 2007

• Lähtökohtana nykyinen palvelujärjestelmä. Mihin suuntaan se kehittyy vuoden 2030 aikajänteellä? Ryhmien tulevaisuuspyöristä, tulevaisuustaulukoista ja tarinoista/ tulevaisuuskuvista voi tiivistää seuraavat perushaasteet/-uskomukset:

1. Palvelujen asiakkaissa/kuluttajissa keskiarvo pienenee ja erilaiset erityistarpeet korostuvat (kuten tietoinen, tietämätön, kyvykäs, kyvytön, haluton – tai esimerkiksi ikääntynyt/syrjäytynyt). Tietyssä mielessä ääripäät muodostuvat akselille: perustarpeet eri syistä syrjäytyneille versus erityistoiveet tietoisille.

2. Palvelutyypit tulevat lisääntymään ja niitä tuotetaan modulaarisesti ”Ikea” tyyliin: julkinen, yksityinen ja 3. sektori yhdessä ja erikseen. Palveluita tuottavat myös muut kuin sosiaali- ja terveysalan toimijat: esimerkiksi kauppakeskukset. Uusia tuottamismalleja voivat olla myös osuuskunnat, tuetut omaiset/läheis- tai ja vertaisverkot jne.

3. Rahoituksessa julkinen (jolla turvataan perustaso) säilyy + yksityinen (jolla voi ostaa laatua yms.). Infrastruktuurissa mahdollisesti ulkomaisen pääoman merkitys kasvaa.

4. Teknologia, kansainvälisyys, itsepalvelut, Coaching/Personal life-span Extender…

47

Salon seudun sote-alan tulevaisuusselvitys 2008

Riskiryhmien tunnistaminen

Nuorista välittäminen

Elämyksellinen vanhuus

Yhteisölliset palvelut

Ennalta ehkäisevät toimijamallit

Sähköiset palvelut

Peruspalvelujen kehittäminen

48

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuustyöskentely 2008-2009

• Verstaan osallistujat koostuivat Turun kaupungin SoTe-työryhmistä ja johtoryhmästä. Osallistujat jaettiin asiantuntijuutensa mukaisesti viiteen ryhmään seuraavasti:

1. lasten ja nuorten kasvun tukeminen 2. nuorten aikuisuuden vahvistaminen 3. itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen4. ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen5. Yleisjohto

• Tulokset: Sote-ala 2030

1. Kotona hoitaminen on perussääntö2. Ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja hoitaminen painottuu

korkeateknologiaan (”kohtuun hoitaminen”)3. Vertaistuki ja vapaaehtoispankki (perhekeskeisyys)4. Sosiaalilääkäri ja geenilääkäri5. Hyvinvointiarkkitehtitiimi

49

Varsinais-Suomen elinkeinostrategian tulevaisuusprosessi

(toimialakohtaisia tulevaisuuskuvia)

50

Maakuntaennakoinnin kolme vaihetta

V-S liiton maakuntaennakointi

V-S TE-keskuksen PESTE-prosessi

Tutu-keskuksen tulevaisuusverstas

Elinkeinoelämän asiakasraati

51

Rakentaminen

• Seuraavina vuosina tulee voimakas panostus korjausrakentamiseen. Ajureita ovat mm. kestävä kehitys (passiivi- ja plustaloille), talouskriisit ja nopeutuva muutos (monikäyttöisyydelle), sekä monikulttuurisuuden kasvu (esim. islamilaiselle kerrostalolle tai/ja buddhalaiselle sairaalalle?).

• Tarvitaan innovaatioita omistuksessa. Esimerkiksi yhteisöllisiä työ- ja vapaa-ajan kohteita eri maihin/eri kaupunkeihin? Voisiko esimerkiksi Turussa ostettuun asuntoon liittyä myös taloyhtiön yhdessä omistama lomamökki Lapissa, lomaosake Puerto de la Cruzissa sekä edullinen sopimus jonkun hotelliketjun kanssa (työmatkoja varten)? Ostamalla laadukkaan ykkösasunnon, saa samalla laatua myös vapaa-aikaan ja työmatkoihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä voi tuoda kilpailukykyä varsinkin uusiin kohteisiin. Ajurina yhteisöllisyys, heimot, elämäntavat, kiire, helppous, turvallisuus, kansainvälinen työelämä jne.

• Palveluinnovaatiot esimerkiksi kiinteistöhuollossa tai/ja liikkumisessa. Tarvitaan pörinää rakennusliikkeiden, kiinteistöhuollon, kauppojen ja esimerkiksi majoitusalan rajapintaan. Voisivatko esimerkiksi hotellit tarjota laadukkaita vuokrakohteita/vuokra-asuntoja ja palvelutaloja – esimerkiksi siivous-, ohjelma- ja ruokapalveluilla (joihin ketjuilla on erinomainen osaaminen). Miksi myydään pelkkä asunto – eikä samassa kunnossapitopalveluita, siivouspalveluita yms.?

52

Logistiikka• Logistiikassa kolme perusviestiä: 1) LogiCity -konseptiin on

investoitava merkittävällä tavalla (logistiikka-alan globaalissa kilpailussa voi pärjätä vain edelläkävijyydellä ja laadulla, maakunnallisia palkintoja ei jaeta), 2) olennaista on intermodaalisuus – kaikkien eri kuljetusmuotojen kokonaisuuden hallinta ja sitä kautta asiakkaan prosessien kokonaisuuden optimointi ja 3) Logistiikkakeskusten (kuten esimerkiksi LogiCity-alueen) kilpailukyky tulee lisäarvopalveluista. Ei riitä, että puuhastelemme täällä: kuljetus- ja tuotantokäytävät ovat kansainvälisiä. Siksi LogiCityn pitäisi näkyä ympäri maailmaa.

• Lisäarvopalveluissa korostuvat muun muassa työvoiman saatavuus (takaamme työvoiman 14 päivässä!), kiinteistökustannukset (uudella teknologialla kustannustehokas ympäristö), henkilöstön osaamisen kehittäminen (fokusoitu koulutus ja tutkimus) sekä asiakkaan prosesseihin sulaminen (yhteinen työvoima, joka voi seurata prosessin etenemisen mukana kansainvälisesti jne,).

• Voiko LogiCity hyödyntää vieressä olevan luonnonsuojelualueen viihtyisänä työympäristönä (näköala, luontopolut jne.), kulttuuripääkaupunki voidaan hyödyntää myös LogiCityssä: prosentti taiteelle jne. (ks. myös matkailutyöryhmän tulokset ja keskustelu lentokenttäalueen ja sataman viihdekeskuksista yms. palvelujen kehittämisestä (Gateway-matkailu)

• Vahva panostaminen raideliikenteeseen ja satamiin: voisiko tämä toimia myös Varsinais-Suomen meriteollisuuden ajurina? Esimerkiksi automatisoituja jättiläislauttoja, jotka kuljettavat suunnattomia määriä tavaraa ilman miehistöä: automatisoituja kelluvia kontteja. Kestävyyden maksimointi maalla, ilmassa ja merellä. Vihreän logistiikan kokonaisvaltainen kehittäminen (ks. myös luonnonvara työryhmän tulokset).

53

Metalli• Varsinaissuomalaisen metalliosaamisen (esimerkiksi meriteollisuuden) taustalla on

prosessi- ja projektiosaaminen. Palveluvaltaistuvan metalliteollisuuden päätuote tulevaisuudessa on globaalien projektien toteuttaminen – ja laajojen prosessien (esimerkiksi teollisen ekologian ja kansainvälisten tuotantokäytävien rakentaminen ja hallinta).

• Superalihankintaverkostojen rakentaminen metalliteollisuudelle (vrt. ICT työryhmän tulokset: jättimäinen EU-hanke, johon kerätään 150 alueen kärkiyritystä kansallisine ja kansainvälisine arvoverkkoineen sekä alueen yliopistot ja korkeakoulut kansainvälisine yhteistyökumppaneineen).

• Kansainvälinen bench marking -hanke, jossa selvitetään mistä löytyy Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen – ja toisaalta potentiaaliset asiakkaat Varsinais-Suomen yliopistoille ja korkeakouluille. Tämän selvityksen perusteella voitaisiin tehdä strategia sille, miten tarvittava osaaminen voidaan siirtää Varsinais-Suomeen (ja miten varsinaissuomalaista korkeakouluosaamista voidaan myydä) globaalissa viitekehyksessä.

• Poikkisektoraalisia innovaatiofoorumeita (ja niissä kehitettyjä hankkeita) mielenkiintoisten ja mielikuvituksellisten teemojen ympärille: älykkäät ja monitoimiset materiaalit, leijuvat rahtialukset, liikkuvat sairaalat, terveyttä tarkkailevat materiaalit (vaatteet), elämänohjeita antava sähköhammasharja, kevyet materiaalit ja nanotekniikka, biolasi, lämmön mukaan muuntuvat materiaalit, kestävyys, älykkäiden materiaalien soveltaminen nykymateriaaleihin, tunnistettavuus (auto tunnistaa kuskin, kynä kirjoittajan jne.), hiiliputkesta vaijeri avaruusteknologian avuksi sekä tuoli, jonka materiaalit tunnistavat rasvaprosentin, painoindeksin sekä yleisen fyysisen terveydentilan (ja joka keskustelee jalkapallosta)…

• Varsinais-Suomen on tehostettava osamaistaan, näkyvyyttään ja rooliaan jo olemassa olevissa kansallisissa kehittämisorganisaatioissa, kuten esimerkiksi TEKES, Sitra ja Suomen Akatemia. Tällä hetkellä näitä instrumentteja ei hyödynnetä tarpeeksi hyvin.

• Edelläkävijyyttä voidaan saavuttaa myös sillä, jos voimme kehittää innovaatioita sijoitustoiminnassa: Uusia innovatiivisia rakenteita pääomien ja sijoittajien houkuttelemiseksi (toisaalta kansainvälisille sijoittajille - mutta myös jokamiehille: miten jokainen halukas varsinaissuomalainen voisi sijoittaa muutaman kympin tai satasen alueen kärkiyrityksiin…?)

54

ICT

• Antureihin panostaminen: tulevaisuudessa tietoa kerätään ja analysoidaan yhä systemaattisemmin, laaja-alaisemmin ja automaattisemmin. Siksi erilaisten anturiteknologioiden yms. merkitys kasvaa – kuten myös kone-kone kommunikaatioprosessien osaaminen ja hallinta. Tähän teemaan tarvitaan alueellinen kärkihanke – jonka pilotteja voisivat olla esimerkiksi logistiikka, maatalous ja elintarviketeollisuus (ks. myös luonnonvarat työryhmän tulokset).

• Jättimäinen EU-hanke (Euroopan suurin), johon osallistetaan esimerkiksi 150 alueen kärkiyritystä arvoketjuineen – sekä yliopistot ja korkeakoulut kansallisine ja kansainvälisine yhteistyökumppaneineen. Koordinaattoriksi jokin maailman huipputoimija. Julkisen sektorin rooli hanketta pohjustavan viisasten kerhon koolle kutsujana ja omarahoittajana (elinkeinoelämän ohella).

• Poikkitieteellisiä innovaatiofoorumeita (ja tutkimushankkeita) mielikuvituksellisten teemojen ympärille: tajunnan avartaminen, unessa oppiminen, kansalaisanturi jne.

• ICT + perustarpeet: ruoka, terveys, turvallisuus, asuminen jne. Poikkitieteellisiä hankkeita perustarpeiden ympärille (samalla voidaan kehittää ICT:n roolia poikkitieteellisyyden edistäjänä). Automatisoituneessa tietoyhteiskunnassa syntyy myös uusia perustarpeita kuten tiedonsaanti, demokratia, yksityisyys ja turvallisuus. Myös nämä ovat vahvoja tulevaisuuden palvelualoja.

55

Luonnonvarat• Lähiruokaan ja ylipäätään elintarvikeomavaraisuuteen kannattaa

panostaa. Varsinais-Suomen on kehitettävä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä: esimerkiksi huolehtimalla siitä, että tarjolla on riittävästi edullista puhdasta vettä ja halpaa energiaa (tällä hetkellä siirtotariffit sekä puhtaan- ja jäteveden hinnat ovat liian korkeat)

• Maatalouden merkitys toimialana kasvaa. Tämä on Varsinais-Suomelle mahdollisuus. Maa- ja metsätalouden älytuotteiden kehittäminen: älypakkaukset, funktionaaliset materiaalit, maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen esimerkiksi maakunnan teollisuuden bioenergiana, funktionaaliset elintarvikkeet (aspiriinisämpylät) jne. Kehittämishanke voidaan käynnistää kutsumalla kokoon elintarviketeollisuuden, yliopistojen ja maataloustuottajien innovaatiofoorumi. Parhaimmista ideoista voidaan tehdä esimerkiksi TEKES -hakemus. Julkinen sektori voi toimia koolle kutsujana ja osallistua hankkeen omarahoitukseen.

• On panostettava maatilojen ympäristöosaamiseen sekä palveluinnovaatioihin: agribusiness, agrikibs, tehokkaat superalihankkijaverkostot (ks. myös metallityöryhmän tulokset) ja innovaatiofoorumit tuottajien ja teollisuuden välille

• Hajautettu energiantuotanto: varsinkin aurinko- ja tuulivoimaa pitäisi kehittää…

• Kierrätykseen tulisi investoida: vihreän logistiikan (ja teollisen ekologian) kehittäminen niin teollisten prosessien materiaali- ja energiatehokkuudessa kuin myös jätehuollossa, liikkumisen hallinnassa ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisessäkin.

56

Energia• Varsinais-Suomesta uusituvan energian maakunta: kaupungin katoille

tuulivoimaa ja aurinkoa, ydinkeskustojen, kylien ja lähiöiden alle geotermisiä energiantuotantolaitoksia. Jätteenpolton ekologisuuden kehittäminen ja rinnalle uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä energialaitoksia (hajautettu tuotanto). Lisäksi maa- ja metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen maakunnan teollisuuden bioenergiana.

• Kaavoituksella (esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä ja liikenteen logistiikalla) voidaan kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta. Samalla tulisi tehdä merkittävä panostus korjausrakentamiseen (passiivi- ja plustaloja) sekä julkisen liikenteen kehittämiseen.

• Julkista T&K -rahoitusta tulisi suunnata teollisuuden suljettuihin kiertoihin (teollinen ekologia). Alueen teollisuus voisi yhdessä hakea laajaa TEKES- ja/tai EU-rahaa teollisen ekologian pilotille.

• Raideliikenteen kehittämisessä yhdistyvät kestävän kehityksen tavoitteet ja elinkeinoelämän edut.

• Energiatoimialaa tulisi jatkossa käsitellä TE-keskus ennakoinnissa omana kokonaisuutenaan muiden kärkitoimialojen rinnalla. Aihe tuntuu parhaillaan vaikeasti käsiteltävältä: aluksi on kyettävä määrittelemään mitä meillä jo on. Alueella on merkittäviä toimijoita, kuten Fortum ja Turku Energia - sekä lisäksi suuria bioenergiamahdollisuuksia esimerkiksi maatalouden sivuvirroissa. Mutta mitä muuta?

• Logistiikan ja kestävän kehityksen rajapinnassa on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia materiaali- ja energiatehokkuuden kehittämisessä.

• Lähiruokaan ja maatalouden sivuvirtoihin panostaminen: alueellisia maataloustuottajien ja agribusineksen (mukaan lukien agrKIBSien) superalihankintaverkostoja sekä teollista ekologiaa maakunnan maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden rajapintaan.

57

Matkailu• Kehittämisen pääpaino on luovassa tuotteistamisessa – ja toimialarajat ylittävässä yhteistyössä.

Tavoitteena erilaistuminen: miten Varsinais-Suomi eroaa muista matkailukohteista? Jos matkailijoiden keskimääräistä viipymää voidaan pidentää, niin matkailijat jättävät enemmän matkailutuloja maakunnan elinkeinoelämälle.

• Urbaanit luontolomat: Viihtyisä kaupunkiloma Itämeren rannalla puistojen kaupungissa terassiravintoloissa. Kalliita, profiloituja työ- ja vapaa-ajan matkoja esimerkiksi Aasian markkinoille. Näihin elämäntapa- ja harrastematkoihin kuuluu ohjattuja aktiviteetteja puhtaassa luonnossa ja viihtyisissä kaupungeissa.

• Kulttuuria kaduille ja toreille: jatkuvaa (ympärivuotista ja -vuorokautista) ohjelma-/tapahtumavirtaa (ikuiset jamit): pörinäympäristö, joka sallii, houkuttelee ja innostaa. Esim. kulttuuripääkaupunkistatuksen täysimittainen hyödyntäminen: suuret tapahtumat kehittävät infraa ja niiden jälkimainingissa toteutetaan lukuisia vuotuisia/pienempiä tapahtumia.

• Nuorten elämäntapamatkailu: alakultturit, fanittaminen, virtuaalinen ja fyysinen yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, syke, online, viihdekeskukset- ja –tapahtumat. Vahvaa nuorten aikuisten (fyysisten ja virtuaalisten) alakulttuurien tukemista (Turusta rakkauden ja nuorten kaupunki).

• Ikääntymisen myötä vahva panostus alueen kylpylöihin – ja niiden ympärillä olevaan hyvinvointiklusteriin (sosiaali- ja terveysala, life science, kulttuuri, ruoka, turvallisuus, viihtyminen, liikunta, luonto, rauhoittuminen jne…)

• Lentokenttäalueen ja satamaterminaalien logistiikan, viihtyisyyden ja palveluiden kehittäminen. Satamaan ja/tai lentokentälle jättimäinen viihdekeskus. Jatkoyhteydet satamasta ja lentokentältä keskustaan ja takaisin: Gateway-matkailu: niin hyvät terminaalit, ettei matkustaja halua poistua sieltä: jos matkustaja jää vuorokaudeksi terminaaliin koneen myöhästymisen yms. syyn takia, niin siitä voi tulla hänen lomansa paras päivä).

• Kaikki matkailupalvelut online ja mobiiliksi (mukaan lukien lipunvaraus tapahtumiin sekä junat, lentokoneet, laivat ja hotellit). Helppokäyttöisyys – ja saatavuus missä ja milloin tahansa. Kärkihanke, jossa alueen veturiyritykset hyödyntävät täysimittaisesti ICT:n mahdollisuudet. Markkinointi ja suunnittelu blogeissa yms. virtuaaliympäristöissä: esimerkiksi blogit kaikille matkakohteille ja yhteinen Google/You Tube strategia - sekä matkatoimistoja ja myyntihenkilökuntaa Habbo Hotelliin, Second Lifeen jne. Webcasting yms. suora yhteys (24/7) turkulaiseen yöelämään.

• Matkailun ja perusteollisuuden rajapinnan hyödyntäminen: matkailu maahanmuuttopolitiikan työkaluna - ja toisaalta perusteollisuus voi hyödyntää matkailupalveluja myös omassa markkinoinnissaan, sidosryhmätyössään, , työhyvinvointiohjelmissaan ja imagossaan.

• Palveluinnovaatio: travel trainer/ leisure trainer. Henkilö, joka kerää asiakkaalle maailmalta henkilökohtaisen henkisen hyvinvoinnin ohjelman. Samaan tapaan kuin kuntosaleilla rakennetaan henkilökohtainen kunto-ohjelma. Vrt. siihen, että USA:ssa tarjoilijoilla ja kirjanpitäjilläkin voi olla agentit, jotka etsivät heille parempia työpaikkoja/-tilaisuuksia. Koska yhteiset hetket ovat kallisarvoisia ja vapaa-aika vähissä, niin jokin agentti voisi suunnitella myös lomat/vapaa-ajan: tehdä ehdotuksia ja järjestää valmiiksi…

58

Asiakasraadin palaute• Erityisen tärkeiksi jatkokehittämisen teemoiksi (joita pitäisi

maakunnan elinkeinostrategiassa kehittää) nousivat raideliikenne, koulutus ja logistiikka. – AMK:n hallitukseen toivottiin vähintään 50% yritysten

edustajia. – Raideliikenteen kehittämisessä puolestaan yhdistyvät

tehokkaalla tavalla kestävän kehityksen tavoitteet ja elinkeinoelämän edut.

– Myös logistiikalla on merkittäviä potentiaaleja kestävän kehityksen näkökulmasta: logistiikka on parhaimmillaan energia- ja materiaalitehokkuutta – ja toisaalta logistiikalla on liiketoimintamahdollisuuksia ympäristöhuollossa (esimerkiksi kierrätyksessä).

• Tärkeäksi jatkoideaksi koettiin myös kaavoitusverstas, jossa julkinen sektori ja elinkeinoelämän edustajat yhdessä loisivat vision ja strategiat kaavoituksen kehittämiseksi.

• Kannatusta saivat myös jättimäiset EU-hankkeet, joissa voisivat olla mukana kaikki alueen yliopistot ja korkeakoulut sekä jonkin toimialan koko alueellinen klusteri sidosryhmineen/arvoketjuineen. Tällaisten hankkeiden vaikuttavuus olisi suurta – ja suuret hankkeet jo sinällään brändäisivät maakuntaa.

• Energiatoimiala tulisi seuraavalla elinkeinostrategian tarkistuskierroksella ottaa muiden toimialojen rinnalle niin, että muodostuisi parempi käsitys toimialan koosta ja liiketoimintamahdollisuuksista.

59

Toimintasuositukset 1• 1. Koulutus

– AMK:n hallitukseen toivottiin vähintään 50 % yritysten edustajia. – AMK:n toimintaa ja opetuksen sisältöä tulisi kehittää vahvasti maakunnan

elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen on yleensä hidasta ja työlästä, mutta AMK:n päätöksenteko on paikallisissa käsissä. Siksi tätä mahdollisuutta ja valtaa tulisi aktiivisesti hyödyntää.

• 2. Kaavoitus– Tärkeäksi jatkoideaksi koettiin kaavoitusverstas, jossa julkinen sektori ja

elinkeinoelämän edustajat yhdessä loisivat vision ja strategiat maakunnan kaavoituksen kehittämiseksi.

– Varsinais-Suomen liiton maakuntaennakoinnissa on tullut esille vastaavanlainen tarve maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmisteluprosessin kehittämisestä. Prosessiin on osallistettava elinkeinoelämä ja myös muita strategisesti tärkeitä sidosryhmiä. Tämän lisäksi päivitysprosessin rinnalle ja tueksi on kehitettävä pitkäjänteinen ennakointiprosessi, joka kerää yhteen olemassa olevan kansallisen ja kansainvälisen tulevaisuustiedon ja analysoi sen Varsinais-Suomen näkökulmasta.

• 3. Logistiikka– Muun muassa raideliikenteen kehittämisessä yhdistyvät tehokkaalla tavalla

kestävän kehityksen tavoitteet ja elinkeinoelämän edut – sekä myös kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen.

– Myös LogiCity-alueen kehittäminen on maakunnallisesti tärkeää. Olennaista on intermodaalisuus – kaikkien eri kuljetusmuotojen kokonaisuuden hallinta ja sitä kautta asiakkaan prosessien kokonaisuuden optimointi. Lisäksi tulee muistaa, että logistiikkakeskusten kilpailukyky tulee lisäarvopalveluista. Lisäksi toiminnan pitää olla lähtökohdiltaan kansainvälistä.

– Logistiikalla on merkittäviä potentiaaleja myös kestävän kehityksen näkökulmasta: logistiikka on parhaimmillaan energia- ja materiaalitehokkuutta – ja toisaalta logistiikalla on liiketoimintamahdollisuuksia ympäristöhuollossa (esimerkiksi kierrätyksessä). Tätä näkökulmaa voidaan kehittää muun muassa LogiCity-alueen lisäarvopalveluissa.

60

Toimintasuositukset 2• Lisäksi yleisinä toimenpide-ehdotuksina voidaan esittää myös

seuraavia yksittäisiä huomioita:– Energiatoimiala tulisi seuraavalla elinkeinostrategian (ja

maakuntaennakoinnin) tarkistuskierroksella ottaa muiden toimialojen rinnalle niin, että muodostuisi parempi käsitys toimialan koosta ja liiketoimintamahdollisuuksista. Jo aiemmin samanlainen tarve on tullut esille myös luovien toimialojen osalta.

– ICT ja/tai metallialalla voitaisiin toteuttaa jättimäinen (Euroopan suurin) EU-hanke, johon osallistetaan esimerkiksi 150 alueen kärkiyritystä arvoketjuineen – sekä yliopistot ja korkeakoulut kansallisine ja kansainvälisine yhteistyökumppaneineen (toista tuhatta toimijaa). Tällä tavalla rakennettaisiin samalla tulevaisuuskuvissa ehdotettuja superalihankintaketjuja – sekä imagoa ja edelläkävijyyttä suurten prosessien ja projektien toteuttamisessa. Koordinaattoriksi voidaan pyytää jokin maailman huipputoimija. Julkisen sektorin ensimmäinen tehtävä on hanketta pohjustavan viisasten kerhon koolle kutsuminen. Myöhemmin julkinen sektori toimii muiden toimijoiden rinnalla hankkeen omarahoittajana.

– Menetelmän osalta asiakasraati toivoi, että jos PESTE Futures Lab -menetelmää vielä käytetään, niin seuraavalla kerralla asiakasraati voisi toimia pienemmissä työryhmissä ja konkreettisempien (jopa yritys- ja tuotekohtaisten) teemojen parissa.

61

Alueelliset elinkeinostrategiaverstaat

Visio-verstas

Tulevaisuus-kuvia

Tulevaisuus-kuvia

Tulevaisuus-kuvia

Tulevaisuus-kuvia

Tulevaisuus-kuvia

teemapöytä

teemapöytä

teemapöytä

teemapöytä

Uusien asiantuntijoiden osallistaminen

Ensimmäinen verstas: visio ja tulevaisuuskuvia

Toinen verstas: vision ja tulevaisuus-kuvien tarkentaminen teemapöydissä

Uusien asiantuntijoiden osallistaminen

Str

ate

giak

ysel

y:

toim

en

pit

eid

en j

a to

imij

oid

en

mää

ritt

ely

Läh

tök

ohta

na

ja

tau

sta-

ain

eist

ona

Var

sin

ais-

Su

omen

TE

-k

esk

uk

sen

P

ES

TE

-pro

sess

in

ain

eist

ot s

ekä

Län

si-

Tu

run

maa

n

keh

ittä

mis

-k

esk

uk

sen

ai

nei

stot

62

Salon avaintoimialojen tulevaisuusverstas

• ICT alan tuotantorakennetta on monipuolistettava. Tätä tavoitetta voidaan edistää panostamalla (gaselli)yrityksiin, jotka toimivat ICT-toimialan, viihde- peli- ja elämysteollisuuden sekä esimerkiksi hyvinvointi- ja matkailupalvelutuotannon rajapinnoilla.

• Teema-/toimialaverstaassa tätä tavoitetta voidaan edistää kutsumalla kokoon työryhmä, johon kuuluu ICT-alan, viihde-, peli- ja elämysteollisuuden sekä hyvinvointi- ja matkailupalveluiden yrityksiä ja kehittäjätahoja. Työryhmän tavoitteena on määritellä ne tuotteet, teknologiat yms. innovaatiorajapinnat, joissa toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä on parhaat tulevaisuusnäkymät 5 – 10 vuoden aikajänteellä.

63


• Ihmisvaraosatuotannon merkitys voi tulevaisuudessa kasvaa. Biologian, fysiikan ja kemian rajapinta sumenee – ja uusien funktionaalisten bioraaka-aineiden myötä myös raja elävän ja kuolleen välillä voi sumentua. Hermoja, lihaksia ja luuta kasvatetaan lääketieteen ja sairaanhoidon tarpeisiin. Keinolihaksia voidaan liittää myös vaatteisiin ja koneisiin. Kompostoituva nanoelektroniikka voi tuottaa tarvitsemansa energian vaikkapa yhteyttämällä. Navetoissa voi vuonna 2050 olla eläinten sijasta sata tonnia keinolihaa. Tämän vision haasteena ovat sovellutukset bioteknologian, nanoteknologian, geeniteknologian, mobiiliteknologian sekä lääketieteen ja maatalouden rajapinnoilla.

• Teema-/toimialaverstaassa tätä tavoitetta voidaan edistää kutsumalla kokoon työryhmä, johon kuuluu lääketieteen, bioalan, elintarvikealan ja maatalouden yrityksiä, kehittäjätahoja ja tutkijoita. Työryhmän tavoitteena on määritellä ne keinolihaan yms. elimiin liittyvät tuotteet, teknologiat yms. innovaatiorajapinnat, joissa toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä on parhaat tulevaisuusnäkymät 5 – 10 vuoden aikajänteellä.

64


• Visioverstaassa nousi esille myös ehdotus eettisestä ja moraalisesta yritystoiminnasta. Tämän vision haasteena on muun muassa yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden kehittäminen esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa – sekä laajemminkin yhteiskunnassa (esimerkiksi kaupunginosissa). Konkreettiseksi esimerkiksi nostettiin erityisten K63 työpaikkojen kehittäminen. Tämä elinkeinostrategiaprosessissa esille noussut visio on samankaltainen kuin huhtikuussa 2008 toteutetussa Salon seudun sosiaali- ja terveysalan tulevaisuusselvityksessä muotoiltu sosiaali- ja terveysalan visio, jossa korostuu nuorista välittäminen ja elämyksellisen vanhuus. Näihin arvoihin pyritään sosiaali- ja terveysalan visiossa muun muassa yhteisöllisillä palveluilla, tiedottamisella ja riskiryhmien tunnistamisella.

• Teema-/toimialaverstaassa tätä tavoitetta voidaan edistää kutsumalla kokoon työryhmä, johon kuuluu sosiaali- ja terveysalan toimijoita, hyvinvointipalveluyrityksiä, kouluja, päiväkoteja, vanhushuollon toimijoita sekä eri alojen yritysten henkilöstöjohtajia. Työryhmän tavoitteena on määritellä niitä keinoja, palveluita ja toimintatapoja, joilla voidaan edistää yhteisöllisyyttä, suvaitsevuutta, välittämistä, hyvinvointia, monikulttuurisuutta ja vastuullisuutta yhteiskunnan eri osa-alueilla 5 – 10 vuoden aikajänteellä.

65


• Neljännessä tulevaisuuskuvassa korostui vauhti ja pörinä - vapaa-ajan elämykset ja City-elämä. Vision painopiste on tapahtumissa, vapaa-ajan palveluissa sekä kulttuuritarjonnassa.

• Teema-/toimialaverstaassa tätä tavoitetta voidaan edistää kutsumalla kokoon työryhmä, johon kuuluu Salon matkailustrategian laadinnasta ja toteuttamisesta vastaavat tahot, sekä alueen kulttuuritarjontaan ja tapahtumatuotantoon liittyviä tahoja sekä matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä. Työryhmän tavoitteena on määritellä ne tapahtumat, palvelut yms. sisältötuotteet, teknologiat yms. innovaatiorajapinnat, joissa toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää säpinää ja pörinää 5 – 10 vuoden aikajänteellä.

66


• Salon seudun energiaomavaraisuutta on kehitettävä. Tulevaisuusverstaassa nousi esille visio Salon energiaomavaraisuudesta. Energia on noussut vahvasti esille myös Varsinais-Suomen elinkeinostrategiaprosessin muissa tulevaisuusverstaissa. Tätä tavoitetta voidaan edistää järjestämällä energia-alan tulevaisuusverstas, johon kutsutaan toimijoita muun muassa maa- ja metsätaloudesta, ICT- ja energia-alalta sekä ympäristöteknologiayrityksistä. Varsinais-Suomen elinkeinostrategiaprosessin tulevaisuusverstaissa on noussut esille tarve entistä kunniahimoisempiin hankkeisiin – joissa teema/sisältö on erityisen haastava ja mielenkiintoinen. Lisäksi on ehdotettu jättimäisen EU-hankkeen käynnistämistä. Energia on niin tärkeä ja rajallinen luonnonvara, että siihen tehdyt investoinnit ovat lähes riskittömiä. Salo voisi kerätä yhteen 1000 – 1500 energia-alan toimijaa ja rakentaa hankkeen jonkin energia-alan erityisteeman varaan. Tällainen teema voisi olla esimerkiksi sähkön langaton siirto – joka sopisi yhteen myös ICT-alan tuotantorakenteen monipuolistamisen kanssa. Sähkön langaton siirto on noussut esille merkittävänä tulevaisuuden mahdollisuutena Turku Science Parkin koordinoimassa Forest Industry Future -osaamiskeskusohjelmassa.

67

Salonseudun avaintoimialojen tulevaisuusverstas

• Maataloutta ja maaseudun innovaatiojärjestelmää on kehitettävä. Tulevaisuusverstaassa nousi esille visio Salon seudusta valtakunnallisena Luomutuotannon osaamiskeskittymänä. Tätä tavoitetta ja yleensäkin maatalouden ja maaseudun kehittämistä voidaan edistää maatalouden innovaatioverstaalla, johon kutsutaan maa- ja metsätalouden edustajien lisäksi myös elintarviketeollisuuden, energia-alan, matkailun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajia. Tässä verstaassa voi olla teemapöytinä muun muassa: älymaatalous, luomutuotanto, bioenergia, hoivapalvelut sekä luontomatkailu. Eräänä konkreettisena haasteena voisi olla mm. ICT:n ja varsinkin mobiiliteknologian yms. kone-kone -kommunikaation tuotteistaminen maataloudessa. Ruoka on niin strateginen ja niukka resurssi tulevaisuudessa, että maa- ja metsätalouden merkitys ja painoarvo kasvaa globaalisti. Maaseudun ja maatalouden innovaatioille on myös globaalia kysyntää. Siksi tämä teema (Maa- ja metsätalous + ICT) on merkittävä mahdollisuus myös ICT-alan tuotantorakenteen monipuolistamisen näkökulmasta.

68

Länsi-Turunmaan strategiaverstas

• Kaavoitus: Länsi-Turunmaan taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä tulevaisuus edellyttää asukasmäärän (halittua) kasvattamista. Jos asukasmäärä kasvaa, niin myös talous kasvaa. Joissakin Pohjanmaalla tehdyissä elinkeinoelämän tulevaisuusverstaissa on noussut esille sama perusviesti: tehokkainta ja yksinkertaisinta elinkeinopolitiikkaa on se, kun pidetään huolta siitä, että alueella on riittävästi ihmisiä. Länsi-Turunmaan näkökulmasta kehittämisen haasteena on merenläheiseen asumiseen panostaminen - niin vakituisten asukkaiden kuin myös kesäasukkaiden yms. vapaa-ajan asukkaiden osalta. Asukasmäärän lisäämisestä huolimatta Länsi-Turunmaan tavoitteena ei ole kehittyä miljoonakaupungiksi – vaan pikemminkin miljonäärien kaupungiksi: tähän päästään kaavoittamalla ja rakentamalla laadukkaita asuntoja meren läheisyyteen. Tämän vision mukaan Länsi-Turunmaasta kehittyy merenläheinen ympäristöparatiisi, jossa sekä työ että asunto ovat vain 30 metriä rannasta – ihmisläheinen kaupunki, jossa kaikilla on vene. Tähän teemaverstaaseen voidaan kutsua laajasti Länsi-Turunmaan maanomistajia – ja työtä voidaan myöhemmin jatkaa niiden maanomistajien kanssa, jotka suhtautuvat visioon erityisen positiivisesti. Muut osallistujat: Länsi-Turunmaan kaavoituksesta ja päätöksenteosta vastaavat tahot, rakennusliikkeet ja rahoittajat (laadukkaiden lähipalveluiden osalta myös elinkeinoelämä). Verstaan tavoitteena on luoda teemakohtainen visio, strategia ja suunnitelma merenläheisyyteen perustuvalle rakentamiselle (mitä, minne, milloin ja millä tavalla?).

69


• Luontomatkailu: Tulevaisuusverstaan loppukeskustelussa nousi esille näkemys siitä, että saaristo on samanlainen/yhtä laaja matkailukokonaisuus kuin Lappikin – mutta huomattavasti heikommin tuotteistettu. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulussa on jo useita vuosia sitten etsitty alueen veturiyrityksiä, joiden arvoverkostojen varaan voitaisiin kehittää ja tuotteistaa erilaisia palvelutuotteita. Tätä tulevaisuuskuvaa voidaan edistää järjestämällä Länsi-Turunmaan yrittäjille matkailualan tulevaisuusverstas, jossa luodaan tulevaisuuskuvia verkostoituneista palvelukokonaisuuksista. Verstaan tavoitteena voisi olla esimerkiksi matkailualan palveluinnovaatiot ja niiden edellyttämät uudet (monialaiset) palveluverkostot. Verstaassa nousi esille mm. ajatus kaivoksesta eräänlaisena elämyskeskuksena ja/tai vesipuistona. Toinen analogia voisi tulla Kanarian saarilta: siellä on meren rantaan rakennettuja turistikaupunkeja. Tämä liittää luontomatkailun esimerkiksi kaavoitukseen ja rakentamiseen. Voisivatko tulevaisuuden kesämökit (esimerkiksi) olla pikemminkin hyvillä (siivous yms.) palveluilla varustettuja kesäasuntoja (rivi- ja kerrostaloja) – meren läheisyydessä ja venepaikoin? (Luonto)matkailun varaan voidaan kehittää myös joitakin kunnan peruspalveluja – kuten Lapissa: Levin, Ylläksen yms. hiihtokeskusten lääkäripalvelut palvelevat myös kantaväestöä.

70


• Saariston teollisuus: Tähän verstaaseen voidaan kutsua Länsi-Turunmaan teollisuuden edustajat ja myös laajemmin saaristoalueen teollisuuden edustajia – sekä heidän arvoverkkojaan yms. sidosryhmiä. Tavoitteena on luoda saaristo-olosuhteisiin profiloitu teollisuusstrategia.

• Rengastie: Alueen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta saavutettavuus ja välimatkat ovat keskeisiä haasteita. Tätä tavoitetta voidaan edistää järjestämällä Rengastieverstas, johon kutsutaan tie-, vesi- ja teleliikenteen edustajat, kaavoittajat, yrittäjät sekä asukkaiden edustajat (infrastruktuuri + yhteydet + palvelut + asuminen). Tässä verstaassa rengastietä voidaan kehittää yhtensä kokonaisuutena mm. työn, asumisen/kaavoituksen, palveluiden ja logistiikan näkökulmasta.

• Verkostoituneet hyvinvointi-/peruspalvelut: Peruspalveluissa tarvitaan uusia innovaatioita esimerkiksi logistiikassa. Kumpaa kannattaa siirtää ja kuljettaa – ihmistä vai palveluja? Mitkä kaikki palvelut voivat liikkua? Ja minkälaisia palvelukokonaisuuksia alueen yrittäjät ja julkinen sektori voivat yhdessä järjestää. Tähän teemaverstaaseen voidaan kutsua hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset, Länsi-Turunmaan sosiaali- ja terveysalan julkiset palveluntarjoajat sekä poliittiset päätöksentekijät ja tutkijoita.

71

Toimintaympäristön tulevaisuuskuvia

72

Työmarkkinoille tulevat ja sieltä poistuvat Varsinais-Suomessa 2003-2015

Lähde: Tilastokeskus ja VS TE-keskus (Varsinais-Suomen

maahanmuuttopoliittinen ohjelma)

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15

vuosi

hen

kil

öä

20-vuotiaat

60-vuotiaat

73

Ulkomaalaiset kansallisuuden ja äidinkielen mukaan Varsinais-Suomessa 1980-2005

Lähde: Tilastokeskus ja VS TE-keskus (Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma)

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

VUOSI

HE

NK

ILÖ

Ä

UlkomaankansalaisiaVieraskielisiä

•Kieli ja työpaikka: koulutusta sekä maahanmuuttajille että työyhteisöille

•Nelikanta: työvoimaviranomaiset + oppilaitokset + yrityselämä + mamujärjestöt

74

Kulutusrakenteen muutokset Suomessa1900-2001

asiakaslähtöisyys vie kohti palvelu-, media- ja nautintoyhteiskuntaa

59.2

12.9

6.42.9

12.45.3

46.0

8.6

10.2

5.5

19.6

7.3

16.0

28.7

28.7

14.7

3.44.9

0.0

20.0

40.0

60.0

80.0

100.0

1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002

Terveys

Huonekalut jatarvikkeetVaatteet ja jalkineet

Liikenne

Sekalaiset tarvikkeetja palvelutAsuminen ja energia

Ruoka ja juoma

Lähde: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Markus Vinnari 2005

75

Moderni syrjäytyminen

• Moderni syrjäytyminen tapahtuu pikemminkin suurissa keskuksissa kuin syrjäseuduilla. Uusia syrjäytymisen tapoja ja rakenteita kehittyy koko ajan: mm. taloudellisia, sosiaalisia, tiedollisia, taidollisia jne. Syrjäytymisen syynä on myös uusavuttomuuden kasvu. Modernin uusavuttomuuden syitä voivat olla mm. monikulttuurisuus, ikääntyminen, päihteiden käyttö, luonnosta vieraantuminen jne. Uusavuttomuuden ja syrjäytymisen kasvun seurauksena kodista tulee koko ajan vaarallisempi paikka.

• Vuoteen 2020 mennessä anarkian määrä kasvaa: viranomaiset ovat yhä useammin vastakkain kansalaisten kanssa. Syynä tälle kehitykselle on kansallisvaltioiden merkityksen lasku – ja toisaalta uusien blogaalien (internetissä olevien globaalien, virtuaalisten) yhteisöjen merkityksen kasvu. Anarkian johdosta kaikki turvallisuusviranomaiset joutuvat yhä useammin hyökkäysten kohteeksi tehtäviään suorittaessaan.

76

Blogalisaatio• Blogalisaatio: internetin yms. uuden teknologian varaan rakentuva

uusi yhteisöllisyys. Arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot - minkä seurauksena kansallisvaltiot joutuvat yhä useammin ristiriitaan omien kansalaistensa/kansalaisryhmien kanssa (mm. anarkia lisääntyy)

• Epäpyhät/epäsovinnaiset liittoutumat: Uudet blogaalit rajapinnat yhdistävät yllättäviä asioita (Pohjanmaalainen ääri-Islam, ICT Buddhalaisuus…

• Kolmas sektori ja uudet osallistumisen muodot: ”instant solidarity and one day institutions”. TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa…

• Kaupungintalo, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin yms. virtuaalimaailmoihin, jossa ihmisetkin ovat…

• Uusavuttomuutta ja uusyhteisöllisyyttä

77

Sekä että - yhteiskunta

• Globaali ja paikallinen• Rikkaus ja köyhyys (hyvinvointi ja pahoinvointi)• Yksityiskohdat ja kokonaisuus• Muutos ja pysyvyys• Avoimuus ja yhteistyö vs. kilpailu ja luottamuksellisuus• Talouskasvu ja kestävä kehitys• Virtuaalinen ja fyysinen• Keskittynyt asumisrakenne ja puutarhakaupungit• Maailman parhaat koulut, joissa on tyytymättömimmät oppilaita• Tehokkaat yritykset, joissa työskentelee uupuneita työntekijöitä

• Todellinen heikko signaali on kuitenkin kolmas; sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta kokonaisturvallisuuteen, virtuaalisesta ja fyysisestä satuun, maaseudusta ja kaupungista vuorovaikutus-alueisiin/ kehyskuntiin jne. Käynnissä olevan polarisaation tuloksena syntyy kolmansia: teesin ja antiteesin (trendin ja antitrendin) tuloksena syntyy kolmas eli synteesi…

78

Kohtuullisuus• Kehitysmaakeskustelussa ja -politiikassa on jo pitkään käytetty

indikaattorina köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää. Muun muassa kirkko on viimevuosina lanseerannut köyhyysrajan rinnalle uutta ahneusrajan käsitettä.

• Onko syntymässä uusi kohtuullisuuden trendi? Vertaa: – nuoret tekevät työtä jos se on kivaa…– Suurilla ikäluokilla on paljon omaisuutta ja vähän lapsia. Siksi

suomalainen pääoma on keskittymässä: kuinka motivoidaan työhön ne ihmiset, joilla on 2-3 kaupunkiasuntoa, saman verran mökkejä, pankkitili täynnä rahaa ja kansainvälinen koulutus?

– Vastuullinen liiketoiminta, kestävä kehitys, sosiaali- ja terveysalan uudelleen organisointi ja finanssikriisin synnyttämä keskustelu ahneudesta. Ovatko ne signaaleita arvokeskustelusta?

• Tällä hetkellä hyvinvointipalveluja (mm. kouluja, sote-alaa, kulttuuria ja poliisia) karsitaan ja verotusta lasketaan – jotta toiset voisivat saada 150 miljoonaa €uroa osinkoa minimiverotuksella. Tosiasiassa me kestämme sen, jos Nokia ja metsäteollisuus lähtee - mutta emme sitä, jos hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa.

olli hietanen suunnittelualan tulevaisuushanke skol 8.4.2009

Documents